
Euroopan kielihelmiä and then some, osa 2
Euroopan kielihelmiä and then some, osa 2
26-kielinen Erikoissanasto kielistä kiinnostuneille, osa 2 (kielet 8-19)
Euroopan kielihelmiä and then some -erikoissanastossa on 800+ sivua ("and then some" tulee siitä, että aivan ei pysytä Euroopan rajojen sisäpuolella, pikkuisen kurotetaan ulommaksi, heh!). Lähes kaikki on käännetty, tarvittaessa selitetty tai muuten avattu. Kieliosiot (summittainen laajuus suluissa):
1. Suomi (125s.)
Sisältää:
stadin slangi
Turun murre
Tyrvään murre
Huittisten murre
Savon murre
Rauman murre
Puolangan murre
Yliperän kieli
Loimaan murre
Tuusniemen murre
Tampereen murre
2. Viro (35s.)
3. Livvi (20s.)
4. Meänkieli (85s.)
5. Kveeni (10s.)
6. Pohjois-Inkerin murre (20s.)
7. Inarinsaame (20s.)
8. Ruotsi (35s.)
9. Tanska (40s.)
10. Norja (25s.)
11. Islanti (20s.)
12. Fääri (20s.)
13. Saksa (30s.)
14. Sveitsinsaksa (25s.)
15. Itävallansaksa (20s.)
16. Luxemburg (15s.)
17. Namibiansaksa (13s.)
18. Hollanti (35s.)
19. Afrikaans (30s.)
20. Englanti (50s.)
21. Australian slangi (10s.)
22. Ranska (35s.)
23. Espanja (20s.)
24. Portugali (25s.)
25. Italia (40s.)
26. Sisilia (10s.)
Sanaston lopusta löydät lähteet, kielittäin. Otsikot on isommalla fontilla, jotta osiot löytyvät helpommin, kun kelaat alaspäin.
8. Ruotsi
komma undan alldeles för billigt
= päästä kuin koira veräjästä; [lit. päästä pälkähästä aivan liian halvalla].
bistra tider
= kovat ajat; [lit. kitkerät ajat]; myös: den bistra verkligheten = karu todellisuus.
det får bära eller brista
= menköön syteen tai saveen; [lit. kantakoon tai murtukoon].
djävlas (ark.)
= riidellä, härnätä, kiusata; [~piruilla]; djävlas inte med lillasyster = älä härnää pikkusiskoa; bilen djävlas igen = auto reistailee taas, "auto piruilee taas".
olika faller ödets lotter
= tasan eivät käy onnen lahjat; [lit. erilaisesti lankeavat kohtalon arvat].
fatalitet
= kommellus; onnettomuus; harmillinen tapaus;[lit. ~kohtalollisuus]; fatal = kohtalokas, tuhoisa, onneton.
felfinnare
= virheiden etsijä (muista ihmisistä); [lit. virheidenlöytäjä].
fresta på krafterna
= käydä voimille; [lit. rasittaa voimiaan]; fresta lyckan = koettaa onneaan; [lit. leik. rasittaa onneaan]; fresta = 1) houkutella; vietellä; 2) rasittaa; 3) koettaa, koetella.
fördetting (ark.)
= entinen virkamies; parempiakin päiviä nähnyt henkilö; [lit. ~edellisyys].
förgråten
= itkettynyt, paljon itkenyt; [lit. liikaa itkenyt].
förlyfta sig
= 1) satuttaa itsensä nostamalla liian painavaa; 2) ottaa ylivoimainen tehtävä; [lit. nostaa yli voimiensa; "ylinostaa"].
förolyckad
= 1) onnettomuudessa surmansa saanut; 2) epäonnistunut; [lit. ~liian onnettomuuden kohtaama].
glädjedödare
= ilonpilaaja; [lit. ilontappaja].
hjärtesuck
= syvä huokaus; [lit. sydämenhuokaus].
som man är klädd, blir man hädd
= vaatteiden mukaan ihmistä arvostellaan; [lit. niin kuin on puettu, niin on pilkattu]; häda = pilkata, herjata.
hänga efter
= 1) roikkua toisessa ihmisessä; 2) jatkua itsepintaisesti, esim. flunssa; [lit. roikkua perässä].
han var härsken på mig
= hän oli minulle käärmeissään; [lit. hän oli minulle härskiintynyt]; härsken = 1) härskiintynyt, eltaantunut; 2) (ark.) kärttyinen, ärtynyt.
infostress
= infoähky
vara under isen
= olla alamaissa; [lit. olla jään alla]
jämmerlåt
= valitusvirsi, voivottelu, ruikutus; [lit. valitusbiisi/ kurjuusbiisi]; jämmer = valitus; kurjuus
förstå vad klockan är slagen
= tajuta tilanne, ymmärtää mitä on odotettavissa; [lit. ymmärtää mitä kello on lyönyt]
kunna med
= sietää, kestää; [lit. ei kyetä jonkin/ jonkun kanssa]; hon kan inte med katter = hän ei siedä kissoja.
kännarmin
= asiantuntijan ylimielinen katse; [lit. tietäjänilme]
luttrad
= jalostunut elämän koettelemuksista; [lit. jalostettu]; luttra = 1) puhdistaa; 2. (kuv.) jalostaa. Vrt. monessa liemessä keitetty (kestävästä ihmisestä).
visa lynne
= näyttää huonot puolensa; oikutella; [lit. näyttää luonteensa/ mielialansa]; lynne = luonne, mieliala
magsur
= pahantuulinen, äreä, kärttyinen; [lit. vatsahapan]
missöde
= onnettomuus, vahinko, harmi; [lit. epäkohtalo]; han råkade ut för ett missöde = hänelle sattui vahinko.
nedsupen
= itsensä rappiolle ryypännyt; [lit. alas-juopotellut]
olycksbroder
= kohtalotoveri; [lit. onnettomuudenveli]. Vrt. compagnon de misères.
oting
= 1) mielettömyys; mahdottomuus; luonnottomuus; 2) hyödytön asia; harmi; [lit. epäasia]
komma på sned
= kuv. joutua hunningolle; [lit. joutua kaltevalle]; sned = 1) vino, viisto; kiero, kalteva; 2) kuv. karsas
tappa sugen
= menettää halunsa, lamaantua; antaa periksi; [lit. menettää imu/ veto]; sug = 1) imeminen, imaisu, imu; 2) veto; 3) kulaus; 4) imulaite.
söcken
= 1) arkinen, arki-; 2) ikävä; 3) yksitoikkoinen; söckendag = arkipäivä.
tingeltangel
= 1) rihkama; 2) joutavanpäiväinen viihde
villervalla
= sekasorto, hämminki
överlycklig
= ikionnellinen; [lit. ylionnellinen]
en annan stackare
= minä, meikäläinen (puhuja pitää itseään reppanana, surkuttelee itseään); [lit. toinen raukka]
det regnar av bara fan!
= sataa niin saakelisti!; [lit. sataa (niin kuin) vain pirusta]
göra sig till hund för en bens skull
= nöyryyttää itseään mitättömän edun saamiseksi; [lit. tekeytyä koiraksi luun tähden]
få betalt för gammal ost
= joutua koston kohteeksi; [lit. saada maksu vanhasta juustosta]; Efter allt dumt han gjort mot mig ska han nu minsann få betalt för gammal ost. Kaikista niistä typeristä tempuista, mitä hän on tehnyt minua kohtaan, saa hän nyt totisesti tuntea nahoissaan.
få bita i det sura äpplet
= joutua nielemään katkera kalkki; [lit. saada purra hapanta omenaa]
sitta med skägget i brevlådan/ sitta med tummen i brevlådan
= olla pahassa pulassa/ kiipelissä; [lit. istua parta postilaatikossa; istua peukalo postilaatikossa]
lögn och förbannad dikt
= emävalhe; [lit. valhe ja kirottu runo]; Allt han sagt är ingenting annat än lögn och förbannad dikt. Kaikki mitä hän on sanonut ei ole mitään muuta kuin täyttä valetta.
inte ha det för fett
= olla aika köyhä; [lit. ei olla liian rasvaista].
arbeta för något med händer och fötter
= tehdä kaikin voimin työtä jonkin puolesta; [lit. työskennellä jonkin eteen käsin ja jaloin].
trycka ned någon i galoscherna
= kohdella kaltoin jotakuta; [lit. työntää joku kalosseihinsa].
det är döden i grytan
= se on varmaa menoa; pahin, mitä voi tapahtua [lit. se on kuolema padassa]; Lägger de ned fabriken så blir det nog döden i grytan för många. Jos he lakkauttavat tehtaan, se on monelle varmaa menoa.
det haltar och småspringer (leik.)
= niin kuin märkä palaa (vastauksena vointia koskevaan kysymykseen, kun ei ole loistokunnossa); [lit. nilkuttaa ja juoksentelee].
vara ett hår av hin
= olla hyvin ilkeä (tavallisesti naisesta); [lit. olla pirun karva/ "pirusta kasvanut"]; Den kvinnan verkar vara en riktig ragata. Hon grälar hela tiden och verkar vara ett riktigt hår av hin. Se nainen vaikuttaa olevan todella ilkeä ja riidanhaluinen eukko. Hän riitelee koko ajan ja vaikuttaa olevan kuin itse pirusta kasvanut.
se bara hål i osten
= nähdä vain asioiden huonot puolet; [lit. nähdä vain reiät juustossa].
kasta in jästen i ugnen när brödet är bakat
= odottaa kunnes on liian myöhäistä; [lit. heittää hiiva uuniin, kun leipä on paistettu].
segla med lik i lasten
= olla tuhoon tuomittu; [lit. purjehtia ruumis lastissa].
det är inte min likör
= 1) se ei ole minun heiniäni; 2) se ei ole mitään mistä pitäisin; [lit. se ei ole minun likööriäni]; Att vara ute och tälta är inte riktigt min likör. Telttailu ei ole aivan minun heiniäni.
det var ljusblått!
= pitipä sattua!; [lit. se oli vaaleansinistä!].
det här var månljust
= olipa tämäkin kaunis juttu; [lit. tämä oli kuun valaisemaa].
någon har osmak
= jollakulla on huonoa onnea; [lit. jollakulla on paha tai huono onni,]; osmak = 1) sivumaku; 2) huono maku; 3) arvostelukyvyttömyys; 4) huono onni.
ge igen för gammal ost
= maksaa kalavelkoja; [lit. kostaa vanhasta juustosta].
det blev pannkaka av alltsammans
= siitä tuli täysi pannukakku; [lit. siitä tuli kaikkineen pannukakku].
det går åt pepparn
= epäonnistuu kokonaan; [lit. se menee päin pippuria]; - Klarade du provet? - Nej, det gick åt pepparn. Pärjäsitkö kokeessa? - En, se meni aivan penkin alle.
prata persilja
= puhua roskaa; [lit. puhua persiljaa].
sitta på pottan
= olla liemessä; [lit. istua potalla].
en salig röra
= varsinainen sotku; [lit. autuas sotku]; röra = 1) sekasotku, sekamelska, sotku; 2) seos, pöperö.
här är det trångt om saligheten
= täällä on ahdasta; [lit. täällä on ahtaasti autuutta]; I den hän lokalen är det verkligen trångt om saligheten. Här finns det inte plats för en enda människa till. Tässä tilassa ollaan kuin sillit suolassa. Täällä ei ole tilaa enää yhdellekään sielulle.
vara ett salt
= olla suola/ totuudenpuhuja/ kriitikko; [lit. olla suola].
se ut som om man sålt smöret och tappat pengarna
= olla kuin maansa myynyt ja rahansa syönyt; vaikuttaa hyvin pettyneeltä; olla hyvin allapäin [lit. näyttää siltä kuin olisi myynyt voinsa ja kadottanut (siitä saadut) rahat]; Jag tror han har förlorat mycket pengar. Han ser ut som om han sålt smöret och tappat pengarna. Luulen, että hän on menettänyt paljon rahaa. Hän näyttää maansa myyneeltä.
efter sju sorger och åtta bedrövelser
= monien koettelemusten jälkeen; [lit. seitsemän murheen ja kahdeksan surun jälkeen]; Efter sju sorger och åtta bedrövelser börjar det äntligen bli lite bättre för oss. Monien koettelemusten jälkeen alkaa vihdoin näyttää paremmalta meille.
det luktar apa
= haisee pahalle; [lit. haisee apinalta]; När vi närmade oss soptippen luktade det apa. Kun lähestyimme kaatopaikkaa, alkoi haista.
det blir man inte fet på
= siitä ei saa paljoa rahaa, ei sillä elä; [lit. siitä ei tule lihavaksi]; Att samla tomflaskor blir man inte fet på. Tyhjiä pulloja keräämällä ei pääse rikastumaan.
en ful fisk
= joku johon ei ole luottamista; lurjus; petturi; [lit. ruma kala]; Han var allt en ful fisk som stal pengar från den gamle mannen. Hän oli lurjus, joka varasti rahaa siltä vanhalta mieheltä.
få sina fiskar varma
= saada nuhteet; [lit. saada kalansa lämpimiksi]; Eleverna hade bråkat och fick därför sina fiskar varma av läraren. Oppilaat olivat riidelleet ja saivat sen vuoksi opettajalta nuhteet.
nu är det kokta fläsket stekt
= 1) näyttää siltä, että homma päättyy ikävästi, nyt on kriisi päällä; 2) olla pinteessä/ helisemässä; [lit. nyt on keitetty sianliha paistettu]; Nu är det kokta fläsket stekt. All vår mat är förstörd. Nyt olemme pinteessä. Kaikki ruokamme on pilalla.
göra en groda
= 1) epäonnistua; 2) päästää suustaan sammakoita; 3) mokata; [lit. tehdä sammakko]; Jag gjorde en riktig groda i kyrkan när jag började sjunga för tidligt. Mokasin perusteellisesti kirkossa, kun aloin laulaa liian aikaisin. Att göra en groda är kanske inte så farligt men det är pinsamt. Epäonnistuminen ei ole ehkä niin vaarallista, mutta piinallista se on.
ha en gökunge i boet
= henkilö, joka auttamisen jälkeen osoittautuu kiittämättömäksi; [lit. olla käenpoika pesässä]; Jag som alltid har ställt upp för honom och så gör han nu så här mot mig. Jag hade tydligen en gökunge i boet. Minä, joka olen aina pitänyt hänen puoliaan ja näin hän tekee minua kohtaan. Olen elättänyt kyytä povellani.
få sig en kyss
= saada isku; [lit. saada suukko]; Jag fick mig en kyss av dörren. Löin pääni oveen.
tissla och tassla
= kuiskutella tai puhua hiljaa pahaa muista ihmisistä; [lit. sipistä ja supista]; De satt och tisslade och tasslade med varandra i ett hörn. He istuivat supisemassa keskenään nurkkauksessa.
sitta hemma och mögla
= istua kotona homehtumassa, jäädä kotiin nyhjöttämään; [lit. istua kotona ja homehtua]; Kväll efter kväll satt hon hemma och möglade medan hennes vänner var ute och roade sig. Ilta toisensa jälkeen hän istui kotona nyhjöttämässä samaan aikaan, kun hänen ystävänsä olivat ulkona pitämässä hauskaa.
hysa agg mot/ till någon
= kantaa kaunaa jollekulle. [lit. leik. majoittaa kauna jotakuta vastaan]; Bröderna hyste agg mot varandra på grund av arvstvisten. Veljekset kantoivat kaunaa toisilleen perintöriidan takia. agg = kauna, viha; hysa = 1) majoittaa, antaa asunto; 2) tunneilmauksissa: kantaa kaunaa; hysa sympatier för någon = tuntea sympatiaa jotakuta kohtaan; hysa förhoppningar om något = elätellä toiveita jostakin; hysa förtroende för någon = tuntea luottamusta jotakuta kohtaan; jag hyser starka känslor för henne = minulla on voimakkaita tunteita häntä kohtaan; jag hyser stor beundran för henne = ihailen häntä suuresti; jag hyser betänkligheter för henne = suhtaudun häneen epäillen; hysa farhågor för framtiden = pelätä tulevaisuutta (farhåga = 1) pelko, levottomuus; 2) epäilys); hysa förakt för någon = halveksia; hysa misstro mot någon = tuntea epäluottamusta jotakuta kohtaan; hysa en djup motvilja mot något = tuntea suurta vastenmielisyyttä jotakin kohtaan.
smaka apa (ark.)
= maistua pahalle. [lit. maistua apinalta]; Svagt kaffe smakar apa. Laiha kahvi maistuu pahalle.
nu blommar asfalten
= nyt ovat asiat päälaellaan. [lit. nyt kukkii asfaltti]; Vann hon, som sjunger falskt, sångtävlingen? Nå, nu blommar asfalten. Voittiko hän, joka laulaa epäpuhtaasti, laulukilpailun? Ei voi olla totta.
halka in på ett bananskal
= saada (työpaikka) kuin vahingossa. [lit. liukastua banaaninkuoreen]; Hon halkade in i modebranschen på ett bananskal. Hän sai töitä muotialalta aivan kuin vahingossa.
råka/ hamna i blåsväder
= joutua arvostelun kohteeksi; [lit. joutua tuuliseen säähän]; Regeringen har hamnat i blåsväder flera gånger under det senaste året. Hallitus on joutunut arvostelun kohteeksi useita kertoja viime vuoden aikana.
den dagen den sorgen
= se on sen ajan murhe. [lit. se päivä se murhe]; Jag vet att jag kommer att bli gråhårig som min pappa, men den dagen den sorgen. Tiedän, että minusta tulee harmaahiuksinen kuten isästäni mutta se on sen ajan murhe.
göra sig glada dagar
= pitää hauskaa, juhlia. [lit. tehdä itselleen iloiset päivät]; Somliga är här för att festa och göra sig glada dagar, och andra för att åka skidor. Toiset ovat täällä juhlimassa ja pitämässä hauskaa ja toiset hiihtämässä. Myös: leva livets glada dagar = nauttia elämästä; [lit. elää elämän iloisia päiviä]. Som pensionär tänkte han nu leva livets glada dagar. Eläkeläisenä hän ajatteli nyt ottavansa elämästä ilon irti.
ingen dans på rosor
= ei mitään ruusuilla tanssimista. [lit. ei ruusuilla tanssia]; Att vara forskare är ingen dans på rosor. Tutkijana oleminen ei ole mitään ruusuilla tanssimista.
mer än lovligt dum
= luvattoman/ kohtuuttoman tyhmä. [lit. tyhmempi kuin on luvallista]; Jag måste säga att hon är mer än lovligt dum. Minun täytyy sanoa, että hän on luvattoman tyhmä.
dyka upp ur tomma intet
= ilmestyä kuin tyhjästä. [lit. sukeltaa ylös tyhjästä ei-mistään]; En hök dök upp ur tomma intet och tog en mus. Haukka ilmestyi kuin tyhjästä ja nappasi hiiren.
lägga sig ner och dö
= luovuttaa, antaa periksi. [lit. asettua makuulle ja kuolla]; Man kan ju inte lägga sig ner och dö bara för att man har en massa otur. Eihän voi luovuttaa vain siksi, että on paljon epäonnea.
för alla eventualiteters skull
= kaiken varalta. [lit. kaikkien mahdollisuuksien vuoksi]; Ta med dig stövlar och regnkläder för alla eventualiteters skull. Ota mukaasi saappaat ja sadevaatteet kaiken varalta.
det föll sig så att
= tapahtui (sattumalta), sattui niin että. Det föll sig så att jag testade att laga vegetariskt och nu äter jag inte längre kött. Sattumalta kokeilin laittaa vegaaniruokaa ja nyt en enää syö lihaa.
inte ha det fett
= elää niukkuudessa; [lit. ~ei voida lihavasti/ rasvaisesti]; Människor som lever på socialbidrag har det inte fett. ~Ihmiset, jotka elävät sosiaalituella, eivät voi kovin paksusti.
allt är frid och fröjd
= kaikki on hyvin/ kunnossa. [lit. kaikki on rauhaa ja iloa]; Bara det inte regnar på utflykten så är allt frid och fröjd. Kunhan retkellä ei vain sada, on kaikki kunnossa.
frysa inne
= jäädä toteutumatta, tulla menetetyksi. [lit. jäätyä]; Kursen i företagsekonomi frös inne. Yritystalouden kurssi ei toteutunut.
ett helt företag
= varsinainen/ aikamoinen urakka. [lit. kokonainen yritys]; På vintern är det ett helt företag att klä på barnen och gå ut med dem. Talvella on aikamoinen urakka pukea lasten päälle ja mennä heidän kanssaan ulos.
ta ut glädjen i förskott
= iloita ennenaikaisesti, nuolaista ennen kuin tipahtaa. [lit. ottaa ilosta ennakkoa]; Jag vågar aldrig ta ut glädjen i förskott. Misslyckas jag så blir jag inte besviken. En uskalla koskaan iloita ennenaikaisesti. Jos epäonnistun, niin en pety.
inget att hänga i granen
= kehno, kelvoton, ei kehuttava. [lit. ei mitään minkä voisi ripustaa (joulu)kuuseen]; Huset som vi var och tittade på igår var inget att hänga i granen. Talossa, jota kävimme katsomassa eilen, ei ollut kehumista.
guldet blir till sand
= (kulta)toiveet romuttuvat. [lit. kulta muuttuu hiekaksi]; VM-guldet blev till sand. MM-kultatoiveet romuttuivat.
sätta guldkant på tillvaron
= tehdä olemassaolo hohdokkaaksi, tuoda loistoa elämään. [lit. asettaa kultareuna olemassaoloon]; Ett oväntat arv satte guldkant på tillvaron. Odottamaton perintö toi loistokkuutta elämään.
ta hus i helvete
= nousta rähinä. När hon upptäckte att han var otrogen tog det hus i helvete. Kun hän huomasi, että mies oli uskoton, nousi hirveä rähinä.
ett herrans liv
= kauhea meteli/ mekkala. [lit. herran elämä]; Det var ett herrans liv hos grannarna i lördags. Naapureilla oli hirveä meteli viime lauantaina.
det är mycket med det jordiska (ark.)
= elämä on kovin hankalaa. [lit.~(maallisessa) elämässä on paljon (kestettävää)]; Det är mycket med det jordiska, sa bonden, när han skulle fylla i en massa blanketter. Onpa tämä hankalaa, sanoi maanviljelijä, kun hänen oli määrä täyttää iso määrä lomakkeita.
något är rena julaftonen
= olla kuin joulu olisi tullut. [lit. jokin on silkka jouluaatto]; Det var rena julaftonen när klädbutiken sålde ut sitt lager. Oli aivan kuin joulu olisi tullut, kun vaatekauppa myi loppuun varastonsa.
suga på karamellen
= elää miellyttävissä muistoissa. [lit. imee karamellia]; Efter framgångarna var det frestande att bara suga på karamellen ett tag, men nya utmaningar väntade. Menestysten jälkeen oli kiusaus jäädä vain muistelemaan menestystä joksikin aikaa, mutta uudet haasteet odottivat.
det kostar mer än det smakar
= ei ole hintansa arvoinen. [lit. se maksaa enemmän kuin maistuu]; Kvällsöppet kostar mer än det smakar. Ilta-aukiolo ei ole hintansa arvoinen.
gå kräftgång
= kulkea takaperin; huonontua, taantua. [lit. kulkea ravunkäyntiä]; Det byggs stora affärscentra överallt och de små butikerna går kräftgång. Kaikkialla rakennetaan suuria liikekeskuksia ja pikkukaupat taantuvat.
inte vara värd ett ruttet lingon (ark.)
= olla aivan arvoton. [lit. ei olla mädäntyneen puolukankaan arvoinen]; I hennes ögon var mannen inte värd ett ruttet lingon. Hänen silmissään mies ei ollut minkään arvoinen.
livet leker
= kaikki onnistuu, kaikki on hauskaa; elämä hymyilee jollekulle. [lit. elämä leikkii]; Livet leker när man är förälskad. Kaikki on hauskaa, kun on rakastunut.
vara vid prima liv
= olla hyvissä voimissa, voida erinomaisesti. [lit. olla erinomaisen elämän äärellä]; En månad efter operationen var hon vid prima liv. Kuukausi leikkauksen jälkeen hän oli hyvissä voimissa.
lyckans ost
= onnenmyyrä, onnenpekka. [lit. onnen juusto]; Du är en lyckans ost som får resa till sol och värme. Olet oikea onnenpekka, kun pääset aurinkoon ja lämpöön.
någons lycka är gjord
= jonkun tulevaisuus on turvattu. [lit. jonkun onni on tehty]; När hon vann en stor summa pengar var hennes lycka gjord. Kun hän voitti suuren määrän rahaa, oli hänen tulevaisuutensa turvattu.
titta i månen efter något (ark.)
= tavoitella turhaan jotakin. [lit. katsella kuuhun jonkin perään]; Höjda bilpriser gör att vi kan titta i månen efter en ny bil. Katselemme turhaan uutta autoa, sillä hinnat ovat kohonneet.
känna sig som människa igen
= tuntea jälleen olevansa ihminen, tuntea olonsa taas normaaliksi. [lit. tuntea itsensä taas ihmiseksi]; Efter en dusch och god middag kände jag mig som människa igen. Suihkun ja hyvän päivällisen jälkeen tunsin taas oloni normaaliksi.
all möda i världen
= tosi työ, todella työlästä. [lit. kaikki vaivannäkö maailmassa]; På fjällvandringen hade jag all möda i världen att gå i samma takt som de andra i gruppen. Tunturivaelluksella minun oli todella vaikea kulkea samassa tahdissa toisten ryhmäläisten kanssa.
göra någon mör
= viedä jonkun voimat, uuvuttaa joku. [lit. tehdä jostakusta murea]; En mil med cykel gör henne mör för resten av dagen. Kymmenen kilometriä pyörällä uuvuttaa hänet loppupäiväksi.
det är så man blir mörkrädd
= sillä tavoin alkaa pelätä. [lit. sillä tavoin tulee pimeänpelkoiseksi]; Det är så man blir mörkrädd när man läser om allt elände i världen. ~Tulee ylivarovaiseksi, kun lukee kaikesta maailman kurjuudesta.
allt är nattsvart
= kaikki on täysin mustaa, kaikki on synkkää, kaikki on toivotonta. [lit. kaikki on yönmustaa]; Allt är inte nattsvart även om problemet är allvarligt. Kaikki ei ole toivotonta, vaikka ongelma onkin vakava.
vädret är inte nådigt
= sää ei ole suosiollinen. [lit. sää ei ole armollinen.]; Vädret var inte nådigt förra sommaren. Det var kallt och regnigt. Sää ei ollut suosiollinen viime kesänä. Oli kylmää ja sateista.
olyckskorparna kraxar
= pahanilmanlinnut raakkuvat/ ennustavat. [lit. pahanonnenkorpit rääkkyvät]; Olyckskorparna kraxar om död för små butiker, när det nya affärscentret byggs. Pahanilmanlinnut raakkuvat kuolemaa pikkukaupoille, kun uusi liikekeskus rakennetaan.
orosmoln på himlen
= uhkaavia pilviä taivaalla, huonoja enteitä. [lit. levottomuudenpilviä taivaalla]; Jag är optimist även om det finns många orosmoln på himlen. Olen optimisti, vaikka taivaalla onkin uhkaavia pilviä.
när/ om oturen är framme
= kun/ jos epäonni sattuu kohdalle. [lit. kun/jos epäonni on perillä]; När oturen är framme känns det tryggt att ha en försäkring. Jos epäonni kohtaa, tuntuu turvalliselta, kun on vakuutus.
surt förvärvade pengar
= vaivalla hankittu raha. [lit. happamana hankitut rahat]; Jag vill inte att mina surt förvärvade pengar ska gå till onödigt krimskrams. En halua, että kovalla työllä hankitut rahani menevät turhaan rihkamaan.
välja mellan pest och kolera
= valita kahdesta pahasta. [lit. valita ruton ja koleran väliltä]; Städa eller diska - det är som att välja mellan pest och kolera, sade han. Siivota vai tiskata - on kuin valitsisi kahdesta pahasta, hän sanoi.
ha piskan över sig
= tuntea stressiä, olla paineen alla. [lit. olla ruoska päällään]; Vi hade piskan över oss få all ved under tak innan snön kom. Meillä oli kovat paineet saada kaikki puut katon alle ennen lumen tuloa.
må som en prins
= voida mainiosti/ erinomaisesti. [lit. voida kuin prinssi]; Man mår som en prins efter ett veckoslut på spa. Den kändes lyxigt med god mat och behandlingar. Kylpylässä vietetyn viikonlopun jälkeen ihminen voi mainiosti. Tuntui ylelliseltä kun sai hyvää ruokaa ja hoitoja.
inte ha någon ro i kroppen
= olla levoton/ rauhaton. [lit. ei olla mitään rauhaa kropassaan]; Han har ingen ro i kroppen. Hela tiden är han i farten. Hän on niin levoton. Koko ajan hän on menossa.
rov för stridiga känslor
= ristiriitaisten tunteiden vallassa. [lit. ristiriitaisten tunteiden saalis]; Han var rov för stridiga känslor när han kom in på båda utbildningarna. Hänellä oli ristiriitaiset tunteet, kun hänet valittiin kumpaankin koulutukseen.
inte veta sig någon levandes råd
= olla täysin neuvoton, ei tietää alkuunkaan ratkaisua pulmaan. [lit. ei tietää kenenkään elävän neuvoa]; Hur de än försökte tala pojken till rätta slutade han inte att skolka. De visste sig till slut inte någon levandes råd. Miten tahansa he yrittivät puhua pojalle järkeä, tämä ei lopettanut pinnaamista. Lopulta he olivat aivan neuvottomia.
få sitta emellan
= joutua kärsimään. [lit. saada istua välissä]; Det är barnen som ofta får sitta emellan vid en skilsmässa. Lapset joutuvat usein kärsimään avioerossa.
sitta i skiten (ark.)
= olla kusessa. [lit. istua paskassa]; Når man sitter mitt i skiten är det inte så lätt att hitta utvägar. Kun on todella pinteessä, ei ole helppo löytää keinoja päästä ulos.
inte skuggan av en chans (ark.)
= ei pienintäkään mahdollisuutta; [lit. ei mahdollisuuden varjoakaan]; Bilen svängde över så hastigt framför långtradaren så chauffören hade inte skuggan av en chans att förhindra en kollision. Auto kääntyi niin nopeasti rekan eteen, ettei kuljettajalla ollut pienintäkään mahdollisuutta estää yhteentörmäystä.
leva på skuggsidan
= elää varjopuolella, olla kovaosainen. [lit. elää varjopuolella]; Hela sitt liv ömmade hon för dem som levade på skuggsidan. Koko ikänsä hän surkutteli niitä, jotka olivat kovaosaisia.
upp som en sol och ner som en pannkaka
= onni vaihtuu onnettomuudeksi, nopea nousu ja äkillinen lasku. [lit. ylös kuin aurinko, alas kuin pannukakku]; Idrottarens karriär gick upp som en sol och ner som en pannkaka. Urheilijan ura lähti nopeaan nousuun ja lässähti kuin pannukakku.
lägga sordin på stämningen
= hillitä/ vaimentaa tunnelmaa. [lit. laittaa vaimennin tunnelmaan]; Den svåra olyckan lade sordin på stämningen i staden. Vakava onnettomuus vaimensi tunnelmaa kaupungissa.
under knapphetens kalla stjärna
= köyhyydessä, vähissä varoissa. [lit. niukkuuden kylmän tähden alla]; Hon levde sina sista år under knapphetens kalla stjärna. Hän eli viimeiset vuotensa köyhyydessä.
det kommer surt efter
= on ikäviä jälkiseurauksia, kostautuu ajan oloon. [lit. tulee hapanta jälkeen]; Det kommer surt efter om man kritiserar henne. Siitä tulee ajan mittaan ikävyyksiä, jos häntä arvostelee.
i tid och otid
= vähän väliä, yhtenään; aivan liian usein. [lit. leik. ~aikoina ja epäaikoina]; Hon ringer till mig i tid och otid. Hän soittaa minulle yhtenään, olipa aika sopiva tai epäsopiva.
tiga och lida
= kärsiä hiljaa, olla valittamatta, vaikka se on vaikeaa; yrittää vain kestää niin kuin ei mitään. [lit. vaieta ja kärsiä]; Sök hjälp för smärtan - sluta tiga och lida! Hae apua kipuun - lopeta se hampaan pureminen!
vara av samma ull
= olla samaa maata, olla samanlaisia (huonoja) ominaisuuksia, olla sama tausta. [lit. olla samasta villasta]; Bedrövligt att se, även om jag vet att det finns många andra av samma ull som du. Ikäväähän se on, vaikka tiedän että moni muukin on samassa jamassa kuin sinä.
leva på undantag
= elää niukoissa oloissa, elää kurjuudessa; elää syrjäytettynä. [lit. elää poikkeuksella]; Många åldringar med höga medicinkostnader lever på undantag. Monet vanhukset, joilla on suuret lääkemenot, elävät köyhyydessä.
det var/är just vackert (iron.)
= olipa fiksua, sattuipa sopivasti. [lit. sepä oli kaunista]; Det var just vackert att glömma passet hemma! Olipa fiksua unohtaa passi kotiin!
sitta vackert
= [lit. istua kauniisti]; 1) istua: Vår hund lärde sig aldrig sitta vackert. Koiramme ei koskaan oppinut istumaan kauniisti; 2) olla liisterissä/ liemessä: Varför skulle du låna henne pengar. Nu sitter vi där vackert. Että sinun pitikin lainata hänelle rahaa. Nyt olemme pinteessä.
stå/ vara i valet och kvalet
= olla kahden vaiheilla. [lit. olla valinnassa ja tuskassa]; Hon stod i valet och kvalet och bestämde sig till slut för att ta emot det nya jobbet. Hän oli kahden vaiheilla ja päätti lopulta ottaa vastaan uuden työn. kval = 1) kärsimys; tuska; 2) urh., ark. (alku)karsinta.
svära ve och förbannelse över någon/något
= sadatella ja manailla jotakuta/jotakin. [lit. vannoa onnettomuutta ja kirousta jollekulle/ jollekin]; Han svor ve och förbannelse över älgarna som förstörde ungskogen. Hän sadatteli ja manaili hirviä, jotka tuhosivat nuoren metsän. ve = onnettomuus.
den krassa verkligheten
= karu todellisuus, kylmät tosiasiat, taloudellisesti ankea totuus. [lit. raaka todellisuus]; Den krassa verkligheten är att dagens pensionärer inte alltid har ekonomisk trygghet. Ankea totuus on, että tämän päivän eläkeläisillä ei aina ole taloudellista turvaa. krass = 1) itsekäs; 2) materialistinen; 3) raaka; 4) karkea; 5) häikäilemätön.
se ut som sju svåra år
= näyttää karmealta/ surkealta. [lit. näyttää kuin seitsemältä vaikealta vuodelta]; I dag ser jag ut som sju svåra år. Jag skulle bara vilja stanna inne och inte visa mig för någon. Tänään näytän karmealta. Olisin vain halunnut jäädä sisälle enkä näyttäytyä kenellekään.
inte ha mycket till övers för någon/ något
= 1) vähät välittää jostakusta/ jostakin; 2) ei pitää jostakin/ jostakusta; 3) ottaa etäisyyttä johonkin/ johonkuhun. [lit. ei olla paljoa jäljellä jollekulle]; Hon hade inte mycket till övers för balett och opera. Hän ei piitannut/ perustanut baletista ja oopperasta.
som en osalig ande
= hermostunut ja levoton; rauhaton. [lit. kuin epäautuas henki]; Han gick omkring som en osalig ande och väntade på sin tur. Hän kulki hermostuneena ympäriinsä odottaessaan vuoroaan.
komma ur askan i elden
= päätyä ojasta allikkoon, joutua yhdestä pahasta yhä pahempaan jamaan. [lit. joutua tuhkasta tuleen]; Snart blev det krig också i vårt nya hemland. Det kändes som att komma ur askan i elden. Pian sota levisi uuteen kotimaahamme. Tuntui kuin olisimme joutuneet ojasta allikkoon.
ett berg av problem
= monta ongelmaa; rivi vaikeuksia. [lit. vuori ongelmia]; När de grävde tunneln stötte de på ett berg av problem. Kun he kaivoivat tunnelia, he törmäsivät ongelmavuoreen.
binda ris åt sin egen rygg
= 1) hankkia itselleen tarpeettomia ongelmia; 2) vahingoittaa itseään; 3) aiheuttaa itse oma onnettomuutensa. [lit. sitoa risuja omaa selkäänsä varten]; Du kan inte hjälpa alla som har det svårt. Då binder du bara ris åt din egen rygg. Et voi auttaa kaikkia joilla on vaikeaa. Siten vahingoitat vain itseäsi.
till sista blodsdroppen
= niin kauan kuin jaksaa; äärimmilleen. [lit. viimeiseen veritippaan]; Jag tänker kämpa till sista blodsdroppen. Aion taistella henkeen ja vereen.
sväva i det blå
= ei nähdä todellisuutta niin kuin se on; olla omissa maailmoissaan. [lit. leijua sinisessä]; Hon verkar helt sväva i det blå när det gäller pengar och förstår inte hur dyrt allting har blivit. Hän näyttää olevan aivan omissa maailmoissaan, mitä tulee rahaan, eikä ymmärrä kuinka kallista kaikesta on tullut.
bränna sina skepp
= pilata omat mahdollisuutensa jo heti alussa; mahdoton katua. [lit. polttaa aluksensa]; Mannen hade fått flera varningar men ändå fortsatt att missköta sitt arbete och fick därför sluta. Han hade bränt sina skepp. Mies oli saanut useita varoituksia mutta jatkoi siitä huolimatta työnsä laiminlyöntiä ja sai sen vuoksi lähtöpassit.
den svartaste dagen
= päivä joka on täynnä vastoinkäymisiä. [lit. mustin päivä]; Detta är den svartaste dagen i mitt liv. Tämä on elämäni mustin päivä.
ha det fett bra (ark.)
= olla asiat oikein hyvin, sujua hienosti. [lit. olla paksun hyvin]; Vi har det fett bra här i Spanien. Om två dagar är vi hemma igen. Voimme erinomaisesti täällä Espanjassa. Kahden päivän kuluttua olemme jälleen kotona. vrt. inte ha det fett = olla rahapulassa, elää laihoja aikoja; Vi hade det inte fett hemma när jag växte upp. Varttuessani perheemme eli laihoja aikoja.
fy för den lede!
= Se on todella kauheaa! [lit. hyi sitä onnettomuutta]; Fy för den lede vad kallt här är! Hyi, kuinka kylmää täällä on!
ta ut segern i förskott
= olla varma että onnistuu tai voittaa; nuolaista ennen kuin tipahtaa. [lit. ottaa voitosta ennakkoa]; Vi ska nog akta oss för att ta ut segern i förskott. Än har vi inte vunnit matchen. Meidän pitää kyllä varoa ettemme nuolaise ennen kuin tipahtaa. Ottelu ei ole vielä voitettu.
försvinna i tomma intet
= kadota totaalisesti; kadota kuin pieru Saharaan; [lit. kadota tyhjään ei-mihinkään]; Nycklarna måste ju finnas någonstans. De kan ju inte ha försvunnit i tomma intet. Pakkohan avainten on jossakin olla. Eiväthän ne nyt ilmaankaan haihtua voi.
för mycket av det goda
= saada liikaa jotakin hyvää; saada jostakin enemmänkin kuin kyllikseen. [lit. liikaa hyvää]; Vi hade sol varenda dag på semestern under tre veckor. Men det kan faktiskt bli för mycket av det goda. Aurinko paistoi joka päivä lomallamme kolmen viikon ajan. Mutta ei makeaa mahan täydeltä.
det är så att man kan gråta
= asiat ovat hyvin huonosti; [lit. asiat ovat niin että voi itkeä]; Det här var det sämsta jag sett. Det är så att man kan gråta. Tämä oli pahinta mitä olen nähnyt. Tekee mieli itkeä.
de kan ta varandra i hand
= he ovat molemmat yhtä pahoja, he ovat samasta puusta. [lit. he voivat ottaa toisiaan kädestä]; De kan ta varandra i hand. Den ene är inte bättre än den andre. He ovat molemmat yhtä pahoja. Yksi ei ole toista parempi.
nära skjuter ingen hare
= ei riitä että on lähellä onnistua jotta onnistuisi. [lit. melkein ei kukaan ammu jänistä]; Jag hade nästan alla rätt på tipset men nära skjuter ingen hare. Minulla oli veikkauksessa melkein kaikki oikein, mutta melkein ei riitä.
ha ett helvete med något/ någon
= olla hyvin työlästä jonkun tai jonkin kanssa. [lit. olla helvetti jonkin/ jonkun kanssa]; Jag hade ett rent helvete med att bli fri från spriten. Oli yhtä helvettiä jättää viina.
lida alla helvetes kval
= kärsiä valtavasti; särkeä valtavasti; [lit. kärsiä kaikki helvetin tuskat]; Jag led alla helvetes kval när jag var sjuk. Kärsin valtavasti ollessani sairaana.
...så jag vet inte vad jag heter
= erittäin paljon; pökerryksissä tuskasta; [lit. niin etten tiedä nimeäni]; Jag har så ont så jag vet inte vad jag heter. Tekee niin kipeää, etten tiedä enää edes nimeäni.
rena himmelriket
= fantastisen hyvin; kuin unelma. [lit. puhdas taivaanvaltakunta]; Det kändes som rena himmelriket att sova i den nya sängen. Tuntui taivaalliselta nukkua uudessa sängyssä.
det skär i hjärtat på någon
= ajatella että jokin on kauheaa, epäoikeudenmukaista ja julmaa. [lit. jonkun sydämessä viiltää]; Det skär i hjärtat på mig när jag ser hur djuren hanteras. Sydäntä särkee kun näen kuinka eläimiä kohdellaan.
humöret var på nollpunkten
= mieli oli maassa. [lit. mieliala oli nollassa]; Humöret var på nollpunkten hos många anställda som riskerade att förlora sina jobb. Monet työntekijät, jotka olivat vaarassa menettää työnsä, olivat täysin alamaissa.
se om sitt hus
= ajatella itseään ja suunnitella niin hyvin kuin pystyy. [lit. huolehtia talostaan]; Det gäller nog att se om sitt hus och köpa biljetter i tid innan de är slutsålda. Kannattaa ajatella itseään ja ostaa liput ajoissa ennen kuin ne on loppuunmyyty.
ta i med hårdhandskarna
= ottaa kovat keinot käyttöön; [lit. ottaa kovilla hanskoilla]; Trots att vi pratat med grannen fortsätter han spela hög musik om nätterna. Nu måste vi ta i med hårdhandskarna. Siitä huolimatta, että puhuimme naapurin kanssa, hän on jatkanut musiikin huudattamista öisin. Nyt on otettava kovat keinot käyttöön. Käytännössä silkkihansikkaiden vastakohta.
hälsan tiger still
= se joka on terve ei valita; jos mitään ei kuulu on tilanne hyvä. [lit. terveys vaikenee]; Jag vet inte hur han har det för han har inte hört av sig. Men hälsan tiger kanske still. En tiedä, kuinka hänellä menee sillä hän ei ole antanut kuulua itsestään. Mutta ehkä se, että mitään ei kuulu, on hyvä merkki.
leva och ha hälsan
= voida hyvin; tuntea olevansa hyvässä kunnossa. [lit. elää ja omata terveys]; Hur står det till med din far? - Jo tack, han lever och har hälsan. Kuinka isälläsi menee? - Kiitos, hän on hyvissä sielun ja ruumiin voimissa.
det är höjden av otur
= ei voida olla enää enempää epäonnea, maksimaalinen epäonni. [lit. se on epäonnen huippu]; Det måste vara höjden av otur att behöva byta motorn även på min nya bil. On epäonnen huippu joutua vaihtamaan moottori jopa uuteen autooni.
måla in sig i ett hörn
= tehdä jostakin itselleen vaikeaa; ei nähdä ulospääsyä; [lit. maalata itsensä nurkkaan]; Nu vet jag inte vad jag ska göra längre. Det känns som om jag målat in mig i ett hörn. En tiedä mitä tehdä enää. Tuntuu siltä kuin olisin joutunut umpikujaan.
jaga livet ur någon
= vaatia joltakulta liian paljon; stressata jotakuta; [lit. ajaa elämä ulos jostakusta]; Barnen lämnade inte mamman i fred en sekund. De jagade nästan livet ur henne. Lapset eivät jättäneet äitiään rauhaan sekunniksikaan. He olivat tauotta hänen kimpussaan.
inget att hänga i julgranen
= ei paljon arvoinen; arvoton; [lit. ei mitään mitä ripustaa joulukuuseen]; Den här bilen vill jag inte köpa. Den verkar inte vara mycket att hänga i julgranen. En halua ostaa tätä autoa. Se on jo parhaat päivänsä nähnyt.
osar katt
= vaikuttaa hämärältä ja epäilyttävältä. [lit. kärytä kissalta]; Båda ytterdörrarna stod öppna när jag kom hem. Det här osar katt. Molemmat ulko-ovet olivat auki, kun tulin kotiin. Haistan palaneenkäryä.
kemiskt fri från något
= olla täysin vailla jotakin; [lit. kemiallisesti vapaa jostakin]; Han är en riktig tråkmåns som är kemiskt fri från humor. Hän on tosikko täysin vailla huumorintajua.
det går knackigt
= jokin käy hitaasti eikä kovin hyvin. [lit. sujuu tahmeasti]; Det gick knackigt med boken han höll på att skriva. Hänen kirjansa kirjoittaminen sujuu tahmeasti.
ha det knackigt
= olla aika vähän rahaa. [lit. olla kehnoa]; Hon har det ganska knackigt som ensamstående mamma. Yksinhuoltajaäitinä hänellä on rahan kanssa aika lailla tiukkaa.
knall och fall
= yhtäkkiä ja odottamatta, välittömästi (kuolla). [lit. paukku ja putoaminen]; Mannen föll ned och dog knall och fall. Se oli paukku ja vainaa. Mies oli kuollut.
en strid på kniven
= erittäin kova kamppailu; [lit. kamppailu veitsestä]; På upploppet blev det en strid på kniven om vem som skulle vinna. Mellakassa käytiin erittäin kova kamppailu voitosta.
en blek kopia av sig själv
= ei ollenkaan niin hyvä kuin aiemmin; vain varjo siitä mitä ennen oli; [lit. kalpea kopio itsestään]; Han hade inte tävlat på flera år och var nu bara en blek kopia av sig själv. Hän ei ollut kilpaillut vuosiin ja oli nyt vain varjo siitä mitä ennen.
vara ute i kylan
= olla yksin eikä saada mitään tukea; olla armottomassa tilanteessa, epäsuosiossa. [lit. olla ulkona kylmässä]; Han hade länge varit ute i kylan på sin arbetsplats. Hän oli ollut pitkään epäsuosiossa työpaikallaan.
de är lika goda kålsupare
= he ovat molemmat yhtä pahoja, [lit. he ovat yhtä hyviä kaalikeitonsyöjiä]; vrt. de kan ta varandra i hand, [lit. he voivat ottaa toisiaan kädestä];Båda två har tydligen varit otrogna så de är lika goda kålsupare. He ovat olleet molemmat uskottomia, joten he ovat molemmat yhtä pahoja.
som lök på laxen
= 1) kaiken lisäksi, kaiken kukkuraksi; 2) saattaa jokin vielä pahemmaksi. [lit. kuin sipulia lohelle]; Han bröt benet när han ramlade från stegen med målarburken i handen, och som lök på laxen stänkte den röda färgen på hans vita bil. Hänen jalkansa murtui, kun hän putosi tikkailta maalipurkki kädessään, ja kaiken kukkuraksi punaista maalia roiskui hänen valkoiselle autolleen.
det får man leta efter
= se on melkein mahdotonta löytää; se ei ole löydettävissä; [lit. sitä saa etsiä]; Ett bättre hotell får man leta efter. Parempaa hotellia saa etsiä.
mer död än levande
= erittäin väsynyt; täysin loppuunpalanut. [lit. enemmän kuollut kuin elävä]; När vi hade sprungit två varv kände jag mig mer död än levande. Kaksi kierrosta juostuamme olin jo aivan rätti.
få veta att man lever
= tulla rankasti kritisoiduksi; tulla lujasti puristetuksi. [lit. saada tietää että elää]; När man har gjort ett allvarligt fel eller misstag får man ofta veta att man lever. Tehtyään vakavan virheen tai erheen, ihminen saa usein osakseen väkevää kritiikkiä.
hur lever livet med dig?
= kuinka voit?; [lit. kuinka elämä elää sinun kanssasi?]; Hur lever livet med dig? - Jo, tack, ganska bra. Kuinka voit? Kiitos, melko hyvin.
göra livet surt för någon
= aiheuttaa jollekulle monia ongelmia. [lit. tehdä elämästä hapanta jollekulle]; En del människor gör alltid livet surt för andra. Jotkut ovat aina aiheuttamassa ongelmia toisille.
livets goda
= jokin, josta nauttii; hyvä ruoka ja juoma. [lit. elämän hyvät]; Under semestern njöt vi i fulla drag av livets goda. Lomalla nautimme täysin rinnoin elämän antimista.
det är rena lotteriet
= 1) ei tiedä kuinka käy; 2) riippuu sattumista, [lit. se on silkkaa lottoamista/ onnenkauppaa]; Det är helt omöjligt att veta vem som kommer att vinna. Det är rena lotteriet. On täysin mahdotonta tietää, kuka tulee voittamaan. Se on täyttä onnenkauppaa.
de sista skälvande minuterna
= viimeiset, hiukan hermostuneet minuutit ennen kun jokin tapahtuu, esim. uusi vuosi. [lit. viimeiset vapisevat minuutit]; Nu var man framme vid de sista skälvande minuterna innan raketen skulle skickas upp i rymden. Käsillä olivat viimeiset minuutit ennen raketin lähettämistä avaruuteen.
missförstå mig rätt
= yritä ymmärtää mitä tarkoitan, älä tulkitse minua väärin. [lit. väärinymmärrä minut oikein]; Det var inte alls så jag menade. Missförstå mig rätt. En ollenkaan tarkoittanut sitä sillä tavoin. Älä tulkitse minua väärin.
man är väl inte mer än människa
= kaikki erehtyvät joskus; kukaan ei ole virheetön; [lit. ~ihminen ei ole toki enempää kuin ihminen]; Hur kunde du bära dig så dumt åt? - Man är väl inte mer än människa. Kuinka saatoit käyttäytyä/ menetellä niin typerästi? - Erehtyminen on inhimillistä.
behandla någon som ett nummer
= saada joku tuntemaan itsensä vähempiarvoiseksi; kohdella jotakuta epäkunnioittavasti. [lit. kohdella jotakuta kuin numeroa]; Det känns som om jag inte längre behövs på arbetet. Jag behandlas ofta som ett nummer. Tuntuu siltä kuin minua ei enää tarvittaisi työpaikalla. Minua kohdellaan siellä kuin kynnysmattoa.
få sig en näsbränna
= saada päälleen haukut. [lit. polttaa nenänsä]; Han fick sig en näsbränna av chefen. Pomo haukkui hänet pataluhaksi.
klara sig med ett nödrop
= olla lähellä että ei selviä, hädin tuskin selvitä. [lit. selvitä hätähuudolla]; Han klarade sig med ett nödrop och blev godkänt på provet. Hän selvisi kokeesta niukin naukin.
efter mycket om och men
= monien hankaluuksien jälkeen; kovan vaivannäön jälkeen. [lit. monien jossien ja muttien jälkeen]; Efter mycket om och men kom vi äntligen iväg på vår resa. Monien kommelluksien jälkeen pääsimme vihdoin matkaan.
ta det onda med det goda
= hyväksyä jotakin huonoa, koska se tuo mukanaan jotakin hyvääkin. [lit. ottaa paha hyvän mukana]; Jag trivs bra med mitt nya arbete även om jag får stiga upp tidigt på morgnarna. Men man får ta det onda med det goda. Viihdyn hyvin uudessa työssäni, vaikka minun on herättävä aikaisin aamuisin. Asioissa on puolensa ja puolensa.
säga någon ett sanningens ord
= sanoa suoraan mitä mieltä on tai haukkua joku, sanoa muutama valittu; [lit. sanoa jollekulle totuuden sana]; Hon är alltid lite väl fräck. Det är nog dags att jag säger henne ett sanningens ord. Hän on aina kyllä röyhkeä. Nyt on kyllä aika sanoa hänelle pari valittua.
sväva i ovisshet
= 1) ei tietää kuinka asiat kääntyvät; 2) olla neuvoton. [lit. leijua epävarmuudessa/ epätietoisuudessa]; De anställda svävade fortfarande i ovisshet om hur det skulle bli med deras jobb.Työntekijät olivat jatkuvassa epävarmuudessa sen suhteen, kuinka heidän työpaikkansa kanssa kävisi.
det finns inga planer i världen
= se on täysin mahdotonta; siihen ei ole mitään mahdollisuutta. [lit. ei ole mitään suunnitelmia maailmassa]; Det finns inga planer i världen att klara av det här arbetet till nästa vecka. On mahdotonta selvitä tästä työstä ensi viikoksi.
ha satt sin sista potatis
= olla tehnyt jotain viimeisen kerran; olla tehnyt vakava erehdys. [lit. olla kylvänyt viimeinen perunansa]; Det är tredje veckan i rad som han är onykter på arbetet. Han har nog snart satt sin sista potatis. Tämä on kolmas viikko putkeen, kun hän on päihtyneenä töissä. Hän on kohta tehnyt viimeisen temppunsa.
prisa sig lycklig
= olla hyvin iloinen jostakin; [lit. ylistää itseään onnelliseksi]; Du kan verkligen prisa dig lycklig över att ha ett så intressant jobb! Voit kiittää onneasi että sinulla on niin mielenkiintoinen työ.
lägga rabarber på något
= ottaa jotakin luvatta; ottaa siekailematta haltuunsa. [lit. laittaa johonkin raparperia]; Det verkar som om grannen har lagt rabarber på min skottkärra. Han kunde ju faktiskt fråga först. Vaikuttaa siltä, että naapuri on ottanut kottikärryni luvatta. Hän olisi voinut todellakin kysyä ensin.
utan rast eller ro
= lepäämättä, stressaten. [lit. ilman taukoa tai rauhaa]; Vi var tvungna att arbeta hela tiden utan rast eller ro. Meidän oli pakko työskennellä koko ajan herkeämättä.
riva upp himmel och jord
= 1) pitää hirveää elämää; 2) aloittaa valtava tappelu tai riita; [lit. repiä taivas ja maa]; Mannen blev väldigt arg och rev upp himmel och jord för att några i kön trängde sig för. Mies suuttui valtavasti ja aloitti hirvittävän riidan, koska jotkut olivat etuilleet jonossa.
se allt i rosenrött
= nähdä vain se mikä on hyvin; olla epätodellisia kuvitelmia; [lit. nähdä kaikki ruusunpunaisena]; När unga människor drömmer om framtiden så ser de ofta allt i rosenrött. Nuoret unelmoidessaan tulevaisuudesta näkevät usein kaiken ruusunpunaisten silmälasien läpi.
sitta i en rävsax
= 1) olla erittäin hankalassa tilanteessa, josta on vaikea päästä pois; 2) päätyä kiipeliin. [lit. istua ketunraudoissa]; Jag ser inga lösningar eller utvägar längre. Det känns som om jag sitter i en rävsax. En näe enää yhtään ratkaisua tai ulospääsyä. Tuntuu kuin istuisin ansassa.
det allena saliggörande
= jokin, joka ratkaisee kaikki ongelmat; universaalikeino; [lit. se ainoa autuaaksi tekevä]; För de som har svårigheter med läsning och skrivning finns inget allena saliggörande. Lukihäiriöihin ei ole olemassa mitään ihmelääkettä.
sila mygg och svälja kameler
= tarttua pikkuasioihin; ei kyetä näkemään todellista ongelmaa. [lit. siivilöidä hyttysiä ja niellä kameleita]; Hur kan du bli irriterad över att golven är smutsiga när huset har brunnit? Du silar verkligen mygg och sväljer kameler. Kuinka voit ärsyyntyä likaisten lattioiden takia, kun talo on palanut. Et näe kyllä metsää puilta.
vi sitter inte i sjön
= ei ole vaaraa; meillä on hyvät mahdollisuudet selviytyä. [lit. emme istu järvessä]; Även om vi har lite ont om pengar just nu så sitter vi ändå inte i sjön. Snart får vi mer pengar. Vaikka meillä onkin juuri nyt vähän puutetta rahasta, niin ei hätä ole tämännäköinen. Kohta saamme lisää rahaa.
av skadan blir man vis
= oppia virheistään; ei niin pahaa ettei hyvääkin. [lit. vahingosta viisastuu]; Efter att jag kört omkull på cykeln kommer jag alltid att använda cykelhjälm. Av skadan blir man vis. Kaaduttuani polkupyörällä tulen aina käyttämään polkupyöräkypärää. Vahingosta viisastuu.
nu går skam på torra land!
