Euroopan kielihelmiä and then some

Euroopan kielihelmiä and then some


26-kielinen Erikoissanasto kielistä kiinnostuneille, osa 1 (kielet 1-7)


Sanasto on tarkoitettu kaikille kielistä iloitseville ja kielistä kiinnostuneille. Osiot sopivat niin opintojaan aloitteleville kuin jo opinnoissaan edistyneille tai ihan vain irtiotoksi harmaaseen arkeen! Tarkoitus on avata Euroopan (and then some) kielten rikkautta ja tuoda esille niiden uloitteikkuutta hauskasti ja virkeästi. 

Maailmassa puhutaan arviolta noin kuutta tuhatta kieltä. Asiantuntijoiden ennusteiden mukaan vähintään puolet niistä tulee katoamaan kuluvalla vuosisadalla. Kielivähemmistöt lakkaavat puhumasta alkuperäistä äidinkieltään ja alkavat käyttää valtaväestön kieltä, olosuhteiden pakosta - tätä tapahtuu kaikkialla maailmassa. Esimerkiksi Amerikkojen, Australian, Tyynenmeren saarten ja Siperian alkuperäiskansojen kielet ovat vaarassa, niin kuin myös monet suomen sukukieletkin, lopulta myös suomi. Kun kieli katoaa, samalla lukemattomat kulttuurisidonnaisia ajatuksia sisältävät ilmaukset joko katoavat tai ne korvataan uusilla ilmauksilla, jotka inventoivat ja analysoivat maailmaa eri tavalla – toisen kulttuurin ajattelutapojen mukaisesti. Kielessä muodon saa kaikki, mikä koetaan tärkeäksi. Kielen katoamisen myötä kaikki tuo tärkeä menetetään, siinä menee viemäriin kokonaisia maailmankatsomustapoja. Maailmanlaajuisen kielikadon myötä inhimillisen kulttuurin moninaisuus jatkuvasti köyhtyy ja siten ihmisajattelu yhdenmukaistuu ja yksinkertaistuu.

Olen projekteineni kielellisesti vihreä eli kielten suojelun asialla. Näen, että jokainen kieli jo itsessään on absoluuttisen arvokas, olipa se statukseltaan kieli tai murre. Tämä sanasto on jälleen eräs muistutus Euroopan kielirikkaudesta ja sen eräs tarkoitus on tuoda esille kunkin kielen ainutlaatuisuutta ja tärkeyttä. Vaalikaamme kaikkia kieliä, joita suinkin voimme ja omaksukaamme kieleemme myös uusia sanoja, jotka voivat tuoda näkemyksiimme väriä, syvyyttä, monipuolisuutta ja kerroksellisuutta.

Euroopan kielihelmiä and then some -erikoissanastossa on 800+ sivua ("and then some" tulee siitä, että aivan ei pysytä Euroopan rajojen sisäpuolella, pikkuisen kurotetaan ulommaksi, heh!). Lähes kaikki on käännetty, tarvittaessa selitetty tai muuten avattu. Kieliosiot (summittainen laajuus suluissa):

1. Suomi (125s.)

Sisältää: 

stadin slangi

Turun murre

Tyrvään murre

Huittisten murre

Savon murre

Rauman murre

Puolangan murre

Yliperän kieli

Loimaan murre

Tuusniemen murre

Tampereen murre

2. Viro (35s.) K+

3. Livvi (20s.) M

4. Meänkieli (85s.) M

5. Kveeni (10s.) K

6. Pohjois-Inkerin murre (20s.) K+

7. Inarinsaame (20s.) M

8. Ruotsi (35s.) K+

9. Tanska (40s.) K

10. Norja (25s.) K

11. Islanti (20s.) K

12. Fääri (20s.) K 

13. Saksa (30s.) M 

14. Sveitsinsaksa (25s.) K

15. Itävallansaksa (20s.) K

16. Luxemburg (15s.) K

17. Namibiansaksa (13s.) K

18. Hollanti (35s.) K

19. Afrikaans (30s.) K

20. Englanti (50s.) M

21. Australian slangi (10s.) K

22. Ranska (35s.) K+

23. Espanja (20s.) M

24. Portugali (25s.) K

25. Italia (40s.) K+

26. Sisilia (10s.) K

Kirjainlyhenteiden (yllä) selitykset: Idiomit ja sananlaskut kääntänyt (K) = Katja; (K+) = Katja + muita kääntäjiä; (M)  = muut kääntäjät. Sanatarkat käännökset (lit.): Katja (paitsi inarinsaame). Mahdolliset palautteet käännöksistä: katjasyren@hotmail.com.

Sanaston lopusta (osa 3) löydät lähteet, kielittäin. Otsikot on isommalla fontilla, jotta osiot löytyvät helpommin, kun kelaat alaspäin.

1. Suomi

Idiomaattisia ilmaisuja:

möks

= mököttäminen; murjottaminen; Sit mä oon ihan möks koko päivän. Älä ole möks möks. Joku on nyt vähän möks möks päällä.

Harakka tervatulla katolla

= Jos suuri ponnistus ja ratkaisu tuntuu aina aiheuttavan uuden ongelman, todetaan, että ollaan kuin harakka tervatulla katolla: kun nokka irtoaa, niin pyrstö tarttuu ja kun pyrstö irtoaa, niin nokka tarttuu.

Pitäkää tunkkinne

= Lausahdusta sovelletaan, kun asiat eivät suju niin kuin pitäisi. Repliikki on peräisin tarinasta Keep your damn jack! (pidä kirottu tunkkisi!). Amerikkalaistarinassa mies lähtee lainaamaan tunkkia auton renkaan puhjettua, vaikka asutusta ei näy mailla halmeilla. Hän laahustaa loputtoman pitkän matkan päätyen maalaistalon portille. Hän on kuitenkin jo ehtinyt kuvitella moneen kertaan, kuinka hänen avunpyyntönsä tullaan torjumaan. Kun hän lopulta kiipeää portaita ja jyskyttää ovea, hän ei edes kuuntele farmarin ystävällistä kysymystä vaan huutaa raivoissaan: "Pidä kirottu tunkkisi!" Tarina jalostui suomalaiseksikin sanonnaksi viimeistään Kummelin myötä. Sketsissä vääjäämätön mielensä pahoittaminen ja pessimismi huipentuu, kun maatalon pihaan raahautunut mies pysähtyy miettimään: "Eihän niillä varmaankaan ole tunkkia, ja jos niillä on, niin tuskin ne sitä minulle lainaavat. No varmasti niillä on tunkki mutta eihän ne sitä minulle lainaa." Äkkiä mies nappaa kiven, paiskaa sen talon ikkunan läpi, kääntyy ja sanoo hiljaa: "Pitäkää tunkkinne!"

sataa kuin Esterin perseestä (alat.)

= sataa kuin saavista kaatamalla. Kun tätä ronskia vertausta rankkasateesta on pohdittu, vahvin ehdokas taustahahmoksi on nykyisen Lähi-idän alueella palvottu Ishtar-jumalatar. Tämä Ester oli hedelmällisyyden, sodan ja sateen ja ukkosen jumalatar. Jumalatar ehkä antoi nimensä itävaltalaisvalmisteisille Esteri-vesipumpuille, jotka asennettiin aina paloautojen peräpäähän. Myös Suomen historian ensimmäinen siipiratasalus oli nimeltään Ester. Laiva ja sen perässä rullaava siipiratas oli aikanaan vaikuttava näky. Ei ihme, jos tämä siivitti sanonnan suosiota sadetta päivittelevän kansan keskuudessa.

helvetin kuustoista

= Ruotsalainen tunteenpurkaus sjutton också! on kirjaimellisesti: voihan seitsemäntoista. Meillä sadatus on vaihtunut helvetin kuudeksitoista ilmeisesti vain kansallisesta äänteellisestä(kin) mieltymyksestä johtuen.

Mikäs pahan tappaa

Mikäs pahan tappa, Jumal ei huol ja piru ei pirä kiirut, sanotaan muun muassa Kiskossa. Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa Kariluoto sanoo Koskelalle: Vaikka mikäs pahan tappaa. Jumala ei huoli ja piru tietää aina saavansa. Tämä takasi sananlaskun alkuosan leviämisen sanonnaksi. Sen avulla on mahdollista selittää muutoin käsittämättömältä tuntuvia vääryyksiä.

suden hetkenä

= Aamuyön tunnit kolmen ja viiden välillä tunnetaan suden hetkenä. Muinaiset roomalaiset uskoivat, että suden hetkellä unet ovat voimakkaampia kuin yön muina hetkinä. Myös sairaus tai vanhuudenheikkous johti useimmiten tuona vuorokaudenaikana kuolemaan.

Absurdistanissa

= Absurdistan on yleisnimitys mielikuvituksen tuotteena syntyneelle valtiolle, jonka politiikkaa leimaa mielivaltaisuus ja absurdius. Nimi on kehitelmä Keski-Aasian stan-päätteisistä valtioista.

heikossa hapessa

= Jos joku kone tai ihminen on huonossa kunnossa, toimii vajaatehoisesti, se/hän on heikossa hapessa. Tämä sanonta voidaan lisätä myös lukuisiin krapulaa luonnehtiviin ilmaisuihin.

joutua kusisiin paikkoihin

= joutua vaikeuksiin. Jostain syystä useimmiten joudutaan johonkin nestemäiseen olotilaan. Kun on korviaan myöten kusessa, on parempi pitää suunsa kiinni, opettaa nykysananparsi. Sen voi tulkita kahdella tavalla. Toinen niistä eli hiljaa pysyminen on yleisohje kaikkiin epävarmoihin tilanteisiin.Vankilaslangi pyörii kaikennäköisten uhkien, kiinnijäämisten ja kuivin nahoin selviytymisten ympärillä. Liisteriin joutuminen kuvaa täsmällisesti, kuinka vaikea tällaisesta tilasta on päästä. Kun kusisiin paikkoihin joutuminen kuulostaa yleiskielen käyttäjästä suhteellisen ronskilta ilmaisulta, rinnalle on kehittynyt siistimpiä ilmaisuja, kuten liemeen joutuminen.

teflonmies

= Teflon on aine, jonka tärkein ominaisuus on, ettei siihen tartu mikään äärimmäisissäkään lämpötiloissa. Teflonmiehen ratkaisuihin ei näy vaikuttavan minkäänlainen loanheitto tai kritiikki. Vaikka ympärillä ryskyy, teflonmies sen kun porskuttaa. Vastaavasti teflonkieli on liukaskielisyyttä. Tällaisen kielen käyttäjä voi olla hymyilevän ivallinen, joutumatta vastuuseen puheistaan.

monessa liemessä keitetty

= Kun johonkin vaativaan ja tiukkoja ratkaisuja edellyttävään tehtävään etsitään mahdollisimman pätevää ja kokenutta henkilöä, ei riitä, että hän on vain onnistunut ja menestynyt. Monessa liemessä keitetylle tekijälle on kertynyt kokemusta useilta elämänalueilta. Takaiskuista selviytyneen näkemyksiä arvostetaan. Vrt. Ruijan Lapissa sanotaan, että oppi on hyvä, mutta koetus on enämpi. (kveeni)

On mieli maassa kuin matelijan mahanahka.

Vituttaa kuin liito-oravaa hakkuuaukion reunassa.

kitutunti

= Kitutunti on työvuoron viimeinen tunti, jonka työläinen sinnittelee, kituu odottaessaan pian pääsevänsä vapaalle. Väitetään, että päivän viimeinen tunti kasvattaa luonnetta. Kyllä kitu kestää, sanotaan Porissa.

Mikä syö miestä?

= Levoton ja kuluttava elämäntapa tai pitkään jatkunut ärsyyntymisen tila alkaa lainasanonnan mukaan syödä miestä. Ilmaus tulee englannin puheenparresta eating him up/ eating him up inside.

pieleen menot

= Jos pieleen menee kokonainen sarja, tulee sutta ja sekundaa. Sudeksi tuleminen saattaa olla myös susille heitettävää, hukkaan menevää. Sekunda tarkoittaa kakkoslaatua. Varsin hyvin tiedetään, että huolimattomasti hoidettu eli juosten kustu menee munille, olipa tekijä kumpaa sukupuolta tahansa.Vastaavasti oikea- tai vasenkätisyydestä riippumatta vasemmalla kädellä tekeminen tuottaa huonoa laatua. Nyttemmin pieleen meneminen on alkanut mennä myös reisille ja uusimpana polville. Samaan sarjaan kuuluu myös perseelleen meneminen.

Nyppii kuin pientä oravaa, jolla on käpy kiven välissä.

Ei tätä syö susikaan ulvomatta

= Aina eivät eväät säily raikkaina ja maittavina. Siihenkin tilanteeseen on olemassa tämä lohduttava sanonta.

ei ole kaikki ankat lammella; ei ole kaikki banaanit tertussa; ei ole kaikki eskimot iglussa; ei ole kaikki hiihtäjät ladulla; ei ole kaikki inkkarit kanootissa; ei ole kaikki kaljat kylmässä; ei ole kaikki koirat hihnassa; ei ole kaikki pelaajat kentällä; ei ole kaikki pullat uunissa; ei ole kaikki pöllöt tornissa; ei ole kaikki töpselit seinässä; ei kulje hissi ylös asti; lepakot ovat vallanneet tapulin; taitaa olla muutama kamari kylmillään

= kun ei sytytä.

itkupotkuraivarit

= hysteerinen kohtaus. Onneksi on ihan tyyni olo eikä mikään itkupotkuraivarifiilis.

maksimus

= tekolatinaa; Nyt vallitsee vitutus maximus, sillä olen perhanan kipeä. Auh. Kuulostaa kurjimus maksimukselta. Voi tätä tylsyyttä – boretus maksimus! Ääh. Ärsytys ja inhotus maksimus. Pettymys maksimus.

sika syö eväät

= hanke tai aie menee myttyyn, siitä ei tule mitään.

haudankaivajalta karannut

= kamalan näköinen

ei jaksanut edes kissaa sanoa

= oli rättiväsynyt

en kusekaan sinne päin

= jollei ole viihtynyt työpaikassaan tai armeijassa, voi sieltä päästessään ilmaista antipatiansa sanomalla, ettei kusekaan sinne päin.

elämä on kuin linnunmaitoa

= elämässä ei ole mitään vikaa. Myös iron.

kun olis pienenä tiennyt kuin isona on hauskaa

= sanonta ikävässä tilanteessa.

pirujaan täynnä

= täynnä ilkeyttä.

milläs täi rykii, kun ei ole rintaluita (leik.)

= ilman sopivia edellytyksiä ei voi saada kovinkaan paljon aikaan.

jonkun tulee äitiä ikävä (leik. tai pilkaten)

= joku joutuu (kokemattomana) niin pahaan pinteeseen, että haluaisi päästä siitä.

tuulessa tuiskussa

Hän on seilannu jos minkämoises tuules tuiskus; on ollut tuulesa tuiskusa niillä matkollansa; Ehtiny olla tähän ikkään jo tuulessa tuiskussa; Syksyt talavet tuulessa tuiskussa; On sen elämääs olt tuulet tuiskut; Monellaist tuulet tuiskut miekii uon näht; Ku niiv vanahaks elää ku voar nii näkköö tuulet tuiskut, tyynet pouvvat (voar = vaari); Minä oon tuulet tuiskut nähäny. Sanotaan elämän vastoinkäymisistä.

tuulet tyynet

Tuulista ja tyynistä puhutaan usein metaforisesti elämänvaiheiden kirjavuuteen viitaten. Kesti tuulet tyvenet sem pahan äijär rinnalla; Se on elämässään kestännyt tuulet tyynet; Se on soutanut tyvenet tuulet; Mun elämän on ollut tuulta tyyntä; Se on soutanut tyynesä tuulesa; Täyty lähteä tyyneen tuuleen aina arvelemata aattelemata.

silmät korvat

Esim. haukkua joku silmät korvat täyteen; Kyl se haukku silmät korvat täyteen; Se haakku minut ihan silimät korvat tääteen; Se haukkuu silimät korvat täytehen jotten saanus suuvvuorua; Saa hävetä silmät ja korvat täyteen.

sittua - paskua

Akat mättiit siel riijellessiä toisillie sittua paskua.

kusensa - paskansa

Siivosko ne jäläkesäk kun ne lähti? - Eivätkä siivonneet, vaan sinne ne jätti kusesap paskasa.

pirunsa - perkeleensä

Sillo mielessää piruse perkeleese (kierolla ihmisellä tai salavihaisella hevosella).

ei hätäpäivää ei kuura-aamua

Oulun tienoolta. Käytetään puhuttaessa esim. onnistuneesta avioliitosta tai puutteettomasta elämästä tai sanotaan, kun kaikki asiat ovat sujuneet hyvin.

ei lasta ei paskaa

Sanontaa käytetään yleensä puhuttaessa jonkin työn tai muun valmistumattomuudesta. Itämurteet. Siitä ei tul lasta ei paskaa; Siit ei tuu, ei lasta ei paskua; Ei tule tästä hommasta lasta ei paskkoo; Ei tuu lasta ei paskaa; Ei tuu lasta ei paskaakaa vaikkaki molemmatki näkkyypi.

ei sinistä ei punaista

Savolaismurteet. Käytetään, kun puhutaan mitään puhumattomasta. Se ei pukahtanu sinistä ei punasta; Se ei sanona sinistä ei punasta, tullooko nuotan vettoon tai ei; Ei virka sinistä ei punasta; Minä pyytelin Pekkoo että ruppeis toveriks siihen viemärintekkoon, mut se ei ruvenna sanomaan ei sinistä ei punasta; Kuortaneelta: Siälä (talossa) ei ollut sinistä ei punaasta (köyhyydestä).

Ei ukon urinaa ei lapsen parinaa. (sanotaan vanhanpiian elämästä)

Stadin snadi slangi

jakaa kuin aamulehtee

= sanotaan kevytkenkäisestä, helposti seksisuhteeseen suostuvasta naisesta

aamupaska

= 1 alokas, jolla on paljon aamuja jäljellä; 2 peruskoulun kuudesluokkalainen

adres bottenviken

= huonosti menneestä, epäonnisesta asiasta, ei mainitsemisen arvoisesta ihmisestä

aforismi

= pieru, haju

aivoatleetti

= tyhmä, typerä, idiootti ihminen

jollakulla on aivoproteesi

= päästään vialla oleva ihminen

suomalainen akupunktio – naula päässä

= humalatilasta

jutella niin ku ei olis alaleukaa ollenkaan

= ihminen, joka puhuu tyhmiä

altavastaaja

= tyttöystävä

antiurheilija

= urheilun vastustaja sekä liikuntatunneilta pinnaaja

tykkää apulantaa

= loukkaantua henkisesti, ottaa itseensä

jauhaa apulantaa

= puhua roskaa

mennä banaaniksi

= mennä rikki

suu on kuiva kuin beduiinin perse

= erittäin kova jano

bodaa

= 1 harrastaa voimaharjoittelua tai kehonrakennusta, jonka tavoitteena on lihasten kasvattaminen tai kehittäminen; 2 uhota, isotella

bodari

= 1 voimalajien harrastaja, kehonrakentaja; 2 vahva, voimakas, lihaksikas ihminen; 3 itsevarma, ylpeä, ylimielinen tyyppi

brenkkunirvana

= sammumisvaihe humalassa

doingdoing

= hullu, mieletön, tyhmä

doingkka

= 1 toivotus erottaessa: doingkka-doingkka = kyllä se siitä, pidä hauskaa; 2 normeista piittaamaton ihminen

tehdä eetua

= tehdä hyvää, tehdä terää, tuntua hyvältä, mutta myös: tehdä kipeää, sattua

ehe-ehe

= äännähdys, jota käytetään, kun joku puhuu asiasta, jota toinen ei halua kuunnella tai johon hän on kyllästynyt

eindzel-feis

= tekopyhä, viatonta naamaa näyttävä

eipä

= kylläpä, onpas, onpa todella! Muodoltaan kielteistä eipä-sanaa käytetään usein lauseen sisältöä vahvistavana ilmauksena eli päinvastaisessa merkityksessä kuin yleiskielessä. Eipä siisti kaara! Eipä vituta, eipä!

elefanttikänni

= vahva humalatila, räkäkänni

erkki

= 1 hasis; 2 erektio; 3 ihmisestä: tyhmä, hölmö; 4 ei erkkikään: ei osaa erkkikään – sanotaan tehtävästä, jota kenenkään on mahdoton tehdä. Ei tota purkkia sais erkkikään auki. Ei näitä matikan tehtäviä osaa erkkikään!

esteri

= 1 satamista tai auringonpaistetta tarkoittavissa sanonnoissa: esteri kusee = sataa kuin Esterin perseestä = tulla vodaa ku Esterin perseestä; paistaa kuin Esterin perseestä; 2 dokaa ku Esteri = juopotella kovasti. Dokattiin ku Esterit.

fiffi

= 1 mukava, hauska, sopiva; 2 ovela

fiilguud-viina

= nousuhumalavaiheesta

frustis

= turhautunut

haistanpaskan

= asiasta tai tavarasta: turhanaikainen. Kaikkea haistanpaskan krääsää.

hallitus

= isästä tai äidistä, mahdollisesti myös vaimosta

heittää löylyä tai löylyt

= pieraista

helvetin kuusi

= poistumiskäskyissä: tiehesi: painu helvetin kuuseen siitä sönkkäämästä. Kun toivotaan toisen menevän melko kauas.

hikiäijä

= touhukas tyyppi

hilavitkutin

= sana joka ei merkitse mitään mutta jota voidaan käyttää melkein mistä tahansa. Mikä helvetin hilavitkutin sulla siellä on?

himojynssäri

= siivoushullu

himoselittäjä

= henkilö, joka kiertää itsensä puhumalla vapaaksi vastuusta kaikissa tilanteissa

huiskis-haiskis

= tappelu, olla huiskis-haiskis jonkun kanssa – olla tappelua

huithelvettiin

= kauas pois, tietymättömiin

tehdä jotakin kuin hyeena

= tehdä kovasti

hylje

= 1 epämääräinen, epämiellyttävä mieshenkilö; 2 väsyneestä olosta. Ihan hylje fiilis.

hyväbulleroinen

= hyväonninen

häntäniekka

= piru, paholainen

ilonen

= vähän erikoinen, omalaatuinen. Meijän enkunmaikka on aika ilonen tyyppi.

joulu

= 1 Haiskaa joululta – hauskaa joulua, toivotus; 2 onni, tuuri. Kävi hyvä joulu. Hei joulun lapsi! Sanotaan hyväonnisesta kaverista.

juttutupa

= puhelias ihminen

voi kyrvän jytke!

= sadatteluna käytetty ilmaisu

kaasis

= 1 kaasutin; 2 syvä humalatila

kaasukeitto

= hernekeitto

olla täys kapteeni

= olla umpihumalassa

voi kettu!

= harminilmauksena

kieli roikkuu

= sanotaan ihmisestä, jolla on kyllä haluja mutta jolta puuttuu valta, taito tai kyky toteuttaa halujaan

kokovartalopuudutus

= ankara humala

kuttuuks se sulle viiluu

= sanotaan kun ei haluta toisen sekaantuvan asioihin

kututtaa

= harmittaa – lievempänä kiertoilmauksena

kyrpimys

ihmisestä: vastenmielinen, ilkeä

käydä joulu

= käydä hyvä tuuri

kääntöäijä

= henkilö, joka vaihtaa mielipidettä toisten mukaan

kökkendaali

= epämääräisistä tai epämiellyttäviä tunteita herättävistä asioista tai esineistä käytetty ilmaus

älä käy köyhtyyn

= älä viitsi puhua tyhmyyksiä!

lanttuhauskis

= pilkallisena nimityksenä tyhmäksi tai hulluksi haukutusta kaverista

leija jätkä

= itseään täynnä oleva poika tai nuori mies

olla onnesta kankee ja lemmestä littee

= olla ylen innostunut jostakin

millä lihaksilla?

= toisen voimiin tai kykyihin liittyvänä ihmettelynä tai väheksyntänä

liirumi laarumi

= epätosi juttu, vale

ei tipu eikä lirise

= ehdottomana kieltona: ei anna

olla lirps

= olla väsynyt tai masentunut. Tänä aamuna sä oot aika lirps-kunnossa. Älä oo noin lirps!

lärpylärpy

= suulas, juoruileva

maitoilla

= arastella tai pelätä

manjaanatyyppi

= hidasälyinen

tykkää matalaa

= pahastua

mennä riksraks

= menettää hermonsa, seota

migreeni

= harmillinen tai kiusallinen ihminen

milliville

= työntutkija, työssään äärimmäisen pikkutarkka ihminen, nipottaja

mukiflunssa

= krapula

muusinuija

= 1 survin, jota käytetään vihannesten ja juuresten soseuttamiseen; 2 tyhmä, ymmärtämätön ihminen

mäkkyrä

= onni, tuuri, sattuma

mätäpää

= kelju, epämiellyttävä ihminen

me mökkiis!

= vaikenemiskäsky: älä puhu typeriä!

mökäöljy

= alkoholi

nappaa kipinää

= suuttua

nipohiiri

= alaistensa tekemisiin kärkkäästi ja kohtuuttomasti puuttuva ihminen

nipomuija

= haukkumanimityksenä pikkutarkasta, nalkuttavasta naisesta

niponipo

= tärkeilijä, niuhottaja, pikkuasioihin puuttuva ihminen

niuhari

= 1 saita, pihi; 2 levoton tai hermostunut ihminen; 3 pikkutarkka ihminen; 4 ihminen, joka valittaa ja nalkuttaa kaikesta; 5 arka tai ujo ihminen, pelkuri; 6 yli-innokas koululainen, pinko

norkonomi

= tyhjäntoimittaja

numanauta

= lievänä kirouksena

nyrppis

= ärtyisä, kärttyinen

nyystäke

= toisten asioihin puuttuva ihminen

päästää näädät

= pieraista

olla aivoproteesi

= olla tyhmä

olla hoksottimet jäässä

= olla hidasjärkinen

olla montussa

= olla masentunut

olla nenä perseessä

= olla umpihumalassa

olla oksasella ja nurmisella

= olla tai asua taivasalla

olla pitkällä kusella

= olla oksentamassa vessassa

olla puutostauti päässä

= sanotaan tyhmästä ihmisestä

olla riemuna

= olla vihainen tai raivostunut

olla toinen korva maassa

= olla humalassa

olla vihoissa säveltäjän kanssa

= soittaa tai laulaa nuotin vierestä

olla vitun näreessä

= olla jossain hyvin kaukana

perjantainturva

= viinapullo

piilolihas

= sanotaan olemattomasta lihaksesta, läskistä lihaksen sijaan

pistää rauhoittava

= potkaista nivusille

puristuslaillinen

= ivallinen nimitys perustuslaillisesta

rambofiilis

= mahtava voimantunne

riittävä

= kielteisenä ilmauksena melkein mistä vain. Aika riittävä äijä.

rähinäsäkki

= muovipussi, jossa on kymmenen pulloa keskiolutta

silkkimuna

= halveksivana ilmauksena: Nää saatanan silkkimunat kävelee täällä pipot päässä.

Sirittääkö?

= kysytään ihmiseltä, joka ei ymmärrä esitettyä asiaa tai on muuten päästään sekaisin

skitsahdella

= suuttua, raivostua, mennä sekaisin

smegma

= lika tai outo, epämiellyttävä aine

kävellä sukkasillaan

= päästellä äänettömiä, pahanhajuisia pieruja

puhua tanskaa

= piereskellä

jutella tukevia

= puhua rivouksia

täten on tähkät

= toteamuksena: näin on asiat

varvasvälijuusto

= jalkahiki

venttaliitte

= 1 tupakansytytin, alkuaikoina jolloin sytyttimet olivat vielä uusia; 2 hidasälyinen ihminen

Venttaliitte

= kahvila-ravintola Mäkelän- ja Sturenkadun kulmauksessa. "Kahvilalla ei ollut virallista nimeä, mutta sen ruotsinkielinen omistaja pyysi aina asiakkaita odottamaan vuoroaan palveltavaksi repliikillä Ventta liitte. Tästä pysyvä nimi."

olla heikosti heiniä vintillä

= olla tyhmä tai mitään tajuamaton

voi vitun ikenet

= sadattelu

Vitut!

= Vastaväitteenä tai kielteisen kannan tai mielipiteen ilmauksena. Ainakin jo 1950-luvulla tavattiin helsinkiläisittäin esittää oma kielteinen kanta johonkin juttuun tai arveluun tällä melko nasevalla ilmauksella.

vyöhyketerapia

= olutpullo mahdollisimman nopeasti nautittuna

yö!

= inhoa tai vastenmielisyyttä osoittavana huudahduksena

Turun murre

elävä

= eläin; syöpäläinen; Sul o jotta elävi sum pairassas.

fiirata

= 1) juhlia; 2) osua harhaan; heittää (päästä), viirata. Hän ols hyvä ampuma, mut ku hänen kutis pakka fiirama ni usse. Ei sunkka sul ny vaa vähä fiirap pääst?

frekki

= röyhkeä, julkea. Hän oli taas nii frekki, vaik oli just munanu ittes pahema kerra.

hassumperi(n)

= hullusti, päin seiniä; No nyt häne assias o sit iha hassumperi.

hirvihammas, hirvileuka

= irvihammas, virnuilija. Hirvihammas, taivahammas, paha piikkipäinem pässi (lasten hokema).

huakkaskella

= huokailla, voivotella; Usse Manta viimesil päivilläs huakkaskeli, et tämmöst tämä mailma sit oli.

jeekala

= lievä kirosana: perhana; Voi jeekala, ku noi mukulat on kasvanu.

jollantappa

= jollakin tavalla, jotenkin. Kyl mä jollantappa vaa ajatteli, et kaikki ei ol iha kohrallas.

jumalattomaste(n)

= ylen paljon. Sul o noit sukulaissi kans nii jumalattomaste.

kaffe

= kahvi; humala. Juaks kaffet tai otaks jotta vahvemppa? Em mää olk kunnon kaffes ollu vuaskaussi.

kekkuli

= humala. Topi oli taas aika kekkulis.

kippiäsorttine

= sairasteleva; Eik heijä mukulat ol ai ollu vähän kippiäsorttissi?

klohmo

= 1) vahinko, kommellus. Ei meil matkal mittäm pahemppi klohmoi kuitenka sattunu, vai?; 2) kömpelö. Vähä simmonen klohmo hän o.

kloosuttavaine

= nalkuttava, motkottava; Kyl kloosuttavaine muija on kauhia.

krapelivärkki

= huonokuntoinen väline. Emmää ruppet tommosten krapelivärkkitten kans tekemä mittää: mää vaarin kunnollist tyäkalut.

krekkala

= 1) huono vaatekappale; krekkalat = vaatteet. Ei sil ol mittän kunno vaatteika enä, jotta vanhoi krekkali vaa. Tarttisik mu saara jotta uussi krekkali sinne Koivisto Manu juhli?; 2) hulttio. Lömperistki on tullut tommone vanha äijänkrekkala.

lervi

=1) suu, lärvi. Pirä ny, kuule, lervis kii!; 2) puheissaan epämiellyttävä. Hän o oikke harvinaise lervi miäheks.

lortti

= kakka, paska. Kyl toho mäkken tarttis ulkohuane rakentta; muute on koko mäki täys lortei.

luanata

= sujua, luonnistua. Sul ei toi tyänteko vaa oikke luana.

mennäp päim prinkkala

= mennä päin mäntyä; Kui meil kaikki mene nyyt päim prinkkala?

Ei pal paskaka

= terve! Moro, mitä jätkä? Ei pal paskaka!

mötköttä

= pitää mykkäkoulua. Sä olet mötköttäny jo monta päivä.

pamppanttu

= väljähtyä (kahvista). Juaran tämä kaffe heti pois, ni se ei pääsep pamppantuma.

protista

= porista; puhua valittavasti. Puuro protise paras. Ei mikkä ols sul hyvä, ku sä aim protiset josta.

prutina

= valitus, moite. Kui sä tommost merkilist prutina aim pirät?

pränkkä

= äreä, pahantuulinen; Kui toi mukula on taas noim pränkkä?

riamunkrekkalat

= suuri ilo. Tyyne oli riamunkrekkalis (= ratki riemuissaan), ku häne flikkas pääsi ylioppilaks.

rämmälä

= hämähäkinseitti; lika, sotku. Onk siäl mahrettuk koska siivotak, ku siäl roikku simmossi rämmäli joka nurkast.

sattenkrohaus, sattenkropaus, sattenkropsaus

= sadekuuro. Kyl sii ehtopäiväl tuli montaki simmost piäntä sattenkropsaust.

sukkela

= omituinen, erikoinen. Sukkela, ettei muita tullu.

tenkka poo

= syy ajatella, ajattelemisen aihe, pysähdys. Meil tuli tenkka poo.

yrmiä

= nyreä, epäystävällinen. Ei montta nii yrmiä ihmist olk ku Viitane.

Tyrvään murre

hammastii

= Hammastiminen on nimenomaan ihmisten keskinäistä haukkumista: vihanpitoa ja riitelemistä, nälvimistä, toisen pitämistä "hampaissa". Mouhijärveläinen ihmettelee: Em mää ymmärräk ko aina ko Antti oj juavuksisa, ni sen täytyy mua hammastia. Myös konkreettinen merkitys: kalvaa hampain; pureskella, esim. Hevonen hammastii pilttuunsa laitaa.

On ninkun hapan silahka homeisen leivän päällä. = surkee muato ihmisellä

hivutauti = pitkäaikainen, hivuttava sairaus

Ilkee kon vaatteen täi. Mikäs sen ilkeämpi on kuin täi ihmisvaatteessa, muutamaan ihmiseen pannaan tämä vertaus.

Kyllä se kans jo vetää viimestä rekee. Sanotaan jostakin ikälopusta tai juuri häviämäisillään olevasta.

Ei sillo kans muukkun purimet ja piärimet. = Nin köyhä ettei o kon suu ja perse.

On nin vastahankosta kun vetäs siankarvasta köyttä läpi rupisen perseen. Sanotaan työstä, jota on vastenmielistä tehdä.

Siäll on kolmen housun pakkane.

Ei paha parane pajustakan. Selkäänantamisesta.

Paskan marjat mää siittä huali. Välinpitämättömyydestä. (Karkku)

Ollaan ny näinkin, ollaan toiste paremmin.

Onnin kiärä ja väärä kun pukin sarvi.

On nin äree kun särjenruatonen paska.

ernomane

= Vaikka sana muistuttaa vahvasti yleiskielen sanaa erinomainen, joka tarkoittaa myönteisesti hyvää parempaa, Tyrvään murteessa merkitys on omituinen, lievän kielteisellä tavalla poikkeava. Jankuttavalle lapselle voidaan tokaista närkästyneenä: "Ooppa sää ny ernomane!" Esimerkiksi aikuisten maailmassa, kun ihminen valittaa ongelmallisesta työkaveristaan ystävälleen, ystävä saattaa viestittää myötätuntoaan sanomalla: "No ompa se ernomane!"

saa tehtyä muutakin kun leivästä paskaa = arvostava ilmaus ihmisen kyvyistä

se om miäs vs. se ei om miäs eikä mikkää, joka...

= paljon käytetty oikeellisuuden mitta on miehenä oleminen. Kun joku on ansioitunut ja arvostettu, hänestä voidaan todeta, että "se om miäs". Vastaavasti käänteinen merkitys voidaan viestittää toteamalla "se ei om miäs eikä mikkää, joka..."

On perse erellä ylösnoussu. Sanotaan semmosesta kun on hyvin äreellä päällä.

Kyllä ennustukset aina paikkansap pitää, kunnei vaan ilmat rupeek kronklaan. (Suodenniemi)

Sillä sopii heittää varesta. Sanotaan kelvottomasta esineestä.

On ku hevonen veteen paskantas. Sanotaan kun jonkun puheet tai työt ovat turhia.

Ei sitä kestä hirvennahkanen persekkän.

Voimaa ninku huanosa kyläsä, kunnei ketään kotona o.

Ilonen kun kissa liukkaalla jäällä.

Jauhot loppu kesken, sano entinen ämmä, kon ruaka vetelää tuli.

Ei juapunu o koskaan selväv väärti, vaikka olis kuinka juavuksisa.

Ei sitä syä sikakan ilman kiljumata.

On ninkun persekärvänen. = liian hyvä ystävä

On nin laiska, ettei viitti korviansa kantaa.

Ei lisä pahaa tee muuta kun maantiän jaosa ja selkään annosa.

Ny sun otti ohranen leipä ja peränen pannukakko.

Menis siinä paremmankin aika. Sanotaan leikillisesti kun käsketään jonkun tehdä jokin tyä.

Nyt munat pataan. Sanotaan kun kalastaja saaliitta tulee.

Ei siltä voi täyttä vaatia, kun ei o täyttä annettukan.

Elämä koostuu tyrvääläisittäin ilmaistuna: murheenkryyneistä. Alun perin murheenkryynillä on tarkoitettu vaatetäitä - pientä mieliharmia, joka aiheuttaa kokoonsa nähden suhteettoman suurta kiusaa ja josta on vaikea päästä eroon. Myöhemmin murheenkryyneiksi ryhdyttiin sanomaan samaan tapaan huolta ja harmia aiheuttavia ihmisiä, varsinkin lapsia. Siitä sana laajeni edelleen niin, että murheenkryyni voi olla mikä tahansa asia, josta on jatkuvasti harmia. Jari Tammi luonnehtii murheenkryyniä seuraavasti: murhetta suurimona. Kuorittuna ja litistettynä. Murheenkryyni tarkoittaa murheen aiheuttajaa. Kaikkien sotilasfarssien kantapeikko on Topiaksen Rykmentin murheenkryyni (1938). Voihan murheenkryyni sentään, tässä alkaa olla purkit lopussa itse kullakin. Voi murheenkryyni, jos Jyrin pelit on nyt pelattu. Vrt. livvinkieliseen sanaan harmikki, joka on murheenkryynille läheistä sukua. Söpöydestään huolimatta se viittaa kaikemmailman mielipahaan. ☺ Tyrvääläisittäin ikävien tapahtumien aiheuttamaa huolta ja harmia voidaan sanoa myös voiteiksi. "Voi kätten voiteet", tyrvääläinen manailee. "Siittä tuli ny vasta sormevvoiteet", sanoo karkkulainen.

Huittisten murre

erinomanen

= erikoinen, merkillinen. Mikäs erinomanev värkki toi on. Se nyv vasta erinomasta on! Närkästynyt huudahdus.

halkinaisesti

= puhua asiat halkinaisesti = suorasukaisesti, totuudenmukaisesti

hivutauti

= pitkällinen, hivuttava tauti

hotokas

= tuhlaavainen

houna

= ahne

hukansyäpä

= lapsi, joka ei vielä pysty työhön tai muu työkyvytön henkilö

hullu

= väärä, erheellinen, epäsuotuisa. Mää tulinki hulluum puariin = erehdyksessä kauppaan, johon en tarkoittanut. Kirveevvarsi katkes hullusta kohtaa = kohdasta, josta sitä ei voi korjata. Asia tullee aina vaa hullummaks = käy yhä pulmallisemmaksi. Mitä hullua hän semmosia maksas = eipä tietenkään hän sellaisia maksa. Mistä hullusta hän semmosta on kuullu = mistä ihmeestä.

hullumainen

= järjetön, typerä. Talo on tehty hullumaisesti = kehnosti suunniteltu. Älä ni hullumaisesti syä = älä niin älyttömän paljon syö.

hyvätihmise(t)

= päivittelevä ilmaus

isommin

= ei tänä suvena oo isommin ukkostanu = ei kovin paljoa

joukkoon sekkaan

= silloin tällöin, toisinaan. Tänä suvena on olluh hyviä heinäpoutia mutta on sitä joskus joukkoon sekkaan satanukkin.

kankeesti

= vastenmielisesti. Se mennee kankeesti töihin = vastahakoisesti. Se on siltä kankeeta = vastenmielistä.

klohjata

= kulkea laahustaen liian väljillä jalkineilla, kulkea vaivalloisesti paksussa lumessa tai loassa. Kenkäk klohjaa = ovat liian suuret.

konsti

= keino, taitokeino: Kyl sen saa ko käyttää konsteja. Ei sinne pääse muukko konstein kans. Pila, kiusa: tehrä konstejansa = pilailla. Hevonen tekkee konstejansa = äksyilee. Konstilukku = lukko, jonka avaamiseksi täytyy käyttää jotakin taitokeinoa.

kopelo

= huonon käsityötaidon omaava, kömpelökätinen

kronkeli

= monimutkainen, vaikeasti suoritettava: Kronkeli lasku. Nirso, vaativainen: Se on kronkeli ruakansa kans.

kronklata

= kronklata ruakaansa = oikutella, nirsoilla. Vattanin kronklaa = joutuu helposti epäkuntoon. Moottori kronklaa = ei käy kunnollisesti.

kropelo

= karkeasti, huolimattomasti valmistettu; olla kropeloo tyätä = huonoa työtä.

kuri

= kepponen. Poijjaat tekkee kurejansa = pilailevat toisten kustannuksella. Kurillansa se sen teki = kiusantekotarkoituksessa.

kättevvoiteet

= siittä tuli aika kättevvoiteet = koitui paljon ylimääräistä työtä tai haittaa.

lainka

= Kuin lainka ihminev voi olla näim muistamaton. (ihmettelevä huudahdus)

murreettomasti

= huolettomasti, tarvitsematta säästää. Perunoita on nim paljo että niitä saa murreettomasti syärä.

mytinkäinen

= pieni, pistävä hyönteinen

möttiäinen

= ampiainen

nirkun narkun

= joutua elämään nirkun narkun = niukoissa varoissa, säästäväisesti

nälliittää

= tuntea nälkää. Mua nälliittää = olen nälkäinen. Ko syyää välillä nin ei nälliitä pualiksika.

Oho!

= ihmetellen toteava huudahdus, anteeksipyytävä huudahdus. Myös: joutua ohhoon kirjaan = joutua syrjäytetyksi, muita huonompaan asemaan.

pahhuuttansa

= pilanpäiten, huvikseen, kiusantekotarkoituksessa. Poijjaat oli pahhuuttansa kätkeneem mul lakkinin.

paljokas

= henkilöstä, joka ei tyydy vähään; paljokas kokki = kokki, joka ruoanlaitossa tarvitsee paljon raaka-aineita.

parantua

= ei parane tehrä jtk = ei pidä, sovi tehdä. Ei parane viälä mennä jokijäälle se ov viälä heikkoo.

pelko

= arka, säikkyvä. Toi kissa on nim pelko ettei se päästä ihmistä likitteillekkä.

peräpuhe

= jälkipuhe, jälkiselvittelyt. Ko maksaa kohta nin ei tuu mittääm peräpuhheita.

pikkuhassu

= heikkomielinen

prenkata

= henkilöstä: käyttää jotakin laitetta huolimattomasti, tarpeettomasti, kopeloida. Älä prenkkaa sitä moottoria taihka se mennee rikki; laitteesta: reistailla, toimia epävarmasti: kone om prenkkareerasa = reistailee, on huonossa kunnossa.

prääki

= raakki, kelpaamattomana hylätty, sotapalvelukseen kelpaamaton

päin

= olla päin = olla häiriöksi tunkeilevaisuutensa vuoksi. Mukulat on aina päij joka paikasa.

reera

= kunto, tila; olla huanosa reerasa = huonossa kunnossa

riittiö

= tilanne, joka syntyy, kun jokin tarveaine loppuu kesken (ja toista jää yli), epäsuhde aineiden määrissä, riittiö pärreet = liian vähän päreitä; riittiö keli = tilanne, kun tien joissakin kohdissa tarvittaisiin reki, toisissa rattaat.

ruumiintauti

= ripuli. Mää oon ollur ruumiintaurilla = potenut ripulia.

siksensä

= olosuhteet huomioon ottaen. Tänä vuana oli huano perunavuasi mutta kyl meillä sentään tuli siksensä hyvin perunoita.

suatta

= turhaan, piloillaan, ilman tositarkoitusta, huvikseen. Ei mulla mittään asiaa ollum mutta menin suattanin kattomaav vaan. Älä sitä rarioo suattam päälle soita.

sukkela

= kummallinen, tavallisesta poikkeava, erikoisuutensa vuoksi huvittava, omituinen; henkilöstä: käytökseltään omituinen

teko

=Onks tolla puulla mittään tekkoo = Voiko sitä käyttää mihinkään. Ei sill oo mittään tekkoo = ei mitään käyttöä, arvoa.

toisaikanen

= henkilö, jonka käyttäytymistavat vaihtelevat, ailahtelevakäytöksinen

tosi: toresta

= olla toresta = joutua kovalle koetukselle. Sill on nim paljo velvoja että niitten kans on toresta. Ison sonnin kans miäs onki toresta. Sonnia on vaikea hallita.

tupenkrapinat

= tappelu

urheilla

= menetellä uhkarohkeasti, tahallisen varomattomasti. Älä urheile sen puukkon kans taikka satutat viälä ittes.

vihotella

= Haava vihottellee. = särkee, on tulehtunut

Kolme on ko kurkistaa: varvas kengästä, naskali pussista ja paha ämmä akkunasta.

Savon murre

Hyvvee päevee! - Hyvähä päevä on, mut minkälaeset lie tulijat? (Juva)

Mikäs pitkänokkajsten kokkoos tiällä on? (Iisalmi)

- Vielähän sinnäe elät! - Vielähän tuo on henk mielen hyvinä ja ruato immeisten vastuksina. (Karttula)

Mittee kuuluu? - Mitäpäs tänne kuuluu, vanaha rauha, että ihan suututtaa. (Kiuruvesi)

Mittee kuuluu? - Rikkaat männöö kiljuin ärjyin ja köyhät ryhkäen rähkäen. (Vehmersalmi)

Akat ensin, vaekka kaevoo. (Kangasniemi)

Ohan sitä mualimassa monen makujsta maetovelliä. (Suonenjoki)

Ku ei vältä, niin kelevatkoon. (Siilinjärvi)

Yhessäpä hyö ouvat, sano akka kun leivät panj uuniin ja viskasj suolat perästä. (Siilinjärvi)

Kun ee niin ee, hookutella meellä ee. (Rautalampi)

Kyllä muuten mut ei passoo. (Kangasniemi)

Voe elävä matikka, kun kuolisit nii keitettäsj. (Siilinjärvi)

Voe minun persettänj kun seon kahesta kappaleesta. Sanonta, kun äkkiä hämmästytään. (Hankasalmi)

Kaekkee se immeisellä teettä, sanoj entine akka kun pierulla taekinata nostatti. (Tervo)

Vasta ne on vaevat alakamassa. (Nilsiä)

Sitkeetä kun kissan liha. Sanotaan, kun on vaikea päästä ratkaisuun. (Tuusniemi)

Kaekkijae se lehmän perse kummittelloo. Sanotaan haaveellisista yrityksistä. (Sonkajärvi)

Paljo olj iäntä ja vähä villoja, sano piru ku sikkoo keriht. (Suonenjoki)

Jopa mänj potuiks koko sijanlihasoossi. (Karttula)

Tullooko siitä mittää vae pittääkö miehijä muuttoo? (Riistavesi)

Hyvä tulj mummon jalasta kun katkes ihan poekki. (Jäppilä)

Ei ollut kalajumala kotona. (Mikkeli) Sanotaan, kun ei saada kalasaalista.

Muikut ovat männeet Kerimäelle ripille. Sääminkiläinen sanoo vetäessään nuottaa, jos ei saa kaloja. (Sääminki)

Kyllähän venneen joka mies tekköö – vua ei piäse sillä minnekää. (Siilinjärvi)

Ei ou vastaanottajat kotona. Sanotaan huonosta ruokahalusta. (Rantasalmi)

Huh huh, nyt sielo nii semmone ilema, että kohta sielä sattaa raotnaoloja ja märänneitä akanruatoja. (Ristiina)

Vielä se on nii kippee ku ny on makkee. (Savonlinna)

Ku lähet, nii ota mukkaas pitkä pussi kärsimystä. (Savonlinna)

Kun lähelä on nin möy möy, mut kun ettäällä on nin nau nau. Lähellä riita, kaukana ikävä. (Sääminki)

Akat on akkoja vaikka niitä voilla voijelkoo. (Suomenniemi)

Elä siinä aena kärsees rättyytä! (Kuopio)

Puhhuu niin ku ei oesj alaleukoo. (Tuusniemi)

Kysyjän persiiseen tuluppoo. (Varpaisjärvi)

Ei sitä vielä näen alusta matkoo tiijä, minnekkä sitä männöö. (Kiuruvesi)

Elä usko, rakas sielu, että kissa lentää. (Vehmersalmi)

Vouhkis, vouhkis ja joka puussa orava. (Kuopio) Sanotaan liioittelevalle, rehentelevälle.

