fjorton ämbeten, femton olyckor

= viis virkaa kuus nälkää; [lit. neljätoista tointa, viisitoista onnettomuutta].

fresta lyckan = koettaa onneaan; [lit. leik. rasittaa (hyvää) onneaan]; fresta = 1) houkutella; vietellä; 2) rasittaa; 3) koettaa, koetella.

förolyckad

= 1) onnettomuudessa surmansa saanut; 2) epäonnistunut; [lit. ~liian onnettomuuden kohtaama].

missöde

= onnettomuus, vahinko, harmi; [lit. ~huono kohtalo]; han råkade ut för ett missöde = hänelle sattui vahinko.

olycksbroder

= kohtalotoveri; [lit. onnettomuudenveli]. Vrt. compagnon de misères.

efter sju sorger och åtta bedrövelser

= monien koettelemusten jälkeen; [lit. seitsemän murheen ja kahdeksan surun jälkeen]; Efter sju sorger och åtta bedrövelser börjar det äntligen bli lite bättre för oss; Monien koettelemusten jälkeen alkaa vihdoin näyttää paremmalta meille.

halka in på ett bananskal

= saada (työpaikka) kuin vahingossa. [lit. liukastua banaaninkuoreen]; Hon halkade in i modebranschen på ett bananskal. Hän sai töitä muotialalta aivan kuin vahingossa.

bita i det sura äpplet

= kokea karvas pettymys. [lit. purra hapanta omenaa]; Partiledaren fick bita i det sura äpplet efter nederlaget. Puoluejohtaja koki karvaan pettymyksen hävittyään.

råka/ hamna i blåsväder

= joutua arvostelun kohteeksi; [lit. joutua tuuliseen säähän]; Regeringen har hamnat i blåsväder flera gånger under det senaste året. Hallitus on joutunut arvostelun kohteeksi useita kertoja viime vuoden aikana.

för alla eventualiteters skull

= kaiken varalta. [lit. kaikkien mahdollisuuksien vuoksi]; Ta med dig stövlar och regnkläder för alla eventualiteters skull. Ota mukaasi saappaat ja sadevaatteet kaiken varalta.

det föll sig så att

= tapahtui (sattumalta), sattui niin että. Det föll sig så att jag testade att laga vegetariskt och nu äter jag inte längre kött. Sattumalta kokeilin laittaa vegaaniruokaa ja nyt en enää syö lihaa.

guldet blir till sand

= (kulta)toiveet romuttuvat. [lit. kulta muuttuu hiekaksi]; VM-guldet blev till sand. MM-kultatoiveet romuttuivat.

om det vill sig illa

= jos oikein huonosti käy. Aivan kuin Kohtalo olisi tuossa haluamassa pahaa, kirjaimellisesti. ☺ Om det vill sig illa måste vi slå igen affären. Jos asiat menevät oikein huonosti, meidän täytyy lopettaa kauppa. Vrt. det vill sig icke = se ei luonnistu/onnistu; det ville sig så illa, att han var där = sattui niin onnettomasti, että hän oli siellä.

något är rena julaftonen

= olla kuin joulu olisi tullut. [lit. jokin on silkka jouluaatto]; Det var rena julaftonen när klädbutiken sålde ut sitt lager. Oli aivan kuin joulu olisi tullut, kun vaatekauppa myi loppuun varastonsa.

lyckans ost

= onnenmyyrä, onnenpekka. [lit. onnen juusto]; Du är en lyckans ost som får resa till sol och värme. Olet oikea onnenpekka, kun pääset aurinkoon ja lämpöön.

någons lycka är gjord

= jonkun tulevaisuus on turvattu. [lit. jonkun onni on tehty]; När hon vann en stor summa pengar var hennes lycka gjord. Kun hän voitti suuren määrän rahaa, oli hänen tulevaisuutensa turvattu.

olyckskorparna kraxar

= pahanilmanlinnut raakkuvat/ ennustavat. [lit. pahanonnenkorpit rääkkyvät]; Olyckskorparna kraxar om död för små butiker, när det nya affärscentret byggs. Pahanilmanlinnut raakkuvat kuolemaa pikkukaupoille, kun uusi liikekeskus rakennetaan.

när/ om oturen är framme

= kun/ jos epäonni sattuu kohdalle. [lit. kun/jos epäonni on käsillä]; När oturen är framme känns det tryggt att ha en försäkring. Jos epäonni kohtaa, tuntuu turvalliselta, kun on vakuutus.

upp som en sol och ner som en pannkaka

= onni vaihtuu onnettomuudeksi, nopea nousu ja äkillinen lasku. [lit. ylös kuin aurinko, alas kuin pannukakku]; Idrottarens karriär gick upp som en sol och ner som en pannkaka. Urheilijan ura lähti nopeaan nousuun ja lässähti kuin pannukakku.

den svartaste dagen

= päivä joka on täynnä vastoinkäymisiä. [lit. mustin päivä]; Detta är den svartaste dagen i mitt liv. Tämä on elämäni mustin päivä.

det är höjden av otur

= ei voida olla enää enempää epäonnea, maksimaalinen epäonni. [lit. se on epäonnen huippu]; Det måste vara höjden av otur att behöva byta motorn även på min nya bil. On epäonnen huippu joutua vaihtamaan moottori jopa uuteen autooni.

det är rena lotteriet

= ei tiedä kuinka käy; riippuu sattumista. [lit. se on silkkaa lottoamista/ onnenkauppaa]; Det är helt omöjligt att veta vem som kommer att vinna. Det är rena lotteriet. On täysin mahdotonta tietää, kuka tulee voittamaan. Se on täyttä onnenkauppaa.

vi sitter inte i sjön

= ei ole vaaraa; meillä on hyvät mahdollisuudet selviytyä. [lit. emme istu järvessä]; Även om vi har lite ont om pengar just nu så sitter vi ändå inte i sjön. Snart får vi mer pengar. Vaikka meillä onkin juuri nyt vähän puutetta rahasta, niin ei hätä ole tämännäköinen. Kohta saamme lisää rahaa.

det har gått troll i något

= teki niin tai näin, jokin epäonnistuu; ongelmien määrä tuntuu vain kasvavan jostakin oudosta syystä. [lit. johonkin on mennyt peikko/ noita]; Vi klarar inte ut det här. Det verkar ha gått troll i det hela. Emme selviä tästä. Vaikuttaa siltä, että pirulla on sormensa pelissä.

hon hade världens otur

= erittäin suuri epäonni; [lit. hänellä oli maailman epäonni]; Hon ledde loppet hela tiden men strax före mål hade hon världens otur när hon snubblade och föll. Hän johti kilpailua koko ajan mutta juuri ennen maalia häntä kohtasi erittäin suuri epäonni ja hän horjahti ja kaatui.

det var ett öde att...

