Hauskat sanat, 15-kielinen/ Euroopan kielet + afrikaans

KROKELIKRAKS!* - HAUSKAZED SANAZED

Nauruhermoja kutkuttavia sanoja, sanontoja, sutkautuksia ja sananlaskuja

(* Krokelikraks on silkkaa suomea, sana merkitsee smurffinsyöjälintua, ja se tulee ranskan sanasta Cracoucass.)

Sisältö:

1. Suomi

2. Livvi

3. Meänkieli

4. Saame

5. Ruotsi

6. Tanska

7. Saksa

8. Hollanti

9. Afrikaans

10. Sveitsinsaksa

11. Luxemburg

12. Italia

13. Sisilia

14. Espanja

15. Englanti

*

Sukellus hulppean ilomieliseen kielimaailmaan

Jo vuosia minussa on kytenyt ajatus koota hauskazien pikku sanazien kokoelma, jossa olisi ne kaikista hauskasimmat sanat ja sanonnat, joihin olen kielivaelluksillani törmännyt (Kiitos Järvisen Ollin, joka alun perin minulle ehdotti, että kokoaisin hauskojen sanojen kirjan). "Hauskazed sanazed" on silkkaa nonsense-suomea. Koska "Hauskaset sanaset" tarvitsi vähän lisäryyditystä, lisäsin siihen kieli poskessa vähän livvinkarjalan kaltaisuutta. Käyttämäni nimi vihjaa, että tätä kokoelmaa ei pidä lukea kovin otsa kurtussa. Valitsin kielivalikoimaan ne kielet, joista oli sovinnolla löydettävissä materiaalia. Käytin siis eräänlaista bricolage-menetelmää, jossa periaatteena on kyhätä asioita kokoon käsillä olevista aineksista. (bricolage kääntyy: askare, askartelu, harrastus, korjaustyö, näpertely (halv.), puuhailu, puhdetyö, korjaustyö; bricoler = 1) askarrella, tehdä puhdetöitä, nikkaroida; laittaa kuntoon, korjata; peukaloida (väärentämistarkoituksessa)). Minulla on hullu tapa lukea puolihäijyyttäni kokonaisia sanakirjoja ja merkitä sinne tärkeät, erikoiset ja hauskat sanat. Siten tämän kokoelman kirjoittaminen kävi helposti: enimmäkseen minun tarvitsi vain käydä läpi kirjoistani niihin tekemäni merkinnät. Lähisukukielten tapauksissa olen kääntänyt sanat/ sanonnat suomeksi lähinnä niissä tapauksissa, joissa sanan/ sanonnan ymmärtäminen sitä vaatii, eli kun sanan/ sanonnan merkitys ei avaudu suomalaiselle lukijalle automaattisesti. Pääosin olen kirjoittanut näkyviin omaksi kohdakseen myös sanatarkan käännöksen (useimmiten sanat on käännetty sanatarkasti niiden "hulluimman" merkityksen mukaan, ihan vain huumorimielessä; toisinaan on esitetty useita käännösvaihtoehtoja sanatarkaksi käännökseksi), koska katson sen auttavan sanan/ sanonnan vivahteiden ymmärtämisessä, sekä avannut joidenkin sanojen merkityskenttää, jotta niiden monimerkityksisyys ja sen kantama hilpeys sanonnoissa tulisi näkyviin. Sanatarkat käännökset on laitettu hakasulkeisiin merkiksi siitä, että niin niitä ei käytännössä useimmiten käännetä. Toisinaan käännökset ovat hyvin vapaita, mutta tämän kokoelman tarkoitus onkin lähinnä poistaa vannetta päästä, ei kiristää sitä.. - joten antakaa boheemiuteni tässä(kin) anteeksi. Huomattakoon, että käännöksiä ei ole tarkastutettu äidinkielisillä puhujilla. Useimmiten ne on kuitenkin kerätty lähteistä, joiden tekijät ovat alan asiantuntijoita (lähteet on ilmoitettu kokoelman lopussa). Luonnollisesti otan vastuun mahdollisista käännösnyrjähdyksistä, joihin on syynä omien aivojeni rajallisuus, mutta ei hyvän tahdon puute. Olen vilpittömästi pyrkinyt mahdollisimman virheettömiin käännöksiin. Käännän aina parhaalla tahdollani. Keräämäni hauskazed sanazed ovat ilmaisuja, jotka saavat ainakin minut hymyilemään - toivon, että myös Sinut. Toisinaan niissä leikitään yllättävillä sanojen yhdistämisillä, toisinaan hymyn huulille saa pelkkä sanan muoto tai siinä esiintyvät äänteet sinänsä, toisinaan taas sanan merkitys täysin yllättää. Useimmiten kyse on hauskasesta ja yllättävästä tavasta pukea tuttu asia sanoiksi. Toivon, että tämä kokoelma motivoisi Sinua ottamaan lisää selvää näistä kielistä. Ajatus asuu kielessä. Siten jokainen kieli on uniikki ja korvaamaton. Kun kieli kuolee, ajatus kuolee. Olen huomannut, että jokaisesta kielestä löytyy ei-käännettävissä olevia, arvokkaita ilmaisuja. Kääntäjä onkin aina silmänkääntäjä - törmäsin tätä kokoelmaa laatiessani sattumalta sisiliankieliseen sanontaan, joka onnistuu näppärästi muistuttamaan meitä kääntämisen luonteesta: Tradutturi, tradituri. Kääntäjät, petturit. Lähes aina jää käännökseen leijumaan jotakin kääntämätöntä, jotakin kääntämistä pakoilevaa, jos ei muuta niin sanan historia ja sanan monet konnotaatiot. Juuri näitä kääntämättömiä ihmeitä löytyy viljalti myös tästä kokoelmasta. Sana/ sanonta on aina enemmän kuin käännöksensä.

P.s. Vuonna 2023 julkaisin 14-kielisen teoksen KAKTUKSIA, PERKELE! Olemassaolon Wiheliäisyyden Ylistys. Ihanan pessimismin käsikirja, osa 1, (565s.). Siihen on koottu olemassaolon wiheliäisyyttä kuvaavia sanoja, sanontoja, sutkauksia, sananlaskuja ja idiomeja, mustaa huumoria unohtamatta. Jos siis haluat vastapainoa tälle hauskalle sanastolle, niin se on varmasti omiaan siinä. Kirjassa kerrotaan myös siitä, miksi pessimismilläkin on perusteltu paikkansa elämässä ja kuinka pessimismi ei välttämättä ollenkaan tarkoita mitään itkua ja hammastenkiristystä, vaan voi olla elämässä jopa vapauttava voima.

Selitykset

Käytetyt lyhenteet:

lit. kirjaimellinen käännös (literally)

leik. leikillinen

alat. alatyylinen

iron. ironinen

vanh. vanhahtava

last. lastenkieltä

eng. englantia

sa saksaa

ru ruotsia

Sanastot

1. Suomi

Sanontatapoja:

sanoa kaikkeen jaa ja amen (leik.)

= suostua tai hyväksyä mukisematta huonokin ehdotus

avulias Aatu (leik.)

= yleismies, joka useimmiten hyvää hyvyyttään suorittaa maksutta pieniä palveluksia lähimmäisilleen; liian innokas auttaja

tehdä töitä kuin pieni eläin (leik.)

= työskennellä kovasti, ahkerasti, niska limassa

sataa kuin Esterin perseestä (alat.)

= sataa kuin saavista kaatamalla

etsiä jotakin silmä kourassa

= etsiä tarkasti

etsiä kissojen ja koirien kanssa

= etsiä kaikista mahdollisista ja mahdottomista paikoista, hyvin perusteellisesti, koluta joka soppi

sika syö eväät

= hanke tai aie menee myttyyn, siitä ei tule mitään

ruoka ei maistu hongalta eikä haavalta

= ruoka on mautonta

sopii kuin hajuvesi lihapullaan (leik.)

= ei sovi ollenkaan

käydä happihyppelyllä (leik.)

= piipahtaa ulkona saadakseen raitista ilmaa

haudankaivajalta karannut

= kamalan näköinen

ei tulisi omiin hautajaisiinsakaan

= joku ei käy missään eikä välitä muodollisuuksista

kylmä kuin ryssän helvetissä

= hyvin kylmä

henkimaailman asia (iron.)

= 1) vaikeasti tajuttava/ hämärä/ epäilyttävä asia; 2) sanotaan jostakin vaikeasta asiasta: se on henkimaailman hommia.

jokin on herttaisen yhdentekevää

= joku ei välitä jostakin tippaakaan

hevosetkin sille nauravat

= jos jokin on oikein naurettava, hevosetkin nauravat sille.

keittää hiirelle puurovettä (leik.)

= itkeä pillittää

hissun kissun

= hiljalleen, pikkuhiljaa, verkkaan, ääntä pitämättä

huiskin haiskin

= sikin sokin

hujan hajan

= sikin sokin

humalassa kuin käki

= ympäripäissään

kuin hyttysen liraus Itämereen

= aivan merkityksetön

kalkkilaivan kapteeni (leik.)

= päivettymätön ihminen

on nauttinut muutakin kuin kansalaisluottamusta (leik.)

= on humalassa tai jonkin muun aineen vaikutuksen alaisena

jatkaa leijonantaljaa ketunnahalla

= turvautua viekkauteen voimien osoittautuessa riittämättömiksi

kimpsut ja kampsut (leik.)

= kaikki mahdollinen tavara

kipin kapin

= kiireesti, kiireen vilkkaa

ei jaksanut edes kissaa sanoa

= oli rättiväsynyt

en kusekaan sinne päin

= jollei ole viihtynyt työpaikassaan tai armeijassa, voi sieltä päästessään ilmaista antipatiansa sanomalla, ettei kusekaan sinne päin.

kärsiikö puhutella? (leik.)

= saisiko puhutella?

kuka käski mennä ojaan

= mikä pakko oli mennä ojaan

käydä jalkahiellä

= polttoainetta hyvin vähän kuluttava auto

vitutuskäyrä on korkealla

= harmittaa tai kiukuttaa

ajaa käärmettä pyssyyn

= yrittää selviytyä vaikeasta tai hankalasta tehtävästä

ei ole köyhä eikä kipeä

= juovuksissa, huolettoman itsevarma

latvasta laho

= joku on päästään vialla

lompakko laihtuu

= rahat vähenevät

pitämättä sen enempää suden kuin lampaankaan puolta

= olla puolueeton kiistakysymyksissä

puhua niin kuin keitetystä lampaan päästä

= puhua tyhmyyksiä

jutella ummet ja lammet

= käsitellä jutellessaan kaiken maailman asioita; puhua puuta heinää

olla hyvässä lihassa

= pulska, ollut ruoka-aikoina kotona ja välipalatkin ovat olleet kunnossa

astua jonkun liikavarpaille

= loukata jotakuta, suututtaa joku

elämä on kuin linnunmaitoa

= elämässä ei ole mitään vikaa

kyllä nyt myrkyn lykkäsi

= tuli odottamattoman suuria vaikeuksia

pojalla on mahanalus jalkoja täynnä (leik.)

= poika juoksee lujaa vauhtia

ei ollut nahkoihinsa mahtua (leik.)

= oli täynnä intoa

panna kissa makkaran vahdiksi

= uskoa jotakin jonkun sellaisen haltuun, jolta sitä päinvastoin olisi suojeltava

se ei kummia maksa

= maksaa tuskin mitään

auto lipsahtaa metsähallituksen puolelle (leik.)

= suistuu tieltä ojaan tai metsään

panna mietintämyssy päähän (leik.)

= ruveta aprikoimaan

ei tullut asiasta munia, ei poikasia

= asiasta ei tullut mitään

myisi vaikka isoäitinsä

= jos on oikein innokas kauppamies, voi hänestä sanoa: myisi vaikka isoäitinsä (olisi valmis mihin moraalittomuuteen tahansa saavuttaakseen tarkoituksensa)

kun olis pienenä tiennyt kuin isona on hauskaa

= sanonta ikävässä tilanteessa

pyöriä kuin pieru nahkahousuissa (alat.)

= olla suljetussa tilassa ilman ulospääsymahdollisuutta

pirujaan täynnä

= täynnä ilkeyttä

häijy kuin piru

= hyvin häijy

halki, poikki ja pinoon

= toimia ripeästi ja aikailematta

menenpä vaikka puukkoja sataisi

= menen kaikkia ikävyyksiä uhmaten

sahajauhoja päässä

= jos on sahajauhoja päässä, on tyhmä tai kovapäinen

pässin pökkimät villasukat (leik.)

= kotona kudotut, paksut, karkeat villasukat

riemujen rasia (sotilasslangia)

= naisen häpy

ruoan ääressä ollut

= rehevä ihminen

milläs täi rykii, kun ei ole rintaluita (leik.)

= ilman sopivia edellytyksiä ei voi saada kovinkaan paljon aikaan

ei susikaan saa selvää

= jotakin on esim. kirjoitettu niin epäselvästi, ettei siitä saa mitään selvää

panna sivistykset kaulaansa

= panna kaulus ja solmio kaulaansa

nenä solmussa

= tyytymätön

suit sait

= noin vain

(ruotsi) on jo suolattu

= viimeinen (ruotsin) tunti ennen lomaa on jo pidetty; Vrt. sanontaan suolata joku, kun saatetaan henkilö viheliäiseen tilanteeseen. Henkilö esim. välttelee jotakuta, ja sitten saatetaankin hänet epätoivotun henkilön seuraan. Se on suolaamista.

(jonkun puheessa) ei ole suolaa eikä suurusta

= jonkun puheessa ei ole paljon pontta

tappaa peruna

= lyödä veitsellä kuori auki kuorimisen aloittamiseksi

kyhjöttää kuin vanha tatti

= kyhjöttää liikkumatta, happaman näköisenä

liikkua kuin täi tervassa

= liikkua hitaasti

se on kuin tervaa teehen

= ei sovi johonkin ollenkaan

(tämä onkin sellainen auto) että pois tieltä

= tämä onkin sellainen auto, ettei paremmasta väliä

mennä tuubiin

= onnistua täydellisesti

olla täydessä seilissä

= olla ympäripäissään

olla vaiti kuin ahven

= ei puhua pukahtaa

hänellä ei ole kaikki valot päällä

= yksinkertaisesta ihmisestä

vanha vihtahousu

= paholainen

varmuuden välttämiseksi (leik.)

= varmuuden vuoksi

(työ) ei sovi vartalolleni

= pidän itseäni soveltumattomana tai motivoitumattomana (työhön)

hänellä on veitikka silmäkulmassa

= hän suhtautuu asioihin huumori mielessä tai virnuillen

voita leivän molemmin puolin (leik.)

= kahden hyvän välissä, esim. mies kahden viehättävän naisen keskellä

jonkun tulee äitiä ikävä (leik. tai pilkaten)

= joku joutuu (kokemattomana) niin pahaan pinteeseen, että haluaisi päästä siitä

ruoan ääressä kasvanut

= rehevä

hyvää kaunista:

"Kyl mar hän semmostem pääl ol kiukkunen ko hänt kiusasiva, mut kyl hän hyvä kaunistakki osas puhut"; "se tuli puhumaan tänh hyvää kaunist" (sovintoa tekemään). (Lounaismurteet)

hyvää parempaa:

"ko haki hyvvää parempaa vaaj (=etsi onneaan) ja taisi saarak kans."

kamaa kampsetta:

Kamaa kampsetta sanotaan olevan, kun on paljon ja monenlaista tavaraa, vanhaa ja uutta, rumaa ja koreaa.

Onnee lykkyy! (onnittelufraasi):

Onnea lykkyä! (Lausumisohje: Sanojen välillä ei ole pysähdystä eikä lykky-sanalla painoa.) (Pohjois-Karjala)

suissa hampaissa:

"Kaik juoksiit katsomaa henk suis hampahis, eikä siel olt mittää."

suutta sanatta:

"Istu suuta sanata eikä asiaansa puhunu"; "Sekin istu vaan siäl suuta sanata vaikka sen olis kans tarvinnu jotakin sanuo"; "on ihan suutas sanata". Sanonta on ilmeisesti sekundääri kehittymä hämäläismurteissa yleisestä adjektiivifraasista suuton sanaton.

tuulessa tuiskussa:

"Hän on seilannu jos minkämoises tuules tuiskus"; "on ollut tuulesa tuiskusa niillä matkollansa"; "Ehtiny olla tähän ikkään jo tuulessa tuiskussa"; "Syksyt talavet tuulessa tuiskussa"; "On sen elämääs olt tuulet tuiskut"; "Monellaist tuulet tuiskut miekii uon näht";" Ku niiv vanahaks elää ku voar nii näkköö tuulet tuiskut, tyynet pouvvat" (voar = vaari); "Minä oon tuulet tuiskut nähäny." Sanotaan elämän vastoinkäymisistä.

tyhjää olematonta:

"Se huastaa tyhjee olematonta, jossa ei oup perree eikä pontta."

tyhjää paskaa:

"höpisöö tyhjeä paskoa"

tyhjää perätöntä:

"Siin taas hän puhuu tyhjää perätönt, ei hänt tartte ollenka uskoo"; "Tyhjee perätöntä on koko miehe puhe, iliman suusa maaks (=mauksi) voan hoastaa"; "Se Itäaho Heikki ku leohkii akolle aena tyhjee perätöntä."

äänettä hengettä; äänettä pakinatta:

'Hengettä' voitaneen ymmärtää merkitsevän 'hengitystä, hengitysääntä'. "Lähti äänetä henketä" (= salavihkaa); "Mennään äänetä henketä ettei tielä mittään (odottaa)"; "Heä läks eänettä pakinatta" (mitään virkkamatta); "Miä (=mene) iänettä pakinatta."

hameessa housussa:

Saamattoman isännän puuhakkaasta emännästä voidaan sanoa: "Täyty olla hameessa housussa." Tällä tarkoitetaan, että emäntä saa huolehtia sekä naisten että miesten töistä. Tätä voi käyttää myös päinvastaisesta tilanteesta, jolloin mies joutuu hoitamaan niin naisten kuin miesten työt: "Leskimies saa olla hameissa ja housuissa."

tuulet tyynet:

Tuulista ja tyynistä puhutaan usein metaforisesti elämänvaiheiden kirjavuuteen viitaten. "Kesti tuulet tyvenet sem pahan äijär rinnalla"; "Se on elämässään kestännyt tuulet tyynet"; "Se on soutanut tyvenet tuulet"; "Mun elämän on ollut tuulta tyyntä"; "Se on soutanut tyynesä tuulesa"; "Täyty lähteä tyyneen tuuleen aina arvelemata aattelemata."

kissojen koirien kanssa:

Kun jotakin kateissa olevaa puuhakkaasti etsitään, sanotaan kansankielessä haettavan "kissojen ja koirien kanssa". "Siu sukkijas saap ain essii kissoi koirii kans"; "on nyt essit kissoin koiriin kans, eikä löyvy mistää"; "siinnäet talossa neov vehkeet kissaen koerraen kanssa etittävissä"; "Ei löyvy sen jäliltä vaikka kuinka hakkoo kissain koirain kanssa"; "Sitä saa ettiä kissin koirin." (kissi on deminutiivi)

luina puina:

Varsinkin Pohjanmaalla käytetään sanontaa luina ja puina, kun puhutaan esimerkiksi velasta, jonka takaisinsaanti on epävarmaa. Kun sanotaan saatavan raha takaisin 'luina puina', tarkoitetaan 'vähän kerrallaan'. "Ei sunkaan sitä (rahalainaa) takaasin saa muuta kun luina puina pökkölöönä" (= jotain arvotonta tavaraa). (Kuortane)

silmät korvat:

Esim. haukkua joku silmät korvat täyteen; "Kyl se haukku silmät korvat täyteen"; "Se haakku minut ihan silimät korvat tääteen"; "Se haukkuu silimät korvat täytehen jotten saanus suuvvuorua"; "Saa hävetä silmät ja korvat täyteen."

syltä kaulaa:

Ilmaus, jota käytetään enimmäkseen halaavista lemmiskelijöistä tai toisiinsa nojailevista juopuneista puhuttaessa. Tutuin Pohjois-Savossa. "Siellä istuttii nii syltä kaulaa ko mie mäni tuppaa"; "Vastikkää olliit iha syltä kaulaa, nyt ovat ko kissa ja koira". Syltä kaaloo istuvat usein rakastuneet: sylikkäin, tyttö pojan polvella, kädet pojan kaulassa; "Kyllä minä näen..tuossa sängyssä ne häppiimättömät makasj syltä kaaloo"; "Murrin marrin muihin nähhen, syltä kaaloo kahen kesken."

voi - leipä:

"Sielä pijetää väki kyllä voisa leiväsä, ei varmasti pääse laihtuun."

sittua - paskua:

"Akat mättiit siel riijellessiä toisillie sittua paskua."

karvoineen - nahkoineen:

"Karvojneen nahkojneen (jokin asia sellaisenaan) tuo tok kelevannoon."

päineen - häntineen:

"Sinne se meni päineen häntineen." (Sanotaan jonkin esineen putoamisesta saavuttamattomiin.)

päineen - paskoineen:

"Päineen paskoneen se miäs silakat söi."

hyvineen - huonoineen (pahoineen):

"Meni hyvineen pahoneen" (hautaan); "Se on poissa hyvineen pahoneen" (sanotaan kuolleesta, varsinkin sellaisesta, jonka muisto ei ole parhaimpia); Joidenkin tavaroiden sanotaan menevän kaupaksi "huonojnee hyvinee."

sukkiin - saappaisiin:

"Tais männä Tuomaakii ommaisuus velost kokonaa? - No iha sukkinie saappainie!" Sanotaan, kun menee tuhkatkin pesästä.

kimpsuineen kampsuineen, ukkoineen akkoineen, kissoineen koirineen:

"Ihalaisen pere on lähtennä siitä mökistä pois kimpsuneen kampsuneen, ukkoneen akkoneen, kissoneen koirineen."

piimineen rieskoineen, kaloineen leipineen:

"Läks kaekkine evväenee, piimineer rieskoneen kaloneel leipinee."

ukkoa akkoa, lasta paskaa, peräsuolen kappaleita:

"Siel men ukkoo akkoo, lasta paskoo, persesuole kappaletta" (paljon väkeä).

kusensa - paskansa:

"Siivosko ne jäläkesäk kun ne lähti? - Eivätkä siivonneet, vaan sinne ne jätti kusesap paskasa."

pirunsa - perkeleensä:

"Sillo mielessää piruse perkeleese" (kierolla ihmisellä tai salavihaisella hevosella).

suuton sanaton:

Sanonta on selvästi suosituin hämäläismurteissa. "Se on niin suuton sanaton ete vastaar ruppeep paohaamaan"; "Se on niin suuton sanaton ihminen ja kauheen ahkera" (kehutaan esim. palvelijaa); "Kyllä se on niin hyvä plikka pirettävä, soon niin suuton sanaton"; "Se istu ihan suuttomana sanattomana"; "Ali on suuton sanaton (= hiljainen) likka"; "Matti on suuton sanaton (= hyväntahtoinen, harvapuheinen), mutta Maij on kum mikäkin Kalkka-Vappu aina suuna ja päänä joka asiassa"; Voidaan sanoa myös sellaisesta, joka ei puhu pahaa toisista, jonka ei ole kuultu "puhuvan kesteä miteä pahoa": "Se on nin suuton sanaton ihminen"; Huittisissa sanotaan "Se on nin sanaton suuton", kun puhutaan henkilöstä, joka ei kiivaile puolestaan, vaan kuuntelee maltillisesti moitteitakin.

uupunut (väsynyt) voipunut:

Heinjoen murre: "Siel Miina luona käyp kaik uupuneet-voipuneet"; Jääsken murre: "Nyt mie oo nii uupunt ja voipunt"; "Ei pitäjs markkinoelle tämmöjsellä kelillä lähtee ei uupuneen ei voepuneen"; Epälä-Pohjanmaaalta: "Se tuli mariasta koia niin väsynynnä voipununna notta oikes kohta sänkyhyn"; "se tuli meille sieltä väsynynnä-voipununna."

ähkien puhkien:

"Palas pellolta ähkiem puhkien ja täyty viärä oitis tohtoriin"; "Ähkien puhkien se sitä säkkiä aitam parveen tranus"; Konginkankaalla merkitty sananlasku: "Ähkä puhka työn tekköö, muttei väev väkevyys."

pierren potkien:

Kuortaneen murre: "Maija oli mettäloukolla viikon niin piärren potkien (= iloissaan) se siältä pois tuli". Sanonnan lähtökohtana näyttää olevan irti päästetyn nuoren hevosen käyttäytyminen.

ei hätäpäivää ei kuura-aamua:

Oulun tienoolta. Käytetään puhuttaessa esim. onnistuneesta avioliitosta tai puutteettomasta elämästä tai sanotaan kun kaikki asiat ovat sujuneet hyvin.

ei yötä ei unta:

"hänel ei ol yät ei unt." Tarkoittaa: nukkumismahdollisuutta.

ei maassa ei taivaassa:

Parkanon murre: "Sitä vehejestä on niin hajettu (löytämättä) ettei sitä oo maas ei taivaas"; "Eikä näöm miestä muassa eikä taevaassa"; "sattaa jotta ei näym muat ei taivasta"; "Tälläneha oikeem myrsky on ku ei näy taivasta ei maata" (tuulee ja pyryttää lunta niin kovasti).

ei päätä ei persettä:

"Sem puhes siin ei olp päät ei perset"; "Vuoho-Jannem puhheessa ei (ole) peätä ei persettä." Ei mitään järkeä.

ei harakalle ei seipäälle:

Mauttomasta ruoasta (joskus muustakin) sanotaan kansankielessä, ettei se maistu harakalle eikä seipäälle. Takana on tunnettu kasku eukosta, joka yritti valmistaa lintukeittoa sellaisesta aidanseipäästä, jolla harakka oli istunut. "se (ruoka tai juoma) ei ollu harakalle eikä seipäälle"; "Tuo keetto ee maesta harakalle ee seepääle"; Muunnoksia: "se ei maistunu ei varikselle ei seipäälle"; "No tämä keitto ei ou harakalle ei hännälle."

ei kanaa ei kattia:

"Meil ei ol kana ei(k) katti." Tämän sanonnan merkitys: ei mitään kotieläintä.

ei lasta ei paskaa:

Sanontaa käytetään yleensä puhuttaessa jonkin työn tai muun valmistumattomuudesta. Itämurteet. "Siitä ei tul lasta ei paskaa"; "Siit ei tuu, ei lasta ei paskua"; "Ei tule tästä hommasta lasta ei paskkoo"; "Ei tuu lasta ei paskaa" (lapsettomasta); "Ei tuu lasta ei paskaakaa vaikkaki molemmatki näkkyypi."

ei leipää ei (leivän) särvintä:

Itämurteet. "Kyl niitä on nii köyhiikii jottei oo leipää ei leivänsärvintä"; "Ei oo leipiä ei leivän särvintä mitä lapsille ettee panna"; "Siitä työstä ei lähe leipee ei leivän särvintä"; "Kööhä aikka o kute ol leippä eik leeväsärvint."

ei sinistä ei punaista:

Savolaismurteet. Käytetään, kun puhutaan mitään puhumattomasta. "Se ei pukahtanu sinistä ei punasta"; "Se ei sanona sinistä ei punasta, tullooko nuotan vettoon tai ei"; "Ei virka sinistä ei punasta"; "Minä pyytelin Pekkoo että ruppeis toveriks siihen viemärintekkoon, mut se ei ruvenna sanomaan ei sinistä ei punasta"; Kuortaneelta: "Siälä (talossa) ei ollut sinistä ei punaasta" (köyhyydestä).

ei tikka ei tiainen:

Jostakin salassa tapahtuvasta voidaan sanoa, ettei sitä tiedä tikka ei tiainen. Pohjois-Karjalasta: "Siitä ei tiijä tikka ei tijainen"; Tämän ilmauksen syntyyn on varmaan alkusoinnulla osuutensa. Mahdollista on myös otaksua, että takana olisi usko kyseisten lintujen ennustuskykyyn. Sananlaskun sanoin: Tikka taudiksi taikoo, kuolemaksi kolkuttaa. Tiaisesta puhutaan myös sanonnassa ei tiedä hiiri ei tiainen.

ei ukon urinaa ei lapsen parinaa:

"Ei ukon urinaa ei lapsen parinaa" (vanhanpiian elämässä).

ei vettä ei kaljaa:

"Sen puhheista ejjoo vettä ei kaljoo" (puheihin ei ole uskomista).

puhua pukahtaa, pierrä pikahtaa:

"Ei puhuap pukahtanu, ei pierrä pikahtanu" (vaitonaisesta ihmisestä).

Tyrvään murre

ernomane

= vaikka sana muistuttaa vahvasti yleiskielen sanaa erinomainen, joka tarkoittaa myönteisesti hyvää parempaa, Tyrvään murteessa merkitys on omituinen, lievän kielteisellä tavalla poikkeava. Jankuttavalle lapselle voidaan tokaista närkästyneenä: "Ooppa sää ny ernomane!" Esimerkiksi aikuisten maailmassa, kun ihminen valittaa ongelmallisesta työkaveristaan ystävälleen, ystävä saattaa viestittää myötätuntoaan sanomalla: "No ompa se ernomane!"

saa tehtyä muutakin kun leivästä paskaa

= arvostava ilmaus ihmisen kyvyistä

ehtoolla laiskat virkoo, jutilaiskat lauvantaina

= kuvaa viihdepainotteista hedonistista elämää; laiskuus jaetaan rytmikkäästi kahteen luokkaan: peruslaiskuuteen ja tämän ylittävään jutilaiskuuteen.

se om miäs VS. se ei om miäs eikä mikkää, joka...

= paljon käytetty oikeellisuuden mitta on miehenä oleminen. Kun joku on ansioitunut ja arvostettu, hänestä voidaan todeta, että "se om miäs". Vastaavasti käänteinen merkitys voidaan viestittää toteamalla "se ei om miäs eikä mikkää, joka..."

Ei hyvää hevosta eikä kaunista muijaa saa yksin pitää.

Ei naiva näe, sillä on seittemän niinimattoo silmillä.

Ei passaa pussata viaroo ihmistä papuruakasella suulla.

Ei sillo kans muukkum purimet ja piärimet. (Sanotaan hyvin köyhästä)

Ei sitä karu kun nuarena komee o.

Ennen susi mettästä suastuu ennen kuv vanha rakkaus ruastuu.

Halko suullensa ja ämmä seläällensä.

Joka piäremäti kussee, se nussimata kualee.

Kas kun toikij juaksee jo plikkojen peräsä, vaikke ov viälä korvantakusekkan kuivunu.

"Kon on joulu nin on joulu, tuas ämmä toinenkin silahka", sano Korpi-Ville jouluna ämmäänsä.

Kun on ämmä puhemmiäs, nin on piru välimiäs.

"Kyllä joskus suastuu, kun kiärtää vaan kun koira pesäänsä tekis", sano poika kun rukkaset sai.

Kyllä mahtuminen on, kun kerran vihittykin on.

Kyllä vanha kissakin maitoo syä ninkun nuarikin, vaikka se harvempaan latkii.

Kyllä niistä lapsistakin vaivansa on, mutta kyllä naiminenkin poikaa tekkee.

"Merkillistä makkaraa, kun polttaa ja on jääsä", sano entinen plikka.

"Mää se olin, mää se olin!", sano entinen poika, kon plikalta piaru pääsi.

Nainen on kun kuttukin, jolle se pahhaa tee, nin se aattelee kumminkin.

"Nyt on kaikki", sano Raakelin Jussi, kon morsian piäri.

Se oli siihen aikaan, kus sinä kattelit isäs housun halkeimesta.

Ei ihminel laiska o, mutta se raukka vässyy.

Ei ilman saa muuta kun rupia perseeseensä.

Ei ok kiirutta kluutaan, kyllä kusi kuivuu ja paska murenee.

- Etteempäinmennoo se vaan on, sano mummu kun mulkkas.

Höllät tyättömän käret, rupi laiskam perseesä.

Istu ny että iso kiiru ohittem menee.

Istu paremmaks aikaa, että kiiru ohitte menee.

Joka vähimmin voi, se enimmän huutaa.

Jolle muuta harmia o, ota kuttu.

Kaks kovaa: meijjän poika ja saamattomuus.

Kesällä ei kerkiä, talvella ei tarkene.

- Koitetaan ny olla jostakin poisakin, sano poika ku isä riihelle käski.

Kyllä hulluna hyvä olla on, konnei vaan järkee puutu.

Kyllä paljonkin meneen saa, mutta vähälläkin toimeen tulee.

Kyllä sitä vähemmälläkin tyällä köyhänä pyssyy.

Laiskuus o hyvä lahja, kon stä ossaa oikei käyttää.

Myähästä se on enää persettä rypistää, kun on jo paska housuisa.

Oikeem poikani, ettäs ostit viinaa, ettes pannu rahhaas turhuuteen.

On sevverran juur rahaa, ettei koirrat kinttuini kuse.

Saamatom miäs on kum piaru lammasnahkasisa housuisa.

Se on Tyrvään tautia, ko syätättää ja juatattaa ja makkuuttaa.

Syäräp pittää, vaikka terveys menis.

Viinaa kiuluun ja kituelämä pois.

Ylös vaan, kyllä maan alla maata saa.

aataminpala = aataminomena

ahrasta kum mailmaan tullesa

Ei olsi köyhä eikä kallis aika, ku vesi olis viinaa ja väärät puut makkaroita.

- Aina vaan, aina, sano Säksberi. Kuhan makas humalasa maantiäojasa ja ämmä kysy, viäläks oot uskosa.

- Nyt pojaat! sano Kaitakoski, kun sai jäneksen aitaukseen ja veräjän kii.

Ann mennä, kyllä akka reesä pyssyy.

On perse erellä ylösnoussu.

= Sanotaan semmosesta kun on hyvin äreelä päällä.

Ei klanipäät pääse taivaaseen, kun portilla sanotaan, ettei tänne saa perse erellä tulla.

Saa siitä eres ruuan sualan.

= Sanotaan pienestä palkasta.

Ei se kuse siihen kun kykistyy.

= kiärän ihmisen arvostelua.

Ei sillo muutakun vittu ja varpaat.

= köyhä plikka naitavaks.

Sai semmosen pryykelin, ettei ikinä terveeseen suuhun syä.

Kyllä tää elämä on kovvaa, kun ov viis lasta ja kaks vasta osaa varastaa, sano entinen isä.

Rypistelee kum piru emänsä perseen.

= Sanotaan, kun joku ompelee huonosti.

Käy äkkiä ninkun emälampaan potkaseminen.

Kyllä ennustukset aina paikkansap pitää, kunnei vaan ilmat rupeek kronklaan. (Suodenniemi)

Nainen ensiv, vaikka rappuja ylös.

- Kuka mua huusi? kysy enttinen plikka, kuhan kirkosa piäri.

Myähästä se on enää persettä rypistää, kun on jo paska housuisa.

Jos lykkää taikka vetää, niin perse kääntyy aina eteen.

= Kun kaikki yritykset epäonnistuu. Kun ei mikään yritys luannista.

Hiiri, hiiri, hiukkahammas, annam meille rautahammas.

= Lapset huutavat heittäessään pudonneen hampaan muurin taakse.

On ninkun hapan silahka homeisen leivän päällä.

= Surkee muato ihmisellä.

Milläs täi rykkii, kun ei oh hartioita.

= Esim. mitenkä teet tuon työn, kun sisu puuttuu.

Ei koira perään hauku.

= Jokin esine on hukkunu tai asia unohtunu.

Haukottaa kun keväistä kettua.

Hauskoja ne on omatekoset lapset.

Se krikottaa ninku hautova kana.

= krikottaa = prekottaa = nauraa.

Sillä sopii heittää varesta.

= Kun on jokin kelvoton esine.

On ku hevonen veteen paskantas.

= Jonkun puheet tai tyät turhia.

Hiettää kun sikaa pakkasella!

Ny on hiljasta kiljasta.

Hiljastu nin kun Perälän hyvä huomen.

= myöhästyi (vanhaa Tyrvään murretta)

Ei sitä kestä hirvennahkanen persekkän.

- Ei muulla väljä ole, kon horisee vaan, sano Leili-Antti, kun hän kirnuun piäri.

Hosuu kun piru Pälli-Heikin kaurassa.

= Kun tekee jotain kiiruusti.

- Hei hulinaa, sano ämmä kun kirnuun kusi.

- Älä hulluttele, sano Ilo ämmäänsä. Vaikka han itte oli hullumpi.

Hampaat on suusa ninko hulttiomen klapit liiterisä. (Kiikoinen)

Om myähästä, ninkum Peräläh hyvä huamen.

Voimaa ninku huanosa kyläsä, kunnei ketään kotona o.

Om menny huanoks ihan ko voi lämpösellä leivällä.

Jos sais, mutta hyvä kun näkkeekin.

Hyvä ja hyäryllinen, kun om monta sulhasta, mutta paha ja vaarallinen, jos ne tulevat yhtaikaa.

Ooks hullu, vai kasvaako sulle häntä?

Makaa ninkun härski silli Turuun torilla.

Ei o hätää häihin eikä kiirutta kirkkoon, kun pappikin on vasta paljaalla pairallansa ja lukkari lusikka suusa.

On oikeen herrajen ilma.

= Sanottiin ainakin Tyrvääsä oikein pahaa talvista ilmaa. Vrt. Siälä onkin oikein ämmien ilma. = sataa räntää tai muuta pahaa.

Ilonen kun kissa liukkaalla jäällä.

- Jauhot loppu kesken, sano entinen ämmä, kon ruaka vetelää tuli.

Ei hullu olisi jolle tapojansa näyttäsi. (Kiikka)

Tekkee joutilas jottai, kaittee kylän kanoja.

Isommat töihin ja piänemmät varkaisiin, ei Jumala laiskoja ruaki.

Ei juapunu o koskaan selväv väärti, vaikka olis kuinka juavuksisa.

Se tuli juur kum mun suustani.

= miähinen puhe.

Pystyyn pystyyn niin, että kantapäät jyskyy.

= sanotaan nukkumasta herätettäessä.

jähmäle

= "Se on semmonej jähmäle, on ku ain olis jääsä", kuvaa mouhijärveläinen hidasliikkeistä ja saamatonta ihmistä.

Ei se vuahi kerkiä hampaitansa lainaan, kun ittekkin haapaa kalvaa.

On nin vastahankosta kun vetäs siankarvasta köyttä läpi rupisen perseen.

= jokin työ.

Vituks mää räknään kaikki karvaset paikat.

kellukkamaha

= "Monella on kellukkamaha, vaikkei oe eres rahaa." (Lavia)

Prääkyy kun kettu paskalla.

- Meni kiäleeni, maistan viäläkin, sano Vikmanni viinaa.

Kiärittelee kanan munatkin pesäsä.

= Aviopuolisoille tullee joskus sanomista keskenänsä asioista.

Ei sitä syä sikakan ilman kiljumata.

Tyrnä perä mutta kleinit reiret, ninkon enttiselä piikala. (Kiikoinen)

On nin nuuka että kirpulta koivet nylkis.

Konstit on monet, sano ämmä kun kusi ja konttas.

Käy nin kova tuuli, että köyhän kaataa ja rikastakin heiluttaa.

Sillon paskanpurotus kovin matalalla.

= lyhyt miäs.

kuhkailee

= Se, joka valvoo myöhään ja kuljeskelee huushollissa öiseen aikaan, kuhkailee tai kuhkii.

Kyllä akka syitä löytää, kunnei kualla tahro.

On taas nin huanoo aikaa, kunnei o kualtukan!

= Haurankaivajan muijan valitus. Hänelle oli leipää toisten kualema.

Joka piäremäti kussee, ne nussimata kualee.

Nii on kutut kotona.

= Sanotaan tyttölapsille, kun nämä eivät voi nauruaan hillitä.

On kaikki kutut kotona.

= Sanotaan, kun joku on hyvin ilosella päällä. Ennen oli kai paimen ehtoolla ilonen kun sai pahan kuttulaumansa kotio, ette joku jääny mettään taikka vallan susi syäny.

Se sai rahhaa nin että mennee kylki vääränä.

Syä päälle kylkiensä.

= Paljon.

Kyllästyy sikakin yhteen ruakaan.

Kyttää, ninkum piru ihmisel luita.

Kärsi ruumis, nin saat viinaa.

On ninkun persekärvänen.

= liian hyvä ystävä.

Hullu käskejen laulaa eikä kaikki hullut käskienkän.

- Noin sun ny kävi, mikset muninu, sano ämmä, kun hän kanan pään poikki löi.

- Kenen myllysä näitä on käytetty, sano viaras sokeripalasia.

On nin köykäne, että korppi nokasansa veis.

On nin laiska, ettei viitti korviansa kantaa.

Kyllä vanha kissakin maitoo syä ninkun nuarikin, vaikka se harvempaan latkii.

= Vanhat äijätki ovat viälä naimishaluisia.

Sika lihavasta hyvä o.

= sanotaan kun jonkun lihavuutta kehutaan.

Ei silti, että limppu loppus, mutta se ämmäm perkele kun ei anna joka nälkää.

- Pois linjalta! sano maamittari jänestä.

Ei lisä pahaa tee muuta kun maantiän jaosa ja selkään annosa.

- Jopa räkä lohkes, sano Hakalan Manta kuhan oksensi.

- Tulkoon loppu kun alkukin, sano Nyymanni piarua.

- Viäläpä piarujakin tuleskellee, sano mustalaispoika, kon hän loppua teki.

- Kyllä nääkin on luonnon asioita, sano pappi paskalla ollessaan.

- Tulee omin lupinsa kun Hieran Matin kusi.

Kolme niitä on jokka lämmittellee: koira kuanoonsa, sika kylkeensä, paha ämmä persettänsä.

Älä puhu läpiä päähäs, kun entiseltäkin seittemän on.

Siinä on läpi, sano lääkäri. Tosa on toinen, sano tohtori. Suuri, sano suutari.

löllö

= iso, kesy varis: se oli "lihava lölläle".

- Paljon menee pakkelmaalia, sano maalari, kuhän juapuneena aitaa kouri.

Maate ja maha viäreen, perse pystöön ja sitte piäreen.

Muistaa mennä muttei muista palata.

= Sanotaan kun kauvan asialla viipyy.

- Nyssullon poika värkkiä! sano Vikmanni pojjaalleen, kun poika akan sai.

On nin nätti kus sika piänenä.

On nätti ku räkäplätti.

Olis vallan nätti miäs, kun olis nokka niskasa ja munat leuan alla.

nättinokkanen

= helposti loukkaantuva

Kyllä minä näytän, mistä kana kusee.

= uhkaus.

Kyllä mää näytän, mistä Taavetti olutta ostaa.

- Kyllä piänikin pitää ja paksukin katkee, sano kettu, kuhän koko kuuman päivän pässin munia putoon orotti.

Ohkanen kun Prähtin kissa.

Ohho, sanoo moni nuarempikin ja tän ikäset jo kaikki.

Ny sun otti ohranen leipä ja peränen pannukakko.

Ovi kiini kunon ostolämmin ja kunnan puut.

Tulipa se ninkun taivaasta paiskattu.

= Kun joku hyvä tulee tiätämätä sillon kun juur tarttee.

Pakkanen mennee perseellensä.

= Tulee suaja. (Kiikka)

Voimaa on niin että hartioita pakottaa. (Karkku)

Käy niinko naineelta panemine. (Mouhijärvi)

Menis siinä paremmankin aika.

= Sanotaan leikillisesti kun käsketään jonkun tehdä jokin tyä.

Nyt munat pataan.

= Sanotaan kun kalastaja tyhjänä tulee.

Joka laija muut on ku linnum piimää. (Karkku)

On pimee kun perseläpi.

= esim. kellari, komero, tmv.

On nin pitkä ettei piaruansa kuule.

- Hyvää yätä! sano mummu kun silmä puhkes.

Puhuu nin kun ei poskiakan olis.

Punottaa kon perse jouluna.

= esim. kovin punasisa vaatteisa.

Kyllä hulluna hyvä olla on, konnei vaan järkee puutu.

Jos tuut ni saat pään kouraas.

= uhkaus (Mouhijärvi)

Kyllä on raakuutta mailmasa, kun sonnikki kulkee paljain munin.

Siinä on ihmistä viiteen rekeen.

= rehevästä ihmisestä. (Lavia)

- Kippis, roiskis, sano äijä ko veti ämpärillä hevosta päähä. (Karkku)

Parree rakko varpaasa, kun ryppy kenkäsä.

= korreempi, somempi.

- Vot, sano ryssä, kun hän vitun näki. (Karkku)

- Kaikisa sitä ollaan, sano piru kuhan ruumaam putos.

Tulee hautajaiset halvaks ko on ruumis omasta takaa. (Lavia)

O nin ylpee ette sikkaa sivullansa näe ennenkon röhähtää.

Sama kuppa meitisä o.

= Voi syärä tai juara samoista astioista. (Kiikka)

Vaikka satas ämmiä takareki selääsä.

- Onkos täälä semmosta kovaa ja kankeeta kun hameen alle pannaan, sano Niileksen Freetrika Tampereella, kun hän krenuliinia ostamasa oli.

Mennee nokka solmusa.

= Mökkeisään.

Älkää riirelkö, tapelkaa sovinnosa. (Kiikka)

On suutarimpalkka maksamata = Sanotaan narisevista kengistä. (Mouhijärvi)

Millä sää elät, kon sää aina syät?

= Niin sanotaan esim. lapsille, jotka usein syövät. (Kiikka)

On muistanut olla syämisen aikaan kotona.

= On lihava. (Kiikka)

Syäräp pittää, vaikka terveys menis.

- Kun se kronklaa, nin se kronklaa, eikä tippaakan kiuluum me, sano plikka kon kuttua lypsääk koitti. (Kiikoinen)

On varmasti totta, mää oon tän muillekki puhunu.

Ei siltä voi täyttä vaatia, kun ei o täyttä annettukan.

Suu söis ja vatsa vetäs, muttei kestä vanhat vaateriakaleet.

Vettää suuta suurelle ja silmää piänelle.

= On väsyny tai haukottellee. (Kiikka)

Jos ihminen oikeen tiätäs, kuinka mukavaa vihtominen on, niin se vihtos niin että kualis. (Lavia)

Niettä sika viitenä silmisä vilisee.

= Hoetaan kon kovin juavuksisa on.

kolikolirattaat

= Tyrväällä voidaan voivotella ukkosta: "Taivaan isä ajaa kolikolirattailla pilven päällä." Jousellisten rattaiden yleistyttyä ruvettiin vanhanaikaisia jousettomia kovapyörärattaita sanomaan kolikolirattaiksi ja kolukolukärryiksi tai klossirattaiksi. Jousellisia rattaita sanottiin linjaalirattaiksi ja linjaanirattaiksi.

nokkarööri

= Nokka on nenä ja rööri on putki, joten loogisesti: nokkarööri on sierain. Nokkaansa tai nokkiinsa ottaminen on suuttumista.

Turun murre:

elukaliha

= naudanliha; Elukaliha o ai elukaliha ja sialiha o sialiha.

elävä

= eläin; syöpäläinen; Suul o jotta elävi sum pairassas.

eläväine(n)

= vilkas eloisa; Kyl teil o sit eläväissi mukuli.

flinautta

= läimäyttää; Jonkun tarttis joskus vähä flinautta hänt, et hän hiuka rauhottuis.

haaversoppa

= kauravelli; Haaversopas pruukkas ai olla rusinoiki joukos.

häh?

= mitä?/ anteeksi kuinka? (Jos ei kuule, mitä toinen sanoo, hänet voi tällä äännähdyksellä saada toistamaan sanomansa.)

hakkuliha

= jauheliha; Meijän kauppias ei olk koskam pannu mittä färiainei häne hakkulihasses, hän myy puhrast tavara.

hanskamaakari

= käsineidentekijä; Vanhas-Turus taita viäläki ollas simmonen talo pystys, misä enne oli hanskamaakari versta.

hassumperi(n)

= hullusti, päin seiniä; No nyt häne assias o sit iha hassumperi.

heräväittäs

= valveilla; Kui sä tommossi puhut; mahraks olla iha herävälttäskä?

huakkaskella

= huokailla, voivotella; Usse Manta viimesil päivilläs huakkaskeli, et tämmöst tämä mailma sit oli.

hölö

= suulas, lörppö; Kyl puhhus saa, mut ei saa olla hölö.

jeekala

= lievä kirosana: perhana; Voi jeekala, ku noi mukulat on kasvanu.

keffeli

= kieroilija; Mää en tommosten keffeliitten kans kavera.

kekkale

= tyhjäntoimittaja, vetelys; Nykyän toril seiso aamust ehtossen kaikenäkössii kekkalei.

kekkuli

= humala; Topi oli taas aika kekkulis.

kerkkeväine

= vilkas, eläväinen; tehokas; Kyl mukalat tosa iäs niin kerkkeväissi ova! Salmine oli kerkkeväine miäs.

kippiäsorttine

= sairasteleva; Eik heijä mukulat ol ai ollu vähän kippiäsorttissi?

kloosuttavaine

= nalkuttava, motkottava; Kyl kloosuttavaine muija on kauhia.

knääkkä

= raihnainen ihminen, kääkkä, käppänä; Mä toivo vaa, et munst ei koskan tuls semmost knääkkä ku viärä vaivastalossen kualema.

kohkata

= touhuta, koheltaa; pälpättää; Muijat on taas kohkamas ompeluseurassas.

kollotta

= ulista; Sä olet vähä liika suur flikka kollottaman tol taval.

krampsu

= tavara, esine; Hän otti krampsus ja lähti.

mennäp päim prinkkala

= mennä päin mäntyä; Kui meil kaikki mene nyyt päim prinkkala?

monttalai

= monenlaista; Pöyräl oli juuriskaloora ja monttalai muutaki ruakka.

mulkkusillas

= alastomana; Äijät meni mulkkusillas uima.

mönjätä

= meikata; maalata; Ei hiukam piänempi mönjämine riittäis?

niimpal

= erittäin; Kyl niimpal kärssis saa.

ottak kraiveleist kii

= ottaa vaatteista kiinni; Portsari otti Sumperin kraiveleist kii ja hetti ovest ulos.

paljalttas

= alasti; tyhjin käsin; Miähet meinas mennä naisten kans paljalttas sauna; Ei kylä voi paljalttas mennä, kyl ainaki kukkassi täyty viärä.

pikimälttäs

= mahdollisimman pian, ohimennen; Tul ny joskus eres pikimälttäs kattoma munt!

plumpsatta

= pudota veteen; Jos ei möljäl liiku varovaste ni voi plumpsatta mere.

pränkkä

= äreä, pahantuulinen; Kui toi mukula on taas noim pränkkä?

pyryharakka

= vilkas lapsi; Toi meijäm Paula on nykyä oikke simmonem pyryharakka.

roikala

= rätti; retkale; Tommossi roikaloi mää em päälleni miälelläs pans.

ruakoton

= siivoton, rivo; Mun ei tarttes su ruakottomi juttujas kuulustella. (kuulustella = kuunnella)

räkäroitti

= nenäliina; Ei sul räkäroitti mukkan tullu?

rämmälä

= hämähäkinseitti; lika, sotku; Onk siäl mahrettuk koska siivotak, ku siäl roikku simmossi rämmäli joka nurkast.

saamisem pääl

= saamaisillaan; Äijä oli juur saamisem pääl, ku hän huamas, et kiven taka oli uutsarei (vakoilijoita).

sattenkrohaus/ sattenkropaus/ sattenkropsaus

= sadekuuro; Kyl sii ehtopäiväl tuli montaki simmost piänt sattenkropsaust.

sukkela

= omituinen, erikoinen; Sukkela, ettei muita tullu.

tehrä ittetäs tykö

= tuoda itseään esille, mielistellä; Maija teke ai ittetäs niin kovin tykö.

totanoinas

= tuota noin; Mitä mää, totanoinas, meinasinka sanno?

tyrtty

= kyllästyä, pitkästyä; Oleksä jo vähän tyrtyny munsse?

väärimpuali

= nurinpäin; Kui sun kalssonkis oli väärimpuali jallas, ku sä eilän tulit kotti?

vääränäs

= väärällään, kippurassa; Mä nauro iha vääränäs.

2. Livvi

Sanoja:

Autakkua!