Mikäs ne kaekki kissat kahvittelloo. Ihminen ei osaa elää kaikkien mieliksi. (Virtasalmi)

Nyt ilemestyy akkoe viikkoleht. Sanotaan, kun nähdään kylän juoruämmän tulevan. (Leppävirta)

Kurkistelijat ei piäse taevaaseen. (Säyneinen)

Aenahan se näyttää kala suurelle toesen venneessä. (Iisalmi)

Vahinko piäsj, mut ei ollu pierukaa kaukana. (Tervo)

Eläpäs souvva venettä lepikkoo. Älä pilaa asiaa hätäilemisellä. (Pieksämäki)

Sen verran on järkee kun jäniksellä häntee. (Suonenjoki)

Kyllä sillä piä hyvä on, kun vuan järk selevä oes. (Vehmersalmi)

Järki juoksoo ettei mielj perässä pysy. (Kiuruvesi)

Hurjako sinnoot vae häntäkö sulle kasvaa, kun et tuota ymmärrä? (Muuruvesi)

Teräväpäenen poeka vuan paljo siltä männöö hattujakkii. (Kaavi)

On niin juloman kylömä ilema, että ihan silemäkulomija kylömentää. (Suonenjoki)

On siinäe yks Jumalan mieljharm. (Hirvensalmi)

Hieno mies kun koeran oksennus. (Rautavaara)

Ku vuan kuolet, ni kyl käön haotaes piäle paskalla. Sanovat toisiaan haukkuvat akat. (Sulkava)

Kiehumispisteessä ku Alina Huttusen keitto. Ei saanut koskaan keittoa ajoissa valmiiksi. (Tervo)

Tahotko tapella vae tyyvytkö tukkanuottaan? (Rautavaara)

Pietään pientä piirleikkiä, heitetää toisiame kirveillä. (Juva)

Hutketta mutkan kohdalla. Riidasta aiheutuu tappelu. (Virtasalmi)

Suat nähhä mistä kana kussoo ja pien lintu paskantoo. (Enonkoski)

Kyl miä siule näytän närhin näpöttimet ja ne pitkät kynnet. (Savitaipale)

Annan semmosen kajjaoksen peähäsj, että luujaohot persiistä tulloo. (Maaninka)

Vaikka mänis nenä ja neljä hammasta. (Heinävesi)

Tyhjä ei lopu kuapista ja eijjoosta ejjoo puutetta. (Iisalmi)

Uamijaeseks ei mittää, päevälliseks sittää, illaks niije molempie lämmitystä. (Hirvensalmi)

Hauven molskauksia, pyyn pyrräyksiä, jäniksen jäläkipaestia ja muutae heleposti sulavoo. (Nilsiä)

Elämä on ku silekkijä. Puutetta. (Kangasniemi)

Hätäkö on elläessä: eijjoo vilun eekä nälän puutetta. (Kiuruvesi)

Hyvästä ihmisestä saatetaan sanoa, että sellaisia on harvassa ku isopäesellä korvia. (Mikkeli)

Oon minä ollu monessae paekassa, vuan en oo paljaalla persiillä pakkasessa reenjalaksen piällä istunna. (Iisalmi)

Huutaahaa sikkae salavaessa, suatikka immeine jos siihen oekeen koskoo. (Heinävesi)

Kaekissa sitä ollaakkii, sano akka ku jouluyönä katiskassa istu. (Kangasniemi)

Kaekenlaista harmia, sano Mikkelin akka. (Sääminki)

Kaekissa sitä ollaa, sano pässi ku piätä keitettii. (Kangasniemi)

Taati ei kun kovenoo ja rohot kallistuu. (Riistavesi)

Tätä elämee ei kestä koerannahkane persekkää. (Juva)

Kaekki mänj eikä piisannae, sano ukko kun sauna palo. (Varkaus)

Kuuma päevä, sano pässi kun navetta palo. (Rantasalmi)

Kuollaan sitä vielä meilläe, sano mies ku nuapurin haotajaesiin ee kututtu. (Pieksämäki)

Se on loppu nyt, sano kukko kun kaala katkesj. (Vieremä)

Jos tietäsj säkkisä halakiivan, niin panisj loemen alle. (Juva)

Tottahan minnäe jossae olen, sano akka, ku jaohohinkaloo putosj. (Kangasniemi)

Voe mualima, sano Pietulan kissa kun suohaataan putosj. (Nilsiä)

Voi sitä ristinrangajstusta kun rieskat palo uuniin. (Pieksämäki)

Myöhäänpä huomasj akka piäsä palavan, sittä vasta kun on tukka tulessa. (Sonkajärvi)

Ryypätään, että murheen kupla puhkiis! (Nilsiä)

Se on tietymätöntä kun hallavuonna tattarinteko. (Leppävirta)

Kun ei aata Jumalan armo niin ei aata oma yrityskää. (Varpaisjärvi)

Hyvä kala se on kiiskikii kun muita kaloja ee sua. (Vieremä)

Souvettavahan se on vanahallae venneellä ja ajettava huonommallae reillä. (Pielavesi)

Jättää kun susj paskan ja lähtöö. Sanotaan sellaisesta, joka ei korjaa jälkiään. (Kuopio)

Nuama sillon niin hapan että maitokii myrtyy. (Kuopio)

Siitä on oksat poes kun suutarin joulukuusesta. Asia vakava, paikka paha. (Tuusniemi)

Potuttaa kun pientä oravoo kun on hammas poikki ja käpy jäässä. (Maaninka)

Voemoo ku pienessä kylässä, jossa on kotona keohkotaatine kissa. (Ristiina)

Palo tupa, mut hävis ne lutteettii, sano akka, ku tuvan raanioita kahtel. (Nilsiä)

Loeskis, sano akka, kun kirnu koatu. (Vesanto)

Noh, sanoi varis, kun nokka katkes. Jokin vähän epäonnistuu. (Iisalmi)

Sanoja

aakkopaekka

= tyhjä kohta, puutteellisuus, erikoisesti lahjoissa ja järjenjuoksussa

aka'ilima

= huono sää; kuvaannollisesti myös: riita, tora, kantelu. - Kylläpäs se perkkasj siitä oekee' emä aka'ilima.

alateränen

= heikkolahjainen. - Siiheh hommaa' ei ou alateräsestä alakuunkaa, se vuatii älyllistä piävärkkiä.

olla appeoksissa

= olla apeissaan, alakuloisella mielellä, masentunut

antoo korvarieskoo

= torua, moittia kovaäänisesti. Kylläpäs se anoppi anto vävyv vutjakkeelle iänellisen korvarieska.

ei elämän kuuna päivänä

= ei koskaan

emintimän henk

= emintimän eli äitipuolen, uuvvisäetin, töykeä käytös, tylyys. Käytetään vertauskuvallisesti yleensä töykeästä, vihamielisestä kohtelusta. - Siinä huushollissa löyhähtellöö semmone' emintimän henk.

empätiijjä-suatava

= epävarma velka, sellainen velka, jota ei saa perityksi. - Sille sataselle sae jättee hellät hyvästit, se joutu sinne empätiijjä-suatavii.

empätiijjäv varassa

= epävarmuudessa; epäilystä haudoskellen

en kehtoo -taatinen

= laiskotteleva, työtävieroksuva, lorvikatarrin vaivaama. Joko sinuttii yhytti se en kehtoo -taati?

emäsä metkut

= äitinsä elämäntavat. "Vestäjääsä lastu tulloo."

entine'äkä

= vanha kauna, pitkään kestänyt viha (esimerkiksi naapurien välillä) – Ei pitäsj ennee muistella sitä entistä äkkee.

olla eperossa

= olla epätietoisuudessa, kahden vaiheilla tilanteessa, jota ei osaa ratkaista.

epäreilingissä

= epäkunnossa; sairaana. En kyvennä lähtemää, olin sev verra' epäreilingissä.

erreöksen koulu

= kokemusten tie, oppimista epäonnistumisten kautta. - Empä ou erreöksen koulussa vielä luokallen jiänynnä.

etteesä kahtoen

= säästäen, huomisiin varautuen. - Sitä pittää ellee joka päevä etteesä kahtoen.

haettavastus

= haittaava este ennen toivottua tulosta. Jos perheeseen on toivottu syntyväksi poikaa, viimeinen ennen pojan tuloa syntynyt tyttö on se "haettavastus".

hanttavitalikko

= suunnitelmasta tai aikeesta: mennä hanttavitalikkoon = epäonnistua

hatu' alta mynnähtännä

= hupsahtava, vähämielinen, löyhäpäinen. - Elä ota täävestä minun puhheitanj, oun sevverraj jo hatu' alta mynnähtännä, että niissä on tingav varroo.

helevetin kuus

= tarkemmin paikallistamaton kuusipuu, johon joskus kunnon savolainenkin käskee painumaan jonkun lajitoverinsa, milloin sattuu tähän munaskuitaan myöten tympääntymään.

höllävetinen

= herkkäitkuinen, vuolaasti kyynelehtivä

henkheittona

= kuolemansairaana, kuolemaisillaan

hiilestyä

= kiukustua, kiivastua, hermostua

hiirensurma

= kova jano, "janoon kuoleminen". - Tässä tulloo hiirensurma, jossei suaha ryypättävvee.

hirs niskam piällä

= ikeen kantamisesta, vaikeuksissa olemisesta. - Nuihev velekaen kansa siton kun vakituineh hirs oes niskam piällä.

houvvaastoo

= tehdä jotakin työtä siihen keskittymättä, kävellä levottomasti toisia häiriten.

huastella tupa tyhjäks

= kyllästyttää kuulijansa tyhjänpäiväisillä pitkillä puheilla, niin että nämä lähtevät tiehensä. - Se jutujjuataja huasteloo tuvan tyhjäks, suattapahan nähä.

hulupattoo

= hupattaa joutavanpäiväisiä, puhua vain puhuakseen. - Jaksaapa se Juakko tuasj syötyvääh hulupattoo.

hupsinhupsin löyhillöyhi

= Sanotaan toiselle, kun tämän puhe kuulostaa aivan joutavalta, epäilyttävältä, perättömältä tai mitättömältä.

hypertee

= olla tekevinään jotakin; tehdä jotakin mitään aikaansaamatta.

hyvä tulleelleen, hyvä männeelleen

= jollekin asialle tai tapahtumalle ei mahda enää mitään. - Kum myö ehittiin sinne palopaekalle, olj siellä jo hyvä tulleellee, hyvä männeellee.

hyyhmä

= Jos on hyyhmät sylissä, on edessä pakkotehtävä tai jotakin, jota ei voi väistää.

härähierin

= Sanotaan sekasotkun aiheuttajasta, yleisen epäsovun lietsojasta, toisten seuraan sopeutumattomasta tai kieroilevasta ihmisestä.

härännylykysilimä

= tuikea, äkäinen katse. - Härännylykysilimällähän se Juuso on siitä pittäem minua katellunna.

hölömäke

= hölmöilevä, avoimesti utelias, suulaahko jokapäivän töytyilijä

hölöppähuul

= kielas, hyvin puhelias, epäluotettava ihminen, joka ei pidä omina tietoinaan asioita sopimuksista huolimatta

intteellinen

= asia: epäselvä, väittelyä aiheuttava, sellainen josta vielä intetään (väitellään)

jaahoo jurnua

= olla äkeissään, jurnuttaa, torailla, kiukutella

jaksoo rekkeesä vettee

= selviytyä työssään ja elämässään, voittaa vaikeutensa. Hyvihhän tuo sikseesä oj jaksanna rekkeesä vettee, niin kuormallinen kun se vällii' onnii.

jokapaekan työntäene

= itseään tyrkyttävä, joka paikkaan joutuva

Jumalan mieljharmi

= jokapaikan kujeilija ja konstailija, ailahteleva "tuulellakääpä" ihminen

kelleittä

= ilman kiroilua, kiroilematta; viittaa sanaan "perkele". Ihan se kelleittä siitä selvis.

kiehua liemessää

= olla itse aiheuttamiensa sekasotkujen keskellä. Sillä o' Ollilla nyt aekoo kiehua liemessääj ja selevittee sotkujaa.

juonikko

= kiukutteleva pikkulapsi. - Se on sitten niih hyväjuoninen tämä tyttö, tuo poeka olj emä juonikko näessä ijissä.

jähäkkä

= riita; käsirysy, mellakka, tappelu, kahakka

jäpäkyörä

= aina vastaanpaneva, piittaamaton, sopeutumaton, käskyjä ja kieltoja tottelematon, vastahankainen. - Se o' yks vastarannan kiiski se jäpäkyörä, kaekessa se aena jäpistellöö.

kato kehvelijä

= päivittely, joka sanotaan yllättävän asian tullessa eteen. - Kato kehvelijä, mite' äkkiä osasj tämmönem myräkkä nousta!

kettuuttoo

= elää kituliaasti toimeentullen. - Siinäpähän tua om männä jollaellaella kettuuttaessa.

kiemelissä

= vaikeuksissa, ahdingossa, koetuksessa

kieräpiä

= yllättävä vastus asian hoitamisessa, ennakoimaton este etenemisessä

kormakka

= ynseä, tyly, hymyilemätön ihminen. Oljpa siinä kormakka mummo ikkäeseksee, takamuksesa kiänti kateltavaks.

korvamakkeeta

= sanotaan kuullusta soimauksesta, moitteesta ja haukkumisesta.

kuohaas

= tunnekuohu, äkillinen päähänpisto, hetken hurma. Kyllä se tyttö siitä tassaatuu, se ov vuan nyt semmonen kuohaas.

kutjuilla

= sairastella, tuntea itsensä huonovointiseksi. Pittää tässä vuan kutjuilla, kum mikkää' ei hotsita.

kotjjämäkkä

= äänekäs välienselvittely perhepiirissä, kotiriita, mekastus. - Tämä tietää kyllä tulisemmam puoleista kotjjämäkkää, uskokeete poes.

kynnemmustuvaese

= hyvin pienestä määrästä, aivan olemattoman vähästä. En ou suanna syrjästä apua tähä' en kynnemmustuvaesev vertoo.

kotveloettoo

= laiskottaa, viitsityttää. - Tämä homma ruppee hiljavverkkaan kotveloettelemmaa, ei kehtoes millää' ennee.

laeskansuonta vettäessä

= työ ei huvita, lähtö ei luista, mikään ei innosta

lipruilija

= lipevä, epäluotettava, kaikkien kanssa mielin kielin oleva

lottuuttoo

= jatkuvasta joutavan puhumisesta, asiattomasta äänessä olemisesta, suusa soettamisesta. Kääp tässä myötääsä turpoosa lottuuttamassa.

luiru

= 1) kavala, epäluotettava ihminen; 2) pieni made; 3) löysä kiisseli; 4) laiha kahvi. Jopa tämov vetistä luirua.

lähöllään

= kuolemaisillaan; valmistautumassa lähtöön. - Laeva olj just lähöllää, kur ryville ryykäsin.

makkuin kansa

= ilmausta käytetään puhetavasta, jossa asiaan lisätään sisällöllistä ja kielellista höystettä "omasta piästä".

meorakka

= 1) mekastus, riitely, kovaääninen tappelunnujakka; 2) voimakas tuiskutuuli, tuulemmeorakka.

miehensyöpä

= pakkasilman kovuudesta sanottu, hirmupakkanen. Siellom miehensyöpä pakkane, eikö lie neljäkymmentä raatia.

olla miemona

= olla hyvin väsynyt, ratki poikki. - Rötkähim pitkällen iham miemona se' urakam piälle.

morjake, mörjäke, turjake

= naisväen käyttämiä nimityksiä ukonreppanoistaan, jotka eivät kaikistellen täytä emännän kohtuullisiakaan toiveita.

mua vettää puoleesa

= nukuttaa; kuolema lähestyy. - Se alakaa ilta jo tulla, kum mua niiv vettää puoleesa.

muankuatoasija

= erittäin tärkeä asia. Ei tämä nyt mikkääm muankuatoasija ou.

murhapakkane

= hirmupakkanen. Perkkasjpas se sieltä pohjosesta iham murhapakkase.

männä myssyttömmii

= epäonnistua täysin. Viimeseen siinä toevottii, mut arvolleen se mänj myssyttömmii.

myrskeisenä

= pahantuulisena, kiukkuisena. - Mitehhäi lie nuapuri'emäntä niim myrskeisenä ollu liikkeellä tänä uamuna.

mökäöljy

= alkoholi, viina. - Matias siellä yksinääm mökäöljyssä möykkäelöö.

mörönsyöttinä

= Sanotaan yksin tai kaukana toisista olemisesta tai kulkemisesta. - Tässä minnoun iteksenj elelly jo kymmenet vuoetj mörönsyöttinä, mut empähä' ou sillekkää kelevanna.

naespuhuja

= suuttunut naisihminen, joka haukkuu ja sättii toista

nahnikka, jahnikka

= kiperä tilanne, josta on vaikea päästä pois; nahnikassa = kiinni jossakin, sopessa, sokkelossa, josta ei voi edetä, kiipelissä. - Kaavan se rymäläenen kärräetä kierti, mut jopahav viimen joutu nahnikkaa.

neovonniekka

= neuvoja, neuvojen antamisen taitava ihminen; joskus myös jälkiviisaasta. Eipä taejja nyt tähä' asijaa' olla neovonniekkoja tarjolla.

nousuluontojne

= äkkipikainen, helposti suuttuva

nujjuuttoo

= esim. lapset saattavat "nujjuuttoo", retuuttaa, kiusata toisiaan. Nujjuuttamista on myös se, jos koettaa hilata erikoisen raskasta taakkaa.

nujuta

= tehdä vaivalloista työtä miltei yli voimiensa, kantaa, työntää, kiskoa; myös lasten telmintä on nujuamista.

männä nuljuuks

= Sanotaan työstä, joka ei yrityksestä huolimatta ota onnistuakseen. Jopa tämä mänj nyt tyhjän nuljuuks koko homma.

nurree puolj

= 1) vertauskuvallisesti: ihmisen arkiminä, sisäinen olemus; 2) kielteiset ominaisuudet. Sillompa se Santerinniin nurrepuolj pelemahti pintaa', eikä se mahtanna mittää.

nurree puolj piällä päen

= pahalla tuulella, äkeissään. Tänäpäevänäpä sattu pomolla olemaan nurree puolj piällä päen, ei se osanna ku' ökkäästee.

nöyrä ilima

= huono sää, räntäsade, myrsky, tuisku. - On siellä niin nöyrä ilima, ettei sinne kuvam mies laeta koeroosakkaa.

möyröttee, möyröttöö

= vetäytyä ärsyyntyneenä, vihaisena ja mykkänä eroon ympäristöstään mököttämään.

ompahah hänessä

= sanotaan asiasta, joka ei ole suinkaan varma: saapahan nähdä, miten käy. - Ompahah hänessä, paranenko niim paljo, että piäsen lähtemää.

olla syvän kintaam peikalossa

= olla jännityksessä, elää hätäännyksissä. Sitä suap yösäpäeväsä olla syvän kintaam peikalossa tuo' Uatun kippeöven taatta. (syvän = sydän)

onehka olo

= 1) huono vointi. 2) kova nälkä. Ompa onehka olo vieläkiis sel lenssuj jäläkee.

pahannokalla

= pahimmalla hetkellä, pahoimmoilleen, juuri kun ei olisi pitänyt. No siihen telläsiij just pahannokalla vieras, ku' olin turkki piällä jo lähtemässä.

paenaenen

= 1) painajainen, paha uni; 2) syyttävä omatunto; 3) tekemistä odottava, vaivaava työ. - Se o'ollu minulle paenaesena jo pitkä'aekoo.

peippelehtiä

= kiukuttelemisesta, vihoissaan hyppelehtimisestä

pernales

= lievänä kirosanana, muunnos sanasta perkele

pilakalu

= epäonnistuneesta yrityksestä, piloille menneestä tuotoksesta tai työstä. Vakkaesesta vaevannäöstä tulj mitä surkein pilakalu.

puarjmoessaa

= kiukkuisena, sydämistyneenä, suutuksissaan, äkeissään, ikään kuin puarma oes purrunna. Puavo nyt puarjmoessaa' yksinäsä äköttää.

puupuntarin tapajnen

= herkästi närkästyvä, vähästä loukkaantuva (joka ottaa liian herkästi nokkaansa niin kuin puntarikin punnittaessa).

pyihkiä leppiin kätesä

= jäädä tappiolle, tulla osattomaksi

pykälikäs unj

= katkonainen, levoton yöuni. - Kylläpäs ne olj pykälikkäetä männee yö'unet.

pökäleonni

= lyhyt onni, onnen siru, satunnainen menestys. Vrt. pötkyonni = pysyvä onni, jatkuva myötäkäyminen, yhtämittainen menestys. - Em minä mittääp pötkyonnee tok outakkaa.

rajjaeset

= Rajjaesia ovat kevyet, kelvottomat jyvät, joita puitaessa erotetaan. Mutta esim. vieraita tervehdittäessä, kutsuja lähetettäessä ym. voidaan pittee rajjaesia eli pitää ihmisiä eriarvoisina, heittää jotkut huomaamatta, jättää joku väliin. - Elä pie rajjaesia, tökkee vuan kättä jokkaeselle järestää.

ramuska

= sairauksien, voimanponnistusten tai hummailun raukea jälkitila, epämääräinen alakuntoisuus. Lenssuj jäläkee' oun tuassa ramuskassa rutjottanna.

ranttuolojne

= ihminen, jolle ei oikein mikään kelpaa, ei ruoka, vaate, seura jne.

romisko

= vanha romuksi kulunut kone, laite tai kulkuneuvo. - Se om mittäättekemätör romisko koko kapistus.

ronklaella

= 1) moitiskella tavaraa ostettaessa; 2) koneesta, mahasta tms.: olla jotenkin epäkunnossa.

rotkaelämä

= pahoinvointi. Rotkaelämässä immeine' eijjou sutkassa. sutkassa = kunnossa, terveenä, parantuneena

rutale

= 1) vanha, käytöstä poistettu vaate; 2) rettelöivä, pahatapainen ihminen

rutjottoo

= olla sairaana sängyssä, kitua vuoteenomana. - Ei se ou hiäviä viikkokaasia kippeenä rutjottoo.

ryhjätä

= tehdä raskasta ruumiillista työtä. - Siellä se yksinäär ruukin savotassa ryhjee.

ryhkäer rähkäe

= juuri ja juuri, häthätää, jotensakin. Mänjhän se aeka siellä ryhkäer rähkäe.

ryntystöö

= kiirehtiä vaivalloisesti kantamuksien kanssa

ryskätyö

= raskas ruumiillinen työ, raadanta. - Siellä olj tehty monissa miehi'oekeer ryskätyötä ja kyllä se ryskämiestej jäläki näky.

ryykki

= kova koettelemus, vaikea sairaus, menetys, voimille ottava tapahtuma. Einoo on tänä talavena koeteltu kovassa ryykissä.

räsämäntti

= useimmiten ivallisesti jonkin vähäisyydestä, mitättömyydestä, puutteellisuudesta; koko hoito, kaikki yhteensä, tavaranpaljous. - Tässä se on koko räsämäntti nahkojneem päevinee.

röntti-ilima

= räntäsade, kolea vesisade

raakkarukka

= säälittävä lähimmäinen

saakutirallaa

= lievä sadattelusana

ei sen siitään

= sanotaan tilanteesta, jossa ei ole tapahtunut edistystä, jossa mikään ei ole tullut valmiimmaksi. - Ei tässä olla sen siitääv vielä seleviivytty.

sieluvvihollisem pillaos

= 1) kiukku, riita, kauna, tora, viha; 2) pirunpaska, entisajan mahataudin lääke. - Siinon nuapuriiv välillä nyt sitä sieluvvihollisem pillaosta.

silikkiset nokkavuorit

= on herkästi loukkaantuvalla, joka nokkiintuu eli suuttuu helposti.

suhkapuhe

= kuiskailu, juoruilu, takanapäin puhuminen. - Seijjou mittääs suhkapuhetta, että pihalla on nyt pakkane.

suora viäryys

= tieten tahtoen tehty epäoikeudenmukaisuus.

suu tuohisen nurkalla

= on itkua pidätettäessä. Sillon se Iitan suu alako männä tuohisen nurkalle ja silimistä hölähti hölläveit.

syvämmikkö

= uhmakas, pitkävihainen ihminen. Ei pitäjs immeise' ihan niin syvämmikkö olla, ettei armaha ihteesä eikä muita.

talakkuna-aevo

= tyhmähkö, vähä-älyinen, tollukka, pöljä ihminen. Talakkuna-aevo sei tolokkua pelekee.

tillikka

= yllättävä vahinko, isku, kohtalonisku, lyönti. - Se elämä tellee näetä tillikoeta itekkullekkii.

tehhä töllösijjään

= tehdä virheitä tai tyhmyyksiä. - Turha näetä töllösijjää' om puolustella.

turvankuohu

= äänekäs sanaharkka, riitely. Ja nyt turvankuohulle tulloo toppi.

tuulellakääpä

= mielipiteitään ja tunnetilojaan vähän väliä vaihtavasta ihmisestä

työntäene

= joka asiaan ja paikkaan pakkautuvasta ihmisestä, jokapaekanhöylästä. Seo' yks tuulellakääpänen työntäene.

vaevannäkemätön

= menestynyt, jolta kaikki onnistuu; kokematon, vaivoilta säästynyt. - Se uus mies o'ihav vaevannäkemätöv vielä.

vaevantakkaene

= vaikeuksien tai suuren työn takana oleva, vaikeasti tehtävä.

jokin männöö vasikajjuomaks

= jokin, esim. aie, epäonnistuu, laimistuu, menee tehottomaksi. - No jopa tämä mänj koko homma nyt vasikajjuomaks.

vetelillä pohjilla

= epäselvässä tilanteessa, arveluttavassa tai epävarmassa tilassa olemisesta. - Se koko yritys oh hyviv vetelillä pohjilla tallouvellisessa katannossa.

vettee kieroon

= kantaa kaunaa, olla eri mieltä. Siitä asti se Ilimarj on vetännä kieroom meikäläisen suhtee.

viekasolojnen

= ovela, petkuttava, epäluotettava. - Se on niv viekasolojne, että nylyköö seisoville jaloelle.

-vihat

= yhteisnimi erilaisille pikku tulehduksille ja vammoille. Kynnevvihat = kynnellä raapimisen aiheuttama ihon tulehdus; kylymävvihat = paleltumavamma; nurmevvihat = ajettuma; kivevvihat = hiertymähaava; hammasvihat = puremajäljet, esim. kissan tai koiran.

Voe kelevoton, voe kehvelj, voe kehnolaene, voe täätine, voe yhtäkaekki

= lieviä voimasanoja, joiden muoto vaihtelee puheenparressa jopa kyläkunnittain. Voe yhtäkaekkijaam minkä tek!

väkisevveittävä

= vastahakoinen, laiska. Sanaa käytetään myös sellaisesta ihmisestä, jolta puuttuu omatoimisuus ja aloitteellisuus.

värnäke

= kiukkuisena itkeskelevä lapsi. - Värnäke se itkee värnöttää.

vätjäke

= sairaantuntuinen, väsynyt, huonovointinen ihminen. Oun tässä toesta päevee jo vätjäkkeenä sängym pohjalla pötkötelly.

yövvalavijaenen, yövvalavokki

= unentulon estäjä, valvottaja. - Siinä minullon yövvalavokkija tarpeiks.

ähäkkä

= kova kiire, hoppuilu. Ei tässä ähäkässä ehi ies päeveekäät tekemää.

äkkimakkee

= 1) makeutusaine (sakariini); 2) lyhyt nautinto, hetken hurma. Sanaa käytetään nuorten tulisesta rakkaudesta, jonka ennustellaan kohta lopahtavan.

ököttee

= olla suutuksissa, mököttää.

ei ou ollu' ölöllä yötä

= on kokenut kaikenlaista, karaistunut pelkäämättömäksi ja uhkarohkeaksi.

ölö olo

= heikottava epävarma tunne, huonovointisuus. - Se on koko olennossa semmone' ölö olo.

Mitä kuuluu? – Eistä tuuloo ja takkoo helemoja hulumaattelloo.

Siinä se tulloo tuska lutteellekkii, missä tuppae pallaa.

Ei ou kunnon tosjkaa = on epäilyttävää, ei voi ottaa todesta.

Elä tyhjee hupata, anna raahassa hapata! Sanotaan tyhjänpuhujalle, hupattajalle.

Ku' ettäällä on nii' ammuu, kul lähelle piäsöö niim puskoo.

Jopa tämä alakaa maestua alushammeen nepparilta. Sanotaan, kun jokin toistuu liian monta kertaa.

Ei ou melloo venneessäsj. Sanotaan, kun elämästä puuttuu suunta.

Kyllähän sit' toesem persiillä voep vaekka kusijaespessää' istua.

Ei mualiman tie ou missääh höylällä höylättyä. Kaikkialla on omat vaikeutensa.

Elämäl latua ol lykittävä aena etteempäe, luisti eli ei.

Elämä o' yhtä paakkelsin syöntiä. Elämä menee hyvin, ei ole valittamista.

Jopa mänj elämä mustelmille. Jokin meni huonosti, aie epäonnistui.

Siinä männöö tuppeer ruumenia ja lunta. Asiaan liittyy vastuksia, yrityksessä on vaikeuksia, asia pitkittyessään mutkistuu.

Syököön se koera luuttii, joka söe lihattii. Seurauksista on vastattava, vaikeudetkin kuuluu ottaa huomioon.

Tiällon hätä likellä ja apu kaakana.

Tässä ollaa murree' alla rätkällää. Surussa.

Mies vananenoo, vaeva verestyy.

Rauman murre

ei yä eik päevä raoha: Pahuksen kläpik, ko ei an yä eik päevä raoha!

= Pahuksen kakara, kun ei anna yön eikä päivän rauhaa!

Kurjus kaadus köyhydem pääl, sanos keriäm kon keriäijän konteihin kaadus.

= Kurjuus kaatui köyhyyden päälle, sanoi kerjäläisämmä kun kerjäläisukon jalkoihin kaatui.

filunk

= ovela; Siin o ai olf filunki vikka. Siinä on aina ollut ovelan vikaa.

filur

= veijari, ovela ihminen; Niit filurei piissa täsä mailmas.

flatku

= suulas, juoruileva; En mnää mikkä flatku ols, sanos Must-Mint ko joku Vasaraisten tiät kysys; flatkutta = 1) juoruilla, puhua pälpättää; 2) läpsyttää. Aalof flatkuttivap paatin kylkke. Aallot läpsyttivät veneen kylkeen.

fleno, flano

= veltto, vetelä. Kene se meijä Jus on mahtant tulk, ko se on tomne fleno ja flano.

fletku

= veltto, vetelä

fletkumper

= velttoilija, vetelys

fletkutel

= velttoilla, laiskotella. Se fletkuttel siink kotonurkis koko talve.

fläyköttä, fläykötel

= soittaa suutaan. No kyl siit ny on tarppeks fläykötet.

hankkankalju

= halju, kelju. Semse hankkankaljun kans mnää en lähd mihinkkä.

hanttapul

= heppuli, työtä vieroksuva, mitätön mies. Semssi hanttapulei tässäki o joutunk katlema.

huksyäp

= laiskuri, joka ei tee työtä ruokansa edestä. Tomssi huksyäppi täsä joutu kärsimä!

hultten

= heittiö, lurjus. Ens tlee tua hultten, Pajala Fretu.

hössättän

= hölmö, typerä. Ei Kalkke, kyll snää ole vähä hössättänn.

ilkken

= ilkiö. Muutma ilkkemep pakkasiva hollama, ettei stää tiäd.

ittiäs täyn

= mahtava, ylpeä. Ittiäs täynn niinko Miko mul.

kitiviur

= mariseva, mankuva, turhista valitteleva ihminen. Olivak kitiviurui koko suku.

kituspiik

= itara, saita. Ei se kituspiik andanns se enemppä.

klippar

= viekastelija, mielistelijä. Handelsmanneis pakka olema hiukan klippari vikka.

klipuliukkar

= veijari, huijari

knääk

= heiveröinen, heikko, ruipelo. Mnää kon dämnen gnääkk ole.

kollerpyt

= juoruilija. Semsel iankaikkiselk kollerpytyl mnää en san mittä.

kotokauhi

= kotityranni. Se ensmäine miäs ol oikken kotokauhi.

kranttu

= nirso. Tul niin krantuks, etei mikkän kelvan.

krekkal

= retku, juoppo. Äijän krekkal.

krohelo

= kömpelö, tohelo, tökerö. Kyll hän mais o mond krohelon dyät tehn.

kronklat

= äksyillä, oikutella. Se kronklas kamalaste ruastas.

kroponikkar

= taitamaton tekijä, tuhertelija. Kyll hän oikken groponikkar sendä o ylimäise isä rinnall.

kränä

= 1) riitaisa, toraisa ihminen, riita. Semnen pahuksen kränä se ol koko ikäs. Ne olivak kränäväleis. 2) risu. Kuusen kränä.

kunkkan kelppamaton

= kelvoton, mitätön. Hän olis, tiämäs, kans tehn mnuu veisun gunkkan gelppamattomaks.

lärvitel

= puhua roskaa. Lak lärvittelemäst.

nälknuatavetäjä

= tyhjäntoimittaja. Täst tleevak kaikengaldase nälknuatavetäjä ja tyhikalloses sillinguristaja mnuu häirittemä.

när

= ärtyisä, mariseva. Kir ja när ko Setäläm porsas.

paskantärkki

= turhantärkeä, pikkumainen. Se ol paskantärkki miäs.

prehju

= surkimus. Samalainem prehju se ol ko Hakalaki.

pränk

= 1) epäkuntoinen, viallinen; 2) hankala, riitaisa. Pränkk-Sampp.

pränkvärk

= epäkuntoinen, oikutteleva. Häijysuine ja pränkkvärkk hän kummingi o.

präsä

= kehno, surkea, kurja ihminen. Kolmas, yks äijäm präsä, meinas ete hän ny voin lukki.

roik

= renttu. Semssi roikei ne oliva jokane järjestäs.

ryhmrähmäne

= epäsiisti, törkyinen. Kyl oliva ryhmrähmässi ne mukula.

ryäkkö

= surkea, säälittävä. Hyvi laih ja ryäkkönäköne, isoluinen goer.

ryätyn

= nääntynyt, surkea. Mnää näin, kui ryätyn ja väsyn meijä heone ol. (heone = hevonen)

rääpäkäs

= saamaton, vätys. Eks snää stää jo saas sengi rääpäkäs.

tappelpäs

= riitapukari. Niit kaikkjam bahimppi tappelpässej mailmas siihe aikka.

tuurmaakar

= epävarma työntekijä. Uskaltak semselt tuurmaakril stää homma antta?

vaevane

= mitätön, vialloinen, surkea. Tällaill joudu mnää vaevane hautta.

verikorv

= jaosta osattomaksi jäänyt. Es sunkka vaa verikorvaks jään?

hamppampolle

= hammassärky. En diäd, ollek kippi pää, vaevak hamppambolle.

viissamuijaliniment

= käyt. lihassärkyyn ja kolotuksiin

haaver

= haaksirikko, vahinko. Ei tiädett viäl mittä "Rojohoppe" haaverist.

eläm

= 1) elämä; 2) melu, meteli. Köökis pidettin kamala elämä.

flini fläni

= sekaisin. Siin huushollis ol kaik hiuka flini fläni.

harmiloine

= harmillinen. Ol se yks harmiloinen girkkreis.

hyväkaunis

= puhhu hyväkaunist = suostutella, lepytellä. Puhus sil hyväkaunist, mut se älläs vaa stää yht ja sama.

inin

= valitus

jukolaut

= reen jalasten yhdyspuu. Lievä kirosana.

jukopere/ jukopliut/ jukupliut

= lieviä kirosanoja. Jukupliut sendän! Däyty sannok, kyll pia o faartti.

kamaloit

= kauhistella. Mnää kamaloitti, et kuinkast täsä ny näin käve.

kauhutta

= kauhistuttaa, pelottaa. Ymmärtä se jokane, ett poikka kauhutt.

kiukuspäite

= vihoissaan. Pelastuspaati se hakka kiukuspäite nii fiiniks.

kiär hännäst

= Sanotaan, kun jonkin asian saavuttaminen osoittautuu toivottomaksi. Taikk löytä se (lompakon) joku roist ja sillo saatt sanno, ett kiär hännäst.

kirhi

= äkeä, vihainen. Ol kirhi pakane. Opettaja olikin kirheve miäs ko rehtor.

kismittä

= harmittaa. Semse jutu mnuu kismitivä.

klutat

= 1) loiskutella vettä; 2) juopotella. Nääks niit pahuksi, kon gluttava rommin gimpus keskelp päevä.

kniks

= pulma, vaikeus. Mutt täsä asjas on doine ja viäl paheve kniks.

luanat/ luanista

= onnistua. Kuingast se tyä ny oikke luana. Vilkku luanist nii hyvi, ett hän sai ammutuks sude.

mullitel

= kiukutella, äksyillä. Pahustak siin mullitle!

naat

= 1) lopenuupunut, nääntynyt. Mnää oli se reisu jälkke valla naat; 2) juurikasvin maanpäällinen osa. Perunanaat.

norosovint

= tora, kiista, pieni riita

nälkki

= nälviä, haukkua. Etet siin ijangaike stää hauk ja nälk.

nörkö

= alakuloinen

nörköksis

= alakuloisena, mieli maassa. Ettäk te ol huamannk, kui nörköksis hän istuskle?

peevel

= peeveli, pahahenki. Kyll mnää nyp peevelen gelkka ole joutunn.

riidaloine

= riitainen. Riidaloist väkki.

rytisk

= huonokuntoinen rakennus, röttelö. Hes sanova, ett se o nii ijangaikkine rytisk.

saastane

= ilkeä, pirullinen. Nii saastast elukka ei olt toist täsä mailmas ko se katt.

sikses

= olosuhteet huomioon ottaen, tietyin varauksin. Hyvä paat sikses. Sikses nät flik.

särrät ja pärrät

= kirota, manailla. Äijäs särräsivä ja pärräsivä.

unnankanttine

= epäselvä, epämääräinen, salamyhkäinen. Asi o hiuka unnankanttine. Sanos vähä niinko unnankanttelt.

viikvillis

= tietämätön viikonpäivistä. Mnää oli joutunn jo valla viikkvillihi niis vastongäymsisän.

vinkröit ja vänkröit

= vehdata, koukerrella. Turha met täsä mailmas sendä vinkröitte ja vänkröitte.

ylösrakentta

= ylentää mieltä. Se ylösrakens häne murhelist miäldäs.

ylösrakentavaine

= mieltäylentävä. Kirjott muutma isälise ja ylösrakendavaise sana.

Sananlaskuja:

Ei niin kauan tart surk ko mait näky.

Enne helvetist vaeva loppu ko laevast tyä.

Kon koko krop o ritu ratu, niin kaffekupist o iso apu.

Pare yks vilivuas ko iankaikkine niuknauk.

Ruak maitta ja uni maitta, mut tyä on ko myrkky.

Ain kööhä luanista, jose hyvi ni huanoste.

Ei raha ol mnuuls sukku ja huan kampraattiki.

Kon puuro sata taevast niin kööhä lusik o helvetis.

Pali puuttu puurust ko ei ols suala eik suurust.

Ensmäine hullumerk ko ittes viissaks luule.

Ko viin om pääs, ni järk om persses.

Ei tee mittän ko syä ja makka ja haise takka.

Hiljast o hiire haukotus kom pää o kati suus.

Kyl olevaiselk kaikki o, sanos Mäe muar kon kirpui täkistäs hak.

Kärsinnyst miäs tlee mut ei paakkelsiineitte syäjäst.

O nok niim pystös et sata sisäl.

Pask ahnen kooras.

Tlee vahink viissalekki, tyhmäls se o ain toises kädes.

Yht kiäles, toist miäles.

Yht puuttu, sanos piru ko hyttyssi räknöit.

Ylönkatot kivi o ai ennenkin kuarman kaatan.

Älä teep pilkka taik tlee oma nilkka ja särke viäl säärluukki.

Konsti o mones, sanos äm, kon kus, konttas ja kudos sukka.

Puolangan murre

aevehtie

= olla tekevinään, aikailla, hidastella

anahiton

= sopimaton, puutteellinen, mitätön, säälittävä

epijo

= sisukas, päättäväinen, vastustelemaan asettuva, pahankurinen, jäykkäniskainen

ei heäppönen tai heävi

= kehnohko, ei kovin hyvä tai laadukas; va ei ne olluh heäppösie nekkäär reet ennev vanahaan.

hitsi

= kova hikinen urakka, ponnistus, souvi

hänkkäröijä

= olla haitaksi, hankaloittaa

itkulysti

= hätä, hysteria; kyllä siellä akkoella tuli itkulysti laevassa kun se oekeer rupesi myrskyömään se meri.

juilie

= särkeä voimakkaasti, vihloa (lihaksia tai hammasta)

juntturi

= sisukas, päättäväinen, vastustelemaan asettuva

kaenimieli

= vihamieli; Ei kellääk koko kylällä ollun niin kaenimieltä ettoesi ilimottanuv virkakunnalles siitä pontikan keitosta.

kilika

= sanonta, kun joku asia unohtuu tai esine häviää: kilika vei!

kimpuroija

= pärjätä jotenkuten, tulla juuri toimeen, sinnitellä; oesin minä vielä kimpuroenut tässä talossa jonku vuojen isäntännäej jos oesin halunnu.

kivesteä

= kohdata epäonnea tai vastuksia; eipä se nyt monastin niin kivestäny että se oes reki metässä koatunu.

olla koamenissa

= olla tarpeeksi hyväkuntoinen tekemään jotakin

kontita

= puhua epämieluisia asioita toisen selän takana, pyrkiä juorupuheilla häiritsemään seurustelevan parin välejä, samoin esim. palvelusväen hankinnassa ja hevoskaupoissa.

kopusak kärsiny

= tehnyt kaikki tehtävänsä, saanut työnsä päätökseen; Heikki oli sanonu että "ne nuo jo peäsöö eläkkeellen nuo vanahat kilometritolopat" että, "neoj jo kopusak kärsinnä!"

likisattu

= kehnonlainen työn lopputulos, osin raa'aksi jäänyt tai huonosti noussut leipomus; tänäpäevänä kun sel laettaa ni se jo huommenna vähä' happanee – että sev verra' että se nousoo, ni ettei tuul likisattuo.

lohkasta

= liioitella, suurennella, panna ehdolle; luulettako te että nyt minä rupesil lohkasemmaaj ja valehtelemmaan?

luomustella

= panetella, solvata; siinästoli sitte luomusteltu ja siunattu, että miten se nyt soatti tuollalaella tehät tuo isäntä että meijät petti.

luonnossaan

= vihaisena, kiihtyneenä; se kujjaam paeskasi sem maetokiulun tulemaar roevasi ja oli luonnossaan.

mennä ylenkäen

= epäonnistua; se joka ee onnistan ni seo' ylenkätistä semmonen.

mennä ällitteä

= kulkea nihkeästi, liikkua vitkaan; kaksi vuorokaotta mennä ällitettiin laevalla ja hirveä myrsky oli!

mennäh häneksi

= epäonnistua työssä

myötämöykkyneen

= (lähteä jonnekin) kaikkine tavaroineen

möykäröijä

= käyttäytyä äänekkäästi, väkivaltaisesti

nappeissaan

= harmissaan; seoli nappeissaaj ja sano että "hällä taetaa sappi särkyö!"

nieraota

= nokkautua, loukkaantua jostakin

nokerrella

= puhua pisteliäästi

nokkaota

= loukkaantua, suuttua helposti

nuureissaan

= alakuloinen, väsyneen oloinen; kun se lehmä oli nuureissaan ni sillo' arvasi että seoli jo saeras.

nuusa

= puute, pula, hätä, tarve (esim. ruuasta)

oamunroapisko

= aamuvarhainen, hetki ennen päivän valkenemista

onea

= epämiellyttävä, outo, pelottava; se oekei' öykäsi nii' ouvolla eänellä, seoli semmonen nii' onea se eäni.

paenajaene

= ihmisiä unissa kiusaava yliluonnollinen olento

piekaota

= äksyyntyä, ottaa nokkiinsa, suuttua

piettijo

= 1) yksikiveksinen tai vaillinaisesti kuohittu hevonen; 2) sisukas, päättäväinen, vastustelemaan asettuva

pöekyillä

= kulkea epämääräisesti, harhaillen; vieras ajokoera pöekyili koko oamuj jäniksen jälillä meijän metässä.

rappaota

= mennä epäkuntoon, särkyä; se rappaosi se laeva keskelle Antanttie ettei olluk kulukieta.

reppiytä

= tehdä kovasti töitä uuvuksiin asti vaikeissa oloissa

reähkä

= 1) häijy, pirulainen; 2) irstas; 3) tauti, sairaus; se kun on se kalama ennev vanahaen ollup peähkeä elir reähkeä.

ryöhätä, ryöjätä

= kulkea vaivalloisesti hankalaa taivalta; 1) siellä tuli sittä puro ja sitä purov vartta piti kävellär ryöhätä; 2) se kettu lähti ryöjeämään niijen sankaen kansa.

ryököt, ryötyt

= kuluneet ja risat (arki)vaatteet

rötistyö

= ränsistyä, vanheta, painua kasaan

saekkuu

= elämisen tai työn järjestelyä epävarmoissa oloissa; seoli hyvin saekkuutta sillom pula-aekana se elämä.

sinnikko

= sisukas, päättäväinen, vastustelemaan asettuva

sipehtie

= harmitella, päivitellä; sae siinä sipehtiet toesennik kerran kun oma tyttö riijoamaar rupesi.

suivaota

= tympääntyä, kyllästyä, suuttua; minä suivaosiv väkkeej ja lähim poes.

suukko akka

= suulas, lipeväkielinen nainen

syömmissään

= olla suutuksissa, vihoissaan

syön kinttaam peokalossa (sydän kintaan peukalossa)

= olla hyvin peloissaan, paikalleen jähmettynyt; meitä siellä karhuip pelotteli sittä kum me olimma, se se oli jo hirmu yö voe tavaton, syön oli kinttaam peokalossa!

taevaallistakaan

= muruakaan, vähääkään; minä monta kertoa aeva' iltasetakkir rupesin nukkumaaj jotta eijollu ei tämän taevaallistakaam mittää – aevan syömätäj ja juomata.

tenäötä tai teniytyö

= kieltäytyä tekemästä jotakin tai ryhtymästä johonkin, juuttua, juuttua paikalleen

toloho

= typerys

tormata

= lähteä liikkeelle nopeasti ja usein varomattomasti, rynnätä yllättäen paikalle; se mummo tormasi kiuluneen sitte ja sano nii että "paappas tähännistä maetoa!"

tullap pölö

= 1) jäädä tekemättä; 2) epäonnistua; minulla tulisip pölö, semmone' että minulla ei tulisis sitä hoijetuksi oekeen.

tullooko kalluo

= sanotaan kun epäillään, tuleeko jostain työstä tai esineestä valmista ja toimivaa; ei tästä tulluk kalluo tästäkäät työpaekasta ku, rakentivat päen tuuleen tämän talon.

uikasta

= tekemisen tapaa kuvaileva sana, esim. kylmä pakkasviima puhaltaa; Lupponurmesta kun hiihto suoraan Lehtosoareen, niiv Vuorisuolla pitkältä perältä kylymän henki kovasti uikasi.

äeskeä

= tehdä töitä kovasti; se siellä rantteella iltamyöhään äeski sen kirveesäk kansa.

käydä älälle

= vihastua

ämpsytä

= vihoissaan vastustella

äpösteä

= työn tekeminen ei luonnistu; jopa se nyt rupesi äpöstämmään tuohip potum pano.

ärritteä

= tekemisen tapaa kuvaileva sana. Se suuttu ja rupesi noetuo ärrittämmään.

ätkisteä

= tekeminen on työlästä, hitaasti etenevää sinnittelyä; van ne monijaat ätkisti syyväm niij justiim mitä suoliin sopi.

öyhätä

= huudella tai puhua äänekkäästi

öykästä

= huutaa tai laulaa kovalla äänellä; oekeel laoloa öykäsivät yhtee' eäneej ja sehän se mukavalta kuulosti.

Yliperän kieli

annatella

= sanoa häijysti toiselle, ilkeillä päin naamaa. Se ku oikein annatteli, niin eipä siinä toinen saanu suunvuoroa! Oli se niin läpi piruline ihmine ja sinnikko ko viheliäine, ettenpä mie ole ennen toista nähäny, en.

armonmerkki

= järkiperäisesti selvittämätön tunnepohjainen sisäinen sielun tila.

ei ole mithään taikaa

= ei ole luottamista onnistumiseen. Se puhhuu ja touhottaa niin paljon, ettei siittä ole mithään taikaa.

hammastella

= vaikeuttaa, tehdä olo epämukavaksi, haastaa riitaa. Se alko hammastelhen mulle joka asiasta ja välilä asiattaki.

haviline

= joutava, lähes tarpeeton. S'on aivan haviline kampe, sitä kukhan tartte! Senku viet vain pois, sepähän ei ole silmätikkuna nurkanpäässä.

hempuli

= heikonpuoleinen; tyhjäntoimittaja

hänskätä

= temppuilla, oikkuilla

hätinänsä

= pelon ja paniikin vallassa. Neh laukoit hätinänsä minun tykö ja tärisik ku mahottomat.

iili

= äkkinäinen sadekuuro, ukkosen iili. Semmonen olemattoman kokone iili nousi pääle, mutta siittä se ropsautti justhin sen verran, että heinät kastu.

ilmanaikhainen

= arvoton, tyhjänpäiväinen. Ei sunkhan s'ollu ku ilmanaikhainen suunsoittaja, kepuliäijä.

inkku

= pureva ja potkiva hevonen

jalkajuonet

= kävelemisestä aiheutuvat vaivat. S'oli niin piruline ihmine, että se aiheutti mulle monet jalkajuonet.

jopelo

= nolo, typerä, hölmö. Mulla oli niin jopelo olo, etten tieny mihin pääni pistäsin.

karvastella

= närästää, loukata. Ku ämmi sano oikein pahasti, minua alko karvastelhen.

keveäpäinen

= ei aivan täysjärkinen, vähän omalaatuinen, houkka.

kierä

= pureva (tuuli). Vuomalta puhalsi vasthan niin kierä pohjanen, että vaatheitten läpi kävi ja ihoa poltti.

kiirittelijä

= kiukuttelija. Muori oli semmonen kiirittelijä, naamaki niin ku petolinnun perse!

kinneröitteä

= palella pakkasella niin että kipeää tekee.

kolpa

= roju, äläskelponen kampe. Se keräs sitä joutavaa kolpaa kaikki paikat täythön. S'oli juuri semmonen kolvan kerrääjä koko äijä. Se ruukas sanoa, että sitä tiä, jos joskus tarttee? Aikapa s'on joka tavaran kaupittee.

koranus

= sielun vihollinen, rietas, kiusaaja, pahasilmä, pahahenki; myös uskovaisten kirosana. Voi koranus senthän, ku näin piti käy'ä!

kortto

= pahahenki, sielun vihollinen; pahan onnen lintu; paha silmäys

kurpoa

= räpiköidä, tarpoa. Päiväkau'en poikaset kurvoit siinä lätäkössä.

kärvistellä

= paleltua pakkasessa ja tuulessa liian vähissä vaatteissa, piinaintua

lätykärsä

= löpisijä, paskanpuhuja

marjakarhu

= kärttyisä, kovaäänisesti käyttäytyvä ihminen

nuopea

= alakuloinen

nuttuskehveli

= aikaansaamaton, aloitekyvytön

nylkypalkka

= 1 teurastajan palkka, tavallisimmin lapa, 2 lujasta työstä saatu kehno palkka

nöyräilma

= huono sää, pyräkkä

nöyrävuosi

= katovuosi. Heinää ei saatu tehtyä, ku yhäkseen sato ja ku sekheele klaarasi, tuli pakkanen ja pani niin potut ku viljakki. S'oli toela nöyrävuosi, se lyötätti viljelijän kerrassa kontahleen.

O'herratunaika!

= Päivittelyä tai ihmettelyä ilmaiseva huudahdussana. O'herratunaika! On se ku kattoo nuita tyärhuturoja, aivan hulliaisia, sikiöraukkoja, ku persettä keikuthan jo niin ku mailman naiset!

pahasilmä

= ihminen, jolla on henget hallussa (voi pelkällä katseellaan manata lähimmäiselleen onnettomuutta ja vastoinkäymisiä. S'oli semmonen pahasilmä, että rohki läpi se katto ihmisen ja jos se huomasi, että toinen ei ollu hälle suosioline, se rankas, nii että ikänsä muisti. Se pani korton töihin ja se siittä tulit elämänikuset vaivat.

pahentua

= riitaantua. En mie tiä, mistä s'oli pahentunu, mutta se mullisteli kuiten, eikä puhunu mithän.

parhaiksi

= vahingoniloinen ilmaisu: "oikein". S'oli juuri parhaiksi sille, ku s'onki niin ylpistynny.

pirruus

= ilkeys. Sese hään alko jakhaan pirruutta itte kullekki ansioittensa mukhan, niin ku se sano ja paljon sillä oliki jakamista, oli se totisesti oksanen suusthan.

rautautunu

= epäinhimillisen tuskan piinaama ihminen, jonka kivunsietokynnys on noussut erittäin korkealle. N'olit ryssät repihneet sen niin riekalheiksi, ettei ehjää paikka löytyny liioin koko miehestä, mutta silti se ei suostunu kuolemhan, s'oli kertakaikkihaan niin rautautunu.

risphaus

= äkkinäinen, lyhyt sadekuuro. S'ollu ku yks risphaus ja kaikki olit märkänä.

vihat

= ajettuma tai tulehdus, jonka aiheuttajaksi kuviteltiin kylmyys, maa, vesi, tuli, veri, taivas jms. Sitä puhuthin entisaikhan kylmänvihoista, veenvihoista, verenvihoista ja sen semmosista – kuvitelthin, että n'olit vaivan aiheuttajat.

äkki pukkas

= kokemattomalle sattunut tohelointi. Seppo usko ittestänsä, että hään s'on Euroopan omistaja, ku äkki pukkas, eikä tappi sopinukhan reikhän, vaikka s'oli oikein mitattu! Kattokko siinä panemisessaki oli omat niksinsä!

äläskelponen

= kelvoton, huono

ämmäkhäät

= juoruilevat, epämiehekkäät miehet

äpöstellä

= sataa pilvettömältä taivaalta "lyhyitä ripshauksia, pakkasen äppöjä".

