Toukokuun teemat

TOUKOKUUN TEEMAPÄIVÄT

1.5. Save The Rhino Day. Pelastakaa sarvikuono -päivä. 

Tavoitteena nostaa maailmanlaajuisesti tietoisuutta sarvikuonojen uhanalaisuudesta. Sarvikuonot ovat yksi kauimmin maapallolla eläneistä edelleen olemassa olevista nisäkkäistä. Monet sarvikuonolajit elävät suuressa ahdingossa ja niitä uhkaa etenkin salametsästys. Osa lajeista on sinnikkään suojelutyön ansiosta onnistuttu pelastamaan akuutilta sukupuuton uhalta. Sarvikuonoja elää Afrikassa ja Aasiassa. Niiden elinalue on ollut ennen valtavan laaja, sillä varhaiset eurooppalaisetkin ikuistivat sarvikuonoja luolamaalauksiinsa.

Sarvikuonoista on elossa viisi lajia, ja osa lajeista on vielä jaettu alalajeihin. Viisi lajia ovat vaarantuneeksi luokiteltu intiansarvikuono (Rhinoceros unicornis), silmälläpidettävä isosarvikuono (Ceratotherium simum) ja äärimmäisen uhanalaiset jaavansarvikuono (Rhinoceros sondaicus), pensassarvikuono (Diceros bicornis) ja sumatransarvikuono (Dicerorhinus sumatrensis). Sarvikuonolajeista esimerkiksi isosarvikuono on jaettu kahteen alalajiin, etelänleveähuulisarvikuonoon (Ceratotherium simum) ja zairenleveähuulisarvikuonoon (Ceratotherium simum cottoni).

Sarvikuonolajien ahdinko vaihtelee niiden elinalueesta ja lajista riippuen. Joillain alueilla, kuten Etelä-Afrikassa, sarvikuonojen määrä on saatu kasvamaan, mutta toisilla alueilla tilanne on kriittinen. Esimerkiksi Indonesiassa elävät jaavan- ja sumatransarvikuono ovat erittäin lähellä sukupuuttoa.

Isosarvikuonon toista alalajia, zairenleveähuulisarvikuonoa, on jäljellä enää tiettävästi kaksi naarasta. Lajin viimeinen uros kuoli 2018. Kansainvälisen luonnonsuojeluliitto IUCN:n ylläpitämän Punaisen kirjan (uhanalaisten lajien tietokanta) mukaan zairenleveähuulisarvikuono on käytännössä kuollut sukupuuttoon, sillä lisääntymiskykyisiä uroksia ei enää ole. Lajia yritetään pitää hengissä Keniassa suojelualueella elävien naaraiden koeputkihedelmöityksellä, käyttäen aiemmin kuolleiden sarvikuonourosten talteen otettuja siittiöitä.

Sarvikuonot painavat lajista riippuen 500:sta kilosta lähes kolmeen tuhanteen kiloon. Sarvikuonojen tunnusomaisen sarven koko ja lukumäärä vaihtelee lajista riippuen. Ne ovat kasvinsyöjiä ja syövät etenkin erilaisia lehtiä.

Ihminen on aikuisten sarvikuonojen ainoa uhka, sillä niiden suuri koko ja paksu nahka suojaavat niitä muilta pedoilta. Sarvikuonojen suurimmat uhat ovat salametsästys ja elinalueiden katoaminen, joiden takia osa sarvikuonojen alalajeista on jo kuollut sukupuuttoon.

Salametsästys uhkaa sarvikuonoja, sillä niiden sarville on suuri kysyntä vanhoissa itämaisissa uskomushoidoissa. Sarvikuonon sarven uskotaan virheellisesti parantavan sairauksia, vaikka se koostuu keratiinista, samasta rakennusaineesta kuin ihmisen kynnet.

Maanviljely ja ihmisasutus ovat pienentäneet sarvikuonojen elintilaa erityisesti Kaakkois-Aasiassa ja Intiassa. Tärkeät suojelualueet jäävät yhä enemmän toisistaan eristyksiin metsänhakkuiden, maatalouden, ihmisasutuksen sekä teiden ja patojen rakentamisen takia. Elintilan pirstoutuminen aiheuttaa myös lisääntyneitä ihmisten ja villieläinten välisiä konflikteja, kun villieläimet ja ihmiset asuvat yhä lähempänä toisiaan. Lisäksi pienissä ja eristäytyneissä populaatioissa uhkana on sisäsiittoisuus.

Uusia mahdollisia uhkia sarvikuonoille aiheuttavat myös ilmastonmuutos sekä vieraslajit. Ilmaston lämmetessä sarvikuonoille välttämättömät vesistöt kuivuvat. Ilmastonmuutoksen edetessä esimerkiksi intiansarvikuonojen tarvitsemat ruohotasangot vähenevät. Nepalissa Chitwanin kansallispuistossa vieraslajina maahan tullut kasvilaji Mikania micrantha valtaa tilaa sarvikuonojen ravinnoksi käyttämiltä kasveilta.

Lähde: wwf.fi

Tutustumiseksi: 

1. Pat Moris: Siilistä sarvikuonoon: maailman nisäkkäitä (2004, 256s.). 

2. Jenny Kellett: Rhinoceroses The Ultimate Rhino Book for Kids (2022, 90s.). 

3. Grant Fowlds & Graham Spence: Saving the Last Rhinos. The life of a frontline conservationist (2019, 352s.). The remarkable story of Grant Fowlds, a conservationist who has dedicated his life to saving the last rhinos, vividly told with the help of Graham Spence, co-author of the bestselling The Elephant Whisperer. 

4. John Platt & Moira Rose Donohue: Lions & Cheetahs & Rhinos Oh My!: Animal Artwork by Children in Sub-Saharan Africa (2020, 32s.) Did you know that the stripes on a zebra run vertically on the main part of its body, while the stripes on its rump run sideways? Or that an elephant can drink 50 gallons of water a day? Ten African animals, including lions, zebras, giraffes, and elephants, are brought to life in colorful artwork, accompanied by fun nature facts. Written by John Platt and Moira Rose Donohue, each animal portrait is painted by a student from the How to Draw a Lion program. Established in 2018 by New York artist John Platt, How to Draw a Lion is a nonprofit art education program that provides art classes for children in sub-Saharan Africa.

5. Frans Hoppenbrouwers ym.: Sarvikuono. Tutustu sarvikuonojen kiehtovaan maailmaan ja opi yllättäviä faktoja tästä vaikuttavasta eläimestä Pikku tietäjä -sarjan kirjassa Sarvikuono. Kenelle: 5–8-vuotiaille lapsille, jotka ovat kiinnostuneita luonnosta ja eläimistä.

Pikku tietäjä on eläimiä ja muuta luontoa esittelevä tietosarja. Se on suunniteltu erityisesti 5-8 -vuotiaille. Jokainen Pikku tietäjä on elävästi ja hyvin huolellisesti laadittu tietokirja, joka tarjoaa runsaasti hyötyä ja huvia jokaiselle luonnosta kiinnostuneelle. Tiesitkö, että sarvikuonolla ei ole kuin yksi tosi ystävä? Tai oletko kuullut, miten kovaa sarvikuono pystyy juoksemaan? Tämä Pikku tietäjä kertoo sinulle hyvin paljon sarvikuonoista ja erityisesti yhdestä sarvikuonosta, jonka nimi on Ragga.

6. Aivo Blum, Jaana Palanterä, Riikka Harmaja-Pennanen, Annukka Kolehmainen, Tuula Nuikka, Terhi-Anna Tuukkanen: Eläinten maailma – Afrikka (2019, 56s.).