= Apua!

armastella

= rakastaa, hyväillä; Kažii ku armastelet, ga kurizou. Kun hyväilet kissaa, se kehrää.

brekottua

= maata retkottaa; Da sit kaheksa njedälisty viruin brekotin kravatil, ylen olin voimatoi. Kahdeksan viikkoa maata retkotin sängyssä, olin kovin sairas.

bärbättiä

= höpöttää joutavia; Heitä bärbätändy, minul eule aigua tyhjiä kuunella! Lakkaa höpöttämästä joutavia, minulla ei ole aikaa kuunnella tyhjänpäiväisyyksiä!

böbökky

= ötökkä

ebävoivaine

= hintelä; sairaalloinen: ebävoivaine vaza = hintelä vasikka

eloine

= kultaseni, pienoiseni

elätti

= eläin; Metšäs eläy kaikenjyttyzii elättilöi: oravoi, jänölöi, reboloi dai pikoi pikkarazii hiirilöi. Metsässä elää kaikenlaisia eläimiä: oravia, jäniksiä, kettuja ja pikkuruisia hiiriä.

hajukas

= viisas, älykäs, järkevä: hajukas ristikanza = älykäs ihminen

haukkavuspaikku

= puhvetti

himozis

= halulla: süvvä himozis kiiselii = syödä halulla kiisseliä

himoittua

= haluttaa: himoittau lähtie meččäh = haluttaa lähteä metsään

hirhettiä

= nauraa kihertää; Midä nygöi hirhettäneh nagretanneh, tyttörukat? Mitä te siinä nauraa hiritätte, tyttörukat?

hüväntervehen

= onnellisena: Igä kai eletäh hüväntervehen. = Iän kaiken he elävät onnellisina.

hörčöttiä

= murjottaa: Ühtütottu suutuksis hörčöttää. = Yhä vain suutuksissa murjottaa.

ičeminäine

= itsekeskeinen

ilopala

= hassuttelija, ilottelija: Aiga olet ilopala! = Olet melkoinen hassuttelija!

imminkummaine

= mitätön, huono; jonkinlainen, joltinen:imminkummaine elo = huono elämä; Imminkummaine on elos kulu olluh. = Ei se ole elo ollut kurjuutta kummempaa.

immin-kummin

= niin ja näin; jotenkuten: Kai elo meni immin-kummin. = Koko elämä meni niin ja näin; Ruado on ruattu imminkummin. = Työ on tehty huonosti; Kezä meni imminkummin, tuas on ies harmai sygyzy. = Kesä meni niin ja näin, taas on edessä harmaa syksy.

irvistelükirjutus

= pilkkakirjoitus

jumalanlehmäine

= leppäkerttu; Jumalanlehmäine on pikkaraine ruskei böbökky mustien täppyzienke. = Leppäkerttu on pikkuruinen punainen mustapilkullinen kovakuoriainen.

jälgisüömine

= jälkiruoka

Kehno./ Helvetti.

= Hitsi.

kibienalaine

= kivulloinen: Häi kogo ijän on kibienalaine. = Hän on ollut ikänsä kivulloinen.

kiemurdelii

= matelija: böbökät da kiemurdelijat = kovakuoriaiset ja matelijat

kielas

= valehteleva: Kielahale ristikanzale ei sua uskuo. = Valehtelevaa ihmistä ei saa uskoa.

klunkuttua

= nieleskellä kuuluvasti; Vaza juou klunkuttau tävven rengin viluu vetty. = Vasa/vasikka juo täyden saavin kylmää vettä.

kuhkuttua

= houkutella; Vot on karu, i meijän lapsii kuhkuttau riähkän dorogile. = Se on piru, joka houkuttelee lapsiamme synnin tielle.

kuundelematoi

= tottelematon; Nengozii kuundelemattomii lapsii en ole nikus nähnyh. = Noin tottelemattomia lapsia en ole kuuna päivänä nähnyt.

küllimänkülläl

= yllinkyllin: Süvväkseh küllimänkülläl. = Syödään yllinkyllin.

küünälnotko

= murheenlaakso

lamatila

= masennus: Midäbo olet lamatilas? = Miksi olet masentunut?

mačkata

= maiskauttaa, suudella: mačkata šokkah = suudella poskelle

mielespiettävü

= tyttö- tai poikaystävä; [lit. mielessäpidettävä]

munazed

= kivekset

murginlebo

= ruokalepo

murumaha

= kullanmuru

perzepuoliškot

= pakarat

rahvahansuvaiččii

= ihmisrakas, ihmisystävä

röhmöttiä

= makoilla: röhmöttiä päivü päiväpastol = makoilla päivä auringonpaisteessa

sarviturbu

= sarvikuono

sugupuolitego

= sukupuoliyhdyntä

syöndyvehkehet

= ruokailuvälineet

šeikku

=1) tapaus, tilanne; seikka; On šeikkua,ga kirves ei leikkua. = Olisi tilanne päällä, mutta kirves sanoi sopimuksensa irti = hommasta ei tule mitään.

= 2) harmi, pulma; Nygöi olen šeikois. = Nyt olen ongelmissa.

šihiliusku

= sisilisko; Tabua vai šihiliuskuu hännäs, hedi hännän lykkiäy. = Jos vedät sisiliskoa hännästä, se heti jättää häntänsä.

taudi/ voimattomus

= sairaus

voimattomusloma

= sairasloma

tolkus

= täysjärkinen: Ni üksi tolkus olii bauhun aigah järvel ei mene. = Kukaan täysijärkinen ei mene pauhun aikaan järvelle.

toravehkehet

= sota-aseet

tširtšettiä

= sirkuttaa, sirittää; Tširkat tširtšetetäh loppukezäl. = Sirkat sirittävät loppukesällä.

töhlö

= yksinkertainen ihminen; mämmikoura; Meijän velli on töhlö, vai nostua da kandua tiedäy.

uničču

= unimielinen: Lapsi on ülen uničču. = Lapsi on hyvin unelias.

unimielis

= unissaan: paista unimielis = puhua unissaan

üllinküllüs

= yltäkylläisyys

yönitkettäi

= lapsia öisin itkettävä olento; Yönitkettäi muokkuau lastu, emmo voi nikui vaikastuttua. = Yönitkettäjä kiusaa lasta, emme saa häntä mitenkään rauhoittumaan.

öllöstökki

= tollo, jästipää: Kunnebo sidä öllöstökkii suau tüöndiä! = Minnepä sitä tolloa voi lähettää!

-niekku -sanoja:

himoniekku

= halukas: Kilbah himoniekkua oli äijy. = Kilpaan halukkaita oli paljon.

humalniekku

= humalainen, juoppo: Humalniekku lähti huojuen. = Juoppo lähti huojuen.

iloniekku

= ilonpitäjä: Vai olet iloniekku! = Sinähän olet ilonpitäjä!

kätkytniekku

= kehtolapsi

neroniekku

= asiantuntija (nero = taito)

viäruniekku

= väärintekijä

üoniekku

= yöpyjä (sanotaan mahdollisesti myös öisin valvovasta): Heil on ainoa üöniekkua. = Heillä on aina yövieraita.

Fraaseja & idiomeja:

Pien pahua mieldy./ Olen pahas mieles.

= Olen pahoillani. [lit. pidän pahaa mieltä; olen pahassa mielessä.]

Mibo voimattomus minus on?

= Mikä minua vaivaa? (sairaudesta); (voimattomus = sairaus)

Midä rubietto juomah?

= Mitä juotavaa otatte?

Pane televiizoru ruadamah!

= Laita televisio päälle!

Minä suvaičen sinuu.

= Minä rakastan sinua.

ei ni päiväine pasta

= [lit. ei edes aurinko paista] (sanotaan onnettomasta ihmisestä)

ei sano palehtunutta sanua

= kokonaan vaikenee; [lit. ei sano paleltunutta sanaakaan].

ei pie ulen äijäl iččie kiittiä, hairahus on toizes käis

= on helppo erehtyä, [lit. ei pidä liian paljoa itseä kiittää, erehdys on toisessa kädessä].

olla hambahis:

= omua ukkuo čakkuau, ukko on ainos akan hambahis = omaa miestään sättii, mies on aina naisen hampaissa

panna higie-vägie

= painaa töitä hiki hatussa; [lit. panna hikeä-voimaa]

ilopäivät

= Esim. Kezäl tullah lapset kodih, sit muamal on ilopäivät. = Kesällä lapset tulevat kotiin, sitten on äidillä ilonpäivät.

olla viärännä kaikin puolin

= Esim. Älä žiäl'öiče händü, häi kaikin puolin on viärü. = Älä sääli häntä, hän on kaikin puolin ketku.

karvajalgua ei ole

= Esim. Se taloi on lehmatoi, ni karvujalgua ei ole sit talois = Ei ole mitään kotieläintä. [lit. se talo on lehmätön, siinä talossa ei ole mitään karvajalkaa.]

eliä kažin elaigua

= Esim. kažin elaigua eletäh, nimidä ei ole zobottua; [lit. elää kissan elämää, ei ole mitään työtä.]

kibiet sanat

= Esim. Kibiet sanat, ni tirpua en voi = Kipeää tekevät sanat, en voi kestää.

Salbua kida, lendäü varoi suuh!

= uteliaalle sanottua; [lit. laita suu kiinni, varis lentää suuhun]

pidiä kieli lukun tagan

= Esim. Älä kaikkii sanele hieruh, pie kieli lukun tagan (pitää omana tietonaan); [lit. älä kaikkea kylällä kailota, pidä kieli lukon takana.]

kormanis tuulou

= on rahapula, taskussa tuulee; Esim. Ostas jo häi kudamidä, ga kormanis tuulou. [lit.Ostaisi hän mitä tahansa, mutta kun taskussa tuulee.]

külmü sana

= paha sana; Esim. Külmiä sanua ei pie kiirehtiä sanuo. [lit. kylmää sanaa ei pidä kiirehtiä sanomaan.]

mielilinduzeni

= sanotaan suloisesta lapsesta, esim. armas lapsuzeni, mielilinduzeni

pidiä piänahkas

= muistaa, pitää mielessä; esim. Midä sanon, kai piänahkas pijä. [lit. mitä sanon, pidä se kaikki päänahkassasi]

En puutu pudruloih, engo tartu talkunoih.

= Eläkää mielenne mukaan; esim. Eläkkiä minun täh kuitahto, minä en puutu pudruloih, engo tartu talkunoih. [lit. eläkää minun puolestani niin kuin tahdotte, minä en puutu puuroihin enkä tartu talkkunoihin.]

ei sovita üksil üösijoil

= ei tulla toimeen; [lit. ei sovita yksille yösijoille]

pissä suun eteh paikkani

= pysyttäytyä vaiti, esim. Pissä suun eteh paikkani, en haluo enämpi kuunnella tyhjyä pakinua. [lit. pistä paikka suun eteen, en halua kuunnella enempää tyhjänpäiväisyyksiä (tyhjää puhetta)]

suu on korvajuurie myöte.

= olla suu korvissa; näin karjalaiset sanovat nauravaisesta ihmisestä. Esim. Tämä poika on liijan kevytmielini, aina suu on korvajuurie myöte.

loi silmän.

= rakastui; esim. Loi silmän meijän poika nuapurityttöh, nyt aina kaččou heijän taloh päin.

Sormet on huarukat.

= Tätä sananlaskua käytetään, kun on puhe tuhlaavaisesta ihmisestä. esim. Hiän yhessä päivässä kaikki rahat tuhluau, sormet on huarukat.

Sormie nuollen.

= Mielihyvällä; esim. Lapset sormie nuollen syyvväh lettuja.

On surma olkapiällä

= on oikein vaarallista; [lit. on kuolema olkapäällä]; esim. Pihalla on niin paha siä, turhah hyö lähettih, kaikki voit tapahtuo, surma on olkapiällä.

Avua suutas suuremmakse

= sano kovemmalla äänellä; esim. Ei kuulu mitänä, avua suuta suuremmakse.

Suuret sanat.

= kirosanat; esim. Pakaja ilman suurie sanoja, tiälä on lapsie.

Sillä ei ole tilua tämän taivahan alla.

= Näin karjalaiset sanovat oikein pahasta ihmisestä; [lit. sillä ei ole tilaa tämän taivaan alla]; esim. En haluo tietyä hänestä mitänä, hyvä on, jotta läksi pois tiältä, hänellä ei ole tilua tämän taivahan alla.

Hölmö, ku taivahan käki.

= tyhmä; esim. Ei ymmärrä mitänä, hölmö on, kun taivahan käki.

Sananlaskuja:

Aigaine linduine jo n'uokkastu pühkiü, müöhäine vaste siibuzii räpsüttäü. = Aikainen lintu madon nappaa; [lit. Aikainen lintunen jo nokkaa pyyhkii, myöhäinen vasta siipiä räpyyttää.]

Mezimarju miehele mennes, pihl'aimarju eläjes.

= Mesimarja naimisiin mennessä, pihlajanmarja naimisissa ollessa.

Süömine rungua lujendau, soba sidä kaunistau.

= Syöminen kroppaa vahvistaa, vaate sitä kaunistaa.

Hüväle kalua keitetäh, a pahale keitettügi peitetäh.

= Hyvälle kalaa keitetään, pahalle keitettykin peitetään.

Lohi suurembi da lahnu leviembi on ainos toizen venehes.

= Lohi suurempi ja lahna leveämpi on aina toisen veneessä.

Mieldü nahkah et ombele.

= Järkeä et ihoon ompele.

Abuhäi segi on, gu kärbäne mereh šittuu.

= Apu se on sekin kun kärpänen mereen paskantaa.

Mis akkua viis kuus, siit ei harakat piälittši lennä.

= Akat pitävät kovaa mekkalaa; [lit. Sieltä missä on viisi-kuusi akkaa, eivät harakatkaan yli lennä.]

Älä veli usko, jotta kissa lentäh da sika sukeltah.

= sanotaan valehtelijalle, joka luulee puhettaan uskottavan; [lit. Älä veli usko, että kissa lentää ja sika sukeltaa.]

Viina se miehen virvoittaah dai kielen kirvoittaah.

= Viina miehen virvoittaa ja kielen kirvoittaa.

Midä emo viserdää, sidä pennut piiperdää.

= Mitä emo edellä, sitä poikaset perässä.

Gor'as syöt kurniekangi da viel voidu panet piäl. (kurniekku = kalakukko)

= Suru puserossa syöt vaikka kalakukon ja panet vielä voita päälle.

Yheksän viikkuo suolua da vetty, ennenku mies itköö.

= Yhdeksän viikkoa suolaa ja vettä ennen kuin mies itkee.

Ei se ole niin hirvakka kui on urmakka.

= joku ei ole niin urhea kuin miltä näyttää

Hupsuo on yheksiäkymmendä yheksiä luaduo.

= Hölmöjä löytyy yhdeksääkymmentä yhdeksää laatua; hölmöjä löytyy joka lähtöön.

Yö perzetty vedäy

= sanotaan aamumyöhäisestä; [lit. Yö persettä vetää]

Hyvä on toista tortotella, paha itseä parpatella.

= Hyvä toista on moittia, itseä ei.

Ei ihmistä hairahtamatoinda, puuta linnun istumatoinda.

= Ei ihmistä erehtymätöntä, puuta linnun istumatonta.

Ihmisen pidää olla sitkie kui siämyskän nahka.

= Ihmisen täytyy olla sitkeä kuin säämyskännahka.

Sidä ei karhugi ärisemättä syö.

= vrt. Sitä ei sikakaan röhkimättä syö, eikä röhkimällä; [lit. Sitä ei karhukaan ärisemättä syö.]

Ken midä kuabii, se sidäi suabii.

= Mitä kaivaa, sitä saa. Vrt. Sitä saa, mitä tilaa.

Kerran kurgi puuh, sitki jalga poikki.

= sanotaan, kun kerran yrittää tehdä jotain, ja sekin epäonnistuu; [lit. Kerran kurki puuhun, sittenkin jalka poikki.]

Muuda kaikkie on, vai ei linnunmaiduu da siansarvista lusikkua.

= Sanotaan ihmisestä, jolla on kaikkea yllin kyllin; [lit. Muuta kaikkea on, vain linnunmaitoa ja siansarvista lusikkaa ei ole.]

Pyhki nenä ja ole kun mies.

= Niistä nenäsi ja käyttäydy kuin mies.

Nouse ylös ja pierase ja opi imeisiks.

= Opettele tavoille!; [lit. Nouse ylös, pieraise ja opi ihmiseksi.]

Oman kullan vieres on kutkutus vain mieles.

= Oman kullan vieressä on lemmenleikit vain mielessä.

Olloogi ongi ozatoi, vai lambi kalaton.

= sanotaan lapsettomasta avioparista; [lit. Onkohan onki onneton vai lampi kalaton?]

Ei ni mi ole muga paha gu rakastunnuon taudi, sih kuolou seisualleh da silmät on augi.

= Mikään ei ole niin paha kuin rakastuneen tauti, siinä kuolee seisoalleen ja silmät auki.

Kudai šittuu, häi itše i perzien pyhkiy.

= Joka työn tekee, raivaa jälkensä; [lit. Joka paskantaa, pyyhkii itse perseensä.]

Ei ole piiruada rid'izemätöntä, eigä kengiä rad'izematonta.

= Ei ole valittamatonta ihmistä; [lit. Ei piirasta ritisemätöntä eikä kenkää rahisematonta.]

On täs piäs muudugi, ei vai täidy.

= sanotaan paljon ajattelevasta; [lit. on tässä päässä muutakin, ei ainoastaan täitä.]

Fiu, fau, joga puus orava, mänet mettšäh, ni puolis ei ole.

= sanotaan turhasta kehumisesta; [lit. Fiu fau, joka puussa orava, ja kun menet metsään, puolissa ei ole.]

Reisien välis leikittelöö, navan piäl pelie pitää.

= Reisien välissä leikittelee, navan päällä peliä pitää.

Katso riihi palaa.

= Rakastettusi on varastettu.

Seitšemel luzikal huttuu suuh annettih, a vie joga luzikan välil ennätti sanuo: andakkua vie.

= sanotaan ahneesta syöjästä; [lit. Seitsemällä lusikalla puuroa suuhun annettiin, ja vielä jokaisen lusikallisen välissä ehti sanoa: anna lisää.]

Silmie on pessyt silloin tällöin, korvie ei ni konsa.

= sanotaan siivottomasta ihmisestä: [lit. Silmiä on pessyt silloin tällöin, korvia ei koskaan.]

Älä opasta sorzanpoigua uimah.

= Viisaampaasi älä neuvo; [lit. Älä opeta sorsanpoikaa uimaan.]

Taki olet suolazen sorzan perzien syönyh.

= sanotaan kun toista kovasti janottaa; [lit. Oletkos suolaisen sorsan perseen syönyt.]

Siid ois surmal suupalane.

= sanotaan, kun toivotaan toisen kuolemaa; [lit. Siinä olisi kuolemalle välipala.]

Ollago se suus mi nenäs.

= sanoo nälkäinen toivoessaan saavansa hyvältä tuoksuvaa ruokaa; [lit. Ollapa suussa se mikä on nenässä].

Samal suulgo sinä syötgi.

= sanotaan nuhteeksi rivosuiselle; [lit. Samalla suullako syötkin.]

Ensin tehään, sit viel tervatah.

= sanotaan kun jotakin asiaa kaunistellaan; [lit. Ensin tehdään, sitten vielä tervataan.]

Terveh herne, yksinkö matkas.

= sanotaan laihasta hernekeitosta; [lit. Terve herne, yksinkö matkassa.]

Ukko akkua ettšii, a akan helmu hambahis.

= sanotaan hajamielisestä; [lit. Ukko akkaa etsii, akan helma hampaissa.]

Katšo varis suuh lentää.

= sanotaan hämmästelijälle, joka kuuntelee suu apposen ammollaan; [lit. katso varis suuhun lentää]

3. Meänkieli

Sanoja:

aartheelinen

= rikas aarteista

aateksia

= pohtia

alkkoläski

= alkoholipitoinen virvoitusjuoma

antaa ilokeppiä

= naida

antaa kepposet

= pelottaa

ellostuttava

= vastenmielinen

erilaisemasti

= toisin

fineykset

= koristeet

firistä

= nauraa kihertää, tirskua

fitrakka

= pikkuhumala, kevyt humala, huppeli

fiuluniekka

= viulunsoittaja

flörtti

= flirtti

friskauttaa

= piristää

funteerinki

= ajatus

lyä haipparallaa

= lyödä harhaan, lyödä hutia

hammastella

= mukista, murista, haastaa riitaa

harakkakoura

= koppakoura, henkilö jolla on tavarat aina hukassa

harmajailma

= hämärä ilma, pilvinen ilma

hauskotella

= leikitellä, pitää hauskaa jonkun kustannuksella

hengenvakkuutus

= henkivakuutus

henkielo

= elätti, ruokittava, ruokolla oleva

henkihieverys

= hengästyminen

henkimenoksissa

= hengästyksissä

henkivireä

= ahkera

herrarukka

= herrajumala

herrashenkinen

= ylimielinen

hiljukainen

= hiljainen, ujo

hipperi

= kikkeli, pippeli

hoikkamakkara

= lenkkimakkara

hoksnokka

= terävä-älyinen henkilö

hommatroppi

= lähtöryyppy

hopun hoppua!

= täytyisi olla jo!

olla hossissa

= olla puuhakkaana, touhottaa

hosumaija

= tytönhomssu, hutilus

hosupekka

= laiskajaakko, hutilus

hui hai vainiola

= rappiolla

huiskale

= laiha tyttö

hullustella

= riehua, rellestää

höplälumi

= kevyttä uutta lunta

höpökkä

= kuiva pehmeä lumi

höpöstellä

= hullutella

höystöntunteva

= imarreltava, kehumisesta pitävä

höystöpuhheet

= liioitteleva puhe

ihmiskernas

= ihmisrakas

ihmisriepu

= ihmispoloinen

ilkipuhheinen

= pahapuheinen

kipsakka

= ankara kylmyys

ilmisika

= rapajuoppo

ilojuoma/ iloliemi/ iloneste/ ilovesi

= alkoholi

ilostella

= iloita

iltaunikas

= iltauninen

iltavalpas

= illanvirkku

isostella

= kerskailla

itkuri

= itkuherkkä (lapsi)

ittekuollu

= itsestään kuollut

iäisyyvenikävä

= sietämätön suru

jaahaaminen

= väittelevä keskustelu

jolkkaroittea

= laiskotella

jormaperä

= pylly

jorotin

= inhottava ihminen

joutiloittea

= vetelehtiä

juhmus

= aikaansaamaton ihminen

julmitus

= raakalainen

jumpsukka

= tanakka henkilö

juolukkamies

= uupunut henkilö

juomahätä

= jano

juomaröllö

= juoppo

jättiläisrikas

= hyvin rikas

jöllikkä

= iso, vanha esine/ eläin/ ihminen

jöllö

= raskas suuri eläin; raskas suuri esine

jötköttää

= köllötellä

kakkahoppu

= kakkahätä

karvasmielinen

= vihainen, katkera

kauhtanaäijä

= räyhäävä hulttio

kauhustuksissa

= kauhuissaan

kaunishenkinen

= kauneutta rakastava

kavaloittea

= olla petollinen, pettää

kehnostella

= valittaa puutteita

kesälaiska

= laiska ihminen kesällä

keveäpersheinen

= kevytkenkäinen

kielenlipsahtus

= kielivirhe

kippuranokka

= turhantarkka ihminen

kirokurkku

= kirosanoja usein käyttävä henkilö

kissitellä

= kutsua kissaa

kiukkana

= helposti suuttuva

klohmustaa

= kävellä löntystää

knappaintua

= olla välit melkein poikki

kohtihoppu

= sopiva kiire

koiranhammas

= ärsyttävä ihminen

komeaperse

= takapuoleltaan komea (hevonen)

kommelussana

= hankala sana, konstikas sana

konstisonta

= apulanta

koreahenkinen

= turhamainen

korkeamielinen

= korkeahenkinen, ylpeä

krantustella

= nirsoilla, olla valikoiva

krauskuttaa

= nakertaa, purra äänekkäästi, narskuttaa

kuivasananen

= ilmaisultaan ikävystyttävä

kullinmunat

= kivekset

kuoleskelija

= henkilö, joka toistuvasti tekee kuolemaa, mutta joka kuitenkin tervehtyy

kurjaline

= kurja, surkea

olla kusipakola

= tuntea voimakasta virtsaamistarvetta

kusiviikko

= sateinen viikko

kärriäinen

= itkevä lapsi

olla kärteyksissä

= pistellä vihaksi

käryämmä

= öykkäröivä nainen

kötkäle

= laiska ja haluton ihminen

se oon semmonen laiskankankea mieheksi

= hän on vetelä mies

laiskanlaiska

= laiskaakin laiskempi

laiskuroittea

= laiskotella

laitetturuoka oon passelia hoppusille ihmisille

= valmisruoka sopii hyvin kiireisille

lallu

= nahjus, vetelys

lamanen

= masentunut

älä astu kusilampheen!

= älä astu virtsalammikkoon

pörhöisen larvi syö paljon

= perhosen toukka syö paljon

aika latinki väkeviä

= kokonainen latinki väkeviä (viinaksia)

laulelias

= laulavainen

sillä oon lauti rakhaus kaikkia kohthaan

= hänellä on rajaton rakkaus kaikkia kohtaan

mistäs sie siihen lehahtit!

= mistä sinä siihen pyrähdit!

ei ole soma joutua lehistön hamphaishiin

= ei ole hauska joutua lehdistön hampaisiin

leiväkäs

= hyvinvoipa; hään oli niin leiväkhään näkösennä = hän näytti niin hyvinvoivalta

leiväline

= hyvinvoipa

lentosonta

= ripuli

lieväjuoma

= kevytjuoma; onkos teilä lieviä juomia? = onko teillä kevytjuomia?

lihakas

= lihaksikas

lihamies

= voimamies

kipu oli liialisesti hälle

= kipu oli hänelle liikaa, kipu tuli hänelle ylivoimaiseksi

liikajumalinen

= tekopyhä, ulkokullattu

liikaleuka

= kaksoisleuka

linnunkieli

= houkuttava ääni; hään puhu linnunkielelä = hän puhui houkuttelevasti

lintunen

= 1) pikkulintu; 2) rakastettuni: lintuseni oon palanu = rakastettuni on palannut

livertää

= leperrellä; jokeltaa: vauva livertää omihaan = vauva jokeltelee omiaan

livistelijä

= vastuita pakeneva, livistelijä

loikki

= laiskuri, pinnari; senki loikki! = senkin vetelys!

sillä loksutit hamphaat kylmästä

= hänen hampaansa kalisivat kylmästä

lorikkaluontonen

= leikkisä ja puhelias; siinä on sitte lorikkaluontonen mies = siinä on sitten leikkisä mies

lorina

= hölynpöly; Mie piän sitä selvänä lorinanna = Pidän sitä pelkkänä hölynpölynä.

lorisija

= lörpöttelijä

loritus

= lörpötys; Lopeta tuo sinun loritus! = Lopeta lörpötyksesi!

lotkottelija

= laiskottelija

luikki

= salakavala henkilö

luikkiluontonen

= pakoileva

luomamies

= lapiointia ja lumitöitä hoitava mies

luononsiivo

= kilttiluontoinen, kilttiluonteinen

lupsusillansa

= alakuloisesti; Hän oon ollu lupsusillansa jo pitkhään.

luulematon

= luottavainen ilman mustasukkaisuutta

luulija

= mustasukkainen henkilö

lymmyltää

= leikkiä piilosillaoloa

lystäilypaikka

= huvittelupaikka, huvipuisto

läkähtys

= tukehtuminen

läpihaiseva

= löyhkäävä

murri

= hapan ihminen

olla murrukoihlaans

= olla alakuloisella mielellä

murrumainen

= tyytymätön

mylvitellä

= mulkoilla; Mitäs sie mylvittelet? = Mitä mulkoilet?

myrkkynen

= myrkyllinen

myrkkypussi

= myrkyllinen ihminen; myrkkypussi ihmiseksi = myrkyllinen ihmiseksi

mökehtiä

= murjottaa, mököttää

mökö

= itsepäinen, omapäinen

paikata mökönturkkia

= mököttää, olla suutuksissa

mökötyttäjä

= joku, joka saa mököttämään

mölytauti

= raivotauti

mörkömieli

= alakuloinen mieli

mörkö elämä

= kauhea elämä

olla mössölänsä

= olla happamana

sie sait hältä nahat

= sinä sait häneltä rukkaset

nahkalaiska

= patalaiska

nakertaja

= lapsi

oman navan töllistäjä

= omaan napaansa tuijottaja

narrikarvat

= niskakarvat

naskiskella vihala

= läiskiä saunavihdalla

naskuttaja

= viettelijä

nauraa kihistellä

= naureskella

nauraa präkättää

= nauraa hohottaa

mulla oli nennää, ette se tapahtuu

= minulla oli aavistus, että se tapahtuu

niskajäykkä

= jäykkäniskainen, itsepäinen; Ei tuon niskajäykän kansa kukhaan tule toimheen. = Ei kukaan tule toimeen tuon jäykkäniskan kanssa.

niuha

= valikoiva, nirso/ äkäinen/ huono syömään; Hevonen on niuha viehraamile. = Hevonen on äkäinen vieraampien kanssa; Hään oon niin niuha kaiken syömisen kans. = Hän on niin nirso kaiken syömisen suhteen.

niyheä

= pahansisuinen, tuittupäinen

nokkaintua

= nyrpistyä, suuttua

nokkakkuus

= nenäkkyys

nokkamainen

= nenänäs; Soon niin nokkamainen minua kohthaan. = Hän on niin nenäkäs minua kohtaan.

nokkatarkka

= turhantarkka, pikkumainen; Ei sitä piä olla niin nokkatarkka. = Ei sitä tarvitse olla niin pikkutarkka.

nolonnolo

= hyvin nolo

nostonahka

= kananliha; Mulla meni siittä iho aivan nostonahale. = Minulla meni siitä iho aivan kananlihalle.

nuhertaa

= aikailla, viivytellä; Mitäs sie sen kans nuherat? = Mitä sinä sen kanssa aikailet?

nuherus

= kuhnuri, laiskimus

nuhju

= kuhnuri, aikailija, hidas ihminen; Ei sitä nuhjua saa töihin milhään. = Sitä laiskuria ei saa millään töihin.

nuhjukka

= kuhnuri, aikailija

nurkumieli

= tyytymätön olo; olla nurkumielelä = olla tyytymätön

nussu

= nussiminen; Mitäs sanosit nytten nussusta = Nussittaisko

nuttuskehveli

= aloitekyvytön henkilö

nuushöörninki

= sarvikuono

nyrkkipyyki

= käsipyykki/ keskinäinen riita tai kahnaus; Poikasilla on näköhjään jotaki nyrkkipyykiä. = Pikkupojilla on ilmeisesti keskenään jotakin riitaa.

nälännälkänen

= kuolemannälkäinen

nätti summa rahaa

= melkoinen määrä rahaa

Soon kyllä nätti nostamhaan mitä hyänsä.

= Hän on voimakas nostamaan mitä tahansa.

nättipäinen

= typerä, tökerö; Häätyykö sitä olla niin nättipäinen? = Täytyykö sitä olla niin hupsu?

nääkätä

= jyrsiä, nakertaa; Hiiri nääkkää justo. = Hiiri nakertaa juustoa.

Sananlaskuja & sanontoja:

Joka mennee naimishiin rakhauven takia saapi hauskoja öitä ja raskhaita päiviä.

Rakhaus on voimakas, se nostaa sekä kleninkin ette alushamheen.

Mies on kala, nainen kalastaja, rakhaus on koukku ja avioliitto on paistinpannu.

Kellä on rakhaus päässä, sillä on mieli persheessä.

Rakhaus on ko katton sohvaan ja huomaan ette hän makkoilee sielä vielä 16 vuotta jälkhiin.

Ketä rakastaa se tuoksuu aina hyväle.

Kyllä rakhaus on sitä lajia, se muistuu välistä siinä mielheen, ko sitä ei tarvittisi.

Ähkä, puhka, puoli työtä. (ahkeruudesta, ponnistelusta)

On niin hoppu ettei joua sanoa harakkaakhaan ko linnuksi.

Tarttuu joka paskhaan ko kärpänen tervhaan.

Puhhuu niin ko ei olis poskilihoja ollenkhaan.

Kaunis on harakkaki ko sitä harvon näkkee.

Jo häätyy lähteä, sano kärpänen ko tarttu terfhaan.

Ko rykkii, pieree ja aivastaa, niin pääsee kaikesta vaivasta.

Se ei koske minhuun, sano mies, ko koira puri puujalkaa.

On mulla kyllä keuhkot oikeassa paikassa (rohkeudesta).

Nälkhäinen pieree ja syöny röyhtelee.

Onkimassakos sie olet, rupeavakko kalat?

Meni pikkutaivaasheen (pyörtymisestä).

Saame (inarinsaame, pohjoissaame)

Esittelen seuraavaksi joitakin inarinsaamen ja pohjoissaamen idiomeja/ sananlaskuja, jotka ovat erityisen tunnemyöntäviä. Erityistä idiomeissa on se, että niille ei löydy suoria vastineita suomen kielestä. Useissa idiomeissa kuvataan jonkin tunteen äärimmäistä tilaa. Siten ne onnistuvat kuvaamaan inhimillisen tunteellisen olemisen ulottuvuuksia aivan niiden äärille asti. Tästä osiosta löydät muitakin hauskasia ilmauksia.

jamâ jienâ

= [lit. kuollut ääni]. Ilmauksen merkitys: kauhea huuto. Jos joku huutaa hirveästi, kuin henkensä hädässä, hän huutaa 'kuolleella äänellä'. Esim. Tot huuihij jamâ jienáin. = Hän huusi kuin syötävä. [lit. Hän huusi kuolleella äänellä].

karolarmâ

= [lit. kirometeli].; Ilmaus tarkoittaa metelöivää, kovaäänistä kiroilua. Esim. Tom almast ko saaveeh toijui, talle kal kulluuškuođij hirmâd karolarmâ. = Siltä mieheltä kun suksi katkesi, silloin kyllä alkoi kuulua hirveä kirometeli.

sekkâ

= [lit. säkki]; 'Säkki' -teemasta on muodostettu inarinsaamessa useita idiomeja, joilla kuvataan ihmistä ikään kuin säkkinä, joka on täynnä jotakin olotilaa tai tunnetta: Tämä ajatus tulee lähelle Stanley Cavellin ajatusta siitä, kuinka tunne (ehkä pitäisi puhua myös tunnuista, kuten unisuus) on aina kokonaisvaltaisesti läsnä kulloisessakin maailmanhahmotuksessamme. Ihminen on kuin säkki, joka on täynnä tunteita.

1. čierrisekkâ = [lit. itkusäkki]. Ilmauksen merkitys: henkilö, joka itkee paljon. Esim. Tuu kandâ lii kulloo taggaar čierrisekkâ. = Sinun poikasi on kuulemma kova itkemään. [lit. Sinun poikasi on kuulemma sellainen itkusäkki.] Vrt. Suomessa puhutaan porukollista.

2. naversekkâ = [lit. unisäkki]. Ilmauksen merkitys: unikeko, joka nukkuu paljon tai myöhään.

3. noccesekkâ = [lit. kiukkusäkki]. Ilmauksen merkitys: kiukkupussi, kiukuttelija. Sanan alku on johdos verbistä noccediđ, joka tarkoittaa kiukuttelua, temppuilua, äksyilyä. Siitä käytetään yleensä lapsista.

4. rämisekkâ = [lit. omakehusäkki]; Ilmauksen merkitys: henkilö, joka kehuskelee itseään. Vrt. Suomessa puhutaan itseään kehuvasta, että hän on itseään täynnä.

vááimu kággá

= sydäntä särkee (esim. rakkaussurut); [lit. sydäntä kankeaa].

vááimu koddeđ

= sydäntä särkee (esim. rakkaussurut); [lit. sydäntä tappaa].

vááimu pahâskân

= Ilmaus tarkoittaa välitöntä inspiraation hetkeä; [lit. sydän lämpimänä]; esim. seuraavanlaisessa tilanteessa: Ko vááimu pahâskân jiem sárnum, te innig jiem viišâ. = Koska en sanonut sitä heti, en enää viitsi; [lit. Kun sydän lämpimänä en sanonut, niin enää en viitsi.].

vááimu vuálááš

= erikoisen mieluinen, suosikki; [lit. sydämen alainen]; Tätä ilmausta voidaan käyttää esineestä tai esim. porosta, joka on erityisen mieluinen. Yleensä idiomia käytetään viittaamaan esineeseen, poroon tai abstraktiin asiaan, hyvin harvoin esim. sulhaseen tai morsiameen.

váimu ij vuástá vääldi

= Ilmausta käytetään ruoasta puhuttaessa; [lit. sydän ei ota vastaan]; sen merkitys on: ei tee mieli. 1. Esim. Olmooš tom ij puurâ, maid váimu ij vuástá vääldi. = Ihminen ei syö sitä, mikä kuvottaa; [lit. Ihminen ei sitä syö, mitä sydän ei vastaan ota.];. 2. Esim. Kandâ ij puurâ puško, ko váimu ij vääldi vuástá. = Poika ei syö haukea, koska hänen ei tee mieli sitä; [lit. Poika ei syö haukea, koska sydän ei ota vastaan.].

Muita ilmaisuja:

kuovttijn oivijn

= kahden vaiheilla, ei osaa vielä tehdä ratkaisua; [lit. kahdella päällä/ kahden pään kanssa.]; Esim. Mun lam kuovttijn oivijn. = En osaa päättää; [lit. Minä olen kahdella päällä.] Tämä idiomi onnistuu kuvaamaan näppärästi tietämistä edeltävää tilaa. Tietäminen on usein päättämistä. Me päätämme uskoa jonkin olevan totta tai jonkin olevan hyvä.

Te lah pappâ!

= Näin sanotaan, jos väheksytään jonkun lukutaitoa tai käsityskykyä; [lit. Oletpas pappi!]. Implisiittisesti idiomin käyttö kertonee siitä, että toisen ei pidä esiintyä kaikkitietävänä, vaan myöntää oman tietämisensä rajallisuus.

Ij addii fuos ijge ceh

= Tätä ilmausta käytetään viittaamaan tyhmään ihmiseen, joka ei ymmärrä asioita, ei noudata kieltoja eikä käskyjä; [lit. ei ymmärrä "hus" eikä "tseh"]; Sana fuos sanotaan koiralle, kun sitä hätistetään pois, sana ceh on kutsu koiralle.

Jorgo-Lassi

= Ilmauksen merkitys: henkilö, joka tekee jotakin väärin tai toisin päin kuin olisi pitänyt; [lit. Nurinpäin-Lasse]. Nimitystä voidaan käyttää myös tapauksissa, joissa jotakuta ei tunneta vielä ja mietitään, minkälainen ihminen hän mahtaa olla. Voidaan tuumia: "Minkähänlainen Nurinpäin-Lasse sekin on, minkähänlainen suhari sekin on..." 1. Esim. Tot kal ij määti tom rähtiđ, taggaar Jorgo-Lassi. = Se ei kyllä osaa sitä tehdä, sellainen Nurinpäin-Lasse. 2. Esim. Jiehhân tun áppád ubâ kárvuđâttâđgen, mii tun lah Jorgo-Laasijd? = Ethän sinä osaa pukeutuakaan, minkälainen Nurinpäin-Lasse sinä olet? Ihminen usein arvottaa negatiivisesti sen, mitä hän ei tunne. Tämä asenne kiteytyy motossa: Pessimisti ei pety. Toisaalta tällaisessa hahmottamistavassa voi olla se vaara, että kiinnitetään esimerkiksi toisessa ihmisessä huomiota vain niihin puoliin, joiden tunnustamista omat ennakkoluulot tukevat, eikä välttämättä onnistuta näkemään toisen hyviä puolia. Toisinaan ihminen ikään kuin "päättää etukäteen", millainen toinen on, ja kieltäytyy tunnistamasta ja tunnustamasta toisessa niitä piirteitä, joita hänen ennakkoluulonsa eivät tue.

Totaalisen ei-tietämisen ilmaus: njalâi kuásán

= [lit. naalien vieraana]; esim. Tot moonâi njalâi kuásán. = Hän meni naalien vieraaksi. Näin sanotaan, jos jotakuta ei kuulu ja hänen oletetaan eksyneen. Mahdollinen motivaatio ilmaukselle on se, että naalit elävät vaikeasti tavoitettavissa ja oudoissa paikoissa, tunturiylängöillä.

sänilakke; Tot säniloohij sárnu

= Hän puhuu katkeilevasti, niin että "nielee viimeiset tavut"; [lit. Hän sanankappaleita puhuu].

Son gal dahká jogaid jávrin.

= Tätä sanontaa käytetään ihmisestä, joka liioittelee kertomuksessaan; [lit. Hän kyllä tekee joista järven.]; Vrt. Ei juttu miltään maistu, jollei sitä kruusaa (Lapväärti); Pieni vales puheen kaunistaa (Evijärvi).

Sus gal leat čalmmit vel bađasge.

= Sanotaan ihmisestä, jolta ei jää mikään huomaamatta; [lit. Sinulla on takapuolessakin silmät.].

jyehi viermi kyeli

= Idiomi esiintyy kieltolauseissa. Sitä käytetään ilmaisemaan sitä, että joku on vaikeasti saavutettava; [lit. joka verkon kala]; Esim. Tot ij tääiđi leđe jyehi viermi kyeli. = Hän on vaikeasti saavutettava; [lit. Hän ei taida olla joka verkon kala.]; Näin sanotaan esimerkiksi miehestä, joka ei ole mennyt naimisiin kovin nuorena. Ilmausta voidaan käyttää myös muissa yhteyksissä, kuten silloin, jos joku ei osta kauppiaalta tavaraa, vaikka tämä kuinka suostuttelisi.

mosko-olmooš

= erakoitunut, eristynyt ihminen, johon ei ole helppoa saada kontaktia; umpimielinen ihminen; [lit. umpi-ihminen].

ruáptuvuásku

= Perusmerkityksessään sana ruáptuvuásku tarkoittaa ahventa, joka jää verkkoon kiinni niin, että sitä ei saa irrotettua suomut myötäsuuntaan, vaan se pitää irrottaa pyrstö edellä suomut haraten vastaan; [lit. takaperin-ahven]; Ihmisistä puhuttaessa ilmauksen merkitys on 'vastarannankiiski' eli sellainen ihminen, joka vastustelee aina kaikkea. Esim. Tun lah ubâ ruáptuvuásku. = Sinä olet aina vastustamassa kaikkea; [lit. Sinä olet koko vastasuomuun irrotettava ahven.].

čoorvijd naallâd; Tast kolgâččii čoorvijd naallâđ.

= Näin sanotaan ihmisestä, joka on liian ylpeä; [lit. Tuolta pitäisi sarvet leikata]; Tässä idiomissa yhdistyy ajatus ylpeästä ihmisestä mielikuvaan isosarvisesta porosta.

čuhčá = metso; Ilmauksen merkitys idiomina on: tyhmä. Tun kal lah ubâ čuhčá.

= Oletpa tyhmä!; [lit. Sinä olet kyllä koko metso]; Usein näin sanotaan lapselle, mutta näin voidaan sanoa myös aikuiselle. Mahdollinen selitys idiomille on se, että soidinaikana keväällä metso ei kuule juuri mitään, ja on todella helppo saalis huonollekin metsästäjälle.

Jollâ tegu kihhee čuhčá = Ilmausta käytetään joko tyhmästä, joka ei ymmärrä, tai jostakusta, joka riiustelee kovasti; [lit. hullu kuin soiva metso].

säiđi

= seiti (kalalaji); ilmauksen merkitys idiomina: tyhmyri; esim. Jieh-uvsun tun lah ubâ säiđi. = Etköhän sinä ole oikea tomppeli; [lit. Etköhän sinä ole koko seiti].

čuoldâkiäčán kužâdeijee

= joutilas tyhjäntoimittaja, joka kuljeskelee vailla suurempaa tekemistä; [lit. kannonpäähän kuseskelija]; esim. Tot lii taggaar läškis, jyevdilâs olmooš, taggaar čuoldâkiäčán kužâdeijee. = Hän on sellainen laiska, joutilas ihminen, sellainen kannonpäähän kuseskelija.

lajopottâ

= kaikessa hidas ihminen, joka ei ehdi mihinkään eikä saa takamustaan ylös penkistä; [lit. lyijyperse].

lusis pottâ

= haukkumanimi laiskasta, joka on liian laiska noustakseen ylös; [lit. painava takapuoli].

seeŋgâ läälliđ: Tun kal tom seeŋgâ láláh.

= Näin sanotaan jollekulle, joka usein makoilee sängyssä; [lit. Sinä kyllä sitä sänkyä haudot].

ruuvtâpottâ

= ihminen, joka on aina menossa kovalla kiireellä, jonka pitää saada kaikki tapahtumaan hetkessä, ja joka ei tarvitse pitkiä valmisteluja; [lit. ruutiperse].

syelni koddem čuoškâ

= täysin veltto, mihinkään kykenemätön; [lit. hallan tappama sääski]; esim. Tast kal ij tääiđi leđe kiängen pijgán, mii lii taggaar syelni koddem čuoškâ. = Siitä ei taida olla kenenkään piiaksi, mitä on sellainen hallan tappama sääski.

suvrâstiđ

= suurustaa (esim. keittoa); ilmauksen merkitys idiomina on: aiheuttaa sekasotkua, sotkea asioita, tehdä jotain taitamatonta. Esim. Maid tun, pahakkâs čivgâ, lah tääbbin suvrâstâm! = Mitä sinä, pahuksen kakara, olet täällä suurustanut!

njälmiráigáá

= [lit. suureikäinen]; 'Suureikäinen' on sellainen, joka kertoo kaikki salaisuudet tai paasaa kovalla äänellä. Esim. Tot lii nuuvt njälmiráigáá, et ij maašâ maiden sárnuhánnáá. = Hän on niin suureikäinen (puhelias), ettei voi mitään olla kertomatta.

pođos njälmi

= ihminen, joka sanoo sellaista, mitä ei olisi pitänyt sanoa - juoruaa toisten asioista joko tieten tahtoen tai vahingossa; [lit. irtosuu].

kiällusavzâ

= kellolammas; ilmauksen merkitys idiomina: juoruilija. Esim. Tot lii tegu kiällusavzâ. = Hän on ympäriinsä kulkeva juoruilija; [lit. Hän on kuin kellolammas]; Kellolammas on kello kaulassa kulkeva lammas.

stuorrâ njälmiräigi

= suuri suureikä. 'Suuri suureikä' on sellainen ihminen, joka puhuu kaiken.

sudolasattâs

= [lit. synninlisä]; Esim. Tot lii taggaar sudolasattâs = [lit. Hän on sellainen synninlisä]. Näin sanottiin ennen pahasta ihmisestä. Sudolasattâs vaikuttaa olevan kunnon ihmisen (olmâ olmooš, "ihmisten ihminen") vastakohta.

koške rátká

= kuiva kataja; ilmauksen merkitys idiomina on: herkkä suutahtamaan. Esim. Tot lii tegu koške rátká. = Hän on herkkä kimpaantumaan; [lit. Hän on kuin kuiva kataja].

puoskiđ: Ij killáá puoskiđgen.

= Näin sanotaan herkkänahkaisesta ihmisestä, joka on tarkka ja valittaa kaikesta; [lit. Ei kärsi pieraistakaan]; Ajatuksena tässä idiomissa on se, että joku pahastuu jopa viattomasta pierusta. Tällainen henkilö pahastuu kaikesta, mikä ei ole hänen mielensä mukaista, vaikka olisi kuinka pieni asia kyseessä. Esim. Tot lii nuuvt ranttu, et ij killáá puoskiđgen. = [lit. Hän on niin nuuka, että ei kärsi pieraistakaan.] Vrt. Ei isoo palio tarvitte: kerran tikulla tökkää (Karijoki). Näin sanotaan helposti loukkaantuvista, turhanpäiväisistä ihmisistä.

stuorra čudâräigi

= Ilmauksen merkitys on: kovaääninen ihminen, joka puhuu metelöiden; [lit. suuri kurkkureikä].

njuámmil kiäppáh

= Ilmauksen merkitys on: arkuus, säikkyys; [lit. jäniksen keuhkot]; esim. Sust láá njuámmil kiäppáh. = [lit. Hänellä on jäniksen keuhkot.] = Hän on arka ja pelästyy helposti. Tun lah njuámmil kiäppáiguin vuálgám. = Sinä olet lähtenyt pelokkaana; [lit. Sinä olet lähtenyt jäniksen keuhkoilla.].

maailm háárááv

= Ilmauksen merkitys on: ahne ihminen, joka haluaa kahmia itselleen enemmän ja enemmän; [lit. maailman harava].

kuákkikozzâ

= [lit. koukkukynsi]; Koukkukynsi on itara, saita ihminen, joka ottaa mutta ei antaisi mielellään.

puško njälmi

= Ilmauksen merkitys idiomina on: kitsas ihminen, joka haluaisi vain saada, mutta ei antaa; [lit. hauen suu]; Esim. Tot lii tegu puško njälmi. = Hän on hyvin kitsas; [lit. hän on kuin hauen suu]. Hauen suussa on kymmenittäin teräviä hampaita, ne kaikki osoittavat taaksepäin. Siksi hauen suuhun on helppoa työntää asioita, mutta vaikeaa vetää niitä takaisin. Lasten ei pidä työntää hauen suuhun sormia, sillä jopa vielä äskettäin irti leikattu hauen pää voi puraista kipeästi, ja sitten sormia on vaikeaa saada hauen suusta ulos.

kietâraappâd

= Ilmauksen merkitys: käsivoimiltaan vahva; sellainen henkilö, jolla on voimaa käsissä; [lit. käsirapea]; Esim. Tot lâi nuuvt kietâraappâd, et luptij ovttáin kieđáin stuorrâ seehâ. = [lit. Se oli niin käsirapea, että nosti yhdellä kädellä ison säkin.]; Sana raappâd tarkoittaa perusmerkityksessään rapeaa tai kaksista. Se on elämänlaadusta käytetty sana, joka tarkoittaa hyvää, myönteistä elämää.

Olbmo eallin lea girjái dego čáihni.

= [lit. Ihmisen elämä on kirjava kuin pohjantikka.]; Ihminen kohtaa elämässään hyvää, iloja, onnea, ystävyyttä, rakkautta, onnettomuutta, petosta, kehnoutta, murhetta ym.; Vrt. Kirjava on tikka metässä, voan immeisen ikä on vielä kirjavamp (Pielavesi); Tikka kirjava metässä, immeise ikä kirjavampi (Liperi); Ei tikka kirjava, vaan ihmisen ikä (Oulu). Vrt. Rievssat lea girjái muhto máilbmi lea velá girját; [lit. Riekko on kirjava, mutta maailma vielä kirjavampi.] Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa. Elämässä tulee vastaan ihan kaikenlaisia asioita. Vrt. Pitkässä iäsä sattuu jottai: on myötämäkkii ja vastamäkkii (Punkaharju).

pitteeđ naharijn

= Ilmaus tarkoittaa hereillä pysymistä; [lit. pärjätä unille]; esim. Kandâ ij pittáám naharijn. = Poika nukahti. [lit. Poika ei pärjännyt unille.].

adeliđ seerâid; Te-sun te adelij seerâid.

= Näin sanotaan, kun sairas jaksaakin nousta jaloilleen ja hakea vaikkapa alkoholia; [lit. Hänelle annettiinkin voimia.].

jávuttes skuŋkkâ

= Ilmauksen merkitys: juro, puhumaton, umpimielinen, omituinen ihminen; [lit. puhumaton peikko]. Skuŋkkâ on saamelaisissa tarinoissa esiintyvä mytologinen hahmo.

jävri huáihádij

= [lit. järvi voihkaisi]; Kun pienestä järvestä pyydetään verkolla kalaa, aluksi kalaa tulee hyvin, mutta myöhemmin saaliit pienenevät tuntuvasti. Tällöin todetaan, että 'järvi voihkaisi'. Ajatuksena on se, että järvi sanoo: "Voi, ei ole enempää! Kestokyky ylittyi jo!" Myös hyvälle marjapaikalle voi käydä vastaavalla tavalla. Silloin siitäkin voi sanoa, että se 'voihkaisi'.

jävri luáimádij

= [lit. järvi voihkaisi]; Tämä vastaa idiomia jävri huáihádij eli tarkoittaa sitä, että järven ekologinen kantokyky on ylittynyt, järveä on kalastettu liikaa. Esim. Jieŋâmeerâ-uv luáimádij. = [lit. Jäämerikin voihkaisi]. Ilmaus tarkoittaa, että turska on vähentynyt Jäämerestä.

kuáttum: Tiehân ličij tunjin-uv kuáttum.

= [lit. Tässähän olisi sinullekin laidun.]; Kuáttum tarkoittaa perusmerkitykseltään porojen laidunta eli ruokailualuetta, sekä myös sillä laidunalueella tapahtuvaa porojen ruokailua. Tämä idiomi on hieman leikkimielinen kehotus ihmiselle käydä syömään.

kuđikozzâ

= Ilmauksen merkitys: lapsi, joka ei malta pitää näppejään erossa esineistä, vaan on aina näpelöimässä ja kopeloimassa jotakin; [lit. kutinakynsi].

kuulmâkiärdáš puškoliemâ

= hyvänmakuinen; [lit. kolminkertainen haukiliemi].

kuulmâkiärdáš vuáskuliemâ

= Ilmauksen merkitys: hyvänmakuinen, maittava; [lit. kolminkertainen ahvenliemi]. Esim. Tot kal lii njäälgis tegu kuulmâkiärdáš vuáskuliemâ. = Se kyllä on hyvänmakuista [lit.makeaa] kuin kolminkertainen ahvenliemi.

kukkuu

= [lit.kukkuu] (käen ääni); Ilmaus tarkoittaa kuvaannollisesti käytettynä ärsyttävää toistelemista. Henkilö, jota pyydetään jatkuvasti toistelemaan jotakin, esimerkiksi vastausta aina vain samaan kysymykseen, voi sanoa seuraavalla tavalla: Mun jiem lah kukkuu! = Minä en toistele samaa uudestaan ja uudestaan, johan minä sanoin; [lit. Minä en ole kukkuu].

