Sisiliankielisiä sananlaskuja etc., sisilia - suomi

                                                                                     Kääntänyt: Katja

Abballa mentri furtuna sona.

= Tao kun rauta on kuuma. Lit. Tanssi kun onni soittaa.

Prestu e beni, di raru avveni.

= Nopeasti ja hyvin harvoin kulkevat käsi kädessä. Vrt. Kiireellä ei tule kuin kusipäisiä mukuloita. (Huittinen)

Tri cosi cci vonu ad arricchiri: un picca, un assai, un nenti: picca dinari, assai abbilità, nenti cuscenza.

= Kolmea asiaa on tarpeen, jos mielii rikastua: Vähää, paljoa ja ei mitään: vähän rahaa, paljon kykyä, ei omaatuntoa.

Cui troppu abbrazza, nenti strinci.

= Joka puuhaa liian monen asian parissa, ei ole hyvä missään. Lit. Se joka syleilee kaikkea, jää lopulta tyhjin käsin.

La bona facci parturisci amici, la viritati abbrusca comu pici.

= Hymyllä saat ystäviä, totuus polttaa kuin piki.

Cosa beni accuminzata è menza finuta.

= Hyvin aloitettu työ on jo puoliksi valmis.

Cui vecchiu voli campari, a bon' ura voli accuminzari.

= Jos haluat elää vanhaksi, sinun on aloitettava aikaisin.

Cu' pò nun vò, cu' vò nun pò, cu' fa nun sa e cu' sa nun fa, e 'cussi tuttu lu munnu va.

= Joka voi, ei halua tehdä; joka haluaa tehdä, ei voi; joka tekee, ei osaa tehdä; ja joka osaa tehdä, ei tee; näin maailma makaa.

Adaciu adaciu si fa gran viaggiu.

= Pitkä matka alkaa yhdestä askeleesta. Lit. Hitaasti matkaten pääsee kauas.

Lu sennu non si vendi nè s'adduga.

= Viisautta ei ole myytävänä eikä vuokrattavana.

Alcuni su' ancili 'n chiesa e diavuli 'n casa.

= Jotkut ovat enkeleitä kirkossa ja piruja kotona.

Libbru sirratu nun fa l'omu littiratu.

= Suljettu kirja ei tee miehestä koulutettua. (Viitaten ihmisiin, joilla on kovasti kirjoja kirjahyllyssä, mutta joita he eivät ole lukeneet.)

Amari e disamari nun sta a cui lu voli fari.

= Et voi valita ketä rakastat ja ketä et.

Amuri nun senti cunsigghi.

= Rakkaus ei kuuntele neuvoja.

Amuri, tussi e fumu nun si ponnu tèniri cilati.

= Rakkautta, yskää ja savua ei pysty kätkemään.

Amuri, tutti dicinu ch' è amaru, e ognunu voli pruvari siddu è veru.

= Kaikki sanovat, että rakkaus on katkeraa, mutta kaikki haluavat omakohtaisesti nähdä, onko se totta.

Anni e piccati su' cchiù di quantu si dicinu.

= Vuosia ja syntejä on enemmän kuin sanotaan.

L'acqua e la morti, aspettala ca veni.

= Sade ja kuolema, odota, ne tulevat varmasti.

Voi ca ti 'mbizzi a nun falliri? Pensa a lu passatu e all'avviniri.

= Haluatko oppia kuinka välttää epäonnistuminen? Ajattele menneisyyttä ja tulevaisuutta.

Gatta avvizzata a manciari saimi, sempri la trovi allatu lu muzzuni.

= Laardia syömään tottuneen kissan löydät aina rikkoutuneen saviruukun vierestä.

Ognunu è figghiu di l'azioni soi.

= Jokainen on vastuussa teoistaan.

Nun cc' è peju d'aviri a fari cu babbani.

= Mikään ei ole pahempaa kuin joutua olemaan tekemisissä typerysten kanssa.