Tervetuloa eläinten ihmeelliseen maailmaan! Eläinten maailman sarjan seitsemässä osassa vieraillaan eri maanosissa tutustuen alueelle tyypillisiin ja erikoisiinkin eläimiin. Jokaisessa kirjassa esitellään lyhyesti 50 eläintä kuvien kera. Kirjasarja soveltuu kaikenikäisille luonnosta ja eläimistä kiinnostuneille. Upeiden valokuvien ansiosta kirja sopii myös selailukirjaksi perheen pienimmille.
Sarjassa julkaistaan osat: Aasia, Afrikka, Etelä-Amerikka, Eurooppa, Napaseudut, Oseania ja Pohjois-Amerikka.

7.PEHMO: Sarvikuono pehmo animigos, saatavuus: lelupartanen.fi

1.5. Couple Appreciation Day. Pariskuntien arvostamisen päivä. 

Viehättävä tilaisuus, joka on omistettu parisuhteessa olevien siteen vahvistamiselle. Tämä päivä on varattu sille, että voit osoittaa Sille Tärkeimmällesi, kuinka paljon hän sinulle merkitsee, niin isoin kuin pienemminkin elein. Rakkauden ja kiitollisuuden päivä. Kts. myös: Huhtikuu: Couple Appreciation Month. Pariskuntien arvostuskuukausi. Huom. Tänään on myös: Global Love Day.

Muista tänään kumppaniasi!

Lahjan antaminen ei aina vaadi suurta budjettia, sillä usein juuri ajatus ja huomaavaisuus tekevät lahjasta arvokkaan. Pienellä budjetilla voi löytää persoonallisia, käytännöllisiä ja mieleenpainuvia lahjoja, jotka ilahduttavat saajaa ja osoittavat välittämistä. Monet arvostavat lahjoja, jotka ovat joko itse tehtyjä, käytännöllisiä tai liittyvät yhteisiin hetkiin, sillä niillä on usein suurempi tunnearvo kuin kalliilla hankinnoilla.

Budjettilahjat voivat myös olla ekologinen valinta, kun hyödynnetään kierrätystä, käytetään luonnonmateriaaleja tai suositaan aineettomia vaihtoehtoja. Lisäksi alennusmyynnit, kirpputorit ja itse tekeminen tarjoavat loistavan mahdollisuuden löytää laadukkaita ja huolella valittuja lahjoja edullisesti. Alla esiteltynä luovia ja edullisia lahjaideoita.

1. Itse tehdyt lahjat – DIY

Itse tehdyt lahjat ovat edullisia ja samalla erittäin henkilökohtaisia, sillä ne kertovat saajalle, että lahjaan on käytetty aikaa, vaivaa ja ajatusta. Ne mahdollistavat luovuuden käytön ja tarjoavat tilaisuuden valmistaa jotakin täysin ainutlaatuista, joka heijastaa lahjansaajan mieltymyksiä ja tarpeita. Lisäksi itse tehdyt lahjat voivat olla ekologinen vaihtoehto, kun hyödynnetään kierrätysmateriaaleja tai luonnonmukaisia raaka-aineita. Tällaiset lahjat voivat tuoda saajalle iloa pitkään, sillä niiden takana on henkilökohtainen kosketus ja merkitys.

• Leivonnaiset ja herkut – Itse leivotut keksit, kakut tai makeiset ovat aina arvostettuja.
• Itse tehty lahjakortti – Tarjoa lahjaksi palvelu, kuten kotisiivous, illallinen tai hieronta.
• Käsityöt – Neulotut sukat, itse tehty kynttilä tai käsintehty koru ovat ainutlaatuisia lahjoja.
• Personoitu valokuva-albumi tai kortti – Tulosta yhteisiä muistoja ja tee niistä kaunis lahja.

2. Käytännölliset ja arkea helpottavat lahjat

Edulliset, mutta hyödylliset lahjat ovat erinomainen tapa ilahduttaa saajaa ja tarjota hänelle jotain, joka helpottaa arkea tai tuo siihen lisää mukavuutta. Käytännölliset lahjat voivat olla pieniä, mutta niiden arvo ja hyöty voivat olla suuria, kun ne valitaan saajan tarpeiden ja mieltymysten mukaan. Arjen käyttöesineet, ekologiset vaihtoehdot ja monikäyttöiset tuotteet ovat suosittuja lahjoja, jotka tuovat iloa pitkäksi aikaa ilman suurta rahallista panostusta.

• Tyylikäs muistikirja tai kalenteri – Erinomainen lahja opiskelijoille, työssäkäyville tai luoville henkilöille. Kalenteria voi myös tuunata, lisää sivuille vaikka runoja tai aforismeja, mukavia tarroja tai vaikka valokuvia!
• Kangaskassi tai ekologinen juomapullo – Ympäristöystävällinen ja käytännöllinen lahja.
• Mukavat sukat tai hanskat – Lämpimät asusteet ovat aina tarpeellisia, etenkin talvella.
• Edullinen, mutta laadukas kosmetiikka – Luonnonmukaiset huulivoiteet, saippuat tai kasvoöljyt ilahduttavat.

3. Aineettomat lahjat

Lahjan ei aina tarvitse olla fyysinen esine – elämykset ja yhteinen aika voivat olla arvokkaampia kuin mikään materia. Aineettomat lahjat tarjoavat mahdollisuuden kokea jotakin uutta, viettää laadukasta aikaa läheisten kanssa ja luoda muistoja, jotka säilyvät pitkään. Ne voivat olla esimerkiksi yhteinen matka, osallistuminen mielenkiintoiseen työpajaan, pääsyliput kulttuuritapahtumaan tai vaikkapa rentouttava spa-päivä. Lisäksi ne ovat usein kestävämpiä ja ekologisempia vaihtoehtoja, sillä ne eivät tuota ylimääräistä jätettä tai tavaramäärää kotiin. Elämykselliset lahjat voivat myös auttaa saajaa löytämään uusia harrastuksia ja tapoja nauttia vapaa-ajasta.

• Yhteinen elokuvailta – Vuokraa elokuva, tee popcornia ja vietä aikaa yhdessä.
• Itse tehty illallinen tai brunssi – Ruoanlaitto voi olla yhtä aikaa lahja ja yhteinen kokemus.
• Luontoelämykset – Patikointi, metsäretki tai piknik ulkona eivät maksa mitään, mutta voivat olla ikimuistoisia.
• Podcast- tai äänikirjasuositus – Suosittele ja jaa hyviä podcasteja tai äänikirjoja, jotka sopivat lahjansaajan kiinnostuksen kohteisiin.

4. Edulliset, mutta ajatuksella valitut tuotteet

Pienellä budjetilla voi löytää laadukkaita ja hyödyllisiä lahjoja, kun miettii tarkasti, mikä sopii lahjansaajalle ja hänen tarpeisiinsa. Lahjan ei tarvitse olla kallis ollakseen merkityksellinen – tärkeintä on, että se on harkittu ja saajalle sopiva. Kierrätetyt ja itse tehdyt lahjat, alennusmyynneistä löytyvät laadukkaat tuotteet sekä käytännölliset jokapäiväiseen elämään liittyvät esineet ovat hyviä vaihtoehtoja. Lisäksi suosikkikirjat, pienet sisustuselementit tai vaikkapa erikoiset herkut voivat olla edullisia mutta ilahduttavia lahjoja. Kannattaa myös hyödyntää paikallisia käsityöläisiä ja pienyrittäjiä, joiden tuotteet voivat olla sekä ainutlaatuisia että edullisia.

