Savo

Ihanaa savon murretta! Elämän ja ihmisen luonteesta savolainen pilke silmäkulmassa

Lähteet: 1. Virtanen, Leea 1990. Selevä pyy. Savon kansan sananparsia; 2. Eskelinen, Unto 1985. Kieljkiärylöetä. Savolainen sanakirja.

Auta Jumala ystävistä, vihamiehistä seleviän itekin. (Joroinen)

Tulin tiälläe käymään, sano piru kun kaevoon putosj. (Säyneinen)

Hyvvee päevee! - Hyvähä päevä on, mut minkälaeset lie tulijat? (Juva)

Hyvvee huomenta! - Elä kehu enne ku olet illassa. (Kangasniemi)

Mikäs pitkänokkajsten kokkoos tiällä on? (Iisalmi)

- Vielähän sinnäe elät! - Vielähän tuo on henk mielen hyvinä ja ruato immeisten vastuksina. (Karttula)

Mittee kuuluu? - Mitäpäs tänne kuuluu, vanaha rauha, että ihan suututtaa. (Kiuruvesi)

Mittee kuuluu? - Rikkaat männöö kiljuin ärjyin ja köyhät ryhkäen rähkäen. (Vehmersalmi)

Akat ensin, vaekka kaevoo. (Kangasniemi)

Hyvästi, jos ei viimestä kertoo nähäkkää. (Karttula)

Se asija on sitten niin että seijoo paljon mitenkää. (Kuopio)

Juu juu Jussi-kulta, ku et kuolisj etkä vanhenisj etkä tervettä päevee näkisj. (Virtasalmi)

Ei ou kukkaan niin hyvä kun muistopuhheissa kiitetään eikä niin huono kun takana päen moetitaan. (Tervo)

Ei hyvä ou aena hyvä eikä paha aena paha. (Savonranta)

Pieneltä se isokii paha näättää kun sitä ettäältä kahtoo. (Iisalmi)

Siellä hyvä missei meitä. (Säyneinen)

Ohan sitä mualimassa monen makujsta maetovelliä. (Suonenjoki)

Hyvät on kullat kumpasettii. Sanotaan vaikkapa kahdesta pahansisuisesta akasta. (Lapinlahti)

Ei miestä verratonta eikä hevosta hännätöntä. (Ristiina)

Ei sitä tiijä missä puussa piru istuu. (Tervo)

Ku ei vältä, niin kelevatkoon. (Siilinjärvi)

Yhessäpä hyö ouvat, sano akka kun leivät panj uuniin ja viskasj suolat perästä. (Siilinjärvi)

Kun ee niin ee, hookutella meellä ee. (Rautalampi)

Kyllä muuten mut ei passoo. (Kangasniemi)

On täös ku Ison-Tiinan syvän. Iso-Tiina oli häijy akka, jolla on ollut jokaiselle pursuavaa kaunaa. (Keitele)

Kylömä ku jouluyönä helevetissä. (Juva)

Hilirimpsis kun rakkaus katkesj, sano Konttisen likka. Kolme viikkoa oli naimisissa. (Juankoski)

Voe elävä matikka, kun kuolisit nii keitettäsj. (Siilinjärvi)

Voe minun persettänj kun seon kahesta kappaleesta. Sanonta, kun äkkiä hämmästytään. (Hankasalmi)

Kaekkee se immeisellä teettä, sanoj entine akka kun pierulla taekinata nostatti. (Tervo)

Vasta ne on vaevat alakamassa. (Nilsiä)

Hiki tulj riivatun kanssa, sano riätälj kun tappelj kissan kanssa. (Savonlinna)

Niin vaekeeta kun vaevasen juoksu ja näläkäsen nauru. (Rautalampi)

Sitkeetä kun kissan liha. Sanotaan, kun on vaikea päästä ratkaisuun. (Tuusniemi)