Kussâ čáácán paška

= [lit. Lehmä veteen paskantaa]; Jos jonkun sanomisella tai tekemisellä ei ole mitään väliä, asiaa voidaan vähätellä vertaamalla sitä lehmän paskantamiseen: siitä ei ole muuta seurausta kuin veden loiskahdus. Esim. Tot kale lii siämmáá, tegu kussâ čáácán paškaččij. = [lit. Se on sama kuin lehmä veteen paskantaisi.].

kyeli-immeel: Ij lamaš kyeli-immeel kuáttun.

= Näin sanotaan, kun ei ole saatu paljon kalaa; [lit. Ei ollut kalajumala kotona].

kyevtijuálgâg kumppi

= [lit. kaksijalkainen susi]; Ilmauksen merkitys: porovaras. Esim. Tallaa ääigist lijjii-uv ennuu kyevtijuálgâg kuumpih. = [lit. Siihen aikaan olikin paljon kaksijalkaisia susia.].

Tot kal ij luonij siis lappuu.

= [lit. Se kyllä ei roskien sisään (= roskien joukkoon) katoa]. Tämä on kehuva ilmaus, jota käytetään ikäisekseen tavallista isommasta lapsesta. Ilmausta voi periaatteessa käyttää vastaavassa merkityksessä myös eläimestä, ja lisäksi sitä on käytetty eräästä rotevasta rengistä. ☺

läškis-ulmuu-nuádi

= [lit. laiskan-ihmisen-taakka]; Laiskan-ihmisen-taakka on painava lasti, esimerkiksi sylillinen puita - sellainen lasti, jonka hädin tuskin, jos ollenkaan, jaksaa kantaa. Ideana tässä on se, että laiska ottaa kannettavakseen kerralla mahdollisimman paljon, jotta ei tarvitsisi käydä hakemassa kannettavaa useaan kertaan. Vrt. Viis kertaa viriä käyp, kerrasta laiska taittuu (Lavansaari). Selitys: Vireä laittaa pienemmät kuormat ja jaksaa kauan, kun taas laiska joka säälii askeliaan, laittaa kerralla niin raskaan kuorman, että tuupertuu jo ensimmäisellä kerralla.

läški tego njorttâm tikke

= Ilmauksen merkitys: laiska, käytetään tavallisesti ajoporosta; [lit. laiska kuin läpimärkä täi].

moskošoŋŋâ

= Ilmauksen merkitys: pilvinen sää, kun taivas on kauttaaltaan paksussa pilvessä; [lit. umpisää].

mučis läški

= Näin voidaan sanoa tytöstä, joka on kaunis, mutta laiska; [lit. kaunis laiska].

mäksiđ tijmáid käminijd

= Ilmauksen merkitys: synnyttää; [lit. maksaa viimevuotiset naurut]; Esim. Nieidâ lii säävnist tijmáid käminijd mäksimin. = Tyttö on saunassa synnyttämässä. = [lit. Tyttö on saunassa viimevuotisia nauruja maksamassa].

ij peesâ noomâ paijeel

= [lit. ei pääse nimen yli]. Ilmauksen merkitys: kehuu jotakuta maasta taivaaseen. Ajatuksena on, että joku ihminen tai jokin asia on henkilölle niin mieluinen, ettei kyseinen henkilö halua kutsua sitä ihmistä tai asiaa tämän oikealla nimellä, vaan käyttää tästä sentyyppisiä hellittelynimiä kuin kultaseni tai lintuseni. Esim. Tast lâi vivvâsaasâ nuuvt miellâsâs, et noomâ paijeel ij peesâ = [lit. Hänellä oli vävyehdokas niin mieluinen, että nimen yli ei pääse.].

pánálistiđ

= Verbi pánálistiđ on johdos hammasta tarkoittavasta sanasta pääni. Ilmauksen merkitys: huomautella kärkevästi, piikitellä; [lit. hammastella].

pottâ killáđ

= Ij tääiđi pottâd killáđ. = Yrität jotakin mahdotonta; [lit. Ei taida takapuolesi kestää.].

puurrâd pottâsis

= Ilmauksen merkitys: syödä suihinsa; [lit. syödä takapuoleensa]; tätä ilmaisua käytetään ihmisestä tai eläimestä, joka syö jotakin, ja etenkin, jos joku syö jonkin asian kokonaan.

riemnjis kamâsijđis koco

= [lit. kettu koipiaan ripustelee]; Tämä on ruska-ajan alkuun viittaava ilmaus. Näin sanotaan, kun on punaisia oksia siellä täällä - ne ovat hieman samanvärisiä kuin kettu.

ruáptuluoddâ

= [lit. takaperintie]. Jos kävelee johonkin suuntaan ja lähteekin sitten takaisinpäin, lähtee ruáptuluodâ, 'takaperintietä'. Ruáptu -etuliite tarkoittaa, että jokin on takaperin tai nurinpäin, toisinpäin kuin tavallisesti.

sárnuđ tuše kyehtin poođâst

= [lit. puhua vain kahdesta takamuksesta] (miehen ja naisen). Ilmaus tarkoittaa härskien vitsien kertomista. Esim. Tot sárnu tuše kyehtin poođâst. = [lit. Hän puhuu vain kahdesta takapuolesta.] = Hän kertoo härskejä vitsejä.

seeibis ool tyelmee

= [lit. häntänsä päälle polkija]. Ilmauksen merkitys: sulhanen, joka on menossa naimisiin. Ajatuksena tässä on se, että sulhanen järjestää itse asiansa sille tolalle, ettei ole vapaa kulkemaan, koska on hännästään kiinni.

suorgâttiđ neelgi

= Ilmauksen merkitys: syödä jonkin verran, jotta isoin nälkä helpottaa; [lit. säikäyttää nälkä]; Esim. Jiem mun nuuvt ennuu puurrâm - tommittáá, et nelgi suornânij. = [lit. En minä niin paljon syönyt - sen verran, että nälkä säikähti.].

väzziđ näävli njieigâ

= Ilmauksen merkitys: tulla raskaaksi; [lit. kävellä mulkkua päin]; Esim. Mun oinim onne oovtâ nissoon, kii lâi vázzâm näävli njieigâ. = [lit. Minä näin tänään yhden naisen, joka oli kävellyt mulkkua päin.] = Näin tänään raskaana olevan naisen. Ilmaus ei ole negatiivinen raskaana olevaa naista kohtaan, vaan ainoastaan ronski.

Ij tot lah njuámmil kiäppáid puurrâm

= [lit. Ei se ole jäniksen keuhkoja syönyt]; Näin sanotaan rohkeasta.

ištâmeh nollâseh

= Ilmauksen merkitys: yritys epäonnistuu; [lit. housuntakamukset putoavat alas] (housut tippuvat). Esim. Tast forgâ ištâmeh nollâseh. = [lit. Sillä kohta housuntakamukset putoavat alas.] = Hän yrittää liikaa voimiinsa tai edellytyksiinsä nähden, hän ei tule pärjäämään.

Kale tust lii maahâ!

= [lit. Kyllä sinulla on oravanmaha!]; Näin sanotaan lapselle, joka syö paljon. Maahâ tarkoittaa oravan mahaa.

Lijgečalmeh meddâl!

= Näin sanotaan ihmiselle, joka uteliaisuuttaan tulee katsomaan tapahtumaa, joka ei hänelle kuulu; [lit. Liikasilmät pois!].

Nahhaar ličij kodestiđ

= Näin sanoo sellainen, joka haluaa päivällä nukkua vähäsen; [lit. uni pitäisi tappaa nopeasti, hieman].

Njihânjâs, vyelgi čääsi kyeddiđ, mun tunjin vuošâm njuámmil čuárbbele.

= [lit. Hikka, mene hakemaan vettä, minä sinulle keitän jänispaistin]; Näin sanottiin, jotta hikka lähtisi.

Njuoskân puurâm maid koddeeh!

= [lit. Raakana syön sen mitä pyydystät!]; Näin sanotaan sellaiselle, jonka ei uskota saavan metsästysretkellään mitään.

Pottâsis pyerrin!

= [lit. Takapuolensa hyväksi!]; Ilmauksen merkitys: onneksi olkoon, että sai syödyksi! Näin sanotaan leikillisesti lapsesta, joka on syönyt jotakin luvatta. Sellaisessa tilanteessa on myöhäistä harmitella, joten asiaan suhtaudutaan kepeästi ja se ilmaistaan näin. Takapuolta tarkoittava sana pottâ liitetään usein nälkään.

Talvâsâš poođij vuástá.

= [lit. Pakkasukko tuli vastaan]; Jos lähtee ulos ja joutuu palaamaan takaisin laittaakseen lisää vaatteita päälle, sanotaan, että pakkasukko tuli vastaan.

ijjâ-uáđin

= [lit. yö-nukkuen]; Jos joku tekee metsästysretken tai lähtee kalastamaan niin, että ei tule yöksi kotiin vaan yöpyy jossakin, silloin hän menee sinne yö-nukkuen. Esim. Mun moonâm tohon ijjâ-uáđin = Menen sinne niin, että en tule yöksi kotiin); [lit. Minä menen sinne yö-nukkuen.]

káránâs-itten

= [lit. korpin-huomen]; = ei koskaan. Esim. Kal mun káránâs-itten máávsám. = Kyllä minä korpin-huomenna maksan. Näin voi sanoa leikillään, jos pyytää lainaa.

kuáppuđ

= homehtua; merkitys idiomina: viipyä jossakin pitkään; Käytetään yleensä kieltolauseissa: Esim. Mun jiem tääiđi tohon kuáppuđ. = En taida viipyä siellä kovin pitkään; [lit. Minä en taida sinne homehtua. ]

loddáášpuohčâstuvvâš

= [lit. lintusensukeltaminen]; Ilmaus tarkoittaa veden pinnalla olevia kuplia. Esim. Tääl áigu kuhes raddá, ko loddáášpuohčâstuvvâi arva. = Nyt tulee satamaan kauan, kun veden pinnalle syntyy kuplia; [lit. Nyt aikoo kauan sataa, kun lintusensukeltamisia sataa.].

Novákáránâs

= [lit. Nooan korppi]; = ihminen, joka aina on menossa ja viipyilee joka paikassa.

Peivi kuovlâl tegu pahatahhee.

= Aurinko kurkistaa pilvien takaa pitkällisten sateiden jälkeen; [lit. Aurinko kurkistaa kuin pahantekijä.].

5. Ruotsi

en annan stackare

= minä, meikäläinen (puhuja pitää itseään reppanana, surkuttelee itseään); [lit. toinen raukka].

gå och bada!

= antaa vetää!; [lit. mene kylpemään!].

det regnar av bara fan!

= sataa niin saakelisti!; [lit. sataa vain pirusta].

klockan är bara barnet

= kello on vasta vähän; ilta on vielä nuori; [lit. kello on vasta lapsi]; Ni kan inte gå hem redan nu. Klockan är ju bara barnet. Ette voi mennä kotiin vielä nyt. Ilta on vasta nuori.

med barn och blomma

= lapsineen ja vaimoineen; [lit. lapsineen ja kukkineen].

göra sig till hund för en bens skull

= nöyryyttää itseään mitättömän edun saamiseksi; [lit. tekeytyä koiraksi luun tähden].

få betalt för gammal ost

= joutua koston kohteeksi; [lit. saada maksu vanhasta juustosta]; Efter allt dumt han gjort mot mig ska han nu minsann få betalt för gammal ost. Kaikista niistä typeristä tempuista, mitä hän on tehnyt minua kohtaan, saa hän nyt totisesti tuntea nahoissaan.

klara biffen

= selviytyä hommasta, selvittää homma; [lit. selviytyä pihvistä].

bita sig i tummen

= erehtyä, epäonnistua; [lit. purra itseään peukaloon].

få bita i det sura äpplet

= joutua nielemään katkera kalkki; [lit. saada purra hapanta omenaa].

slå någon gul och blå

= piestä joku pahanpäiväisesti; [lit. hakata joku keltaiseksi ja siniseksi]; Han hade slagit henne både gul och blå. Hän on hakannut hänet pahanpäiväisesti.

vara helt i det blå

= olla kokonaan omissa maailmoissaan; [lit. olla täysin sinisessä].

sitta med skägget i brevlådan/ sitta med tummen i brevlådan

= olla pahassa pulassa/ kiipelissä; [lit. istua parta kirjelaatikossa; istua peukalo kirjelaatikossa].

vara ute och cykla

= esittää mielipiteensä asiasta, josta ei tiedä mitään; puhua pehmoisia, hourailla, erehtyä; [lit. olla ulkona pyöräilemässä]; Vi tror inte als på vad du säger. Nu är du allt ute och cyklar. Emme usko alkuunkaan mitä sanot. Puhut aivan pehmoisia.

lögn och förbannad dikt

= emävalhe; [lit. valhe ja kirottu runo]; Allt han sagt är ingenting annat än lögn och förbannad dikt. Kaikki mitä hän on sanonut ei ole mitään muuta kuin täyttä valetta.

din lyckliga ost

= sinä onnenpekka; [lit. sinun/senkin onnellinen juusto].

efterhängsen som en igel

= takertuvainen kuin takiainen; [lit. takertuvainen kuin iilimato].

inte ha det för fett

= olla aika köyhä; [lit. ei olla liian rasvaista].

fick du fikon?

= juksattiinko sinua?; [lit. saitko viikunan?].

det är rena flugan

= se on silkkaa hulluutta; [lit. se on silkka kärpänen].

arbeta för något med händer och fötter

= tehdä kaikin voimin työtä jonkin puolesta; [lit. työskennellä jonkin eteen käsin ja jaloin].

det smakar fågel

= se maistuu herkulliselta; [lit. se maistuu linnulta].

det vete fåglarna!

= mene ja tiedä!; [lit. sen tietävät linnut]; Det vete fåglarna om det här är rätt väg!; Herra tietää, onko tämä oikea tie!

ta sitt förnuft till fånga

= ottaa järki käteen; [lit. ottaa järkensä vangiksi].

färgerna svär mot varandra

= värit riitelevät keskenään; [lit. värit kiroilevat toisilleen].

ha någon/ något på gaffeln

= kyetä piakkoin saamaan hallintaansa/ kyetä piakkoin voittamaan joku tai jotakin; olla saavutettavissa tai voitettavissa; [lit. olla joku/jokin haarukassa]; Vi spelade bra i första matchen och hade laget från Ukraina på gaffel. Pelasimme hyvin ensimmäisessä ottelussa ja meillä oli hyvä mahdollisuus voittaa ukrainalaisjoukkue.

hänga med i galoppen

= pysyä mukana tai kärryillä; [lit. pysyä mukana ravissa].

om inte galoscherna passar

= jollet ole tyytyväinen; [lit. jos kalossit eivät sovi]; Passar inte galoscherna finns det ju andra alternativ. Jos ei tämä kelpaa, on muita vaihtoehtoja.

trycka ned någon i galoscherna

= kohdella kaltoin jotakuta; [lit. työntää joku kalosseihinsa].

kasta ett getöga på någon

= luoda pikainen silmäys johonkuhun; vilkaista jotakuta [lit. heittää vuohensilmäys johonkuhun]; Han kastade ett getöga på vägskylten innan han svängde till höger. Hän vilkaisi tienviittaa ennen kääntymistään oikealle.

det är döden i grytan

= se on varmaa menoa; [lit. se on kuolema padassa]; Lägger de ned fabriken så blir det nog döden i grytan för många. Jos he lakkauttavat tehtaan, se on monelle varmaa menoa.

hålla grytan kokande

= puuhailla jatkuvasti; [lit. pitää pata kiehuvana].

den gubben går inte!

= tuo konsti ei vetele!; minua et huijaa!; en ole niin helposti höynäytettävä; [lit. tuo ukkeli ei kävele!]; Trollkarlen misslyckades med att lura kvinnan på hennes pengar. - Den gubben gick inte, sade hon. Taikuri epäonnistui naisen rahojen huijaamisessa. - Ehei, tuo ei vetele!, sanoi nainen.

gå hem och lägg dig!

= painu suolle!; [lit. mene kotiin ja käy maate!].

för femtioelfte gången

= ties monennenko kerran; [lit. viidennenkymmenennenyhdennentoista kerran]; Nu säger jag till dig för femtioelfte gången att du ska sänka ljudet på din cd-spelare. Sanon sinulle nyt sadannen kerran, että hiljennät sitä cd-soitintasi.

någon har en gås oplockad med någon

= jollakulla on kana kynittävänä jonkun kanssa; [lit. jollakulla on hanhi kynimättä jonkun kanssa]; Han verkar ha en gås oplockad med sin granne. Hänellä näyttää olevan kana kynittävänä naapurinsa kanssa.

det haltar och småspringer (leik.)

= niin kuin märkä palaa (vastauksena vointia koskevaan kysymykseen, kun ei ole loistokunnossa); [lit. nilkuttaa ja juoksahtelee].

himmel ock pannkaka! (lievä voimasana)

= voi taivaan talikynttilät!; [lit. taivas ja pannukakku!].

vara ett hår av hin

= olla hyvin ilkeä (tavallisesti naisesta); [lit. olla paholaisen karva]; Den kvinnan verkar vara en riktig ragata. Hon grälar hela tiden och verkar vara ett riktigt hår av hin. Se nainen vaikuttaa olevan todella ilkeä ja riidanhaluinen eukko. Hän riitelee koko ajan ja vaikuttaa olevan Pirun riivaama.

hipp som happ

= yhdentekevää; Det är hipp som happ om vi tar tåg eller buss. On aivan sama, menemmekö junalla vai linja-autolla.

bära hjärtan på tungan

= olla avomielinen/ avosydäminen; [lit. kantaa sydäntä kielellä].

där det finns hjärterum där finns stjärterum

= sopu sijaa antaa; [lit. siellä, missä on sydämessä tilaa, on pyrstöllekin tilaa]; Det finns plats för dig också här vid bordet. Finns det hjärterum så finns det stjärterum. Täällä pöydässä on sinullekin tilaa. Sopu sijaa antaa.

se bara hål i osten

= nähdä vain asioiden huonot puolet; [lit. nähdä vain reiät juustossa].

ta i med hårdhandskarna

= ryhtyä tiukkoihin toimiin; puuttua asioihin ankarin keinoin; [lit. ottaa kiinni kovin hanskoin]; Föräldrarna var tvungna att ta i med hårdhandskarna för att få dottern att sluta skolka. Vanhempien oli pakko puuttua asiaan tiukasti saadakseen tyttärensä lopettamaan lintsaamisen.

göra en höna av en fjäder

= tehdä kärpäsestä härkänen; [lit. tehdä kana höyhenestä]; Jag tycker du gör en höna av en fjäder. Problemen är inte så stora. Mielestäni teet kärpäsestä härkäsen. Ongelmat eivät ole niin suuria.

det är ingen ko på isen

= ei ole mitään hätää; ei ole mitään kiirettä, aikaa on; [lit. ei ole lehmää jäällä]; Vi hinner fram i tid. Det är ingen ko på isen. Ehdimme ajoissa perille. Ei ole mitään kiirettä.

inte vara något att hänga i julgranen

= ei olla kovin kummoinenkaan; kehno, kelvoton, ei kehuttava; [lit. ei olla mitään minkä voisi ripustaa joulukuuseen]; Den där bilen vill jag inte köpa. Den verkar inte vara mycket att hänga i julgranen. Tuota autoa en halua ostaa. Siitä ei ole mihinkään.

kasta in jästen i ugnen när brödet är bakat

= odottaa kunnes on liian myöhäistä; [lit. heittää hiiva uuniin, kun leipä on paistettu].

summan av kardemumman

= koko homman lopputulos; [lit. kardemumman summa]; Summan av kardemumman av den långa diskussionen blev att de flesta röstade ja till förslaget. Lopputulos oli, että useimmat äänestivät ehdotuksen puolesta.

full som en katt

= ympäripäissään; [lit. täynnä/ humalassa kuin kissa].

det var som katten

= johan on hitto; en olisi uskonut; [lit. se oli kuin kissa]; Det var som katten, inte visste jag att du hade så fin sångröst. En olisi uskonut, että sinulla on noin hieno lauluääni.

det vete katten

= piru sen tietää; [lit. sen tietää kissa]; Det vete katten om Sverige verkligen vinner finalen över Tyskland. Piru tietää voittaako Ruotsi todellakin Saksan loppuottelussa.

ha kopparslagare

= olla krapulassa, kuparisepät takovat päässä; [lit. olla kupariseppiä].

plantera sin kål/ odla sin kål

= elellä oloneuvoksena; [lit. istuttaa kaalinsa/ viljellä kaaliaan].

lagen om alltings jävlighet (leik.)

= laki kaiken pirullisuudesta, "jos jokin voi mennä pieleen, se menee"; [lit. laki kaiken pirullisuudesta].

segla med lik i lasten

= olla tuhoon tuomittu; [lit. purjehtia ruumis lastissa].

det är inte min likör

= se ei ole minun heiniäni; [lit. se ei ole minun likööriäni]; se ei ole mitään mistä pitäisin; Att vara ute och tälta är inte riktigt min likör. Telttailu ei ole aivan minun heiniäni.

det var ljusblått!

= pitipä sattua!; [lit. se oli vaaleansinistä!].

någon har tomtar på loftet

= joku on päästään vialla/ tyhmä; [lit. jollakulla on tonttuja vintillä] (tomte = tonttu; joulupukki)

marsch pannkaka! (tyly käsky etenkin lapsille)

= antaa vetää, laiskuri/ jalkaa toisen eteen!; kipin kapin; [lit. mars, pannukakku!];Nu måste ni återgå till arbetet! Marsch, pannkaka! Nyt teidän on palattava sorvin ääreen! Jalkaa toisen eteen!

ana ugglor i mossen

= aavistaa pahaa; jokin ei nyt täsmää; [lit. aavistaa pöllöjä suossa]; Vi anade ugglor i mossen när hon aldrig svarade. Meillä heräsi pahat aavistukset, kun hän ei milloinkaan vastannut.

vara någons musik

= olla mieluista jollekulle; [lit. olla jonkun musiikkia].

sätta myror i huvudet på någon

= antaa jollekulle päänvaivaa; [lit. asettaa muurahaisia jonkun päähän]; Jag undrar egentligen vad han menade. Det satte verkligen myror i huvudet på mig. Mietin mitä hän oikeastaan tarkoitti. Se tuotti minulle päänvaivaa.

det här var månljust

= olipa sekin kaunis juttu; [lit. tämä oli kuun valaisemaa].

har du ägg i mössan?

= pelkäätkö pääsi palelevan? (sanotaan leikkisästi pojalle/ miehelle, joka ei ota lakkia pois päästään); [lit. onko sinulla muna lakissa?].

det nös jag på

= asia on näin; [lit. sille aivastin].

stora ord och fett fläsk fastnar inte i halsen

= ei suuret sanat suuta halkaise; [lit. suuret sanat ja rasvainen silava eivät jää kiinni kurkkuun].

fira orgier i något

= mennä liiallisuuksiin jossakin; [lit. viettää orgioita jossakin asiassa].

någon har osmak

= jollakulla on huonoa onnea; [lit. jollakulla on paha/huono maku/ huono onni,]; (osmak = sivumaku; huono maku; arvostelukyvyttömyys; huono onni)

ge igen för gammal ost

= maksaa kalavelkoja; [lit. kostaa vanhasta juustosta].

det blev pannkaka av alltsammans

= siitä tuli täysi pannukakku; [lit. siitä tuli kerta kaikkiaan pannukakku].

det går åt pepparn

= epäonnistuu kokonaan; [lit. se menee päin pippuria]; - Klarade du provet? - Nej, det gick åt pepparn. Pärjäsitkö kokeessa? - En, se meni aivan penkin alle.

prata persilja

= puhua roskaa; [lit. puhua persiljaa].

någon har satt sin sista potatis

= joku on tehnyt vihonviimeisen temppunsa; joku on tehnyt vakavan erehdyksen; [lit. joku on istuttanut viimeisen perunansa]; Det är tredje veckan i rad som han är onykter på arbetet. Han har nog snart satt sin sista potatis. Tämä on kolmas viikko putkeen, kun hän on päihtyneenä töissä. Kohta hän on tehnyt viimeisen temppunsa.

sitta på pottan

= olla liemessä; [lit. istua potalla].

lägga rabarber på något

= ottaa jotakin siekailematta haltuunsa; [lit. laittaa raparperia johonkin]; Det verkar som om grannen har lagt rabarber på min skottkärra. Han kunde ju faktiskt fråga först. Vaikuttaa siltä, että naapuri on ottanut kottikärryni. Hän olisi voinut todellakin kysyä ensin.

min ringhet

= minun vähäpätöisyyteni (itsestä puhuttaessa, osoittaa vaatimatonta asennetta, paitsi kun sitä käytetään ironisesti); [lit. minun vähäpätöisyyteni].

en salig röra

= varsinainen sotku; [lit. autuas sotku]; (röra = sekasotku, sekamelska, sotku; seos, pöperö).

här är det trångt om saligheten

= täällä on ahdasta; [lit. täällä on ahtaasti autuutta]; I den hän lokalen är det verkligen trångt om saligheten. Här finns det inte plats för en enda människa till. Tässä tilassa ollaan kuin sillit suolassa. Täällä ei ole tilaa enää yhdellekään sielulle.

vara ett salt

= olla suola/ totuudenpuhuja/ kriitikko; [lit. olla suola].

simma lugnt

= ottaa asiat rauhallisesti; [lit. uida rauhallisesti].

någon sitter inte i sjön

= jollakulla ei ole mitään hätää; [lit. joku ei istu meressä/ järvessä/aallokossa].

vara så hungrig att det skriker i magen

= olla niin nälkäinen, että näköä haittaa; [lit. olla niin nälkäinen että mahassa kirkuu].

det suger i magen

= olla nälkäinen; [lit. mahassa imee]; Jag tror vi måste äta snart. Det suger i magen. Luulen, että meidän pitää pian syödä. Hiukoo.

efter egen skön

= oman mielensä mukaan; [lit. oman kauniin mukaan]; (skön = harkinta; kaunis, ihana, mainio, hyvä, mukava)

göra slarvsylta av någon

= tehdä hakkelusta jostakusta; [lit. tehdä sylttyä jostakusta]; Jag kommer att göra slarvsylta av den som är dum mot min lillasyster. Teen hakkelusta siitä, joka kiusaa pikkusiskoani.

se ut som om man sålt smöret och tappat pengarna

= olla kuin maansa myynyt ja rahansa syönyt; [lit. näyttää siltä kuin olisi myynyt voinsa ja kadottanut rahat]; Jag tror han har förlorat mycket pengar. Han ser ut som om han sålt smöret och tappat pengarna. Luulen, että hän on menettänyt paljon rahaa. Hän näyttää maansa myyneeltä.

efter sju sorger och åtta bedrövelser

= monien koettelemusten jälkeen; [lit. seitsemän murheen ja kahdeksan surun jälkeen]; Efter sju sorger och åtta bedrövelser börjar det äntligen bli lite bättre för oss; Monien koettelemusten jälkeen alkaa vihdoin näyttää paremmalta meille.

någon har spenderbyxorna på sig (leik.)

= joku on tuhlailutuulella; [lit. jollakulla on tuhlailijanhousut yllään]; Pappa har visst spenderbyxorna på sig idag. I affären fick vi allt vi pekade på. Isä on varmaankin tuhlailutuulella tänään. Kaupassa saimme kaiken, mitä osoitimme.

röra en sten till tårar

= saada kivikin heltymään; [lit. liikuttaa kivi kyyneliin].

ljuga sju stugor fulla

= valehdella suut silmät täyteen; [lit. valehdella seitsemän mökkiä täyteen].

synd på så rara ärter (usein iron.)

= sääli, että jotakin niin arvokasta menee hukkaan; [lit. sääli niin harvinaisia herneitä]; Tänk att hon måste lägga ned sin fina butik! Synd på så rara ärter. Ajatella, että hänen piti lopettaa hieno liikkeensä! Mikä sääli!

ta sig en tår på tand (leik.)

= ottaa pienet; [lit. ottaa tilkka hampaalle].

tripp trapp trull

= toinen toisensa jälkeen (esim. lapsista).

det är lätt att säga tulipanaros

= helpommin sanottu kuin tehty; [lit. on helppo sanoa tulipanaros]; Tulipanaros tulee sanoista tulpan + ros: Idiomi viittaa kirjaimellisesti siihen, kuinka vaikea on maalata tulppaaneita, kuvaannollisesti se viittaa mihin tahansa tavoiteltuun mutta saavuttamattomaan yhdistelmään. Tulppaanin ja ruusun risteytys ei onnistu.

gå på i ullstrumporna

= jatkaa jotain entiseen malliin muista välittämättä; [lit. kävellä villasukissa]; Han gick på i ullstrumporna och brydde sig inte om vad de andra tyckte. Hän jatkoi entiseen malliin, eikä välittänyt tuon taivaallista siitä, mitä muut siitä ajattelivat.

söta öde!

= voi hyvä tavaton!; [lit. suloinen kohtalo!].

Det luktar apa.

= haisee pahalle; [lit. haisee apinalta]; När vi närmade oss soptippen luktade det apa. Kun lähestyimme kaatopaikkaa, alkoi haista.

smaka apa

= maistua pahalle; [lit. maistua apinalta]; Svagt kaffe smakar apa. Laiha kahvi maistuu pahalle.

Nu blommar asfalten

= nyt ovat asiat päälaellaan; [lit. nyt kukkii asfaltti]; Ser ni att det snöar mitt i sommaren. Nu blommar asfalten! Näettekö, että sataa lunta keskellä kesää. Nyt on maailman kirjat sekaisin!

sopa banan med någon

= voittaa joku ylivoimaisesti; pyyhkiä lattia jollakulla; [lit. lakaista rata jollakulla]; Han sopade banan med sina konkurrenter. Hän lakaisi lattian kilpailijoillaan.

inte så blodigt

= ei niin kallis; kohtuullisen hintainen; [lit: ei niin verinen]; Fadern tyckte inte att elräkningen var så blodig. Isän mielestä sähkölasku ei ollut niin suolainen.

sväva i det blå

= ei nähdä asioita niin kuin ne ovat; olla muissa maailmoissa; [lit. leijua sinisessä]; Hon verkar helt sväva i det blå när det gäller pengar och förstår inte hur dyrt allting har blivit. Hän vaikuttaa leijuvan pilvissä, mitä tulee rahaan, eikä tajua kuinka kalliiksi kaikki on muuttunut.

säga varken bu eller bä

= ei sanoa mitä ajattelee; ei paljastaa ajatuksiaan jostakin; ei sanoa juuta eikä jaata; [lit. ei sanoa buuta eikä bäätä]; Vad sa han om det hela då? - Han sa varken bu eller bä. Mitä hän sanoi tästä kaikesta? - Hän ei sanonut juuta eikä jaata.

huller om buller

= sikin sokin; Leksakerna låg huller om buller på golvet. Leikkikalut olivat hujan hajan lattialla.

ta sig en djävel

= ottaa ryyppy; [lit. ottaa itseensä piru]; Nu måste jag ta mig en djävel så jag blir varm i kroppen. Nyt minun on otettava ryyppy lämpimikseni.

vara ute på dåligheter

= tehdä jotakin tyhmää; juhlia ja juoda liikaa; [lit. olla (ulkona) tekemässä huonoja asioita]; Har du varit ute på dåligheter nu igen? Oletko taas ollut pahoilla teillä?

vara en fan på något

= olla kelpo jossakin; [lit. olla piru jossakin]; Han är en fan på att lösa korsord. Hän on haka ratkomaan ristisanoja.

det blir man inte fet på

= siitä ei saa paljoa rahaa, ei sillä elä; [lit. siitä ei tule lihavaksi]; Att samla tomflaskor blir man inte fet på. Tyhjiä pulloja keräämällä ei pääse rikastumaan.

en ful fisk

= joku johon ei ole luottamista; lurjus; petturi; [lit. ruma/ häijy kala]; Han var allt en ful fisk som stal pengar från den gamle mannen. Hän oli lurjus, joka varasti rahaa siltä vanhalta mieheltä.

få sina fiskar varma

= saada nuhteet; [lit. saada kalansa lämpimiksi]; Eleverna hade bråkat och fick därför sina fiskar varma av läraren. Oppilaat olivat riidelleet ja saivat sen vuoksi opettajalta nuhteet.

nu är det kokta fläsket stekt

= näyttää siltä, että homma päättyy ikävästi, nyt on kriisi päällä; olla pinteessä/ helisemässä; [lit. nyt on keitetty sianliha paistettu]; Nu är det kokta fläsket stekt. All vår mat är förstörd. Nyt olemme pinteessä. Kaikki ruokamme on pilalla.

göra en groda

= epäonnistua; päästää suustaan sammakoita; mokata; [lit. tehdä sammakko]; Jag gjorde en riktig groda i kyrkan när jag började sjunga för tidligt. Mokasin perusteellisesti kirkossa, kun aloin laulaa liian aikaisin; Att göra en groda är kanske inte så farligt men det är pinsamt. Epäonnistuminen ei ole ehkä niin vaarallista, mutta kiusallista se on.

ha en gökunge i boet

= henkilö, joka auttamisen jälkeen osoittautuu kiittämättömäksi; [lit. olla käenpoika pesässä]; Jag som alltid har ställt upp för honom och så gör han nu så här mot mig. Jag hade tydligen en gökunge i boet. Minä, joka olen aina pitänyt hänen puoliaan ja näin hän tekee minua kohtaan. Olen elättänyt kyytä povellani.

de kan ta varandra i hand

= he ovat molemmat yhtä pahoja, he ovat molemmat samasta puusta; [lit. he voivat ottaa toisiaan kädestä]; De kan ta varandra i hand. Den ene är inte bättre än den andre. He ovat molemmat samaa maata. Yksi ei ole toista parempi.

vara lite i hatten

= olla juopunut; [lit. olla vähän hatussa]; Jag tror han var lite i hatten när jag mötte honom i går kväll. Luulen, että hän oli hiukan hiprakassa, kun tapasin hänet eilen illalla.

en katt bland hermelinerna

= henkilö, joka ei ole yhtä hieno kuin muut; alempiarvoinen henkilö; nousukas; [lit. kissa kärppien joukossa]; Jag trivs inte bland så mycket fint folk. Det känns som om jag är en katt bland hermelinerna. En viihdy niin hienojen ihmisten seurassa. Tunnen olevani kuin kala kuivalla maalla.

inte en katt

= ei ristinsielua; [lit. ei kissaakaan]; Inte en katt vågar sig ut i det här ovädret. Ei kukaan uskaltaudu ulos tällaisella rajuilmalla. Kukaan tervejärkinen ei mene tällä säällä ulos.

sätta griller i huvudet på någon

= antaa jollekulle outoja ajatuksia tai ideoita; [lit. laittaa omituisia ajatuksia jonkun päähän]; Jag tror att alla våldsfilmerna har satt griller i huvudet på honom. Luulen, että kaikki ne väkivaltaelokuvat ovat vaikuttaneet hänen ajatusmaailmaansa. (grill (-er)= 1 houre, 2 mielijohde, 3 haave, 4 oikku, 5 mon. mielikuvituksen tuotteet)

vara en hösäck

= laiska, vetelä; [lit. olla heinäsäkki]; Han gör inte ett dugg under lektionen. Han är en riktig hösäck. Hän ei laita tikkua ristiin oppitunnilla. Hän on oikea laiskamato.

suga på karamellen

= nauttia jostakin niin kauan kuin voi; juhlia menestystä; elää miellyttävissä muistoissa; [lit. imeä karamellia]; Nu kan vi inte suga på karamellen längre utan måste börja tänka på nästa match! Me emme voi enää levätä laakereillamme, meidän on ajateltava seuraavaa ottelua.

det osar katt

= haisee palaneelta; [lit. käryää kissalle]; Båda ytterdörrarna stod öppna när jag kom hem. Det här osar katt. Molemmat ulko-ovet olivat auki kun saavuin kotiin. Haisee palaneelta.

Det sa klick.

= he rakastuivat äkkiarvaamatta; [lit. kuului klik]; Det sa bara klick när vi träffades, sade kungen om mötet med Silvia. Kaikki vain loksahti heti kohdalleen, kun tapasimme, sanoi kuningas tapaamisesta Silvian kanssa.

få sig en kyss

= saada isku; [lit. saada suukko]; Jag fick mig en kyss av dörren. Löin pääni oveen.

en glad lax

= elämäniloinen ihminen; optimisti; ilopilleri; [lit. iloinen lohi]; - Han verkar alltid vara glad och uppåt - Ja, han är en glad lax. Hän vaikuttaa olevan aina iloinen ja pirteä - Kyllä, hän on oikea ilopilleri.

en lyckans ost

= onnenpekka; [lit. onnen juusto]; Du är en lyckans ost som vunnit en resa till Florida. Olet oikea onnenpekka, kun voitit matkan Floridaan.

vara sluten som en mussla

= vaieta kuin muuri; [lit. olla suljettu kuin simpukka]; När det gällde hennes privatliv var hon sluten som en mussla. Mitä tuli hänen yksityiselämäänsä, hän vaikeni kuin muuri.

prata i nattmössan

= puhua tyhmyyksiä; puhua roskaa; [lit. puhua yömyssyssä]; Nu vet du inte alls vad du säger. Du har helt fel och pratar i nattmössan. Nyt et kyllä yhtään tiedä, mistä puhut. Olet aivan väärässä ja puhut mitä sylki suuhun tuo.

peppar peppar!

= Toivottavasti kaikki menee hyvin; [lit. pippuri, pippuri!]; - Du klarar säkert provet i morgon. - Ja, kanske. Peppar, peppar! Selviät varmasti huomenna kokeesta. - Ehkä joo. Olkoon onni myötä.

det allena saliggörande

= jokin, joka ratkaisee kaikki ongelmat, universaaliratkaisu; [lit. ainoa autuaaksi tekevä]; För de som har svårigheter med läsning och skrivning finns inget allena saliggörande. Luku- ja kirjoitusvaikeuksiin ei ole olemassa mitään universaaliratkaisua.

en skrämselhicka

= olla hyvin peloissaan; pelätä henkensä edestä; [lit. pelonhikka]; Jag fick skrämselshicka när jag plötsligt hörde någon i mörkret. Pelkäsin henkeni edestä, kun kuulin yhtäkkiä jonkun liikkuvan pimeässä.

ge någon skrämselhicka

= säikyttää jotakuta kovasti; [lit. antaa jollekulle pelonhikka]; Han gav mig skrämselhicka när han låg alldeles orörlig på golvet. Minulla meni sydän kurkkuun, kun näin hänen makaavan aivan liikkumattomana lattialla.

gammal skåpmat

= jotakin, joka jo tiedetään; ei mitään uutta; [lit. vanha kaappiruoka]; Hon har inget eget att komma med utan kommer med gammal skåpmat hela tiden. Hänellä ei ole tuoda asiaan mitään omintakeista, hän vain toistaa jatkuvasti samaa vanhaa.

det var inte småpotatis!

= Ei hullumpaa; Vaikuttavaa!; Se ei ole pikkujuttu; [lit. se ei ole pikkuperuna!]; - Jag fick en miljon för huset! Det var verkligen inte småpotatis! Sain talosta miljoonan. Se ei ollut todellakaan mikään pikkujuttu.

prata smörja

= puhua pötyä; [lit. puhua pehmoisia]; - Det går aldrig att laga den här gamla bilen. - Du pratar smörja. Det gör det visst. Tätä vanhaa autoa ei kyllä ikinä saada kuntoon - Älä höpötä. Toki saadaan. (smörja = 1 voide, rasva, 2 sotku, 3 soperrus, 4 töherrys, sepustus.)

tissla och tassla

= kuiskutella tai puhua hiljaa pahoja asioita muista ihmisistä; [lit. sipistä ja supista]; De satt och tisslade och tasslade med varandra i ett hörn. He istuivat supisemassa keskenään nurkkauksessa.

vara vid sunda vätskor

= olla terve mieli terveessä ruumiissa; [lit. olla terveellisissä t. terveissä nesteissä]; Mannen verkade vara vid sunda vätskor igen efter den svåra olyckan. Mies vaikutti olevan jälleen terveiden kirjoissa vaikean onnettomuuden jälkeen.

växa så det knakar

= kasvaa hyvin nopeasti; [lit. kasvaa niin että natisee]; Skogen växer så det knakar. Metsä kasvaa niin että natisee.

mycket ska man höra innan öronen trillar

= Ei voi olla totta!; Kuulostaa uskomattomalta!; [lit. paljon sitä kuulee ennen kuin korvat vierivät]; Ska de verkligen skiljas efter att ha varit gifta i drygt 50 år? Mycket ska man höra innan öronen trillar!Aikovatko he tosiaan erota runsaan 50 avioliittovuoden jälkeen? Kaikkea sitä kuulee, kun vanhaksi elää!

lägga sig som bomull kring hjärtat

= maistua herkulliselta; tuntua erinomaiselta; [lit. olla kuin puuvillaa sydämen ympärillä]; Gifflarna lägger sig som bomull kring hjärtat, för att inte tala om osten. Voisarvet vievät kielen mennessään, juustosta puhumattakaan.

vara en djävel på något

= olla taitava jossakin; [lit. olla paholainen jossakin]; Hon har blivit en djävel på att tapetsera. Hän on pirun hyvä tapetoimaan. Hän on haka tapetoinnissa.

som en fis i rymden

= merkityksetön kuin pisara valtameressä; [lit. kuin pieru avaruudessa]; Hundra euro är som en fis i rymden för de flesta företag. Sata euroa on mitätön summa useimmille yrityksille.

ha något fuffens för sig

= olla koiruuksia mielessä, harrastaa kujeilua; [lit. olla kolttosia/koiruuksia mielessään]; När barnen är tysta börjar jag misstänka att de har något fuffens för sig. Kun lapset ovat hiljaa, alan epäillä, että heillä on kolttosia mielessään. (fuffens = konnankoukku, kuje, kepponen, tepponen, kolttonen, koiruus)

vara glad i hatten

= olla hiprakassa; [lit. olla ilo hatussa]; Hon var inte redlös men lite glad i hatten. Hän ei ollut tolkuttomassa tilassa mutta pikkuhiprakassa.

som en stoppad korv

= turvottava olo, ähky; [lit. kuin täytetty makkara]; Efter den goda middagen kände jag mig som en stoppad korv. Hyvän päivällisen jälkeen tunsin olevani ihan ähkynä.

utan krusiduller

= yksinkertaisesti, suoraan, mutkattomasti; [lit. ilman koristuksia/ kruusauksia/ koukeroita]; I fiskaffären finns det stor kunskap om fiskrätter som lagas utan krusiduller. Kalakaupassa osataan neuvoa, miten yksinkertaisia kalaruokia valmistetaan.

det fina i kråksången

= asian ydin, juju; se mikä on hyvää jossakin, se mitä arvostetaan erityisen paljon [lit. hienous variksenlaulussa]; Det fina i kråksången med bärbara datorer är att vi kan jobba var som helst. Kannettavien tietokoneiden hienous on siinä, että voimme tehdä töitä missä tahansa.

göra köttfärs av någon (leik.)

= tehdä hakkelusta jostakusta; [lit. tehdä lihamureketta jostakusta]; Om inte ditt rum är städat till kvällen gör jag köttfärs av dig. Jos huoneesi ei ole siivottu iltaan mennessä, teen sinusta hakkelusta.

sitta hemma och mögla

= istua kotona homehtumassa, jäädä kotiin nyhjöttämään; [lit. istua kotona ja homehtua]; Kväll efter kväll satt hon hemma och möglade medan hennes vänner var ute och roade sig. Ilta toisensa jälkeen hän istui kotona nyhjöttämässä samaan aikaan, kun hänen ystävänsä olivat ulkona pitämässä hauskaa.

ha pippi på något

= olla innostunut jostakin, harrastaa jotakin; Han har pippi på akvariefiskar. Hän on innostunut akvaariokaloista.

tjo och tjim

= hulina, kova meno päällä; På våningen ovanför är det tjo och tjim på veckosluten. Ylemmässä kerroksessa on kova meno päällä viikonloppuisin.

tjoa och tjimma

= hoilata, riehua; Vi tjoade och tjimmade ute i snön. Me riehuimme ulkona lumessa. (tjoa = huutaa, hoilottaa)

6. Tanska

Bagtaleren har Djævelen på tungen.

= Juoruajalla on Piru kielessään.

'Det var en god begyndelse', sagde pigen om kysset.

= 'Se oli hyvä alku', sanoi tyttö suudelmasta.

Bedre at bo hos løver og drager end hos ond kvinde.

= Parempi asua leijonien ja lohikäärmeiden kanssa kuin ilkeän ämmän kanssa.

'Man kan ikke være for god ved det kære brød', sagde manden, han bredte smør på begge sider af skiven.

= 'Ei rakkaalle leipäkannikalle voi olla liian hyvä', sano äijä ko leipäsensä molemmin puolin voiteli.

Hvor Djævelen ikke selv kan komme, sender han en gal kvinde.

= Mihin Piru itse ei voi mennä, hän lähettää kiukkuisen ämmän.

'Nu er det min tur', sagde Fanden, da præsten døde.

= 'Nyt on minun vuoroni', sanoi Piru ko pappi kuoli.

'Forandring fryder', sagde Fanden, han malede sin hale spinatgrøn.

= 'Vaihtelu virkistää', sano Piru ko häntänsä pinaatinvihreäksi värjäsi.

Mangen har løvemund og harehjerte.

= Monella on leijonansuu, mutta jäniksensydän. Vrt. Ei suuret sanat suuta halkaise.

'Jeg ville gerne gøre gavn, hvis jeg gad', sagde lade (dovne) Lars.

= 'No kyllä mää mielelläni olisin hyödyksi, jos vain viitsisin', sanoi Laiskamato-Lauri.

De grå morgener og de onde koner bliver gode op ad dagen.

= Harmaat aamut ja äkäiset akat paranevat päivän myötä.

Vær ej så arrig, at du bider gæs, og ikke så from, at gæssene bider dig.

= Älä ole niin äkäinen, että puret hanhia, äläkä niin lauhkea, että hanhet purevat sinua.

'Jeg gør, hvad jeg kan', sagde myggen og pissede i søen.

= 'Teen voitavani', sano hyttynen ko järveen kusi.

Ræd mand har hjertet i bukserne.

= Pelokkaan miehen sydän on tämän pöksyissä.

'Hårdt imod hårdt', sagde kællingen, hun satte enden mod kirkemuren.

= 'Kova kovaa vasten', sano eukko ko pers edellä kirkonmuuria vasten nojas.

en heldig kartoffel

= onnenpekka; [lit. onnekas peruna].

Mange klæder sig på fransk og fryser på dansk.

= Moni pukeutuu ranskalaisittain ja jäätyy tanskalaisittain.

'Alting klæder et smukt ansigt', sagde pigen, hun prøvede de nye sko.

= ' Kaikki pukee kauniskasvoista', sanoi tyttö ko uusia kenkiä kokkeili.

Røg og løg og ond kvinde får mangen øjen' til at rinde.

= Savu, sipuli ja pahansisuinen akka saa monen silmät juoksemaan kyyneliä.

Livet er ikke lutter lagkage.

= Elämä ei ole pelkkää ruusuilla tanssimista; [lit. Elämä ei ole pelkkää täytekakkua].

Når lyset er slukket, kan vi grine ad hverandre, så galt vi vil.

= Kun valot on sammutettu, voimme virnistellä toisillemme niin mielipuolisesti kuin haluamme. (gal = mieletön, vihainen, hullu; väärä, virheellinen, paha)

at mele sin egen kage

= tuijottaa vain oman napaansa; pelata vain omaan pussiinsa, [lit. jauhottaa oma kakkunsa].

Fremmed steg er altid fedest.

= Ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella; [lit. vieras paisti on aina mehevin].

Den misundelige tror, at naboens høne er lige så stor som hans egen gås.

= Kateellinen luulee, että naapurin kana on yhtä iso kuin hänen hanhensa.

Det er en dristig mus, som tør gøre rede in kattens øre.

= Se on uskalias hiiri, joka uskaltaa rakentaa pesänsä kissan korvaan.

Skal det gå ad helvede til, så skal det gå med musik.

= Jos hommat menevät päin helvettiä, niin menkööt sitten kunnolla päin helvettiä. [lit. Jos hommat menevät päin helvettiä, menkööt musiikin säestäminä.]

'Bedre er noget end intet', sagde ulven, han slugte en myg.

= 'Parempi vähän kuin ei mitään', sano susi ko hyttysen nielas.

Er en pige blot lidt klogere end en gås, får hun sikkert en mand.

= Jos nainen on vain vähänkin hanhea älykkäämpi, hän saa varmasti miehen.

'Det smager dog af fugl', sagde kællingen, hun kogte suppe på en gren, som skaden havde siddet på. (skad = harakka)

= 'Maistuuhan se linnulta', sano eukko, ko teki keittoa oksasta, jolla harakka oli istunut. (smage af fugl = jokin on kaikesta huolimatta parempi kuin ei mitään, vaikka se ei aivan vastaisi sitä mitä toivottiin)

'Det skal smage af noget', sagde kællingen, hun fes på kålen.

= 'Täytyyhän sen nyt joltain maistuakin', sanoi eukko ko kaaliin pieras.

At smage som at række tungen ud af vinduet.

= Ei maistua hongalle eikä haavalle; [lit. maistua siltä kuin työntäisi kielen ulos ikkunasta].

Det smager af mere.

= Se maistuu toiselta lautaselliselta; [lit. se maistuu enemmältä].

'Der var ingen glæde ved den sorg', sagde kællingen, hun græd ved en forkert grav.

= 'Siitä suremisesta ei ollut mitään iloa', sano eukko, ko väärällä haudalla poras.

Stædig som en gedebuk og lidt til.

= Itsepäinen kuin muuli; [lit. itsepäinen kuin vuohipukki ja vielä pikkasen päälle].

Der er sød tunge i hver mands mund.

= Jokaisen miehen suussa on makea kieli.

Kvinder har ikke tålmodighed, men kan nok lære andre den.

= Naisilla ei ole kärsivällisyyttä, mutta he kyllä pystyvät opettamaan sitä toisille.

Idiomeja:

ikke være en sur sild værd

= Ei olla minkään arvoinen; [lit. ei olla happaman sillinkään arvoinen.].

behandles som et råddent æg (usein alentuva)

= kohdella mahdollisimman suurella varovaisuudella, äärimmäisen diplomaattisesti, [lit. kohdella kuin mädäntynyttä kananmunaa].

være træt som syv alderdomshjem

= olla aivan nääntynyt; [lit. olla väsynyt kuin seitsemän vanhainkotia].

tro, at man har slugt alverdens visdom

= olla rikkiviisas; [lit. luulla nielaisseensa kaiken maailman viisauden].

ikke være helt appelsinfri

= olla juopunut; [lit. ei olla aivan appelsiiniton].

være en hård banan

= olla kovis, häikäilemätön; [lit. olla kova banaani].

være en sløv banan

= olla vetelä, laiska, aloitekyvytön; [lit. olla veltto banaani].

glæde sig som et lille barn til juleaften

= iloita jostakin uskomattoman paljon; [lit. iloita kuin pikkulapsi jouluaattona].

le/ tale som var man betalt for det

= hymyillä/puhua epätavallisen paljon, kaikin voimin; [lit. hymyillä/puhua kuin siitä olisi maksettu].

have en bjørn på

= olla vahvasti juopunut; [lit. olla karhu päällä].

sætte boller på suppen

= tehdä esityksestä viihdyttävä ja elävä tarinoinnin ja mielenkiintoisten esimerkkien avulla; [lit. laittaa (liha)pullia keittoon].

hverken sige buh eller bæh

= ei sanoa yhtään mitään, ei saada sanaa suustaan; [lit. ei sanoa buuta eikä bäätä].

have en bøhmand på

= olla vahvasti juopunut; [lit. olla mörkö päällä].

være tung at danse med

= olla ihminen, jonka kanssa on vaikea tulla toimeen, olla vaikea päästä sopimukseen mistään; [lit. olla painava tanssitettava].

på godt dansk

= selkeällä, yksiselitteisellä, helposti ymmärrettävällä kielellä; [lit. hyvällä tanskalla].

møde til direktørtid

= 1) tavata silmiinpistävän myöhään töissä; 2) tulla liian myöhään; [lit. tavata johtajanaikaan].

spille under dække med én

= olla liittoutunut jonkun kanssa; olla salaisessa yhteisymmärryksessä jonkun kanssa; [lit. leikkiä jonkun kanssa saman peiton alla].

noget er dødens pølse

= jokin on kuolettavan tylsää, täysin sietämätöntä; [lit. jokin on kuoleman makkaraa].

sidde lunt* og godt inden døre

= olla taloudellisesti hyvässä asemassa, elää miellyttävissä, kadehdittavissa olosuhteissa; [lit. istua leppoisasti tai lämpimästi ja hyvin sisätiloissa]. (*lun = haalea, lauhkea, lämmin, leppoisa)

høre englene synge

= tuntea suurinta onnea, iloa, tyytyväisyyttä; olla aivan taivaissa; [lit. kuulla enkelten laulavan].

snakke fanden et øre af

= puhua liikaa, kauan; olla hyvä vakuuttamaan toinen puhumalla niin että toinen väsyy puhetulvaan; [lit. puhua pirulta korva irti].

stå op, før fanden får sko på

= nousta hyvin aikaisin aamulla; [lit. nousta ennen kuin piru saa kengät jalkaansa].

være en kold fisk

= olla kylmä, tunteeton, kovasydäminen ihminen; [lit. olla kylmä kala].

lave en frikadelle

= tehdä tyhmyys, tehdä virhe; [lit. tehdä lihapulla].

finde en grimasse, der kan passe

= löytää kasvojenilme, joka sopii tilanteeseen; [lit. löytää irvistys/ virnistys, joka voi sopia].

det ved den sødeste grød

= sanotaan, kun halutaan vakuuttaa toinen siitä, että todella tarkoitetaan sitä mitä sanotaan: se on varmaa kuin papin aamen; [lit. sen tietää makein puuro].

have grød i hovedet

= olla äärettömän tyhmä; [lit. olla puuroa päässä].