Loimaan murre

Sanoja:

ahristaa

= 1 pieni jalkine puristaa, 2 kiusata, vainota

alta ahtaan

= vaikeuksista piittaamatta, kaikin voimin

apu kankaalta

= sadekuuro, "tulis apu kankaalta et sais huilata"

elämä

= kovaääninen mekastus, meteli

haasko

= piloille meno, hukkaan joutuminen, "paljo siittä meni haaskoon"

hampparoitta

= päämäärätöntä joutomiehen tai humalaisen kävelyä

hermoton

= kaikkensa antanut, kaikkensa yrittänyt

hiisata

= kuljettaa, vetää perässään vaivalloisesti liian raskasta esinettä; joskus ottaa luvatta, mutta ei niinkään varastamisaikeissa

hollata

= pitää paikallaan, esittää suunnitelmaa sitkeästi

honkkeli

= 1 tuuri, onni, 2 viluinen olo

hoosata

= puuhata vähin ja heikkolaatuisin tuloksin

härpiti

= kiusoittelusana, kun joku on epäonnistunut

hättäine

= hosuvainen, huonoa jälkeä ja vahinkoja aiheuttava

hökrömmi

= sekamelska, paha sotku

hömpimpäin

= ajattelemattomasti, suinpäin

hömpsö, hömppä

= tyhmä, vähä-älyinen, narrattava

hörskiä

= puhua rumasti

hössöttää

= 1 puhua höperöitä, melkein sekavia, 2 turhaan huolehtiva

iankaikkine

= sadattelusana, "voi iankaikkine!"

ihve

= pesemättömän, hikisen ihon ja lian sekoitus

irviä, irvistellä

= pilkata, ilkamoida

jahnata

= puhua jostain asiasta puhumasta päästyään

jeskamanteeraa

= sadatus

jorpata, jorkata

= astua syvään lätäkköön

jurnuttaa

= mököttää, kiukutella, harmittaa

jänkkäri

= kankea ihminen, jankuttaja, itsepäinen

jänkätä

= jankuttaa, toistaa toistamistaan

kahko

= tyhmä, yksinkertainen

kanhela

= 1 hankala olo, 2 vastenmielinen työ tai tehtävä

kesseli, kessukka

= saamaton mies

kiaru

= 1 kiire, vauhti, "mentiin aika kiarua kotio", 2 epäluotettava

kirmuseerata

= kiukutella, rähjätä

kiukumpäiteens

= vihaisena, vihapäissään

klikata

= epäonnistua, mennä pieleen

klinu

= 1 vino, 2 vilpillinen, 3 ikäväntapainen

klippari

= 1 ovela, 2 epäluotettava, 3 parturi

klooho

= 1 huono kunto, 2 puutteellinen varustetaso, "puolet aijjaasta mailmasa kloohosa toimeen tullaa"

kloosata

= haukkua, marmattaa

knääkkä

= surkea, vähävoimainen ja pieni mies tai eläin

kohkata

= touhuta ja puhua stressinomaisesti

kollamustunu, kollaantunu

= yliväsynyt, uneton

koohottaa

= touhuta, toimittaa liian suurella innolla asiaansa

kovalykysä

= mahdotonta, tavatonta

krahistella

= tapella nahistaa

krakottaa

= nauraa pahanilkisesti, rumalla äänellä

krapeli

= heikko, huonosti tehty ja särkyvä esine

kreetuta

= juoruta, puhua pahaa takanapäin

krikottaa

= nauraa ilkeästi, pilkallisesti, ivallisesti

krompso

= kömpelö

kronata

= 1 olla tyytymätön, valittaa alituisesti, 2 tunkea joka paikkaan luvatta

kronklata

= 1 sohlata, 2 valitella kaikesta mahdollisesta, 3 mahakivusta: "Nurmen oli maha kronklannu, ko häves Wiirelle".

krysysä

= kumarassa, pää riipuksissa

kräkkeli

= 1 huonokuntoinen työkone tai työkalu, 2 raihnas ihminen

kränistä

= väsyksissä oleva lapsi itkee hiljakseen tietämättä miksi

kröhnä

= kaikenlainen jäte, roska, tomu

kuarota

= inhota syvästi

kunttureilla

= heikoissa kantimissa, usein ilman asuntoa

kuttaroitta

= touhuta itsekseen, alkuun tai tuloksiin pääsemättä

kylähyvä-kotopaha

= 1 edustus- tai luottamushenkilö, 2 kotihirmu

kynillääns

= huono taloudellinen tilanne, rahanpuute

körnä

= paha yskä

laiskantehkone

= laiskanlainen

lillu

= vastenmielinen, saastainen törky vedessä

lippaalla

= taloudellisissa vaikeuksissa

lorvi

= laiska, huolimaton

lortti

= laiskuri

luiru

= 1 laiha ihminen, 2 laiha keitos, 3 laiha kahvi, 4 epäluotettava ja kiero ihminen

marjaskarhu

= väkivaltainen, hurja, suuttunut

misti

= hukassa, epäonni, "se homma meni mistii"

mokenssi

= moite, haukku

mullikoitta

= käyttäytyä huonotapaisesti, tyhmästi ja tuhmasti

mutku

= ainainen valittaja ja sohlaaja, tyytymätön

myssytellä

= olla vähäpuheinen, nokkaansa ottanut

mölperi

= huonokäytöksinen, vähän tyhmä

mörkki

= vaitonainen, kiukkuinen, pahastunut

mörritellä

= kiukutella, olla puhumaton

niinaina

= jaaha, ahaa, vai niin, katsos vain, jopas jotakin

nokka roikollaans

= apea, kuin selkäänsä saanut

noopee

= alakuloinen, masentunut

nuhjata

= tehdä työtä laiskasti ja vastenmielisesti

nulju

= 1 ikäväluonteinen, epäluotettava, 2 vastenmielinen, limainen

näljä

= inhottava ilma

nälvi

= toisia ivaileva

närjä

= äreä

närsätä

= haukkua ikävällä, toista kiusaavalla tavalla

närvetä

= pyöriä ympäri ja höpöttää turhanpäiväisiä saadakseen haluamansa rohkenematta sitä suoraan pyytää

nääsä

= ilkeäpuheinen

ohkane

= 1 ohut, 2 huonot olot, "kyl niittenki elämä on ohkaseks menny"

olematon olo

= huonovointinen

olkihärjäm piaru

= yhdentekevä, huono, tyhjänpäiväinen musiikki

olla reerasa

= 1 olla kunnossa, 2 olla täysin piloilla, rikki, "se on nyssi ihar reerasa toi polkupyärä". Se or reerasa nys, sano Rinnen Otto polkupyörääns, ko koulum mettällä auton allej jäij ja pyärä hajos.

onhee

= huonolaatuinen, ala-arvoinen, kulunut, huonokuntoinen

onhela

= huono olo, flunssainen

pahanpolven

= mokomakin kiusankappale

pajasee, pajastaa

= paleltaa, kylmää, viiltää hammasta

papu nenäsä

= olla loukkaantunut jollekin jostakin

paskammarjat

= älä viitsi, en usko, ei mitään, ykskaikki

pehtaroitta, piahtaroitta

= 1 hevosen omahoitoliikunta, 2 ihminen joka esiintyy omahyväisessä onnessaan

pirunnahkanen

= pahansuopa, ilkeä, salakavala

pleussuttaa

= 1 syödä massuttaa, syödä hampaattomana, 2 puhua ivallisesti lähimmäisestään

prillinkillä

= 1 asiat huonossa kunnossa, 2 maha sekaisin, ripulilla

prottamo

= huono lopputulos, sekava tilanne, erehdys

protista

= 1 kiehua hiljaa, 2 moittia pitkään ääntä korottamatta

prutkutin

= aina tyytymätön ihminen

päkistää

= tehdä vastenmielisesti vastenmielistä työtä

päkästää

= touhuta jonkin työn kanssa huonolla menestyksellä

riipinrääpin

= sekaisin jätetyt tavarat

risa

= hankala, riidan- ja tappelunhaluinen ihminen

räyskä

= käyttökelvoton, huonokuntoinen

räysä

= riitainen, rähjä

rääppä

= huono, sairaalloinen, pienikasvuinen

röhnä

= 1 epämääräinen tavara, aine, 2 suttu, lika, roskat

sikseens

= kohtalainen, "sikseens aika hyvä"

sohlo

= 1 joka asian valittaja, kinastelija, 2 koneesta, joka ei pelaa toivotusti, 3 eläimestä joka ei ole yhteistyökykyinen, "lehmänsohlo pirätteli tänäpäm maitoons".

sohrone

= 1 likaantunut, puolipuhdas, 2 räntäinen ilma

sokeloitta, sonkeloitta

= yrittää selvitellä ja sovittaa ja saada lopulta kaikki sekaisin

solko

= asioiden sotkija, valittaja

solkottaa

= 1 puuttua asioihin, jotka eivät asianomaiselle kuulu, 2 puhua epäselvästi, humalaisesti

surkeesti, surkiasti

= välttämättä, "tarttisin surkeesti rahhaa".

säkkäröittä

= sadatella, hermoilla ja valittaa

säkspäkki

= itsepäinen riidanhaluinen

sätätä

= hosua jonkin asian kanssa aina riitaan asti

tattis

= 1 kiitos, 2 loppuun väsynyt, sammunut

tekkee vemppoota

= yrittää pettää, tehdä jekkuja

tenkkapoo

= 1 kiperä paikka, 2 odottamaton vaikeus, 3 mietittävä asia

tihistä

= moittia äkäisesti kuiskimalla

tirhee

= 1 pirteä, virkeä, 2 äkäinen, "muija oli niin et tirheenä"

tuaksaus

= 1 vilahdus, lyhyt tuokio, "yks tuaksaus", 2 pahanhajuinen pölähdys

tuhtata

= touhuta kovin, mutta melkein tuloksetta

tylkee, tylkiä

= tyly

tyrttyä

= kyllästyä, tympääntyä

törtevä

= suoraryhtinen, vähän itsetärkeä

vettää läpi suuns

= juoruta, jatkaa juttua

vintilävvarsi

= 1 varsi johon kiinnitettiin poranterä, 2 kiero ihminen, "on niiv väärä ja kiaro ko vintilävvarsi"

virsu

= 1 ivallinen, ilkeä, 2 kesäjalkine

viuru

= ilkeäkielinen, pirullinen

vänkärako

= pakkotilanne

silmät väärimpualin, silmät väärimpäi

= uhkaavan vihainen

yhrenkerran

= sadatus, "voi yhrenkerran ko meni kahrenkerra!"

ylenänkeens

= yltiöyrittämistä, työntekoa tai syöntiä ylen määrin

äkseerata

= 1 kiukutella, sohlata, 2 vanhaa loimaata: harjoittaa

ällipää

= kiukuttelevan itsepäinen

ällätä

= äksyillä, tahtoa ja ehdottaa kiivaasti jotakin

ämmäinilma

= huono sää

ätö

= pikkumainen, pikkutarkka

överi

= yli normaalin käyttäytymisen

Onnekkaampia sanoja:

lykky

= onni, onnella, "hyväsä lykysä"

viuhka

= onni, menestys, "likoilla käve hyvä viuhka, viänti tansseisa"

meikaantua

= kehittyä suotuisaan suuntaan vaikeuksien jälkeen

riamunkrekkaleisa

= ylen iloinen

Tokaisuja, sanontoja ja sananparsia Loimaalta ja ympäristöstä

Arkalasta kotosin ja kananpaskasta koottu.

Ei sem paskam puhheista mittään o.

Ei on niim pitkää porrasta, ettei päätä tule.

Ei ihmisen o koskaan hyvä olla, jolsei on nälkä niin om paskahätä.

Ei stää tee Erkkikä.

Ei stää istumista kestä hirvennahkanem persekkä.

Ei saa hullutella, mennee vuahet mettääj ja kutut katavistoo. = tulee itku

Ennev vasikan kans kilpaa karraa, ennenko pahan ämmän kans riitelee.

Haisee niinko kärpäm pesä.

Hikittää niinko sikkaa satteella.

Joka paljov valkkaa, saa paham palkkaa.

Jos se nyv voittaa, niin se toistekki koittaa, sano Saron Taavetti, ko hän ämmääns kans tappeli.

Kokenu kaikki tiätää, vaevanen kaikki kokkee.

Kuis sis suu pannaan, ko entisestäänski vääräsä o.

Kuka tehnykkä on, konnei ot tervannu.

Kumma reki sano piru äestä, jos sem pannee toistiap päi, niin ei stä veräm mikkääj ja jossem pannee toistiap päi, niin ei siine istum mikkää.

Kärsi kovvaa ens, kyl pehmiä peräsä tullee.

Mennee niin kankiasti, ko heosta nylkemäsä.

Makkaa niinko härski silli kalamiähem paatisa.

Or ruma niinko susi pärevalkialla.

Oma kehu ja lampaa hiki haisee yhtäläisesti.

Tulleeks susta hullu vai kassooks sulle häntä.

Tullee aina pirummaks vaan niinko Pöhkön tauti.

Aikaa Jumala loi eikä puhunuk kiiruusta mittää.

Ei siinä auta laupiaat silmät eikä autuaallinen nenänalustaka.

Ei siittä nyn nii hyvvää tullum, mut on se nyp piarua parreis, sano Nikkarin Topias, ko akkunan korjas.

Ei sillä luannolla hevin semmoseel lähretä.

Konstit om monet, sano ämmä, ko kusi ja konttas.

Ko piäree, potkii ja aivastaa, pääsee kolmesta vaivasta.

Koska tommonenki ääni maan alla mätänee.

Ko yksinääns puhhuu, saa miäleiseens vastauksen.

Kyl stää vuaren ov vaihka airav vittauksena.

Niin nuuka et kirpun nylkis.

Se oli oikeem mulkku miäheks.

Ei kokematon onnestaans tiä.

Kivi kenkäsä ja kärvänen sopasa tekkee elämästä helveti.

Se on nii huanoo, ettei sitä syä Erkkikä.

Ei köyhyys om mikkään ilo, vaihka se välistääns nauruttaa.

Harvon kaks ilman kolmanneta eikä kolmaska ilmam parita.

Joulu ol likellä, mut pahalla pualella.

Ko yhtä saa niin toista puuttuu.

Kyl elävä palavaans tuntee.

Yks kohta sano suutari lauvantaina, ko viikon kenkää teki.

Tuusniemen murre

Sanoja ja ilmaisuja

epatto

= vastenmielinen, vastaanhangoitteleva, esim. epatto hevonen

hanttavitalikkoon/ kanttavitalikkoon

= epäonnistunut työ tai suunnitelma, meni pieleen

hojakka

= kiire

höyräkkä

= kiire

hokluilla

= ahnehtia liikaa

huipottelija

= huoleton kulkuri, ajattelematon, kevytmielinen

huithaimenia

= ilmaisee tietämättömyyttä

hulupattoo

= puhua tyhjänpäiväisiä, myös: hölöpättöö

huntu

= vähäpätöinen, raukka. Esim. Voi laps huntu.

hupsunkopsahtava

= löylynlyömä, omituinen

huurinhuarin

= sanottiin, kun rahaa tai tavaraa käytettiin tyhjänpäiväisesti, hyödyttömästi; Ne män ihan huurinhuarin.

häkähierin

= kiero, sopeutumaton ihminen

hätäräppäässä

= täpärässä tilanteessa, hätätilassa

hölläys

= perätön tarina

höröttää

= olla saamaton

höyhelö, höyhäke

= epäluotettava

ijartoo

= säästää vähistä varoista jotakin varten

intteellistä

= monia vaikeuksia samassa asiassa

itikanhikj

= vilu; ompa tiällä nyt ihan itikanhikj".

jamentieroo

= jankuttaa

janahus

= 1 kova kohta puussa: puussa voi olla janahusta, jolloin se vetäytyy kieroksi; 2 vastahankainen ihminen: Olj se nyt siinä janahuksellaan, sanottiin vastaanhangoittelevasta ihmisestä.

jihti

= tauti, sontajihti = mahatauti

juilostella

= kokea kivuntunnetta, särkeä jäseniä

jukistella, jukkoilla

= lakkoilla, koneesta puhuttaessa: käydä katkonaisesti

juloilima

= viileinen, sateinen ilma

jungata

= väittää vastaan

jykkelj

= kova vastus, tehä jykkelj

jykältee

= tehdä kovaa työtä, temmeltää. Lapset tuvassa jykältävät.

jäpiköittee

= sanoa vastaan

jäpäkyöränen

= vastahakoinen

kamhierata

= kammeta vastaan, hieroa riitaa

kieräpiä

= yllättävä käänne tai vastus jonkin asian hoitamisessa: Siihen kun tulj semmonen kieräpiä etteen.

kuhvelj

= vanha tai huonokuntoinen

kuohinki

= kuhina, paljon väkeä liikkeellä

kutmailla

= viisastella, laskea epämiellyttävää leikkiä

lorkatella

= rupatella kauan vähemmän tärkeistä asioista

lättyyttee

= kertoa liian avomielisesti esim. salaisuuksia. Jo olj pitännä lättyyttee se muille.

löyhkä

= vähämielinen

mokottoo

= olla vakavana

mynnähtee

= pilaantua, mädäntyä, hapantua; hatun alta mynnähtänyt

myrskeenä

= huonotuulisena

mäkkeinen

= voimasana, sanotaan esim. No mäkkeinenköhän tuon tuohon lähätti!

pokstillikka

= isku, vahinko, esim. jos päänsä lyö seinään tai kokee vahingon, esim. ainoa lehmä kuolee.

rotikoittoo

= puhua jonninjoutavia, pulista

rotkattoo

= puhua liikaa

runtale

= 1 vanha vaate, 2 pahantahtoinen tai käskyistä piittaamaton ihminen

ryhnittöö, ryntystöö, räntystöö

= kulkea vaivalloisesti, etenkin kantamuksien kanssa

silikitä

= lajitella, erotella, esim. roskat jyvistä tai marjoista. Ihmisestä puhuttaessa merkitsee myös erottelua. Ne niin silikittiin, paremmat immeiset kututtiin kammarin puolelle.

topertoinnuksissa

= hyvin väsynyt

uhvertoo

= kulkea huonossa maastossa, tuhertaa

vilipustaja, villestierijä

= vähän omituinen ihminen

vipetyinen

= saamaton, yrittää yhtä sun toista. On se koko vipetyinen.

vontturoija

= kävellä huonosti

vuohkasta

= edestakaista liikettä tai asioiden vellomista, täytäilyä

vuornittaa

= jurrittaa, mököttää

värnyillä

= puhua asiattomia

vätkeessä

= vähän sairaana

vätystellä

= puhua asiattomia

ylenkäin

= odottamaton käänne jossakin asiassa

yrkyilöö

= temppuilee

äissään

= suutuksissa

äjennyksissään

= erityisen ihmeissään, hämmästynyt

äkävarrassa

= suuttuneena

ämöttee

= olla vihoissaan

änäkkä

= suuttuneen nimitys toisesta ihmisestä

ököttee

= olla suutuksissa

öpöhkäitä

= törkyisiä, siivottomia

örnöstee

= raataa

ötäkkä

= melu

Tampereen murre

anskattoo(nny)

= ilmaus, jonka tarkoituksena on heittää epäilys jonkun muun henkilön aikeiden toteutumisen ylle, "anskattoonny kunka tossakin käy".

ei parane

= "ei pidä", "ei saa"; esimerkiksi "sitä asiaa ei parane sorkkia".

ernomane

= hyvääkin parempi tai sitten jotain vallan muuta. Käytetään erityisesti muodossa: vallan ernomane, kuten "Pyynikihhelmi-limonaari oli vallan ernomasta". Ilmaisun käytössä on oltava tarkkana, sillä jos puhujan äänensävy on ivallinen ja hän lausuu vallanernomasen yhtenä sanana, se tarkoittaakin eriskummallista: "ohan se vallanernomasta kun toikin tollai…"

heiko

= vahvuudeltaan tai voimiltaan vähäinen; esim. pullansiivut voivat säästäväisissä perheissä olla heikoja; tästä saattaa seurata, että perheenisästä tulee heikovoimane. Nykyajan autot ovat usein heikoo pelliä – tämän asiantilan voi todeta naputtelemalla koukistetulla sormella auton kylkeä.

hesseli

= hösäävä ja vähän tärkeilevä mieshenkilö, joka luulee osaavansa ja tietävänsä kaiken, mutta todellisuudessa on onneton pehmoilija ja muutenkin täysi tumpelo; esim. poliitikoissa ja johtajissa on runsaasti hesseleitä.

honot

= kun Tampereella joku vetää toista turpiin oikein rivakasti, tapana on kuvata lyönnin erityistä voimakkuutta termillä "niiettä honot lossahtelee".

huhkaja

= 1 iso, yöaikaan metsissä liikehtivä petolintu, 2 vanhempi naishenkilö, ilkeilevä luonnehdinta

häippäri

= epämääräinen henkilö, josta pirukaan ei ota selvää, ei kuitenkaan välttämättä rikollinen mutta voisi kuvitella että on. Häippäri ei ole varsinainen konna, mutta pientä vilunkia on mielessä koko ajan, näin on ainakin syytä epäillä. Oletettavasti Hervannasta kotoisin. "Ihme häippäri" kulkee tavallisesti kädet taskussa kaulukset pystyssä vilkuillen alta kulmien ympärilleen.

hööpöttää

= harhauttaa, uunottaa. Parhaat kiakkoilijat ja palloilijat ovat hyviä hööpöttään. Myös velmut supliikkimiehet osaavat saman taidon. Hööpöttää voi siis sekä konkreettisesti että puheissa.

ihammäsäks

= tyystin rikki. Muualla Suomessa esineet menevät vain mäsäksi, mutta Tampereella niillä on tapana särkyä ihammäsäks. Tämäkin osoittaa, miten perusteellisesti asiat Tampereella toteutetaan.

jaskuttaa

= amurilaisperäinen, lähes unholaan painunut vanha hyvä sanonta, joka tarkoittaa sellaista junnaavaa lässytystä, joka suuresti kiusaa kuulijoita, "seoli taas yhtä jaskutusta".

Jumankaare!

= Erittäin tamperelainen voimasana. Voidaan suomentaa esim. lempo soikoon!

jumpittelu

= lasten harjoittama aiheeton vastaanhangoittelu ja täysin joutava kiukuttelu, toki lapselliset aikuisetkin voivat jumpitella.

kako

= pöhö, pölvästi, pösilö

karsee

= karmea, hirvittävä, melkein pelottava. Karsee keli. Karsee miäs. Voi tarkoittaa myös: äärimmäinen, esim. karsee säkä, voidaan sanoa kun on erityisen hyvä säkä.

katki

= poikki, esim. maila, käsi, oksa. Myös henkisesti: ihminen saattaa on ihan katki.

kekkeruusi

= hepsankeikka tai muuten epäluotettava tai häilyväinen henkilö tai kaupungilla kukkoileva epämääräinen tyyppi.

Esimerkkejä:

"Muutin Tampereelle niin sain heti kehun 'Sää et ookkaan mikään kekkeruusi!'"

"No se nyt on kans yks kekkeruusi!"

"Sanotaan jostain vähän 'huolettomasta' kaverista!"

"Joku kaverijengi tms. joista sanottiin, että 'tavallisia kekkeruuseja' tai jostain pikkusen pahantekijästäkin, että 'siinä on kanssa yks kekkeruusi!'"

kepsu

= 1 noivelo, avuton, epäkäytännöllinen tyyppi, 2 heikkotekoinen tai epäkäytännöllinen vekotin

komo

= pulinat, joutava höpötys; "komo pois!".

kooko

= käytökseltään kerrassaan outo miespuolinen henkilö, joka tekee kummallisia temppuja ja epämiellyttävän vaikutuksen, on tampereeksi "ihan kooko miäs". Jostakin kumman syystä historia ei tunne tapausta, että jotakuta naista olisi Tampereella sanottu kookoks.

komee

="Kyllä komeesti olet tehnyt." "Komeesti menit ohi."

ei olla mistään kotosin

= Sanotaan jostakin erikoisesta, merkillisestä, pöyristyttävästä, merkitys voi olla positiivinen tai negatiivinen, aina asiayhteydestä riippuen, yleensä kuitenkin negatiivinen tai vähintäänkin jollakin lailla hieman epäilyttävä.

kuisa

= kurja, ikävä. Esim. vierailla saattaa olla kutsuilla kuisaa.

kurmuttaa

= kiusata, ärsyttää

kärvistellä

= jonkinlaista kärsimyksessä kiehumista

kökkö

= 1 selvästi lumipalloa suurempi paakkuuntunut lumikimpale, jossa voi olla jäätäkin, 2 käytökseltään ja puheissaan epähieno, "olipas se kökkö miäs".

lemppuri

= lepsu tai vetelä henkilö, yleensä miespuolinen. Lemppuri ei tartu minkäänlaiseen toimeen, ja jos joskus ani harvoin tarttuukin, niin touhusta ei tule yhtään mitään.

livauttaa

= vetää kuonoon

lusa

= jokin, joka on rikki. Myös sanasta sanottua: "Lusa on semmone puine paperipuukko, millä raina katkastaa paperirullalta. Se om myäs kuarimarauta, sellane niinku aisausveitti. "

läimä ja lätty

="Rupee läimä käymään ja lätty lätiseen." (uhataan antaa köniin, turpiin); vrt. vastaava sanontatapa: "Leivon susta mäyräkoiran."

maakuntasare

= koko suur-Pirkanmaan kattava sadealue, joka tuntuu pysyvän paikallaan kiusallisen pitkään

messee

= 1 hilpeä, hauska, vekkuli, 2 epäilyttävän imelä, 3 tapahtumasta: "kyä siä oli messeetä", sanotaan kun halutaan viestittää, että tapahtuma oli ollut sangen onnistunut, 4 jos jostakusta ihmisestä todetaan, että "se oli niim messeenä", kyseinen henkilö on todennäköisesti ollut jostakin syystä vilpittömän mielissään, 5 kun joku lausuu ivalliseen sävyyn, että "sekin oli siinä niim messeenä", puheen kohteen on havaittu esiintyneen mielin kielin, tarkoitushakuisen mukavana.

Mikänyo?

= mikä hätänä, mistä kenkä puristaa?

morkku

= huonokuntoinen rakennus

morkoonit

= Morkooneista ei muuta Tampereella tiedetä kuin että ne tietyissä tilanteissa soivat. Tamperelaismiehet saattavat näet joskus äkkipikaistuksissaan mosauttaa toista "kuanoon niiettä morkoonit soi". Juuri tämä "morkoonit soi" -ilmaus kuvaa sitä, että tälli on perin voimakas. Myös vauhdinpito saattaa joskus olla sen verran rivakkaa, että sitä voidaan kuvata ilmaisulla "että morkoonit soi". Google antaa sanan merkitykseksi: "esiintyy lähinnä sanonnoissa, joissa kuvaillaan jonkinlaista vauhdikasta, äänekästä tai muuten rempseää menoa, mahdollisesti myös selkäsaunasta ja kurituksesta".

Morkooneista sanottua:

"En tiedä mitä se oikein Tampereen murteella tarkoittaa mutta meillä sanottiin noin kun uhattiin antaa ympäri korvia jos ei toteltu."

"Josset nyt usko niin mä verän sua ympäri korvia, että morkoonit soi!"

"Mieheni on 80-vuotias paljasjalkainen tamperelainen ja hän muistelee, että kun joku lähti kovalla kiireellä, mainittiin, että se häipyi kuin olisi morkoonit soinut."

"Meennää niettä morkoonit soi!"

Kukaan ei siis tiedä, mitä salaperäiset morkoonit ovat, paitsi että ne osaavat jollakin komealla ja rempseällä tavalla soida. Niinpä morkooneista kysellään ja keskustellaan erinäisillä kielipalstoilla ja foorumeilla tavan takaa. Ilmeisesti kukaan ei kuitenkaan ole vielä löytänyt niille pätevää etymologiaa. Joku Suomen murteiden sanakirjan tutkija on varovasti arvellut sanan liittyvän "aamuun" (ruotsin morgon siis) tai "aamukelloihin"– mikäpä muu aamuisin soisi kuin kirkonkellot. Vielä enemmän selitysvaikeuksia kuitenkin tuottaa sanan merkitys. Kyllähän kirkonkellot (pyhä)aamuisin soivat, mutta ei niitä ole ollut kovin yleisesti tapana nimittää "aamukelloiksi". Tutkijan kuviosilmä ei tartu heti ensimmäiseen pinnalliseen samankaltaisuuteen (morkoonit muistuttaa morgon-sanaa niin kovasti, että "se ei voi olla sattumaa") vaan etsii mieluummin yhtäläisyyksiä muihin samantapaisiin ilmauksiin ja niiden rakenteisiin. Ja nyt semmoista ei oikein löydy.

Mietitäänpä siis, mikä voisi olla semmoinen morkooni, joka oikeasti soi ja jonka soimiseen esimerkiksi kovaa vauhtia tai komeaa, rempseää meininkiä voitaisiin verrata. Eiköhän semmoinen soiva vehje kuitenkin sopisi olemaan jokin kirkkolatinan organum– tai kreikan organon-sanan jatkaja? Läntisessä Euroopassa tätä nimeä kantavat mahtavana kirkko- ja juhlasoittimena tunnetut urut, ruotsiksi nykyään yleensä alasaksalaisittain orgel mutta murteissa ja vanhemmiten myös orgor, määräisessä monikkomuodossa myös orgona. Organum-kantaisia nimityksiä on voitu käyttää myös juhla- ja markkinasoittimina tunnetuista urkuharmoneista ja posetiiveista. Venäjällä, missä ortodoksisiin kirkkoihin kelpaa soittimeksi vain ihmisääni, organon/organum-sanan jatkaja merkitsee paljon vaatimattomampaa vehjettä: vargan on munniharppu eli juutalaisenharppu, se hampaita vasten näppäiltävä pikku soitin, jota soitettaessa suu toimii kaikukoppana ja säätelee myös äänenkorkeutta.

Nythän ei murteellisen ruotsin orgona eikä venäjän vargan ala m:llä. Ei myöskään p:llä eikä n:llä niin kuin porkoolit tai norkoolit. Eikä sanojen alkuun suomen kielessä normaalisti ilmesty mistään tyhjästä m-, p- tai n-konsonanttia. Mutta morkoonit ei olekaan tavallinen sana, joka tarkoittaisi jotakin, vaan olennaista ja viehättävää tässä niin että morkoonit soi -sanonnassa on nimenomaan se, että kukaan ei oikein tiedä, mitä ne morkoonit ovat.

Niin että morkoonit soi on saanut alkunsa mahdollisesti vähän pieleen kuullusta tai kenties jo alun alkaen johonkin toiseen sanaan sekaantuneesta viittauksesta esimerkiksi urkuihin. Komean juhla- tai sakraalisoitannon kielikuvillahan usein kuvitetaan jonkin vauhdikasta tai dramaattista tapahtumista (esimerkiksi saksan fiel mit Pauken und Trompeten durch 'epäonnistui (esim. kokeessa) patarumpujen ja trumpettien kera'). Tämä yhteys todelliseen soittopeliin on kuitenkin heti jäänyt hämäräksi, ja näin morkoonit (porkoolit, norkoolit jne.) ovat alkaneet elää omaa, villiä ja vapaata elämäänsä suomen kielen kuvaannollisten ilmausten hupiosastolla.

Asian perinpohjaiseksi ja tieteelliseksi selvittämiseksi pitäisi lähteä tutkimaan niin että morkoonit soi -ilmauksen taustoja ja esiintymistä suomen kielessä, murreaineistoissa ja teksteissä ja lähteä etsimään muita mahdollisia sanoja, joihin sekaantuminen voisi selittää oudot alkukonsonantit tai jonkin niistä. Morkoonit pysyvät siis toistaiseksi täytenä mysteerinä, mutta se ei ollenkaan vähennä sanan tenhoa – pikemminkin päinvastoin!

motee

= erinomaisen tarkka sana kuvaamaan sitä, miltä tuntuu, kun vasara ei osukaan naulan kantaan, vaan naulaa piteleviin sormiin. Se tekee silloin moteeta. Joillakin murrealueilla Tampereella tätä tuskaa kuvataan sanomalla että se tekee moileeta.

murheerryyni

= eroaa muista ryyneistä sillä tavalla, että siitä ei pidä missään nimessä yrittää keittää puuroa.

myteri

= sangen voimakas tuuli, myrsky, erityisesti lumimyrsky, esim. "Ihajjärjettömiä nää myterit Tampesterissa, ainaki talvisi. Ja syksysi. Joskus on kyä kesäsinki."

mälvätä

= 1 konkreettisesti mälvätä, esim. mälvätä purkkaa, 2 kuvaannollisesti mälvätä, esim. mälvätä asioita eli vatvoa niitä jahkaillen aivan loputtomasti.

mättäitä

= kun Tampereella joku kyselee joutavia tai utelee uudestaan ja uudestaan samaa asiaa, hänelle on tapana vastata "mättäitä", se on koodisana, jonka kuultuaan kyselijä ymmärtää lopettaa enemmät tiedustelut, toivottavasti.

noivelo

= ihan toivottoman epäkäytännöllinen, täysin tumpelo jopa arjen tavallisissa askareissa. Jos ihminen ei osaa esimerkiksi kuoria perunoita tai laittaa CD-levyä oikein päin soittimeen, hän on paikallisella kiälellä "noivelo" tyyppi.

(kyä) näino!

= Voidaan käyttää niin hyvässä kuin pahassakin. Sana, jolla varsinkin miehet Tampereella antavat pontta sanomalleen.

nöpelö

= henkilöstä: epäkäytännöllinen, toivoton tuhraaja

repiä peliverkkarit

= hermostua

pöhlö

= henkilö, jonka pakasta puuttuu jokunen kortti. Tampereella kun on paljon ihmisiä, niin joukkoon eksyy tietysti pöhlöjäkin. Heidät voidaan jakaa kahteen alalajiin: ihampöhlöt ja vähämpöhlöt.

renata

= laitteista tai koneista puhuttaessa: toimia huonosti. Mitäs toi rakkine ny renaa?

renkata

= 1 "äläny renkkaa niitä valoja"-kehotus – pyritään hillitsemään valokatkaisijan tarpeetonta kuluttamista; 2 toimimisesta – "mitäs noi valot nyr renkkaa!", voidaan sanoa kun valaistus aivan omia aikojaan välkkyilee.

repuusi

= semmoinen epämääräisesti käyttäytyvä ja kehnonlaisesti pukeutunut hamppari, joka on samalla vähän säälittävä elikkä rehveli. Repuuseihin tulee suhtautua ymmärtäväisesti, sillä heidän tilansa ei ole ihan kokonaan omaa syytä.

ressi

= 1 kuntosalilta tuleva nainen käyttää tätä sanaa kun tuntee olevansa fresh, 2 stressaantunut johtaja tarkoittaa useimmiten sanalla kaameaa stressiään.

riapoo

= pänniä, kiukuttaa, kismittää, niin maan perusteellisesti, "mikä sua nyttaasriapoo?"

riihetä

= riidellä, haastaa riitaa, rähjätä, komennella. Jos joku tamperelainen sanoo toiselle, että älä jätkä riihee, hän yksinkertaisesti hillitsee kumppaninsa riidanhalua.

rimpula

= heikkokuntoinen tekninen vekotin, esim. huonosti toimiva mopo tai vatkain

rissata

= kiukutella tai oikutella ilman syytä; "Mitä sää ny taas rissaat."

ropelo

= epäkäytännöllinen, tohelo. Ropelo on sellainen, joka räplää laitteita ja aiheuttaa kaikenlaista vahinkoa. Myös työkalu voi olla ropelo, sellaisella vehkeellä syntyy ropeloo jälkeä eli kehnoa tulosta.

ryäjäke

= ryökäle, riiviö; senkirryäjäke! Myös: ryäkäle - voidaan käyttää esimerkiksi jostakusta, joka tekee pirunkurejaan tai jotakin tavatonta, ei kovin toivottavaa.

ryänä

= se turhanaikainen omaisuus, jota nykyisin kertyy tamperelaistenkin komeroihin

ränä

= kiukuttelevainen; lapsi on ränä kun se kiukuttelee ilman aihetta. Myös ikääntyvät naiset saattavat ränätä "ihan turham päiten".

rätyne

= kun lapsi kiukuttelee ja itkeskelee eikä oikein suostu lopettamaan, hän on tamperelaisittain ilmaistuna rätyne.

rääpiä

= 1 puhua pahansuovasti jostakin aiheesta, usein kanssaihmisestä; suutaan voi rääpiä silmätysten tai takanapäin; 2 joku voi rääpiä esimerkiksi kaakkua, silloin hän ronkkii siitä itselleen vain mieluisimmat palat eikä leikkaa siitä siistiä viipaletta kuten kunnon ihmiset.

hirvee rysä

= ryysis. "Esim. vaikka hulluilla päivillä ihan perkeleesti ihmisiä."

Siino!

= ole hyvä, olkaa hyvä, hieman töykeä tapa ilmaista asia – "pidä hyvänäsi".

särki

= mennä rikki, lievemmin kuin silloin kun menee ihammäsäks.

torveta

= paasata kovaäänisesti, kailottaa toistellen asioita, jotka kuulijoiden mielestä ovat toisarvoisia tai selviä kerrastakin. Kun tamperelainen ärähtää "älä torvee siinä!", äänekäs höpöttäjä tavallisesti ymmärtää, että on aika sulkea suu. Toivottavasti.

tukkajumppa

= "tulee muute tukkajumppaa jos et kyärää sitä rouskuas muualle." Merkitys: tulee pataan ellet siirrä kulkupeliäsi.

tussu

= Sanasta sanottua: "Pyörän rengas oli tussuna. Meinasin kuolla nauruun ku ekaa kertaa kuulin. Minulle tää sana on merkannu ihan jotain muuta.."

tärpästikkeli

= ikävuosiltaan vähäinen erittäin touhukas ja voimakastahtoinen naishenkilö. Jotkut naiset säilyttävät ihailtavasti nämä ominaisuudet vuosien karttuessakin. Kiukustuneen tärpästikkelin tuntee helposti siitä, että hän seisoo kädet puuskassa ja polkee jalkaa.

töönä

= se joutavanaikainen ryönä, jolla on tapana kerääntyä vinttiin ja komeroihin. Töönä koostuu käytöstä poistetuista, "ihav vaav vähän rikki" olevista laitteista sekä tavaroista, joita "voi viä joskus tarvita".

vihrovviimme

= viimeinkin, lopulta. Kun sattumuksia riittää, eikä jokin asia meinaa tulla millään maaliin, kuulee käytettävän tätä sanaa – kun lopulta saadaan koettelemuksista jonkinlainen vapahdus. Kertoo, että puhuja on joko jonkin verran kärsimätön luonteeltaan tai hänen elämäntilanteensa on varsin koettelemuksellinen.

yrmee

= tamperelainen perusilme, ei tarkoita muuta kuin että henkilö on tavallisella tuulella.

älämölö

= paljon turhaa melua

Vertailusanastoa

aamut kuin vaativia esteratoja

ahdistaa kuin maailma Albert Camus'n absurdia ihmistä

ahdistaa kuin pientä oravaa kävyn jäädyttyä

ahdistaa kuin sitä kuuluisaa pientä oravaa

ahdistaa taustalla kuin hammassärky

ahdistava kuin hammasporan vinkuminen

ahdistava kuin Kelan paperipino

ahdistavaa kuin hammaslääkärin tuolissa

ahne ja sisukas kuin Suihkosen satiainen

aivot kuin kaurapuuroa

aivot kuin siiralla – ja nekin lainassa

aivot kuin sveitsinjuustoa

aivot kuin varpusella

ajatukset kuin kieppi erivärisiä johtoja

alakuloinen kuin kolme sateista päivää

allapäin kuin kiveksensä kadottanut

ankara kuin Siperian talvi

ankea kuin happosateen jäljiltä

ankea kuin lokakuinen sadepäivä

ankea kuin marraskuinen sunnuntai-ilta

ankea kuin neuvostoliittolaisen sekatavarakaupan valikoima 1960-luvulla

ankea kuin pikkukaupungin keskusta lauantai-iltapäivällä kello kolme

ankea kuin sorsa tammikuussa

ankea kuin vesisade marraskuussa

apea kuin häntänsä nälissään syönyt orava

apea kuin pohjanmaalainen kirkonkylä

arkaluonteinen kuin Lähi-idän tilanne

arvaamaton kuin Lähi-idän tilanne

armoton kuin arki Hervannassa

armoton kuin Murphyn laki

arvaamaton kuin munakello ilman asteikkoa

arvaamaton kuin naapurin pässi

arvaamaton kuin Putin

arveluttavaa kuin kärpässienien käyttö

arvostelee kuin katsastusmies

asunto kuin pommin jäljiltä

auttaa kuin housuun kuseminen pakkasella

avioliitto kuin hiirenloukku

avomielisesti kuin sinisilmäinen idiootti

avuton kuin kasvihuonekasvi istutettuna ikiroutaan

brutaali ja julma kuin pahin murhamies

edessä kuin enkeli, takana kuin perkele

edessä kuin maitovelli ja takana kuin kirnupiimä

edestäpäin kuin lipevä lintu, takanapäin kuin pureva koira

eletään kuin pellossa ja veräjät auki

eletään toivossa kuin täit hihansuussa

elämä kuin pettua ja käynti kuin juhlapullaa

elämä kuin siankarvaisen köyden vetämistä rupisen perseen läpi

elämä kuin silkkiä mutta työ kuin tervaa

elämä kuin sillisuolavettä ja sontaa

elää kuin olisi tosi kyseessä

elää kuin toukka puunraossa (ahtaasti ja kitsaasti)

elää kuin viimeistä päivää – ja senkin iltapuolta

enemmän pihalla kuin lumiukko ja lintulauta yhteensä

epämukavaa kuin satulatta pyöräily

epätavallista kuin ajattelu

epätodellinen kuin tulevaisuuden avaruusasemalla

epätoivoista kuin sanaleikkien suomentaminen

epävakaa kuin tulivuori (luonteesta)

erikoista kuin merihevosten lisääntyminen

esiintyy kuin asiantuntija

esiintyy kuin enkeli

eteenpäin kuin mummo lumessa

eteenpäin kuin mummo sumussa

etenee hitaasti kuin Kauniissa ja rohkeissa (juonesta)

etenee kuin kivi-paperi-sakset -peli (ihmissuhdedraamasta)

etenee kuin vetäisi lyijylastia perässä

haastavaa kuin vuorelle kiipeäminen

haastelee kuin ei olisi ollenkaan alaleukaa

haisee kuin avoviemäri

haisee kuin jalkahikitiiviste

haisee kuin roskaruokia ikänsä syöneen haisunäädän kuolinpieru suljetussa hississä

haisee kuin sanonkomämikä

haisee kuin tuhannen kärpän pesä

harmaa kuin marraskuun aamu

harmittaa kuin isoa oravaa jolla on vain yksi käpy sieraimessa ja sekin homeessa

hauska kuin happosade

hauska kuin toissapäiväinen kaalilaatikko

hauskaa kuin huvipuiston vempeleessä, jonka liikeratoja on mahdoton ennustaa

hauskaa kuin rengasrikko talvipakkasella

hedelmällistä kuin tulen tarjoaminen savukkeeseen vesisateessa kahta keppiä hangaten

helppoa kuin hammastahnan puristaminen tuubista neulansilmän läpi

helppoa kuin heinänteko pakkasella

helppolukuinen kuin hieroglyfit

hiki ja yökkäys kuin sairaalla syödessä

hiljaista kuin Naisverkoston kokouksessa lopullisen tasa-arvon toteutumisen jälkeen, kun naiset huomaavat halkojen hakkuun, talon rakennuksen ja muiden raskaiden paskatöiden jääneen heille

hitaasti kuin joku olisi tervannut viisarit kelloon

hitaasti kuin kiusatakseen

houkuttelee kuin suolihuuhtelu

huolettomasti kuin sankari, jolle on juuri annettu kaksitoista tuntia elinaikaa

huolettomasti kuin Titanic ennen jäävuorta

hupaista kuin hammastauti

huutaa kuin balalaikka (itkevästä lapsesta)

huutaa kuin maailmanloppu olisi lähellä

hyytävä kuin avanto ilman saunaa

hyökkää päälle kuin lauma vesikauhuisia ahmoja

hätäinen kuin Hännilän kana: kun piti munia niin teki paskan

höpöttää kuin apina

höpöttää kuin crackillä käyvä simpanssi

innostuu kuin pieni porsas – juuri ennen jouluaattoa

irvistää kuin olisi ollut ummetus jo viikon

iskee kuin huono vitsi krapula-aamuna

iskee kuin miljoona demonia

iskee kuin miljoona tsunamia ja yksi happosade päälle

iskee kuin talikko varpaaseen

iskee kuin tuhat ampiaista

istuu kuin kihtinen gorilla

itkee kuin orpo varpunen pihapuussa

jankkaa kuin paikoilleen juuttunut nauhuri

järkevää kuin housuun kuseminen pakkasella

kaameata kuin raavittu teflonpannu

kaksipäinen kuin makkara (päätöksiään muuttelevasta ihmisestä)

kasvaa kuin tiskivuori

katoaa kuin opintotuki syksyllä

katsoo kuin halpaa makkaraa, itse on kuin tarjouslenkki

kaunistelee kuin poliitikko nurkkaan ajettuna

kiehtova kuin maksamakkaran sielunelämä

kiehtova kuin Suomen sää

kiinnostaa kuin kilo löysää kurapaskaa

kimpussa kuin hyeenat

kipeä kuin akkuhapon jäljiltä (sanotaan kurkusta)

kiukkuinen kuin perseeseen ammuttu karhu

koettelee kuin Jumala Jobia

kohtalokas kuin kreikkalainen tragedia

kohtalokasta kuin ministerille pierun päästäminen presidentin esittelyssä

kotkottaa kuin vihainen akka

kulkee kuin käsijarru päällä

kulkee kuin paska rattaassa (ihmisestä joka on mukana kaikkialla)

kunto kuin kiviaita: ei yhtä kova mutta yhtä matala

kutsuu kuin kummitustalon pimeä kellari tyhmää sivuhenkilöä

kuuma ja nopea kuin Siperian kesä

kyhnää kuin täi ruvessa

kylmä kuin jääkarhun perseessä

käyttäytyy kuin Casanova ja Rasputin yhteensä

käyttäytyy kuin hölmölästä erivapaudella ihmisten ilmoille päästetty vajakki

käyttäytyy kuin kuokkavieras – joka ei tuo tuliaisia ja pyyhkii kuraiset kenkänsä persialaismattoon

köyhä kuin kirkon täi: ei saa ruokaakaan kuin joka seitsemäs päivä

laulaa kuin kissaa rääkättäisiin

lemuaa kuin raato

leviää kuin melankolia

leviää kuin yhteisöllinen psykoosi

levällään kuin onni maailmalla

lisän kanssa kuin voileipä lattialta

lisätään kuin kamelille kuormaa

lohduton kuin lokakuinen vesisade kivisellä pellolla

loppuu kuin liito-oravan lento pakkaspäivänä

luonne kuin ahmalla

lyhytnäköinen kuin oikotie yli petollisten kevätjäiden

lystikäs kuin piru olkapäällä

lähtee kuin punaviini valkoisesta mokkahameesta

mahdoton kuin täysin terve ihminen

menee kuin koiran perseeseen (jäljettömiin, hukkaan, epäonnistuu)

menee kuin mörrin perseeseen (hukkaan)

menee kuin sen entisen äijän karhun tappo

menee päivä kuin ketulla pyydyksessä

merkitystä kuin kamelin paskalla Saharassa

mielekäs kuin kysymys hampaiden harjaamisen vaikutuksesta television katseluun

mielenkiintoista kuin katsella maalin kuivumista

mielessä kuin akana hampaan raossa

mieletöntä kuin juoda vuoron perään myrkkyä ja vahvistavaa lääkettä

murisee kuin talviunesta herätetty ärsyyntynyt karhu

murjottaa kuin mörökölli

murtuu kuin kamelin selkä

myöhässä kuin heittäisi hiivan jälkikäteen uuniin

naama kuin olisi pippurin puraissut

nalkuttaa kuin anoppi

nalkuttaa kuin rikkinäinen levysoitin

nurja kuin hammassärkyisen mieli

olo kuin kaksinkertaisessa krapulassa

olo kuin kamelilla (paljon kantamusta)

olo kuin seinät tulisivat koko ajan lähemmäksi ja aika loppuisi

on kuin terrieri (toisen) housunlahkeessa (kiusankappaleesta)

on kuin tervaa teehen (ei sovi johonkin ollenkaan)

outoa kuin mämmi mansikkahillon kanssa

ovat kuin kaksi marjaa: paskanmarja ja variksenmarja

ovat kuin variksen paskan jaolla (ihmisistä, jotka kerääntyvät seuraamaan mitätöntä asiaa)

palaa pettymystensä lähteille kuin haaskalle

pelottava kuin puhetilanne änkyttäjälle

perse auki kuin peipposella munimisaikaan

pihalla kuin pingviini Saharassa

piruja täysi kuin ryssän limppu (selitys: raaka limppu aiheutti ilmavaivoja)

pirullinen kuin ahma

pitkä ja raskas kuin marraskuinen päivä (kirjasta)

puhdas ja kirkas kuin harhaanjohdetulla lammaslaumalla (mielestä)

puheet kuin miehellä, mutta työt mahtuu niiskuaskiin

pulassa kuin Hannu ja Kerttu

puree kuin sata paarmaa

puree kuin sidostesukkakoira

puree kuin tuhat tulimuurahaista

puurtaa kuin mielenvikainen yksityisyrittäjä

pysyvää kuin muutos ja epävarmuus

raaka kuin keskitalven paukkupakkanen

rosoinen kuin elämän polku

sanat kuin piiskansivalluksia

sattuu ja tapahtuu kuin Matti Nykäselle

seuraa kuin paarma sienestäjää

sinnikäs kuin rikkaruoho

sinnikäs kuin torakka

sopii kuin aluvanteet majavalle

suora kuin keitetyllä spagetilla (selkärangasta)

suosittu kuin sarvikuonojen munuaisten vajaatoiminnasta kertovat opetusvideot

suppea kuin häkkiapinan maailmankuva

surkeana kuin olisi voin myynyt ja rahat hukannut

suuta enemmän kuin variksella koiran häntää (törkeyksien puhujasta)

särkee kuin olisi happoa juonut (vatsaa)

särkee kuin olisi ollut suuressakin sodassa (koko ruumiista)

tunteellinen kuin sarjamurhaaja

tuntuu kuin odottaisi kuolemanlaukausta silmät sidottuina

turha kuin haisunäädän deodorantti

turhaa kuin elämätön elämä

tyhjää puhetta kuin hevonen veteen pieraisisi

tylsää kuin talvi ilman lunta

tympeä kuin pomo sairaslomille

työ kuin tervaa, joutenolo kuin vehnästä

täynnä mukavia yllätyksiä kuin huomaisi verta ulosteessaan

ulkona kuin lumiukko norjalaisella jäätiköllä

vaikeaa kuin hakea mustaa kissaa pimeästä huoneesta, varsinkin jos se ei ole siellä

vaikeaa kuin parkkipaikan löytäminen keskustassa

valheellinen kuin väite ihmisen pohjimmaisesta hyvyydestä

vituttaa kuin hampaatonta pikkuoravaa pakkasella, kun kävyt on jäässä

vituttaa kuin karvatonta koiraa talvella

vituttaa kuin liito-oravaa hakkuualueen laidalla

vituttaa kuin pientä eläintä

vituttaa kuin pientä kävytöntä oravaa, joka kuuntelee toisten oravien valitusta jäisistä kävyistä

vituttaa kuin pientä oravaa, jolla on kymmenen käpyä ja maassa on metri lunta

vituttaa kuin pientä oravaa, kun käpy on jäässä ja hampaat kipeät

vituttaa kuin pientä oravaa: paljon käpyjä, mutta ei yhtään hammasta

voimaa kuin pienessä kylässä, jossa ei ole ketään kotona

voimaa kuin pienessä kylässä, jossa ei ole ketään kotona paitsi kipeä kissa uunin päällä

yksityisyyttä kuin kultakalalla lasimaljassa

äkäinen kuin perseeseen ammuttu karhu

älytön kuin Eminem vetämässä Uralin pihlajaa (ideasta)

Ilkiöisiä

Lähde: Tammi, Jari. 2012. Suuri haistattelusanakirja. Helsinki: Pikku-idis.

ainoa asia jossa olet hyvä

= väheksyntä; Elät toisten ihmisten tuskalla, koska se on ainoa asia missä olet hyvä.

arvaa kiinnostaako?