Kaekkijae se lehmän perse kummittelloo. Sanotaan haaveellisista yrityksistä. (Sonkajärvi)

Paljo olj iäntä ja vähä villoja, sano piru ku sikkoo keriht. (Suonenjoki)

Jopa mänj potuiks koko sijanlihasoossi. (Karttula)

Tullooko siitä mittää vae pittääkö miehijä muuttoo? (Riistavesi)

Hyvä tulj mummon jalasta kun katkes ihan poekki. (Jäppilä)

Tämon viimenen taesto, sano Simo Hyvönen, kun Luveniemen pässijä pakkoon juoks. (Karttula)

Mieltä muatessa tulloo tahi entinenki poes lähtöö. (Punkaharju)

Usseiha sitä ruvetaa terveinä nukkumaa tietämättä että uamulla kuolleina ylösnoustaa. (Pieksämäki)

Ei ollut kalajumala kotona. (Mikkeli) Sanotaan, kun ei saada kalasaalista.

Muikut ovat männeet Kerimäelle ripille. Sääminkiläinen sanoo vetäessään nuottaa, jos ei saa kaloja. (Sääminki)

Kyllähän venneen joka mies tekköö – vua ei piäse sillä minnekää. (Siilinjärvi)

Ku ite kyssyy ja ite vastoo, niin ei tule riitoo. (Rautalampi)

Ei ou vastaanottajat kotona. Sanotaan huonosta ruokahalusta. (Rantasalmi)

Huh huh, nyt sielo nii semmone ilema, että kohta sielä sattaa raotnaoloja ja märänneitä akanruatoja. (Ristiina)

Vielä se on nii kippee ku ny on makkee. (Savonlinna)

Ku lähet, nii ota mukkaas pitkä pussi kärsimystä. (Savonlinna)

Immeise ei ou hyvä olla yksinää eikä huono kaveri kansa. (Enonkoski)

Kun lähelä on nin möy möy, mut kun ettäällä on nin nau nau. Lähellä riita, kaukana ikävä. (Sääminki)

Akat on akkoja vaikka niitä voilla voijelkoo. (Suomenniemi)

Seun mesjmarja ottaessa mut pippurmarja pitteessä. (Sääminki)

On ku piru pökkelikössä. Jos jokin on tehdessä jäänyt vähän kuin viime silausta vaille, siis Luojalta saamaan. (Keitele)

Piältä on kommii ja korrii mut voe sisälmystä. (Enonkoski)

Elä siinä aena kärsees rättyytä! (Kuopio)

Suotta siton teijjän vatvoja, uskoohan tuon nyt paskan punnihtematakkii. (Kiuruvesi)

Puhhuu niin ku ei oesj alaleukoo. (Tuusniemi)

Kysyjän persiiseen tuluppoo. (Varpaisjärvi)

Ei sitä vielä näen alusta matkoo tiijä, minnekkä sitä männöö. (Kiuruvesi)

Elä usko, rakas sielu, että kissa lentää. (Vehmersalmi)

Vouhkis, vouhkis ja joka puussa orava. (Kuopio) Sanotaan liioittelevalle, rehentelevälle.

Mikäs ne kaekki kissat kahvittelloo. Ihminen ei osaa elää kaikkien mieliksi. (Virtasalmi)

Nyt ilemestyy akkoe viikkoleht. Sanotaan, kun nähdään kylän juoruämmän tulevan. (Leppävirta)

Hyvä on toesen persiellä tullee istua. (Hankasalmi)

Jos minä oesin yksinänj mualimassa, niin minä en riitelis enkä tappelis millonkaa. (Kaavi)

Kurkistelijat ei piäse taevaaseen. (Säyneinen)

Aenahan se näyttää kala suurelle toesen venneessä. (Iisalmi)

Vahinko piäsj, mut ei ollu pierukaa kaukana. (Tervo)

Tulloo se paha ennustamatakkii. (Kaavi)