• Kirja kirpputorilta tai alennusmyynnistä – Edullinen, mutta ajatuksia herättävä lahja, paljon löytyy myös täysin käyttämättöminä.
• Pieni huonekasvi – Viherkasvit tuovat iloa ja parantavat kodin ilmettä.
• Hauska muki tai koriste-esine – Esimerkiksi suosikkisarjan teemalla varustettu muki voi olla osuva lahja.
• Herkkukori – Tee itse pieni lahjakori kahvista, teestä, suklaasta tai muista herkuista. Herkkukoriin voit lisäksi sujauttaa vaikka mitä muutakin!

5. Vinkkejä edullisen lahjan valintaan

• Panosta persoonallisuuteen – Valitse lahja, joka sopii saajan mielenkiinnon kohteisiin.
• Hyödynnä alennukset ja kirpputorit – Edullisia, mutta laadukkaita lahjoja voi löytää käytettynä tai tarjouksista.
• Muista paketointi – Kaunis ja huolella tehty paketointi tekee lahjasta erityisen.

Yhteenveto

Pienellä budjetilla on täysin mahdollista löytää tai tehdä merkityksellinen lahja, joka tuo iloa saajalle. Tärkeintä ei ole hinta, vaan lahjan ajatus ja huomaavaisuus. Olipa kyseessä itse tehty lahja, elämyksellinen yllätys tai käytännöllinen esine, oikeanlainen lahja ilahduttaa aina!

Lähde: lahjaportti.fi

Tutustumiseksi/ hankkimiseksi, kun haluat askarrella lahjan ihan itse:

1. Jane Bull: Askartele lahjaksi (2017, 61s.). Luo ihastuttavia ja yksilöllisiä lahjoja vuoden ympäri yli 20 kekseliään askarteluohjeen avulla. Kirjan selkeät ohjeet hyödyntävät kotona löytyviä tarvikkeita ja herättävät luovuuden eloon. Kenelle: 6-vuotiaille ja sitä vanhemmille lapsille.

Tee itse hauskat pikkulahjat, kortit ja kimaltavat lahjakääreet. Haluaisitko tuunata äidille ikioman kahvimukin tai tehdä paperista kukkakimpun, joka ei lakastu? Itse askarrellen kaikki on mahdollista! Kauniisti koristellussa purkissa voit lahjoittaa ainekset vaikkapa herkullisiin pikkuleipiin tai ihania kylpysuoloja hemmotteluhetkiin. Taidokas 3D-kortti on lahja jo itsessään. Ohjeet onnistuvat joka kodista löytyvillä aineksilla ja tarvikkeilla. Kirjan yli 20 inspiroivan idean avulla ilahdutat ystäviäsi ympäri vuoden.

2. Elisabeth Ekehjelm: Suuri askartelukirja: Mukavaa askartelua (2003, 64s.). Suuri askartelukirja tarjoaa yli 70 iloista ideaa ja ehdotusta lahjoihin, koristeisiin ja yllätyksiin, hyödyntäen kodin tavallisia tarvikkeita kuten langanpätkiä, paperia ja taikataikinaa.

3. Päivi Heininen: Nostalgisenihanataskartelut (2012, 189s.). Kirja antaa ohjeita ja ideoita askarteluun ja käsitöihin. Kirjassa on paljon kuvia sekä selkeät ohjeet, jotka auttavat tekemään kauniita esineitä itse. Ohjeet tuovat esiin vanhan ajan tunnelmaa ja innostavat kokeilemaan eri materiaaleja.

4. Venke Eiane Säther: Kiva askartelukirja (2010, 64s.). Kiva askartelukirja innostaa luomaan omia koristeita, koruja ja kirjanmerkkejä helposti kotioloissa. Kenelle: Lapset ja nuoret.

5. Tee itse onnittelukortit: 24 helppoa ja hauskaa kortinteko-ohjetta (2005, 79s.). Tee itse onnittelukortit -kirja tarjoaa selkeät ohjeet ja inspiroivat ideat 24 erilaiseen onnittelukorttiin, joihin on käytetty runsaasti erilaisia tekniikoita ja materiaaleja. Värivalokuvat havainnollistavat jokaista työvaihetta ja valmiita kortteja, joten kortti-ideoiden toteutus on helppoa ja hauskaa.

Korttien askarteleminen on hauskaa ja rentouttavaa puuhaa. Tässä askarteluoppaassa on 24 erilaista
korttimallia klassisen kauniista modernin tyylikkäisiin, herkän hempeistä hassun hauskoihin.
Ohjeista löytyy varmasti sopiva, olipa sitten kyseessä ystävän syntymäpäivät, hääpäivä, lakkiaiset,
tupaantuliaiset... – tai tämä mukava pariskuntien oma teemapäivä! Kirjan ohjeet ovat selkeitä, ja niitä havainnollistavat värivalokuvat eri työvaiheista ja tietysti upeista lopputuotteista, valmiista korteista. Kirjan lopusta löytyvät tarvittavat kaavat korttien tekoon. Askarteluvinkit ovat monipuolisia, sillä niissä on käytetty vaihtelevia tekniikoita ja monenlaisia materiaaleja. Kirjan korttien valmistus on nopeaa ja helppoa, ne luonnistuvat vasta-alkajaltakin, ja kun askarrellessa taidot kehittyvät, voi virtuoosi siirtyä jo vaikeampiin malleihin.

1.5. Lei Day. Lei-päivä. "Havaijin Rakkauden päivä".

Ajattele tunnetta hiekasta varpaidesi välissä ja auringonpaistetta kasvoillasi, samalla kun chillaat trooppinen lei, taianomaisen kauniiseen Havaijiin yleisimmin liitetty symboli, kaulassasi. Jos on olemassa jokin yksi asia, joka yleisimmin liitetään tropiikkiin ja erityisesti Havaijiin, on se kyllä värikäs ja juhlallinen kukkanauha nimeltään lei. Lei Day juhlistaa näitä perinteisiä lahjoja, joita annetaan saariryhmän vierailijoille, ja tuo tietoisuutta niiden pienistä yksityiskohdista, jotka eivät heti pistä silmään aiheesta tietämättömälle. Tämä juhlistus keskittyy Havaijin kulttuuriin ja alohan henkeen. Olitpa vieraillut tuolla valtameren paratiisissa tai et, Lei Day on mahdollisuus ainakin haaveilla matkasta ja ehkä suunnitella matkaa sinne. Lei Day tarjoaa myös oivan tilaisuuden tutustua ehkä maailman tärkeimpään rakkauden käsitteeseen, alohaan, joka pitää sisällään useita rakkauden ulottuvuuksia. Sana, joka ehkä jokaisen olisi hyvä oppia. Yhtään liioittelematta, se on suoranainen maailmanrauhan sana! 

Lei on Havaijilla käytetty kaulassa pidettävä kukkaseppele. Nykyään niitä annetaan erityisesti saarille saapuville matkailijoille. Leiden valmistukseen käytetään yleisesti temppelipuiden kukkia. Yksi lei saattaa sisältää jopa 300 kukkaa.

Havaijilainen lei on perinteinen, kukista, lehdistä, simpukoista tai höyhenistä valmistettu seppele, joka symboloi "Aloha"-henkeä: rakkautta, ystävyyttä, kunnioitusta, tervetulotoivotusta tai jäähyväisiä. Leit voivat sisältää jopa luita ja hampaita. Yleisimmissä havaijilaisissa lei-seppeleissä on neilikoita, inkiväärinkukkia, kika-kukkia, orkideoita tai jasmiinekukkia. Kaulakorut ovat noin 46 senttimetrin pituisia. Lei on syvästi kulttuurinen merkki, jota käytetään juhlissa, valmistujaisissa, häissä ja jopa hautajaisissa, edustaen yhteyttä ihmisten ja luonnon välillä.

