Euroopan kielihelmiä and then some, osa 4

ENNAKKOTIETO:

Tähän täydentyy vähitellen vielä yksi erikoissanasto-osa, täydentämään jo julkaistuja erikoissanastoja. Ohessa jo: võro-osio, liitetty 10.11.2025. 

Tervehtii: Katja ♡♡

VÕRO

ahnik

= 1 ahven, 2 ahne, ahnas

aokana

= hyvin varhain heräävä

üükana

= myöhään nukkuun menevä, yöllä valvova

eloelläi

= elinvoimainen ihminen tai eläin

eläväneelähtäjä

= eläväinen ihminen

Kui hoit?

= Miten menee?, lit. Kuinka pysyy? Vulgääri, hauskanen miehen tapa kysyä toiselta mieheltä, kuinka menee. Kysymys viittaa erektioon.

huulõ.hämmäjä

= ihminen, joka istuu juhlapöydässä syömättä ja juomatta juuri mitään, lit. huulienlipoja

hõõdakkeelegaq inemine

= ihminen, jonka puheesta ei saa mitään tolkkua, hõõdak = vieras, käsittämätön

hüäskelemä/ hüväskellemä

= tehdä itseään toisten silmissä hyväksi

hyisk

= liiallinen optimismi ja innostus

ilmulinõ

= maanpäällinen olento

kalmulinõ

= kuollut

ilo

= 1 ilo, 2 kauneus

ilolinõ

= iloinen, lystikäs

ilvessusi

= ilves

imeasi

= ihmeellinen asia, epätavallinen asia

inämb-vähämb

= enemmän tai vähemmän

janolinõ

= janoinen, janoa tunteva

kaala.lõikaja

= vihamies, lit. kaulanleikkaaja

kassikoolussi(h)n

= puolihereillä, puoliunessa, lit. kissanunessa

kaunis

= melko, esim. kaunis soolane = melko suolainen

kukukõnõ

= kultanen (hellittely rakkaasta ihmisestä tai lemmikistä)

kulla.kandja

= nimetön sormi, lit. kullankantaja

kull'atama

= helliä liiaksi

kusik

= 1 housuihinkusija, 2 kärsimätön, malttamaton ihminen

kuumahädä

= kuume

kõhma

= laiska ihminen

kärsitämä

= 1 olla kärsimätön, malttamaton, 2 olla hermostunut

kygõkogo

= universumi, kaikkeus

.kyntsama

= kompastella; Kuis elät? = Miten menee? – Kyntsa iks. = Yhtä kompastelua/ kompurointia. (Ei kovin hyvin, elämässä on vastoinkäymisiä). Suomalaisittain voisimme vastata: Aika kyntämistä on.

lehmätämä

= laiskotella

lihalinõ

= 1 lihava, 2 voimakas, 3 lihaksikas

loonatark

= luonnonviisas, metsäviisas, siis ihminen joka suhtautuu luontoon/ metsään viisaasti

löhka

= 1 vetelä, 2 laiska ihminen

lökätś

= laiska eläin tai ihminen

Mailm!

= Riittää jo! (voidaan sanoa vaikka liian innokkaalle löylynviskojalle)

nahatäüś

= selkäsauna

nusś

= vulg. pano, sukupuoliyhteys

nõgikikas

= 1 palokärki, 2 likainen ihminen

Närrä ja närrä!

= Urisee ja urisee!

mul nyna ütles

= vaistoni kertoi minulle

nynakanõ = nynakas

= neuvokas, järkevä, nokkela, ihminen jolla on hyvä vaisto

Kiä pidä papagoiõ, tuul tulõ ka papagoiõ tsätserdämist kannataq.

Mitä tahansa (miellyttävääkin) tekeekin, siinä sivussa saa kestettäväkseen myös muuta, jota on vain siedettävä, lit. Sen, joka pitää papukaijoja, on siedettävä myös papukaijojen metelöintiä.