Lu bàdagghiu 'un pò mintiri: o voli manciari, o voli durmiri.

= Haukotus ei voi valehdella: Joko se halua sinun syövän tai nukkuvan.

Unu senza vizzii a tutti banni va.

= Ihminen ilman paheita sopii kaikkialle.

Batti lu ferru mentri è càudu.

= Tao rautaa kun se on kuuma.

Beni di furtuna pàssanu comu la luna.

= Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee. Lit. Onnettaren tuomat hyvyydet menevät ohi kuin kuu.

Cui fa beni pr' amuri, s'acquista la grazia di lu Signuri.

= Joka tekee hyvää rakkaudesta, saa osakseen Jumalan hyvyyden.

Fa beni e scordatilu, fa mali e pènsaci.

= Tee hyvää ja unohda se, tee pahaa ja ajattele sitä.

Nuddu divi biasimari l'arti chi nun sapi.

= Kenenkään ei pitäisi vähätellä taitoja, joita ei itse omaa.

Biatu cui mori a lettu!

= Siunattu se, joka kuolee sängyssä!

C' un bicchieri di vinu si fa un amicu.

= Viinilasin ääressä ystävystyt.

Biddizza e crianza raru si ponnu aviri.

= Harvoin näkee kauneutta ja hyviä tapoja yhdessä.

Nun tantu billi billi, ch' un sulu billi basta.

= Vain pieni määrä lepertelyä riittää.

Diu vi scanza d'omu birrutu e di fimmina macadura.

= Säästäköön Jumala sinut kärttyisältä mieheltä ja laiskalta naiselta.

Quannu la caccia nun ti dici, vattinni ad accampari babbaluci.

= Kun et saavuta menestystä metsällä, mene pyydystämään etanoita.

Sintirisi cacòcciula

= tuntea olevansa ylpeä ja itsekeskeinen, lit. tuntea olonsa artisokaksi

Morti nun veni mai senza caciuni.

= Kuolema ei koskaan tule ilman syytä.

'Mbriàcati di vinu bonu e lassa ca cadi.

= Juovu hyvästä viinistä ja anna tulla mitä on tullakseen.

Cui casca e si spingi, nun si chiama caduta.

= Kun joku kaatuu ja nousee ylös, ei häntä voi sanoa kaatuneeksi.

Lu cafè santiannu e lu cicculatti ripusannu.

= Juo kahvi niin kuumana, että se saa sinut kiroamaan, mutta kaakaon anna jäähtyä.

'Ntra tempi filici, si trovanu amici; 'ntra li calamitati, nun vi spianu comu stati.

= Hyvinä aikoina löydät ystäviä, huonoina aikoina he eivät kysy, kuinka voit.

La donna e la gaddina si perdi si troppu camina.

= Nainen on kuin kana – joutuu eksyksiin kävellessään liian kauas.

Omu senza dinari, è mortu chi camina.

= Mies ilman rahaa on kuollut mies, joka kävelee.

Nun ti mettiri 'n caminu si la tò vucca nun sapi di vinu.

= Älä lähde ennen kuin olet maistanut viiniä.

Ogni migghiu di caminu havi un pezzu di malu caminu.

= Jokaisesta tiestä löytyy hieman huonoja kohtia. Ei pidä lannistua vastoinkäymisistä.

Putirisi cociri l'ova 'nta 'na càmmara.

= On niin kuuma, että voisit keittää munan huoneessa.

Cui cchiù campa, cchiù 'mpinatisci.

= Mitä pidempään elät, sitä kauemmin kärsit.

Cchiù si campa cchiù si 'mpara.

= Mitä pidempään elää, sitä enemmän oppii.

Si mancia pri campari, nun si campa pri manciari.

= Syö elääksesi, älä elä syödäksesi.

La campavita è cchiù forti di li peni di lu 'nfernu.