ærgre sig gul og grøn over noget

= suuttua uskomattoman paljon jostakin; [lit. suuttua keltaiseksi ja vihreäksi jostakin].

ofre til havguderne (leik.)

= oksentaa merisairauden vuoksi; [lit. uhrata merenjumalille].

det er så hedt og fedt imellem dem

= ironinen kommentti siitä, kuinka kaksi ihmistä jatkuvasti näyttää, kuinka erinomaisesti he tulevat toimeen keskenään ja siten ärsyttävät toisia ja herättävät epäilyksen siitä, onko tuo yhteensopivuus sittenkään ihan aitoa; [lit. heidän välillään on kuumaa ja mahtavan upeaa]. (fed = lihava; mahtavan upea)

granske hjerter og nyrer

= opetella tuntemaan mielenlaatunsa, sisimmät ajatuksensa ja tunteensa; [lit. tutkia sydämet ja munuaiset].

forkæle én i hoved og røv (slangi)

= hemmotella toista rajattomasti, kohtuuttoman paljon; [lit. hemmotella toista päästä ja perseestä].

være en hund efter noget

= olla hyvin innokas, himokas jonkin perään; olla iloinen jostakin, pitää jostakin; [lit. olla koirana jonkin perässä].

få/ have julelys i øjnene (slangi)

= tulla/ olla hyvin innostunut, odottavainen; iloita suuresti; [lit. saada jouluvalot silmiinsä/ olla jouluvalot silmissä].

trække en hvid kanin op af hatten

= yllättää toinen yhtäkkiä ja vaivattomasti keksiä ratkaisu/ idea kun toinen on neuvoton; [lit. vetää valkoinen kaniini hatusta].

der var ikke en kat

= siellä ei ollut yhtään ketään; [lit. siellä ei ollut kissaakaan].

ligne en hængt kat (slangi)

= näyttää hyvin sairaalta, vetelältä, väsyneeltä ja kurjalta; [lit. muistuttaa hirtettyä kissaa].

lirumlarum, katten gør æg

= se, mitä sanot on kaameaa pötypuhetta; [lit. liirum-laarum, kissa munii].

spille kong Gulerod (slangi)

= esiintyä niin suurieleisesti, ylimielisesti, tyhmänovelasti ja itseriittoisesti, että se vaikuttaa toisista tärkeilevältä ja naurettavalta; [lit. leikkiä kuningas Porkkanaa].

det var en køn kop te

= se oli melkoinen sotku, hyvin ongelmallinen ja piinallinen tilanne; [lit. se oli kaunis kupillinen teetä].

alt, hvad der kan krybe og gå

= jokainen; kaikki mahdolliset ihmiset; [lit. kaikki mikä kykenee ryömimään ja kävelemään].

ikke forstå et kuk af noget

= ei ymmärtää yhtään mitään jostakin; [lit. ei ymmärtää kukkuutakaan jostakin]. (kuk = kukkuminen; kukkuu-ääni)

være helt nede i kulkælderen (slangi)

= olla hyvin alamaissa, onneton, masentunut; [lit. olla aivan alhaalla hiilikellarissa].

sove fem kvarter i timen (slangi, leik.)

= nukkua todella sikeästi; [lit. nukkua viisi varttia tunnissa].

ikke forstå et kvidder

= ei ymmärtää tippaakaan; [lit. ei ymmärtää viserrystäkään].

ikke sige et kvidder

= ei virkkoa yhtään mitään, olla täysin vaiti; [lit. ei sanoa viserrystäkään].

ikke forstå et kvæk (slangi)

= ei ymmärtää yhtään mitään; [lit. ei ymmärtää kurnautustakaan]. (kvæk = kurnutus)

ikke sige et kvæk (slangi)

= ei sanoa yhtään mitään, olla täysin vaiti, [lit. ei sanoa kurnautustakaan].

få kærligheden at føle

= (etenkin uhkauksesta) saada tuntea nahoissaan rangaistus/ kosto/ hankaluuksia; [lit. saada tuntea rakkaus].

have tørre lommesmerter (slangi)

= olla taloudellisia ongelmia, rahapulassa; [lit. olla kuivia taskutuskia].

noget er løgn og latin

= jokin on täyttä valetta; [lit. jokin on valetta ja latinaa].

godt brølt, løve!

= (erityisesti ironisesti) se oli hyvin, osuvasti, supliikisti sanottu; [lit. hyvin karjuttu, leijona!].

være en mand med hår på brystet

= olla rohkeutta ja miehistä voimaa ja myös näyttää, että näin asia on; [lit. olla mies, jolla on karvoja rinnassa].

jeg kunne være krøbet i et musehul (af flovhed/ skam)

= tunsin oloni hyvin kiusalliseksi; olisin toivonut olevani kaukana sieltä; [lit. olisin voinut ryömiä hiirenkoloon] (noloudesta/ häpeästä).

være et nummer for fræk

= olla hieman liian röyhkeä; [lit. olla numeroa liian röyhkeä].

det er kun store ord og fedt flæsk (alentuva)

= se on vain kaunista sanahelinää ilman katetta; [lit. se on vain suuria sanoja ja paksua läskiä].

skyde/ have skudt papegøjen

= olla/ olla ollut epätavallisen onnekas; [lit. ampua/ olla ampunut papukaijan].

have pip på hjernen

= olla hullu; [lit. olla piipitys/ vikinä aivoissa]. (pip = piipitys, mielettömyys; myös: det rene pip = silkka mielettömyys; han har pip = hän on hullu)

tage pippet fra én

= lyödä joku psyykkisesti; saattaa joku niin huonolle tolalle psyykkisesti, että tämä on täysin toimintakyvytön (ei pysty puhumaan/ tekemään mitään); [lit. ottaa joltakulta piipitys/ vikinä pois].

en pebret pris

= hyvin korkea hinta, liian korkea hinta; [lit. pippuroitu/ pippurinen hinta].

være skidefuldt og på rulleskøjter

= olla vahvasti juopunut; [lit. olla paskatäynnä ja rullaluistimilla].

bage en rævekage/ lave rævekager (alentuva)

= juonitella; [lit. leipoa kettukakku/ tehdä kettukakkuja].

arbejde røven ud af bukserne

= työskennellä kaikin voimin; [lit. työskennellä perse ulos housuista].

få/ have ondt i røven over noget

= 1) olla kateellinen, suuttunut jostakin; 2) olla vihainen jostakin, tyytymätön johonkin; [lit. sattua perseeseen jonkin takia].

gå i seng med hønsene (leik.)

= mennä hyvin aikaisin sänkyyn; [lit. mennä sänkyyn kanojen kanssa].

ikke være mange sure sild værd (leik.)

= 1) olla arvoton; 2) ihmisestä: olla nääntynyt/ masentunut/ maahanlyöty; [lit. ei olla monenkaan happaman sillin arvoinen].

være en død sild (slangi)

= 1) asiasta, ideasta, ehdotuksesta: ei olla enää kiinnostava, relevantti, elinvoimainen, suosittu; ei olla toteutettavissa; 2) ihmisestä: olla veltto, epäinspiroiva, ikävystyttävä; [lit. olla kuollut silli].

være en kold skid (slangi, alentuva)

= olla tunteeton ihminen; [lit. olla kylmä paska].

være ude at skide (slangi)

= olla vaikeuksissa, pinteessä, kiipelissä; olla ongelmissa; [lit. olla pihalla paskalla].

det regner skomagerdrenge (vanh.)

= sataa kaatamalla; [lit. sataa suutarinpoikia].

give én en sludder for en sladder

= antaa mitäänsanomaton, epätyydyttävä selitys; puhua joku pyörryksiin; [lit. antaa toiselle pötyä juorusta]. (sludder = pöty, höpinä, roskapuhe, jaaritus, juttelu; sladder = juoru)

sliddersladder

= hölynpöly, pöty; [lit. pötyjuoru].

ikke unde én smørret på brødet

= olla pihi toiselle; [lit. ei suoda voita toisen leivän päälle].

være i sludrehjørnet

= olla puheliaalla päällä; [lit. olla hölötysnurkassa]. (sludre = jutella; puhua pötyä)

le smørret smil

= hymyillä tietävää hymyä; [lit. hymyillä voideltua hymyä].

en sær/ underlig snegl

= kummallinen, merkillinen, omalaatuinen ihminen; [lit. omalaatuinen/ merkillinen etana].

have et godt sovehjerte

= jollakin on hyvät unenlahjat: nukahtaa helposti, nukkuu heräämättä kesken; [lit. olla hyvä nukkumasydän].

jokke/ træde i spinaten (leik.)

= munata, tehdä tyhmyyksiä; tehdä tilanne itselleen kiusalliseksi, koska toimii harkitsemattomasti; [lit. astua pinaattiin].

være lige til at spise (leik., etenkin naisista ja lapsista)

= olla hyvin puoleensavetävä, herkullinen, rakastettava; [lit. olla aivan syötävä(n ihana)].

have en ren strudsemave (vanh.)

= olla vatsa, joka sietää syödä mitä tahansa; olla kaikkiruokainen; [lit. olla silkka strutsinmaha].

ikke have opfundet den dybe tallerken (slangi, alentuva)

= ei olla mikään ruudinkeksijä; [lit. ei olla keksinyt syvää lautasta].

ikke have opfundet det varme vand (slangi)

= ei olla erityisen älykäs, kekseliäs; olla tyhmä; [lit. ei olla keksinyt lämmintä vettä].

smøre tykt på

= liioitella vahvasti; [lit. voidella paksulti].

bede én om godt vejr (vanh.)

= pyytää anteeksiantoa; haluta välien olevan taas kunnossa; [lit. pyytää hyvää säätä].

din vilje sidder i min lomme (vanh., varoitukseksi)

= sinun on syytä olla tottelevainen ja totella minua; [lit. tahtosi istuu taskussani].

snakke om vind og vejr

= jutustella, mutta ei mistään erityisestä tai olennaisesta; [lit. jutella tuulesta ja säästä].

danse på en vulkan/ vulkaner

= elää huolettomasti ottamatta huomioon uhkaavia vaaroja; olla kevytmielinen ja jättää huomiotta vaarat; [lit. tanssia tulivuorella/ tulivuorilla.]

ligne udskidt æblegrød (slangi)

= näyttää hyvin väsyneeltä, veltolta, huonovointiselta ja kurjalta; [lit. muistuttaa paskannettua omenapuuroa].

noget koster det hvide ud af øjnene (slangi)

= jokin on hyvin kallis, uskomattoman kallis; jokin on niin suolaisen hintainen, että ihmisellä on suuria vaikeuksia vakuuttaa itsensä maksamaan siitä pyydetty hinta; [lit. jokin maksaa silmänvalkuaiset päästä].

vende det hvide ud af øjnene

= vihastua suuresti; näyttää suuttumuksensa; [lit. kääntää valkuaiset pois silmistään].

have lange ører

= olla hyvin utelias kuulemaan jotakin; ihminen terästää kuuloaan kuullakseen jotakin sellaista, mitä ei ole tarkoitettu hänen korvilleen; [lit. olla pitkät korvat].

kildre ens ører (vanh.)

= imarrella, sanoa kohteliaisuuksia; miellyttää jotakuta sanomalla jotakin sellaista, mitä tämä kovasti haluaa kuulla; [lit. kutitella jonkun korvia].

klappe i som en østers (slangi)

= pysyä vaiti; olla täysin tuppisuuna, ei haluta antaa tietoja jostakin; [lit. sulkea suunsa kuin osteri].

jeg gik ham i bedene

= astuin hänen varpailleen; [lit. astuin hänen kukkapenkkiinsä]. (bed = kasvipenkki)

det er der ingen ben i

= se on helppoa/ yksinkertaista; [lit. siellä ei ole mitään luuta/ ruotoa].

han er glad for mad

= hän pitää ruuasta, hän on ruuan ystävä; [lit. hän on iloinen ruuasta].

det er god latin

= se on asianmukaista/ niin kuin pitääkin; [lit. se on hyvää latinaa].

gå på listesko

= käyttäytyä varovasti, hienotunteisesti, diplomaattisesti; [lit. kävellä hiipimäkengillä]. (liste = hiipiä; vrt. liste sig til = hankkia viekkaudella)

der er noget muggent ved sagen

= asiassa on jotakin hämärää; [lit. asiassa on jotakin homeista]. (muggen = homeinen; nyreä, hapan)

have tømmermænd

= olla krapulassa; [lit. olla krapula]. (tømmermand= kirvesmies; tømmermænd = krapula, vähän kuin kirvesmiehet hommissa, heh!)

jeg har ikke tid til at være menneske

= minulla ei ole aikaa itselleni; [lit. minulla ei ole aikaa olla ihminen].

sove som et murmeldyr

= nukkua kuin tukki; [lit. nukkua kuin murmeli].

huset stank af fisk og hvad værre er

= talo löyhkäsi kalalle ja vieläkin pahemmalle

Sanoja:

altmuligmand

= yleismies, yleismiesjantunen; sekatyömies; [lit. kaikkea-mahdollista-mies]

biks

= roju, kama; rasia, purkki; (leik.) sekatavaraputiikki; roska, sekasotku

bimmelim

= höperö, kaheli

bims

= höperö, kaheli

brødflov

= hiukan nälkäinen; [lit. leipänolo]

buksetrold

= lapsukainen; [lit. pöksypeikko], (bukse = pöksyt; trold = peikko)

bussemand

= mörkö; pöpö; kuiva räkä

bæhlam

= nyyhky; [lit. bähähää-lammas]

bøhlandet (ark.)

= maaseutu, lande

bøhmand (last.)

= mörkö

bøvs

= röyhtäisy

dikkedarer: uden dikkedarer

= muitta mutkitta, kursailematta; [lit. ilman hämminkiä/ ilman vouhotusta], ( dikkedarer = kursailu, joutavuus)

dikkedik

= kutitus leuan alta; (dikke = tikittää; kutittaa leuan alta); vrt. eng. diddle-diddle.

dims

= pikkuesine, kapine, nippeli, vehje, vekotin, vempele

dippedut

= pikku kapine, nippeli

drikkemoden

= valmis/ kypsä juomaan (alkoholia), [lit. juomakypsä].

fummelfingret

= peukalo keskellä kämmentä; kömpelökätinen, kopelo

gemmemøbel

= huonekalu, jonne piilotetaan tavaroita; [lit. kätköhuonekalu].

hekkenfeldt (leik.)

= ad hekkenfeldt til = helkkariin, hemmettiin

himmerigsmundfuld

= herkkupala, makupala; [lit. taivaanvaltakunnansuuntäysi].

hjertemenneske

= hän on tunneihminen; [lit. sydänihminen].

hængerøv

= vätys, nahjus, retku; [lit. roikkuperse].

kattevenlig

= liehittelevän ystävällinen; [lit. kissaystävällinen].

ked

= ked on hauska sana, mutta ikävä asia. Sanalla on hyvin monia käyttötarkoituksia: Jeg er ked af det = Olen pahoillani./ Olen surullinen./ Olen kyllästynyt; Keder du dig? = Onko sinulla ikävää/ tylsää?; Er du ked af at give mig bogen? = Viitsisitkö/ Vaivautuisitko antamaan minulle kirjan?; Keder jeg dig? = Pitkästytänkö sinua?/ Olenko mielestäsi tylsä?; Er det kedeligt? = Onko tylsää/ Onko ikävää?; Det er kedeligt at.. = On harmillista/ ikävää, että...; led og ked = perin juurin kyllästynyt; (led = tylsä, vastenmielinen; lede = haluttomuus, kyllästyneisyys)

kissemisseri

= kuhertelu

klæbehjerne

= helposti oppiva, hyvämuistinen; [lit. liima-aivo].

knuselske

= rakastaa rikki asti/ halata lujasti; [lit. rikkirakastaa]. (knus = halaus, rutistus; knuse = rikkoa, murtaa, musertaa, rutistaa)

krimskrams

= rihkama; töherrys; roju; roska

ligeglad

= välinpitämätön; Jeg er ligeglad. = En välitä; minulle on samantekevää, [olen yhtä iloinen].

lyseslukker

= kynttilänsammutin; ilonpilaaja

jeg er lækkersulten

= minun tekee mieli jotakin hyvää, [lit. olen herkunnälkäinen].

mod og mandshjerte

= rohkeus, [lit. rohkeus ja miehensydän].

madglad

= ruoan ystävä, [lit. ruokailoinen].

miskmask

= sekasotku

morgenduelig

= aamuvirkku, [lit. aamukelpo]; myös: morgenfrisk = aamuvirkku; aamunraikas.

mundgodt

= makeiset, [lit. suuhyvä].

mæhæ

= nyyhky

mørkemand

= pessimisti; hämärämies

pengeglad

= pitää rahasta, [lit. rahailoinen].

plidderpladder

= nonsense, roskapuhe

pussenusset

= söpö

pærevælling

= sekasotku, [lit. päärynävelli].

pølsesnak

= jaaritus, pöty, hölynpöly; [lit. makkarapuhe] = pølsevrøvl = [lit. makkarahölynpöly]

rappenskralde

= pahansisuinen akka, äkäpussi

selvhøjtidelig

= itseään täynnä oleva, itsetärkeä; [lit. itsejuhlallinen].

småfed

= melko pyöreä (ihminen); [lit. pikkulihava].

småforelsket

= pikkuisen rakastunut; [lit. pikkurakastunut].

sniksnak

= nonsense

spinatfugl

= 1 (kirjoittajasta) tärkeilijä, tekohenkevä, hienoutta matkiva; 2 (leik.) kirja-arvostelija; [lit. pinaattilintu].

et surt vejr

= huono ilma; [lit. hapan ilma].

sætte krydderi på tilværelsen

= maustaa elämää; [lit. laittaa mausteita olemassaoloon].

tallerkenslikker

= loinen, parasiitti, toisen kustannuksella eläjä; [lit. lautasennuolija].

tandsmør

= paksulti levitetty voi; [lit. hammasvoi]. (haukkaisusta jää voihin hampaanjäljet) ☺

de hviskede og tiskede

= he supattelivat

tuttenutte

= söpöläinen

ulvetimen

= 1) tunti ennen aamunsarastusta, jolloin ihmiset näkevät painajaisia; 2) tunti ennen päivällistä, jolloin lapset ovat väsyneitä tai levottomia; [lit. sudentunti].

Seuraavat sanat on kirjoitettu isolla alkukirjaimella, lähteelle uskollisesti:

Depressionsoptimist

= henkilö, joka onnistuu aina saavuttaessaan menestystä näkemään tunnelin päässä olevan vain pimeyttä. [lit. masennusoptimisti].

Blindvinkelsblindhed

= Sokeus sille, että itsellä on sokeita pisteitä. [lit. sokeankulmansokeus].

Døv vinkel

= 1) vajavainen kyky kuulla tiettyjä asioita; 2) korkeasti kehittynyt kyky sattua kuulemaan tiettyjä asioita tai olla kuulematta tiettyjä asioita; [lit. kuuro kulma]; (overhøre = kuulustella; olla kuuntelematta; sattua kuulemaan)

Ord-for-ikke-råd

= sana kaikille niille asioille, joiden kohdalla meistä tuntuu, että meillä ei ole varaa puhua niistä. [lit. sana johon ei varaa].

Det aktive erotiske ordforråd

= aktiivinen eroottinen sanavarasto = ne aika vähät sanat, joita me voimme käyttää, kun me tunnemme intohimoa. [lit. aktiivinen eroottinen sanavarasto].

Det komplementare ordforråd

= täydentävä sanasto = ne sanat, joita emme tunne ja joita me emme ole koskaan kuulleet, mistä johtuen emme voi myöskään käyttää niitä. [lit. täydennyssanavarasto].

Tabustalker

= Ihminen, jolla on intuitiivinen kyky alituisesti tuoda esiin kiusallisia tabuja keskustelussa. [lit. tabuväijyjä].

Tabutabu

= Tabu, joka on julistettu niin tabuksi, että kukaan ei tiedä, että se on olemassa. Kyseessä on siis sana, jota voi käyttää vain teoriassa.

Jilousa

= antinomia sanalle jalousi (mustasukkaisuus). Henkilö, jota luonnehtii adjektiivi jilousa, on siten iloinen siitä, että henkilö, jota hän rakastaa, saa rakkautta muilta. Heh, voisiko suomen vastine olla "valkosukkaisuus"? ☺

Zerogami

= antinomia sinkkuudelle tai naimattomuudelle. Tila, jossa ihminen tuntee olonsa hyväksi omassa seurassaan, mistä johtuen hän ei etsi parisuhdetta tai avioliittoa.

Førstekærlighed

= antinomia sanalle næstekærlighed (lähimmäisenrakkaus). Næstekærlighed on epäitsekästä rakkautta, jota tunnemme toista kohtaan, kun taas Førstekærlighed [lit. "ensimmäinen rakkaus"; næste tarkoittaa kirjaimellisesti seuraavaa]on epäitsekästä rakkautta, jota tunnemme itseämme kohtaan.

Nulsomhed = Ensom-ikke-hed

= antinomia sanoille ensomhed (yksinäisyys) ja tosomhed (olla kaksin ilman että kukaan häiritsee). Nulsomhed on tila, jossa ihminen nauttii omasta seurastaan eikä hänen tarvitse tuntea oloaan yksinäiseksi. Nulsomhed = [lit. "nollaisuus"]; Ensom-ikke-hed = [lit. "yksin-ei-näisyys"].

Ukæreste

= antinomia sanalle kæreste. [lit. epärakastettu]. Rakkauselämän vastine sanalle uven (vihamies); [lit. epäystävä].

Discountlykønskning

= kun me riemumieltä säteillen toivotamme onnea lähimmäisellemme, kun hän on ratkaissut suuren ongelmansa, mutta todellisuudessa olemme iloisia vain sen takia, että meidän ei enää tarvitse kuulla ongelmasta. [lit. alennusonnittelu].

Forhåbningslyve

= valehdella siinä toivossa, että valhe jossain vaiheessa jollain konstilla kehittyy totuudeksi. [lit. toivevalehdella]; (forhåbning = toive)

Genvejslyve

= valehdella, koska ihminen ei jaksa käyttää aikaa koko totuuden selittämiseen. [lit. oikotievalehdella].

Omsorgslyve

= valehdella suojellakseen toisia totuudelta, [lit. huolenpitovalehdella], (omsorg = huoli, huolenpito; hoito, huolto)

Passivlyve

= valehdella jättämällä jotakin sanomatta. [lit. passiivivalehdella].

Æstetiklyve

= valehdella saadakseen tarinansa pysymään koossa niin, että se kuulostaa hyvältä. [lit. estetiikkavalehdella].

Ærlighedslyve

= olla rehellinen siitä että valehtelee, ja siten: puhua totta. [lit. rehellisyysvalehdella/ vilpittömyysvalehdella]

Slynguven

= sana, jota käytämme lempivihollisestamme (sin bedste uven). Vrt. slyngveninde = sydänystävätär, paras ystävätär.

Tomgangsklæber

= henkilö, joka liimautuu toiseen kiinni kuin liima puhuakseen joutavia. [lit. joutokäyntiliimautuja].

Sympatikval

= se huonon omantunnon tila, jota me podemme se johdosta, ettemme me pidä niistä ihmisistä, joita meidän, kulttuurien normien mukaan, pitäisi rakastaa. [lit. sympatiatuska]. (kval = tuska, vaiva)

Elskovspsykose

= tila, jossa ihminen, joka on parisuhteessa, on vakuuttunut siitä, että hänen rakastettunsa on tällä pallolla ainoa ihminen, joka on rakastamisen arvoinen. [lit. lempipsykoosi].

Klæbekæreste

= rakastettu, josta me emme - otimmepa käyttöön kuinka järeät keinot tahansa - pääse eroon. [lit. liimarakastettu].

Gourmettid

= se aika, joka kuluu siitä, kun heräämme iloisina aamulla, siihen ajankohtaan, jolloin me älyämme, että me olemme palanneet unimaailmasta takaisin julmaan todellisuuteen. [lit. herkutteluaika].

Teletravlhedsklæber

= ihminen, joka soittaa vain kun meillä on liian kiire puhuaksemme puhelimessa. [lit. puhelinkiireliimautuja].

Resetisme

= usko, että kaiken voi korjata niin, että sammuttaa virran ja sitten käynnistää laitteen uudelleen. [lit. resetismi].

Nøl

= tunnettu käsite, joka tarkoittaa ajan kuluttamista (odotettaessa jotakin tapahtuvaksi) tai ajan tuhlaamista. Vrt. nøle = vitkastella, epäröidä; nølen = vitkastelu. Mednøl ("kanssa-vitkastelu")on kyseessä, kun me vapaaehtoisesti annamme toisten tuhlata aikaamme; Modnøl ("vastavitkastelu") on kyseessä, kun me vastentahtoisesti annamme toisten tuhlata aikaamme; Selvnøl ("itsevitkastelu")on kyseessä, kun me tietoisesti valitsemme tuhlata itse omaa aikaamme; Selvskadenøl ("omaan-jalkaan-osuva-vitkastelu") on kyseessä, kun me tuhlaamme aikaamme yrittäessämme säästää aikaamme.

Vidensbulimi

= tila, jossa henkilö kokoaa päähänsä suuren määrän tietoutta, ja sitten ensimmäisen tilaisuuden tullen oksentaa sen kaiken ihmisten kasvoille. [lit. tietobulimia].

Samtalesløvsind

= tila, jossa ihminen ei viitsi enää kysyä toisilta jotakin, koska hän tietää täsmälleen, mitä he siihen tulevat vastaamaan. [lit. keskusteluvelttomielisyys].

Silentisme

= usko, että voi voittaa minkä tahansa keskustelun sanomatta mitään. [lit. silentismi, "vaitioloisuus"].

Meta-skam

= laajalle levinnyt tunne, joka syntyy siitä, kun ihminen häpeää sitä että hän häpeää. [lit. metahäpeä].

Uven i nøden

= henkilö, joka vapahtaa ihmisen siltä, että tällä menisi paremmin, juuri kun ihminen on onnettomuuden satuttua voittamassa pitkään jatkunutta masennustaan. [lit. vihamies (epäystävä) hädässä]

Fjernværsfilantrop

= henkilö, joka anteliaasti ja epäitsekkäästi jakaa omaa poissaoloaan ja puuttuvaa läsnäoloaan. [lit. kaukana- tai etäälläolonfilantrooppi].

Selvfedhedsfedhed = Selvtilstrækkelighedstilstrækkelighed [lit. itseriittoisuudenriittoisuus]; tilstrækkelig = riittävä)

= innostus omasta erinomaisuudesta, [lit. "itsemahtavanupeudenmahtavanupeus"]; (fed = lihava; mahtavan upea; rasvainen, paksu; tuottava; fed viittaa myös näppärästi pullistumiseen); Selvfedhedsdiætist = ammattimainen ohjaaja, joka auttaa itseriittoisaa olemaan vähemmän riittoisa (hjælpe den selvfede med at selvslanke sig).

Ædruelighedsalkoholisme

= riippuvuus siitä ettei ole juopunut. [lit. raittiusalkoholismi]; vrt. raivoraittius

Visdomsven

= se ystävä elämässä, joka on elämässä aina viisaampi kuin sinä. [lit. viisausystävä].

Vredesven

= ystävä joka ärsyttää sinua. [lit. suuttumusystävä]; (vrede = viha, suuttumus)

Uafhængighedsafhængig

= riippumattomuudesta riippuvainen

Nulintolerance

= sana, jota käytetään hyvin suvaitsevaisesta ihmisestä, joka ei voi sietää suvaitsemattomia ihmisiä. [lit. nollaintoleranssi].

Mereværskompleks

= perusteltu pelko siitä, että on parempi kuin muut. [lit. enemmänolemisenkompleksi]; sanan muoto tuo mieleen alemmuuskompleksia tarkoittavan sanan mindreværdskompleks.

7. Saksa

mit Ach und Krach

= vain suurin vaivoin, juuri ja juuri, työllä ja tuskalla; Er hat mit Ach und Krach die Prüfung bestanden. Työllä ja tuskalla hän sai läpäistyä tentin.

jemandem etwas auf die Nase binden

= kertoa jollekulle jotakin, mitä tämän ei tarvitse tietää; [lit. sitoa jotakin jonkun nenään]; Ich habe dir im Vertrauen erzählt, dass ich mich verlobt habe, und du musst es gleich dem Chef auf die Nase binden. Sanoin sinulle luottamuksella, että olen mennyt kihloihin, ja sinun piti heti mennä se pomolle kailottamaan.

blau sein

= olla kännissä; [lit. olla sininen]; Auf dem Faschingball war er völlig blau. Hän oli fuksiaisissa umpikännissä.

etwas durch die Blume sagen

= ei sanoa jotakin suoraan, sanoa se kukkasin; [lit. sanoa jotakin lävitse kukkasten]; Er sagte es mir durch die Blume, dass er in Geldnot geraten sei. Hän sanoi minulle kautta rantain, että oli joutunut rahapulaan.

ein Buch mit sieben Siegeln

= suuri arvoitus, jotain aivan käsittämätöntä; [lit. kirja seitsemällä sinetillä]; Die höhere Mathematik ist für viele ein Buch mit sieben Siegeln. Korkeampi matematiikka on monelle täyttä hepreaa.

sich etwas Schönes einbrocken/ sich eine schöne Suppe einbrocken

= tehdä jotakin, jolla on epämiellyttävät seuraukset; [lit. keittää itselleen jotakin kaunista/ keittää itselleen kaunis soppa]; Durch seinen Leichtsinn hat er sich und uns etwas Schönes eingebrockt. Kevytmielisyytensä vuoksi hän järjestänyt itsensä ja meidät aikamoiseen liemeen.

mit seinem Latein zu Ende sein

= ei tietää asiasta enempää, "tullut viisautensa päähän"; [lit. olla latinansa lopussa/häneltä on latina loppu]; Sein Hausarzt hatte ihm geraten, wegen der Schmerzen einen Facharzt aufzusuchen; er selber sei mit seinem Latein zu Ende. Hänen perhelääkärinsä oli tullut viisautensa päähän kivun hoidossa, ja oli neuvonut häntä etsimään hommaan erikoislääkärin.

die Engel im Himmel singen hören/ die Engel im Himmel pfeifen hören

= olla kovissa tuskissa; [lit. kuulla enkelten laulavan tai viheltelevän taivaassa]; Ich hatte derartige Zahnschmerzen, dass ich die Engel im Himmel singen hörte. Minulla oli sellainen hammassärky, että oksat pois!

sich ins Fäustchen lachen

= olla vahingoniloinen, nauraa salaisesta vahingonilosta; [lit. nauraa pikku nyrkkiinsä]; Wenn der Lehrer einen Fehler macht, lachen sich die Schüler ins Fäustchen. Kun opettaja tekee virheen, oppilaat nauravat salaa.

das macht den Kohl nicht fett/ das macht das Kraut nicht fett

= se ei hyödytä mitään; [lit. se ei tee kaalista rasvaista/ se ei tee yrtistä rasvaista]; Lass nur dein Geld stecken, die paar Pfennige machen den Kohl nicht fett. Anna olla sen maksun kanssa, penni sinne, penni tänne ei hyödytä.

ein gefundenes Fressen

= hyvin otollinen tilaisuus; [lit. löytynyt sapuska]; Der Bankrott seines Konkurrenten war für ihn ein gefundenes Fressen. Kilpailijan konkurssi oli hänelle kuin mannaa taivaasta.

sich alle zehn Finger nach etwas lecken

= toivoa jotakin sydämensä pohjasta, haluta jotakin oikein mielellään; [lit. nuolla kaikki kymmenen sormeaan jonkin jälkeen]; Warum bist du mit deiner Stellung nicht zufrieden? Andere würde sich alle zehn Finger danach lecken. Mikset ole tyytyväinen asemaasi? Muut hyppisivät riemusta sinun saappaissasi.

jemandem einen Floh ins Ohr setzen

= laittaa jonkun päähän ajatus, joka ei anna tälle rauhaa; [lit. laittaa jollekulle kirppu korvaan]; Hör auf, von einer Reise nach Italien zu sprechen! Deine Freundin hat dir damit einen Floh ins Ohr gesetzt. Lakkaa höpöttämästä siitä Italian-matkasta. Tyttöystäväsi on istuttanut päähäsi sen idean.

wo sich Fuchs und Hase gute Nacht sagen

= syrjäisellä, hylätyllä (asumattomalla) seudulla; [lit. siellä missä kettu ja jänis sanovat toisilleen hyvää yötä]; In diesem Jahr möchte ich meinen Urlaub dort verbringen, wo sich Fuchs und Hase gute Nacht sagen und ich nichts von der Welt sehe und höre. Tänä vuonna haluaisin viettää lomani syrjäseudulla maailman ulottumattomissa.

das fuchst mich

= se ärsyttää minua, vrt. suomen ketuttaa; [lit. se ketuttaa minua]; Es fuchst mich wirklich, dass ich in dieser leichten Aufgabe zwei Fehler gemacht habe. Minua ketuttaa, että olen tehnyt kaksi virhettä tässä helpossa tehtävässä.

von allen guten Geistern verlassen sein

= olla menettänyt kaikki järkensä; [lit. olla kaikkien hyvien henkien jättämä]; Als er diesen Vertrag unterschrieb war er von allen guten Geistern verlassen. Kun hän allekirjoitti tämän sopimuksen, hän ei ollut aivan täysissä ruumiin ja sielun voimissa.

jedes Wort auf die Goldwaage legen

= punnita joka sana tarkkaan, olla hyvin herkkä; [lit. asettaa jokainen sanansa kultavaa'alle]; Du darfst nicht jedes Wort auf die Goldwaage legen. Ei sinun tarvitse harkita joka ikistä tavua mitä sanot.

du bist wohl ganz von Gott verlassen!

= olet varmaankin tullut hulluksi! Miten voit tehdä tuollaista!; [lit. olet varmastikin täysin Jumalan jättämä]; Wie kanntest du denn nur eine so dumme Bemerkung machen? Du bist wohl ganz von Gott verlassen? Kuinka saatoit päästää suustasi noin tyhmän huomautuksen? Oletko tullut hulluksi?

wie Gott in Frankreich leben

= elää erittäin mukavasti ilman huolen häivää; [lit. elää kuin Jumala Ranskassa]; Auf dieser Insel ist es herrlich zu leben. Man hat ein gutes Unterkommen, ausgezeichnetes Essen, nicht zu hohe Preise, man lebt wirklich wie Gott in Frankreich. Tällä saarella on ihana elää. On hyvä majoitus, erinomainen ruoka, ei liian korkeat hinnat, täällä elää herroiksi.

ein Haar in der Suppe finden

= havaita jossakin asiassa huono puoli; [lit. löytää karva keitosta]; Zuerst war er sehr begeistert von seiner neuen Stellung, aber schon bald hatte er ein Haar in der Suppe gefunden, und jetzt sucht er einen anderen Posten. Ensin hän oli innoissaan uudesta työstään, mutta jo pian hän havaitsi siinä huonoja puolia, ja nyt hän etsii toista paikkaa.

kein Hahn kräht danach

= kukaan ei huolehdi siitä; [lit. ei yksikään kukko raaku sen perään]; Wenn jemand reich ist, kräht kein Hahn mehr danach, woher das Geld gekommen ist. Kun joku on rikas, kukaan ei kysy, mistä raha on peräisin.

Hals- und Beinbruch! (leik.)

Paljon onnea!; [lit. kaula- ja jalkamurtuma!]; "Hals- und Beinbruch!", wünscht man dem Freund, der zum Examen geht. "Hals- und Beinbruch!" (= Onnea matkaan) toivotetaan kokeeseen menevälle ystävälle.

mein Name ist Hase

= en tiedä mistään mitään, en halua olla missään tekemisissä asian kanssa; [lit. minun nimeni on jänis]; Du hast mir ja gar nicht erzählt, dass in eurem Betrieb grosse Umstellungen zu erwarten sind. - Davon weiss ich nichts. Mein Name ist Hase. Et ole ollenkaan kertonut minulle, että yrityksessänne on odotettavissa suuria muutoksia. - Siitä minä en mitään tiedä. Olen aivan pihalla.

da liegt der Hase im Pfeffer

= se on vaikeus, se on tärkein, ratkaiseva virhe; [lit. siinä makaa jänis pippurissa]; Er sagt, die Arbeit sei ihm zu schwer, deshalb sei er immer so müde. Tatsächlich geht er jeden Abend aus. Da liegt der Hase im Pfeffer. Hän sanoi työn olevan hänelle liian raskasta. Sen vuoksi hän on kuulemma aina niin väsynyt. Todellisuudessa hän menee joka yö ulos hummailemaan. Siitä se kiikastaa.

jemanden auf Herz und Nieren prüfen

= tutkia varsin tarkasti; [lit. tutkia jonkun sydän ja munuaiset]; Bei der Vorstellung hatte ich das Gefühl, dass mich der Direktor auf Herz und Nieren prüfte. Esitellessäni itseni minulla oli se tunne, että johtaja tutkaili minua päästä varpaisiin.

seinem Herzen Luft machen

= sanoa, mikä ärsyttää tai painaa mieltä; [lit. tuulettaa sydäntään]; Bei der gestrigen Unterredung mit dem Chef habe ich meinem Herzen Luft gemacht und mit ihm über die Misstände in unserem Betrieb gesprochen. Eilisessä neuvottelussa pomon kanssa sanoin, mikä mieltäni painaa ja keskustelimme yrityksemme epäkohdista.

Himmel und Hölle in Bewegung setzen

= tehdä kaikkensa saavuttaakseen jotain; [lit. panna taivas ja helvetti liikkeelle]; Seit Tagen, sind alle Plätze fur diese Veranstaltung ausverkauft. Da muss er ja Himmel und Hölle in Bewegung gesetzt haben, wenn er doch noch zwei Eintrittskarten bekommen hat. Jo päiviä kaikki paikat tähän tilaisuuteen ovat olleet loppuunmyytyjä. Hänen on täytynyt kääntää maat ja taivaat, koska on saanut käsiinsä vielä kaksi pääsylippua.

das Herz fiel ihm in die Hose

= menettää rohkeutensa; [lit. hänen sydämensä putosi hänen housuihinsa]; Als er einen Kopfsprung ins Wasser machen sollte, fiel ihm vor Angst das Herz in die Hose. Koska hänen oli määrä hypätä pää edellä veteen, häneltä meni pupu pöksyyn.

jemanden durch den Kakao ziehen

= pilkata jotakuta, saattaa joku naurunalaiseksi; [lit. vetää joku kaakaon läpi]; Glaub ihm doch nicht alles. Er will dich doch nur durch den Kakao ziehen. Älä usko kaikkea mitä hän sanoo. Hän haluaa vain saattaa sinut naurunalaiseksi.

die Katze aus dem Sack lassen

= paljastaa salaisuus; [lit. päästää kissa säkistä]; Es war eine unüberlegte Äusserung von ihm. Aber damit hatte er die Katze aus dem Sack gelassen. Se oli harkitsematon huomautus häneltä. Mutta sillä hän tuli lipsauttaneeksi salaisuuden suustaan.

mit ihm ist nicht gut Kirschen essen

= hänen kanssaan ei voi tulla hyvin toimeen; [lit. hänen kanssaan ei ole hyvä syödä kirsikoita]; Es ist schon besser, ihm den Gefallen zu tun; denn du weisst, mit grossen Herren ist nicht gut Kirschen essen. On parasta myötäillä häntä, sillä tiedäthän, että hänen kanssaan on vaikea tulla toimeen.

es kocht in mir

= olen aivan raivoissani; [lit. minussa kiehuu]; Wenn ich nur an diesen eingebildeten Burschen denke, kocht's in mir. Kun vain ajattelenkin sitä ylimielistä jätkää, vereni kiehuu.

alten Kohl wieder aufwärmen

= jo kauan sitten unohtuneen asian tuominen takaisin keskusteluun; [lit. lämmittää uudelleen vanha kaali]; Er hat seinen Fehler eingesehen und sich gebessert; Wozu immer wieder diesen alten Kohl aufwärmen? Hän on ymmärtänyt virheensä ja tehnyt parannuksen. Miksi aina vain kaivella vanhoja?

Kohl reden

= puhua hölynpölyä; [lit.puhua kaalia]; Du hast wirklich nichts versäumt. Herr X. hat wieder seinen üblichen Kohl geredet. Et ole todellakaan laiminlyönyt mitään. Herra X. on taas tapansa mukaan puhunut pötyä.

Kohldampf haben/ schieben

= nähdä nälkää, olla iso nälkä; [lit. olla kaalihöyryä]; Im Kriege musste die Bevölkerung oft Kohldampf schieben. Sodassa kansa joutui usein näkemään nälkää.

jemandem den Kopf waschen

= sanoa jollekulle perusteellinen mielipiteensä; [lit. pestä jonkun pää]; Wegen seines ungebührlichen Verhaltens wurde ihm von seinem Vorgesetzten der Kopf gewaschen. Hänen epäasianmukaisen käytöksensä vuoksi hänen esimiehensä antoi hänen kuulla kunniansa.

in des Teufels Küche kommen

= joutua huonoon tai epämiellyttävään tilanteeseen; [lit. tulla Pirun keittiöön]; Ich werde es mir noch sehr überlegen, ob ich das tue. Ich habe keine Lust, in des Teufels Küche zu kommen. Aion vielä todella harkita, teenkö sitä. Minua ei huvita joutua epämiellyttävään tilanteeseen.

scher dich zum Kuckuck

= mene tiehesi; [lit. mene kukkuuhun]; Scher dich mit deinen dauernden Wünschen zum Kuckuck! Ich muss jetzt arbeiten und habe keine Zeit! Painu siitä suolle jatkuvien toivomustesi kanssa! Minun on nyt tehtävä töitä eikä minulla ole aikaa!

das weiss der Kuckuck

= sen haluaisin tietää/ sitä ei tiedä kukaan; [lit. sen tietää kukkuu]; Wer diesen anonymen Brief geschrieben hat, das weiss der Kuckuck. Piru tietää, kuka tämän nimettömän kirjeen on kirjoittanut.

das Geld ist zum Kuckuck

= raha on mennyttä; [lit. raha on kukkuu]; Durch seinen Leichtsinn was das ganze Geld bald zum Kuckuck. Hänen kevytmielisyytensä takia rahat menivät sen sileän tien Kankkulan kaivoon.

das Herz lacht mir im Leibe

= iloitsen kovasti; [lit. sydän nauraa ruumiissani]; Wenn ich sie sehe, lacht mir das Herz im Leibe. Kun näen hänet, sydämeni väpättää tuhatta ja sataa.

einen langen Hals machen

= katsoa jotakin uteliaana tai kaivaten, mutta nähdä se vain vaivoin; [lit. tehdä pitkä kaula]; Der Filmstar war von Reportern so umlagert, dass die anderen Besucher einen langen Hals machen mussten, um ihn überhaupt sehen zu können. Reportterit olivat pakkautuneet filmitähden ympärille niin, että muut vierailijat kykenivät kaihoavista kurkotteluistaan huolimatta vain vaivoin ylipäänsä näkemään hänet.

ich dachte, mich laust der Affe

= olin hyvin ällistynyt; [lit. luulin että apina kaivaa täitä päästäni]; Ich dachte, mich laust der Affe, als ich von seinem Erfolg hörte. Olin ällikällä lyöty, kun kuulin hänen menestyksestään.

etwas liegt mir schwer im Magen

= jokin tuottaa minulle suurta surua, ärsyttää minua; [lit. jokin on painavana vatsassani]; Die unangenehme Nachricht liegt mir doch schwer im Magen. Epämiellyttävä uutinen tuottaa minulle suurta hengenpiinaa.

nach mehr schmecken

= maistua niin hyvälle, että tahtoo lisää; [lit. maistua enemmältä]; Der Wein ist vorzüglich, es schmeckt nach mehr. Viini on erinomaista, maistuisi sitä toinenkin lasillinen.

jemanden mundtot machen

= saada joku vaikenemaan, tehdä puhuminen mahdottomaksi jollekulle, kieltää puhuminen; [lit. tehdä jostakusta suukuollut]; Bei jeder Gelegenheit versucht sie, ihn mundtot zu machen. Joka käänteessä nainen yrittää vaientaa häntä.

bei Mutter Grün übernachten

= yöpyä luonnonhelmassa; [lit. Äiti Vihreän luona yöpyä]; Der Landstreicher war es gewohnt, bei Mutter Grün zu übernachten. Kulkuri oli tottunut yöpymään luonnon helmassa.

auf Nimmerwiedersehen verschwinden

= kadota ikuisiksi ajoiksi; kadota "Ikuisten-jäähyväisten-maahan"; [lit. Ei-ikinä-jälleennäkemiseen kadota]; Der Hotelgast verschwand auf Nimmerwiedersehen, ohne seine Rechnung bezahlt zu haben. Hotellivieras katosi kuin pieru Saharaan maksamatta laskuaan.

ich bin ganz Ohr

= kuuntelen tarkasti; [lit. olen aivan korva]; Du wolltest mir doch etwas erzählen. Bitte, ich bin ganz Ohr. Halusit kertoa minulle jotakin. Käy asiaan, olen pelkkänä korvana.

er ist päpstlicher als der Papst

= hän on mainettaan ankarampi; [lit. hän on paavimpi kuin paavi]; Er ist ein unerbittlicher Kritiker, und oftmals ist er sogar päpstlicher als der Papst. Hän on säälimätön kriitikko, ja usein jopa mainettaan ankarampi.

mit ihm kann man Pferde stehlen

= hän on kaikessa mukana, häneen voi ehdottomasti luottaa; [lit. hänen kanssaan voi varastaa hevosen]; Mit einem echten Freund kann man Pferde stehlen. Tosi ystävään voi luottaa kuin kallioon.

dafür (darauf) gebe ich keinen Pfifferling

= siitä en anna yhtään mitään; [lit. siitä hyvästä en anna keltavahveroakaan]; Das Bild ist nur eine Kopie, dafür gebe ich keinen Pfifferling. Se kuva on vain kopio, en maksa siitä senttiäkään. - Frau Meyer ist eine fleissige und ordentliche Frau. Auf das Gerede der Leute gebe ich keinen Pfifferling. - Rouva Meyer on ahkera ja kunnollinen nainen. En perusta ihmisten puheista pätkääkään. (Pfifferling =keltavahvero)

es ist zum Piepen!

= se saa nauramaan; [lit. se saa piipittämään]; Wir waren gestern im Zirkus. Besonders der Clown war zum Piepen. Olimme eilen sirkuksessa. Etenkin klovni sai minut nauramaan vedet silmissä.

sein Pulver (vorzeitig) verschossen haben

= olla käyttänyt välineensä, argumenttinsa tai energiansa jo ennen kuin todelliset hankaluudet alkavat; [lit. olla kaatanut kaiken pulverinsa ennenaikaisesti]; Anstatt seine besten Trümpfe noch zurückhalten, hat er sein ganzes Pulver schon vorzeitig verschossen. Sen sijaan että olisi säästänyt parhaat valttikorttinsa, hän latoi kaikki korttinsa pöytään jo lähdössä.

reden, wie einem der Schnabel gewachsen ist

= puhua ilman harkintaa; puhua tyylittömästi; [lit. puhua kuin olisi kasvanut kuono]; Jeder mochte den alten Mann gern. Er war so natürlich und redete, wie ihm der Schnabel gewachsen war. Jokainen piti vanhasta miehestä. Hän oli niin luonnollinen ja puhui vilpittömästi suoraan sydämestään.

Er macht ein Gesicht wie zehn Tage Regenwetter.

= Hänen kasvonsa näyttävät hyvin synkiltä; [lit. hän näyttää sellaista naamaa kuin olisi satanut kymmenen päivää putkeen]; Nanu, bist du krank? Du machst ja ein Gesicht wie zehn Tage Regenwetter. Oi voi, oletko sairaana? Näytät niin synkkää naamaa.

bei ihm ist's wohl nicht ganz richtig im Oberstübchen?

= hän ei ole ihan terävä; onko hän aivan seonnut?; [lit. hänellä ei taida olla kaikki aivan kunnossa ylämökkisessä?]; Wie kann er so etwas behaupten. Bei ihm ist's wohl nicht ganz richtig im Oberstübchen? Kuinka hän voi väittää jotain sellaista. Hänellä ei ole kyllä kaikki ihan kotona.

sang- und klanglos verschwinden

= kadota huomaamatta; [lit. kadota laulutta ja soinnutta]; Der Gast verschwand aus dem Hotel sang- und klanglos, ohne die Rechnung vorher bezahlt zu haben. Vieras häipyi vähin äänin hotellista ja jätti laskun maksamatta.

sein Schäfchen ins trockene bringen

= saattaa rahansa turvaan, turvata voittonsa; [lit. tuoda pikkuisen lampahaisensa kuiville]; Für die Zukunft hatten sie vorgesorgt und ihr Schäfchen beizeiten ins trockene gebracht. He olivat huolehtineet tulevaisuudesta ja saattaneet rahansa hyvän sään aikana turvaan.

bei ihnen ist Schmalhans Küchenmeister

= heillä on niukasti syötävää; [lit. heillä on vieraana Keittiömestari Ohkainen-Hans]; Gegen Monatsende ist bei vielen Leuten Schmalhans Küchenmeister. Kuukauden loppua kohti monet ihmiset joutuvat kiristämään nälkävyötä.

jemandem ein Schnippchen schlagen

= tehdä jollekulle kepponen; Kinder haben eine Freude daran, Erwachsenen ein Schnippchen zu schlagen. Lapset iloitsevat, kun saavat tehdä aikuisille kepposia. Vrt. schnippisch = nenäkäs

warten, bis man schwarz wird

= odottaa maailman tappiin; [lit. odottaa kunnes muuttuu mustaksi]; Abends ist die Post oft so überfüllt, dass man warten muss, bis man schwarz wird, ehe man abgefertigt wird. Iltaisin posti on usein niin tupaten täynnä, että on odotettava maailman tappiin, ennen kuin saa asiansa hoidettua.

