Joulukuun teemat

JOULUKUUN TEEMAPÄIVÄT

2.12. Play Basketball Day

3.12. National Make a Gift Day

Tutustumiseksi: Lea Redmond: This Is for You: How to Give Good Gifts (2024, 240s.). Tulossa.

3.12. Let's Hug Day

4.12. National Sock Day

4.12. International Cheetah Day

4.12. Santa's List Day

5.12. National Communicate with Your Kids Day

5.12. Sacher-Torte Day

5.12. International Ninja Day

6.12. Suomen itsenäisyyspäivä, suomalainen sisu

Tutustumiseksi: 1. Katja Pantzar: Everyday Sisu. Tapping into finnish fortitude for a happier, more resilient life (2022, 224s.). Discover how the happiest people on earth survive--and thrive--through tough times using inner strength and courage. Sisu is a powerful mindset that makes Finland one of the happiest countries in the world, despite long winters, social isolation, and a history of challenging times. In Everyday Sisu, journalist Katja Pantzar explores the simple practices that make Finnish life so stable, sustainable, and healthy for body and mind, even when life doesn't go as planned. You'll discover ways to boost your mental and physical resilience to face life's challenges head-on, including: connecting with nature, strengthening community, using what you have, reframing what you can't control, adopting a solutions mindset, finding strength in the struggle. Featuring insights from Finnish experts in mental health, wellness, sustainability, social justice, and more, this practical and empowering guide presents a road map for overcoming what you thought you couldn't--and finding hope and tools to create a brighter way forward. 2. Katja Pantzar: The Finnish Way: Finding Courage, Wellness, and Happiness Through the Power of Sisu. In search of courage, strength, and happiness the Finnish way (2018). An engaging and practical guided tour of the simple and nature-inspired ways that Finns stay happy and healthy--including the powerful concept of sisu, or everyday courage. Forget hygge - it's time to blow out the candles and get out into the world Journalist Katja Pantzar did just that, taking the huge leap to move to the remote Nordic country of Finland. What she discovered there transformed her body, mind and spirit. In this engaging and practical guide, she shows readers how to embrace the "keep it simple and sensible" daily practices that make Finns one of the happiest populations in the world, year after year.

Topics include: a) Movement as medicine: How walking, biking and swimming every day are good for what ails us--and best done outside the confines of a gym, b) Natural mood boosters: Cold water swimming, steamy saunas, and other ways to alleviate stress, anxiety, insomnia, and depression, c) Forest therapy: Why there's no substitute for getting out into nature on a regular basis, d) Healthy eating: What the Nordic diet can teach us all about feeding body, mind and soul, e) The gift of sisu: Why Finns embrace a special form of courage, grit and determination as a national virtue - and how anyone can dig deeper to survive and thrive through tough times.
If you've ever wondered if there's a better, simpler way to find happiness and good heath, look no further. The Finns have a word for that, and this empowering book shows us how to achieve it.

7.12. National Letter Writing Day

8.12. Take it in the Ear Day

8.12. Brownie Day

8.12. Suomalaisen musiikin päivä

9.12. Christmas Card Day

9.12. World Techno Day

9.12. Llama Day

12.12. Ding-A-Ling Day

12.12. Gingerbread House Day

13.12. Day of the Horse

13.12. Cocoa Day

13.12. Violin Day

14.12. More Good Today Day

14.12. Monkey Day

16.12. Stupid Toy Day

16.12. Piet Hein Day

16.12. Chocolate Covered Anything Day

17.12. Maple Syrup Day

18.12. Bake Cookies Day

19.12. National Heroes and Heroines Day

Lukemiseksi: Patricia Monaghan: Encyclopedia of Goddesses and Heroines (2014).