= nyt se pahin tapahtui!; nyt menee liian pitkälle!; [lit. nyt menee häpeä kuivalla maalla!]; Nu går skam på torra land! Två karlar springer omkring alldeles nakna på gatorna. Nyt menee liian pitkälle! Kaksi miestä juoksentelee ympäriinsä kaduilla lähes ilkosillaan.
det skar i mig
= se tuntui ilkeältä, se teki pahaa. [lit. minussa leikkasi]; Det skar i mig när jag såg hur dåligt djuren mådde. Minusta tuntui hirvittävän pahalta nähdessäni kuinka huonosti eläimet voivat.
skit samma
= sillä ei ole mitään merkitystä; se on yhdentekevää; [lit. paska sama]; Skit samma om vi hoppar över trän - ingen i kväll. On yksi paskanmaku vaikka voltteja tekisimme - kukaan ei tule tänään.
inte ett skit
= ei yhtään mitään; ei hiukkaakaan. [lit. ei paskaakaan]; Jag fattar inte ett skit av vad han säger. En tajua höykäsen pöläystä siitä, mitä hän puhuu.
trycka ner någon i skorna
= saada joku tuntemaan olonsa arvottomaksi. [lit. painaa joku kenkiinsä]; Det var inte mer än rätt att du tryckte honom i skorna när han var så dum. Ei ollut muuta kuin oikein, että näytit hänelle närhenmunat, koska hän oli niin typerä.
i ur och skur
= kaikissa säissä; on samantekevää missä säässä. Vi motionerar varje dag året om i ur och skur. Liikumme ulkona joka päivä, satoi tai paistoi.
göra slarvsylta av någon
= piestä joku pahanpäiväisesti, tehdä muusia jostakusta. [lit. tehdä sylttyä jostakusta]; Jag kommer att göra slarvsylta av den som är dum mot min lillasyster. Teen muusia siitä, joka kohtelee pikkusiskoani kaltoin.
piska upp stämningen
= saada tunnelmasta vieläkin jännitteisempi, luoda lisääntyvää levottomuutta. [lit. piiskata tunnelmaa]; Det är ingen idé att vi blir oroliga och hetsar upp oss. Det piskar bara upp stämningen. Ei ole mitään järkeä, että huolestumme ja hikeennymme. Se vain saa tunnelmasta vieläkin jännitteisemmän.
se allting i svart
= kyetä näkemään vain ikävät asiat kaikkialla, nähdä kaikki mustana. [lit. nähdä kaikki mustana]; Hon hade hamnat i en djup personlig kris och såg därför allting i svart. Hän oli ajautunut syvään henkilökohtaiseen kriisiin ja näki sen vuoksi kaiken mustana.
Är det tacken det?
= Näin sanotaan, kun koetaan, että ollaan tultu kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti. [lit. onko tämä kiitos tämä?]; Hur kan du försöka lura mig efter allt jag gjort för dig! Är det tacken det? Kuinka voit yrittää petkuttaa minua kaiken sen jälkeen mitä olen hyväksesi tehnyt! Tässäkö on kiitos?
det tar sin lilla tid
= se ottaa melkoisesti aikaa; sitä ei saa tehdyksi kädenkäänteessä. [lit. se ottaa pienen aikansa]; Vi måste byta både motor och växellåda så det tar sin lilla tid. Meidän täytyy vaihtaa moottori ja vaihdelaatikko, joten siinä menee pieni ikuisuus.
föra en tynande tillvaro
= jollakin/ jollakulla menee huonosti. [lit. viettää riuduttavaa olemassaoloa]; Företaget hade länge fört en tynande tillvaro men hade den senaste tiden fått in en del beställningar. Yrityksellä oli jo kauan mennyt huonommin, mutta viime aikoina se oli saanut jonkin verran tilauksia. tyna = riutua, kuihtua, heiketä, kitua.
i vått och torrt
= mitä ikinä tapahtuukin; kaikilla säillä. [lit. märässä ja kuivassa]; Inget har kunnat skilja oss åt genom åren. Vi har hållit ihop i vått och torrt. Kukaan ei ole pystynyt erottamaan meitä vuosien saatossa. Olemme pitäneet yhtä myötä- ja vastamäissä.
det har gått troll i något
= 1) teki niin tai näin, jokin epäonnistuu; 2) ongelmien määrä tuntuu vain kasvavan jostakin oudosta syystä. [lit. johonkin on mennyt peikko/ noita]; Vi klarar inte ut det här. Det verkar ha gått troll i det hela. Emme selviä tästä. Vaikuttaa siltä, että pirulla on sormensa pelissä.
tala om trollen
= joku josta on puhe ilmestyykin yhtäkkiä. [lit. puhua peikosta]; Där är du ju! Vi talade just om dig. Tala om trollen. Siinähän sinä olet! Juuri puhuimme sinusta. Siinä piru missä mainitaan.
tala med dubbel tunga
= sanoa yhtä mutta tarkoittaa jotain muuta, olla vilpillinen. [lit. puhua kaksinkertaisella kielellä]; Du kan inte alltid lita på henne. Hon talar ofta med dubbel tunga. Häneen ei ole aina luottamista. Hän puhuu yhtä mutta tekee toista.
tyda allt till det bästa
= nähdä positiiviset puolet siinä mitä tapahtuu. [lit. tulkita kaikki parhain päin]; Det gäller att tyda allt till det bästa. Då brukar det gå lättare. Kannattaa nähdä positiiviset puolet asioissa. Siten asiat tapaavat sujua helpommin.
ingen ros utan törnen
= ei ole mitään, mikä olisi yksinomaan hyvää, kaikella on kaksi puolta. [lit. ei ruusua ilman piikkejä]; Huset är vi väldigt nöjda med, men det ligger alldeles vid järnvägen. Ingen ros utan törnen. Taloon olemme valtavan tyytyväisiä, mutta se sijaitsee aivan rautatien vieressä. Ei hyvää ilman pahaa.
hon hade världens otur
= erittäin suuri epäonni; [lit. hänellä oli maailman epäonni]; Hon ledde loppet hela tiden men strax före mål hade hon världens otur när hon snubblade och föll. Hän johti kilpailua koko ajan mutta juuri ennen maalia häntä kohtasi erittäin suuri epäonni ja hän horjahti ja kaatui.
synd på så rara ärter
= sääli että jokin niin hyvä loppuu tai katoaa. [lit. sääli niin harvinaisia herneitä]; Tänk att hon måste lägga ned sin fina butik! Synd på så rara ärter. Ajatella, että hän joutui lopettamaan hienon kauppansa. On se hirvittävä sääli.
det var ett öde att...
= se oli hyvin surullista, se oli hyvin kurjaa. [lit. oli kohtalo, että...]; Det var då ett öde att du skulle bli sjuk just när vi skulle åka på semester. Olipa hyvin kurjaa, että sinun piti sairastua juuri kuin meidän piti lähteä lomalle.
ett öde värre en döden
= jotain erittäin kauheaa tai traagista. [lit. kuolemaa pahempi kohtalo]; Han drabbades av ett öde värre än döden när han fick HIV. Häntä kohtasi kuolemaakin pahempi kohtalo kun hän sai HIV:n.
vara värd ett bättre öde
= olla jonkin paremman arvoinen. [lit. olla paremman kohtalon arvoinen]; Bilen är värd ett bättre öde än att skrotas. Auto ansaitsi saada paremman kohtalon kuin romutus.
genom en ödets nyck
= puhtaasti sattumalta. [lit. kohtalon oikun kautta]; Vi möttes första gången genom en ödets nyck på en gata i London. Kohtalon oikusta tapasimme ensimmäisen kerran Lontoon kadulla.
överleva sig själv
= menettää merkityksensä/ arvonsa. [lit. elää itseään pidempään]; Presidenten borde avgå. Det verkar som om han överlevt sig själv. Presidentin pitäisi erota. Hän alkaa olla jo entinen.
han står på svaga ben
= hänen asemansa on heikko; [lit. hän seisoo heikoilla jaloilla].
bita sig i tummen (ark.)
= erehtyä, epäonnistua; [lit. purra itseään peukaloon].
bortom bot och bättring
= parantumaton; [lit. tuolla puolen parannuskeinon ja parannuksen]; bot och bättring = parannus.
lägga sten på börda
= lisätä kiviä kuormaan; [lit. laittaa kiviä kuormaan].
varken vila om natten eller ro på dagen
= ei sen siunaaman rauhaa; [lit. ei yön lepoa eikä päivän rauhaa].
vara dödens lammunge (ark.)
= olla mennyttä/ kuoleman oma; [lit. olla kuoleman karitsa].
eftertankens bleka krankhet
= päättäväisyyttä seuraava valju epäröinti; [lit. ~jälkipohdinnan kalpea sairaus].
fick du fikon?
= juksattiinko/ puijattiinko sinua?; [lit. saitko viikunan?].
alldeles förbi (ark.)
= rättiväsynyt; [lit. aivan ohi].
det är förkylt (ark.)
= tilanne on toivoton; [lit. on kylmettynyttä].
på vinst och förlust
= onnenkaupalla, onneen luottaen; [lit. voitolla tai tappiolla].
ta sin hand ifrån någon/ något
= jättää joku/ jokin oman onnensa nojaan; [lit. ottaa kätensä pois jostakin].
hålla god min i elakt spel
= näyttää viatonta naamaa rumassa pelissä; [lit. pitää hyvää ilmettä ilkeässä pelissä].
lagen om alltings djävlighet (leik., ark.)
= [lit. laki kaiken pirullisuudesta]. Jos jokin voi mennä pieleen, se myös menee.
det ljuva livet
= huoleton elämä, dolce vita; [lit. suloinen elämä].
det vilar på lösan sand
= se on hiekalle rakennettu; [lit. se lepää irtohiekalla].
bara mala och mala
= märehtiä yhtä ja samaa, [lit. vain maalata ja maalata].
en droppe malört i glädjebägaren
= ilonpilaaja; [lit. pisara koiruohoa ilonmaljaan].
ett land som flyter av mjölk och honung (raamattuperäinen idiomi)
= maa joka tulvii maitoa ja hunajaa; [lit. maa joka virtaa maitoa ja hunajaa].
någon är inte lätt att knäppa nötter med
= on parasta pysytellä erossa jostakusta tai kiertää joku kaukaa; [lit. jonkun kanssa ei ole helppoa napsauttaa pähkinöitä].
obekväm arbetstid
= hankala työaika; [lit. epämukava työaika].
det obotfärdiges förhinder
= keksittyjä esteitä tai verukkeita, joilla vältytään jostakin; [lit. katumattoman (lit. epäparantumisvalmiin) esteet].
någon har alla odds emot sig
= kaikki ennusteet ovat jotakuta vastaan; [lit. ~jollakulla on kaikki kertoimet häntä vastaan].
i all oändlighet
= aivan loputtomiin; [lit. kaikkeen loppumattomaan asti].
var dag har nog av sin egen plåga (raamattuperäinen idiomi)
= joka päivälle riittää sen oma huoli; [lit. jokaisella päivällä on tarpeeksi sen omissa tuskissa/vaivoissa].
sitta på pottan (ark.)
= olla liemessä; [lit. istua potalla].
till råga på eländet
= päälle päätteeksi; [lit. kurjuuden kukkuraksi].
schack och matt
= 1) matti (shakissa); 2) uupunut; [lit. shakki ja matti].
gå någon djupt till sinnes
= pahoittaa kovasti jonkun mieltä, käydä kovasti jonkun mielen päälle; [lit. jokin menee syvälle jonkun mieleen].
bli sårad ända in i själen
= loukkaantua sydänjuuriaan myöten; [lit. tulla loukatuksi sielun perille asti].
slita sina skor förgäves
= touhuta turhaan; [lit. kuluttaa kenkiään turhaan].
slita vänskapsbanden
= katkaista ystävyys; [lit. kuluttaa ystävyydensidettä].
alla goda ting är tre
= ei kahta hyvää kolmannetta; [lit. kaikkia hyviä asioita on kolme, hyvä tulee kolmittain].
vara tung i huvudet
= tuntea itsensä henkisesti väsyneeksi; [lit. olla raskas päästään].
liten tuva välter ofta stort lass
= pieni kivi kuorman kaataa; [lit. pieni mätäs kaataa usein suuren kuorman].
stå där med sin tvättade hals
= nolona todeta vaivannäön olleen turhaa; [lit. seistä tuolla pestyine kauloineen].
tåla kallt stål
= 1) kestää puukoniskuja; 2) kestää suuria henkisiä rasituksia; [lit. sietää kylmää terästä].
ja vackert!
= kittiä kanssa!; [lit. joo kyllä kaunista].
vrida och vända på något
= vatvoa jotakin; [lit. vääntää ja kääntää jotakin].
som man kokar får man äta
= ihminen niittää mitä hän kylvää; [lit. niin kuin keittää, niin myös syö].
söta öde!
= voi hyvä tavaton!; [lit. suloinen kohtalo!].
arbeta så ögonen blöder
= raataa kovasti; [lit. työskennellä niin että silmät vuotavat verta].
9. Tanska
Sanoja, sananlaskuja, idiomeja, sutkauksia etc.
Bagtaleren har Djævelen på tungen.
= Juoruajalla on Piru kielellään.
Bedre at bo hos løver og drager end hos ond kvinde. ☺
= Parempi asua leijonien ja lohikäärmeiden kanssa kuin ilkeän ämmän kanssa.
Hvor Djævelen ikke selv kan komme, sender han en gal kvinde. ☺
= Mihin Piru itse ei voi mennä, hän lähettää pahansisuisen ämmän.
'Nu er det min tur', sagde Fanden, da præsten døde.
= 'Nyt on minun vuoroni', sanoi Piru ko pappi kuoli.
'Forandring fryder', sagde Fanden, han malede sin hale spinatgrøn. ☺
= 'Vaihtelu virkistää', sano Piru ko häntänsä pinaatinvihreäksi värjäsi.
Røg og løg og ond kvinde får mangen øjen' til at rinde.
= Savu, sipuli ja pahansisuinen akka saa monen silmät juoksemaan kyyneliä.
Livet er ikke lutter lagkage.
= Elämä ei ole pelkkää ruusuilla tanssimista; [lit. Elämä ei ole pelkkää täytekakkua].
Fremmed steg er altid fedest.
= Ruoho on aina vihreämpää aidan toisella puolella; [lit. Vieras paisti on aina mehevin].
Den misundelige tror, at naboens høne er lige så stor som hans egen gås.
= Kateellinen luulee, että naapurin kana on yhtä iso kuin hänen hanhensa.
Skal det gå ad helvede til, så skal det gå med musik.
= Jos hommat menevät päin helvettiä, niin menkööt sitten kunnolla päin helvettiä. [lit. Jos hommat menevät päin helvettiä, menkööt musiikin säestäminä.]
'Bedre er noget end intet', sagde ulven, han slugte en myg.
= 'Parempi vähän kuin ei mitään', sano susi ko hyttysen nielas.
ikke være en sur sild værd
= Ei olla minkään arvoinen; [lit. ei olla happaman sillinkään arvoinen].
være træt som syv alderdomshjem
= olla aivan nääntynyt; [lit. olla väsynyt kuin seitsemän vanhainkotia].
et heldigt asen (kateellisen sanomaa)
= onnenpekka, [lit. onnellinen aasi].
komme fra asken i ilden
= joutua ojasta allikkoon, [lit. tulla tuhkasta tuleen].
barometret står på jordskælv (slangi)
= joku on niin huonolla tuulella, niin ärtynyt, että hän saattaa saada raivokohtauksen hetkenä minä hyvänsä; [lit. barometri osoittaa maanjäristystä].
det bliver bedre og bedre (leik.)
= yhä paranee; tilanne muuttuu yhä huonommaksi; asiat menevät yhä uskomattomammiksi; [lit. muuttuu paremmaksi ja paremmaksi].
noget trodser enhver beskrivelse
= 1) jotakin on aivan mahdotonta ilmaista kielellisesti; 2) jokin on niin kurjaa, rumaa tai pelottavaa, että sitä on vaikea sanoiksi pukea; 3) jokin ylittää kaiken esim. kurjuudellaan, huonolla käytöksellään tai muulla negatiivisella ominaisuudellaan; [lit. jokin uhmaa jokaista kuvausta].
tale med store bogstaver
= etenkin kehotuksissa, neuvoissa, kritiikissä: 1) sanoa jotain niin että se ei ole ymmärrettävissä väärin; 2) puhua lujasti jollekulle, koska on tälle vihainen; 3) haukkua jotakuta; [lit. puhua suurin kirjaimin]; vrt. livvissä: suured sanad = kirosanat.
virke som en brand i næsen på én (vanh.)
= 1) ei miellyttää jotakuta; 2) harmittaa jotakuta; 3) tehdä jonkun olo epämiellyttäväksi; [lit. vaikuttaa kuin palo jonkun nenässä].
der bliver ingen bukser ud af det skind!
= 1) suunnitelma menee mönkään; 2) projektia ei tulla viemään läpi; [lit. siitä nahasta ei tule housuja!].
være nede i bølgedal
= 1) olla masentunut, alamaissa; 2) olla taloudellisissa vaikeuksissa; [lit. olla alhaalla aallonpohjassa].
rive en dag ud af kalenderen
= 1) yrittää unohtaa epämiellyttävä kokemus; 2) ottaa vapaapäivä tehdäkseen mitä mielii; [lit. repiä päivä pois kalenterista].
være mæt af dage
= olla elämään kyllääntynyt; [lit. olla päivistä kylläinen].
en dans på en vulkan
= kevytmielinen tapa toimia vaarallisessa tilanteessa; [lit. tanssi tulivuorella].
være tung at danse med
= 1) olla ihminen, jonka kanssa on vaikea tulla toimeen; 2) olla vaikea päästä sopimukseen mistään; [lit. olla painava tanssitettava].
ikke have danset på roser = ikke være lutter lagkage
= vaikea, ongelmallinen, onneton, puutteenalainen elämä; [lit. ei olla tanssinut ruusuilla = ei olla pelkkää täytekakkua].
møde til direktørtid
= 1) tavata silmiinpistävän myöhään työpaikalla; 2) tulla myöhässä töihin tai kokoukseen ym.; [lit. tavata johtajanaikaan].
en dråbe malurt i bægret
= jokin kurja, tuskallinen, katkera heittää ilolle varjonsa; [lit. tippa koiruohoa maljassa].
død og pine!
= ilmaisu suuren hämmästyneisyyden ja yllättyneisyyden johdosta, etenkin kun kyse on jostakin laadultaan epämiellyttävästä; [lit. kuolema ja piina!].
noget er dødens pølse
= jokin on kuolettavan tylsää, täysin sietämätöntä; [lit. jokin on kuoleman makkaraa].
være mere død end levende
= olla hyvin nääntynyt, tuntea olonsa huonoksi, esim. sairauden, väsymyksen, pelon, muun kuluttavan johdosta; [lit. olla enemmän kuollut kuin elävä].
sidde lunt og godt inden døre
= olla taloudellisesti hyvässä asemassa, elää miellyttävissä, kadehdittavissa olosuhteissa; [lit. istua leppoisasti tai lämpimästi ja hyvin sisätiloissa]; lun = haalea, lauhkea, lämmin, leppoisa.
høre englene synge
= tuntea suurinta onnea, iloa, tyytyväisyyttä; olla aivan taivaissa; [lit. kuulla enkelten laulavan].
det
har fanden skabt!
=
se on jotakin epämiellyttävää, inhottavaa ja kiusallista; [lit.
sen on Piru luonut!].
være en kold fisk
= olla kylmä, tunteeton, kovasydäminen ihminen; [lit. olla kylmä kala].
alt/ alting er som forhekset!
= mikään ei suju suunnitellusti ja odotetusti, kaikki menee pieleen; [lit. kaikki on kuin noiduttua!]. Vrt. fru Fortuna står én bi = joku on onnekas, kaikki sujuu hyvin; [lit. Rouva Onnetar auttaa jotakuta].
lave en frikadelle
= tehdä tyhmyys, tehdä virhe; [lit. tehdä lihapulla].
noget er for meget af det gode
= jokin on liioiteltua, jotain on liikaa; jokin menee liian pitkälle; [lit. jokin on liikaa hyvää].
tro, at den hellige grav er vel forvaret (leik.)
= väärin luulla, että kaikki on mitä parhaimmin kunnossa, että huolestumiseen ei ole syytä; [lit. luulla, että pyhä hauta on hyvin suojeltu].
finde en grimasse, der kan passe
= löytää kasvonilme, joka sopii tilanteeseen; [lit. löytää irvistys, joka voi sopia].
male/se gråt i gråt
= nähdä/ käsittää olemassaolo surulliseksi, lohduttomaksi, toivottomaksi, ja antaa sen näkyä esim. luovassa toiminnassaan; [lit. maalata/ nähdä harmaa harmaassa].
ærgre sig gul og grøn over noget
= suuttua uskomattoman paljon jostakin; [lit. suuttua keltaiseksi ja vihreäksi jonkin johdosta].
være forladt på Gud og mennesker
= olla täysin yksin, kaikkien hylkäämä ja pettämä; [lit. olla Jumalan ja ihmisten hylkäämä].
ligne en hængt kat (slangi)
= näyttää hyvin sairaalta, vetelältä, väsyneeltä ja kurjalta; [lit. muistuttaa hirtettyä kissaa].
hellere ville se ens hæl end ens tå
= toivoa pääsevänsä eroon jostakusta, toivoa että ei joutuisi olemaan jonkun seurassa; [lit. mieluummin haluta nähdä jonkun kantapää kuin varvas].
sætte kikkerten for det blinde øje
= jättää jokin huomiotta; tietoisesti ei olla näkevinään; torjua joku/jokin; [lit. asettaa kiikari sokealle silmälle].
vide, hvad klokken er slået
= jostakin epämiellyttävästä: 1) tietää, kuinka vakava tilanne on; 2) olla selvillä siitä, mikä on pielessä ja mitä on odotettavissa; [lit. tietää, mitä kello on lyönyt].
det/ noget står ikke i kortene
= jonkin tapahtumista ei olisi voinut mitenkään nähdä ennalta; jokin tulee täytenä yllätyksenä; [lit. jokin ei ole korteissa].
det var en køn kop te
= se oli melkoinen sotku, hyvin ongelmallinen ja piinallinen tilanne; [lit. se oli kaunis kupillinen teetä].
være helt nede i kulkælderen (slangi)
= olla hyvin alamaissa, onneton, masentunut; [lit. olla aivan alhaalla hiilikellarissa].
få kærligheden at føle
= (etenkin uhkauksesta) saada tuntea nahoissaan rangaistus/ kosto/ hankaluuksia; [lit. saada tuntea rakkaus].
måtte tage noget med i købet
= joutua ottamaan jonkin miellyttävän ohessa myös jotakin epämiellyttävää; [lit. joutua ottamaan jotakin kaupan päälle].
liv og glade dage
= hilpeä, iloinen tunnelma; [lit. elämä ja iloiset päivät].
have tørre lommesmerter (slangi)
= olla taloudellisia ongelmia, rahapulassa; [lit. olla kuivia taskutuskia].
skyde/ have skudt papegøjen
= olla/ olla ollut epätavallisen onnekas; [lit. ampua/ olla ampunut papukaijan].
arbejde røven ud af bukserne
= työskennellä kaikin voimin; [lit. työskennellä perse ulos housuista].
få/ have ondt i røven over noget
= 1) olla kateellinen, suuttunut jostakin; 2) olla vihainen jostakin, tyytymätön johonkin; [lit. sattua perseeseen jonkin takia].
være en død sild (slangi)
= 1) asiasta, ideasta, ehdotuksesta: ei olla enää kiinnostava, relevantti, elinvoimainen, suosittu; ei olla toteutettavissa; 2) ihmisestä: olla veltto, epäinspiroiva, ikävystyttävä; [lit. olla kuollut silli].
være en kold skid (slangi, alentuva)
= olla tunteeton ihminen; [lit. olla kylmä paska].
være ude at skide (slangi)
= olla vaikeuksissa, pinteessä, kiipelissä; olla ongelmissa; [lit. olla pihalla paskalla].
det regner skomagerdrenge (vanh.)
= sataa kaatamalla; [lit. sataa suutarinpoikia].
ikke unde én smørret på brødet
= olla pihi toiselle; [lit. ei suoda voita toisen leivän päälle].
jokke/ træde i spinaten (leik.)
= 1) munata, tehdä tyhmyyksiä; 2) tehdä tilanne itselleen kiusalliseksi, koska toimii harkitsemattomasti; [lit. astua pinaattiin].
gøre livet surt for én
= aiheuttaa jollekulle vaikeuksia, hankaluuksia, rasittaa jotakuta; [lit. tehdä elämä happamaksi jollekulle].
danse på en vulkan/ vulkaner
= 1) elää huolettomasti ottamatta huomioon uhkaavia vaaroja; 2) olla kevytmielinen ja jättää huomiotta vaarat; [lit. tanssia tulivuorella/ tulivuorilla.]
ligne udskidt æblegrød (slangi) ☺
= näyttää hyvin väsyneeltä, veltolta, huonovointiselta ja kurjalta; [lit. muistuttaa paskannettua omenapuuroa].
ikke kunne lide lugten i bageriet
= ei pitää jonkin paikan oloista ja ilmapiiristä; [lit. ei voida sietää leipomon hajua].
jeg har ikke tid til at være menneske
= minulla ei ole aikaa itselleni; [lit. minulla ei ole aikaa olla ihminen].
aldrig blive til menneske mere/ igen
= olla henkisesti tai fyysisesti tuhottu; [lit. ei tulla koskaan enää ihmiseksi].
huset stank af fisk og hvad værre er ☺
= talo löyhkäsi kalalle ja jollekin vieläkin pahemmalle; [lit. talo haisi kalalle ja sille mikä pahempi on].
være langt nede
= olla hyvin pahoillaan, ikävissään, masentunut, onneton, maansa myynyt; [lit. olla pitkällä alhaalla].
måtte/ skulle vælge mellem pest og kolera
= joutua valitsemaan kahden yhtä epämiellyttävän vaihtoehdon väliltä; [lit. joutua valitsemaan ruton ja koleran väliltä].
hvad enten du piber eller synger
= halusit tai et, näin asiat nyt vain ovat; [lit. piipititpä tai lauloitpa].
ærgre sig en pukkel til
= harmistua uskomattoman paljon; [lit. harmistua itselleen kyttyrä] = ~harmistua siinä määrin että kasvaa kyttyrä.
æde sig en pukkel til
= syödä äärimmäisen paljon, lit. syödä itselleen kyttyrä, heh ☺
ikke eje/ have salt til et æg (leik.)
= olla äärimmäisen köyhä; [lit. ei omistaa suolaa munaan].
sige én et par sandheder
= sanoa jollekulle mielipiteensä kiertelemättä, avoimesti, etenkin kun on kyseessä epämiellyttävä asia; [lit. sanoa jollekulle pari totuutta].
ikke være mange sure sild værd
= 1) asioista: olla arvoton; 2) henkilöstä: olla nääntynyt ja masentunut; [lit. ei olla monen happaman sillin arvoinen].
lide skibbrud med noget
= 1) ei olla onnea jonkin läpisaattamisessa; 2) epäonnistua jossakin; 3) mennä alamäkeä esim. taloudellisesti; [lit. kärsiä jossakin haaksirikko].
svæve på en lyserøde sky
= olla ylenpalttisen onnellinen, iloinen, euforinen ja mahdollisesti todellisuutta pakoileva, epärealistinen; [lit. leijailla vaaleanpunaisella pilvellä].
tage det sure med det søde
= mukautua asian huonoihin ja hyviin puoliin; [lit. ottaa hapan makean kanssa].
leve på tilværelsens skyggeside
= elää huonoissa sosiaalisissa tai huonoissa inhimillisissä oloissa; [lit. elää olemassaolon varjopuolella].
ruste/ væbne sig med tålmod/tålmodighed
= kuvitella, että jokin tulee olemaan pitkäkestoista, hankalaa ja/ tai vaivalloista ja omaksua pitkämielinen asenne; [lit. aseistautua kärsivällisyydellä].
gøre en ulykke på sig selv (vanh., euf.)
= tehdä itsemurha; [lit. tehdä itselleen onnettomuus].
gøre sig (selv) umulig
= 1) joku tekee itsestään niin hankalan, että ihmisten on vaikea tulla hänen kanssaan toimeen; 2) käyttäytyä niin hölmösti, etteivät ihmiset enää kunnioita; [lit. tehdä itsestään mahdoton].
ens verden bryder sammen
= ihmisen olemassaolo luhistuu kokoon, esim. elämisen edellytykset, miellemaailma, arvot, kiinnekohdat; [lit. jonkun maailma murtuu kokoon].
hænge med ørerne
= olla masentunut, ikävissään, surullinen, johtuen pettymyksestä, epätoivosta tmv.; [lit. korvat roikkuen].
være så lang som et ondt år
= 1) kestää hyvin kauan, sietämättömän kauan; 2) olla uskomattoman pitkäveteinen; [lit. olla yhtä pitkä kuin huono vuosi].
komme på glatis
= joutua vaikeuksiin; [lit. tulla liukkaalle jäälle].
gå bananas
= menettää malttinsa, repiä pelihousunsa
glæde sig som et lille barn til juleaften
= ilahtua tavattomasti jostakin, lit. ilahtua kuin pikkulapsi jouluna
have en blyhat på
= olla kännissä, lit. olla lyijyhattu päässä
sætte boller på suppen
= tehdä esityksestä tai kirjoituksesta mielenkiintoisempi lisäämällä siihen tarinoita ja kiehtovia esimerkkejä, lit. laittaa pyöryköitä keittoon
vente på at der skal flyve stegte duer ind i munden på én ☺
= haluta jotakin näkemättä lainkaan vaivaa itse sen eteen, odottaa että asiat hoituvat kuin itsestään, lit. odottaa että suuhun lentää paistettuja kyyhkysiä
snakke fanden et øre af ☺
= puhua virtanaan, paljon ja kauan; olla hyvä vakuuttamaan joku puhetulvallaan, usein myös väsyttämällä puhetulvan kuuntelemiseen, lit. puhua paholaiselta korva irti, heh!
stå op før fanden får sko på ☺
= herätä kukonlaulun aikaan, lit. nousta ennen kuin piru saa kengät jalkaansa
have julelys i øjnene
= olla hyvin innostunut ja odottavainen, iloita suunnattomasti, lit. olla jouluvalot silmissä
lirumlarum, katten gør æg
= näin voit vastata kun kuulet tavatonta hölynpölyä, lit. liirum laarum, kissa munii
ikke kunne koge en kedel vand uden at brænde på
= näin voidaan sanoa jostakusta, joka on tavattoman huono laittamaan ruokaa, lit. ei osata keittää kattilallista vettä ilman että polttaa sen pohjaan
klokken er fem minutter i tolv
= nyt on käsillä viimeiset hetket (tehdä jokin asia), lit. kello on viisi vaille kaksitoista
tænke, så det knager
= ajatella hyvin perusteellisesti ja intensiivisesti jotakin, lit. ajatella niin että natisee
sove fem kvarter i timen
= nukkua oikein sikeästi ja hyvin, lit. nukkua viisi varttia tunnissa, heh, myös: have et godt sovehjerte = olla hyvät unenlahjat, lit. olla hyvä nukkumasydän
noget er løgn og latin
= jokin on silkkaa petkutusta ja valhetta, lit. jokin on valhetta ja latinaa
en pebret pris
= erittäin korkea hinta, lit. pippuroitu hinta, heh
klappe i som en østers
= vaieta kuin muuri, lit. vaieta kuin osteri
være dum som et får
= olla todella tyhmä, lit. olla tyhmä kuin lammas, myös: have grød i hovedet, lit. olla puuroa päässä, myös: ikke have opfundet den dybe tallerken, lit. ei olla keksinyt syvää lautasta
ak og ve!
= oi voi!; ak! = oi! voi!
alverdens ulykker
= kaiken maailman onnettomuudet
fuld som en allike
= ympäripäissään, lit. kännissä kuin naakka
appelsin i turbanen
= onnenpotku, lit. appelsiini turbaanissa
bimmelim
= höperö,kaheli, myös: bims
have en bjørn på
= olla humalassa, lit. olla karhu päällä ☺
dikkedarer: uden dikkedarer
= muitta mutkitta, kursailematta; [lit. ilman hämminkiä/ ilman vouhotusta]; dikkedarer = kursailu, joutavuus.
drikkemoden
= valmis/ kypsä juomaan (alkoholia); [lit. juomakypsä].
en lille én på øyet
= nokkaunet
flink
= 1 kiltti, ystävällinen, miellyttävä; 2 ahkera; 3 taitava, näppärä; 4 nokkela
gaga
= höperö, höpsähtänyt
hellere end gerne
= erittäin mielellään, lit. mieluummin kuin mielellään, myös: hjertens gerne
han er glad for mad
= hän pitää ruoasta, hän on ruoanystävä, lit. hän on iloinen ruoasta, myös: madglad = ruoanystävä
et hav af muligheder
= valtava määrä mahdollisuuksia, lit. merellinen mahdollisuuksia
gudsjammerlig
= surkea, kurja; [lit. jumalankurja].
være på gyngende grund
= olla hyllyvällä maaperällä tai epävarmalla pohjalla; [lit. olla keinuvalla pohjalla].
hekkenfeldt (leik.)
= ad hekkenfeldt til = helkkariin, hemmettiin.
himmerigsmundfuld
= herkkupala, makupala; [lit. taivaanvaltakunnansuuntäysi].
Det koster det hvide ud af øjnene
= se maksaa järjettömästi, lit. se maksaa silmänvalkuaiset silmistä
hyggekrog
= viihtyisä nurkkaus, jossa voi vaikka kietoutua vilttiin
hyggespreder
= ihminen joka levittää ympärilleen sulosopua ja hyggefiilistä
håndmat
= pieni voileipä, lit. käsiruoka
hængerøv
= vätys, nahjus, retku; [lit. roikkuperse].
jagende smerte
= kalvava kipu; jage = ajaa takaa, karkottaa; kiirehtiä, metsästää, jahdata; [lit. jahtaava särky].
jantelov
= Janten laki, jonka mukaan kukaan ei saa olla muita parempi
kattevenlig
= liehittelevän ystävällinen; [lit. kissaystävällinen].
ked
= ked on hauska sana, mutta ikävä asia. Sanalla on hyvin monia käyttötarkoituksia: Jeg er ked af det = Olen pahoillani./ Olen surullinen./ Olen kyllästynyt; Keder du dig? = Onko sinulla ikävää/ tylsää?; Er du ked af at give mig bogen? = Viitsisitkö/ Vaivautuisitko antamaan minulle kirjan?; Keder jeg dig? = Pitkästytänkö sinua?/ Olenko mielestäsi tylsä?; Er det kedeligt? = Onko tylsää/ Onko ikävää?; Det er kedeligt at.. = On harmillista/ ikävää, että...; led og ked = perin juurin kyllästynyt; led = tylsä, vastenmielinen; lede = haluttomuus, kyllästyneisyys.
kissemisseri
= kuhertelu
klumpedumpe
= kömpelys, köntys
der er ingen ko på isen
= ei hätä ole tämän näköinen, lit. jäällä ei ole mitään lehmää
kraftidiot
= suuridiootti, supermäntti, kraft = voima, lit. ~voimallinen idiootti, heh
jeg forstår ikke et kvidder
= en ymmärrä tippaakaan, lit. en ymmärrä viserrystäkään, kvidder = viserrys, liverrys
har er i Langtbortistan
= leik. hän on jossain kaukana maailman äärissä, lit. leik. ~Kaukanapoissastanissa
nu brænder lokummet! ☺
= leik. nyt on tosi kyseessä, lit. nyt käymälä palaa!
gå for lud og koldt vand
= olla oman onnensa nojassa, lud = lipeä
livslede
= elämään kyllästyminen; livsglæde = elämänilo
lyseslukker
= kynttilänsammutin; ilonpilaaja
lækkersulten
= jeg er lækkersulten = minun tekee mieli jotakin hyvää, lit. olen herkunnälkäinen
læsehest
= kova lukija, lukutoukka, lit. lukuhevonen
mentalhygiejne
= mielenterveys
misstemning
= epämiellyttävä tunnelma, apeus, alakuloisuus; [lit. ~epätunnelma].
mutters alene
= leik. ypöyksin, mutter = äiti
mørkemand
= pessimisti; hämärämies
natteravn
= yökyöpeli, lit. yökorppi
han var uden nerver
= hän oli hermostumaton, lit. hän oli ilman hermoja
jeg har oceaner af tid
= minulla on valtavasti aikaa, ocean = valtameri, lit. minulla on valtamerittäin aikaa
lykkens pamfilius
= onnenpoika
pissefuld
= pej. räkäkännissä, lit.pissatäynnä
pærevælling
= sekasotku, [lit. päärynävelli].
pølsesnak
= jaaritus, pöty, hölynpöly; [lit. makkarapuhe] = pølsevrøvl = [lit. makkarahölynpöly]
rappenskralde
= pahansisuinen akka, äkäpussi
der er rav i den
= siinä on sotkua, rav = meripihka, lit. siinä on meripihkaa
rævesøvn
= koiranuni, lit. ketununi
rævestreg
= oveluus, viekas juoni, lit. ketunkepponen
han fik en ordentlig salut
= hän sai kuulla kunniansa, salut = 1 tervehdys, 2 kunnialaukaus, lit. hän sai kunnon tervehdyksen
selvhøjtidelig
= itseään täynnä oleva, itsetärkeä; [lit. itsejuhlallinen].
han ligger ikke på den lade side
= hän on ahkera, lit. hän ei makaa laiskalla kyljellään ☺
gå hjem til sig selv
= mennä kotiin omiin oloihinsa, lit. mennä kotiin itsensä luo
han er skakmat
= hänen pelinsä on pelattu, skakmat = shakkimatti
han har det skidt
= hän voi huonosti, hänellä menee huonosti; [lit. hänellä menee paskasti]
have en skid på
= olla huppelissa, lit. olla paska päällä, skidefuld = räkäkännissä, lit. paskatäynnä, myös: være skidefuld og på rulleskøjter = olla umpitunnelissa, lit. olla turpa täynnä ja rullaluistimilla, heh ☺
sortseer
= 1) pessimisti; 2) televisiolupaa maksamaton; [lit. mustannäkijä].
et surt vejr
= huono ilma; [lit. hapan ilma].
svedent grin
= pilkallinen nauru; [lit. leik. pohjaanpalanut nauru]; sveden = 1) pohjaanpalanut; 2) ovela.
være ude at svømme
= olla neuvoton, vailla kiinnekohtia, tuuliajolla; [lit. olla pihalla uimassa].
sætte krydderi på tilværelsen
= maustaa elämää; [lit. laittaa mausteita olemassaoloon]
sønderknust af sorg
= surun murtama; [lit. surun rikkirusentama]
jeg kan ikke tage ham
= en kestä häntä; [lit. en voi ottaa häntä]
tilpas:
føle sig dårligt tilpas = tuntea olonsa huonoksi tai epämukavaksi; føle sig godt tilpas = viihtyä hyvin; gøre tilpas = tehdä mieliksi
tosomhed
= leik. kaksinolo, "yksinolo kaksin"
tossegod
= liian kiltti, hyväuskoinen, höynä, lit. hölmönkiltti, tosse = hullu, hölmö, hupsu, pöhkö
føle sig trykket
= olla masentunut, alakuloinen; trykke = painaa; [lit. tuntea itsensä painetuksi]
smøre tykt på
= liioitella reippaasti, lit. voidella paksulti ☺
komme i uføre
= joutua sotkuihin; [lit. joutua huonoon keliin]; uføre = huono keli, kelirikko
sidde i uheld
= olla huono-onninen; [lit. leik. istua epäonnessa]
uhygge
= 1) epämiellyttävä olo; 2) kauhunsekainen tunnelma; [lit. leik. epähygge]. Vrt. Hygge on kaikkea miellyttävyyttä maan ja taivaan väliltä, uhygge on siten sen vastakohta, esim. uhyggestemning
= epäkotoisa tunnelma; uhyggelig = pelottava, kauhistuttava, hirveä, epämiellyttävä.
ulvetider
= rauhaton aika jolloin on vaikea selviytyä; [lit. sudenajat].
ulvetime
= 1) yön ja aamun välinen tunti; 2 ) tunti ennen aamunsarastusta, jolloin ihmiset näkevät painajaisia; 3) tunti ennen päivällistä, jolloin lapset ovat väsyneitä tai levottomia; [lit. sudentunti].
jeg kan umuligt komme i morgen
= en voi mitenkään tulla huomenna, lit. voin mahdottomasti tulla huomenna
den usminkede sandhed
= kaunistelematon totuus; [lit. meikkaamaton totuus]
i utide
= sopimattomaan aikaan; [lit. leik. epäaikaan]
i tide og utide
= yhtämittaa, yhtenään, kiusaksi asti; [lit. leik. aikaan ja epäaikaan]
utidig
= 1) tilanteeseen sopimaton; 2) väsynyt, haluton; 3) uninen, mariseva; [lit. leik. epäaikainen]
uting
= huono asia, kiusa, riesa; [lit. epäasia]
uvejr
= rajuilma, myrsky; [lit. leik. epäsää]
vanskæbne
= epäonni; [lit. leik. ~pahakohtalo]
jeg er varm på hende
= olen rakastunut häneen, lit. olen lämpimänä häneen
et værre uvejr
= hirveä/ mokoma rajuilma; [lit. leik. huonompi epäsää].
bede om godt vejr
= pyytää anteeksi, lit. pyytää hyvää säätä
snakkehoved
= puhua kuin papupata; [lit. puhumapää]; vrt. eng. Jaw-me-dead; hun er et snakkehoved = hän puhuu sinut pyörryksiin; vrt. eng. she talks your head off.
frisprog: han har frisprog
= hän sanoo mitä sylki suuhun tuo; [lit. hänellä on vapaakieli]; frisproget = suorapuheinen; [lit. vapaapuheinen].
han er ikke så lidt fræk
= hänellä on pokkaa, hän kehtaa; [lit. hän ei ole niin vähän röyhkeä]
allerhelvedes
= aivan helvetillinen; [lit. ~helveteimmän]; en allerhelvedes karl = aikamoinen tyyppi; et allerhelvedes spektakel = aika spektaakkeli.
alvorsord
= [lit. vakavuudensana]; nu skal jeg sige Dem et alvorsord = Nyt puhun suuni puhtaaksi/ avaan sanaisen arkkuni; vrt. eng. I am going to give you a piece of my mind; [lit. annan sinulle palasen mielestäni].
bristefærdig
= halkeamaisillaan uteliaisuudesta; [lit. repeämisvalmis]
bunduvidende
= tynnyrissä kasvanut; [lit. ~pohjaan-asti-tietämätön]
han spiller kong Gulerod
= hän luulee olevansa Jumalan kaltainen; [lit. hän näyttelee kuningas Porkkanaa]
knurrepotte
= nalkku; murisija; [lit. murinaruukku]
navlebeskuer
= omaan napaansa tuijottaja; [lit. navankatsoja]
nervemenneske
= hermokimppu; [lit. hermoihminen]
pissesur
= vittuuntunut; [lit. kusihapan]; vrt. eng. pissed-off ☺
pragtglad
= mahtaileva; [lit. komeusiloinen]
gnavpotte
= nalkku; [lit. kalvamaruukku]
hylehoved
= kitisijä; [lit. ulinapää]
hængehoved
= ilonpilaaja, hapannaama, sitruunan syönyt; [lit. riippumapää]
overflademenneske
= pintaliitäjä; [lit. pintaihminen]
pengeglad
= rahanahne; [lit. rahailoinen]
umulius (leik.)
= mahdoton ihminen, kömpelys, tohelo; [lit. leik. ~mahdottomius ☺]
tudegrim
= ruma kuin piru; [lit. vollottamaruma]/ ~niin ruma että saa vollottamaan; vrt. eng. ugly as sin = lit. ruma kuin synti;tude = ulvoa; vollottaa; tuutata, toitottaa.
tummelumsk
= sekopäinen, päästään pyörällä
trættekær
= riidanhaluinen, riidankylväjä, [lit. riitarakas];trætte = väsyttää
tossehoved
= hölmö, höpsö, höppänä, pöhköpää; [lit. hupsupää]
torskedum
= tyhmä kuin saapas; [lit. turskatyhmä]
sikke en torsk!
= mikä idiootti!; [lit. mikä turska!]. ☺
han er stor på det
= hän on leuhka; [lit. hän on suuri siitä]; vrt. eng. be too big for one's boots; have a swollen head.
pernittengryn
= pikkutarkka
alvorsmand
= tosikko; [lit. vakavuusmies]
eddikesur
= hapan kuin etikka, pahantuulinen; [lit. etikanhapan]
selvglad
= itseensä tyytyväinen, itserakas; [lit. itseiloinen]
selvgod
= omahyväinen; [lit. itsehyvä]
en hård negl
= kovis; [lit. kovakynsi]; negl = kynsi
en hård banan
= kovanaama, kova kundi, julma ihminen; [lit. kova banaani]
mele sin egen kage
= ajaa omia etujaan; [lit. jauhottaa oma kakkunsa]
lægge en dæmper på selskabets lystighed
= olla ilonpilaaja; [lit. laittaa vaimennin seurueen hilpeyteen]
vigtigmager
= tärkeilijä; [lit. tärkeäntekijä]
han tror han har slugt al verdens visdom
= hän luulee tietävänsä kaikesta kaiken; [lit. hän luulee nielaisseensa koko maailman viisauden ☺]
være værst mod sig selv
= hän on itsensä pahin vihollinen; [lit. olla pahin itseään kohtaan]
pissedårlig
= hullunhuono; [lit. kusihuono]
ulækker
= ruma, vastenmielinen, ällöttävä; [lit. epäherkullinen]
møgbeskidt
= hyvin likainen; [lit. paskalikainen]
dødkedelig
= kuolettavan ikävä; myös: dødsenskedelig = kuolettavan ikävä
skønhedsforladt
= ruma; [lit. kauneuden-hylkäämä]
være ædende gal på én
= olla vihainen kuin ampiainen; [lit. ~olla syötävän vihainen jollekulle]
grundkedelig
= umpitylsä; [lit. pohjatylsä]
gudsjammerlig
= surkuteltava; [lit. jumalankurja]
allernødigst: det vil jeg allernødigst
= Sitä vähiten haluaisin; det vil jeg allernødigst gøre = teen sen hyvin vastentahtoisesti; [lit. sitä haluan kaikista vastentahtoisimmin]; jeg gør det nødigt = teen sen vastentahtoisesti.
nødigst af alt vil jeg
= se on viimeinen asia jonka tahdon tehdä; nødig = 1) tarpeellinen, 2) vastahakoisesti, ei mielellään, [lit. ~vastahakoisimmin kaikesta haluan..].
besværlighed
= hankaluus, vaiva, ikävyys; livets besværligheder = elämän hankaluudet
halvkedelig
= melko ikävystyttävä; [lit. puoli-ikävystyttävä]
hundesyg: jeg føler mig hundesyg
= olen aivan kuoleman kielissä; [lit. koirasairas]; vrt. eng. I feel rotten
det er den rene jammer
= se on viheliäistä; [lit. se on puhdasta kurjuutta]
lide helvedes kvaler
= kärsiä helvetin tuskia; vrt. eng. to suffer the tortures of the damned
det er et rent helvede for mig
= se on minulle silkkaa helvettiä; vrt. eng. it is sheer hell for me
hun hulkede som om hendes hjerte skulle briste
= hän itki silmät päästään; [lit. hän ulvoi kuin hänen sydämensä olisi murtumassa]; vrt. eng. she was sobbing her heart out
ubekvem som bare fanden
= pirun epämukavaa; [lit. epämukava kuin vain piru]
møgked
= pirun ikävystynyt/ kyllästynyt;[lit. paskakyllästynyt]; vrt. eng. fed up to the teeth; bored to death
møgkede
= ikävystyä kuoliaaksi; [lit. paskakyllästyä]; vrt. eng. bore stiff, be bored to death. Myös: møgkedelig = pirun ikävystyttävä; [lit. paskaikävystyttävä]; vrt. eng. as dull as ditchwater, deadly dull, boring as hell, deadly boring.
sønderknust
= muserrettu; [lit. rikkimuserrettu]; sønderknust af sorg = surun musertama
næsten syg af væmmelse
= tuntea vahvaa vastenmielisyyttä; [lit. melkein vastenmielisyydentunteesta sairaana]
jagende smerte
= kalvava kipu; [lit. jahtaava tuska]; jage = ajaa takaa, karkottaa; kiirehtiä, metsästää, jahdata
mat i sokkerne
= nääntynyt; [lit. uupunut sukistaan] ☺; vrt. eng. worn out; mat = 1) himmeä, matta; 2) uupunut; 3) shakkipelissä: matti.
jeg kan det til bevidstløshed
= olen kuullut siitä kyllästymiseen asti; [lit. osaan sen tajuttomaksi asti]; vrt. eng. I have heard about that ad nauseam [lit. pahoinvointiin asti];bevidstløshed = tajuttomuus, tiedottomuus.
drønkedelig
= kuolettavan ikävä, [lit. jyrisevän ikävystyttävä]
jeg ville nødig(t) være ham
= minua ei huvittaisi olla hänen asemassaan; vrt. eng. I wouldn't like to be in his shoes; nødig = tarpeellinen; vastentahtoinen
være ved at dø af kedsomhed
= olla kuolemassa ikävystyneisyyteen; vrt. eng. be bored to death
være ved at dø af længsel efter noget
= kuolla ikävään, [lit. olla kuolemassa jonkin kaipuuseen].
dødirriterende
= pirun ärsyttävä; [lit. kuolettavan ärsyttävä].
dødked
= jeg er dødked af det = olen kurkkuani myöten täynnä sitä; [lit. kuolemakseni kyllääntynyt]; dødkede sig: jeg dødkedede mig = olin kurkkuani myöten täynnä sitä; vrt. eng. I was bored stiff; dødkedelig = kuolettavan tylsä; vrt. eng. deadly dull; dull as ditch-water.
dødtrist
= syvä suru puserossa; [lit. kuolemansurullinen]
mellemfornøjet
= ei liioin tyytyväinen; eng. not very pleased, not too pleased
det er til at ærgre sig ihjel over
= se on äärimmäisen raivostuttavaa; [lit. se saa kiukustumaan kuoliaaksi]
han er helt syg af ærgrelse
= hän on suunniltaan kiukusta; [lit. Hän on aivan sairaana harmistuksesta]; vrt. it is enough to make one sick
smadder-
= mahdottoman: smadderfuld = umpihumalassa; mutta myös: smaddergod = huippuhyvä
føle noget dunkelt
= en tiedä oikein mitä siitä ajattelisin; [lit. tuntea jotakin tummaa].