= torppaus; Arvaa kiinnostaaks mua vitun vertaa?

astu naulaan

= ärsytyskäsky; Ei vittu, mikä tyyppi, astu naulaan!

ei kulje hissi ylös asti

= tyhmyyslausunto. Ei tajuu vaihteeksi mistään mitään, kun ei kulje hissi ihan ylös asti.

ei mikään ruudinkeksijä

= tyhmyyslausunto. Siis täysin luuseri ja ei mikään ruudinkeksijä

ei ole kaikki karkit pussissa

= tyhmyyslausunto, muita vastaavia: Ei ole kaikki ankat lammella. Ei ole kaikki eskimot iglussa. Ei ole kaikki pelaajat kentällä. Ei ole kaikki töpselit seinässä. Ei ole kaikki valot päällä.

Ei ole lääkitys kohdallaan

= tyhmyyslausunto. Ei ole sullakaan lääkitys kohdallaan!

Ei tarvitsisi mainostaa tyhmyyttäsi.

= halventamisvihjaus. Ihan turhaan meuhkaat, ja mainostat tyhmyyttäsi.

Ei tule ikävä

= inho, lyhennys: ETI. Juu häivy vaa ei tuu ikävä.

Eksy pyryyn

= häätämiskäsky. Eksy pyryyn hiutale. Eksy metsään ja tapaa karhu.

EVVK

= vähättely, ei voisi vähempää kiinnostaa; myös EVVVK: ei vittu vois vähempää kiinnostaa. Kyllä siinä melko suoraan viestitään, että EVVK sun juttus.

e.v.e.v.

= alkukirjainmanaus, usein isoin kirjaimin: Ei Voisi Enemmän Vituttaa. Kuultu Savon Prikaatissa juankoskelaiselta varusmieheltä. Vastaava englanninkielinen koodimanaus S.N.A.F.U. (Situation Normal: All Fucked Up) on esiintynyt Varkauden Ammattikoulun sähkötekniikan opiskelijoiden vakiosanastossa. Alkuperä löytyy Amerikan sotilaiden suusta nelikymmenluvulta. Liikennehän loppuu näköjään näinä aikoina. E.v.e.v.

hajoa aamuihisi

= ärsytyskäsky, inttihoku. Hajoa aamuihisi, aamukasateräsmies.

hali kamelia

= vihakäsky. Hali kamelia, homo!

hanki elämä

= kritiikkikäsky. Mene itseesi ja hanki elämä.

hanki tauti

= vihakäsky. Hanki itelles joku tosi kivulias ja pitkä sairaus.

happane helvetissä

= vihakäsky. Happane helvetissä mokomakin kitupiikki ja tekopyhä kalmo.

hartiat henkariin

= ryhdistäytymiskäsky. Hartiat henkariin, senkin vetelä paska.

hevon kuusessa

= etäisyyshalveksunta. Älä nyt vertaa naiivisti omaa elämääsi jossain hevon kuusessa nykyteinien elämään Helsingissä. Muita vastaavia: Takahikiällä. Perähikiällä. Timbuktussa. Susirajan takana. Jumalan selän takana. Syvimmässä maailman perseessä.

huku kyynelkanavaasi

= valitusprotesti. Yhyy, huku kyynelkanavaasi.

höpöti höpöti

= jankutusvihjaus. Höpöti höpöti höpöti pälä pälä. Höpinän löpinän mölinää.

ihme kitinää

= valitusprotesti. Tehkää nyt saatana jotain, ihme kitinää ja valitusta.

iskeköön salama päähäsi

= manaus. Myös: Iskeköön salama varpaaseesi.

Isäkilin vehkeet!

= Voihan isäkilin vehkeet!

jäädy helvetissä

= vihakäsky. Kuole ja jäädy helvetissä!

kiinnostaa kiviäkin

= vähättely. Kiinnostaa kiviäkin kuinka hyvä olet elämänhallinnassa.

kirveellä olisi töitä

= kritiikkiuhkaus. Kirveellä olis töitä. Ja näin pieneen maahan nähden aika helvetin paljon.

koeta elää sen kanssa

= kylmä totuus. Ei se ihan oikeasti kuulu sulle pätkän vertaa, koita elää sen kanssa.

kuka on kussut muroihisi?

= vihjaus. Onko joku kussut muroihisi kuin noin ahdistaa?

kuse muuntajaan

= ärsytyskäsky. Mikäli olet syyllistynyt kyseiseen ongelmaan ole hyvä ja kuse muuntajaan.

kuskata Siperiaan

= uhkaus. Sinunlaisesi loiset voi kuskata Siperiaan tai polkea suohon.

kyllä minuakin vituttaisi

= ilkeys. Kyllä muakin vituttais, jos poikaystävä olis päivät kotona eikä tekis täällä mitään.

kärsi

= vihakäsky. Mitäs vittu ostit, kärsi idiootti nahoissas.

...kanahäkki

= vapaasti varioitavan, tarvittaessa rautalangasta väännettävän kirohokeman vankkumaton perästys. Kauhistuksen kanahäkki. Ahdistuksen kanahäkki. Harmistuksen kanahäkki. Voi hirvistyksen kamalustuksen kanahäkki. Kamaluuksien kanahäkki! Voi kauhun kanahäkki! Pannahisen kanahäkki! Voi surkeuden kanahäkki.

ketulla päähän

= valitettavan, suorastaan vastenmielisen kultivoitunut kiertoilmaisu vanhasta kunnon vitulla päähän –ilmauksesta. No voi ketulla päähän. Pysykääs nyt negatiiviset ihmiset poissa!

ketun...

= kirosanaliittojen kevytsarjaa niille, jotka suosivat vitutuksen sijasta ketutusta. Voi ketun perse! Voi ketun pesä! Voi ketun kiiltävät kivekset! Voi ketun kellit! Voi ketun viikset ja vasaralla päähän! No voi ketun perskarvat! Voi ketun häntä! Voi ketun hanuri! Voihan ketun lihakset! Voihan ketun vetelä!

laahaa luihut luusi

= hoputuskäsky. Laahaa poju luihut luusi sovitulle paikalle ja pidä kitusesi kiinni.

läikkyköön kahvisi

= manaus. Läikkyköön kahvisi puhtaalle pöytäliinalle!

lässyti lässyti

= jankutusimitointi. Lässyti lässyti vaan sinullekki.

Johan nyt on maailmanloppu!

= Näin voihkii ja huutaa jöönpitäjä rynnätessään pihalle, jossa niin isot kuin pienet lapset riehuvat.

Johan nyt on maailmanloppu!

muuta kuuhun

= pakoneuvo. Lopeta tupakinpoltto, myy auto ja muuta kuuhun.

mylly jauhaa ja pata porisee

= jankutusvihjaus. Mylly jauhaa ja pata porisee.

napi napi

= valitusimitointi. Napi napi vali vali. Ja napi napi seli seli nillin nillin!

nillin nillin

= valitusimitointi. Nillin nillin! Ryhdytään kaikki itkemään, kun meillä on asiat niin kurjasti.

nitkun nitkun

= valitusimitointi. Nitkun nitkun, ruikuti ruikuti.

Osta sukset!

= poistumisvihjaus. Osta sukset ja suksi vittuun.

painukoon unohduksen suohon

= manaus. Painukoon arvoton olemassaolosi historian ja unohduksen suohon!

pala hitaalla liekillä

= kitumiskäsky. Pala hitaalla liekillä hikoillen.

parane hitaasti

= negatiivinen vitsi. Kaikkea hyvää sinulle ja parane hitaasti.

paskaakos siitä

= torppaus. Paskaakos siitä mitä muut ajattelee!

Perhosen peräpukama!

= nolo juttu itikallemme. Revi siitä pelihoususi, kun oikein tulistuttaa. Voi perhosen peräpukamat!

puhu kädelle

= välinpitämättömyys. Jos on vinkumista, puhu kädelle.

päivitä pääsi

= järkiintymiskäsky. Päivitä pääs, uuno. Pitäisköhän sun päivittää aivos tälle vuosituhannelle?

pälpäti pälpäti

= jankutusimitointi. Pälpäti pälpäti päivästä toiseen vaan.

ruikuti ruikuti

= valitusimitointi. Ruikuti ruikuti. Elämä on epistä. Yhyy. Nyyh. Perkele.

siis ei ole todellista

= tyrmistys. Aargh, siis ei oo todellista.

sönköti sönköti

= jankutusimitointi. Sönköti sönköti ja liirum laarum.

tulipahan todettua

= ankeutus. Tulipahan todettua avajaiset melkoiseksi brittiroskaksi.

tyhmästä päästä kärsii koko ruumis

= vahingonilo. Ihan oikein että soitti, tyhmästä päästä kärsii koko ruumis.

urpun urpun

= valitusimitointi. Myös Urputi-urputi ja vänkyti-vänkyti!

vali vali

= valitusimitointi. Valivalivali – kitinää ja marinaa moneen makuun. Kiti kiti, vali, vali. Itku itku vali vali seli seli.

vinku vonku

= valitusimitointi. Kuntauudistus vinku vonku, välimatkat länky länky, ILO-sopimus sitä ja Jäämerenrata tätä. Itkupotku nillin nillin vinkuvonku ja suuria tunteita. Vinku vonku itku parku.

VMP

= vähättely. Vittu mitä paskaa. VMP, lumihan on ihanaa.

yhy yhy

= valitusimitointi. Yhy yhy, nillin nillin. Vitun neidit. Kukaan ei pakota ostoksille.

äitisi on varmaan ylpeä

= ilkeys. Äitis on susta varmaan ylpeä, neropatti.

älä itke iines

= valituskielto. Joten älä itke, iines. Anteeks mut nyt oot erehtyny henkilöstä.

älä vaahtoosi tukehdu

= tyynnytys. Älä nyt vaahtoos tukehdu.

Suoraa puhetta

Ainakin olet omaperäinen – teet uuden virheen joka päivä.

Et ole kehittänyt muita taitoja kuin kyvyn olla ällöttävä.

Et osuisi hiekkaan, jos putoaisit kamelin selästä.

Et osuisi veteen, jos putoaisit veneestä.

Jos hävinneille jaettaisiin palkinnot, olisit ensimmäisenä jonossa.

Kun mahdollisuuksien ikkunasi lopulta avautui, sinulla oli kaihtimet alhaalla.

Elämäsi on niin tylsää että voit kirjoittaa päiväkirjaasi viikon etukäteen.

Juttelu kanssasi on suunnilleen yhtä kiinnostavaa kuin seurata ruven muodostumista.

Keskusteleminen kanssasi saa kenet tahansa hyppimään pelkästä ilosta – kerrostalon katolta.

Viisi minuuttia juttelua kanssasi – ja monen tiedetään menettäneen elämänhalunsa.

Sinua on vaikea unohtaa. Mutta se on ehdottomasti yrittämisen arvoista.

Olet niin pihi että vaikka sinut myrkytettäisiin, et kuolisi ennen kuin olisit lunastanut myrkkypullosta pantin.

Jotkut voivat puhua mistä tahansa aiheesta. Sinä et tarvitse aihetta.

Kun puhut, toiset tulevat käheiksi pelkästä kuuntelemisesta.

Saatat olla ajatukseton, mutta et koskaan sanaton.

Sinä olet kaupungin suurin puheenaihe – itsellesi.

Olet niin itsekeskeinen että seksinkin aikana huudat omaa nimeäsi.

Puhut kaunopuheisesti mistä tahansa aiheesta, kunhan aiheena olet sinä itse.

Niin kiero että syö rautanaulan ja paskantaa ruuvin.

En pidä sinua korppikotkana. Pidän sinua sellaisena, jonka korppikotka söisi.

Ai että ajatus lävisti pääsi? Mahtoi olla pitkä ja yksinäinen reissu.

Ajattelu ei taida olla vahvimpia puoliasi?

Eikö sinulla ole jokin hirvittävän tyhjä tunne – kallossasi?

Et voi olla niin tyhmä kuin miltä näytät – ja säilyä hengissä.

Haluaisin antaa sinulle jotakin ajateltavaa, mutta en tiedä, mihin laittaisit sen.

Hei oletko aina yhtä tyhmä vai yritätkö tänään erityisen paljon?

Ihmiset sinun lähelläsi voivat kärsiä passiivisesta typeryydestä.

Jos ÄÖ:si olisi kaksi pistettä enemmän, olisit kivi.

Mitä liikkuu mielessäsi? Jos annat anteeksi tällaisen liioittelevan ilmauksen.

Selittäisin sen sinulle muuten, mutta aivosi räjähtäisivät.

Sinua tehdessä on kusta solahtanut väliin.

Sinun kutsumisesi typeräksi olisi loukkaus typerille ihmisille.

Solvaisin sinua, mutta et ole riittävän terävä huomataksesi sitä.

Solvaisin sinua, mutta ottaisit sen kuitenkin kohteliaisuutena.

Sori, en puhu retardian kieltä.

Typeryyteen ei ole rokotusta.

Vaikka olisit kaksi kertaa älykkäämpi, olisit edelleen imbesilli.

Olet elävä todiste siitä, että ihminen voi elää ilman aivoja.

Sinulla on sydän paikallaan, mutta aivoistasi en ole varma.

Paljon kaakatusta, vähän munia.

Kaasu pohjassa, mutta käsijarru päällä.

Paljon jyrähtelyä ilman yhtä välähdystä.

Hiihtohissi ei nouse ylös asti.

Hissiyhteys vintille pois käytöstä.

Kattoantennissasi istuu liian monta lintua.

Et pelaa täydellä pakalla.

Olet niin tyhmä että jos jäisit ruokakauppaan lukkojen taakse, kuolisit nälkään.

Aina kun olen seurassasi, minuun iskee pakottava tarve olla yksin.

Ajattelen sinua kun olen yksin. Sitten olen tyytyväinen että olen yksin.

Aloittaisit tappelun tyhjässä huoneessakin.

Annan anteeksi töykeytesi. Tiedän, että olet vain oma itsesi.

Ei, et sinä ole vainoharhainen. Kaikki todella vihaavat sinua.

En ikinä unohda ensitapaamistamme, vaikka yritän edelleen.

Eniten minua kauhistuttaa ajatus, että joku vihaisi minua niin paljon kuin minä sinua.

En koskaan unohda kasvoja, ja sinun tapauksessasi muistan ne molemmat.

En näköjään muista nimeäsi – ja äläkä vain auta minua.

En tiedä mikä on ongelmasi, mutta se on varmasti tosi vaikea lausua.

En tiedä mitä tekisin ilman sinua, mutta on hauskaa ajatella sitä.

En vain vihaa itseäni tarpeeksi paljon mennäkseni kanssasi ulos.

En voi muuta sanoa kuin että sinä olet paremmassa seurassa kuin minä.

Etkö tajua että maailmassa on jo ihan tarpeeksi vihattavia ihmisiä ilman että yrität noin kovasti lisätä joukkoon vielä yhden?

Et ole lainkaan niin paha kuin ihmiset väittävät, vaan paljon pahempi.

Haluat siis lähteä nyt kotiin. Soitanko sinulle luudanvarren?

Haluatko ihmisten hyväksyvän sinut sellaisena kuin olet vai haluatko heidän pitävän sinusta?

Hei, jos haluan kuulla sinulta mielipiteen, annan sen sinulle.

Ikään kuin krapulani ei olisi jo tarpeeksi paha, sinä olet yhä täällä.

Jollen ole yhteydessä sinuun noin kuuteen viikkoon, osoitathan minulle jatkossakin samanlaista huomaavaisuutta.

Jos puhut minusta aina selkäni takana, se tarkoittaa vain sitä, että elämäni on selvästi kiinnostavampaa kuin sinun.

Joskus tarvitsen sitä minkä vain sinä voit antaa: poissaolosi.

Juuri nyt on vähän kiireistä. Voisinko olla huomioimatta sinua joku toinen kerta?

Kieltäydyn älyn mittelöstä kanssasi, en taistele aseettomien kanssa.

Kukaan ei siedä sinua, mutta ollaksemme reiluja, se on sinun ainoa vikasi.

Kukaan, joka on pyytänyt sinua olemaan oma itsesi, ei ole voinut antaa huonompaa neuvoa.

Kunpa olisit teeveessä että voisin sulkea sen.

Kuulostat järkevältä. Minun on aika lisätä lääkitystäni.

Meidän täytyy ymmärtää sinua nyt, kun käyt läpi mitättömyyskriisiä.

Menen mieluummin juurikanavahoitoon ilman nukutusta kuin treffeille kanssasi.

Menen mieluummin uimaan nälkäisen piraijan kanssa kuin lounaalle sinun kanssasi.

Minulla on vain yksi hermo jäljellä, ja sinä kiskot sitä tiukille.

Mitä enemmän ajattelen sinua, sitä vähemmän ajattelen sinusta.

Mitä tarkalleen ottaen näet itsessäsi?

Mitä vähemmän näen sinua, sitä enemmän pidän sinusta.

Olemme yhdessä käyneet läpi paljon, ja suurin osa siitä oli sinun syytäsi.

Olen tainnut juoda jo paljon – alat näyttää ihmiseltä.

Olet elävä todiste siitä, että Jumalalla on huumorintajua.

Olet elävä todiste siitä, että aina on joku, jolla menee vielä huonommin.

Olet niin kaksinaamainen ettet tiedä, kumman peset aamuisin.

Olet vähien sanojen mies – mutta et tarpeeksi vähien.

Oletko todella lähdössä vai yritätkö vain piristää päivääni?

Olisi kiva kuulla mielipiteesi, mutta eikö maailmassa ole jo tarpeeksi tietämättömyyttä?

On ollut upeaa jutella kanssasi, mutta eikö nyt ole se aika, kun sinun pitää lähteä kotiin?

Pitääkö sinun jo lähteä? Olin juuri myrkyttämässä kahvia.

Pystyn tuskin salaamaan välinpitämättömyyttäni.

Pyydän ettet puhuisi silloin kun keskeyttelen.

Sinunlaisesi miehet tekevät naisista lesboja.

Sori jos näytän kiinnostuneelta. En ole.

Tiedäthän sanonnan, että pahin on vielä tulossa. No, nyt sinä tulit.

Tunnen sinut vain pinnallisesti, mutta se riittää.

Vain muistutukseksi: harrastuksen ja hulluuden välillä on pieni ero.

Vierailusi antoi loppusilauksen jo ennestään tylsälle päivälle.

Voisin esitellä sinut muutamille ystävilleni. Haluan rikkoa välit heidän kanssaan.

Voisin sanoa sinusta mukavia asioita, mutta sanon mieluummin totuuden.

Voisitko pitää suusi kiinni? Huonekasvini lakastuvat.

Voit nostaa tämän keskustelun tasoa pitämällä suusi kiinni.

Ymmärrän pointtisi, mutta mielestäni olet edelleen täysi paskiainen.

Yritän olla mukavampi jos sinä yrität olla fiksumpi.

Ainakaan et ole vastenmielinen sillä tavalla kuin muut – olet vastenmielinen ihan omalla tavallasi ja paljon pahemmin.

Aloitit pohjalta – ja se on ollut pelkkää alamäkeä siitä alkaen.

Muistutat minua merestä – saat minut voimaan pahoin.

Sinulla on vain kaksi kohtausta vuodessa – ja ne molemmat kestävät kuusi kuukautta.

Sinussa on vain yksi vika – olet sietämätön.

Sinä pääset vielä pitkälle – ja mitä nopeammin, sen parempi!

"Miten voit olla noin tyhmä!" "En tiedä, minun täytyy varmaan olla sukua sinulle."

"Olet mustasukkainen!" "Totta, olen mustasukkainen niille, jotka eivät tunne sinua."

"Etkö yhtään kestä vitsiä?" "Totta kai. Jos sinulla vain olisi."

"Meille vai teille?" "Mene sinä teille niin minä menen meille."

"Onko tämä paikka vapaa?" "Kyllä, kuten on kohta tämäkin, jos istut siihen."

"Sinä olet yksi miljoonasta." "Samoin ovat mahkusi."

Kuhiskoot nivusissasi tuhat kirppua ja olkoot kätesi liian lyhyet raapimaan!

Kutsukoon Paavo Väyrynen sinut kahden hengen telttailuretkelle Lappiin!

Käykööt tuhannen kamelin kirput sisäelintesi kimppuun!

Pudotkoot suustasi kaikki hampaat paitsi yksi, jota särkee!

Hätäilemällä ei tule kuin kusipäisiä kakaroita.

Kukaan ei oo mitään eikä kaikki sitäkään.

Se parhaiten nauraa, jolla on kovin lääkitys.

2. Viro

Sanoja ja idiomeja:

agal on saba taga

= sanotaan epärealistisesta toiveesta, ehdotuksesta tai muusta vastaavasta; [lit. mutalla on häntä perässään].

ahvikiirusega

= tulipalokiireellä; [lit. apinankiireellä].

auku pähe rääkima kellelegi

= suostutella kovasti jotakuta johonkin; [lit. puhua reikää päähän jollekulle].

ei jõudnud kolmegi lugeda

= ei ehtinyt kissaakaan sanoa, lit. ei ehtinyt kolmeenkaan laskea.

siin ei aita ussi- ega püssirohi

= mikään ei auta, mitään ei ole tehtävissä; [lit. ~ei auta matolääke eikä ruuti].

ei ela ega sure

= joku on hyvin sairaana jo pitemmän aikaa; [lit. ei elä eikä kuole].

ei hullu ega tarka

= on neuvoton, ei pysty ryhtymään mihinkään jonkin suhteen; [lit. ei järjetön eikä järkevä].

miski ei kõlba koera saba allagi

= jokin ei ole minkään arvoinen, ei kelpaa mihinkään, on huono; [lit. jokin ei kelpaa edes koiran hännän alle].

miski ei kõlba kuradilegi

= jokin on täysin kelvoton, ei minkään arvoinen, huono; [lit. jokin ei kelpaa edes paholaiselle].

ei ole aega suudki maigutada

= on hyvin kiire; [lit. ei ole aikaa edes suuta maiskuttaa].

kellelgi ei ole hamba allgi kuiva kohta

= joku on aivan läpimärkä; [lit. jollakulla ei ole edes hampaan alla kuivaa kohta].

kellelgi ei ole ivakestki hamba alla panna

= jollakulla ei ole muruakaan syötävää; [lit. jollakulla ei ole edes pienintä jyvää hampaan alle pantavaksi]. Vrt. hamba alla saada midagi = saada jotakin syödäkseen.

hambasse puhuda

= valehdella, lit. puhaltaa hampaaseen. Ega sa ometi ei usu, mida ta sulle hambasse puhub? Ethän sinä tietenkään usko, mitä hän sinulle laskettelee?

hingepõhjani solvunud

= loukkaantunut sydänjuuriaan myöten, lit. loukkaantunut sielun pohjaan saakka.

Issanda teed on imelikud

= tutkimattomat ovat Herran tiet, lit. Herran tiet ovat ihmeelliset.

karu on kõrva peale astunud

= on epämusikaalinen, lit. karhu on astunut korvan päälle. Teda ei saa koori võtta, talle on karu kõrva peale astunud. Häntä ei voi ottaa kuoroon, hänellä ei ole sävelkorvaa.

iga kell

= milloin tahansa. Minä olen sind valmis aitama iga kell.

kivi kellegi kapsaaeda visata

= huomauttaa, piikitellä. lit. heittää kiviä jonkun kaalimaalle. See oli vist kivi minu kapsaaeda. Minua piikiteltiin.

kiviga visata

= kivenheiton päässä. Kauplus on siit kiviga visata. Kauppa on kivenheiton päässä.

kohvile kutsuda

= kutsua puhutteluun (kahvia siellä kyllä tuskin tarjotaan, heh), lit. kutsua kahville. Järgmisel päeval kutsus direktor mind kohvile ja tegi selgeks, et nii ei tohi toimida. Seuraavana päivänä johtaja kutsui minut puhutteluun ja teki selväksi, että niin ei saa toimia.

ei ole kurja undki näinud millestki

= rauhallisesti, murheetta elänyt, ei olla kohdannut mitään pahaa elämässään; [lit. ei olla nähnyt edes pahaa unta mistään].

ei ole saba ega sarvi

= jokin on typerää; jossakin ei ole päätä eikä häntää, [lit. ei ole häntää eikä sarvia]. Sel jutul pole saba ega sarvi. ~Siinä jutussa ei ole päätä eikä häntää.

ei ole sooja ega külma millestki

= on ihan samantekevää. Minul pole sellest sooja ega külma. Se on minulle samsantekevää. Lit. ei ole jostakin kuuma eikä kylmä.

ei ole suu peale kukkunud

= on sanavalmis. Tema pole sugugi suu peale kukkunud. Hän on hyvin sanavalmis.

elav ajaleht

= juorukello, lit. elävä sanomalehti.

kellelgi ei ole sinist sentigi

= jollakulla ei ole ollenkaan rahaa; [lit. jollakulla ei ole sinistä senttiäkään].

ei ole kellegi suurt varvastki väärt

= joku ei ole minkään arvoinen toiseen verrattuna; on huono, kurja; [lit. joku ei ole edes jonkun isovarpaan arvoinen].

ei tea jumalgi taevas

= kukaan ei tiedä; [lit. ei tiedä edes Jumala taivaassa].

ei tea puid ega maid

= ei tiedä mistään mitään; [lit. ei tiedä puita eikä maita].

eilset tuult taga ajama

= tehdä turhaa työtä; [lit. ajaa takaa eilistä tuulta].

elame-näeme

= katsomme, mitä tulee tapahtumaan, mitä tulevaisuus tuo mukanaan; [lit. elämme-näemme].

elu nagu kuninga kassil

= murheeton elämä; [lit. elämä kuin kuninkaan kissalla].

elu on täis

= joku on jollekin tai jostakin vihainen; [lit. elämä on täynnä].

elu põrguks tegema

= tehdä jonkun elämästä sietämätöntä; [lit. tehdä elämä helvetiksi].

elu veereb nagu hernes

= elämä on murheetonta, hyvää; [lit. elämä vierii kuin herne].

elupõletaja

= ihminen, joka haaskaa omaa voimaa, terveyttä tai rahaa huolimattomasti nautinnonhalussaan; [lit. elämänpolttaja].

ennast roheliseks vihastama/ ennast siniseks vihastama

= suuttua verisesti; [lit. vihastua vihreäksi/ siniseksi].

nii et silm sinine ootama

= odottaa todella kauan; [lit. odottaa niin että silmä sininen].

halval jalal olema

= olla huonoissa väleissä; [lit. olla huonolla jalalla]. Naabrirahvaga oldi halval jalal. Naapurikansan kanssa oltiin huonoissa väleissä. Vrt. heal jalal olema = 1) olla taloudellisesti hyvässä tilanteessa; 2) olla ystävällisissä väleissä.

hambad kihelevad/ hambad sügelevad

= jollakulla on kova halu sanoa jotakin kiusoittelevaa tai terävää; [lit. hampaat syyhyävät].

head ja vead

= hyvät ja huonot puolet, onnistumiset ja epäonnistumiset; [lit. hyvät ja viat]; Igaühel on omad head ja vead. Itse kullakin on hyvät ja huonot puolensa.

higi ja vaev

= suuri, ankara ja rasittava työ = vaevarikas töö; [lit. hiki ja vaiva].

hing on haige

= joku on hyvin murheellinen, riutuu ja kärsii; [lit. henki on sairaana]. Hing on haige õnnetust armastusest, suurest murest. ~Mieli on säpäleinä onnettoman rakkauden tähden, suuren murheen tähden.

hundijutt

= vale; [lit. sudenjuttu]. Ära aja hundijuttu, ma olin ise kohal ja tean täpselt, kuidas asi oli. Älä laske luikuria, olin siellä itsekin ja tiedän täsmälleen, kuinka asia oli.

hädapasun

= alituinen voivottelija ja valittaja; [lit. hätätorvi]. Oled üks igavene hädapasun, aina virin ja pirin kogu aeg. Sinä olet kanssa yksi iänikuinen valittaja, aina on jokin vitinä päällä.

hädavares

= saamaton ihminen; [lit. hätävaris]. No küll on hädavares! Seda asja kohe polegi, millega ta hakkama saaks. Olet sinä yksi nahjus! Ei ole asiaa jossa sinä onnistuisit.

inimeseloom

= ihminen (pej.); [lit. ihmiseläin].

Ja jutul lõpp

= ja sillä siisti; asia loppuunkäsitelty. Ja sillä sipuli; [lit. ja jutulla loppu]. Täna jääd sa koju ja jutul lõpp. Sinä jäät tänään kotiin ja sillä sipuli.

ja kogu armastus

= olipa asiaa paljon tai vähän, tässä kaikki; [lit. ja koko rakkaus]; Siin on su palk. - Ja kogu armastus?

joomakaru

= juoppolalli; [lit. juomakarhu]; myös: joomakoer= paatunut kännikala; [lit. juomakoira].

jumalaga jätma

= 1) hyvästelemään; oma noorusmaaga jumalaga jätma = jättää hyvästit nuoruutensa kotimaalle; 2) luopumaan; Oli sunnitud kooliga, õpingutega, töökohaga jumalaga jätma. = Oli pakotettu jättämään hyvästit koululle, opinnoille, työpaikalle.[lit. jättää Jumalalle.]

jutt või koera sitt (vulg.)

= typerä, tyhmä juttu/ puhe; [lit. juttu/ puhe vai koiranpaska]; Tema jutt või koera sitt. Ära pane tähelegi. = ~Anna hänen jauhaa pelkkää paskaa, jätä omaan arvoonsa.

kaarte segi lööma

= tehdä tyhjäksi tai sekoittaa jonkun suunnitelmia ja aikomuksia; [lit. lyödä kortit sekaisin]. See mees on veel ainus, kes võis nende kaardid segi lüüa. = ~Se mies on ainoa joka voisi laittaa kapuloita rattaisiin.

kahe otsaga vorst

= tekopyhä ihminen, joka puhuu yhtä kasvokkain, tekee toista selän takana; [lit. kaksipäinen makkara].

kassiahastus

= 1) krapula; Igal esmaspäeval on ta kassiahastuses. Ärkas hommikul kassiahastusega. = Joka maanantai on krapulassa. Heräsi aamulla krapulassa. 2) masennus. Moraalne, hingeline kassiahastus. Moraalinen, henkinen krapula.[lit. leik. kissanahdistus/ kissantuska/ kissanepätoivo].

kassikontsert

= epämusikaalinen laulaminen; [lit. kissakonsertti]. Mis kassikontserti te teete, kui te laulda ei oska. = Mitä kissannaukujaisia te oikein pidätte, kun ette osaa laulaa.

kaval nagu rebane

= hyvin kavala; [lit. kavala kuin kettu].

kivi veereb südamele

= tuntea suurta murhetta; [lit. kivi vierii sydämelle]. Tal oli korraga nagu raske kivi südame peale veerenud. = Hänelle vierähti yhtäkkiä kuin painava kivi sydämelle.

kops läheb üle maksa

= joku suuttuu jostakin; [lit. keuhkot menevät maksan yli].

Kurat ja põrgu!

= huudahdus ilmentämään pahaa mieltä, tyytymättömyyttä, ihmetystä; [lit. piru ja helvetti].

kõrvad jooksevad sitavett/ kõrvad jooksevad virtsavett (vulg.)

= sanotaan, kun joku on niin typerä, että sitä on vastenmielistä kuunnella; [lit. korvista juoksee paskavesi/ korvista juoksee virtsavesi].

laisk nagu lambasoolikas

= hyvin laiska; [lit. laiska kuin lampaansuoli]. Poiss on laisk kui lambasoolikas, kellesse ta küll on läinud? = Poika on oikea laiskiainen, kehen lienee tullut?

laiskvorst

= laiskuri, hyvin laiska ihminen; [lit. laiskamakkara].

lambapea

= typerä ihminen; [lit. lampaanpää]. Sõimas mind lambapeaks, tegelikult on ta ise üks väga rumal inimene. = Haukkui minua typeräksi, vaikka todellisuudessa itse on ylen typerä.

lits ka ei võta viimast

= varoittava nuhde, kun joku muuttuu liian ahneeksi; [lit. huorakaan ei ota viimeistä]. Sa teed mu puupaljaks, jäta särkki selga, lits ka ei võta viimast. = ~Sinä saatat minut puille paljaille, älä nyt vie tuhkiakin pesästä.

lubadustega toitma

= antamaan jollekulle katteettomia lupauksia; [lit. ravitsemaan lupauksin]. Lubadustega võib ju mõnda aega kergeusklikke toita, aga kauaks? = ~Lupauksilla voi jonkin aikaa herkkäuskoisia vedättää, mutta kuinka kauan?

läbi häda

= suurin vaikeuksin, vaivalloisesti, jollain lailla; [lit. läpi hädän]. Töö sai tehtud, aga läbi häda. = Työ tuli jollain lailla tehdyksi.

läbi mustade prillide nägema; läbi mustade prillide vaatama*

= nähdä jokin synkkänä, huonona, nähdä todellisuus huonompana; [lit. nähdä mustien silmälasien läpi]; Näeb elu läbi mustade prillide ja viriseb ning vingub kogu aeg. = Hän näkee todellisuuden mustaakin mustempana ja voivottelee alituisesti. *katsoa

maad ja taevast kokku vanduma

= kirota väkevästi; [lit. kirota maata ja taivasta yhteen]. Autojuht vandus kehva tee tõttu maa ja taeva kokku. Ajaja kirota pärräsi kuin mustalainen huonon tien takia.

maast ja ilmast rääkima

= puhua niitä näitä, puhua ummet ja lammet, höpöttää vain höpöttämisen ilosta = rääkima tühjast-tähjast. [lit. maasta ja ilmasta puhua]. ilm = 1) ilma; sää, 2) maailma. Ilmeisimminkin puheena sää ja kaiken maailman asiat, syleillään siis koko maailmaa.

nagu kuu pealt kukkunud

= niin kuin puusta pudonnut, lit. kuun päältä pudonnut. Viron kielessä pudotaan hieman korkeammalta kuin suomen kielessä, ihan kuusta saakka, heh! Ma ei saanud midagi aru, olin nagu kuu pealt kukkunud. En ymmärtänyt kerrassaan mitään, olin kuin puusta pudonnut.

nina alla hõõruda

= nalkuttaa, lit. nenän alle hangata/ nenän alle hieroa. Seda ta hõõrub mulle vist elu lõpuni nina alla. Hän nalkuttaa minulle siitä varmaan loppuelämäni.

nupust nikastanud

= päästään vinksahtanut, lit. päänupista nyrjähtänyt. Oled sa nupust nikastanud või? Oletko päästäsi vinksahtanut?

patuga pooleks

= juuri ja juuri, lit. puoliksi synnillä. Patuga pooleks sai ta sõidueksami läbi. Hän pääsi juuri ja juuri läpi ajokokeesta. Heh, tulee mieleen, että jonkinlaisen epämääräisen onnenkantamoisen kautta.

peenikest naeru pidada

= olla vahingoniloinen jostakin, lit. ~naureskella hienoisesti, vrt. suomen nauraa partaansa. Peab peenikest naeru, kui teisel halvasti läheb. Hän on vahingoniloinen, kun toisella menee huonosti.

pehmeks rääkida

= ylipuhua, lit. puhua pehmeäksi. Ma katsun ta kuidagi pehmeks rääkida. Yritän puhua hänet jotenkin ympäri.

puust ette teha (ja punaseks värvida)

= vääntää rautalangasta, lit. rakentaa puusta ja värjätä punaiseksi. Temale tuleb kõik puust ette teha ja punaseks värvida. Hänelle on kaikki väännettävä moneen kertaan rautalangasta.

pükstest välja hüpata

= innostua liikaa, lit. hypätä housuistaan. Ma pidin rõõmu pärast pükstest välja hüppama. En ollut pysyä housuissani silkasta ilosta.

sadagu või pussnuge ja väikseid poisse

= vaikka mikä olisi, lit, satakoon vaikka puukkoja ja pieniä poikia. Mina tulen kindlasti, sadagu või pussnuge ja väikseid poisse. Minä tulen varmasti, vaikka mikä olisi.

sadat kanti

= hyvin monelta kantilta, lit. sadalta kantilta. Olen seda asja sadat kanti mõelnud. Olen ajatellut sitä asiaa vaikka miltä kantilta.

sõnal sabast kinni saada

= viime hetkellä saada oltua sanomatta jotakin, lit. saada sanan hännästä kiinni. Peaaegu oleks see mul üle huulte lipsanud, aga sain veel õigel ajal sõnal sabast kinni. Melkein livahti huulilta, mutta sain juuri viime hetkellä pidettyä suuni kiinni.

sääsest elevanti teha

= tehdä kärpäsestä härkänen, lit. tehdä hyttysestä elefantti. Nüüd te teete küll sääsest elevandi! Nyt te teette kyllä kärpäsestä härkäsen!

süda sai kellegi peal täis

= suutahtaa jollekulle, lit. ~sydän tuli täyteen. Viimaks sai Villul süda Ennu peale täis ja ta võttis mehel rinnust kinni. Lopulta Villu suutahti miehelle niin että otti tätä kraiveleista.

südant puistata

= purkaa sydäntään, lit. sydäntä ripotella. Siin pole ju kedagi, kellele südant puistata. Ei ole ketään, jolle purkaa sydäntä.

tuhatnelja

= tuhatta ja sataa, lit. tuhatta ja neljää. Kihutasin tuhatnelja talle järele. Kiisin tuhatta ja sataa hänen peräänsä.

must kass on kellegi vahelt läbi jooksnud

= joidenkin välille on tullut epäsopua, jotkut ovat joutuneet huonoihin väleihin; [joidenkuiden välistä on juossut musta kissa]. Nad mossitasid, nagu oleks must kass nende vahelt läbi jooksnud. He mököttivät niin kuin heidän välillään olisi välirikko.

must mure

= hyvin suuri murhe; [lit. musta murhe]. Must mure paistis ta näostki. Hänen kasvoistaankin huomasi, että hän kantoi hyvin suurta murhetta.

naerulinnu pesa leidma

= alkaa nauraa yhtäkkiä iloisesti (ainakin näennäisesti) syyttä; [lit. löytää naurulinnun pesä]; Uuno südamlikku naeru kuulis ka Maret ja tuli vaatama, mis naerulinnu pesa ta leidnud. = ~Uunon sydämellisen naurun kuuli myös Maret ja tuli katsomaan, mitä olematonta hän nyt hihitteli. En löytänyt tietoa siitä, mikä lintu on kyseessä, mutta kookaburra voisi tulla kyseeseen, sillä se on kovin nauravainen lintu, mikä näkyy myös sen nimeämisessä. Sen vanhempi suomenkielinen nimi on isonauraja, englanniksi se on aikoinaan nimetty nimellä laughing jackass, lit. naurava pölvästi, koska sen ilmeisesti ajateltiin käkättelevän aivan syyttä suotta, kuin piruillakseen. Nimitys kookaburra on lainattu wiradhurin kielen sanasta guuguubarra, joka matkii onomatopoeettisesti kookaburran kutsuääntä. Nykyisin myös suomeksi linnun nimi on kookaburra. Se muutettiin vuoden 2018 nimistöuudistuksessa alueen alkuperäisnimeen perustuen kookaburraksi.

nagu lastud vares olema

= olla varsin kurjan näköinen; [lit. olla kuin ammuttu varis].

nagu oleks katk üle käinud

= täysin autio, ei ristinsielua. Küla oli tühi, nagu oleks katk üle käinud. Kylässä ei ollut ristinsielua; [lit. oli kuin olisi rutto läpi kulkenut].

nagu seal sibula söömine

= vastenmielisesti. Temal on töötegemine nagu seal sibula söömine. Hänen työntekonsa on tervanjuontia; [lit. kuin sialla sipulin syöminen].

nagu surma suutäis olema

= olla hyvin sairaalloinen, raihnainen, kivulloinen, huono terveys, hyvin luiseva; [lit. olla kuin kuoleman suupala].

nagu surmavari

= hyvin laiha ja sairas; [lit. kuin kuolemanvarjo].

nahatäit andma

= antaa kovasti selkään; [lit. antaa selkäsauna (nahantäysi)]. Andis teisele tubli nahatäie. Hän antoi toiselle kunnon selkäsaunan.

nina peal tantsima

= ei arvostaa jotakuta hiukkaakaan; [lit. tanssia jonkun nenällä].

nina täis võtma

= juoda itsensä vahvasti juovuksiin; [lit. ottaa nenä täyteen]. Myös: nägu on täis. [lit. naama on täynnä], vrt. suomi olla naamat.

nägu läheb pilve

= hermostuu, muuttuu tyytymättömäksi, synkäksi, apeaksi, happamaksi tai nyrpeäksi; [lit. kasvot menevät pilveen].

näitama, kuidas Luukas õlut teeb

= antamaan jollekulle selkäsauna; [lit. näyttämään kuinka Luukas valmistaa olutta].

näljavares

= hyvin köyhä ihmine; [lit. nälkävaris]. Neid näljavareseid on ennegi nähtud, kelle hädad iseenese laiskusest tulevad. = On ennenkin nähty niitä köyhimyksiä, joiden hätä johtuu omasta laiskuudesta.

näpud on põhjas/ sõrmed on põhjas

= raha, ruoka tms. on loppumassa; [lit. näpit/ sormet ovat pohjassa]. Näpud põhjas, palk saamata. Ruoka on loppumassa, palkka saamatta.

närv läheb mustaks

= joku menettää malttinsa, psyykkisen tasapainonsa; [lit. hermo muuttuu mustaksi].

närvid on läbi/ närvid on otsas

= jollakulla on hermot aivan loppu.

oh, sa sinine saatan

= manaus; [lit. oh, senkin sininen saatana]. Oh sasinine saatan, küll on valus! Jumaliste, kun sattuu!

Oleks on paha poiss

= epärealistisesta toiveesta, olettamuksesta, ehdotuksesta käytettävä ilmaus; [lit. Olisi on paha poika]. Oleks ja oleks, oleks on paha poiss! Vastaava ilmaus suomen kielessä voisi olla esimerkiksi: Olisit ja olisit (tehnyt jotakin) - puhuis sikakin saksaa, jos olis alahuuli vähän pirree.

oma seitse asja/ oma kümme asja

= koko vähä maallinen omaisuus; [lit. omat seitsemän/ omat kymmenen asiaa]. Võtab, pakib oma seitse asja ja läheb. Hän ottaa ja pakkaa koko pienen maallisen omaisuutensa ja lähtee./ Hän ottaa ja pakkaa kimpsunsa ja kampsunsa ja lähtee.

omadega lumes olema

= hädässä, puutteessa, niukkuudessa, ahdingossa, vaikeuksissa, pulassa olemaan; [lit. olla omiensa kanssa lumessa].

kellelgi on hing täis

= joku on jostain tai jollekulle vihainen; [lit. jollakulla on henki täynnä]. Naisel oli hing mehe peale nii täis, et hakkas nutma. = Nainen oli niin äkeissään miehelle, että alkoi itkeä.

kellelgi on kehv käes

= jollakulla on jostakin puutetta, kuten rahasta, elannosta; [lit. jollakulla on kehno kädessä]. Sa laena meile. Meil kehv käes. Suvel, kui teenida saab, maksame tagasi. Lainaa sinä meille. Olemme puilla paljailla. Kesällä, kun saa tienata, maksamme takaisin.

kellelgi on käed-jalad tööd täis

= jollakulla on hyvin paljon töitä tai askareita tehtävänä; [lit. jollakulla on kädet ja jalat työtä täynnä]. Perenaisel on alati käed-jalad tööd täis. = ~Perheenäiti on aina tulossa ja menossa, kädet täynnä töitä.

kellelgi on nutumaik suus

= joku on itkuun purskahtamaisillaan; [lit. jollakulla on itkunmaku suussa]. Meel on nii kurb, et nutumaik on suus. = Mieli on niin murheellinen, että melkein itkua saa olla vääntämässä.

kellelgi on püksid täis/ kellelgi on püksid märjad

= joku on hyvin peloissaan; [lit. jollakulla on housut täynnä/ jollakulla on housut märät].

kellelgi on vares latva tallanud

= jollakulla ei ole kaikki ihan kotona; [lit. varis on tallannut jonkun latvaa].

kellelgi on õnnelik käsi

= jollakulla ottaa onnistuakseen aivan kaikki hommat; [lit. jollakulla on onnellinen käsi].

paras paar

= kaksi ihmistä, joilla on samat huonot luonteenpiirteet; [lit. sopiva pari]. Mees ja naine on paras paar – mõlemad parajalt laisad ja lohakad. = Siinä on meillä sopiva pari – molemmat sopivan laiskoja ja välinpitämättömiä.

paras poiss olema

= olla ylen juopunut; [lit. ~olla kohtuullinen poika]. Oled täna päris paras poiss, kellega sa pidu pidasid? = Olet tänään aika maistissa, kenen kanssa olet ollut humputtelemassa? (paras = sopiva, sovelias, otollinen; kohtuullinen, kohtuus-, kohtalainen, tässä iron. merkitys)

pead-jalad koos elama

= asua hyvin ahtaasti; [lit. elää päät-jalat yhdessä]. Elavad oma kolme lapsega kahetoalises korteris pead-jalad koos. = He elävät kolmen lapsensa kanssa kaksiossa kuin sillit suolassa.

Pipart sulle keele peale!

= Äläs sano!; Pidä suutasi pienemmällä! [lit. Pippuri sinulle kielellesi!]. Kui hääd koogid teia küpsetate! - Pipart teile keele peale: varsti on kook juba põlenud.. = Kuinka hyviä kakkuja te paistatte! - Äläs sano: kohta on kakku palanut.. (vähän sama kuin "koputa puuta"; "kun ei nyt sattuis mitään…")

piripilliliisu

= valittaja, porukolli, erityisesti lapsesta.

pirukat küpsetama kellelegi

= tehdä jollekulle jotain epämiellyttävää; [lit. kypsentää piirakkaa jollekulle].

roni kas või mööda seina üles

= korostaa säryn, hädän tai muun vastaavan suuruutta; [lit. kiipeä vaikka seinää pitkin ylös]. Hammas valutab nii, et roni kas või mööda seina üles. = ~Hammas särkee niin peijakkaasti, että ei saa oltua.

saadanat saadanaga välja ajama

= ajaa piru pois Belsebubilla, paha pois pahalla; [lit. ajaa ulos saatanaa saatanalla].

saagu või sitem

= menköön vaikka pahemmaksi; [lit. ~menköön vaikka paskemmaksi]. Ega mujalgi kergem ole. - Ükskõik, saagu või sitem, aga siit lähen ära. = Eikä muualla ole sen helpompaa. - Yhdentekevää, menköön vaikka pahemmaksi, mutta täältä lähden.

saadana silmamuna

= sadatus. [lit. saatanan silmämuna]. Käi minema, saadana silmamuna, kui sa ei taha jalgu jääda. = Lähde menemään, saatanan silmämuna, jos et tahdo jäädä jalkoihin.

et siga ka ei söö

= täysin sopimaton, kelvoton; [lit. että sikakaan ei syö]. Oled oma targa aruga sellise supi kokku keetnud, et siga ka ei söö. = ~Olet omassa erinomaisuudessasi keittänyt sellaisen sopan, että sikakaan ei syö.

silmad on märja koha peal/ silmad on vesise koha peal

= joku on juuri itkuun purskahtamaisillaan; [lit. silmät ovat märällä kohdalla/ silmät ovat vetisellä kohdalla]. Reedal on silmad vesise koha peal, juba kipuvad udutama. = Reetta on itkuun purskahtamaisillaan, niin alkavat silmät näyttämään utuisilta.

silmini täis olema

= olla umpikännissä; [lit. olla silmiin asti täynnä]. Mees oli silmini täis, ei seisnud enam jalulgi. = Mies oli umpikännissä, eikä pysynyt enää edes jaloillaan.

mingit silti külge kleepima

= arvioida jotakuta väärin perustein; [lit. liimata jokin etiketti kylkeen]. Talle riputati külge kommunisti silt. = Hänet leimattiin perusteetta kommunistiksi.

sitast saia saama

= saada kelvottomasta asiasta kunnollinen tai kaunis; [lit. saada paskasta vehnäleipää/ nisua]. Seda autot ei ole võimalik korda teha, ega ikka sitast saia ei saa. = ~Siitä autosta ei saada enää ajopeliä.

surm ka ei võta sealt, kus midagi võtta ei ole

= jonkin täydellistä puuttumista kommentoiva ilmaus; [lit. kuolemakaan ei ota sieltä mistä ei ole otettavaa]. Mul ei ole sulle raha anda, saa aru, kus pole, sealt ei võta surm ka, nagu vanarahvas ütleb. = ~Minulla ei ole antaa sinulle rahaa, ymmärrä nyt, että tyhjästä on paha nyhjäistä.

surm siin või Siberis

= on täysin yhdentekevää, mitä tapahtuu; [lit. (tulkoon) kuolema tässä tai Siperiassa].

säh sulle kooki moosiga

= odottamattoman epäonnen sattuessa pettymystä ilmaiseva huudahdus; [lit. Siinä sinulle torttua/ pannukakkua hillolla!].

süda kaob ära

= joku alkaa pelätä, arastella, joltain katoaa rohkeus; [lit. sydän katoaa pois].

süda tahab rinnust välja hüpata

= 1) joku on erittäin iloinen, onnellinen; 2) joku tuntee suurta henkistä tuskaa, joutuu käymään jotakin raskasta läpi; [lit. sydän haluaa hypätä rinnasta ulos]. Richard tundis, et tema süda rinnust välja hüppab. = Richardista tuntui siltä, että hänen sydämensä hyppää ulos rinnasta.

süda teeb haiget

= joku on surullinen, masentunut; [lit. sydäntä koskee].

südant keelel kandma

= 1) olla liian avomielinen, rakastaa liikaa omista ajatuksista ja tuntemuksista puhumista; 2) puhua mielistelevästi tai liehittelevästi; [lit. kantaa sydäntä kielellä].

südant seest välja nutma/ südant kuivaks nutma

= itkeä lohduttomasti, katkerasti; [lit. itkeä sydän ulos rinnastaan/ itkeä sydän kuivaksi]. Solvumine oli nii suur, et tüdruk pidi südame seest välja nutma. Tyttö loukkaantui niin sydänjuuriaan myöten, että itki silmät päästään.

teine mina

= 1) ihmisen henki, mentaalinen olemus vastakohtana fyysiselle olemukselle; 2) ihmisen kätketty, salainen olemus; [lit. toinen minä].

trummi lööma

= 1) puhua jostakusta tai jostakin perusteettoman paljon; 2) nostaa äläkkä jostakusta tai jostakin; [lit. rummuttaa].

kui läks trumm, siis mingu pulgad ka

= menkööt tuhkatkin pesästä, lit. kun rumpu meni, menkööt palikatkin! Pere ja töö on läinud, mis sellest suvilastki enam taga nutta – kui läks trumm, siis mingu pulgad ka! Menetin perheen ja työni, mitä yhden kesämökin perään vielä vollaamaan – menkööt tuhkatkin pesästä!

kõik ette ja taha ära teha

= passata toista ylenmäärin, lit. ~tehdä kaikki valmiiksi eteen ja taakse. = Tuodaan kaikki valmiina eteen ja siivotaan aina kaikki jäljet. Kodus ema tegi kõik ette ja taha ära, aga mis nüüd saab? Kotona äiti passasi kaikki valmiiksi eteen, mitä siitä nyt tulee?

täis nagu tarakan

= umpikännissä; [lit. täynnä kuin torakka].

vaene kurat

= kehno, kurja, halpa, viheliäinen, saamaton, mitätön ihminen; [lit. köyhä paholainen].

vaimust vaene olema

= ei olla ihan täysissä järjissä; [lit. olla hengestä köyhä].

valget päeva mitte nägema

= 1) tehdä työtä tauotta, lepäämättä; 2) olla jatkuvasti päivät päästään kännissä; [lit. ei nähdä valoisaa päivää].

varblasi pähe ajama/ varblasi pähe panema

= pettää juttuineen, johtaa harhaan, suggeroida toista uskomaan johonkin älyttömään; [lit. ajaa varpusia päähän/ panna varpusia päähän]. Arvad sa, et ma ei tea, kes sulle need varblased pähe on pannud! = ~Luulet, etten minä tiedä, kuka sinut on siihen puhunut!

varvasteni täis olema

= olla jotakin piripintaan täynnä; [lit. olla varpaisiin asti täynnä]. Poiss on militarismi varvasteni täis. = ~Poika oli henkeen ja vereen sotilashenkeä täynnä.

veri ei kannata välja

= jokin on jollekulle vastenmielistä, epäsopivaa; [lit. veri ei kestä/ siedä].

viies ratas vankri all

= liiallinen, ylimääräinen ihminen; [lit. viides pyörä rattaiden alla]. Viimaks saab punapea isegi aru, et ta viiendaks rattaks vankri alla tikub jääma. = Lopuksi punapää vieläpä tajuaa, että hän tuppaa jäämään kolmanneksi pyöräksi.

viinapudeliga sõprust pidama

= juoda aika tavalla; [lit. kaveerata viinapullon kanssa].

vähese viina viga

= vastataan ryyppäämisen jälkeisen olon surkutteluun-voivotteluun; [lit. vähäisen viinan vika]. Pea valutab ja paha on olla. - See on ainult vähese viina viga. = Pää särkee ja on huono olo. - Se on vain vähäisen viinan syytä.