Keskeiset merkitykset ja tavat:

• Symboliikka: Lei edustaa aloha-henkeä, joka on rakkauden, toivon ja ilon jakamista. Muinaisella Havaijilla se kertoi myös kantajansa säädystä ja arvosta.
• Käyttötilanteet: Leitä annetaan saapumisen tai lähdön yhteydessä, valmistujaisissa (merkkinä saavutuksesta), häissä (rakkauden ja sitoutumisen merkkinä) sekä hautajaisissa kunnioituksen osoituksena. Perinteisesti havaijilaiset morsiamet käyttävät valkoisia lei-seppeleitä, mutta niissä voi olla myös muutamia värikkäitä kukkia.
• Etiketti: Leitä ei tule koskaan kieltäytyä ottamasta vastaan. On erittäin epäkohteliasta kieltäytyä ottamasta vastaan kukkaseppeleitä, edes tuntemattomalta henkilöltä. Sen kantaminen on kunnia. Se tulee asettaa kaulalle, ei päähän.
• Hävittäminen: Lei-seppelettä ei kuulu heittää roskiin, vaan se tulee palauttaa luontoon (esim. kompostoida, ripustaa puuhun tai viedä mereen).
• Raskaana olevat: Raskaana olevalle naiselle annetaan perinteisesti avoin lei (ei suljettu), sillä suljetun lein uskotaan symboloivan napanuoraa lapsen kaulan ympärillä.

Lei Day: Havaijilla vietetään 1. toukokuuta Lei Day -juhlaa, jolloin korostetaan tämän perinteen merkitystä. Se on hawaijilaisille erityinen tilaisuus valmistaa, käyttää ja lahjoittaa leitä, ja lei-valmistajille loistava tilaisuus näyttää uskomatonta ammattitaitoaan.

Lei on enemmän kuin pelkkä koriste; se on sydämellinen lahja, joka kantaa mukanaan kunnioitusta ja lämpimiä tunteita.

"In giving a lei, one shows respect and love for someone else. It isn't just a means of ornamenting the body. More important, we make a lei and present it to honor our fellow man...You do it with care, to me, is high regard for the person for whom you're making it." - Marie McDonald

Havaijilaiset uskovat, että Lei-kaulakorun käyttäminen tuo onnea , vaurautta ja suojelua, ja se annetaan usein osoituksena kiintymyksestä, kunnioituksesta tai tervetulotoivotuksesta.

Lei on tullut tunnetuksi ympäri maailmaa kauneudestaan , symboliikastaan ja syvällisestä kulttuurisesta merkityksestään. Se on ihanteellinen lahja ystäville, perheelle tai itselle, muistuttamaan muistoja näistä eksoottisista trooppisista saarista.

Lähde: merenaarteet.fi

Kts. myös Helmikuu: Hawaiian Language Month (esittelyssä avattu mm. alohan merkityksiä); 5.7. National Hawaii Day.

Ehkä järjestät tänään Havaiji-aiheiset juhlat, Lei-seppeleineen? Kts. Lei-seppele-apajat alla olevasta listasta:

Tutustumiseksi/ hankkimiseksi:

1. Tarja Raninen: Havaiji-suomi-havaiji sanasto (2012). Havaijin kieli kuuluu polynesialaisiin kieliin. Se on toinen Havaijin osavaltion virallisista kielistä. Kieltä pyritään pitämään aktiivisesti käytössä, joten esimerkiksi katujen nimet ovat havaijiksi, lasten ruokalista on ravintolassa Keiki Menu, wc:n ovessa lukee Kane ja Wahine. Matkailija pärjääkin hyvin opettelemalla muutamia yksittäisiä havaijin sanoja. Sanat sopivat suomalaisen suuhun, koska ne lausutaan samalla tavoin kuin kirjoitetaan; jotkut vokaalit lausutaan kuitenkin pitkinä. Kieli kuulostaa pehmeältä, koska siitä puuttuvat kirjaimet R, S ja T. Tämä pieni sanasto sisältää matkailijalle hyödyllisten sanojen lisäksi muutamia pilke silmäkulmassa mukaan otettuja sanoja, jotka tarkoittavat suomeksi jotain muuta. Havaiji-suomi-sanastossa on 125 termiä ja lukusanat 1-10, suomi-havaiji-sanastossa 120 termiä. Mukana on myös Oahulla asuvan suomalaissyntyisen Ed.D. AnnaMaria Prestonin laatima Havaijin osavaltion esittely. 

2. Brent Massey: CultureShock! A Survival Guide to Customs and Etiquette. Hawaii (2009). 

3. William D. Westervelt: Myths and Legends of Hawaii (1987). 

4. Upean luontokuvituksen: Chuck Lawliss: Hawaii – For the Sophisticated Traveler (1985). 

5. Hawai'i Birds. A Folding Pocket Guide to Familiar Species. 

6. The Book of Aloha. A Collection of Hawaiian Proverbs & Inspirational Wisdom. (2012, 92s.).

7. Anna Matilda Paris: A Lei-aloha Of Hawaii (2025, 40s.)

Discover the rich cultural heritage of Hawaii through the lens of A Lei-aloha Of Hawaii, a captivating exploration by Anna Matilda Paris. This book delves into the unique customs, traditions, and history of the Hawaiian Islands, offering readers a glimpse into the heart of its people and their connection to the land.

From ancient practices to modern-day celebrations, A Lei-aloha Of Hawaii preserves the essence of Hawaiian life, making it an invaluable resource for anyone seeking to understand and appreciate the true spirit of Aloha.

This work has been selected by scholars as being culturally important, and is part of the knowledge base of civilization as we know it. This work was reproduced from the original artifact, and remains as true to the original work as possible. Therefore, you will see the original copyright references, library stamps (as most of these works have been housed in our most important libraries around the world), and other notations in the work.

As a reproduction of a historical artifact, this work may contain missing or blurred pages, poor pictures, errant marks, etc. Scholars believe, and we concur, that this work is important enough to be preserved, reproduced, and made generally available to the public. We appreciate your support of the preservation process, and thank you for being an important part of keeping this knowledge alive and relevant.

8. Ellen Van Spyk: Leis, Love and Lore: Hawai'i in the 1970s (2018, 232s.). Leis, Love and Lore is a collection of stories depicting half a century of life in Hawai'i. Although book-ended by events ranging from 1968 to 2018, the narratives focus primarily on the observations of a young mother residing on Moloka'i and O'ahu during the 1970s. She offers a unique perspective, finding beauty in sometimes brutal, sometimes humorous, always fascinating, daily life. Taken as a whole, this is a love story. In these pages the reader will find aloha: for people, for new experiences, for animals and nature, for the spiritual elements unseen by human eyes . . . but most profoundly, aloha for the place we call Hawai'i.

9. Paul R. Weissich & Marie A. McDonald: Na Lei Makamae. The Treasured Lei (2003, 200s.). Lei are the very expression of traditional Hawaiian culture and were once an essential part of community and family life. Following in the footsteps of Samuel Kamakau, Abraham Fornander and others, the authors have collected here a wealth of written and oral information to reveal the significance of making and wearing lei and their role in Hawaiian ritual and dance. This volume covers 85 flowers and plants (and another dozen colour variations) used in traditional lei construction. They are arranged according to their Hawaiian names and accompanied by botanical information and descriptions gleaned from legends and chants that illustrate the cultural uses and special meanings of lei prior to Western contact. Many are introduced by poems especially written for this work by master ""kumu hula"", linguist and ethnologist Pualani kanaka'ole Kanahele. The authors present the lei art form in not ony words, but also pictures. Colour photographs showcase each plant and lei (shown by itself or worn), as well as places throughout the Islands associated specific flowers and plants. An appendix includes a complete list of lei plants, basic instructions for their propagation and other sources for material.