ævl
= roskapuhe, lörpötys
vås
= hölynpöly, pöty, roskapuhe
vissevasse
= höpönlöpön
sludder, -en
= juttelu, lörpöttely; han siger meget sludder = hän puhuu paljon roskaa; sludder og vrøvl = roskapuhetta; vrt. eng. Nonsense!/ that's all balls and bags; sludder = pöty, lörpötys, jaaritus; juttelu; vrøvl = pöty, jaaritus, mielettömyys
skvadder
= hölynpöly, roska
pølsesnak
= jaaritus, pöty; [lit. makkarapuhe ☺]
møgfald
= läksytys, haukkumisryöppy; [lit. paskaryöppy]
se mørkt på det
= nähdä asian huonot puolet; [lit. nähdä jokin tummasti]; vrt. eng. look on the dark side of things
give én en sludder for en sladder
= puhua joku pyörryksiin; puhua suut ja silmät täyteen; [lit. ~antaa jollekulle höpötys höpötyksestä]; sladder = juoru, juoruaminen, lörpöttely; vrt. eng. put somebody off with a lot of talk.
de står milevidt fra hinanden
= he ovat kuin eri puusta veistetyt; [lit. he ovat peninkulmien päässä toisistaan]; vrt. eng. they are poles apart.
mishagsmumlen
= kiukkuinen mumina; vrt. eng. murmur of disapproval
bunduenig
= täydessä epäyhteisymmärryksessä; [lit. ~pohjasta asti erimielisiä]
hade én som pesten
= inhota jotakuta kuin myrkkyä; [lit. inhota jotakuta kuin ruttoa]
gøre ham helvete hedt
= tehdä jonkun elämästä helvettiä; [lit. tehdä hänelle helvetti kuumaksi]; vrt. eng. make it hot for him; lead him a dog's life; make life a burden to him.
hade af et godt hjerte
= vihata sydämensä kyllyydestä; [lit. vihata hyvästä sydämestä ☺]; vrt. eng. dislike cordially
jeg har ikke noget tilovers for ham
= en anna hänelle kovinkaan suurta arvoa, olen saanut hänestä tarpeekseni; [lit. minulla ei ole mitään jäljellä/yli hänelle]; vrt. eng. I don't care much for him; vrt. not give time of day
hun er ikke lige min kop te
= hän ei ole minun makuuni; [lit. hän ei ole minun kuppini teetä]; vrt. eng. he is not my cup of tea.
være ude i kulden
= olla poissa pelistä tai syrjäänpantu; [lit. olla ulkona kylmässä]; vrt. eng. be out in the cold.
gøre knuder
= heittäytyä hankalaksi; [lit. tehdä solmuja]; knude = solmu; nystyrä, kuhmu.
give den kolde skulder
= suhtautua kylmäkiskoisesti; [lit. antaa kylmä olkapää].
være i krigshumør
= olla riidanhaluinen; [lit. olla sotatuulella].
de er drønende uenige
= he ovat melkein toistensa tukassa kiinni; [lit. he ovat jyrisevän erimielisiä].
jeg kan ikke for min død fordrage hende
= en voi sietää häntä mistään hinnasta; [lit. en voi kuolemaksenikaan sietää häntä]; vrt. eng. I cannot stand her at any price.
bundforskellig
= kuin yö ja päivä; [lit. ~pohjaan saakka erilaiset]
brølhals
= kiljukurkku
gråvejrsstemning
= [lit. harmaansääntunnelma]; vrt. eng. gloom
virvar
= sekamelska
miskmask
= sekasotku
sammensurium
= sekamelska, sotku
pærevælling
= 1) sekasotku; 2) maidosta ja päärynöistä tehty ruokalaji; [lit. päärynävelli].
sikke en redelighed!
= kylläpä on sotkua!; Vrt. eng. here's nice kettle of fish!; redelighed = 1) rehellisyys, kunnollisuus; 2) sotku.
det gik hedt til
= tunteet kävivät kuumina; [lit. meni kuumaksi].
kineseri
= joutava monimutkaisuus, pedanttius
en hidsig farve
= räikeä väri; [lit. kiihkeä väri]; vrt. eng. harsh color; hidsig = kiivas, äkkipikainen, innokas, kiihkeä
rodehoved
= sotkija, epäjärjestyksen ihminen, hössö; [lit. sotkupää]
ruskomsnusk
= sekasotku, moska
det smager som tungen ud af vinduet
= se ei maistu hongalle eikä haavalle; [lit. se maistuu kuin kieli ikkunasta ☺]. Mutta kun ruoka maistuu siltä, että sitä haluaisikin kovasti lisää, voidaan sanoa: det smager efter mere, lit. leik. se maistuu "lisäältä".
snask
= moska, huono ruoka
smalkost: være på smalkost
= 1) olla vähällä ruualla, elää kituuttaa; 2) laihduttaa; [lit. olla kapealla ravinnolla]; smal = kapea, ohut, hoikka
dødsulten
= sudennälkä; [lit. kuolemakseen nälkäinen]
jeg har knusende travlt
= minulla on tulipalokiire; [lit. minulla on rusentavan kiire]
have pisketravlt
= olla tuli hännän alla; [lit. minulla on ruoskivan kiire]
nyttetid
= hyötyaika
forjaget
= kiireiden ahdistama, nääntynyt; [lit. ~jahdattu]; forjage = ajaa pois, karkottaa.
jeg har dårlig tid
= kalenterini on täpötäynnä; [lit. leik. minulla on huonoa aikaa]
morgenbitter
= aamuäreä; [lit. aamukatkera]
morgengnaven
= aamuäreä; [lit. aamuhuonotuulinen] = morgensur = [lit. aamuhapan]
ulykkesdag
= epäonnenpäivä; myös: Tycho Brahes dag. Tanskalainen tähtitieteilijä Tyko Brahe aikoinaan laski onnen- ja epäonnenpäivät, siten epäonnenpäivää voidaan kutsua myös 'tykobrahenpäiväksi'.
gråvejr, gråvejrsdag
= pilvinen sää; [lit. harmaasää; harmaansäänpäivä]
et surt vejr
= huono ilma; [lit. hapan sää]
møgvejr
= roskailma, surkea ilma; [lit. paskasää]
trist vejr
= masentava sää; [lit. surullinen sää]
det er ædende koldt (vejr)
= on purevan kylmä, [lit. on syötävän kylmä]
skrabsammen
= roskat, roju; [lit. "raavi-kasaan"]
skrald
= 1) roskat, jätteet; 2) rämähdys, kolina
skrummel
= 1) rumilus; 2) rämä
pladder
= 1) muta, lieju; 2) roska, höpinä
krimskrams
= 1) rihkama; 2) töherrys
han tjener ikke til det tørre brød
= hän ansaitsee hädin tuskin elantonsa; [lit. ~hän ei tienaa tarpeeksi edes kuivaan leipään]
byrdefuldhed
= vaivalloisuus; [lit. taakantäyteisyys]
jeg synes biler er noget djævelskab
= mielestäni autot ovat perkeleestä; vrt. eng. I think cars are a nuisance.
pengevrøvl
= taloudellinen ahdinko; [lit. ~rahamielettömyys]
træde i spinaten
= munata, möhlätä, olla tahditon; [lit. astua pinaattiin ☺]. myös: jokke i spinaten, jokke = astua, tallata, polkea
når verden går ham imod
= kun koko maailma on häntä vastaan; vrt. eng. when things go hard with him.
nyde tilværelsen = nauttia elämästä [lit. nauttia olemassaoloa/ olemassaolosta]
Carsten Graffin erikoisesta sanakirjasta Unævnelighedernes store ordbog (2013) löydetyt helmet:
depressionsoptimist
= henkilö, joka onnistuu aina saavuttaessaan menestystä näkemään tunnelin päässä olevan vain pimeyttä. [lit. masennusoptimisti].
det uhyrlige
= asia, joka joko kuulostaa liian hyvältä tai liian huonolta ollakseen totta, ja josta meillä on sen vuoksi taipumus olla puhumatta; uhyrlig = hirveä
det unævnelige
= asia, joka on herkkä tai haavoittava, ja josta me siksi yritämme olla puhumatta; [lit. epämainittavissa oleva].
unævnelighedsbetændelse
= kun kahden ihmisen suhde on niin tulehtunut, että kumpikaan heistä ei kykene nimeämään ongelmiaan ilman että samaan aikaan ylittää toistensa rajat; [lit. epämainittavissa olevien asioiden tulehdus].
ord-for-ikke-råd
= sana kaikille niille asioille, joiden kohdalla meistä tuntuu, että meillä ei ole varaa puhua niistä; [lit. sana johon ei varaa].
tabustalker
= ihminen, jolla on intuitiivinen kyky alituisesti tuoda esiin kiusallisia tabuja keskustelussa; [lit. tabuväijyjä].
tabutortur
= aiheuttaa toisille ihmisille kärsimystä pysytellen aiheissa, joita he pitävät tabuina; [lit. tabukidutus].
jilousa
= antonyymi sanalle jalousi, mustasukkaisuus. Tämä on siis iloa siitä, että toinen saa rakkautta muilta.
mangesomhed
= vastakohta kaksinololle, tosomhed. Mangesomhed tarkoittaa sitä, kun monta ihmistä tuntee olonsa yksinäiseksi, kun he ovat toistensa seurassa. = ~monenkeskinen yksinäisyys.
nulsomhed
= antonyymi sanoille ensomhed (yksinäisyys) ja tosomhed (kaksinolo). Nulsomhed on tila, jossa ihminen nauttii omasta seurastaan eikä tunne yksinäisyyttä, voidaan kutsua myös sanalla ensom-ikke-hed, ~epäyksinäisyys.
forenklingslyve
= valehdella säästääkseen aikaa, lit. yksityiskertaistusvalehdella
omsorgslyve
= valehdella suojellakseen toista totuudelta, lit. huolehtimisvalehdella
selvbedragslyve
= valehdella ollen vakuuttunut siitä, että puhuu totta, lit. itsepetosvalehdella
allroundlyve
= valehdella monella tavalla samanaikaisesti
ukæreste
= antinomia sanalle kæreste; [lit. epärakastettu]. Rakkauselämän vastine sanalle uven (vihamies); [lit. epäystävä].
slynguven
= sana, jota käytämme lempivihollisestamme (sin bedste uven). Vrt. slyngveninde = sydänystävä, paras ystävätär.
klæber
= henkilö, joka tunnetasolla kiinnittyy toiseen ja josta on vaikea päästä irti; [lit. liimautuja].
slægtsdræning
= Kun useita touhottavia sukulaisia tapaa, he imevät toistensa energiat siinä määrin, että jälkeenpäin kestää kuukausia palautua ennen kuin löytyy taas energiaa uudelleen näkemiseen; [lit. sukukuivaus].
tomgangsklæber
= henkilö, joka liimautuu toiseen kiinni kuin liima puhuakseen joutavia; [lit. joutokäyntiliimautuja].
sympatikval
= se huonon omantunnon tila, jota me podemme se johdosta, ettemme me pidä niistä ihmisistä, joita meidän, kulttuurien normien mukaan, pitäisi rakastaa; [lit. sympatiatuska]; kval = tuska, vaiva.
skyggekæresteri
= vetovoima joukkoon ei-olemassaolevia ominaisuuksia toisessa ihmisessä = rakastuminen; [lit. varjorakastaminen]. Niin, usein rakastumme siihen mielikuvaan, joka meillä on toisesta ihmisestä, emme niinkään itse ihmiseen..
katastrofekæreste
= henkilö, jonka kanssa ihminen menettää viimeisenkin luottamuksenrippeen rakkauteen, ja jonka jälkeen ihminen ei enää kykene luomaan intiimiä suhdetta toiseen ihmiseen; [lit. katastrofirakastettu].
elskovepsykose
= kun henkilö on vakuuttunut, että hänen puolisonsa on koko maailmsssa ainoa rakastamisen arvoinen ihminen. Vrt. elskovepsykosesymbiose = kun molemmat puolisot ovat toisistaan tätä mieltä.
klæbekæreste
= rakastettu josta ei pääse millään eroon, käyttipä mitä keinoja tahansa, niin liimautuu, lit. liimautumarakastettu
gourmettid
= se aika, joka kuluu siitä, kun heräämme iloisina aamulla, siihen ajankohtaan, jolloin me älyämme, että me olemme palanneet unimaailmasta takaisin julmaan todellisuuteen. [lit. herkkuaika].
filantroptid
= se aika jonka me omistamme hyvien päämäärien edistämiselle.
fjernværsfilantrop
= henkilö joka anteliaasti ja epäitsekkäästi jakaa poissaoloaan ja puuttuvaa läsnäoloaan, lit. kaukanaolonfilantrooppi
teletravlhedsklæber
= ihminen, joka soittaa vain kun meillä on liian kiire puhuaksemme puhelimessa. [lit. puhelinkiireliimautuja].
nøl
= tunnettu käsite, joka tarkoittaa ajan kuluttamista (odotettaessa jotakin tapahtuvaksi) tai ajan tuhlaamista. Vrt. nøle = vitkastella, epäröidä; nølen = vitkastelu. Mednøl ("kanssa-vitkastelu")on kyseessä, kun me vapaaehtoisesti annamme toisten tuhlata aikaamme; Modnøl ("vastavitkastelu") on kyseessä, kun me vastentahtoisesti annamme toisten tuhlata aikaamme; Selvnøl ("itsevitkastelu")on kyseessä, kun me tietoisesti valitsemme tuhlata itse omaa aikaamme; Selvskadenøl ("omaan-jalkaan-osuva-vitkastelu") on kyseessä, kun me tuhlaamme aikaamme yrittäessämme säästää aikaamme.
tidskrampe
= kun olemme kiinnittyneinä aktiviteettiin, joka on niin mitäänsanomaton, että aika tuntuu pysähtyneen; [lit. aikakramppi].
opsparingstravlhed
= se kiiremuoto, jonka oikeutamme luomalla illuusion siitä, että meillä sitten myöhemmin olisi hyvin aikaa; [lit. säästökiire].
netnarkose
= tila jossa olemme menettäneet ajantajun kun olemme netissä
høj- og lavtid
= højtid = ne ajat vuodesta, jolloin meidän on pakko olla yhdessä ihmisten kanssa, joista me olemme pitävinämme; [lit. korkea aika]; lavtid = ne ajat vuodesta, jolloin saamme olla yhdessä ihmisten kanssa, joista me todellisuudessa pidämme; [lit. matala aika].
cyberpsykose
= epäharmoninen tila johon joutunut ei pysty enää tekemään mitään muuta kuin olemaan tietokoneella
netnarcissisme
= sairaalloinen pakko laittaa itsestään jatkuvasti kuvia ja videoita nettiin
vanepukkel
= pitkä lista aikaavieviä tapoja, joista emme pääse eroon, mutta joita meillä ei todellisuudessa ole aikaa suorittaa, lit. tapakyttyrä
resetisme
= usko, että kaiken voi aina korjata sammuttamalla virran ja laittamalla uudelleen päälle ☺
tvangsstrukturaze
= sairaalloinen tarve asettaa kaikki kokemuksensa ja ajatuksensa yhteen ja samaan systeemiseen rakennelmaan sisältyviksi, sopi tai ei
turbulensviden
= tieto, joka on jatkuvasti muutoksessa ja jonka suhteen ajan tasalla pysymiseksi suuri osa väestöä käyttää pääosan henkisestä energiastaan
mismisforståelse
= tapahtuu kun kaksi ihmistä kuvittelee ymmärtäneensä toisiaan, vaikka molemmat ymmärsivät väärin
silentisme
= usko, että pysymällä vaiti voi voittaa missä tahansa keskustelussa
meningsmaxisme
= ideologinen suuntaus, jossa lähtökohtana on, että kaikkien ihmisten tulisi olla joka asiasta samaa mieltä, riippumatta sosiaalisesta statuksesta
vidensbulimi
= tila, jossa henkilö kokoaa päähänsä suuren määrän tietoutta, ja sitten ensimmäisen tilaisuuden tullen oksentaa sen kaiken ihmisten kasvoille; [lit. tietobulimia].
peditoze
= maaninen tila, jossa ihminen puhuu vain huomauttaakseen toisen henkilön vioista.
samtalesløvsind
= tila, jossa ihminen ei viitsi enää kysyä toisilta jotakin, koska hän tietää täsmälleen, mitä he siihen tulevat vastaamaan. [lit. keskusteluvelttomielisyys].
misnegativfølelse
= ymmärtää väärin, koska on mustasukkainen, vihainen, rakastunut, peloissaan tai hämmentynyt; [lit. ~väärä negatiivisuudentunne].
egoblindhed
= hyvin laajalle levinnyt filosofia, jonka kannattajat puhuvat vahvasti sen puolesta, että kaikki maapallon ongelmat ovat toisten syytä; [lit. egosokeus].
konfliktist
= henkilö, joka tunnustaa omakseen uskon, että elämän ajan ilmenevät konfliktit ovat ainoa, mikä voi viedä ihmisen taivaan valtakuntaan.
virkelighedspukkel
= se osa elämää, johon kaksi parisuhteessa olevaa menettävät pääsyn, kun he ovat rakentaneet niin paljon tabuja, että tabut täyttävät enemmän tilaa kuin itse parisuhde; [lit. todellisuudenkyttyrä].
meta-skam
= laajalle levinnyt tunne, joka syntyy siitä, kun ihminen häpeää sitä, että hän häpeää; [lit. metahäpeä].
computersklerose
= aivan luonnollinen fyysinen ja henkinen dementia, joka syntyy siitä, että istuu päivittäin liian monta tuntia tietokoneella, lit. tietokoneskleroosi
uven i nøden
= henkilö, joka vapahtaa ihmisen siltä, että tällä menisi paremmin, juuri kun ihminen on onnettomuuden satuttua voittamassa pitkään jatkunutta masennustaan; [lit. vihamies (epäystävä) hädässä].
postlyksaligt syndrom
= kuviteltu depressiivinen tila seurauksena juuri päättyneestä onnenhuumasta; [lit. onnellisuuden jälkeinen syndrooma].
jubelfatalist
= ihminen, joka iloitsee viisaudesta, että lopulta kaikki päättyy huonosti; [lit. riemufatalisti].
glansbilledeillusionist
= henkilö, joka elää henkilökohtaisessa helvetissä, koska muut luulevat, että hänellä menee upeasti; [lit. kiiltokuvaillusionisti].
virtuel lykke
= ohimenevä illusorinen onnentunne, joka perustuu siihen, että ihminen on sekä unohtanut mitä teki eilen, että unohtanut, mitä hänen tulee tehdä huomenna; [lit. virtuaalionni].
selvfedhedsfedhed = selvtilstrækkelighedstilstrækkelighed [lit. itseriittoisuudenriittoisuus]; tilstrækkelig = riittävä
= innostus omasta erinomaisuudesta, [lit. "itsemahtavanupeudenmahtavanupeus"]; (fed = lihava; mahtavan upea; rasvainen, paksu; tuottava; fed viittaa myös näppärästi pullistumiseen); selvfedhedsdiætist = ammattimainen ohjaaja, joka auttaa itseriittoisaa olemaan vähemmän riittoisa (hjælpe den selvfede med at selvslanke sig). ☺
måloffer
= ihminen, joka saavuttaa kaikki päämääränsä aivan liian helposti ja sen vuoksi päätyy pitämään elämää harmaana ja tarkoituksettomana; [lit. päämääräuhri].
dobbeltsidet distance
= kun ihminen luo etäisyyttä sekä sisäänpäin että ulospäin pyrkimyksenään välttää kontaktia niin itsensä kuin muidenkin kanssa; [lit. kaksipuoleinen etäisyys].
dilemmafortrolighed
= käytetään tilanteesta, jolloin ihminen on 100% varma omasta epäilyksestään; [lit. dilemmaluottamus]. ☺
visdomsven
= ystävä, joka aina on viisaampi elämässä kuin sinä; [lit. viisausystävä].
vildskabsven
= ystävä, josta et pääse eroon; [lit. hurjuusystävä/ villeysystävä].
visualiseringsven
= ystävä, josta sinun on luotava kuvitelmia, jotta pitäisit hänestä; [lit. visualisoimisystävä]. Vrt. skyggekæresteri = vetovoima joukkoon ei-olemassaolevia ominaisuuksia toisessa ihmisessä = rakastuminen; [lit. varjorakastaminen].
variabelven
= ystävä, joka on aina epävakaa; [lit. muuttujaystävä].
viljeven
= ystävä, jonka tapaamiseksi sinun on kerättävä koko tahdonvoimasi; [lit. tahtoystävä].
virkelighedsven
= ystävä, joka näyttää sinun todellisuuden, joka on vaikeasti sulateltava; [lit. todellisuusystävä].
vredesven
= ystävä, josta ärsyynnyt; [lit. kiukkuystävä].
hærværksrøvslikkeri
= kun ihminen asettuessaan tukemaan muita ihmisiä saattaa heidät sen tehdessään huonoon valoon; [lit. tuhotyöperseennuolenta].
inkonsekvensiker
= henkilö, joka käyttää elämänsä yritykseen tuhota omien teorioidensa perusta; [lit. ~inkonsekventialisti].
imaginym
= sana, jota ei ole olemassa ja jonka sen vuoksi on oltava rivien välissä ☺
10. Norja
du store alpakka!
= Voi hyvät hyssykät!; [lit. Voihan iso alpakka/ Sinä iso alpakka!].
få/gi noen bakoversveis
= kokea/ tuottaa jollekulle jättiyllätys, yleensä ikävänlainen; [lit. ~ saada/ antaa jollekulle taaksepäinmatka].
skulle bli/være blå for noe
= joku on varma siitä, että joku aikoo estää häntä tekemästä jotakin; [lit. tulla siniseksi/ olla sininen jostakin]. Han hadde ropt etter henne og sverget at hun skulle bli blå for å få beholde de pengene. Hän oli huutanut ja vannonut naiselle, että hän estäisi tätä pitämästä rahoja.
ha/få/bli/være/oppleve en blåmandag
= olla krapulassa/ lintsata maanantaina töistä/ kokea todellista alamäkeä; [lit. olla/saada/tulla/kokea sininen maanantai].
være en brønnpisser
= myrkyttää (poliittinen) keskustelu tai ilmapiiri kätketyllä tavalla; esittää perättömiä syytöksiä jostakusta tämän selän takana; kaivoonkusija voi olla myös joku, joka niin sanotusti kusee omaan kaivoonsa ja pilaa itseltään ilmapiirin ihan itse.[lit. olla kaivoonkusija].
gi en et eselspark
= kritisoida jotakuta voimakkaasti; kiusata vahvempaansa joka tilapäisesti on puolustuskyvytön; [lit. antaa jollekulle aasinpotku].
få hakeslepp
= kokea suuri yllätys, jäädä tuijottamaan suu auki hämmästyksestä; [lit. saada leuanvalahdus/ leuanhölläys]. Jeg fikk nesten litt hakeslepp. Melkein suuresti yllätyin.
spille hasard med noe
= uhkapelata/ ottaa jossakin suuria riskejä. Ekteskap er å spille hasard med livet. Avioliitto on uhkapelin pelaamista elämän kanssa.
gå i hundene
= joutua pohjille (ekonomisesti, sosiaalisesti tai moraalisesti); vaipua köyhyyteen ja kurjuuteen; [lit. mennä koirille].
mele sin egen kake
= huolehtia omista hyödyistään, eduistaan; ajatella ainoastaan omia etujaan; [lit. jauhottaa oma kakkunsa].
ende med/ føre til knall og fall
= päättyä/ johtaa fiaskoon, murskatappioon; [lit. päättyä/ johtaa pamaukseen ja putoamiseen];knall = pamaus, fall = kaatuminen, putoaminen, putous, lasku, lankeemus, tapaus.
en gordisk knute
= vaikea ongelma; näennäisesti mahdoton tehtävä; [lit. gordionin solmu].
koke bort i kålen
= 1) kadota tyhjään puheeseen; 2) jostakin ei tule yhtään mitään; [lit. kiehua pois kaalisoppaan]. Kål on tässä: kålsuppe. Idea tässä on se, että keittoon pannut lihapalat jotenkin mystisesti häviävät johonkin sopan syövereihin siinä kiehuessa niin, että näyttää ettei siinä olekaan lihaa, keitossa ei edes maistu liha. Firmaet hadde store planer, men alt kokte bort i kålen.Firmalla oli suurisuuntaisia suunnitelmia, mutta ne hävisivät savuna ilmaan.
det brenner et blått lys for noe(n)
= 1) jotakuta tai jotakin uhkaa vaara; 2) jollekulle kummittelee; [lit. jollekulle palaa sininen valo]. Nykyisin tällä viitataan siihen, että jokin asia uhkaa mennä myttyyn. Det brenner et blått lys over noen on merkinnyt vanhassa kansanuskossa perinteisesti varoitusta siitä, että kuolema lähestyy sitä, joka näkee sinisen valon.
be/ snakke/ gråte for sin syke mor
= yrittää saada omaa etua teeskennellen välittävänsä muista; yrittää auttaa itseään pyytämällä apua jollekulle toiselle; [lit. pyytää/ puhua/ itkeä jotakin sairaalle äidilleen].
legge/ strekke noe på en prokrustesseng
= 1) muuntaa jotakin väkivalloin; 2) pakottaa jokin teoriaan tai systeemiin, johon se ei sovi; [lit. laittaa joku Prokrusteen vuoteeseen/ venyttää jotakuta Prokrusteen vuoteessa]. * Prokrustes (Lyhentäjä) oli kreikkalaisessa mytologiassa Attikasta kotoisin olleen Damastes- tai Polypemon-nimisen maantierosvon ja sepän liikanimi. Hän oli Poseidonin poika, joka kutsui ohikulkijoita Eleusiin ja Ateenan välisellä tiellä joen varrella asettumaan vuoteelleen. Mikäli vieras osoittautui liian lyhyeksi sänkyyn Prokrustes sitoi alasimet tämän jalkoihin, kunnes uhri oli venynyt täyttämään koko vuoteen. Liian pitkiltä vierailtaan hän amputoi ylimenevän osuuden. Kuin kunnon sadisti konsanaan, Prokrustes toi vieraalle aina sellaisen vuoteen, ettei se ollut tälle sopivankokoinen.Prokrustes piinasi matkalaisia siihen saakka, kunnes hän kohtasi Troizenista Ateenaan matkalla olleen Theseuksen, joka imitoiden Heraklesta rankaisi Prokrustesta sovittamalla tämän itsensä sänkyynsä. Prokrusteen vuoteella tarkoitetaan yleensä myytin mukaisesti mielivaltaista normia, johon siihen sopimaton asia/ ihminen mukautetaan ilman perusteltavissa olevaa syytä.
vinne (være/bli) en pyrrhosseier
= 1) voittaa kalliilla hinnalla; 2) voittaa niin että voitto onkin oikeastaan häviö; [lit. voittaa (olla/ tulla) pyrrhoksenvoitto].
koste skjorta
= olla kallis, maksaa hyvin paljon; [lit. maksaa paidan (päältä)].
bare være skuebrød
= 1) olla vain koristeena, olla ilman tosiasiallista arvoa; 2) olla väärää propagandaa; [lit. ~olla leipää näytiksi].
skyte spurver med kanoner
= käyttää liioitellun vahvoja keinoja heikon vastustajan nujertamiseksi tai pienen merkityksettömän asian hoitamiseksi; [lit. ampua varpusia kanuunoilla].
ta seg vann/ vatn over hodet
= ottaa tehtäväkseen jotakin, josta ei selviydy, jotakin joka menee yli kykyjen. [lit. ottaa vettä yli päänsä].
Ingen roser uten torner.
= kaikessa hyvässä on mukana jotakin vaikeutta, ikävää; [lit. Ei ruusuja piikittömiä].
Det regner katter og hunder.
= sataa kaatamalla, [lit. sataa kissoja ja koiria].
en joker i kortstokken
= ei ennalta nähtävä elementti, joka voi äkisti ilmaantua ja laittaa koko pelin uusiksi; [lit. korttipakan jokeri].
fra asken til ilden
= ojasta allikkoon, tilanne muuttuu pahemmaksi, huolimatta päinvastaisen toivomisista ja tilanteen paranemisodotuksista; [lit. tuhkasta tuleen].
få fnatt av
= tuntea vahvaa ärtymystä jostakin; [lit. saada jostakin syyhy]. Det er til å få fnatt av. = Se on erittäin ärsyttävää.
gjøre gull av gråstein/ få gull av gråstein
= onnistua hankkimaan itselleen etuja ja rikkauksia jostakin sellaisesta, josta hyötyminen näyttää toivottomalta; [lit. tehdä kultaa kivestä/ saada kultaa kivestä].Han fikk gull ut av gråsteinen og ble milliardær. ~Hän aloitti tyhjästä ja hänestä tuli miljardööri.
skjellsettende opplevelse
= kokemus, joka toimii ihmisen elämän jakajana menneen ja tulevan välillä; [lit. ratkaiseva t. käänteentekevä kokemus].
gresset er alltid grønnere på den andre siden
= ruoho on aina vihreämpää aidan toisella puolella.
gå for lut og kaldt vann
= tulla huonosti, kaltoin kohdelluksi, alentuvasti, sorretusti kohdelluksi tai esim. huonosti ruokituksi; Lipeä (lut) on vahva puhdistusaine, mutta kylmässä vedessä sen vahvuus vähenee. Askepott fikk gå for lut og kaldt vann mens hennes stesøstre ble fordelaktig behandlet – helt til prinsen kom – med hest og karet og alt annet enn lut. Hyvin vapaa käännös: Tuhkimoa kohdeltiin kaltoin, kun taas hänen sisarpuolensa saivat erityiskohtelua – aina siihen asti kunnes prinssi saapui – hevosineen ja vaunuineen kohdellen Tuhkimoa kuin kuninkaallista. (lit. ~ hevosineen ja kärryineen, mukanaan kaikkea muuta paitsi lipeää);lut = lipeä. Mahdollisesti puhe lipeästä ja kylmästä vedestä viittaa siihen, kuinka Tuhkimo joutui siivoamaan muiden jälkiä.
gå skoerne av seg
= joutua käyttämään suhteettoman määrän voimia saavuttaakseen jotakin tai yrittää suorittaa tehtävää, joka on liian vaativa; [lit. ~kävellä niin lujaa, että kengät lähtevät jalasta].
ha kniven på strupen
= olla tilanteessa, jossa on suorien uhkausten kohteena, niin että jopa henki on uhattuna, tuhon partaalla; [lit. olla veitsi kurkulla].
ha lopper i blodet
= olla levoton, keskittymiskyvytön, kykenemätön olemaan paikallaan; [lit. olla kirppuja veressä]; Vrt. ha maur i byksa = olla muurahaisia housuissa.
helle kaldt vann i blodet på noen
= yrittää tukahduttaa jonkun temperamenttia, intoa tai taistelutahtoa, kun toinen on hiukan liian innokas, optimistinen tai eteenpäin puskeva; [lit. kaataa kylmää vettä jonkun vereen].
henge i en tynn tråd
= 1) jos voitto on ohuen langan varassa, se juuri ja juuri saavutetaan; 2) kun tilanne on riskialtis tai hengenvaarallinen: Livet hans hang i en tynn tråd flere ganger da han tok seg opp på fjelltoppen via den farligste klatreruten. Hänen henkensä roikkui ohuen langan varassa, kun hän kiipesi vuorenhuipulle vaarallisinta kiipeilyreittiä; [lit. roikkua ohuen langan t. rihman varassa].Vrt. på hengende håret = olla vähällä, vrt. hiuskarvan varassa: Det var på hengende håret at han ikke kjørte bilen av veien. Hän oli vähällä ajaa auton tieltä. Henge i et hår on vielä riskialttiimpaa kuin henge i en tråd.
i tottene på hverandre
= toistensa kurkussa; käytetään ihmisistä, jotka jatkuvasti ovat toistensa kimpussa; [lit. toistensa hiustukoissa].
ikke min kopp te
= ei minun mieleeni; [lit. ei minun kuppini teetä].
som julekvelden på kjerringa
= jokin tulee yllätyksenä, vaikka pitäisi olla kaikki perusteet olla yllättymättä, jouluiltahan on varsin ennustettavissa oleva ajankohta; [lit. kuin ämmän jouluilta].
på bar bakke
= puilla paljailla; [lit. paljaalla mäellä]; bakke = mäki; maa.
beklagelsesverdig
= surkea, valitettava; [lit. valitettavan arvoinen].
bondeanger
= katkera katumus; [lit. talonpoikaiskatumus]; bonde = talonpoika.
dømmesjuk
= kärkäs arvostelemaan; [lit. arvostelusairas].
være ille faren
= olla kiipelissä
forulykke
= loukkaantua ja kuolla; haaksirikkoutua.
gudsjammerlig
= surkea, kurja; [lit. jumalankurja].
striskjorte og havrelefse
= harmaa arki, etenkin vapaapäivän tai juhlapäivän jälkeen. Striskjorte on työvaate, joka on epämiellyttävää ainetta, joka kutiaa iholla, havrelefse on yksinkertaista karkeaa arkiruokaa.
skjelle en huden full
= haukkua joku pataluhaksi; [lit. haukkua jonkun iho täyteen].
humørsjuk
= pahantuulinen, oikukas; [lit. mielialasairas].
ved et skjebnens lune
= kohtalon oikusta; lune = 1) tuuli, mieliala; 2) oikku.
lyseslokker
= 1) kynttilänsammutin; 2) ilonpilaaja
motet sviktet meg
= minulta meni sisu kaulaan; [lit. rohkeus petti minut].
dagen blir oppstykket av småsaker
= pikkuasiat pirstovat päivän.
lide overlast
= kärsiä vääryyttä; [lit. kärsiä liikakuormasta]; overlast = 1) liikakuorma; 2) vääryys.
få på pelsen
= saada läksytys; [lit. saada turkilleen]; pels = turkki; nahka.
jeg har mista piffen
= minulta on puhti pois; [lit. olen menettänyt puhdin]; piff = puhti.
død og pine
= hitto soikoon;[lit. kuolema ja piina];tannpine = hammassärky; pine = piina.
piskadød
= hitsi vie; [lit. piiskakuolema].
ble rammet av sorg
= meitä kohtasi suru; [lit. tulla surun iskemäksi]; ramme = iskeä, osua johonkin.
helsa er ikke rar
= terveys ei ole hääppöinen; [lit. terveys ei ole kummallinen]; rar = kummallinen.
redningsløst fortapt
= auttamattomasti hukassa; [lit. pelastamattomasti hukassa].
rivninger
= erimielisyydet; rivning = repeämä; rivne = repeillä
det rusker ute
= ulkona sataa ja tulee; Vrt. rusk = 1) vonkale; 2) roska, rikka; 3) hullu; ruskende gal = pähkähullu; vrt. ruskomsnusk = sotku.
sjelesorg
= sielunhoito; syvä suru; [lit. sielunsuru].
det gikk skitt med dem
= niille kävi kurjasti; [lit. ~niille kävi paskasti]; skitt = 1) paska, lika; 2) kurja
du slette tid!
= hyvänen aika!; [lit. voihan kehno aika!].
slubbert
= renttu, lurjus
det ble smalhans
= tuli puute
smertensbarn
= murheenkryyni; [lit. tuskanlapsi].
det ble ikke den store susen
= se ei ihan onnistunut; [lit. ei tullut iso suhina]; sus = suhina; kohina.
trettesjuk
= riidanhaluinen; [lit. torasairas]; trette = 1) riita, tora; 2) riidellä; 3) väsyttää joku.
i tide og utide
= kaiken aikaa; [lit. aikaan ja epäaikaan]; utid = sopimaton aika; [lit. epäaika]; myös: utidig = sopimaton; hankala (vaikea).
uvesen
= kiusa, paha asia; [lit. epäolemus].
vanskjebne
= kova kohtalo (van-etuliite = ~paha-)
det gikk i vasken
= se meni myttyyn; [lit. se meni pyykkiin/ pesuun]; vask = 1) pesu, pyykki; 2) pesuallas.
hun går og verker med noe
= jokin painaa hänen mieltään;[lit. ~hän kulkee ja tuskailee jonkin kanssa];verke = särkeä, tehdä kipeää.
være/ komme en knute på tråden (mellom noen)
= 1) syntyä eripuraa joidenkin (ihmisten/ valtioiden/ neuvotteluiden osapuolien etc.) välille; 2) ilmaantua ongelma; [lit. lankaan tulee solmu].
Man vet hva man har, men ikke hva man får.
= Kannattaa tyytyä siihen, mikä on varmaa eikä jahdata sitä mikä on epävarmaa; [lit. tiedetään mitä on, mutta ei tiedetä mitä saadaan].
livet er ikke bare en dans på roser
= [lit. elämä ei ole ainoastaan ruusuilla tanssimista]. Ei riitä, että syntyy kultalusikka suussa, toisinaan elämä tuo mukanaan kitkeriä hedelmiä. Avioliittoon vihittäville ripotellaan usein ruusunlehtiä, kun he kulkevat alttarille, vihjeeksi siitä, että elämä muuttuu ruusuiseksi kun mennään avioon.
få på pukkelen
= tulla kuritetuksi, moitituksi, haukutuksi tai rangaistuksi; [lit. saada kyttyrään]; Han fikk ordentlig på pukkelen. = Hän sai kunnolla selkäänsä. Ilmaus on luultavasti lähtöisin eläinmaailmasta: Jos kameli tai dromedaari ei usko ratsastajaansa, se saa kepistä kyttyräänsä.
eier ikke nåla i veggen
= olla köyhä kuin kirkonrotta; [lit. ei omistaa naulaa seinässä]; Alun perin viittasi räätälien huonoon taloudelliseen tilanteeseen ja matalaan sosiaaliseen statukseen. Erityisen pahassa tilanteessa oleva räätäli potee puutetta jopa nauloista.
henge med geipen/ henge med nebbet/ henge med hodet
= olla murheellinen tai masentunut, usein jonkin takaiskun johdosta. [lit. irvistys riippuen/ nokka riippuen/ pää riippuen]; geip = irvistys; Henkilöä voidaan rohkaista sanomalla: Løft ditt hode, du raske gutt! ~Pää pystyyn, reipastelija!
horn i siden
= kauna, vihollisuus; [lit. sarvi kyljessä]. Jeg har et horn i siden til ham. = En pidä hänestä. Usein on sarvi kyljessä siitä syystä, että toinen on tehnyt jotakin pahaa kaunaa kantavaa kohtaan. Se, joka tulee härän pistämäksi, saa sarven kylkeensä, eikä siten ole epäilystä vihollisuudesta.
Hvor lenge var Adam i Paradis?
= retorinen kysymys, joka heijastaa surettavaa käsitystä, että hyvät asiat ja hyvät ajat elämässä kestävät kovin vähän aikaa; [lit. Kuinka kauan Aatami oli paratiisissa?]. Perustuu kertomukseen Aatamin ja Eevan paratiisista karkoittamisesta heidän syötyään tiedonpuusta.
Høyt henger de og sure er de
= happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista; [lit. korkealla roikkuvat ne ja happamia ovat ne]. Käytetään jostakin saavuttamattomasta, kun halutaan kieltää sen arvo.
ikke et tørt øye
= ilmaus kuvaamaan asiantilaa erittäin murheellisessa tilanteessa/ yleisön reaktioita puheen tai esityksen aikana, kun raavaat miehetkin liikuttuvat kyyneliin asti; [lit. ei kuivaa silmää].
ikke ta sorgene på forskudd
= jättää murehtimatta turhaan; [lit. ei ottaa murheista ennakkoa]; sorg tässä: murhe, ei niinkään suru, joka on jo vakavampi tila, tässä kohdin siis merkitykseltään sama kuin bekymring. Vrt. Mark Twain: Most of my worries never happened. Tämä kääntyy norjaksi: De fleste av mine bekymringer ble det aldri noe av. Useimmista murheistani ei tullut koskaan mitään.
ingen trær vokser inn i himmelen
= [lit. mitkään puut eivät kasva taivaaseen saakka]; ilmaus toimii muistuttajana kohtuullisuuden ja maltin tarkoituksenmukaisuudesta. Kannattaa muistaa, että on olemassa rajat sille, mitä voimme ja mitä pitäisi odottaa onnelta, kasvulta ja menestykseltä, varsinkin ajanjaksoina, jolloin näyttää menevän hyvin. Vrt. Hollannin kielessä lähes sanatarkasti samalle idiomille on annettu toinen merkitys: de bomen groeien niet tot in de hemel = vaikeudet, esim. taloudelliset vaikeudet, eivät ole rajoittamattomia; [lit. puut eivät kasva taivaaseen saakka].
være ute og ro
= olla ajautunut kauas maalta ja olla vaikeuksissa niin ettei meinaa päästä takaisin satamaan. Ilmausta käytetään mielellään puhujasta tai keskustelijasta, joka on ajautunut kauas aiheestaan, eikä meinaa löytää teemaansa enää takaisin. Nå er han ute og ror. = ~Siinähän hän nyt jaarittelee; [lit. nyt hän on ulkona soutamassa].
legge stein til byrden
= rasittaa murheilla ja velvollisuuksilla henkilöä, jolla on raskasta jo etukäteen; [lit. laittaa kiviä kuormaan].
male seg inn i et hjørne
= junailla itsensä tilanteeseen, josta on vaikea löytää ulospääsyä. Konkreettisesti huonon suunnittelun ja ennakoinnin tuloksena ihminen tulee maalanneeksi itsensä nurkkaan eikä löydä sieltä poispääsyä - ainakaan ennen kuin maali on kuivunut; [lit. maalata itsensä nurkkaan].
mange baller i luften
= olla monta rautaa tulessa, monta samanaikaista projektia ja suunnitelmaa tulilla, olla ylirasittunut; [lit. monta palloa ilmassa]. Vrt. mange jern i ilden = monta rautaa tulessa.
mo i knæerne
= niin väsynyt, vapiseva, ehkä pelosta, että ihmisestä tuntuu jo, että polvet pettävät alta, myös rakastuneesta käytetty ilmaus; [lit. heikkona polvista].
nå blir det andre boller
= tilanne muuttuu vaativammaksi työpanoksen suhteen. [lit. nyt tulee toisia palloja].
når man snakker om solen, så skinner den
= se aihe, josta aletaan puhua, konkretisoituu siinä samassa; [lit. kun puhutaan auringosta, se alkaa paistaa]. Vrt. eng. Talk of the devil, and he appears.
pisse i buksa for å holde varmen
= metafora epäilyttävälle keinolle välttää ikävät seuraukset; [lit. pissata pöksyihin lämmön säilyttämiseksi (kylmällä säällä)]. Keino toimii vain hetkellisesti ja tuo mukanaan epämukavan tunteen. Metaforaa käytetään usein yhteiskunnallis-taloudellisista arvioista: lyhytnäköinen ja huonosti mietitty hanke ekonomisen kriisin hoitamiseksi ei ole vain tuloksetonta, vaan voi vieläpä huonontaa tilannetta.
Sisyfos-arbeid
= yksitoikkoinen ja väsyttävä työ, joka ei koskaan lopu eikä koskaan tuota tulosta; sama työ, joka odottaa tekijäänsä, esim. siivous; [lit. Sisyfoksen työ].
mange skjær i sjøen
= Idiomi merkitsee, että ihminen matkaa vaarallisilla ja vaativilla vesillä kohdaten vaikeuksia ja monia esteitä, jotka pitää pystyä ennakoimaan; [lit. monta karia merellä]. Det er mange skjær i sjøen før vi kommer dit. Monta on vaaraa matkalla ennen kuin saavumme määränpäähän.
slippe luften ut av ballongen
= vaimentua; [lit. päästää ilmaa ulos kuumailmapallosta]. Kuumailmapallo menettää korkeuttaan ja alkaa vaikuttaa vähemmän vaikuttavalta, jos siitä aletaan päästää ilmaa. Se myös pienenee kooltaan. Luften gikk ut av ballongen. = Toiminta alkoi mennä myttyyn, lupaavan alun jälkeen.
drive ut djevelen med Belsebub
= karkottaa jokin paha jollain vieläkin pahemmalla; [lit. ajaa piru pois Belsebubilla]. Idiomia käytetään usein lääkkeistä, jotka maistuvat niin kamalilta tai joilla on niin paljon sivuvaikutuksia, että melkein tuntuisi paremmalta vain kestää sairaus ilman lääkettä, tai varokeinoista, joilla on erittäin vakavia haittavaikutuksia. Belsebub on Pahuuden ruhtinaan hepreankielinen nimi.
som en snøball i helvete
= tarkoittaa erittäin huonoja mahdollisuuksia selviytyä vaikeassa tilanteessa; [lit. kuin lumipallo helvetissä]. Vrt. eng. a snowball's chance in hell.
synge på siste verset
= kuolla; [lit. laulaa viimeinen veisunsa].
trampe i klaveret
= Ilmaus merkitsee melun pitämistä tavalla, jota muut pitävät tyylirikkona tai tunnelman pilaajana. Pianoa pitää käsitellä herkin sormin, eikä jalkoja käyttäen, eikä varsinkaan jaloilla tallaten. Voi merkitä myös skandaalin aiheuttamista; [lit. tallata pianoa].
trampe/ tråkke i salaten
= lähellä idiomia trampe klaveret. Tehdä jotakin epäsopivaa, olla vahingossa tahditon. Idiomi merkitsee ehkä edellä mainittua vahvempaa määrää skandaalia, onhan salaatin tallaaminen hieman kuohuttavampaa kuin pianon tallaaminen; [lit. tallata salaattia].
troll i ord
= jos joku on varomaton ja mainitsee onnettomuuden tai onnettoman kehityksen mahdollisuudesta, on vaara, että det går troll i ord, ja juuri se mitä pelätään, tapahtuu, koska se on ääneen mainittu; [lit. sanoissa kulkee peikko].
være bundet på hender og føtter
= olla kykenemätön liikkumaan; [lit. olla sidottu käsistä ja jaloista]. Olla pakkotilanteessa, jossa on mahdotonta toimia, pelastautua tai auttaa muita. Det er lett å si at han kunne ha reddet seg ut av den økonomiske krisen, men han var i realiteten bundet på hender og føtter. On helppo sanoa, että hän olisi voinut pelastautua talouskriisiltään, mutta todellisuudessa hänen kätensä olivat tiukasti sidotut.
bite i det sure eplet
= alistua johonkin tai joutua tekemään jotakin sellaista, mistä ei pidä; [lit. purra hapanta omenaa].
være på bærtur/ være helt på bærtur
= olla harhapoluilla, erehtyä jossakin; [lit. olla marjastamassa/ olla aivan täysin marjaretkellä]. Sanotaan, kun keskustelijan argumentaatio ontuu, tai kun ihminen erehtyy jossakin tai ymmärtää jotakin aivan väärin. Ilmaisu juontaa ajatuksesta, että marjastaja helposti eksyy marjastusretkellään.
lære/fortelle/vise noen hvor David kjøpte ølet
= ojentaa jotakuta voimallisin sanoin, varoittaa jotakuta selkeästi; [lit. opettaa/kertoa/näyttää jollekulle, mistä David osti oluen].Ilmaisulla ei tiettävästi ole tekemistä Kuningas Daavidin kanssa, vaikka jotkut ovat niin olettaneet.
gi en god dag i noe(n)
= ei välittää vähääkään jostakin tai jostakusta, ei ottaa yhtään huomioon jotakin tai jotakuta; [lit. antaa hyvää päivää jostakin].
falle i fisk
= epäonnistua täysin; [lit. kaatua kalaan].
gå fløyten
= mennä metsään, mennä myttyyn;[lit. ~mennä huilu]; fløyten = 1) huilu, pilli; 2) kerma. Du har bare ett liv – ikke la livet ditt gå fløyten. Sinulla on vain yksi elämä, älä anna sen mennä myttyyn/ piloille.
være galimatias
= olla merkityksetöntä puhetta, keksintöä, pelkkää höpsötystä, pötyä tai hölynpölyä; galimatias = hölynpöly.
bite i gresset
= 1) kärsiä tappio; 2) kuolla; [lit. purra ruohoa].
guri malla!/ Å guri!
= Voi herranen aika!; [lit. Jumala Maria Magdalena!];Guri malla! Så lyst jeg fikk til å smake denne vidunderdrikken! Voi hyvänen aika! Niin minua halutti saada maistaa tätä ihmejuomaa! Guri = Gud, malla = Maria Magdalena. Sanojen muotoja muutettu, koska Jumalaan viittaavat sanat olleet tabuja.
få/ gi så hatten passer
= saada/ antaa hyvin kovaa kritiikkiä; [lit. saada/ antaa niin että hattu sopii].
være helt kaputt
= olla täysin tuhottu, loppuunkulunut. Nå er jeg helt kaputt. = Olen aivan poikki; kaputt = sökö, rikki, poikki.
rake kastanjene ut av glørne/ ilden for noen
= siivota jonkun toisen itse aiheuttamia sotkuja; [lit. hakea kastanjoita hiilloksesta/tulesta jollekulle]. Kun joku hakee kastanjoita hiilloksesta tai tulesta jollekulle, hän suorittaa käytännössä epämiellyttävää hommaa, josta joku toinen saa hyödyn.Kanskje du heller skulle begynne å ta livets realiteter på alvor og ikke vente på at noen fra Sosialkontoret skal komme å rake kastanjene ut av glørne hver gang? Ehkä sinunkin pitäisi alkaa ottamaan elämän realiteetit vakavasti eikä odottaa, että joku sossusta pelastaa sinut hädästä joka kerta?
helle malurt i begeret
= pilata jonkun ilo; [lit. ~kaataa koiruohopitoista juomaa pikariin].
være som falt ned fra månen
= olla äärimmäisen yllättynyt; olla kuin puusta pudonnut;[lit. olla kuin kuusta pudonnut].
med ondt skal ondt fordrives
= vaaditaan voimakasta ja usein kärsimyksellistä panostusta, kun halutaan parantaa pahaa tilannetta; [lit. pahalla on paha karkotettava].
skitt og kanel
= arvoton ja arvokas; [lit. paska ja kaneli]; Det blir standig viktigere å kunne skille effektivt mellom skitt og kanel i all informasjon som finnes på nettet. = On yhä tärkeämpää osata erottaa toisistaan tehokkaasti arvoton ja arvokas kaikessa informaatiossa, jota on netissä.Dannelse er evnen til å forstå at det er en kvalitativ forskjell på skitt og kanel, selv om det ser likt ut ved første øyekast. Koulutus on kykyä ymmärtää, että arvokkaan ja arvottoman välillä on laadullinen ero, vaikka ne näyttäisivät samankaltaisilta ensisilmäyksellä. Se, miksi juuri kaneli on asetettu paskan vastakohdaksi, johtunee siitä, että kaneli oli muinoin hyvin arvokkaana pidetty.
sitte/ stå med skjegget i postkassa/-en
= joutua pinteeseen, olla vaikeassa tilanteessa, jossa tuntee olevansa voimaton, koska on tehnyt tyhmyyksiä tai joutunut huijatuksi tai petetyksi; [lit. istua/ seistä parta postilaatikossa].
et skår i gleden
= ilon vaimentaminen; [lit. lovi ilossa].
tort og svie
= psyykkinen epämukavuus tai loukkaus; [lit. kipu ja särky]; Den nye matloven gir deg ikke erstatning for tort og svie hvis du blir matforgiftet. Uusi ruokalaki ei anna korvausta kivusta ja särystä, jos saat ruokamyrkytyksen.
tale med to tunger
= puhua epätotta, olla vilpillinen ja epäluotettava; [lit. puhua kahdella kielellä]; vrt. saksan mit doppelter Zunge sprechen, englannin to speak with two voices.
være et columbi egg/ være et Columbi egg
= olla yksinkertainen, mutta luova ratkaisu näennäisesti ratkaisemattomaan ongelmaan; (miksi Columbi, ei Columbus: Columbi on genetiivi perusmuodosta Columbus, ja nimi on tässä genetiivissä); lit. olla Kolumbuksen muna.
tennene løper i vann
= vesi herahtaa kielelle, alkaa kovasti haluta jotakin, lit. hampaat juoksevat vedessä
det er gresk for meg
= se on minulle hepreaa, lit. se on minulle kreikkaa
en skal høre mye før ørene faller av
= ~kaikkea sitä kuuleekin, lit. kuulee paljon ennen kuin korvat putoavat. Näin voi sanoa, kun kuulee jotakin aivan tavatonta.
ha ti tommeltotter
= olla käsistään kömpelö, lit. olla kymmenen peukaloa
legge på røret
= 1 katkaista puhelu, 2 kieltäytyä keskustelemasta jonkun kanssa, 3 kuolla: han har lagt på røret = hän on kuollut, lit. laittaa luuri paikoilleen
ikke mitt bord
= asia ei kuulu minulle/ minulla ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Tällä on alun perin viitattu ravintola-alan sääntöön, jossa yksi tarjoilija vastaa aina tietystä pöydästä ja muut tarjoilijat eivät siihen sotkeennu, mikä näkyy näiden haluttomuutena palvella, lit. ei minun pöytäni.
det er brygget her hjemme
= sanotaan jostakin, joka on tyypillisesti norjalaista ja siten laadultaan parasta, lit. se on täällä pantua
tale i tunger
= ilmaista itseään epäselvästi, ilmaisua käytetään varsinkin poliitikoista jotka usein puhuvat silkkaa hepreaa, lit. puhua kielillä
snakke som en foss
= puhua pitkään, nopeasti ja vetämättä henkeä, lit. puhua kuin koski
gjøre noe con amore
= tehdä jotakin rakkaudesta, ilman tunnetta pakottavasta velvollisuudesta, con amore, italiaa – rakkaudella
ikke være noe hokuspokus
= ei olla mitään merkillistä
slippe katten ut av sekken
= paljastaa salaisuus, lit. päästää kissa säkistä
få pepper
= saada osakseen ankaraa kritiikkiä, lit. saada pippuria
Det er vel aldri din bil?