= Toimeentulo on vaikeampaa kuin helvetinpiinojen kärsiminen.

Lassatimi stari pri li càncari mei.

= Anna minun hoitaa omat ongelmani yksin.

Fimmina e ventu, cància ogni momentu.

= Nainen ja tuuli ovat jatkuvasti muuntuvia.

Nun si cància la facci pri dinari.

= Älä myy vakaumustasi rahasta.

Tira cchiù un capiddu di fimmina chi 'na corda di bastimentu.

= Naisen yksi hiussuortuva vetää enemmän kuin laivan köysi.

Amicu chi finci, è comu lu carvuni; o t'ardi o tinci.

= Teeskentelevä ystävä on kuin hiili; joko polttaa tai tuhrii.

A cavaddu d'àutru 'un circari sedda.

= Hoida omat asiasi; lit. Toisen hevosta älä yritä satuloida.

Tutti semu sutta lu celu.

= Kaikki olemme saman taivaan alla.

Cu' fa centu e nun fa l'unu, perdi lu centu pri causa di l'unu.

= Saata loppuun se, minkä aloitit. Lit. Se, joka tekee sata asiaa mutta jättää tekemättä yhden, menettää tekemänsä sata asiaa sen yhden tekemättömän asian takia.

Cerca, ca trovi.

= Etsi, niin löydät.

Quannu amuri è capitanu, la muntagna pari chianu.

= Rakkaus voittaa kaiken. Lit. Kun rakkaus on oppaana, vuori vaikuttaa tasangolta.

Chiddu chi nun è pò essiri.

= Kaikki on mahdollista. Lit. Se mitä ei ole voi tulla olevaksi.

Di cosa veni cosa.

= Yksi asia johtaa toiseen. Lit. Yhdestä asiasta tulee toinen asia.

Nun c'è artari senza cruci.

= Ei voittoa ilman uhrausta. Lit. Ei alttaria ilman ristiä.

Quannu mai lu cunigghiu ha fattu ova?

= Sitä niittää mitä kylvää. Lit. Mistä saakka jänis on muninut?

A bon cunsigghiu nun si trova prezzu.

= Hyvä neuvo on kultaakin kalliimpi. Lit. Hyvälle neuvolle ei löydy hintaa.

Tutti su' boni a dari cunsigghi.

= Kaikki ovat hyviä antamaan neuvoja.

Nun si pò dari cuntu a tutti.

= Et voi olla kaikkien mieleen.

La scienza è pazzia, si nun si cuverna cu lu bonu giudiziu.

= Tietäminen on hulluutta ellei sitä hallitse hyvä arvostelukyky.

Ogn' omu havi lu sò difettu.

= Kukaan ei ole täydellinen. Lit. Kullakin on vikansa.

La discrizioni è matri d'ogni virtù.

= Tahdikkuus on jokaisen hyveen äiti.

Sfilànnusi la curuna, sfilanu li disgrazii.

= Se joka paljastaa kaiken, paljastaa myös häpeänsä.

Lu pisu doma la bestia.

= Kuorma kesyttää pedon.

La cchiù bona è china di lampi e trona.

= Paras nainen on täynnä salamointia ja ukkosta.

Ogni eccessu è viziu.

= Kaikki liiallisuus on pahetta.

Èssiri non si pò cchiù di na vota.

= Et voi elää kuin kerran.

La facci si vidi e no lu cori.

= Kasvot nähdään, sydäntä ei.

Nun cc' è megghiu sarsa di la fami.

= Ei ole nälkää parempaa kastiketta.

Vali cchiù un fattu chi deci paroli.

= Teot puhuvat enemmän kuin sanat. Lit. Yksi teko on enemmän arvoinen kuin kymmenen sanaa.

Assai fogghi e nenti frutti.

= Pramea ulkoisesti, tyhjä sisäisesti. Lit. Paljon lehtiä, mutta ei hedelmiä.

Di lu fruttu si conusci l'arvulu.