= se oli hyvin surullista, se oli hyvin kurjaa. [lit. oli kohtalo, että...]; Det var då ett öde att du skulle bli sjuk just när vi skulle åka på semester. Olipa hyvin kurjaa, että sinun piti sairastua juuri kuin meidän piti lähteä lomalle.

ett öde värre en döden

= jotain erittäin kauheaa tai traagista. [lit. kuolemaa pahempi kohtalo]; Han drabbades av ett öde värre än döden när han fick HIV. Häntä kohtasi kuolemaakin pahempi kohtalo kun hän sai HIV:n.

finna sig i sitt öde

= hyväksyä elämä sellaisena kuin se on; on olemassa koko joukko asioita, joihin ihminen ei voi vaikuttaa. [lit. sopeutua kohtaloonsa]; Även om det ibland kan kännas svårt att acceptera en sjukdom så får man ändå försöka finna sig i sitt öde. Vaikka toisinaan voi tuntua vaikealta hyväksyä sairautta, saa kuitenkin yrittää sopeutua kohtaloonsa.

vara värd ett bättre öde

= olla jonkin paremman arvoinen. [lit. olla paremman kohtalon arvoinen]; Bilen är värd ett bättre öde än att skrotas. Auto ansaitsi saada paremman kohtalon kuin romutus.

ödets ironi

= hyvin epäoikeudenmukaista tai julmaa jollekulle. [lit. kohtalon ironia]; Det var ett ödets ironi att han som hela sitt liv försökt hjälpa fattiga människor nu själv var urfattig. Oli kohtalon ironiaa, että hän joka koko elämänsä yritti auttaa köyhiä, on nyt itse köyhä kuin kirkonrotta.

genom en ödets nyck

= puhtaasti sattumalta. [lit. kohtalon oikun kautta]; Vi möttes första gången genom en ödets nyck på en gata i London. Kohtalon oikusta tapasimme ensimmäisen kerran Lontoon kadulla.

på vinst och förlust

= onnenkaupalla, onneen luottaen; [lit. voitolla tai tappiolla].

lagen om alltings djävlighet (leik., ark.)

= [lit. laki kaiken pirullisuudesta]. Jos jokin voi mennä pieleen, se myös menee.

en lycka i olyckan

= [lit. onni onnettomuudessa].

någon har alla odds emot sig

= kaikki ennusteet ovat jotakuta vastaan; [lit. ~jollakulla on kaikki kertoimet häntä vastaan].

i dag röd, i morgon död

= tänään kulta, huomenna multa; tänään terveenä, huomenna jo kylmänä. [lit. tänään punainen, huomenna kuollut] - viitaten kenties punaisiin poskiin terveyden merkkinä?

alla goda ting är tre

= ei kahta hyvää kolmannetta; [lit. kaikkia hyviä asioita on kolme, hyvä tulee kolmittain].

söta öde!

= voi hyvä tavaton!; [lit. suloinen kohtalo!].

TANSKA

Fremmed steg er altid fedest.

= Ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella; [lit. Vieras paisti on aina mehevin].

Den misundelige tror, at naboens høne er lige så stor som hans egen gås.

= Kateellinen luulee, että naapurin kana on yhtä iso kuin hänen hanhensa.

Skal det gå ad helvede til, så skal det gå med musik.

= Jos hommat menevät päin helvettiä, niin menkööt sitten kunnolla päin helvettiä. [lit. Jos hommat menevät päin helvettiä, menkööt musiikin säestäminä.]

'Bedre er noget end intet', sagde ulven, han slugte en myg.

= 'Parempi vähän kuin ei mitään', sano susi ko hyttysen nielas.

et heldigt asen (kateellisen sanomaa)

= onnenpekka, [lit. onnellinen aasi].

komme fra asken i ilden

= joutua ojasta allikkoon, [lit. tulla tuhkasta tuleen].

det går ned ad bakke

= menee yhä huonommin; [lit. menee alamäkeä].

det bliver bedre og bedre (leik.)

= yhä paranee; tilanne muuttuu yhä huonommaksi; asiat menevät yhä uskomattomammiksi; [lit. muuttuu paremmaksi ja paremmaksi].

alt/ alting er som forhekset!

= mikään ei suju suunnitellusti ja odotetusti, kaikki menee pieleen; [lit. kaikki on kuin noiduttua!]. Vrt. fru Fortuna står én bi = joku on onnekas, kaikki sujuu hyvin; [lit. Rouva Onnetar auttaa jotakuta].

tro, at den hellige grav er vel forvaret (leik.)

= väärin luulla, että kaikki on mitä parhaimmin kunnossa, että huolestumiseen ei ole syytä; [lit. luulla, että pyhä hauta on hyvin suojeltu].

det/ noget står ikke i kortene

= jonkin tapahtumista ei olisi voinut mitenkään nähdä ennalta; jokin tulee täytenä yllätyksenä; [lit. jokin ei ole korteissa].

skyde/ have skudt papegøjen

= olla/ olla ollut epätavallisen onnekas; [lit. ampua/ olla ampunut papukaijan].

danse på en vulkan/ vulkaner

= elää huolettomasti ottamatta huomioon uhkaavia vaaroja; olla kevytmielinen ja jättää huomiotta vaarat; [lit. tanssia tulivuorella/ tulivuorilla.]

måtte/ skulle vælge mellem pest og kolera

= joutua valitsemaan kahden yhtä epämiellyttävän vaihtoehdon väliltä; [lit. joutua valitsemaan ruton ja koleran väliltä].

hvad enten du piber eller synger

= halusit tai et, näin asiat nyt vain ovat; [lit. piipititpä tai lauloitpa].

lide skibbrud med noget

= ei olla onnea jonkin läpisaattamisessa; epäonnistua jossakin; mennä alamäkeä esim. taloudellisesti; [lit. kärsiä jossakin haaksirikko].

alverdens ulykker

= kaiken maailman onnettomuudet

skæbne = kohtalo: skæbnesvanger

= kohtalokas; [lit. kohtaloraskaana]; Kohtalo on ikään kuin kohta synnyttämässä, heh.. ☺

skæbnetime

= kohtalon hetki

komme i uføre

= joutua sotkuihin; [lit. joutua huonoon keliin]; uføre = huono keli, kelirikko.

sidde i uheld

= olla huono-onninen; [lit. leik. istua epäonnessa].

uheldssvanger

= pahaenteinen; [lit. leik. epäonnesta raskaana ☺].

vanskæbne

= epäonni; [lit. leik. ~pahakohtalo].

virtuel lykke

= ohimenevä illusorinen onnentunne, joka perustuu siihen, että ihminen on sekä unohtanut mitä teki eilen, että unohtanut, mitä hänen tulee tehdä huomenna; [lit. virtuaalionni].

uheldsramt

= epäonnekas, [lit. epäonneniskemä] = uheldsvanger; [lit. leik. epäonnesta raskaana ☺].

ulykkesfugl

= pahanilmanlintu; [lit. onnettomuudenlintu]; vrt. eng. bird of ill omen; Jonah; jinx, accident-prone person.

NORJA

spille hasard med noe

= uhkapelata/ ottaa jossakin suuria riskejä. Ekteskap er å spille hasard med livet. Avioliitto on uhkapelin pelaamista elämän kanssa.

en joker i kortstokken

= ei ennalta nähtävä elementti, joka voi äkisti ilmaantua ja laittaa koko pelin uusiksi; [lit. korttipakan jokeri].

fra asken til ilden

= ojasta allikkoon, tilanne muuttuu pahemmaksi, huolimatta päinvastaisen toivomisista ja tilanteen paranemisodotuksista; [lit. tuhkasta tuleen].

gresset er alltid grønnere på den andre siden

= ruoho on aina vihreämpää aidan toisella puolella.

ved et skjebnens lune

= kohtalon oikusta; lune = tuuli, mieliala; oikku.

overlate en til sin skjebne

= jättää joku oman onnensa nojaan; [lit. jättää joku kohtalolleen].

skjebnesvanger

= kohtalokas; [lit. kohtaloraskaana ☺].

vanskjebne

= kova kohtalo (van-etuliite = ~paha-)

Man vet hva man har, men ikke hva man får.