20.12. Games Day

21.12. Short Story Day

21.12. Look On The Bright Side Day

21.12. Crossword Puzzle Day

21.12. Humbug Day

22.12. Mathematics Day

23.12. Christmas Movie Marathon Day

24.12. Eggnog Day

26.12. Thank You Note Day

26.12. Whiner's Day

28.12. Call a Friend Day

28.12. Card Playing Day

30.12. Bacon Day

30.12. Daniil Harms Day, Daniil Harms, neuvostokirjallisuuden absurdi mestari

Kirjailija Daniil Ivanovitš Harms (oik. Juvatshov) (1906-1942) kuului neuvostokirjallisuuden suuriin neroihin. Siksi hänen elämänsä loppuikin vankilassa. Harms oli venäläisen kirjallisuuden viimeisiä suuria kokeilijoita ja radikaaleja. Hänen tekstinsä olivat ehkä huikein vastakohta sille tiukkalinjaiselle 'sosialistiselle realismille', joka vakiinnutettiin juuri hänen aktiivisimpana luomiskautenaan 1920-luvun lopulla ja 1930-luvulla.
Harmsin ihanteena oli uusi runokieli, joka räjäyttäisi rikki aikaisemmat runokielen käytön normit. Hän seurasi futuristien perinnettä, mutta vastusti niin futuristien itseisarvoisen kuin symbolistien tuonpuoleisen sanan magiikan tavoittelua. Harms kuului taiteelliseen ryhmään, jonka nimeksi vakiintui OBERIU (Objedinenije realnogo iskusstva, Todellisen taiteen yhdistys). Tämä ryhmä vaati elinoikeutta kaikille taidesuuntauksille. Sanan tuli vapautua niin esteettisistä kuin sosiaalisista sidonnaisuuksista. "Vastustamme niitä jotka kuohivat sanan", julisti ryhmän manifesti. "Runot eivät ole piirakoita emmekä me sillejä." Oberiulaisten tavoitteena oli kaikkien taiteenlajien yhteistoiminta. Ryhmään kuuluikin sekä kirjailijoita ja kuvataiteilijoita että teatterintekijöitä, ja myös musiikki haluttiin liittää mukaan. OBERIU järjesti omalaatuisia ja räväköitä taiteellisia tempauksia aikana, jolloin kulttuuripolitiikka oli Neuvostoliitossa jo kiristymässä. RAPP ('Proletaarikirjailijoiden liitto') vaati tiukkaa ja yksiselitteisesti realistista taidetta ja pyrki panemaan muut suuntaukset kuriin. OBERIUn osalta - yhtenä viimeisimmistä ryhmistä - se onnistui 1930. "Literaturnaja Gazetan" artikkelissa ryhmää syytettiin "protestista proletariaatin diktatuuria vastaan", "taantumuksellisesta temppuilusta" ja "kirjallisesta huliganismista" - jotka kaikki olivat epäilemättä melko väärämielisiä syytöksiä. Julkiset esiintymiset olivat ryhmälle tämän jälkeen mahdottomia.
1930-luvulta aina 1980-luvulle saakka Harms on ollut tunnettu lähinnä lastenkirjoistaan. Lastenkirjailija Samuil Marshak houkutteli Harmsin kirjoittamaan lastenlehtiin jo 1920-luvun lopulla. Näiden lastenlehtien toimituksista tuli samanmielisten kohtauspaikka. Harms ei erityisemmin pitänyt lapsista tai jopa kerrassaan vihasi lapsia. Mutta Harmsin kerronnan logiikka ja mielikuvituksen lento on kuin lapsen. Harms rakasti esiintymistä. Hän oli omalaatuinen keikari, joka otti ravintolaan aina omat pöytähopeat ja teatteriin tekoviikset. Harms oli äärimmäisen ihmisarka, kulki pitkin seinänvierustoja, jottei joutuisi puheisiin kenenkään kanssa. Mahdollisista piilevistä sairauksistaan hän kehitti maagisen tieteen ja lääkäri oli runoilija Aleksandr Vvedenskin ohella hänelle läheisin ihminen. Ihmisaran keikarin elinolosuhteet olivat 30-luvulla äärimmäisen niukat. Hänen tiedetään nähneen nälkää. Harmsin ihmisarkuus sai silloin sairaalloisia piirteitä ja hän eleli lähinnä sairauksiaan tarkkaillen, mutta kirjoitti joka päivä.
Harms itse ei joutunut juurikaan julkisten hyökkäysten kohteeksi. Kuitenkin hänet vangittiin 30-luvun lopulla, vapautettiin, mutta vangittiin uudelleen vuonna 1941. Vuoden 1942 alussa Harmsin vaimo sai vankilasta pakettinsa takaisin. Sillä kirjattiin Harmsin kuolema. 