= eihän se suinkaan ole sinun autosi?, lit. eihän se ole koskaan sinun autosi?
altmuligmann
=yleismies, lit. ~kaikkea-mahdollista-mies
alvorsmenneske
=tosikko
angstfordriver
=1 pelonpoistaja, 2 rohkaisuryyppy, lit. pelonpoisajaja
barnemat: det er barnemat for ham
=se on hänelle helppoa, lit. se on hänelle lastenruokaa
bero: la saken bero
=jättää asia lepäämään, lit. antaa asian riippua, bero = riippua
blåbær: dette er bare blåbær
=tämä on pikkujuttu, lit. tämä on vain mustikoita
dyregod
=eläinrakas, lit. eläinhyvä
vi har dårlig tid
=meillä on kiirettä, lit. meillä on huonoa aikaa
legge sin elsk på noe
= kiinnostua jostakin, lit. laittaa rakkautensa johonkin, elsk – rakkaus
før fander får sko på
=ennen päivänkoittoa, lit. ennen kuin piru saa kengät jalkaansa
på fastende hjerte
= tyhjin vatsoin, lit. paastoavin sydämin
feinschmecker
=herkuttelija
der er meg ett fett
=minulle on yksti lysti,lit. se on minulle yksi rasva, fett – rasva
fiksfakserier
= metkut, konstit
fimbulvinter
= ankara talvi
frisk som en fisk
=terve kuin pukki, lit. terve kuin kala
fjompenisse
= tomppeli
vi flekser
= meillä on liukuva työaika
det koster flesk
=se käy kalliiksi, lit. se maksaa silavaa,flesk – läski, silava
flottenheimer
=prameilija, flott – upea
forulykke
=1 loukkaantua ja kuolla, 2. haaksirikkoutua, lit. ~joutua 'liialliseen' onnettomuuteen
fossregne
= sataa kaatamalla, lit. ryöppysataa
frekkas
=röyhkeä ihminen
frekkis
=härski juttu
friskus
=reipas henkilö
gjerrigknark
= saituri, kitupiikki
gå i glemmeboka
=unohtua, lit. mennä unohdusten kirjaan
godfjott
=hyväntahtoinen hölmö
gråbein
=susihukka, lit. harmaakoipi
det er ikke noen heksekunst
= se ei ole temppu eikä mikään, lit. ei mikään noitatemppu
jamenneske
=myönteinen ihminen, lit. kyllä-ihminen
kakemons
=kakkusyöppö
jeg gir katten i det
=siitä minä viis veisaan
kjekkas
= mahtailija
klabb og babb
=sekasorto, sekamelska
kranglefant
= riitapukari
krimskrams
=rihkama
ta kvelden
= lopettaa työt, lit. ottaa ilta (vähän kuin haltuun)
hva legger du i ordet?
=mitä sana sinulle tarkoittaa?, lit. mitä sinä laitat sanaan?
lekker
=1 herkullinen, 2 viehättävä
lommedisko
=korvalappustereot, lit. taskudisco
lyseslokker
= 1. kynttilänsammutin, 2. ilonpilaaja
dette gir meg mersmak
= tämä saa minut haluamaan lisää
morgenfugl
= aamunvirkku, lit. aamulintu
morgengretten
= aamujörö
muffens
=epäilyttävä
perlevenner
=hyvät ystävät, lit. helmiystävät
pikk og pakk
= kimpsut ja kampsut
i prathjørnet
=juttutuulella
pugghest
=pinko, lukutoukka, lit. pänttäyshevonen
pølsesnak
=hölynpöly, lit. makkarapuhe
ruskomsnusk
= sotku
tråkke i salaten
=sotkea kuviot; tehdä jotakin epäsopivaa; olla vahingossa tahditon,lit. tallata salaattia
få både i pose og sekk
=saada roppakaupalla; saada kaksi etua/ hyötyä kerralla, lit. saada sekä pussiin että säkkiin
sus i serken
=säpinää, lit. suhinaa/kohinaa alushameessa
de siste ting
=perimmäiset kysymykset, lit. viimeiset kysymykset
sjarmtroll
=pikku hurmuri
sjuk etter noe
=hulluna johonkin, sjuk – sairas, kipeä
slappfisk
= nahjus, vätys, lit. veltto kala, slapp – veltto, rento
snakkesalig
=puhelias, lit. puhuma-autuas
snikksnakk
=hölynpöly
sovehjerte
=unenlahjat, lit. nukkumasydän
stortrives
=viihtyä hyvin, lit. suurviihtyä
strutsepolitikk
= pakoilu, lit. strutsipolitiikka
søtsuppe
=1 mehukeitto, 2 äitelän tunteileva esitys
søvndrukken
= unenpöpperöinen, lit. unijuopunut
tosomhet
=oleminen kahdestaan, ilman että muut häiritsevät
leve i beste velgående
=voida mitä parhaiten, lit. elää mitä parhaimmassa hyvin-meneväisyydessä
11. Islanti
Sanoja
Það er af og frá.
= Se on aivan väärin. Siinä ei ole mitään järkeä.
afarkostir
= erittäin kovat ehdot
afglapi
= houkka, tomppeli
afnotatimi
= nautinta-aika
afskiptasamur
= toisten asioihin puuttuva, toisten asioihin sekaantuva, tungetteleva
allhvass vindur
= kohtalaisen kova tuuli, keskimäärin 15.6 m/s, vrt. stinningskaldi – navakka tuuli, keskimäärin 12,2 m/s; kaldi – kohtalaisen navakka tuuli, keskimäärin 9,7 m/s
amlóði
= vetelys, tunari
fara úr öskunni í eldinn
= joutua ojasta allikkoon, lit. joutua tuskista tuleen
asnagangur
= toilailu, hölmöily, lit. ~aasinkäynti
asnalegur
= hoopo, hupsu, hölmö, pöljä
asnaskapur
= hölmöily, typeryys
asni
= 1 aasi, 2 houkka. Hann er alger asni. Hän on täysi houkka.
áfall
= 1 tapaturma, sairauskohtaus, onnettomuus, katastrofi, kriisi, järkytys, shokki, isku, takaisku, vahinko, 2 ankara merenkäynti, hyökyaalto, 3 laskeuma, laskeutuma, 4 iltakaste, yökaste
áfelli
= 1 rajuilma, 2 moite
ágalli
= 1 epäkohta, 2 kauneusvirhe
banhugraður
= hirveän nälkäinen
bobbi
= 1 kotilo, 2 pula, kiipeli, ongelma
brjálaður
= 1 mielipuoli, 2 raivohullu, 3 hullaantunut
böl
= 1 kirous, 2 epäkohta, 3 onnettomuus, 4 vastoinkäyminen
bölsýni
= pessimismi
bræði
= kiivaus, suuttumus, tulisuus, vihastus, vimma, äkä, äkkipikaisuus
gera sér glaðan dag
= juopotella, lit. antaa itselleen iloinen päivä
dauðadrukkinn
= umpihumalassa oleva
dauðleiður
= ikävystynyt, pitkästynyt, kyllästynyt
daufur
= 1 apaattinen, flegmaattinen, ponneton, penseä, ynseä, tympeä, 2 hailakka, 3 laimea, 4 vaimea, 5 hämyinen, 6 himmeä, 7 kiilloton, 8 mauton, 9 mieto
drullusokkur
= 1 roiskeläppä, 2 viemärinaukaisin, 3 paskiainen; lit. paskasukka, drulla – kura, loka, rapa, töhkä, moska, paska
drasl
= roina, roju, roska, ryönä
dulur
= umpimielinen
eymdarlegur
= 1 surkea, 2 kurja; eymdarlíf = koiranelämä
ekkasog
= voimakas niiskutus
fara yfir um
= 1 tehdä vararikko, 2 joutua järkytyksestä mielenhäiriöön, 3 kuolla
fas
= 1 olemus. Hann er rólegur í fasi. Hän on olemukseltaan rauhallinen. 2 kiire. Koma með miklu fasi – tulla kovalla kiireellä.
fífl
= hölmö, houkka, narri, idiootti
fíflalæti
= hulluttelu, pelleily, hölmöily, toilailu
fjárþröng
= raha-ahdinko
fúll
= 1 myrtynyt, nyrpeä, närkästynyt, 2 mätä, esim. fúlt egg – mätä muna
fyrir fullt og allt
= lopullisesti, peruuttamattomasti
gagntekinn
= jonkin tunteen valtaama, esim. gagntekinn af hrifningu – ihastuksen valtaama
galli
= vika, puute, epäkohta, kauneusvirhe
gáleysi
= huolimattomuus, varomattomuus, ajattelemattomuus
geggjaður
= kaheli, hölmö, höperö
glósa
= 1 muistiinpano, selitys, 2 höpinä, loru, jaarittelu. Vera með glósur við enhvern – ilkeillä jollekulle.
glundroði
= kaaos, mylläkkä, epäjärjestys, myllerrys, sekasorto
glundur
= 1 sekasotku, sekaannus, 2 hämmennys, 3 litku
af góðmennsku einni
= pelkästä hyvyydestä; hann hjálpaði konunni af góðmennsku einni = hän auttoi naista pelkästä hyvyydestä.
gnýr
= jylinä, jyrinä, jyminä, jymy, jyry, hyrske, pauhu, töminä
góðviðri
= hyvä sää
grátklökkur
= sentimentaalinen, hempeämielinen, kyyneleinen, melodramaattinen
hangsari
= nahjus, kuhnuri
harðbrjósta
= armoton, sydämetön, kovasydäminen
háðfugl
= irvileuka, pilkkakirves
heift
= viha, vimma, raivo, kaunaisuus, sovittamattomuus
heppni
= onnenpotku, odottamaton menestys
hlutskipti
= sallimus, kohtalo
hnjask
= kolhu, isku, huono käsittely
hornhögld
= äkämys
hraklegur
= kurja, aivan kurja
hrakviðri
= koiranilma, vrt. góðviðri – hyvä sää, hvassviðri – tuulisää, kova tuuli, keskimäärin 18,9 m/s, illviðri – rajuilma
hreysi
= hökkeli, murju, rötiskö, röttelö, tönö, läävä
hryggð
= murhe, suru, surullisuus
hræðilegur
= hirveä, hirvittävä, hirmuinen, kaamea, kamala, kammottava, kauhea, järkyttävä, pelottava, kolkko
hundingi
= hirviö, nulikka
hvass
= 1 terävä, tuikea, 2 pippurinen, 3 tuulinen, myrskyinen, myrskyisä
hvefsinn
= 1 ärsyyntynyt, ärsyttynyt, 2 ilkeäkielinen
illgirni
= ilkeämielisyys, ilkeily, vahingonilo
illindi
= 1 ilkeys, 2 pahansuopaisuus, 3 tora, riita
illmenni
= ilkimys, hirviö, riiviö, roisto
illska
= 1 pahuus, ilkeys, 2 kiukku, äkä, suuttumus, vihastus, 3 huonovointisuus, sairaalloisuus
íhugull
= perinpohjaisesti pohtiva, perinpohjaisesti harkitseva
írafár
= 1 kiire, hämminki, 2 unissakävely, unirauhan häiriö
ítarefni
= lisäluettava perusteellisempaan lukemiseen
jag
= jankutus
jagast
= jankuttaa, jankata, motkottaa, kärttää
kali
= 1 kylmyys, viileys, routa, 2 kauna; bera kala til – kantaa kaunaa
kappsmál
= 1 kamppailukysymys, 2 sydämenasia, 3 todella tärkeä asia, lit. ~asia, jota tavoitella, intoa puhkuen, kapp – 1 into, innokkuus, 2 kilpa, 3 tavoittelu
karlfjandinn
= äijäpiru, ukkopiru
karlhelvitið
= äijäpiru, ukkopiru
karlhólkur
= äijärähjä, ukkorähjä, ukonrähjä
kjaftabæli
= juorupesä
koma einhverjum á kaldan klaka
= suistaa joku kurjuuteen, klaki – jää
klandur
= pula, kiipeli, pulma, harminpaikka, vaikea tilanne, vaikeudet
klaufalegur
= tökerö, kömpelö
klípa
= kiipeli, pinne, vera í klípu – olla pinteessä
klúryrði
= karkeus, raakuus, raaka sanonta
kvíði
= ahdistuneisuus, ahdistus, angsti, kammo, pelko, levottomuus, huoli, tuska, tuskantunne
kvöl
= kipu, tuska, piina, rääkkäys
leiði
= 1 apeus, ikävyys, ikävystyminen, ikävä, pitkästyminen, kyllästyneisyys, 2 hauta
lestrarhestur
= lukuhullu, lit. lukuhevonen
leynimakk
= kavala hanke, juoni, salajuoni, juonittelu
ljótorður
= rumasanainen, pahasuinen
lymskur
= petollinen, salakavala, luihu, ovela
læti
= metakka, meteli, rähäkkä, rähinä, temmellys
lævis
= ovela, kiero, luihu, petollinen, juonitteleva
málamaður
= kielimies, kieliä osaava, kieliä helposti oppiva, lit. kielimies
mislíka
= joku ei pidä jostakin, jotakuta ärsyttää jokin
mæða
= apeus, huoli, vaiva, ongelma
nautheimskur
= tyhmä kuin nauta, lit. nautatyhmä
nöldra
= nalkuttaa, natkuttaa, marista, marmattaa, motkottaa, jankata, äristä
offors
= häikäilemätön käytös, häikäilemättömyys, röyhkeys, röyhkeä vaatiminen
ógerningur
= mahdottomuus; lit. ~epäteko
ógæfa
= onnettomuus, vastoinkäyminen, ógæfu- = epäonnen-
ógæfuárin
= routavuosi
ógæfudagur
= epäonnenpäivä
ógæfumaður
= epäonnenmies, epäonnenihminen
ógæfusamur
= kovaosainen
óhamingja
= epäonni, epäonnellisuus, til allrar óhamingju – valitettavasti, lit. kaikeksi epäonneksi, óhamingjusamur – onneton.
óheppni
= epäonni, vrt. heppni - onni, onnenpotku, odottamaton menestys
óhapp
= kommellus, onnettomuus, epäonni; yhdyssanoissa: óhappa- = epäonnen-
óhappadagur
= epäonnenpäivä
óheilladagur
= epäonnenpäiä; yhdyssanoissa: óheilla- = epäonnen-
óhöpp
= epäonni
ólga
= 1 hyrsky, kuohu, 2 tunnekuohu, tunnemyrsky
ólæti
= hulina, hälinä, rähinä, rähäkkä, meteli, metakka, metelöinti, mellastus, remu, pauhu
óráð
= 1 huono neuvo, 2 järjetön suunnitelmanmuutos, 3 houraileminen, hourailu; vera með óráð – hourailla
óregla
= epäjärjestys, vera í óreglu – olla hunningolla, lit. olla epäjärjestyksessä
pilsvargur
= äkämys
púl
= raadanta
ragnarök
= maailmanloppu
remma
= katkera maku
ringulreið
= epäjärjestys, mylläkkä, temmellys, myllerrys, sekasorto, sekamelska, melske, kaaos
vita ekki sitt rjúkandi
= olla täysin tietämätön, mihin pitäisi ryhtyä
róstumaður
= rähisija
stinga höfðinu í sandinn
= työntää pää pensaaseen, lit. työntää pää santaan
sálarangist
= sielunhätä
sálarkreppa
= sielunkriisi
sálarkvalir
= sieluntuska
vera kominn í vondan sess
= olla pahassa pulassa, sess = istuin, istumapaikka, lit. olla tullut häijyyn istumapaikkaan
sérvitringur
= omalaatuinen tietoviisas, originelli persoona
skelfilegur
= hirmuinen, hirveä, hirvittävä, järkyttävä, kamala, kaamea, kammottava, kauhea, kauhistuttava, paniikinomainen, pelottava, pöyristyttävä, ruma, tuhoton
skollinn
= hitto, saakeli, piru
skrambinn
= hitto
sköp
= 1 sallimus, kohtalo; Enginn má sköpum renna. Kukaan ei voi väistää kohtaloaan; 2 häpy, ulkoiset sukuelimet.
stórlygari
= emävalehtelija, lit. suurvalehtelija
styggur
= 1 tyly: 2 hevosesta: vauhko
torfæra
= 1 este, 2 vaikeakulkuinen maastonkohta
uggur
= levottomuus, pelko, aavistus
uppstökkur
= ärtyisä, ärtyinen, ärsyyntynyt, kiivas, pikainen, tuittupäinen
vandræði
= ongelma, selkkaus, rettelö
vera í ólagi
= olla rempallaan, olla epäkunnossa
viðundur
= 1 ihmeotus, 2 ihmehiippari
þjáning
= kärsimys, kärsiminen, vaiva, piina
þjáningabróðir
= kohtalotoveri
þjáningafullur
= tuskallinen, kivulias
þjáningar
= tuska
þrasari
= kinastelija, jankuttaja, tinkaaja, konstailija
þrauka
= sinnitellä, pitää pintansa, kestää loppuun saakka
þraut
= pulma, tehtävä
þræta
= eripura, jupakka, väittely, kahinointi, riita
þrætugjarn
= riidanhaluinen, lit. riitahalukas
þungbrýnn
= vakava, vakavakatseinen, synkkäkatseinen
þunglyndi
= masennus, masennustila, masentuneisuus, mielenmasennus, raskasmielisyys, synkkämielisyys, lamaannus, depressio, apeus
þunglyndiskast
= masennuskausi, masennuspuuska
þvættingur
= höpinä, lörpöttely, suunsoitto
þöngulhaus
= pölkkypää, puupää, moukka
ægilegur
= hirmuinen, hirveä, hirvittävä, kaamea, kamala, kammottava, kauhea, pelottava, ruma, aimo
ömurlegur
= 1 surkea, säälittävä, 2 synkkä, 3 kamala, hirveä
örðugur
= 1 vaikea, vaivalloinen, 2 pystypäinen, 3 jyrkkä, 4 vihamielinen
örþreyttur
= läpiväsynyt
Nú
duga engin vettlingatök.
=
Nyt
ei riitä ottaa lapasilla. Merkitsee: Tee se oikein tällä kertaa.
Sanotaan,
kun tilanne vaatii terävyyttä ja tarkkuutta.
að
koma einhverjum fyrir kattarnef
=
laittaa
jokin kissan nokan eteen. Merkitsee: laittaa jokin valokeilaan,
hieman vaarallisesti.
Ég
borga bara með reiðufé.
=
Hyvä
on, mutta ei minun tarvitse pitää siitä. Lit. Maksan vain
vihaisilla lampailla.
eins og illa gerður hlutur
= Lit. kuin huonosti tehty esine. Seistä tumput suorina hämmentyneenä, ei olla aivan varma siitä, mitä tilanteessa pitäisi tehdä, eikä siten olla tilanteessa millään lailla hyödyksi. Kuvittele mielessäsi työpaja, jossa on monenlaisia työkaluja, mutta yksi niistä on huonosti tehty. Käytettäessä se mahdollisesti hajoaa tai sitä on epämukava käyttää. Siinä se sitten lojuisi käyttökelvottomana "kuin huonosti tehty esine", eikä siitä olisi mitään apua.
að pissa í skó sinn
= lit. pissata kenkiinsä. Tämä idiomi on peräisin vanhasta islantilaisesta sananlaskusta: Það er skammgóður vermir að pissa í skó sinn. (Pissaaminen kenkiisi pitää sinut lämpimänä vain lyhyen hetken). Ongelma tulee kyllä korjattua, mutta lopulta se johtaa tilanteen pahenemiseen.
að stökkva upp á nef sér
= lit. hypätä omalle nenälleen. Suuttua nopeasti ja ilman sen suurempaa syytä. Tämä idiomi vihjaa hienovaraisesti, että kiukustujalla on tapana ärsyyntyä helposti ja hänen olisi syytä vakavasti kiinnittää huomiota käytöksensä tähän puoleen ja työstää ongelmaansa. Tämä idiomi onnistuu kertomaan tilanteesta huomattavasti enemmän kuin se että vain sanoisi ihmisen kiukustuneen.
ekki upp í nös á ketti
= Lit. ei tarpeeksi täyttääkseen kissan sieraimen. Tapa korostaa kuinka pienestä määrästä on kyse. Kun sitä miettii, tämä idiomi käy järkeen. Kissat ovat melko pieniä, ja sieraimensa vielä pienempiä. Ei ole tiedossa, kuinka nimenomaan kissan sieraimet päätyivät tähän idiomiin. Jos olet tuohtunut siitä, että et saanut jotakin tarpeeksi, etkä halua sentään alkaa alatyylisiä laukomaan, voit vain paheksuvasti nyrpistää nokkaasi ja lausua tämän idiomin.
undin tuska
= aivan kuitti, lit. väännetty riepu. Kuvaa tunnetta, kun olet aivan rätti. Olet ehkä sairaana tai työskennellyt kieli vyön alla näännyksiin asti niin että energiaa ei ole enää tippaakaan jäljellä.
Ég kem alveg af fjöllum.
= olla aivan pihalla, lit. Tulen täysin vuorilta. Jos sinulla ei ole hajuakaan siitä, mitä on meneillään, käytä tätä idiomia. Esimerkiksi matkustellessa törmää helposti tilanteisiin, joissa voin hyvinkin turvautua tähän idiomiin. Se tarkoittaa, että sinulla ei ole hajuakaan siitä, mistä ihmiset puhuvat ja tarvitset tilanteessa selityksiä. Suomessa olemme vastaavassa tilanteessa "aivan pihalla".
Ég mun finna Þig í fjöru.
= ~Saat tuntea nahoissasi, lit. löydän sinut rannalta. Tätä idiomia voit käyttää, kun uhkaat kostolla, "älä pakota minua satuttamaan sinua, sillä sen teen jos toimit tuolla tavoin."
gluggaveður
= lit. ikkunasää. Tarkoittaa säätilaa, jolloin pahaa aavistamatta katsot ikkunasta, että ai kun kiva sää, sitten menet ulos ja tuumaat että mitä helkkaria, ihan kauheahan tämä ilma on! Varsinkin kun ikkunasta näyttää satavan nätisti vähän lunta, sitten menet pihalle ja onkin yhtäkkiä pikemminkin lumimyrsky meneillään. Ikkunasää huijaa sinut uskomaan, että on mukava sää. Tähän liittyy saumattomasti tämä filosofinen (schopenhauerilainen) ajatus: Olemassaolo näyttää kauniilta, mutta tuntumana se on useimmiten täysin toista.
Það eru margar undur íhöfuðkúpu.
= Monta ihmettä on lehmän päässä. Seuraavaksi, kun jotakin outoa tai fantastista tapahtuu, voit käyttää tätä sanontatapaa. Se on eräs tapa sanoa, että maailma on hullu paikka.
Svipur síðast í stað þegar búið er að slá hann meira en einu sinni!
= Varjo pysyy kun olet lyönyt sen useammin kuin kerran. Tämä idiomi puhuu peräänantamattomuuden tärkeydestä kovina aikoina, varsinkin kun vastassa on jotakin itseä kovasti suurempaa. Toisinaan elämässä on taisteltava sen puolesta mihin uskoo, vaikka selviytyminen voittajana tilanteessa näyttäisi hyvinkin epätodennäköiseltä.
Ófært um bergmál!
= On mahdotonta tehdä rauha kivien kanssa! On mahdotonta vakuuttaa ihmistä tekemään jotakin mitä hän ei millään halua tehdä. Vrt. You can lead a horse to water but you cannot force it to drink.
að leggja höfuðið í bleyti
= laittaa päänsä veteen. Käytetään, kun ihminen tarvitsee aikaa harkita jotakin, kun ihminen on tekemässä tärkeää päätöstä tai ideoimassa jotakin. Tämä idiomi on sukua suomen kielen idiomille nukkua yön yli.
bíta á jaxlinn
= purra hammasta, lit. purra poskihammasta. Idiomi, jota käytetään, kun ihmisen on kerättävä kaikki rohkeutensa kohdatakseen haastavan tai epämiellyttävän tilanteen, ja kun jotakin hankalaa vielä sattuu, päälle päätteeksi, ja hänen on siitä huolimatta vain purtava hammasta ja mentävä eteenpäin. Idiomia voidaan käyttää esimerkiksi tilanteessa, jossa sää on kammottava, mutta on vain purtava hammasta ja mentävä kauppaan ostamaan tarveaineita.
Ég tók hann í bakaríið.
= Lit. vein hänet leipomoon. Ensi näkemältä idiomi kuulostaa ihanalta kutsulta ja mukavalta yhteiseltä hetkeltä. Kyse ei kuitenkaan ole alkuunkaan siitä. Pikemminkin kyse on uhkailusta, usein idiomia käytetään myös urheilussa, kun vastapuolen uskotaan kärsivän kivuliaan tappion.
Þú ert nú meiri lattelepjandi lopatrefillinn.
= Lit. Olet yksi lattea juova villakaulaliina. Klishee, jota islantilaiset käyttävät viitatessaan maanmiehiinsä, jotka asuvat Reykjavikissa. He katsovat, että näillä ei muuta tekemistä ole kuin juoda cafe lattea, pitää villakaulaliinaa ja käydä yläluokkaisissa tapahtumissa. Usein ajatellaan, ettei heillä ole minkäänlaista käsitystä maalaiselämästä.
12. Fääri
væl ábeint
= hyvin varustautunut huonoja aikoja silmällä pitäen
afturbøtandi
= mahdollista parantaa, korvata, sovittaa tai hyvittää; lit. ~jälkeen-parannettavissa
afturfyrisegkomin
= 1) levännyt, terve jälleen; 2) jälleen ennallaan
aldagamal
= monta sataa vuotta vanha
almyrkning
= täydellinen pimeys; lit. kaikki-pimeys
alrasin
= olla täysin malttinsa menettänyt, raivoisa, raivostunut
álvaratos
= vakavasti puhuen, suoraan/ rehellisesti sanottuna
armur
= 1) köyhä; 2) onneton
árvakin
= aikaisin hereillä
as
= kova työ, raadanta
avleiðis
= 1) väärällä tiellä, pois kurssilta; 2) syrjässä
avmaktast
= menettää voimansa
avtakaveður
= kammottava sää
avtakamaður
= hieno/ poikkeuksellinen/ epätavallinen mies
avtoftaður
= 1) kohtalo; 2) hylätty; 3) kaikkensa menettänyt
bági
= 1) este; 2) vaiva; 3) vahinko
bakkdagur
= päivä, jolloin ei voi kalastaa, johtuen huonoista sääolosuhteista
baks/ baksan
= raadanta, kova työ
balast
= kestää huonoa säätä tai vaikeuksia
bani
= väkivaltainen kuolema
barmur
= 1 povi; 2 pieni poukama, josta vene voi löytää suojan huonolla säällä
bassi
= suuri vahva ihminen, nallekarhu
bebbaræddur
= hirvittävän peloissaan
beinfrystur
= umpijäässä; lit. ~luuhun asti jäätynyt
beist: títt beist!
= senkin lurjus!; lit. senkin peto
beistagerð
= vandalisointi, sabotaasi; lit. pedonteko
bekksárur
= selkä hellänä istumisesta ja soutamisesta
bjarngangur
= jyminä, kova meteli; lit. karhunkävely
bomm
= makeinen
bóta súpan
= vahvistaa keiton makua, esimerkiksi luilla tai lihaliemikuutioilla
á brøttum og sløttum
= myötä- ja vastamäessä; lit. jyrkässä ja tasaisessa (brattur, brøtt = jyrkkä; slættur, slætt/sløtt = tasainen; rauhallinen (merestä))
brennivínsmaður
= 1 viinasta pitävä mies, tuliliemimies, 2 juopunut mies, lit. viinamies
brodda
= kalastaa, kun virta on voimakkaimmillaan
burturkast
= 1 hyödytön esine; 2 roska; lit. poisheitto
burturskítur
= henkilö, joka käsittelee esineitä huolimattomasti ja aiheuttaa niiden rikkoontumisen tai muutoin pilalle menemisen; lit. poispaskoja
koma dátt við
= tulla yhtäkkiä yllättäen, odottamatta; honum var dátt við = hän hämmästyi epämiellyttävällä tavalla
nú er endi í hendi
= nyt ei ole mitään enää jäljellä; lit. nyt on loppu käsissä
eymur
= 1 kurja; 2 herkkänahkainen; 3 täynnä rakkautta oleva, rakkaudentäysi
fastur á hondini
= haluton antamaan jotakin pois, lit. lujakätinen, pitää mitä ilmeisimmin tiukasti kiinni esineistään
fanansskapur
= pirullisuus
lukka fatti teg
= käyköön sinulle hyvin, suosikoon sinua onni
felli
= suuri kuolleisuus lampaiden keskuudessa
fiskigávur
= lahjakkuus kalastamisessa
fiskikongur
= kippari, jonka veneessä saadaan eniten kalaa, lit. kalakuningas
framíhjáarbeiði
= 1 extratyö, 2 harrastus, 3 tekeminen
fríggja
= tavata rakkaansa, riiustella, kosiskella,vrt. fríggjadagur = perjantai, lit. friiauspäivä; fríggj = erotiikka
fýligrani
= aina tyytymätön ihminen, nariseva, naukuva, "naukumaijan poikia", vaikertelija, ruikuttelija, marisija, rettelöitsijä
gap
= 1 kita, 2 henkilö, joka ei milloinkaan vaikene
tað gerst ikki við
= sille ei voi tehdä mitään, asiaa ei voi auttaa
gott í teg
= hyvä ihminen, "snälla du"; lit. hyvyys sinussa
goffa
= puhua roskaa, lörpötellä, höpistä
gonguvit
= minimaalinen äly; lit. kävelyäly; hann hevur ikki gonguvit = 1 hänellä on hieman ruuvi löysällä, 2 hän on niin juopunut, että ei pysy jaloillaan, lit. hänellä ei ole kävelyälyä.
gráta
= 1 itkeä, 2 sataa pikkuisen
gremja
= kaivella jonkun mieltä; surettaa; huolettaa; surkutella
grimdarregn
= raju sade; grimd = julmuus, väkivaltaisuus; lit. ~julmasade
ikki gævudýr
= epäonnen vainoama ihmisrukka
gøla
= 1 huono sää, 2 skandaali, 3 riita, tora
vera fyri happi
= 1 olla epäonnea; 2 joutua pahanpäiväisesti haukutuksi
harmasøga
= surullinen/ surettava kertomus/ juttu
heilsubrekaður
= pettäväisellä terveydellä
fara heim
= 1 mennä kotiin, 2 kuolla
heim til sín sjálvs
= kotiin omiin oloihinsa, lit. kotiin itsensä luo
millum heims og heljar
= elämän ja kuoleman välissä; lit. maailman ja kuolemanvaltakunnan/ helvetin välillä
heppin
= 1 onnellinen, 2 näppärä, nokkela
hjálpa sær sjálvum
= mennä vessaan, lit. auttaa itseään
tað nítur meg inn at hjartanum
= sydäntäni särkee
tað er hvørt sítt
= se on jotakin aivan muuta
tú fert so illa
= sinähän et ole saanut mitään syötävää/ juotavaa
illkvendi
= ilkeä nainen
illlýsi
= 1 huonoa säätä ennustavat pilvet, pihalla on "huono valo", 2 huono valo sisällä talossa
illmenni
= ilkeä ihminen
hava nakað í hettuni
= olla jokin salaisuus; lit. olla jotakin hatussaan/myssyssään
hálvdeyður i ráki
= olla sudennälkäinen; lit.~puolikuollut nälkään
illminnast sum tarvur
= 1 olla varsin kostonhimoinen; 2 olla hyvin pitkävihainen, lit. olla kostonhimoinen kuin härkä
eg havi annað innari
= minulla on muuta ajateltavaa; lit. minulla on muuta sisimmässäni/ sisällä
ísakaldur í latrí
= kuolemaisillaan nauruun; lit.~jääkylmä nauramisesta
ivaveður
= epävakaa sää; lit. epäilevä sää
jólatrøll
= työ joka ei valmistu jouluksi; lit. joulupeikko; trøll = 1 peikko, 2 vahva mies, 3 nallekarhu
kjøkrutur
= 1 levoton (merestä); 2 nyppyinen (ihosta)
tað er ikki klúgvandi
= ei käy päinsä mennä ulos/ soutaa tällä säällä
knarr
= riidanhaluinen ihminen, nurkuva, mariseva ihminen
tað knípir
= 1 on pulaa jostakin; 2 on tiukka tai pulmallinen paikka; 3 ollaan pulassa
knoss
= 1 raadanta; 2 ihminen joka raataa
nú kókar í eldin
= 1 nyt kiehuu yli; 2 nyt hän on liian puhelias; 3 nyt hän puuttuu liikaa puheeseen; lit. nyt liedellä kiehuu
við knurr og murr
= nurinalla ja valituksella
nú er eldur í koluni
= nyt on piru irti, lit. nyt palaa tuli traanilampussa
krákuting
= juorunaihe, kahvittelujuoru; lit. varisasia
sum tvær reyðar kýr
= kuin kissa ja koira; lit. kuin kaksi punaista lehmää
køvisligur
= 1 täynnä savua; 2 pitkäveteinen, tylsä; 3 ikävä, iloton
vera á lofti
= 1 olla suunniltaan (ilosta tai kiukusta); 2 olla valmistautunut; loft = 1 ilma; 2 sisäkatto
tað loysir ikki úr góðum
= siitä ei tule mitään hyvää
her er ikki livandi
= täällä ei voi elää; lit. täällä ei ole elettävissä
lúrur
= 1 nokkaunet, 2 tauko myrskyssä
mánasjúka
= kuukautiset, lit. kuukausisairaus
mannbærur
= mahdollinen kantaa itse, ilman apua; lit. miehenkannettava, ihmisenkannettava
hetta er ikki mannbært
= tätä ei jaksa kukaan ihminen kantaa
munnvargur
= karkeaa kieltä käyttävä; lit. suuhirviö
fáa sær ein heitan munn
= juoda kuppi kahvia tai teetä, lit. saada kuuma suullinen
fara fyri mutur og skutur
= mennä haaskuun
murtur
= 1 pikkukala, 2 penis
nú er mørur á honum
= nyt hän on huonolla tuulella; lit. nyt on pahansisuisuus hänessä, mørur = 1 teuraseläimen sydämenlyönti; 2 pahansisuisuus
nabbafiskur
= kala, joka ei ota koukkuun kiinni vaan vain näykkii syöttiä, lit. näykkimäkala
vera millum nevs og nebba
= olla kriittisessä tilanteessa; olla vasaran ja alasimen välissä; olla puun ja kuoren välissä; nevs – 1 nokka, nenä; 2 ongenkoukunhuippu; 3 pieni terävä kallio, luoto tai kari; ilmeisesti myös nebba merkitsee 'karia', siten kun ollaan kriittisessä tilanteessa, ollaan kahden karin välissä. (Sanakirjalähteet eivät nyt auttaneet määräänsä enempää, niin tämä kohta jäi nyt tapailuksi, kuiskaa Katja)
geva sær góðar náðir
= ~ottaa itselleen laatuaikaa; lit. antaa itselleen hyviä armoja; náð = rauha; armo, vrt. ikki hava náðir = ei olla aikaa; lit. ei olla armoja; í naðum = kaikessa rauhassa; lit. armossa
tað er ilt í nøsini á honum
= hän on pahalla tuulella; lit. ~hänen nenässään on (jokin) pahasti
ólevnad
= moitittava elämäntapa; lit. epäelämä
orðloysingur
= henkilö, joka ei pidä sanaansa
nikk og pikk
= kimpsut ja kampsut
tað gongur eftir reyv
= käy huonosti, lit. se menee perään, reyv = perse, lit. se menee perseen perään
ómenska
= kelvoton ihminen; lit. epäihminen
pinadoyð
= voi helkkari!; lit. kärsimys ja kuolema; lit. kärsimys-kuolema
taka sær um reiggj
= tehdä nopea päätös; lit. ottaa itseään kauluksesta, "kraiveleista"
vera ongul í reyv
= ei saada kalan kalaa; lit. olla onki perseessä
rið
= 1 äkillinen sään muuttuminen kammottavaksi, 2 äkillinen sairastuminen, 3 äkillinen ryyppyputki
ríggin
= 1 hapan; 2 oikukas, häilyväluonteinen; 3 pitkävihainen
leggja ríkan við
= antaa jollekulle kovat ehdot, ankarasti nuhdella tai kehottaa
ringur
= 1 huono; 2 arvoton; 3 murheellinen; 4 kyllästynyt johonkin
rókadagur
= epäonnenpäivä
rokfiskiskapur
= nopea ja suuri kalasaalis
rokkvøld
= 1 työntäyteinen ilta; 2 ilta jolloin on täysi tohina päällä
roks
= 1 kiireessä suoritettu valmistelu; 2 kiireessä häsäävä ihminen; 3 roskapuhe
roynsla
= 1 koettelemus; 2 kohtalon sallima/ sallimus; 3 kokemus
í dag rullar illa
= tänään on paha merenkäynti
rupul
= levoton merenkäynti
rusast
= työskennellä innokkaasti mutta suunnittelemattomasti
rusk
= 1 jäte; 2 roju; 3 pöly; 4 kurja sää
nú skal røkka ella støkka
= menipä syteen tai saveen, kävin miten kävi; røkka = riittää; ehtiä; støkka = liikkua nopeasti ympäriinsä
seydljóst
= riittävän valoisaa jotta näkee lampaat, myös: seydlýsi
sildberi
= lunni joka kantaa ruokaa poikaselleen, lit. sillinkantaja
sjabba/ sjagga/ sjagla
= 1 tehdä kovaa työtä; työskennellä kovasti; 2 leikata tylsällä veitsellä
sjóilt: har er so sjóilt
= meri on täällä aina levoton, lit. ~meri-ilkeä
hann gjørdi ein stóran sjógv
= hän kiukustui ja alkoi haastamaan isosti riitaa; hän järjesti kauhean kohtauksen; lit. hän teki suuren merenkäynnin
sjongur
= 1 epämelodinen laulu; 2 kauhea huuto; 3 melu
skaðakjaftur
= ilkeäkielinen ihminen; lit. vahinkokita
nú er sjóverksligt
= nyt on merisairaussää; lit. ~merisairauttavaa, heh
skeinkjari
= se, joka juhlissa pitää huolta siitä, että kaikilla riittää jatkuvasti juotavaa
skít
= 1 viis siitä; 2 umpijuopunut: hann er skít. = hän on umpihumalassa; 3 paska
Skjótt er skitið verk.
= Kiireellä tulee huonoa jälkeä; lit. ~kiireellä paskaa jälkeä.
skítast við eitt
= raataa jonkin parissa ilman suurempaa menestystä; lit. paskantaa jonkin kanssa
skoynisoppur
= 1 vessapaperi; 2 perseennuolija; 3 mielistelevä henkilö, joka mieluummin auttaa tuntemattomia kuin läheisiään
skeytir: hann ger ikki stórar skreytir
= ei hänen hommistaan tule juuri mitään, skreyt = loisto, koriste, komeus, prameus
skvatlutur
= 1 haaskaileva; 2 huolimaton/ suurpiirteinen rahan kanssa
slammiska
= herkkupala, hyvä ruoka
skøndil
= 1 parraton mies; 2 ihminen johon ei ole suuresti luottamista
slit
= 1 aherrus, raadanta; 2 oleskelu rajuilmassa
slysni
= 1 sisäinen vahinko; 2 kalastuksessa aika jolloin ei tule kalaa
snakin
= 1 ynseä; 2 purevainen (koirasta)
snertur
= 1 lyhytaikainen kylmä huono sää; 2 pureva tuuli
snóta
= ilkeä nainen
snurrutur
= nopeasti vihastuva
falla í songina
= sairastua murheesta; lit. kaatua sänkyyn
leggjast á songina
= joutua sänkypotilaaksi vanhuudensairauden tai muun pitkäaikaisen sairauden johdosta
sita í springskíti
= olla hukkua töihinsä
styggligur
= 1 kaihtava; 2 kärttyinen
stykki fyri stykki!
= Potut pottuina, siitäs sait! / Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan!; Vrt. Silmä silmästä.
svabba
= puhua roskaa
arbeiða við sveittabrot
= työskennellä otsansa hiessä, lit. työskennellä hikileivän ääressä
nú má sviða sum svøllur
= nyt asian on mentävä niin kuin on mennäkseen, enää ei ole paluuta
sýni
= 1 näkyvyys; 2 kummallinen persoona; 3 surkuteltava tai mitätön ihminen; 4 jokin joka on muuta kuin miltä näyttää ulospäin
subb
= hienoinen sumusade
ikki eru allar súðir syftar enn.
= vielä on paljon jäljellä; lit.~vielä ei ole kaikki sumut poissa
surk
= kevyt sumusade tai kastesade
hvørki soð ella súpan
= ei lintu eikä kala, lit. ei liemi eikä keitto. Sanotaan ihmisestä, josta ei tiedä oikein, mikä hän on miehiään.
surkutur
= 1 kostea (sää); 2 paskamainen (ihminen)
elli søkir hann
= hänestä näkyy vanheneminen; lit. vanhuus etsii häntä
travsa
= 1 riepu; 2 huolimaton tai hutiloiva nainen
trongd
= 1 ahdinko; 2 ahdas kulku; 3 hätä, pula, tarve
tróta
= näyttää hapanta naamaa, näyttää ulospäin huonotuulisuutensa
tróta
= hapannaama (naisesta)
trøllhøvd
= oikukas, ailahteleva ja/tai tasapainoton ihminen
tungumjúkur
= imartelevainen; lit. kieli-pehmeä
tuskan
= 1 selkäsauna; 2 rasitukset; 3 ankara nopeus/ tempo; 4 rajuilma
tuskusamur
= 1 vaivalloinen, työläs; 2 vaikea; 3 tukala; 4 raskas; 5 hankala; 6 tuskallinen; 7 kiusallinen; 8 epämiellyttävä
tvagla
= 1 kuhnailla, vetelehtiä, maleksia; 2 tuhertaa; 3 puhua roskaa
tvass/ tvætl
= 1 loka; 2 loiske; 3 roskapuhe; 4 höpsö/ naurettava/ lapsellinen/ typerä ihminen
tvassutur
= melko levoton (meri)
nú skal antin verða egg ella ungar
= menköön syteen tai saveen, lit. nyt tulkoon munia tai poikasia
ússaligur
= 1 surkuteltava, säälittävä; 2 surkea, kurja; 3 ylen huono; 4 kelvoton; 5 mitätön; 6 erittäin heikko/ sairas
útigonga
= 1 kävely, 2 sää (jolloin on hyvä) mennä ulos, lit. ulosmeneminen
vánaveður
= huono sää
vanbøn
= toivomus jostakin pahasta
vanheilsa
= huono terveys, sairaus
vanlagna
= pahaonninen kohtalo
vanlukka
= 1 onnettomuus, tuho; 2 kurjuus, viheliäisyys, surkeus
vanskepna
= paha kohtalo
vás
= vaiva, rasitus, rehkimiset
hvussu tað víkur og vendir
= meni se miten meni
so vildi til
= niin se vain nyt meni; lit. ~niin halusi, viitaten ilmeisesti kohtaloon - sallimukseen tai epäämykseen. Kohtalolla on oma tahtonsa.
burtur úr vón og viti
= aivan kajahtanut
visdómur
= 1 viisaus, 2 taikuudentaito
Kussakin kielessä kiinnitetään huomiota erilaisiin todellisuuden puoliin ja havainnoidaan todellisuutta omalla tavalla tarkentaen. Eskimoilla on sata erilaista sanaa erilaisille lumille ja färsaarelaisilla on lukematon joukko sanoja kuvaamaan Färsaarille luonteenomaisen ilmaston piirteitä: tuulta, sumua ja hämärää. Fäärin kielessä erotellaan toisistaan hyvinkin hienosyisesti erilaiset sumut-hämärät. Teoksessa Faroese: A Language Course for Beginners on nimetty 37 eri nimitystä sumulle-hämärälle:
fjallamjørki (mountain fog or mist);
flóki (bank of fog or mist);
hjallamjørki (belt of fog or mist, above and below which it is clear); kavamjørki (snow-fog);
kavaskadda (snow-filled mountain mist);
kavatoka (snow with fog or mist);
kódn (thick fog);
kógv (thick fog);
kóv (hazy sky before a change in the weather);
kuldatám (light mist in cold weather);
kuldatoka (freezing fog);
mjørkabakki (fog bank);
mjørkabelti (long, thin bank of fog);
mjørkabrúgv (fog bank on the horizon);
mjørkaflóki (fog bank);
mjørkakógv (very thick fog);
mjørkakóv (very thick fog);
mjørkasubb (fog and rain together);
mjørkasurk (fog and rain together);
mjørkatám (mist, haze);
mjørki (usually summer: fog or mist);
pollamjørki (low-lying fog with good weather above);
rot(u)veður (drizzle, damp fog);
sirm (wet fog, very fine rain);
skadda (thick wet mountain fog);
skødda (thick wet mountain fog);
skúlvur (fog or mist on mountain tops);
slavtoka (rainy mist); subb (wet mist);
surk (wet fog);
surp (wet fog);
tám (haze, mist);
toka (fog, mist);
tokubakki (fog bank);
tokutám (mist, haze);
toppamjørki (mist on the mountain tops);
typpamjørki (mist on the mountain tops).
(Petersen & Adams 2009, 162-163.)
13. Saksa
Ach und Weh schreien
= valittaa ja voihkia, lit. ~huutaa oih ja voih
mit Ach und Krach
= työllä ja tuskalla, hädin tuskin, töin tuskin, nipin napin
wie vom wilden Affen gebissen sein
= olla kuin päästään seonnut, lit. olla kuin villiapinoiden puremaksi tullut
seinem Affen Zucker geben
= palata yhä uudelleen lempiaiheeseensa, lit. antaa apinalleen sokeria
jemanden zum Affen halten
= pitää jotakuta narrinaan, lit. pitää jotakuta apinana
etwas im Alkohol ertränken
= hukuttaa jokin viinaan, lit. hukuttaa jokin viinaan
das ist doch allerhand
= jo on aikoihin eletty; sehän on ennenkuulumatonta!; tuo on jo vähän liikaa!; lit. kylläpä tuo on kaikenlaista, vrt. Suomessa sanotaan pöyristyttävästä tai älyttömästä-kohtuuttomasta toiminnasta: Kaikenlaista!
in tausend Ängsten schweben
= jollakulla on sydän sykkyrällä, lit. leijua tuhannessa pelossa-ahdistuksessa
jemandem sitzt die Angst im Nacken
= jollakulla on sydän kurkussa, lit. jollakulla on pelko niskassa – vähän kuin juuttuneena
zum Anknabbern aussehen
= olla niin hyvännäköinen, että tekisi mieli puraista palanen
den Arsch offen haben
= olla varsinainen kusipää, lit. olla perse auki
sich die Augen aus dem Kopf weinen
= itkeä silmät päästään
sich die Augen rot weinen
= itkeä silmänsä punaisiksi
nicht mehr aus den Augen sehen können
= olla näännyksissä, lit. ei kyetä näkemään silmistään enää
jemandem wird es grün und blau vor den Augen/ jemandem wird es grün und gelb vor den Augen
= jollekulle tulee huono olo, alkaa voida pahoin, lit. jollakin menee vihreäksi ja siniseksi silmien edessä/ jollakin menee vihreäksi ja keltaiseksi silmien edessä
jemandem schöne Auge machen
= pitää silmäpeliä jonkun kanssa, lit. tehdä jollekulle kauniit silmät
mit einem blauen Auge davonkommen
= päästä/ selvitä pelkällä säikähdyksellä, lit. selvitä sinisellä silmällä
einen lichten Augenblick haben
= 1 jollakulla on valoisa hetkensä, olla hetkellisesti järjissään, 2 saada älynväläys, lit. olla valoisa hetki
gucken wie ein Auto
= katsoa huuli pyöreänä/ huulet pyöreinä, lit. katsoa kuin auto
Alles Banane!
= kaikki kunnossa/OK/okei, lit. kaikki banaania
Ausgerechnet Bananen!
= Niinpä tietenkin!; Sillä lailla!; Voi vitsi!, lit. Nimenomaan banaaneja!
sich benehmen wie die Axt im Walde
= käyttäytyä kuin moukka, hiomattomasti, karkeasti, kömpelösti, lit. käyttäytyä kuin kirves metsässä
au Backe, mein Zahn!
= Voihan nenä; Voihan itku!; Voi hyvänen aika!; Pyh!; Hyi, lit. voi poskea, hampaani! Myös: Au weh! = Voi voi!; Wehgefühl = kivuntunne.
Es ist, um auf die Bäume zu klettern!
= Kyllä ottaa päähän!, lit. on kuin kiipeäisi puihin!
zwischen Baum und Borke sitzen
= olla puun ja kuoren välissä, vähän kuin juuttuneena
hungrig sein wie ein Bär
= olla nälkäinen kuin susi, lit. olla nälkäinen kuin karhu
schlafen wie ein Bär
= nukkua kuin tukki, lit. nukkua kuin karhu
da ist der Bär los
= siellä on meno/ vauhti päällä, siellä on säpinää/ vilskettä, lit. siellä on karhu irti
auf der Bärenhaut liegen
= viettää laiskan päiviä, vetää lonkkaa, lit. maata karhuntaljalla
auf schwachen Beinen stehen
= olla heikoissa kantimissa, olla heikolla pohjalla, lit. seistä heikoilla jaloilla
jemandem Beine machen
= 1 ajaa joku lipettiin, 2 panna jollekulle liikettä kinttuihin, lit. tehdä jollekulle jalat
sich die Beine aus dem Leib rennen
= juosta pää kolmantena jalkana, lit. juosta jalat kropastaan
jemandem goldene Berge versprechen
= luvata jollekulle yhdeksän hyvää ja kahdeksan kaunista, lit. luvata jollekulle kultaisia vuoria
ich fresse einen Besen, wenn..
= syön vaikka vanhan hattuni, jos…, lit. syön luudan, jos…
frommer Betrug
= 1 silkka itsepetos, 2 valkoinen valhe, lit. hurskas petos
das Bett hüten müssen
= olla vuoteen omana, lit. joutua paimentamaan sänkyä
ans Bett gefesselt sein
= olla vuoteeseen sidottu, olla vuoteen omana, lit. olla kahlehdittuna sänkyyn
die nötige Bettschwere haben
= olla kypsä/ valmis sänkyyn, lit. olla tarpeellinen sänkypaino/"sänkyraskaus"
bis zur Bewusstlosigkeit
= ylen määrin, älyttömästi, kyllästymiseen asti, lit. tajuttomuuteen asti
auf Biegen oder Brechen
= väen väkisin, mihin hintaan tahansa, keinolla millä tahansa, lit. taivuttaen tai murtaen
es geht auf Biegen oder Brechen
= pannaan kova kovaa vastaan, lit. on kyse taipumisesta tai murtumisesta
eine Biene machen
= häipyä vähin äänin, lit. tehdä mehiläinen
das ist mein Bier
= se on minun asiani/ murheeni, lit. se on minun olueni
ein schwaches Bild!
= 1 huono homma/juttu! 2 heikko esitys!, lit. heikko kuva!
Ach du heiliger Bimbam!
= Armias/ laupias taivas!, Siunaa ja varjele!, lit. voi pyhä piu pau!
Es regnet Bindfäden
= vettä tulee kuin aisaa, lit. sataa purjelankaa
in die Binsen gehen
= 1 mennä hukkaan, 2 mennä hajalle, 3 mennä myttyyn/ mönkään, raueta tyhjiin, lit. mennä kaisloihin
das Blaue vom Himmel lügen
= valehdella minkä ehtii, lit. valehdella taivaasta sini
jemandem das Blaue vom Himmel versprechen
= luvata jollekulle vaikka kuu taivaalta, luvata jollekulle maat ja taivaat, lit. luvata jollekulle taivaasta sini
jemandem wie Blei in den Gliedern liegen
= tuntua lyijynraskaalta jäsenissä, olla aivan poikki jostakin, lit. jostakusta tuntuu kuin olisi lyijyä jäsenissä
jemandem wie Blei im Magen liegen
= 1 painaa kuin lyijy mahassa, aiheuttaa jollekulle mahanpuruja, 2 olla jollekulle vaikea pala, kaivella/ painaa jonkun mieltä, lit. jollakulla on kuin lyijyä vatsassa
blink und blank sein
= olla puhtaaksi puunattu/ jynssätty, olla putipuhdas/ hohtavan puhdas
etwas is höherer Blödsinn
= 1 jokin on silkkaa hölynpölyä, 2 jokin on tosi älytöntä, lit. jokin on korkeampaa älyttömyyttä. Blödsinn = tylsämielisyys, heikkomielisyys, tylsistyneisyys, hupsuus, hulluus.
jemandem etwas durch die Blume sagen
= sanoa/ vihjaista jollekulle kautta rantain, lit. sanoa jollekulle jotakin läpi kukkasten
jemandem kocht das Blut in den Adern
= jonkun veri kiehuu, lit. jollakulla veri kiehuu suonissa
Blut und Wasser schwitzen
= 1 jollakulla on tuskanhiki otsalla, 2 vuodattaa verta, hikeä ja kyyneliä, hikoilla verta, lit. hiota verta ja vettä
den Boden unter den Füßen verlieren
= joutua tyhjän päälle, menettää otteensa elämään, lit. menettää lattia/pohja jalkojen alta
jemandem böhmisch vorkommen
= olla jollekulle kiinalainen juttu, tuntua jostakusta omituiselta, lit. vaikuttaa jostakusta böömilaiselta
mit Bomben und Granaten durchfallen
= reputtaa kirkkaasti, lit. epäonnistua pommein ja granaatein
Brabbelwasser gedrunken haben
= leik. jotakuta on pistetty gramofonin neulalla, jollakulla on puheripuli, lit. olla juonut lörpötysvettä, lörpötellä on itse asiassa babbeln, mutta nyt on sanaan lisätty r-kirjain, koska sana ilmeisesti kuulostaa enemmän lörpötykseltä r-lisäyksellä varustettuna, heh! Babbeln voi olla myös jokeltamista tai loruilemista.
wo brennt's denn?