= Kannattaa tyytyä siihen, mikä on varmaa eikä jahdata sitä mikä on epävarmaa; [lit. tiedetään mitä on, mutta ei tiedetä mitä saadaan].

en ulykke kommer sjelden alene

= onnettomuus ei tule yksin; [lit. onnettomuus tulee harvoin yksin]; vrt. eng. accidents come in threes = onnettomuudet tulevat kolmittain, vrt. suomen ei kahta ilman kolmatta. Vrt. eng. It never rains but it pours.

ingen trær vokser inn i himmelen

= [lit. mitkään puut eivät kasva taivaaseen saakka]; ilmaus toimii muistuttajana kohtuullisuuden ja maltin tarkoituksenmukaisuudesta. Kannattaa muistaa, että on olemassa rajat sille, mitä voimme ja mitä pitäisi odottaa onnelta, kasvulta ja menestykseltä, varsinkin ajanjaksoina, jolloin näyttää menevän hyvin. Vrt. Hollannin kielessä lähes sanatarkasti samalle idiomille on annettu toinen merkitys: de bomen groeien niet tot in de hemel = vaikeudet, esim. taloudelliset vaikeudet, eivät ole rajoittamattomia; [lit. puut eivät kasva taivaaseen saakka].

mange skjær i sjøen

= Idiomi merkitsee, että ihminen matkaa vaarallisilla ja vaativilla vesillä kohdaten vaikeuksia ja monia esteitä, jotka pitää pystyä ennakoimaan; [lit. monta karia merellä]. Det er mange skjær i sjøen før vi kommer dit. Monta on vaaraa matkalla ennen kuin saavumme määränpäähän.

troll i ord

= jos joku on varomaton ja mainitsee onnettomuuden tai onnettoman kehityksen mahdollisuudesta, on vaara, että det går troll i ord, ja juuri se mitä pelätään, tapahtuu, koska se on ääneen mainittu; [lit. sanoissa kulkee peikko].

HOLLANTI

het is niet anders

= niin se nyt vain on; ei ole enää mitään tehtävissä; [lit. se ei ole toisin]; myös: jammer maar helaas = [lit. harmi, mutta valitettavasti].

de bomen groeien niet tot in de hemel

= vaikeudet, esim. taloudelliset vaikeudet, eivät ole rajoittamattomia; [lit. puut eivät kasva taivaaseen saakka].

een balletje kan raar rollen

= Sanotaan tapahtumainkulusta, jota on vaikea etukäteen ennustaa tapahtuvaksi. Tällä ilmaistaan ihmetystä tapahtuman johdosta; [lit. pikkuinen pallo voi kummallisesti vieriä].

met zijn neus in de boter vallen

= tulla juuri oikealla hetkellä, onnenkantamoisena; myös ironisesti: tulla juuri kun jotakin epämiellyttävää tapahtuu; [lit. kaatua nenälleen voihin].

een ongeluk zit in een klein hoekje

= Onnettomuus voi kohdata yllättäen, ei tarvita paljoakaan että onnettomuus sattuu kohdalle; [lit. onnettomuus istuu pikkuruisessa nurkkauksessa].

Geluk en ongeluk wonen onder één dak.

= Onni ja onnettomuus liittyy joka asiaan; vrt. eng. no pleasure without pain; [lit. onni ja onnettomuus asuvat saman katon alla]. Onni voi nopeasti muuttua epäonneksi, ja päinvastoin.

Twaalf ambachten, dertien ongelukken.

= [lit. kaksitoista virkaa, kolmetoista onnettomuutta.] Sanotaan ihmisestä, jolla mikään ei ota onnistuakseen, vaikka kuinka yrittäisi, tai ihmisestä joka jatkuvasti vaihtaa alaa niin että ei syvenny niistä yhteenkään kunnolla, vrt. liian montaa rautaa tulessa; joka jahtaa kahta jänistä, ei saa kiinni kumpaakaan. Vrt. eng. Jack of all trades and master of none.

Als een ezel het te goed heeft, gaat hij op het ijs dansen.

= Kun ihmisellä menee liian hyvin, hän alkaa mennä teoissaan kohtuuttomuuksiin; [lit. kun aasilla menee liian hyvin, se menee jäälle tanssimaan]; vrt. eng. Too much money makes one mad.

Heden koopman, morgen loopman.

= Tänään pohatta, huomenna puilla paljailla. [lit. Tänään myyntimies, huomenna jalkamies.]

als een donderslag bij heldere hemel

= kuin salama kirkkaalta taivaalta; täysin äkkiarvaamatta, yleensä epämiellyttävästä asiasta. Kun taivas on kirkas, ukonilma on viimeinen asia, jota odottaa tapahtuvaksi.

vriezen we dood dan vriezen we dood

= On hyväksyttävä se mitä tulee tapahtumaan, kävi miten kävi, sillä tilanteelle ei luultavasti voi enää mitään, muuta vaihtoehtoa ei vain ole; [lit. jos jäädymme kuoliaiksi, sitten jäädymme kuoliaiksi].

het is alsof de duivel ermee speelt

= Näin sanotaan, kun ihmetellään, kun jokin sujuu toisin kuin on odotettu tai toivottu, kun tuntuu, että itse pirulla on sormensa pelissä. [lit. on kuin piru pelaisi mukana].

wat heb ik nou aan mijn fiets hangen?

= Mitä nyt? Mitä nyt tapahtuu? Tämä on hauskanen huudahdus ilmaisemaan hämmästystä. [lit. mitä pyörässäni nyt roikkuu?]

Daar men 't minst verwacht, springt de haas uit de gracht.

= ~Vahinko ei tule kello kaulassa./ Kun sitä vähiten odottaa, silloin se iskee; [lit. sieltä, mistä vähiten odottaa, hyppää jänis kanavasta.] Vrt. eng. The unexpected always happens.

Men moet het beste hopen, het ergste komt gauw genoeg.

= On toivottava parasta, pahin tulee kyllä riittävän nopeasti.

De dag is nog niet ten avond.

= Älä kiitä päivää ennen kuin se on ohi. Ei pidä huokaista helpotuksesta liian aikaisin; [lit. Päivä ei ole vielä ilta].

Men moet de dag niet voor de avond prijzen.

= kts. edellinen kohta; [lit. Ei pidä ylistää päivää ennen iltaa].

Wat niet is, kan nog komen.

= Se, minkä ei luule tapahtuvan, voi kyllä tapahtua; [lit. Se mitä ei ole voi kyllä tulla].

Tussen de lepel en de mond valt veel pap op de grond.

= Asia voi mennä monessa kohdin pieleen; [lit. lusikan ja suun välillä putoaa paljon puuroa lattialle.] = ~kaikki ei aina mene niin kuin Strömsössä. Vrt. Aina roiskuu kun rapataan. Ei pitäisi kehuskella millään etukäteen, vaan odottaa tuloksia toiminnastaan, ennen kuin mainitsee niistä, sillä jokin voi mennä pyrinnöissä pieleen.