Schwein haben

= olla onnea; [lit. omistaa sika]; Bei der Lotterie hatte er grosses Schwein. Er bekam den Hauptgewinn. Hänellä oli hullumainen onni lotossa. Hän sai päävoiton.

selig sein

= olla juopunut; [lit. olla autuas]; Er sass allein am Tisch, lachte und sang vor sich hin, und jeder sah, dass er schon wieder selig war. Hän istui yksin pöydän ääressä, nauroi ja lauloi itsekseen, ja jokainen näki, että hän oli taas seilissä.

aufs falsche Pferd setzen

= valita asia, joka tuo mukanaan haittapuolia; [lit. panostaa väärään hevoseen]; Er hätte lieber seine alte Stellung behalten sollen, aber er glaubte, sich zu verbessern. Nun sieht er ein, dass er aufs falsche Pferd gesetzt hatte. Hänen olisi mieluummin pitänyt pitää vanha paikkansa, mutta hän uskoi tilanteen paranevan. Nyt hän on sitä mieltä, että hän oli satsannut väärään hevoseen.

das kommt mir spanisch vor

= en ymmärrä siitä mitään; luulen että nyt jokin ei täsmää; [lit. se vaikuttaa minusta espanjalta]; Mein Vater ist sonst immer pünktlich, und jetzt ist die Zeit schon um eine halbe Stunde überschritten. Das kommt mir spanisch vor. Isäni on muuten aina täsmällinen, ja nyt hän on jo puoli tuntia myöhässä sovitusta. Minusta se vaikuttaa hyvin erikoiselta.

gespannt sein wie ein Regenschirm

= olla hyvin utelias; [lit. olla jännitetty kuin sateenvarjo]; Ich war gespannt wie ein Regenschirm, ob er sein Versprechen halten würde. Olin ratketa uteliaisuudesta: pitäisikö hän lupauksensa.

im Speck sitzen

= elää hyvinvoivana; [lit. istua silavassa/ ihrassa]; Wer im Speck sitzt, weiss nicht, wie denen zumute ist, die nicht das Notwendigste zu essen haben. Vapaa käännös: Ei lihava porsas nälkiintyneen ongelmista tiedä. [lit. Se, joka istuu silavassa, ei tiedä, millä mielialalla ne ovat, joilla ei ole välttämättömintäkään ravintoa.]

jemandem die Suppe versalzen

= pilata jonkun ilo, ottaa joltain ilo pois; [lit. suolata jonkun keitto syömäkelvottomaksi]; Wir beabsichtigten, unserem Lehrer zum Schulabschluss eine Freude zu machen, aber dadurch, dass verschiedene Klassenkameraden es ablehnten, dazu beizutragen, war uns allen die Suppe versalzen. Meillä oli aikomus ilahduttaa opettajaamme koulun päättäjäisissä, mutta koska useat luokkatoverit kieltäytyivät ottamasta osaa lahjan hankintaan, se ilo meni kaikilta sivu suun.

die Suppe auslöffeln, die man sich eingebrockt hat

= mukautua itse aiheutettuihin epämiellyttäviin asioihin; [lit. lusikoida soppa, jonka on itse keittänyt]; Ich hätte mich nach den Eltern des Jungen erkundigen müssen, bevor ich ihn in unsere Familie aufnahm. Jetzt muss ich eben die Suppe auslöffeln. Minun olisi pitänyt ottaa selvää nuorukaisesta hänen vanhemmiltaan, ennen kuin otin hänet perheeseemme. Nyt saan maata niin kuin petasin.

den Tag totschlagen/ dem lieben Gott die Tage stehlen

= laiskotella, olla toimettomana, viettää päivä hyödyttömästi; [lit. lyödä päivä kuoliaaksi/ varastaa rakkaalta Jumalalta päivät]; Wenn man etwas erreichen will, muss man arbeiten und darf nicht dem lieben Gott die Tage stehlen. Jos haluaa saavuttaa jotakin, on paiskittava töitä eikä pidä pyöritellä peukaloita päivät pitkät.

Tamtam machen

= pitää paljon meteliä jostakin, mainostaa runsaasti; [lit. rummuttaa]; Ein Kaufmann muss oftmals viel Tamtam machen, um seine Ware zu verkaufen. Kauppiaan on mainostettava tuotteitaan jatkuvasti aktiivisesti saadakseen tuotteitaan kaupaksi.

ich frage den Teufel danach

= se ei kiinnosta minua tippaakaan; [lit. kysyn siitä Pirulta]; Ich frage den Teufel danach, ob dir's passt oder nicht. Minua ei kiinnosta tippaakaan, sopiiko se sinulle vai ei.

bist du des Teufels?

= mitä oikein ajattelet; [lit. Oletko Pirun (oma)?]; Bist du des Teufels, so etwas zu tun? Oletko hullu, kun menet tekemään tuollaista?

in der Not frisst der Teufel Fliegen

= hätä keinot keksii, hätä ei lue lakia; kun ei ole mitään parempaakaan, tyydymme vähempään; [lit. hädässä Piru murkinoi kärpäsiä]; Ich habe für Goethes "Faust" nur noch Platz im zweiten Rang bekommen können. In der Not frisst der Teufel Fliegen. Pystyin löytämään vielä toiselta hyllyväliltä paikan Goethen Faustille. Hätä keinot keksii.

du treulose Tomate

= uskoton tai petollinen ihminen; [lit. uskoton tomaatti]; Ich habe mich ganz auf dich verlassen, und jetzt hältst du dein Versprechen nicht, du treulose Tomate! Olen luottanut sinuun aivan täysin, ja nyt sinä et pidä lupaustasi, senkin kelmi!

Unsumme

= suunnattoman suuri määrä; [lit. epäsumma]; Die Reise hat mich eine Unsumme Geldes gekostet. Matka on maksanut minulle maltaita.

einen Vogel haben

= ei olla ihan kaikki kotona, omata omituisia ideoita; [lit. omistaa lintu]; Du hast ja einen Vogel, bei dem schlechten Wetter auszugehen. Sinun täytyy olla hullu, kun menet ulos tällaisella koiranilmalla.

er hat die Weisheit nicht mit Löffeln gegessen

= hän ei ole erityisen viisas; [lit. hän ei ole syönyt viisautta lusikalla]; Peter hat zwar die Weisheit nicht mit Löffeln gegessen, aber weil er ein zuverlässiger und hilfsbereiter Mensch ist, hat ihn jeder gern.Peter ei ole mikään ruudinkeksijä, mutta koska hän on luotettava ja avulias, kaikki pitävät hänestä.

jemandem die Würmer aus der Nase ziehen

= houkutella jonkun salaisuudet esiin; [lit. vetää joltakulta matoja nenästä]; Er versteht es, mit dem harmlosesten Gesicht seinem Gesprächspartner die Würmer aus der Nase zu ziehen. Hänellä on taito mitä viattominta naamaa näyttämällä saada keskustelukumppaninsa paljastamaan salaisuutensa hänelle.

das ist nur für den hohlen Zahn

= on vain hyvin vähän syötävää tai juotavaa; [lit. tämä on vain ontolle hampaalle]; Die Zuteilung an Lebensmitteln war so gering, dass es wirklich nur für den hohlen Zahn war. Elintarvikeosasto lähes ammotti tyhjyyttään.

eine schwere Zunge haben

= kömpelö puhumaan; helposti juopuva; [lit. olla painava kieli]; Sobald er einige Glas Bier getrunken hat, hat er eine schwere Zunge. Heti kun hän on juonut muutamaisenkin tuopin olutta, hänen puheensa sammaltaa.

8. Hollanti

Idiomeja:

dat doet een aanslag op je portemonnee

= se maksaa hunajaa; [lit. se tekee hyökkäyksen lompakkoosi].

zo zat als een aap

= umpikännissä; [lit. humalassa kuin apina].

genieten van het vette der aarde

= nauttia maailman iloista; [lit. nauttia maan rasvasta].

dat is abracadabra voor mij

= se on minulle hepreaa; (abrakadabra = hölynpöly; siansaksa).

weten waar Abraham de mosterd haalt

= olla nokkela ja kokenut; näin sanotaan, kun tietämys on jossakin tärkeää, jotta tietäisi kuinka toimia; [lit. tietää mistä Abraham hakee sinappinsa].

zo stom als het achtereind van een varken/ zo stom als het achtereind van een koe

= tyhmä kuin saapas; [lit. tyhmä kuin sian peräpää/ tyhmä kuin lehmän peräpää].

een appeltje te schillen hebben met iemand

= olla kana kynittävänä jonkun kanssa; [lit. olla jonkun kanssa kuorittavana pikkuinen omenainen vainen].

een appeltje voor de dorst hebben

= olla taloudellinen reservi käytettävissä pahan päivän varalle; [lit. olla janoa varten pikkuinen omenainen vainen].

een grote bah doen

= kakkata, [lit. tehdä iso hyh]; (bah = hyi, yh).

waarom zijn de bananen krom?

= tämä ilmaus on vastakysymys sellaiselle, joka kysyy kysymästä päästyään tyhmiä miksi-kysymyksiä, joihin toinen ei osaa tai halua vastata. Näin voidaan vastata esim. lapselle, joka esittää hankalia miksi-kysymyksiä; [lit. miksi banaanit ovat käyriä?].

aan het bed gekluisterd zijn

= olla sairaana, olla sängyn omana, [lit. olla kahlittuna sänkyyn].

dat is ver van mijn bed

= se on kaukana ajatus- ja elämismaailmastani; [lit. se on kaukana sängystäni]. (bed = sänky; kukkapenkki)

in zijn bed liggen te rotten/ in zijn nest liggen te rotten/ in zijn bed liggen stinken

= nukkua puoli päivää perä homeessa; [lit. maata sängyssään mätänemässä/ maata pesässään mätänemässä/ maata sängyssään haisemassa].

het derde beentje

= penis; [lit. kolmas pikku jalka vainen].

geen klein bier

= jotakin hyvin tärkeää, ei mikään pikkujuttu; [lit. ei pieni olut].

zich blauw betalen van iets

= maksaa itsensä kipeäksi jostakin; [lit. maksaa itsensä siniseksi jostakin].

iets maar blauwblauw laten

= jättää jokin silleen, ei puhua enää jostakin; [lit. jättää jokin sinisen-siniseksi] (= hyvin siniseksi).

ziende blind zijn

= ei haluta nähdä jotakin; [lit. olla näkevä sokea], vrt. horende doof = ei haluta kuulla jotakin; [lit. kuuleva kuuro].

iemands bloed wel kunnen drinken

= vihata jotakuta hirveän paljon; [lit. voida hyvinkin juoda jonkun verta].

vertellen van de bloemetjes en de bijtjes

= antaa seksuaalista valistusta nuorille, kertoa kukista ja mehiläisistä; [lit. kertoa pikkuisista kukkasista ja pikkuisista mehiläisistä vainen].

als een blok voor iemand vallen

= olla korviaan myöten rakastunut johonkuhun; [lit. pudota kuin pölkky (halko) jonkun eteen].

rare bokkensprongen maken

= tehdä hulluja, ennalta-arvaamattomia asioita, usein päästäkseen pois ilkeistä tilanteista; [lit. tehdä erikoisia pukkihyppyjä].

duizend bommen en granaten!

= huudahdus, jota käytetään, kun ollaan tyytymättömiä tai yllättyneitä; [lit. tuhat pommia ja granaattia!].

een grote boodschap doen/ een kleine boodschap doen

= kakkata/ pissata; [lit. tehdä iso viesti/ tehdä pieni viesti]. (boodschappen doen = tehdä ostoksia; boodschap = ostos; sanoma, viesti).

de bomen groeien niet tot in de hemel

= vaikeudet, esim. taloudelliset vaikeudet, eivät ole rajoittamattomia; [lit. puut eivät kasva taivaaseen saakka].

een boom van een kerel

= hyvin pitkä, vankkatekoinen mies; [lit. puu mieheksi].

een aardige boterham verdienen

= ansaita hyvin, [lit. ansaita kiva sämpylä]. (aardig = hauska, kaunis, miellyttävä, mukava, kiva, nätti, sievä, siro, soma, sorea, sorja; ystävällinen).

een boterham met tevredenheid

= sämpylä ilman täytteitä; ajatus: ihmisen täytyy osata olla tyytyväinen vähään; viittaa ihmisen köyhyyteen; [lit. tyytyväisyydellä täytetty sämpylä].

het mankeert hem in de bovenkamer

= hänellä ei ole kaikki ihan kotona; [lit. häneltä uupuu jotakin yläkamarista].

een broeder van de natte gemeente

= käytetään jostakusta, joka juo mielellään ja runsaasti; [lit. kostean kaupungin veli/ kostean seurakunnan veli]; Huom. Ei välttämättä pejoratiivinen ilmaus.

zoete broodjes bakken

= yrittää kovasti hyvittää jotakin tai saada jokin tehdyksi jonkun toimesta esim. käyttämällä vahvaa imartelua ja muita suostuttelukeinoja; [lit. leipoa pikkupullia].

de buik vol hebben van iets

= saada jostakin enemmän kuin tarpeekseen, olla täynnä jotakin; [lit. olla vatsa täynnä jotakin].

stinken als een bunzing

= haista hyvin pahalta, näin sanotaan etenkin ihmisistä ja eläimistä; [lit. haista kuin hilleri].

spreek ik soms Chinees?

= näin sanotaan, kun toinen katsoo niin kuin ei olisi ymmärtänyt yhtään mitään toisen puheesta, kun sanoja taas ajattelee ilmaisseensa asiansa hyvinkin selkeästi TAI näin sanotaan kun toinen ei vastaa selkeästi esitettyyn kysymykseen, [lit. puhunko toisinaan kiinaa?].

daar kan ik geen chocola van maken

= en ymmärrä siitä mitään, en saa siitä mitään irti; [lit. en voi tehdä siitä suklaata].

een dief van eigen portemonnee zijn

= vahingoittaa itseään taloudellisesti; [lit. olla oman rahapussinsa varas].

ditjes en datjes = koetjes en kalfjes

= ei niin tärkeät asiat, pienet mitättömät tiedot; vrt. suomeksi: puhua niitä näitä; [lit. pikku-nämä ja pikku-ne] (tässä diminutiivi alleviivaa asioiden mitättömyyttä muuntaen ne pejoratiivisiksi); koetjes en kalfjes, [lit. pikkulehmät ja pikkuvasikat].

hij zit met een ei

= hänellä on ongelma (Belgiassa käytetty sanonta); [lit. hän istuu munan kanssa].

klappen als een ekster

= puhua paljon; [lit. kälättää kuin harakka]. (klappen = taputtaa (käsiään); paukkua, pamahtaa, poksahtaa).

de engelen schudden hun bedje uit

= sataa lunta; [lit. enkelit ravistelevat pikkupetejään].

een gat in de dag slapen

= nukkua hyvin pitkään; [lit. nukkua reikä päivään]. Vrt. ik heb nog een gaatje op donderdag = voin saada sen sopimaan torstaipäivään; [lit. minulla on vielä pikkuinen aukkonen torstaipäivässä].

zich gek zoeken naar iets

= etsiä jotakin kissojen ja koirien kanssa; [lit. etsiä itsensä hulluksi jotakin].

zijn zuurverdiende geld

= rahat, jotka on tienattu kovalla työllä; [lit. hänen happamana tienaamansa rahat] (tehden epämiellyttävää työtä). (zuur = onaangenaam = epämiellyttävä)

het kleiste kamertje

= wc; [lit. pikkuisin pikkuinen huoneheinen vainen].

alles doen wat God verboden heeft

= tehdä täsmälleen mielensä mukaan antamatta kaiken maailman normien häiritä, viitataan usein toimintaan, jotka ovat Raamatun kymmenen käskyn mukaan kiellettyjä; [lit. tehdä kaikkea Jumalan kieltämää].

leven als God in Frankrijk

= elää huoletonna, laiskana, mukavasti ja miellyttävästi, nauttien elämästä; [lit. elää kuin Jumala Ranskassa].

luisteren of het gras groeit(leik.)

= laiskotella; [lit. kuunnella kasvaako ruoho].

groen en geel zien van nijd

= olla erittäin kateellinen; [lit. nähdä vihreää ja keltaista kateudesta].

groen lachen

= ei nauraa sydämestään muiden mukana; [lit. vihreänä nauraa].

zich groen en geel ergeren

= kiukustua tulisesti; [lit. kiukustua vihreäksi ja keltaiseksi].

altijd haantje-de-voorste zijn

= olla aina suuna ja päänä ja päteä; henkilö, joka on aina kaikessa eturintamassa; [lit. olla aina Kukkonen Etumainen].

een klein hartje hebben

= olla herkkä ja helposti pelokas; [lit. olla pikkuinen sydän vainen].

iemand op het hart trappen

= loukata jotakuta syvästi; [lit. tallata jonkun sydämelle].

in hart en nieren

= henkeen ja vereen; [lit. sydämessä ja munuaisissa]; esim. en democraat in hart en nieren = demokraatti henkeen ja vereen.

een hazenhart hebben

= olla raukkamainen; olla pelokas; [lit. olla jänönsydän].

de kastanjes uit het vuur halen voor iemand

= tehdä jonkun hyväksi jotakin vaikeaa tai vaarallista, niin että toinen saa siitä suurimman hyödyn; [lit. hakea jollekulle kastanjoita tulesta].

de kat in de gordijnen jagen

= kohdella jotakuta kaltoin, provosoida jotakuta; [lit. ajaa kissa verhoihin].

de kat in het donker knijpen

= tehdä piilossa jotakin, mikä ei ole sallittua; [lit. nipistää kissaa pimeässä].

dat is geen kattenpis

= se ei ole pikkuasia, se ei ole pikkusumma; se ei ole leikkiä; [lit. se ei ole kissanpissa].

het is kermis in de hel

= näin sanotaan kun sataa ja paistaa yhtä aikaa; [lit. helvetissä on tivoli].

het klokje van gehoorzaamheid

= 1 lapsien nukkumaanmenohetki; 2 hetki, jona on jatkettava jonkin työn tai askareen tekemistä ("velvollisuus kutsuu"); [lit. kuuliaisuuden pikkuinen kellonen vainen].

de koek is op

= näin sanotaan, kun jokin mukava asia tai iloinen tapahtuma päättyy; [lit. kakku* (tai: leivonnaiset) on nyt loppu]. (koek = kakku, leivos, leivonnaiset).

iets onder de leden hebben

= tuntea ensimmäiset sairauden merkit; [lit. olla jotakin jäsenien alla].

lieverkoekjes worden niet gebakken

= näin sanotaan jollekulle (enimmäkseen lapselle), jolle tarjotaan jotakin, mutta joka tahtoisi tarjotun sijasta saada jotakin muuta; [lit. pikkuisia "mieluummin-keksejä" ei leivota].

een luizenleventje leiden

= viettää kissanpäiviä: viettää helppoa ja miellyttävää elämää niin että ei tarvitse käydä paljoakaan tai ollenkaan töissä, vaan voi itse päättää tekemisistään ja tekemättä-jättämisistään; [lit. viettää laiskan-suloista-elämäistä].

dat is er één van de melkboer

= hauskanen huomautus lapsesta, joka ei ollenkaan muistuta isäänsä; [lit. se on eräs maitomiehen (lapsista)].

de moed zinkt hem in de schoenen

= hän menetti kaiken rohkeutensa, hänellä meni sisu kaulaan; [lit. hänen rohkeutensa putosi hänen kenkiinsä]; myös: het hart zinkt hem in de schoenen = [lit. hänen sydämensä putosi hänen kenkiinsä]. Ajatellaan, että rohkeuden tulisi sijaita sydämessä.

met molentjes lopen

= olla hullu; [lit. juosta pikkuisten maamyyrästen kanssa].

met de mond vol tanden staan

= ei tiedä mitä sanoa, olla sanaton; [lit. seistä suu täynnä hampaita].

dat is mosterd na de maaltijd

= nyt on liian myöhäistä; näin sanotaan, kun apu, ratkaisu tai jokin toiminta tulee liian myöhään, tarkoittaen: en tarvitse nyt enää apua; [lit. se on sinappia aterian jälkeen].

mijn naam is haas (leik.)

= minulla ei ole asian kanssa mitään tekemistä, en tiedä siitä mitään; [lit. minun nimeni on jänis].

met zijn neus in de boter vallen

= tulla juuri oikealla hetkellä, onnenkantamoisena; myös ironisesti: tulla juuri kun jotakin epämiellyttävää tapahtuu; [lit. kaatua nenällään voihin].

een ongeluk zit in een klein hoekje

= onnettomuus voi kohdata yllättäen, ei tarvita paljoakaan että onnettomuus sattuu kohdalle; [lit. onnettomuus istuu pienessä pikkuisessa nurkkauksessa].

de oren laten hangen

= masentua; [lit. antaa korvien roikkua].

heb je het ooit zo zout gegeten?

= ilmaisu, jolla osoitetaan hämmästystä oudon tapahtuman johdosta; [lit. oletko syönyt sitä koskaan noin suolaisena?].

zo dronken als kanon

= umpikännissä; [lit. kännissä kuin kanuuna].

een goede/ slechte bui hebben

= olla hyvällä/ pahalla tuulella; [lit. olla hyvällä/ pahalla mielellä tai olla hyvä/ paha sadekuuro]; vrt. in een dronken bui = juovuspäissä; [lit. myös: juopuneessa sadekuurossa]. (bui = sadekuuro; mieliala)

je eigen boontjes doppen;

= suoriutua itse, pärjätä itse; [lit. kuoria itse pikkuiset papusensa]. (doppen = kuoria)

ik was het glad vergeten

= olin täysin unohtanut sen; [lit. olin iloisesti unohtanut sen].

zich lekker voelen

= tuntea olonsa hyväksi; [lit. tuntea olonsa herkulliseksi]. (lekker = herkullinen; hyvä, hyvänmakuinen, maukas; miellyttävä, mukava, suloinen)

zijn er nog liebhebbers?

= onko vielä halukkaita?; [lit. onko vielä rakastavia?]. (liebhebben = rakastaa; liebhebber = harrastelija)

er zit een luchtje aan

= siinä on jotakin vialla; [lit. siinä istuu pikkuinen paha hajuinen vainen]. (lucht = ilma, taivas; luchtje = haju)

naar de kelder gaan

= joutua hunningolle; joutua turmioon; [lit. mennä kellariin]. (kelder = kellari; holvi)

oren hebben naar

= mielistyä johonkin; [lit. olla korvia jollekin].

de kleuren vloeken

= värit eivät sovi yhteen; värit eivät soinnu; [lit. värit kiroilevat/ värit manaavat]. (vloeken = kiroilla, kirota; manata)

te veel hooi op zijn vork nemen

= haukata liian suuri pala; [lit. ottaa liikaa heiniä talikkoonsa].

iets op eigen houtje doen

= tehdä jotakin omin päin/ aivan itse; [lit. tehdä jotakin omasta pikkuisesta puupalasesta].

met de gebakken peren zitten

= olla jätettynä jonkinlaiseen kiipeliin; vrt. eng. to be left holding the baby; [lit. istua leivottujen/paistettujen päärynöiden kanssa].

Sananlaskuja:

Een onderrok trekt meer dan twee paarden.

= Kauneus vetää enemmän kuin härät; [lit. alushame vetää enemmän kuin kaksi hevosta].

Wees altijd schouw voor het achterste van een ezel en het voorste van en vrouw.

= naiset ovat ennalta-arvaamattomia ja vaarallisia; [lit. ole aina varovainen aasin takana ja naisen edessä].

In 't duisteren is het goed fluisteren.

= hämärässä on hyvä kuherrella; yö on salaisuuksien ystävä; suurin osa miehistä vietellään öisin; [lit. hämärässä on hyvä kuiskia].

Als men de kat op het spek bindt, wil hij er niet van vreten.

= Rakkautta ei voi pakottaa; [lit. kun kissa sidotaan silavaan, se ei halua syödä sitä].

Natuur trekt meer dan zeven paarden.

= synnynnäisiä ominaisuuksia on hyvin vaikea, ellei peräti mahdoton, muuttaa; [lit. Luonto vetää enemmän kuin seitsemän hevosta].

Die slapen onder één deken, hebben dezelfde streken.

= rakastavaisilla on usein samanlaiset luonteenpiirteet; vrt. eng. like husband, like wife; [lit. niillä, jotka nukkuvat saman peiton alla, on samat metkut].

Als een engel een duivel wordt, is hij de booste van allen.

= kun hyvä ihminen tosissaan suuttuu, hän on ilkein kaikista; [lit. kun enkelistä tulee piru, on hän kiukkuisin kaikista].

Apen bij apen en meerkatten bij meerkatten.

= me etsiydymme samanlaiseen seuraan mitä itse olemme; [lit. apinat apinoiden kanssa, mangustit mangustien kanssa].

Als de katten muizen, mauwen ze niet.

= syödessä ei pidä puhua; [lit. kun kissat hiirestävät, ne eivät mau'u].

Wat de vrouw graag mag, eet de man elke dag.

= naiset kokkaavat useimmiten sitä ruokaa, mistä he itse eniten pitävät; [lit. sitä, mistä nainen kovasti pitää, mies syö joka päivä].

Ieder kind brengt zijn lepel mee.

= jokainen lapsi on yksi syöjä lisää perheeseen; [lit. jokainen lapsi tuo mukanaan lusikan].

Als de wijn is in de man, is de wijsheid in de kan.

= kun ihminen on juonut liikaa, hän ei enää tiedä mitä hän tekee tai sanoo; [lit. kun viini on miehessä, viisaus on kannussa].

Eerst beneveld door de wijn, dan een ekster, dan een zwijn.

= kun ihminen juo liian paljon, hän ei enää tiedä, mitä hän sanoo tai tekee ja käyttäytyy lopulta hyvin säädyttömästi; [lit. Ensin humalassa viinistä, sitten harakka, sitten sika].

De wijn in het lijf, het hart in de mond.

= juopunut ihminen sanoo juopuneena asioita, joita ei selvinpäin sanoisi; [lit. kun viini ruumiissa, sydän suussa].

Sinterklaas is goed maar niet gek.

= Ei pidä mennä vaatimuksissaan ylettömyyksiin; [lit. Joulupukki on kyllä hyvänlainen, mutta ei hölmö].

Geluk en ongeluk wonen onder één dak.

= onni ja onnettomuus liittyy joka asiaan; vrt. eng. no pleasure without pain; [lit. onni ja onnettomuus asuvat saman katon alla]. Onni voi nopeasti muuttua epäonneksi, ja päinvastoin.

Men kan nooit weten hoe een koe een haas vangt.

= koskaan ei voi tietää, kuinka mahdottomasta asiasta tulee mahdollinen; [lit. Ei voi koskaan tietää, kuinka lehmä saa kiinni jäniksen]. Vrt. eng. a blind man may sometimes catch the hare.

Na lach komt ach.

= ilon jälkeen tulee suru; [lit. naurun jälkeen tulee voihkinta]. Vrt. Illalla juotiin hilpeinä kaljaa, aamulla istuttiin kalpeina hiljaa.

Erikoisia sanoja:

etentje

= päivällinen, erityinen ateria; [lit. pikkuinen syöminen vainen].

gekwebbel

= puheensorina

geluksvogel

= onnekas, [lit. hyvänonnenlintu/ onnellisuudenlintu].

grotemensenboek

= aikuistenkirja, [lit. isojenihmistenkirja].

hapje

= suupala; [lit. pikkuinen suupalanen vainen]; (Käytetään myös ääntä kuvaavana, esim. strutsin kohdalla, kun se yrittää tarttua nokallaan jostakin). (happen = ottaa suupala, happig = innokas)

Hemeltjelief!

= Hyvänen aika!; [lit. Rakas pikku taivahainen vainen!] (Hemeltje+lief = lit. pikkuinen taivahainen + rakas); Huudetaan hämmästyksestä tai kauhistuksesta.

lekkerbek

= herkkusuu; [lit. herkkunokka].

lolletje = pleziertje

= mielihyvää tuottava asia/ tekeminen

prietpraat

= joutava, turha puhe

babbeltje

= juttelu; [lit. pikkuinen juttelu vainen/ söpöinen lepertely]; (babbelen = jutella, rupatella; jokeltaa; leperrellä)

bemoieziek

= toisten asioihin puuttumiseen taipuvainen; [lit. sekaantumisenkipeä, huolehtimisenkipeä]. (zich bemoeien = huolehtia jotakin; sekaantua johonkin)

bibs

= pakarat, takapuoli

dooddoener

= mitäänsanomaton peruste; turha lause, tyhjä fraasi; [lit. kuolleeksi tekevä].

kruidje-roer-mij-niet

= mimosa (kasv.); äksy, helposti/ herkästi suuttuva henkilö; [lit. pikkuinen rohto* vainen-älä-minuun-koske]; (* kruid = mauste, yrtti, rohto)

kwakkelweer

= epävakainen sää

luilekkerland

= laiskurila; [lit. ~laiskan-herkullinen-maa].

visserslatijn

= kalajuttu; [lit. kalastajanlatina].

verlanglijst

= lista halutuista lahjoista; [lit. kaipuulista], esim. joulupukille; dat staat bovenaan mijn verlanglijstje; [lit. se on kaipuulistasessani ylinnä].

wijsneus

= kaikkitietäväinen; [lit. viisasnenä], vrt. eng. wiseass [lit. viisasperse].

9. Afrikaans

aksie-satisfaksie-fliek

= toiminta-filmi; [lit. toiminta-tyydytys-filmi].

diefliefde

= salasuhde; [lit. varasrakkaus].

flinkdrink

= alkoholijuoma; [lit. eloisa-juoma]; (flink = energinen; eloisa, ripeä, terhakka; voimakas)

grapsap

= alkoholijuoma; [lit. hauskuusmehu]; (grap = vitsi, hauskuus, pila; sap = mehu)

hy het donkiemelk gedrink

= jälkeenjäänyt ihminen; [lit. hän on juonut aasinmaitoa].

=hy is ´n kaviaarkanarie

= röyhkeä ihminen; [lit. hän on kaviaarikanarialintu].

krokodilbril

= rintaliivit; [lit. krokotiilinsilmälasit].

Kaatjie Kekkelbek

= kova rupattelemaan; juoruämmä; [lit. Katjuska Kotkonokka]; (kekkel = kaakatus, kotkotus, käkätys; bek = nokka)

krokodilsop

= rommikola; [lit. krokotiilikeitto].

jy moet katvoet maak

= varovainen; [lit. sinun on käveltävä kissankäpälin].

go-go-juice

= bensiini; [lit. menomehu].

koukoukoffie

= kaakao

pompommeisie

= cheerleader; [lit. pompomtyttö].

die plesierknoppie/ hallelujapielietjie/ skreeuknoppie

= klitoris; [lit. mielihyvänappinen/ halleluja-pikkuihonen/ kiljumanappinen].

saadsokkie

= kondomi; [lit. siemensukkanen].

melktandjiesspeelgroep

= leikkikoulu; [lit. maitohampahaisleikkiryhmä].

´n kuber-knippie maak

= harrastaa virtuaaliseksiä

wegkomkans

= päiväretki; [lit. ulospääsymahdollisuus].

kloosterkoekie

= hyveellinen tyttö; [lit. luostarikakkunen].

pampoenkop

= typerys; [lit. kurpitsapää].

goddelosemenseweer

= ukkosilma; [lit. jumalattoman-ihmisen-sää].

Gesondheid in die rondheid, en al die mooi meisies in die blomtyd! (juomavärssy)

= [lit. Terveyttä yltäkylläisyyteen asti, ja kaikkia kauniita kukkeimmillaan olevia tyttöjä!].

bergspinasie

= huumeet; [lit. vuoripinaatti].

kwakkertjie/ skreeuertjie

= pikkuinen ankka; [lit. vaakkunen/ pikkuinen kiljukaula].

hygroman

= eroottinen kirja; [lit. huohotusromaani]. (hyg = huohotus) ☺

help-my-krap

= eroottinen kaipaus; [lit. auta-kutinaani]; (krap myös: rapu). ☺

Ons sal wip-wip inkom.

= pistäytyä; Pistäydymme.

Dit gaan baie wurg-wurg.

= erityisen vaikeata; [lit. se sujuu hyvin vaivalloisesti].

Die duiwevoëls vlieg klap-klap.

= Kyyhkyset räpyttelevät.

Sy het dit puf-puf gedoen

= Hän on ponnistellut; [lit. hän on tehnyt puf-puffit]; vrt. Puff sveitsinsaksassa merkitsee: stressiä; epäjärjestystä, paljoa työtä.

Jy moet jakkalsoor gooi.

= Kuuntele tarkkaan!; [lit. sinun pitää heittää shakaalinkorva].

kerkhofblomme hê

= olla harmaita hiuksia; [lit. jollakulla on hautausmaankukkia].

suikerbekvoëltjie

= kolibri; [lit. sokerinokkalintunen].

Hy zit nou in diep kak.

= Hän on nyt pahoissa vaikeuksissa; [lit. hän istuu nyt syvällä paskassa].

Ek het smaak vir jou.

= Rakastan sinua; [lit. minulla on makua/tykkäämistä sinua kohtaan].

woepsi-worsie-porsie

= eräs valmisruoka; (worsie = pikkuinen makkara vainen)

sy hare is seer

= krapula; [lit. hänen hiuksensa ovat arkoina].

woefietuiste

= kenneli; [lit. pikkuvuffenpikkukotinen].

Praat jy van ´n engeltje en jy hoor sy vlerke klap.

= Siinä paha mistä mainitaan; [lit. kun puhut pikkuenkelistä, kuulet sen siipien lepattavan].

oorwippertjie

= pikainen pistäytyminen; [lit. korvienpikkuheilutus vainen].

liplekkerkos

= maukas ruoka; [lit. huuliherkkuruoka].

laatlammetjie

= nuorin lapsi; [lit. myöhäinen pikkuinen lampahainen].

hinkiepinkie gaan

= kävellä ontuen; (hink = ontua)

hy is ´n hemelbesem

= hän on hujoppi; [lit. hän on taivaanluuta]. "broom able to sweep heaven"

hy kan nie amen sê nie

= hän on pitkäveteinen; [lit. hän ei pysty sanomaan aamenta].

hartlam/ witbroodjie

= kulta; suosikki; [lit. sydämenlammas/ pikkuinen vehnänen].

Hy het dooie bloed in hom.

= Hän on laiskuri; [lit. hänessä on kuollutta verta].

Eva met die rooi sportmotor

= Evalla on kuukautiset; [lit. Eeva punaisella sporttimoottorilla].

kleinbobbejaankomkommer

= meloni; [lit. pikkupaviaaninkurkku]. (bobbejaan = paviaani/ apina)

hy eet met sy Adamsvurk

= hän syö käsin; [lit. hän syö aataminhaarukallaan].

pamperlangpraatjies verkoop

= yrittää päästä jonkun suosioon lepertelemällä; imarrella; [lit. myydä lepertelyitä]. (pamperlangpraatjies = lepertelyt; liehittelevät imartelut)

van stukkie tot brokkie

= tarkka, täsmällinen, yksityiskohtainen; [lit. pikkuisesta palasesta pikkuiseen palaseen].

miere in jou kastrol hê

= hermostunut; [lit. olla muurahaisia kattilassasi].

fluisterbroekie

= sukkahousut; [lit. kuiskimahousut] (fluister = kuiskata; broekie = housut)

koekiedoekie

= alushousut; sukkahousut; [lit. piparinriepu]; (koek = kakku; vittu (alat., vrt. suomen piirakka, pipari))

grootvoetbees

= elefantti; [lit. isojalkapeto].

wors in ´n hondehok soek

= tehdä turhaa työtä; [lit. etsiä makkaraa koirankopista].

die jakkalsweer

= epävakainen sää; [lit. shakaalinsää].

Sy het ´n bossiekop.

= Hänellä on kampaamaton tukka; [lit. hänellä on pikkupensaspää].

Dis net die oortjies van die seekoei.

= Se on vain jäävuoren huippu; [lit. se on vain virtahevon pikkukorvaset].

Jakkals trou met wolf se vrou.

= Sataa ja paistaa yhtä aikaa; [lit. shakaalit menevät naimisiin suden puolison kanssa].

Een leuen in nood is so goed soos ´n stukkie brood.

= hätävalheesta; [lit. Valhe hädässä on yhtä hyvä kuin pikkuinen palanen leipää].

Sy is ´n kloosterkoekie.

= Hän on viaton tyttö; [lit. Hän on luostarikeksi].

Hy is langtand.

= Hän on haluton; [lit. hän on pitkähammas].

van-niks-nie-bang-skip

= sotalaiva; [lit. ei-mitään-pelkäävä-laiva].

mooimaakgoed

= meikki; [lit. kauniiksi-tekevä-tavara].

deur die groenoog bekyk

= tarkastella optimistisesti; [lit. katsoa vihreiden silmien kautta].

kombom

= orgasmi

hyg-halleluja

= orgasmi; [lit. läähä-halleluja].

hêppylepsie

= orgasmi

klomppomp

= orgiat; [lit. ryhmäpumppaus].

groepswoeps

= orgiat

been-af wees

= olla rakastunut; [lit. olla jalka irti].

bokkie

= kulta; suosikki; [lit. urosvuohi].

Hy kan die brood dik smeer.

= Hän saattaa liioitella; [lit. hän voi voidella leivän paksulti]. Vrt. tanskan kielessä: smøre tykt på = liioitella vahvasti; [lit. voidella paksulti].

Hy het dit rommel-tjommel gedoen.

= hän on toiminut hätiköiden; [lit. hän on tehnyt roskaa-moskaa]. (rommel = roska)

sielmekênieker

= psykiatri; [lit. sielumekaanikko]. (siel = sielu, mieli, henki).

my slaaplam

= rakas; [lit. minun unilampaani].

lawaaiwater

= vahva juoma, alkoholia sisältävä; [lit. meluvesi].

sonder om te kwik of te kwak

= äänettömästi; [lit. vaakkumatta/ lit. ilman vaakun vaakkua].

trolly-dolly/ koffiemoffie

= lentoemäntä

katvoet gaan

= hiirenhiljaa; [lit. kulkea kissan käpälin].

gly-gly inkom

= tulla salaa sisään; [lit. liukua sisään].

Kaatjie Langnek lief hê

= olla juomahaluinen; [lit. rakastaa Katjuska Pitkäkaulaa].

alle oseane probeer leeg

= olla kovasti viinan perään; [lit. yrittää tyhjentää kaikki valtameret].

koop-en-loop-kos

= take away -ruoka; [lit. osta-ja-kävele-ruoka].

idiootkassie

= televisio; [lit. pikkuinen idioottilaatikkoinen vainen].

Hy en die leeu is nou deurmekaar.

= Hän on kännissä; [lit. hän ja leijona ovat nyt yhteensulautuneet].

te lank aan die jakkals se stert het gesuig

= olla kännissä; [lit. olla imenyt liian kauan shakaalin häntää].

´n sit-sit sofa

= kahdenistuttava sohva; [lit. istu-istu-sohva].

Het jy katte begrawe?

= Sinulla on likaiset kynnenaluset; [lit. Oletko haudannut kissan?].

die lugbewoners (monikko)

= lentävät hyönteiset; [lit. ilmanasukit]. Vrt. lugbewoner (yksikkö) = kummitus; [lit. ilmanasukki].

Hy se bene begin rooi te word.

= Hän alkaa kiinnostua tytöistä; [lit. hänen jalkansa alkavat muuttua punaisiksi]; Idiomin alkuperä: kiihtyneenä/ kiihottuneena urosstrutsin räpylät muuttuvat punaisiksi.

Hy sluk sy kos om dit later te kou.

= Hän on hätäinen ihminen; [lit. hän nielee ruokansa pureskellakseen sen myöhemmin].

van ´n skilpad vere probeer pluk

= haluta tehdä mahdottomia; [lit. yrittää kyniä kilpikonnasta höyhenet].

My hart roer vir jou soos ´n skaaplammetjie sy stertjie.

= Rakastan sinua; [lit. ~Sydämeni vipattaa sinulle niin kuin pikkuinen lampaankaritsainen vipattaa pikkuruista häntäänsä].

lyk asof die katte jou kos afgeneem het

= olla lyöty, masennuksissa; [lit. näyttää siltä kuin kissa olisi ottanut ruokasi].

Hy drink Adamsbier.

= hän juo vettä; [lit. hän juo aataminolutta].

Sy pap het koud geword.

= Hän on heittänyt veivinsä; [lit. hänen puuronsa on kylmennyt].

Hy is nou soos gekookte komkommer.

= Hän on heittänyt veivinsä; [lit. hän on nyt kuin keitetty kurkku].

pajamakameel

= seepra; [lit. pyjamakameli].

Jy sal te laat vir jou eie begrafnis wees.

= Olet hyvin hidas; [lit. tulet myöhästymään omista hautajaisistasikin].

Die brood begin rys.

= Raskaus alkaa näkyä; [lit. leipä alkaa kohota].

die wit olifant wees

= olla perheen musta lammas; [lit. olla valkoinen elefantti].

Hy laat die aap uit die mou.

= Hän möläyttää salaisuuden; [lit. hän päästää apinan ulos hihastaan].

Ou bokke hou van jong blare.

= Vanha mies on mieltynyt nuoriin tyttöihin; [lit. vanha pukki pitää nuorista lehdistä].

Hy het geld soos bossies.

= Hänellä on rahaa kuin roskaa; [lit. hänellä on rahaa kuin pikkuisia puskasia].

Jou brood aan albei kante gebotter hê.

= Sinä olet saanut enemmän kuin mitä ansaitset; [lit. ~leipäsi on voideltu molemmin puolin]. Vrt. tanskankielinen sanonta: 'Man kan ikke være for god ved det kære brød', sagde manden, han bredte smør på begge sider af skiven. = 'Ei rakkaalle leipäkannikalle voi olla liian hyvä', sano äijä ko leipäsensä molemmin puolin voiteli.

die broodwinner

= perheestä huolehtiva; henkilö, joka tienaa; [lit. leivänvoittaja].

die draak steek

= pilkata jotakuta; [lit. pistää lohikäärmettä].

´n Geldwolf

= rahanahne; [lit. rahasusi].

Gifappeltjie

= myrkyllinen ihminen, pahansisuinen; [lit. pikkuinen/söpöinen myrkkyomenainen].

´n Grompot

= kaikesta valittava, kaikkeen tyytymätön; [lit. marmatuspata].

die hasepad kies

= paeta; [lit. valita jänönpolku]; vrt. lähteä käpälämäkeen.

´n tweestert-jakkals

= tekopyhä; [lit. kaksihäntäinen shakaali].

Hy dink hy is kaas.

= Hän ajattelee liikoja itsestään; [lit. hän ajattelee olevansa juusto]; Myös pitkä muoto: Hy dink hy's kaas(en dan is hy nog nie eens dikmelk nie). = [lit.hän ajattelee olevansa juusto, (mutta hän ei ole vielä edes rasvainen maito)].

Die kalf is in die put.

= Ongelma on ratkaistava viipymättä; [lit. vasikka on kaivossa].

Kyk die kat eers uit die boom.

= Odota ensin, kuinka asiat kehittyvät, ennen kuin ryhdyt toimimaan; [lit. odota ensin kissa alas puusta].

Jy het die kat aan die stert beet.

= Sinulla ei ole hajuakaan siitä, mitä on tekeillä; et tiedä mitään; teet asian aivan väärin; [lit. olet tarttunut kissaa hännästä].

jou kop in ´n bynes steek

= etsit vaikeuksia; [lit. pistät pääsi ampiaispesään].

´n kop vol muisneste

= olla ajatuksissaan, koska ajattelee jatkuvasti rakastettuaan; [lit. pää täynnä hiirenpesiä].

Hulle is kop in een mus.

= He ovat samassa juonessa; [lit. heidän päänsä ovat saman myssyn alla].

Sy sit op sy kop.

= Hän on niska päällä; [lit. hän istuu hänen päänsä päällä].

Sy praat my ore van my kop af.

= Hän puhuu kuin papupata; [lit. hän puhuu minulta korvat irti].

Dit is pannekoekweer.

= On sadeilma; [lit. on pannukakkusää].

Ek kan slange vang.

= Olen hyvin katala; [lit. pystyn pyydystämään käärmeitä].

Hy is in die sop.

= Hän on vaikeuksissa; [lit. hän on keitossa].

´n sak sout saam met iemand opeet

= on oltava tekemisissä pitkään jonkun kanssa voidakseen tuntea hänen todellinen luonteensa; [lit. syödä säkillinen suolaa jonkun kanssa]. Suolasäkki kestää kovin pitkään, suolaa kun kuluu niin pienoisia määriä kerralla.

die witbroodjie in die gesin

= perheen lempilapsi; [lit. perheen vehnänen].

Ek weet soveel daarvan soos ´n kat van saffraan.

= en tunne asiaa yhtään; [lit. tiedän siitä yhtä paljon kuin kissa sahramista].

Die kool is die sous nie werd nie.

= jokin ei ole vaivan tai kovan työn arvoista; [lit. kaali ei ole kastikkeen arvoista].

Dit was mosterd na die maal.

= Se oli liian myöhäistä, siitä ei ollut apua; [lit. se oli sinappia aterian jälkeen].

Dis net die oortjies van die seekoei.

= Me tiedämme vain pienen murto-osan asioiden todellisesta laidasta; [lit. se on vain virtahevon pikkuiset korvaset]. Virtahevoista näkyy pinnalle vain niiden pikkuiset korvaset, kun ne ovat sukelluksissa, siten emme voi tietää, kuinka iso virtahevonroikale siellä lymyilee, heh! ☺

Hy kry die aapstuipe.

= Hän on suunniltaan raivosta; [lit. hän saa apinakohtauksen].

harde bene kou

= kärsiä vastoinkäymisistä; [lit. kaluta kovia luita].

met ´n bek vol tande

= sanomatta sanaakaan; [lit. suu täynnä hampaita].

Ander mense se boeke (briewe) is duister om te lees.

= On vaikea ymmärtää toisen ihmisen ongelmia; Me emme voi koskaan tietää, millaisia vaikeuksia toisella on tai kuinka toisen asiat ovat; Vain se joka pitää kenkää, tietää mistä se puristaa; [lit. toisen ihmisen kirjaa (kirjeitä) on hämärä lukea]. Vrt. Helppo se on toisen perseellä tuleen istua. Toisen elämä on kuin suljettu kirja, ts. ei voi koskaan tietää, kuinka toisella menee esim. taloudellisesti, emotionaalisesti, sosiaalisesti tmv.

met die neus in die botter val

= olla kaikki onni puolellaan; [lit. pudota/ kompastua nenä edellä voihin]; myös ironisesti: Sanotaan, kun kaikki menee mönkään.

weet waar Dawid die wortels graaf

= tietää mistä on kyse; olla asioiden tasalla eikä antaa helposti naruttaa itseään; [lit. tietää mihin Dawid kaivoi porkkanat].

doodgoed

= hyvin ystävällinen ja rehti; vähän liiankin hyvänlainen; [lit. kuolemanhyvä].

eksie-perfeksie

= täydellinen, hyvin yksityiskohtainen

geneesheer

= lääkäri; [lit. parantama-herra].

kameelperd

=kirahvi; [lit. kamelihevonen].

tjop-tjop

= nopsasti

in die hartje van die winter

= keskitalvella; [lit. talven pikkuisessa sydämessä vainen].

Jakkals prys sy eie stert.

= kehua itseään, leuhkia; [lit. shakaalit ylistävät omaa häntäänsä].

met Jan Tuisbly se karretjie

= täytyä jäädä kotiin; [lit. Jan Tuisblyn pikkuisessa autossa] (Tuisbly = "kotiin-jääminen")

Hy is nie onder ´n kalkoen uitgebroei.

= Hän ei ole niin kokematon tai tyhmä miltä vaikuttaa; [lit. häntä ei ole haudottu kalkkunan alla].

die wysheid in die kan

= juopunut; [lit. viisaus kannussa].

kanniedood

= mahdoton tuhota, vrt. eng. diehard; hy is ´n regte kanniedood = hän on sitkeä kuin piru; hän on Piru mieheksi; kan-nie-dood = "can-not-die"; kanniedood-sanaa käytetään myös kasveista, jotka kestävät hyvin äärioloja, kuten äärimmäistä kuivuutta.

kanniedood-liefde

= kuolematon rakkaus; rakkaus jota on mahdoton tuhota; [lit ei-voi-kuolla-rakkaus]

kiepiemielies

= popcorn

harde koejawel

= kova luu (ihmisestä); [lit. kova guava].

kopkrapper

= aivopähkinä; [lit. päänraapija]. (vrt. eng. brainteaser)

mooiweersvriend

= ystävä, joka auttaa vain myötätuulessa; [lit. kauniinsäänystävä].

na vrolikheid kom olikheid

= itku pitkästä ilosta; [lit. ilon jälkeen tulee poru].

piepjong

= hyvin nuori; [lit. piipittävännuori].

sjokkie

= suklaa

skorriemorrie

= alhaiso; huonomainen ihminen; häirikkö, pohjasakka

Van nuuskierigheid is die tronk vol.

= saa ongelmia, kun nuuskii toisten asioita; [lit. uteliaisuuden vuoksi vankila on täynnä]; Vrt. eng. curiosity killed the cat.

voetjie-voetjie

= hitaasti, varovasti; [lit. pikkuisin jalkahaisin-jalkahaisin].

Jy kan dit vir die bobbejane vertel.

= En usko; [lit. Voit kertoa tämän paviaanille].

Bitter in die mond maak die hart gesond.

= toisinaan luonteen kehittymiseksi on hyvä kuulla vähemmän mairittelevia sanoja; lääke voi maistua pahalta, mutta sen vaikutukset ovat hyviä; epämukavien asioiden sietäminen tekee ihmisestä vahvemman; [lit. kitkerä suussa tekee sydämen terveeksi]. Voitaneen käyttää niin konkreettisesti kuin kuvaannollisesti. Esimerkiksi kun lapsi protestoi lääkkeen ottamista vastaan, voitaneen sanoa näin.

Hy sterf duisend dode.

= Hän on niin peloissaan, että voisi kuolla; [lit. hän kuolee tuhat kuolemaa].

Donkerwerk is konkelwerk.

= Hämärämiehet työskentelevät pimeässä; (donkerwerk = pimeässä työskentely; konkelen = juonitella; konkelwerk = juonittelu).

n Mens moet nooit sê: "Fonteintjie ek sal nie weer by jou drink nie."

= ihminen ei voi koskaan tietää, kenen palveluksia hän vielä tarvitsee; pitää tarkkaan miettiä, mitkä sillat takanaan polttaa; [lit. Ihmisen ei pidä koskaan sanoa: "Pikkuinen lähde, en aio juoda sinusta enää koskaan."].

jou pen in gal doop

= kirjoittaa kitkerästi, [lit. kastaa kynä(nsä) sappeen].

Al te goed is buurmans gek.

= hullun eväät ensin syödään; kesystä linnusta kaikki höyhenet kynitään: kun ihminen on liian kiltti, toiset käyttävät häntä sumeilematta hyväksi. [lit. Liian kiltti on naapurin hölmö].

Geld wat stom is, maak reg wat krom is.

= Rahalla pääsee pitkälle; [lit. Raha, joka on mykkä, muuttaa suoraksi käyrän].

Ek is so oud soos my hande, maar nie soos my tande nie.

= sanotaan leikillään, kun joku tahtoo saada tietää, kuinka vanha toinen on, ja toinen puolestaan tahtoo välttää kysymyksen; [lit. Olen yhtä vanha kuin käteni, mutta en niin vanha kuin hampaani].

Die kalf is verdrink.

= Asialle ei voi tehdä enää yhtään mitään; [lit. vasikka on hukkunut].

'n Koei kan moontlik 'n haas vang.

= koskaan ei voi olla varma siitä mikä on mahdollista; outoja asioita tapahtuu, maailmassa, [lit. lehmä voi mahdollisesti saada kiinni jäniksen].

land en sand aanmekaar praat

= puhua taukoamatta ummet ja lammet; [lit. puhua maa ja hiekka yhteen].

As die muis dik is, is die koring bitter.

= Kun olet kylläinen, ruoka ei maistu enää herkulliselta; [lit. kun hiiri on lihava, vehnä maistuu kitkerältä].

Klein muisies het groot ore.

= Lapset kuuntelevat korva tarkkana (on varottava, mitä puhuu lasten kuullen); [lit. pikkuruisilla hiirulaisilla on suuret korvat].

die inwendige mens versterk

= syödä; [lit. voimistaa sisäistä ihmistä].

Hy maak 'n skoorsteen van sy mond.

= Hän polttaa paljon; [lit. hän tekee suustaan savupiipun].

murg in jou pype hê

= olla voimakas ja tarmokas; [lit. olla voimaa lahkeessasi].

Jy kan mielies in sy ore plant.

= Hänen korvansa ovat likaiset; [lit. hän voi istuttaa maissia korviinsa].

...gaan 'n uiltjie knip

= mennä pikkuisen tuutimaan; [lit. mennä nipistämään pikkuista pöllöä].

wors in 'n hondestal soek

= etsiä turhaan jotakin paikasta, josta sitä kyllä ei löydä; [lit. etsiä makkaraa koirankopista].

maak vir wolf skaapwagter

= antaa vastuu epäluotettavalle henkilölle; [lit. tehdä sudesta lammaspaimen].

Dit weet die aap se stert.

= Jokainen sen tietää, se on itsestään selvä totuus; [lit. sen tietää apinan häntä].

Iemand is 'n aap.

= tyhmä; [lit. joku on apina].

nie op een been(tjie) kan staan nie

= olla humalassa; [lit. ei kyetä seisomaan yhdellä jalkahaisella].

ou bene kou

= puhua ikävistä asioista, jotka ovat sattuneet jo kauan sitten ja jotka ovat jo ohi; tonkia vanhoja juttuja; [lit. kaluta vanhoja luita].

Hy het al baie harde (ou) bene gekou.

= Hän on kärsinyt jo monia vastoinkäymisiä; [lit. hän on jo paljon kovia (vanhoja) luita kalunnut].

bittereinder

= ihminen, joka on kestänyt vastoinkäymisen sen katkeraan loppuun asti: [lit. katkeraloppulainen].