= Hedelmistään puu tunnetaan.

Lu giustu pecca setti voti lu jornu.

= Oikeamielinen mies tekee syntiä seitsemän kertaa päivässä. Merkitys: Jokainen tekee syntiä, myös ihmisistä parhaimmat.

Di cui speri lu guastidduni, finciticci puviridduni.

= Teeskentele köyhää sen edessä, jolta tarvitset runsaasti apua. Lit. Jolta toivot saavasi suuren leivän, sille teeskentele suurta köyhyyttä.

Ammàtula si pisca si all'amu nun c'è isca.

= On turhaa onkia ilman syöttiä.

Ognunu havi li so' lastimi.

= Jokaisella on kärsimyksensä.

Si lauda lu fini di la vita, e lu jornu quannu scura.

= Elämää ylistetään lopussa, päivää hämärän laskeuduttua.

Libbirtati e saluti cu' ha, è riccu e nun lu sa.

= Se, joka on vapaa ja terve, on tietämättään rikas.

Avissi, fussi e macari su' tri cosi chi nuddu nni voli.

= Olisipa minulla, olisinpa ja kunpa ovat kolme asiaa, joita kukaan ei halua kuulla.

Guai e maccarruna si mancianu càudi.

= Ongelmat ja makaroni tulee syödä kuumina. (Ongelmat tulee ratkaista heti tuoreeltaan.)

La virtù nun mori mai.

= Hyve on aina muodissa. Lit. Hyve ei koskaan kuole.

Cui trasi a lu mulinu, s'infarina.

= Ihminen tunnetaan hänen ystävistään. Lit. Se, joka astuu myllyyn, tulee jauhon peittämäksi.

Si sapi unni si nasci, ma nun si sapi unni si mori.

= Ihminen tietää missä syntyi, mutta ei tiedä, missä kuolee.

Nun bastanu l'anni pri sapiri: cci voli lu 'ncegnu.

= Ei riitä vuodet oppimiseen, on tarpeen myös aivoja.

Di l'opira si conusci lu mastru.

= Työstään mestari tunnetaan.

Cu' ha travagghiatu, vol' essiri pagatu.

= ~Työmies palkkansa ansaitsee. Lit. Se, joka on tehnyt työtä, haluaa että hänelle maksetaan palkka.

Palori e pinni lu ventu li leva.

= Teot puhuvat enemmän kuin sanat. Lit. Sanat ja höyhenet tuuli vie mennessään.

Cui cància la vecchia pri la nova, peju trova.

= Joka vaihtaa vaihtaa vanhan uuteen, löytää huonomman.

Li cosi duci piacinu a tutti.

= Kaikki makeasta pitävät.

Megghiu picca chi nenti.

= Parempi vähän kuin ei mitään.

Voi sapiri la virità? Dumanna a li picciriddi.

= Haluatko tietää totuuden? Kysy lapsilta.

Mentri hai bon tempu pigghiatillu, chi lu malu tempu nun manca mai.

= Nauti hyvästä ajasta niin kauan kuin sitä kestää, huonoa aikaa ei koskaan puutu.

Cui voli ben parrari, bisogna ben pinsari.

= Se, joka haluaa hyvin puhua, sen on hyvin ajateltava.

La passioni vinci la raggiuni.

= Intohimo voittaa järjen.

Li ricchi comu vonnu e li poviri comu ponnu.

= Rikkaat tekevät niin kuin haluavat, köyhät niin kuin voivat.

Cui offenni, scrivi 'n prùvvuli, cu' è offisu, scrivi 'n marmuru.

= Loukkaaja kirjoittaa tomuun, loukattu marmoriin.

La malatia, si nun guasta, pulizia.

= Jollei sairaus tapa, se puhdistaa.

L'omu havi ad aviri un puntu.

= Ihmisen tulee keskittyä. (tarkoittaa: Ihmisellä on oltava periaate, joka ohjaa hänen toimintaansa.)