Jopon sommoo, ku o alituista hommoo eekä yhtään lommoo. (Vieremä)

Eläpäs souvva venettä lepikkoo. Älä pilaa asiaa hätäilemisellä. (Pieksämäki)

Ihmekkös seo, ku lusikala annetaa ja kauhala poes otetaa. (Kangasniemi)

Sen verran on järkee kun jäniksellä häntee. (Suonenjoki)

Kyllä sillä piä hyvä on, kun vuan järk selevä oes. (Vehmersalmi)

Järki juoksoo ettei mielj perässä pysy. (Kiuruvesi)

Hulluja kuuluu olovannii yheksee lajia ja kylypyhullut kymmenentenä. (Kiuruvesi)

Hurjako sinnoot vae häntäkö sulle kasvaa, kun et tuota ymmärrä? (Muuruvesi)

Teräväpäenen poeka vuan paljo siltä männöö hattujakkii. (Kaavi)

On niin juloman kylömä ilema, että ihan silemäkulomija kylömentää. (Suonenjoki)

On siinäe yks Jumalan mieljharm. (Hirvensalmi)

Hieno mies kun koeran oksennus. (Rautavaara)

Kun on hyvä hyvviisä, niin on paha pahhoesa. Kun joku on kovin herttainen, että nuolisi toista – vaan siinä paikassa suuttuu, että on repiä toisen. (Vesanto)

Enne asettaa Jumala ilimasa kun paha immeinen ihtesä. (Suonenjoki)

Ku vuan kuolet, ni kyl käön haotaes piäle paskalla. Sanovat toisiaan haukkuvat akat. (Sulkava)

Kiehumispisteessä ku Alina Huttusen keitto. Ei saanut koskaan keittoa ajoissa valmiiksi. (Tervo)

Eihä lyöpä asettaan valisse. (Anttola)

Toveruushenki on hyvä, ku yhteen tullaan niin tapellaan. (Virtasalmi)

Tahotko tapella vae tyyvytkö tukkanuottaan? (Rautavaara)

Pietään pientä piirleikkiä, heitetää toisiame kirveillä. (Juva)

Hutketta mutkan kohdalla. Riidasta aiheutuu tappelu. (Virtasalmi)

Suat nähhä mistä kana kussoo ja pien lintu paskantoo. (Enonkoski)

Kyl miä siule näytän närhin näpöttimet ja ne pitkät kynnet. (Savitaipale)

Annan semmosen kajjaoksen peähäsj, että luujaohot persiistä tulloo. (Maaninka)

Vaikka mänis nenä ja neljä hammasta. (Heinävesi)

Tyhjä ei lopu kuapista ja eijjoosta ejjoo puutetta. (Iisalmi)

Uamijaeseks ei mittää, päevälliseks sittää, illaks niije molempie lämmitystä. (Hirvensalmi)

Hauven molskauksia, pyyn pyrräyksiä, jäniksen jäläkipaestia ja muutae heleposti sulavoo. (Nilsiä)

Elämä on ku silekkijä. Puutetta. (Kangasniemi)

Hätäkö on elläessä: eijjoo vilun eekä nälän puutetta. (Kiuruvesi)

Hyvästä ihmisestä saatetaan sanoa, että sellaisia on harvassa ku isopäesellä korvia. (Mikkeli)

Ei oma vaeva opeta toesen vaevoo tuntemaa. (Riistavesi)

Monta on matkassa mutkoo, vuan kääjän täätyy vuan käävä. (Siilinjärvi)

Tikka kirjava metässä, immeise ikä kirjavamp. (Leppävirta)

Oon minä ollu monessae paekassa, vuan en oo paljaalla persiillä pakkasessa reenjalaksen piällä istunna. (Iisalmi)

Huutaahaa sikkae salavaessa, suatikka immeine jos siihen oekeen koskoo. (Heinävesi)

Paremp on olla köyhäkii kun kippee. (Savonranta)