= Mikä hätänä?, lit. no missä palaa?
ein hartes/ schweres Brot sein
= olla kovaa/ raskasta työtä, lit. olla kova/raskas leipä
mehr können als Brot essen
= osata yhtä ja toista, pystyä vaikka mihin, lit. osata enemmän kuin syödä leipää
kleine/ kleinere Brötchen backen müssen
= joutua kiristämään nälkävyötä, joutua tyytymään vähempään, lit. joutua leipomaan pieniä/ pienempiä sämpylöitä
schwach auf der Brust sein
= 1 jollakulla on heikko rinta, olla altis hengityselinten sairauksille, 2 jollakulla tekee tiukkaa rahasta, jonkun rahat ovat tiukilla/ vähissä, lit. olla heikko rinnasta
jemandem nicht die Butter auf dem Brot gönnen
= joku ei suo jollekulle mitään, olla kateellinen jollekulle, lit. ei suoda voita jonkun leivälle
jemandem fällt (fast) die Butter vom Brot
= jonkun naama venähtää, tyrmistyä, lit. joltakulta putoaa (melkein) voi leivän päältä
es ist alles in bester Butter
= kaikki on reilassa, lit. kaikki on parhaassa voissa
für ein Butterbrot
= pilkkahintaan, polkuhintaan, lit. voileivällä
die Chemie stimmt
= kemiat sopivat yhteen
eins aufs Dach bekommen
= 1 saada neniinsä, 2 saada pyyhkeitä/ sapiskaa, lit. saada yksi kattoonsa
einen kleinen Dachschaden haben
= jollakulla on päässä vikaa, lit. olla pieni kattovahinko
jemandem fällt die Decke auf den Kopf
= 1 jostakusta tuntuu, että seinät kaatuvat päälle, 2 tulla mökkihöperöksi, lit. jonkun päähän putoaa sisäkatto
aus etwas ist der Dampf raus
= jostakin on puhti poissa, lit. jostakin on höyry pihalla
du verstehst wohl kein Deutsch mehr?
= Eikö sana kuulu?, lit. et ilmeisesti ymmärrä enää saksaa?
auf gut Deutsch
= selvästi/ suoraan sanottuna, lit. hyvällä saksan kielellä
das ist ein Ding mit 'nem Pfiff
= se on jännä juttu, lit. se on asia tempulla/juonella/metkulla
etwas ist ein Ding der Unmöglichkeit
= jokin on mahdotonta, lit. jokin on mahdottomuuden asia
Donner und Blitz!
= Myrsky ja mylväys! Pahus vieköön!, lit. ukkonen ja salama!
Zum Donnerwetter!
= Pahus soikoon!, lit. ~ukkossää vieköön!
das Drunter und Drüber
= hässäkkä, mylläkkä, sekamelska, sekasorto, ylösalaisin, huiskin haiskin
nicht von Dummsdorf sein
= joku ei ole Hölmölästä kotoisin
einen über den Durst trinken
= leik. ottaa yhdet liikaa, lit. juoda yksi yli janonsa, tarkoittaa: olla aika kännissä.
blau sein wie ein Eckhaus
= olla päissään kuin ankka, lit. olla sininen kuin kulmatalo
sich gleichen wie ein Ei dem anderen
= olla samannäköiset/ yhdennäköiset kuin kaksi marjaa, lit. muistuttaa kuin munat toisiaan
das ist ein (dickes) Ei
= 1 se on huono homma/ juttu, 2 se on hieno homma/ juttu, lit. se on paksu muna
das Ei unterm Huhn verkaufen müssen
= olla huonoissa/ vähissä varoissa, joutua luopumaan viimeisestäänkin, lit. joutua myymään muna kanan alta
sich um ungelegte Eier kümmern
= huolehtia turhaan huomisesta, surra turhista, lit. olla huolissaan munimattomista munista
es regnet wie aus Eimern
= sataa kuin saavista kaatamalla, lit. sataa kuin ämpäreistä
im Eimer sein
= 1 olla mäsänä, 2 olla pilalla, 3 jokin on mennyt mönkään, 4 olla hukassa, lit. olla ämpärissä
eins, zwei, drei
= kädenkäänteessä, suit sait sukkelaan, lit. yksi kaksi kolme
das graue Elend haben
= olla mieli maassa, lit. olla harmaa kurjuus. Elend = kurjuus, surkeus, onnettomuus
das heulende Elend haben
= olla siipi maassa, lit. olla ulvova kurjuus
etwas ist/war das Ende vom Lied
= jokin on/oli sen laulun loppu, se on/oli kaiken lopputulos, lit. se on/ oli laulun loppu
das dicke Ende kommt noch
= pahin on vielä edessäpäin, lit. lihava loppu tulee kyllä
ein böses Ende nehmen
= päättyä huonosti, jossakin ei käy hyvin, lit. ottaa häijy loppu
nicht gerade ein Engel sein
= joku ei ole mikään enkeli/ pyhäkoululainen, lit. ei olla erityisen enkeli
die Engel im Himmel singen hören
= jollakulla on helvetilliset kivut/ tuskat, luulla viimeisen hetkensä koittaneen, lit. kuulla enkelten laulavan taivaassa
eine lahme Ente sein
= olla oikea kuhnuri/ nahjus/ vätys, lit. olla halvaantunut ankka
Hat man so etwas schon mal erlebt!
= Kaikkea sitä näkeekin!, lit. onko sellaista koettu!
Der Ernst des Lebens
= iloton arkipäivä, karu todellisuus, lit. elämän totisuus/ vakavuus, Ernst – 1 vakavuus, totisuus, 2 tosi, todellisuus, 3 tositarkoitus, 4 pilan vastakohta, 5 vakavuus, kestävyys, sitkeys, 6 ankaruus
jemandem ist die ganze Ernte verhagelt
= jollakulla ei ole aihetta iloon, olla mieli mustana, lit. jonkun koko sato on tuhoutunut raesateessa
das Haut den stärksten Eskimo vom Schlitten
= eihän sitä kestä kukaan; Uskomatonta!, lit. reen vahvimman eskimon iho
jemandem eine Extrawurst braten
= nähdä ylimääräistä vaivaa jonkun vuoksi, myöntää jollekulle erityiskohtelu, lit. paistaa jollekulle ylimääräinen makkara
jemandem schwimmen alle Felle weg
= jonkun toiveet raukeavat tyhjiin, lit. joltakulta uivat kaikki nahat karkuun
sich mit etwas zu weit aus dem Fenster lehnen
= panna itsensä likoon, uskaltautua liian pitkälle, lit. nojata jonkin kanssa liian pitkälle ikkunasta
es ist mir ein Festessen
= leik. se on minulle yhtä juhlaa, se on minulle suuri ilo/ nautinto, lit. se on minulle juhla-ateria
jemanden im seinem eigenen Fett schmoren lassen
= antaa jonkun kiehua omassa liemessään, lit. antaa jonkun muhia omassa rasvassaan
sich alle zehn Finger nach etwas lecken
= jollakulla on kova hinku johonkin, lit. nuolla jonkin jälkeen kaikki kymmenen sormeaan
munter sein wie ein Fisch im Wasser
= olla pirteä kuin peipponen, lit. olla pirteä/ iloinen kuin kala vedessä
das sind faule Fische
= ne ovat tyhjää puhetta/ turhia selityksiä, lit. ne ovat pilaantuneita kaloja
Frau Holle schüttelt die Betten
= sataa lunta, lit. jumalatar Hulda ravistelee vuoteita
jemandem ärgert die Fliege an der Wand
= ärsyyntyä pienimmästäkin syystä, lit. jotakuta ärsyttää kärpänen seinällä
jemandem einen Floh ins Ohr setzen
= antaa jollekulle päänvaivaa, panna jonkun päähän ajatus, joka ei anna rauhaa, yllyttää jotakuta, lit. laittaa jollekulle kirppu korvaan
in Freud und Leid zusammenhalten
= pysyä jonkun kanssa yhdessä myötä- ja vastoinkäymisissä, lit. pitää yhtä ilossa ja surussa; Leid = onnettomuus, suru, murhe, mielipaha; tuska; paha; vaiva, hätä.
sei kein Frosch!
= 1 älä ole ilonpilaaja!, älä viitsi olla tyhmä/tylsä, 2 älä ole raukka!, lit. älä ole sammakko!
wo sich Fuchs und Hase gute Nacht sagen
= Jumalan selän takana, huitsin Nevadassa, lit. siellä missä kettu ja jänis toivottavat toisilleen hyvää yötä
ein falscher Fuffziger sein
= olla oikea keplottelija/ liero, lit. hän on väärä viisikymppinen (seteli)
das Für und Wider einer Sache
= jonkin hyvät ja huonot puolet, jonkin edut ja haitat, lit. asian puolesta ja vastaan (puhuvat asiat)
einen Furz gefrühstückt haben
= alat. jollakulla on kusta päässä, lit. olla syönyt pierun aamiaiseksi
aus einem Furz einen Donnerschlag machen
= tehdä kärpäsestä härkänen, lit. tehdä pierusta ukkosenisku
jemanden mit Füßen treten
= kohdella jotakuta kaltoin, potkia jotakuta, lit. polkea jotakuta jaloillaan
futsch ist futsch, und hin ist hin
= mikä on mennyttä, on mennyttä, futsch = poissa, tiessään; poissa pelistä; hin = pois (puhujasta päin)
im Galopp
= kiireen kaupalla, kiireen vilkkaa, kipin kapin, pikavauhdilla
es gibt solche und solche
= meitä on joka junaan, meitä on moneksi, lit. on olemassa sellaisia ja sellaisia
bis zum Gehtnichtmehr
= ylen määrin, älyttömästi, kyllästymiseen asti, lit. "Ei-käy-päinsä-enääniin" asti
sich über etwas gelb und grün ärgern
= raivostua hillittömästi jostakin, lit. harmistua jostakin keltaiseksi ja vihreäksi
nicht für Geld und gute Worte
= ei mistään hinnasta, lit. ei rahasta eikä hyvillä sanoilla
da hört sich doch die Gemütlichkeit auf!
= Nyt saa luvan riittää!, nyt menee jo yli!, lit. nyt riittää viihtyisyys/ kodikkuus/ leppoisuus
bei jemandem hat es geschnappt
= 1 joku on saanut kyllikseen/ tarpeekseen, 2 joku on rakastua retkahtanut, 3 joku on pamahtanut paksuksi, lit. jollakulla on napsahtanut
ein schiefes Gesicht machen
= näyttää hapanta naamaa. Lit. tehdä vino naama
für jemanden gestorben sein
= joku ei enää halua olla jonkun kanssa missään tekemisissä, lit. olla kuollut jollekulle
mit aller Gewalt
= 1 kaikin voimin, 2 väen väkisin, mihin hintaan tahansa, lit. kaikella mahdilla
weder gicks noch gacks sagen
= joku ei sano juuta eikä jaata, joku ei puhu eikä pukahda, gicken – kiekua, kukosta, gacken – kaakattaa, hanhesta. Myös: weder gicks noch gacks wissen – olla aivan ymmällä, äimänä, ei tietää jostakin tuon taivaallista, myös ymmärtämisestä: weder gicks noch gacks verstehen – ei ymmärtää tuon taivaallista.
sein Glück mit Füßen treten
= kulkea onnensa ohi, turmella onnensa, lit. polkea onnensa jalkoihinsa
etwas ist reine Glückssache
= jokin on silkkaa onnenkauppaa, lit. jokin on puhdas onnenasia
leben wie Gott in Frankreich
= elää herroiksi, elää kuin ruhtinas, lit. elää kuin Jumala Ranskassa
alles grau in grau malen
= esittää/ kuvata kaikki synkässä valossa/ synkin värein, lit. maalata kaikki harmaaksi harmaassa
alles grau in grau sehen
= nähdä kaikki synkässä valossa, lit. nähdä kaikki harmaana harmaassa
mit Griffen und Kniffen
= kepulikonstein, vippaskonstein; Kniff (tässä) = temppu, juoni, kuje
Grillen fangen
= joku on vaipunut/vajonnut synkkyyteen, olla mieli maassa, lit. leik. pyydystää sirkkoja, Grille = 1 sirkka, 2 mielijohde, päähänpisto, haave, oikku
jemandem nicht grün sein
= joku ei ole hyvissä väleissä jonkun kanssa, joku ei siedä jotakuta, lit. ei olla vihreä jollekulle
jenseits von gut und böse sein
= 1 jollakulla ei ole enää haluja, jotakuta ei enää seksi kiinnosta, 2 elää muissa maailmoissa, olla hyväuskoinen, lit. olla tuolla puolen hyvän ja pahan
sich in die Haare geraten
= joutua napit vastakkain, lit. joutua toistensa hiuksiin
ein Haar in der Suppe finden
= löytää jostakin huomauttamista/ muistuttamista/ valittamista, lit. löytää hius keitosta
von etwas so viel verstehen wie der Hahn vom Eierlegen
= joku ei ymmärrä jostakin enempää kuin sika hopealusikasta, lit. ymmärtää jostakin yhtä paljon kuin kukko munimisesta
das ist ein Hammer!
= 1 se on kaiken huippu!, se on ennenkuulumatonta!, 2 se on hurja/ kova juttu!, se on mahtavaa/ upeaa!, lit. se on vasara/ moukari!
mit etwas eine glückliche Hand haben
= jollakulla on hyvä vainu jossakin, tehdä hyvä/ onnistunut valinta jonkin kohdalla, lit. olla jossakin onnekas käsi, glücklich = onnekas; onnistunut; suotuisa; onnellinen
ein Hans im Glück sein
= olla oikea onnenmyyrä, onnenpekka, onnenpoika, lit. Hans onnessaan
in Harnisch geraten
= joutua raivoihinsa, lit. joutua haarniskaan
da liegt der Hase im Pfeffer
= siinä se vitsi piileekin, siitä se kiikastaa, se on ongelman ydin, lit. siinä makoilee jänis pippurissa
wissen, wie der Hase läuft
= tietää, mikä on homman nimi/ tietää, miten homma hoituu, lit. tietää, kuinka jänis juoksee
ein alter Hase sein
= olla vanha konkari/ kettu, lit. olla vanha jänis
in aller Herrgottsfrühe
= aamuhämärissä, ani varhain, lit. ~kaikessa Herra Jumalan varhaudessa
jemandem sinkt das Herz in die Hosen
= jollakulla nousee sydän kurkkuun, jollakulla menee pupu pöksyihin, lit. jollakulla vajoaa sydän housuihin
ein Herz und eine Seele sein
= olla kuin yksi sydän ja yksi sielu, pitää yhtä, olla erottamattomat, lit. olla yksi sydän ja yksi sielu
zum Heulen sein
= olla niin surkeaa, että ihan itkettää, lit. ~saada ulvomaan
nicht aus Holz sein
= 1 olla vain ihminen, 2 jollakulla on myös tunteet, lit. ei olla puusta (tehty)
jemandem die Hölle heiß machen
= järjestää jollekulle kuumat oltavat/paikat, hiillostaa jotakuta, lit. kuumentaa helvetti jollekulle
irgendwo ist tote Hose
= jossakin on ihan mälsää/ tylsää, jossakin ei tapahdu mitään, lit. jossakin on kuolleet housut
mit den Hühnern aufstehen
= leik. nousta kukonlaulun aikaan, lit. nousta kanojen kanssa
müde sein wie ein Hund
= olla väsynyt kuin riepu, lit. olla väsynyt kuin koira
es regnet junge Hunde
= sataa kuin saavista kaatamalla, lit. sataa koiranpentuja
aus lauter Jux und Tollerei
= huvin vuoksi, pilan päiten; lit. silkasta leikistä ja metelistä; Jux = 1 kuje, pila, ilve, leikki, 2 joutava asia, roska, lika, loka, tahra, roukottomuus; Tollerei = meteli, rähäkkä, melu
das ist alles kalter Kaffee
= se on vanha vitsi/ tuttu juttu, lit. se on kylmää kahvia
von etwas den Kanal voll haben
= olla kurkkua myöten täynnä jotakin, joku on saanut kyllikseen/ tarpeekseen jostakin, lit. olla jotakin kanava/ tiehyt täynnä
es regnet wie aus Kannen
= sataa kaatamalla, lit. sataa kuin kannuista
Was ist denn jetzt kaputt?
= Mikä nyt on vialla/ hätänä?, lit. mikä nyt on mennyttä kalua? Kaputt = 1 mennyttä kalua, rikki; 2 lopen uuvuksissa; 3 menehtynyt.
schlechte Karten haben
= olla heikoilla, lit. olla huonot kortit
die Katze im Sack kaufen
= ostaa sika säkissä, lit. ostaa kissa säkissä
Katzenwäsche machen
= peseytyä päällisin puolin, lit. tehdä kissanpesut
kein Kind von Traurigkeit sein
= olla iloluontoinen ihminen, lit. ei surullisuuden lapsi
arm sein wie eine Kirchenmaus
= olla köyhä kuin kirkonrotta, lit. olla köyhä kuin kirkonhiiri
klein, aber oho sein
= 1 olla pieni mutta pippurinen, 2 olla pieni mutta sitäkin itsetietoisempi, lit. pieni, mutta ohoh
aus allen Knoplöchern schwitzen
= kylpeä hiessä, olla yltä päältä hiessä, lit. hiota kaikista napinrei'istä
husch, husch, ins Körbchen!
= Mars sänkyyn/ nukkumaan!, lit. viuh, viuh, pikkukoriseen!
gegen etwas ist kein Kraut gewachsen
= johonkin ei ole lääkettä, jollekin ei mahda mitään, lit. jotakin vastaan ei ole kasvanut yrttiä
zum Kuckuck sein
= olla hukassa/mennyttä, jokin on mennyt kuin Kankkulan kaivoon, jokin on mennyt sen sileän tien; Kuckuck = käki; myös: Zum Kuckuck! = Hitto vieköön!; Geh zum Kuckuck! = Mene hiiteen!
von etwas so viel verstehen wie die Kuh vom Sonntag
= joku ei ymmärrä jostakin enempää kuin sika hopealusikasta, lit. ymmärtää jostakin yhtä paljon kuin lehmä sunnuntaista
Kuddelmuddel
= sekasotku
mit seinem Latein am Ende sein
= jonkun konstit ovat lopussa, lit. joltakulta loppuu latina
wie das Leben so spielt
= kuinka ollakaan, lit. kuten elämä niin pelaa
was kann das schlechte Leben nützen
= kerranhan sitä vain eletään!, lit. mitä voi huono elämä hyödyttää. Kehotus nauttia elämästä täysin siemauksin.
jemandem das Leben sauer machen
= tehdä jonkun elämä hankalaksi/ vaikeaksi, lit. tehdä jonkun elämä happamaksi
jemanden am liebsten von hinten sehen
= joku ei siedä jotakuta silmissään, joku ei halua olla jonkun kanssa missään tekemisissä, lit. nähdä mieluiten joku takaapäin
etwas ist vergebliche/verlorene Liebesmühe
= jokin on turhaa touhua/ vaivaa/ vaivannäköä, lit. jokin on turhaa/ menetettyä rakkaudenponnistelua/ rakkaudenvaivannäköä
nichts als Lug und Trug sein
= olla pelkkää valhetta ja petosta, lit. ei mitään muuta kuin valhetta ja petosta
sich benehmen wie der erste Mensch
= käyttäytyä kuin metsäläinen/ villi-ihminen, lit. käyttäytyä kuin ensimmäinen ihminen
gute Miene zum bösen Spiel machen
= joku ei ole millänsäkään/ tietääkseenkään, olla muka mitään huomaamatta, lit. tehdä hyviä ilmeitä ilkeässä pelissä
es gibt Mord und Totschlag
= nousee hirveä meteli/rähinä, lit. on murha ja tappo
dumm sein wie die Nacht
= olla tyhmä kuin pässi, lit. olla tyhmä kuin yö
hässlich sein wie die Nacht
= olla ruma kuin piru, lit. olla ruma kuin yö
na, dann gute Nacht!
= No se on sen lorun loppu!, no sitten on peli pelattu!, lit. no se on sitten hyvää yötä!
Mein Name ist Hase
= leik. en tiedä enkä haluakaan tietää asiasta mitään, minulla ei ole hajuakaan koko asiasta, lit. nimeni on jänis
Auf Nimmerwiedersehen verschwinden
= häipyä loppuiäkseen, lit. kadota "Ei-ikinä-näkemisiin"
in tausend Nöten sein
= olla huutavassa hukassa, olla pahassa pinteessä/pulassa, lit. olla tuhannessa pulassa, Not = hätä, ahdinko, pula, puute, pakko
bis über beide Ohren verschuldet sein
= olla korviaan myöten veloissa, lit. olla velkaantunut molempia korviaan myöten
bis über beide Ohren in Arbeit stecken
= olla hukkumaisillaan työhön, lit. olla molempia korvia myöten töissä
es ist, um auf die Palme zu klettern!
= Kyllä ottaa päähän!, lit. se on kuin palmuun kiipeäisi!
auf die Palme gehen
= saada raivari, lit. mennä palmuun
jemanden/ etwas hassen wie die Pest
= vihata jotakuta/jotakin kuin ruttoa
jemandem ist die Petersilie verhagelt
= jollakulla ei ole aihetta iloon, olla mieli mustana, lit. jonkun persilja on tuhoutunut raesateessa
das hält ja kein Pferd aus
= eihän sitä/tätä kukaan kestä!, lit. eihän sitä/tätä hevonenkaan kestä
nicht einen Pfifferling wert sein
= ei olla penninkään arvoinen/ väärtti, lit. (leik.) ei olla kantarellinkaan arvoinen/ väärtti, Pfifferling = 1 kantarelli, 2 joutava, mitätön seikka
sein ganzes Pulver verschossen haben
= 1 joku on haaskannut kaikki voimansa, 2 joku on käyttänyt kaikki korttinsa/ keinonsa, lit. olla ampunut kaikki ruutinsa
ohne Punkt und Komma reden
= suu käy lakkaamatta, lit puhua ilman pistettä ja pilkkua
schwarz sein wie ein Rabe
= 1 olla korpinmusta, sysimusta, pikimusta, 2 leik. olla yltä päältä liassa, lit. olla musta kuin korppi
unter die Räder geraten
= 1 joutua hunningolle/ rappiolle, 2 jäädä jyrän alle, saada takkiinsa, lit. joutua pyörien alle
sich rar machen
= näyttäytyä harvoin ihmisten ilmoilla, jotakuta näkee harvoin, lit. tehdä itsestään harvinainen
vor einem Rätsel stehen
= olla ymmällään/ neuvoton, olla ratkaisemattoman arvoituksen edessä
jemanden im Regen stehen lassen
= jättää joku oman onnensa nojaan, lit. jättää joku sateeseen seisomaan
nicht auf Rosen gebettet sein
= jonkun elämä ei ole pelkkä ruusuilla tanssimista, lit. ei olla ruusuilla pedattu
Rosinen im Kopf haben
= jollakulla on suurisuuntaisia suunnitelmia päässään, jollakulla on jalat irti maasta, lit. jollakulla on rusinoita päässään
seine sieben Sachen packen
= pakata kimpsunsa ja kampsunsa, lit. pakata seitsemän asiaansa, vrt. suomen: siellä oli sen seitsemää sorttia kastamista (sanotaan kun tarjolla pöydässä on vaikka mitä)
ohne Saft und Kraft sein
= jossakin/ jossakussa ei ole ytyä, lit. ilman mehua ja voimaa
da/ jetzt haben wir den Salat!
= siinä/tässä sitä nyt ollaan!, lit. siinä sitä salaattia nyt on!
jemandem nicht das Salz in der Suppe gönnen
= joku ei suo jollekulle mitään, olla kateellinen jollekulle, lit. ei suoda suolaa jonkun keittoon
wie Sand am Meer
= 1 miestä kuin meren mutaa, väkeä kuin pipoa, 2 vaikka millä mitalla, pilvin pimein, lit. kuin hiekkaa meressä
die Sau rauslassen
= panna ranttaliksi, porsastella, rellestää, sikailla, lit. päästää sika valloilleen
jemandem Saures geben
= 1 sanoa jollekulle suorat sanat, 2 antaa jollekulle turpiin, lit. antaa jollekulle hapanta
Schall und Rauch sein
= 1 olla katoavaista/ merkityksetöntä, 2 olla tyhjää puhetta, lit. olla ääntä ja savua
zu allen Schandtaten bereit sein
= leik. olla valmis kaikkiin konnankoukkuihin, olla valmis vaikka mihin, Schandtat = häpeällinen teko, konnan-, roiston-, tai ilkityö
jemandem steht die Scheiße bis zum Hals
= alat. olla kerta kaikkiaan kusessa, olla paskamaisessa tilanteessa, lit. jollakulla on paskaa kaulaan asti
jemandem scheißegal sein
= alat. joku ei perusta/välitä jostakusta/ jostakin paskan vertaa, lit. olla jollekulle paskayhdentekevää
sich/einander nichts schenken
= urheilussa: jotkut eivät anna periksi toisilleen, lit. ei lahjoittaa toisilleen yhtään mitään
fressen wie ein Scheunendrescher
= syödä kuin hevonen, lit. syödä kuin heinämies
jemanden seinem Schicksal überlassen
= jättää joku oman onnensa nojaan, lit. jättää joku kohtalolleen
bei jemandem/ irgendwo ist Schmalhans Küchenmeister
= jollakulla/ jossakin ei ole paljon suuhun pantavaa, joutua kiristämään nälkävyötä, lit. jossakin on Laiheliini-Hans Keittiömestari, myös da ist Schmalhans Küchenmeister = siinä saa nuolla näppejään
hast du sonst noch Schmerzen?/ sonst hast du keine Schmerzen?
= 1 onko sinulla vielä muuta sydämelläsi?; 2 onko sinulla vielä muita mahdottomia toiveita?, lit. onko sinulla vielä tuskia?/ Vieläkö sinulla on muita tuskia?
in der Schmollecke sitzen
= paikata mökönturkkia, lit. istua murjotuskulmauksessa
einen Schmollmund machen
= olla huulet törröllään, olla suu mutrussa, lit. ~tehdä mutrusuu
im Schmollwinkel sitzen
= paikata mökönturkkia, lit. istua murjotuskopissa, missä saa olla rauhassa, murjotuskopista voidaan käyttää myös sanoja: Schmollkämmerchen, Schmollstübchen. Schmollbruder = äkämys, jöröttäjä, jöröjukka.
das wäre ja noch schöner!
= Ei tule kuuloonkaan!, se nyt vielä puuttuisi!, lit. se olisi kyllä vielä kauniimpaa!
Mehr Schulden als Haare auf dem Kopf haben
= olla korviaan myöten veloissa, lit. enemmän velkoja kuin hiuksia päässä
sich über etwas schwarz ärgern
= raivostua hillittömästi jostakin, lit. suuttua jostakin mustaksi
der innere Schweinehund
= huonompi minä, luonteenheikkous, lit. sisäinen lurjus, Schweinehund – sika, lurjus, lit. sika+koira
eine schwarze Seele haben
= olla ilkeä/ paha ihminen, lit. olla musta sielu
Sitzfleisch haben
= 1 joku ei lähde kulumallakaan, jäädä asumaan, 2 jollakulla on kestävyyttä/ kärsivällisyyttä, lit. olla istumalihaksia
jemandem spanisch vorkommen
= olla jollekulle kiinalainen juttu, tuntua jostakusta omituiselta, olla jollekulle täyttä hepreaa, lit. vaikuttaa espanjalaiselta jollekulle
in sieben Sprachen schweigen
= joku ei puhu eikä pukahda, lit. vaieta seitsemällä kielellä
schlafen wie ein Stein
= nukkua kuin tukki, lit. nukkua kuin kivi
es friert Stein und Bein
= on paukkuva pakkanen, tulipalopakkanen, lit. jäätyy kivet ja jalat
jemandem Steine in den Weg legen
= heittää kapuloita jonkun rattaisiin, asettua jonkun pyrkimysten tielle, lit. laittaa kiviä jonkun tielle
zum Steinerweichen weinen
= itkeä sydäntä särkevästi, lit. ~itkeä niin että saa kivet pehmenemään
zum Sterben langweilig sein
= olla kuolettavan pitkäveteinen, lit. ~olla niin pitkäveteinen että on kuolemaksi
noch in den Sternen geschrieben stehen
= olla vielä täysin auki/ epävarmaa, lit. olla vielä tähtiin kirjoitettu
ein Stück Malheur
= deekikselle/ hunningolle/ rappiolle joutunut kaveri, epämääräinen tyyppi, lit. kappale vahinkoa/ epäonnea/ onnettomuutta (malheur - ranskan lainasana)
wissen, was die Stunde geschlagen hat
= ymmärtää asioiden oikea laita; ymmärtää mitä on odotettavissa, lit. tietää mikä hetki on lyönyt
faul sein wie die Sünde
= olla patalaiska, lit. olla laiska kuin synti
hässlich sein wie die Sünde
= olla ruma kuin piru, lit. olla ruma kuin synti
jemandem die Suppe versalzen
= 1 tehdä jonkun suunnitelmat tyhjiksi, 2 pilata/ turmella/ tärvellä jonkun ilo, lit. laittaa liikaa suolaa jonkun keittoon
das/etwas macht die Suppe auch nicht fett
= se/jokin ei auta paljon asiaa, se/jokin on melkeinpä yhtä tyhjän kanssa, lit. jokin ei tee keitosta rasvaista
das/etwas ist starker Tabak
= se/jokin on jo liian paksua, se/jokin on kaiken huippu, se/jokin on ennenkuulumatonta, lit. se/jokin on vahvaa tupakkaa
es ist noch nicht aller Tage Abend
= vielä on toivoa, lit. kaikki päivät eivät ole vielä illassa
wie von einer Tarantel gebissen
= kuin käärmeen puremana, kuin hullu/mielipuoli, esimerkiksi työskentelemisestä, lit. kuin tarantellan puremana
abwarten und Tee trinken!
= Annetaan nyt ensin ajan kulua!, ei nyt hoppuilla, katsotaan nyt ensin!, lit. odotetaan ensin ja juodaan teetä!
den Teufel im Leib haben
= 1 olla oikea pikku pirulainen, 2 olla kuin pirun riivaama, lit. olla piru ruumiissaan
des Teufels sein
= olla järjiltään, lit. olla pirun oma
in Teufels Küche kommen
= joutua pahuksenmoiseen liemeen/ liisteriin, lit. tulla pirun keittiöön
zum Teufel sein
= 1 olla mäsänä, 2 olla pilalla, 3 olla hukassa
eine treulose Tomate
= aikamoinen hyväkäs, petollinen kaveri, epäluotettava tyyppi, lit. uskoton tomaatti
aus ist der Traum!
= sinne meni sekin toive/unelma, lit. poissa on unelma!
auf dem Trockenen sitzen
= 1 olla pulassa, 2 olla huonossa jamassa, 3 istua kuivin suin, lit. istua kuivalla
wissen, was die Uhr geschlagen hat
= ymmärtää asioiden oikea laita; ymmärtää mitä on odotettavissa, lit. tietää, mitä kello on lyönyt
irgendwo ticken die Uhren anders
= jossakin ovat asiat toisin, jossakin on toisenlainen käytäntö, lit. jossakin tikittävät kellot toisin
es ist ein Unding, etwas zu tun
= on kohtuutonta/ sopimatonta tehdä jotakin, lit. on "epäasia" tehdä niin (kerta kaikkiaan asia, jota ei pidä tehdä). Unding = joutavuus, mahdottomuus, hulluus
zur Unzeit
= huonoon sopimattomaan aikaan, lit. leik. "epäaikaan", aikaan jolloin ei kerta kaikkiaan sovi
blau sein wie ein Veilchen
= olla päissään kuin käki, lit. olla sininen kuin orvokki
jemandem einen Vogel zeigen
= näyttää jollekulle (etusormeaan otsaansa koputtamalla), että hän on päästään vialla, lit. näyttää jollekulle lintu
ich glaub', ich steh' im Wald!
= Olen ällikällä lyöty!, ei voi olla totta!, lit. luulen, että seison metsässä!
das/es ist ja zum Verrücktwerden!
= siinähän/ tässähän tulee hulluksi!, lit. ~se on hulluksi-tuleminen!
Friss, Vogel, oder stirb!
= Ei ole valinnan varaa!, lit. Syö, lintu, tai kuole!
die Weisheit auch nicht mit Löffeln gefressen haben
= joku ei ole mikään neropatti, lit. ei olla syönyt viisauttakaan lusikalla
mit sich und der Welt zerfallen sein
= 1 olla siipi maassa, 2 olla tyytymätön kaikkeen ja kaikkiin, lit. olla niin itsensä kuin maailman kanssa riidoissa
in Wind und Wetter
= tuulessa ja tuiskussa, satoi tai paistoi, joka säällä, lit. ~tuulessa (kuin tuulessa) ja säässä (kuin säässä)
unter die Wölfe geraten
= joutua suden suuhun, jotakuta käytetään raa'asti hyväksi, lit. joutua susien alle
jemand wird mit jemandem/ etwas noch sein blaues Wunder erleben
= joku on vielä ihmeissään jonkun/ jonkin kanssa, saa kokea epämiellyttävän yllätyksen jonkun/ jonkin kanssa, lit. joku tulee vielä jonkun/ jonkin kohdalla kokemaan sinisen ihmeen
in etwas sitzt der Wurm drin
= jossakin on jotakin mätää, lit. jossakin on mato sisällä
jemandem Wurst sein
= olla jollekulle yksi lysti, lit. olla jollekulle makkaraa
Wurst wider Wurst
= potut pottuina!, lit. makkara makkarasta
Es geht um die Wurst
= Nyt on kaikki pelissä/ tosi kyseessä, nyt on ratkaisun paikka, lit. on kyse makkarasta
Es geschehen noch Zeichen und Wunder!
= Ihmeiden aika ei ole ohi!, lit. tapahtuu vielä merkkejä ja ihmeitä
Zucker sein
= olla mahtavaa, upeaa, lit. olla sokeria
Das sind Zustände wie im alten Rom!
= On siinä meillä tilanne!, lit. On siinä olot kuin muinaisessa Roomassa!
14. Sveitsinsaksa
Puff
= 1 epäjärjestys, 2 bordelli
Lieber es Ränzli vom Ässe als es Puggeli vom Chrampfe.
= Ennemmin iso vatsa syömisestä kuin kyttyrä raatamisesta.
si stönd mit abgsaagete Hose daa
= hän seisoi siellä tyhmänä, lit. hän seisoi siellä sahatuin housuin
Strolchenfahrt
= matkustaminen varastetulla autolla
gottenfroh
= erittäin iloinen, lit. jumalaniloinen
Gfröörni
= aika, jolloin järvet jäätyvät
Däm het's abglösche.
= hän on umpikännissä, lit. häneltä on sammunut valo.
Däm het's i d Bärge gschneit.
= hän on harmaantunut, lit. hänen vuorilleen on satanut lunta.
Verzell he Chabis
= älä puhu heikkopäisiä, vähä-älyisiä, lit. Älä puhu kaalia; Chabis = 1) valkokaali, 2) roskapuhe; tylsämielisyys; 3) pässinpää; 4) rinnat, povi
Chasch mer i d Chappe schysse.
= Haista paska, lit. voit paskantaa myssyyni, vrt. kiss my ass.
Es tuet Chatze hagle.
= sataa kaatamalla, lit. sataa kissoja.
De het's halt d Chatz gfrässe.
= se on haihtunut kuin tuhka tuuleen, lit. sen on varmaan kissa syönyt.
Wisoo häsch em nöd d'Chappe gwäsche?
= Kuinka niin et ole vielä sanonut hänelle mielipidettäsi, lit. miten niin et ole vielä pessyt hänen myssyään?
Dere hät s schöön uf d'Chappe gschneit
= hän on kärsinyt tappion, lit. hänen myssylleen on satanut jo lunta
Chäferfäscht
= iloinen sekamelska, hauska aika
Da isch es dunkel wi inere Chue.
= On säkkipimeää; lit. on pimeää kuin lehmän sisällä.
Das isch für d Füchs.
= se on turhaa/ ajanhukkaa/ ei minkään arvoista/ ei hyödytä mitään; lit. se on ketuille.
Das isch Nasewasser.
= se on merkityksetöntä, lit. se on nenävettä.
Bborz
= vaivalloinen työ, voimainkoetus
Bettmümpfeli
= makeiden syöminen ennen nukkumaanmenoa
boosge
= puuhata pahojaan
bouele
= haukkua, sättiä jyrisevällä äänellä
Brihti/ Prihti
= puhelias ihminen, jaarittelija, lörpöttelijä
briesche
= sataa kaatamalla
buschper
= terve ja iloinen, hyvinvoipa
Büsi
= kissa
chlööne
= valittaa, voivotella
Chlupf
= pelästys, äkillinen pelästyminen
chniepe
= aina voivotella ja valittaa
Chnuuschti
= vaikea, monimutkainen ihminen
Chrousimousi
= 1) sekasotku; 2) rihkama, roju
Chutzemischt
= typerä lörpötys
chuzig
= pahantuulinen, suuttunut, muriseva, mutiseva, nuriseva
Dinggelääri/ Ginggelääri
= 1) arvoton esine/asia; 2) pikkuasia; 3) jokin, jonka nimi ei juuri tule mieleen, vrt. eng whatchamacallit
dubetänzig
= suunniltaan hermostuneisuudesta, hullu
Duureli
= valittavan, itsesääliä tihkuvan kasvonilmeen ottaminen
fägnäschte
= pyöriskellä sängyssä, ilmeisimmin unettomuuden vuoksi
flohne
= 1) pyydystää kirppuja; 2) ei tehdä yhtään mitään, olla toimettomana, lit. leik. ~kirpustella; myös: Flohner = laiskuri
Förchti
= jänishousu
fuuschte
= 1) tehdä jotakin käyttäen pikemminkin voimaa kuin taitoa; 2) haukkua jotakuta
gaga
= seniili, hölmö, sekaisin; de Tüpp isch völig gaga. Tyyppi on täysin sekaisin.
Gaggelaari/ Gaggalaari
= tyhmä lörpöttäjä, jota ei oteta todesta; Mach doch nöd de Gaggelaari! Älä tee itsestäsi pelleä!
Um käs Gält i de Wält
= ei mistään hinnasta, lit. ei mistään rahasta maailmassa
Gèèggi
= viheliäinen otus, raukka, pelkuri
gänggele
= käyttää rahaa hyödyttömään tai arvottomiin asioihin, kuten makeaan tai naposteltaviin
Gäx
= näsäviisas, hävytön ja/tai röyhkeä ihminen
Gchniep
= vitkastelu, lorviminen, paikallaanpolkeminen
Gchnorz
= vaivalloinen, hankala, pulmallinen työ
Gchööz
= ei ruokahalua herättävä keitos
Gelte
= 1) pieni saavi, jossa on kädensijat; 2) epäviehättävä nainen; 3) vanhuuttaan huonokuntoinen auto, autonrötiskö.
gfrüürlig
= 1 kylmänarka ihminen; 2 kotihiiri
Gfröörli
= kylmänarka
Ggoggi
= 1. coca-cola, 2. kokaiini
Ghetz
= tulipalokiire
Ghudel
= epäjärjestys, huolimaton työ
Ghürsch
= sekasotku, sekasorto
Gigelisuppe
= Händ er Gigelisuppe ghaa? Sanotaan kovasti nauravasta, lit. ~onko hän syönyt hihityskeittoa? gigele = nauraa kihertää, tirskua
Giizgnäpper
= kitupiikki
Gischpel
= sätkyilevä, rauhaton ihminen
Gjätt
= rikkaruoho
Glafer
= typerä, tyhjä lörpötys
Glöggliböögg
= typerä, hupsu ihminen
du bisch en schööne Gloon
= olet hieman päästäsi vinksallaan, lit. olet kaunis klovni, Gloon = tyhmä, hölmö, lit. klovni
Gluscht
= ruokahalu; ylipäänsä kova halu johonkin
Gmoscht/ Gschtungg
= tungos
Gmües
= vihannekset; jungs Gmües = kypsymättömät nuoret ihmiset, lit. nuoret vihannekset
A dem Probleem hät er z gnaage.
= siinä ongelmassa oli hänelle purtavaa/ jäydettävää.
Er irsch go es Gschäftli erledige
= hän on mennyt vessaan, lit. hän on mennyt toimittamaan asioita, myös: er hät müesen uf s Hüüsli = hänen täytyi mennä vessaan, Hüüsli = wc, lit. pikkuinen talonen
Gniete
= pyytämisellään ja valittamisellaan raskas toiselle; myös: gnietig = väsyttävä, vaivalloinen ihminen
Gnuusch
= epäjärjestys, sekasotku
gomilffoo
= ranskan sanoista comme il faut = niin kuin pitää = sveitsinsaksassa merkitys: hieno, täydellinen
Gööl
= vähäjärkinen, hölmö
Göuggel
= narri, typerä leikinlaskija
Gränni
= porukolli
groossgchotzet
= kerskaileva
De Gschiider git naa, der Esel bliibt staa.
= Älykkäämpi antaa periksi, tyhmä ei, lit. älykäs taipuu, aasi jää paikalleen.
gschmuuch
= epämiellyttävä, epämukava, huolestuttavan huonovointinen
Gschnörr/ Gschnurr
= lörpötys; das isch tumms Gschnurr. = Se on tyhmää höpinää.
Grööggel
= heikko, pieni ihminen; pojannassikka
Gruchsi
= hypokondrikko (luulotautinen sairauksien suhteen)
grümschele
= tehdä jotakin ei erityisen tärkeää; Grümscheler = jotakin vähäpätöistä pikkutyötä suorittava
grüsle
= suorittaa vastenmielisiä asioita
gschmuech
= äkäinen tai heikko nälästä, kuumuudesta tai ahdistuneisuudesta
gschweigge
= saada joku hiljenemään
Guaagg
= 1) varis; 2) typerys; 3) ajattelematon ihminen
Guete:
= En Guete! Hyvää ruokahalua; Er hät nöd de Guet = hän on huonolla tuulella; lit. hänellä ei ole ruokahalua.
Güezi
= 1) pieni, enimmäkseen makea leivonnainen, keksi; 2) haukkumasana naisesta
Gwaaggechopf/ Gwaggli
= typerys
gwundere
= katsella nokka pitkällä, uteliaisuudesta halkeamaisillaan; S isch scho mal äine gstoorbe vor leuter Gwunder. = hän on jo varmaan kuollut uteliaisuudesta. Myös: Gwunderfitz = utelias; Gwundernase = utelias, lit. uteliaisuusnokka.
Höörlidieb
= parturi, lit. hiusvaras
heimlifeiss
= terävä-älyisempi tai rikkaampi kuin ulkonaisesti vaikuttaa
hinderebiige
= syödä ahnaasti ja runsaasti
Jetz isch aber gnueg Höi dune!
= Jo riittää!; lit. nyt alla on jo tarpeeksi heinää!
Hoochschii
= aavistus; Ir händ ekän Hoochschii = teillä ei ole aavistustakaan.
Hootsch
= huolimaton, välinpitämätön, sotkuinen ihminen
Hoseschiisser
= pelkuri, jänishousu, lit. housuihinpaskantaja
si händ en Huuffe z tue
= hänellä on paljon töitä, lit. hänellä on kasa tehtävää
hudle
= 1) ravistaa; 2) työskennellä huolimattomasti; 3) myrskytä, sataa, sataa lunta
Joggel
= tyhmyri
Juflete
= työ aikapaineen alla
ich lach mich kabutt
= nauran aivan kippurassa, lit. ~nauran itseni katki
käfele
= juoda kotoisasti kahvia ja rupatella naisten kesken
zmörgele
= syödä runsasta aamiaista kaikessa rauhassa kotoisasti nauttien
Kafitante
= nainen, joka juo paljon kahvia
Verzell kän Kafi!
= Älä höpötä hölynpölyä, lit. älä kerro kahvia
Lamaaschi
= vetelys, laiskuri; lamaaschig = laiska, vetelä
ich han langi Ziit nach dir.
= kaipaan sinua. Lit. ~aikani on pitkää jälkeesi
Du bisch de Letscht!
= Olet mahdoton!; lit. olet viimeinen, vrt. suomen: olet vihonviimeinen!
es Stückli Chueche
= pala kakkua, lit. pikkupala kakkua (mutta itse asiassa kakunpala voi olla aivan kuinka suuri tahansa, siitä huolimatta puhutaan aina lit. pikkupalasta kakkua, heh!)
Lööli
= typerys
Löitsch
= kulkuri, työtä vieroksuva henkilö; koirasta: kulkukoira
Lüügichäib
= valehtelija
mämmele
= juoda hitaasti ja nauttien (käytetään myös imeväisistä ja elämäntapajuopoista)
mantsche
= syödä maiskutellen äänekkäästi ja toisten ruokahalun tappavasti
Megerlimucki
= todella laiha ihminen, leik.
Moorgs
= vaivalloinen, hankala työ
Möff
= typerys, röyhkimys
muff
= vihainen, ärsyyntynyt
nullkomaplötzlich
= välittömästi, lit. nolla pilkku yhtäkkiä
Pfiiffe
= 1) pilli; 2) kyvytön ihminen
pfiiffegliich
= täysin yhdentekevää
Ranzepfiiffe
= vatsasärky
Pflotsch/ Pflootsch
= lumisohjo
pflotschnass
= litimärkä
Pfupf
= elinvoima, temperamentti; Die hät ekä Pfupf. = Hänellä ei ole temperamenttia.
plèmplèm
= vetelä
Ranggi
= rauhaton, edestakaisin jatkuvasti ravaava ihminen
Rätschbäsi
= juoruakka
rumpelsurig
= pahantuulinen, äreä
Rööschti
= röstiperunat; D' Finger ab de Rööschti! = Sormet pois sieltä (viitaten periaatteessa mihin tahansa, konkreettisesti tai kuvaannollisesti); lit. sormet pois rösteistä! Tällä idiomilla voi pyytää vaikkapa toista keskittymään omiin asioihinsa.
Sachesächeli
= pikkuasiat
säiche
= sataa kaatamalla; virtsata
schärbele/ schirbele
= mennä sirpaleiksi
schynagle
= suorittaa rasittavaa työtä; Schynagel= vaivalloinen, rasittava työ
Schlufi
= hyväntahtoinen, mutta energiaton ihminen
schnaagge
= liikkua eteenpäin äärimmäisen hitaasti
Schnudergoof
= räkänokka
schnöigge
= nuuskia uteliaasti, vakoilla; Si hät i mim Tagebuech gschnöigget. Hän nuuski päiväkirjaani.
schnable/ abeschnable
= syödä nopeasti, puhua nopeasti; Schnabli = nopeasti syövä ja/tai nopeasti puhuva
schnäderfrääsig
= ruoan suhteen valikoiva, nirppanokka
schnorz
= yhdentekevä
Schnuufer
= nuori epäkypsä räkänokka, nuori viisastelija
Schnurepflutteri
= estoton puhehalu
Schoggitschob
= 1) miellyttävä puuha; 2) toiminta, jossa ei tarvitse ponnistella, rasittua, lit. suklaatyö
Ich lach mer en Schranz in Buuch.
= nauran katketakseni, lit. nauran itselleni repeämän vatsaan.
Häsch Schüblig i den Oore?
= Eikö sana kuulu?, lit. Onko sinulla makkaraa korvissa?
Seeleschmätter
= masennustila, alakulo, musertuneisuus, "sielunpiina"
mir sind im gliiche Spitaal chrank
= meillä on sama ongelma, lit. olemme samassa sairaalassa sairaina
er hät en suure Stäi gmacht
= hän on pahalla tuulella, lit. hän on tehnyt pahantuulisen kiven
stifelsinnig
= hulluna hermostuneisuudesta
Stuckete
= kova keskustelu, väittely
Stürchli
= kompastelija
Sumpfi
= joku, joka mielellään juo liian paljon; sumpfe = juoda liikaa
täischle
= hoitaa tai hallita hankalaa asiaa
Troopevogel
= tyhmyri
Tyri-täri
= liirumlaarum, epämääräinen puhe, hölynpöly, joutava jutustelu
Totsch
= 1) yksinkertainen, tyhmä, avuton, kömpelö ihminen; 2) kakku, joka on tehty vanhasta leivästä, pähkinöistä ja hedelmistä
Trali/ Traliwatsch
= tyhmä, ajattelematon, kevytmielinen ihminen
trogle
= kävellä painavilla kengillä; Trogle = painavat kengät
Tscholi
= raskas mutta hyväntahtoinen mies
tschumple
= 1) kävellä raskaasti; 2) mennä jalkaisin; 3) kohdella jotakuta epäoikeudenmukaisesti ja ilkeästi
Tüpflischiisser
= pedantti, pilkunnussija; lit. pilkunpaskantaja, vrt. saksan: Korintenkacker = lit. korinttienkakkaaja.
tüppelhürnig
= kovapäinen, peräänantamaton, tinkimätön
Tüüfel
= piru; Da findsch ale Tüüfel. = täältä löydät kaikenlaista; lit. täältä löydät kaikki pirut; Dè isch em Tüüfel ab em Chare gheit. = Hän on huono ihminen/ huimapää, lit. hän on pudonnut Pirun kärryistä.
Tuume
= peukalo; Und ich chan am lèère Tuume suuge? = ja minulle ei jää mitään?; lit. ja minä saan imeä tyhjää peukaloa?
verdüderle
= kuluttaa aikaa järjettömällä tavalla
vergänggele
= kuluttaa rahaa johonkin tarpeettomaan
vergitzle
= tuskin pysyä nahoissaan kärsimättömyydestä
verschnäpfe sech
= livauttaa vahingossa salaisuus huuliltaan, puhua sivu suunsa
Verstaasch, Garaasch?
= leik. Ymmärrätkö?; lit, ymmärrätkö, autotalli?
verzwaschple
= vaihtaa kärsimättömästi jalalta toiselle, melkein jo lähteä tiehensä kun ei jaksa odottaa
vögeliwool
= tuntea olonsa oikein mukavaksi, hyvinvoipana kuin lintu taivaalla, lit. ~linnunhyvin
wauschte
= 1) puhua kovaäänisesti ja tärkeilevästi; 2) syödä ahneesti
Wuurscht
= 1) makkara; 2) kykenemätön ihminen
Zäine
= suuri kori, jossa on kaksi kahvaa; Oo du verbrännti Zäine! = Voi taivaan vallat, lit. Voihan palanut kori sentään!
zwängele
= yrittää itsepintaisesti, pakottaa tahtonsa läpi
Zwätschgechopf
= tyhmeliini
Schnäggetänz
= tekosyyt, verukkeet, lit. etanantanssit, heh!
Schungge
= paksu kirja
Birewee
= päänsärky, lit. leik. päärynäsärky; Bire = 1 päärynä, 2 pää
Es schiffet us allne Chübel.
= sataa kaatamalla, lit. sataa kaikista saaveista
Es seichet wiene Moore.
= sataa kaatamalla, lit. pissaa kuin sika.
Es Affeschwein haa
= olla hyvin onnekas, lit. apinanonni. Schwein = 1 sika, 2. onni (onnenpotku); Aff = apina
Goiferludi
= äänekäs/ röyhkeä ihminen
Tschumpel
= toope, kömpelys
de Föifer und s Weggli haa
= saada käytettyä hyväkseen kaikki edut tilanteessa, lit. olla vitonen ja sämpylä yhtä aikaa, vrt. syödä ja säästää kakkua: se onnistuu tässä tilanteessa. Eli jostain syystä saada sämpylä ja silti säilyttää rahansa. Mutta myös: Chasch nöd s Föifi und s Weggli ha! = Et voi syödä ja säästää kakkua!, lit. et voi saada sekä vitosta että sämpylää. Ilmeisesti edes Sveitsissä ei voi aina kaikkea mahdollista saada, heh!
gschliichig
= limainen, lipevä, käytetään ennen kaikkea miehistä, jotka hyvin vastenmielisen limaisia juttuja viljellen yrittävät liehitellä naista.
Er hät z chuurzi Èèrm zum Schaffe
= hän ei työskentele mielellään, lit. hänellä on liian lyhyet käsivarret työntekoon.
Da chasch der all zää Finger abschläck.
= voit pitää itseäsi onnekkaana, lit. ~voit nuolla kaikki sormesi.
Zwänzg-ab-Achti-Schnöre
= surulliset kasvot, lit. kaksikymmentä-yli-kahdeksan-suu (analogia kellonaikaan)
Bisch vom Aff pisse?
= oletko tullut hulluksi?, lit. oletko tullut apinan puremaksi?
Mir händ uusgrüeft wien en Wald voll Affe
= huusimme kuin syötävät, lit. huusimme kuin metsä täynnä apinoita.
Du häilige Beck!
= Voi hyvänen aika!; lit. Voi pyhä leipuri/leipomo!
Bettschwèèri
= unisuus; lit. sänkypainavuus. Es Glesli Rootwii git äim di nöötig Bettschwèèri. Lasillinen punaviiniä auttaa nukahtamisessa, lit. lasillinen punaviiniä antaa sinulle tarvittavan sänkypainavuuden.
Biberi
= pelko; Ich ha de Biberi. Minua pelottaa.
birebitzeli
= hyvin vähän
bigoscht
= Jumalan kautta, todellakin. Das isch bigoscht nöd tüür. Se ei todellakaan ole kallis.
Das biisst mi überhaupt nööd
= se ei häiritse tai vaivaa minua ollenkaan, lit. se ei pure minua ollenkaan.
birewäich
= todella tyhmä, lit. päärynänpehmeä/ päästäsi pehmeä. Bisch äigetli birewäich? Et ole kyllä tosissasi?; lit. oletko aivan päärynänpehmeä/ päästäsi pehmeä?
Bläichschnabel
= kalpea ihminen, lit. kalpeanokka
bittibätti
= bitte bitte, "pretty please", mankumisen idiomi, bittibätti mache = mankua, kerjätä
d'Brugg mached
= ottaa kahden pyhäpäivän välissä oleva työpäivä(t) vapaaksi, varsinkin jos kyse on perjantaipäivästä tai joulunajasta. lit. tehdä silta.
Leer zeerscht emal graaduus brünzle!
= Aikuistu ensin!, lit. opi ensin kusemaan! Sanotaan esim. kun joku keltanokka ryhtyy neuvomaan jossakin, mistä ei yhtään mitään (ainakaan vielä) ymmärrä.