La purpa va cull' ossa.

= Hyvien asioiden mukana tulee pahoja. Lit. Lihan mukana tulee luu.

Aperta è la porta pri chiddu chi porta.

= Avoinna on ovi sille, jolla on tuomisia.

Ogni diavulu voli mustrari la sò putenza.

= Jokainen piru tahtoo näyttää voimansa.

Tutti cosi a stu munnu 'un si ponnu sapiri.

= Kaikkea tässä maailmassa ei voi tietää.

Cummudità fa l'omu putruni.

= Mukavuus tekee miehestä laiskan.

Quattru e quattru fannu ottu.

= Totuus puhuu puolestaan. Lit. Neljä plus neljä on kahdeksan.

Àrvulu ch' 'un fa fruttu, tàgghialu di li ràdichi.

= Jos puu ei kanna hedelmää, katko siltä juuret. Merkitys: Hoida itsesi eroon ihmisistä tai asioista, jotka eivät ole hyväksi.

Cui nun senti raggiuni, nun pò fari cosi cu raggiuni.

= Joka ei kuuntele järjen ääntä, ei voi tehdä järkeviä tekoja.

La ricotta è veru ch' è senz' ossu.

= On totta että ricotta on luutonta. (Tällä viitataan puhujaan, joka sanoo jotakin, mikä ei ole totta.)

Fatta la cosa, nun cc' è cchiù rimediu.

= Tehtyä ei saa tekemättömäksi. Lit. Kun jokin on tehty, siihen ei enää ole parannuskeinoa.

Nun ti fidari di cui ti fa la vucca a risu, cà mentri ti fa facci ti voli 'mpisu.

= Älä luota ihmiseen, joka hymyilee sinulle, koska siinä hymyillessään hän haluaa nähdä sinut hirtettynä.

Lu rùvulu 'un pò fari pira muscareddi.

= Tammesta et saa muskattipäärynöitä.

L'omu saviu di pocu si cuntenta.

= Viisas tyytyy vähään.

Di li dui mali lu menu ti scegghi.

= Valitse kahdesta pahasta vähemmän paha.

Nun pratticari mai cu genti sciocca.

= Älä ole missään tekemisissä typerysten kanssa.

Lu vinu fa figura: Fa nèsciri l'omu di la sepurtura.

= Viini voimistaa: Se saa miehen nousemaan haudasta.

Ogni serpi havi lu sò vilenu.

= Jokaisella käärmeellä on oma myrkkynsä.

Nuddu si lamenta si nun si doli.

= Kukaan ei valita ellei häntä satu.

Tanti omini, tanti sintimenti.

= Paljon miehiä, paljon näkökantoja.

Gran sirviziu veni spissu pagatu d'ingratitutini.

= Suuri palvelus maksetaan usein kiittämättömyydellä.

Si nun pòi purtari la sita porta la lana.

= Tee parhaasi. Lit. Jos et voi tuoda silkkiä, tuo villaa.

Ogni firita havi cu idda lu sò duluri.

= Jokainen haava tulee oman kipunsa kanssa.

Lu sonnu di la notti cunsigghia l'omu.

= Uni on parasta meditaatiota. Lit. Yöuni neuvoo ihmistä.

Li megghiu parenti su li spaddi.

= Oma apu paras apu. Lit. Parhaat sukulaiset ovat omat olkapäät.

Li spèzzii tràsinu a tutti banni.

= Mausteita käytetään kaikessa.

Una bedda jurnata nun fa stati.

= Ei yksi pääsky kesää tee. Lit. Ei yksi kaunis päivä kesää tee.

Ogni diavulu travagghia cu li so' stigghi.

= Jokainen mestari työskentelee omilla välineillään. Lit. Jokainen piru työskentelee omilla välineillään.

Livarisi di li stizzi e mittirisi a li canali.