Men moet roeien met de riemen die men heeft.

= Ihmisen on soudettava niillä airoilla, jotka hänellä on.

Geen dag zo schoon of men ziet een wolkje.

= Ihmisen elämässä on aina jotakin murhetta, joka Jumalan päivä. [lit. ei niin kirkasta päivää, etteikö pientä pilveä taivaalla.]

Geluk en ongeluk wonen onder één dak.

= Onnettomuus voi iskeä hetkenä minä hyvänsä; [lit. onni ja onnettomuus asuvat saman katon alla].

Een ongeluk komt zelden alleen.

= Onnettomuus ei tule yksin; [lit. Onnettomuus harvoin tulee yksin].

Ongelukken varen mee.

= Olemme alati alttiita onnettomuuksille; [lit. onnettomuudet matkaavat mukanamme].

Ongezien kan geschien.

= Se, mitä ei näe tapahtuvaksi, voi tapahtua; [lit. ennakoimaton voi tapahtua].

Schone liedjes duren niet lang.

= Myötämäki ei kauaa kestä; [lit. kauniit pikkulauluset eivät kestä kauan].

De morgen weet niet wat de avond brengt.

= [lit. aamu ei tiedä mitä ilta tuo tullessaan.]

SISILIA

Abballa mentri furtuna sona.

= Tao kun rauta on kuuma. [lit. Tanssi kun onni soittaa.]

L'acqua e la morti, aspettala ca veni.

= Sade ja kuolema, odota, ne tulevat varmasti.

Ogni migghiu di caminu havi un pezzu di malu caminu.

= Jokaisesta tiestä löytyy hieman huonoja kohtia. Ei pidä lannistua vastoinkäymisistä.

Chiddu chi nun è pò essiri.

= Kaikki on mahdollista. [lit. se mitä ei ole voi tulla olevaksi.]

Si lauda lu fini di la vita, e lu jornu quannu scura.

= Elämää ylistetään lopussa, päivää hämärän laskeuduttua.

Mentri hai bon tempu pigghiatillu, chi lu malu tempu nun manca mai.

= Nauti hyvästä ajasta niin kauan kuin sitä kestää, huonoa aikaa ei koskaan puutu.

La purpa va cull' ossa.

= Hyvien asioiden mukana tulee pahoja. [lit. lihan mukana tulee luu.]

Livarisi di li stizzi e mittirisi a li canali.

= Ojasta allikkoon. [lit. välttää tipat ja joutua kanaaliin.]

Quannu ti cridi d'aviri ventu 'n puppa, tannu ti trovi la varva di stuppa.

= Kun luulet, että sinulla on myötätuuli, petyt.

Bon tempu e malu tempu, nun dura tuttu tempu.

= Ei hyvä eikä paha aika aina vain kestä.

Bisogna jiri cu lu ventu.

= On purjehdittava tuulen mukaan.

Nun sempri virdi si manteni un citru.

= Myös tämä menee ohi. [lit. sitruuna ei pysy ikuisesti vihreänä.]

ENGLANTI

the fuckening

= When your day is going too well and you don't trust it and some shit finally goes down. - Ah, there it is, the fuckening. (Anon./ facebook 26.2.2020)

a hostage to fortune (Br.)

= Jos olet hostage to fortune, et voi kontrolloida, kuinka tilanne kehittyy, ja niinpä sinun on hyväksyttävä kaikki se paha, mitä tapahtuu. Epäviisas toiminta, joka voi kääntyä tekijää vastaan tai sen seurauksena toiminta voi olla vaikeaa. [lit. onnettaren panttivanki.] Esim. Charles, then nearly 33, had already made himself a hostage to fortune by declaring that 30 was a suitable age to settle down. = oli jo vienyt itseltään vaihtoehdot. Jos sanot, että you don't want to give any hostages to fortune, tarkoitat, ettet halua sanoa tai tehdä mitään, mikä voisi aiheuttaa sinulle ongelmia tulevaisuudessa, koska silloin sinulla ei olisi kontrollia sen suhteen, kuinka tilanne kehittyy. Esim. Despite persistent questioning, he gave no hostages to fortune in the form of a timetable. = hän ei suostunut sitoutumaan mihinkään aikatauluun. Tämä idiomi tulee alun perin Francis Baconilta: "He that hath wife and children hath given hostages to fortune." (Of Marriage and Single Life, 1625)

in the lap of the gods

= Kun sanot, että jokin on in the lap of the gods, tarkoitat, että jokin asia on onnettaren tai sattuman käsissä etkä sinä voi toiminnallasi siihen vaikuttaa. [lit. jumalten sylissä.] Once they had repaired my lungs they had to stop the operation. The liver is self-healing anyway, so at that stage, my life was in the lap of the gods. = korkeammassa kädessä.

it never rains but it pours

= Näin sanotaan, kun kommentoidaan sitä tosiasiaa, että kun tapahtuu yksi paha asia, toinenkin paha asia tapahtuu, niin että tilanne muuttuu pahemmaksi. [lit. ~ei ikinä sada vaan sataa kaatamalla.] He had a legitimate goal disallowed for 'handball' and later had a shot handled by a defender, only to see no penalty given. It never rains but it pours. = vahinko tulee harvoin yksin.

between a rock and a hard place

= jos olet joutunut between a rock and a hard place, olet vaikeassa tilanteessa, jossa sinun on valittava kahden yhtä epämiellyttävän toimintatavan väliltä. [lit. kiven ja kovan paikan välissä.] Goss is caught between a rock and a hard place. If he bows to pressure and makes concessions on proposed cuts, middle-ground voters could see him as the typical Labor Premier in the grip of union bosses. If he ignores the unions he runs the risk of further alienating his traditional party supporters. = puun ja kuoren välissä.

come up smelling of roses

= jos jotkut ovat olleet vaikeassa tilanteessa ja sanot heistä, että they have come up smelling of roses, tarkoitat, että he ovat nyt paremmassa tilanteessa, vahvemmilla kuin he olivat aikaisemmin. Yleensä tätä ilmaisua käytetään osoittamaan hämmästystä tai närkästystä siitä, että näin on käynyt. [lit. ilmestyä ruusuntuoksuisena.] Tom Ellis, who walked out on Monday after a boardroom row, has come up smelling of roses. He has been snapped up by a rival engineering company and the word is that his financial package is even healthier. = ei kärsinyt kärhämästä lainkaan.. No matter the problem, he manages to wriggle out of it and come up smelling of roses. = hän selviää siitä eikä ole sitten moksiskaan.

an accident waiting to happen (ark.)