Wäge dem muesch nö son es Büro uuftue!
= ~Ei siitä asiasta kannata tehdä vaikeampaa kuin se on; lit. ei sen takia tarvitse tuollaista toimistoa avata. Sanotaan ihmiselle, joka yrittää tehdä jostakin kovin yksinkertaisesta kovin monimutkaista ja hankalaa.
Das isch kais Honigschläkka
= se on vaikeaa, lit. se ei ole hunajanlipaisu.
Das isch kain Schläkk.
= se on vaikeaa, lit. se ei ole lipaisu.
Nummä alli Tassä im Schrank
= hullu; lit. ei ole kaikki lautaset kaapissa.
schaffä wiä än Tubel
= työskennellä niska limassa, lit. työskennellä kuin hullu
wiä äs Lama
= hyvin hitaasti, lit. kuin laama
Chalb
= 1) vasikka; 2) vallaton typerys, narri; Mach nöd s Chalb mit mir! Älä pidä minua pilkkanasi!
Chaschte
= 1) kaappi; 2) leveäharteinen mies
Chèès
= 1) juusto; 2) mielettömyys, typeryys, tyhmyys, hölynpöly. Du verzellsch wider en Chèès! Juttelet taas mielettömiä!; lit. puhut taas juustoa! Son en Chèès! Tuommoista hölynpölyä!; lit. tuommoista juustoa!
Er isch bigoscht käs Chileliecht
= hän ei ole mikään ruudinkeksijä; lit. hän ei totta vieköön ole mikään kirkonvalo.
En alten Aff mu me nöd leere chlädere.
= vanhalle koiralle ei käy päinsä opettaa temppuja, lit. vanhaa apinaa ei pidä opettaa kiipeämään.
Chlämmerlisack
= lit. pyykkipoikapussi; Du bisch doch en Chlämmerlisack! Olet mahdoton ihminen! Lit. Olet oikea pyykkipoikapussi!
Chnoorz
= vaiva, rasittava työ
Chöörndlipicker
= joku, joka syö kovin terveellisesti, lit. jyvännokkija
Chrampf
= 1 lihaskramppi, 2 ponnistelu/ rasitus, henkinen tai fyysinen
Chrämpfli
= epäilyttävät liikeasiat
Bi miir chasch de Chratte lèère.
= Minulle voit purkaa sydäntäsi; lit. minulle voit tyhjentää korisi.
chröömle
= ostaa jotakin pientä, usein viitataan makeisiin
Ich hocken i de Chrott.
= olen vaikeuksissa, lit. istun rupikonnan päällä.
chrüpple
= työskennellä kovasti
Chrüsimüsi
= sekasotku
Chuefüdli
= tyhmä hanhi, lit. lehmän takapuoli (haukkumasana)
Chüngelizüchternveräin
= tyhjänpäiväinen, ei tarpeellinen yhdistys, lit. kaniininkasvatusyhdistys
Chunsch druus, Fläädermuus?
= oletko ymmärtänyt?; lit. tuletko ulos, lepakko?
Gisch em en Chuss uf de Buuch!
= leik. Tervehdi häntä!, lit. anna hänelle suukko vatsalle!
Mir händ di ganz Nacht duregmacht
= olemme juhlineet koko yön, lit. olemme tehneet koko yön läpi
duresüüche
= kestää jokin vaivalloisesti läpi. Er hät d' Grippe ooni Medi duregsüüchet. Hän kesti sitkeästi läpi flunssan ilman lääkkeitä.
Staasch daa wi der Esel am Bèèrg
= et tiedä mitä tehdä seuraavaksi, olet neuvoton, lit. seisot vuoren juurella kuin aasi; saksan kielestä löytyy vastaava idiomi, mutta aasi on korvattu härällä, Ochse.
Chumm, mir gönd i d'Fädere
= tule, mennään petiin, lit. tule, mennään höyheniin
Haued mers is Näscht?
= Menemmekö petiin?, lit. Menemmekö pesään?
Kafi fertig
= alkoholilla terästetty kahvi, lit. kahvi valmis; myös: en Kafi Güx
Schüümli Pflüümli
= kahvi jossa on sokeria ja luumuschnapsia ynnä päällä kermavaahtoa
kniibel
= uupunut, fyysisesti
Jetz isch aber Fiiraabig!
= Nyt loppu!, lit. nyt on aattoilta!
Du machsch mi fertig!
= hermostutat minua, lit. teet minusta valmiin!
Fertig lustig!
= Nyt loppui ilonpito!; lit. Hauska valmis!
Fisimatänte
= tyhmyys; Mach kä Fisimatänte! Älä tee tyhmyyksiä!
Fliiss
= ahkeruus; Ich ha s nöd mit Fliiss gmacht. En tehnyt sitä tahallani, lit. En tehnyt sitä ahkeruudella.
Er isch kän Föifer wert.
= se ei ole minkään arvoinen, lit. se ei ole viiden frangin arvoinen.
föönig
= "fööninen", viitaten föhn-tuuleen = huonotuulinen, murjottava; ylenpalttisen hermostunut.
Das frisst ekä Höi.
= se ei merkitse mitään, siitä ei tule enää mitään, lit. se ei syö heinää.
früntli und frööli mit jedem Lööli
= ystävällinen ja iloinen kaikille (ymmärtäväisestä suvaitsevaisuudesta); Lööli = hölmö, tyhmyri, pässinpää.
Ich han s Füdli volen Aarbet
= olen hukkua töihini, lit. minulla on peräpää täynnä töitä.
Das isch de füdliblutt Waansinn!
= se on suurenmoista!; lit. se on ilkialastoman mieletöntä!
Das hät ekä Händ und Füess.
= siinä ei ole päätä eikä häntää; lit. siinä ei ole kättä eikä jalkaa.
Es hät niemert niene nüüt gsee
= leik. kukaan ei ole nähnyt mitään, saksaksi tämä olisi: "es hat niemand nirgends nichts gesehen" eli triplakielto, heh! Ei kukaan, ei missään, ei mitään nähnyt.
nigelnagelnöi
= upouusi
Was isch dänn daas für en Oornig?
= näin sanotaan kun ihmetellään epäjärjestystä, lit. Mikäs järjestys tämä on?
15. Itävallansaksa
Mia is ois aans!
= Minulle on kaikki yhdentekevää, aans = yksi, lit. minulle kaikki on yksi
åbezaan
= työskennellä laiskasti ja hitaasti
Åbezaara
= työtä vieroksuva, luonnostaan työtä kaihtava, teettää mielellään työnsä muilla ja elää muiden siivellä
Schatsal
= 1 pikkuinen aarre (lit.), 2 kultaseni
Mausal
= 1 pikkuinen hiiri (lit.), 2 kultaseni
Hasal
= 1 pikkuinen jänis (lit.), 2 kultaseni
åndritscht
= tyhmä, vähä-älyinen
Antn
= 1 ankka, 2 vanha ranskalainen auto
Årmutschkal
= 1 ihmisraukka; 2 avuton, usein myös henkisesti köyhä ihminen
auschiach
= erityisen ruma
ausgschissn
= olla menettänyt sympatiansa. Dea håt bei mia augschissn! En halua olla enää missään tekemisissä sen kanssa!
si aussawuaschtln
= työstää tiensä ulos epämiellyttävästä asemasta
si baazn
= 1 makoilla, laiskotella; 2 maata auringossa
Båckhendlfriedhof
= leik. iso vatsa
baff
= ällistynyt, hämmästynyt, puulla päähän lyöty. Jetzt bin i blaff! = Nyt olen kuin puulla päähän lyöty!
båmschtig
= 1 turvonnut, 2 epäystävällinen; Sei ned so båmschtig! Älä ole niin epäystävällinen!
Ea hot a båtzwaachs Hearz
= hän on sangen hyväsydäminen,lit. hänellä on erittäin pehmeä sydän,båtzwaach = erittäin pehmeä
Bahöö
= 1 taistelu, riita, tora, 2 sekasorto, sotku, 3 melu, hälinä, rähinä
Ballawatsch
= sekasorto, sotku, kaaos
båmschtig
= turvonnut, epäystävällinen. Sei ned so båmschtig! = Älä ole niin epäystävällinen!
Bapadurl
= tyhmyri
Beidl
= 1 pussi, 2 kivekset, 3 tyhjäntoimittaja (vulg.)
betropetz
= 1 lyöty, 2 epämiellyttävästi yllätetty
Betthupfal
= pikkumäärä makeisia/jotakin makeaa ennen nukkumaanmenoa
Binkal
= pikkuinen käärö/ mytty, jeda håt sei Binkal zum trågn. = Jokaisella on ongelmansa, lit. jokaisella on pikkuinen käärösensä kannettavana.
Bißguan
= haukkumasana: riidanhaluinen, toraisa, riitaa etsivä nainen
Bittern
= tyytymättömyys, huonotuulisuus
Bleampl
= tyhmyri
Blimlblaml
= tyhjä puhe, loru
Des is ma Blunzn!
= se ei kiinnostaa minua tippaakaan, lit. se on minulle verimakkaraa, Blunzn = verimakkara.
blunzwuascht
= täysin yhdentekevää, vrt. subst. Blunzwuascht = verimakkara, vrt. wuascht = adj. yhdentekevä, Wuascht = subst. makkara, myös: Des is ma wuascht!
Bock
= painava kenkä; Då schtöts ma de Bock auf! = Se on minusta kauheaa, lit. se potkaisee painavat kengät jalastani!; Ea håt de Bock aufgschtöt. = Hän on kuollut, lit. hän on potkaissut painavat kengät jalastaan.
Bosnigl
= ilkeä, pahansuopa, pahantahtoinen ihminen
Bredouille
= epämiellyttävä tilanne; i bin in da Bredouille = olen pahassa pulassa. Lainasana ranskasta, bredouille (ranska) = tyhjin toimin/ tyhjin käsin.
Bresl
= panerointijauho, Bresln håm – olla pahantuulinen, Wüst Bresln mit mia? Haluatko riitaa kanssani? Lit. haluatko kanssani panerointijauhoa?
Bschores
= naisen salaa sivuun laittama talousraha, josta mies ei tiedä
bumzua
= umpihumalassa
Butta:
= Ois in Butta = kaikki kunnossa, lit. kaikki voissa; dea foit imma auf de Buttaseitn. = Hän on aina onnekas, lit. hän kaatuu aina voipuolelle. Butta = voi.
Ea liegt auf da Dackn
= hän on sairaana, hän on aivan nääntynyt, lit. hän makaa matolla
i bin total daschlågn
= olen aivan kuitti, lit. kuollut
dålkert
= tyhmä
Didltåpp
= tyhmyri
Depp
= tyhmyri
deppad
= typerä; Bist deppad? = Oletko aivan tyhmä? Bist du deppad! = Hulluutta! Oletko tullut hulluksi! Sei ned so deppad! = Älä ole niin tyhmä!
Dodl
= tyhmyri
Doim
= tyhmyri
Dråchn
= haukkumasana: lohikäärme, pahantahtoisesta naisesta, lit. lohikäärme
Drahdiwabal
= joku, joka ei osaa päättää, vaan kiertää kehää, lit. hyrrä
Dreck
= lika; A so a Dreck! = Sellaista sontaa!
Dreckschleida
= 1 haukkumasana: nainen, joka on aina pälättämässä; 2 auto, jossa on rikkinäinen pakoputki
du schaust drein wia drei Dåg Regnweda.
= Näytät kovin maasi myyneeltä, masentuneelta, lit. näytät kuin kolmen päivän sadesäältä
drieba sein
= 1 olla hullu, 2 olla humaltunut
Duachanånda
= 1 sekasorto, sotku, 2 kaaos. A so a Duachanånda! = Mikä kaaos!
Dunnaweda
= rajuilma. Des gibt a Dunnaweda! = Nyt tulee tupenrapinat!
eineraunzn
= valittaa niin kauan kunnes on saavuttanut päämääränsä
Eun
= 1 pöllö, 2 haukkumasana rumasta naisesta
fad
= pitkäveteinen; Mia is fad! = Olen pitkästynyt!; Des schmeckt fad. = Tämä ei maistu miltään. Lit. Tämä maistuu pitkäveteiseltä.
Fadesse
= negatiivistyyppinen erikoisuus/ omituisuus/ mieli/ tuuli
fäun
= 1 mädätä, lahota, pilaantua, 2 haista. Des fäut mi ån = Se käy hermoilleni; Då fäuts = Täällä haisee.
Feinspitz
= ihminen joka kelpuuttaa vain kalliimmat ja parhaimmat ruoat
Fenstadåg
= päivä kahden pyhäpäivän välissä, päivä joka otetaan usein vapaaksi
Fetznschedl
= tyhmyri
Fisimatentn
= mielettömyys, typeryys
des is fia de Fisch
= tämä on turhaa, lit. tämä on kalalle
Fizzlarei
= hankala tai työläs tai mutkikas työ
Flåschn
= 1 pullo, 2 tyhmyri
Flausn
= mielettömyys, kuvitelma. Dea håt nua Flausn im Schedl. = Hänellä on päässään vain mielettömyyksiä.
wem was z'Fleiß måchn
= tehdä jollekulle jotakin pahaa tahallisesti, lit. tehdä jollekulle jotakin liian ahkerasti. Des håst ma zfleiß gmåcht. = Teit minulle tahallasi ilkeän tempun.
Flohbeidl
= leik. epäluotettava ihminen, lit. kirppupussi
Foafal
= tyhmä tyttö
A so a foischa Hund!
= Senkin petturi! Lit. Senkin petollinen koira!
Fråß
= muona, pahalta maistuva ruoka
Frißling
= syöppö, suursyömäri
Gaas
= vuohi; A so a blede Gaas! = Tuollainen tyhmä vuohi!
A foischa Fuffzga
= pettäjä, joku johon ei voi luottaa, lit. väärennetty vitonen
Hupf in Gadsch!
= lit. Hyppää mutalampeen! = Jätä minut rauhaan!
Gansal
= 1 pieni hanhi, hanhenpoikanen, 2 naiivi tyttö
Gålldibl
= hyvin suuttunut, vihainen ihminen
gaßnarrisch
= ylimielinen, kopea, korkea, uhkarohkea
Gfrett
= tuska, vaiva, kidutus, kipu, rasitus, ponnistus
Gifdschibbe
= 1 sojottava hiustupsu, 2 myrkyllinen ihminen
Gifdschprizzn
= haukkumasana: toraisa, kinaava, nalkuttava nainen, lit. myrkynlevittäjä
Gizi
= raivo, kiukku, vimma. Då kriag i an Gizi! = Raivostun!
Glåsscherbenbongo
= leik. silmälasipäinen
Gramme
= ruma nainen
Grant
= harmi, kiusa, närkästys, suuttumus, paha tuuli
gremassi/ gremassich
= 1 sairas, 2 luulotellusti sairas, 3 jörö, ärtyisä, pahantuulinen
Gschaftlhuaba
= pöyhkeilijä
Gschea
= vaiva, rasitus, epämiellyttävyys. Mit dir håt ma imma so a Gschea. = Sinun kanssasi on aina rettelöitä.
Absoffene Gschicht
= jokin epämiellyttävä, joka on tapahtunut humalassa
Gschistigschasti
= heikkomielisyys, hupsuus
gschragoschert
= kovalla äänellä puhuva
Gschwafl
= lörpötys
Gsöchta
= 1 laiha mies, 2 tyhmyri; a gsöchta Åff = idiootti, lit. tyhmyriapina
a blede Guakn
= tyhmä nainen; Guakn = kurkku.
Gustosticki
= erityisen hyvä palanen, herkkupala (ruoasta)
Gwiaks
= monimutkainen tilanne
Gwirgst
= epämiellyttävyydet, vaikeudet, ikävyydet, harmit
då geh i haaß
= minulla palaa käämit, lit. alan kuumeta
auf des bin i ned haaß
= tämä ei kiinnosta minua, lit. ~en ole kuumana siihen.
Hådalump
= kelvoton ihminen
Hearschåftszeiten!
= Kirottua, lit. herrasväen ajat
Hiafla
= idiootti, typerys
Hianschüßla
= tyhmyri
Hiasl
= tyhmyri
hochgschtochn
= koppava, pystynokkainen, röyhkeä
hoizn
= pelata vilpillisesti ja epärehdisti, jalkapallossa
hoppadadschig
= kömpelö
des is in de Hosn gångan
= se meni pieleen, lit. se meni housuihin
Hudlarei
= hutiloitu työ
Hudriwudri
= pinnallinen ihminen
Hugo
= paha haju, vars. elintarvikkeissa. Des Fleisch håt an' n ausgsprochenen Hugo. = Liha haisee pahalta.
då is a Hund drin
= siinä on vikaa, lit. siinä on koira sisällä.
Hundsdåg
= hyvin kuuma kesäpäivä, lit. koiranpäivä
hundsgemein
= hyvin ilkeä, lit. koiranilkeä
hundsmiad
= hyvin väsynyt, lit. koiranväsynyt
Hundsweda
= koiransää, kurja sää
huschehusche
= kylmyydentunteen ilmaus
Itüpferlreiter
= pikkutarkka
Jogi
= maalaismaisen taitamaton ihminen
jåmmaschåd
= hyvin sääli
Des is ned mei Kaffää!
= Se ei ole minun ongelmani/ minun vastuullani!/ Asia ei kuulu minulle/ asia ei kiinnosta minua vähääkään, lit. se ei ole minun kahvini!
wen duachn Kaukau ziagn
= pitää jotakuta pilkkanaan, lit. vetää joku kaakaon läpi
kapriziert
= oikukas, Kaprítz = tuuli, päähänpinttymä
Kåsperwågler
= päättämätön ihminen, myös: Wiglwogl
Kåtznsprung
= hyvin lyhyt etäisyys, vrt. suomen kivenheiton päässä, lit. kissanhyppäys
Kåtzntisch
= lapsille tarkoitettu extrapöytä perhejuhlissa, lit. kissainpöytä
Kåtznwäsch
= nopea peseytyminen, lit. kissanpesu
Klåmsch
= tyhmyys
Knozer
= epäaktiivinen ihminen, kotikissa, tupajussi
Koffa
= 1 matkalaukku, 2 tyhmyri
Kopfschüssla
= tyhmä ihminen
Kramuri
= sekasotku; epäjärjestys; rihkama, kama, arvoton kama
Kråmpf
= 1 suonenveto, 2 vaikea tilanne. Des is a Kråmpf mit dir! = Sinun kanssasi on aina niin hankalaa!
Kråmpn
= 1 hakku, 2 vanha hevonen, 3 ruma nainen
kråmpensauer
= usein viinistä sanottua: niin hapanta, että siitä saa vatsakrampin, lit. kramppihapan
Krånkensessel
= joku joka on jatkuvasti sairaana
Kräube
= vanha jo viimeisiään vetelevä auto
Krautschtåmpfa
= suuret rumat jalat
Krautwasser
= hapan viini, lit. kaalivesi
Krawäuschani
= meluava ihminen
krepian
= heittää veivinsä, kuolla kurjasti
Krezn
= 1 syyhy, ihosairaus, 2 vaivalloinen, kiusallinen ihminen
kuderwellisch
= siansaksa
Lådsch
= hyväntahtoinen mutta naiivi ihminen
Lamatabl
= ainainen valitus, ruikutus
Låpp
= tahdoton, tyhmä ihminen
Larifari
= 1 mieletön lörpötys, 2 tyhjänpäiväiset, joutavat pikkuseikat, 3 hölynpöly
Leachalschaas
= 1 mitätön asia, turha asia; 2 merkityksetön tai vähäpätöinen asia; lit. leivosenpaska
a beleidigte Lebawuascht
= helposti loukkaantuva ihminen, lit. loukkaantuva maksamakkara
Locherl
= tyhmä, yksinkertainen ihminen
Marandjosef!
= ilmaisee hämmästystä, ällistystä; lit. Maria ja Joosef
Måtzfåtz
= ihminen jolta uupuu päättäväisyyttä/ tahdonlujuutta
mieslsüchtig
= aina huonotuulinen, depressiivinen, turhautunut
Muaks
= 1 vätys; 2 huono työ
muffich
= huonotuulinen, umpimielinen, erakko
Muff
= 1 kiukkuinen, kärttyisä, pahansisuinen, 2 kädenlämmitin
Måch freindliche Nåsnlecha!
= Katso ystävällisesti, lit. tee ystävälliset sieraimet!
bin eh nix neigiarich auf den
= en ole siitä erityisen kiinnostunut, lit. en ole siitä kovin utelias
Neaval
= hermostunut ihminen
niglnåglneich
= upouusi
wem in Nipf nehman
= viedä joltakulta rohkeus
Nockal
= des geht ma aufs Nockal = Se hermostuttaa minua, Nockal tulee italian sanasta gnocchi. Lit. ~se käy gnoccheilleni. Gnocchi (Nockal) viittaa mahdollisesti aivoihin.Gnocchi(/njokki/monikollinen, yksikössä italiaksi gnocco) on alun perin italialaiseen keittiöön kuuluva myky. Gnocchi-mykyjä voidaan valmistaa jauhoista tai perunasta tehdystä taikinasta. Mykyjen sekaan voi olla leivottuna juustoa, lihaa tai mausteita. Nimitystä gnocchi käytetään myös mykyjä kooltaan ja muodoltaan muistuttavasta simpukkapastasta. Yksikössä gnocco saa myös merkityksen: pölvästi, taukki, hölmö.
nörgln
= valittaa
det håt a Hirn wia a Nudlsieb
= hän on kovin unohtelevainen, lit. hänellä on aivot kuin makaronisiivilä
Ois im Oasch.
= kaikki on turhaa(n), lit. kaikki on perseessä.
Des geht ma am Oasch vuabei.
= se on minulle yhdentekevää, lit. se menee perseestäni ohi.
Pådschåchta
= 1 naiivi, hölmö ihminen, 2 avuton ihminen
i bin total parterre
= olen aivan poikki, lit. olen aivan maassa
des is ma powidl
= se on minulle yhdentekevää, lit. se on minulle luumumarmeladia, powidl tulee tšekin kielen sanasta povidla, joka merkitsee luumumarmeladia
Pfiff
= hyvin pieni olut
de is ins Pafäuflaschl gfoin
= hän on liian vahvasti parfymoitu, lit. hän on kompastunut parfyymipulloon
pfui deifl!
= Hyi piru!
Pfusch
= 1 harmaa työ, 2 huonosti tehty työ
Pipipappi
= hyvä ruoka, lastenkieltä
Pleampl
= tyhmyri
plemplèm
= tyhmä, hullu
Radschn
= lörpöttävä nainen
Råschpl
= mahdoton ihminen
wem wås unta de Nåsn reibn
= sanoa jollekulle mielipiteensä, lit. hieroa jotakin jonkun nenän alle
Schlamassl
= 1 epämiellyttävyys, harmi, kiusa, 2 suuri onnettomuuksien ruuhka, 3 kamala kohtalo, vrt. Masl =
onni
Schlawiner
= epäluotettava tyyppi
Remasuri
= kaaos, sekasorto, sotku
ruachln
= tehdä raskasta työtä
Ruamzuzla
= haukkumasana: tyhmä, naiivi ihminen, lit. nauriinnuolija/ juurikkaannuolija
i bin am Sånd
= 1 olen vararikossa, 2 olen nääntynyt, lit. olen hiekassa
i bin saua
= olen vihainen, lit. olen hapan
saudeppad
= erityisen tyhmä, lit. sikatyhmä
Sauweda
= kurja ilma, lit. sikailma
sauschwea
= hyvin vaikea, lit. sikavaikea
im Todngråba von da Schaufe hupfn
= selvitä juuri ja juuri hengissä, lit. hypätä haudankaivajan lapiosta
schludan
= työskennellä huolimattomasti
schmafu
= 1 samantekevä, välinpitämätön, 2 nukkavieru; tulee ranskan sanoista: je m'en fous = viis siitä veisaan
Schmonzes
= mielettömyys, typeryys
Schmus
= 1 mielettömyys, typeryys, 2 kaunis puhe
Spompernadln
= 1 mielettömyys, typeryys, 2 vastaan sanominen, 3 suunsoitto
Schpåtznhian
= tyhmä ihminen, lit. varpusaivo
Schpompanadln
= mielettömyydet, järjettömyydet
den låss ma deppad schteabn
= emme kerro hänelle mitään, lit. annamme hänen kuolla tyhmänä
des zaat si wia a Schtrudltaag
= vaivalloinen/ työläs työ joka kestää aina vain, lit. se venyy/jatkuu kuin piirakkataikina
schwafln
= lörpötellä, puhua paljon
schwassn
1 hiota, 2 juoda paljon alkoholia
dea is mei Soagnågl
= se tuottaa minulle surua/murhetta, lit. se on arkkunaulani
Meina Söö!
=Voi hyvä jumala! Söö = sielu, lit. Sieluni!
tachinian
= olla laiskana, ei työskennellä
Tåppnåchi
= joku joka tulee aina myöhässä
Tepp
= idiootti, typerys
Tråmpl
= taitamaton, tyhmä naisihminen
Tritschtratsch
= lörpötys, jaarittelu, loru
Dea reisst an Trottl åba!
= Hän tekee itsestään idiootin!
Trutschal
= tyhmä, naiivi tyttö
Tschåppal
= 1 pikkulapsi, 2 naiivi tyttö, 3 taitamaton ihminen, poropeukalo
tschechan
= juoda runsaasti alkoholia
tschinågln
= raataa
Tschoch
= raskas työ
umadumdrucksn
= ei halua sanoa mitään
Umurken
= ruma, epäsympaattinen olento
Ungustl
= epämiellyttävä ihminen
vapfuschn
= työskennettä huonosti
si vaschaun
= erehtyä, si in wen vasschaun – rakastua johonkuhun, lit. haksahtaa/erehtyä johonkuhun
Voikoffa
= suuri tyhmyri
Wappla
= tyhmyri
du gehst ma am Wecka
= käyt hermoilleni, lit. käyt hälyttimelleni
Wedl
= saamaton vätys, pässinpää
Wehwedschal
= pieni kipu/kolotus, vrt. saksan Wehwehchen
im Wigl Wogl sei
= ei kyetä päättämään, Wiglwogl = päättämättömyys
wirwarisch
= 1 sekava, 2 sotkuinen, 3 hullu
woiseln
= valittaa kivusta
Woipal
= tyhmä, hölmö ihminen
då is da Wuam drin!
= Nyt ei jokin täsmää!, lit. Siinä on mato sisällä!
Würstl
= 1 pieni makkara, 2 avuton tyhmä ihminen, 3 hevonen
Wuwu
= äksy/ häijy mies (pikkulasten käyttämä sana)
Des is zach!
= Tämä on vaikeaa/ tahmeaa!
Zångan
= 1 pihdit, 2 vihainen nainen
Zechn
= 1 varvas, 2 riitaisa eukko
Zezn
= surumielinen, alituisesti valittava ihminen
Zuckagoschal
= lempinimi suloiselle tytölle
Zumpfalziaga
= leik. besserwisser, kaikkitietävä, viisastelija, vrt. saksan Klugscheisser = lit. viisaudenpaskantaja
Zwidawuazn
= äreä, kiukkuinen, kärttyisä, pahansisuinen ihminen
Zwiderwurzn
= 1 mystinen, huonoa onnea tuova kasvi, 2 apeamielinen ihminen, 3 tunnelmantappaja
16. Luxemburg
Een Af mécht der honnert.
= ~Yhdestä apinasta tulee sata. Apina on tässä kohtaa typeryksen synonyymi ja tarkoittaa, että typeryksillä on taipumus vetää puoleensa toisia typeryksiä imitoimaan puuhiaan. Tätä sanontaa voi käyttää, kun esimerkiksi lapsi tekee jotakin tyhmää, imitoiden muita. Usein näin sanottaessa pyöritellään silmiä, kuin asian vahvistamiseksi vielä lisää. Vrt. Joukossa tyhmyys tiivistyy.
Ech si rose wéi eng Spann.
= erittäin kiukkuinen, lit. olen kiukkuinen kuin hämähäkki. Luultavasti hämähäkkiä käytetään tässä idiomissa ihan vain siksi, että se ei ole se kaikkein sympaattisin hyönteinen.
aus enger Méck en Elefant maachen
= tehdä kärpäsestä härkänen. Lit. tehdä kärpäsestä norsu.
Ech si midd wéi en Hond.
= Olen hyvin väsynyt, lit. olen väsynyt kuin koira.
Ech si krank wéi en Hond.
= olen hyvin sairas, lit. olen sairas kuin koira
Dat war fir d'Kaz.
= Se oli turhaa, lit. se oli kissalle. Mahdollisesti tämän idiomin takana on ajatus kissasta kiittämättömänä: syötät kissaa, mutta et saa siitä mitään kiitokseksi, joten se oli "turhaa". Tätä sanontaa voi käyttää vaikkapa siinä tapauksessa, kun treenin jälkeen syö valtavan kakun – siinä meni treenin hyödyt!
Wann d'Mais sat sinn, ass d'Miel batter.
= Kun hiiret ovat kylläisiä, jauho on kitkerää. Kun olet nälkään nääntymässä, mikä tahansa maistuu taivaalliselta; kun olet kylläinen, et osaa arvostaa edes mitä parhaimpia pihvejä. Vrt. When the mice are full, the flour is bitter.
Bal, ass nach keen Hues an der Fal.
= "Melkein" ei tarkoita jänistä ansassa. Vaikka melkein sait kiinni jäniksen, jäit silti nuolemaan näppejäsi. Tätä sanontaa voi käyttää aina kun melkein onnistuu jossakin, mutta jää aivan pienestä kiinni, että olisi onnistunut.
E gudden Iesel stéisst sech nëmmen eemol.
= Hyvä aasi kompastuu vain kerran. Milloin oli viime kerta, kun teit erheen, et vain yhden kerran vaan myös toisen, ja sanoit itsellesi: "En voi uskoa, että taas tein niin(!?)" Juuri sellaisessa tilanteessa voi käyttää tätä idiomia. Törmääminen sängynpäätyyn, luottaminen johonkuhun johon ei ole luottamista, koskeminen juuri uunista tulleeseen kuumaan lautaseen – me kaikki olemme silloin tällöin yksiä aaseja.
Wann den Hond net geschass hätt, dann hätt en den Hues kritt.
= Jos koira ei olisi kakannut, se olisi saanut kiinni jäniksen. Jälleen klassinen tarina hukatuista mahdollisuuksista. Jälkeenpäin aina tietää mitä olisi pitänyt tehdä ja mitä ei, mutta sillä kertaa tilaisuus meni sivu suun. Tähän idiomiin liittyy myös fatalismi, sillä pakkohan koiran on kakata, kun sillä on hätä, ei se oikein muutoinkaan tehdä voi, joten se ei olisi voinut tehdä loppujen lopuksi mitään toisin saadakseen jäniksen kiinni.
Et schifft wéi eng Sau.
= Sataa kaatamalla, lit. kusee kuin sika.
Et ass kal/waarm wéi eng Sau.
= On kylmä/ lämmin kuin sika. Sanotaan säästä, kun on hyvin kylmä tai lämmin.
Dat ass ënner aller Sau.
= Jokin on shokeeraavan epähyväksyttävää, lit. se on kaikkien sikojen alla/ alapuolella.
Hien ass domm wéi eng Sau.
= Hän on tyhmä kuin sika. Toisinaan käytetään muotoa "d'Sau": d'Sau huet scho rëm verschlof. = Hän nukkui taas pommiin, lit. sika nukkui taas pommiin.
Géi mir net op de Geescht!
= Älä vaivaa/ rassaa minua, lit. ~älä käy henkeni päälle.
Dat ass ënnert aller Klarinette.
= tämä on tyrmistyttävää, alhaista, lit. tämä on kaikkien klarinettien alla.
Du hues eng mat der Broutschéiss.
= Olet hullu/ ihminen joka ei toimi normaalisti/ joka tekee tyhmyyksiä, lit. sinua on lyöty leipälapiolla.
Ech weisen dir wéi den Hues leeft.
= Näytän sinulle kuinka se tehdään, lit. Näytän sinulle kuinka jänö juoksee.
Ech hunn de Kéis.
= Olen kyllästynyt, olen saanut tarpeekseni!, lit. Minulla on juusto.
Hien huet d'Schlappe verluer.
= Hän on menettänyt tilanteen hallinnan, lit. Hän on hukannut tohvelinsa.
Dat geet op keng Kouhaut.
= Tämä on tyrmistyttävää, epätavallista, lit. tämä ei mene lehmänvuodasta.
Leck
d'Kaz do
wou
se keng Buuschten huet!
= lit. Nuole kissaa
sieltä missä sillä ei ole karvoja!
Maach dass d'Kierch am Duerf bleift.
= Älä liioittele, lit. Varmista että kirkko pysyy kylässä.
Du kënns an Daiwelskichen
= Joudut suuriin ongelmiin, lit. Tulet paholaisen keittiöön.
e Schlappschwanz
= pelkuri
e Knaschtert
= paskiainen
en Drecksak
= paskiainen, lit. saastasäkki
en Näischnotz
= tyhjäntoimittaja, lit. ei-mihinkään-hyödyllinen, myös: Näischtert
Mumpitz
= roskapuhe
Quatsch
= roskapuhe
al Hex
= vanha noita
en aarmen Däiwel
= kurja ihminen, lit. paholaisraukka
eng Kaffistut
= juoruilija, lit. kahvilla juoruilija
Wat e Gebraddels!
= Mitä roskaa!
Aarm ewéi eng Kierchemaus
= köyhä kuin kirkonrotta, lit. köyhä kuin kirkonhiiri
op d'Strëmp goen
= ärsyttää jotakuta, lit. kävellä sukille
Papperlapapp
= joutava puhe
Si huet sech d'Aen ausgekrasch.
= Hän itki silmät päästään. Myös: Si huet hiert Häerz ausgeschott. = Hän itki sydäntä särkevästi, vrt. eng: She cried her heart out.
D'Häerz deet mir wéi.
= Sydäntäni raastaa.
Hien mécht sech vill Kappzerbreeches.
= Se tuottaa hänelle suurta päänvaivaa.
Et kascht mir d'Aen aus dem Kapp.
= Se maksaa minulle omaisuuden, lit. Se maksaa minulta silmät päästä.
En ass mam lénkse Fouss vir opgestan.
= Hänen on täytynyt nousta sängystä väärällä jalalla, lit. vasemmalla.
Vill Geschwätz a wéineg Fett mécht moer Zoppen.
= Paljon puhetta mutta vain vähän ymmärrystä aiheesta. Lit. Paljon puhetta ja vähän rasvaa saa aikaan laihan keiton.
Dat huet kee Kapp a kee Schwanz!
= Siinä ei ole mitään järkeä, lit. siinä ei ole päätä eikä häntää.
Du schwätz Kabes.
= Puheissasi ei ole mitään järkeä, lit. Puhut kaalia.
Du hues e Fuerz am Kapp.
= Sinulla on erittäin epärealistisia odotuksia, lit. sinulla on pieru päässäsi.
Du bass sou gescheit wéi e Koup Kräsi!
= Olet idiootti, lit. olet yhtä terävä kuin kasa kiviä!
an e saueren Apel béiszen
= joutua nielemään katkera kalkki, lit. purra hapanta omenaa.
Du
falschen Hond!
= Senkin vilpillinen koira!
Sanotaan, kun tunnetaan, että on tullut pahoin petetyksi.
Virwëtztut!
= Tämä on jotain, mitä vanhemmat sanovat lapselleen, kun tämä on kovin utelias. "Virwëtztut" on karkkipussi, johon on kätketty yllätys.
Du bass vun
alle gudde Geeschter verlooss!
=
Olet
harhateillä tai ainakin menossa sinnepäin, lit. Olet
kaikkien hyvien henkien hylkäämä.
Keng Rous ouni Där.
= Ei ruusua piikitöntä.
All Déierchen säi Pleséierchen.
= Huvinsa kullakin, vrt. It takes all sorts to make a world.
Ouni Fläiss, kee Präis.
= lit. Ilman ahkeruutta, ei palkintoa, vrt. No pain, no gain.
Ëmsoss ass der Doud, e kascht der d'Liewen.
= Vain kuolema on maailmassa ilmaista ja se maksaa ihmiselle tämän elämän.
Vill Käch verdierwen de Bräi.
= Liian monta kokkia pilaa keiton. Lit. Monta kokkia pilaa puuron. Vrt. Too many cooks spoil the broth.
Wann ee vum Wollef schwätzt, ass säi Schwanz net wäit dervun.
= Siinä paha missä mainitaan; kun puhut sudesta, jopas jo näetkin sen hännän, tai ainakaan ei häntänsä kaukana ole. Vrt. Talk of the devil and he will appear.
Onkraut vergeet net.
= Mikä pahan tappaisi, lit. Rikkaruohot eivät koskaan häviä.
E liewt aus der Hand an den Zant.
= Hän elää kädestä suuhun. Lit. Hän elää kädestä hampaaseen.
Hie réiert keng Hand.
= Hän ei laita tikkua ristiin, myös: Hien dréint sech d'Daumen. = Hän pyörittelee peukaloitaan; E réiert keng Oder am Leif. = Hän ei liikauta eväänsäkään, lit. Hän ei liikauta yhtäkään kehonsa jäsentä.
D'Häerz ass him an d'Schung gefall.
= Hänelle meni pupu pöksyyn, lit. Hänen sydämensä putosi hänen kenkiinsä.
Si kräischt sech d'Häerz aus dem Leif.
= Hän itki sydäntäsärkevästi, lit. Hän itki sydämensä ulos kehostaan.
En huet mir säin Häerz ausgeschott.
= Hän vuodatti minulle sydäntään. Lit. hän kaatoi minulle sydämensä.
Déi Drauwe si mir ze sauer, sot de Fox.
= Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista. Lit. rypäleet ovat minulle liian happamia, sanoi kettu.
Si huet Blutt an Tréine geschweesst.
= Hän hikoilee verta ja kyyneliä. Sanotaan äärimmäisestä rasituksesta.
Hien ass e richtegt Schaffpäerd.
= Hän on oikea työjuhta. Lit. työhevonen.
Ech hunn d'Nues voll.
= Olen kyllästynyt, lit. minulla on nenä täynnä.
En huet eng Schrauf lass.
= Hän on tärähtänyt, lit. hänellä on ruuvi löysällä.
Hien ass Feier a Flam fir déi Saach.
= Hän on hulluna siihen, lit. hän on tulena ja liekkinä asiaan. Vrt. olla intoa piukassa.
E schwätzt mir en Ouer vum Kapp.
= Hän puhuu niin että tulen hulluksi, lit. hän puhuu minulta korvan päästä, vrt. eng: He talks my head off.
Dat ass Pech.
= Onpa huono tuuri. Hien hat vill Pech am Liewen. = Hänellä oli elämässä paljon epäonnea.
Ech mopse mech.
= Olen kyllääntynyt.
Wat en Daureschued!
= Mikä suuri sääli!
En ass an den Dreck gefall.
= Hän joutui äärimmäiseen köyhyyteen, lit. Hän putosi likaan/ saastaan.
Keng Freed ouni Leed.
= Ei iloa ilman surua, niin ne vaihtelevat, ja hyvissäkin asioissa on aina jotakin huonoa. Vrt. No joy without annoy.
Jidderee kéiert d'Waasser op seng eege Millen.
= Jokainen ajattelee omaa etuaan, lit. Jokainen huolehtii oman myllynsä vedestä.
Et muss een d'Saachen huele wéi se kommen.
= Asiat on otettava niin kuin ne tulevat.
De Wollef verléiert seng Hoer, ma net seng Naupen.
= Paha luonteenlaatu ei muuksi muutu. Susi muuttaa väriään muttei metkujaan.
Aller gudder Dénge sin dräi.
= Hyvät asiat tulevat kolmittain.
Dommheet a Stolz wuessen op engem Holz.
= Tyhmyys ja ylpeys ovat toisilleen sukua, lit. tyhmyys ja ylpeys kasvavat samasta puusta.
besoff ewéi eng Sau
= umpitunnelissa, lit. juopunut kuin sika
besoff ewéi de Männchen am Liicht
= umpitunnelissa, lit. juopunut kuin kuu-ukkonen
drénken ewéi honnertdausend Mann
= ryypätä vahvasti, lit. juoda kuin sata tuhatta miestä
een iwwer den Duuscht gedronk hunn
= olla juonut itsensä umpitunneliin, lit. olla juonut itsensä janonsa tuolle puolen, "yli janonsa".
Du bass vum Lämmes gebass!
= Olet tyhmä, toimit typerästi, kehotus lakata tyhmyydet tai raivoaminen, lit. Olet tullut lampaan puremaksi.
Du bass domm wei Stréi.
= Olet tyhmä kuin heinä.
ze domm fir an d'Hell
= todella tyhmä, lit. liian tyhmä helvettiin. En ass ze domm fir an d'Hell. = Hän on todella tyhmä.
Plemmplemm
= hullu. En ass plemmplemm. = Hän on hullu.
angscht a baang
= hyvin suuri pelko. Et ass mer angscht a baang. = Hän on hyvin peloissaan.
batterkal
= purevan kylmä, lit. kitkerän kylmä. Hënt gëtt et batterkal. = Tänä iltana on purevan kylmää.
Brëllhännes
= kiljukurkku. Säi Frënd ass e richtege Brëllhännes. = Hänen ystävänsä on todellinen kiljukurkku.
Combel
= huippu. Dat ass awer de Combel! = Tämä on kyllä kaiken huippu! Ilmentää yleensä tyrmistystä.
Et ass wéi Dag an Nuecht.
= Se on kuin yö ja päivä. Sanotaan täysin yhteensopimattomista asioista tai ihmisistä.
Dëlpes
= idiootti. Wat fir een Dëlpes! = Mikä idiootti!
De Jong ass des Däiwels.
= Poika on hyvin vilkas (pirulainen), lit. poika on paholaisen.
Déi dommste Bauere kréien déi déckste Gromperen.
= Ihmiset eivät saa osakseen onnea neuvokkuutensa mukaan, toisinaan käy tyhmeliineillä onni. Lit. Tyhmimmät maanviljelijät saavat pulleimmat perunat.
Donnerwieder namol!
= Piru vieköön!; Donnerwieder = rajuilma, ukkossää.
doudkrank
= kuolemansairas. Hie war doudkrank. = Hän oli kuolemansairas.
Wat en Dreck!
= Mitä paskaa!; Dreck = lika, saasta.
T'ass mir egal.
= Se on minulle yhdentekevää; T'ass mir quiitschegal! = Se on minulle aivan helvetin yhdentekevää; myös: T'ass mir schäissegal; lit. se on minulle paska-yhdentekevää; myös: pupegal = schäissegal; myös: Et ass mer wurscht = se on minulle yhdentekevää.
Ech si fäerdeg mat den Nerven.
= Minulla on hermot ihan loppu, lit. Minulla on hermot valmiit, myös: Hatt ass mat den Nerven um Enn. = Häneltä on hermot aivan lopussa.
Du flemmz den ganzen Dag.
= Laiskottelet koko päivän.
Dat foxt mech.
= Se hermostuttaa minua.
Dat war eng ganz batter Freed.
= Se oli katkera ilo, jokin ei osoittautunutkaan aivan odotusten mukaiseksi.
Hatt ass mat senger Gedold um Enn.
= Häneltä on nyt kärsivällisyys loppumassa, lit. ~Hän on nyt "kärsivällisyytensä loppukohdassa".
Wat e Gejéimers!
= Mikä valitus; Mikä ulvonta!
Wat e Gesabbels!
= Mitä siansaksaa!
groggy
= aivan poikki, pökerryksissä. Ech si komplett groggy. = Olen aivan poikki, pökerryksissä.
En huet dat Blot vum Himmel versprach.
= Hän lupasi maat ja taivaat, kuun taivaalta, lit. Hän lupasi sinen taivaalta.
Du kënns vun Hipches op Hapches
= Joudut ojasta allikkoon, joudut yhdestä pahasta paikasta toiseen, olet Skyllan ja Kharybdiksen välissä.
Déi klengsten Dommheet ka Konsequenzen hunn.
= Mitä pienimmällä typeryydellä voi olla seurauksia.
Knéckjang
= kitupiikki; Du bass e richtege Knéckjang! = Olet oikea kitupiikki!
Ech sinn um Enn vu menge Kräften.
= Voimani ovat loppumaisillaan, lit. ~olen "voimieni loppumisen" kohdassa.
Et huet batter Tréine grekrasch.
= Hän on itkenyt katkeria kyyneleitä. = Hatt huet gekrasch wéi eng Muedeléin. = lit. Hän on itkenyt kuin Madeleine.
Kuuschtert
= kitupiikki; Wat e Kuuschtert! = Mikä kitupiikki!
Du langweils dech zu Doud.
= Ikävystyt kuoliaaksi.
Et huet der Däiwel am Leif.
= Hän on ilkeä/ raivoissaan; hän on eloisa, lit. hänellä on piru kehossaan.
mat Ach a Krach
= kovalla vaivalla. En huet seng Schoul mat Ach a Krach gepackt. = Hän sai koulunsa päätöksiin hiellä ja tuskalla.
Merde!
= Voi paska!
Fossi
= tollo
Fuzzi
= koominen tyyppi
keen Af
= hyvännäköinen tyyppi, lit. ei apina. Ilmeisesti Af on siten ei niin hyvännäköinen tyyppi, heh!
Tutebatti
= rakastettava pälättäjä, joka on koko ajan äänessä
Klaatschert
= juorukello
Knaasch
= konstailija, vastaanhangoittelija
Wichskommi
= lipevä edustaja, kuten myyjä
Kluckeschëssert
= besserwisser, kaikkitietävä, viisastelija, lit. viisaudenpaskantaja
sech futti schaffen
= työskennellä itsensä äärimmäiseen nääntymykseen asti, futti = tuhottu, kuitti; kuollut.
Fäertert
= jänishousu, myös Fäertaasch, lit. pelkoperse, fäerten = pelätä.
Ech sinn eng Null an der Grammaire.
= Olen surkea kieliopissa, lit. Olen nolla kieliopissa, Null = nolla.
queescht
= huonotuulinen; Wat e queescht Kand! = Onpas huonotuulinen lapsi!
Liewe sat
= elämäänkyllästynyt. En ass dat Liewe sat. = Hän on elämäänkyllästynyt.
Du säifs ewéi en Onk.
= Juot kuin sieni, lit. juot kuin rupikonna.
Am Summer kann et sauwaarm ginn.
= Kesällä voi olla tukahduttavan kuuma, lit. sikakuuma, myös: eng Hëtzt wéi an engem Uewen. = kuumuus kuin uunissa.
d'Sau rausloossen
= juhlia railakkaasti, pistää ranttaliksi, lit. päästää sika ulos.
Driipsert
= vetelys
Hirni
= idiootti
Sténkert
= haisuli, ihmisestä
Tränteler
= hidas ihminen
Wichsert
= liioittelevasti itseään kehuva
Vullemätti
= persereikä, ihmisestä
Et schëtt wéi mat Eemeren.
= Sataa täydeltä taivaalta, lit. sataa kuin ämpäreistä (kaataen), myös: Et reent al Fraen = lit. sataa vanhoja naisia.
schlau wéi e Fuuss
= hyvin viekas. Du bass esou schlau wéi e Fuuss. = Olet hyvin viekas, lit. viekas kuin kettu.
Schnëssert
= pölöttäjä; Du bass e richtege Schnëssert. = Olet oikea pölöttäjä; naisesta myös: Schnësseschen.
déi schrooste Saachen
= asiat jotka ovat pahimpia, huonoimmalla tolalla, traagisimpia, vakavimpia, murehduttavimpia
Dabo
= typerys; Wat ass dat en Dabo! = Mikä typerys!
Stackliddereg
= patalaiska; Hien ass stackliddereg. = Hän on patalaiska.
Dat sinn Topegkeeten!
= Se on tyhmyyttä!
Hien ass a bleift en Topert.
= Hän on ja pysyy typeryksenä.
widderbuuschteg
= äksy, vastahankainen; Schwätz net mat em, en ass haut widderbuuschteg! = Älä puhu hänen kanssaan tänään, hän on äksyllä/ vastahankaisella päällä!
E schafft zu vrecks.
= Hän työskentelee äärimmäiseen uupumukseen asti, itsensä ihan tohjoksi.
Zut!
= Pahus!; Zut, lo hunn ech de Bus verpasst. = Pahus, myöhästyin bussista.
Et muss ee mat deene Päerd fueren, déi een huet!
= On tyydyttävä siihen mitä osakseen saa, lit. on kuljettava sillä hevosella jonka omistaa.
Et muss ee mat deene Meedecher danzen, déi do sinn!
= On tyydyttävä siihen mitä osakseen saa, lit. On tanssittava sen tytön kanssa, jonka saa.
Mat deem kann ee Päerd stielen!
= Hän on hyvin luotettava, lit. hänen kanssaan voi varastaa hevosen!
Elo ass d'Bëtschel fett!
= Nyt on mitta täynnä!, lit. nyt on kili lihava!
engem Bräi em de Mond schmieren
= imarrella kovasti jotakuta, lit. hieroa puuroa jonkun suulle
eng knuspreg Maischen
= rakkaani, lit. eloisa pikkuinen hiirulainen
mäin Hieschen
= rakkaani, lit. pikkuinen pupuseni
17. Namibiansaksa
Namibiansaksa, NAM Släng, on iloinen yhdistelmä saksaa, englantia, afrikaansia ja oshiwamboa. Olen merkinnyt sanan alkuperän aina kun se on ollut tiedossa. (afr. = afrikaans)
änitaim
= koska tahansa, alkuperä: anytime (eng)
awee
= upea, alkuperä: awesome (eng)
Baas
= pomo, alkuperä: baas (afr.)
Babbalas
= krapula, alkuperä: babalaas (afr.)
bänäfittest
= hyötyä, alkuperä:benefit (eng)
Beik
= polkupyörä, alkuperä: bike (eng)
bedonnert
= vihainen; mahtavaa, hienoa, alkuperä: donder (afr.)
beste
= parhaiten; hyvää; alkuperä: beste (afr.)
biersach
= kiireinen, varattu, alkuperä: besig (afr.)
Bietsch
= ranta, alkuperä: beach (eng)
bikkie
= pikkuisen, vähän, alkuperä: bietjie (afr.)
bläi
= onnellinen, tyytyväinen, alkuperä: bly (afr.)
bliksam
= petturi, idiootti, alkuperä: bliksem (afr.)
Bobbian
= paviaani, alkuperä: bobbejaan (afr.)
Bokkie
= lammas, alkuperä:bok (afr.)
Botschotscho
= pikkupoika, alkuperä ei tiedossa
Bottelschtohr
= juomakauppa, alkuperä: bottlestore (eng)
Bring-und-Braai
= grillijuhla, lit. tuo ja paista, alkuperä: braai (afr.)
Bru
= veli, alkuperä: broer (afr.)
Bubpens
= paksu maha, alkuperä: pens (afr.)
Buuz
= alkoholijuoma, alkuperä:booze (eng)
Chamadullas
= hyvin kaukana, alkuperä: gramadoelas (afr.)
charr
= väsynyt, poikki, hermot ihan loppu, huonolla energialla, alkuperä:gaar (afr.)
Chatt
= takapuoli, perse, alkuperä:gat (afr.)
Chattvoll
= hermostunut, mitta täynnä, lit. perse täynnä, alkuperä: gat vol (afr.)
Cherries
= kirsikka; nuori tyttö, alkuperä: cherry (eng)
Chicks
= kananpoika; nuori tyttö, alkuperä: chickens (eng)
chilln
= ottaa auhallisesti, alkuperä: to chill (eng)
Chomm
= ällöttävä aine; sperma, alkuperä: gom (afr.)
Chommie
= hyvä ystävä, alkuperä ei tiedossa
Chocha
= hyönteinen, alkuperä: gogga (afr.)
chottwied
= Herra ties, alkuperä: god weet (afr.)
Coolbox
= kylmälaatikko, alkuperä: coolbox (eng)
dämitsch
= vahingoittaa, alkuperä: damage (eng)
desseiden
= päättää, alkuperä: decide (eng)
diep-in-die-kak
= syvällä ongelmissa, lit. syvällä kakassa, alkuperä: diep in de kak (afr.)
donnert
= vihainen, aggressiivinen, alkuperä: donder = ukkonen (afr.)
dronk
= humalassa, alkuperä: dronk (afr.)
eidelt
= joutilas, toimeton, laiska, alkuperä: idle (eng)
Eintach
= eräänä päivänä, alkuperä: einen Tag (saksa)
enjoin
= nauttia, alkuperä: enjoy (eng)
fackt
= paskana, kusessa, alkuperä: fucked (eng)
fähnsie
= hieno, tyylikäs, alkuperä: fancy (eng)
fain
= hieno, alkuperä: fine (eng)
Fait
= tappelu, alkuperä: fight (eng)
fannie
= hauska, alkuperä: funny (eng)
Fiehtscha
= piirre, alkuperä: feature (eng)
Fuhl
= idiootti, alkuperä:fool (eng)
Gäime
= peli, alkuperä: game (eng)
Gais
= kaverit, alkuperä: guys (eng)
Gattz
= sisu, uskallus, alkuperä: guts (eng)
Ghazzie
= kollega, ystävä, ei tietoa alkuperästä
Görl
= tyttö, alkuperä: girl (eng)
Hakahanna!
= vauhtia nyt, hanaa!, ei tietoa alkuperästä
Häng-Ouwa
= krapula, alkuperä: hangover (eng)
hewie
painava, alkuperä: heavy (eng)
Huzit?
= Miten menee?, alkuperä: Hoe is dit? (afr.)
ihga
= innokas, alkuperä: eager (eng)
Jakkals
= 1 shakaali, 2 kavala/ kiero/ viekas ihminen, alkuperä: jakkals (afr.)
Jangsta
= nuori ihminen, alkuperä: youngster (eng)
jesses
= Voi Jeesus!, alkuperä: Jesus (afr.)