Jy is 'n mooi bobbejaan!

= En usko!; [lit. olet komea paviaani!]

bobbejaanhartseer

= krokotiilinkyyneleet; [lit. paviaanin(sydän)suru].

Die botter het alleen geslaap.

= sanotaan, kun voi on hyvin kovaa; [lit. voi on jo nukahtanut].

so maklik soos botter en brood

= hyvin helppoa; [lit. yhtä helppoa kuin voi ja leipä].

botterkop

= idiootti; [lit. voipää].

Die koei het in die brand geloop.

= meillä ei ole tarjota maitoa kahviin; [lit. lehmä on juossut tulipaloon]; Sanotaan, kun jollakulla ei ole antaa maitoa kahviin, ja sen vuoksi hän antaa kahvin mustana.

Iemand is 'n buffel.

= Sanotaan huonotapaisesta, röyhkeästä ihmisestä; [lit. joku on puhveli].

buikvol wees van iets

= saada jostakin tarpeekseen; [lit. olla maha täynnä jotakin].

Daar kom dadels van.

= Sitä ei tule yhtään mitään; Se ei tapahdu; [lit. siitä tulee taateleita].

Dit is sommer dronkstories.

= se on höpönlöpöä; [lit. se on pelkkää kännitarinaa].

tussen Farao en die Rooi-See

= joutua valitsemaan kahden pahan väliltä; [lit. Faaraon ja Punaisen meren välissä]; vrt. eng. Between the devil and the deep blue sea.

agter geld soos die duiwel agter 'n siel

= olla hyvin rahanahne; [lit. olla rahan perään kuin paholainen sielun perään].

Ek is nie so groen, dat 'n koei my sal vreet nie.

= En ole niin tyhmä kuin luulet/ en ole tässä niin vihreä kuin miltä näytän; [lit. en ole niin vihreä, että lehmä minut söisi].

'n Haan(tjie)

= riidanhaluinen tyyppi; [lit. Pikkuinen kukkonen].

Iemand het nie 'n bang haar op sy kop nie.

= Joku on hyvin urhea; [lit. jollakulla ei ole yhtäkään pelokasta hiusta päässään]. Vrt. tanskan bange = pelokas, arka

As jy 'n huis bou na elkeen se raad, is hy krom.

= Jos ihminen yrittää miellyttää kaikkia, hän joutuu ongelmiin; Jos kaikkien neuvoja kuuntelisi, mitään ei saisi läpivietyä; [lit. jos rakennat talon noudattaen jokaisen neuvoja, siitä tulee kaareva].

Husse met lang ore!

= käytetään vastauksena uteliaaseen kysymykseen (ennen kaikkea lapsille), kun ei haluta vastata; [lit. Hus siitä, pitkine korvinesi!]; husse met lang ore käännetty myös: Curiosity killed the cat.

As die kat vol is, smaak die muis bitter.

= Kun ihminen on syönyt tarpeeksi, ruoka ei maistu enää herkulliselta; [lit. kun kissa on täynnä, hiiri maistuu kitkerältä]. Vrt. Ei makeaa mahan täydeltä.

'n lawaai van die ander wêreld

= erityisen suuri meteli; [lit. meteli toisesta maailmasta]; vrt. eng. a noise to rouse the dead.

mooiweer speel met iemand

= olla hyvin ystävällinen jotakuta kohtaan, etenkin jos se hyödyttää jollain tavalla; [lit. leikkiä hyvää säätä jonkun kanssa].

mooipraatjies met iemand hê

= olla hyvin ystävällinen jotakuta kohtaan, koska haluaa tältä jotakin; [lit. jutella mukavaisia pikkujuttusia* jonkun kanssa]. (*käytännössä: imarrella; mooipraatje = [lit. kivasöpöpikkupuhe])

As die pap dik is, brand dit aan.

= Kun ihminen on paljon jonkun kanssa tekemisissä, hän alkaa halveksia tätä; [lit. kun puuro on paksua, se palaa pohjaan]; Vrt. eng. Familiarity breeds contempt.

van die hele sous niks weet nie

= ei tietää jostain asiasta yhtään mitään; olla kerrassaan tietämätön jostakin; [lit. ei tietää mitään koko kastikkeesta].

iemand het tiermelk gedrink

= joku on juopunut; [lit. joku on juonut tiikerinmaitoa].

tjoepstil

= aivan hissukseen; hiirenhiljaa.

O tranendal!

= Voi kuinka surullista! (tranendal = murheenlaakso)

Is daar 'n voëltjie onder jou hoed?

= Sanotaan jollekulle, joka pitää lakkia päässä sisällä: Mikset riisu lakkiasi?; [lit. Onko myssysi alla pikkuinen lintunen vainen?]

so vry soos 'n voëltjie op 'n takkie

= vapaa kuin taivaanlintu; [lit. yhtä vapaa kuin pikkuinen lintunen vainen pikkuisella oksalla vainen].

voetjie-voetjie speel

= astua vaivihkaa toisen jalalle saadakseen toisen huomion (etenkin rakastuneista); pelata jalkapeliä pöydän alla; [lit. pelata jalkahaista-jalkahaista].

Hoe kaler die jakkals, hoe groter die stert.

= ne, joilla on vähiten, kehuskelevat eniten; [lit. Mitä kaljumpi shakaali, sitä tuuheampi häntä].

'n aap in die mou voer

= olla kolttoset mielessä; [lit. syöttää apinaa hihassaan].

Jy krap met ´n kort stokkie aan 'n groot leeu se bal.

= etsiä ongelmia, koettaa onneaan; [lit. rapsutat suuren leijonan palleja lyhyellä tikulla].

so skaars soos 'n tweedehandse doodskis

= jokin hyvin harvinainen; [lit. yhtä harvinainen kuin käytetty ruumisarkku].

'n man van twaalf ambagte en dertien ongelukke

= mies, jolla on rohkeutta yrittää tehdä kaikenlaista, mutta joka epäonnistuu kaikessa, mihin ryhtyy; [lit. kahdentoista ammatin ja kolmentoista onnettomuuden mies].

net 'n appel en ei vir iets betaal

= ostaa jotakin hyvin halvalla; [lit. maksaa vain omena ja muna jostakin].

Wie sal die kat die bel aanbind?

= Kuka rohkenee tehdä tämän vaarallisen homman?; [lit. Kuka kiinnittää kissaan kellon?].

(Meisies is) nie handvol nie, maar landvol.

= On paljosta valita (naisista); [lit. Naisia ei ole kourallista, vaan maa täynnänsä].

dieselfde poeding met 'n ander sous

= sama asia eri muodossa; [lit. sama vanukas toisella kastikkeella].

iemand met twee regterhande

= joku, joka on taitava käsistään; [lit. joku, jolla on kaksi oikeaa kättä].

stiefmoederlik behandel

= kohdella huonosti; [lit. kohdella äitipuolimaisesti].

10. Sveitsinsaksa

Sanoja & idiomeja:

Das isch kais Honigschläkkä.

= se on vaikeaa; [lit. se ei ole hunajanlipaisu].

es Affeschwein haa

= olla suuri onni; [lit. olla apinanonni; olla apinasika].

er hät z chuurzi Èèrm zum Schaffe

= hän ei työskentele mielellään; [lit. hänellä on liian lyhyet kädet työskentelyyn].

s'hinterletscht

= viimeinen asia (= viimeinen mahdollinen asia/ pahin asia); [lit. viimeisen-takana].

Schikki-Mikki

= tyylikäs/ hienostunut persoona

Sii haltet zäme wiä Päch und Schwefel

= he ovat erottamattomat ystävät; [lit. he pysyvät yhdessä kuin piki ja rikki].

än Chazzaschprung

= kivenheiton päässä/ muutaman korttelin päässä; [lit.kissanhyppäyksen päässä].

wiä äs Lama

= hyvin hidas; [lit. kuin laama].

Bisch vom Aff pisse?

= Oletko tullut hulluksi?; [lit. Oletko apinan purema?].

Biberi

= pelko; ich ha de Biberi = pelkään.

bigoscht

= jumalattoman; todella; [lit. Jumalan kautta; "Jumalan nimeen"]; vrt. Sa: bei Gott; das isch bigoscht nöd tüür = no se ei ole jumalattoman kallis; Vrt. Suomen kielessä tosiaan puhutaan ikään kuin päinvastoin: jumalattoman kalliista.

birebitzeli

= pikkiriikkisen

bittibätti

= ole kiltti, [lit. ole kiltti - ole kiltti]; bittibätti mache = kerjätä, pyytää hartaasti.

er isch blau

= hän on kännissä; [lit. hän on sininen]. (blau = sininen)

dur ä rosaroti Brüla gsee

= olla naiivi tai ylen optimisti; [lit. nähdä ruusunpunaisten silmälasien läpi].

Büsi

= kisu; myös: Büüssi, Büüsseli

Chätschgumi

= purukumi

Du verzellsch wider en Chèès!

= kerrot jälleen höpönlöpöjuttuja; [lit. kerrot taas juustoa! ]; Son en Chèès! = Mitä mielettömyyttä!; [lit. Mitä juustoa!/ Mitä mielettömyyttä!]. (Chèès = 1 juusto; 2 hölynpöly, typeryys, tyhmyys, mielettömyys)

Chegelischuel

= päiväkoti

Er isch bigoscht käs Chileliecht!

= Hän ei ole mikään ruudinkeksijä; [lit. hän ei Herran nimessä ole mikään kirkonvalo]. (Chileliecht = kirkonvalo)

Häts der uf d Chappe gschnejt?

= oletko pettynyt?; [lit. Onko hattusi päälle satanut lunta?].

Du bisch doch en Chlämmerlisack!

= Olet mahdoton ihminen; [lit. Olet oikein pyykkipoikapussi!]. (Chlämmerlisack = pyykkipoikasäkki)

Chuchichäschtli

= keittiökaappinen

Gisch em en Chuss uf de Buuch! (leik.)

= Tervehdi häntä; [lit. Anna hänelle suukko vatsalle!]. (Chuss = suukko)

Chlupf

= pelästys, säikähdys

Chlöpfmoscht

= samppanja

chrouschpelig

= rapea; vrt. sa: knusprig.

Chrousimousi

=sekasotku, vrt. sa: krimskrams.

Chutzemischt

= tyhmä höpötys

Dinggelääri/ Ginggelääri

= 1) arvoton asia/tavara; 2) pikkuasia, tai jokin jonka nimi on unohtunut, ei tule mieleen

drötschgele

= matkata hitaasti ja mukavasti

fänschterle

= vierailla öisin tytön luona ikkunan kautta; "ikkunoida" (Fänschter = ikkuna)

Fazenettli

= pieni, elegantti nenäliina

früntli und frööli mit jedem Lööli

= olla ystävällinen ja iloinen jokaiselle; osoittaa ymmärtäväisyyttä jokaista kohtaan [lit. ystävällinen ja iloinen jokaiselle hölmölle] (früntli = ystävällinen; frööli = iloinen; Lööli = hölmö)

Das isch de füdliblutt Waansinn!

= Tämä on suurenmoista; [lit. se on alastonta hulluutta!]. (füdliblutt = ilman rihmankiertämää, ilkialastoinna)

zum Herr Frei gaa

= mennä vessaan; [lit. mennä Herra Vapaan luokse].

Gaagger

= varis

Mach doch nöd de Gaggelaari!

= Älä ole pelle; (Gaggelaari = tyhmä lörpöttelijä, tyhmä ihminen)

Gchnorz

= työläs, pulmallinen, hankala työ

Händ er Gigelisuppe ghaa?

= Mitä hän nauraa?; [lit. onko hän syönyt kiherryssoppaa?]. ( gigele = nauraa iloisesti, kihertää)

Glöggliböögg = Moschtchopf

= narri jolla on kulkunen kaulassa = hölmöläinen

gluschtig

= houkutteleva, ruokahalua kiihottava

über beidi Oore verliebt

= olla korviaan myöten rakastunut; [lit. yli molempien korvien rakastunut].

gschliichig

= rivo, limanuljaska; sanotaan etenkin miehistä, joilla on tapana puhua rasvaisia

gschtresst

= stressaantunut

Das isch tumms Gschnurr

= se on tyhmää höpinää; Isch das es Gschnörr! = Mitä juoruilua! (Gschnörr, Gschnurr = jaarittelu, suunsoitto, juorupuhe, pahansuopa juoruilu, höpinä)

Guaagg

= 1) varis; 2) typerys, ajattelematon ihminen

Gwaaggechopf

= typerys

geischtig underernäärt

= todella tyhmä; [lit. henkisesti aliravittu].

Ir händ ekän Hoochschii.

= Teillä ei ole aavistustakaan; (Hoochschii = aavistus)

Es isch gnueg Heu dune!

= Riittää!; [lit. Alla on tarpeeksi heinää!].

Höörlidieb (leik.)

= parturi; [lit. hiusvaras]; vrt. sa Häärchendieb.

Hoseschiisser

= pelkuri, jänishousu; [lit. housuihinpaskantaja].

himmeltruurig

= hyvin surullinen; [lit. taivaansurullinen].

Hüüsli

= pikkuinen talo; wc; Er hät müesen uf s Hüüsli = Hänen täytyi mennä vessaan.

kabutt

= rikkinäinen, hajalla, rikki; väsynyt; ich lach mich kabutt = nauroin aivan kippurassa; [lit. nauroin itseni rikki], vrt. sa: Ich lache mich krank = [lit. nauroin itseni sairaaksi]; Si isch total kabutt. = Hän on aivan poikki.

Kaktüss go pflanze

= mennä vessaan; [lit. mennä istuttamaan kaktuksia].

Ggapputschiino

= Cappuccino

Ghirnerschütterig

= aivotärähdys

Guetnachtgschichtli

= hyvänyönsatu

Schüümli Pflüümli

= kahvi jossa on sokeria, luumuschnapsia ja päällä kermavaahtoa

lamaasche

= kulkea hitaasti eteenpäin, löntystää, laahustaa

Lamaaschi

= tylsimys, veltto, laiska, hidas ihminen

Liecht im Chäller haa/ d Apoteek offe haa

= olla housunvetoketju auki; [lit. olla valo kellarissa/ olla apteekki auki].

d Läck-mer-am-Arsch-Stimig

= olla kurjalla/ kehnolla tuulella; [lit. nuole-mun-persettä-tuulella].

de Löölitschob

= vaikea/ vaivalloinen työ; [lit. hölmöläisentyö] (Lööli = hölmö; Tschob = työ)

mantsche

= maiskuttaa äänekkäästi ja ruokahalun tappavasti

muggsmüüslistile

= hiirenhiljaista

Möff

= hölmö, typerys, ylimielinen leveilijä

Müntschi

= muisku

müntschele

= muiskuttaa täyteensä

muff

= pahantuulinen

Müüsli

= 1 rakkaani; 2 pikkuinen hiirulainen

nigelnagelnöi

= upouusi

nullkomaplötzlich

= heti, silmänräpäyksessä; [lit. nolla pilkku yhtäkkiä].

Pfiiffe

= pilli, piippu; kykenemätön ihminen; pfiiffegliich = täysin yhdentekevää; Ranzepfiiffe = vatsakipu

Pflootsch

= lumisohjo

pflotschnass

= läpimärkä; [lit. litsis-lätsis-märkä].

Plüschtierli

= pehmolelu

puschper

= 1 terve, pirteä, iloinen; 2 valveilla

Pääggel

= pikkuinen lampahainen vainen

Pfluuschti

= tukeva, laiska, liikuntaa harrastamaton sohvaperuna

Mach käs Puff!

= älä stressaa!; (Puff = stressi; epäjärjestys, paljo työ)

Häsch en Vogel?

= Oletko tärähtänyt?/ puhutko pehmoisia?; [lit. onko sinulla lintu?].

Bisch tiggtagg?

= Oletko tärähtänyt?/ puhutko pehmoisia?; vrt. Oletko tiktak tiktak viri viri tööt tööt (lapsena viljelemämme ilmaisu).

Häsch es waarms Jogurt im Hosesack

= Oletko tärähtänyt?/ puhutko pehmoisia?; [lit. onko sinulla lämmintä jogurttia housuntaskussasi?].

Häsch en Dachschade?

= Oletko tärähtänyt?/ puhutko pehmoisia?; [lit. onko sinulla kattovahinko?].

Finger ab de Rööschti!

= Käpälät irti!/ Kädet irti!; [lit. Sormet pois röstiperunoista!].

Sachesächeli (monikko)

= pikkuasiat [lit. asiat-pikkuasiat].

Schiffbruch

= huono arvosana; [lit. haaksirikko].

en Schlötterlig

= ilkeä juoru

Schlufi

= tyhjäntoimittaja

schnaagge

= liikkua etananvauhtia, "etanoida"; (Schnägg = etana)

schnöigge

= 1) nuuskia uteliaana, vakoilla; Si hät i mim Tagebuech gschnöigget. = Hän nuuski päiväkirjaani; 2) pintapuolisesti penkoa läpi; Mir gönd in uusverchauf go schnöigge. = Menemme penkomaan loppuunmyyntiin.

Schnuderi

= täysin hyödytön; nuha; en junge Schnuderi = nuori räkänokka

Schnuderlumpe

= nenäliina

Schnurepflutteri

= puheripuli

schnusig

= sydämellinen, herttainen, suloinen

Schoggitschob

= miellyttävä toiminta, puuha tai työ, toiminta ilman ponnistelua; [lit. suklaatyö].

Häsch Schüblig i den Oore?

= Etkö kuule hyvin?; [lit. onko sinulla makkaraa korvissa?]; (Schüblig = makkara)

schlöfrig

= unelias

Schäzzli

= kullannuppu; [lit. pikkuinen aarre].

Schnügel

= hyvännäköinen jätkä

Seeleschmätter

= maahanlyöminen, psyykkinen matalapaine

Mir sind im gliiche Spitaal chrank.

= Meillä on sama ongelma; [lit. olemme sairaina samassa sairaalassa]; (Spitaal = sairaala)

sibenenvierzg Meter Kabel bruuche

= olla pitkät piuhat; [lit. tarvita 47 metriä kaapelia].

Stèèrneföifi!

= pahus! hitto vieköön!

Suurchruut

= hapankaali

täichsle

= järjestää tai hallita vaikea asia

Tüpflischiisser

= pilkunnussija, pedantti; [lit. pilkunpaskantaja]; (Tüpfli = pilkkunen)

verchlöpfe

= tuhlata rahaa

Verstaasch, Garaasch? (leik.)

= Tajusitko?; [lit. Ymmärsitkö, autotalli? ]; (verstaa = ymmärtää, käsittää; Garaasch = autotalli)

Vogelhöi

= ohuiksi leikatut, munaa ja maitoa sisältävät, paahdetut pikku leipäpalaset; [lit. linnunheinä; linnunpesä].

vögeliwool

= erittäin hyvin; Mir isch vögeliwool = Tunnen oloni erittäin hyvinvoivaksi; [lit. linnunhyvä].

verschwinde

= mennä vessaan; [lit. kadota].

Wunderfitz

= utelias

Wuurscht

= 1 makkara; 2 kykenemätön ihminen

zmörgele

= nauttia miellyttävästi ja runsaasti aamupalaa; (Zmorge = aamiainen)

uf de Zaa gaa

= käydä hermoille; [lit. käydä hampaan päälle].

de Gluscht

= ruokahalu

tschätschau

= Moi; vrt. sa Tschüss.

Du ghörsch d Flöh hueschte

= Kuuletpa äärimmäisen hyvin; [lit. kuulet kirpun yskivän].

11. Luxemburg

knaschteg

= likainen

Nuesschnappech

= nenäliina

Kuff d'Schmull!

= Ole hiljaa!

Schnorri

= snapsi

Gromper

= peruna

Plooschter

= laastari

kal wéi e Schwäin

= säästä: todella kylmä, [lit. kylmä kuin sika]; vrt. sa schweinekalt.

et reent alte Fraen

= sataa saavista kaatamalla; [lit. sataa vanhoja eukkoja].

Wirschterchen

= pikkuinen makkara vainen

Cornichongen

= kurkut

hongereg wéi d'Sau

= nälkäinen kuin susi; [lit. nälkäinen kuin sika].

Fruuchtdrëpp

= vilja, jyvä

Schluppert

= juomari, alkoholisti

seng Béierpanz schwenken

= tanssia; [lit. keinuttaa kaljamahaansa].

Fiffi

= rakas, lempi-

keen Aaf

= hyvännäköinen tyyppi; [lit. ei apina].

Tutebatti

= rakastettava pälpättäjä

Jirri-Mirri

= sekaisin

laang Patte maachen

= varastaa; [lit. tehdä pitkät käpälät].

eng Wurrel am Kapp

= ei harmainta aavistustakaan; [lit. solmu päässä].

Kluckeschëssert

= besserwisser, [lit. viisaudenpaskantaja].

Longentorpedo

= tupakka; [lit. keuhkotorpedo].

Schleekenzopp

= kielisuudelma; [lit. etanasoppa].

aus alle Wolleke falen

= olla ukkosmyrsky; [lit. pudota kaikista pilvistä].

Kaweechelchen

= orava

Stippchen

= rakas

eng knuspreg Maischen

= rakas; [lit. rapea pikkuinen hiirulainen vainen].

meng kleng Mausi

= minun pieni sydänkäpyseni, [lit. minun pikkuinen hiirulaiseni].

Schlappschwanz

= pelkuri; [lit. velttohäntä].

Et ass nach kee Meeschter vum Himmel gefall.

= Harjoitus tekee mestarin; [lit. Ei mestareita vielä ole taivaasta tipahtanut].

All Déierchen säi Pleséierchen.

= Huvinsa kullakin; [lit. Joka eläimellä on nautintonsa].

Si kräischt sech d'Häerz aus dem Leif.

= Hän itki lohduttomasti; [lit. hän itki sydämen ruumiistaan].

Klaatsch an Traatsch

= juoruilu, small-talk

Hien ass rabbelkäppesch.

= Hän on itsepäinen.

Hien huet e Klatzkapp.

= hän on itsepäinen.

Ech hunn d'Nues voll.

= olen kyllästynyt, [lit. minulla on nokka täynnä].

Et ass nëmmen e Kazesprong ewech vun hei.

= se on aivan kulman takana; [lit. se on kissanhypyn päässä täältä].

Et passt him wéi der Kou de Suedel.

= se sopii hänelle huonosti; [lit. se sopii hänelle kuin satula lehmälle].

besoff ewéi e Biischtebënner

= umpikännissä; [lit. kännissä kuin luudansitoja].

drénken ewéi honnertdausend Mann

= umpikännissä; [lit. kännissä kuin satatuhatta miestä].

du bass vum Lämmes gebass

= olla tyhmä; [lit. olet lampaan purema].

plemmplemm

= hullu

staark sinn ewéi den Däiwel

= olla vahva kuin hevonen; [lit. olla vahva kuin paholainen].

staark sinn ewéi Moschtert

= olla vahva kuin hevonen; [lit. olla vahva kuin sinappi].

en ass drai Mann staark

= olla väkivahva, [lit. olla yhtä vahva kuin kolme miestä].

Deen ass net op d'Nues gefall.

= Hän on terävä kaveri; [lit. hän ei ole kaatunut nenälleen].

En Af mécht der honnert.

= Joukossa tyhmyys tiivistyy; seura tekee kaltaisekseen; [lit. yksi apinaa tekee sata].

de Jong ass des Däiwels

= poika on kauhukakara; [lit. poika on Pirun (oma)]

Dierfchen

= pikkuinen kylä

Puppelchen

= vauva

Du has dech bal doutgelaacht.

= nauraa silmät kyynelissä; [lit. nauroit itsesi melkein kuolleeksi].

Estheticienne

= kosmetologi

Wat e Gesabbels!

= Mitä siansaksaa!

gourmangseg

= ahne, himokas

Ech si komplett groggy.

= Olen aivan poikki.

Mippchen

= pikkuinen haukku

Knipperchen

= suklaakonvehti

Karambolage

= törmäys

Dat war fir d´Kaz.

= Se oli turhaa! [lit. se oli kissalle]

Et ass kif kif.

= se on täsmälleen sama(nlainen)

Du bass e Kriddelschass.

= Olet valittaja/ ruikuttaja/ marisija.

Kuuschtert

= kitupiikki

Et huet der Däiwel am Leif.

= Hän on kiukkuinen [lit. hänellä on Piru ruumiissaan]

Du bass e richtegen Näischnotz!

= Olet todellinen tyhjäntoimittaja!

d'Villercher piipsen.

= Lintuset visertävät.

Ech schwamme gär puddelplakeg.

= Uin mielelläni alasti.

queescht

= pahantuulinen

Schaaschtech

= takka

Schluutsche

= laiha ja/ tai paha kahvi

Schnësseschen

= juoruämmä

widderbuuschteg

= itsepäinen

12. Italia

Acqua in bocca

= Suu suppuun!; [lit. Vesi suussa!].

navigare in cattive acque

= nähdä kovia aikoja; [lit. purjehtia häijyissä vesissä].

fare acrobazie per vivere

= ansaita työllä ja tuskalla elantonsa; [lit. tehdä akrobaatintemppuja elääkseen].

fare la figura d'un allocco

= näyttää tollolta; [lit. olla pöllön näköinen]. (allocco = lehtopöllö; typerys, pölkkypää)

passare per l'anticamera del cervello

= tulla mieleen; [lit. päästä sisään aivojen odotushuoneeseen].

essere bagnato come un pulcino

= olla märkä kuin uitettu koira; olla surkeana/ surkean näköinen [lit. olla kylvetetty kuin linnunpoika]. (pulcino = kananpoika, linnunpoika; pikkulapsi, lapsukainen, lapsonen; jalkapallojuniori )

aspettare di avere la barba bianca

= odottaa ikuisuuksia; [lit. odottaa kunnes on valkoinen parta].

Che barba!

= Kuinka tylsää!; [lit. Mikä parta!].

viaggiare come un baule

= matkustaa siteet silmillä; [lit. matkustaa kuin matka-arkku].

farsi bello di qualcosa

= hyötyä jostakin; [lit. kaunistautua jostakin].

darla a bere a qualcuno

= syöttää jollekulle pajunköyttä; [lit. antaa jokin jollekulle juotavaksi].

non la bere

= ei uskoa jotakin; [lit. en juo sitä]; è una storia interessante, ma non la bevo = se on kiinnostava tarina, mutta en usko sitä.

prendere bianco per nero

= ymmärtää täysin väärin; [lit. ottaa valkoinen mustana].

essere facile come bere un bicchier d'acqua

= olla helppoa kuin heinänteko; [lit. olla helppoa kuin juoda lasillinen vettä].

In bocca al lupo!

= Onnea matkaan!; [lit. suden suuhun!].

rimanere con la bocca amara

= jäädä nuolemaan näppejään; [lit. jäädä katkeran suun kanssa].

avere il boccone in gola

= olla saanut hädin tuskin ruokailluksi; [lit. olla suupala kurkussa]; (boccone = suuntäysi, suullinen; suupala; ateria)

Voler la botte piena e la moglia ubriaca.

= syödä kakku ja säästää se; [lit. haluta pullo täytenä ja vaimo juopuneena].

andare in brodo di giuggiole

= olla onnesta soikeana; joutua haltioihinsa, hurmioitua, olla haltioissaan/ hurmiossa [lit. mennä kiinanjujubaliemeen]; (brodo = liemi) Kiinanjujuba on jujubien sukuun kuuluva lehtipuu, jonka hedelmiä käytetään ravinnoksi. Hedelmiä kutsutaan myös nimellä jujube. Kasvi on kotoisin Aasiasta ja Lähi-idästä, ja sitä on istutettu laajasti trooppiseen Afrikkaan.

con le brutte

= pahalla; [lit. rumilla (tavoilla)].

mangiare come un bufalo

= syödä kuin hevonen; [lit. syödä kuin puhveli].

buono come il pane

= hyväsydäminen; [lit. hyvä kuin leipä].

diventare un burro

= muuttua hunajaiseksi; [lit. muuttua voiksi]; (burro = voi)

dare un calcio alla fortuna

= menettää mahdollisuutensa; [lit. potkaista onnetarta]; (calcio = potku)

pestare i calli a qualcuno

= astua jonkun varpaille; [lit. tallata jonkun liikavarpaille]; (pestare = tallata)

essere nato con la camicia

= olla syntynyt hopealusikka suussa; [lit. olla syntynyt paita päällä].

sudare sette camicie

= hiota verta; [lit. hiota seitsemän paitaa]; Ha sudato sette camicie per evitare la bancarotta. Hän on hionnut verta välttääkseen konkurssin.

solo come un cane

= ypöyksin; [lit. yksin(äinen) kuin koira].

averne fin sopra i capelli

= olla jotakin kurkkuaan myöten täynnä; [lit. olla hiuksia myöten täynnä jotakin].

troppa carne al fuoco

= liian monta rautaa tulessa; haukata liian suuri pala; [lit. liian paljon lihaa tulessa].

piantar carote

= valehdella niin että korvat heiluu; [lit. istuttaa porkkanoita].

abitare a casa del diavolo

= asua Jumalan selän takana; [lit. asua Pirun talossa].

Che cavolo fai?

= Mitä helvettiä teet?; [lit. mitä kaalia teet? ]; (cavolo = kaali)

Non tutte le ciambelle riesconi col buco.

= Asiat eivät aina mene niin kuin Strömsössä; [lit. ei kaikkien donitsien reiät onnistu]; (ciambella = donitsi)

non stare nè in cielo nè in terra

= ei olla mistään kotoisin; [lit. se ei ole taivaassa eikä maassa]; La tua spiegazione non ha senso; non sta nè in cielo nè in terra. = Selityksessäsi ei ole mitään järkeä; se ei ole mistään kotoisin.

toccare il cielo con un dito

= olla seitsemännessä taivaassa; [lit. koskea taivasta sormella].

Una ciliegia tira l'altra.

= Yksi asia johtaa toiseen; [lit. yksi kirsikka vetää toista]; (ciliegia = kirsikka)

fare la civetta

= flirttailla; [lit. tehdä pöllö]; (civetta = 1) pöllö; 2) keimailija; 3) lehden mainosjuliste, lööppi; 4) vale-; naamioitu); vrt. nave civetta = kauppalaivaksi naamioitu sotalaiva

tirare la coda al gatto

= mennä liian pitkälle; [lit. vetää kissaa hännästä].

dirne di tutti i colori

= haukkua silmät suut täyteen/ antaa kuulla kunniansa; [lit. sanoa siitä kaikin värein].

prendere il coraggio a due mani

= rohkaista mielensä; [lit. ottaa rohkeus kahteen käteen].

dar corpo alle ombre

= kuvitella olemattomia; [lit. antaa ruumis varjolle]; vrt. luulla luuta lihaksi.

col cuore in mano

= käsi sydämellä; [lit. sydän kädessä].

avere i denti lunghi

= olla ahne; [lit. olla pitkät hampaat].

avere il dente avvelenato contro qualcuno

= olla jotain hampaankolossa jotakuta vastaan; [lit. olla myrkytetty hammas jotakuta vastaan].

avere il diavolo in corpo

= olla tulisilla hiilillä; [lit. olla paholainen ruumiissa].

avere un diavolo per capello

= olla kuin perseeseen ammuttu karhu; [lit. olla paholainen jokaista hiustaan kohti].

Che cosa diavolo fai?

= Mitä helvettiä puuhaat?; [lit. mitä pirun asiaa teet?].

essere come il diavolo e l'acqua santa

= olla kuin kissa ja koira; [lit. olla kuin paholainen ja pyhä vesi].

Il diavolo ci ha messo la coda.

= Pirulla on tässä sormensa pelissä; [lit. Paholainen on laittanut tähän häntänsä].

un buon diavolo

= hyvä tyyppi; [lit. hyvä paholainen].

fare della dietrologia

= olla jälkiviisas; [lit. tehdä jälkioppia].

L'erba "voglio" cresce solo nel giardino del re

= vapaa käännös: Aina ei saa mitä haluaa; eng. "I want" never gets; [lit. "Minä haluan" -yrttiä kasvaa vain kuninkaan puutarhassa].

farina del diavolo

= ei ole puhtaat jauhot pussissa; [lit. paholaisen jauhot]; (farina = jauho)

Non è farina del tuo sacco.

= Tämä ei ole sinun aikaansaannostasi; [lit. Se ei ole sinun säkkisi jauhoja].

fare la fiesta a qualcuno

= ottaa joku päiviltä; [lit. järjestää juhlat jollekulle].

una buona forchetta

= hyvällä ruokahalulla varustettu; [lit. hyvä haarukka].

fare la frittata

= rikkoa munia (vahingossa); keittää soppa/ pilata/sotkea asiat; [lit. tehdä munakas]; (frittata = munakas)

essere fritto

= päivämme ovat luetut; [lit. olla kypsäksi asti paistettu].

come il fumo negli occhi

= ei sietää; [lit. kuin savua silmissä]; I cani vedono i gatti come il fumo negli occhi. = Koirat eivät voi sietää kissoja.

fare il galletto

= kukkoilla; tärkeillä, olla olevinaan [lit. tehdä (itsestään) nuori kukko]; (galletto = nuori kukko; tärkeilevä nuori mies, kukkopoika)

mangiare a quattro ganasce

= syödä kuin hevonen; syödä ahneesti [lit. syödä neljällä leualla]; (ganascia = leuka; leukaluu)

avere altre gatte da pelare

= olla kana kynittävänä; [lit. olla muita kissoja nyljettävinä].

avere una bella gatta da pelare

= olla kova pähkinä purtavaksi; [lit. olla kaunis kissa nyljettäväksi].

quattro gatti

= vain muutama ihminen; [lit. neljä kissaa]; Doveva essere una riunione importante, ma eravamo solo quattro gatti. = Sen oli määrä olla tärkeä kokous, mutta paikalla oli vain kourallinen ihmisiä.

dormire tra due guanciali

= nukkua kuin lapsi; [lit. nukkua kahden tyynyn välissä]; (guanciale = tyyny)

avere le lacrime in tasca

= olla itku herkässä; [lit. olla kyyneleet taskussa].

cercare col lanternino

= etsiä kissojen ja koirien kanssa; [lit. etsiä pikku lyhdyin]; (lanternino = pieni lyhty)

Parla solo perchè ha la lingua in bocca.

= Hän puhuu vain puhumisen takia; [lit. hän puhuu vain koska on kieli suussa].

La matematica non è un'opinione.

= Tosiasiat ovat tosiasioita; [lit. matematiikka ei ole mielipide].

una mosca bianca

= valkoinen varis; [lit. valkoinen kärpänen]; Una persona buona e gentile come lei è rara come una mosca bianca. = Niin hyvä ja ystävällinen ihminen kuin hän on suuri harvinaisuus.

essere nero

= olla kiukkuinen kuin ampiainen; [lit. olla musta].

costare un occhio della testa

= maksaa maltaita; [lit. maksaa silmä päästä].

occhi assassini

= sänkykamarikatse; [lit. salamurhaajan silmät].

avere le ossa rotte

= olla aivan nääntynyt, olla märkä rätti; [lit. olla rikkinäiset luut].

mettere paglia al fuoco

= uhmata kohtaloa; [lit. laittaa olkia tuleen]; (paglia = olki)

portare qualcuno in palma di mano

= pitää jotakuta kuin kukkaa kämmenellä; [lit. kantaa jotakuta kämmenellään].

mangiare pane e cipolle

= elää vedellä ja leivällä; [lit. syödä leipää ja sipulia].

Non è pane per i suoi denti.

= Se ei ole hänen heiniään; se on hänelle liian suuri pala purtavaksi; [lit. se ei ole leipää hänen hampailleen].

di buona pasta

= hyväluonteinen; [lit. olla hyvästä taikinasta]; (pasta = taikina)

un sacco di patate

= köntys; [lit. perunasäkki].

aver paura d'una mosca

= pelätä varjoaankin; [lit. pelätä kärpästä].

conoscere i propri polli

= tietää kenen kanssa on tekemisissä; [lit. tuntea omat kanansa].

far ridere i polli

= jo sille harakatkin nauravat; [lit. saada kanat nauramaan].

far polpette di

= pyyhkiä lattia jollakulla, tehdä hakkelusta jostakusta; [lit. tehdä pikkuisia lihapullasia (jostakusta)]; (polpette = lihapullanen; jauhelihapihvi; myrkytetty syötti (eläimelle))

essere come il prezzemolo/ essere il prezzemolo di ogni minestra

= ilmaantua kaikkialle; pistää lusikkansa joka soppaan; [lit. olla kuin persilja/ olla joka sopan persilja]; (prezzemolo = persilja)

rimanere con un pugno di mosche

= jäädä tyhjin käsin; [lit. jäädä kärpäskourallisen kanssa].

essere una testa di rapa

= olla onneton jossakin; [lit. olla naurispää]; Sei proprio una testa di rapa in matematica. = Olet todella onneton matematiikassa.

avere le reni rotte

= olla aivan puhki; [lit. olla rikkinäiset munuaiset]; (rene = munuainen)

di riffa o di raffa

= hyvällä tai pahalla; keinolla millä hyvänsä; hinnalla millä hyvänsä [lit. voimakeinoin vai väkivalloin]; (riffa = voimakeino)

andare a Roma e non vedere il papa

= ei nähdä metsää puilta; [lit. mennä Roomaan eikä nähdä paavia].

avere della vecchia ruggine con qualcuno

= olla jotain hampaankolossa jotakuta vastaan; [lit. olla vanhaa ruostetta jonkun kanssa]; (ruggine = ruoste; riita)

fare il salame

= käyttäytyä kuin typerä hanhi; [lit. tehdä salamia]; (salame = salami(makkara); moukka, typerys, tollo)

non avere sale in zucca

= ei olla kaikki ihan kotona; olla tyhmä/ yksinkertainen [ lit. ei olla suolaa kurpitsassa].

tutto sale e pepe

= eloisa; [lit. yhtä suolaa ja pippuria]; era una ragazza allegrissima, tutta sale e pepe = hän oli hyvin iloluontoinen, eloisa tyttö. Vrt. essere tutto pepe = olla tarmokas, sähäkkä [olla yhtä pippuria].

avere i santi in paradiso

= tuntea silmäätekeviä; omata vaikutusvaltainen suojelija; [lit. jollakulla on pyhimyksiä paratiisissa].

non sapere più a che santo votarsi

= ei tiedä mihin päin kääntyä; [lit. ei tietää enää mille pyhimykselle omistautua].

lustrare le scarpe

= imarrella; [lit. kiillottaa kengät].

far vedere i sorci verdi

= aiheuttaa jollekulle vaikeuksia; säikäyttää joku pahanpäiväisesti; [lit. panna näkemään vihreitä hiiriä].

prendersi un bello spaghetto

= pelästyä pahanpäiväisesti; [lit. ottaa itselleen kaunis spagetti]. (spaghetto = spagetti; pelko, pelästys, säikähdys)

fare qualcosa in tandem

= työskennellä yhdessä; [lit. tehdä jotakin tandemilla]; (tandem = tamdempyörä; parivaljakko)

averne le tasche piene

= olla kurkkua myöten täynnä jotakin; [lit. olla jotakin taskut täynnä].

darsi al bel tempo

= viettää laatuaikaa; [lit. antautua kauniille ajalle].

Tempo da lupi!

= koiranilma; [lit. suden sää].

con la testa nel sacco

= pää pensaassa; [lit. pää säkissä].

lavorare tredici mesi l'anno

= painaa hommia hiki hatussa; [lit. työskennellä 13 kuukautta vuodesta].

venditore di fumo

= huijari; [lit. savunmyyjä].

diventare verde

= suuttua; [lit. muuttua vihreäksi].

un violino

= ruskeakieli; [lit. viulu]; (violino = viulu; kinkku, "viulu")

conoscere vita, morte e miracoli di qualcuno

= tuntea joku läpikotaisin; tietää kaikki jostakusta [lit. tietää jonkun elämä, kuolema ja ihmeet].

quando volano gli asini

= kun lehmät lentävät; [lit. kun aasit lentävät].

fare lo gnorri

= leikkiä tyhmää tai tietämätöntä; [lit. ~tehdä tietämättömyys]. (gnorri: lyhennetty muoto verbista ignorare = ei olla tietävinään)

fare gli occhi dolci a

= pitää silmäpeliä jonkun kanssa; tuijottaa rakastuneesti jotakuta [lit. tehdä makeat silmät jollekulle]. Vrt. fare l'occhio da pesce morto a qn = tuijottaa rakastuneesti jotakuta; [lit. tehdä jollekulle kuolleen kalan silmä]

Dio non voglia!

= Pois se minusta!; [lit. Jumala ei halua!].

troppo bello per essere vero

= liian hyvää ollakseen totta; [lit. liian kaunista ollakseen totta].

non avere peli sulla lingua

= ei säästellä sanoja; olla suorapuheinen; [lit. ei olla karvoja kielessä].

dare un occhio della testa

= olla valmis tekemään mitä tahansa toisen puolesta; [lit. antaa silmä päästä].

13. Sisilia

Sìggiri prestamenti, pagari tardamenti; cu' sa qualchi accidenti, non si ni paga nenti.
= Lainaa kiireesti, maksa hitaasti; kuka tietää, jospa sattuu jokin onnettomuus, ja sinun ei tarvitsekaan enää maksaa takaisin.

Di guerra, caccia e amuri, pri un gustu milli duluri.

= Sodassa, metsästyksessä ja rakkaudessa ihminen kärsii tuhat kärsimystä yhden nautinnon tähden.

Sutta 'i linzola siemu tutti richi.

= Kaikki me olemme rikkaita lakanoiden alla.

Cui sputa 'n celu, 'n facci cci torna.

= Niin makaa kuin petaa; [lit. Joka sylkee ilmaan, saa syljen naamaansa]; vrt. eng. What goes round, comes round.

Cu' è fissa si ni stapi a sa casa.

= Typerys pysyköön kotonaan (jotta hän ja perhe säilyy häpeältä).

L'amuri è comu 'n çiuovu, si 'u scippi ci rresta 'u pirtusu.

= Rakkaus on kuin naula - kun vedät sen ulos, näet yhä reiän.

Màritati e mùli hanu a stàri suli.

= Aviopuolisot ja muulit pitää jättää rauhaan (koska aviopari tarvitsee omaa aikaa ja jättäessäsi muulin rauhaan, et tule potkaistuksi) .

Sunu tuttu amuri e bruoru di çiçiri.

= He ovat yhtä rakkautta ja kanalientä. (Sanotaan lemmensairaista.)

Hai 'i manu ri ricotta.

= Sinulla on peukalo keskellä kämmentä; [lit. Sinulla on ricotta-kädet].

Chiddu mi pari paliccu.

= Hän näyttää hammastikulta (sanotaan jostakusta, joka on liian laiha tai jonka mielipiteet eivät merkitse mitään).

Chiddu faĉia càlari 'u latti sulu a sintillu!

= Jo hänen kuuntelemisensa saa maidon kuivumaan (sanotaan tylsästä ihmisestä).

Chi caristi ra naca?

= Oletko tullut täysin hulluksi?; [lit. oletko pudonnut perseeltäsi?].

A chiddu ci l'agghiu supra ô stomaco!

= En voi sietää häntä; [lit. Hän seisoo vatsani päällä].

Siri còmu l'uòvu: ciù assài còci cciù ddùru addivènta.

= olla kuin muna: mitä enemmän keität sitä, sitä kovemmaksi muuttuu; (sanotaan ihmisestä joka tulee aina vain typerämmäksi).

Siri farsu comu 'n sordu catanisi.

= olla väärä kuin catanialainen seteli

Beddu spicciu ri miènnula amara!

= Olet kuin karvasmantelin lastu!; (sanotaan todellisesta ilonpilaajasta).

Cui porta la mugghieri ad ogni festa, nun ci manchirà dogghia di testa.

= Se, joka vie vaimon joka juhliin, saa vain runsaasti päänsärkyä.

Asini, donni e voi, nun t'alluntanari di li toi.

= Älä mene liian kauaksi aaseistasi, naisistasi ja häristäsi.

Omino vecchio e cavolo ciurùtu, n'zo cchi ci fai, tutto è perduto.

= Vanhojen miehien ja kukkivan kaalin kohdalla ei ole mitään tehtävissä, kaikki on menetetty.

Anni e piccati su' cchiù di quantu si dicinu.

= Vuosia ja syntejä on enemmän kuin ihmiset sanovat niitä olevan.

Nun c'era beddu lu putrusinu, c'ii lu'attu e ci piscio.

= Se ei ollut kaunis persilja, ja sitten kissa meni ja pissasi siihen (asiat ovat menneet yhä pahemmiksi, mutta ei pidä liikoja surra jonkin pahan menettämistä).

pezzu di carni cu l'occhi

= avuton/ tietämätön/ ymmällään oleva ihminen; [lit. lihapala, jolla on silmät].

A ghiri e veniri si fa lu maccarruni.

= Jos et heti onnistu, yritä uudelleen; [lit. makaronin keitto onnistuu kokeilemalla]. Vrt. Harjoitus tekee mestarin.

Dio ti scansi di lu malu vicinu, e di principianti di viulinu.

= Luoja sinua suojelkoon pahalta naapurilta ja aloittelevalta viulunsoittajalta.

Prima 'i parari mastica i paroli.

= Mieti tarkkaan, kuinka sanot jotakin; [lit. Ennen kuin puhut, pureskele sanojasi.].

Cui nun pò muzzicari, nun mustrassi li denti.= Pysy nahoissasi ellei sinulla ole selkärankaa; [lit. Sen, joka ei pysty puremaan, ei pitäisi paljastaa hampaitaan.].

Lu bàdagghiu 'un pò mintiri: O voli manciari, o voli durmiri.

= Haukotus ei voi valehdella: Joko se haluaa sinun syövän tai nukkuvan.

bbicchibbacchi

= kapeasuinen kannu

sintirisi cacòcciula

= tuntea liikaa ylpeyttä ja olla itsekeskeinen; [lit. tuntea itsensä artisokaksi].

Quannu mai lu cunigghiu ha fattu ova?

= mitä kylvää, sitä niittää; [lit. mistä asti kani on muninut?].

Assai fogghi e nenti frutti.

= ulkokuorta löytyy mutta sisältä on tyhjä; [lit. paljon lehtiä, muttei yhtään hedelmää]. Vrt. Moni kakku päältä kaunis.

Lu giustu pecca setti voti lu jornu.

= Oikeudenmukainen ihminen tekee syntiä seitsemästi päivässä. Merkitys: Jokainen ihminen tekee syntiä.

Guai e maccarruna si mancianu càudi.

= Ongelmat ja makaroni tulee nauttia kuumina (tuoreeltaan).

Cu' ha pipi, metti a li càuli

= Sanotaan jostakusta jota vahvasti vihataan; [lit. se, jolla on pippuria, laittaa sitä kaaleihin].

Lu manciari senza viviri è comu lu truniari senza chiòviri.

= Syöminen juomatta on kuin ukkonen ilman sadetta.

14. Espanja

cuéntaselo a tu abuela

= puhu pukille; [lit. kerro se isoäidillesi]; Me ha tocado el gordo. - Cuéntaselo a tu abuela. Olen voittanut päävoiton. - Puhu pukille.

no necesitar abuela

= ei tarvita pönkittäjää; [lit. ei tarvita isoäitiä]; Deja de alabarme, que no necesito abuela. Lakkaa kehumasta minua, en tarvitse pönkittäjää.

no tener abuela

= kehua itseään; [lit. ei olla isoäitiä]; Parece que no tienes abuela. Ya sabemos que juegas bien. Sinun ei tarvitse kehua itseäsi. Tiedämme kyllä, että pelaat hyvin.

y adiós muy buenas

= siinä kaikki; [lit. ja hyvästi paljon hyvää]; Pasaron juntos una noche y adiós muy buenas. Nunca más volvieron a verse. He viettivät yön yhdessä ja siinä kaikki. He eivät enää koskaan tavanneet uudelleen.

cambiarle el agua al canario

= käydä heittämässä vettä; [lit. vaihtaa vesi kanarialinnulle]; ¿Hay por aquí unos urinarios? Es que tengo que ir a cambiarle el agua al canario. Onko täälläpäin pisuaaria? Minun täytyy nimittäin käydä heittämässä vettä.

que no se puede aguantar

= tavattoman, mielettömän; [lit. että ei voi kestää]; María tiene una belleza que no se puede aguantar. Maria on tavattoman kaunis; Me ha salido un pastel que no se puede aguantar. Leivoin mielettömän hyvän kakun. (aguantar = kestää)

tener un agujero en cada mano

= olla reikä rahapussissa; [lit. olla reikä jokaisessa kädessä]; Aunque gana mucho dinero, nunca tiene nada porque tiene un agujero en cada mano. Vaikka hän ansaitsee paljon, hänellä ei ole koskaan mitään, koska hänellä on reikä rahapussissa.

levantar alfombras

= levitellä jotakin; [lit. kohotella mattoja]; Todos tenemos nuestros secretos y a nadie le gusta levantar alfombras. Meillä kaikilla on salaisuutemme, eikä kukaan halua levitellä salaisuuksiaan.

caerse (+le) el alma a los pies

= masentua, pettyä pahan kerran; [lit. joltakulta putoaa sielu jalkoihin]; Esperaba un buen resultado y se le cayó el alma a los pies cuando vio que había suspendido el examen. Hän odotti hyvää tulosta ja masentui nähdessään, että oli reputtanut tentissä.

como alma en pena

= kuin haamu, kuin varjo; [lit. kuin sielu murheessa]; Desde que lo dejó la novia, va por la vida como alma en pena. Hän on kuin haamu entisestään tyttöystävän jätettyä hänet.

como alma que lleva el diablo

= tuli hännän alla; [lit. kuin sielu, jonka Piru ottaa mukaansa]; Tuvimos miedo y echamos a correr como almas que lleva el diablo. Pelästyimme ja lähdimme juoksemaan tuli hännän alla.

no poder ni con (+ poss.) alma

= ei jaksaa yhtään mitään; [lit. ei pystyä sielullaan]; Estoy tan cansado que no puedo ni con mi alma. Olen niin väsynyt, että en jaksa yhtään mitään.

mojar la almeja (alat.)

= saada pillua; [lit. kastella simpukka]; Se ha ido a un prostibulo a mojar la almeja. Hän meni ilotaloon naimaan. (almeja = simpukka)

¿Tendría usted la amabilidad de...?

= Voisitteko..?; [lit. Olisiko teillä rakastettavuutta..? ]; ¿Tendría usted la amabilidad de decirme qué hora es? Voisitteko ystävällisesti sanoa minulle, paljonko kello on?

tener los ánimos por los suelos

= olla mieli maassa; [lit. olla tarmot pitkin lattioita]; Acaban de decirle que se ha muerto una tía muy querida y tiene los ánimos por los suelos. Hänelle kerrottiin juuri, että erittäin rakas täti on kuollut, ja hänellä on mieli maassa.

que (+le)aproveche

= pitää hyvänään; [lit. hyvää ruokahalua]; Si no me quieres dejar tu coche, que te aproveche. Jos et kerran halua lainata autoasi minulle, niin pidä hyvänäsi.

más listo/ vivo que una ardilla

= hyvät hoksottimet; [lit. elävämpi tai nokkelampi kuin orava]; La hija no era muy inteligente, pero era más lista que una ardilla. Tyttö ei ollut kovin älykäs, mutta hänellä oli hyvät hoksottimet.

arrimar el ascua a su sardina

= pelata omaan pussiinsa; [lit. tuoda hiillosta sardiiniinsa]; Es muy normal que cada cual arrime el asqua a su sardina. On aivan normaalia, että jokainen pelaa omaan pussiinsa.

darse autobombo

= kehua itseään; [lit. antautua itsekehulle]; Todos saben que eres muy bueno, así que no es necessario que te des autobombo. Kaikki tietävät, että olet erittäin hyvä, joten sinun ei tarvitse kehua itseäsi.

estar mal de la azotea

= olla päästään vialla, ruuvi löysällä; [lit. olla kattoterassiltaan huono]; Estás mal de la azotea si crees que te voy a dejar mi coche. Olet päästäsi vialla, jos luulet että annan sinulle autoni. (azotea = kattoterassi)

más dulce que el azúcar

= hunajainen; [lit. makeampi sokeriakin]; Su sonrisa era más dulce que el azúcar. Hänen hymynsä oli hunajainen.

cortar el bacalao

= olla kuka käskee; [lit. leikata turskaa]; En asuntos de niños, mi mujer es que corta el bacalao en nuestra casa. Lapsia koskevissa asioissa vaimoni on meillä se, kuka käskee.

bailar con la más fea

= jäädä jonkun osalle ikävin työ; [lit. tanssia rumimman tytön kanssa]; Vosotros planeáis la fiesta, ella hace las compras y yo tengo que limpiarlo todo. ¿Por qué me toca a mí bailar con la más fea? Te suunnittelette juhlat, hän tekee ostokset ja minun pitää siivota jäljet. Miksi minun osalleni lankeaa ikävin työ?

dar (+le) un baño en

= rökittää; [lit. kylvettää joku jossakin]; En otro deporte no, pero en tenis de mesa te puedo dar un baño cuando quieras. Jossakin toisessa lajissa en, mutta pöytätenniksessä voin rökittää sinut milloin vain.