Harms on aloogisuuden mestari. Varhaisissa runoissa tätä korostavat sanojen epätavalliset yhdistelmät, kieliopin sääntöjen särkemiset, erilaiset sanaleikit ja uudissanat. Harms pyrki vapauttamaan sanat tietoisesta kontrollista, antoi niiden yhdistyä omien "sääntöjensä" mukaan. Hän puhui kieltä tuottavasta "sanakoneesta". Myöhemmässä tuotannossa sanailotulitus hiipuu, kieli yksinkertaistuu, mutta tavanmukaisen logiikan kieltäminen, kohteiden ja sanojen itsenäisyyden korostaminen säilyy. Kieli on lakonista ja tarkkaa. Yliluonnollista korostavat arkipäiväiset ilmaukset ja kielen äärimmäinen yksinkertaisuus.
Harmsin ilmaisu on näennäisesti kaoottista ja mieletöntä. Mielettömän takana on ounasteltavissa oma sisäinen järjestyksensä, johon lukijan on koetettava ujuttautua kuin nonsense-runoon. Loogisen ja epäloogisen, todellisen ja epätodellisen rajat ja yhteydet on sisäistettävä täysin uudella tavalla. (Yllä esitetyt tiedot Harmsista ovat peräisin hänen "Sattumia"-teoksensa suomennoksen esipuheesta.)

Muutamia otteita Sattumista - eittämättä lempisattumiani:

Nelijalkainen varis

Olipa kerran nelijalkainen varis. Tai oikeastaan sillä oli viisi jalkaa, mutta siitä ei tässä yhteydessä kannata puhua.
Sattuipa kerran, että nelijalkainen varis osti itselleen kahvia ja alkoi aprikoida: - No niin, nyt minä olen ostanut kahvia, mutta mitä minä sillä teen?
Paha kyllä ohitse sattui samassa juoksemaan kettu. Se huomasi variksen ja huusi:
- Hei, se huusi, - hei, varis!
Ja varis huusi ketulle:
- Itse olet varis!
Ja kettu varikselle:
- Ja sinä, varis, olet sika!
Varis harmistui tästä niin että pudotti kahvinsa maahan. Ja kettu mennä viiletti tiehensä. Varis kiipesi alas puusta ja lähti laahustamaan neljällä tai tarkemmin sanottuna viidellä jalallaan kohti kurjaa talorähjäänsä.

Kulygin työnsi kätensä

Kulygin työnsi kätensä kyynärpäätä myöten Maria Timofejevnan suuhun. Maria Timofejevnalta pääsi ulvahdus. Kulygin yritti vetää kätensä pois, mutta Maria Timofejevnan kurkku oli kiristynyt - ja Kulygin oli kiikissä.

Sininen vihko n:o 10

Olipa kerran punatukkainen mies, jolla ei ollut silmiä eikä korvia. Hänellä ei liioin ollut hiuksia, joten häntä sanottiin punatukkaiseksi tietyin varauksin.
Hän ei pystynyt puhumaan, koska hänellä ei ollut suuta. Edes nenää hänellä ei ollut.
Hänellä ei ollut käsiä eikä jalkojakaan. Eikä vatsaa, selkää tai selkärankaa eikä edes sisälmyksiä. Hänellä ei ollut yhtään mitään! Joten on epäselvää, kenestä on kysymys.
Taitaa olla parasta, ettemme puhu hänestä enempää.