Jopp
= työ, alkuperä: job (eng)
junäimit
= "sen sellaista", "ja vaikka mitä", alkuperä: you name it (eng)
juhtsch
= valtava, alkuperä: huge (eng)
Käsch
= raha, alkuperä: cash (eng)
Kahr
= auto, alkuperä:car (eng)
Kak-schtorie!
= paskapuhetta!, alkuperä: kak (afr.); story (eng)
Kanatschi
= nuori tyttö tai poika: alkuperä: kanatschi (oshiwambo)
keine-Kaans
= ei mitään mahista, alkuperä: geen kans (afr.)
keine-Klu
= ei aavistustakaan, alkuperä: keine (saksa) + clue (eng)
konfackjuläited
= hämmentynyt, alkuperä: con-fuck-u-lated (eng): rude slang "Thrown into a state of confusion or chaos".
Konnekschon
= yhteys, alkuperä: connection (eng)
Larie-Farie
= mielettömyys, typeryys, tyhmyys, hölynpöly, työnjäljestä: huono, alkuperä: Larifari (saksa)
Lekka
= herkullinen; vastattaessa voinnintiedusteluun näin voidaan vastata, kun menee erityisen hyvin, alkuperä:lekker (afr.)
Lekkas
= makeiset, lit. herkulliset, alkuperä: lekker (afr.)
Maa
= äiti, alkuperä: ma (afr.)
Maat
= hyvä ystävä, alkuperä: maat (afr.)
manschies
= äärimmäisen nälkäinen, alkuperä: munchies (eng): "If someone gets the munchies, they suddenly feel a strong desire to eat a snack or something sweet, especially when they have been taking drugs." [informal]
miehnwail
= sillä välin, alkuperä: meanwhile (eng)
moff
= ihan poikki, väsynyt, alkuperä epäselvä
much
= uupunut, väsynyt, alkuperä: moeg (afr.)
nauwa
= kaikki hyvin, alkuperä: nawa (oshiwambo )
newwa
= ei koskaan, alkuperä: never (eng)
Njus
= uutiset, alkuperä:news (eng)
ohne-Kak
= ihan totta, todellakin, lit. ilman-paskaa, alkuperä: ohne Scheiss (saksa)
oreit
= okei, alkuperä: allright (eng)
outomätick
= automaatti, automaattisesti; alkuperä: automatic (eng)
Päin/päin
= kipu; maksaa; alkuperä:pain; pay (eng.)
Paua
= voima, alkuperä: power (eng)
Piep-poll
= lintu, alkuperä epäselvä
plentie
= paljon, tarpeeksi, kasa, alkuperä: plenty (eng)
Puppoll
= idiootti, lit. persereikä, alkuperä: poep hol (afr.)
pusskass
= 1 aivan poikki, 2 umpikännissä niin ettei enää tiedä, mikä maa mikä valuutta, alkuperä: poes, kas (afr.)
roff
= raaka, kova, karkea, alkuperä: rough (eng)
Ruhmas
= huhut, alkuperä: rumours (eng)
saffan
= kärsiä, alkuperä: suffer (eng)
samhau
= jotenkin, alkuperä: some how (eng)
sänks
= kiitos, alkuperä:thanks (eng)
Schlappchatt
= vetelys, lit. velttoperse, alkuperä: slap, gat (afr.)
schmart
= kaunis, alkuperä: smart (eng)
seksie
= viehättävä, kuuma, alkuperä: sexy (eng)
Schlaptschips
= ranskanperunat, alkuperä: slap (afr.)
serwaift
= jäädä henkiin, alkuperä: survive (eng)
siff
= epämiellyttävä, saastainen, ällöttävä, alkuperä epäselvä
Sista
= sisko, alkuperä:sister (eng)
skinnidipping
= alaston, alkuperä: skin (eng)
Stäik
= pihvi, alkuperä: steak (eng)
Stop-die-Lorrie!
= Pysähdy, alkuperä: stop die lorrie (afr.)
Schtorie
= kertomus, alkuperä: story (eng)
swack
= heikko, alkuperä: swak (afr.)
Tafflack
= huono onni, alkuperä:tough luck (eng)
Taffies
= huono onni, alkuperä: tough luck (eng)
Täntrem
= raivokohtaus, alkuperä: tantrum (eng)
tatschen
= koskea, alkuperä: touch (eng)
Tock Tokki
= hyönteinen, alkuperä: toktokkie (afr.)
Trabbel
= ongelma, alkuperä: trouble (eng)
Tronk
= vankila, alkuperä: tronk (afr.)
tschäinscht
= muuttunut, alkuperä: changed (eng)
tschop-tschop!
= vauhtia nyt!, alkuperä: chop chop (eng)
Tschorre
= vanha auto, alkuperä: tjorrie (afr.)
Urippse
= pikkuhyönteinen, alkuperä epäselvä
Wiek-änd
= viikonloppu, alkuperä: weekend (eng)
worrien
= huolehtia, murehtia, alkuperä: worry (eng)
Bettie
= ystävätär, alkuperä: Betty (eng)
bissie
= kiireinen, alkuperä: busy (eng)
Fridsch
= jääkaappi, alkuperä:fridge (eng)
hangballn
= ei tehdä mitään, alkuperä: hang, bal (afr.), vrt. namibiansaksan verbiin chilln – chillata: kun käytetään verbiä hangballn, tehdään vielä vähemmän kuin chillatessa, silloin nimittäin tehdään ei-yhtään-mitään, namibiansaksaksi: "garnix tun"
iehsi
= helppo, alkuperä:easy (eng)
Tschattnie
= persikkamarmeladi, alkuperä:chutney (eng)
18. Hollanti
Idiomeja, sanoja, sanontatapoja, sananlaskuja:
niet om aan te zien
= hirvittävän ruma; [lit. ~ei katsottava]; niet om aan te horen = hirvittävä kuunnella.
dat doet een aanslag op je portemonnee
= jokin maksaa maltaita, lit. se tekee hyökkäyksen lompakkoosi
daar komt de aap uit de mouw
= salaisuus tulee ilmoille, lit. siinä tulee apina hihasta
zo trots als een aap
= ylpeä kuin riikinkukko, lit. ylpeä kuin apina, myös: zo trots als een pauw = lit. ylpeä kuin riikinkukko
zo zat als een aap
kännissä kuin käki, lit. täynnä kuin apina, myös:
zo zat als een varken = täynnä kuin sika
zo zat als een meeuw = täynnä kuin lokki
zo zat als een Zwitser = täynnä kuin sveitsiläinen
zo zat als een kanarie = täynnä kuin kanarialintu
zo zat als een patat (Belgia) = täynnä kuin ranskalainen peruna
dronken als een kanon = kännissä kuin tykki
dat is abracadabra voor mij
= en tajua siitä yhtään mitään
zo stom als het achtereind van een varken
= äärimmäisen tyhmä, lit. tyhmä kuin sian peräpää
zo stom als het achtereind van een koe
= äärimmäisen tyhmä, lit. tyhmä kuin lehmän peräpää
dat is de aard van het beestje
= Sanotaan, kun joku tekee jotakin hirveää tai jotakin, mitä ei voi sietää; teosta syytetään ihmisen (muuttumattomana pidettyä) luonnetta; [lit. se on pedonluonteista].
dat is iets van lange adem
= jokin, joka kestää kauan tai antaa odottaa itseään kauan; [lit. ~se on jotakin joka vaatii pitkän henkäyksen].
een appeltje te schillen hebben met iemand
= olla kana kynittävänä jonkun kanssa, lit. olla pikkuinen omena kuorittavana jonkun kanssa
een appeltje voor de dorst hebben
= olla taloudellinen hätävara pahan päivän varalle, lit. olla pikkuinen omena janoa varten
een grote bah doen
= kakata, lit. tehdä iso hyi
waarom zijn de bananen krom?
= tämä ilmaus on vastakysymys sellaiselle, joka kysyy kysymästä päästyään tyhmiä miksi-kysymyksiä, joihin toinen ei osaa tai halua vastata. Näin voidaan vastata esim. lapselle, joka esittää hankalia miksi-kysymyksiä; [lit. miksi banaanit ovat käyriä?].
aan het bed gekluisterd zijn
= olla sairaana, lit. olla kahdehdittu sänkyyn
het is niet anders
= niin se nyt vain on; ei ole enää mitään tehtävissä; [lit. se ei ole toisin]; myös: jammer maar helaas = [lit. harmi, mutta valitettavasti]. Myös: Zo is het en niet anders. = Näin asia aivan satavarmasti on.
duizend angsten uitstaan
= olla hyvin peloissaan; [lit. kestää/ sietää tuhat pelkoa]; vrt. duizend doden sterven = 1) olla hyvin peloissaan; 2) joutua kamppailemaan niin raskaissa olosuhteissa, että alkaa jo tuntea kerta toisensa jälkeen kuolevansa, [lit. kuolla tuhat kuolemaa].
door de zure appel heen bijten
= joutua käymään läpi jotakin epämiellyttävää ennen kuin saa jotakin miellyttävää; [lit. haukata happaman omenan läpi]. Ajatuksena on se, että ensihaukkaisu omenasta tuntuu usein happamalta, mutta siinä syödessä maku muuttuu raikkaaksi ja miellyttäväksi.
het zout in de pap
= se jokin, joka tekee jostakin asiasta kiehtovan puoleensavetävän, lit. puuron suola, vrt. suomen: elämän suola
het zout in de pap niet verdienen
= tienata hyvin huonosti, lit. ei tienata suolaa(kaan) puuroonsa
iemands bloed wel kunnen drinken
= vihata jotakuta hirveän paljon; [lit. voida hyvinkin juoda jonkun verta].
als een blok voor iemand vallen
= rakastua johonkuhun korviaan myöten, lit.kaatua kuin pölkky jonkun eteen
daar kan ik boeken over vol schrijven
= voisin kertoa siitä vaikka kuinka paljon, lit. siitä voin kirjoittaa kokonaisia kirjoja
rare bokkensprongen maken
= tehdä jotakin hullua, ennalta-arvaamatonta, usein päästäkseen pois vaikeasta tilanteesta; [lit. tehdä kummallisia pukinhypähdyksiä].
duizend bommen en granaten!
= huudahdus, jota käytetään, kun ollaan tyytymättömiä tai yllättyneitä; [lit. tuhat pommia ja granaattia!].
de bomen groeien niet tot in de hemel
= vaikeudet, esim. taloudelliset vaikeudet, eivät ole rajoittamattomia; [lit. puut eivät kasva taivaaseen saakka].
het botert niet tussen hen
= he eivät tule toimeen; [lit. heidän välillään ei kirnuunnu]; het botert niet = se ei onnistu; boteren = kirnuuntua.
een dik belegde boterham verdienen
= tienata hyvin, lit. tienata paksusti täytetty sämpylä
een boterham met tevredenheid
= täytteetön säpylä, lit. sämpylä tyytyväisyydellä
het mankeert hem in de bovenkamer
= hänellä on ruuvi löysällä, ei ole kaikki ihan kotona, hänellä on vintti pimeänä, lit. häneltä puuttuu yläkamarista
in de brand, uit de brand
= näin sanotaan, kun joku joutuu äkisti ongelmiin, mutta ne ratkeavat yhtä äkisti, lit. tulipaloon, tulipalosta
iets door een gekleurde bril sien
= ei tarkastella objektiivisesti, lit. nähdä jokin värillisten silmälasien läpi
een broeder van de natte gemeente
= joku joka juo mielellään ja paljon alkoholia, lit. märän (seura)kunnan veli
een zwakke broeder
= 1) joku, joka ei tule hyvin toimeen toisten kanssa; 2) joku jolta ei pidä odottaa liikoja; [lit. heikko veli].
droog brood eten
= olla köyhä ja pakotettu syömään säästäväisesti; [lit. syödä kuivaa leipää].
zoete broodjes bakken
= yrittää kovasti hyvittää jotakin tai saada jokin tehdyksi jonkun toimesta esim. käyttämällä vahvaa imartelua ja muita suostuttelukeinoja; [lit. leipoa pikkupullia].
ze bruin bakken
= liioitella ja/ tai kerskua, lit. paistaa liian ruskeaksi
een balletje kan raar rollen
= sanotaan tapahtumainkulusta, jota on vaikea etukäteen ennustaa tapahtuvaksi. Tällä ilmaistaan ihmetystä tapahtuman johdosta; [lit. pikkuinen pallo voi kummallisesti vieriä].
dat is ver van mijn bed
= se on kaukana ajatusmaailmastani ja elämismaailmastani; se on minulle eksoottista; [lit. se on kaukana sängystäni].
in zijn bed liggen te rotten
= nukkua puolen päivää, lit. mädäntyä sängyssään, myös: in zijn nest liggen te rotten = lit. mädäntyä pesässään, myös: in zijn bed liggen stinken = lit. maata sängyssään haisemassa, in zijn nest liggen stinken = lit. maata pesässään haisemassa
zo sterk als een beer
= erittäin vahva, lit. vahva kuin karhu
zo sterk als een paard
= erittäin vahva, lit. vahva kuin hevonen
als de kalveren op het ijs dansen
= ei koskaan; kun lehmät lentää, lit. kun vasikat tanssivat jäällä
iemand gouden bergen beloven
= luvata jollekulle maat ja taivaat, lit. luvata jollekulle kultaiset vuoret
iemand koeien met gouden hoorns beloven
= luvata jollekulle maat ja taivaat, lit. luvata jollekulle lehmiä kultaisilla sarvilla
geen klein bier
= ei mikään pikkujuttu, jotakin erittäin tärkeää, lit. ei mikään pieni olut
een bezige bij
= ahkera, aina työn touhussa oleva, lit. ahkeroiva mehiläinen
ik sta ermee op en ik ga ermee naar bed
= ajattelen asiaa jatkuvalla syötöllä, en saa sitä pois mielestäni; [lit. nousen sen kanssa ylös ja menen sen kanssa nukkumaan].
dat tart elke beschrijving
= tilanne on niin vakava, että se uhmaa kaikkia kuvitelmia; [lit. se uhmaa jokaista kuvausta];tarten = uhmata, ärsyttää, haastaa.
zich blauw betalen van iets
= maksaa itsensä kipeäksi jotakin; [lit. maksaa itsensä siniseksi jostakin].
iets blauwblauw laten
= jättää jokin sillensä, ei puhua enää jostakin, lit. jättää jokin sinisiniseksi
van gekkigheid niet weten wat je moet doen
= olla epätoivoinen, toivoton, olla vailla ratkaisua; [lit. hulluudesta ei tietää mitä tulee tehdä].
de buik vol hebben van iets
= saada jostakin enemmän kuin tarpeekseen, olla täynnä jotakin; [lit. olla vatsa täynnä jotakin].
stinken als een bunzing
= haista kuin haisunäätä, lit. haista kuin hilleri. Tätä ilmaista voidaan käyttää niin ihmisistä kuin eläimistä.
dat is Chinees voor mij
= se on minulle hepreaa, lit. se on minulle kiinaa, myös:
dat is Grieks voor mij = se on minulle hepreaa, lit. se on minulle kreikkaa
dat is Hebreeuws voor mij = se on minulle hepreaa, lit. se on minulle hepreaa
dat is Sanskriet voor mij = se on minulle hepreaa, lit. se on minulle sanskriittia
vrt.
daar is geen woord Frans bij = se on täysin selvää, lit. siinä ei ole sanaakaan ranskaa
daar is geen woord Spaans bij = se on täysin selvää, lit. siinä ei ole sanaakaan espanjaa
spreek ik soms Chinees?
= näin sanotaan, kun toinen katsoo niin kuin ei olisi ymmärtänyt yhtään mitään toisen puheesta, kun sanoja taas ajattelee ilmaisseensa asiansa hyvinkin selkeästi, tai näin sanotaan kun toinen ei vastaa selkeästi esitettyyn kysymykseen, [lit. puhunko kenties kiinaa?].
daar kan ik geen chokola van maken
= näin sanotaan, kun ei ymmärretä yhtään mitään siitä, mistä toinen puhuu, kun ei ymmärretä mitä ihmettä saadulla informaatiolla pitäisi tehdä. Yleensä tällä viitataan sekavasti esitettyyn asiaan ja/tai puheeseen, joka vilisee käsittämätöntä jargonia. Lit. siitä en voi tehdä suklaata.
het kan niet alle dagen feest zijn
= aina ei voi olla elo juhlaa ja helppoa, lit. kaikki päivät eivät voi olla juhlaa
van de dag een nacht maken
= juhlia tai tehdä töitä myöhään yöhön, lit. tehdä päivästä yö
zijn zuurverdiende geld
= rahat, jotka on tienattu kovalla työllä; [lit. hänen happamana tienaamansa rahat] (tehden epämiellyttävää työtä). (zuur = onaangenaam = epämiellyttävä, lit. hapan).
van God en iedereen verlaten
= aivan yksin, äärimmäisen yksinäinen; [lit. Jumalan ja jokaisen hylkäämä].
ik ben wel goed maar niet gek
= autan mielelläni, mutta sille on olemassa jokin raja, lit. olen hyvänlainen, mutta en hölmö
een zekere gelegenheid
= wc, lit. varma tilaisuus, eufemismi wc:lle, myös: het kleinste kamertje = lit. pikkuisin pikkuinen huone; on myös ilmaisu: gaan waar de keizer te voet gaat = lit. mennä sinne mihin keisari menee jalkaisin
dronken van geluk zijn
= olla onnensa kukkuloilla, lit. olla humaltunut onnesta
genadebrood eten
= olla riippuvainen jonkun armeliaisuudesta, lit. syödä armoleipää
een geschenk uit die hemel
= jokin, joka tulee yllättäen ja on hyvin tervetullut, lit. lahja taivaasta
een gezicht als een donderwolk
= hyvin vihaiset kasvot, lit. kasvot kuin ukkospilvi
alles doen wat God verboden heeft
= tehdä mitä mielii normeista välittämättä, viitaten esimerkiksi kännäilyyn ja seksiseikkailuihin, sanonnan alkuperä on Raamatun Kymmenessä käskyssä, lit. tehdä kaikkea, mitä Jumala on kieltänyt
leven als God in Frankrijk
= elää vailla huolenhäivää, nauttia elämästä laiskana, lit. elää kuin Jumala Ranskassa
te veel van het goede
= niin paljon hyvää että se jo menettää makunsa; [lit. liian paljon hyvää].
goedkoop is duurkoop
= halpa tulee usein kalliiksi; [lit. ~halpa ostos on kallis ostos].
luisteren of het gras groeit
= leik. laiskotella, lit. kuunnella kasvaako ruoho
het te grijs maken
= mennä liian pitkälle, liioitella liian vahvasti, lit. tehdä siitä liian harmaa. On epäselvää, miksi väriksi on valikoitunut juuri harmaa. Idiomista löytyy kuitenkin toinenkin muotoilu: het te bont maken = lit. tehdä siitä liian värikäs; bont = värikäs, kirjava; sekalainen
groen en geel zien van nijd
= olla hyvin kateellinen, lit. nähdä vihreää ja keltaista kateudesta, myös: groen en geel zien van jaloezie
hardlopers zijn doodlopers
= käytetään hätäilevästä, joka tuhlaa liikaa energiaa puuhan alussa, ja ei sen vuoksi saa puuhaa saatetuksi loppuun tai onnistuu siinä vain vaivoin; joskus sanontaa käytetään ilmaisemaan ajatusta siitä, että hoppu ei ole hyväksi; [lit. ~ juoksevat ovat umpikujaan kulkevia]; vrt. doodlopende weg = umpikuja.
de witte hel
= käytetään lumisesta maisemasta, paikasta jossa on paljon lunta, jäätä ja hirmuisen kylmä. Esim. Pohjoisnavasta, missä elämä on täynnä puutetta, hätää ja vaaroja, olosuhteiden siten vertautuen Helvettiin; [lit. valkoinen helvetti].
de groene hel
= tiheä viidakko, sademetsä vaaroineen ja kuumine olosuhteineen, lit. vihreä helvetti
hersens van een garnaal hebben
= olla tyhmä, yksinkertainen, lit. olla katkaravun aivot
zo ziek als een hond/ zo moe als een hond
= hyvin sairas/ hyvin väsynyt; [lit. sairas/väsynyt kuin koira]; vrt. misselijk als een kat = [lit. pahoinvointinen kuin kissa].
een hondenleven hebben
= elää huonoa, kurjaa, surkeaa elämää; [lit. elää koiranelämää].
de hond in de pot vinden
= tulla liian myöhään kotiin ja huomata, että kaikki ruoka on jo syöty, voidaan käyttää myös laajemmassa merkityksessä: ei saada mitään, koska kaikki on mennyt jo toisille. Ennen vanhaan ja vielä nykyisinkin koiran annetaan nuolla lopuksi astiat. Lit. löytää koira padasta. Joissakin paikoissa (esim. Limburg) idiomiin sijoitetaan koiran sijasta kissa, kat (in de pot vinden), joka nuolee astiat puhtaiksi.
niet meer weten van wel hout pijlen te maken
= olla epätoivoissaan; olla tilanteessa, josta ei näy olevan ulospääsyä; [lit. ~ei enää tietää kuinka tehdä nuolia puusta] = met de handen in het haar = [lit. kädet tukassa].
het onderste uit de kan willen hebben
= haluta parasta, viimeiseenkin tippaan asti, ja mennä sen vuoksi äärimmäisyyksiin; [lit. haluta kaikki kannusta viimeiseen tippaan asti].
wie het onderste uit de kan will hebben, krijgt het lid op de neus
= se joka hamuaa liian paljon, ei saa usein mitään, tai joutuu pettymään; [lit. se joka haluaa kannusta viimeisenkin tipan, saa kannen nenälleen]. Vrt. Ahneella on paskanen loppu. On myös lyhyt muoto: het lid op de neus krijgen = lit. saada kansi nenälleen
zich groen en geel ergeren
= kiukustua tulisesti; [lit. kiukustua vihreäksi ja keltaiseksi].
zo bang als een wezel
= hyvin peloissaan, lit. yhtä peloissaan kuin lumikko, myös: zo bang als een haas = lit. yhtä peloissaan kuin jänis
het klokje van gehoorzaamheid
= 1) lapsien nukkumaanmenohetki; 2) hetki, jona on jatkettava jonkin työn tai askareen tekemistä ("velvollisuus kutsuu"); [lit. kuuliaisuuden pikkuinen kellonen vainen].
in zijn knollentuin zijn
= olla mieluisassa tilanteessa, olla asiat mieluisalla tolalla, lit. olla naurismaallaan; jänikset ovat hulluina nauriisiin ja siten viihtyvät naurismaalla, sanontatapa on luultavasti tästä peräisin.
je kan nooit weten hoe een koe een haas vangt
= joskus merkillisten onnenkantamoisten saattelemana voi mahdollistua asia, jota on vaikea kuvitella tapahtuvaksi, lit. koskaan ei voi tietää, kuinka lehmä saa kiinni jäniksen. Ilmeisesti tämä sanontatapa on sukua sille, kuinka toisinaan sokeakin voi löytää jyvän.
de koek is op
= näin sanotaan, kun jokin mukava asia tai iloinen tapahtuma päättyy; [lit. kakku* (tai: leivonnaiset) on nyt loppu]. koek = kakku, leivos, leivonnaiset.
iemand een koekje van eigen deeg geven
= antaa jonkun maistaa omaa lääkettään, lit. antaa jollekulle tämän omasta taikinasta tehty pikkuleipänen
koppie koppie hebben
= olla hyvät hoksottimet, olla älliä päässä
je bent niet lekker
= et ole ihan viisas, lit. leik. et ole herkullinen; näin sanotaan, kun joku tekee jotakin odottamatonta, joka ei miellytä. Voidaan sanoa myös: heb je een gaatje in je hoofd?, lit. onko sinulla pikkuinen reikä päässäsi?; lekker = herkullinen (perusmerkitys); sanaa lekker voidaan käyttää hyvin monissa yhteyksissä ja sen merkitys venyy tilanteen mukaan, se on aina jotakin positiivista. Jos joku on todella hyvännäköinen, voidaan hieman vulgaaristi todeta, että hän on lekker ding/ lekker stuk. Jos olosi on mitä parhain, se on ilman muuta lekker. Jos päivä on oikein mukava, se on lekker. Jos ilahdut toisen ehdotuksesta, voit vastata: Lekker! Jos sinulla menee oikein hyvin, voit vastata voinnintiedusteluun: Lekker. Jos nukuit hyvin, voit sanoa:ik heb lekker geslapen. Sama sana on omaksuttu myös afrikaansin kieleen ja myös siinä se on merkitykseltään yhtä venyvä.
een leven hebben als een vlo in een wollen deken
= viettää helppoa ja miellyttävää elämää, laiskotella, lit. olla elämä kuin kirpulla villapeitteessä. Tälle sanontatavalle on sukua: fluitend door het leven gaan = elää huoletonta elämää iloisin mielin, lit. kulkea vihellellen läpi elämän; kun taas elämä on kovaa, voidaan sanoa: het leven gaat niet over rozen = ei ole elämä ruusuilla tanssimista.
geen groot licht zijn
= ei mikään ruudinkeksijä, lit. ei mikään suuri valo
iets onder de leden hebben
= tuntea ensimmäiset sairauden merkit; [lit. olla jotakin jäsenien alla].
aan de verkeerde kant van de dertig zijn
= vanhempi kuin 30-vuotias; olla vanha; [lit. olla kolmenkympin väärällä puolella]; On myös versiot: aan de verkeerde kant van de veertig zijn/ aan de verkeerde kant van de vijftig zijn. = olla 40:n/ olla 50:n väärällä puolella.
alles uit de kast halen
= tehdä jonkin eteen aivan kaikki voitavansa ja vähän päälle, lit. hakea kaikki komerosta/ kaapista
de kat in de gordijnen jagen
= suututtaa joku, provosoida jotakuta, lit. ajaa kissa verhoihin. Ahdistettuna kissalla on taipumus kivuta korkeisiin paikkoihin tarkkailemaan. Ilmauksesta löytyy myös versio, josta kissa puuttuu: iemand de gordijnen in jagen = ajaa joku verhoihin.
de kat in het donker knijpen
= tehdä jotakin kiellettyä salaa, usein jotakin ilkeää, toisinaan viitataan seksuaalisiin tekoihin, lit. nipistää kissaa pimeässä
een kat een kat noemen
= puhua asioista niiden oikeilla nimillä, lit. sanoa kissaa kissaksi
een kat in het nauw maakt rare sprongen
= uhkaavassa tilanteessa oleva tekee erikoisia asioita, lit. ahdistettuna kissa tekee kummallisia hyppyjä; joskus käytetään lyhyempääkin muotoa een kat in het nauw, kun viitataan siihen, kuinka joku on ongelmissa; nauw viittaa tässä tukalaan ja ahdistavaan tilanteeseen, lit. kissa tukalassa tilanteessa.
maak dat de kat wijs
= en usko sanaakaan, lit. vakuuta kissa, on myös muoto: maak dat je grootje wijs, lit. vakuuta isoäitisi. Alun perin sanonta kuuluu: Ik geloof je niet, maar de kat (of je grootmoeder) misschien wel. Lit. minä en usko sinua, mutta ehkä/ kenties kissa (tai isoäitisi) uskoo.
een kat in de zak kopen
= ostaa sika säkissä, lit. ostaa kissa säkissä
dat is geen kattenpis
= se ei ole pikkuasia, lit. se ei ole kissanpissa, käytetään myös muotoa: dat is geen kattendrek, lit. se ei ole kissanpaska. Sanonnalla viitataan usein siihen, että kyse ei ole pikkusummasta.
het is kermis in de hel
= sataa ja paistaa aurinko yhtä aikaa, lit. helvetissä on tivoli
kind noch kraai hebben
= olla yksinäinen, ilman perhettä ja ystäviä, lit. ei olla lasta eikä mustavarista. Mahdollisesti variksen sijasta tässä viitataan kuitenkin todellisuudessa kukkoon, nimittäin kraai lienee lyhennetty muoto sanasta kraaien, kukon tuottamasta äänestä, kraaien – kiekua. Siten lit. muoto olisikin ~ei lasta eikä kiekua/ kiekujaa. Mutta on hauskaa ajatella, että kyse olisi variksesta, heh!
geen kip
= ei kanaakaan. Sanotaan, kun jossakin on kovin autiota, myös muodot:
geen hond, lit. ei koiraakaan
geen kat, lit. ei kissaakaan (Belgiassa käytetty muoto)
geen mens, lit. ei yhtäkään ihmistä
geen sterveling, lit. ei kuolevaistakaan
geen levende ziel, lit. ei elävää sieluakaan
anderhalve man en een paardenkop, lit. puolitoista miestä ja hevosenpää
lieverkoekjes worden niet gebakken
= näin sanotaan jollekulle (enimmäkseen lapselle), jolle tarjotaan jotakin, mutta joka tahtoisi tarjotun sijasta saada jotakin muuta; [lit. pikkuisia "mieluummin-keksejä" ei leivota].
dat is één van de melkboer
= näin voidaan sanoa leikkisästi, kun lapsi ei muistuta yhtään isäänsä, lit. se on yksi maitokauppiaan (lapsista)
zich moed indrinken
= juoda jotta saa rohkeutta, lit. juoda itseensä rohkeutta, vrt. englannin: Dutch courage = voima tai itsevarmuus, jonka saa juotuaan muutaman, vrt. beer muscles: miesten taipumus kännipäiten yliarvioida voimansa ja tappelukykynsä.
met molentjes lopen
= olla hullu, lit. kulkea pikku maamyyrien kanssa
met de mond vol tanden staan
= ei tietää, mitä sanoa, olla mykkä, lit. olla suu täynnä hampaita
dat is mosterd na de maaltijd
= nyt on liian myöhäistä; näin sanotaan, kun apu, ratkaisu tai jokin toiminta tulee liian myöhään, tarkoittaen: en tarvitse nyt enää apua; [lit. se on sinappia aterian jälkeen].
het is mossel noch vis
= hän ei ole lintu eikä kala, lit. se ei ole simpukka eikä kala (Belgiassa käytetty ilmaus)
van een mug een olifant maken
= tehdä kärpäsestä härkänen, lit. tehdä hyttysestä norsu
zijn muts staat verkeerd
= hän on pahalla päällä, lit. hänellä on myssy nurinpäin
mijn naam is haas
= en tiedä asiasta mitään, minulla ei ole asian kanssa mitään tekemistä, lit. minun nimeni on jänis
met zijn neus in de boter vallen
= tulla juuri oikealla hetkellä, onnenkantamoisena; myös ironisesti: tulla juuri kun jotakin epämiellyttävää tapahtuu; [lit. kaatua nenälleen voihin].
dat ga ik jou niet aan je neus hangen
= näin voidaan vastata ylen uteliaalle, kun tehdään selväksi, että jokin asia ei hänelle tippaakaan kuulu, lit. en ripusta sitä nenääsi
een frisse neus halen
= käydä happihyppelyllä, pikku kävelyllä, lit. hakea raikas/ vilpoinen nenä
overal met zijn neus bij zijn
= lit. olla joka paikassa nokkineen
in de olie zijn
= olla humalassa, lit. olla öljyssä. Alun perin sanontatapa tulee siitä, kuinka humalaiset kasvot kiiltelevät.
een ongeluk zit in een klein hoekje
= onnettomuus voi kohdata yllättäen, ei tarvita paljoakaan että onnettomuus sattuu kohdalle; [lit. onnettomuus istuu pikkuruisessa nurkkauksessa].
iemand de oren van het hoofd eten
= syödä jonkun ruokia siinä määrin ylettömästi, että häntä uhkaa jo henkilökohtainen konkurssi, lit. syödä joltakulta korvat päästä
iemand de oren van het hoofd kletsen
= lörpöttää tauotta tehden toisen jo hulluksi, lit. lörpöttää korvat irti päästä
slapen als een marmot
= nukkua sikeästi ja syvästi, lit. nukkua kuin murmeli, myös:
slapen als een os, lit. nukkua kuin härkä
slapen als een roos, lit. nukkua kuin ruusu
geen leven hebben
= elää erityisen vaikeissa oloissa; [lit. ei olla elämää].
het leven gaat niet over rozen
= elämä ei ole helppoa, melkein jokainen kokee vastoinkäymisiä elämässä; elämä ei ole ruusuilla tanssimista; [lit. ~elämä ei mene ruusuilla kulkien].
de oren laten hangen
= masentua; [lit. antaa korvien roikkua].
werken als een paard
= työskennellä kovasti, lit. työskennellä kuin hevonen
de eeuwige rust genieten
= olla kuollut, eufemistinen ilmaus, lit. nauttia ikuista rauhaa
in nauwe schoentjes
= olla vaikeuksissa, hankaluuksissa, lit. ahtaissa pikkuisissa kengissä
heb je het ooit zo zout gegeten?
= ilmaisu, jolla osoitetaan hämmästystä oudon tapahtuman johdosta; [lit. oletko syönyt sitä koskaan noin suolaisena?].
zwijgen als vermoord
= vaieta kuin muuri, lit. vaieta kuin murhattu
er zit een luchtje aan
= siinä on jotakin vialla; [lit. ~siihen on jämähtänyt pikkuinen löyhkänen vainen]; lucht = ilma, taivas; luchtje = haju.
naar de kelder gaan
= joutua hunningolle; joutua turmioon; [lit. mennä kellariin]; kelder = kellari; holvi.
iemand het leven zuur maken
= tehdä jonkun elämästä kurjaa; [lit. tehdä jonkun elämästä hapanta].
de laatste loodjes wegen het zwaarst
= työn viimeinen osio vaatii eniten vaivannäköä; [lit. viimeiset pikku lyijyset painavat eniten].
waarom makkelijk doen als het ook moeilijk kan? (iron.)
= ironinen kommentti, kun joku yrittää tehdä jotakin kovin vaikean kautta, tarpeettoman monimutkaisesti; [lit. miksi tehdä helposti, kun voi tehdä myös vaikeasti?].
anderhalve man en een paardenkop
= ei juuri ketään; ilmaisua käytetään, kun osallistujamäärä johonkin tilaisuuteen, kokoukseen tai esitykseen, näytäntöön tm. tilaisuuteen on murheellisen alhainen; [lit. puolitoista miestä ja hevosenpää].
met twee monden spreken/ met twee tongen spreken
= olla kaksinaamainen (dubbelhartig); haluta säilyttää ystävälliset välit kaikkien kanssa; [lit. puhua kahdella suulla/ puhua kahdella kielellä].
nattigheid voelen
= olettaa, että kaikki ei ole kunnossa tai jokin on menossa pieleen; [lit. tuntea märkyys].
een pad vol doornen en distels
= elämänpolku on täynnä vaikeita esteitä; [lit. polku täynnä okaita ja ohdakkeita].
te veel om te sterven, te weinig om van te leven
= näin sanotaan erittäin niukasta toimeentulosta; [lit. liian paljon jotta kuolisi, liian vähän jotta eläisi].
de brutalen hebben de halve wereld
= se, joka on röyhkeä/ilkeä, saa usein tahtonsa läpi tässä maailmassa; [lit. röyhkimyksillä on puoli maailmaa (hallussa)].
het zekere voor het onzekere nemen
= olla varovainen, ei ottaa riskejä; ~varmuuden vuoksi; [lit. pitää varmaa epävarmana].
iemand liever zien gaan dan komen
= ei pitää jostakusta, olla iloinen kun joku häipyy tiehensä; [lit. nähdä jonkun mieluummin lähtevän kuin tulevan].
door een diep dal gaan
= käydä läpi vaikeita aikoja; [lit. kulkea läpi syvän laakson].
zo gek als een deur
= ei ihan viisas, lit. hölmö kuin ovi
het smaakt naar meer
= tätä haluan lisää, lit. se maistuu enemmältä
de tong hangt hem op de schoenen
= hän on äärimmäisen uupunut (fyysisestä rasituksesta), lit. hänen kielensä roikkuu hänen kengillään
een dief van eigen portemonnee zijn
= itseään taloudellisesti vahingoittava, ihminen jolla ei ole taloudellista suunnittelukykyä, lit. oman lompakkonsa varas
ditjes en datjes
= niinä näitä, mitättömiä ja merkityksettömiä asioita, diminutiiviversiot sanoista dit ja dat, tässä diminutiivi korostaa sanojen merkityksessä niiden kantamaa mitättömyyttä ollen merkkinä pejoratiivisuudesta; samaa tarkoittaa myös: koetjes en kalfjes = lit. lehmäset ja pikkuvasikat
onder distels en doornen zaaien
= tuhlata vaivojaan; [lit. kylvää piikkien ja ohdakkeiden alle].
als de dood zijn = zo bang als voor de dood
= olla hyvin peloissaan, [lit. olla kuin kuolema]; olla yhtä peloissaan kuin kuoleman edessä.
duizend doden sterven
= 1) olla hyvin peloissaan; 2) joutua kamppailemaan niin raskaissa olosuhteissa, että alkaa jo tuntea kerta toisensa jälkeen kuolevansa; [lit. tuhat kuolemaa kuolla]; myös: duizend angsten uitstaan, [lit. tuhat pelkoa kestää]; duizend = heel veel.
meer dood dan levend
= melkein kuollut ja sen vuoksi voimaton, sanotaan usein suuren voimainponnistuksen jälkeen; [lit. enemmän kuollut kuin elävä].
op sterven na dood zijn
= olla melkein kuollut, näyttää niin kurjalta, että loppu alkaa olla lähellä; käytetään niin ihmisistä kuin organisaatioista, liikkeistä, prosesseista, kielistä etc. [lit. olla kuolemassa kuoleman jälkeen].
zich dood lachen
= nauraa katketakseen, lit. nauraa itsensä kuoliaaksi, myös:
zich halfdood lachen = nauraa katketakseen, lit. nauraa itsensä puolikuoliaaksi
zich kapot lachen = nauraa katketakseen, lit. nauraa itsensä rikki
zich krom lachen = nauraa katketakseen, lit. nauraa itsensä käyrään
zich slap lachen = nauraa katketakseen, lit. nauraa itsensä veltoksi
zich ziek lachen = nauraa katketakseen, lit. nauraa itsensä sairaaksi
vriezen we dood dan vriezen we dood
= On hyväksyttävä se mitä tulee tapahtumaan, kävi miten kävi, sillä tilanteelle ei luultavasti voi enää mitään, muuta vaihtoehtoa ei vain ole; [lit. jos jäädymme kuoliaiksi, sitten jäädymme kuoliaiksi].
een lui varken
= laiskimus, lit. laiska sika
dat staat bovenaan mijn verlangslijstje
= se on ylinnä toivomuslistallani, sanotaan jostakin, jota kovasti haluttaisiin, lit. se on ylinnä pikkuisella toivomuslistallani
een donkerbruin vermoeden hebben van iets
= olla vahva, synkkä aavistus jostakin, lit. olla tummanruskea aavistus jostakin
zo gezond als een vis
= terve kuin pukki, lit. terve kuin kala
zand erover
= emme puhu siitä sen enempää, lit. santaa sen päälle
dat is mij een doorn in het oog
= asia ärsyttää minua suuresti. [lit. se on minulle piikki silmässä].
in dromenland zijn
= nukkua/ olla tajuttomana; [lit. olla unimaassa].
de droom werd wreed verstoord
= Näin sanotaan, kun äkisti, epämiellyttävällä tavalla, tehdään loppu jonkun autuaallisesta tilasta, jossa hänellä on positiivisia odotuksia. Näin sanotaan myös jos ikävällä tavalla tehdään loppu jonkun kiinnostuksesta hänen tärkeäksi kokemaansa asiaa kohtaan palauttamalla hänet maan pinnalle pilvilinnoistaan, tai kun häiritään jotakin idylliä tai jonkun rauhaa; [lit. unta/ unelmaa julmasti häirittiin].
dubbel zijn in iets
= kamppailla ristiriitaisten, yhteensovittamattomien tunteiden tai taipumusten kanssa; [lit. olla jossakin kaksinkerroin].
alle duivels uit de hel vloeken
= kirota hirveästi; [lit. manata kaikki paholaiset helvetistä].
als je van de duivel spreekt, trap je hem op zijn staart (leik.)
= Näin käy, kun kaksi ihmistä puhuu kolmannesta, joka juuri silloin ilmestyy paikalle; [lit. kun puhut paholaisesta, astut hänen häntänsä päälle]; myös: Als je van de duivel spreekt, zie je zijn hoorns. = Kun puhut paholaisesta, näet hänen sarvensa;Vrt. sa Wenn man den Wolf nennt, kommt er gerennt. = Kun susi mainitaan, se tulee juosten; Speak of an angel and you hear the rustle of his wings. = Puhu enkelistä, niin kuulet sen siipien kahinan.
het is alsof de duivel ermee speelt
= Näin sanotaan, kun ihmetellään, kun jokin sujuu toisin kuin on odotettu tai toivottu, kun tuntuu, että itse pirulla on sormensa pelissä. [lit. on kuin piru pelaisi mukana].
voor de duivel en zijn ouwe moer niet bang zijn
= ei pelätä mitään tässä maailmassa, lit. ei pelkää paholaista eikä hänen vanhaa äitiään - viitataan tosiaan paholaisen äitiin, ei pelkäämättömän äitiin, heh!
een eentje te veel op hebben
= olla ottanut yhden liikaa, lit. ottanut yhden pikkupaukun liikaa (vaikka luultavasti onpi ottanut jo muutamaisenkin "yli janonsa", heh!)
hij zit met een ei
= hänellä on ongelma (Belgiassa käytetty ilmaus); [lit. hän on (istuu) munan kanssa].
aan het eind van zijn Latijn zijn
= olla fyysisesti ja henkisesti uupunut, olla viimeisillä voimilla, lit. olla latinansa lopussa
het einde van het liedje
= lorun loppu, yleensä ikävällä, ei tyydyttävällä tavalla; [lit. pikkuisen laulusen loppu].
klappen als een ekster
= puhua paljon, lit. kälättää kuin harakka
de engelen schudden hun betje uit
= sataa lunta, lit. enkelit ravistelevat petiään
het is alsof er een engeltje op je tong piest
= sanotaan kun ruoka on uskomattoman herkullista, lit. on kuin suloinen enkeli pissaisi kielellesi
een ervaring rijker en een illusie armer
= Tämä on reaktio epäonnistumiseen ja sen tarkoitus on lohduttaa epäonnistunutta; [lit. kokemusta rikkaampana ja illuusiota köyhempänä].
dan heb ik al gegeten en gedronken
= Näin sanotaan, kun on saanut jo ikävän tai tylsän vaikutelman jostakin, mistä johtuen sitä ei tee enää mieli; [lit. sitten olen kaikki syönyt ja juonut].
fabeltjes vertellen
= satuilla, lit. kertoa pikkuisia satuja
feest hebben
= olla kuukautiset, lit. olla juhlat
wat heb ik nou aan mijn fiets hangen?
= Mitä nyt? Mitä nyt tapahtuu? Tämä on hauskanen huudahdus ilmaisemaan hämmästystä. [lit. mitä pyörässäni nyt roikkuu?]
stoned als een garnaal
= pilvessä, huumeissa, lit. pilvessä kuin katkarapu
een gaatje in zijn hoofd hebben
= olla hullu tai hölmö, ei ihan viisas, lit. olla pikkuinen reikä päässään
een gat in de dag slapen
= nukkua sangen pitkään, lit. nukkua reikä päivään, ajatellaan että päivästä on mennyt hukkaan juuri sen reiän verran.
geboren zijn voor iets
= olla hyvin lahjakas ja taitava jossakin, lit. ~olla syntynyt tekemään jotakin
iets met lede ogen aanzien
= vastenmielisyydellä todistaa jotakin tapahtumaa, enimmäkseen niin ettei voi tehdä tilanteessa mitään sen pelastamiseksi; [lit. katsoa jotakin hyvin murheellisin silmin].
een gebed zonder end
= jokin joka kestää ärsyttävän kauan, jokin joka ei tunnu koskaan loppuvan; [lit. loppumaton rukous].
iemand met een gebruiksaanwijzing
= Sanotaan henkilöstä, jota on lähestyttävä varoen. On tiedettävä täsmälleen, mitä tälle ihmiselle voi sanoa ja mitä ei. Tässä ihmistä verrataan hankalaan apparaattiin, jonka toimimaan saamiseksi on aivan pakko tutustua käyttöohjeisiin; [lit. henkilö käyttöohjeen kera]. Tuleepahan mieleen narsistiset ihmiset, heitä on täysin mahdoton miellyttää, kulkipa kuinka munankuorilla tahansa.
zich gek zoeken naar iets
= etsiä jotakin kissojen ja koirien kanssa, etsiä jotakin äärimmäisen intensiivisesti, lit. etsiä itsensä hulluksi
Hemeltjelief!
= Hyvänen aika!; [lit. Rakas pikku taivahainen vainen!] (Hemeltje+lief = lit. pikkuinen taivahainen + rakas); Huudetaan hämmästyksestä tai kauhistuksesta.
bemoieziek
= toisten asioihin puuttumiseen taipuvainen; [lit. sekaantumisenkipeä, huolehtimisenkipeä]; zich bemoeien = huolehtia jostakin; sekaantua johonkin.
kruidje-roer-mij-niet
= 1) mimosa (kasv.); 2) äksy, helposti/ herkästi suuttuva henkilö; [lit. pikkuinen rohto* vainen-älä-minuun-koske]; * kruid = mauste, yrtti, rohto.
kwakkelweer
= epävakainen sää, myös esim. kwakkelwinter = epävakaa talvi
Als men de kat op het spek bindt, wil hij er niet van vreten.
= Rakkautta ei voi pakottaa; [lit. kun kissa sidotaan silavaan, se ei halua syödä sitä].
Als een engel een duivel wordt, is hij de booste van allen.
= kun hyvä ihminen tosissaan suuttuu, hän on ilkein kaikista; [lit. kun enkelistä tulee piru, on hän ilkein kaikista].
Eerst beneveld door de wijn, dan een ekster, dan een zwijn.
= kun ihminen juo liian paljon, hän ei enää tiedä, mitä hän sanoo tai tekee ja käyttäytyy lopulta hyvin säädyttömästi; [lit. ensin humalassa viinistä, sitten harakka, sitten sika].
Geluk en ongeluk wonen onder één dak.
= onni ja onnettomuus liittyy joka asiaan, [lit. onni ja onnettomuus asuvat saman katon alla]. Onni voi nopeasti muuttua epäonneksi, ja päinvastoin.
Na lach komt ach.
= ilon jälkeen tulee suru; [lit. ~naurun jälkeen tulee voihkinta]. Vrt. Illalla juotiin hilpeinä kaljaa, aamulla istuttiin kalpeina hiljaa.
Van een krom hout kwam nooit een rechte staak.
= Pahan ihmisen luonne ei muutu. Luonne on mitä on. [lit. käyrästä puusta ei ole koskaan tullut suoraa.] Vrt. Nuorena se on virsta väännettävä.
Een boze vrouw maakt van 'n engel 'n duivel.
= Äksy nainen saa enkelinkin muuttumaan piruksi. Äksy nainen saa mitä lauhkeimmankin lampaan hermostumaan. [lit. äksy nainen tekee enkelistä paholaisen.]
Als het huwelijk is om het gelletje, dan wordt het vaak een helletje.
= kun nai rahaa, se tietää usein helvettiä; [lit. kun avioliitossa on kyse rahasta, siitä tulee usein pikkuinen helvetti]; vrt. eng. Never marry for money, ye'll borrow it cheaper./ He that marries for wealth, sells his liberty.
Grijs haar, wijs haar.
= Vanhuus ja viisaus. Vanhoilla ihmisillä on paljon elämänkokemusta ja elämänviisautta; [lit. harmaa tukka, viisas tukka]; vrt. With age comes wisdom.
Ieder heeft zijn spinter = Wij allen struikelen in veel.
= Kullakin on vikansa. = Me kaikki kompastelemme monessa. Kukaan ei ole täydellinen. vrt. Flesh is frail.
Elke gek heeft zijn gebrek.
= Jokaisella on vikansa/ puutteensa; [lit. jokaisella hullulla/ hölmöllä on vikansa].
Onze-Lieve-Heer heeft rare kostgangers.
= Kaikkea se leipä elättää; jotkut ihmiset ovat omituisia; [lit. rakkaalla Herrallamme on kummallisia täysihoitolaisia]. Vrt. It takes all sorts to make a world. kostganger = täysihoitolainen
Een vos verliest wel zijn haren, maar niet zijn streken.
= Ihmisen luonne ei muutu iän myötä, vaan hänen piirteensä säilyvät läpi elämän; [lit. kettu menettää kyllä karvansa, muttei metkujansa].
Men kan geen vijgen van distelen lezen.
= Pahat ihmiset eivät tee hyviä tekoja; [lit. ohdakkeista ei saa viikunoita].
Kleine vogeltjes maken kleine nestjes.
= Yksinkertaiset ihmiset tyytyvät vähään; köyhä tyytyy vähään = ~suu säkkiä myöten; [lit. pikkuiset lintuset tekevät pikkuisia pesäsiä.] Vrt. Poor folks are glad of porridge.
Kwaad zijn is menselijk, kwaad blijven duivels.
= Vihaisuus on inhimillistä, vihan hautominen paholaismaista.
Doe varkens goed, dan krijg je spek. Doe mensen goed, dan krijg je drek.
= Hyvät teot eivät tule useinkaan palkituiksi asianmukaisella tavalla. Kun kohtelet eläintä ystävällisesti, metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan, mutta teepä ihmiselle oikein, niin saat pelkkää paskaa niskaan; [lit. Tee sioille hyvää, saat silavaa/ läskiä. Tee ihmisille hyvää, saat paskaa.]; spek = silava, läski; drek = paska.
Hoe groter geest, hoe groter beest.
= Mitä suurempi sielu, sitä mittavammat paheet. Lahjakkaat ihmiset elävät usein irstaasti; [lit. Mitä suurempi henki, sitä suurempi peto.] Vrt. Great men have great faults.
Geduld is een bitter kruid, maar draagt goede vrucht.
= Kärsivällisyys on katkera hyve (kruid = yrtti), mutta se kantaa hyvää hedelmää.
Wie zich tot schaap maakt, wordt door de wolven gevreten.
= Se joka ei kunnioita itseään/ elää toisia miellyttäen, joutuu muiden tallaamaksi. [lit. Se, joka tekee itsestään lampaan, tulee susien syömäksi.]
Al te goed is buurmans gek.
= ~Kesystä linnusta kaikki höyhenet kynitään = Liian kilttiä naapuri pitää pilkkanaan ja käyttää hyväkseen. Kun ihminen on liian hyvänlainen, toiset käyttävät hänen kiltteyttään hyväksi; [lit. Aivan liian hyvä on naapurin hölmö].
Allemans vriend is allemans gek.
= Se joka on kaikkien ystävä on kaikkien hölmö; [lit. Kaikkien ystävä on kaikkien hölmö].
De luiste varkens krijgen de beste eikels.
= Se joka palkan ansaitsisi, jää sitä ilman; [lit. Laiskat porsaat saavat parhaat tammenterhot]. Vrt. Into the mouth of a bad dog often falls a good bone.
Waar geld is, daar is de duivel, en waar geen geld is, daar is hij tweemal./ Waar geld is, daar is de duivel, en waar geen geld is, daar is de duivel en zijn moeder.
= Raha tuo rauhattomuutta, rahattomuus vielä enemmän; [lit. Siellä, missä on rahaa, on paholainen; siellä missä ei ole rahaa, on hän tuplaten./ Siellä, missä on rahaa, on paholainen; siellä missä ei ole rahaa, on paholainen ja hänen äitinsä.] Vrt. The poorer one is the more devils one meets. When we have gold, we are in fear, when we have none, we are in danger.
Als een ezel het te goed heeft, gaat hij op het ijs dansen.
= Kun ihmisellä menee liian hyvin, hän alkaa mennä teoissaan kohtuuttomuuksiin; [lit. kun aasilla menee liian hyvin, se menee jäälle tanssimaan]; vrt. Too much money makes one mad.
Het zijn sterke benen die de weelde kunnen dragen.
= Rikkaus turmelee usein ihmisen luonteen. Vain vahva ihminen kestää myötämäen. [lit. Ne ovat vahvat jalat, jotka pystyvät kantamaan ylellisyyden.] Vrt. Prosperity discovers vice, adversity virtue.
De goede dagen zijn het allerzwaarst te dragen.
= [lit. Hyvät päivät ovat raskaimpia kantaa.] Kts. edellisen kohdan selitys.
Heden koopman, morgen loopman.
= Tänään pohatta, huomenna puilla paljailla. [lit. Tänään myyntimies, huomenna jalkamies.]
Zeldzaam is aangenaam.
= Pidämme niistä, joita tapaamme harvoin; [lit. Harvoin on miellyttävää.] Toisen vieraanvaraisuutta ei pitäisi asettaa liian usein koetukselle. Vrt. A constant guest is never welcome.
Wie de zwaakste schouders heeft, moet het zwaarste pak dragen.
= Heikoimman osalle lankeaa raskaimman taakan kantaminen; [lit. se jolla on heikoimmat hartiat, joutuu kantamaan raskaimman pakan.]
De een traag, de ander graag.
= Yhden piina, toisen taivas. ~Makuasioista ei käy kiisteleminen. [lit. yhden piina, toisen mielihyvä].
Wie slaapt, zondigt niet.
= Se, joka nukkuu, ei tee syntiä. Jokainen on syntinen.
Zeven uur slapen is goed voor iedereen, min is geestelijk, meer is beestelijk.