10. Lei-seppeleitä löydät: partyking.fi, hakusana: Lei. Muita Havaiji-aiheisia tuotteita hakusanoilla: Havaiji, Hawaii, cocktail.

11. Lei-seppeleet, punanaamio.fi, hakusana: kukkalei

1.5. International Workers' Day. Kansainvälinen työläisten päivä. Työn arvostamisen päivä. 

Arvostakaamme niitä monia tapoja, joilla me ja muut rakennamme yhteiskuntaamme ja tunnustakaamme kovan työmme arvo kiittämällä niin itseämme kuin toisiamme. Antakaamme tänään itsellemme sekä muille työnsankareille hyvin ansaittu hemmotteleva aikalisä! On tärkeä pitää mielessä, että aivan jokainen työ yhteiskunnassa on välttämätön ja arvokas yhteiskunnalle, jokaisen ammatin harjoittajalla on oma tärkeä paikkansa. Samalla muistakaamme, että moni työssäkävijä tekee itse asiassa tänä päivänä "joustavuuden" vaatimuksen takia käytännössä paljon enemmän töitä kuin normipäivätyön verran. Esimerkiksi opettajien tekemä työmäärä ei käytännössä "mahdu" siihen viralliseen aikaraamiin, jota heidän työnsä noudattaa. Toisaalta, moni virallisesti työtön ei ole käytännössä ollenkaan työtön, vaan saattaa joutua tekemään töitä hyvinkin pienellä palkalla "harjoittelijana". Moni työtön saattaa harjoittaa paljonkin yleishyödyllistä toimintaa työttömänä ollessaan, kantaen siten arvokkaan kortensa kekoon yhteiskunnan rakentamisessa. Yksityisyrittäjillä työtunnit tuntuvat olevan suorastaan loppumattomia – he saavat todeta olevansa "aina töissä". Olkoon tämä päivä siis muistuttamassa myös kaikesta siitä "näkymättömästä" työstä, josta ihmiset eivät monestikaan saa mitään kiitosta tai tunnustusta. Tänään voimme sitä heille antaa – tekemällä tämän asian näkyväksi vaikkapa somepäivityksessämme. Lisäksi, kaikki jotka kouluja käyvät, keräävät siellä lisää taitoja ja kokemuksia, mikä tekee heistä entistä parempia työssään. Oikeastaan, on koulunkäyntikin eräänlaista esityössäkäyntiä, aikatauluineen kaikkineen. Monesti on koulunkäynti itse asiassa jopa jonkin verran rankempaa kuin työssäkäynti, sillä siinä on jatkuvasti omaksuttava suuria määriä uutta tietoa, nykyisin omaksuttava tietomäärä on jatkuvasti yhä suurempi ja oppimisaikataulut entistä kireämpiä – sellainen vaatii jatkuvaa ponnistelua, joka kyllä työstä käy, enemmästäkin. Oikeastaan opiskelu on "jatkuvaa sopeutumista uuteen tietomäärään". Ymmärtääkseni ei ole tiettävästi olemassa Opiskelijoiden päivää erikseen. Ehkä sen voisi varsin oikeutetusti perustaa tähän rinnalle ihan omaksi päiväkseen.

Tutustumiseksi:

1. Tuija Koivunen, Eveliina Saari & Mervi Hasu: Työn arjen tarinat: työelämän etnografiaa (2025, 232s.).

Etnografinen tutkimus on kulkenut työn arjen käytäntöjen sekä yhteiskunnallisten muutosten kuvaajana ja tulkkina jo pitkään. Nykyinen digitalisoituva työ ja tekoälymurros tekevät työn arkeen jalkautuvien etnografioiden merkityksen entistäkin tärkeämmäksi. Etnografiat auttavat ymmärtämään herkällä tavalla, miten piiloiset työkäytännöt, vuorovaikuttamisen ja yhteistyön tavat muuttuvat teknologisessa ympäristössä. Toisaalta etnografit tarkastelevat, millaisista jähmettyneistä rutiineista ja käytännöistä työn arki muodostuu erilaisilla työpaikoilla ja verkostoissa.Kirja koostuu etnografista tutkimusta tehneiden tutkijoiden tarinoista, joissa he kuvaavat miten etnografista tutkimusta nykyisin tehdään, mitä se vaatii tutkijalta ja miten etnografia voi vaikuttaa tutkimukseen osallistuviin henkilöihin sekä tutkijoihin itseensä. Luvuissa liikutaan erilaisilla työn kentillä prosessiteollisuudesta asiantuntija- ja palvelutyöhön, sekä poliittisista eliittiorganisaatioista kestävyysmurroksen toimijaverkostoihin. Teos lisää ymmärrystä etnografisen tutkimuksenteon arjesta ja menetelmistä, sen eettisistä periaatteista sekä työn olemuksen muutoksesta.

2. Maiju Markkanen & Tero Tiittainen: Iloisiin tappamisiin ja muita työpaikkamokia (2025, 125s.).

Kuokkavieras etäpalaverissa ja muita työelämän kommelluksia.

Mitä vastaanoton Tiia tekee salaa lounastauoillaan? Kuka oli etäpalaveriin tupsahtanut tuntematon Jussi ja miksi opettaja Ninnu katosi mystisesti kahdeksi päiväksi työpaikaltaan? Suomalaiset paljastavat hauskimmat mokat ja sattumukset, joita heille on tapahtunut työpaikoillaan. Nämä tarinat on kerrottu vain harvoille ja valituille tai sitten ne on pidetty piilossa kirjan julkaisuun asti. Mukana on mitä uskomattomampia ja riemastuttavampia tarinoita niin bisnesmaailmasta, hoitoalalta, kaupan kassalta kuin päiväkodeistakin.

Kirjoissaan Miten täältä pääsee pois? (Bazar 2020) ja Taidankin tästä lähteä (Bazar 2022) suomalaisten hauskimpia ja hirvittävimpiä treffikokemuksia jakaneet Maiju Markkanen ja Tero Tiittanen ovat nyt keränneet hillittömän kokoelman tositarinoita työelämästä. Kirja paitsi viihdyttää myös muistuttaa, kuinka muutkin mokailevat ja omille virheilleen voi oppia nauramaan.

Jos tuskailet töihin paluuta viimeisimmän kömmähdyksesi jälkeen, tämä kirja on parasta nauruterapiaa juuri sinulle.

3. Taru Kekoni, Kaarina Mönkkönen, Marja-Leena Hyvärinen & Eine Pakarinen: Vuorovaikutus työelämässä: Kuinka edistää yhteistyötaitoja (2024, 180s.).