¡Qué barbaridad!

= jestas sentään!; [lit. Mitä barbaarisuutta!]; ¡Qué barbaridad! Ya son las 12 de la noche. Jestas sentään! Kello on jo 12 yöllä.

una barbaridad

= kauheasti, tosi paljon; [lit. barbaarisuus]; Esta camisa me gusta una barbaridad. Pidän tästä paidasta kauheasti.

dormir como un bendito

= nukkua sikeästi; [lit. nukkua kuin siunattu]; No tiene problemas de sueño, duerme como un bendito. Hänellä ei ole univaikeuksia, hän nukkuu sikeästi. (bendito = siunattu; tollo)

como boca de lobo

= pimeää kuin säkissä; [lit. kuin sudensuu]; Antes esta calle estaba como boca de lobo, pero ahora han puesto farolas. Ennen tällä kadulla oli säkkipimeää, mutta nyt on laitettu katuvalot.

hacer el burro

= käyttäytyä aasimaisesti; [lit. tehdä aasi]; Esta es una reunión seria, y vosotros estáis haciendo el burro con vuestras payasadas. Tämä on tärkeä kokous ja käyttäydytte aasimaisesti pelleilemällä.

calentarse la cabeza

= vaivata päätään; [lit. kuumentua päästään]; Papá, no te calientes la cabeza; seguro que encontraremos una solución. Älä, isä, vaivaa päätäsi, kyllä me varmasti löydämme ratkaisun.

estar como una cabra

= olla pähkähullu; [lit. olla kuin vuohi]; He decidido empezar a practicar puénting. - Tú estás como una cabra. Olen päättänyt alkaa harrastaa benjihyppyä - Olet pähkähullu.

estar de mal café

= olla huonolla tuulella; [lit. olla huonolla/ pahalla kahvilla]; No le hables porque hoy está de mal café. Älä puhu hänelle, koska hän on tänään huonolla tuulella.

dar calabazas

= antaa rukkaset; [lit. antaa kurpitsat]; Nunca me han dado calabazas cuando he sacado a una chica a bailar. Minulle ei ole koskaan annettu rukkasia, kun olen hakenut tyttöä tanssimaan. (calabaza = kurpitsa)

comer más que un cáncer

= syödä hirveästi; [lit. syödä enemmän kuin syöpä]; Luis es increíble, come más que un cáncer. Luis on uskomaton, hän syö kuin hevonen.

hacer de canguro

= olla lastenvahtina; [lit. olla kenguruna]; Solía hacer de canguro los fines de semana en su época de estudiante. Opiskeluaikana hän oli tavallisesti lastenvahtina viikonloppuisin.

por carambola

= sattumalta; [lit. karambolan kautta]; La solución al problema la encontró por carambola mientras buscaba la solución a otro problema. Hän löysi ratkaisun ongelmaan sattumalta etsiessään ratkaisua toiseen ongelmaan.

durar menos que un caramelo a la puerta de un colegio

= kestää vain hetken; [lit. kestää vähemmän aikaa kuin makeiset koulun ovella]; Estos zapatos me han durado menos que un caramelo a la puerta de un colegio. Nuo kengät kestivät minulla vain hetken.

comer a dos carrillos

= ahmia kaksin käsin; [lit. syödä kaksin poskin]; Parecía tener mucha hambre y comía a dos carrillos. Hänellä näytti olevan kova nälkä, ja hän ahmi kaksin käsin.

tirar/echar la casa por la ventana

= tuhlata hillittömästi; [lit. heittää talo menemään ikkunan kautta]; Para la boda de su hijo no echaron la casa por la ventana, pero fue una boda excelente. He eivät tuhlanneet hillittömästi poikansa häihin, mutta ne olivat hienot.

ponerle el cascabel al gato.

= kesyttää, taltuttaa; [lit. laittaa kissalle kulkunen]; Si no se ha casado con nadie todavía, no creo que seas tú quien le ponga el cascabel al gato. Jos hän ei vielä ole mennyt naimisiin kenenkään kanssa, älä luule, että sinä saat hänet kesytettyä. (cascabel = kulkunen)

salir del cascarón

= aikuistua; [lit. lähteä munankuoresta]; Es muy joven todavía, no ha salido del cascarón. Hän on vielä hyvin nuori, korvantaukset ovat vielä märät. (cascarón = munankuori)

¡toma castaña!

= Siitäs sait!; [lit. Ota kastanja!]; Pensabas que me ibas a ganar ¿eh? Pues ¡toma castaña! Luulit voittavasi minut, vai mitä? No, siitäs sait!

como unas castañuelas (myös: más contento que unas castañuelas)

= ratkiriemukas; [lit. kuin kastanjetit/ onnellisempi kuin kastanjetit]; Cuando supo que su buen amigo Antonio vendría a verla, se puso como unas castañuelas. Saatuaan tietää, että hänen hyvä ystävänsä Antonio tulisi käymään, hän oli revetä riemusta. (castañuela = kastanjetti)

estar católico

= olla kunnossa; [lit. olla katolilainen]; No sé qué me pasa pero no estoy muy católico hoy. En tiedä, mikä minua vaivaa, mutta en ole oikein kunnossa tänään.

meterse (+le) entre ceja y ceja

= saada päähänsä; [lit. työntyä kulmakarvojen väliin]; Se me ha metido entre ceja y ceja que tengo que aprender a tocar el piano y lo conseguiré. Olen saanut päähäni, että minun pitää oppia soittamaan pianoa, ja minä teen sen. (ceja = kulmakarva; satula)

estar chaveta

= olla tärähtänyt; [lit. olla sokka]; No le hagas caso, no sabe ni lo que dice; está un poco chaveta. Älä välitä hänestä, hän ei edes tiedä mitä puhuu, hän on hieman tärähtänyt. (chaveta = sokka)

no ser ni chicha ni limonada

= ei olla lintu eikä kala, ei sitä eikä tätä; [lit. ei olla maissiolut eikä limonadi]; Algunos son pro OTAN y otros, no, pero Luis no es ni chicha ni limonada. Jotkut ovat Naton puolesta, toiset eivät, mutta Luis ei ole puolesta eikä vastaan. (chicha = maissiolut)

el chocolate del loro

= rikka rokassa; [lit. papukaijan suklaa]; El presupuesto de la universidad de Helsinki es el chocolate del loro comparado con el de la Paris. Helsingin yliopiston budjetti on kuin rikka rokassa Pariisin yliopistoon verrattuna. (loro = papukaija)

ponerse ciego a

= ahmia; [lit. ryhtyä sokeaksi]; Cuando estuve en Galicia me puse ciego a mejillones. Galiciassa ollessani ahmin simpukoita.

más alto que un ciprés

= tosi pitkä; [lit. korkeampi kuin sypressi]; Ha crecido mucho, está más alto que un ciprés. Hän on kasvanut kovasti ja on melkoinen hongankolistaja.

estar hasta el coco de

= olla kurkkua myöten täynnä; [lit. olla nuppiin asti (täynnä)]; Estoy hasta el coco de tu falta de puntualidad. Olen kurkkuani myöten täynnä epätäsmällisyyttäsi. (coco = kookospähkinä; kookospalmu; nuppi; mörkö)

con dos cojones (alat.)

= vitun kova; [lit. kaksin kiveksin]; Es un tipo con dos cojones. No le tiene miedo a nadie. Se on vitun kova tyyppi. Se ei pelkää ketään. (cojón = kives) Tyypillä on kahdet kivekset!

tocarse los cojones (alat.)

= istua perse homeessa; [lit. kosketella kiveksiään]; Se piensa que el único que trabaja es él y que los demás nos tocamos los cojones. Hän luulee olevansa ainoa, joka tekee töitä, ja että me muut vaan istutaan perse homeessa.

estar para comerse (+lo)

= syötävän; [lit. olla suihin syötävä]; ¿Has visto a Luis? Está para comérselo. Näitkö Luisin? Hän on syötävän suloinen.

importar (+le) un comino

= ei välittää tippaakaan; [lit. merkitä jollekulle kuminaa]; Me importa un comino lo que piense él de mi nuevo coche. En välitä tippaakaan, mitä hän ajattelee uudesta autostani. (comino = kumina)

como un condenado

= hirveästi; [lit. kuin tuomittu]; No saca buenos resultados en los exámenes aunque estudia como un condenado. Hän ei saa hyviä tuloksia tenteistä, vaikka opiskelee niska limassa; Mentía como un condenado. Hän valehteli niin että korvat heilui. (condenado = tuomittu)

muy conocido en su casa a la hora de comer

= uppo-outo; [lit. hyvin tunnettu kotonaan ruoka-aikaan]; Ayer me encontré con Luis Álvarez - ¡Ah! ¡Luis Álvarez! Muy conocido en su casa a la hora de comer. ¿Quien es? Tapasin eilen Luis Álvarezin. - Ai Luis Álvarezin. Uppo-outo tyyppi. Kuka hän on?

en el quinto coño

= helvetinkuusessa; [lit. viidennessä vitussa]; La casa que he comprado era muy barata pero está en el quinto coño. Ostamani talo oli halpa, mutta se on helvetinkuusessa.

a otra cosa, mariposa

= seuraava asia; [lit. muuhun asiaan, perhonen]; Esto ya está visto, así que a otra cosa, mariposa. Tämä on jo selvä, joten seuraava asia.

las cosas claras y el chocolate espeso

= asiat oikeilla nimillä; [lit. asiat selkeinä ja suklaa paksuna]; Puedes hablarme sin tapujos porque me gustan las cosas claras y el chocolate espeso. Voit puhua minulle suoraan, koska minusta asioista pitää puhua niiden oikeilla nimillä.

calentar (+le) las costillas

= antaa selkään; [lit. kuumentaa jonkun kylkiluita]; Su padre le calentó las costillas a un tipo que intentó robarle el coche. Hänen isänsä antoi selkään yhdelle tyypille, joka yritti varastaa hänen autonsa. (costilla = kylkiluu)

hablar en cristiano

= puhua ymmärrettävästi; [lit. puhua kristillisesti]; ¿Puedes hablar en cristiano? No he entendido nada de lo que has dicho. Voitko sanoa sen selkokielellä? En ymmärtänyt mitään siitä mitä sanoit.

armar un Cristo

= nostaa meteli; [lit. aseistaa Kristus]; No hace falta armar tanto Cristo por dos vasos rotos. Ei tarvitse nostaa tuollaista meteliä kahdesta rikkoutuneesta lasista.

donde Cristo perdió el gorro

= hornantuutissa; [lit. minne Kristus unohti lakkinsa]; ¿Dónde has aparcado el coche? - Lo he tenido que aparcar donde Cristo perdió el gorro porque aquí no había plaza. Minne pysäköit auton? - Minun piti pysäköidä se tuonne hornantuuttiin, koska täällä ei ole tilaa. (gorro = lakki)

andar/ estar en danza

= touhuta; [lit. mennä tanssimaan/ olla tanssimassa]; A las siete, ya fuese invierno o verano, ya andaba en danza. Olipa talvi tai kesä, niin seitsemältä hän oli jo touhuamassa.

chuparse el dedo

= olla tyhmä; [lit. imeä sormeansa]; Ya sé lo que has hecho, o ¿te pensabas que me chupo el dedo? Tiedän kyllä, mitä olet tehnyt vai luulitko minua tyhmäksi?

chuparse los dedos

= viedä kieli mennessään; [lit. imeskellä sormensa]; La tortilla que has hecho está para chuparse los dedos. Tekemäsi perunamunakas vie kielen mennessään.

de mil demonios

= pirunmoinen; [lit. tuhannen paholaisen]; He cogido una gripe de mil demonios. Minulla on pirunmoinen flunssa.

a diablos

= hirveältä; [lit. paholaiselta]; Esta sopa sabe a diablos. Tämä keitto maistuu hirveältä.

diálogo de sordos

= keskustelu, jossa kukaan ei kuuntele toista; [lit. kuurojen dialogi]; Las conversaciones de paz entre palestinos e israelíes parecen un diálogo de sordos. Palestiinalaisten ja israelilaisten välisissä keskusteluissa kukaan ei näytä kuuntelevan toista.

Dios y su madre

= joka ikinen; [lit. Jumala ja hänen äitinsä]; En aquella reunión no faltó nadie, allí estaban Dios y su madre. Siitä kokouksesta ei ollut poissa kukaan, joka ikinen iikka oli paikalla.

edad del pavo

= murrosikä; [lit. kalkkunan ikä]; Ya sabes como son los hijos cuando están en la edad del pavo, todo es complicado, no están contentos con nada, etc. Tiedäthän sinä, millaisia lapset ovat murrosiässä; kaikki on vaikeaa eikä olla tyytyväisiä mihinkään jne.

no tener entrañas

= olla sydämetön; [lit. ei olla sisintä/ sydäntä/ sisälmyksiä/ uumenta]; Puede parecer que los fotógrafos de guerra no tienen entrañas, pero probablemente no es cierto. Sotakuvaajat voivat vaikuttaa sydämettömiltä, mutta niin asia ei luultavasti ole. (entrañas = sisin; uumenet; sydän; sisälmykset)

hacer un escapada

= pitää lyhyt loma; [lit. tehdä pakomatka]; Como era el dueño de la fábrica, nunca tenía vacaciones, pero de vez en cuando hacía una escapada al chalet. Koska hän oli tehtaan johtaja, hänellä ei ollut koskaan lomaa, mutta silloin tällöin hän kävi hengähtämässä mökillään. (escapada = pako)

a freír espárragos/ monas

= sinne missä pippuri kasvaa; [lit. mennä paistamaan parsoja/ humalia/humalaisia/naarasapinoita]; Si no quiere ayudarnos, que no nos ayude y que se vaya a freír espárragos. Jos hän ei halua auttaa meitä, olkoon auttamatta ja painukoon sinne, missä pippuri kasvaa.

mover el esqueleto

= panna jalalla koreasti; [lit. liikuttaa luurankoa]; Esta tarde tengo ganas de mover el esqueleto. ¿A dónde podríamos ir? Tänä iltana haluan panna jalalla koreasti. Minne voisimme mennä?

como un fideo

= langanlaiha; [lit. kuin vermiselli]; ¿Has visto a Jenni? Come como una fiera y está como un fideo. Oletko nähnyt Jennin? Hän syö kuin hevonen, mutta on langanlaiha.

tomarse (+lo) con filosofía

= suhtautua tyynesti; [lit. ottaa filosofisesti]; Notó que le habían robado la cartera, pero se lo tomó con filosofía y siguió de fiesta con sus amigos. Hän huomasi, että hänen lompakkonsa oli varastettu, mutta suhtautui siihen tyynesti ja jatkoi juhlimista ystäviensä kanssa.

estar como un flan

= olla kuin hyytelöä; [lit. olla kuin paahtovanukas]; Faltaban dos minutos para que llegase el tren donde viajaba mi novio y yo estaba como un flan. Muutaman minuutin kuluttua tulisi juna, jolla poikaystäväni saapuisi ja jalkani olivat kuin hyytelöä.

nacer con una flor en el culo

= olla onnenmyyrä; [lit. syntyä kukka perseessä]; A Mariano siempre le toca el premio de la fiesta de la escuela. - ¡Jo! Es que algunos nacen con una flor en el culo. Mariano saa aina palkinnon koulun juhlissa. - Jotkuthan ovat sellaisia onnenmyyriä.

A la fuerza, ni los zapatos entran.

= Ei kukko käskien laula; [lit. pakolla edes kengät eivät mene jalkaan].

más que un galgo

= kuin hirvi; [lit. enemmän kuin vinttikoira]; Cuando se pone a correr no hay quien lo coja, corre más que un galgo. Kun hän lähtee juoksemaan, ei häntä saa kiinni, hän juoksee kuin hirvi.

acostarse con las gallinas

= mennä aikaisin nukkumaan; [lit. mennä nukkumaan kanojen kanssa]; Conmigo no contéis para la fiesta nocturna porque suelo acostarme con las gallinas. Älkää laskeko minua mukaan iltajuhlaan, koska menen yleensä aikaisin nukkumaan.

ser un/una gallina

= olla jänishousu; [lit. olla kana]; Antonio no se quiere subir al árbol porque es un gallina. Antonio ei halua kiivetä puuhun, koska hän on jänishousu.

en menos de lo que canta un gallo

= yhdessä hujauksessa; [lit. vähemmässä ajassa kuin kukko laulaa]; Este niño crece con tal rapidez que en menos de lo que canta un gallo lo tendremos convertido en hombre. Tämä poika kasvaa niin nopeasti, että hänestä tulee mies yhdessä hujauksessa.

meter la gamba

= tehdä paha moka; [lit. panna katkarapu]; Le he enviado saludos para su esposo y luego me he enterado de que murió la semana pasada. He metido la gamba y mañana le pediré excusas. Lähetin terveisiä hänen vaimolleen ja sitten kuulin, että hän kuoli viime viikolla. Tein pahan mokan ja huomenna pyydän anteeksi. (gamba = katkarapu)

como gamos

= kuin varsat; [lit. kuin kuusipeurat]; Entonces íbamos como gamos por el monte, saltando y corriendo; ahora con más años, vamos andando. Silloin menimme kuin varsat pitkin mäkeä, hyppien ja juosten; nyt vanhemmiten kävelemme. (gamo = kuusipeura)

hacer el ganso

= pelleillä; [lit. tehdä hanhi]; Deja de hacer el ganso, Antonio, ésta es una reunión seria. Lopeta pelleily, Antonio, tämä on tärkeä kokous. (ganso = hanhi)

enviar/mandar a hacer gárgaras

= käskeä/ painua sinne missä pippuri kasvaa; [lit. lähettää kurlaamaan]; Si no quiere ayudarnos, que no nos ayude y que se vaya a hacer gárgaras. Jos et halua auttaa heitä, älä sitten auta ja painu sinne missä pippuri kasvaa. (hacer gárgaras = kurlata)

cuatro gatos

= vain muutama hassu; [lit. neljä kissaa]; A la fiesta sólo vinieron cuatro gatos. Juhliin tuli vain muutama hassu ihminen.

dar gato por liebre

= vetää nenästä; [lit. antaa kissa jäniksen sijasta]; Mira, ayer me compré este reloj de oro. - Lo siento amigo, pero te han dado gato por liebre; de oro no tiene nada. Katso, ostin eilen tämän kultakellon. Anteeksi vaan, ystäväiseni, mutta sinua on vedetty nenästä; se ei ole kultaa nähnytkään.

hasta el gato

= jo kylän koiratkin; [lit. kissaa myöten]; Si se lo has dicho a ella, ya lo sabe hasta el gato. Jos kerroit sen hänelle, niin sen tietävät kohta jo kylän koiratkin.

lavarse a lo gato

= pesaista; [lit. pestä itsensä kissan tapaan, "kissoittain"]; Si no les estuviese encima, los niños se lavarían a lo gato antes de ir a la escuela. Jos en vahtisi, niin lapset vain pesaisisivat itsensä ennen kouluun lähtöä.

no caber en sí de gozo

= ratketa riemusta; [lit. ei mahtua itseensä nautinnosta]; Estaba tan contento de vernos que no cabía en sí de gozo. Hän oli niin tyytyväinen nähdessään meidät, että oli ratketa riemusta.

ni con grúa

= ei kirveelläkään; [lit. ei hinausautollakaan]; Cuando la niña se tumba a ver la televisión, no consigo que se levante ni con grúa. Kun tyttö istuu katsomaan televisiota, en saa häntä nousemaan kirveelläkään. (grúa = hinausauto)

¿quién es el guapo que..?

= kuka uskaltaa...?; [lit. Kuka on niin komea että..? ]; Le hemos roto el coche al director. ¿Quién es el guapo que se lo dice ahora? Rikoimme johtajan auton. Kuka uskaltaa nyt kertoa sen hänelle?

salir de Guatemala y entrar en Guatepeor

= joutua ojasta allikkoon; [lit. lähteä Guatemalasta ja saapua Guatepeoriin]; Lo que propones no es una solución, sino salir de Guatemala y entrar en Guatepeor. Se, mitä ehdotat, ei ole ratkaisu, vaan joudumme ojasta allikkoon. (Lit. Sanaleikki: Guate+mala = lit. Guate+paha; Guate+peor = lit. Guate+pahempi.)

dar guerra

= häiritä, rasittaa, rassata; [lit. antaa sota]; ¡No veas la guerra que me da este niño cada vez que quiere que le compre algo! Et arvaakaan, miten tuo lapsi rassaa minua aina kun hän haluaa minun ostavan hänelle jotakin.

guisárselo y comérselo

= tehdä kuten parhaaksi näkee; [lit. muhentaa ja syödä se]; Soy el único trabajador del almacén y yo me lo guiso y me lo como sin darle explicaciones a nadie. Olen varaston ainoa työntekijä ja teen kuten parhaaksi näen selittelemättä kenellekään.

juntarse el hambre con las ganas de comer

= vakka löytää kantensa; [lit. yhdistää nälkä ruokahalun kanssa]; Carlos es de derechas y María, conservadora, así que se han juntado el hambre con las ganas de comer. Carlos on oikeistolainen ja Maria konservatiivi, joten vakka on löytänyt kantensa.

matar el hambre

= syödä pahimpaan nälkään; [lit. tappaa nälkä]; Vamos a tomar unas tapas para matar el hambre. Syödään jotakin pientä suolaista pahimpaan nälkään.

ver crecer la hierba

= olla terävä, [lit. nähdä ruohon kasvavan]; En cuestiones de informática veía crecer la hierba. Tietotekniikka-asioissa hän oli terävä.

y otras hierbas

= ynnä muut; [lit. ja muut yrtit]; La fiesta que organizaron los jovenes estaba vetada a directores, banqueros, empresarios y otras hierbas. Nuorten järjestämiin juhliin oli pääsy kielletty johtajilta, pankkiireilta, yrittäjiltä yms.

echar los hígados

1) heittää laattaa, yrjötä; [lit. heittää maksat]; Estuvo toda la noche bebiendo y luego se pasó la mañana siguiente echando los hígados. Hän joi koko illan ja sitten seuraavan aamun heitti laattaa. 2) raataa hullun lailla; Este trabajo puedes hacerlo, pero tendrás que echar los hígados. Voit tehdä tämän työn, mutta sinun täytyy raataa hullun lailla. (hígados = maksa)

en la higuera

= muissa maailmoissa; [lit. viikunapuussa]; ¿No sabías que la reunión era hoy? Te lo dije mil veces pero tú estás siempre en la higuera. Etkö tiennyt, että kokous on tänään? Sanoin sen sinulle tuhat kertaa, mutta sinä olet aina muissa maailmoissa.

hacer hincapié en

= korostaa, painottaa; [lit. polkea jalkaa]; Quiero hacer hincapié en que nuestros productos cumplen con la normativa actual. Haluan korostaa, että tuotteemme täyttävät nykyiset vaatimukset. (hincapié = jalan polkeminen)

pasarse las horas muertas

= kuluttaa aikaa; [lit. viettää kuolleita tunteja]; La vecina se pasa las horas muertas mirando por la ventana. Naapuri kuluttaa aikaansa katselemalla ikkunasta.

no está el horno para bollos

= ei olla sopiva aika; [lit. ei ole uunia sämpylöille]; No vayas a hablar con mamá todavía porque no está el horno para bollos. Älä mene vielä puhumaan äidille, koska nyt ei ole sopiva aika. (bollo = sämpylä)

tener los huesos molidos

= olla aivan poikki; [lit. olla hienonnetut luut]; Tengo los huesos molidos de tanto cargar sacos. Olen aivan poikki kannettuani säkkejä hullun lailla.

subirse (+le) los humos a la cabeza

= nousta päähän; [lit. nousta savu päähän]; Cuando se sacó e doctorado se le subieron los humos a la cabeza. Hänelle nousi päähän, kun hänestä tuli tohtori. (humos = savu)

tener ideas de bombero

= olla päättömiä ajatuksia; [lit. olla palomiehen oivalluksia]; Nadie escucha las propuestas que hace porque tiene ideas de bombero. Kukaan ei kuuntele hänen ehdotuksiaan, koska hänellä on ihan päättömiä ajatuksia.

hacer lo imposible

= tehdä kaikkensa, voitavansa; [lit. tehdä mahdoton]; Haré lo imposible para que todo salga bien. Teen kaikkeni, jotta kaikki sujuisi hyvin.

jamás de los jamases

= ei ikipäivänä; [lit. ei ikinä ei-ikinöistä]; Jamás de los jamases me había emocionado tanto como en la boda de mi hermana. En ikipäivänä ole ollut liikuttunut niin suuresti kuin sisareni häissä.

y un jamón (con chorreras)

= ja katin kontit; [lit. ja kinkku]; Déjame el coche, mamá. - Y un jamón. Lainaa minulle autoa, äiti. - Ja katin kontit.

llorar a lágrima viva

= itkeä lohduttomasti; [lit. itkeä eläviä kyyneliä]; Había más de uno que lloraba a lágrima viva en el entierro. Monet itkivät lohduttomasti hautajaisissa.

ir por lana y volver trasquilado

= saada pitkä nenä; [lit. mennä hakemaan villaa ja palata kerittynä]; El cobierno pensaba reducir el número de accidentes con la nueva campaña de seguridad, pero fue por lana y volvió trasquilado. Hallitus ajatteli vähentää onnettomuuksien määrää uudella turvallisuuskampanjalla, mutta sai pitkän nenän.

saber mucho latín

= olla vanha kettu; [lit. osata paljon latinaa]; No creo que consigas engañarle porque sabe mucho latín. En usko, että pystyt huiputtamaan häntä, koska hän on sellainen vanha kettu.

estar de mala leche

= olla pahalla päällä; [lit. olla huonolla/pahalla maidolla]; Estoy de mala leche porque he suspendido el examen. Olen pahalla päällä, koska en päässyt tentistä läpi.

más fresco que una lechuga

= hävytön, julkea; [lit. tuoreempi kuin lehtisalaatti]; Llegó el último pero entró el primero. - Sí,es más fresco que una lechuga. Hän tuli viimeisenä mutta meni sisään ensimmäisenä. - Niinpä niin. Hän on tosi hävytön. (fresco = tuore, veres, uusi; raikas, raitis, viileä; röyhkeä, nenäkäs)

haber comido lengua

= olla suupaltti; [lit. olla syönyt kielen]; Pero niña, ¡calla un momento! Parece que has comido lengua. Tyttö hyvä, ole hiljaa hetki. Sinä olet varsinainen suupaltti.

no hace falta ser un lince para..

= ei tarvitse olla mikään ruudinkeksijä; [lit. ei tarvitse olla ilves jotta.. ]; No hace falta ser un lince para usar el móvil. Ei tarvitse olla mikään ruudinkeksijä osatakseen käyttää kännykkää.

haber llovido mucho desde

= olla kulunut aikaa; [lit. olla satanut paljon sitten..]; Ha llovido mucho desde que yo iba a las discotecas. Siitä on jo aikaa, kun kävin diskoissa.

llover sobre mojado (iron.)

= "aina vain paranee"; [lit. sataa märän päälle]; Pedro, hoy me he quedado sin trabajo. - ¿Sí? Pues llueve sobre mojado porque a mí también me han despedido. Pedro, jäin tänään työttömäksi. - Niinkö? No, aina vain paranee, koska minutkin sanottiin irti.

menos lobos

= kattia kanssa; [lit. vähemmän susia]; Me han subido el salario en 500 euros. - ¡Menos lobos! No creo ni que sean 50. Sain 500 euron palkankorotuksen. - Kattia kanssa! Tuskin sait edes 50:tä euroa.

ser madera de santo

= kiltteyden perikuva; [lit. olla (tehty) pyhästä puusta]; Ciertamente Felipe es madera de santo. Felipe on todella kiltteyden perikuva.

la madre del cordero

= villakoiran ydin; [lit. karitsan äiti]; Has suspendido porque no has estudiado. Ahí está la madre del cordero. Et päässyt läpi, koska et opiskellut. Siinä on se villakoiran ydin.

reír a mandíbula batiente

= nauraa katketakseen; [lit. nauraa leukaluu vispaten]; Le hizo tanta gracia el chiste que se estuvo riendo a mandíbula batiente durante cinco minutos. Vitsi oli hänestä niin hauska, että hän nauroi katketakseen viisi minuuttia. (mandíbula = leukaluu)

la manzana de la discordia

= kiistakapula; [lit. epäsovun omena]; Gibraltar siempre ha sido la manzana de la discordia entre España y Gran Bretaña. Gibraltar on aina ollut kiistakapula Espanjan ja Iso-Britannian välillä.

en un mar de dudas

= täysin ymmällä; [lit. epäilysten meressä]; No sé qué hacer con la cosa; estoy en un mar de dudas. En tiedä, mitä tehdä asian kanssa; olen täysin ymmälläni.

sus más y sus menos

= olla omat juttunsa; [lit. enempänsä ja vähempänsä]; He tenido mis más y mis menos con el jefe. Minulla on ollut omat ristiriitani pomon kanssa.

ser matemático

= olla varma; [lit. olla matematiikkaa]; Es matemático: si salgo sin paraguas, empieza a llover. On varmaa, että jos lähden ilman sateenvarjoa, alkaa sataa.

mentir más que habla

= valehdella niin että korvat heiluvat; [lit. valehdella enemmän kuin puhua]; No creas nada de lo que dice porque miente más que habla. Älä usko mitään, mitä hän sanoo, koska hän valehtelee niin että korvat heiluvat.

dejar/ quedarse con la miel en los labios (nautinnosta)

= jäädä lyhyeksi; [lit. jäädä hunajaisin huulin]; Anda, cuéntamelo todo, no me dejes con la miel en los labios. Hei, kerro minulle kaikki, äläkä siinä panttaa.

miel sobre hojuelas

= vielä parempi; [lit. hunajaa ohukaisten päälle]; Si viene ella, estupendo, y si la acompaña su marido, miel sobre hojuelas. Jos hän tulee, mahtavaa, ja jos hänen miehensä tulee myös, vielä parempi. (hojuela = ohukainen)

de mírame y no me toques

= turhan hieno; [lit. katso minua, mutta älä koske]; Sale con una chica de mírame y no me toques. Hän seurustelee hienostelevan tytön kanssa; No me gusta comer con vajilla de mírame y no me toques. Minusta ei ole mukava syödä turhan hienoista astioista.

ser todo el monte orégano

= olla ruusuilla tanssimista; [lit. olla koko vuori oreganoa]; ¿Cómo es posible que tú vivas tan feliz? - No creas que todo el monte es orégano. Miten sinä pystyt elämään niin onnellisena? - Älä usko, että kaikki on ruusuilla tanssimista.

como las moscas

= kiusanhenki; [lit. kuin kärpäset]; Déjame en paz, eres como las moscas. Jätä minut rauhaan. Olet varsinainen kiusanhenki.

mosca muerta

= hiirulainen; [lit. kuollut kärpänen]; De día parecía una mosca muerta, pero por las noches renacía de sus cenizas. Päivällä hän näytti hiirulaiselta, mutta illalla hän puhkesi kukkaan; A primera vista parece muy valiente pero es una mosca muerta. Ensi näkemältä hän vaikuttaa hyvin rohkealta, mutta onkin sellainen hiirulainen.

¿Qué mosca (+le) a picado?

= mikä jotakuta riivaa; [lit. mikä kärpänen häntä on pistänyt?]; ¿Qué mosca te ha picado? Antes siempre te gustaban las juergas y ahora no sales de casa. Mikä sinua riivaa? Ennen tykkäsit aina juhlia ja nyhjäät vain kotona.

tener la mosca detrás de la oreja

= epäillä; [lit. olla kärpänen korvan takana]; Aún no sabe lo grave que está su padre, pero creo que ya tiene la mosca detrás de la oreja. Hän ei vielä tiedä isänsä tilan vakavuutta, mutta luulen hänellä olevan jo omat epäilyksensä.

muerto de hambre

= surkimus, mitättömyys; [lit. nälkään kuollut]; No te cases con Enrique porque es un muerto de hambre. Älä mene Enriquen kanssa naimisiin, koska hän on surkimus.

estar en las musarañas

= olla muissa maailmoissa; [lit. olla päästäisissä]; ¿Has oído lo que te decía o estabas en las musarañas? Kuulitko, mitä sanoin sinulle, vai olitko muissa maailmoissa? (musaraña = päästäinen)

¡Naranjas de la China!

= Ei tule kuuloonkaan!; [lit. Kiinan appelsiinit!]; Dile que te tiene que pagar el día especificado en el contrato y lo demás, ¡naranjas de la China! Sano hänelle, että hänen on maksettava sinulle sopimuksessa määrättynä päivänä ja muu ei tule kuuloonkaan.

qué narices

= mitä hittoa; [lit. mitkä nenät]; ¿Qué narices haces tú aquí? Mitä hittoa sinä teet täällä?; Aunque sea muy caro, me lo compro. ¡Qué narices! Vaikka se olisi hyvin kallis, ostan sen. Hitto vieköön!

hacer (+ poss.) necesidades

= tehdä tarpeensa; [lit. tehdä välttämättömyytensä]; Si quieres hacer tus necesidades, espera a que lleguemos a casa. Jos haluat tehdä tarpeesi, odota että päästään kotiin. (necesidade = tarve, välttämättömyys)

ponerse negro

= raivostua; [lit. muuttua mustaksi]; Se ponía negro cada vez que volvía a casa y la encontraba desordenada. Hän raivostui aina kun kotiin tullessaan näki siellä vallitsevan sekasotkun.

como un niño con zapatos nuevos

= innoissaan kuin pieni lapsi; [lit. kuin lapsi, jolla on uudet kengät]; Nunca había realizado un trabajo con tan interesante. Me encontraba como un niño con zapatos nuevos. En ollut koskaan tehnyt niin mielenkiintoista työtä. Olin innoissani kuin pieni lapsi.

costar más que un ojo de la cara

= maksaa itsensä kipeäksi; [lit. maksaa enemmän kuin silmän päästä]; Estos zapatos me han costado más que un ojo de la cara, pero son divinos. Maksoin itseni kipeäksi näistä kengistä, mutta ne ovat ihanat.

dar un ojo de la cara por

= antaa mitä vain; [lit. antaa silmä päästä]; Daría un ojo de la cara por no tener que ir a trabajar hoy. Antaisin mitä vain, ettei tarvitsisi mennä tänään töihin.

poner los ojos en blanco

= kääntyä silmät nurin; [lit. laittaa silmät valkoisiksi]; Ponía los ojos en blanco cada vez que oía el nombre de su amada. Hänellä silmät kääntyivät nurin aina kun hän kuuli rakastettunsa nimen.

poner (+le) las orejas coloradas

= nuhdella; [lit. panna jollekulle värilliset korvat]; Le he tenido que poner las orejas coloradas al niño porque no puedo permitir que se porte así. Minun piti nuhdella poikaa, koska en voi sallia häneltä sellaista käytöstä.

verle las orejas al lobo

= katsoa vaaraa silmästä silmään; [lit. katsoa sutta korviin]; Antes yo iba a mil con el coche, pero cuando tuve el accidente le vi las orejas al lobo y ahora voy más despacio. Ennen ajoin tuhatta ja sataa, mutta kun minulle sattui onnettomuus, jouduin katsomaan vaaraa silmästä silmään ja nyt ajan hitaammin.

como una ostra

= ikävystyä kuoliaaksi; [lit. kuin osteri]; Le dijo a su esposa que se aburría como una ostra en ese trabajo. Hän sanoi vaimolleen ikävystyvänsä kuoliaaksi työssään.

hasta los ovarios (alat.)

= olla vittuuntunut; [lit. munasarjoihin asti (täynnä)]; Ya estoy hasta los ovarios de mi colega sabelotodo. Olen vittuuntunut kaikkitietävään työkaveriini.

estar para hacerle padre

= herkkupeppu; [lit. olla isäksi tehtävän näköinen]; ¿Has visto al nuevo jefe? - Sí, María. Lo he visto y está para hacerle padre. Oletko nähnyt uuden pomon? - Kyllä, Maria, olen nähnyt hänet, ja hän on oikea herkkupeppu.

no tener padre ni madre ni perro que le ladre

= olla ypöyksin; [lit. ei olla isää, ei äitiä, ei koiraa haukkuvaa]; Desde que se le murió la abuela que lo cuidaba no tiene ni padre ni madre ni perro que ladre. Hänestä huolehtineen isoäidin kuolemasta lähtien hän on ollut ypöyksin.

buenas palabras

= tyhjiä lupauksia; [lit. hyviä sanoja]; El jefe me ha dicho que soy buen trabajador y que mirará lo de mi sueldo, pero a mi me han parecido sólo buenas palabras. Johtaja kehui minua hyväksi työntekijäksi ja sanoi miettivänsä palkkaani, mutta minusta se kaikki oli yhtä tyhjän kanssa.

pan comido

= helppo nakki; [lit. syöty leipä]; Ese problema es pan comido. Tämä ongelma on helppo nakki.

ser pan para hoy y hambre para mañana

= väliaikainen, tilapäinen; [lit. olla tämän päivän leipä ja huomisen nälkä]; La solución que me das es sólo pan para hoy y hambre para mañana. Minulle tarjoamasi ratkaisu on vain väliaikainen.

como una pandereta

= riemuiten; [lit. kuin tamburiini]; Vino a casa como una pandereta porque había sacado un sobresaliente en el examen. Hän tuli kotiin riemusta kiljuen, koska oli saanut kiitettävän tentissä. (pandereta = tamburiini)

y santas pascuas

= sillä siisti; [lit. ja pyhät pääsiäiset/ ja pyhät joulut]; Si te molesta la programación de la tele, con no mirarla, santas pascuas. Jos tv-ohjelmat eivät sinua miellytä, ole katsomatta ja sillä siisti.

ser de buena pasta

= olla rehti; [lit. olla hyvästä taikinasta]; Es de buena pasta, puedes confiar en ella. Hän on rehti, voit luottaa häneen.

descubrirse el pastel

= tulla julki, paljastua; [lit. paljastaa kakku]; Cuando se descubrió el pastel de las licencias de contrucción, varios concejales ingresaron en prisión. Kun rakennuslupahuijaus tuli julki, useat valtuuston jäsenet joutuivat vankilaan.

ser pasto de las llamas

= joutua liekkien ruoaksi; [lit. olla liekkien laidun]; Su colección de libros fue pasto de las llamas en un incendio. Hänen kirjakokoelmansa joutui tulipalossa liekkien ruoaksi. (llama = laama; liekki)

saber de qué va la pelicula

= tietää missä mennään; [lit. tietää mistä elokuva kertoo]; Anda, cállate, porque no sabes de que va la película. Hei, ole hiljaa, koska et tiedä missä mennään.

de pelo en pecho

= vahva; [lit. karvaa rinnassa]; Esos juegos no son para hombres de pelo en pecho. Nämä pelit eivät ole tosi miehille tarkoitettuja.

tocarse las pelotas (alat.)

= istua perse homeessa; [lit. kosketella kiveksiään]; Se piensa que el único que trabaja es él y que los demás nos tocamos las pelotas. Hän luulee olevansa ainoa, joka tekee töitä, ja että me muut vaan istutaan perse homeessa. (pelotas = kivekset)

importar (+le) un pepino

= ei välittää pätkääkään; [lit. merkitä jollekulle kurkkua]; Me importa un pepino lo que piense él de mi nuevo coche. En välitä pätkääkään siitä, mitä mieltä hän on uudesta autostani.

pedir peras al olmo

= haluta, odottaa vaatia mahdottomia; [lit. pyytää päärynöitä jalavalta]; Pretender que cambie su manera de pensar es pedir peras a olmo. Yritys saada hänet muuttamaan ajattelutapaansa on kuin tavoittelisi kuuta taivaalta.

ser la pera

= olla mahdoton; [lit. olla päärynä]; Eres la pera, Luisa. No hay quien te entienda. Olet mahdoton, Luisa. Kukaan ei tajua sinua.

ser una perita en dulce

= olla houkutteleva; [lit. olla pikkuinen päärynä makeassa vainen]; Muchos piensan que el trabajo de maestro es una perita en dulce. Monet ovat sitä mieltä, että opettajan työ on houkutteleva.

marear la perdiz

= jaaritella; [lit. ohjata peltopyytä]; Teníamos una reunión de dos horas y se pasó hora y media mareando la perdiz, así que no pudimos llegar a ningún acuerdo. Meillä oli kahden tunnin kokous, ja puolitoista tuntia kului jaaritteluun, joten emme päässeet minkäänlaiseen sopuun. (perdiz = peltopyy)

y fueron felices y comieron perdices

= elää onnellisena elämänsä loppuun asti; [lit. ja he olivat onnellisia ja söivät peltopyitä]; El príncipe se casó con la princesa y fueron felices y comieron perdices. Prinssi meni naimisiin prinsessan kanssa ja he elivät onnellisina elämänsä loppuun asti.

no tener perdón de Dios

= olla anteeksiantamatonta; [lit. ei saada anteeksiantoa Jumalalta]; Llevas dos años sin escribir a tus padres. Tú no tienes perdón de Dios. Et ole kahteen vuoteen kirjoittanut vanhemmillesi. Se on anteeksiantamatonta.

ni pero, ni leches

= ei mitään muttia; [lit. ei muttaa, ei maitoja]; Pero, mamá.. - ¡Ni pero, ni leches! La cama la haces antes de salir de casa. Mutta, äiti... - Ei mitään muttia! Sijaat vuoteen ennen kuin lähdet.

como un perro verde

= outo lintu; [lit. kuin vihreä koira]; No le hagas caso a Marisa; es más rara que un perro verde. Älä välitä Marisasta, hän on sellainen outo lintu.

no tener ni perro que (+le) ladre

= ypöyksin; [lit. ei olla edes koiraa joka haukkuisi hänelle]; El problema es que los que no tienen ni perro que les ladre, pueden recurrir a la violencia para sobrevivir. Ongelma on se, että ypöyksin olevat voivat turvautua väkivaltaan pysyäkseen hengissä.

estar pez

= olla täysi nolla; [lit. olla kala]; Estoy pez en matemáticas. Olen täysi nolla matematiikassa.

importar (+le) un pimiento

= ei välittää tippaakaan; [lit. merkitä jollekulle paprikan verran]; Me importa un pimiento lo que piense él de mi nuevo coche. En välitä tippaakaan siitä, mitä mieltä hän on uudesta autostani.

en el quinto pino

= hevonkuusessa; [lit. viidennessä männyssä/ viidennessä petäjässä]; Antes vivía en el centro pero ahora vive en el quinto pino, a 20 km, del centro. Ennen hän asui keskustassa, mutta asuu nyt hevonkuusessa, 20 km:n päässä keskustasta.

no haber roto un plato en su vida

= ei olla koskaan tehnyt väärin; [lit. ei olla rikkonut lautastakaan elämässään]; Es muy buena persona, de los que no han roto un plato en su vida. Hän on kunnon ihminen, hän kuuluu niihin, jotka eivät ole tehneet elämässään mitään väärää.

pagar los platos rotos

= joutua syntipukiksi; [lit. maksaa rikotut lautaset]; La empresa no funciona y él ha tenido que pagar los platos rotos. Yritys ei toimi, ja hänestä on tehty syntipukki.

como el plomo

= tosi rasittava; [lit. kuin lyijy]; Tu prima es más pesada que el plomo. Sinun serkkusi on oikea maanvaiva.

sudar como un pollo

= hiki virtaa; [lit. hiota kuin kana]; Hacía tanto calor que sudaba como un pollo. Oli niin kuuma, että hiki virtasi.

malas pulgas

= pahansisuinen, pahantuulinen; [lit. pahat kirput]; Cuando lo vi entrar con cara de malas pulgas, supe que algo malo había pasado. Nähdessäni hänen tulevan sisään pahantuulisena tiesin jotakin ikävää tapahtuneen. (pulga = kirppu)

estar hecho puré

= olla maassa; [lit. olla muussattu]; Marta está hecha puré y apenas puede levantarse. Marta on ihan maassa ja tuskin jaksaa nousta ylös.

importar (+le) un rábano

= ei välittää pätkääkään; [lit. merkitä jollekulle retiisin verran]; Me importa un rábano lo que piense él de mi nuevo coche. En välitä pätkääkään siitä, mitä mieltä hän on uudesta autostani. (rábano = retiisi)

y un rábano

= ja katin kontit; [lit. ja retiisi]; Déjame el coche, mamá. - Y un rábano. Anna auto minulle, äiti. - Ja katin kontit.

como el rabo de una lagartija

= hermokimppu; [lit. kuin sisiliskon häntä]; Es nervioso como el rabo de una lagartija. Hän on varsinainen hermokimppu. (lagartija = sisilisko)

más corto que el rabo de un conejo

= tyhmä kuin saapas; [lit. lyhyempi kuin kaniinin häntä]; Es normal que no haya aprobado ninguna asignatura; es más corto que el rabo de un conejo. Ei ole mikään ihme, ettei hän päässyt läpi yhdestäkään aineesta, koska hän on tyhmä kuin saapas.

cuando las ranas críen pelos

= sitten, kun lehmät lentävät; [lit. kun sammakot kasvavat karvaa]; ¿Cuándo podremos vivir sin preocupaciones económicas? - Cuando las ranas críen pelos. Milloinkahan voimme elää ilman taloudellisia huolia? - Sitten kun lehmät lentävät.

pagar/ cumplir religiosamente

= maksaa tai tehdä tunnollisesti; [lit. maksaa tai suorittaa uskonnollisesti]; Es una mujer que cumple religiosamente con sus obligaciones. Hän on nainen, joka täyttää velvollisuutensa tunnollisesti.

el rey de la casa

= kullanmuru, pikkuinen; [lit. talon kuningas]; El rey de la casa acaba de tomar el pecho y pronto se irá a dormir. Pikkuinen sai juuri rintaa ja menee pian nukkumaan; El rey de la casa ha vuelto del colegio y todos le preguntan cómo le ha ido. Kullanmuru tuli koulusta, ja kaikki kyselivät, miten päivä oli mennyt.

costar (+le) un riñon

= maksaa älyttömästi; [lit. maksaa jollekulle munuaisen verran]; Esta moto me ha costado un riñon, pero ha valido la pena. Maksoin itseni kipeäksi tästä moottoripyörästä, mutta se kannatti. (riñon = munuainen)

tener el riñon bien cubierto

= olla paksu lompakko; [lit. olla hyvin katettu munuainen]; No le preocupa cuánto ganará cuando se jubile porque tiene el riñon bien cubierto. Hän ei välitä, paljonko saa eläkettä, koska hänellä on paksu lompakko.

como sacamuelas

= kuin papupata; [lit. kuin hampaanpoistaja]; Habla más que un sacamuelas. Hän puhuu kuin papupata.(sacamuelas = hampaanpoistaja)

en su salsa

= elementissään; [lit. kastikkeessaan]; Es un hombre muy formal y en las reuniones oficiales se encuentra en su salsa. Hän on hyvin asiallinen mies ja on elementissään virallisissa kokouksissa.

dormir como un santo

= nukkua kuin tukki; [lit. nukkua kuin pyhimys]; Dormía como una santa aunque tenía 83 años. Hän nukkui kuin tukki, vaikka ikää oli 83 vuotta.

echar/ soltar sapos y culebras

= puhua rumia; [lit. päästää suustaan rupisammakoita ja käärmeitä]; Cuando se ponen a discutir, echan sapos y culebras. Kun he alkavat kiistellä, suusta pääsee rumia.

como la sarna [lit. kuin syyhy]

= más malo que la sarna = tosi ilkeä, paha; [lit. pahempi kuin syyhy]; ¡Qué malo es! - Más que la sarna. Kyllä hän on sitten ilkeä! - Läpeensä mätä. (sarna = syyhy)

que quita el sentido

= järjettömän; [lit. joka jättää järjen]; Es una mujer hermosa, de esas que quita el sentido. Hän on järjettömän kaunis nainen.

dar la serenata

= häiritä; [lit. antaa serenadi]; ¡Deja de dar la serenata! Ya te he dicho mil veces que te estés quieta. Lopeta häiritseminen! Olen käskenyt sinua jo tuhat kertaa olemaan hiljaa; Déjame en paz, no me das la serenata. Jätä minut rauhaan, älä rassaa minua.

tener sesos de mosquito

= kananaivo; [lit. olla hyttysen aivot]; Tiene menos sesos que un mosquito, pero es muy buena persona. Hän on varsinainen kananaivo mutta hyvin kiltti ihminen. (menos sesos que un mosquito = [lit. pienemmät aivot kuin hyttysellä])

por siempre jamás

= aina ja iankaikkisesti; [lit. ainaiseksi ikinä]; Sonaba que se casarían y serían felices por siempre jamás. Hän uneksi, että he menisivät naimisiin ja olisivat onnellisia elämänsä loppuun asti.

no dejar ni a sol ni a sombra

= ei antaa hetkenkään rauhaa; [lit. ei jättää aurinkoon eikä varjoon]; Me persigue a todas partes, no me deja ni a sol ni a sombra. Hän seuraa minua kaikkialle eikä anna hetkenkään rauhaa.

no fiarse ni de su sombra

= ei luottaa kehenkään; [lit. ei luottaa edes varjoonsa]; No se fía ni de su sombra. Hän ei luota kehenkään.

como/ hecho una sopa

= litimärkä; [lit. kuin keitto/olla tehty keitoksi]; Llovía a cántaros y llegué a cosa hecho una sopa. Satoi kaatamalla, ja tulin kotiin litimärkänä.

hacerse el sueco

= ei olla tietävinään; [lit. tekeytyä ruotsalaiseksi]; Se lo he pedido muchas veces, pero se hace el sueco y no me devuelve lo que me debe. Olen pyytänyt häneltä monta kertaa, mutta hän ei ole tietävinäänkään, eikä maksa velkaansa.

hacer de las suyas

= tehdä pahojaan; [lit. tehdä omiaan]; Luisito ha vuelto a hacer una de las suyas, se ha comido todos los pasteles que teníamos para la fiesta. Luisito on taas tehnyt pahojaan. Hän on syönyt kaikki juhliin varatut leivokset.

estar hasta las tetas (alat.)

= olla vittuuntunut; [lit. olla nänneihin asti täynnä]; Yo estoy hasta las tetas de andar todo el día dale que te pego lavando lo que ensuciáis vosotros. Olen vittuuntunut kulkemaan koko päivän perässänne pesemässä jatkuvasti jälkiänne.

oler a tigre

= haista pistävälle; [lit. haista tiikerille]; Abre la ventana porque este aula huele a tigre. Avaa ikkuna, koska tässä luokassa on pistävä haju.

saber de buena tinta

= saada tietää luotettavasta lähteestä; [lit.tietää hyvästä musteesta]; Ha podido saber de buena tinta que la nueva ley no entrará en vigor hasta el 2010. Olen saanut tietää luotettavasta lähteestä, että uusi laki astuu voimaan vasta vuonna 2010.

dejarse en el tintero

= jättää mainitsematta, sanomatta; [lit. jäädä mustepulloon]; Ha corrido mucha tinta sobre el tema, pero los articulistas se dejan lo importante en el tintero. Aiheesta on kirjoitettu tosi paljon, mutta toimittajilta se tärkeä jää mainitsematta.

haber tomate

= olla hämminkiä, mätää; [lit. olla tomaattia]; La repartición de beneficios de este año no me parece correcta. Yo creo que aquí hay tomate. Voitonjako tänä vuonna ei ole minusta oikein tehty. Siinä on minusta jotakin mätää.

hacerse tortilla

= mennä liiskaksi; [lit. tekeytyä tortillaksi/tekeytyä munakkaaksi]; Se nos cayó el ordenador al suelo y se hizo tortilla. Tietokone putosi lattialle ja meni liiskaksi.

olerse la tostada

= haistaa palaneen käryä; [lit. haista paahtoleivältä]; Cuando vio que su padre entraba enfadado, se olió la tostada y se fue corriendo a su cuarto. Nähdessään isänsä tulevan sisään vihaisena, hän haistoi palaneen käryä ja juoksi huoneeseensa.

con mala uva

= pahantahtoisesti; [lit. pahalla viinirypäleellä]; Esta carta está escrita con muy mala uva. Tämä kirje on kirjoitettu pahantahtoisesti.

estar de mala uva

= olla huonolla tuulella; [lit. olla huonolla/pahalla viinirypäleellä]; Aquel día estaba de bastante mala uva, por eso te hablé en ese tono. Olin sinä päivänä huonolla tuulella ja siksi puhuin sinulle siihen sävyyn.

como una vaca en brazos/ más que una vaca en brazos

= maanvaiva; [lit. kuin lehmä sylissä/ enemmän kuin lehmä sylissä]; ¡Qué pesado es Antonio! - Sí, más que una vaca en brazos. Kylläpä tuo Antonio on rasittava! Kyllä, todellinen maanvaiva.

poner una vela a Dios y otra al Diablo

= istua kahdella tuolilla; [lit. asettaa yksi kynttilä Jumalalle ja toinen Paholaiselle]; O vas al cumpleaños de la esposa de tu padre, o la fiesta de tu madre; no puedes poner una vela a Dios y otra al Diablo. Joko menet isäsi uuden vaimon syntymäpäiville tai äitisi juhliin, mutta et voi istua kahdella tuolilla.

decir cuatro verdades

= sanoa suorat sanat; [lit. sanoa neljä totuutta]; Le diré cuatro verdades en cuanto le ponga la vista encima. Sanon hänelle suorat sanat, heti kun näen hänet.

ponerse verde

= saada kyllikseen; [lit. muuttua vihreäksi]; Cuando trabajaba en la pastelería, me ponía verde de pasteles de chocolate. Ollessani töissä konditoriassa sain kyllikseni suklaaleivoksista.

no me cuentes tu vida

= älä jaarittele, höpötä; [lit. älä kerro minulle elämääsi]; ¡No ves que estoy leyendo? No me cuentes tu vida, porfa. Etkö näe, että luen? Ole kiltti, äläkä höpötä siinä.

pagar los vidrios rotos

= maksaa viulut; [lit. maksaa rikotut lasit]; Cada vez que hay un problema, el que paga los vidrios rotos soy yo. Joka kerta, kun tulee ongelmia, minä saan maksaa viulut.