= potentiaalinen onnettomuuspaikka tai onnettomuuden aiheuttaja. [lit. onnettomuus joka odottaa tapahtumistaan.] This car is an accident waiting to happen. Tämä auto on todellinen riskitekijä liikenteessä.

a black day

= murheen päivä. [lit. musta päivä.] It was a black day for the British boxing when you left the ring. Kun jätit kehän, se oli murheen päivä Ison-Britannian nyrkkeilylle.

a blessing in disguise

= onni onnettomuudessa. [lit. siunaus valepuvussa.] Possibly his job could have led to gastric ulcers so perhaps the change was a blessing in disguise. Työ olisi voinut aiheuttaa hänelle mahahaavoja, joten ehkä muutos oli onni onnettomuudessa. Vrt. Schopenhauer: Joskus sitä saakin huomata, että haaksirikko olikin loppujen lopuksi sittenkin hyväksi.

a mixed blessing

= jossakin on sekä hyviä että huonoja puolia. [lit. sekoitettu siunaus.] Like most artists he regarded the opportunity to teach a mixed blessing. Monien taiteilijoiden tavoin hän näki mahdollisuudessa opettaa sekä hyviä että huonoja puolia.

lead a charmed life

= olla syntynyt onnellisten tähtien alla, olla onnekas. [lit. viettää lumottua elämää.] He leads a charmed life while others struggle. Hän on syntynyt onnellisten tähtien alla, kun taas toiset joutuvat kamppailemaan.

come what may (kirjak.)

= mitä tahansa tapahtuukin. [lit. tulkoon mitä saattaa.] He could take care of himself, come what may. Hän pystyisi huolehtimaan itsestään mitä tahansa tapahtuisikin.

that's the way the cookie crumbles (ark., am.)

= sellaista sattuu. [lit. näin keksi murentuu.] - It's so unfair. - That's the way the cookie crumbles. - Se on ihan epäreilua. - Sellaista sattuu.

Don't count your chickens before they are hatched.

= Älä nuolaise ennen kuin tipahtaa. [lit. Älä laske kanojasi ennen kuin ne ovat kuoriutuneet.]

Damned if you do and damned if you don't.

= huonosti käy, teki mitä tahansa, ei voi voittaa. [lit. kirottu jos teet; kirottu jos et tee.] This is a loaded question. Damned if you say yes and damned if you say no. Tämä on arkaluontoinen kysymys. Huonosti käy, vastaa siihen kyllä tai ei.

be between the devil and the deep blue sea

= olla kahden tulen välissä, olla puun ja kuoren välissä. [lit. olla paholaisen ja syvän sinisen meren välissä.]

famous last words (ark., leik.)

= kuuluisat viimeiset sanat (yleensä vastauksena optimistiseen lausumaan, kun halutaan ilmaista, että jotakin epämiellyttävää voi kuitenkin tapahtua). Famous last words: "This won't hurt a bit." Kuuluisat viimeiset sanat: "Tämä ei satu ollenkaan."

a fate worst than death (yl. leik.)

= kammottava kokemus tai kohtalo. [lit. kuolemaa pahempi kohtalo.] Driving daily during rush hour is a fate worse than death. Ruuhkassa ajaminen päivittäin on kamalaakin kamalampi kohtalo.

a bad hair day (ark., leik.)

= huono päivä (jolloin kaikki menee pieleen). [lit. huonon tukan päivä.] I complained about another bad hair day. Valitin, että minulla oli taas huono päivä.

a happy accident

= suunnittelematon, miellyttävä tapahtuma tai tilanne. [lit. onnellinen vahinko.] Occasionally, there's a happy accident that leads me in a nice direction. Joskus onnekas sattuma johdattaa minut oikeaan suuntaan.

we fought against heavy odds

= taistelimme ylivoimaista vihollista vastaan. [lit. taistelimme raskasta todennäköisyyttä vastaan.] odds = 1) todennäköisyys, mahdollisuudet; 2) ylivoima, ero; 3) riita, erimielisyys.

bad luck pursued him

= huono onni vainosi häntä.

you've had more than your share of bad luck

= sinulla on ollut aivan liikaa vastoinkäymisiä. [lit. olet saanut enemmän kuin osasi huonosta onnesta.]

if the worst comes to the worst

= jos oikein huonosti käy, pahimmassa tapauksessa; [lit. ~jos pahin tulee pahimmaksi].

RANSKA

C'est la vie!

= (Sellaista) elämä on!

un abime appelle un abime

= Onnettomuus tulee harvoin yksin; [lit. onnettomuus kutsuu onnettomuutta].

malheureux comme un animal

= epätoivoinen, suuressa määrin huonon onnen kohtaama; [lit. epäonninen kuin eläin].

pas de bonheur sans nuage

= Mikään onni ei kestä aina vain; [lit. ei onnea ilman pilveä].

choisir/ tirer la mauvaise carte

= lyödä kirveensä kiveen, erehtyä; [lit. valita/vetää huono kortti].

jouer sa dernière carte

= pelata viimeinen korttinsa

avoir la cerise

= olla epäonnea; [lit. olla kirsikka].

bonjour les dégâts!

= No niin, sieltä ne pirulaiset tulevat (viitaten seurauksiin); [lit. hyvää päivää, tuhot!]; dégât = 1) tuho, vaurio, vahinko; 2) vahingonteko, hävitys, raiskaus, haaskaus, tuhlaus.

après moi (nous) le déluge!

= meni syteen tai saveen; kävi miten kävi, samantekevää; [lit. jälkeeni vedenpaisumus!]; déluge = vedenpaisumus; rankkasade.

jamais deux sans trois

= Ei kahta ilman kolmatta; hyvät asiat tulevat kolmittain/ huonot asiat tulevat kolmittain; [lit. ei koskaan kahta ilman kolmannetta]; vrt. accidents come in threes = onnettomuudet tulevat kolmittain.

tenter le diable

= uhmata kohtaloaan; [lit. koetella pirua].

comprendre sa douleur

= tajuta epäonnensa määrä; [lit. ymmärtää tuskansa].

un ennui ne vient jamais seul

= [lit. vastoinkäyminen ei tule koskaan yksin]; ennui = mielipaha, suru, tuska; harmi, risti, vastoinkäyminen; ikävä, ikävystyminen.

faire contre mauvaise fortune bon coeur

= ei antaa vastoinkäymisten lannistaa itseään, pitää pokka pahassa paikassa; kantaa vastoinkäymisensä ja kova kohtalonsa miehuullisesti; [lit. tehdä vastaan huonoa onnea hyvä sydän].

la fortune vient en dormant

= Onni tulee varkain; [lit. onni tulee nukkuessa/ nukkuen].

laisser tomber qn comme un fruit sec

= jättää joku oman onnensa nojaan; [lit. antaa jonkun pudota kuin kuiva hedelmä].

avoir la guigne; porter la guigne

= olla epäonnea; tuoda mukanaan epäonnea; guigne = 1) epäonni; 2) kirsikka; 3) vähäpätöinen, arvoton esine.

il y a les jours avec et les jours sans

= Menee jotenkuten; välistä asiat menee hyvin, välistä huonosti; [lit. ~on päiviä joissa on ja päiviä joissa ei ole]. Viitannee siis hyvään onneen, välillä sitä on, välillä ei.

avoir la main malheureuse

= olla epäonninen, ei onnistua missään; [lit. olla epäonninen käsi].

le malheur des uns fait le bonheur des autres

= Yksien epäonni koituu toisille onneksi.

un malheur ne vient jamais seul

= Onnettomuus ei tule milloinkaan yksin.

c'est la mort du petit cheval

= Se on pahinta mitä voi/ voisi tapahtua; [lit. se on pienen hevosen kuolema].

danser/ marcher sur un volcan

= leikkiä tulella; [lit. tanssia/ tallata tulivuorella].

Cela devait arriver.

= Se oli tapahtumassa; ~oli hyvin todennäköistä että niin tapahtuu/ oli merkkejä ilmassa että niin käy; [lit. sen täytyi saapua].