õhk on puhas

= näköpiirissä ei ole epätoivottavia henkilöitä; [lit. ilma on puhdas].

elumure

= elämänhuoli, elämänmurhe

eluväsimus

= elämänväsymys

hiiglaraske

= 1) tavattoman tai suunnattoman painava tai raskas; 2) tavattoman/ suunnattoman vaikea; [lit. jättiläispainava/ jättiläisvaikea].

hädaline

= 1) hädässä oleva, hätää kärsivä, hädänalainen; 2) kärsimätön, hätäinen

kibe

= karvas, katkera, kitkerä; kibe maitse = karvas/ kitkerä maku; kibe pettumus = katkera pettymys; kibe töö = ahkera/ kova työ; kibekiir = kovin nopea, kovin kiireellinen.

kõhumured

= leipähuolet, huoli siitä saako syödäkseen; [lit. vatsamurheet].

elu oli teda kõvasti muserdanud

= elämä oli runnellut häntä kovasti; muserdada = musertaa, rusentaa, murjoa, ruhjoa, runnella.

mustadeks päevadeks

= hätäpäivien/ pahojen päivien varalle

nurjaminek

= myttyynmeno, epäonnistuminen

temalt võib oodata igasuguseid nurjatusi

= häneltä voi odottaa mitä konnamaisuuksia tahansa; nurjatus = konnamaisuus, konnuus, kataluus.

samu asju nämmutada

= märehtiä samoja asioita; nämmutada = syödä mutustaa, mutustella, märehtiä.

ta on omadega läbi

= hän on kärsinyt tappion, hän on epäonnistunut, hänen asiansa ovat hullusti.

maa, kus teid ootavad piimajõed ja pudrumäed

= maa, joka vuotaa teille maitoa ja mettä; piimajõed ja pudrumäed = yltäkylläisyys, yltäkylläinen elämä; [lit. maitojoet ja puuromäet].

piinarikas

= tuskallinen, piinallinen, kiduttava, kiusallinen

puru-

= rikki, pirstana, pirstaleina, murskana, säpäleinä, hajalla; puruhaige = kovin sairas; purujoobnud = sikahumalassa; purukuiv = rutikuiva; purulaisk = umpilaiska, patalaiska; puruloll = aivan läpeensä tyhmä; puruvaene = rutiköyhä; puruvana = ikivanha; puruväsinud = lopenuupunut, kuolemanväsynyt.

kannatuste karikat põhjani tühjendada

= tyhjentää/ juoda kärsimysten malja pohjaan saakka

ta põletab oma elu

= hän polttaa kynttiläänsä molemmista päistä; [lit. hän polttaa elämänsä].

olen püstihädas

= olen suuressa/ huutavassa hädässä, olen pahassa pulassa, olen pahemmassa kuin pulassa, olen huutavassa hukassa; püstihäda = suuri/ huutava hätä.

ta on endale tubli supi keetnud

= hän on keittänyt itselleen aikamoisen sopan; hän on aika liemessä; tubli = kunnon, kelpo, hyvä, rehti.

ta süda läks täis

= hän suuttui/ sydämistyi, häntä otti aivoon; [lit. hänen sydämensä meni täyteen]; myös: südametäiega = sydämistyneenä, suutuspäissään.

Tuhat ja tuline!

= Piru vieköön!/ Tuhat tulimmaista!

tulivihane

= silmittömän vihainen

tulevik on tume

= tulevaisuus on hämärän peitossa; tume = 1) tumma, himmeä, hämärä; 2) kumea, matala; 3) synkkä, kolkko; 4) sekava, epäselvä.

tema tund on tulnud

= hänen hetkensä on tullut.

kuidas sa end tunned?

= miten jaksat?/ kuinka voit?/ kuinka on laitasi?

tal on juba aastaid turjal

= hänellä on jo ikää harteillaan; [lit. hänellä on jo vuosia niskassaan]; turi = niska.

tõsielu

= tosielämä

täbar lugu

= hankala asia; täbar = vaikea, hankala, tukala, pulmallinen, täpärä.

tühi töö ja vaimunärimine

= turha, tarkoitukseton, merkityksetön, joutava tai tyhjänpäiväinen asia tai tekeminen, turha tekeminen, vaimunärimine = hengenkidutus, sielunpiina, jonkinlainen hengen kalvaminen-jyrsiminen

udu ajama/ udujuttu ajama

= puhua epäilyttävää, sekavaa tai arveluttavaa, hämärää juttua; valehdella; [lit. ajaa utua, utujuttua]. Sa ära teda alati usu, ta ajab udu. Kui tulin appi, siis peab ka tööd tegema, mitte siin tüdrukutele udu ajama. = Älä häntä aina usko, hän puhuu lööperiä. Kun tulin apuun, pitää töitäkin teh, eikä tytöille leperrellä. Ta hakkas mulle mingisugust udu ajama. ~Hän alkoi puhua minulle ihan epämääräisiä. Huom. Kannattaa lukea Jaan Kaplinskin Udujutt – se aukaisee monipuolisesti, kuinka 'udujutun ajamine' voidaan ymmärtää!

valu on taga

= on hirmuinen kiire, tuli hännän alla, lit. kipu on takana. Tormas edasi nagu oleks tal teab mis valu taga. Kiisi eteenpäin kuin olisi tuli hännän alla.

vana kala

= vanha tekijä, lit. vanha kala. Tema toimetas nagu vana kala. Hän toimitti asiaa kuin vanha tekijä.

vastukarva olla kellelegi

= ei olla jonkun mieleen, lit. olla jollekulle vastakarvaan. See mõte oli mulle vastukarva. Se ajatus ei ollut minulle mieleen.

vihma käest räästa alla

= ojasta allikkoon, lit. sateesta räystään alle. Ta sattus vihma käest räästa alla. Hän joutui ojasta allikkoon.

vorst vorsti vastu

= potut pottuina, makkara makkaraa vastaan. Kui sina mind ei aita, ei tule mina sulle ka appi – vorst vorsti vastu. Jollet sinä auta minua, en minäkään auta sinua, potut pottuina.

üle kivide ja kändude

= vaivalloisesti, lit. yli kivien ja kantojen. Üle kivide ja kändude sai ta kooli lõpuks läbi. Vaivalloisesti hän sai lopulta koulunsa päätökseen.

üle koera saab, aga üle saba ei saa

= ylittää suuret vaikeudet, mutta kaatua pieniin; tarttua lillukanvarsiin, lit. yli koiran pääsee, mutta yli hännän ei pääse. Kuidas siis nii: üle koera saad, aga üle saba enam ei saa? Kuinka sitten on näin: Onnistut ylittämään suuret vaikeudet, mutta kaadut sitten pieniin?

üleöö

= hyvin lyhyessä ajassa, lit. yhdessä yössä. Ta on üleöö rikkaks saanud. Hän salamarikastui. Miski ei toimu üleöö. Mikään ei tapahdu yhdessä yössä.

ämbrisse astuda

= nolata itsensä, lit. astua sankoon. Minister astus ämbrist ämbrisse. Ministeri nolasi itsensä kerta toisensa jälkeen.

ööd ja päevad

= yötä päivää. Üks töötab ööd ja päevad, aga teine vedeleb niisama. Yksi rehkii yötä päivää sillä välin kun toinen vetää lonkkaa.

tühiasi

= joutava/ mitätön asia, joutavuus, pikkuasia, pikkuseikka, tyhjänpäiväisyys; [lit. tyhjäasia].

räägib tühja-tähja

= puhuu joutavia; tühi-tähi = rihkama, kama, roju. Tühi-tähi, jokseenkin "enemmänkin kuin tyhjä", vrt. typötyhjä.

ta on kõigile tüliks

= hän on kaikkien kiusana/ vaivana.

olla vaenujalal

= olla vihollisuussuhteissa/ sotajalalla; [lit. olla vihollisjalalla]; vaen = viha, vaino.

vaevarikas

= vaivalloinen, vaikea, työläs, rasittava, hankala

südant vaevata

= olla sydämellä, askarruttaa mieltä

mul ei vedanud

= 1) minulla oli huono onni/ huono tuuri; 2) en menestynyt

paksu verd tekitada

= herättää pahaa verta, herättää pahennusta; [lit. herättää paksua verta].

külma verd säilitada

= pysyä rauhallisena, lit. säilyttää kylmä veri.

käe-jala juures

= lähellä, lit. käden-jalan luona. Kool ja kauplus on siinsamas käe-jala juures. Koulu ja kauppa on aivan lähellä.

tal on vesi ahjus

= hän on pulassa/ kiipelissä; [lit. hänellä on vesi uunissa].

kärbseid pähe ajada

= sekoittaa jonkun pää puheillaan, lit. ajaa päähän kärpäsiä. Ära sa hakka mulle kärbseid pähe ajama! Älä sinä sekoita päätäni puheillasi!

läbi lillede

= epäsuorasti, vihjaamalla, kautta rantain, lit. läpi kukkasten. Meile anti läbi lillede mõista, et pidu on otsas. Meidän annettiin kautta rantain ymmärtää, että juhlat ovat ohi.

maa ja ilm

= vaikka kuinka paljon. Seeni on selles metsas maa ja ilm. Sieniä on siinä metsässä pilvin pimein.

viperus

= pieni epäonni/ vastoinkäyminen

Hirmul on suured silmad.

= Pelolla on suuret silmät, mielemme temppuilee ja saa meidät näkemään vaarat suurempina kuin mitä ne todellisuudessa ovatkaan.

oma aja ära elanud

= aikansa elänyt

argpüks

= jänishousu, lit. pelkopöksy

aru pähe võtta

= tulla järkiinsä

kahe otsaga asi

= kaksipiippuinen juttu, lit. kaksipäinen asia

kauplus on avatud ööpäev läbi

= liike on aiki kaikkina vuorokaudenaikoina

mul on depressioon

= olen masennuksen vallassa

eksikombel

= erehdyksessä

kuidas elad?

= Kuinka voit?

ellusuhtumine

= elämänkatsomus

enesetunne

= vointi, kuidas enesetunne on? = kuinka voit?

sinine esmaspäev

= krapulapäivä, lit. sininen maanantai

grimasse teha

= irvistää, grimass = irvistys

habemega lugu

= vanha vitsi, habe = parta, lit. parrallinen juttu

haneks tõmmata

= puijata, vetää huulesta; hani = hanhi

isal sai hing täis

= isä sydämistyi, hing = henki, sielu

hirmuhigi

= tuskanhiki

oh häda!

= Voi kauhistus!

ihnur

= saituri, kitsastelija, kitupiikki

ihuüksi

= ypöyksin, vrt. ihu = ruumis

hundiisu

= sudennälkä, isu = ruokahalu

jama ajada

= puhua palturia, jama = palturi, pöty

tal on pikad juhtmed

= hänellä on pitkät piuhat, juhe = johto

jõhkard

= raakimus, törkimys

jänes püksis

= hänelle on mennyt pupu pöksyyn

nagu vits vette kaduda

= kadota kuin tuhka tuuleen, lit. kadota kuin varpu veteen

meil on kana kitkuda

= meillä on maksamattomia kalavelkoja, lit, meillä on kana kynittävänä

mul tuli kananahk

= ihoni meni kananlihalle

kintsu kaapida

= nuolla takapuolta, kints = reisi, lit. raapia reittä

loos on mingi konks sees

= tässä on mutka matkassa, konks = koukku, hankaluus, pulma, lit. jutun sisällä on koukku

puhta kullana võtta

= ottaa täydestä, lit. ottaa puhtaana kultana

mul on kõrini

= minua tympäännyttää, lit. minulla on kurkkuun asti, kõri = kurkku

latatara

= lörppö, suupaltti

kõige liha teed minna

= mennä ikuisiksi ajoiksi

ei liiguta lillegi

= ei laita tikkua ristiin, lit. ei liikuta kukkaakaan

see on loba!

= Se on pötyä!, loba = palturi, pöty

otsi lolli!

= Puhu pukille!, lit. etsi hölmö, loll = hölmö, tyhmä, typerä, ääliö, tomppeli

lollus

= hölmöys, typeryys, lollusi teha = tehdä koirankujeita, lollusi rääkida = puhua päättömiä

pea lõuad!

= Kita kiinni, lõug = leuka

maias

= hanakka, perso

maiasmokk

= herkkusuu

maru

= 1 myrsky, 2 hauska, jännä, marru ajada = raivostuttaa; marru minna = raivostua; marus olla = raivota; Maru! = Jännää!

maruvihane

= raivostunut, lit. myrskyvihainen

mine metsa!

= painu suolle!

muretseda

= 1 olla huolissaan, murehtia, 2 hankkia. Ära muretse! = ole huoleti!; muretsema panna = huolestuttaa; nad muretsesid kaks last = he hankkivat kaksi lasta.

määratu armastus

= rajaton rakkaus, määratu = määrätön, suunnaton

oled nahatäie teeninud!

= sietäisit selkäsaunan!, nahatäis = selkäsauna, lit. nahantäysi

naljahammas

= irvileuka, vitsinikkari

tüdrukul on alati nina kirtsus

= tytöllä on aina nenä solmussa

nipsakas

= näpsäkkä; nirppanokka

nokastunud

= hiprakassa, hutikassa

mul on süda paha

= voin pahoin

purupurjus

= sikahumalassa, purjus = hiprakassa, humalassa, juovuksissa, päissään

päevavaras

= tyhjäntoimittaja

riiukukk

= riitapukari, lit. riitakukko

südalinn

= keskikaupunki

terve nagu purikas

= terve kuin pukki, lit. terve kuin hauenvonkale

ole terve!

= voi hyvin!

uhiuus

= upouusi

uinak

= torkahdus, uinakut teha = ottaa nokoset

unimüts

= unikeko, lit. unimyssy

võlu ohvriks langeda

= lumoutua, võlu = lumous, lit. langeta lumouksen uhriksi

üleliia

= liikaa

üliaktuaalne

= mitä ajankohtaisin, lit. yliajankohtainen

ülirõõmus

= mitä iloisin, lit. yli-iloinen

üliväga

= erittäin, tavattomasti, lit. yli-erittäin, üliväga armastada = rakastaa erittäin suunnattomasti

Sananlaskuja

Ega töö jänes ei ole, et eest ära jookseb.

= ~Työtä aina riittää, lit. ~ei työ jänis ole, että karkuun juoksisi.

Kes kannatab, see kaua elab.

= Se joka kärsii, kauan elää.

Küll on häda, kui pea on mäda.

= ~Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Lit. Kyllä on hätä, kun pää on laho/ mätä.

Mida ei saa jõuga, seda saab nõuga.

= Mitä ei saa voimalla, sen saa neuvokkuudella.

Mis suus, see südames.

= ~Sydämen kyllyydestä suu puhuu, lit. Mikä suussa, se sydämessä

Naisevõtt pole naljaasi, meheleminek veelgi hullem.

= Naisen valinta ei ole leikin asia, miehen valinta on sitä vielä vähemmän. Lit. ~Naisen valinta ei ole leikin asia, miehen valinta on vielä hullumpaa.

Pea tehtud – pilla-palla, kaua tehtud – kaunikene.

= ~Hiljaa hyvä tulee; Pian tehty – hutiloiden tehty, pitkään tehty – kunnolla tehty.

Pime kana leiab ka tera ja magajale kassile jookseb hiir suhu.

= Kyllä sokea kanakin jyvän löytää ja makaavalle kissalle hiiri suuhun juoksee. Toisinaan käykin toisin kuin yleensä odotetaan.

Võta pits ja pea aru.

= Ota paukku ja pidä järki päässä. Kehotus juoda kohtuudella.

Üheksa korda mõõda, üks kord lõika.

= Harkitse hyvin tarkkaan ennen kuin toimit, lit. Yhdeksän kertaa mittaa, kerran leikkaa.

Joitakin riskisanoja (faux ami). Kyse on sanoista, jotka ovat samannäköisiä virossa ja suomessa, mutta joiden taakse voi kätkeytyä melkoisia sudenkuoppia:

ajada läbi

= tulla toimeen. Palk ei ole suur, aga ajame läbi. Palkka ei ole suurensuuri, mutta tulemme toimeen.

aluspesu

= alusvaatteet. Kas sa tahad tulla minuga aluspesuosakonda? Haluatko tulla kanssani alusvaateosastolle?

arvamus

= mielipide. Poliitikud esitavad erinevaid arvamusi. Poliitikot esittävät erilaisia mielipiteitä.

ase

= vuode. Hotellitoas on suur ja pehme ase. Hotellihuoneessa on iso ja pehmeä vuode. Sul on suur ase! Sinulla on suuri sänky!

aseaine

= korvike. Sahhariin on suhkru aseaine. Sakariini on sokerin korvike.

asjaajaja

= sihteeri, konttoristi. Minu asjaajaja keedab head kohvi. Sihteerini keittää hyvää kahvia.

asumine

= karkotus. Tuhandeid eestlasi viidi Siberisse asumisele. Tuhansia virolaisia karkotettiin Siperiaan.

eesmärk

= päämäärä, tarkoitus, tavoite. Alati tuleb eesmärki meeles pidada. Täytyy aina muistaa päämäärä.

eramaa

= yksityisalue. Selle värava taga on eramaa. Tämän portin takana on yksityisalue.

hakkaja

= reipas. Küll sul on tore hakkaja poeg! Kyllä sinulla on mukava, reipas poika!

halada

= vaikeroida. Lõpeta see halamine ja tee midagi mõistlikku! Lopeta se vaikeroiminen ja tee jotain järkevää!

hukas

= pilalla; hunningolla. Tüdruk on täitsa hukas, tänagi on ta kodus ega mitte koolis. Tyttö on ihan hunningolla, tänäänkin hän on kotona eikä koulussa. See leib on hukas. Tämä leipä on pilalla.

ihu

= keho. Hea saun lõõgastab ihu ja hinge. Hyvä sauna rentouttaa kehoa ja mieltä.

ilge

= iljettävä. Randa oli kandunud ilgeid elukaid. Rantaan oli ajautunut iljettäviä elukoita.

jama

= pöty. Ära kuula teda, ta ajab jama. Älä kuuntele häntä, hän puhuu pötyä.

julge

= rohkea. Julged mehed saavad alati hakkama. Rohkeat miehet pärjäävät aina.

jälk

= inhottava. Kuidas inimesed võivad süüa midagi nii jälki nagu prussakad ja tõugud? Miten ihmiset saattavat syödä mitään niin inhottavaa kuin torakoita ja toukkia?

jäädavalt

= pysyvästi. Kas ilmastik on jäädavalt soojenenud? Onko ilmasto lämmennyt pysyvästi?

jääv

= pysyvä. Meie sõprus on jääv. Ystävyytemme on pysyvää.

kaame

= kalpea. Lennukitäis kaameid soomlasi saabus Vahemere äärde puhkama. Lentokoneellinen kalpeita suomalaisia saapui Välimeren rannalle lomailemaan.

kabe

= reipas. Naabrimemm on täitsa kabe vanainimene, kuigi on juba 90-aastane. Naapurin mummo on ihan reipas vanhus, vaikka onkin jo 90-vuotias.

kahju

= vahinko; sääli. Üks loll võib palju kahju teha. Yksi kahjo voi tehdä paljon vahinkoa. Mul on temast kahju. Minä säälin häntä.

kalju

= kallio. Suure sileda kalju peale oli raske ronida. Isolle sileälle kalliolle oli vaikea kiivetä.

kalk

= tyly. Kogu tema olemus on kalk. Hänen koko olemuksensa on tyly.

kama

= talkkuna. Lapset söövad meelsasti kama. Lapset syövät mielellään talkkunaa.

kannatus

= maltti; koettelemus. Rootslaste kannatus on katkenud. Ruotsalaisten maltti on loppunut.

karske

= raitis. Meie naaber on jumalakartlik ja karske mees. Naapurimme on hurskas ja raitis mies.

katsuda

= tunnustella, koettaa. Palume käega mitte katsuda! Ei saa koskea käsin! Katsu, kui kuum liiv! Koeta, kuinka kuumaa hiekkaa!

keksida

= hyppiä; kerskailla. Vanakesel oli lõbus vaadata, kuidas varblased ta jalgade juures keksisid. Vanhusta huvitti katsella, miten varpuset hyppivät hänen jalkojensa juuressa. Viisakas inimene ei keksi ega uhkusta. Kohtelias ihminen ei kerskaile eikä leuhki.

kiivas

= mustasukkainen; vinossa. Minu sõbranna mees on väga kiivas. Ystävättäreni mies on tosi mustasukkainen. Pisa torn on kiivas. Pisan torni on vinossa.

kimpu jääda

= joutua pulaan. Te võite ettevõtmisega kimpu jääda. Te saatatte joutua pilaan hankkeenne kanssa.

kogemata

= vahingossa. Vaata et sa kogemata vale ravimit ei võta! Katso ettet vahingossa ota väärää lääkettä!

kohtlane

= yksinkertainen. Külas elas üks kohtlane, tõsise olemisega mees. Kylällä asui eräs yksinkertainen, vakavanoloinen mies.

korts

= ryppy. Ostsin endale väga kalli kortsukreemi. Ostin itselleni hyvin kalliin ryppyvoiteen.

labane

= tökerö. Käitu korralikult. Ärä ole labane! Käyttäydy kunnolla, älä ole tökerö!

lahja

= kevyt; laimea. Paljude arvates peaks toit lahja olema. Useimpien mielestä ruoan täytyy olla kevyttä.

liputaja

= itsensäpaljastaja

loru

= vetelys. Sa oled tõeline loru! Sinä olet varsinainen vetelys!

magama heita

= mennä nukkumaan. Oleks hea igal õhtul samal ajal magama heita. Olisi hyvä mennä joka ilta samaan aikaan nukkumaan.

mahti

= saada; ehtiä. Ma pesen nõud kohe, kui mahti saan. Kyllä minä tiskaan heti kun ehdin.

naeratada

= hymyillä. Naeratamine kuulub hea teeninduse juurde. Hymyileminen kuuluu hyvään palveluun.

nahkhiir

= lepakko. Koopa seinalt läks nahkhiir lendu. Luolan seinältä lähti lentoo lepakko.

naine

= vaimo. Kas sa tuled mulle naiseks? Tuletko vaimokseni?

norutada

= olla allapäin. Ära noruta, läheme parem baari! Älä ole allapäin, mennään mieluummin baariin!

nöögata

= pilkata. Nöökamine võib teisele väga palju halba teha. Pilkkaaminen voi aiheuttaa toiselle paljon pahaa.

ots

= loppu; pää. Inimesed arvasid, et maailma ots on käes. Ihmiset luulivat, että maailmanloppu on käsillä. Salli seest paistis ainult ninaots välja. Huivin sisältä näkyi vain nenänpää.

pahandus

= ikävyys, harmi, kiusa. Kassipoeg tegi meie elutoas palju pahandust. Kissanpentu aiheutti olohuoneessamme paljon harmia.

pahane

= närkästynyt. Miks su vanemad nii pahased on? Miksi vanhempasi ovat niin närkästyneitä?

paras

= sopiva. Pesupesemiseks peab olema paras temperatuur. Pyykinpesussa täytyy olla sopiva lämpötila.

peapesu

= tukkapölly. Poisse ootab kaklemise eest suur peapesu. Poikia odottaa kunnon tukkapölly tappelun takia.

piiritus

= äärettömyys; pirtu. Ookeani piiritus kütkestab, kuid hirmutab ka. Valtameren äärettömyys samalla kiehtoo ja pelottaa. Inimestel ei olnud piiramisrõngas muud lohutust kui piiritus. Ihmisillä ei ollut piirityksessä muuta lohtua kuin pirtu.

pikksilm

= kiikari. Kas ma võin su pikksilma laenata? Saanko lainata kiikariasi?

pulm, pulmad

= häät. Oled teretulnud meie pulma! Olet tervetullut häihimme!

pussata

= pieraista. Mine WC-sse, kui sul on vaja pussata! Mene vessaan, jos sinun täytyy pieraista!

raju

= hirmumyrsky. Läänest läheneb raju. Lännestä lähestyy hirmumyrsky.

rohke

= runsas. Rohke verejooks oleks võinud saatuslikuks saada. Runsas verenvuoto olisi voinut olla kohtalokas.

rohkesti

= runsaasti. Mees jõi rohkesti külma vett. Mies joi runsaasti kylmää vettä.

saunaline

= saunoja. Kõik saunalised ei mahu korraga lavale. Kaikki saunojat eivät mahdu yhtaikaa lauteille.

sisu

= sisältö; sisus. Tema kõnede sisu on alati seesama. Hänen puheidensa sisältö on aina sama. Piruka sisu võib olla magus või soolane. Piirakan sisus voi olla makea tai suolainen.

surija

= kuoleva. Omaksed valvasid surija juures kuni lõpuni. Omaiset päivystivät kuolevan luona loppuun asti.

suurustada

= levennellä. Õel on inetu komme suurustada. Siskolla on ruma tapa levennellä.

targasti

= viisaasti. Nad oskavad oma lapsi nii targasti kohelda. He osaavat kohdella lapsiaan niin viisaasti.

uhke

= ylpeä. Tuttav läks kohe nii uhkeks, kui ta ministriks sai. Tuttavani tuli heti niin ylpeäksi, kun hän pääsi ministeriksi.

vehkleja

= miekkailija. Miks kõikidel vehklejatel on samasugune riietus? Miksi kaikilla miekkailijoilla on samanlainen asu?

viinamari

= viinirypäle. Viinamari ei kasva Soomes. Viinirypäleet eivät kasva Suomessa.

viisakas

= kohtelias. Viisakas inimene võtab ukse juures kingad jalast ära. Kohtelias ihminen riisuu kenkänsä ovella.

üle anda

= luovuttaa, ojentaa. Nüüd on aeg võitjale auhind üle anda. Nyt on aika luovuttaa palkinto voittajalle.

Lisää riskisanoja löydät opuksesta: Ulvi Wirén: Hääd pulmapäeva! ja yli 1000 muuta viron kielen riskisanaa (2007)

3. Livvi

(Huom. y-kirjain voidaan kirjoittaa joko y tai ü)

ahavu

= pureva kevättuuli

ahmoi

= 1 ahma, 2 ahmatti. Aiga ahmoi olet! Melkoinen ahmatti olet!

ahnakko

= uuttera

alastoi

= 1 alaston, 2 varaton

armahus

= rakkaus, armaus, muaman armahus – äidin rakkaus

armastella

= rakastaa, hyväillä

armastua

= rakastaa. Muamo armastau omii lapsii. Äiti rakastaa lapsiaan

atkal

= 1 ikävä, suru. Atkal painau. Suru painaa. 2 surullinen, atkal pajo – surullinen laulu

atkalasti

= surullisesti. Atkalasti menöü aigu. Ssurullisesti menee aika.

atkaloija

= ikävöidä, surra. Lapset atkaloijah kodii. Lapset ikävöivät kotiin.

avvoisuu

= avosuu. Älä ole avvoisuunnu. Älä ole avosuu. Älä ole suuna ja päänä.

bohatteri

= voimamies, urho, sankari

brekottua

= maata retkottaa. Viruin brekotin kravatil, ylen olin voimatoi. Maata retkotin sängyssä, olin sangen sairas.

briski

= reipas, riuska

buboi

= mörkö

burtšiško

= arka, juro, äkäpussi

burtšottua

= murjottaa

bärbättiä

= lörpötellä, höpöttää joutavia. Bärbätimmö hüvän tuttavanke kodvazen. Lörpöttelimme hyvän tuttavan kanssa kotvasen.

böbökky

= ötökkä

börböttiä

= mutista; rböttiä muates – mutista maatessa

čoma

= kaunis; čoma kaččojen ja kargei süvven – kaunis katsoa ja karvas syödä.

čomasti

= kauniisti. Čomasti ruatus ruavos čoma i palku. Hyvin tehdystä työstä hyvä palkkakin.

čomatar

= kaunotar

dokko

= älykäs

durakku

= hölmö, narri

duuhukelloine

= kielo

duumu

= ajatus, tuuma, tarkoitus

ebävoibaine

= sairaalloinen

einehenlaittamine

= ruoanlaitto

elaigu

= elämä, elinaika

elo

= 1 rikkaus. Elot suamattah ei tule. Rikkaudet eivät tule ansaitsematta. 2 elämä. Kai elo meni immin-kummin. Koko elämä meni niin ja näin.

eloine

= 1 kultaseni, pienoiseni, 2 hyvä ihminen, tämäntyyppisissä sanontatavoissa:Auta, eloine, nosta! Auta, hyvä ihminen, nosta!

elokas

= rikas, varakas, elokas taloi – varakas talo

eloksenilo

= elämänilo

elos

= elämä, toimeentulo. Pitkäs elokses kaikkie tapahtuu. Pitkässä elämässä kaikkea tapahtuu.

elot

= omaisuus, varallisuus

elätti

= eläin

gorja

= murhe

gorja gorjskoi

= ressukka, parka

habakari

= pöhkö

haikostua

= haukotella. Midä nenga haikostat – lendäy varoi suuh! Mitäs siinä haukottelet – lentää varis suuhun!

haju

= 1 haju; tuomen haju – tuomen tuoksu, 2 äly, järki. Hänel hajuu piäs on. Hänellä on älyä päässä. Olla hüväs hajus – olla hoksottimet kunnossa.

hajukas

= viisas, älykäs, järkevä,hajukas ristikanzu – älykäs ihminen

hajutoi

= järjetön

hapattua vattšu

= saattaa pää pyörälle, hurmata. Jo ammui minul vatšan hapatti. Jo kauan sitten minut saattoi päästäni pyörälle.

hatšakku

= harakan lempinimi

haukkavuspaikku

= puffetti

havista

= kerskailla. Älä havize! Älä kersku!

havvinkukkaro

= simpukka

heittämätöi

= jatkuva,heittämätöi vihmu – herkeämätön sade, heittämätöi huoli – jatkuva huoli

hibjuvoije

= ihovoide

hienosüdamelline

= hienosydäminen. Se on ülen hienosüdämelline ristikanzu. Hän on hyvin hienosydäminen ihminen.

hiiristiä

= katsella arastellen

himoniekku

= halukas. Kilbah himoniekkua oli äijü. Kilpaan halukkaita oli paljon.

himoruado

= harrastus

himozis

= halulla. Süvvä himozis kiiselii. Syödä halulla kiisseliä.

hinnakas

= kallis

hirhettiä

= nauraa. Tütöt ühtütottu hirhetetäh. Tytöt nauravat herkeämättä.

hirnuo

= aivastaa. Häi ülen äijäl hirnuu – hän aivastelee hyvin paljon.

hirvakko

= hirveä, kammottava. Üö oli hirvakko – yö oli hirveä.

hirvitüs

= hirviö

hoivu

= 1 lepo. Vahnate hoivua pidäü. Vanhemmiten tarvitsee lepoa. 2 helppo. Hoivu ruado – helppo työ.

hojakko

= viileä. Hojakko siä – viileä sää

hoppu

= riita. Pienes hopus roih suuri hoppu. Pienestä riidasta kasvaa suuri riita.

hoppukanzu

= vastustaja, minul on vägevä hoppukanzu – minulla on väkevä vastustaja.

hopučču

= riitapukari. Hopuččuloi ei suvaija. Riitapukareita ei haluta./ Riitapukareista ei pidetä.

huariško

= mämmikoura. Aiga olet huariško – melkoinen mämmikoura olet.

hukkuine

= typerä, tyhmeliini

humalniekku

= humalainen, juoppo

humaloija

= juoda, ryypätä. Miikkul on tuas ruvennuh humaloittšemah. Miikkul on taas alkanut ryypiskellä.

huogavo

= lepo, pidiä huogavuo – pitää lepotaukoa

huolittua

= kiirehtiä. Huolitetah enne pimiedü kodih – kiirehtiä kotiin ennen pimeää.

hüvinvoindu

= hyvinvointi

hüvitellä

= onnitella. Hüvittelen sinuu pruazniekanke. Onnittelen sinua juhlan johdosta.

hyvittiä

= palkita, auttaa, ilahduttaa

hüvälleh

= hyvin. Vuozi meni hüvälleh. Vuosi meni hyvin.

hüväntervehen

= onnellisena. Igä kai eletäh hüväntervehen. Iän kaiken he elävät onnellisina.

hüväzil

= hyvässä sovussa. Eliä hüväzil – elää hyvässä sovussa.

häiliš

= tyhjäntoimittaja, vetelys. Häiliškö syöy, juou, maguau da šittuu, nimidä muudu ei rua. Vetelys syö, juo, makaa ja paskantaa, mitään muuta ei tee.

hännäkkäi

= peräkkäin. Kävellä hännäkkäi – kävellä peräkkäin.

hännänkandelii

= hännystelijä

höblöi

= hölmö

hölünpölü

= hölynpöly

hörö

= huoli, levottomuus. Piäs in hörö. Mieli on levoton.

hözäkkö

= kömpelö, nahjus. Hözäkös ei rodei puarua ketteräle. Kömpelöstä ei tule paria ketterälle.

iččehsüvenemine

= mietiskely

iččietäüzi

= itserakas

ičeminäine

= itsekeskeinen

ičennosto

= leuannosto

idaroija

= nuukailla. Älä idaroiče! Älä nuukaile!

ihalmo/ ihalmus

= ilo Ihalmo ijän jatkau. Ilo ikää jatkaa.

iholline

= jonkun näköinen. Aiven on muaman iholline tytär! Aivan on tytär äitinsä näköinen!

ihotoi

= ruma. Ihotoi njeidine on, kenbo otannou akakse? Neiti on ruma, kukahan hänet nai?

ilokas

= iloinen, ilokas briha – iloinen mies

ilomielis

= iloisella mielellä

ilopala

= hassuttelija, ilottelija. Aiga olet ilopala! Oletpa melko hassuttelija!

ilostus

= vitsi

illattšu

= illanvietto

imminkummaine

= mitätön, huono; jonkinlainen, joltinen. Imminkummaine elos – huono elämä.

imminkummin

= huonosti; jotenkuten. Ruado on ruattu imminkummin. Työ on tehty huonosti. Kezä meni imminkummin, tuas on ies harmai sygyzy.

irvistelükirjutus

= pilkkakirjoitus

joudo

= vapaa-aika. Ei ole jouduo kinoh. En ehdi elokuviin.

jühmü

= tyhmä

jumalanlehmäine

= leppäkerttu

kadal

= kovaosainen. Sil kadalal elos meni imminkummin. Sillä kovaosaisella elämä meni kehnosti.

kalakas

= kalaisa, kalakas järvi – kalaisa järvi

karu, adj.

= karu, karu mua – karu maa

karu, subst.

= paholainen, piru

kaššalivattšu

= pulskanpuoleinen henkilö, lit. tuohikonttivatsa

kehno

= paholainen, perkele

kielas

= valehteleva

kielastelii

= valehtelija

kielenmielettäh

= tajuttomana. Voimatoi virui kielenmielettäh. Sairas makasi tajuttomana.

kiemurdelii

= matelija

kipsakko

= heikkohermoinen, säikky

kodvan

= lyhyehkön tai pitkähkön ajan

kodvastuo

= jäädä kotvaksi. Lähti laukkah da kodvastui sinne. Lähti kauppaan ja jäi sinne kotvaksi.

kohmiško

= kömpelö, saamaton

korvailla

= puhua korvaan, korvailla toine tostu - puhua toinen toistensa korvaan.

kuhkuttua

= houkutella. Meijän lapsii kuhkuttau riähkän dorogile. Meidän lapsia houkuttelee synnin teille.

Kukkilaulau!

= Kukkokiekuu!

kupettajaine

= syyhypunkki

küllimänkülläl

= yllinkyllin. Süvväkseh küllimänkülläl. Syödä yllinkyllin, myös: kybimän kylläl.

küünälnotko

= murheenlaakso

kötti

= kömpelys, poropeukalo

lamatila

= masennus. Midäbo olet lamatilas? Miksi olet masentunut?

Leibü suolu süöjäle!

= Hyvää ruokahalua!

liipoilindu/ liipukku

= perhonen

louhkoi

= joutuisa, nokkela, taitava

lükkü

= onni

lükkümieline

= hölmö

maijokas

= hyvin lypsävä. Meijän lehmy on ylen maijokas.

marjukatti

= heinäsirkka

matti/ mattisana

= kirosana. Ülen äijäl mattii pani. Kovin paljon kiroili.

mielenkiinittäi

= mielenkiintoine,mielenkiinittäi kerdomus – mielenkiintoinen kertomus

mielespiettävü

= tyttö- tai poikaystävä

mielevy

= viisas

munazed

= kivekset

murginlebo

= ruokalepo

murginoija

= lounastaa

murumaha

= kullanmuru

mötti

= karhu

neroniekku

= asiantuntija; nero – taito, nerokas – taitava

njäiväkkö

= näivettynyt, kitukasvuinen; huono syömään

nostatusčuasut

= herätyskello

olevahko

= melkoisesti. Olevahko suolua puutui liemeh. Liemeen tuli melkoisesti suolaa.

olla hyvänny

= tyytyä. Kuibo rahvas ei olla nikonzu hyvänny omal eloksel, hot kaikkie on. Miksi kansa ei koskaan tyydy elämäänsä/ toimeentuloonsa, vaikka heillä on kaikkea.

omanenäine

= omapäinen

oza

= kohtalo, onni. Dengah ozua et osta. Rahalla et osta onnea.

ozakas

= onnekas, onnellinen, autuas. Ozakkahal kukotgi muniu. Onnekkaalla kukotkin munivat.

ozatoi

= onneton, epäonninen

ozattomus

= epäonni, onnettomuus

pahamieli

= paha mieli. Istuo pahamieles – istua pahalla mielellä.

patiško

= laiskuri. Sinä puhtas olet patiško, nimidä et kehtua ruadua.

patto

= äkäinen. Patot koirat. Äkäiset koirat.

pehmeisüdämelline

= hyväsydäminen. Minun buabo oli ülen pehmeisüdämelline. Mummoni oli hyvin hyväsydäminen.

pehmeivaččahine

= pehmeäluontoinen. Pehmeivaččahine, ei ole hänel omua mieldü. Pehmeäluontoinen, ei ole hänellä omaa mieltä.

pikoivähäine

= vähäinen. Pikoivähäine muata. Maata ihan vähän.

rahvahansuvaiččii

= ihmisrakas, ihmisystävä

rakkahasti

= rakkaasti, mielellään. Lapset rakkahasti kävväh marjah. Lapset käyvät mielellään marjassa.

rauduhebo

= veturi, lit. rautahevonen

ruma

= 1 ruma, 2 kaikkiruokainen, ruma lehmü on, midä eteh kannat, kai süöü da juou = lehmä on kaikkiruokainen, kannatpa mitä tahansa sen eteen, se syö ja juo kaiken..

röhmöttiä

= makoilla, röhmöttiä päivü päiväpastol = makoilla päivä auringonpaisteessa.

rökköpočči

kiimainen sika, myös kuv.

sanasuari

paikka, josta tulee sanavalmiita ihmisiä, mutta jonka tarkka sijainti kartalla on epäselvä. Lit. sanasaari.

sarviturbu

sarvikuono

šeikku

1 tapaus, tilanne; seikka, 2 harmi, pulma. Olen šeikois = olen ongelmissa.

sugupuolitego

= yhdyntä

suvaičus

= rakkaus, enzi suvaičus – ensirakkaus

südämes

= sydämessä, sisällä, čin südämes – uunin sisällä

süväintundo

= intuitio

šohelo

= tohelo

tahkopiä

= laiskottelija

tavakas

= ilkeä, tavakas ristikanzu – ilkeä ihminen

tegotukat

= peruukki

tiettäväine

= tietysti

tolkukas

= järkevä, ymmärtäväinen

torakukki

= tappelupukari, lit. tappelukukko

torattšu

= tappelunhaluinen

toravehkehet

= sota-aseet

tšibru

= pikkuruinen

tširhistiä

= pörhistää, nostaa karvat pystyyn. Kondien vainun ottahuu koiru tširhisti karvan. Koiran karvat nousivat pystyyn sen vainuttua karhun.

tširtšu

= nirso, nirppanokka

tšubihiiri

= päästäinen

tšubuine

= 1 hiustupsu, otsatöyhtö, 2 näppylä

tusku

= tuska, tusku süöü süväimen – tuska syö sydämen

töhläkösti

= epäsiististi, töhläkösti pestüt astiet – huonosti pestyt astiat

töhlö

= 1 hölmö, tomppeli; yksinkertainen ihminen; 2 mämmikoura

ukkuandu

= suudelma

ukonjyry

= ukkonen

ummakko

= synkkä, ummakot päivät – synkät päivät, myös säästä: pilvinen sää. Kaiken njedälin on ummakko, ga atkal on mieli. Koko viikon on ollut pilvistä ja mieli on matalalla.

uničču

= unelias, myös: unimieline

unohtattšu

= muistamaton

urhakko

= rohkea, urhoollinen

vakkikieli

= vieras kieli, outo kieli

vastusiä

= huono sää. Pihal on moine vastusiä. Ulkona on niin huono sää.

vattšu

= 1 vatsa, 2 henki, "sydän"

vihaniekku

= vihollinen

vitkitellä

= viivytellä

voimattomusloma

= sairasloma, voimatus – sairaus, vähävoivaine – sairaalloinen

vähinvähäzin

= vähitellen

ühtehmeno

= avioliitto

ülelline

= 1 raskaana, neveskü on ülelline – miniä on raskaana, 2 hemmoteltu, ülellizet lapset – hemmotellut lapset, 3 tottelematon

ülmäkkö

= epäystävällinen, ynseä, tyly

üöniekku

= yöpyjä

yönitkettäi

= lapsia öisin itkettävä olento

äbliskö

= virnuilija, keimailija, ilveilijä, hassuttelija

ämmättiä

= hemmotella

ögü

= meteli; mutina, vrt. suomen mökä

öllöstökki

= tollo

öntiškö

= kömpelö

4. Meänkieli

aamukukko

= aamuvirkku

aaperi

= mutta, mutka matkassa, pulma

aartheelinen

= rikas aarteista

aijaa ko reikäpää

= ajaa kuin päätön

olla alakulmissa

= olla jörönä

alkkoläski

= alkoholipitoinen virvoitusjuoma

ammattitärhväys

= ammattivamma

antaa ilokeppiä

= naida

antaa kepposet

= pelottaa

antaa koijunjuustoa

= pieksää

antaa oikeala käelä

= antaa runsaasti

anttipanttari

= lihava henkilö

ei ikikuun päivänä

= ei koskaan

ei misthään kotosin

= ei mistään kotoisin, kehno

ellostuttava

= vastenmielinen

elävä etheensä aattelee

= 'elävä eteensä ajattelee' = ihminen suunnittelee tulevaisuuttaan

emäsutki

= hyvin epäluotettava henkilö

erilaisemasti

= toisin

etelänvares (alat.)

= etelän ihminen

etuhenki

= johtaja, edustaja

faffa

= isoisä, pappa

filosooffi

= 1) filosofi; 2) erikoinen persoona

fitrakka

= pikkuhumala, kevyt humala, huppeli

fläskiaapo (alat.)

= lihava ihminen

flörtti

= flirtti

friskauttaa

= piristää

haamu

= 1) kasvojen ilme; 2) haamu, aave, kummitus

haamunen

= hahmoinen, muotoinen

lyä haipparallaa

= lyödä harhaan, lyödä hutia

hajavarvas

= harottava varvas

olla halussa

= olla halukas

hammastaa

= narista, olla vastaan

hammastella

= mukista, nurista, haastaa riitaa

teräshanki

= kova hanki, joka kuluttaa suksia

hankikova

= kantava hanki

harakkakoura

= koppakoura, henkilö, jolla tavarat aina hukassa

harmajailma

= hämärä ilma, pilvinen ilma

harmi

= 1) harmaa hevonen; 2) harmi

harvakheesta

= silloin tällöin; harvoin

hauenluikki

= pieni hauki

hauskemaksi

= huvin vuoksi

hauskaluontonen

= vitsikäs

hauskotella

= leikitellä, pitää hauskaa jonkun kustannuksella

heikompitaitonen

= heikkolahjainen

heiluva pouta

= helteinen pouta, paahtava pouta

heittää makkaraa

= tehdä kuperkeikka

hempulihomma

= huijaus

henkihieverys

= hengästyminen

henkimenoksissa

= hengästyksissä

henkivireä

= ahkera

herratun elämä

= hirveä melu

herrarukka

= herrajumala

herrashenkinen

= ylimielinen

herrastava

= herrahtava, ylimielinen, koppava

heveli

= 1) mitätön; 2) leuhka, leuhkija

hevosenpuolukka

= sianpuolukka

hevostella

= rehvastella, mahtailla

hieraintua

= likaantua, sotkeentua; hieraintu siinä hommassa pari tiimaa = vei se homma pari tuntia.

hiljukainen

= hiljainen, ujo

hillakarhuu

= karhu, joka syö lakkaa

hintiö

= hento henkilö

hipperi

= kikkeli, pippeli

hoikkamakkara

= lenkkimakkara

hoksnokka

= terävä-älyinen

hommatroppi

= lähtöryyppy

honanokka

= nenään honiseva ihminen

ottaa hoorthanskoila

= tarttua kovakätisesti

Hopun hoppua!