Vuorovaikutus on vaativa laji, ja työelämän mullistukset tuovat siihen oman mausteensa. Hyvät vuorovaikutustaidot kuuluvat työelämän ydintaitoihin, ja erityisesti ihmissuhdetyössä niillä on yhteys työstä suoriutumiseen ja kokemukseen työn mielekkyydestä. Vaikka näitä taitoja edellytetään, ne eivät tule ammatillisen tutkinnon kylkiäisinä vaan niitä on harjoiteltava koko työuran ajan. Vuorovaikutus työelämässä tarkastelee vuorovaikutusosaamista sekä teoreettisesti että käytännönläheisesti ja kuvaa, kuinka vuorovaikutustaitoja voidaan harjoitella töissä ja opintojen aikana. Kattava teos tarjoaa konkreettisia menetelmiä vuorovaikutuksen havainnointiin, taustalla vaikuttavien tunteiden huomioon ottamiseen ja hankalissa tilanteissa toimimiseen. Koska vuorovaikutus on yhteistoimintaa, sitä on myös opeteltava yhdessä. Miten varmistetaan se, että jokainen saa äänensä kuuluviin? Millainen on oppimista tukeva emotionaalinen tai sosiaalinen tila? Miten suhtaudutaan erilaisiin näkökulmiin – puolustautuen vai toisen ajatuksia puntaroiden?

4. Sanna Fäldt: Sydämellä töissä: rakenna hyviä työelämäsuhteita (2023, 180s.).

Mitä todella kaipaat työpaikan vuorovaikutukselta? Haluaisitko toimivampia työkaverisuhteita? Mietitkö usein, miksi vuorovaikutus ei toimi joissain tilanteissa tai joidenkin ihmisten kanssa? Vai lähdetkö palavereista intoa puhkuen ja koet, että työkavereiden kanssa vietetty aika on laatuaikaa?
Sydämellä töissä auttaa kehittämään kohtaamistaitoja sekä lisäämään luottamusta ja empatiaa työpaikalla. Vaikka työ automatisoituu, tulevaisuudessakin työtä on lopulta aina tekemässä ihmiset. Ja siellä, missä on ihmisiä, syntyy aina arvaamaton kudelma ihmisten välisiä kohtaamisia.
Teos tarjoaa käytännöllisiä työkaluja ja keinoja kohdata itsensä ja toiset työpaikalla aidommin ja inhimillisemmin. Tervetuloa matkalle sydämellisempiin kohtaamisiin!

5. Johanna Huhtamäki & Saana Rossi: 12 väärää ajatusta työelämästä (2025, 208s., 2.p.).

Murretaan työelämän myytit!

Johanna Huhtamäen ja Saana Rossin teos 12 väärää ajatusta työelämästä tuulettaa pölyttyneitä käsityksiä työstä ja hyvinvoinnista positiivisen organisaatiopsykologian opeilla.

Työelämä on murroksessa, ja sen mukana pitää muuttua myös tapamme ajatella ihmisistä, johtamisesta ja itsestämme. Voidaksemme kukoistaa työssä meidän tulee luopua monista työelämää ohjaavista uskomuksista. Hyvästä tarkoitusperästä huolimatta niillä saadaan aikaan vain keskinkertaisuutta. Reitti erinomaisuuteen ja hyvinvointiin löytyy, kun raotamme oven ongelmakeskeisyydestä yksilöllisten vahvuuksien huomioimiseen.

Johanna Huhtamäki ja Saana Rossi kääntävät teoksessaan työelämän myytit päälaelleen. Hidasta elämää -kirjaperheeseen kuuluva teos tarjoaa tutkittuun tietoon pohjautuvia oivalluksia siitä, miten voit löytää omat vahvuutesi ja tehdä rohkeita valintoja työssä ja elämässä. 12 väärää ajatusta työelämästä on myös kutsu organisaatioille, jotka haluavat uudistaa tapansa johtaa ja luoda merkityksellisempiä työyhteisöjä, jotka koostuvat ennen kaikkea ihmisistä.

Positiivisen organisaatiopsykologian, HR:n ja rekrytoinnin huippuasiantuntijat Johanna Huhtamäki ja Saana Rossi ovat jo vuosia tutkineet ja kehittäneet työelämää. 12 väärää ajatusta työelämästä on heidän ensimmäinen yhteinen kirjansa.

6. Eveliina Holmgren: Tyytyväisyys: vastavoima jatkuvaa venymistä vaativalle työlle (2023, 220s.).

Tuntuuko siltä, että työsi vaatii sinulta jatkuvaa venymistä? Odotetaanko päivästä toiseen kovaa draivia, hyvää pöhinää, itsensä täysillä likoon laittamista ja intohimoista suhtautumista työhön?Käsitys jatkuvan kehittymisen ja kovan suorittamisen vaatimuksesta elää työelämässä vahvana. Joku voi jopa kysyä vaivihkaa, pitääkö olla huolissaan, jos ei itse jaksa alituiseen kehittyä ja kehittää. Mitä jos loivemman kasvukäyrän tavoittelu johtaisikin pidemmällä aikavälillä suurempaan tulokseen? Mitä jos superinnostumisen sijaan tasaisempi tyytyväisyyden tunne veisikin kohti kestävämpää työelämää?Tämä kirja esittää, että tavallinen, arkinen tyytyväisyyden tunne on työelämän arvokas ja usein ohitettu voima. Jatkuvan tsemppaamisen, kirimisen ja parhaansa tekemisen vastapainoksi tarvitaan jo saavutetun äärelle pysähtymistä ja työelämän suvantohetkien vaalimista. Työssä koettu tyytyväisyys edellyttää tasapainottelua tilanteeseen tyytymisen ja korjattaviin asioihin puuttumisen välillä. Kirja neuvoo käytännönläheisesti, miten niin yksittäinen työntekijä kuin koko työyhteisö voi yhdessä rakentaa tyytyväisyyden kulttuuria. Kirja kertoo myös, miten tarttua tilanteeseen, jossa tyytyväisyyden tunteen rakentamiselle ei ole perusteita.

Eveliina Holmgren (PsT, KTM, FM) on organisaatiopsykologi, joka on havainnut, että suomalaiset työntekijät tyypillisesti haluavat tehdä parhaansa omassa työssään. Hän haluaa sanoa, että työelämän kasvuun ja kehitykseen tarvitaan suorittamiskulttuurin rinnalle tyytyväisyyden kulttuuria: ilon, arvostuksen ja levollisuuden vaalimista.

7. Marjo Sinokki & Petri Virtanen: Hyvinvointia työstä: Työhyvinvoinnin kehittäminen ja käytännöt (2025, 2.uud.p.).

Työhyvinvoinnista hyötyvät kaikki!

Mielekäs työ on tärkeä hyvinvoinnin lähde, ja työhyvinvointi ja työkyky ovat organisaatiolle arvokas kilpailutekijä, jota kannattaa kehittää tavoitteellisesti. Työelämän ja toimintaympäristön muutokset heijastuvat hyvinvointiin ja haastavat etsimään uuteen tilanteeseen sopivia käytäntöjä.

Hyvinvointia työstä tarkastelee työhyvinvointia luovia tekijöitä sekä hyvinvoinnin merkitystä yksilön, työpaikan ja yhteiskunnan kannalta. Käytännöllinen teos tarjoaa runsaasti havainnollisia esimerkkejä eri toimialojen organisaatioiden hyvistä toimintamalleista ja nostaa esiin monia viime vuosien muutoksia, kuten etä- ja hybridityön.

Teos painottaa organisaatiokulttuurin ja johtamisen merkitystä työhyvinvoinnille ja tuo näkyviin myös arkisten käytäntöjen taustalla olevan teoreettisen ajattelun.

Hyvinvointia työstä -kirjan toinen painos on kauttaaltaan uudistettu. Teos on innostava apuväline kaikille työhyvinvoinnin, työkyvyn ja henkilöstökysymysten parissa työskenteleville – esihenkilöille ja tiiminvetäjille, henkilöstön kehittäjille, työterveyshuollolle ja luottamushenkilöille. Se soveltuu hyvin myös oppikirjaksi.