C'était fatal!

= Se vain odotti tapahtumistaan; [lit. Se oli kohtalon määräämää!]; fatal = kohtalon tai salliman määräämä, välttämätön, pääsemätön, turmiollinen, onneton.

tomber de Charybde en Scylla

= joutua ojasta allikkoon; [lit. pudota Kharybriksen ja Skyllan väliin]; Pensant trouver refuge chez ses anciens alliés, il est tombé de Charybde en Scylla. Luullessaan löytävänsä suojapaikan aiempien liittolaistensa luota, hän joutui ojasta allikkoon.

VIRO

kellelgi on õnnelik käsi

= jollakulla ottaa onnistuakseen aivan kaikki hommat; [lit. jollakulla on onnellinen käsi].

Pipart sulle keele peale!

= Äläs sano!; Pidä suutasi pienemmällä! [Lit. Pippuri sinulle kielellesi!]. Kui hääd koogid teia küpsetate! - Pipart teile keele peale: varsti on kook juba põlenud.. = Kuinka hyviä kakkuja te paistatte! - Äläs sano: kohta on kakku palanut.. (vähän sama kuin "koputa puuta"; "kun ei nyt sattuis mitään…")

saagu või sitem

= Menköön vaikka pahemmaksi; [lit. ~menköön vaikka paskemmaksi]. Ega mujalgi kergem ole. - Ükskõik, saagu või sitem, aga siit lähen ära. = Eikä muualla ole sen parempi. - Yhdentekevää, olkoon vaikka paskempaa, lähden kuitenkin.

surm siin või Siberis

= On täysin yhdentekevää, mitä tapahtuu; [lit. (tulkoon) kuolema tässä tai Siperiassa].

Säh sulle kooki moosiga

= odottamattoman epäonnen sattuessa pettymystä ilmaiseva huudahdus; [lit. Siinä sinulle kakkua hillolla!].

Tuiskab toa taga, sajab sauna taga, saad teele, ei teagi.

= Vaikka toisinaan on kovinkin kurjat olosuhteet ja tilanne vaikuttaa synkältä, tilanne voi yllättäen muuttua, me emme koskaan voi tietää, mihin päin asiat ovat menossa. Tuiskuaa talon takana, sataa saunan takana, kun pääset tielle, et tiedä millaista siellä on.

Haigus ei küsi aega, viletsus ei vaata pääva.

= Ei sairaus aikaa kysy, eikä kurjuus päivää, aina meitä vaanivat. (viletsus = kehnous, kurjuus, halpuus, viheliäisyys)

Äi ole meite oma meelevaldas olla terve või haige.

= Ei ole meidän vallassamme, olemmeko terveitä vai sairaita.

Haigus tühjalt tuleb, aga koormaga läheb.

= Sairaus tulee kuin tyhjästä, lähtee pois vaivalloisesti ja jälkikarein.

Surm on meil jala all iga päev.

= Kuolema kulkee kanssamme joka päivä. Kuolema on joka päivä jalkamme alla.

Kes iga põõsa alla otsib, see viimaks ommeti ussi leiab.

= Se, joka etsii etsimistään kaikista mahdollisista paikoista aina vain parempaa, löytää lopulta jotakin hyvin epämiellyttävää. Se, joka etsii joka pensaan alta, löytää lopulta käärmeen.

Elu ei tohi enne õnnelikuks kiita kui lõpul.

= Elämää ei pidä kiittää onnelliseksi ennen kuin se on ohi, aina voi tapahtua jotakin pahaa.

Kes head otsib, see pahema leiab.

= Se, joka hyvää etsii, pahempaa löytää: pitäisi osata tyytyä siihen mitä on, eikä aina kurottaa kohti parempaa.

Ei ole ette öeldud, mis taga peab tulema.

= Ei voi ennustaa etukäteen mitä yllättävää tulee sattumaan.

Kui inimene teaks, kus maha kukub, küll siis õled alla paneks.

= Jos ihminen tietäisi, missä maa pettää, hän varautuisi siihen etukäteen. [lit. laittaisi oljet alle].

Soo siin, soo sääl ― ei kuiva maad kuskil.

= Suo siellä, vetelä täällä, kuivaa kohtaa ei missään. Jatkuvasti maailma pettää meidät, mikään ei onnistu sovinnolla, aina jokin asia pettää, varotoimistamme huolimatta.

Õnnetusel vile jalg.

= Onnettomuus voi kohdata meitä yhtäkkiä; Onnettomuudella on vikkelä jalka. (vile = ohueksi kulunut, ohut, nopea, vikkelä)

Ega õnnetus ühega tule ega kahega läha.

= Ei onnettomuus yksin tule eikä kaksin lähde.

Üks-kaks õnnetust, viis-kuus viletsust.

= Yksi-kaksi onnettomuutta tuovat mukanaan viisi-kuusi muuta viheliäisyyttä. ~Onnettomuus ei tule yksin.

Õnnetus tuleb uksest ja aknast.

= Onnettomuus tulee ovesta ja ikkunasta, kohtaa meitä joka puolelta, tulee sisään suojavarustuksistamme huolimatta.

Mine sutt pakku, karu kate pojaga iin.

= Sutta pakoon, karhu pentuineen vastaan, yhdestä onnettomuudesta pääsee niin jo meitä kohtaa seuraava; [lit. mene sutta pakoon, niin karhu kaksine pentuineen eteen].

Üks häda sööb teise ära.

= Kuljemme yhdestä hädästä toiseen. Yksi hätä syö toisen.

Kun õnne om, sääl om ka õnnetust.

= Siellä missä on onnea, on myös onnettomuutta. Olemme Fineuksen kaltaisia..

Õnn ja õnnetus on vennaksed.

= Onni ja onnettomuus ovat veljeksiä. Yksi voi nopeasti vaihtua toiseksi.

Igaüks põle oma õnne sepp mette.

= Ihminen ei ole oman onnensa seppä. Olosuhteet luovat olemisellemme raamit, jotka eivät mahdollista mitä tahansa. Emme voi elää niin kuin haluamme, vaan vain niin kuin tosiasiassa voimme.

Õnne otsid, õnnetust leiad.

= Se, joka onnea etsii, onnettomuutta löytää. Ei onni etsien tule.

Õnn on pime, ei tea, kelle sülle ta jookseb.

= Onni on sokea, ei tiedä kenen osaksi se tulee, lit. kenen syliin juoksee.

Õnn on petis.

= Onni on pettävää. (petis = valehtelija, pettäjä, petkuttaja, petturi, veijari)

Õnnetus tuleb ootamata.

= Onnettomuus tulee odottamatta.

Õnnetuse eest ei saa keegi ära joosta.

= Onnettomuutta ei kukaan pääse karkuun.

Mis tulemas on, see ikka tuleb.

= Se, mikä tapahtuu, tapahtuu.

POHJOIS-INKERIN MURRE

Sannoot, jot ahkeruus kovan onnenkii voittaa.

Ko tietäsit, jot mihi lankiit, ni hajottaisit olkii.

Häne elämääse on olt nii kirjavaa.

Kel on onnii, ni ei huoli ymmärystäkää, se onni valvoo ymmärykse piäl. = ~Kun onni suosii, voi olla vaikka tyhmä, siitä huolimatta onni aina vain jatkuu.