15. Englanti

be on the side of the angels

= tehdä oikein, olla hyvän puolella; [lit. olla enkelten puolella]; We are not in the business of polluting the environment. We are on the side of the angels. Me emme saastuta ympäristöä. Olemme hyvän puolella.

cost/pay an arm and a leg

= maksaa hunajaa; [lit. maksaa käsivarren ja jalan verran]; The car costs an arm and a leg to insure. Autovakuutus maksaa maltaita.

save someone's bacon

= pelastaa jonkun nahka; pelastaa joku vaarallisesta tai vaikeasta tilanteesta; [lit. pelastaa jonkun pekoni]; Your mother once saved my bacon, did you know that. She lent me money when I needed it. Äitisi pelasti minut kerran pinteestä, tiedätkö. Hän lainasi minulle rahaa kun tarvitsin sitä.

a babe in arms

= 1) sylivauva; 2) avuton ihminen; [lit. olla lapsonen/ typykkä sylissä]; He's a mere babe in arms at 23. Hän on vielä 23-vuotiaana pelkkä untuvikko.

a babe in the woods

= untuvikko (käytetään aikuisesta, joka on naiivi ja kokematon); [lit. sylivauva/ avuton ihminen metsässä]; I don't want to play the dumb blonde, the babe in the woods character. En halua näytellä tyhmän ja lapsellisen blondin osaa.

the back of beyond

= Jumalan selän takana, korvessa; [lit. tuonpuoleisen takana]; The place is really the back of beyond. Paikka on todella korvessa/ Jumalan selän takana.

have somebody by the balls

= pitää jotakuta vallassaan; [lit. olla ote jonkun palleista]; We had him by the balls and he had no choice. Hän oli meidän vallassamme, eikä hänellä ollut vaihtoehtoja.

a banana skin

= kompastuskivi, harmin aiheuttaja; [lit. banaaninkuori]; The match was a potential banana skin for us. Ottelussa olisi voinut käydä meille nolosti.

laugh all the way to the bank

= lyödä rahoiksi; [lit. nauraa koko matkan pankkiin]; Shrewd movie bosses are laughing all the way to the bank. Terävät studiopomot käärivät melkoiset voitot.

be barking mad

= olla seinähullu; [lit. olla haukkuvan hullu]; You're barking mad if you think I'm staying here! Olet seonnut, jos luulet, että jään tänne!

Why keep a dog and bark yourself?

= Miksi tehdä itse sellaista, josta jo maksaa jollekulle?; [lit. miksi pitää koiraa ja haukkua itse?].

an old bat

= huuhkaja ämmä; [lit. vanha lepakko]; Silly old bat! Senkin typerä vanha huuhkaja!

like a bat out of hell

= kuin viimeistä päivää; kuin ammuttuna; [lit. kuin lepakko helvetistä/kuin lepakko josta on tolkuttomasti harmia]; He was driving like a bat out of hell. Hän ajoi kuin viimeistä päivää.

the best thing since sliced bread

= jokin on erittäin hyvä, uusi tai jännittävä. Ilmausta käytetään usein humoristisesti tai ironisesti; [lit. paras keksintö sitten viipaloidun leivän]; When your programme first started I thought it was the best thing since sliced bread. But over the last three months I think you have adopted an arrogant attitude. Kun ohjelmasi alkoi, ajattelin sen olevan hieno kuin mikä, mutta viimeisen kolmen kuukauden aikana olet tullut röyhkeäksi.

like a bear with a sore head

= äkäinen kuin takapuoleen ammuttu karhu; [lit. kuin karhu, jonka pää on arkana]; He'll be like a bear with a sore head when he gets up. Hän on herätessään kuin takapuoleen ammuttu karhu.

have a bellyful of something

= saada tarpeekseen jostakin; [lit. olla mahantäysi jotakin]; I've had a bellyful of you. Olen saanut sinusta tarpeekseni.

a wet blanket

= ilonpilaaja; [lit. märkä peitto]; Oh Jenny darling don't be a wet blanket! Jenny-kulta, älä ole ilonpilaaja!

blow hot and cold

= jahkailla jotakin loputtomasti, muuttaa jatkuvasti mieltään; [lit. puhaltaa kuumaa ja kylmää]; She kept blowing hot and cold about the idea of marrying him. Hän jahkaili naimisiinmenoa loputtomasti.

blow one's own trumpet

= kehuskella itseään tai omia saavutuksiaan; [lit. puhaltaa omaan trumpettiinsa]; Modesty forbids Geoff from blowing his own trumpet. Geoff on liian vaatimaton kehuskellakseen.

blue-eyed boy

= lempilapsi, suosikki; [lit. sinisilmäinen poika]; Arkansas Governor Bill Clinton, The Democrats blue-eyed boy, is still in the lead. Arkansasin kuvernööri Bill Clinton, demokraattien lempilapsi, on edelleen johdossa.

do something until one is blue in the face

= tehdä jotakin loputtomasti onnistumatta siinä; [lit. tehdä jotakin kunnes on sininen kasvoiltaan]; You can argue with me until you're blue in the face, but I won't give in. Voit riidellä kanssani loputtomasti, mutta minä en aio antaa periksi.

turn the air blue

= kiroilla, käyttää rumaa kieltä; [lit. muuttaa ilma siniseksi]; And the names he called me turned the air blue! Ja hän nimitteli minua tosi rumasti!

with one´s heart in one´s boots

= sydän syrjällään, tuska sydämessään; [lit. sydän saappaissaan]; I had no alternative but to follow her with my heart in my boots. Minulla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin seurata häntä sydän syrjällään.

be out of one´s brain

= kaatokännissä; [lit. olla ulkopuolella aivojensa]; He was out of his brain at the time. Hän oli silloin kaatokännissä.

put a brave face on

= niellä urheasti pettymyksensä, yrittää esittää urheaa; [lit. panna urheat kasvot päälle]; The government tried to put a brave face on the mess. Vallanpitäjät yrittivät esittää sotkun edullisessa valossa.

Break a leg!

= Lykkyä tykö!; [lit. Murra jalka!]; (Sanotaan yleensä lavalle menevälle näyttelijälle, sillä jotkut uskovat Good luck - toivotuksen tuovan näyttelijälle epäonnea.)

bright-eyed and bushy-tailed

= eloisa, innokas, täynnä energiaa; [lit. kirkassilmäinen ja tuuheahäntäinen]; Deborah's first job was a bright-eyed teenager. Deborah oli innokas teini, kun hän sai ensimmäisen työpaikkansa. Tässä verrataan henkilön eloisuutta oravan eloisuuteen.

not a happy bunny

= onneton ihminen; [lit. ei onnellinen pupunen]; ilmausta käytetään humoristisesti tai ironisesti.

a busy bee

= reipas ja toimelias ihminen; [lit. touhukas mehiläinen].

butter wouldn't melt in his mouth

= joku näyttää viattomalta, muttei ole sitä; [lit. voi ei sulisi hänen suussaan]; The detective added: "To look at him butter wouldn't melt in his mouth." Etsivä lisäsi: "Hänestä luulisi päältä päin katsoen, että hän on viaton kuin karitsa."

go to bye-byes

= mennä höyhensaarille; [lit. mennä hei-heihin]; It's time for you to go to bye-byes. Sinun on aika siirtyä höyhensaarille.

a fat cat

= porho, pamppu, iso kiho; [lit. lihava kissa]; He is a fat cat with a 50 million dollar company. Hän on porho, jonka yritys on 50 miljoonan dollarin arvoinen.

let the cat out of the bag

= möläyttää, sanoa liian paljon; [lit. päästää kissa pois laukusta]; She let the cat out of the bag about Jane's true intentions. Hän tuli paljastaneeksi Janen todelliset aikeet.

the cat's mother

= kun jäi epäselväksi, ketä puhuja tarkoitti; [lit. kissan äiti]; Who is "he"? The cat's mother? Ja kuka se "hän" sitten on?

in the cat-bird seat

= hyvissä asemissa; [lit. kissa-lintu -asemissa]; He is in the cat-bird seat with bids above asking price. Hän on hyvissä asemissa, kun tarjoukset ylittävät lähtöhinnan.

wake up and smell the coffee

= näin sanotaan, kun halutaan toisen olevan realistisempi ja tietoisempi siitä, mitä ympärillä tapahtuu; [lit. herätä ja haistaa kahvintuoksu]; It's time Lewis woke up and smelt the coffee and contacted me. Lewisin pitäisi vähitellen tajuta missä mennään ja ottaa minuun yhteyttä.

hard cheese/ tough cheese

= paha juttu, huono tuuri; [lit. kova juusto]; So you didn't like the car your father gave you. Well, hard cheese. Vai et tykännyt autosta, jonka sait isältäsi. No, pahempi juttu.

a bite at the cherry

= mahdollisuus tai yritys tehdä jotakin; [lit. purra kirsikkaa]; Pay attention, because you aren't going to get a second bite at the cherry. Olkaa tarkkoina, sillä toista mahdollisuutta ei tule.

live in cloud-cuckoo land (halv.)

= elää mielikuvitusmaailmassa; [lit. elää pilvi-käki-maassa]; Anyone who believes that the Bill will be effective is living in cloud-cuckoo land. Se, joka uskoo, että lakialoite tehoaa, elää mielikuvitusmaailmassa. Cloud cuckoo land is a state of absurdly, over-optimistic fantasy or an unrealistically idealistic state of mind where everything appears to be perfect.

cook somebody's goose

= pilata jonkun suunnitelmat; [lit. keittää jonkun hanhi]; She cooked her goose when she lied. Hän pilasi kaiken valehtelemalla.

Dutch courage

= humalaisen rohkeus; [lit. hollantilainen rohkeus]; I'll have a couple of drinks to give me Dutch courage. Otan pari rohkaisuryyppyä. Tämä idiomi juontaa juurensa siitä, kuinka hollantilaisilla oli aiemmin maine kunnon ryypiskelijöinä.

have a cow

= raivostua, saada hepuli; [lit. omistaa lehmä]; Don't have a cow, dude. Älä nyt hepulia saa, hemmo.

cuckoo in the nest

= käenpoikanen, kuokkavieras; [lit. käki pesässä]; It's a shock to find you're a stranger in your family, a cuckoo in the nest. On järkytys huomata olevansa muukalainen omassa perheessään, kuokkavieras.

Be a devil!

= Siitä vaan! Anna mennä vain!; [lit. Ole piru!].

have the luck of the devil

= olla onnen suosikki; [lit. olla paholaisen onni]; Italy had the luck of the devil in their opening game against Chile. Italia oli onnen suosikki avauspelissä Chileä vastaan.

a dog's breakfast

= sekasotku, surkea tekele, floppi; [lit. koiran aamupala]; The band was a right dog's breakfast. Bändi oli aivan surkea.

double Dutch

= siansaksa; [lit. tuplahollanti]; The note seemed written in double Dutch to me. Minusta näytti siltä kuin viesti olisi kirjoitettu siansaksaksi.

drunk as a skunk

= kännissä kuin käki; [lit. kännissä kuin haisunäätä]; He was drunk as a skunk last night. Hän oli viime yönä kännissä kuin käki.

be duck soup

= olla lasten leikkiä/ helppo nakki; [lit. olla ankkakeitto]; The exam was duck soup. Tentti oli lasten leikkiä.

can do something on one's ear

= osata tehdä jotakin vaikka yhdellä kädellä; [lit. osata tehdä jotakin korvallaan]; This essay only has to be three pages, so I think I can do it on my ear. Tämän esseen on oltava vain 3-sivuinen, joten teen sen vaikka yhdellä kädellä.

like nothing on earth

= todella omituinen, kuin ulkoavaruudesta; [lit. kuin ei mikään maan päällä]; The melody was like nothing on earth. Sävel oli todella omituinen.

eat humble pie

= myöntää olleensa väärässä ja pyytää anteeksi siitä (etenkin tilanteissa, joissa se on nöyryyttävää tai noloa asianomaiselle); [lit. syödä nöyrä piiras]; Our boss was forced to eat humble pie. Pomon oli pakko myöntää olleensa väärässä.

with egg on one's face

= naurunalaiseksi joutunut, hölmöltä näyttävä; [lit. muna naamallaan]; Don't underestimate us, or you'll be left with egg on your face. Älä aliarvioi meitä, ettet joudu naurunalaiseksi.

everything but the kitchen sink

= kaikki mahdollinen taivaan ja maan välillä; [lit. kaikki paitsi keittiönlavuaari]; She bought everything but the kitchen sink! Hän osti kaiken mahdollisen taivaan ja maan välillä! (- Siis: kaiken muun paitsi sitä keittiönlavuaaria! ☺)

the meat in the sandwich/ the filling in the sandwich

= olla hyvin kiusallisessa tilanteessa, koska on joutunut välikäteen ihmisten välillä, jotka ovat keskenään konfliktissa; kahden tulen välissä; [lit. olla liha voileivässä/ olla täyte voileivässä]; Previously, the idea of a closely united Europe was unpopular because Europeans feared being the filling in a superpower sandwich. Aikaisemmin ajatus tiiviisti yhdistyneestä Euroopasta ei ollut suosittu, koska eurooppalaiset pelkäsivät joutumista kahden keskenään konfliktissa olevan supervallan väliin.

put one's face on

= meikata, kaunistaa kasvojaan; [lit. laittaa kasvonsa päälle].

the family jewels

= sukukalleudet (miehen sukupuolielimistä); [lit. perheen jalokivet].

fine words butter no parsnips

= tyhjät lupaukset eivät paljon paina; [lit. hienot sanat eivät voitele palsternakkoja].

be all fingers and thumbs

= olla peukalo keskellä kämmentä; [lit. olla pelkkiä sormia ja peukaloita]; I can't tie it, I'm all fingers and thumbs. En pysty solmimaan sitä, minulla on peukalo keskellä kämmentä.

have a finger in every pie

= olla lusikka joka sopassa; [lit. olla sormi joka piiraassa]; He has a finger in every pie in that community. Hän on pistänyt lusikkansa siinä yhteisössä joka soppaan.

breathe fire

= olla raivoissaan; [lit. hengittää tulta]; He rushed there breathing fire and fury. Hän ryntäsi sinne raivoissaan.

fire in one's belly

= palava kunnianhimo tai päättäväisyys; [lit. tuli vatsassaan]; All champion golfers have fire in the belly. Kaikki mestarigolfaajat ovat kunnianhimoisia.

a flea in one's ear

= ankara toru, nuhtelu; [lit. kirppu korvassaan]; The reporter was sent away with a flea in her ear. Reportteri sai kuulla kunniansa, ennen kuin hänet lähetettiin matkoihinsa.

fit as a flea

= terve kuin pukki; [lit. hyvässä kunnossa kuin kirppu]; He was looking fit as a flea. Hän näytti terveeltä kuin pukki.

like a blue-arsed fly

= tuli perseen alla; [lit. kuin siniperseinen kärpänen]; He's been running around like a blue-arsed fly all morning. Hän on juossut ympäriinsä tuli perseen alla koko aamun.

forty winks

= nokoset, päiväunet; [lit. 40 silmänvilkautusta]; After I'd had forty winks, I felt a lot better. Nokosten jälkeen voin paljon paremmin.

as nutty as a fruitcake

= pähkähullu; hyvin outo; typerä; [lit. pähkinäinen kuin hedelmäkakku]; She's nutty as a fruitcake. Hän on pähkähullu. (nutty = pähkinäinen; päästään vialla)

everything in the garden is lovely and rosy

= kaikki on mitä parhaimmin; [lit. kaikki puutarhassa on ihanaa ja ruusunpunaista]. Voidaan käyttää myös ironisesti.

take the gilt off the gingerbread

= vielä hohto jostakin, pilata jotakin; [lit. ottaa hohde pois maustekakusta]; He knocks some gilt off the gingerbread by pointing out how easy it all was. Hän vähensi asian hohdokkuutta huomauttamalla, kuinka helppoa se oli.

our goose is cooked

= Jos sanot, että joku on tehnyt vihoviimeisen temppunsa [lit. keittänyt hanhensa], tarkoitat, että hän on tehnyt jotakin väärin ja pilannut mahdollisuutensa menestyä. Voit myös sanoa, että joku muu on keittänyt hanhesi: Someone else has cooked your goose; By trying to nick my girlfriend he cooked his goose. After that I just had to sack him. Tyttöystäväni vikittely oli häneltä vihoviimeinen temppu. Sen jälkeen minun oli yksinkertaisesti annettava hänelle kenkää.

wouldn't say boo to a goose

= ujostella, olla ihmisarka; [lit. ei sanoisi pöötä hanhellekaan/ ei pelottelisi hanheakaan]; I picture some self-effacing little creature who won't say boo to a goose. Kuvittelen mielessäni syrjäänvetäytyvän pikku raukan, joka ujostelisi kaikkia.

play gooseberry

= jos sanot jonkun olevan kolmantena pyöränä, [lit. pelaavan karviaista], tarkoitat, että hän on kahden romanttisessa suhteessa olevan ihmisen seurassa ylimääräisenä, kun nämä haluaisivat olla kahden; He knows you've got a boyfriend and far be it from him to play gooseberry. Hän tietää, että sinulla on poikaystävä, eikä hänellä ole aikomustakaan roikkua kolmantena pyöränä. Tämän ilmaisun alkuperä on tuntematon, mutta se saattaa viitata siihen, kuinka kolmas pyörä kerää karviaisia sillä välin kun rakastavaiset kuhertelevat.

teach your grandmother to suck eggs

= sanotaan neuvottaessa jotakuta asiassa, jonka tämä tuntee neuvojaa paremmin; [lit. opettaa isoäitiäsi imemään munia]; Don't teach your grandmother to suck eggs. Älä yritä neuvoa etevämpääsi. Vrt. Älä opeta isääsi naimaan.

knee-high to a grasshopper

= (lapsesta) hyvin pieni, polvenkorkuinen; vaahtosammuttimen kokoinen; [lit. heinäsirkkaa polveen asti].

put hairs on your chest

= saada tuntemaan itsensä voimakkaaksi, varsinkin alkoholijuomien ansiosta; [lit. laittaa karvat rintaasi]; Take son gin. Put hairs on your chest! Ota poika giniä, se vahvistaa!

keep something under one's hat

= pitää jotakin omana tietonaan, salassa; [lit. pitää jotakin hattunsa alla]; Chefs keep culinary secrets under their hat. Keittiömestarit pitävät ruoanlaittotaitonsa salaisuudet omana tietonaan.

hem and haw/ hum and haw

= jahkailla, "hmm, tota" (haluttaessa saada lisää aikaa vastauksen miettimiseen); [lit. höm ja höm]; He could do nothing but hum and haw in response. Hän vain jahkaili vastaukseksi.

hearts and flowers

= sentimentaalisuus, ylitunteellisuus; sentimentaalinen; [lit. sydämet ja kukat]; You'd be forgiven for thinking that 'Lovers on the Pont-Neuf' would be all hearts and flowers. Voisi luulla, että 'Pont-Neufin rakastavaiset' olisi täysin sentimentaalinen.

rare as hen's teeth

= jokin on hyvin harvinaista; [lit. harvinaista kuin kanan hampaat]; Record companies are becoming as rare as hen's teeth, and by the end of the decade there probably won't be anybody left except the five international distributors. Levy-yhtiöt ovat käymässä vähiin. Vuosikymmenen loppuun mennessä on luultavasti jäljellä vain viisi kansainvälistä levittäjää. Idiomin selitys: Kanoilla ei ole hampaita.

on one's hobbyhorse

= mieliaiheessaan (aihe, josta ihminen voi puhua loputtomiin, riippumatta siitä, kiinnostaako se muita); [lit. harrastehevosensa selässä]; You are again jumping on your hobbyhorse here. Vaihdat taas mieliaiheeseesi.

need something like a hole in the head (leik.)

= ei tarvita, ei haluta; [lit. tarvita jotakin kuin reikää päähänsä]; I need this conversation like a hole in the head just now! En halua juuri nyt käydä tätä keskustelua!

a home bird

= kotihiiri (kotona viihtyvästä henkilöstä); [lit. kotilintu]; I'm a home bird. Viihdyn hyvin kotona. Olen kotihiiri.

Home, James (and don't spare the horses!) (leik.)

= humoristinen kehotus kuljettajalle ajaa nopeasti; [lit. Kotiin, James, äläkä säästä hevosia!].

at an unearthly hour/ at an ungodly hour

= ärsyttävän varhain/ ärsyttävän myöhään; [lit. ylimaalliseen aikaan/ jumalattomaan aikaan]; I used to do a job which involved getting up at an unearthly hour while the rest of the world slept. Olin työpaikassa, jossa piti nousta ylös älyttömän aikaisin, kun kaikki muut nukkuivat. (unearthly = ylimaallinen; kammottava)

huff and puff

= ärhennellä; [lit. uhkua ja puhkua]; The Labour party is always huffing and puffing about privatisation. Työväenpuolue pitää aina kovaa meteliä yksityistämisestä.

get itchy feet/ have itchy feet

= olla vaellushaluinen; [lit. saada/ omata syyhyävät jalat]; Her children had got itchy feet and left school. Hänen lapsiinsa oli iskenyt vaellushalu, ja he olivat lopettaneet koulunsa kesken.

jam tomorrow

= tyhjät lupaukset; [lit. hilloa huomenna]; It's not enough to promise jam tomorrow. Tyhjät lupaukset eivät riitä.

kangaroos in your top paddock

= jollakulla on merkillisiä ideoita tai joku on hullu; vintti pimeänä; [lit. kenguruita yläaitauksessa]; A woman's a dangerous and unpredictable creature. A guy who pretends to understand the sheilas has got kangaroos in his top paddock. Nainen on vaarallinen ja arvaamaton olento. Miehellä joka yrittää ymmärtää naisia on vintti pimeänä.

a fine kettle of fish / a pretty kettle of fish

= melkoinen soppa, kinkkinen juttu tai tilanne; [lit. hieno kattilallinen kalaa]; That'll be a fine kettle of fish. Siitä kehkeytyy vielä melkoinen soppa.

another kettle of fish/ a different kettle of fish

= aivan eri juttu, aivan toista maata; [lit. toinen/erilainen kattilallinen kalaa]; She was clearly a different kettle of fish from the other deaconess he'd met. Nainen oli selvästi aivan toista maata kuin toinen hänen tapaamansa diakonissa.

be like a kid in a candy store

= olla hupsulla tavalla onnellinen ja innostunut; [lit. olla kuin lapsi karkkikaupassa]; When we started out, I was like a kid in a candy store. Kun lähdimme matkaan, olin lapsellisen innostunut.

kill with kindness

= hukuttaa liialliseen ystävällisyyteen, hemmotella piloille; [lit. tappaa ystävyydellä]; He'd kill me with kindness. With chocolates and food and flowers. Hän hemmottelisi* minut piloille. Suklaalla ja ruoalla ja kukilla. (tai: hänellä oli tapana hemmotella minua)

everything but the kitchen sink (leik.)

= jonkun lähes koko maallinen omaisuus; [lit. kaikki paitsi keittiönlavuaari].

as high as a kite

= ympäripäissään, aivan pilvessä; [lit. yhtä korkealla kuin leija]; Your son's as high as a kite. Poikasi on ympäripäissään.

in the lap of the gods

= kohtalon huomassa, herran hallussa; [lit. jumalten sylissä]; What will happen to me after I die? - It is in the lap of the gods. Mitä minulle tapahtuu sitten, kun kuolen? - Se on Herran hallussa.

keep the lid on

= 1) hallita, hillitä; At that point I was no longer able to keep a lid on my anger. Siinä vaiheessa en voinut enää hillitä suuttumustani. 2) pitää salassa; Mary always keeps a very tight lid on her love affairs. Mary pitää rakkaussuhteensa aina hyvin salassa. [lit. pitää kansi päällä].

The lights are on but nobody's home. (leik.)

= Siellä ei ole kaikki kamarit lämpimänä; [lit. valot ovat päällä mutta kukaan ei ole kotona]. (tyhmästä)

a little horror

= kauhukakara; [lit. pikku kauhu]; She was a little horror when Paul took her over. Hän oli oikea kauhukakara, kun Paul otti hänet vastuulleen.

lucky devil

= onnenmyyrä, onnenpekka; [lit. onnekas piru]; Lucky devil, I've been trying to get in for eight years. Sinä onnenmyyrä, minä olen yrittänyt päästä sisään kahdeksan vuotta.

go to see a man about a dog

= [lit. mennä tapaamaan miestä koira-asiassa]; Sanotaan, kun ei haluta kertoa, mihin ollaan menossa, erityisesti vessaan mentäessä. Vrt. mennä puuteroimaan nenänsä.

milk of human kindness

= inhimillinen lämpö; [lit. ihmishyvyyden maito]; Dear old Martha had much of the milk of human kindness about her. Vanhassa kunnon Marthassa oli paljon inhimillistä lämpöä.

a monkey on somebody's back

= vakava ja sitkeä ongelma; [lit. apina jonkun selässä]; Your first failure may be a monkey on your back for the rest of life. Ensimmäinen epäonnistumisesi saattaa aiheuttaa sinulle vakavia ongelmia loppuiäksesi.

make a monkey out of somebody

= nolata joku, saattaa joku naurunalaiseksi; [lit. tehdä jostakusta apina].

be much of a muchness

= olla aivan samanlainen; Private houses in London are apt to be much of a muchness. Asuintalot ovat yleensä Lontoossa hyvin samanlaisia.

be murder

= olla kärsimystä, olla tappavaa, olla varsinainen riesa; [lit. olla murhaa]; Those robes are murder to swim in. Uiminen noissa kaavuissa on yhtä kärsimystä.

Needs must when the devil drives.

= tehdä jotakin vain välttämättömyyden pakosta; I thought you didn't like manual labour. - Needs must when the devil drives. Luulin, ettet pidä ruumiillisesta työstä. - Teen sitä vain välttämättömyyden pakosta. When you don't want to do something but you have to: Accepting that something needs to be done even though you may view it as unpleasant or an undesirable action. If the devil drives you, you have no choice but to go, or in other words, sometimes events compel you to do something you would much rather not.

on the never-never

= osamaksulla; [lit. "ei ikinä-ikinällä"]; He bought a car on the never-never. Hän osti auton osamaksulla.

sweet nothings

= hempeät sanat, lemmenluritukset; [lit. suloiset "ei-yhtään-mitkään]"; Ned was whispering sweet nothings in her ear. Ned kuiskaili hempeitä sanoja hänen korvaansa.

get one's oats

= harrastaa seksiä säännöllisesti, saada säännöllisesti; [lit. saada kauransa]; He didn't get his oats today. Hän ei saanut seksiä tänään.

be in good odour with/ be in bad odour with

= olla jonkun suosiossa/ epäsuosiossa; [lit. olla hyvissä tuoksuissa/huonoissa tuoksahduksissa jonkun kanssa]; The party does not want to be in bad odour with the United States. Puolue ei halua olla huonoissa väleissä Yhdysvaltojen kanssa.

know one's onions

= osata asiansa; [lit. tietää sipulinsa]; He knew his onions in technology. Hän hallitsi tekniset asiat.

the world is somebody's oyster

= koko maailma on avoinna jollekulle, kaikki ovet aukeavat jollekulle; [lit. maailma on jonkun osteri]; With a talent like that, the world is her oyster. Koko maailma on avoinna noin lahjakkaalle ihmiselle.

bore the pants off somebody

= pitkästyttää joku miltei kuoliaaksi; [lit. ikävystyttää joltakulta pöksyt pois]; This documentary will bore the pants off you. Tämä dokumentti ikävystyttää sinut kuoliaaksi.

if you pay peanuts, you get monkeys

= jos työnantaja maksaa hyvin huonosti, hän ei voi odottaa saavansa hyvää henkilöstöä. [lit. jos maksat maapähkinöitä, saat apinoita]; The truth of the matter is that if they pay peanuts, they will get monkeys. Asia on niin, että huonolla palkalla saa huonoa työväkeä. (Ihmiset toisinaan viittaavat pieniin tai merkityksettömiin rahasummiin puhumalla "maapähkinöistä".)

scare the pants off somebody

= pelästyttää joku pahanpäiväisesti, säikyttää joku puolikuoliaaksi; [lit. pelottaa pöksyt pois joltakulta]; You scared the pants off me! Säikäytit minut puolikuoliaaksi!

go pear-shaped

= epäonnistua, mennä mönkään; [lit. mennä päärynänmuotoiseksi]; England were one-nil up until the 90th minute when everything went pear-shaped. Englanti oli yksi-nolla johdossa 90. peliminuuttiin asti, jolloin kaikki meni mönkään.

pie in the sky

= kuuta taivaalta; [lit. piirasta taivaalta]; Do not throw away a decent offer in pursuit of pie in the sky. Älä hylkää kunnon tarjousta tavoitellessasi kuuta taivaalta.

live in each other's pockets

= olla kuin paita ja peppu, elää (ehkä liiankin) tiiviisti keskenään; [lit. elää toistensa taskuissa]; We do anything for each other, but we certainly do not live in each other's pockets. Teemme mitä vain toistemme puolesta, mutta emme todellakaan ole kuin paita ja peppu.

What's your poison?/ Name your poison. (leik.)

= Mitä haluat juoda?; [lit. Mikä on myrkkysi?/ Nimeä myrkkysi].

rain cats and dogs

= sataa kuin saavista kaatamalla; [lit. sataa kissoja ja koiria]; Yesterday afternoon it rained cats and dogs. Eilen iltapäivällä satoi kaatamalla.

rain on somebody's parade

= pilata jonkun suunnitelmat, pilata jonkun tärkeä hetki; [lit. sataa jonkun paraatin päälle]; Robin rained on her parade by ignoring her. Robin pilasi hänen suunnitelmansa sivuuttamalla hänet.

a roll in the hay

= nainti, pano, rakastelu; [lit. kieriskely heinissä]; It's all one hears these days - who's rolling in the hay, who's rolling in the muck. Muusta ei nykyään puhutakaan - kuka muhinoi ja kuka rypee loassa.

there is no room to swing a cat

= täällä ollaan kuin sillit suolassa; [lit. täällä ei ole tilaa heiluttaa kissaa]; The stage is small and the band are crammed onto it with no room to swing a cat. Esiintymislava on pieni, ja yhtye joutuu olemaan siellä kitarankaulat ristissä.

ruffle somebody's feathers

= suututtaa, ärsyttää, järkyttää jotakuta; [lit. pöllyttää jonkun höyheniä]; He knows how to ruffle my feathers. Hän tietää, kuinka saa minut suuttumaan/ järkyttymään.

smooth somebody's ruffled feathers

= tyynnytellä, rauhoitella, lepytellä; [lit. tasoitella jonkun pörhistyneitä höyheniä]; I tried to smooth his ruffled feathers after the incident. Yritin rauhoitella häntä välikohtauksen jälkeen.

fools rush in where angels fear to tread

= olla ajattelematon, toimia ajattelemattomasti tai typerästi; [lit. typerät kiirehtivät sinne minne enkelit pelkäävät astua]; I think that was a case of "fools rush in". Mielestäni he toimivat ajattelemattomasti siinä asiassa.

see pink elephants

= nähdä olemattomia humalassa; [lit. nähdä vaaleanpunaisia norsuja]; He used to get so drunk, he would see pink elephants. Hän joi usein itsensä niin pahaan humalaan, että alkoi nähdä olemattomia.

make sheep's eyes at somebody

= luoda johonkuhun lemmekkäitä katseita, katsoa jotakuta palvovasti ja ihailevasti; [lit. tehdä jollekulle lampaan silmiä]; I kissed her hand, made sheep's eyes and followed her. Suutelin hänen kättään, loin häneen lemmekkäitä katseita ja seurasin häntä.

more holes than Swiss cheese

= vuotaa joka nurkasta; sanotaan, kun argumentti tai teoria sisältää niin runsaasti aukkoja, ettei sitä voi ottaa vakavasti; [lit. enemmän aukkoja kuin sveitsiläisessä juustossa]; 'The current laws', he says, 'have more holes than Swiss cheese.' 'Nykylaeissa,' hän sanoo, 'on niin runsaasti aukkoja, ettei niitä voi ottaa vakavasti.'

a shrinking violet

= ujo ja arka hiirulainen; [lit. kutistunut orvokki]; It was totally humiliating for a shrinking violet like me. Se oli todella nöyryyttävää kaltaiselleni ujolle aralle hiirulaiselle. Vrt. no shrinking violet = hyvin itsevarma, ei mikään kaino; Ennen vanhaan orvokkeja pidettiin vaatimattomuuden symboleina pienen kokonsa ja kukkimistapansa vuoksi. Orvokin kukat pysyvät lehtien kätkössä kunnes ne avautuvat.

as sick as a parrot

= todella pettynyt; [lit. sairas kuin papukaija]; If I was to break my leg tomorrow, I'd be as sick as a parrot. Jos murtaisin jalkani huomenna, olisin todella pettynyt.

there's more than one way to skin a cat

= konstit on monet, sanoi akka, kun kissalla pöytää pyyhki; [lit. on olemassa enemmän kuin yksi tapa nylkeä kissa]; Just as there's more than one way to skin a cat, there is more than one way to make money. Konstit on monet, myös rahanteossa.

not get a sniff of something

= ei saada yhtään, ei päästä käsiksi johonkin; [lit. ei saada haisua jostakin]; We didn't get a sniff of the sun all morning! Aurinko ei näyttäytynyt koko aamuna!

squirrel away

= hamstrata, kerätä säästöön tai varastoon (yl. rahasta); [lit. "oravoida"]; to squirrel away money = laittaa rahaa säästöön.

take/ knock the stuffing out of somebody

= masentaa tai laittaa joku matalaksi; [lit. ottaa/koputella täyte pois jostakusta]; 9/11 knocked the stuffing out of many industries. Syyskuun yhdennentoista terrori-iskut panivat monta toimialaa matalaksi.

sugar and spice

= käyttäytyä kiltisti; [lit. sokeri ja mauste]; I have kids and I know they're not all sugar and spice. Minulla on lapsia, ja tiedän, etteivät ne aina käyttäydy kiltisti.

all sweetness and light

= pelkkää hymyä (henkilöstä); onnea ja autuutta (tilanteesta); [lit. yhtä makeutta ja valoa]; She's all sweetness and light when Mike's around. Hän on pelkkää hymyä, kun Mike on lähettyvillä; Life with her was not all sweetness and light. Elämä hänen kanssaan ei ollut pelkkää onnea ja autuutta.

sweet as pie

= hyvin herttainen, ystävällinen ja viehättävä (henkilö); hyvin tyydyttävä (tilanne); [lit. makea kuin piiras]; Everything was as sweet as pie, after that. Kaikki oli sen jälkeen hyvin tyydyttävää.

be like a dog with two tails

= olla onnensa kukkuloilla; [lit. olla kuin kaksihäntäinen koira]; My brother was like a dog with two tails when his girlfriend agreed to marry him. Veljeni oli onnensa kukkuloilla, kun hänen tyttöystävänsä vastasi myönteisesti hänen kosintaansa.

talk the bark off a tree

= puhua lakkaamatta; [lit. puhua kaarna puusta]; What if Lily is in one of her moods to talk the bark off a tree? Mitä jos Lily on taas sillä päällä, että puhuu ummet ja lammet?

not for all the tea in China

= ei vaikka mikä olisi, ei kertakaikkiaan; [lit. ei kaikesta teestä Kiinassa]; He won't stay in a hotel for all the tea in China. Hän ei suostu asumaan hotellissa vaikka mikä olisi.

things that go bump in the night (leik.)

= aavemaiset tai yliluonnolliset äänet ja asiat; [lit. asiat jotka kolahtavat yöllä]; It was one of those books that uses an assortment of things that go bump in the night to heighten reader tension. Kyseessä oli yksi niistä kirjoista, joissa käytetään yliluonnollisia asioita jännityksen lisäämiseen.

be riding a tiger

= olla pulassa, ottaa riskejä; [lit. ratsastaa tiikerillä]; They are riding a tiger, know it, and currently have no way to climb off. He ovat pulassa ja tietävät sen, mutta nykyisellään he eivät kykene ratkaisemaan ongelmiaan.

toffee-nosed

= leuhka, omahyväinen; [lit. toffeenenäinen]; The generalization about all Oxford students being toffee-nosed irritates me. Minua ärsyttää se yleinen käsitys, että kaikki Oxfordin yliopistossa opiskelevat olisivat leuhkoja.

as tough as old boots

= äärimmäisen sisukas, todella sitkeä; vahva ja hyvin itsenäinen persoona; kova luu; [lit. yhtä sitkeä kuin vanhat saappaat]; Don't let her age and seeming fragility fool you, she's as tough as old boots. Älä anna hänen ikänsä ja näennäisen haurautensa hämätä sinua, hän on äärimmäisen sisukas.

paint the town red

= mennä ulos nauttimaan; panna elämä risaiseksi; [lit. maalata kaupunki punaiseksi]; Preparing yourself to paint the town red on a Saturday night just doesn't have the same buzz without a suitable soundtrack to help you shower down, zip up and step out. Lauantain menoiltaan valmistautumisessa ei ole samaa boogia ilman tunnelmaan sopivaa musiikkia, joka antaa draivia suihkussakäyntiin, pukeutumiseen ja lähtemiseen.

every trick in the book

= käyttää kaikkia konsteja; tehdä kaikki mitä mieleen pälkähtää pärjätäkseen; [lit. kirjan jokaisen tempun]; Companies are using every trick in the book to stay one step in front of their competitors. Yritykset käyttävät mitä tahansa temppuja pysyäkseen kilpailijoitaan askeleen edellä.

like turkeys voting for (an early) Christmas (leik.)

= hyväksyä tilanne, josta koituu itselle harmia; [lit. kuin kalkkunat, jotka äänestävät varhaista joulua]; Tightening fiscal policy when your economy is slowing down is like turkeys voting for Christmas. Veropolitiikan kiristäminen talouden vauhdin hidastuessa on kuin sahaisi tieten omaa oksaansa.

I'll be a monkey's uncle

= No jopas jotakin; [lit. (niin) minä olen olla apinan eno]; I'll be a monkey's uncle if they get it done before the month closes. Jos he saavat sen tehtyä ennen kuun loppua, niin minä olen paavi.

keep a weather eye on something

= pitää huolellisesti silmällä jotakin, niin että on valmis reagoimaan ajoissa mahdollisiin hankaluuksiin; [lit. pitää sääsilmällä jotakin]; It is necessary always to keep a weather-eye on your symptoms and stay alert to the changes which occur. On välttämätöntä tarkkailla aina huolellisesti oireita ja pysyä valppaana niiden muutosten suhteen mitä ilmenee. Tätä ilmaisua käyttivät alun perin merimiehet, joiden oli pidettävä jatkuvasti silmällä säätilaa ja tuulensuuntaa.

weasel words

= hämäys, kiertely ja kaartelu; [lit. kärpän/ lumikon sanat]; The professor has seen plenty of weasel words in thirty years of grading student papers. Professori on nähnyt paljon kiertelyä ja kaartelua korjatessaan opiskelijoiden kirjoitelmia 30 vuoden ajan.

a white elephant

= 1) ylettömän kalliiksi tuleva; This toll road is likely to be a white elephant. Tämä maksullinen tie tulee olemaan järjettömän kallis. 2) hyödytön hanke; an ambitious experiment likely to prove a white elephant = kunnianhimoinen ja luultavasti hyödytön koe; [lit. valkoinen norsu].

whiter than white

= moraalisesti tahraton, puhtoistakin puhtoisempi; puhdas kuin pulmunen; käytetään aina rehellisestä ja moraalisesti oikein toimivasta; [lit. valkoisempi kuin valkoinen]; He is a whiter-than-white hero. Hän on puhtoistakin puhtoisempi sankari. Ilmausta käytetään yleensä, kun halutaan tuoda esiin epäilyksiä siitä, että henkilö ei ole puhdas pulmunen; ilmaisua käytetään usein myös ironisesti.

have/ hold a wolf by the ears

= olla pinteessä, olla epätoivoisessa tilanteessa; [lit. pitää sutta korvista]; They are beginning to feel like they have a wolf by the ears. Heistä alkaa tuntua, että he ovat pinteessä.

wolf down

= ahmia, hotkia, hotkaista; [lit. "susistella alas"]; He wolfed down his breakfast. Hän hotkaisi aamupalansa.

keep the wolf from the door

= jokin, joka pitää suden loitolla, tarkoittaa jotakin, mikä takaa toimeentulon; [lit. pitää susi loitolla ovelta]; Government pension provisions will keep the wolf from the door, but for a comfortable old age you need to make maximum use of the financial choices now open to you. Valtioneläkkeet pitävät ihmisen leivässä, mutta mukavien vanhuudenpäivien turvaamiseksi sinun on hyödynnettävä maksimaalisesti niitä taloudellisia saumoja, jotka sinulle nyt aukenevat. Menneisyydessä, monessa maassa, sudet olivat nälän symboli.

LÄHTEET

Andersen, Stig Toftgaard 2006. Talemåder i dansk. Ordbog over idiomer. 2. udgave, 2. oplag. Kööpenhamina: Gyldendal. (alkuteos 1998)

Beekmans, Peter & Gaby 2016. Afrikaans met een knipoog. De leukste woorden, uitdrukkingen en zegswijzen van de Afrikaanse taal. 5. painos.

Berggren, Ola; Kinnunen, Silja & Lounasvuori-Riikonen, Kristiina 2003. Italia - suomi-suursanakirja. Helsinki: Otava.

Boe, Hans Jørgen 2007. SNAK DANSK! SUOMEN JA RUOTSIN KAUTTA TANSKAAN. 2. painos. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Kielten laitos. (alkuteos 2002)

Christophory, Jul 2014. Who's Afraid of Luxembourgish? lëtzebuergesch? Qui a peur du luxembourgeois? Edition révisée et augmentee. Luxembourg: Editions Paul Bauler.

Cox, H. L., Cox-Leick, A. M. A., Hannay, M, Glorie I., van der Kooi, J. & Stoks, F. C. M. 2000. Spreekwoordenboek. Nederlands, Fries, Afrikaans, Engels, Duits, Frans, Spaans, Latijn. 3. painos. Utrecht/ Antwerpen: Van Dale.

Dahl, Roald 2016. Roald Dahl Woordenboek. 1. painos. Van Dale.

Dieli, Arthur V. 2018. Proverbi siciliani/ Sicilian Proverbs. Legas.

Fedotova, Vieno 2001. Livvin karjalan frazeologine sanakniigu.

Filippova, Jelena & Knuuttila Sanna-Riikka 2011. (Toim. Pertti Lampi.) Käytännön karjalaa. Suomi - livvi - venäjä. Sanastoa arkipäivän tilanteisiin. Helsinki: Karjalan Kielen Seura.

Galloway, Kobus 2017. 'n Wolf in Skaapsklere en ander afrikaanse idiome. Kapkaupunki: Penguin Random House.

Gaski, Harald & Solbakk, Aage (toim.) 2003. Jođi lea buoret go oru - sámi sátnevádjasiid vejolaš mearkkšupmi otne. Kárášjohka: ČalliidLágádus.

Gobetti, Daniela; Hall, Robert A.; Hall, Frances Adkins & Garau, Susan Z. 1996. 2001 Italian and English Idioms. Espressioni idiomatiche italiane e inglesi. 2nd edition. USA: Barron's Edicational Series, Inc.

Graff, Carsten 2013. Unævnelighedernes store ordbog. 1. udgave, 1. oplag. Lyngby: StemningsHotellet.

de Groot, Hans (päätoim.) 1999. Idioomwoordenboek. Verklaring en herkomst van uitdrukkingen en gezegden. Utrecht/ Antwerpen: Van Dale.

Idström, Anna & Morottaja, Hans 2010. Inarinsaamen idiomisanakirja. 3., uudistettu painos. Sämitigge.

Imhof, Isabelle 2014. Schwiizertüütsch. das Deutsch der Eidgenossen. Kauderwelsch-sarja. 14. painos. Bielefeld: Reise know-how.

Kalmbach, Jean-Michel & Sundelin, Seppo 2007. Suomi-ranska-suomi-sanakirja. Toim. Vuokko Hosia. 8., päivitetty painos. Helsinki: WSOY. (alkuteos 2000).

Kankaanniemi, Matti 2013. Kankeat, hiljaiset ja tytyväiset? Kulttuuripsykologinen näkökulma tyrvääläiseen kansanluonteeseen. Tyrvääläisen Kirjallisuuden Seuran tutkimuksia 2. Tyrvää-Vammala-Sastamala: Warelia.

Kaplinski, Jaan 1997. Võimaluste võimalikkus. Keel. Essee teoksessa Võimaluste võimalikkus. ss. 241-250. Vagabund. (Ilmestynyt alun perin: Looming 5/1969.)

Kari, Erkki 1993a. Svenska här och nu. Ruotsalais-suomalainen idiomisanakirja. Helsinki: Otava.

Kari, Erkki 1993b. Naulan kantaan. Nykysuomen idiomisanakirja. Helsinki: Otava.

Kristiansen, Kristian 2012. Danske ordsprog. Talemåder, mundheld, mottoer. 1. udgave, 2. oplag. Askholms Forlag.

Kroman, Sirkka 2007. Suomi-tanska-suomi taskusanakirja. 6. painos. Helsinki: WSOY. (alkuteos 1991).

Kromhout, Jan 2002. Afrikaans-English, English-Afrikaans Dictionary. Revised and Expanded Edition. Hippocrene practical dictionary. 2. painos. New York: Hippocrene Books. (alkuteos 1997).

Köykkä, Lea; Saanila, Marianne; Saari, Marianne; Tirkkonen, Kirsti & Viljanen, Kari 2005. Suomi - ruotsi -suomi -sanakirja. 3., laajennettu ja uudistettu laitos, sen 1. painos. Jyväskylä: Gummerus. (alkuteos 1991)

Lampinen, Lars & Winsa, Birger 2007. Meänmaan sanaparsia. Tornedalens ordspråk. Tukholma: Meänkielen förlaaki.

Lampinen, Lars & Winsa, Birger 2011. Meänmaan rakhaus. Kärlek i Tornedalen. Sanaparsia - Ordspråk. Tukholma: Meänkielen förlaaki.

Laukkanen, Kari & Hakamies, Pekka* 1984. Sananlaskut. 15904 sananlaskua kansanrunousarkistosta. 2. painos. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. N:o 346. (*valinneet aineiston)

Lievano, Sergio J. & Egger, Nicole 2014. Hoi. Your New Swiss German Survival Guide. Basel: Schwabe AG, Bergli Books. (alkuteokset 2005, 2006, 2009).

Lujanen, Annamaaria (päätoim.); Salmisuo, Sari; Kälkäjä, Merja & Mery, Martti 2006. Englanti-suomi-idiomisanakirja. Jyväskylä: Gummerus; Kielikone.

Luthman, Hans 2007. Svenska idiom. 4500 vardagsuttryck. 2. upplagan. Lund: Folkuniversitetets förlag. (alkuteos 2002).

Mauranen, Anna & Raudaskoski, Seppo 2006. Englannin idiomisanakirja. 1. painos. Helsinki: Otava. (Teoksen pohjana on Collins Cobuildin idiomisanakirja, joka perustuu laajaan nykyenglannin Bank of English –tietokantaan.)

Makarova, Grigorii 1950. Karielazet sananpolvet.

Miettinen, L. & Heino, P. 1971. Karjalaisia sananpolvia. Helsinki: SKS.

Mihailova, Nina 1997. Oma mua -lehden Karjalan kielen rikkahus -palstat vuodelta 1997.

Nuutinen, Olli 1991. Tanskalais-suomalainen sanakirja. Dansk - finsk ordbog. Finn Lectura.

Ojansuu, Heikki 1895 (toim. Marko Vesterbacka, 2008). Tyrvään murteen sanakirja. Ensimmäinen osa. Tyrvää: Warelia.

Ojansuu, Heikki 1895 (toim. Marko Vesterbacka, 2009). Tyrvään murteen sanakirja. Jälkimmäinen osa. Tyrvää: Warelia.

Penttonen, Martti 2006. Karjal - suomi - karjal sanakniigu. 2. painos. Karjalan Kielen Seura.

Pohjanen, Bengt (toim. ) 2011. Meänkielen iso sanakirja. A-K. Storordbok för meänkieli. 1. painos. Barents.

Pohjanen, Bengt (toim.) 2013. Meänkielen iso sanakirja. L-N. Storordbok för meänkieli. 1. painos. Barents.

Pulkkinen, Paavo 1966. Asyndeettinen rinnastus Suomen kielessä. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 281. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura.

Quist, Gerdi & Strik, Dennis 2014. Essential Dutch Dictionary. Teach Yourself. (alkuteokset 2003, 2010).

Remus, Joscha 2013. Kauderwelsch: Lëtzebuergesch. Wort für Wort. 5. neu bearbeitete und verbesserte Auflage. REISE KNOW-HOW Verlag Peter Rump.

Rense 't Hooft 2002. Fins - Nederlands - Fins Woordenboek. 3. painos. Jyväskylä: Gummerus.

Sárá, Máret (toim.) 2009. Sámi sátnevádjasat. Davvi Girji.

Schulz & Griesbach 1966. 1000 idiomatische Redensarten Deutsch. 5. Auflage. Berlin, München: Langenscheidt. (alkuteos 1961).

Stauffacher, Verena 2011. Langenscheidt Lilliput: Schweizerdeutsch. München: Langenscheidt.

Tast, Juha-Lassi 2000. Omua tšomua. Aunuksenkarjalan murteen sanakirja. Helsinki: WSOY.

de la Torre Moral, Santiago & Hammela, Arja 2014. Espanja-suomi Idiomisanakirja. 2. painos. Helsinki: Gummerus.

Troxler, Ruth & Gsteiger, Thomas 2016. Schwyzerdütsch für Anfänger. Die 2000 wichtigsten Wörter, Helvetismen und Redensarten. 4. Auflage. Lenzburg: Fona Verlag/ Olten: Weltbild GmbH. (alkuteos 2012)

Vesterbacka, Marko (toim.) 2008. Tyrvääläisten lempisanonnat. Totuuksia rakkaudesta, avioliitosta ja lemmenleikeistä Tyrvään murteella. Tyrvää: Warelia.

Vesterbacka, Marko 2011. Kunnaxen kiäli elikkä lukemista niille jokka tiarostaa että Mauri Kunnaxen kirjoisa on muutakin hianoo kun kuvat elikkä tyrväätä Mauri Kunnaxen nyrokeisa, koiramäisä ja muisa teoxisa elikkä Tyrvään murteen plakkarisanakirja. Tyrvääläisen kirjallisuuden seuran tutkimuksia 1. Tyrvää-Vammala-Sastamala: Warelia.

Vesterbacka, Marko (toim.) 2012. Istu kiiruummaks aikaa. Tyrvää-Vammala-Sastamala: Warelia.

Viljanen, Birgitta & Viljanen, Kari 2014. Ruotsi-suomi Idiomisanakirja. 2. painos. Helsinki: Gummerus. (alkuteos 2008).

Vinterberg, Hermann & Bodelsen, C. A. 2007. Dansk - Engelsk Ordbog. 4. udgave, 6. oplag. Copenhagen: Gyldendal. (alkuteos 1998).

Wiik, Kalevi 1999. Jottan tarttis tehrä. Turun murteen sanakirja. 1. painos. Porvoo - Helsinki - Juva: WSOY.

Zimmer, Jacqui & Schanen, François 2015. Ça veut dire quoi? Wéi heescht dat? Was soll das bedeuten? Esch-sur-Alzette: Editions Schortgen.

Muut:

Gummerus 2006. Englanti-suomi idiomisanakirja. Gummerus sanakirjat.