LT Marjo Sinokki on työterveyshuollon ja terveydenhuollon erikoislääkäri, eMBA, hankejohtaja Länsirannikon Työterveys Oy:ssä, tutkija Turun yliopistossa sekä tietokirjailija. VTT Petri Virtanen on Competence Capital Oy:n toimitusjohtaja, Canberran yliopiston dosentti ja tietokirjailija.

8. Minna Mattila-Aalto & Anneke Leinonen: Työn tasapainottamisen taide: taitotietoa työkuormituksen hallintaan (2024, 250s.).

Hyödyllinen ja haitallinen työkuormitus vaikuttavat suoraan siihen, miten tuottavaa työ on, miten ihmiset jaksavat työtä ja miten työvoimaa on saatavilla. Niinpä työn tuottavuuden, työssä jaksamisen, työn kohtaannon ja työelämän sosiaalisen kestävyyden ongelmia voidaan ratkaista työkuormitusta tasapainottamalla.Tämä vaikuttava tietoteos tarjoaa systeemisen ja yhteisöllisen, työkuormituksen hallinnan käytännön taitojen kehittämiseen tähtäävän näkökulman, joka pitäisi ottaa huomioon jokaisella työpaikalla. Se antaa keinoja työkuormituksen hahmottamiseen, hallintaan ja avaa työkuormitusketjuja tavoin, joita ei muuten tulisi edes ajatelleeksi.Kirjasta hyötyvät erityisesti esihenkilöt, kouluttajat ja kehittäjät sekä työsuojelu-, työterveys- ja HR-asioiden parissa työskentelevät.Hieno kokonaisuus moninaista teoriaa, joka johtaa kohti selkeää konkretiaa. Sitä tämän päivän työelämässä tarvitaan! - Johtajaylilääkäri Tuula Metsä, Suomen suurin eläkevakuuttaja Keva.

Minna Mattila-Aalto on työn kehittämiseen ja johtamiseen erikoistunut valtiotieteiden tohtori. Hän on toiminut opetustehtävissä kaikilla koulutusasteilla ja kehittänyt yhteistoiminnallisesti työyhteisöjen ja palvelujärjestelmien toimintaa. Hän tarkastelee työtä systeemisesti asiantuntijuuksien kautta syntyvänä yhteistoimintana keskeisenä intressinä kokonaiskestävyyden parantaminen. Anneke Leinonen on puheviestintään erikoistunut filosofian tohtori. Hän on pitkään ammatillisessa koulutuksessa asiantuntijana ja esimiehenä toiminut opettaja, erityisopettaja, kielitieteilijä ja kansalaisopiston rehtori. Hän tarkastelee monimuotoisen työyhteisön viestinnän vuorovaikutusrakenteita ja niiden vaikutuksia työssä kuormittumiseen.

9. Tuija Koivunen (toim.), Markku Sippola (toim.) & Harri Melin (toim.): Työ elää: murroksia, trendejä ja muutoksen suuntia Suomessa (2023, 360s.).

Työelämä eriytyy monin tavoin – murroksessa ovat ammatit, työmarkkina-asemat, kielelliset ja sukupuolten väliset jaot sekä luokka-asemat. Eräänlaista pysyvyyttä edustaa vain työn tai sen puutteen suuri merkitys yhteiskunnassamme.Työ elää esittelee ensimmäistä kertaa tutkimukseen perustuvan laaja-alaisen kokonaiskuvan suomalaisesta työelämästä. Alati moninaistuvan työn kentällä etenkin työntekijät joutuvat luovimaan uusilla tavoilla. Yhä useamman on kyettävä työskentelemään digitaalisten työkalujen kanssa, kenties myös johtamaan itseään.Kirjassa tarkastellaan muun muassa työmarkkinapolitiikan ja sopimuskäytäntöjen murrosta sekä työelämän laatua ja työhyvinvointia. Samalla selviää, millaista työtä jää ansiotyön marginaaliin ja millaisen haasteen ja mahdollisuuden suomalaiselle työlle asettaa siirtymä jälkifossiiliseen aikakauteen.

10. Suvi Tuomikoski: Leikisti töissä: Miksi luovuus ja hupi ovat tärkeitä työelämässä? (2025, 190s.).

MILTÄ NÄYTTÄISI työelämä, jossa olisi enemmän iloa, hupia ja naurua? Mitä leikkisä työn tekemisen tapa tarkoittaa? Miksi tulevaisuuden työtä on tärkeä tarkastella luovuuden ja hauskuuden kautta? LEIKIN AVULLA työelämän, luovuuden ja huvin välimatka kuroutuu lyhyemmäksi. Leikki mahdollistaa ilon ja innostuksen tunteita sekä kokemusta siitä, että omaan työhön voi vaikuttaa. Se vaatii parikseen turvallisuudentunnetta ja luottamusta, jotta uskallamme päästää leikkisän puolemme valloilleen. TÄSSÄ TEOKSESSA tarkastellaan, miksi arjen ja juhlan vaihtelu on työssä tärkeää, miksi työssä on syytä pitää välillä hauskaa ja miten työstä voidaan yhdessä luoda luovuutta ja iloa ruokkivaa.

SUVI TUOMIKOSKI on työelämästä kirjoittava tietokirjailija. Hän työskentelee henkilöstöasiantuntijana. Koulutukseltaan hän on kasvatuspsykologi (KM). Hän pyrkii suhtautumaan kaikkeen tekemäänsä työhön leikkisästi, koska työelämässä on silloin enemmän hupia. Leikisti töissä on hänen kolmas teoksensa.

11. Anne Mäkikangas (toim.), Saija Mauno (toim.) & Taru Feldt (toim.): Tykkää työstä: työhyvinvoinnin psykologiset perusteet (2017, 256s.).

Kirjassa kuvataan, mita työstressi on ja millaiset tekijät sitä lisäävät alati muuttuvassa työelämässä. Lisäksi teoksessa esitellään laajasti työhyvinvoinnin eri kuvaajia, kuten työn imua, leipiintymistä, työholismia ja työuupumusta. Teoksessa kuvataan myös työhyvinvointia edistäviä voimavaroja, jotka kytkeytyvät työhön, työntekijän persoonallisuuteen ja toimintatapoihin. Lisäksi kirjassa esitellään perusperiaatteita ja menetelmiä, joiden avulla työntekijöiden hyvinvointia voidaan tukea työterveyshuollon ja interventioiden avulla.Kirja antaa eväitä työssa jaksamiseen ja työstä nauttimiseen sekä teoreettista pohjaa työhyvinvoinnin tutkimiseen. Teos tarjoaa vahvaa tutkimuksiin perustuvaa tietoa niille, jotka haluavat voida työssään paremmin, ja niille, jotka omassa työssään auttavat toisia jaksamaan. Kirja sopii työpsykologian oppikirjaksi sekä käsikirjaksi työhyvinvoinnin kysymysten parissa työskenteleville työn kehittäjille, asiantuntijoille, kouluttajille ja konsulteille. Kirjan toimittajat ja kirjoittajat edustavat monipuolisesti työpsykologian asiantuntemusta.

12. Juha T. Hakala: Suoritusyhteiskunta: oireita ja selviytymiskeinoja (2023, 256s.).

Meidänhän piti olla maailman onnellisin kansa. Siitä huolimatta moni meistä sitkuttelee jaksamisensa rajalla, palautuu huonosti ja nukkuu vielä huonommin. Tilastojen mukaan keskuudessamme on uupuneita enemmän kuin koskaan. Ja ongelmien ratkaisemiseksi olemme lähinnä epäilleet itseämme. Ajatelleet, että niiden taustalla olemme me itse eivätkä olosuhteet. Niinpä olemme tukeutuneet alati piteneviin työpäiviin, resilienssiin ja itseohjautuvuuteen sekä satsanneet älykelloihin, mindfulnessiin ja shindo-hoitoihin.