= Täytyisi olla jo!

hoppyhomma

= vapaa-ajan toiminta

hossia

= teeskennellä, olla tekevinään; olla hossissa = olla puuhakkaana, touhottaa

hosumaija

= tytönhomssu, hutilus

hosupekka

= laiskajaakko, hutilus

houkkauttaa

= yllyttää tyhmyyksiin

houraaminen

= höpötys, lässytys

housunpellinhurhaus

= sepaluksen vetoketju

huihai vainiola

= rappiolla

huiskale

= laiha tyttö

hukkailves

= ilves

hullustella

= riehua, rellestää

hunteerinkissä

= ajatuksissa

huonoaika

= katovuosi

huonoksua

= pitää huonona

huonomus

= 1) häijy; 2) kehnoin

huttilo

= tuhlaavainen

huuhentaali

= juorukello

villin hyvä

= oikein hyvä

hälläkkä

= meteli, melske

häntyri

= hännänheiluttaja hevonen

oon hättää myyäkki

= olla suuressa hädässä

hätäpäivä

= onnettomuuspäivä

höllötinpaisti

= uunijuusto

hölppäsuu

= juoruämmä, juorukello

höperehtiä

= höpöttää, puhua sekavia

höperöissä

= sekoilevassa mielentilassa

höplälumi

= kevyt, uusi lumi

höppölumi

= kevyt, uusi lumi

höpökkä

= kuiva, pehmeä lumi

höpöstellä

= hullutella

hörmitätön

= käyttökelvoton

hörö

= huono, juomakelvoton kahvi, litku

höty

= 1) kinostunut lumi, pyrylumi; 2) höpötys, tyhmyys

höystöntunteva

= imarreltava, kehumisesta pitävä

höystöpuhheet

= liioitteleva puhe

ihmisen välittäjä

= empaattinen ihminen, ihmisystävällinen henkilö

ihmiskernas

= ihmisrakas

ihmisriepu

= ihmispoloinen

ihmistenlainen

= kunnollinen, hyväkäytöksinen

ihmistokka

= ihmisjoukko

ihmistyä

= sivistyä

ihovaate

= alusvaatteet

iilinen

= äkkipikainen

ikiloppu

= ikuisesti loppu

ikäväisyys

= surullisuus, murheellisuus

ilkipuhheinen

= pahapuheinen

illankiiskiäiset

= yhteinen iltahämärän hetki sisällä

kipsakka ilma

= ankara kylmyys

ilmijärvenä

= täysin veden alla; ilmi = ihan, täysin

ilmisika

= rapajuoppo

ilojuoma

= alkoholi

ilokeppi

= siitin

iloliemi

= alkoholi

iloneste

= alkoholi

ilostella

= iloita

ilovesi

= alkoholi

iltaunikas

= iltauninen

iltavalpas

= illanvirkku

imelys

= makeutus

imumato

= iilimato, verijuotikas

ipilintu

= niittykirvinen

irtimies

= työtön mies

irtosana

= erillinen sana

tauti iski häntä

= hän sairastui yllättäen

isorilli

= keskisormi

isostella

= kerskailla

isotuntonen

= ylimielinen, itsetietoinen

isotuttaa

= ylpistyä

istumalintu

= houkutuslintu

isänäitinkumminkaima

= hyvin kaukainen sukulainen

itikainen

= itikka

itkuri

= itkunherkkä lapsi

itkusuu

= itkupilli

ittekuollu

= itsestään kuollut

ittelinen

= 1) itsepäinen; 2) itsekeskeinen; 3) yksityisyrittäjä

ittestänspito

= omahyväisyys

iäisyyvenikävä

= 1) sietämätön suru; 2) iäisyyden kaipuu, koti-ikävä (usk.)

jaahaaminen

= väittelevä keskustelu

jakkaa häijyyttänsä

= häijyillä

olla huonola jalaksella

= olla huonoilla teillä, elää moraalittomasti

janttara

= lyhyt ja voimakas henkilö

jauhiainen

= vastahakoinen

jaukutus

= kammottava nauru

jolahuttaa

= särkeä hammasta

jolkkaroittea

= laiskotella

jopelo

= hankala, outo

jorkkelo

= sukupuolielin

jorma

= syvä paikka pikkupurossa

jormaperä

= pylly

jorotin

= inhottava ihminen

jouhilintu

= tilhi

joutiloittea

= vetelehtiä

joutavoittea

= höpöttää

joutoväki

= työttömät

juhlaila

= juhlia, viettää juhlaa

juhmu

= huono työhevonen

juhnus

= aikaansaamaton henkilö

juhmustella

= hidastella, lorvailla

julmaääninen

= pahaääninen

julmistella

= näytellä julmaa

julmitus

= raakalainen

Jumalan päivä

= pyhäpäivä

jumraista

= olla vastahakoinen, uppiniskainen

junka

= juurinensa kaatunut puu

juntustaa

= löntystellä

juokaloittea

= ryypätä viinaa

juoksu

= 1) juoksu; 2) juoksu, lasku; 3) kuukautiset; 4) suksenhihna

juolukkamies

= uupunut henkilö

juomaharmaja

= kirnupiimä

juomahomma

= ryyppääminen

juomahätä

= jano

juomakset

= viinajuomat

juomaköyhä

= juomari

juomapesä

= juopottelupaikka

olla juomapäässä

= pitää juomakautta

juomaröllö

= juoppo

juomatauti

= alkoholismi

juomaton

= raitis

juomatuuli

= juomahalu

juonikas

= ovela, viekas

juonikko

= juonittelija

juoppotellukka

= juoppolalli

juorukas

= juoruava

juorukleka

= juoruämmä, juorukello

juotkua ko ilman poskinahkoja

= elää renttuna ilman vastuuta

jurni

= kiukku, mielipaha, ärtymys

jurnutella

= rehkiä, raataa

jurnuttaa

= jankuttaa, vatvoa

juro

= 1) vastahakoinen; 2) vastustava; 3) peräänantamaton; 4) inhottava; 5) kesy

juromielinen

= itsepäinen

juropää

= vaitelias ihminen

jurrikka

= itsepäinen

jurruttaa

= olla vastahakoinen

jutelma

= kertomus

juumasta

= tuntea hetken lattiavetoa

juumata

= 1) tuntea lattiavetoa; 2) vihloa hammasta; 3) vetää kylmää

juupeli

= 1) juupeli, lievä voimasana; 2) vintiö, lurjus

juurakonperse

= juurentyvi

juuri varma

= aivan varma

juuri ja justhiins

= melko tarkkaan

jykeäluinen

= vahva, isoluinen

jylhäluontonen

= jalomielinen

jylikki

= kivinen, tasaton maa

jylkkypuhheinen

= rahvaanomainen kielenkäytöltään

jymäkkä

= jylinä, meteli

jyrkeä

= äkkipikainen, vaativa ihminen

jyrkkäluontonen

= äkäinen, äkkipikainen

jyrkkäperänen

= äkäinen, luotaantyöntävä

jyskäle

= lyhyt ja raskas lapsi

jystää

= toimittaa tuloksitta

jyvävaras

= varpunen

jähmystäjä

= hidastelija

jälkipuhe

= puheet selän takana, takapuhe

jäneksenkepposet

= keuhkot

jäneksenäiti

= lapsensa hylkäävä äiti

jäneksiä

= jänistää

jänkkyrä

= tökerö

jänkkärämeä

= joutomaa, huonokasvuinen suo

järkimuori

= järkevä nainen

järkivaivanen

= kehitysvammainen

järkiviisas

= oppinut, lahjakas

järpäkki

= lievä kirous, voimasana

järri

= äkäinen ja tiuskiva henkilö

järvikäinen

= pieni järvi

järvikäs

= 1) järvirikas; 2) henkilö, joka asuu järven lähellä eikä tiedä kuinka sauvotaan jokea ylös

järvipörrö

= hölmö

jättiläisrikas

= hyvin rikas

jäykkämielinen

= itsepäinen

jääveli

= pirskatti

jöllikkä

= iso, vanha esine/ eläin/ ihminen

jöllö

= raskas suuri eläin; raskas suuri esine

jönnötellä

= köllötellä päiväkaudet

jörri

= iso, vanha esine

jötköttää

= köllötellä

kahnus

= kuhnailija

kahvitratti

= naispuolinen ahkera kahvinjuoja

kaikinkäsin

= kaikin keinoin

kaipaaja

= kaipaava, sureva

kaipaus

= 1) kaipaus, ikävöinti; 2) velanmaksun perääminen

kakkahoppu

= kakkahätä

kalava

= kalainen, kalaisa

kalma

= 1) kuolema, kuolon maa; 2) kuollutta hautaan saattava seuralainen, näkymätön haiseva olento; 3) saastuneen nesteen tai ruoan muodossa tulleet paholaiset; 4) kirjankansi; 5) kylmä, kolea

kalpio

= kulunut, huono esine

kalveihminen

= syrjäänvetäytyvä, avointa keskustelua välttävä henkilö

kalvelainen

= ovela, seläntakana toimiva

kalvemieli

= murhemieli

kamala

= 1) hauska; 2) konstikas, kamala; 3) nauruhermoja kutkuttava ilkityö

kamaluttaa

= kokea hämmästystä, ihmetyttää

kamarikarhuu

= pirttihirmu

kameli

= 1) kookas hevonen; 2) suurikokoisen naarashirven nimi; 3) kameli

kamferissa

= juovuksissa

kamhaus

= kova, äkillinen isku

kammoa

= 1) kauhistuttaa, pelätä; 2) uskoa muistavansa, muistaa hämärästi ja epäselvästi

kammotella

= 1) epäillä; 2) uskoa muistavansa, muistaa hämärästi ja epäselvästi

kampea

= kankea, vaikeasti lähestyttävä

kamppera

= hankala

kampura

= sitkeä esine, vääntynyt ja kova esine

kanttura

= 1) kanttura, huonosti lypsävä lehmä; 2) laiha ja kookas hauki; 3) köykkyselkä, kömpelö

kantturoittea

= kulkea kömpelösti ja raskain askelin

kanttuvei

= konkurssi

karapersheinen

= kevytkenkäinen nainen

karhuukeli

= metsästäjää, mutta ei karhua kestävä hankikanto

karjakiiski

= leppäkerttu

karkoluontonen

= karkaamiseen taipuvainen

karvasmielinen

= karvasmielinen, vihainen, katkera

karvaturpa

= parrakas mies

katsapiipiäinen

= hömötiainen

kauhtanaäijä

= räyhäävä hulttio

kaveriroikka

= kaveriporukka

kehnointua

= heikentyä, tulla heikommaksi ja voimattomammaksi

kehnopäinen

= heikkolahjainen, huonosti oppiva

kehnostella

= valittaa puutteita

kehvelilapio

= työkalu jääpalasten ja lumisohjon lapiointia varten

keiju

= 1) kiikkulauta; 2) temppuilija; 3) kopea henkilö, jolla on suuret luulot itsestään

keljakuttaa

= nostattaa itsensä kaatuvasta asennosta jaloilleen

kelmukka

= ravinnoton ja heikkokasvuinen luonnonheinä

kelpauttaa

= kaivata yhteisymmärrystä toisten taholta

kelposa

= kelvollinen, kunnollinen, reilu

kemppi

= 1) taistelija; 2) sylkipaakku; kemppi äijä = miestenmies

keplata

= lopettaa kalastus liiallisen kalastamisen vuoksi

kernas

= kesy, tottelevainen, halukas

kerovaimo

= raskaana oleva huonovointinen ja joitakin aineita normaalia enemmän tarvitseva nainen

kesempi

= kesää lähempi ajankohta

kestellä

= kantaa, kestää siinä ja siinä

kessale

= epäluotettava henkilö

kesälaiska

= laiska ihminen kesällä

kettuilves

= ilves

keuna

= 1) pieni karitsa, lammas; 2) äkkiarvaamatta käyttäytyvä nuori; 3) solakka, laiha henkilö

keveä

= 1) kevyt, helppo; 2) tyhmähkö, mieleltään yksinkertainen

keveäjalkanen

= vikkelä, reipas, nopea jaloistaan

keveäpersheinen

= kevytkenkäinen

kiekäröitteä

= luikkia pakoon

kielakas

= liukaskielinen, viekas, petollinen

kielastella

= lörpötellä, valehdella yhtenään

kielenlipsahtus

= kielivirhe

kieppi

= 1) lumeen linnuille suojaksi kaivettu onkalo; 2) kinos

kieppura

= vastahakoinen ihminen

kieppuroittea

= panna vastaan

kierä

= 1) ovela; 2) ankara, karski; 3) ilkeäkurinen; 4) vikkelä; 5) pureva (sää); 6) vähäluminen; 7) lumeton; 8) vaikeakulkuinen; 9) kerrattu, kierretty

kihmakka

= pakkasenpuoleinen sää

kihnus

= hidas ja säyseä ihminen, veltto ihminen

kiikeli

= temppuilija

kiikka

= pieni puulukolla varustettu rasia; olla kiikassa = olla seurustelusuhteessa

kiiluvainen

= tähti; kiiluvaiset taihvaala = tähdet taivaalla

kiirittelijä

= oikkuilija, juonittelija

kilakka

= kimeällä äänellä puhuva henkilö

kilhakka

= vikkelä, pirteä, vallaton

kilkuvapakkanen

= ankara kylmyys, kiljuva pakkanen

killi

= 1) kissan lempinimi; 2) ahkera, vikkelä, reipas; 3) kili; 4) kikkeli; 5) voimakas ja vikkelä eläin, notkea eläin

kimpelheissä

= 1) himoissaan, kiimassa, hurmaantuneena; 2) juovuksissa

kimpoila

= puhua kiihtyneessä tilassa

kimppa

= vauhko, kimpoilija

kinförtti

= paha akka

kinkata

= etsiä intiimejä kontakteja miehiin (alentava)

kinkkara

= poikaressu

kinkkeli

= äänekäs riita, väittely, kinastelu

kinkkuri

= hankala ja harvoin mihinkään tyytyväinen ihminen

kinnaintua

= tukaloitua, vaikeutua, hankaloitua

kinnaus

= hankaluus, vaikeus

kinneröitteä

= voida huonosti paleltumisen vuoksi

kintsari

= saituri

kintsukka

= saituri

kippeintyä

= huonontua, tulla sairaalloiseksi

kippuranokka

= turhantarkka ihminen, kippuranenä

kirakka

= jörö ihminen

kirjantietämätön

= lukutaidoton

kirjapakana

= lukutaidoton

kirkkohomma

= kirkollinen toiminta

kirkkoryyppö

= kirkossakäynnin jälkeinen ryyppy

kirkonkipeä

= pakana

kirkonpuu

= 1) heittiö; 2) kopea ja tyhmänylpeä henkilö

kirmakka

= 1) pureva, kirpeä pakkanen; 2) kirpeä

kirnuperse

= laiha takapuoli, luiseva peräpuoli

kirokurkku

= kirosanoja usein käyttävä henkilö

kirpunnylkijä

= ahne henkilö

kirrilänsä

= huonolla tuulella

kiskimäispoika

= lisänimi erikoiselle miehelle

kiskonen

= 1) isosyinen, vaikeasti hakattava; 2) helposti ärsyyntyvä, vaikeasti hallittava

kissailves

= ilves

kissaluikeri

= huonokuntoinen kissa

kissitellä

= kutsua kissaa

kisuraväki

= ei täysin työkykyinen väestö

kitua

= 1) kitua; 2) olla köyhä, elää vähäisin varoin; 3) olla kauan sairaana, kärsiä jostakin

kitumavalkea

= tuli, jonka ei anneta sammua

kiukero

= mutkikas, kiemurteleva

kiukkana

= nopeasti suuttuva henkilö

kivaluontonen

= terve, hyvinvoiva fyysisesti ja henkisesti

kivamuistonen

= mukavia muistoja herättävä

kivvuus

= hyväkuntoisuus, hyvinvointi, mukava olo

klaakottaa

= valittaa

klempsutella

= lönkyttää käsiä heiluttaen

klepotella

= tömistää paljain jaloin

kleppari

= kovaääninen henkilö, joka haluaa sanoa viimeisen sanan

klohmus

= hidas ja vetelä ihminen, kömpelö ihminen

klohmustaa

= kävellä löntystää

klompsu

= lampsija, isoilla kengillä lompsuttava henkilö

klooma

= kerskaileva ja valheellinen ihminen

klopsu

= välinpitämätön ihminen liian suurine kenkineen

klumppimus

= lönkytellen kulkeva ihminen, köntys

klumpsia

= tarpoa vaikeassa maastossa

kluupää

= pölkkypää, typerä ihminen, idiootti

klyyhääjä

= vaikeasti töitä suorittava henkilö

klömsy

= kömpelö henkilö, köntys

klöpöttää

= palpattaa, puhua tyhjää

knahti

= kitupiikki, saita

knappaintua

= olla välit melkein poikki

kohisanoja

= suoraan asiasta puhuva

kohnari

= huono työntekijä, veltto ja vastuuton henkilö, kuhnari

kohnasta

= yrittää saada jotakin kertaheitolla

kohtaloveli

= kohtalotoveri

kohtihoppu

= sopiva kiire

koipeliini

= pitkäkoipinen

koiranhammas

= ärsyttävä ihminen

koirankusiheinä

= kurjenpolvi

kojo

= iso ja kömpelötekoinen esine, kova esine

koko kälmi hään oon

= hän on oikea kelmi

kolikka

= 1) kova esine; 2) suuri esine; 3) karkeasti ja huolimattomasti puhuva ihminen; 4) maahinen

kolmenmarkanmies

= köyhä ja kopea mies, huonokäytöksinen mies

kolokielevä

= puhelias

kolsu

= melko pienikokoinen ja vaikeasti opetettava hevonen, koni

komeaperse

= takapuoleltaan komea hevonen

kommelussana

= hankala sana, konstikas sana

komohona

= isonenä (leik.)

konstisana

= ajatuksissa luotu sana, vaikeasti ymmärrettävä sana

konstisonta

= apulanta

koplotella

= olla kiltti

koreahenkinen

= turhamainen

korkeamielinen

= korkeahenkinen, ylpeä

korppu

= 1) korppu; 2) onnettomuus, vastoinkäyminen

korskuus

= ylpeys, kopeus, yltäkylläisyys

kortto

= 1) kirosana; 2) haukkumasana; 3) ilkeä ja pahantahtoinen olento tai henkilö; 4) taiottu

korttolintu

= pahanilmanlintu

korttoruuho

= rikkaruoho

korttous

= ilkeä teko

korvamakea

= kiinnostava kuultava

korvarastas

= tilhi

koskemajuoma

= sairauden parantava juoma

kotielanto

= omavaraistalous, kotona valmistettu ruoka

kotielot

= kotona kasvatettu vilja

kotiolija

= kotonaolija

kotkakala

= hauki

kotustaa

= työskennellä hitaasti ja huonosti

koukkuila

= olla arvoituksellinen, niskuroida, juonitella

koukutella

= olla arvoituksellinen, niskuroida, juonitella

koukuttelija

= oikuttelija

kovailma

= 1 tuiskuinen sää; 2 kova pakkassää

kovakorvanen

= kovakorvainen, tottelematon

kraapiaisleipä

= taikinan jäännöspaloista leivottu leipä

kraaseli

= 1) harmaa hylje; 2) laiha hevonen; 3) laiha ja luiseva eläin tai ihminen

krantustella

= nirsoilla, olla valikoiva

krassaaja

= esineen kovakätinen käyttäjä

krassata

= 1) käyttää esinettä kovakätisesti; 2) raaputtaa; 3) puhdistaa kiväärinpiippu; 4) laahata, vetää; 5) kuluttaa loppuun, tuhota

krauskuttaa

= nakertaa, purra äänekkäästi, narskuttaa

kreijari

= pätevä korjaaja, tuhattaituri

kreikkua

= käyttäytyä siveettömästi

kreipistellä

= esiintyä alusvaatteisillaan

krepsa

= nainen liehuvine ja löysästi istuvine muotivaatteineen

krepsahtaa

= 1) tuupertua kumoon, pudota äänekkäästi; 2) ilmestyä äkkiarvaamatta

krepshaus

= yhtäkkinen kaatuminen tai putoaminen

kriiskilö

= 1) kiiski; 2) pojanvintiö

krimskramsi

= helyt

krinkhauttaa

= päästää yhtäkkinen voimakas ääni

kritistellä

= äännellä oudolla tavalla

krivahtaa

= tehdä jotakin nopeasti 

krolla

= rypistetty paperi

kromeloia

= mullistaa, sekoittaa

kromppatauti

= ravinnonpuute lehmillä

krompsu

= hontelo ja luiseva lehmä tai ihminen

kronttiämmi

= noita

krookkanokka

= 1) varis; 2) nimittelysana, variksennokka

kruppana

= 1) veripalttu; 2) keitetty verileipä, kampsu; 3) kutistunut esine; 4) ukonköntys; muodoton esine; 6) syli, helma; 7) pienikokoinen hevonen tai varsa

kränkytellä

= juonitella

krööni

= totuudesta poikkeaminen

kuhnus

= vitkastelija

kuihelisuus

= nirsoilu, konstailu, kujeileminen ruoan suhteen

kukkulintu

= käki

kukkuurata

= laskea sataan lasten piiloleikissä

kulkkis

= kulkukissa

kullinlokero

= kohtu

kullinmunat

= kivekset

kullinpesä

= kohtu

kulmuta

= suorittaa tarpeetonta työtä

kultunen

= 1) lemmikkiporsas; 2) lapsikulta

kulukki

= ajankulu, kulutus

kumakkakristitty

= tekopyhä

kumma

= 1) kummallinen, ihmeellinen, omituinen; 2) ihmetys, kummallisuus; 3) omituisen taitava; 4) kummitus, haamu

kumuhousu

= ahnas henkilö

kuojottaa

= voida huonosti, saada pahoinvointikohtauksia

kuolemanuni

= ennakkouni kuolemasta

kuolematuska

= kuolonkamppailu

kuoleskelija

= henkilö, joka toistuvasti tekee kuolemaa, mutta joka kuitenkin tervehtyy

kuonus

= lopenuupunut; kuonuksissa = lopenuupuneessa tilassa

kuosteilma

= raskas, kostea ja pilvinen sää

kuotkale

= veltto ja vastuuton henkilö

kupseerata

= kaatua kumolleen

kupsoa

= syödä ahnaasti ja valikoiden

kupsontua

= saada pienempiä makupaloja tietystä ruoasta

kurjaline

= kurja, surkea

kurjutella

= kärsiä kurjuutta

olla kusipakola

= tuntea voimakasta virtsaamistarvetta

kusihoppu

= virtsaamistarve

kusiurakka

= hankala homma, kusinen urakka

kusiviikko

= sateinen viikko

kuuhata

= valvoa toisten nukkuessa

kuusenperse

= kolo puussa, puun viottuma

kylänkläpit

= kylän lapset ja nuoret

kytellä

= kantaa kaunaa

källi

= 1) ulostepötky; 2) iloinen veitikka; 3) vanha eläin; vanha ihminen (alentava)

kälmeys

= viekkaus

kälpäkkä

= heiveröinen

känkkyrä

= hankala

känkkyröitteä

= olla vastahakoinen

kälpäkkä

= heiveröinen

käpöttää

= istua tekemättä itsestään numeroa

kärriäinen

= itkevä lapsi

olla kärteyksissä

= pistellä vihaksi

käryämmä

= yhteistyöhaluton, ilkeä nainen

kömmeikkö

= kiviröykkiö, epätasainen maasto

kömpölöitteä

= kompuroida

kötkäle

= laiska ja haluton ihminen

kötystää

= 1) kietoa itsensä lämpimiin vaatteisiin kylmän varalle; 2) vitkastella

kompiainen

= karamelli

laahus

= ketale, ketku; hän oon semmonen laahus = hän on semmoinen ketale

laina-akka

= rakastajatar

lainavaimo

= tilapäinen kotiapu

laiskankankea

= vetelä, esim. miehestä, autosta

laiskanlaiska

= laiskaakin laiskempi

laiskantöhkä

= laiska

laiskuroittea

= laiskotella

laitetturuoka

= valmisruoka

lakovaris

= usein äänessä oleva nuori henkilö

lakseerata

= 1) ottaa ulostuslääkettä; 2) ulostaa

lallu

= nahjus, vetelys

lamanen

= masentunut

lamanus

= 1) taloudellinen lamakausi, laskusuhdanne, matalasuhdanne; 2) masennus, masentuneisuus

lammas

= 1) lammas; 2) ihramaha, suursyömäri; se oon pullea ko lammas = hän on sellainen ihramaha; 3) pajunkissa

Älä astu kusilampheen!

= älä astu virtsalammikkoon

lapinharakka

= närhi

lapinhulluus

= lapinkuume, halu päästä Lappiin

lapsilykky

= lapsionni, onni saada lapsia

laulelias

= laulavainen

laupheus

= 1) laupeus; 2) halkaistuista tukeista veistetyt riihen ja saunan sisäkattolaudat

lauskutella

= maiskutella

lautausloukko

= pirtin nurkka naisten oleskelupaikkana

lavastaa

= 1) lavastaa; 2) valmistaa; kukas tämän on lavastanut? = kuka tämän on valmistanut?

lavittapäivä

= rokulipäivä; lavitta = makuulaveri, irtopenkki

Ei ole soma joutua lehistön hamphaishiin

= ei ole hauska joutua lehdistön hampaisiin

lehittäin

= lehti lehdeltä; kukka oon vain lehittäin varissu = kukka on vain varisuttanut lehtensä yksi kerrallaan

lehtitäi

= lehtikirva

leikkisana

= leikillään sanottu; älä sie leikkisanhaan suutu! = älä leikillään sanottuun suutu!

leikkisananen

= leikkisä puheissaan

leikkisuussa

= leikkimielellä

leikkiverinen

= leikinhaluinen

leipäpesä

= leivinuuni

leipäressu

= tornionlaaksolainen leipäressu, kuivat leivänpalat paistettu sianlihan kanssa

leiväkäs

= hyvinvoipa; hään oli niin leiväkhään näkösennä = hän näytti niin hyvinvoivalta

leiväline

= hyvinvoipa

lemmehtynny

= ei aivan täysjärkinen

lemmelinen

= lemmekäs, rakkaudella hellivä

lentohullu

= pähkähullu

lentojätkä

= kulkuri, tyhjäntoimittaja, maankiertäjä, vetelehtijä

lentosonta

= ripulin aiheuttama löysä uloste

liehuvalla perustalla

= hyllyvällä perustalla

liepas

= arvoesineen kangaspussi

lieväjuoma

= kevytjuoma

lihakas

= lihaksikas

lihamies

= voimamies

lihava tiistai

= laskiaistiistai

kipu oli liialisesti hälle

= kipu oli hänelle liikaa, kipu tuli hänelle ylivoimaiseksi

liikaleuka

= kaksoisleuka

liikajumalinen

= tekopyhä, ulkokullattu

linnunhieroma

= sulkasatopaikka

mulla on käsivarret linnunihola

= minulla on käsivarret kananlihalla

hään puhu linnunkielelä

= hän puhui houkuttelevalla äänellä

linnunkokko

= linnunpesä

oon se soma ko linnunpoika

= hän on niin ihana lapsi

linnunpäivät

= kissanpäivät

linnununi

= nokkaunet; nukuin linnununet = otin nokkaunet

linnunvaanimapaikka

= kyntämätön pellonkaistale

lintunen

= 1) pikkulintu; 2) rakastettuni

lintuonni

= onnekas lintujahti

lipilaari

= 1) lörpöttelijä, tyhjänpuhuja; 2) viekas

lippakieli

= lörppösuu, henkilö, joka ei pysty säilyttämään salaisuutta

littinokka

= litteänenäinen henkilö

livertää

= 1) visertää; 2) leperrellä; vauva livertää omihaan = vauva jokeltelee omiaan

livistelijä

= vastuita pakeneva

livistellä

= 1) livistellä, olla petollinen; 2) pakoilla vastuuta, puolustaa itseään

lohna

= 1) laiskamato; 2) vanha iso rumilus (esineestä)

loikistella

= loikoilla, laiskotella

loikki

= laiskuri, pinnari

loikuri

= usein ammuva lehmä

sillä loksutit hamphaat kylmästä

= hänen hampaansa kalisivat kylmästä

lonttunen

= kepponen

loppahuuli

= murjottaja, huuli pitkällä olija

loppua

= 1) loppua; 2) kulua loppuun, uupua, väsyä; mie alan loppua hänen kanssa = olen aivan väsynyt häneen; 3) kuolla; hään loppuu kohta = hän kuolee kohta.

loppuhoppu

= loppukiri

lopsakorva

= huonokuuloinen henkilö

lorikkaluontonen

= leikkisä ja puhelias

lorina

= 1) lorina, solina; 2) lörpötys, hölynpöly; mie piän sitä selvänä lorinanna = pidän sitä pelkkänä hölynpölynä; 3) pulina, sorina

lorisija

= lörpöttelijä

luikertelija

= viekastelija, luikertelija

luikki

= 1) kalanpoikanen; 2) salakavala henkilö; 3) kurkistelija, tirkistelijä; 4) poro, jolla on taaksepäin kallistuvat sarvet; 5) hevonen korvat luimussa; 6) pieni hauki

luikkiluontonen

= pakoileva

luikku

= vihainen ja ilkeä henkilö tai hevonen

lumiuppo

= upottava lumi

lumpsuttaa

= juosta hitaasti ja laiskasti

luomamies

= lapiointia ja lumitöitä hoitava mies

luononsiivo

= 1) kilttiluontoinen; 2) kunnollinen, siveäluontoinen

lupsusillansa

= alakuloisena; hän oon ollu lupsusillansa jo pitkhään = hän on ollut jo pitkään alakuloisena.

lurjustella

= kulkea toimettomana ja laiskana

luulematon

= luottavainen ilman mustasukkaisuutta, vrt. luulija = mustasukkainen henkilö

lymmyltää

= leikkiä piilosillaoloa

lystäilypaikka

= huvittelupaikka, huvipuisto

läpihaiseva

= löyhkäävä

makeapuhheinen

= kaunopuheinen, ilmeikäs = myös: makeasananen; makeasuinen

marjakarhuu

= 1) äkäinen karhu (liikkuu hillapaikoilla syömässä hilloja); 2) kovaääninen ihminen

mielikarhvaus

= katkeruus

murri

= hapan ihminen

olla murrukoihlaans

= olla alakuloisella mielellä

murrumainen

= tyytymätön

murruksilhaan

= huonolla tuulella

muutheelinen

= 1) toisenlainen, poikkeava; 2) vaihteleva, oikullinen; muutheeliset säät = oikullinen sää; 3) erilainen, outo; muutheelinen ilmiö = erilainen ilmiö

myllinmällin

= sikinsokin

mylvitellä

= mulkoilla

myrkkynen

= myrkyllinen

myrkkypussi

= myrkyllinen ihminen

myskäle

= lihas, muskeli

mätö

= 1) lahonnut, mädäntynyt; 2) nynny; mätölaiska = nynny, saamaton; 3) kaakki

möhlö

= typerys, hölmö

möhnäpulla

= kermapulla

möhömaha

= 1) möhömaha; 2) löysä vatsa; 3) ihramaha

mökehtiä

= murjottaa, mököttää

mökö

= itsepäinen, omapäinen

paikata mökönturkkia

= mököttää, olla suutuksissa

mökötyttäjä

= joku joka saa mököttämään

mölytauti

= raivotauti naudassa

mörkö mieli

= alakuloinen mieli

mörkö elämä

= kauhea elämä

tukka ko mörököllilä

= hoitamaton tukka

olla mössölänsä

= olla happamana

möykkylimppu

= paksu venäläinen leipä

möylikkö

= epätasainen maa

möyliskö

= iso pilvi

möyriäinen

= hyönteinen

hällä oon aina happaintunnu naama

= hänellä on aina hapan naama

olla iso naamasta

= olla suurisuinen

sie sait hältä nahat

= sinä sait häneltä rukkaset

nahjustella

= laiskotella, lorvailla

nahkaköyhä

= rutiköyhä

nahkalaiska

= patalaiska

naimahoiot

= sukupuolielimet

nakertaja

= lapsi

nalikuono

= nälkiintynyt, nälkää näkevä

nalkuttaja

= 1) nalkuttaja; 2) haukkuva pystykorva

oman navan töllistäjä

= omaan napaansa tuijottaja

narrikarvat

= niskakarvat, niskavillat

naskuttaja

= viettelijä

naukumaijanpoika

= saituri

nauraa kihistellä

= naureskella

nauraa präkättää

= nauraa hohottaa

navakka

= 1) navakka (tuuli); 2) koskettava, miellyttävä, hauska; 3) pirteä, reipas; pojala oon navakat otheet = pojalla on reippaat otteet.

mulla oli nennää, ette se tapahtuu

= minulla oli aavistus, että se tapahtuu

nenäviisas

= näsäviisas, saivartelija, rikkiviisas

niekka

= etevä henkilö, taitava henkilö

nikkinäkki

= näkki, vedenhaltija

nilkkus

= ontuva, ontuva ihminen

nirkunnarkun

= siinä ja siinä; sitä oli nirkunnarkun nokko = sitä oli nipin napin riittävästi

nirsu

= vastenmielisen näköinen ihminen

nirviskellä

= nakerrella, pureskella, maistella

niskajäykkä

= jäykkäniskainen, itsepäinen

niskapiiska

= letti, palmikko

niuha

= 1) valikoiva, nirso; äkäinen: hevonen oon niuha viehraamile = hevonen on äkäinen vieraampien kanssa; 3) sisääntaipunut, käpertynyt; 4) huonosyöntinen

niyheä

= pahansisuinen, tuittupäinen

noitos

= noiduttu kohde, noiduttu esine

nokimustat synnit

= pikimustat synnit

nokkahiiri

= päästäinen

nokkahuokonen

= nenäaukko

nokkaintua

= nyrpistyä, suuttua

nokkakkuus

= nenäkkyys

nokkamainen

= nenäkäs

nokkatarkka

= turhantarkka, pikkumainen

nokkaviisas

= näsäviisas

nokottaa

=1) koota heinä haravilla kasoiksi; 2) kuorsailla

nolonnolo

= hyvin nolo

nooli

= ahne, perso

noolinkuppi

= 1) ylimääräinen kuppi, esim, kahvia; 2) yli kupin laitojen kaadettu kahvi

nooliperse

= nirso henkilö

noronokka

= täi

nouatettava

= esikuvallinen; hänen elämä oli hyvin nouatettavaa = hänen elämänsä oli hyvin esimerkillistä.

nuhertaa

= aikailla, viivytellä

nuherus

= kuhnuri, laiskimus

nuhju

= kuhnuri, aikailija, hidas ihminen

nuhjukka

= kuhnuri, aikailija

nukahtaa

= 1) nukahtaa, uinahtaa; 2) kuolla, nukkua pois; 3) juoksettua, juustoutua; ternimaito oon jo nukahtannu = ternimaito on jo juoksettunut.

nukkua menheen

= jatkaa nukkumista

nukkua sianunta

= olla nukkuvinaan

nukkuja

= 1) nukkuja; 2) yövieras

nukkumapilleri

= unilääke

nukkuukset

= vuodevaatteet, makuuvaatteet

nulhjauttaa

= lopettaa eläin nopeasti

nuoskuttaa

= väsyttää, uuvuttaa

nupukka

= 1) pieni määrä jotakin; 2) tytöntyllerö (leik.)

nureksua

= kitistä, ruikuttaa

nurjamielinen

= töykeä

nurkumieli

= tyytymätön olo; olla nurkumielelä = olla tyytymätön

nussu

= nussiminen; mitäs sanosit nytten nussusta = mitäs sanoisit nyt nussimisesta

nuttelo

= hidas henkilö

nuttuskehveli

= aloitekyvytön henkilö

nutustella

= tehdä jotakin hitaasti

nuushöörninki

= sarvikuono

nyrkkipyyki

= 1) käsipyykki; 2) keskinäinen riita, keskinäinen kahnaus

nyttyrä

= 1) nyytti; 2) pikkuinen nainen; sie olet mulle rakas nyttyrä = sinä olet minun oma rakas pikkuinen nainen

näeskellä

= vilkaista, katsahtaa

nälinkuolio

= nälkäkuolema; sille tuli nälinkuolio = häntä kohtasi nälkäkuolema

nälkäkurki

= 1) laiha henkilö; 2) ahmatti, joka jatkuvasti on kinuamassa ruokaa

nälkäkurro

= jatkuvasti ruokaa kinuamassa oleva henkilö, ahmatti

nälännälkänen

= kuolemannälkäinen

näppärä

= kiltti, mukava; 2) nätti, sievä, soma, viehättävä

näpöttää

= 1) ujostella, hävetä; 2) olla olevinaan jotakin

nätti

= 1) nätti, soma, kaunis; 2) yksinkertainen, kätevä; 3) niukka, vähän vaille; nätti sata = vähän vaille sata; 4) nopsa, vikkelä; 5) työteliäs; 6) aika, melko; nätti summa rahhaa = melkoinen määrä rahaa; 7) voimakas; soon kyllä nätti nostamhaan mitä hyänsä = hän on voimakas nostamaan mitä hyvänsä.

nättipäinen

= typerä, tökerö

nääkätä

= 1) jyrsiä, nakertaa; 2) kuvioida leipäkammalla, pistellä leipäkammalla

nörröttää

= kuluttaa aikaa, olla hiljaa ja toimettomana

ohhoo

= vai niin

olalinen tai olaus

= olallinen, olalla kannettava määrä

olematon

= 1) ei olemassaoleva; 2) epätosi, olematon; 3) vähämerkityksellinen, arvoton; 4) hyvin vähäinen, minimaalinen

olemisentila

= olemassaolo, elämä

olento

= 1) olemus; 2) tunne, tunto; mulla oon semmonen olento ette.. = minusta tuntuu, että. ; 3) olemassaolo, oleminen; 4) elämä, olemassaolo; löyhty olento = helppo elämä; mites teän olento oon sielä lykästynny? = kuinka teidän elämänne on siellä onnistunut?; 5) kunto; 6) terveys, terveydentila; 7) yliluonnollinen olento, aave, haamu

olentojänis

= pihajänis

olentopuhe

= arkikieli

olipase!

= voi pahus!

olla juonilansa

= itkeä lohduttomasti

olla messinkissä

= olla alasti

olla sytyksissä

= olla pilvessä tai huumeessa

olova

= tuhti, pulska

omakas

= itsekäs, omahyväinen

omanen

= omituinen; se oon ollu niin omanen jo pitkhään = hän on ollut jo pitkään niin omituinen

omarakas

= itserakas

omarakhaus

= itserakkaus

omateko

= itsetehty tavara, kotona tehty tavara

omatyö

= oma työ, mielityö, harrastus

ongitella

= 1) onkia tietoonsa jotakin, urkkia, nuuskia; mitä se taas tuli tänne ongittelheen? = mitä hän taas tuli tänne nuuskimaan?; 2) kalastella

onnennäkönen

= hyvännäköinen, hyvinvoiva

onnenonni

= suuri onni

onnettaren tykkäämä

= onnettaren suosikki

onnistumaton

= epäonnistunut

ookkersorkki

= peltomyyrä

orjalinen

= 1) arka, alamainen, orjallinen; hän oon sulle orjalinen = hän nöyristelee sinua; 2) pikkutarkka, kirjaimellinen; parakraahvitten kansa ei tartte niin orjalinen olla = pykäliä ei tarvitse tulkita kirjaimellisesti.

orjanpaine

= syyllisyydentunto

orjuus

= 1) orjuus; 2) pelko, arkuus; orjuus oon jääny = pelko on jäljellä; 3) orjallisuus

ostohamphaat

= tekohampaat

ostosonta

= kemiallinen lannoite, keinolannoite

otus

= 1) karhu; 2) villiriista, metsästyssaalis; mettän otuksia = metsänriista

outopuhheinen

= oudolla tavalla puhuva, outopuheinen

Paakale!

= Voi hitto!

paatuska

= lihava ja kömpelö ihminen

pahailma

= huono sää

pahajalka

= paha tapa

pahajuoninen

= huonosti kasvatettu, oikullinen

pahakka

= vaikeakulkuinen maa, tiheä metsä

pahaliha

= himo, kiima, irstaus

pahalihanen

= himokas, rietas

pahalinen

= pahansuopa

pahamieli

= paha mieli, alakuloinen olo

pahamies

= paholainen

pahanen

= 1) vintiö; 2) niskoitteleva, uppiniskainen; 3) pahainen, vähäinen, pieni, mitätön; 4) pahanen! = pahus!

pahansiivonen

= siivoton henkilö

pahansopunen

= riitaisa

pahaolento

= huono olo, pahoinvointi

pahastella

= paheksua, harmitella

pahattauit

= kuukautiskierto, kuukautiset

pahus

= 1) pahuus; 2) olla pahuksissa = olla täpötäynnä, utareista käytetty; 3) ilkimys, häijy ihminen

painaintua juopoutheen

= vajota alkoholismiin

paistaa kissaamalla

= paistaa matalalla lämmöllä

paisteilma

= paahtava kuumuus

paistekala

= matalikossa päivää paistattava kala

paistekesä

= hellekesä

paistheet

= hellepäivät

pakkasenkihmakka

= pieni pakkanen

pakkasjuntti

= 1) ankara pakkanen; 2) paleleva ihminen

pakkastiitinen

= talitiainen

pakkattaa

= olla kakkahätä

pakkava

= 1) lihava ja voimakas; 2) tunkeileva

paksutuntonen

= tunteeton

palava

= 1) hiki; mulla tullee palava = alan hikoilla; 2) palava; 3) vaahtoava, esim. koski

paljonpuhheinen

= puhelias

palokuntahoppu

= tulipalokiire

pampukka

= pallero, pullea lapsi

panematauti

= luulosairaus

panetus

= panettelu

panna isompaa puolta

= valehdella

pannunperse

= viimeiset rippeet pannussa

lypsävä para

= salaa lehmiä lypsävä uskomusolento

parhaamittain

= parhaan kykynsä mukaan

parhaiksi

= 1) sopivasti; parhaiksi lämpiny vesi = sopivaksi lämmennyt vesi; 2) oikein jollekulle; oli hälle parhaiksi = se oli oikein hänelle , vrt. viro: paras = sopiva

parkariepu

= raukka

partakiiski

= itikka, ötökkä

partapäppäri

= kookas partainen mies

paruttaja

= itkijävaimo

paskafiertiäiset

= hilseilevän ihon palaset

paskaharakka

= 1) epäsiisti henkilö, huolimaton henkilö; 2) harakan haukkumanimi

paskahoppu

= kakkahätä

paskahärkin

= paskiainen, paskamainen ihminen, paskapää

paskakielinen

= vielä lastenkieltä puhuva lapsi

paskakummi

= 1) epäitsenäinen lapsi; 2) henkilö, joka katselee toisen ulostamista

passerska

= palvelijatar, tarjoilijatar

pattikala

= lihava kala

pehmeäkielinen

= hillitty

pehnata

= maata lötkötellä; siinä sie pehnaat = siinä sinä maata lötköttelet

pelkokarvat

= hevosen silmäkarvat

pelloppölätti

= linnunpelätin

penkkälinkka

= äkkijyrkkä vesiputous

perse

= 1) takapuoli, perse; 2) tavaroitten takaosa

persevilla

= lampaan takapuolivilla

persevä

= leveätakapuolinen

persokka

= pohjaan palaneet ruuan tähteet

persottaa

= tehdä mieli jotakin

peto

= 1) peto; 2) karhu; 3) mieto kirosana

petäjänpäristäjä

= lumimyräkkä

phaksata

= varata ensimmäisenä; mie phakshaan ruusun toortan päältä! = minä varaan ruusun kakun päältä!

pianaikhan

= ehkä

pieneilä
= väheksyä

pieremäruoka

= kaasuja aiheuttava ruoka

pierunylpeä

= paskantärkeä

pihtari

= kaksinaamainen henkilö

piinaintua

= joutua piinatuksi

piitata

= 1) piitata, välittää; 2) välttää; mie piittaan satheita = vältän sateita; 3) yhdistää poikkipuulla

pikastuttaa

= saada joku kiivastumaan

pikkuelävä

= pieni elukka, pieni hyönteinen

pikkukoulu

= ala-aste, alakoulu

pila-aika

= hukka-aika

pilluttaa

= haluta olla yhdynnässä, naitattaa

pimeää roikkaa

= epämääräistä porukkaa

pimplata

= 1) pilkkiä; 2) ryypiskellä, naukkailla

pimppeli

= pilkkionki

pimppinella

= ilman vaatteita juoksenteleva pikkulapsi

pippariisi

= selkäsauna

pippuri

= 1) pippuri; 2) pirteä, terve

pippurikakko

= piparkakku

pippuriluontonen

= pippurinen, ärhäkkä

pippuriämmä

= hapan ämmä, ärhäkkä muori

pirrapärrä

= polkupyörän räpätin

ottaa pirulaisen

= ottaa ryyppy

pirunpölvänä

= hullu

pissahoppu

= pissahätä

pissihaukka

= 1) hiiripöllö; 2) piekana; 3) äkäinen ihminen, äkäpussi; 4) haukkumasana henkilöstä

pitkähaamunen

= hämmentynyt, ymmällään oleva

pitkäkeitto

= hauduttaminen

pitkäkieli

= epäluotettava henkilö

pitkämielinen

= 1) pitkävihainen; 2) kärsivällinen, pitkämielinen; 3) harkitseva

pitkänokkanen

= utelias

pitkäsilmä

= 1) kiikari; 2) paljon voita puurossa

piuhkaluontonen

= äkkipikainen, helposti loukkaantuva

piukkapäinen

= äkkipikainen

piättelijä

= 1) tottelematon ajoporo; 2) änkyttäjä

piättäjävaimo

= ankara äiti

plimpokki

= sokko (leikki)

plätykkä

= lattea ja leveä, esim. kenkä

pohkio

= pohje

poijessa

= 1) pois sijoiltaan; 2) pois kotoa; 3) pois; mie olin vuuven poijessa kotoa = olin vuoden poissa kotoa; 4) kotoisin; mistäs olet poijessa? Mistä olet kotoisin?

poikakalikka

= pojannulikka

poikaklontti

= pojankoltiainen

poikkiväsyny

= lopenuupunut

porohenkinen

= poronhoitoon suuntautunut

posmittaa

= päästellä käsittämättömiä puheita

potkijalehmä

= lehmä, joka potkii lypsettäessä

pruikhautella

= syljeskellä

puhapaskaa

= puhdasta sontaa

puhasta paskaporinaa

= paskapuhetta

puhkuri

= väsynyt hevonen

puhua suun sisälä

= mutista

puhujarastas

= laulurastas

puhumamies

= puhemies

pulseva

= hyvinvoiva, pulska, terve

hällä värkkää pumppu

= hänellä reistailee pumppu

puolenpäivännuoskuus

= keskipäivän väsymys

puoliviisas

= ei kovin viisas

pusuvarma

= suudelmankestävä; pusuvarma huulimaali = suudelmankestävä huulipuna

puujumala

= jäykkä ja totinen henkilö, puujumala

puukkomies

= 1) puukkoa kantava henkilö; 2) kirurgi, leikkaava lääkäri

puuskapäinen

= oikkuileva, oikutteleva

pyryharakka

= eloisa ja vilkas lapsi

pystynenänen

= nenäkäs, hävytön, röyhkeä 

pyöryksissä

= 1) sekaisin; 2) hukassa, eksyksissä

päikkäräissä

= humalassa, juovuksissa, päihtyneenä

killin päivät

= helpot päivät, kissanpäivät, mukavat olot

linnunpäivät

= hyvät päivät, kissanpäivät

päähännousu

= suuttumus, järkytys

päännousema

= päähänpisto, oikku

pääteliäs

= itsepäinen

päätösahistus

= päätöksentekoahdistus, päätöksenteon vaikeus

pöhös

= turvotus, pöhöttymä, kyhmy; olla pöhöksissä = olla ajatuksiltaan sekaisin

pökerö

= 1) tyhmä, pöhkö, ajatuksiltaan sekaisin oleva; 2) vastaherännyt, unenpöpperöinen

pököttää

= kuluttaa aikaa, tappaa aikaa

pöllöpää

= hölmö, torvi, ääliö, mäntti, puupää

pöllötellä

= hullutella, kujeilla, ilveillä

pölyhiiri

= villakoira

pöntikkä

= paksukainen

pörhöstelijä

= perhostenkerääjä

pörriäinen

= eloisa ja vilkas lapsi

pörrytys

= pötypuhe

pörrö

= 1) hullu, mieletön, hölmö; 2) hulluttelija, hölmöilijä, 3) pörröinen

pörö

= 1) mörkö; 2) haamu; 3) täi

pöröplöti

= huono kahvi, litku kahvi

pösöläns

= 1) itserakas, omahyväinen; 2) umpilaho, puusta

pötkylähäntä

= kettu

pöyhkö

= äkkipikainen, helposti loukkaantuva henkilö

pöykköilä

= mennä kompastellen

pöyrypää

= hulluttelija

pööppäjäinen

= täi

raakajuonti

= ryyppääminen

viskoo rakheita

= sataa rakeita

raffeli

= jännäri

raffinen

= hyvännäköinen, rohkea, seksikäs, raflaava

rafinemanki

= hienous, hienostuneisuus

rahatuska

= rahaongelma

rahjastus

= 1) viivytellen ja huonosti tehty työ; 2) rasitus; olla jolleki rahjastuksena = olla jollekulle rasituksena

raiku

= 1) kaiku; 2) reipas, ripeä

raikas

= 1) ripeä; 2) raikas maku; 3) raikas, tuore maku; 4) raikas sää; 5) täysissä voimissaan, hyvässä kunnossa

raikuli

= iloluontoinen, hyväntuulinen, veitikkamainen

raithiisti

= 1) raittiisti; 2) siististi, kauniisti; 3) tehokkaasti

rakhauenkipu

= lemmentuska

rakhauenpettymys

= pettymys rakkaudessa

rakhauentauti

= rakkaudenkaipuu

rakhaueton

= rakkaudeton, sydämetön, tyly

rakhaus

= 1) rakkaus; 2) kiinnitysväline; nuottivenheen rakhaus = kahden nuottaa vetävän veneen kiinnitysväline

raksokka

= paksu sukka

ramikas

= kerskaileva, itseään kehuva

rantevuu

= sovittu kohtaaminen, tapaaminen

rapea

= 1) riittoisa, runsas; 2) rapea, hauras, hapera; 3) ripeä; 4) ei mikhään rapea = ei kovin hyvä

huolet raskauttava

= huolet painavat

ratukka

= kulunut esine; käyttökelvoton esine

raukka

= 1) raukka, pelkuri; 2) raukka, parka; 3) kummitteleva vainaja; 4) surkea, kurja, poloinen

raukkariepu

= raukkaparka

elämän rautanen laki

= elämän raudankova laki

reilunreilu

= itse rehellisyys

remphautua

= järkyttyä

rempsujätkä

= kulkumies

remulens

= sepposen selälleen, apposen auki, aivan auki

renttana

= jäniksenpoika, pupu

rentus

= huolimaton ihminen

rentustella

= hummata, juhlia

repiä leivän eestä

= rehkiä leivän eteen

repiä tyhjää

= raataa turhan tähden

reppastaa

= kävellä vaivalloisesti

repsakka

= topakka, tomera, reipas

reuhtana

= 1) lurjus, vintiö; 2) reipas ihminen, peloton ihminen

revohka

= 1) joukko, sakki, poppoo; 2) hämminki, sekamelska

riistakas

= runsasriistainen

rike

= 1) rike, vähäinen rikkomus; 2) noidan vieraiden mahtien avuksi kutsuminen

riksaa raksaa

= rasahdella; kuiva risukko riksaa ja raksaa = kuiva risukko rasahtelee

risusauna

= selkäsauna

rituratajää

= ohut risahteleva jää

riuhakka

= niskoitteleva, vastaanpaneva

riukas

= 1) pitkä, raskas, hankala; 2) sinnikäs, uuttera, itsepintainen

roikotella

= 1) touhottaa, ryntäillä, hyöriskellä; 2) kuljeskella ilman vaatteita

roitukka

= rohkea ihminen; pirteä ihminen

romhikko

= rosoinen maa, epätasainen maa, jäätynyt ja epätasainen maa

romisku

= lievä vilustuminen

rompotella

= rämpiä sinnikkäästi

ropahus

= lyhyt voimakas sadekuuro

ropahutella

= sataa kaatamalla

roska

= 1) roska; 2) rikkaruoho; 3) kelpaamaton ihminen, epäpätevä ihminen, kykenemätön ihminen

rotkottaa

= laiskotella sängyssä

ruantekokone

= keittiökone, monitoimikone

ruhjustaa

= rämpiä, tarpoa, tallustaa

ruhmu

= kömpelys, köntys

ruman frouvan pankki

= viinakauppa

rumanruma

= rumaakin rumempi

runtotyö

= raskas työ

ruokahuoli

= huoli leivästä

ruokailonen

= ruokaan ihastunut

ruokautua

= tulla ravituksi

rupeus

= 1) alku, alkuerä, lähtö; 2) riippuvuus; 3) tärppi, tärppäys, kalan onkeen käyminen

rupshauttaa

= pieraista

ruskatakkinen

= torakka

rutilaiska

= patalaiska

rutka

= 1) ryökäle, vintiö, riiviö, heittiö, lurjus; 2) runsas, roima

ruuhmiin rakentaminen

= kehonrakennus

ruumismaa

= hautausmaa

sie olet kaunis ko ruusu

= olet hyvin kaunis

nie en rupea milheen

= minä en halua ollenkaan alkaa

päivän valo rupeaa alkamhaan

= päivä koittaa

kala rupeaa

= kala nykäisee

ryffata

= pelata kovaa ja raakaa peliä

rymyjuhla

= remuisa juhla, juomingit

ryppyjää

= roisoinen jää, epätasainen jää

ryyppijä

= alkoholisti, juoppo

ryöjystää

= kulkea sateessa märissä vaatteissa

ryöpeä

= 1) kasvista: rehevä; ihmisestä: lihava; 2) kuohuava, vaahtoava; 3) julkea, röyhkeä, siivoton

ryöstökäs

=1) erakko, omalaatuinen ihminen; 2) poro: ryöstökäs poro = poro, joka ei seuraa tokkaansa

ryötky

= 1) heittiö, tyhjäntoimittaja; 2) huono väline; huono työkalu

ryöttä

= tahditon, sopimaton, sivistymätön, loukkaava, karkea; ryöttäilma = loskakeli

rähinäpesä

= levottomuuden pesä, häiriökeskus

rähjämäinen

= voimaton, (vanhuuden)heikko, raihnainen

räikkä

= 1) hellistin, kalistin, jänisräikkä; 2) risainen ja huono esine; 3) kaakki, hevoskaakki, koni, huono hevonen

räkäharakka

= kuivunut räkäklimppi

räkäklöntti

= tyhmyri, tylsimys, tolvana

räkäränni

= nenän alla oleva ura

rämpsy

= lumiräntä, lumisohjo

räntäpää

= villi henkilö, hurjapäinen henkilö, rämäpää

räpiskä

= hutilus, hutiloija, huolimaton henkilö

räpiä

= 1) rämpiä, tarpoa, tallustaa; 2) syödä rumasti, syödä rääppimällä; 3) tehdä jotakin pintapuolisesti, hutiloiden, sorkkia, rääppiä

räpsykarva

= silmäripsi

räpäkeli

= syvä lumisohjo, joka ei kanna suksia

räsmä olento

= hajalla oleva elämä; räsmä = rikkinäinen, hajalla oleva, rikkoontunut

räyhäkkä

= räyhääjä, häirikkö, riitapukari

räähkä

= 1) vitsaus, riesa, vaikea sairaus; 2) rääväsuinen ihminen, rivosuinen ihminen; 3) kelvoton ihminen, heittiö, tyhjäntoimittaja; vrt. räähkälintu = arvoton lintu, yl. tarkoitetaan varista, harakkaa tai närheä

rääsiski

= huolimaton ihminen, vastuuntunnoton ihminen

röhmy

= ahmatti, mässäilijä

röhöttää

= 1) röhöttää, istua ja näyttää itsevarmalta; 2) nauraa röhisevällä äänellä

rökkänä

= jokin pörröinen, jokin ruma

rökälys

= jokin märkä ja ruma

römö

= pröystäilevä, hulppea, näyttävä, komea, upea; römö piili = hulppea auto

römötti

= kömpelys, köntys

paikata rönnönturkkia

= murjottaa, jurottaa, mököttää

rössöstää

= epäonnistua työssä

röttelöinen

= ränsistynyt, romahtamaisillaan oleva

5. Kveeni

Sanontatapoja

Se oon niinko putaatti, joka ruokhaan kelppaa.