Hiä on osakas, hänel käyvöö onni joka kohas. (osakas = hyväonninen)

Paha nii, paha näi. Paha joka tapauksessa; voidaan sanoa kun ihminen voi valita kahden tilan(teen) väliltä, ja molemmat vaihtoehdot ovat huonoja.

Kaikelaises pulas pittää ihmisen olla.

Taut ei tule kello kaulas.

vastemäk: Toisinnaa pittää männä vastaseekii, vastemäkkii.

Älä kiitä uamust päivää äläkä ennen vuotta morsianta.

Ain aijjan takann om parempi hot' risuine ait olkoo.

Eilinen päivä on tietetty, tämä päivä tietämätöi.

Vaik kaivoo hyppää, ni et piäse pakkoo kohtalostais.

Kun tiätäsim mihim puttoon, ni levittäsin kuvon olkii alahein.

Suo siellä, vetelä teällä, kuivaa ei kussakaa.

Sutta miät pakkoo, karhu tulloo vastaa.

Ei tauvvin kovvuus tapa, jos eijj uo päivät piätetty.

Vuuvvet ei uo veljekset. On hyviä ja huonoja vuosia.

ITALIA

la vita è un' altalena

= elämä on täynnä myötä- ja vastoinkäymisiä, altalena = keinu, keinulauta

cascare come il cacio sui maccheroni

= tapahtua/ilmestyä juuri sopivalla hetkellä, lit. pudota kuin juusto makaronin päälle

mi è capitata una bella fortuna

= minulle sattui onnenpotku, lit. kaunis onnenpotku

non tutte le ciambelle riescono col buco

= ei kaikki aina onnistu, lit. ei kaikkiin rinkilöihin aina reiät onnistu

prendere la fortuna per il ciuffo

= tarttua tilaisuuteen, lit. ottaa onnetarta hiustupsusta kiinni; ciuffo – 1 (hius)tupsu, otsatukka; 2 (persilja- ym.)nippu; vrt. vastakohtansa: dare un calcio alla fortuna – jättää tilaisuus/ mahdollisuus käyttämättä, lit. potkaista onnetarta

l'incidente avrà una coda

= onnettomuudella on jälkiseurauksia, lit. onnettomuudella on häntä

colpire – l'ha colpito la sventura

= häntä kohtasi vastoinkäyminen, colpire – 1 lyödä, iskeä; 2 osua; 3 vahingoittaa, rasittaa; 4 tehdä vaikutus, aiheuttaa ihmetystä, hämmentää; 5 loukata

un brutto colpo

= paha isku, è stato un brutto colpo per lui – se oli hänelle kova isku; colpo - 1 myös kuv. isku, töytäisy; 2 laukaus, ammus, patruuna; 3 lääk. halvaus, kohtaus; 4 nyrkinisku; 5 nopea liike, veto; 6 yllätyshyökkäys, "keikka"

compagno di sventura

= kohtalotoveri, yleensä pahan kohtalon

è finita la cuccagna!

= juhlat on juhlittu! Helppo elämä on nyt loppu!; cuccagna – 1 yltäkylläisyys; 2 onnenpotku; paese della cuccagna – onnela, satumaa, "luvattu maa", "kultala", "laiskurien maa".

disavventura

= epäonni, vastoinkäyminen, onnettomuus

disdetta

= 1 sopimuksen peruutus, irtisanominen; 2 huono onni; per disdetta – pahaksi onneksi; che disdetta! olipa huono onni!

disgrazia

= 1 epäonni, onnettomuus; portare disgrazia – tuottaa onnettomuutta; 2 epäsuosio; cadere/venire in disgrazia – joutua epäsuosioon

disgraziato

= 1 henkilöstä: raukka, onneton, huono-onninen; surkea, kelvoton; 2 raukka, ressukka, parka; 2 roisto, lurjus, konna; guida come un disgraziato – hän ajaa kuin mielipuoli

il domani non è mai sicuro

= tulevaisuudesta ei voi olla koskaan varma, lit. huominen ei ole koskaan varma

un dono della fortuna

= onnen-/ kohtalonlahja; dono – lahja, lahjoitus

chi la dura la vince

= ahkeruus kovan onnenkin voittaa, lit. se, joka kestää, voittaa

i giorni fasti e nefasti

= suotuisat ja epäsuotuisat päivät; fasto – 1 suotuisa, onnekas; 2 subst. komeus, prameus, ylellisyys

fatalità

= 1 kohtalo, väistämättömyys, kohtalokkuus; 2 onnettomuus, vahinko, vastoinkäyminen

la fortuna è cieca

= sattuma on sokea

la fortuna ha voluto così

= kohtalo sääti niin, lit. kohtalo halusi niin

fortuna

= 1 (hyvä) onni; 2 sattuma, kohtalo; 3 omaisuus, rikkaus; 4 meri: myrsky; 5 mezzo di fortuna – hätäratkaisu, hätäkeino, tilapäisjärjestely

fortunato

= 1 onnekas, hyväonninen; 2 onnellinen (sattuma)

iella

= huono onni, huono tuuri, epäonni

ieattatore

= onnettomuutta aiheuttava ihminen, henkilö jolla on "paha silmä"

infelice

= 1 onneton, valitettava; 2 huonosti päättynyt, epäonnistunut, kehno; 3 epäsuotuisa, ajankohtaan sopimaton; clima infelice – epäsuotuisa ilmasto/ ilmapiiri; è arrivato in un momento infelice – hän saapui sopimattomalla hetkellä; osservazione infelice – sopimaton huomautus; infelice (subst.) - mies-/ naisparka, onneton, poloinen

fortuna irripetibile

= ainutkertainen onnenpotku, lit. ei toistettavissa oleva onnenpotku

malanno

= 1 epäonni, onnettomuus, vastoinkäyminen; 2 vaiva, sairaus; 3 henkilöstä – tylsimys, ilonpilaaja; 4 kiusanhenki

malasorte

= epäonni, onnettomuus, vastoinkäyminen; per malasorte – kaikeksi onnettomuudeksi

malaugurato

= huono-onninen, kohtalokas, pahaenteinen, kirottu; giorno malaugurato – pahan onnen päivä

malcapitato

= poloinen, huono-onninen, koviakokenut, sopimattomaan aikaan/ paikkaan/ tilanteeseen sattunut

andare di male in peggio

= mennä aina vain huonommin, lit. mennä huonosta pahempaan

avere la maledizione addosso

= olla epäonnen vainoama; maledizione! huudahdus, alat. perkele!