= Normaali ihminen tarvitsee 7 tuntia unta. Kohtuus nukkumisessakin. [lit. 7 tuntia unta on hyväksi jokaiselle, vähemmän on hengellistä, enemmän on eläimellistä.] Vrt. Nature requires five, custom takes seven, idleness takes nine and wickedness eleven./ Six hours sleep for a man, seven for a woman, and eight for a fool. Sa: Wer länger schläft als sieben Stund', verschläft sein Leben wie ein Hund. Vrt. nukkua onnensa ohi.
in zeven haasten
= hirveässä kiireessä ja sen vuoksi epähuolellinen, lit. seitsemässä kiireessä. Löytyy myös variantit: in drie haasten (lit. kolmessa kiireessä) ja in tien haasten (kymmenessä kiireessä). Ihminen voi näppärästi näistä kulloinkin valita, mikä sopii kuvaamaan hänen kiireensä tasoa, heh! Moniajoa, moniajoa!
bang zijn zich aan koud water te branden
= olla liioitellun peloissaan tai liioitellun varovainen, lit. pelätä polttavansa itsensä kylmässä vedessä
alles hebben wat zijn hartje begeert
= ei olla mitään vailla, saada kaikki mitä sydän halajaa, lit. olla kaikki mitä hänen pikkuinen sydämensä halajaa
een klein hartje hebben
= olla hyvin arka ja pelokas, lit. olla pieni pikkuinen sydän, myös: Hij heeft een grote mond, maar een klein hartje. Hänellä on suuri suu, mutta pieni sydän. Tällöin ihminen puhuu suuria, mutta teot jäävät rohkeuden puutteen vuoksi olemattomiksi. Sydämen ajatellaan olevan se paikka, missä rohkeus asuu – tai jättää asumatta.
het hart op de tong hebben
= henkilö ei pidättele puheitaan, vaan sanoo suoraan mitä mistäkin ajattelee, lit. olla sydän kielellä
het hart zinkt hem in de schoenen
= hän menettää kaiken rohkeutensa ja lannistuu, lit. hänen sydämensä putoaa hänen kenkiinsä
iemand op het hart trappen
= loukata ja haavoittaa jotakuta syvästi, lit. polkea jonkun sydämen päälle
een hazenhart hebben
= olla raukkamainen. Tätä käytetään jostakusta, joka vaikeuksien tai vaaran uhatessa pötkii matkoihinsa, lit. olla jäniksen sydän.
het hazenpad kiezen
= ottaa jalat alleen, vaaran uhatessa häipyä mahdollisimman nopeasti, lit. valita jänönpolku
een hazenslaapje doen
= nukkua lyhyt hetki kevyesti, lit. tehdä jänönunoset
heilig overtuigd zijn over iets
= olla pomminvarma jostakin, lit. olla pyhän vakuuttunut jostakin
als de hel
= kuin helvetti, käytetään vahvistavana elementtinä ilmauksissa, kuten: stinken als de hel = haista aivan hirveälle, lit. haista kuin helvetti; donker als de hel = sysipimeää, lit. pimeää kuin helvetissä. "Hij stinkt als de hel, maar hij smaakt naar het paradijs" voidaan sanoa indonesialaisesta erittäin pahanhajuisesta durian-hedelmästä, lit. se haisee aivan kaamealle, mutta maistuu paratiisimaisen hyvälle. Durian haisee niin hirveälle, ettei sitä saa tuoda lentokoneeseen ja on arvioitu, että se on maailman kaameimmalta haiseva hedelmä. Maailman kaameimmilta haisevien ruokien listalla se yltää erittäin hyville sijoituksille, en nyt muista kuinka ylös..
Ziekte komt te paard en gaat te voet weg.
= Sairaus tulee äkkiarvaamatta, mutta tekee lähtöä kauan; [lit. Sairaus tulee ratsain, mutta lähtee pois jalan.]
Ouderdom is ziekte genoeg.
= Vanhuudessa on tarpeeksi tautia. Ei tarvita edes tauteja, jo vanhuus yksin riittää tuottamaan kärsimystä. [lit. vanhuudessa on kylliksi sairautta.]
Onkruid vergaat niet.
= Kaikki arvoton on sitkeimmin säilyvää ja elää pisimpään; [lit. rikkaruohot eivät koskaan häviä.]
Heden rood, morgen dood.
= Tänään kukassa, huomenna mullassa. Elämä on hauras. [lit. Tänään punainen (viitannee poskien punaisuuteen, ja siten terveyteen), huomenna kuollut.] Vrt. Today a man, tomorrow none.
Heden ik, morgen gij.
= Kuolema voi osua kohdalle milloin tahansa. [lit. tänään minä, huomenna sinä.]
Pietje de dood maait altijd en overal.
= Kuolemaasi et tiedä; [lit. viikatemies niittää aina ja kaikkialla.]
De dood kent geen almanak.
= Kuolema ei tunne almanakkaa - iskee milloin tahtoo. Kukaan ei tiedä kuolinhetkeään.
Wie luisterd aan de wand, hoort zijn eigen schand.
= Ihmiset puhuvat meistä ikävästi, kun emme ole läsnä. Salakuuntelija kuulee usein itsestään karvaan totuuden. [lit. Se, joka kuuntelee seinän takana, kuulee oman häpeänsä.]
Wie de lusten wil, moet ook de lasten dragen.
= Se, joka tahtoo nauttia, joutuu kärsimään myös sen pahan mitä se tuo (sivutuotteena) mukanaan. [lit. se, joka haluaa nauttia, joutuu kantamaan myös kuorman/ rasitteet.]
Geen lusten zonder lasten.
= Ei iloja, jotka eivät toisi mukanaan jotakin rasitteita.
Geen roosje zonder doornen.
= Ei jyvää ilman akanaa; [lit. ei pikkuista ruusua piikitöntä.]
Elk hart heeft zijn zmart.
= Tuskansa joka sydämellä.
Ieder voelt zijn eigen zeer het best.
= Kukin tuntee kipeän kohtansa parhaiten itse. Me emme voi tuntea toisen kärsimystä. [lit. jokainen tuntee oman tuskansa parhaiten.]
Elke dag heeft genoeg aan zijn eigen kwaad.
= Jokainen päivä tuo tullessaan sen verran suruja, että on paras keskittyä niihin, eikä surra jo huomistakin. [lit. kunkin päivän suruissa on tarpeeksi.]
Komen de tijden, komen de plagen.
= Kukin aika tarjoaa oman piinansa. Ei pidä murehtia etukäteen tulevia murheita ja vastoinkäymisiä; [lit. tulevat ajat, tulevat piinat].
Elk meent dat zijn kruis het zwaarste is.
= Jokainen on sitä mieltä, että hänen oma ristinsä on painavin kantaa.
Daar men 't minst verwacht, springt de haas uit de gracht.
= ~Vahinko ei tule kello kaulassa./ Kun sitä vähiten odottaa, silloin se iskee; [lit. sieltä, mistä vähiten odottaa, hyppää jänis kanavasta.] Vrt. The unexpected always happens.
Men moet het beste hopen, het ergste komt gauw genoeg.
= On toivottava parasta, pahin tulee kyllä riittävän nopeasti.
het geld dat stom is maakt recht wat krom is
= Kun jollakulla on paljon rahaa, hänen huonoja ominaisuuksiaan katsotaan läpi sormien; [lit. raha, joka on mykkää, suoristaa sen, mikä on käyrää].
Een goed zeeman wordt ook weleens nat./ Een goed zeeman valt weleens overboord.
= ~Menee viisaskin vipuun./ Jokaisen päästä löytyy typerä kolkka (Aristoteles); [lit. Hyväkin merenkulkija kastuu toisinaan./ Hyväkin merenkulkija toisinaan lentää laivankannelta veteen.]
In andermans boeken is het duister lezen.
= Me emme voi tietää mitään kanssaihmistemme todellisesta elämästä. On vaikea ymmärtää toisen ihmisen asioita ja arvioida niitä. Toiset ovat meille kuin olemassaolon naapurijärjestelmiä (Emerson käyttää tätä luonnehdintaa verratessaan ihmistä eläimeen tai kasviin, mutta tekisin käsitelaajennuksen niin, että laajentaisin käsitteen koskemaan myös kanssaihmistemme ymmärtämistä.); [lit. toisen kirjoista on hämärä lukea].
Tegen onverstand is geen kruid gewassen.
= Typeryyteen ei ole olemassa lääkettä/ rohtoa. Vrt. sa Gegen Dummheit kämpfen Götter selbst vergebens. Typeryyttä vastaan taistelevat jopa jumalat turhaan.
De dag is nog niet ten avond.
= Älä kiitä päivää ennen kuin se on ohi. Ei pidä huokaista helpotuksesta liian aikaisin; [lit. Päivä ei ole vielä ilta].
Men moet de dag niet voor de avond prijzen.
= kts. edellinen kohta; [lit. Ei pidä ylistää päivää ennen iltaa].
Wat niet is, kan nog komen.
= Se, minkä ei luule tapahtuvan, voi kyllä tapahtua; [lit. Se mitä ei ole voi kyllä tulla].
Tussen de lepel en de mond valt veel pap op de grond.
= Asia voi mennä monessa kohdin pieleen; [lit. lusikan ja suun välillä putoaa paljon puuroa lattialle.] = ~kaikki ei aina mene niin kuin Strömsössä. Vrt. Aina roiskuu kun rapataan. Ei pidä kehua millään asialla ennen kuin se on todellisuudessa mennyt maaliin asti.
Kiezen is verliezen.
= Yksi valinta sulkee toiset valinnat pois. [lit. Valitseminen on menettämistä.] Vrt. You cannot sell the cow and sup the milk.
Wie de roos wil plukken, moet de doornen niet ontzien.
= On otettava vastaan ne kurjat asiat, joita jokin hyvä asia tuo mukanaan; [lit. ~sen, joka haluaa noukkia ruusun, täytyy kärsiä piikeistä]. Vrt. He that fears every grass must not piss in a meadow.
Wie de kern wil smaken, moet eerst de noot kraken.
= Sen, joka tahtoo maistaa pähkinän ydintä, on ensin särjettävä pähkinä. = ~Ahkeruus kovan onnenkin voittaa; [lit. Sen, joka haluaa maistaa ydintä, on ensin särjettävä pähkinä.] Vrt. He that would have the fruit must climb the tree. Usein on kovan vaivannäön takana saavuttaa jotakin jota halajaa.
Zelf is het beste kruid.
= Itse ihminen tekee homman kuin homman parhaiten. Jos haluat homman tehdyksi kunnolla, tee se itse. Jos vain delegoi, niin katua saa; [lit. Itse on paras yrtti].
Wie in vrede leven wil, moet doof, blind en stom zijn.
= Sen, joka haluaa elää rauhassa, on oltava kuuro, sokea ja mykkä. Vrt. He that would live in peace and rest must hear and see and say the best.
Men moet roeien met de riemen die men heeft.
= Ihmisen on soudettava niillä airoilla, jotka hänellä on. Vrt. ranskan bricolage = sovellettuna elämään yleisesti tämä voidaan ymmärtää näin: ihminen pykää kokoon elämänsä aina saatavilla olevista aineksista.
Geen dag zo schoon of men ziet een wolkje.
= Ihmisen elämässä on aina jotakin murhetta, joka Jumalan päivä. [lit. ei niin kirkasta päivää, etteikö pientä pilveä taivaalla.]
Het zoet dat ons het leven brengt, is met veel bitters ondermengd.
= ~Ei pullaa ilman hiivaa joka nostatti taikinan; [lit. Se makea, jonka meille tuo elämä, on paljolla katkeralla varustettu]. Vrt. Schopenhauer: Olemme kaltaisia Fineuksen, jonka ruuan Raivottaret ovat tahrineet syömäkelvottomaksi. Kaikki hyvä on jollakin pahalla pilattu: aivan kuin maksuna saamastamme hyvästä, joudumme vastaanottamaan sen mukana jotakin ikävää, se on kuin olemassaolosta verotusta.
Ongelukken varen mee.
= olemme alati alttiita onnettomuuksille; [lit. onnettomuudet matkaavat mukanamme].
Ongezien kan geschien.
= Se, mitä ei näe tapahtuvaksi, voi tapahtua; [lit. ennakoimaton voi tapahtua].
Schone liedjes duren niet lang.
= Myötämäki ei kauaa kestä; [lit. kauniit pikkuiset lauluset eivät kestä kauan].
Geen koren zonder kaf.
= [lit. ei jyvää ilman akanaa.]
Geen dag zonder nacht.
= [lit. Ei päivää ilman yötä.]
Kleine oorzaken hebben soms grote gevolgen.
= [lit. pienillä syillä on toisinaan suuret seuraukset.]
Als de muis genoeg heeft, is het meel bitter.
= Ei makeaa mahan täydeltä, yltäkylläisyydessäkin pitää pitää jokin kohtuus; [lit. kun hiiri saa tarpeekseen, on jauho kitkerää].
Schone appels zijn ook wel zuur.
= ~Moni kakku päältä kaunis. Kauneus ei ole tae luonteen hyvyydestä; [lit. Kauniit omenat ovat yhtä lailla happamia].
De morgen weet niet wat de avond brengt.
= [lit. aamu ei tiedä mitä ilta tuo tullessaan.]
19. Afrikaans
Sanoja, sananlaskuja & idiomeja
Trou is niks nie, maar die saambly.
= Ei naimisiinmeno vielä mitään, mutta yhdessä pysyminen.
'n Gewaarskude man tel vir twee.
= Parempi katsoa kuin katua. Lit. Harkitsevainen ihminen vastaa kahta.
Wie nie wil hoor nie, moet voel.
= ~Se, joka ei kuuntele hyvää neuvoa, saa tuntea sen nahoissaan. Lit. Sen, joka ei halua kuulla, täytyy tuntea.
Die wysheid kom met die grysheid.
= Vanhenemisen myötä tulee viisaus. Lit. ~Viisaus tulee harmaiden hiusten myötä.
Beter hard geblaas as die mond verbrand.
= ~Parempi huolella harkita kuin epäonnistua kiirehtimisen vuoksi. Parempi huolella (puuroa) puhaltaa viileämmäksi kuin ryhtyä suin päin syömään sitä kuumana ja siten polttaa suunsa.
Wie dan leeft, wie dan zorgt.
= Murehditaan kun on murehtimisen aika. Kullakin päivällä oma murheensa, turha etukäteen murehtia. Vrt. Se on sen päivän murhe.
Elke gek het sy gebrek.
= Jokaisella on vikansa; gek = 1 hullu, 2 tyyppi.
'n Koei kan moontlik 'n haas vang.
= Toisinaan sattuu ihan hullumaisia onnenkantamoisia. Lit. On mahdollista, että lehmä saa kiinni jäniksen.
Jy kan nie vye van dissels pluk nie.
= Ohdakkeista ei voi kerätä viikunoita.
Hy het donkiemelk gedrink.
= hän on tyhmä, lit. hän on juonut aasinmaitoa
pampoenkop
= tyhmä, lit. kurpitsapää
goddelosemenseweer
= rajuilma, lit. jumalattoman-ihmisen-sää
die vuur is nou in die gras
= kurjuus, ahdinko, lit. tuli on nyt ruohikossa
hy praat apetaal
= hän puhuu pötyä, lit. hän puhuu apinankieltä, sanotaan esim. myyjästä
hy praat kak
= hän puhuu paskaa
alle oseane probeer leeg
= hukuttaa surunsa viinaan, lit. yrittää tyhjentää kaikki valtameret
hy en die leeu is nou deurmekaar.
= olla umpitunnelissa, lit. ~hän ja leijona ovat nyt yhdessä
soveel van iets weet as 'n aap van godsdiens
= ei tietää yhtään mitään jostakin, lit. tietää jostakin yhtä paljon kuin apina jumalanpalveluksesta
iemand is 'n beer
= joku on kömpelö, lit. joku on karhu
so bang vir iemand soos 'n haas vir 'n hond
= hyvin peloissaan, lit. pelkää jotakuta niin kuin jänis pelkää koiraa
iemand is 'n jakkals
= joku on viekas ja luihu, lit. joku on shakaali
jakkals sê die druiwe is suur
= happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista, afr.versio: shakaali sanoi että rypäleet ovat happamia
'n Kaal jakkals
= henkilö, joka ei omista mitään, lit. kalju shakaali
so welkom soos 'n kat in 'n melkkamer
= erittäin ei-tervetullut, lit. yhtä tervetullut kuin kissa lypsyhuoneeseen
klein muisies het groot ore
= lapset kuulevat kyllä mitä puhutaan ja on oltava varovainen, mitä puhuu lasten kuullen, lit. pikkuisilla hiirulaisilla on suuret korvat
nie onder 'n uil uitgebroei nie
= ei olla lainkaan niin tyhmä kuin ihmiset ehkä ajattelevat, lit. ei olla pöllön alla haudottu
iemand is 'n nagwolf
= yökyöpeli; ihminen joka valvoo pitkälle yöhön työskennellen tai etsien nautintoa, lit. joku on yösusi
N' Randeier broei nooit 'n gesonde kuiken uit nie.
= Ei omena kauas puusta putoa. Lit. Huonosta munasta ei tule tervettä kananpoikaa.
Al dra bobbejaan 'n goue ring, hy bly 'n lelike ding.
= Ihmisen luonne on muuttumaton. Lit. Vaikka laittaisit paviaanille kultaisen sormuksen, se on ja pysyy rumana otuksena.
Hoe hoër gevlieg, hoe harder geval.
= Mitä menestyneempi, sitä kovemmin putoaa. Lit. ~Mitä korkeammalla lentää, sitä kovempi on putoaminen.
Jou brood aan albei kante gebotter hê
= saada enemmän kuin ansaitsee, lit. olla leipä voideltuna molemmin puolin
Die perd wat die hawer verdien, kryg baiemaal die strooi.
= Hevonen, joka ansaitsisi kauraa, saakin usein olkia. Se, joka tekee työn, ei usein saa siitä ansaitsemaansa palkkaa, vaan sen saa joku toinen.
op droë grond visvang
= 1 käyttää epätarkoituksenmukaisia keinoja jonkin saamiseen, 2 saada tietää salaisuus, lit. kalastaa kuivalla maalla
Honger maak rou bone soet.
= Nälkäinen ei ole nirso. Lit. Nälkä tekee raa'asta luusta makean.
Teen die dood groei nie kruid nie.
= Kuolemaa vastaan ei ole olemassa (ei kasva) rohtoa.
Siekte kom te perd, maar vertrek te voet.
= Sairaus tulee ratsain, lähtee jalan. Sairaus iskee nopeasti, mutta lähtee verkkaisesti.
Bitter in die mond maak die hert gesond.
= Kannattaa syödä kitkerää saavuttaakseen hyvän terveyden. Lääke on usein kitkerää, mutta se tuo terveyden. Lit. Katkera suussa tekee sydämen terveeksi.
Niemand is so doof as hy wat nie wil hoor nie.
= Kukaan ei ole niin kuuro kuin se joka ei halua kuulla.
Die beste perd struikel ook.
= Menee viisaskin vipuun. Jopa ihmisistä parhaat joskus erehtyvät. Lit. Myös parhain hevonen toisinaan kompastelee.
Hy laat die aap uit die mou.
= Hän paljastaa salaisuuden. Lit. hän päästää apinan hihastaan. Vrt. the cat is out of the bag. Vrt. 'n Aap in die mou hê = olla pahankurisia suunnitelmia, lit. olla apina hihassa, vrt. have a monkey up your sleeve.
Hy kry die aapstuipe.
= hän on suunniltaan, lit. hän saa apinakohtauksia
Hy is beenaf op die meisje.
= hän on korviaan myöten rakastunut tyttöön, lit. häneltä on jalka pois
Jy krap met ń kort stokkie aan 'n groot leeu se bal.
= olla julkea, koetella onneaan tekemällä jotakin mistä saattaa saada nenilleen, lit. raavit suuren leijonan palleja lyhyellä tikulla.
Die berge het 'n muis gebaar.
= nähdä kovasti vaivaa jonkin eteen, laihoin tuloksin. Lit. vuoret ovat synnyttäneet hiiren.
Adam sêdis Eva en Eva sêdis die slang.
= Kaikki syyttelevät toisiaan. Adam syyttää Eevaa, Eeva käärmettä.
Ek het 'n appeltjie met jou te skil.
= Haluan puhua kanssasi joistakin epämukavista aiheista. Lit. Minulla on kanssasi pikkuinen omenainen kuorittavana. ~olla kana kynittävänä jonkun kanssa.
My arms is afgekap.
= Olen voimaton, en voi auttaa. Lit. minulta on käsivarret hakattu irti. Vrt. käteni ovat sidotut.
Liewer bang Jan as dooie Jan
= ei pidä ryhtyä mihinkään uhkarohkeaan. Parempi peloissaan olevan Jan kuin kuollut Jan. Vrt. Discretion is the better part of valour.
harde bene kou
= olla suurissa vaikeuksissa, lit. kaluta kovia luita.
hy maak 'n berg van 'n molshoop
= hän tekee kärpäsestä härkäsen, lit. hän tekee vuoren myyrän maaröykkiöistä.
'n Boer maak 'n plan
= suunnitella jotakin kekseliäästi ratkaistaakseen ongelman, lit. buuri tekee suunnitelman
hy probeer bloed uit 'n klip tap
= yrittää saada jotakin mahdotonta, lit. (hän) yrittää saada verta kivestä
hoë bome vang die meeste wind
= tärkeät tai korkeassa asemassa olevat ihmiset saavat usein runsaasti kritiikkiä osakseen, lit. korkeat puut saavat osakseen eniten tuulta.
Hy het geld soos bossies.
= Hänellä on rahaa kuin roskaa, lit. hänellä on rahaa kuin puskia.
Ons is in dieselfde bootjie
= olemme samoissa olosuhteissa tai vaikeuksissa, lit. olemme samassa pikkuisessa venosessa
broekskeur
= tunne taloudellisesta ahdingosta. Lit. revityt housut. Viitaten siihen, ettei ole tarpeeksi rahaa, jotta voisi korjata reiät housuistaan, puhumattakaan että voisi ostaa uudet. Dinge gaan maar broekskeur. = Olemme juuri taloudellisesti ahtaassa tilassa niin että hädin tuskin selviämme palkkapäivään asti.
soos 'n bul in 'n glaskas
= olla epämiellyttävissä olosuhteissa, lit. kuin sonni lasilaatikossa
op die draad sit
= ei valita puoltaan, häilyä kahden vaiheilla, lit. istua aidalla
die draak steek
= härnätä tai kiusata jotakuta, yleensä ikävällä tavalla, lit. pistää lohikäärmettä
aan die drank verslaaf wees
= olla alkoholisti, lit. olla viinan orja
'n Geldwolf
= rahanahne, lit. rahasusi
die druiwe is suur
= happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista, lit. rypäleet ovat happamia
'n Halwe eier is beter as 'n leë dop.
= parempi vähä kuin ei mitään, lit. puoli munaa on parempi kuin tyhjä kuori
Geld val nie uit die lug nie.
= rahan tienaamiseksi on nähtävä vaivaa. Lit. raha ei putoa taivaasta
Gifappeltjie
= myrkyllinen ihminen, lit. pikkuinen myrkkyomenainen
'n Grompot
= valittaja, jatkuvasti tyytymätön, purnaaja, nalkuttaja, lit. purnausruukku
kaviaarkanarie
= röyhkeä ihminen
aapstert
= tyhjäntoimittaja, vätys, lit. apinanhäntä
jy kan van sy ondelip skoensole maak
= surullinen ihminen, lit. voit tehdä alahuulestasi kengänpohjan
die hasepad kies
= valita käpälämäki, lit. valita jänönpolku
'n Hand vol vlieë
= jokin on hyvin epävarmaa. lit. käsi täynnä kärpäsiä
Heuning om die mond smeer
= imarrella palveluksen toivossa, lit. voidella toisen suu hunajalla
jakkals trou met wolf se vrou
= aurinko paistaa ja vettä sataa, lit. shakaali menee naimisiin suden vaimon kanssa, vrt. skoteilla on sanonta: the fairies are baking
'n tweestert-jakkals
= joku johon ei ole luottamista, teeskentelijä, tekopyhä, lit. kaksihäntäinen shakaali
hy dink hy is kaas
= hän luulee itsestään liikoja, lit. hän kuvittelee olevansa juusto
die kalf is in die put
= ongelma on ratkaistava välittömästi, lit. vasikka on kaivossa
Kannie is dood
= mikään ei ole mahdotonta, lit. Ei-voi/Ei-pysty on kuollut
kyk die kat eers uit die boom
= odota ja katso ensin kuinka asia kehittyy, sitten vasta toimi, lit. katso ensin kissa alas puusta, (jotta näet mihin se hyppää).
'n Kat in die sak koop
= ostaa sika säkissä, lit. ostaa kissa säkissä
dis 'n feit soos 'n koei
= jokin on kiistämätön tosiasia, lit. tosiasia kuin lehmä
so koel soos 'n komkommer
= viileä kuin viilipytty, lit. viileä kuin kurkku, vrt. cool as a cucumber
jy het die kat aan die stert beet
= et tiedä yhtään mitä on tekeillä, et tiedä yhtään mitään, lit. olet tarttunut kissaa hännästä
dit reën katte en honde
= sataa kaatamalla, lit. sataa kissoja ja koiria
jou kop in 'n bynes steek
= etsiä tai kerjätä ongelmia, lit. laittaa pääsi ampiaispesään
'n Kop vol muisneste
= olla poissaoleva tai hajamielinen sen takia, että ajattelee taukoamatta mielitiettyään, lit. olla pää täynnä hiirenpesiä
Sy sit op sy kop.
= hän on niskan päällä, lit. hän istuu hänen päänsä päällä
Hy het kop verloor.
= hän on menettänyt itsehillintänsä, hän on hallitsematon, lit. hän on menettänyt päänsä
sukkel om kop bo water te hou
= olla taloudellisissa vaikeuksissa, lit. onnistua huonosti päänsä pitämisessä vedenpinnan yläpuolella
so reg in die leeu se bek
= joutua ongelmiin, lit. suoraan leijonan suuhun
sy praat teen 'n muur
= hän puhuu kuuroille korville, lit. hän puhuu muuria vasten
hy het 'n groot mond
= hän puhuu paljon mutta tekee vähän, lit. hänellä on suuri suu
probeer iemand se oog vang
= yrittää kiinnittää jonkun huomio, lit. yrittää saada kiinni jonkun silmä
dis neusie verby
= on liian myöhäistä, tilaisuus on menetetty, lit. se (tilaisuus) on nenäsen ohi
dis olie op die vuur
= pahentaa asioita toiminnallaan, lit. se on öljyn laittamista tuleen
sy praat my ore van my kop af
= hän puhuu kuin papupata tehden minut hulluksi, lit. hän puhuu korvat irti päästäni
elke pot kry 'n deksel
= jokainen löytää itselleen sopivan kumppanin, lit. jokaiselle ruukulle löytyy kantensa, tark. saa kantensa
dit is pannekoekweer
= on sateinen päivä, lit. on pannukakkusää
los dit soos 'n warm patat
= päästä irti jostakin epämiellyttävästä, lit. päästä irti kuin kuumasta bataatista
iemand wat rooimiere het
= joku joka on levoton tai ärsyttävä, joku joka on kuin kissa pistoksissa, lit. ~ joku joka on punamuurahaisissa
te groot vir jou skoene wees
= olla röyhkeä, hävytön, julkea, lit. olla liian suuri kenkiinsä
hy skrik vir sy eie skaduwee
= hän on hyvin pelokas, lit. hän pelkää omaa varjoaan
daar is iewers 'n skroef los
= jokin on väärin, epäjärjestyksessä, pielessä, lit. sieltä puuttuu jostakin kohtaa ruuvi
daar is 'n slang in die gras
= siellä piilee vaara kätkössä, lit. siellä on käärme pusikossa
'n uiltjie knip
= ottaa pikku nokoset, lit. keritä pikkuista pöllöä
so honger soos 'n wolf
= lit. nälkäinen kuin susi
jy moet jou sokkies optrek
= on nähtävä enemmän vaivaa jonkin asian eteen, jotta saavuttaa paremman tuloksen, lit. sinun on vedettävä pikkuiset sukkasesi ylös
hy is in die sop
= hän on vaikeuksissa, lit. hän on keitossa
hoe meer dae, hoe meer dinge
= joka päivä tapahtuu jotakin uutta, lit. mitä enemmän päiviä, sitä enemmän asioita
'n sak sout saam met iemand opeet
= vasta ajan myötä oppii todella tuntemaan toisen, lit. syödä jonkun kanssa säkillinen suolaa. Ons het al baie sakke sout saam opgeëet. Olemme syöneet monta suolasäkkiä yhdessä. Suolaa kun kuluu ihan vähän kerrallaan, säkki kestää kovin kauan, siinä oppii sitten ajan saatossa vähin erin tuntemaan toisen.
net so veel van iets hê as 'n padda vere het
= olla köyhä, lit. olla jotakin yhtä paljon kuin sammakossa höyheniä
jy moet hare op jou tande hê
= sinun on oltava vahva, sisukas, määrätietoinen, lit. sinulla on oltava karvaa hampaissa
hy eet met lang tande
= hän ei pidä nauttimastaan ruuasta, lit. hän syö pitkin hampain
'n regte klein wysneus
= viisastelija, lit. todellinen pikku viisasnenä
hy het my deur dik en dun bygestaan
= hän on pysynyt vierelläni niin myötä- kuin vastamäissä, vrt. through thick and thin, lihavina ja laihoina aikoina.
iets word in die doofpot gestop
= vaieta jostakin epämiellyttävästä niin että se unohtuisi, lit. jokin laitetaan "kuuroruukkuun"
fluks by die bak maar lui by die vak
= innokas syömään mutta laiska tekemään
sy fut is uit
= hän on alamaissa, menettänyt toimintatarmonsa
jou pen in gal doop
= kirjoittaa jotakin purevaa tai ylipäänsä negatiivista, lit. kastaa kynänsä sappeen
Geld wat stom is, maak reg wat krom is.
= Rahaa puhuu. Raha, joka on mykkää, tekee käyrästäkin suoran. Vrt. Money works wonders.
Die gort is gaar.
= Nyt ollaan vaikeuksissa. Lit. vilja on kypsää. Vrt. the fat is in the fire.
Dis vir my Grieks.
= Tämä on minulle täyttä hepreaa, lit. tämä on minulle kreikkaa.
Van die hand tot die mond val die pap op die grond.
= Kannattaa olla etukäteen kerskumatta, paljastamatta tavoitteitaan, montaa sorttia voi vielä tapahtua siinä ponnisteluiden ja tavoitteiden saavuttamisen välissä, lit. matkalla kädestä suuhun puuro putoaa lattialle.
Jy sal jou hand diep in jou sak moet steek.
= Sinun on maksettava kalliisti, lit. sinun on kaivettava syvältä säkistäsi.
Jakkals verander van hare, maar nie van snare.
= Ihmisen paha luonne on muuttumaton; shakaali vaihtaa kyllä karvansa, mutta sen paha luonne ei muutu. Lit. shakaali vaihtaa kyllä karvansa mutta raidat pysyvät.
Te lank aan die jakkals se stert het gesuig
= olla juopunut, lit. olla imenyt liian kauan shakaalin häntää
het jy katte begrawe?
= näin kysytään, kun kynnenaluset ovat likaset, lit. oletko haudannut kissoja?
vir iemand die kastaiings uit die vuur krap
= tehdä jonkun puolesta jotakin hankalaa tai vaarallista, lit. hakea jollekulle kastanjoita nuotiosta.
Ek weet soveel daarvan soos 'n kat van saffraan
= en tiedä siitä kerrassaan mitään, lit. tiedän siitä yhtä paljon kuin kissa sahramista.
Sy is so arm soos 'n kerkmuis.
= Hän on köyhä kuin kirkonrotta, lit. hän on yhtä köyhä kuin kirkonhiiri.
Die kool is die sous nie werd nie.
= Jokin ei ole sen arvoista, että sen eteen kannattaisi ponnistella otsansa hiessä, lit. kaali ei ole kastikkeen arvoista. Vrt. The game is not worth the candle.
Dit was mosterd na die maal.
= Se tehtiin liian myöhään, tehty ei auttanut, lit. se oli sinappia aterian jälkeen.
Dis net die oortjies van die seekoei.
= Se, minkä tiedämme on vain jäävuoren huippu, tiedämme totuudesta vain hyvin pienen osan, lit. se on vain virtahevon pikkuiset korvaset, viitaten ilmeisesti siihen, kuinka virtahevoista tosiaan näkyy pinnalle vain ne ihan pikkuiset korvaset vainen, eipä niistä arvaa, kuinka suuret roikaleet siellä syvyyksissä kulloinkin lymyilevät.
Meng jou met die semels, dan vreet die varke jou op.
= Se jolla on huonoja ystäviä tulee tuhotuksi. Lit. ~sekoita itseesi viljaa, niin siat syövät sinut suihinsa. Vrt. touch pitch and you will be defiled. Kun ihmisellä on jotakin arvokasta, se vetää puoleensa näennäisiä ystäviä, jotka käyttävät sitä arvokasta hyväksi, kunnes se on loppuun saakka kaluttu, ja sitten jättävät ihmisen oman onnensa nojaan ja siirtyvät käyttämään seuraavaa hyväuskoista, jolla on hallussaan jotakin käytettäväksi. Tämän vuoksi pitäisi aina kätkeä kaikki arvokkaansa, ettei se houkuttele hyväksikäyttäjiä.
Ons was in tamatiestraat.
= Olimme vaikeuksissa. Lit. olimme tomaattikadulla.
ter elfder ure
= viime hetkellä, lit. yhdennellätoista hetkellä
verlang terug na die vleispotte van Egipte
= haikailla aikaa jolloin oli onnea ja vaurautta, lit. kaivata takaisin Egyptin lihapatojen ääreen
met die verkeerde voet uit die bed klim
= olla pahantuulinen, lit. nousta sängystä väärällä jalalla
help iemand van die wal in die sloot
= aiheuttaa jollekulle entistä enemmän ongelmia, lit. auttaa joku ojanpenkalta ojaan
'n wit olifant
= jotakin mitä ei voi käyttää, esim. omaisuus jota on hankala käyttää hyödyksi ja jonka ylläpito on kallista, lit. valkoinen norsu, myös: die wit olifant wees = olla musta lammas (perheessä), lit. olla valkoinen norsu
gou op die agterpote wees
= olla äkkipikainen, lit. olla nopeasti takajaloillaan
Gods water oor Gods akker laat loop
= antaa asioiden sujua omalla painollaan, lit. antaa Jumalan veden virrata läpi Jumalan peltojen
nie aldag se kêrel
= ei mikään tavallinen tyyppi, nie aldag = ei jokapäiväinen
alewig laat wees
= olla jatkuvasti myöhässä, "aina ja ikuisesti myöhässä"
allemansvriend
= tuttavallinen, kaverillinen, lit. kaikkien-kaveri
so nimmer as te nooit
= ei kuuna päivänä, lit. niin ei koskaan että ei koskaan, vrt. never ever
Basta!
= Riittää! Lopeta! Basta nou met jou lollery! Lakkaa vaivaamasta minua!
Ek voel baster naar.
= Tunnen oloni hieman sairaaksi, lit. tunnen "jollain lailla"; minusta tuntuu "jotenkin". Kääntyy englanniksi esim. I am feeling a little sick.
biltong sny voor die bees geslag is
= älä nuolaise ennen kuin tipahtaa, ei pidä kehuskella etukäteen, lit. leikata kuivalihaa ennen kuin eläin on kaadettu/ teurastettu. Vrt. don't count your chickens before they are hatched.
Sy bloed kook.
= Hän on raivoissaan, lit. hänen verensä kiehuu.
die bobbejaan agter die berg haal
= luoda kuvitteellisia ongelmia, ajatella ongelmia tai puhua ongelmista, joita ei ole ainakaan vielä edes olemassa ja siten saada ne ehkä tapahtumaan, lit. noutaa paviaani vuoren takaa.
boetie-boetie speel
= olla kuin paita ja perse, boetie = pikku velinen, lit. leikkiä pikkuvelistä
anderman se boeke is duister
= toisen ihmisen elämä on kuin suljettu kirja, lit. toisen kirjat ovat hämäriä, tark. toisen kirjoista on hämärä lukea
die bom het gebars
= nyt on piru merrassa, lit. pommi on räjähtänyt, vrt. the fat is in the fire
sy bont varkie is weg
= hänellä on ruuvi löysällä, lit. hänen kirjava pikku possusensa on tiessään
met die neus in die botter val
= olla ylen onnekas, eng. have all the luck,lit. kaatua nenälleen voihin. Mahdollisesti myös ironinen merkitys, eli sanotaan kun asiat menevätkin päin vihulaista.
die poppe is aan die dans
= nyt on piru merrassa, lit. nukke on tanssimassa, vrt. the fat is in the fire
doodongelukkig
= äärimmäisen onneton, lit. ~kuollakseen onneton
voor dooiemansdeur kom
= sanotaan kun kukaan ei ole kotona, lit. tulla kuolleen miehen ovelle
dolgraag
= erittäin mielellään, lit. hullunmielellään
dolverlief
= hullun lailla rakastunut, lit. hullunrakastunut
doodmoeg
= lit. kuolemanväsynyt
doodongelukkig
= äärimmäisen onneton, lit. kuolemanonneton
doodverlief
= hullun lailla rakastunut, lit.~kuollakseen rakastunut, myös: smoorverlief, lit. tukehduttavan rakastunut, vrt. eng. 2 die 4. Löytyy myös: smoordronk = umpikännissä, lit. tukehduttavan kännissä.
jou donder!
= senkin lurjus! Lit. sinä ukkonen!, donder - ukkonen
dronkverdriet
= "alkoholiblues", juomasuru, viitaten alkoholiin joka saa ihmisen surumieliselle tuulelle
eksie-perfeksie
= täydellinen
tjop-tjop
= nopeasti, vikkelään, vrt. chop-chop (eng)
bang soos die duiwel vir 'n slypsteen
= äärimmäisen peloissaan, lit. pelokas kuin paholainen kovasimen edessä
hartewens
= hartain toive, lit. sydämentoive
in die hartjie van die winter
= sydäntalvella, lit. talven pikkuisessa sydämessä
uit alle hoekies en gaatjies
= joka nurkasta ja kolosta (esim. etsiä jotakin), lit. kaikista pikku nurkista ja pikku kolosista
hoogswaarskynlik
= kaikkein todennäköisimmin, lit. ~korkeimman todennäköisyyden mukaan
skatryk
= hyvin rikas, lit. aarrerikas
knorrig
= pahantuulinen, ärtyisä, tyytymätön, jörö
dank jou die duiwel!
= Kas vain! Katsos pirulaista!, ilmaisee hämmästystä, lit. kiitos, paholainen! Vrt. I'll be damned!
so warm dat die kraaie gaap
= erittäin kuuma, lit. niin kuuma että varikset haukottelevat
hy sit nou in diep kak
= hän on nyt pahoissa ongelmissa, lit. hän istuu nyt syvällä paskassa
hy het nou genadetyd
= hän on jo hyvin vanha, lit. hänellä on jo armonaika
sy maag dink sy keel is afgesny
= olla hyvin nälkäinen, lit. hänen vatsansa luulee että hänen kaulansa on katkaistu
hy is 'n kramp in die hol
= hän on ärsyttävä ihminen, lit. hän on kramppi perseessä, vrt. eng. pain in the ass
gedane sake het geen keer nie
= tehtyä ei saa tekemättömäksi
Die wêreldsgoed is soos 'n hand vol vlieë.
= Haihtuvaa on maallinen mammona, lit. maallinen mammona on kuin käsi täynnä kärpäsiä
Hoe meer dae hoe meer neukery.
= Mitä enemmän on päiviä, sitä enemmän on harmeja/ mielipahaa, vrt. Joka kauan elää, se paljon pahaa kokee.(espanjalainen sananlasku)
praat jy van 'n engeltjie en jy hoor sy vlerke klap.
= Siinä paha mistä mainitaan, lit. puhu pikkuisesta enkelistä, niin jo kuulet sen siipien lepattavan
Sy hare is seer.
= krapula, lit. hänen tukkansa on hellänä
Hy het dooie bloed in hom.
= laiskuri, lit. hänessä on kuollutta verta
'n kinkel in die derm
= ongelma, lit. solmu suolistossa
Hy lyk of die katte sy kos afgeneem het.
= masentunut, lit. hän näyttää siltä kuin kissa olisi ottanut hänen ruokansa
hy drink Adamsbier
= hän juo vettä, lit. hän juo aataminolutta
'n vlooi in die broek hê
= hermostunut, lit. olla kirppu housuissa
miere in jou kastrol hê
= hermostunut, lit. olla muurahaisia kattilassaan
dis jakkalsweer
= on epävakainen sää, lit. on shakaalinsää
'n glipsie
= pieni onnettomuus, pieni erehdys
jy wil aan die maan vat!
= Mahdotonta!, lit. haluatko kuuhun!
skilpadvere pluk!
= Mahdotonta!, lit. kerää kilpikonnanhöyheniä!
Ek gaan nou-nou.
= menen heti, lit. menen nyt-nyt, myös: ons sal wip-wip inkom. Tulemme tuossa tuokiossa sisään.
van 'n skilpad vere probeer pluk
= haluta tehdä mahdoton, lit. yrittää nyppiä kilpikonnasta höyheniä
Sy pap het koud geword.
= kuolla, lit. hänen puuronsa on jäähtynyt
Jy sal te laat vir jou eie begrafnis wees.
= myöhästelijästä sanottua, lit. tulet myöhästymään omista hautajaisistasikin
Vriende praat in my gesig, honde blaf agter my rug.
= Ystävät puhuvat suoraan kasvokkain, eivät selän takana, lit. ystävät puhuvat päin naamaa, koirat haukkuvat selkäni takana.
Hy is langtand.
= hän on haluton, vastahakoinen, lit. hän on pitkähammas.
deur die groenoog bekyk
= optimistisesti maailmaan suhtautuva, lit. vihreän silmän läpi katseleva
Hy kan die brood dik smeer.
= liioitella, lit. hän voi voidella leivän paksulti
'n domprofeet
= pessimisti, lit. tuomionprofeetta
hêppylepsie
= orgasmi
kopkrapper
= ongelma, aivopähkinä, lit. päänraapija
Dis hoe die koekie krummel.
= Näin asiat nyt vain ovat. Vrt. That's the way the cookie crumbles.
Wêrelds goed is eb en vloed.
= Omaisuus tulee ja menee. Lit. maallinen mammona on luode ja vuoksi.
geitjie
= 1 pieni lisko, 2 viekas nainen
ongeluksgeneig
= ihminen, jolla on taipumus joutua onnettomuuksiin, vrt. accident prone
Goedkoop is duurkoop.
= Halvalla ostettu tulee kalliiksi.
jou iets op die hals haal
= laittaa itsensä ongelmiin (kaulaansa myöten)
jakkals prys sy eie stert
= omakehu haisee, lit. shakaali ylistää omaa häntäänsä
Elke man soen sy vrou op sy manier.
= Jokainen mies suutelee vaimoaan omalla tavallaan.
Kaatjie Kekkelbek
= hölöttäjä, lörppö, lavertelija, kaatjie – kukko
krokodilsop
= bacardicola, lit. krokotiilikeitto
lawaaiwater
= vahva alkoholijuoma, lit. meluvesi
aapstert
= 1 apinanhäntä, 2. tyhjäntoimittaja
koukoukoffie
= kaakao
'n kloosterkoekie
= siveellinen nainen, lit. luostarikeksi
van-niks-nie-bang-skip
= sotalaiva, lit. ei-mitään-pelkäämätön-laiva
mooimaakgoed
= kosmetiikka, lit. kauniiksitekemistavara
die moets en moenies
= säännöt, vrt. do's and don'ts.
Hy is nie onder 'n kalkoen uitgebroei.
= Hän ei ole niin tyhmä, naiivi tai kokematon kuin miltä vaikuttaa, lit. häntä ei ole haudottu kalkkunan alla. Vrt. He is not as green as he looks.
in kakstraat zit
= olla ongelmissa, lit. olla paskakadulla
As jy 'n huis na elkeen se raad bou, sal hy krom wees.
= ei voi tehdä kaikille mieliksi, lit. jos rakentaa talon seuraten jokaisen antamia ohjeita, siitä tulee vino
Hy sluk sy kos om dit later te kou.
= hätäinen ihminen, lit. hän nielaisee ruokansa pureskellakseen sen myöhemmin
die wysheid in die kan
= olla hiprakassa, lit. viisaus kannussa
kanniedood
= äärimmäisen sitkeä, lit. ei-voi-kuolla, kan-nie-dood. Hy is 'n regte kanniedood. = hän on äärimmäisen sitkeä;vrt. diehard. Kanniedoodman – äärimmäisen sitkeä mies.
harde koejawel
= ihmisestä: kova luu, häntä ei niin vain taivuteta, hän on hankala tyyppi, lit. kova guava. Vrt. eng. hard nut.
harde bene om the kou
= olla kova tai hankala työ, lit. kovia luita kaluttavaksi
harde bene kou
= kärsiä vaikeuksista, lit. kaluta kovia luita
met 'n bek vol tande
= sanomatta sanaakaan, lit. suu täynnä hampaita
kruidjie-roer-my-nie
= 1 herkkä kasvi, häpykannus, 2 herkkä ihminen/ helposti loukkaantuva/ äreä, lit. pikkurohtonen-älä-koske-minua
luilekkerland
= onnela, vrt. land of Cocagne, fool's paradise, happy valley, lit. laiska-herkullinen-maa
mooiweersvriend
= ystävä joka on ystävä vain kun menee hyvin, lit. kauniin-sään-ystävä, vrt. eng. frenemy.
morepraatjies
= lit. huomisen-puheet, sanotaan sellaisista puheista jotka ovat tyhjää sanahelinää, luvataan tehdä jotakin muttei tehdä luvattua. Sy aand- en morepraatjies kom nie ooreen nie. = Hän on epäluotettava, hänen puheisiinsa ei ole luottamista. Lit. hänen ilta-ja huomisaamupuheensa eivät pääse yhteisymmärrykseen.
so lelik soos die nag
= erittäin ruma, lit. niin ruma kuin yö
niksnuts
= tyhjäntoimittaja, myös nikswerd – arvoton
Na vrolikheid kom olikheid.
= Naurun jälkeen tulevat kyyneleet. Olikheid = ~huonovointisuus, kurja olo, vähän kipeäoloisuus. Vrt. Itku pitkästä ilosta.
ten einde raad wees
= olla neuvoton, lit. olla neuvojen lopussa, vrt. be at one's wits' end
roei met die rieme wat jy het
= soutaa niillä airoilla jotka on käsillä, vrt. ranskan: bricolage = kyhääminen kokoon saatavilla olevista aineksista.
dis gelukkig agter die rug
= onneksi se on ohi, lit. se on onneksi selän takana
sjokkie
= suklaa, myös: sjokolade
skreeulelik
= erittäin ruma, susiruma, lit. kirkumaruma, ilmeisesti niin ruma että se saa jo kirkumaan, joko ruman itsensä tai muut.. Vrt. skreeu- myös positiivisissa ilmauksissa, kuten skreeusnaaks = hilpeän hauska.
die soet en suur van die lewe
= elämän myötä- ja vastamäet, lit. elämän makea ja hapan, vrt. the ups and downs of life
alles vir soetkoek opeet
= niellä sinällään kaikki mitä kerrotaan, lit. syödä kaikki pikkuleipänä
so siek soos 'n hond
= hyvin sairaana, lit. sairas kuin koira
hoe meer haas hoe minder spoed
= ei kiireellä hyvä tule, mitä kiireemmällä tehdään, sitä vähemmän edistystä, vrt. haste makes waste
Daar loop suur lemoensap deur.
= Siinä on koira haudattuna, lit. siitä virtaa hapanta sitruunamehua, vrt. there is something fishy about it. Daar het suur lemoensap deurgeloop.Lit. siitä on virrannut sitruunamehua.
so kwaai soos 'n tierwyfie
= erittäin ilkeä, lit. yhtä ilkeä kuin naaraseläin
Die gekke kry die kaarte.
= Tyhmiä/ hulluja onnistaa. Lit. tyhmät/ hullut saavat (hyvät) kortit.
die agterbeen van die donkie afpraat
= puhua kuin papupata, lit. puhua aasilta takajalat
verongeluk
= 1) epäonnistua, 2) menettää henkensä onnettomuudessa, 3) vaarantaa mahdollisuutensa, ikään kuin joutua liian suureen onnettomuuteen. Ver-etuliite = ~liikaa + ongeluk = onnettomuus, epäonni, vahinko, siten: verbi merkitsee "liikaa-onnettomuutta", niin että teon tekijä on siinä "liiallinen epäonnistuja".
werk soos 'n esel
= työskennellä hiki hatussa, lit. työskennellä kuin aasi
wors in 'n hondestal soek
= etsiä neulaa heinäsuovasta, tehdä turhaa työtä, lit. etsiä makkaraa koirankopista
As die hemel val is ons almal dood.
= Valita vähemmän ja yritä keskittyä asian valoisempiin puoliin, lit. Kun taivas putoaa, kuolemme kaikki.
Dis die klein jakkalsies wat die wingerde verniel.
= Pienet erheet voivat aiheuttaa suuria ongelmia, lit. Ne ovat pienet shakaalit jotka tuhoavat viinitarhat.
Die poppe gaan dans.
= Jotakin pahaa tapahtuu, lit. nuket menevät tanssimaan.
Sy lot is beslis.
= Hänen kohtalonsa on sinetöity, lit. hänen osansa on päätetty.
die
verkeerde perd opsaal
=
etsiä
jotakin väärästä paikasta, käyttää väärää tapaa
korjatakseen jotakin, tuhlata voimavarojaan tavoitellessaan väärää
asiaa, lit. satuloida väärä hevonen, vrt. eng. barking
up the wrong tree.
Hoe kaler die jakkals, hoe groter die stert.
= Ne, joilla vähiten on näytettävää, kerskuvat muille, lit. Mitä kaljumpi shakaali, sitä tuuheampi häntä.
'n Voël verander van kleur maar nie van veer.
= Ei leopardi pääse pilkuistaan. Vaikka ihminen näyttää muuttuneen, on kuoren alla silti sama ihminen. Ihmisen todellinen luonne näkyy aina ulospäin, vaikka ihminen kuinka yrittäisi sitä peittää. Lit. lintu vaihtaa väriä mutta ei sulkiaan.
bly
sit met die gebakte pere
=
ihminen
painiskelee muiden ihmisten ongelmien kanssa. Lit. jäädä
istumaan kypsennettyjen päärynöiden kanssa.
van 'n vlooi 'n olifant maak
= tehdä kärpäsestä härkänen, lit. tehdä kirpusta norsu.
van 'n muggie 'n olifant maak
= tehdä kärpäsestä härkänen, lit. tehdä hyttysestä norsu
dit reën dat dit giet
= sataa kaatamalla, lit. sataa että kaataa
Die kok is verlief.
= Sanotaan, kun ruoka on suolaista tai mennyt tehdessä hieman piloille, mahdollisesti sen vuoksi, että kokki on ollut (esimerkiksi rakastuneisuutensa vuoksi) hieman hajamielinen ruokaa valmistaessaan ja ajoitus tai muu on sen vuoksi mennyt hieman pieleen. Lit. kokki on rakastunut. Ja, die kok is verlief, dis duidelik. Maar dis nie 'n probleem nie, die kos smaak nie te sleg nie!= Kyllä, kokki on ollut hajamielinen (mahdollisesti rakastunut), se on selvää. Mutta ei se mitään, ruoka ei maistu kuitenkaan hassummalta!
Elke hond kry sy dag.
= Jokaista joskus onnistaa, jokaiselle tulee se hetki elämässä kun asiat sujuvat. Lit. Jokainen koira saa päivänsä. Vrt. eng. Every dog gets its day.
Jy kan van 'n esel nie 'n perd maak nie.
= Ihminen on juuri sellainen kuin hän on, kukin luonteensa mukaan. Lit. Aasista et saa hevosta tekemälläkään.
Moenie vir jakkals skaapwagter maak nie.
= ei pidä laittaa pukkia vartioimaan kaalimaata, lit. ei pidä laittaa shakaalia vartioimaan lampaita
Moenie bobbejaan oppasser van die vyeboom maak nie.
= ei pidä laittaa pukkia vartioimaan kaalimaata, lit. ei pidä laittaa paviaania vartioimaan viikunapuuta
'n Jakkals wat slaap, tel hoenders in sy drome
= itse kunkin ajatukset ovat itselle mieluisassa ja rakkaassa, itselle tavanomaisessa, lit. shakaali laskee unissaankin kanoja.
Elkeen dink sy uil is 'n valk.
= Jokainen ajattelee, että hänen lapsensa/ rakastettunsa/ ideansa ovat parhaita, lit. jokainen pitää pöllöään haukkana.
Heuning in die mond, gal in die hart.
= Hunajaa kielessä, sappea mielessä. Ei pidä luottaa ihmisen käytökseen merkkinä tämän hyvyydestä.
'n Mens moet nooit sê: 'Fonteintjie, ek sal nooit weer van jou drink nie.'
= ei koskaan pitäisi sanoa 'ei koskaan', odottamaton voi tapahtua, lit. ihmisen ei pidä koskaan sanoa: 'Pikkulähde, en tule koskaan juomaan vettäsi.'
Elkeen moet sy eie pakkie dra.
= Jokaisen on hoidettava itse omat asiansa, jokaisen on kannettava oma taakkansa, lit. jokaisen on kannettava oma käärösensä.
Die haastige hond verbrand sy mond.
= ei kannata kiirehtiä, siitä ei hyvä seuraa, lit. kiirehtivä koira polttaa suunsa, vrt. good and quickly seldom meet.
'n Arend vang nie vlieë nie.
= Suuri tai ylevä ihminen ei riitele vähäpätöisten ihmisten kanssa, lit. kotka ei metsästä kärpäsiä.
'n Mens moet speel met die kaarte wat hy het.
= Ihmisen on pelattava niillä korteilla jotka hänellä on.
'n Koei kan moontlik ' haas vang.
= Toisinaan voi onni käydä hyvin odottamattomasti, lit. lehmä saattaa mahdollisesti saada kiinni jäniksen, vrt. you never know your luck.
Alles het sy keersy.
= Kaikella on kääntöpuolensa.
Geen waarom sonder daarom nie.
= Kaikella on syynsä. Lit. ei miksiä ilman siksiä, vrt. edes kirppu ei hypi ilokseen; vrt. Every why has a wherefore.