Uni

Kalugin nukahti ja näki unta, että hän istuu pensaikossa ja pensaikon ohi kävelee miliisi.
Kalugin heräsi, hieraisi leukapieliään ja nukahti ja näki unta, että hän kävelee pensaikon ohi ja miliisi piileskelee pensaikossa.
Kalugin heräsi, taittoi päänsä alle sanomalehden, ettei kastelisi syljellä tyynyään, nukahti ja näki taas unta, että hän istuu pensaikossa ja pensaikon ohi kävelee miliisi.
Kalugin heräsi, vaihtoi sanomalehteä, ojentautui pitkäkseen ja nukahti ja näki unta, että hän istuu miliisin takana ja ohitse kävelee pensaikko.
Kalugin alkoi huutaa ja heittelehtiä vuoteessaan, mutta ei pystynyt enää heräämään.
Kalugin nukkui neljä yötä peräkkäin ja heräsi viidentenä päivänä niin laihana, että joutui sitomaan saappaansa narunpätkällä jalkaan, etteivät ne tipahtaisi pois.
Leipäkaupassa, josta Kaluginilla oli tapana ostaa vehnäleipää, häntä ei tunnettu ja hänelle sujautettiin puolihapanta.
Terveydenhuoltolautakunta joka kiersi asunnoissa näki Kaluginin, katsoi hänet epäterveelliseksi ja täysin kelvottomaksi ja antoi määräyksen heittää hänet jätteiden mukana pois.
Kalugin taitettiin kahtia ja heitettiin pois kuin roska.

Kohtaaminen

Mies lähti kerran töihin ja kohtasi matkalla toisen miehen, joka oli ostanut polakan ja oli matkalla kotiinsa.
Siinä onkin oikeastaan kaikki.

Esineet ja muodot - Daniil Ivanovitš Harmsin keksintö

1. Jokaisella esineellä on monta merkitystä. Jos kaikki merkitykset tuhotaan paitsi yksi, tästä esineestä tehdään samalla mahdoton. Jos myös tämä viimeinen merkitys tuhotaan, tuhotaan esineen olemassaolokin.

2. Jokaisella esineellä (elottomalla ja ihmisen luomalla) on neljä käyttömerkitystä ja viides tosiolevainen merkitys. Neljä ensimmäistä ovat: (1) kuvaava (geometrinen) merkitys, (2) tarkoitusperä (utilitaristinen merkitys), (3) tunneperäinen vaikutus ihmiseen, (4) esteettinen vaikutus ihmiseen.
Viidennen merkityksen määrää esineen olemassaolo itse. Se on esineen ja ihmisen välisen suhteen ulkopuolella ja palvelee itse esinettä. Viides merkitys on esineen vapaa tahto.

3. Joutuessaan tekemisiin esineen kanssa ihminen tutkii sen neljä käyttömerkitystä. Niiden avulla ihminen sijoittaa esineen tajuntaansa, jonne se jää elämään. Jos ihminen sattuisi näkemään esineitä, joilla olisi vain kolme yllämainituista käyttömerkityksistä, hän lakkaisi olemasta ihminen. Ihminen, joka tarkkailee esineitä, joilta puuttuvat kaikki neljä käyttömerkitystä, lakkaa olemasta tarkkailija ja muuttuu itse luomakseen esineeksi. Hän liittää viidennen merkityksen omaan olemassaoloonsa. 

4. Esineen viides, tosiolevainen merkitys on olemassa vain ihmisen ulkopuolella eli se on isätön, koditon ja maaton. Tällainen esine "leijuu".

5. Paitsi esineet myös liikkeet ja toiminnot ovat leijuvia.

6. Kaapin viides merkitys on kaappi. Juoksemisen viides merkitys on juokseminen.

7. Loputon määrä adjektiiveja ja mitä monimutkaisimpia kaapin sanallisia määritelmiä on tiivistetty yhdeksi sanaksi "kaappi".

8. Jos jakaisimme kaapin neljään tutkittavaan alueeseen, jotka vastaavat kaapin neljää käyttömerkitystä, me saisimme neljä eri esinettä, jotka edustavat yhteen koottuina kaappia. Mutta sellaisenaan kaappia ei olisi olemassa ja tällaiselle keinotekoiselle kaapille ei voitaisi antaa viidettä merkitystä, jonka kaappi kokonaisuudessaan sisältää. Se olisi kokonainen vain meidän tajunnassamme ja sillä olisi neljä tosiolevaista merkitystä ja neljä käyttömerkitystä. Ja samalla hetkellä kun tämä kokonaisuus muodostuisi, meidän ulkopuolellamme eläisi neljä eri esinettä, joista jokaisella olisi yksi tosiolevainen merkitys ja yksi käyttömerkitys. Jos tarkkailija sattuisi näkemään ne, hän ei olisi enää ihminen.