maleficio/ malefizio

= paha lumous/taika

malignità

= 1 ilkeys, häijyys, pahansuopuus, vahingonilo; 2 ilkeä ajatus/puhe/teko, ilkeys; 3 epäsuotuisuus, epäedullisuus, haitallisuus, vahingollisuus; la malignità del destino – kohtalon epäsuopeus; 4 lääk. sairauden pahanlaatuisuus

malnato

= 1 heittiö, moukka; 2 surkimus, onneton, kovaonninen; 3 turmiollinen, kirottu

navigare in cattive acque

= kuv. olla (taloudellisessa) ahdingossa/ vaikeuksissa; ~navigoida vaarallisissa vesissä; myös: navigato - 1 vesistöstä: vilkkaasti liikennöity, purjehdittu; 2 merimiehestä, merenkävijästä: kokenut, tottunut, ammattitaitoinen; 3 kuv. kokenut, elämää nähnyt

provvidenziale

= kaitselmuksen lähettämä, suotuisa, onnellinen

sciagura

= suuri onnettomuus, katastrofi, suuri vastoinkäyminen

sciagurato

= 1 onneton, kovaonninen; 2 onnettomuutta tuottava, surkea, kurja, viheliäinen; 3 paha, häijy, ilkeä

doccia scozzese

= 1 suihku, josta tulee vuorotellen kylmää ja kuumaa vettä; 2 kuv. miellyttävien ja epämiellyttävien asioiden sarja, lit. skotlantilainen suihku

sfortuna

= huono onni, epäonni; che sfortuna! = onpa onnetonta/ ikävää!

passare dalle stelle alle stalle

= joutua onnesta kurjuuteen, lit. tähdistä navettaan

stentare

= olla vaikeuksia tehdä jotakin, joutua ponnistelemaan; stentare a vivere – elää kituuttaa; vita stentata/ una vita di stenti – vastoinkäymisiä täynnä oleva elämä; stento – 1 vaivalloinen, työläs, väkinäinen; 2 puute, niukkuus; 3 vaikeus, vaiva, rasitus, kärsimys; a stento – työläästi, vaivalloisesti, hankalasti

strage

= 1 verilöyly, kuv. teurastus; 2 tuho, suuri onnettomuus, perikato; fare strage di cuori – kuv. särkeä sydämiä; 3 kuv. surkea/ masentava (loppu)tulos

ha preso una tegola in testa

= kuv. se oli hänelle kova pala; tegola – kattotiili

a chi tocca, tocca

= sellaista sattuu, niinkin voi käydä, lit. ~kenen vuoro, sen vuoro; Aivan kuin elämällä olisi tarjolla vuorolaput ja kukin saa osakseen elämän tarjoamaa kitkeryyttä vuorollaan, täsmälleen vuorolappunsa mukaisesti; Vrt. That's life!

travagliato

= vaikea, tuskallinen, raskas; sielusta: raskautettu, piinattu; amore travagliato – repivä rakkaus; viaggio travagliato – tuskien taival; la sua è una vita travagliata – kuv. hänen elonsa on ohdakkeista

buona/cattiva ventura

= hyvä/huono onni

vicissitudini

= vaiheet, ikävät tapahtumat, koettelemukset, vastukset; vicissitudini della vita – elämänvaiheet, lit. elämän koettelemukset

dolce vita

= ihana elämä, vrt. vitaccia - kova/kurja elämä

Kirjallisuutta:

SUOMI

Klemettinen, Pasi (toim.) 2019. Hätäkös tässä matalassa kaivossa! Sutkauksia ja sananparsia. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura.

Lauhakangas, Outi 2014. Parempi pyy. Sananparsiopas. Kirjokansi 18. 2. Painos. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura.

Lauhakangas, Outi 2016. Svengaa kuin hirvi. Sanontojen kootut selitykset. Kirjokansi 78. 2. Painos. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura.

Eskelinen, Unto 2018. Tavvoo savvoo. 8. Painos. Päivitetty laitos, toim. Kalevi Koukkunen. Docendo.

Kari, Erkki 1993. Naulan kantaan. Nykysuomen idiomisanakirja.

Kuusi, Matti (koonnut ja järjestänyt) 2002. Vanhan kansan sananlaskuviisaus. Suomalaisia elämänohjeita, kansanaforismeja, lentäviä lauseita ja kokkapuheita vuosilta 1544-1826. Helsinki: WSOY.

Pulkkinen, Paavo 1966. Asyndeettinen rinnastus suomen kielessä.

Puustinen, Juutas & Lampén, Ernst 1929. Savolaisia sutkauksia ja letkauksia. Kuopio: Savonseura.

Rintala, Jaana & Rintala, Jaakko. 2004. Outo lintu. Hämeenlinna: Karisto.

Virtanen, Leea 1990. Selevä pyy. Savon kansan sananparsia. Uusi täydennetty painos. Kustannuskiila.

Tammi, Jari 2016. Suuri kirosanakirja. Helsinki: Pikku-Idis.

Tammi, Jari. 2012. Suuri haistattelusanakirja. Helsinki: Pikku-Idis.

Tammi, Jari 2016. Suuri ällösanakirja. Piinakiinaa pitkässä juoksussa. Helsinki: Pikku-Idis.

Vesterbacka, Marko (toim.) 2008. Tyrvääläisten lempisanonnat. Totuuksia rakkaudesta, avioliitosta ja lemmenleikeistä Tyrvään murteella. Tyrvää: Warelia.

Vesterbacka, Marko (toim.) 2012. Istu kiiruummaks aikaa. Tyrvää-Vammala-Sastamala: Warelia.

Kankaanniemi, Matti 2013. Kankeat, hiljaiset ja tytyväiset? Kulttuuripsykologinen näkökulma tyrvääläiseen kansanluonteeseen. Tyrvääläisen Kirjallisuuden Seuran tutkimuksia 2. Tyrvää-Vammala-Sastamala: Warelia.

Vesterbacka, Marko 2011. Kunnaxen kiäli elikkä lukemista niille jokka tiarostaa että Mauri Kunnaxen kirjoisa on muutakin hianoo kun kuvat elikkä tyrväätä Mauri Kunnaxen nyrokeisa, koiramäisä ja muisa teoxisa elikkä Tyrvään murteen plakkarisanakirja. Tyrvääläisen kirjallisuuden seuran tutkimuksia 1. Tyrvää-Vammala-Sastamala: Warelia.

Ojansuu, Heikki 1895 (toim. Marko Vesterbacka 2008). Tyrvään murteen sanakirja. Ensimmäinen osa. Tyrvää: Warelia.

Virtanen, Leea: Selevä pyy. Savon kansan sananparsia.

Eskelinen, Unto: Kieljkiärylöetä. Savolainen sanakirja.

LIVVI

Tast, Juha-Lassi 2000. Omua tšomua. Aunuksenkarjalan murteen sanakirja. Helsinki: WSOY.

Fedotova, Vieno 2001. Livvin karjalan frazeologine sanakniigu.

Filippova, Jelena & Knuuttila Sanna-Riikka 2011. Käytännön karjalaa. KKS.

Karjalan kielen sanakirja (osat 1-6), ilm. 1968–2005. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalais-Ugrilainen Seura.

Penttonen, Martti 2006. Karjal-suomi-karjal sanakniigu. Karjalan kielen seura.

Makarova, Grigorii 1950. Karielazet sananpolvet.

Miettinen, L. Heino, P. 1971. Karjalaisia sananpolvia. Helsinki: SKS.

Oma mua -lehdet

MEÄNKIELI

Pohjanen, Bengt 2011, 2013, 2016. Meänkielen isot sanakirjat A-R. Storordbok bör meänkieli.

Winsa, Birger & Lampinen, Lars 2011. Meänmaan rakhaus - Kärlek i Tornedalen. Ordspråk - sanaparsia. Meänkielen förlaaki.

Winsa, Birger & Lampinen, Lars 2007. Meänmaan sanaparsia = Tornedalens ordspråk. Meänkielen förlaaki.