.persevassil

= paskapää (mies)

pikilpäivil

= päivät aamusta iltaan, esim. tä tege pikilpäivil tüüd – hänellä on pitkät työpäivät

pikku

= pikkuinen, rakkaasta käytetty ilmaus, esim. sa olõt mu pikku – sinä olet minun pikkuiseni

pipp

= maito, lastenkieltä, esim. imä, annaq pippi ja päppä – äiti, anna maitoa ja leipää

päpp

= leipä, lastenkieltä

proosahtus/ proosahus

= aivastus

pudrolinõ

= sekainen, epäselvä, esim. pudrolist juttu aja – höpöttää sekaista juttua

pudnunudsija

= pölynimuri

puskihärg

= vihainen ihminen

tõrmihärg

= vihainen ihminen

salasitt

= pieru, äänetön pieru, lit. salapaska

salatś

= salakavala ihminen

silminiq täüś

= umpikännissä, lit. silmiin saakka täynnä

silmikäs

= huomaavainen, merkillepanevainen

silmäkarv

= ripsi

sissine

= salamyhkäinen, salakavala

sitasiiń

= syötäväksi kelpaamaton sieni, lit. paskasieni

suu.andminõ

= suudelma, suuteleminen, lit. suunantaminen

suuŕmeri

= valtameri

.süämnik

= kiukkuinen, vihainen ihminen, vrt. sydämikkö

süäüüelläi

= yökyöpeli; yöihminen; yöeläin; öisin liikkuva aave, kummitus, henki (ehkä tontutkin voidaan lukea niihin, liikkuvathan nekin öisin, heh!), lit. sydänyöneläjä

süüjä

= joku jolla on oikein hyvä ruokahalu

suurõ suugaq süü

= syö hyvällä ruokahalulla, lit. syö suurella suulla

.tervüseline

= 1 terve; 2 joku tai jokin jolla on hyvä terveydentila

Tiis-tiis!

= Kis-kis!; kissan houkutteluhuuto

Miä sul taa til'o välän om, varõs vii til'u ärq!

= Mitä sinulla pili näkyvillä on, varis vie pois nokassaan!, sanotaan pikkupojalle, jonka vehje on näkyvissä

tsidsistämä

= sirkuttaa (linnuista), pääsläseq tsidsistiq – pääskyset sirkuttavat

tsihatama

= aivastaa

tsipṕ

= kananpoika, tipu

tsiripill'

= itkupilli

tśudśu

= lastenkieltä: 1 susi, 2 täi. Eläin, jolla pelotellaan lapsia.

tśuhahtus/ tśuhahus

= aivastus

tujahtus/ tujahus

= 1 äkillinen mieliteko, 2 oikku; mul tull' tujahus tandśma minnäq – minulle tuli mieliteko lähteä tanssimaan

tühi-tähi

= typöpyhjä

tühälik

= typötyhjä; rahakott' tüküs tühälik olõma – lompakko pakkaa olemaan tyhjä

tühüspakk'

= vakuumipakkaus, lit. tyhjyyspakkaus

tümbäk

= kömpelö; tylsä; sääntse tümbäkugaq om väega rassõ tandsiq – sellaisen kömpelyksen kanssa on hyvin vaikea tanssia

udsutama

= 1 sataa tihkuttaa, 2 ajaa lampaita

ulliarst'

= psykiatri

unitsiga

= unikeko, laiskimus, lit. unisika

vejelüs

= laiskimus

vetel'vorst

= vetelys, lit. vetelämakkara

vihalinõ

= 1 vihainen, 2 vihamies, vihollinen

virus.kundra

= uunin päällä elävä henki tai aave, jolla pelotellaan lapsia

.võhlus

= 1 ilkeys, kateus, 2 musta magia, pahantahtoinen noituus

äkiline

= 1 äkillinen, yhtäkkinen, 2 väkevä (alkoholi tai liemi)

ühiütsindä

= ypöyksin

üüelläi

= yöeläjä, voi viitata ihmiseen, eläimeen, aaveeseen, henkeen

Lähde: Võro – eesti synaraamat, koostanud: Sulev Iva (2002), Võru Instituudi toimetised 12.