9. Esineellä on ihmisen tajunnassa neljä käyttömerkitystä ja yksi sanallinen merkitys (kaappi). Sana "kaappi" ja kaappi konkreettisena esineenä ovat olemassa konkreettisessa maailmassa rinnakkain muiden esineiden kanssa, kuten kivien ja taivaankappaleiden. Sana "kaappi" sijoittuu käsitemaailmassa rinnakkain sellaisten sanojen kansssa kuin "ihminen", "hedelmättömyys", "tiheys", "ylitys" jne.

10. Esineen viides, tosiolevainen merkitys on erilainen konkreettisessa ja käsitteellisessä järjestelmässä. Edellisessä se on yhtä kuin esineen vapaa tahto ja jälkimmäisessä sanan vapaa tahto (tai ajatuksen, jota ei ole sanallisesti ilmaistu, mutta puhumme tässä yhteydessä vain sanallisesti ilmaistuista käsitteistä).11. Mikä tahansa joukko esineitä, joka rikkoo yhteytensä neljään käyttömerkitykseensä, säilyttää kuitenkin yhteytensä tosiolevaiseen eli viidenteen merkitykseensä. Tällainen joukko on yli-inhimillinen ja se edustaa esinemaailman ajattelua. Tarkasteltaessa tällaista joukkoa kokonaissuureena ja uudelleen muodostuneena synteettisenä esineenä sille voidaan antaa kolme uutta merkitystä: (1) kuvaava, (2) esteettinen, (3) tosiolevainen.12. Kun tämä joukko siirretään toisenlaiseen järjestelmään, me saamme sanallisen ilmaisun, joka on ihmisen kannalta JÄRJETÖN.

Lukemiseksi: 1. Daniil Harms: Sattumia. Koonnut ja käsikirjoituksista suomentanut Katja Losowitch (1988, 211s.). Daniil Harms (1906-1942) on maailmankirjallisuuden herkullisimpia ja merkillisimpiä tarinaniskijöitä. Hän kuului Neuvostoliiton epävirallisiin kirjailijoihin, jotka eivät elinaikanaan olleet suosiossa. Hänen tuotantonsakin on täytynyt koota erilaisista usein sattumalta löydetyistä versioista. Harms suhtautuu kieleen ja tarinointiin hiukan vastaavalla tavalla kuin kuvataiteilijat joita nimitetään naivisteiksi tai dadaisteiksi tai runoilijat joita nimitetään futuristeiksi ja joiden työt vaikuttavat joko lapsekkailta tai pelkältä leikiltä materiaaleilla. Hänen lyhyiden novelliensa lukija on useimmiten ällikällä lyöty: voiko jutun kertoa noinkin yllättävällä tavalla? Harmsin tarinoita ajaa eteenpäin jokin sisäinen kielellinen pakko, joka ei kuitenkaan tunnusta arkielämän päämääriä, lainalaisuuksia eikä johdonmukaisuuksia. Jutut ovat kuin joitakin epämuodostuneita rönsyjä, jos niitä ajatellaan järjen näkökulmasta. Mutta juuri sellaisina ne ovat yllättäviä kuin hyvän runouden kieli. Harms tekeekin maailmasta ja tapahtumista yllätyksellisyyden runoutta. Eräs hänen henkilöhahmonsa sanoo, ettei maailmassa ole minkäänlaista tasapainoa. Harmsin kieli on kuin pakonomaisesti käyvä kone, mutta itse asiassa se toimii konemaista maailmaa vastaan, inhimillisen ja kielellisen oikun puolesta, jälleen kuten runous, tosin kertomataiteessa. 2. Daniil Harms: The Charms of Harms (2011). Translation of children's poems from its original Russian into English. Full-colour book. 3. Daniil Harms: Kurmiainen (2017). "Olipa kerran punatukkainen mies, jolla ei ollut silmiä tai korvia. Hänellä ei kyllä ollut tukkaakaan, joten häntä kutsuttiin punatukkaiseksi ihan summamutikassa." Ensimmäinen lapsille tarkoitettu suomenkielinen kokoelma Daniil Harmisin absurdeja runoja ja kertomuksia. 4. Daniil Harms: Today I Wrote Nothing: The Selected Writings of Daniil Kharms (2009, 288s.). Today I Wrote Nothing includes dozens of short prose pieces, plays, and poems long admired in Russia, but never before available in English. Daniil Kharms has long been heralded as one of the most iconoclastic writers of the Soviet era, but the full breadth of his achievement only followed the opening of Kharms's archives being recognized internationally. In this brilliant translation by Matvei Yankelevich, English-language readers now have a comprehensive collection of the prose and poetry that secured Kharms's literary reputation a reputation that grew in Russia even as the Soviet establishment worked to suppress it.