Se olj ku hauvankaevajalta karannut. (Haukivuori)

Voe voe oi oi! Tänne sitä myökii jouvutaan, kun eletään ja terveenä ollaan. Mummot sanovat hautausmaalla. (Savonlinna)

Elämä o itkua ja kirvee hijomista. (Pieksämäki)

Elämä on ku helevetissä mut ei polta. (Pieksämäki)

Kaekissa sitä ollaakkii, sano akka ku jouluyönä katiskassa istu. (Kangasniemi)

Kaekenlaista harmia, sano Mikkelin akka. (Sääminki)

Kaekissa sitä ollaa, sano pässi ku piätä keitettii. (Kangasniemi)

Taati ei kun kovenoo ja rohot kallistuu. (Riistavesi)

Tätä elämee ei kestä koerannahkane persekkää. (Juva)

Täe purroo, mualima vihhoo eikä kukkaa rakasta. (Mikkeli)

Haekune tupa ja hajaline pata, itkevä laps ja äkäne ukko ne euko mieltä koetteloo. (Hirvensalmi)

Suruja kun ruppee tulemaan, niin niitä tulloo sekä ovesta että ikkunasta. (Leppävirta)

Huolj suattaa huonommaks, mure muita mustemmaks. (Anttola)

Sehän se on lähinnä joka vähimmä auttaa. (itkeminen) (Kerimäki)

Tässä sitä ollaa ja tässä sitä pysytää, sano akka kun suohon putosj. (Nilsiä)

Oja ylj piäsöö, mut ei piäse onnesa ylj. (Ristiina)

Kaekki mänj eikä piisannae, sano ukko kun sauna palo. (Varkaus)

Kuuma päevä, sano pässi kun navetta palo. (Rantasalmi)

Kuollaan sitä vielä meilläe, sano mies ku nuapurin haotajaesiin ee kututtu. (Pieksämäki)

Se on loppu nyt, sano kukko kun kaala katkesj. (Vieremä)

Jos tietäsj säkkisä halakiivan, niin panisj loemen alle. (Juva)

Tottahan minnäe jossae olen, sano akka, ku jaohohinkaloo putosj. (Kangasniemi)

Voe mualima, sano Pietulan kissa kun suohaataan putosj. (Nilsiä)

Voi sitä ristinrangajstusta kun rieskat palo uuniin. (Pieksämäki)

Myöhäänpä huomasj akka piäsä palavan, sittä vasta kun on tukka tulessa. (Sonkajärvi)

Ryypätään, että murheen kupla puhkiis! (Nilsiä)

Se on tietymätöntä kun hallavuonna tattarinteko. (Leppävirta)

Kun ei aata Jumalan armo niin ei aata oma yrityskää. (Varpaisjärvi)

Hyvä kala se on kiiskikii kun muita kaloja ee sua. (Vieremä)

Souvettavahan se on vanahallae venneellä ja ajettava huonommallae reillä. (Pielavesi)

Ilima on ku morsian ja morsian on ku piru. (Heinävesi)

Jättää kun susj paskan ja lähtöö. Sanotaan sellaisesta, joka ei korjaa jälkiään. (Kuopio)

Nuama sillon niin hapan että maitokii myrtyy. (Kuopio)

Siitä on oksat poes kun suutarin joulukuusesta. Asia vakava, paikka paha. (Tuusniemi)

Potuttaa kun pientä oravoo kun on hammas poikki ja käpy jäässä. (Maaninka)

Voemoo ku pienessä kylässä, jossa on kotona keohkotaatine kissa. (Ristiina)

Palo tupa, mut hävis ne lutteettii, sano akka, ku tuvan raanioita kahtel. (Nilsiä)

Loeskis, sano akka, kun kirnu koatu. (Vesanto)

Noh, sanoi varis, kun nokka katkes. Jokin vähän epäonnistuu. (Iisalmi)