= Perunaa on aina arvostettu ja se sopii monen kanssa. Ihmisiä, jotka on sopeutuvaisia ja joustavia verrataan perunaan.

Aamen alle ja laukku pääle.

= Näin sanotaan kun ollaan oltu ahkeria ja saadaan työ päätökseen.

Ko kaakkuri kakkaa tullee sajet. Kaakkurin nähdään ennustavan sadetta.

Tervehdysfraaseja:

Aamuu, aamuu,

joka aamu!

Päivää, päivää,

koko päivän!

Ilttaa, ilttaa,

pitkin silttaa!

Voinnintiedustelu:

Kuinka se mennee? - Etheenpäin se mennee ko ei moiti. Mulla on nuttukat ja kallokat, ei ole hättää, vaikka talvi tullee. Nutukka - poronnahkakenkä, kalokka - jalkine

Kiitos kaffin eestä! - Kiitos niin suuri ko hevoinen, mutta ei juuri niin karvainen.

Jumalalle kiitos ja pirule paskaa! (Tässä annetaan kiitos taholle, jolle kiitos kuuluu)

Voi voi, ko se oon hullu niinko saapas. Sanotaan oikein hullusta.

Sie se kans nurree kinnas olet. Sanotaan nyrpeälle.

Hällä oon kyllä isot torahamphaat. Sanotaan riitaisasta, vihaa pitävästä.

Sillä on torahammas, sillä se torruu.

Ei ole kielletty suuttumasta, mutta pitkää vihaa pitämästä.

Pikku piika astiita tiskaa,

vihapäässä penkin alle lusikoita viskaa.

Kiroilemisesta:

Ei iso sana suuta revi eikä iso pieru persettä.

Paljon kiroilevasta voidaan sanoa:

Se nukkui sen nimheen ja nousi sen nimheen.

Se laulaa niin ko vittulintu lahopuussa.

Paljon kiroilevalle voidaan sanoa:

Sie olet niinko ristin ryöväri;

lapsille sanotaan:

Hyi häppee!

Hyi häpiä!

Puhu vain hirveitä!

Jumala pannee kuuman kiven kielen pääle.

Karkeita kirosanoja

Helvetti!

Hiivattu!

Perkelet!

Piru!

Rietas!

Riivattu!

Saatana!

Saateri!

Suotana!

Viholine!

Soimauksissa

Suotanan kissa ko meni piimäankkhaan! (maitokiuluun)

Miedompia manauksia

Helska, mulla oon nälkä!

Voi kuoppahaksen värkki!

Voi kärpänen!

Voi kärmet!

Voi taivas teki!

Voi tomppeli senthään!

Voi tontta senthään!

Tiesi tontta kyllä!

Voi rusken tontat!

Voi tuoi roukopää!

Voi surkatti!

Kun ollaan ikävästi yllättyneitä voidaan sanoa

Oi joi joi!

Voi herraton aika!

Voi hersku aika!

Voi kauhee tätä aikkaa!

Voi muoririepu niinko munankuori!

Voi pöppä! Pöppä – peikko

Voi trolli! Trolli – peikko

Voi voi, ko se on hullu niinko saapas!

Kun halutaan toivottaa joku pitkälle kuin pippuri kasvaa voidaan sanoa

Mene/ menkkää/menkhöön vaikka hiitheen!

Säästä:

Illan paha sää ei aamun methän menoa haittaa.

Auringonpaistet niin, ette silli seinhään paistuu.

Kovasta sateesta sanotaan:

se sattaa sata sattaa.

Se sattaa satamalla sattaa.

Tääpänä sattaa, huomena sattaa, tullee monta sattaa.

Kun ukkonen ajaa, niin haltiit ja trollit menevät maakuoppiin ja kivviin rakoihin.

Sananlaskuja ja ilmaisutapoja

Rakkhaus viepi vaikka oksattomhaan puuhun.

Aika mennee niin ko lintu lenttää.

Ei maaten tulla markat.

Ei se yrittämättä tule mithään.

Ei yksikhään saata päivää kiittäät ennen ko ehto tullee.

Ihmisellä oon kuolema kantapäässä.

Itte kellä on päivänsä. (viittaa kuolinpäivään)

Paljon sitä kuulee ko kauvoin ellää.

Taivas on korkkeela ja maa oon kova.

Ei kuulu sääsken ääni taivhaasseen.

Ihmisellä oon kuolema kantapäässä.

Niin se oon tässä maailmassa ja toisessa maailmassa ei ole käynheetkhään.

Rahala saapi ja hevosella päässee.

Rahala saapi vaikka sarvet päähän!

Työ se ihmisen opettaa.

Se, joka lusikasta alkkaa, se kauhhaan lopettaa.

Ei pijä pata kattilaa soimiit, net oon yhtä mustat molemat.

Ei ole hyvä muistaat ko on sama pää kessää talvee.

Aamusta päivä on pittiin.

Ahne, ette ottaa hongastaki mäihää.

Anna hevoisen ajatella, sillä oon iso pää.

Anna hevoisen hunterata, sillä oon paljon isompi pää.

Ei kaikki friiaukset ole naimiseksi.

Ei korppi korpin silmää hakkaa.

Ei luutonta lihhaa eikä päätöntä kallaa.

Ei ole maa miehittä eikä kylä kirvheittä.

Ei pesemättä puhdas, eikä syömättä lihava.

Ei pijä koiraa karvoista kattoot.

Ei pijä pata kattilaa soimiit, net oon yhtä mustat molemat.

Ei vanhuus mieltä lissää.

Ei vara venettä kaa'a.

Ei yksi puu pala eikä yksi ämmä toru.

Ei yksikhään saata päivää kiittäät ennen ko ehto tullee.

En muista suusta nokkhaan. Sanotaan huonomuistisesta.

Ennen parantaa Jumala säänsä, ennen ko met ihmiset tapamme.

Haukkuuva koira oon elävän kylän merkki.

Hoppu ei ole hyvä muu ko sonsaren (kirpun) pyy'össä.

Hopussa niin ko olis valkia nurkassa.

Hullu kyssyy enämpi ko kymmenen viisasta saattaa vastaa.

Hullu se oon, joka työtä tekkee, viisas pärjää vähemälläki.

Hulluja ei tarvitte kylvää ja kynttää, net kasvavat itteänsä.

Hulluna oon helppo elläät.

Hulluna oon paras elläät.

Hyvä anttaa vähästäki ja paha ei anna paljostakhaan.

Hällä oli hoppu ko Hipa-Heikki hii'en ja helvetin välilä.

Ittessä kussaki maassa on hänen skikkinsä. Maassa maan tavalla.

Ja isot oon laiskan kuormat.

Joka väärin kuulee, se väärin vastaa.

Ko hullu puhhuu, niin järki leppää.

Koirala oon koiran konstit.

Konstila ämmätki naihan.

Kuohleena koira tapansa heittää.

Kyllä maala viishaita ko merelä vahinko tapattuu.

Kyllä siinä oon kuulijaki, missä oon puhujia.

Kyllä vanhaa kissaki lakkii maitoa.

Kyllähän kysymiselä tullee tietähän.

Lapsen mieli ja lamphaan pää.

Lopussa se kiitos seissoo.

Lykky se pellaa.

Maassa maan laihin eli maasta pois.

Meni hukkhaan niin ko tina tuhkhaan.

Meni niin ko hohtimet kaivhoon.

Mie itte ja muut sitte.

Miestä sanasta, härkkää sarvista.

Mihinkä oon hoppu valmhiissa maailmassa?

Muuvala hyvä, kotona paras!

Net on köyhät, jokka hättäilevät.

Niin hoppu! Se kyllä oon tulitikkui noutamassa.

Niin ohukainen/ luja ko pierun kuori.

Nälkhäinen syöpi vaikka vareksen.

Nälkhäinen syöpi vaikka jäneksen.

Oon ko puusta pu'onu ja välilä vähän värättänny.

Oon niin ko paskala päähän lyöty.

Pane paska ja mene itte. (~oma apu, paras apu)

Pantu järki ei pysy päässä.

Parempi hiljain ko ei koskhaan.

Se joka keitetyn paistaa, se makkeen maistaa.

Se joka maata kuokkii, sitä Jumala ruokkii.

Se nauraa hyvät pahat.

Se oon moni, joka humalassa huuttaa, mutta harva, joka rapukassa rallattaa.

Se on harvinaista ko kuninkhaan kuolema.

Seppä tekkee ja hullu tullee ja laittaa. Laittaa = moittia

Sillä oli hätä myyäki.

Silmät söis ja vatta vetäis, vaan ei kestä heikot sääret.

Suolanen ja sakea, oon köyhän makea.

Tet oletta niinko paita ja perset.

Työ se ihmisen opettaa.

Valetteli niinko tuohia repi.

Vanhoja saapi nauraa, mutta ei vaivasia.

Viina viishaanki villittää.

Vilja maasta merestä vähenee ko aijan loppu lähenee.

Virkula päivää ja laiskala yötä.

Yks tykkää tyttärestä, toinen tykkää tyttären äitistä ja niin tullee kaikki naituksi!

Ylönkattottu kanto saattaa kuorman kaattaat.

Älä kysy kyyttii, mutta hyppää rekheen.

Äyristä se kruunu alkkaa.

6. Pohjois-Inkerin murre

Ahneudesta:Marjas käyves se sit ahmustaa, kiiree poimii, ahmustaa kaik itsellee. Hiä joka paikas ahmustaa, jot sais enemp toisii.= ahnehtii. Ahneus on kaiken pahhuuven juuret. Hiä ol' oikee ottava ja ahne.

Ahtaista kengistä: Kenkät on ahtaanpuolimaiset.

Outoudesta:Ai ko se ol' muist metka! = outo

Kun joku lähtee sen viimeisen kerran:Nyt hiä män ainijaks. Nyt hän lähti ikuisiksi ajoiksi.

Kun jokin on yhdentekevää: Miust on yhelaine, mitä hiä täst ajattelloo. = Minulle on yhdentekevää..

Sisimmästä: Syvämen pohjal liikkuut ajatukset.

Mekastuksesta: Sielt kuuluu alituine huuto ja kiromeno.

Viisaista toimintatavoista:Nyt ko se on viel alkuasja, ni most korjahuu. = Nyt kun asia on vielä tuore niin varmastikin se korjaantuu. Vrt. sisilian: Guai e maccarruna si mancianu càudi. = Ongelmat tulee ratkaista heti tuoreeltaan; [lit. ongelmat ja makaroni tulee syödä kuumina.]

Kiukkuisuudesta:Se ei huasta, jöröttää vua, on aina niinku ammuksis. = jöröttää kiukkuisena.

Ansioista, hyvistä ja ei niin hyvistä - viitaten ilmeisesti enimmäkseen viime mainittuihin ☺: Ansijookii on kaikellaista.

Pahanhajuisuudesta: Nuo kukkaset antaat niin pahan hajun.

Auttamisesta, kun ei auttaminen oikein luonnistu: Apulaisii on paljo, mut tolkkuu eij uo yhestkää.

Pelästymisestä: Lintu aristuu pois, ko ihmine männöö. = pelästyy

Kun lyödään niin että tuntuu: lyyvä kajahuttaa armotta.

Kovista löylyistä: As ko on kipakka löyly!

Riehumisesta: Lapsii ko et yhtää asettele, ni ne hullustaat lope kovast.

Kun on selvittämättömiä asioita: Miul ois häne kansaa vähä asjatekemistä.

Toljotuksesta: On sellane avosuu, jot varis lentää suuhu. Seisoo ko varis suu auk. Katsoo ko tarhapöllö.

Lörpötyksestä: On se avosuu, ei ällyy suuta panna kii. Se ei yhtää ajattele, ko sannoo lopsaattaa. Kenen puhheil ei pal'jo arvoo annettu, sanot't'ii se lämpsyttellöö. Lämpsyttää mitä sylki suuhu tuop. Huasteloo mitä sylk suuhu tuop, ves kielel vettää. Lärppä: Ei sil lärpäl hirvint mittää sannoo; myös: lärppäleuka = hölö. Se on sellane avomieline, huastaa, jot eij uo tolkkuu. Turhasta höpötyksestä: Huasta asjaa, älä lörpöttele.

Hyvänlaisuudesta: Se on avuline ihmine, pyyvät mitä, ni hiä tekköö aina.

Paranemattomasta taudista: Ko ei sua paranemmaa, ni iäp koko elikauviks vaivaamaa. Se taut vaivas häntä elikautisest.

Köyhyydestä: Köyhä ko kirko hiir.

Sopuisuudesta: Siin elet't'ii, ei riijelty eikä tapeltu eikä pahhaa mennoo ollut.

Lapsen heikkoudesta: Ko syntyy laps ja on heikko, ni ämmät sannoot, tiä eij ole elo-oma.

Elämän jatkuvuudesta: Jos miul on viel luotu elonpäivii, ni mie paranen.

Omantunnon puhtaudesta: Mie olen siint asjast puhas ko enkel.

Nauramisesta: nauraa suu selällää hahahaa. Hyö vua nauraat hihittäät, ko mie melkkuun venättä.

Haukotuksen tarttuvuudesta: Haikko männöö suust suuhu, orava puust puuhu. (haikko = haukotus), viitannee haukotuksen tarttuvuuteen.

Haistatteluja: Haista miu takapuoltain! Haista kissan häntää!

Elämän karikoihin varautumisesta:Ko tietäsit, jot mihi lankiit, ni hajottaisit olkii. Vrt. viron: Kui inimene teaks, kus maha kukub, küll siis õled alla paneks. = Jos ihminen tietäisi, missä kaatuu, hän varautuisi siihen etukäteen. [lit. laittaisi oljet alle]. Vrt. myös livvin: Ku tiädäzit kunne langiet, ga postelin sinne levittäzit. (postel =patja) Jos tietäisit, mihin kaadut, levittäisit sinne patjan. Kyllähän epäonneen varautuisi, jos vain tietäisi sen kohdan, jossa sen kohtaa.

Itsehillinnästä:Pittää pittää itsejää, ei huol' itkii kovast.

Huono-oppisuudesta: Sanottii harakanjalaks, kuka ol' huono oppimaa.

Kun talo on huonossa kunnossa:Tupa on ko harakapesä, ei siin lämmi kestä.

Kun mikään ei tahdo pysyä kädessä, myös kuvaannollisesti: Miks sie uot sellane harakopra, jot siult kaik putovaa käsist. Kuka ei ossaa pittää rahast tarkkaa, sitä sanotaa harakopra.

Harmistumisesta: Miul tul' nii harm.

Kun kuolema tuntuu olevan jo lähellä: Yks jalka on jo hauvas, a toin on hauvan reunal.

Elämän totuudenhetkistä: Sit hiä vast havat'soo oikee, ko tulloo tiukka ettee.

Kun jokin ei toimi: Heinälyöntäkone remppajaa, ei mäne hyväst puimuri?

Tyhmyydestä:Jos ei ois heitäint tuolaseks, ni viisas ihminehä hiä ois. Ihan hyötä hyväsillään ihmiset heittäivät viinan orjiks. (omasta tahdostaan) Sellane mölö, jot ei mittää hoksaa. Tyhmyyden lajeista:Hönttölöi on kahtatoist sortuu. Kun järki ei päätä pakota:Kasvoo ol' pal'jo, a ällyy vähä. Tyhmästä:Niin on ko pöllö, mittää ei ällyy.

Liiallisesta hyväntahtoisuudesta: Hellän syvämein takkee uon onneton.

Varovaisesti kävelemisestä:Kosetti jalkaas ja nyt kävelöö hellävarasest. (loukkasi jalkansa ja nyt kävelee varovaisesti)

Toiselle uskoutumisesta: Huastan hänel, jot syväntä helpottais.

Työskentelemisestä henkensä pitimiksi: Sen verra ruataa, jot pittää henkeese.

Kevytkenkäisyydestä:hepsankepsa = kevytkenkäinen nainen.

Raskaasta työstä, työn viheliäisyydestä: Raskas työ eij ou kestää herkkuu. Työ ko ois herkkuu, ni herratkii sitä tekisiit, talonpojat piält katsosiit.

Herkkusuisuudesta:Sellane herkkuperse, se söis vua makijoi. Se on sellane herkkusuu, jot sil ei muu kelpajais ko makija.

Kun jokin käy hermoille niin, ettei siitä pysty edes puhumaan: Se ol' nii kiusal'lista ja hermol'lista, jot ei kertoo jaksa. Kun joku on hermokimppu: Sie älä häntä hermostuta, ko hiä on muitekii nuoi hermokas.

Kun jollakulla on kissanpäivät: Kyl sil on oikein herrapäivät, ei huoli tehhä raskaita töitä.

Kun hiukan hiukoo:hieno nälkä = pikkuisen nälkä.

Pienoisesta hermostuneisuudesta:Hiä ain ol' hienos tuskas. = Hän on aina hiukan hermostunut.

Kun ollaan pukeuduttu hieman liian kevyesti:Sie uot lope hienosillaa, nythä on jo kylmä. = Oletpa ohuessa vaatteessa, nythän on jo kylmä. Älä miä paitasillais ulos, siel on kolakka. Vrt. livvin hiukan samantyyppisiin sanoihin: vilunjulakka = säästä, ilmasta: koleahko, viileä; vilunkauhakka, -o = 1) kylmyyden tunne; 2) kylmähkö.

Kovasta raatamisesta: Niin ruataa, jot on hattu hies.

Merkillisestä edestakaisesta ravaamisesta: Älä hilppaa yhä siel tuvas, anna lapsen muata (älä ravaa). Koko päivän hilppasin saunan ja tuvan vällii. Nyt ko hilppajaa meil, mikä täl l'ie mieles.

Pojista ja tytöistä sanottua: Sanotaa, pojat on kultaa, tytöt on hopijaa.

Puheliaasta: Hiä on nii huastava, huastaa vaik kenne kans. Huastaa lopisuttaa ilma tolkkuu. Kun puhutaan puuta heinää: huastaa puita heinii. Oikein puheliaasta: Pal'jo huastaa hurppajaa, ei anna sananvuoroo kellekää.

Kun joku ei juttele ylimääräisiä: Huasteloo vua tarpeelist asjat, ei rievaile turhaa.

Puhumisen seurauksista: Sana huavoittaa ja sana huavat parantaa.

Suuttujasta: Ko suuttuu, sit tuiskaa ja huiskaa.

Kun asiat ovat sekaisin/ huonosti:Kaik asjat ovat koton huiskin haiskin. Se asja män päin mäntyy. Monta kertaa ajattelit, jot nyt on kaik nuri. Kaikki asiat huonosti/ kaikki menetetty. Kun ollaan pahassa pinteessä:olla huutavas hukas = olla niin pahassa pinteessä, ettei tiedä enää mitä tehdä.

Hulluudesta: Hullui on yheksääkymmenää yheksää sorttii.

Kun joku ottaa kimpsunsa ja kampsunsa ja lähtee: Ot'ti möi kaik hunti munti ja läks t'iält pois. = myi kaikki tyynni ja lähti matkoihinsa.

Kun on tulipalokiire: Nii on kiire, jot eij uo aikaa huokaija. Niin on kiire ko kirpun jahis.

Oikein syvästä huokauksesta: Syvämest ast tul' huokaus.

Murehtikaamme hetki kerrallaan: Älä pie huolta huomisest, huomisel on huol' itsellää.

Kun ruoka on hyvää, mutta vatsa ei tykkää: Huttu on hyvä harteil, vaikija vatsal.

Kun lunta on tullut oikein kunnolla: Lunta ol' tuiskunt rappusii ettee, jot eij olt hiire hyppäämää jälkii.

Kun ihminen oikein ilostuu: Tul nii hyvä miel', jot hypäht'i ihan. Nii ol' hyvillää, jot oikee keikahtel'. Kun joku on ylen hyvillään: Nii ol' hyvillää ko pienet lapset. Kovasti ilahtumisesta: Hiä on vaik kui ilone, ko näkköö siut. Iloisesta pirteydestä: Anoppi ol' oikee pirtijä, pyörähtel' ko vie kala.

Vanhan ihmisen mielenlaadusta: Vanha miel' vähäl hyvitettää, vähäl pahoitettaa.

Hyvän elämän etsimisestä: läks etsimää hyvvyyttä = hyvää elämää.

Hädässä pienikin vara on hyvä: Hätä ko tulloo, ni sit kelpajaat kaik leipäkoverot.

Kun ei ymmärrä yhtään mitään: Mie en ymmärä siint hölönpöllöö.

Kun joku puhuu mitä sylki suuhun tuo:Huastaa ko hönttö = puhuu kuin älyvapaa.

Ilkeästä, pahantuulisesta:Tuiskahtelloo ja hyrskyy, on pahal tuulel koko uamun. Ko suuttu, ni män monenkirjavaks. Mitä sie uot nii mukseissais, ko et virka mittää? = pahalla tuulella. Vihastu niin kovast, jot muotooskii muutti. Aina se pahhaa sannoo, aina känkyttää. Sil on ain asijat pahast, ain kärnyttää. Onha niitä sellasiikii, mitkä eivät itsejääkää kärsi. = eivät itseäänkään siedä. Itse ois sorja, mut käytös on huono. Istuu körnöttää vihoissaa. Mite sie uot sit niiko leht'repo hänel, ko hiä ain hörskyy siul. (leht'repo = hyvänlainen) Sannoo pistävii puhheita. Kiukkune ihmine kil'juu ja kal'juu. Äkäisestä:Häne syvämee on sen verra noust, jot hiä ei siivo sannaa sano. Hiä on äkäne minu piällein. Ol' ain äkäne, suhk ja puhk kaikel viisii.

Niin makaa kuin petaa: Minkä tuakseis puat, sen iestäis löyvät; vrt. Muailmas ko hyväst elät, iestäis löyvät.

Loppumattomasta vihanpidosta: Hiä käikii ijäkaikkisest vihhaa pitämää.

Ujosta: Hiä ol' hävelikkö, ei kenenkää kans ilent huastaa.

Huonosta säästä: Ekle ol' ilkijä ilma. (ekle = eilen)

Kun on hieman kauhistunut tai muutoin vähän ei-niin-hyvällä-tavalla erikoinen olo: Miul ol' nii ilkijä, eiks siul uo ilkijä?

Ihmisen ei pidä kadottaa harkintakykyään, edes pieneksi hetkeksi: Minutiks ko ei tolkkuu tappaa, ni suat kattuu ilmasen ikkäis.

Pettymisestä: Näin unta. Ko havaitsin, ni ilmis olin harmillain, ko eij oltkaa sellain.

Koko armiaan päivän: uamupimijäst iltapimijää; ruataa päivä pimijäst pimijää = aamuhämäristä iltahämäriin.

Itkemisestä: itkii pahhoi mielijää. Tul' kot't'ii itkun kans. Itköö jorrittaa. Nirajaa ja narajaa ko portin sarana. Kovasti itkemisestä: Niin itköö kovast, jot ihan ihme. Ko itkin vatsain täytee, ni sit hautajaisii aikan ei ennää itkettänt. = itkeä silmät päästään. Yöitku: Lapsel on yöitku.

Herkkäitkuisuudesta: Kuka on herkkä itkemää, ni ne viet tulloot niiko itsestää silmii.

Itserakas:itseessuvatsija = itserakas, egoisti.

Kun ollaan erilaisia kuin yö ja päivä: Sie uot niin ettääl miust ko itä lännest.

Laiskuudesta: Kons on mua jiäs, kons kärsä kipijä. Nii on laiska, jot mittää ei kehtajais tehhä. Se laiskapötkö ko sai perinan, ni ei muut ko loikoo. Laiskansuon käi vetämää. Lorvi: Kyl sie uot lorvi, et kehtaa mittää tehhä. Lotkottaa: Laiska lotko ei muut ko muata lotkottaa. Siin on sit oikee luonolaiska. = huomattavan laiska. Niin on laiska, jot lusikkajjaa ei kehtaa pessä. Kävelöö luurailoo jouten. Virkko: Mie uon virkko makkaamaan. = ahkera makaamaan = laiska. Ei muuta ko söis herkkuu ja makajais. Laiskuus – ahkeruus: Eläjiikii on nii monelaisii, toine on nii laiska, jot ei kehtaa mittää tehhä. Laiskasta vetelehtimisestä: Ei kehant tehhä raskasta työtä, hiä vua hilkkuuttel' kyläl. Laiska: jouteolija. Ahkeruus – laiskuus: Iltavirkku, uamutorkku – se tapa on talo hävikki.

Aika parantaa haavat: Ko käyt mis etempän, ni sil välil niiko iähyttelet kaik surut pois. Aika surut saa haihtumaan. Män jiähyttelemää harmilojjaa.

Kun menee joten kuten: Mite sie jaksat? - Mänen ain ajast toisee.

Kun puhtia ei riitä: Nii uon olt jaksamato koko kesän.

Sadattelua: jukulista: Voi jukulista, ko siin on laiska mies! Voi jumalauta ko mie suutuin kovast häne piälleese. Miä kissa häntää! = Mene hiivattiin! Voi sie pakana!

Kamalasta taudista: jumalaluomane taut.

Ihmisen kurjuudesta: Se ihmine, jumalanluoma on onneton muan piäl.

Särkemisiä: Hampaita jyytää. Niin jäystää hammasta. Syväntä jyytää.

Vastarannankiiskistä: Mie ko kielsin, ni ei totelt, käi jämiköittelemmää vastaa. Kuka on sellane järetö, se käyvöö jepenoittelemmaa vastaa, ko käset mihi.

Syödä pitää, jotta ajatus kulkee: Huonost ko syöp, ni huonommast se järkikii ruataa.

Rohkeudesta: Rohkija rokan syöp, kaino ei sua kualiikaa.

Raihnaisesta: Hiäkii ko on sellane kaiskeraine ja hinteloine, kui hiä jaksanoo ruataa.

Kun jokin/ joku katoaa kuin maan alle: Män ko kala kaivoo, ei minkäälaista tietoo uo suatu.

Pahaluonteisesta, vaikealuonteisesta: Hiä on sellane, jot aina toista kaluvaa. Nii on järetö, jot ei sovi kennekää kans. Järettömä kans on vaikija tulla toimee. Ain huastaa karnuttaa. Karnuttaa kaikelaista pahhaa. Oikein pahaluonteisesta: Siin ihmises on sit kaik pahat. Tökätä: Hiä etsii ain sellasen puhheen, mikä toista tökkäjäis. Rähjäävästä: rähjä – Rähjä on sellane, jot vaik eij uo humalaskaa, ni rähjää. Pahansisuisesta: Hänel on paha sisu, oikein on kiukukas. Riitaisasta: Hulluha tyynel torruu, tasasel tappeloo. Ko suuttuu, sit tuiskaa ja huiskaa. Mite vua hiä tulloo tuolase tuiskuri kans toimee. On sellane tuittupäine, niiko ois järetö.

Kun joku näyttää kerrassaan kamalalta: Lopen on kamalan näköne.

Harvinaisesta ominaisuudesta:Koko taivaa kanne al eij uo sellasta ihmistä. Voinee viitata mihin tahansa ominaisuuteen, joka on kovin harvinainen.

Vihaamisesta: kantaa vihhaa toise piäl. Vimma: Ol' vihan vimmois. Äärimmäisestä vihaamisesta: En suvatse silmämunissainkaa nähä tuota ihmistä.

Kateudesta: Hänel on kateus, ko toine ellää hyvi.

Kun joku kirota pärrää kuin mustalainen: Nii kirovaa, jot kaik kauhistaa.

Huonoista kengistä: kehnoläntä: Suappaat on kehnolännät. Mikä ei ole täyves kunnos, se on kehnoläntä. Kehnopuolimaine: Kenkät on kehnopuolimaist, mut välttääthä nuo.

Viitsimisestä: Nii käi kehtoittammaa, mihikää ei ennää kehtajais lähtii.

Kehuskelijasta: Se oi oikee kehuskelija, kehhuu vaik mitä ei olekaa. Vrt.Sanotaan liioittelevalle, rehentelevälle: Vouhkis, vouhkis ja joka puussa orava. (Kuopio) Et sää mikkään o vaikka sua äitis aina kehhuu. (Tyrvää)

Kotityrannista: Hiä onkii sellne keisar kotonnaa, jot häntä kaik pelkäävät. Sillo se alko pittää pahhuutta koton.

Hyvin nukkuvasta:Nii makkaa ko kesäheinä.

Lasten luonteesta: Lapset on lystilöi, huastaat suoraa, ei mittää kierostele.

Suuttuvasta: Oikee ko suuttuu, ni kiihtyy, jot syttyy ko tulel. Törähellä: suuttuu törähellä. Ko suuttuu, ni urrittaa koko päivän.

Kiireestä: Kiiree kynsis. Ei sil uo konsaa aikaa istuu, se on sellane kiireepitäjä. Niin on kiire ko kirpun jahis. Kovasta kiireestä: Minjan pittää olla ain tulos ja mänös. Äärimmäisestä kiireestä: Nii on kiire, jot eij uo aikaa selkää suoristaa.

Elämä on viheliäistä: Elämä on kipero ja kopero ko pukin sarvet.

Elämän monivaiheisuudesta: Häne elämääse on olt nii kirjavaa. Pal'jo on ihmine elämäs kokent.

Känniräyhäämisestä:Mis on humalikkaita, siel on kiromeno. Humalikkaat ko suuttuut, ni siin on kaikkii kiropuhheita. Tul' humalas kot't'ii, huiski, kirroil, pahhaa mennoo pit'. Ärmäillä: Ärmäilöö ko karhu. Juopunut aina ärmäilöö, etsii mist sais riitaa.

Henkilöstä, joka ei kestä kärsimystä: Sie uot nii kirppu, sie et yhtää jaksa kärsii.

Terveestä: Nii on terve, jot eij uo kirpu kipijää.

Kiittämisestä: Se kissaa kiittää, kel eij uo muuta elläintä.

Taudista:Se tauti ei tapa, a kituttaa. Kovasta taudista:kovataut: Hänt kiusajaa kovataut.

Riidasta: Ko lähtöö kiukkuu tahe riitaa, ni sannoot, läks kahakka.

Vanhuuden sairaus:Elämä on kiusallista, ko uot vanha ja läsivä. (läsivä = sairas)

Yöllä liikkujalle: kolikoija: Mis sie siel yöl kolikoit?

Erehtymisestä: Hevone kompastuu neljältkii jalalt, mitä sit ihmine. Vrt. vepsän: Hebo om nelläl döugal da i se lanktob. = Hevonen on neljällä jalalla ja kaatuu. Viittaa siihen, että ihminen on erehtyväinen: Jos kaatuu hevonen neljältä jalalta, mikä ihme se on jos ihminen kaatuu kahdelta. Suomen: Kompastuu hevonen neljältä jalalta, saatikka ihminen sanalta.

Kun jostakusta ei kuulu mitään: Ei kuulunt, ei kopajant.

Saita mutta ahne:Itse ottais koprat auk, a toisel ei antais konsaa. (kopra = koura)

Kotitöiden kirouksesta: Kot'työt ei lopu konsaa.

Oikuttelevasta:Kyl se ukko vua ol' koukukas. = oikukas

Kovasta satamisesta: Nyt tulloo vettä, niiko ihan ämpärist kuataa. Sattaa niin jot lorajaa.

Luonteen salattuudesta: Lehmä on piältnäkösijjää hyvä, miten lie kujjeiltaa. Tyttö on piältnäkösijjää sorja, a luontoo ei t'iije. Vrt. Moni kakku päältä kaunis.

Kun asiat eivät mene odotusti: Mein asjat kaik männiit kuperkeikkaa.

Oikein kylläiseksi syömisestä: Kuka syöp itseese kylläiseks, ni sannoot, jot nii on viärällää ko kana.

Kurjasti elämisestä: ellää kurjast.

Tyytymättömyydestä: Tyytymätön ihmine aina kurnuttaa. Aina sie turtutat ja olet tyytymätön. Konsaa eij uo asjat mieliks. = ei ole koskaan tyytyväinen

Humalaisesta: Nii ol' humalas ko taivaa käk. Niin ol' humalas, jot ei tietänt täst muailmast mittää.

Alati touhuavasta: Luonto ei anna joute olla, se pittää käpelehtää vaik mitä.

Aina vain sairastavasta:Lässii kötköttää, ei kuole eikä parane.

Rauhallisesta: Se on rauhaline ja navakka mies, eij uo sellane lehilenneteltävä.

Hyväntuulisuudesta, mutta myös viekkaudesta: Ei kukkaa uo ain ko leht'repo. = Ei kukaan ole alituisesti hyvällä tuulella. Sen lyhven ajan hiä on siu kansais ko leht'repo, jot sie et tiije uatellakkaa, mitä hänel on mieles. Leht'repo on kuka huastaa viekkaast ja on sellane kavala.

Suuriruokaisesta: Mikä syöp oikee paljo, ni sitä sannoot, jot se on sellane leipähukka.

Äkkipikainen: Äksyy suuttuu, mut joutsaa leppyykii.

Ystävällinen silmien edessä, vallan muuta selän takana: On sellasii ihmisii, jot liemailoot siun kans, a ajattelloot toista. Linksa: Linksa on sellane, kuka ei huasta yhtä viisii, linksailoo sinne tänne. Läpliipattu: Läpliipattu on sellane, kuka jokahisen kans on hyvä, mut kaik pettää. Läyhä: Läyhä on siun kansais hyvä, a toisel siust huastaa pahhaa. Ei se sillo pahhuuttaa näytä, ko meinajaa ketä itsellee. = liehitellessään ei pahuuttaan näytä. Puaruvaa selän takant, a suust suuhu ei sano mittää. Sil on pahat puhheet. Hiä on sellane silmäpalvelija, mikä on hyvä vua ihmisii aikan. On kavalii ihmisii, siun kans huastaa hyväst, a selän takkaa kavaltaa.

Arasta: Nii on arka ko lintu.

Sivu suunsa puhumisesta: Mikä on oikee ketteräkieline, ni hiä sannoo lipasoo, ei voi kielee al pittää. Sellane lipetti, sen kiele al ei kestä mikkää. Se on oikein itse lipetti, kielees kans vatkajaa ja lipettää. Älä loilottele ympär muailmaa asjojais.

Mielihalusta: Nii tek miel', jot oikee kiel' lipatti.

Toisten asioiden kaivaja: liuha: Liuha on se mikä oikee liverehtelöö ja läyhäilöö ja asjoi tutkii, toisii moittii, toisii kiittää.

Viekkaasta: Viekas ihmine livertellöö, ko tahtoo mitänipuit siult suahha.

Äänekkäästä: loilotti: Loilotti on kuka huutaa aina loilottaa.

Juoruavasta: Huastaa loruvaa, vähä lissäilöö siihe.

Häpeämättömästä:Se on ko luontokappale, mittää ei häppii.

Kun ei sytytä: Luontokappalekkii ennempää ymmärtää ko hiä.

Ronkelista: Luu liha valitsijal, kuor leivä alkajal.

Höpö, höpö:Löpö, löpö!: Äit, mie tahon männä naimisii. - Löpö, löpö! = höpö höpö!

Veltosta: löpöskä, ihmisestä: Löpöskäst ihmisest ei ole itsees puolustajjaakaa, se on veltto sellane. Esimerkiksi kasviksista voidaan sanoa: Akurts ol' jo sellane pehmijä löpöskä.Vanha tatti on ihan löpöskä. (akurts = kurkku)

Litimärkä:löttömärkä: Mie olin ihan löttömärkä.

Kun joku/ jokin lähtee näyttävästi: Lähtii ko täi löylyst.

Kipakasta pakkasesta: murhapakkane. Ol' oikee murhapakkast, ni hiä ol' siel yötäkii. Tänä talven ol'l'iit oikein murhapakkaset. Ukko saikii vahvan hallan harteillee. On hirmu pakkaset.

Ihmisten kanssa huonosti toimeen tulevasta: Ei ossaa olla ihmisii kans, on ko metsäpeto. Äkäsest ihmisest sanotaa, niin on ko metsäpeto. Mutkakas: Nii mutkakkaa ihmise kans on vaikija ellää. Istuu ko mörkö kammarissaa. Hänel on oikee reistaaja laps. = oikukas. Laps käi nii reistaamaa. Otti sellasen miehen, jot ei muuta ko reistaa häntä.

Murheettomasta elämästä:Nii elet't'ii, jot eij olt eiskää murhetta eikä hättää. Elettiin ikään kuin ei ensinkään olisi murhetta eikä hätää.

Kovin suolaisesta: myrkkysuolane: Keitos on suolattu ihan myrkkysuolaseks. Nii on suolasta ko myrkkyy.

Kuolemansairaudesta: Olin niin läsivä, jot meinasin jo mättään al mänen. Olin niin sairas, että luulin jo noutajan tulevan.

Ihmisestä, joka kaipaa vähän liikaakin seuraa:Se mihi piäsöö, ni istuu nahjaattaa vaik puolee yöhö ast. Sanotaan ihmisestä, joka ei lähde kulumallakaan.

Nahjuksesta, hyödyttömästä, kykenemättömästä: nahjustaa: Nahjus mittää ei sua aikoi eikä ossaa, koha nahjustaa. Sellasest kehvelist nyt mihi on, koha pyörii ko hämähäkki. Niin on ko kämärä, ihan kykenemätön mies. Sellasis töis ko eij uo olt, ni se tekköö sellaseks nuhjakaks. Olen tänäpäin niin nuhjakka. = aikaansaamaton, töihin enemmän vähemmän kykenemätön. Aikaansaamattomasta myös: töpeht'ii: Uamust iltaa töpehit, a työtä ei näy missää.

Jämäkästä ihmisestä: Toine ihmine on oikee napakka, a toine on sellane röksä. (jämäkkä – nahjus)

Arvottomasta tavarasta: Tuvaluhtii kertyy kaikelaista nyrttyy ja narttuu.

Naisen ei niin mairittelevasta luonteesta: Jos tuot aina nauravan naisen, tuot turhat tarinat talohois. Älä tuo tyttöö turhannaurajaa, älä tuppisuutakaa. Älä tuo tyttöö ylpijää, älä ynsijää, älä turhannaurajaa, älä tuppisuutakaa.

Kun asiat tehdään kunnolla ja ollaan kunnollisia:navakka: Toine tekköö navakast työhööse, a toine hosuvaa, jot eij uo mittää tolkkuu. Tyttölapsen pitäis olla nii navakka, ko kiv kive sisäs. Navakka ihmine ei kaikkii asjojaa selittele toisil. On sellane pehmeroine, ei ossaa olla oikee navakka. Pehmeroine = lempeämielinen. Myös: navakkahermone = Kuka on navakkahermone, ni se kestää pal'jo. (navakka = ~jämäkkä, kunnolla asiat tekevä)

Kun niistetään vähän liikaakin: Nii pittää nyystää, jot oikee nenäkuonokii on kipijä.

Elää oman onnensa nojassa:Elä oma onneis nojas.

Uteliaasta: olla nokkinee joka paikas.

Kun poika ei saakaan morsianta tuosta vain:Poika ko tulloo kysymää tyttöö, isä sannoo, ei sitä nuoituostaa anneta.

Kun tulee pahalle mielelle: Ei huoli sannoo, hänel tulloo sit siint nuramiel'.

Terve – sairas: Ain ol' terve, nyt on nii nurjakka. Nuuru ei ole läsivä eikä terve. (läsivä = sairas)

Saituudesta: Kuka on oikein nuuka, sitä sanottii saivarentappaja. (saivare = täi)

Huonosta elämästä: Ihmine nyrpistyy kehnost elämäst.

Vastoinkäymisistä oppii viekkaaksi: Nälkä noijaks opettaa, pahat päivät tietäjäks.

Yötä myöten kuhkimisesta: Koko yön ohki ja puhki.

Kun asiat ovat raiteillaan:Asjat on oikeillaa. = järjestyksessä

Kun puhutaan oikeaa asiaa: Huasta oikijaa asjaa äläkä löpöttele tyhjää.

Oikea-aikaisesta ahkeruudesta: Kuka kaiket kesät onkii, sitä talvel nälkä tonkii.

Hyvästä onnesta: Meit hyväst onnisti kalas.

Kun onni suosii: Kel on onnii, ni ei huoli ymmärystäkää, se onni valvoo ymmärykse piäl. = ~Kun onni suosii, voi olla vaikka tyhmä, siitä huolimatta onni aina vain jatkuu. Hiä on osakas, hänel käyvöö onni joka kohas. (osakas = hyväonninen)

Hämmästyksestä: Sano nii osovast, jot miult jäi suukii auk.

Oveluudesta: Ovela näkköö ettee sekä takkaa ja tietää, mist mitä suap.

Kun kaikki vaihtoehdot ovat huonoja: Paha nii, paha näi. Paha joka tapauksessa; voidaan sanoa kun ihminen voi valita kahden tilan(teen) väliltä, ja molemmat vaihtoehdot ovat huonoja. Vrt. englannin: Hobson's choice (Br.) = kun puhutaan kahdesta yhtä lailla epämieluisasta vaihtoehdosta, joiden väliltä on valittava, etkä voi siis olla onnellinen.

Painajaisesta: Painajaine unis rutistaa ihmistä.

Ulkoa opitusta, päähän paukutetusta: Panentamiel' ei piäs kestä.

Työn palkinnosta: Ko on jalat paskas, ni suu on rasvas.

Kun järki ei liikoja päätä pakota: Hiä ol' sellane niiko pehmeroine, eij olt iha viisas. Pehmeroine tarkoittaa tässä ihmistä, joka on päästään vähän pehmeä.

Liian hyvänlaisesta: Pehmijäluontone ihmine ei jaksa pittää puolijaa.

Salaisuus: Se on peittoasja, ei huol' kellekää sitä virkkaa.

Asianmukaisesta pukeutumisesta: Pua kunnokkaast nutut piälleis, jot et uo ko mikäkii pelehys. (pelehys = pelätti)

Kun asutaan jossakin Jumalan selän takana: Hiä sorrii uppo päivät tuol mual perspyllys.

Kun vaateparret eivät kestä: Siul ei kestä pirunnahkaset persust'imetkaa.

Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista: Nii repokii sannoo pihjalamarjoist, jot ko eij uo, ni eij uo tarviskaa.

Hulluudesta: Anna hullul pilli, ni se puhhuu jot halkijaa.

Jonkinlaisesta ylimääräisestä hieman hermostuneesta "toimeliaisuudesta": pippelehellä – Pippelehtii, hiä pittää sellasta kiirettä. Pippelehtelöö, on ain niiko hienos liikkees. Pippelehtii ko hiir tyhjäs tynnyrus. Sano pahan sanan, nyt ei taho anteeks pyytää, siin pipelehtii.

Pitkävihaisuudesta: Sie ko oisit pitkävihane, ni et sie kerkijäis leppyykää.

Toisen tyhmänä pitäminen:pittää toista hönttön.

Parantumisesta:Läsivä ol' ponnellaa, eij olt kipuloi, ei vaivoi. = ~Sairas tuntee olonsa paremmaksi.

Kun mies on porsas:Kyl se on porsasmoine mies.

Kun on paljon hyönteisiä: Puarmii, siäskilöi, hytykköi ja mitä siel metsäs eij olt. = oikein runsaasti kaikenlaisia hyönteisiä

Yhtämittaisesta työskentelystä: Yhtee puhkuu tein kaik, nyt väsyin.

Ihmiselon luonteesta: Kaikelaises pulas pittää ihmisen olla.

Kännipuuhailusta: Ko alkaa rötkäillä humalas, ni koko ihmise arvokii putovaa. Viina vie mielen: Viina viisaankii villittää.

Ei omena kauas puusta putoa: Juurellee se omena puust putovaa, omena ei puust kauvaks puttoo.

Elämänkokemuksesta: Se jo katsoo elämääse ettee, kuka on jo nuoi pyöritelty. Vrt.Suomen: joku on monessa liemessä keitetty. Elämänkokemus opettaa ihmisen varautumaan tilanteisiin ennalta.

Kun sää on kamala: Ulkon on suur pölinä, tuuloo ja sattaa, jot ei sua silmii auk.

Ahkeruus palkitaan: Pittää ruataa ruamakkaa, sit suat kakkuu puatakkaa.

Lasten kirmailusta: Lapset rehnustaat ja rähnystäät lumes.

Rikkauden ja köyhyyden suhteellisuudesta: Toine on rikas suures köyhyyvessää, toine on köyhä suures rikkauvessaa.

Turhuuksista: Kaik heil pittää olla, kaikelaiset rimpsun rampsut.

Kunnolla työskentelystä: Pittää tehhä kunnollee, jot ei tule ripi rapin. = huonolaatuista

Kun tauti kestää aina vain: Täst piätauvist on olt kauvaline riähkä.

Puheliaasta: roppeekolkka – Sellasta sanotaa roppeekolkaks, kuka on oikein räpät't'i. = puhelias

Roskasakista: roskakas: Siel ol' niin roskakasta kansaa.

Raskaasta työstä: runttutyö: Tekköö kaik runttutyöt itse.

Kiroilemisesta: kirota rämmäättää: kirota rämmäättää lapsiin aikan.

Kun asiat ovat kovin huonosti, epäjärjestyksessä:Asjat ko on rätkällää, ni syväntä kalvaa.

Syömisestä: Pittää syyvä vatsa täytee, jot ei huoli rötkytellä nälkäsen.

Salaa vihaavasta: Se on oikee salapurija, ain puskoo vihhaa itseksee.

Kun lunta tulee salaa ☺: salatuisku: Salatuisku on ko tuiskuvaa muata myöten, tekköö sellasii jo ualtoloi.

Hölmölle sanottua: saparoveits: Kuka ol' hölmö, sitä narrat't'ii: miä kysymää saparoveistä.

Humalaisesta, kun ollaan huolellisessa maistissa: humalas ko seinäkello. (Selitys: nojattava seinää vasten kuin seinäkello, jotta pysyy pystyssä, heh!)

Kun asiasta ryhdytään supisemaan: Siint asjast tul' sellasta sipinää ja säpinää.

Ei niin mukavista asioista: Näit kaikkii sittasii asjoi kehtajaa huastaa. (sittane = paskainen)

Näsäviisaasta ja muutoinkin vähän "liian erinomaisen" viisaasta: sittaviisas – Älä uo nii sittaviisas, lit. paskaviisas.

Äärimmäisestä säästämisestä: siästää: Mie siästin sitä ko silmää piäs.

Niin ne työt valikoituvat: Eriksee on saijunjuojat, eriksee on sonnanluojat. Erikseen on teenjuojat, erikseen sonnanluojat.

Kun ei enää löylyä riitä: Löyly käyvyy loppumaa, on ennää suhulöyly.

Kun päivä kuluu niin nopeasti, ettei ehdi sanoa kissaa kuin pitkähäntäiseksi elukaksi: Päivä män jot sujaht.

Ilman syytä: Suuttu sujahti ilman asjatta. = syyttä suotta

Miellyttävistä puheista: Hänel on ain nii sulavat puhheet.

"Tuuliviiri yllä talon katon" -persoonista sanottua: sulkka: Sulkka on se, mikä liverehtää toisii kansa ja toisii kans on äkäne ko karhu.

Säätilan vaikutuksesta mielialaan: Kons on ilmat sumuset, sit on mielet suruset.

Et ole sokerista: Et uo suolasäkki etkä sokursäkki, et sula, vaik kastut.

Ihmisen viekkaasta perusluonteesta: Kes on suonii, siin on juonii. ~Jokaisessa ihmisessä on viekkautta.

Kun ei toisten asiat jaksa kiinnostaa: Mie uon nii väsynt omist asjostain, jot minnuu ei ennää vieraat asjat sureta.

Kun ollaan jouduttu pahaan paikkaan:olla kahe suve välis = olla pahassa paikassa, lit. kahden suden välissä.

Ei saa olla pitkävihainen: Suopha se Jumala suuttumaa, mut ei viikoks vihhaa pitämää.

Hätä keinot keksii: Nälkä opettaa suvenpojankii ulvomaa.

Kun on paha mieli: Syvä on syrjällää.

Kun oikein suuttuu: Se ko männöö häne syvämehhee, ni hiä ei koht lepy.

Kukin on omassa tilanteessaan ja sitä kautta kykenee empatisoimaan muita: Syönyt sika ei t'iije syömättömän vajaisuutta.

Hyvin vanhasta: taivaanvanha: Hiä ol' jo taivaanvanha.

Ei niin fiksusta sanottua: Kuka eij olt viksu, sanot't'ii on ko tappurakuontalo.

Joka paikkaan änkeävästä: Niin on ko harakka joka tarakas.

Tauti tulee odottamatta: Taut ei tule kello kaulas.

Ahkeralle aina jotain syntyy: Tekijäl tulloo jottai, a tekemättömäl ei mittää.

Toljailevasta: Ko kävelöö ja katseloo, sanotaa, mitä sie siin tellailet.

Työn luonteesta: Tiä työ on ko tervan juomista. Kyl se ojakaivamine ol' hänest tervaa.

Unettomuudesta: Ei tule un silmää, vaik tervajaisin silmäin.

Kun terveys reistailee: Terveyyve kans on asjat pahast.

Äärimmäisestä väsymyksestä: Mie olen iltasil niin väsynyt, jot en ennää t'iije ommaa nimmii. Väsyksis: Olin väsyksis ko koira.

Kärsivällisyydestä: Ole toivos ilone, kärsivälline murhees.

Kun ei ole kaikki ihan kotona: Sellasii huasteloo, jot liek hiä tolkussaakaa.

Kovasta työnteosta: Hiä tekköö tulisest työtä. = kovasti

Ei hoppu hyväksi: Kissa ko kiiree tekköö, ni sokijat ne tulloot pojatkii.

Tuskaantumisesta, tuskaisuudesta, tuskallisuudesta: Olen niin tuskaitunt, jot en taho mittää tehhä. Asjat on pahast, hiä ol' niin tuskaine. Olen niin tuskahine tuon lapsen takijaa. Tuskalliseks käyvyy t'iä elämä, ko uot läsivä. Läsivä = sairas.

Ei tyhjällä elä: Ei mies merta syö eikä tyhjäl elä.

Lihavuudesta: lihava ko tykki.

Joutilaisuudesta:työtoim: Sil työtoimii eij uo mittää, joutilaan kävelöö hulkkuuttelloo. Myös: Ol' kaikkinee työtö, ei kehant mittää tehhä eikä oppii mittää.

Täi-idiomeja: ellää ko täi puuruavos. Nii on ahas, jot ei piäse täikää juomaa. Sen piäs on muutakii ko täilöi. Sanotaan henkilöstä, joka on älykäs. Täi miehes, kirppu koiras. Aina jokin vaiva elävässä.

Äkäisestä: Syvän on täynä. Sanotaan äkäisestä.

Ahneesta: Sie uot nii paljo vuativa, siu säkkiis on ain täytymätö.

Pahasta ruoasta:töykijä: T'iä on niin töykijää syyvä. Sanotaan pahasta ruuasta; töykijän rasvasta = hyvin rasvaista.

Unisuudesta: uamu-unine: Issäin ol' iltaunine, emmoin ol' uamu-unine, mie raukka tulin molempii. Sellane unelikko, häntä ain nukuttaa. Iltaun nukuttaa, mut uamu-un on makijampaa. On iltaunine ja uamust ahkera makkaamaa.

Kun aina vain homma jatkuu: Uppo illat hiä istuu meil. Uppo päivät olen täs kotonnaa.

Sairastelevasta: vaivaloine: Se on raukka nii vaivaloine, ain on tautii kons mittäi.

Rumuudesta: variksehirvitös: Itse on ko variksehirvitös, a naine pitäs olla sorja. (variksehirvitös = variksenpelätti)

Elämän myötä- ja vastamäet: vastane: Koha se elämäs pittää männä vastaseekii. Vastemäk: Toisinnaa pittää männä vastaseekii, vastemäkkii.