31.12. No Interruptions Day

31.12. Unlucky Day

JOULUKUUN LIIKKUVAT PÄIVÄMÄÄRÄT

First Monday of December. Walt Disney Day

First Saturday in December. Candle Day

Second Sunday of December. World Choral Day

Second Saturday of December. Gingerbread Decorating Day

First Sunday of December. World Ice Skating Day

Third Friday of December. Ugly Christmas Sweater Day

Last Friday of December. Aloha Friday. Joka kuukauden viimeisenä perjantaina Havaijilla on Aloha Friday, jolloin otetaan relasti. "Aloha' merkitsee iloista elämänenergian jakamista tässä ja nyt, rakkautta, välittämistä ja kunnioitusta. Aloha Friday on päivä, jolloin löysätään, vaihdetaan rennompaan vaatetukseen, laitetaan työt syrjään, nautitaan virvokkeita ja jaetaan sopuisaa elämänenergiaa muiden kanssa. Se on hengeltään vähän kuin 'Havaijin hygge'.

"Aloha ke Akua – in other words, God is Aloha. Aloha is the power of God seeking to unite what is separated in the world – the power that unites heart with heart, soul with soul, life with life, culture with culture, race with race, nation with nation." Reverend Abraham K. Akaka, from the Statehood Service at Kawaiaha'o Church, 1959