= Ojasta allikkoon. Lit. Välttää tipat ja joutua kanaaliin.

Quannu ti cridi d'aviri ventu 'n puppa, tannu ti trovi la varva di stuppa.

= Kun luulet, että sinulla on myötätuuli, petyt.

Bisogna suppurtari lu mali cui voli lu beni.

= On tarpeen kestää pahaa, jotta voi nauttia hyvästä.

La facci è supracarta di lu cori.

= Kasvot näyttävät mitä sydämeen on kirjoitettu. Vrt. Silmät ovat sielun peili.

Lu picca abbasta, l'assai suverchiu.

= Vähä riittää, paljo on liikaa.

Lu vinu, lu tabbaccu e li donni ruinanu l'omu.

= Viini, tupakka ja naiset ovat miehen perikato.

È megghiu taciri ca malu parrari.

= Parempi olla hiljaa kuin pahoin puhua.

Bon tempu e malu tempu, nun dura tuttu tempu.

= Ei hyvä eikä paha aika aina vain kestä.

Doppu la timpesta veni la calma.

= Myrskyn jälkeen tyyntä.

'Un amari a cu' t'ama è tirannia.

= Se, että ei anna vastarakkautta, on tyranniaa.

Megghiu una vota tira tira, ca tanti voti cazza cazza.

= Parempi tehdä kerran kunnolla kuin miten sattuu sata kertaa.

La prattica fa cchiù di la tiuria.

= Opit enemmän tekemällä kuin kuuntelemalla. Lit. Käytäntö tekee enemmän kuin teoria.

Tradutturi, tradituri.

= Kääntäjät, pettäjät.

Lu manciari senza viviri è comu lu truniari senza chiòviri.

= Syöminen juomatta on kuin ukkonen ilman sadetta.

A tumazzu vecchiu 'un cci pò sali.

= Et voi opettaa vanhalle koiralle uusia temppuja. Lit. Et voi suolata vanhaa juustoa.

La vasata è lu veru signu di l'amuri.

= Suudelma on rakkauden todellinen merkki.

Li dinari vannu e vennu.

= Rahaa tulee, rahaa menee. (Helpolla tienattu kuluu helposti.)

Bisogna jiri cu lu ventu.

= On purjehdittava tuulen mukaan.

Lu veru surdu è chiddu chi nun voli sèntiri.

= Todellinen kuuro on se, joka ei halua kuulla.

Amari la sò vicina è gran vantaggiu, spissu si vidi, e nun si fa viaggiu.

= On suuri etu rakastaa naapuria, näette toisianne usein eikä tarvitse matkustaa.

Cu' vigghia, la pigghia.

= Aikainen lintu madon nappaa. Lit. Joka herää, ottaa.

Lu peju vilenu è chiddu di la lingua.

= Pahin myrkky on kielen myrkky.

Lu tempu vinci ogni cosa.

= Aika voittaa kaiken.

Lu vinu è lu latti di li vecchi.

= Viini on vanhusten maito.

Nun sempri virdi si manteni un citru.

= Myös tämä menee ohi. Lit. Sitruuna ei pysy ikuisesti vihreänä.

La vita di l'omu è curta e travagghiata.

= Ihmisen elämä on lyhyt ja työläs.

Li ricchi comu vonnu e li poviri comu ponnu.

= Rikkaat tekevät niin kuin haluavat ja köyhät niin kuin voivat.

Vuliri è putiri.

= Jos löytyy tahtoa, löytyy voipuutta.

 ♡♡♡ ♡♡♡ ♡♡♡ ♡♡♡ ♡♡♡ ♡♡♡ ♡♡♡ ♡♡♡ ♡♡♡ ♡♡♡ ♡♡♡ ♡♡♡ ♡♡♡ ♡♡♡ ♡♡♡ ♡♡♡ ♡♡♡ ♡♡♡ ♡♡♡ ♡♡♡ ♡♡♡ ♡♡♡