Kun jokin on kovin vastenmielistä: vaste: Jos sinust on nii vaste luontoo, ni älä lähe hänel. = mennä naimisiin.

Kun sydän hakkaa, syystä tai toisesta: vatkata: Niin vatkas syvän ko lampaan saparoveistä.

Eläinten kaltoinkohtelusta: Lyöp hevostaa, on ko viholine elläimil.

Ujoudesta: viitsitä: Myö ol'tii hävelikkölöi, ei viitsitty männä yhtee pöytää.

Valittamisesta, voivottelusta: Huastaa vikajaa ja valittaa tautijaa. Voihkaa: Sulhanen jät'ti, nyt itseksee voihkaa. Hiä ain voivottelloo, ei ole tyytyväinen. Vuikerella: Läsivä vuikertelloo. = Sairas voihkii.

Finneistä: vinninäpykkä: Niävös ol' vinninäpykköi.

Kärpäsistä voilautasella: voilautane: Voilautane ol' pöyväl ja kärpäst ol'l'iit siin jalkonnee.

Kun voimista on puutetta: vähävoimane: Sota-aikan kaik olt'ii vähävoimasii.

Töiden välttelystä, luimimisesta: väijyksennellä: Koton ei kehtaa tehhä mittää, tuol vua väijyksentelöö.


Kun pää on kuin Haminan kaupunki: Yks piä kesät ja talvet ja sitäkii vällii kivistää.

Ihmisten erilaisuudesta: Ei puutkaa ole metsäs yhellaiset.

Kun sauna ei lämpene, yrityksistä huolimatta: yrtyy: Sytytin kiukaan, mut se ei yrry eikä ärry.

Keskellä yötä, öiseen aikaan: yösyvän: Ko ois vaik yösyvämel suant levähtää.

Kun järki leikkaa, jo melkein liiankin hyvin: Hiä on suur älyniekka, hiä älyvää sitä, mitä toine ei ällyykää.

Mörrimöykystä, vaitonaisesta ihmisestä, joka ei liikoja virka: ökkötöllö: Laps on pirt'ijä, eij ole ökkötöllö. Ökkötörri: Se on sellane ökkötörri, jot ei virka mittää, vaik huasta mitä. Ja sie lähet tuolasel ökkötörril. (mennä naimisiin mörrimöykyn kanssa)

Innokkaasta kahvinjuojasta: hiä on ahkera kohvil = hän pitää kahvista.

Hyvästä kalapaikasta: apaja on sellane paikka, mis on kallaa, jot oikee kuhajaat.

7. Inarinsaame

Idiomeja ja hieman muutakin

Alme lii ráigáá.

= Taivaalla on paljon tähtiä, lit. taivas on reikäinen.

adeliđ seerâid: Te-sun te adelij seerâid

= Näin sanotaan, jos joku jaksaakin nousta jaloilleen ja hakea esimerkiksi alkoholia, lit. Hänelle annettiinkin voimia.

ákkum te tiätá

= En tiedä asiasta mitään, lit. mummonipa tietää.

čiŋŋâ

= sanaa čiŋŋâ voidaan käyttää henkilöstä, joka huvittaa ihmisiä tai hassuttelee, kuten kylähullusta tai muusta hauskasta persoonasta. Kal tot lii ubâ čiŋŋâ = hän on melkoisen hauska tyyppi, lit. hän on koko koriste, čiŋŋâ = koru, koristus, koriste.

čoođâvuoigist

= tot ij lah kah aaibâs čoođâvuoigist = se ei ole kyllä aivan oikein. Ilmausta käytetään kun epäillään jotakin asiaa tai jonkun kertomusta, čoođâvuoigist = lit. läpioikein.

čoorvijd naallâđ

= tast kolgâččii čoorvijd naallâđ = lit. tuolta pitäisi sarvet leikata. Näin sanotaan ihmisestä, joka on liian ylpeä. Tässä idiomissa yhdistyy ajatus ylpeästä ihmisestä mielikuvaan isosarvisesta porosta.

čuhčá

= metso, ilmauksen merkitys idiomina: tyhmä. Tun kal lah ubâ čuhčá = oletpa tomppeli, oletpa tyhmä, lit. sinä kyllä olet koko metso. Usein näin sanotaan lapselle, mutta näin voidaan sanoa myös aikuiselle. Mahdollinen selitys idiomille on se, että soidinaikana keväällä metso ei kuule juuri mitään, ja on todella helppo saalis huonollekin pyssymiehelle. Myös: jollâ tegu kihhee čuhčá = lit. hullu kuin soiva metso. Ilmausta käytetään joko tyhmästä, joka ei ymmärrä tai jostakusta, joka riiustelee kovasti.

ijjâkässi lii kužžâm

= kun kasvit ovat aamulla kasteesta märkiä, sanotaan näin. Lit. yökaste (yöpihka) on kussut.

ijjâstáálu

= yöstaalo. Ilmauksen merkitys: yökyöpeli, yökukkuja, sellainen ihminen, joka valvoo ja luuhaa jossakin kaiket yöt. Staalo on saamelaiseen mytologiaan kuuluva suuri ja voimakas olento, joka asuu metsässä. Staalo on onneksi hieman tyhmä, joten tarinoissa saamelaiset aina pääsevät staalosta voitolle.

ijjâ-uáđin

= lit. yö-nukkuen. Jos joku tekee metsästysretken tai lähtee kalastamaan niin, että ei tule yöksi kotiin vaan yöpyy jossakin, silloin hän menee sinne "yö-nukkuen". Mun moon âm tohon ijjâ-đin = minä menen sinne niin, että en tule yöksi kotiin.

jieš-olmooš

= lit. itse-ihminen, itse-ihminen on itsenäinen, taloudellisesti riippumaton ihminen.

káččá čapisčalmeest

= lit. juoksee mustassa silmässä. Ilmauksen merkitys: juoksee niin, ettei näe ympärilleen, juoksee henkensä edestä. Ferttij kaččâđ čapisčalmeest patârâsân, ko vaijaas vuáksá volliittij. = täytyi juosta mustassa silmässä pakoon, kun vihainen sonni hyökkäsi. Silmien mustumista eli näön hämärtymistä metaforana hyödyntävää ilmausta voidaan käyttää myös kovasta kiireestä, jolloin henkilö ei tajua ympäristöään toimiessaan nopeasti, tai myös kiihottuneesta mielentilasta, jolloin ei ajattele muuta kuin jotakin tiettyä, yhtä asiaa: Čalmeh jo čápudii, ko tieđij, et forgâ finnee. = silmät jo mustuivat, kun tiesi, että kohta saa. Ilmauksen merkitys: poika oli menossa tytön luo ja oli niin kiihottunut, että silmissä musteni.

keeđhi náál puurrâđ

= lit. ahman lailla syödä. Näin sanotaan ruokaa ahmivista eläimistä. Ahma syö paljon silloin kun saa syödäkseen. Suomessa on sama metafora sanoissa ahmia ja ahmatti.

kieđâkeččee

= lit. kädenkatsoja. Toisen avusta riippuvainen, esimerkiksi eläin tai hyvin huonokuntoinen ihminen.

kietâraappâd

= lit. käsirapea. Ilmauksen merkitys: käsivoimiltaan vahva, sellainen henkilö, jolla on voimaa käsissä. Tot lâi nuuvt kietâraappâd, et luptij ovttáin kieđáin stuorrâ seehâ = se oli niin käsirapea, että nosti yhdellä kädellä säkin. Sana raappâd tarkoittaa perusmerkityksessään rapeaa tai kaksista. Se on myös elämänlaadusta käytetty sana, joka tarkoittaa hyvää, myönteistä elämää.

kievrâ tegu kuobžâ

= lit. väkevä kuin karhu. Ilmauksen merkitys: hyvin väkevä, vahva.

kozâstij uáivásis

= lit. kauhaisi lusikalla päähänsä. Ilmauksen merkitys: sai päähänsä, hänelle tuli mieleen. Kozzâđ -verbi viittaa perusmerkityksessään minkä tahansa lusikalla syötävän ruoan, esimerkiksi puuron, syöntiin.

kuáppuđ

= lit. homehtua. Ilmauksen merkitys idiomina: viipyä jossakin pitkään. Tätä idiomia käytetään yleensä kieltolauseissa. Mun jiem tääiđi tohon kuáppuđ. = lit. minä en taida sinne homehtua = minä en taida viipyä siellä kovin pitkään.

kuáttum

=tiehân ličij tunjin-uv kuáttum = tässähän olisi sinullekin laidun. Kuáttum tarkoittaa perusmerkityksessään porojen laidunta eli ruokailualuetta sekä myös sillä laidunalueella tapahtuvaa porojen ruokailua. Tämä idiomi on hieman leikkimielinen kehotus ihmiselle käydä syömään.

kuđikozzâ

= lit. kutinakynsi. Ilmauksen merkitys: lapsi, joka ei malta pitää näppejään erossa esineistä, vaan on aina näpelöimässä tai kopeloimassa jotakin.

kukkuu

= kukkuu, käen ääni, ilmaus tarkoittaa kuvaannollisesti käytettynä ärsyttävää toistelemista; henkilö, jota pyydetään jatkuvasti toistamaan jotakin esimerkiksi vastausta aina vain samaan kysymykseen, voi sanoa seuraavalla tavalla: Mun jiem lah kukkuu! = minä en ole kukkuu = minä en toistele samaa uudestaan ja uudestaan, johan minä sanoin.

kussâ čáácán paška

= lit. lehmä veteen paskantaa. Jos jonkun sanomisella ei ole mitään väliä, asiaa voidaan vähätellä vertaamalla sitä lehmän paskantamiseen: sillä ei ole muuta seurausta kuin veden loiskahdus. Tot kale lii siämmáá, tegu kussâ čáácán paškaččij = se on sama kuin lehmä veteen paskantaisi.

kuulmâkiärdâš vuáskuliemâ

= lit. kolminkertainen ahvenliemi. Ilmauksen merkitys: hyvänmakuinen, maittava. Tot kal lii njäälgis tegu kuulmâkiärdâš vuáskuliemâ = se kyllä on hyvänmakuista (kirjaimellisesti: makeaa) kuin kolminkertainen ahvenliemi.

kyehtiluššâđ

= lit. 'kaksistella'. Ilmauksen merkitys: tehdä selän takana muuta kuin mitä tekee kasvokkain, esimerkiksi puhuu selän takana muuta kuin kasvokkain.

lajopottâ

= lit. lyijyperse. Ilmauksen merkitys: kaikessa hidas ihminen, joka ei ehdi mihinkään eikä saa takamustaan ylös penkistä. Myös: lusis pottâ = lit. painava takapuoli. Haukkumanimi laiskasta, joka on liian laiska noustakseen ylös. Myös: mučis läški = lit. kaunis laiska. Näin voidaan sanoa tytöstä, joka on kaunis, mutta laiska.

lodenaver

= lit. linnun uni. Ilmauksen merkitys: kevyt uni, ei sikeä. Ilmaisua käytetään herkkäunisista ihmisistä tai kenen tahansa kevyestä unesta. Mun oođđim lodenahhaar. = minä nukuin linnununta = minä nukuin kevyesti.

läškis-ulmuu-nuáđi

= lit. laiskan-ihmisen-taakka. Laiskan ihmisen taakka on painava lasti, esimerkiksi sylillinen puuta, sellainen lasti, jota tuskin jaksaa kantaa. Ideana tässä on, että laiska ottaa kannettavakseen kerralla mahdollisimman paljon, jotta ei tarvitsisi käydä hakemassa kannettavaa useaan kertaan.

meccikussâ

= lit. metsälehmä. Ilmauksen merkitys: sellainen lehmä, joka lähtee mielellään kauas metsään eikä pysy kodin liepeillä.

moonnâđ muččâdvuođâinis

=tot še moonái tohon toin muččâdvuođâinis = lit. se meni sinne koko kauneudellaan. Näin sanotaan henkilöstä, joka menee julkiselle paikalle muiden joukkoon rumissa tai sopimattoman näköisissä vaatteissa. Tätä ilmausta voidaan käyttää myös henkilöstä, joka on poikkeuksellisen ruman tai pelottavan näköinen. Ilmauksessa on ivallinen sävy.

moskošoŋŋâ

= lit. umpisää. Ilmauksen merkitys: pilvinen sää, kun taivas on kauttaaltaan paksussa pilvessä.

...mut nuhtán

= lit. ...mutta ilman. Tämä on lauseen lopussa käytetty idiomi, jonka varsinainen merkitys on 'ei missään tapauksessa' tai 'ei yhtään'. Sanan nuhtán perusmerkitys on: ilman; tyhjin toimin. - Láá-uv tust luámáneh? - Luámáneh mut nuhtán. = Onko sinulla hilloja? - Hillo mutta ilman (= ei ole yhtään hilloja).

nahareh rovvii

= lit. unet lensivät tiehensä. Näin todetaan, jos uni ei tulekaan, vaikka yrittää nukkua. Kyesih pottii iho, te must talle nahareh rovvii. = lit. Vieraat tulivat yöllä, niin minulta silloin unet lensivät. Verbin rovvâđ merkitys on: lentää tiehensä; sinkoutua, sitä käytetään esimerkiksi takinnapeista ja muista pikkuesineistä.

nelgikáránâs

= lit. nälkäkorppi = nälkäinen ihminen

njuámmil kiäppáh

= lit. jäniksen keuhkot. Ilmauksen merkitys: arkuus, säikkyys. Sust láá njuámmil kiäppáh. = lit. hänellä on jäniksen keuhkot, lit. hän on arka ja pelästyy helposti. Tun lah njuámmil kiäppáiguin vuálgám. = lit. sinä olet lähtenyt jäniksen keuhkoilla = sinä olet lähtenyt pelokkaana. Vrt. Ij tot lah njuámmil kiäppáid puurrâm. = lit. ei se ole jäniksen keuhkoja syönyt. Näin sanotaan rohkeasta.

noomâ paijeel

ij peesâ noomâ paijeel = lit. ei pääse nimen yli. Ilmauksen merkitys: kehuu jotakuta kovasti, kehuu maasta taivaaseen. Ajatuksena tässä on se, että joku ihminen tai jokin asia on henkilölle niin mieluinen, ettei kyseinen henkilö halua kutsua sitä ihmistä tai asiaa oikealla nimellään, vaan käyttää sentyyppisiä hellittelynimiä kuten: kultaseni/ lintuseni. Tast lâi vivvâsaasâ nuuvt miellâsâš, et noomâ paijeel ij peesâ. = lit. hänelle oli vävyehdokas niin mieluinen, että nimen yli ei pääse.

oođiš tegu kuobžâ

= lit. kova nukkumaan kuin karhu. Ilmauksen merkitys: unikeko; henkilö joka nukkuu paljon.

pahakkâs te tiätá

= lit. pirupa tietää. Ilmauksen merkitys: en tiedä asiasta mitään.

pessiuáivi

= lit. tuohipää. Ilmauksen merkitys: tyhmyri, tomppeli.

pitteeđ naharijn

= lit. pärjätä unille. Ilmaus tarkoittaa hereillä pysymistä. Kandâ ij pittáám naharij. = lit. poika ei pärjännyt unille = poika nukahti.

pivâstuv liäškuđ

= lit. hikeä kaataa. Ilmauksen merkitys: hikoilla tavallista enemmän, esimerkiksi helteellä tai jonkin sairauksen seurauksena. Lam-uvsun mun tiervâs, ko aalgij nuuvt pivâstuv liäškuđ? = lit. olenkohan minä terve, kun alkoi niin hikeä kaataa? = olenkohan minä terve, kun tuli niin hiki?

pottâ killáđ

= ij tääiđi pottâd killáđ = lit. ei taida takapuolesi kestää = yrität jotain mahdotonta.

pottâ lii tievâ

= lit. takamus on täynnä = maha on täynnä. Jieh tiäđustgen puurâ, ko pottâd ii lievâ = lit. et tietenkään syö, kun takapuolesi on täynnä. Näin sanotaan lapselle, joka valittaa ruoasta.

puurrâd pottâsis

= lit. syödä takapuoleensa. Ilmauksen merkitys: syödä suihinsa. Tätä ilmaisua käytetään ihmisestä tai eläimestä, joka syö jotakin etenkin, jos joku syö jonkin asian kokonaan. Myös: Pottâsis pyerrin! = lit. takapuolensa hyväksi! Ilmauksen merkitys: onneksi olkoon, että sai syödyksi! Näin sanotaan leikillisesti lapsesta, joka on syönyt jotakin luvatta. Sellaisessa tilanteessa on myöhäistä harmitella, joten asiaan suhtaudutaan kepeästi ja se ilmaistaan näin.

riemnjis kamâsijđis koco

= lit. kettu koipiaan ripustelee. Tämä on ruska-ajan alkuun viittaava ilmaus. Näin sanotaan, kun on punaisia oksia siellä täällä – ne ovat hieman samanvärisiä kuin kettu.

ruošâkielâ

=aalgij sárnuđ ruošâkielâ = lit. alkoi puhua venäjää. Näin sanotaan kiehuvasta puuropadasta, jos se alkaa porista oikein äänekkäästi.

ruuvtâpottâ

= lit. ruutiperse. Ilmauksen merkitys: ihminen, joka on aina menossa kovalla kiireellä; ihminen, jonka pitää saada kaikki tapahtumaan hetkessä ja joka ei tarvitse pitkiä valmisteluja.

sárnuđ tuše kyehtin poođast

= lit. puhua vain kahdesta takamuksesta (miehen ja naisen). Ilmaus tarkoittaa härskien vitsien kertomista. Tot sárnu tuše kyehtin poođast = lit. hän puhuu vain kahdesta takapuolesta = hän kertoo härskejä vitsejä.

seeŋgâ läälliđ

= tun kal tom seeŋgâ láláh. = lit. sinä kyllä sitä sänkyä haudot. Näin sanotaan jollekulle, joka usein makoilee sängyssä.

suorgâttiđ neelgi

= lit. säikäyttää nälkä. Ilmauksen merkitys: syödä jonkin verran, jotta isoin nälkä helpottaa. Jiem mun nuuvt ennuu puurrâm – tommittáá, et nelgi suorgânij. = en minä niin paljon syönyt – sen verran, että nälkä säikähti.

suttoost vuoššâđ

= ama lii suttoost vuoššâm. = lit. varmaankin on vihoissaan keittänyt. Näin sanotaan jonkun keittämästä kahvista, jos se on erittäin kuumaa.

säiđi

= lit. seiti (kalalaji). Ilmauksen merkitys idiomina: tyhmyri. Jieh-uvsun tu lah ubâ säiđi. = lit. etköhän sinä ole koko sei = etköhän sinä ole oikea tomppeli.

šlaarvâ tiervâttiđ

= lit. hulttiota tervehtiä. Ilmauksen merkitys: viettää holtitonta elämää, juopotella, tehdä koiruuksia ja rötöksiä.

šoŋŋâ ko pennuu pottâ

= lit. sää kuin koiran takapuoli. Ilmaus tarkoittaa kosteaa säätä. Tääl lii tommuáđusâš šoŋŋâ ko pennuu pottâ, vala siäjá. = Nyt on sellainen sää kuin koiran takapuoli, vielä märkii.

tivrâs läävhih

= tast láá tivrâs läävhih = lit. sillä on kalliit askeleet. Ilmauksen merkitys: hän on laiska. Näin sanotaan aikaansaamattomasta ihmisestä, joka ei viitsi tehdä mitään.

ubbâraddâ

= lit. umpisade. Ilmauksen merkitys: pitkäaikainen sade.

vierrâđ peeivist piäiván

= lit. vyöryä päivästä päivään. Ilmaus tarkoittaa ajan kulumista seuraavankaltaisessa yhteydessä:

Mii kulloo? = Mitä kuuluu? - Naa, tohonhân vierrâp peeivist piäiván. = lit. No, sinnehän vyörymme päivästä päivään = ei mitään kummempia.

vitnubaloh

= kal naharist láá vitnubaloh. = lit. kyllä unessa on viisitoista. Ilmauksen merkitys: unessa voi nähdä mitä vain. Näin kommentoidaan, kun joku kertoo hassusta unesta.

vuáŋŋáš vaaldij

= lit. vedenhaltija otti. Näin sanotaan hukkuneesta.

vyeŋes

= lit. levännyt. Esimerkiksi vyeŋes puásui on levännyt ja pirteä ajoporo, jolla voi lähteä ajamaan. Järvistä puhuttaessa vyeŋes tarkoittaa sellaista järveä, jossa kukaan ei ole pitkään aikaan kalastanut, joten sinne voi lähteä kalastamaan, koska kalakannat ovat edellisen kalastuksen jälkeen elpyneet. Maastosta puhuttaessa vyeŋes tarkoittaa sellaista aluetta, jossa kukaan ei ole pitkään aikaan pyytänyt esimerkiksi lintuja. Taam jäävri ij lah kihheen kuálástâm, tot lii vyeŋes. = lit. Tätä järveä ei ole kukaan pitkään aikaan kalastanut, se on levännyt.

väzziđ näävli njieigâ

= lit. kävellä mulkkua päin. Ilmauksen merkitys: tulla raskaaksi. Mun oinim onne oovtâ nissoon, kii lâi vázzâm näävli njieigâ. = lit. minä näin tänään yhden naisen, joka oli kävellyt mulkkua päin. = näin tänään raskaana olevan naisen. Ilmaus ei ole negatiivinen raskaana olevaa naista kohtaan, vaan ainoastaan ronski.

Ele semmuu!

= Lit. älä ole unenpöpperöissä! Ilmauksen merkitys: älä puhu höpöjä! Verbi semmuđ tarkoittaa perusmerkityksessään: olla unenpöpperöissään; olla puoliksi unessa. Se on esimerkiksi unissakävelijästä käytetty verbi. Myös silloin, jos joku on mielisairas ja sekoilee sen vuoksi, hänestäkin käytetään semmuđ-verbiä merkityksessä: sekoilla.

Fastes piivtâs, mut ij talvâsâš tom lääiti.

= Lit. ruma vaate, mutta ei pakkasukko sitä moiti. Näin sanotaan lämpimän, mutta ruman vaatteen puolustukseksi. Jos on kylmä, ei vaatteen tarvitse olla kaunis, mutta sen täytyy olla lämmin. Talvâsâš on saamelaiseen mytologiaan kuuluva pakkasen personoituma - "pakkasukko" ei ole siten aivan tarkka käännös.

Kale tust lii maahâ!

= Lit. Kyllä sinulla on oravanmaha! Näin sanotaan lapselle, joka syö paljon. maahâ = oravanmaha

Lijgečalmeh meddâl!

= Lit. liikasilmät pois! Näin sanotaan ihmiselle, joka uteliaisuuttaan tulee katsomaan sellaista tapahtumaa, joka ei hänelle kuulu.

muotij puollâš evvis

= lit. satoi pakkasen evästä. Näin sanotaan, jos sataa vain vähän lunta, minkä jälkeen sää selkenee ja tulee pakkanen. Sana muotij viittaa lumisateeseen, ei vesisateeseen.

Njihânjâs, vyelgi čääsi kyeddiđ, mun tunjin vuošâm njuámmil čuárbbele.

= Lit. hikka, mene hakemaan vettä, minä sinulle keitän jänispaistin. Näin sanottiin, jotta hikka menisi pois.

njuoskân puurâm maid koddeeh!

= Lit. raakana syön sen mitä pyydystät! Näin sanotaan sellaiselle, jonka ei uskota saavan metsästysretkellään mitään.

peivi kuovlâl tegu pahatahhee

= lit. aurinko kurkistaa kuin pahantekijä. Ilmauksen merkitys: aurinko kurkistaa pilvien takaa pitkällisten sateiden jälkeen.

Tot meid uusâi uásis.

=lit. Hän myöskin etsi osansa. Näin sanotaan, jos esimerkiksi jollekin tytölle ei kukaan kosija kelpaa, kunnes hän ottaakin lopulta jonkun mitättömän miehen tai juopon rentun. Ajatuksena on se, että tytölle oli määrätty oma kohtalonsa, jota hän etsi, kunnes löysi.

tuáldá tegu suohâdpääti

= lit. kiehuu kuin puuropata. Ilmauksen merkitys: puhuu pälpättää lakkaamatta ja nopeasti. Tätä ilmaisua käytetään erityisesti pälpättävästä ihmisestä, mutta sitä voidaan käyttää myös esimerkiksi solisevasta ja pumppuavasta vesilähteestä.

Ääiji-paahu puátá já tun kammuittáá!

= lit. mörkö tulee ja sinä kengittä! Näin sanotaan lapsille, jotka eivät tahdo kenkiä.

Ärgivuotâ ij ave juáđhi!

= lit. arkuus ei ikää jatka! Näin sanotaan sellaiselle, joka arkailee ja pelkää tehdä jotakin. Tällä ilmauksella rohkaistaan tekemään.

čapis kieles

= perätön juttu, emävale; [lit. musta vale].

čuoldâ kaskoo kárbá

= näin sanotaan ihmisestä, joka on veneessä mukana kalanpyynnissä, mutta joka ei osaa tehdä mitään ja josta ei ole apua. [lit. kanto keskellä venettä]. Tun lah tegu čuoldâ kaskoo kárbá. = Sinä olet kuin kanto keskellä venettä.

čuoldâkiäčán kužâdeijee

= joutilas tyhjäntoimittaja, joka kuljeskelee vailla suurempaa tekemistä.[lit. kannonpäähän kuseskelija]. Tot lii taggaar läškis, jyevdilâs olmooš, taggaar čuoldâkiäčán kužâdeijee. = Hän on sellainen laiska, joutilas ihminen, sellainen kannonpäähän kuseskelija.

hátárâh: Oo ton hátárâh!

= [lit. Oi sen häkkyrä!].Sana hátárâh eli häkkyrä tarkoittaa perusmerkityksessään sentyyppisiä esineitä, jotka vievät tilaa, kuten keinutuolia, etenkin, jos siinä keinutuolissa on paljon ulokkeita. Idiomilla voidaan tarkoittaa esimerkiksi seuraavanlaisia asioita: 1) Oi mitkä sarvet! Idiomia voidaan käyttää poron isoista, monihaaraisista sarvista. 2) Oi mikä hiuspehko! Idiomia voidaan käyttää jonkun hiuspehkosta, jos se on iso ja sojottaa joka suuntaan.

Ij addii fuos ijge ceh

= [lit. ei ymmärrä "hus" eikä "tseh"]. Tätä ilmausta käytetään viittaamaan tyhmään ihmiseen, joka ei ymmärrä asioita, ei noudata kieltoja eikä käskyjä. Sana fuos sanotaan koiralle, kun sitä hätistetään pois, sana ceh on kutsu koiralle.

ijjâjotkâ

= [lit. yöjatko]; Tätä ilmausta käytetään silloin, kun joku tekee työtä pitkän päivän, ja sitten työtä täytyy jatkaa yölläkin. Tällainen yöllä tehty työ on yöjatko. Peeivi ääigi jiem kiergânâm, ferttejim leđe tobbeen ijjâjođháin.= Päivän aikana en ehtinyt saada valmiiksi, minun täytyi olla siellä yöjatkolla.

Jorgo-Lassi

= henkilö, joka tekee jotakin väärin tai toisin päin kuin olisi pitänyt. Nimitystä Jorgo-Lassi voidaan käyttää myös tapauksissa, joissa jotakuta ei tunneta vielä ja mietitään, minkälainen persoona hän mahtaa olla. [lit. Nurinpäin-Lassi]. Tot kal ij määti tom rähtiđ, taggaar Jorgo-Lassi. = Se ei kyllä osaa sitä tehdä, sellainen Nurinpäin-Lassi. Jiehhân tun áppád ubâ kárvuđâttâdgen, mii tun lah Jorgo-Laasijd? = Ethän sinä osaa pukeutuakaan, minkälainen Nurinpäin-Lassi sinä olet?

jamâ jienâ

= [lit. kuollut ääni]. Ilmauksen merkitys: kauhea huuto. Jos joku huutaa hirveästi, kuin henkensä hädässä, hän huutaa 'kuolleella äänellä'. Esim. Tot huuihij jamâ jienáin. = Hän huusi kuin syötävä. [lit. Hän huusi kuolleella äänellä].

jävri huáihádij

= [lit. järvi voihkaisi]. Kun pienestä järvestä pyydetään verkolla kalaa, aluksi kalaa tulee hyvin, mutta myöhemmin saaliit pienenevät tuntuvasti. Tällöin todetaan, että "järvi voihkaisi". Ajatuksena on se, että järvi sanoo: "Voi, ei ole enempää! Kestokyky ylittyi jo!" Myös hyvälle marjapaikalle voi käydä vastaavalla tavalla. Silloin siitäkin voi sanoa, että se "voihkaisi."

jäämmin kieđâst

= [lit. kuoleman kädessä]; kuolemaisillaan, kuolemankielissä, lähellä kuolemaa. Tot olmooš ij tääiđi puárániđ, táiđá leđe jo jäämmin kieđâst. = Se ihminen ei taida parantua, taitaa olla jo kuoleman kädessä.

kaamuv koddá jyelgi

= [lit. kenkä tappaa jalkaa]. Kenkä puristaa tai hankaa jalkaa.

karolarmâ

= [lit. kirometeli]; Ilmaus tarkoittaa metelöivää, kovaäänistä kiroilua. Esim. Tom almast ko saaveeh toijui, talle kal kulluuškuođij hirmâd karolarmâ. = Siltä mieheltä kun suksi katkesi, silloin kyllä alkoi kuulua hirveä kirometeli.

kápâlâh

= kappale; yhdyssanan loppuosana kápâlâh-sanan merkitys on ressukka. 1) kandâkápâlâh = lit. poikakappale; poikaressukka, josta ei ole juuri mihinkään; 2) puásuikápâlâh = [lit. porokappale]; pororessukka, joka ei ole paljonkaan arvoinen; saaveehkápâlâh = [lit. suksikappale]; huono suksi, joka ei ole juuri minkään arvoinen, josta ei ole juuri mihinkään.

keđgiläški

= tosi laiska; [lit. kivilaiska].

kiärjálii kyessimäälis

= [lit. kerjäläisen vieraskeitto]; (vieraskeitto = keitto, jota tarjotaan vieraille). Vedessä oleva kalaverkko, joka on vielä tyhjä. Táiđá leđe kiärjálii kyessimäälis. = Taitaa olla kerjäläisen vieraskeitto. = Verkossa ei taida olla vielä mitään. Näin voidaan sanoa silloin, jos joku haluaa lähteä kokemaan verkkoja liian pian sen jälkeen, kun verkot on laskettu veteen.

koidâ olmooš

= [lit. laimea ihminen]; veltto ihminen, joka ei innostu mihinkään, ei ainakaan työhön. Sanaa koidâ voidaan käyttää perusmerkityksessään esimerkiksi kahvista: koidâ käähvi.

kolmâkähtee

= sellainen ihminen, joka ei tarkene ja jota aina palelee, vilukissa; [lit. kylmäkaakkuri].Must lii šoddâm taggaar kolmâkähtee, et jiem paalâ joddeidgen kuohâđ. = Minusta on tullut sellainen kylmäkaakkuri, että en tarkene jataakaan kokea.

konjâlčalme matsâš

= näin sanotaan, jos jostakin on vain muutama pisara jäljellä, esimerkiksi jos kahvipannusta tulee enää muutama tippa; [lit. kyynelen verran].

korrâ čohčâ

= sellainen sääominaisuuksiltaan poikkeava syksy, jolloin lumi ja pakkanen tulevat varhain. [lit. kova syksy].

korrâ tälvi

= kova talvi on sellainen talvi, jolloin on paljon lunta ja pakkasta. [lit. kova talvi].

koške rátká

= herkkä kimpaantumaan, herkkä suutahtamaan; [lit. kuiva kataja]. Tot lii tegu koške rátká. = Hän on kuin kuiva kataja. = Hän on herkkä kimpaantumaan. Kuivalla katajalla on sellainen ominaisuus, että jos sen laittaa tuleen, se leimahtaa hetkessä ja palaa kuumalla liekillä rätisten.

kuovttijn oivijn

= kahden vaiheilla, ei osata vielä tehdä ratkaisua; [lit. kahdella päällä/ kahden pään kanssa]. Mun lam kuovttijn oivijn. = En osaa päättää.

kähteenallii

= Lii čuutij kähteenallii. = [lit. On aivan kaakkurin kaltainen]. Näin sanotaan sellaisesta, joka on lapsilleen sydämetön. Kaakkuri ei ole ollut arvostettu lintu: sitä ei ole syöty, koska se maistuu kalalta. Kaakkurin nahkaa tosin on käytetty aiemmin esimerkiksi tupakkapussien tekoon, koska se on niin koristeellinen. Kaakkurinnahasta tehtyä tupakkapussia on nimitetty tupakkakaakkuriksi, tubbáákkähtee.

kärži maailm

= [lit. ahdas maailma]. Ij lah maailm vala nuuvt kärži, et mun koolgâm tuin leđe oovt-saajeest. = Ei ole maailma vielä niin ahdas, että minun on pakko olla kanssasi samassa paikassa. Sanotaan ihmiselle, jonka seuraa ei voi sietää.

kärži äigi

= [lit. ahdas aika]. Ahdas aika on kiireen metafora. Tääl lii nuuvt kärži äigi et kalga tállán vyelgiđ. = Nyt on niin ahdas aika, että täytyy heti lähteä.

nelgi koddá

= [lit. nälkä tappaa]. On nälkä, nälkä kurnii vatsaa. Nelgi kodeškuođij, ko jiem leh kuhes ááigán puurrâm. = Nälkä alkoi tappaa, kun en ollut pitkään aikaan syönyt.

nelgipottâ

= [lit. nälkäperse] = nälkäinen ihminen.

njaalgânjuovčâ

= [lit. makea kieli]. Sellainen ihminen, joka mielistelee ja makeilee; lipevä tyyppi; epäluotettava ihminen, joka puhuu mukavia asioita kasvotusten, mutta selän takana muuta. Ton ulmui ij kal koolgâ lyettiđ, ko tot lii taggaar njaalgânjuovčâ. = Siihen ihmiseen ei kyllä pidä luottaa, kun se on sellainen makeakieli.

njalâi kuásán

= Tot moonâi njalâi kuásán; [lit. Hän meni naalien vieraaksi]. Näin sanotaan, jos jotakuta ei kuulu ja hänen oletetaan eksyneen. Mahdollinen motivaatio ilmaukselle on se, että naalit elävät vaikeasti tavoitettavissa ja oudoissa paikoissa, tunturiylängöillä.

njälmiráigáá

= [lit. suureikäinen]. Suureikäinen on sellainen, joka kertoo kaikki salaisuudet tai paasaa kovalla äänellä. Tot lii nuuvt njälmiráigáá, et ij maašâ maiden sárnuhánnáá. = Hän on niin suureikäinen (puhelias), ettei voi mitään olla kertomatta.

ohtânkoozâi

= Toh lává ain ohtânkoozâi. = [lit. Nämä ovat aina yhdessä kynsin.] = Nämä ovat aina toistensa kimpussa.

sekkâ

= [lit. säkki]; 'Säkki' -teemasta on muodostettu inarinsaamessa useita idiomeja, joilla kuvataan ihmistä ikään kuin säkkinä, joka on täynnä jotakin olotilaa tai tunnetta: Tämä ajatus tulee lähelle Stanley Cavellin ajatusta siitä, kuinka tunne (ehkä pitäisi puhua myös tunnuista, kuten unisuus) on aina kokonaisvaltaisesti läsnä kulloisessakin maailmanhahmotuksessamme. Ihminen on kuin säkki, joka on täynnä tunteita.

1. čierrisekkâ = [lit. itkusäkki]. Ilmauksen merkitys: henkilö, joka itkee paljon. Esim. Tuu kandâ lii kulloo taggaar čierrisekkâ. = Sinun poikasi on kuulemma kova itkemään. [lit. Sinun poikasi on kuulemma sellainen itkusäkki.] Vrt. Suomessa puhutaan porukollista.

2. naversekkâ = [lit. unisäkki]. Ilmauksen merkitys: unikeko, joka nukkuu paljon tai myöhään.

3. noccesekkâ = [lit. kiukkusäkki]. Ilmauksen merkitys: kiukkupussi, kiukuttelija. Sanan alku on johdos verbistä noccediđ, joka tarkoittaa kiukuttelua, temppuilua, äksyilyä. Siitä käytetään yleensä lapsista. Vrt. viron süda läks täis, sanotaan kiukustuneesta.

4. rämisekkâ = [lit. omakehusäkki]; Ilmauksen merkitys: henkilö, joka kehuskelee itseään. Vrt. Suomen kielessä puhutaan itseään kehuvasta, että hän on itseään täynnä.

vááimu kággá

= sydäntä särkee (esim. rakkaussurut); [lit. sydäntä kankeaa].

vááimu koddeđ

= sydäntä särkee (esim. rakkaussurut); [lit. sydäntä tappaa].

váimu ij vuástá vääldi

= Ilmausta käytetään ruoasta puhuttaessa; [lit. sydän ei ota vastaan]; sen merkitys on: ei tee mieli. 1. Esim. Olmooš tom ij puurâ, maid váimu ij vuástá vääldi. = Ihminen ei syö sitä, mikä kuvottaa; [lit. Ihminen ei sitä syö, mitä sydän ei vastaan ota.]; 2. Esim. Kandâ ij puurâ puško, ko váimu ij vääldi vuástá. = Poika ei syö haukea, koska hänen ei tee mieli sitä; [lit. Poika ei syö haukea, koska sydän ei ota vastaan.].

jyehi viermi kyeli

= Idiomi esiintyy kieltolauseissa. Sitä käytetään ilmaisemaan sitä, että joku on vaikeasti saavutettava; [lit. joka verkon kala]; Esim. Tot ij tääiđi leđe jyehi viermi kyeli. = Hän on vaikeasti saavutettava; [lit. Hän ei taida olla joka verkon kala.]; Näin sanotaan esimerkiksi miehestä, joka ei ole mennyt naimisiin kovin nuorena. Ilmausta voidaan käyttää myös muissa yhteyksissä, kuten silloin, jos joku ei osta kauppiaalta tavaraa, vaikka tämä kuinka suostuttelisi.

mosko-olmooš

= erakoitunut, eristynyt ihminen, johon ei ole helppoa saada kontaktia; umpimielinen ihminen; [lit. umpi-ihminen].

ruáptuvuásku

= Perusmerkityksessään sana ruáptuvuásku tarkoittaa ahventa, joka jää verkkoon kiinni niin, että sitä ei saa irrotettua suomut myötäsuuntaan, vaan se pitää irrottaa pyrstö edellä suomut haraten vastaan; [lit. takaperin-ahven]; Ihmisistä puhuttaessa ilmauksen merkitys on 'vastarannankiiski' eli sellainen ihminen, joka vastustelee aina kaikkea. Esim. Tun lah ubâ ruáptuvuásku. = Sinä olet aina vastustamassa kaikkea; [lit. Sinä olet koko vastasuomuun irrotettava ahven.].

syelni koddem čuoškâ

= täysin veltto, mihinkään kykenemätön; [lit. hallan tappama sääski]; esim. Tast kal ij tääiđi leđe kiängen pijgán, mii lii taggaar syelni koddem čuoškâ. = Siitä ei taida olla kenenkään piiaksi, mitä on sellainen hallan tappama sääski.

sälttipuolâš

= [lit. suolapakkanen]. Todella kova pakkanen, luihin ja ytimiin menevä paukkupakkanen, tulipalopakkanen.

sudolasattâs

= [lit. synninlisä]; Esim. Tot lii taggaar sudolasattâs = [lit. Hän on sellainen synninlisä]. Näin sanottiin ennen pahasta ihmisestä. Sudolasattâs vaikuttaa olevan kunnon ihmisen (olmâ olmooš) vastakohta. Tunnen houkutusta kääntää ilmauksen olmâ olmooš vapaasti "mitä ihmisin ihminen". Vrt. Esim. Tot ij lah olmâ olmooš = Se ei ole oikea ihminen!; Näin voidaan sanoa esimerkiksi varkaasta, mielisairaasta tai epäluotettavasta ihmisestä varoitukseksi toiselle, jotta tämä osaa suhtautua ko. henkilöön tilanteen vaatimalla tavalla. Jos joku ei ole olmâ olmooš, hänen kanssaan ei pidä olla tekemisissä, koska hänessä on oikeasti jotakin pahaa.

tažâlig vaje

= [lit. sisiliskon viha]. Erittäin pitkä viha. Tast lii tažâlig vaje. = Hänellä on sisiliskon viha. = Hän on pitkävihainen. Ennen Inarissa uskottiin, että jos joku näkee sisiliskon eikä tapa sitä, sisilisko vihaa sitä ihmistä lopun ikänsä.

tuše viežžâđ

= Mun eellim tuše viežžâmin já nube tuálvumin. = Minä kävin tyhjän (ei mitään) hakemassa ja toisen (ei mitään) viemässä. Ilmaus tarkoittaa, että matka oli täysin turha.

puoskiđ: Ij killáá puoskiđgen.

= Näin sanotaan herkkänahkaisesta ihmisestä, joka on tarkka ja valittaa kaikesta; [lit. Ei kärsi pieraistakaan]; Ajatuksena tässä idiomissa on se, että joku pahastuu jopa viattomasta pierusta. Tällainen henkilö pahastuu kaikesta, mikä ei ole hänen mielensä mukaista, vaikka olisi kuinka pieni asia (tai kuinka pieni pieru, heh..) kyseessä. Esim. Tot lii nuuvt ranttu, et ij killáá puoskiđgen. = [lit. Hän on niin nuuka, että ei kärsi pieraistakaan.]

stuorra čudâräigi

= Ilmauksen merkitys on: kovaääninen ihminen, joka puhuu metelöiden; [lit. suuri kurkkureikä].

maailm háárááv

= Ilmauksen merkitys on: ahne ihminen, joka haluaa kahmia itselleen enemmän ja enemmän; [lit. maailman harava].

kuákkikozzâ

= [lit. koukkukynsi]; Koukkukynsi on itara, saita ihminen, joka ottaa mutta ei antaisi mielellään.

puško njälmi

= Ilmauksen merkitys idiomina on: kitsas ihminen, joka haluaisi vain saada, mutta ei antaa; [lit. hauen suu]; Esim. Tot lii tegu puško njälmi. = Hän on hyvin kitsas; [lit. hän on kuin hauen suu]. Hauen suussa on kymmenittäin teräviä hampaita, ne kaikki osoittavat taaksepäin. Siksi hauen suuhun on helppoa työntää asioita, mutta vaikeaa vetää niitä takaisin. Lasten ei pidä työntää hauen suuhun sormia, sillä jopa vielä äskettäin irti leikattu hauen pää voi puraista kipeästi, ja sitten sormia on vaikeaa saada hauen suusta ulos.

jávuttes skuŋkkâ

= Ilmauksen merkitys: juro, puhumaton, umpimielinen, omituinen ihminen; [lit. puhumaton peikko]. Skuŋkkâ on saamelaisissa tarinoissa esiintyvä mytologinen hahmo.

kyeli-immeel: Ij lamaš kyeli-immeel kuáttun.

= Näin sanotaan, kun ei ole saatu paljon kalaa; [lit. Ei ollut kalajumala kotona]. Myös: Maggaar lâi kyeli-immeel? Lit. Millainen oli kalajumala? Ilmauksen merkitys: millainen kalaonni oli?

mäksiđ tijmáid käminijd

= Ilmauksen merkitys: synnyttää; [lit. maksaa viimevuotiset naurut]; Esim. Nieidâ lii säävnist tijmáid käminijd mäksimin. = Tyttö on saunassa synnyttämässä. = [lit. Tyttö on saunassa viimevuotisia nauruja maksamassa].

pánálistiđ

= Verbi pánálistiđ on johdos hammasta tarkoittavasta sanasta pääni. Ilmauksen merkitys: huomautella kärkevästi, piikitellä; [lit. hammastella].

seeibis ool tyelmee

= [lit. häntänsä päälle polkija]. Ilmauksen merkitys: sulhanen, joka on menossa naimisiin. Ajatuksena tässä on se, että sulhanen järjestää itse asiansa sille tolalle, ettei ole vapaa kulkemaan, koska on hännästään kiinni.

ištâmeh nollâseh

= Ilmauksen merkitys: yritys epäonnistuu; [lit. housuntakamukset putoavat alas] (housut tippuvat). Esim. Tast forgâ ištâmeh nollâseh. = [lit. Sillä kohta housuntakamukset putoavat alas.] = Hän yrittää liikaa voimiinsa tai edellytyksiinsä nähden, hän ei tule pärjäämään.

káránâs-itten

= [lit. korpin-huomen]; = ei koskaan. Esim. Kal mun káránâs-itten máávsám. = Kyllä minä korpin-huomenna maksan. Näin voi sanoa leikillään, jos pyytää lainaa.

suvrâstiđ

= [lit. suurustaa], esim. keittoa. Ilmauksen merkitys idiomina: aiheuttaa sekasotkua, sotkea asioita, tehdä jotakin taitamatonta. Maid tun, pahakkâs čivgâ, lah tääbbin suvrâstâm! = Mitä sinä, pahuksen kakara, olet täällä suurustanut!


tullâpaha

= [lit. tulipaha]. Kiukkuinen ihminen. Tom káálgust lii tullâpahas luándu. = Sillä vaimolla on kiukkuinen luonne.


tuššâđ

= [lit. tyhjätä, turhata]. Verbijohdos tyhjää tai turhaa tarkoittavasta sanasta tušše. = kuolla muulla kuin luonnollisella tavalla, esimerkiksi onnettomuudessa. Aaslâk käärbis komânij kuávdoo jäävri, nuuvt sun tuuššâi. = Aslakin vene kaatui kumoon keskellä järveä, niin hän kuoli. Myösomaisuudesta voi käyttää samaa verbiä, jolloin sen merkitys on 'tuhlata'. Tot šlarvâ tuššâdij stuorrâ omâduvâs.


Kal ton uáivi killáá!

= [lit. Kyllä hänen päänsä kestää!] Näin sanotaan henkilöstä, jolle on käynyt jotain, mutta hän ei ota asiaa kovin raskaasti, ei murehdi eikä pidä sitä niin vakavana juttuna. Tot kal ij tääiđi tast suorgâniđ, ton uáivi kal killáá. = Hän kyllä ei taida siitä säikähtää, hänen päänsä kyllä kestää.


Uáivi luáddu.

= [lit. päätä halkoo.] = Päätä särkee. Verbi luádduđ tarkoittaa perusmerkityksessään halkomista ja sitä voi käyttää kaikesta halkeavasta – puusta, haloista jne. Idiomina sitä käytetään merkityksessä särkeä, pakottaa, olla kipeä.


uárji

= Mun jiem riemâ kiännán uárjin.= Minä en ryhdy kenenkään orjaksi. Näin voi vastata tyttö, jos häntä kiusataan jollain pojalla. Periaatteessa tyttö voi vastata tällä lauseella myös silloin, jos häntä yritetään suostutella jonkun piiaksi.


uđđâčolmij

= [lit. uusin silmin.] = katsoa ihastuneena jotakin uutta. Tätä idiomia käytetään yleensä silloin, kun puhutaan nuoresta parista, mutta sitä voidaan käyttää muustakin uutuudenviehätyksestä. Ajatuksena on se, että aluksi uusi asia näyttää ihanalta, mutta muutaman vuoden kuluttua tilanne voikin olla jo toisenlainen. Tääl kal keččâv kuoimijdis uđđâčolmij, mut maŋeláá ij lah innig nuuvt pyeri. = Nyt kyllä he kaksi katsovat toisiaan uusin silmin, mutta myöhemmin ei ole enää niin hyvä.


vuorrâs tyehin

= Ij tieđe, mii ton vuorrâs tyehin kávnoo. = Ei tiedä, mitä vanhan takaa löytyy. Ei tiedetä, mitä vanhukselta tai esimerkiksi mieheltä pitäisi odottaa.


vyeittiđ leeibi

= [lit. voittaa leipä.] Idiomaattinen merkitys: kyetä, pystyä. Taat leibi lii nuuvt koorâs, et mun jiem vyeiti tom. = Tämä leipä on niin kovaa, että minä en voita sitä.= Tämä leipä on niin kova, että hampaani eivät pysty siihen. Verbiä käytetään vastaavalla tavalla kaikenlaisesta fyysisestä pystymisestä.


Ain kyeli čääsist, jos ij ain väärpist.

= [lit. Aina on kala vedessä, jos ei aina apajassa.] Näin sanotaan, jos tulee huono saalis.


Suájáttes lodde ij kirde.

= [lit. Siivetön lintu ei lennä.] Näin sanotaan, jos jollakulla ei ole edellytyksiä esimerkiksi johonkin työhön, ei ole vaikkapa rahaa tai taitoa rakentaa taloa. Näin voidaan myös sanoa vastauksena kysymykseen, miksi joku ei ole tehnyt jotakin.

Eenâb láá juonah ko suonah.

= [lit. Enemmän on juonia kuin suonia.] Näin sanotaan kierosta, juonikkaasta, epäluotettavasta, arvaamattomasta ihmisestä.


Ij joddeegin kode sätisaajeest.

= [lit. Ei jataverkkokaan saa kalaa missä tahansa.] Jos jokin asia on mennyt pieleen, sitä verrataan verkkoon. Ei aina onnistu, vaikka olisi hyvätkin edellytykset.


Keđgi koočâi uáiván.

= [lit. Kivi putosi päähän.] Näin sanotaan, jos joku joutuukin tekemään tai tuleekin tehneeksi eri tavalla kuin oli sanonut tai aikonut. Ele kooškâ keeđgijd, amas toh koččâđ uáiván. = Älä heittele kiviä, etteivät ne putoa päähän. = Älä uhoa, ettet joudu syömään sanojasi.


Kämineh čuoskuu.

= [lit. naurut jäähtyivät.] Nauru lakkasi. Jos kesken hauskanpidon paljastuukin jokin asia tai tulee muu syy, ettei nauratakaan enää, sanotaan näin.


Oo tom keččâlus!

= [lit. Voi sen koettelemus!] Näin sanotaan, kun joku menettää hermonsa.


Talvâsâš poođij vuástá.

= [lit. Pakkasukko tuli vastaan.] Jos lähtee ulos ja joutuu palaamaan takaisin laittaakseen lisää vaatteita päälle, sanotaan, että pakkasukko tuli vastaan.


Te pyerebáid peivijd!

= [lit. No nytpä paremmille päiville!] Merkitys on päinvastainen: Jopa kävi huonosti! Na jis tot kuobžâ koccáá, ko tun moonah ton peesi alda, te pyrebáid peivijd! = No jos se karhu herää, kun sinä menet sen pesän lähelle, niin paremmille päiville! = Jos se karhu herää, kun sinä menet sen pesän lähelle, niin huonosti käy!

vaibâm tegu caimum peenuv

= [lit. väsynyt kuin piesty koira] = hyvin väsynyt.

Vuoi ármugâs piäivâš, máánu ja täsnikodde!

= [lit. Voi armias aurinko, kuu ja tähtitarha!] Tämä ilmaus on manaus. Näin voi sanoa, jos hämmästyy jotakin perinpohjaisesti, tai jos tulee vastoinkäyminen ja haluaa noitua.

Vuoi čappâdâs!

= [lit. Voi mustanen!] Tämä on lievä voimasana.




Luo kotisivut ilmaiseksi! Tämä verkkosivu on luotu Webnodella. Luo oma verkkosivusi ilmaiseksi tänään! Aloita
Käytämme evästeitä mahdollistaaksemme verkkosivustomme asianmukaisen toiminnan ja turvallisuuden sekä tarjotaksemme sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen.

Edistyneet asetukset

Voit muokata evästeasetuksiasi täällä. Ota käyttöön tai poista käytöstä seuraavat kategoriat ja tallenna valintasi.