JOULUKUUN KOKO KUUKAUDEN KESTÄVÄT TEEMAT

Cat Lovers' Month

Lukemiseksi: 1. Helena Telkänranta: Millaista on olla kissa (2023). 2. Päivi Ylikorpi: Kissanhoidon käsikirja (2022, 418s.). Kissanhoidon käsikirja on ensimmäinen kattava suomenkielinen opas kissan hoitamiseen. Kirjassa annetaan kokonaiskuva siitä, miten käsitellä, hoitaa ja ruokkia kissaa parhaalla mahdollisella tavalla. Kirja sisältää laajan kissan käyttäytymistä koskevan osuuden, ja siinä avataan myös käyttäytymisen ongelmien syitä ja ratkaisukeinoja. Kirjassa kerrotaan myös esimerkiksi kissan hankinnasta ja valinnasta, aktivoinnista ja käsittelystä klinikalla ja löytöeläintaloissa. Kirja pohjautuu ajantasaiseen tutkimustietoon. 3. Heli Mäenpää: Arvon kissa. Suomalaisten rescue-kissojen tarinoita (2023, 293s.). "Jokainen kissa tarvitsee ihmistä."
Arvon kissa kertoo suomalaisten rescue-kissojen elämästä 21 tositarinan kautta. Kirjan päähenkilöt ovat entisiä kodittomia kissoja, jotka pelastuivat ja löysivät oman kotinsa rakastavan ihmisen luota.
Koskettavien tarinoiden kautta lukija pääsee seuraamaan aitiopaikalta kuinka selviytymistaistelu muuttuu toivoksi ja yksinäisyys rakkaudeksi. Arvon kissa kietoo yhteen kissojen pelastajien, adoptoijien ja kissojen tarinat yksityiskohtaisesti ja elämänmakuisesti. Kirjailija Heli Mäenpään missiona on herättää empatiaa ja arvostusta kissoja kohtaan, mutta myös lisätä tietoa ja viihdyttää lukijoitaan. Heidi Strengell nostaa upeilla muotokuvillaan esiin jokaisen kissan oman persoonan. Tämän kirjan luettuasi katsot kissoja uusin silmin. 4. Susanne Schötz: Kissojen salainen kieli (2018, 237s.). Naukuminen, kehräys ja murahtelut ovat kissojen omaa kieltä. Jokainen kissanomistaja tietää, että nelijalkaisella perheenjäsenellä on paljon asiaa. Viestejä sekä omista tarpeista että ympäristön tapahtumista riittää sekä ihmisille että toisille kissoille. Kissojen viestejä on kiehtovaa ja hyödyllistä oppia tulkitsemaan. Lundin yliopiston professori, kielitieteilijä Susanne Schötz on yhdistänyt kielten äänneopin ja biologian asiantuntemuksensa ja tutkinut kissojen viestintää. Intohimoisen kissafanin kotona asustaa viisi innokasta kissaa, joiden avulla salaperäistä kieltä voi tutkia. Tuloksena on riemastuttava ja tieteellisesti pätevä kirja, jolla eläinten ystävä voi perehtyä kissojen kieleen ja kommunikoida niiden kanssa. 5. Minna Keinänen & Harri Nyman: Kissojen Suomi (2020, 175s.) Saapuiko ensimmäinen kissa Suomeen viikinkien matkassa? Kuka on Kalevalan Kipinätär? Miksi mustaa kissaa pelätään? On aika kertoa Suomen kissakunnan tuhatvuotinen tarina viiksistä hännänpäähän! Kissojen Suomi on jokaisen kissaihmisen hurrrrmaava käsikirja. Teos auttaa ymmärtämään arvoituksellista lemmikkiä ja siinä sivussa omaa itseä. "Keinäsen ja Nymanin kirja avaa kissanluukun monipuoliseen suomalaiseen kissahistoriaan ja kuuluu ehdottomasti kaikkien kissanystävien lukulistalle." - Maaseudun Tulevaisuus. 6. Susan Michals: Walter Chandoha. Cats. Photographs 1942–2018 (2023, 192s.) On a winter's night in 1949 in New York City, young marketing student and budding photographer Walter Chandoha spotted a stray kitten in the snow, bundled it into his coat, and brought it home. Little did he know he had just met the muse that would determine the course of his life. Chandoha turned his lens on his new feline friend—which he named Loco—and was so inspired by the results that he started photographing kittens from a local shelter. These images marked the start of an extraordinary career that would span seven decades. 7. Päivi Ylikorpi, Emmi Heikkinen, Johanna Anturaniemi: Mitä kup­piin kis­sal­le? Yksilöllinen ruokinta läpi elämän (2024, 314s.). Mitä kuppiin kissalle? on monipuolinen ja kattava opas ja tarjoaa uusinta tietoa ruokinnan vaikutuksista kissan terveyteen. Kirja auttaa ruokkimaan lemmikkiä yksilöllisesti, mikä parhaimmillaan lisää kissan elinvuosia ja auttaa sitä voimaan mahdollisimman hyvin. Ravinnolla ja ruokintatavalla on suuri vaikutus kissan terveyteen ja hyvinvointiin. Sopivalla ruokinnalla voidaan vaikuttaa myös kissan käyttäytymiseen. Mitä kuppiin kissalle? auttaa kissanomistajaa räätälöimään omalle lemmikille sopivan ja yksilöllisen ruokavalion. Kirja nojaa ajantasaisiin tutkimuksiin ja sisältää kattavasti tietoa eri ruokintavaihtoehdoista – kuivamuonista itse koostettuihin ruokiin ja näiden erilaisiin variaatioihin.
Kirjassa käydään läpi mm. seuraavia teemoja: erilaisten ruokintatapojen vahvuudet ja haasteet, ruokavalion koostaminen, teollisten ruokien sisältö, ruokinnan ja käyttäytymisen yhteys sekä ruokinta lemmikin eri elämänvaiheissa. 8. Michael Pollard: Kissarotujen ensyklopedia (2006, 384s.).

Pear Month