Juha T. Hakalan Suoritusyhteiskunta on kirja hyvinvoinnista koronan jälkeisessä maailmassa, vakavaa työelämäasiaa huumorilla sävytettynä. Se on jatkoa Hakalan aiemmille työelämää ja elämäntapaa tarkasteleville kirjoille Kohtuuden kirja (2017) ja Vähemmällä enemmän (2020). Ajanmukaisen työelämäoirekuvaston ohessa Suoritusyhteiskunta tarjoaa tukun kekseliäitä keinoja töiden organisointiin ja aikatauluihin, mutta myös oikeaan asenteeseen ja mielen hallintaan.Yksi kirjan perusteeseistä on: kaiken rientämisen keskellä olemme ehkä sittenkin kadottaneet otteen perusasioista. Voi olla, että hyvinvointiamme ylläpitävät tekijät ovat sittenkin likempänä kuin arvaammekaan.

Juha T. Hakala (s. 1962) on palkittu tietokirjailija, professori ja filosofi, jonka tutkimuksia ovat liikuttaneet monenmoiset kasvatuksen kysymykset, mutta myös elämäntavan ja työelämän muutoksen sekä kohtuullistamisen teemat.

13. Pauli Aalto-Setälä & Mika Saarinen: Innostus (2016, 178s., 3.p.).

Ilo, yhteys toisiin ja arvostus. Näistä kasvaa innostus, onnistumisen ja hyvinvoinnin edellytys. Työnteko tai harrastus innostavassa ympäristössä ja seurassa on paitsi hauskaa myös tuloksellisempaa: innostus tekee elämästä mielenkiintoisempaa ja luovempaa, tukee hyvinvointia ja jaksamista sekä kehittää uutta liiketoimintaa ja palveluja. Kirja kertoo, mitä sinun tulisi tehdä ja minkälaisia ihmisiä ympärilläsi tulisi olla, jottet kadottaisi innostustasi silloin, kun sitä eniten tarvitset.

1.5. School Principals' Day. Rehtoripäivä. 

Organisoi tapahtuma rehtorien kunniaksi tai kirjoita vaikkapa kiitoskortti osoittaaksesi arvostusta rehtorille. Rehtorit työskentelevät kovasti sen eteen, että ihmisillä olisi hyvät oppimisolosuhteet.

Hyvä rehtori on pedagoginen johtaja, joka yhdistää hallinnollisen osaamisen ja ihmisläheisen, valmentavan otteen. Hän luo luottamusta, tukee opettajien hyvinvointia ja on läsnä koulun arjessa. Tärkeimpiä ominaisuuksia ovat yhteistyökyky, jaetun johtajuuden edistäminen, selkeä visio sekä kyky kuunnella ja kehittää työyhteisöä.

Hyvän rehtorin keskeiset piirteet:

• Pedagoginen johtajuus: Rehtori keskittyy opetuksen kehittämiseen ja oppilaiden oppimisen tukemiseen, ei pelkkään hallintoon.
• Valmentava ote: Hän auttaa muita onnistumaan työssään ja toimii mahdollistajana.
• Jaettu johtajuus: Rehtori jakaa vastuuta, luottaa henkilökuntaansa ja osallistaa heidät päätöksentekoon.
• Vuorovaikutus ja läsnäolo: Hyvä rehtori on helposti lähestyttävä, kuuntelee opettajia ja oppilaita, ja on aktiivisesti mukana koulun arjessa.
• Osaamisen johtaminen: Hän tunnistaa yhteisön osaamisen ja ylläpitää oppimisprosesseja, joissa henkilöstö oppii toisiltaan.
• Muutosjohtaminen: Rehtori osaa luotsata koulua kohti tulevaisuuden haasteita ja kehittää toimintatapoja.

Kelpoisuusehtona toimii yleensä ylempi korkeakoulututkinto, opettajan pätevyys ja opetushallinnon tutkinto.

Tutustumiseksi:

1. Jukka Ahonen: Ammattina rehtori (2001, 159s.) Jukka Ahosen teos syventyy rehtorin työn haasteisiin ja oppilaitoksen johtamiseen nykypäivän Suomessa, tuoden esiin asiantuntijuuden, johtamistaidon sekä työyhteisön dynamiikan merkityksen.

2. Tapio Lahtero & Mikko Salonen: Pätevästä erinomaiseksi. Rehtori koulun toimintakulttuurin kehittäjänä (2022, 150s.). Suomalainen koulu on menestystarina. Paljon tutkittu, kehitetty ja maailmalla arvostettu. Rehtorin rooli koulun johtajana on keskeinen, mutta parhaimmillaan koulun johtaminen on jaettua johtajuutta. Se on rehtoriuden kovaa ydintä ja yksi merkittävimmistä ammatillisista käsitteistä suomalaisen koulun johtamisessa.

Rehtorin ammatillinen kehitys vaikuttaa siihen, miten koulu asiantuntijayhteisönä toimii. Rehtorin kehittymistä tehtävässään voidaan kuvata ammatillisena matkana. Ensimmäisessä kehitysvaiheessa meillä on hyvän järjestyksen koulu, joka täyttää sille asetetut tehtävät ja jonka johdossa on pätevä rehtori. Viimeisessä kehitysvaiheessa meillä on erinomaisesti johdettu koulu, jota johtaa erinomainen rehtori. Hän ymmärtää suoran ja epäsuoran pedagogisen johtamisen lisäksi johtamisen kulttuurisen ulottuvuuden. Tällöin koulussa työskennellään perustehtävän lisäksi pitkäjänteisesti toimintakulttuurin kehittämiseksi.

Koulun toimintakulttuuria näyttäytyy usein hyvin kompleksisena kokonaisuutena. Tutkimustiedon kautta kirjassa tuodaan esille rehtorin ja kouluyhteisön jäsenten merkitys toimintakulttuurin rakentamisessa. Kirja kertoo myös koulun toimintakulttuurin kehittämisestä käytännössä.

Kirja antaa työkaluja kaikille koulun kehittämisessä mukana oleville, erityisesti rehtoreille ja muille johtoryhmien jäsenille sekä nykyisille ja tuleville oppilaitosjohtajille ja sivistystoimen johtajille.

"Tapio Lahtero & Mikko Salonen: 'Pätevästä erinomaiseksi. Rehtori koulun toimintakulttuurin kehittäjänä' on tärkeä ja kaivattu teos suomalaisesta oppilaitosjohtamisesta ja sen kehittämisestä. Kirja esittää tutkimusperustaan nojaten modernin kuvan tämän päivän oppilaitosjohtamisesta ja sen merkityksestä koulun ja toimintakulttuurin kehittämiselle. Teoksen lähestymistapa on kuitenkin myös käytännönläheinen. Kirja antaa työkaluja alkaen nykytila-analyysistä päätyen jaetun johtajuuden ja tiimiorganisaatiomallien rakentamiseen. Suosittelen lämpimästi teosta kaikille koulun kanssa tai koulussa työtään tekeville, erityisesti niin nykyisille kuin tuleville oppilaitosjohtajille." - Antti Ikonen, rehtori, Suomen rehtorit ry:n puheenjohtaja.

3. Aino Kontula: Rexi on homo ja opettajat hullui!: Opettajan päiväkirja (2006, 3.p.). Aino Kontulan mustalla huumorilla sävytetty opettajan päiväkirja tarjoaa armottoman rehellisen näkymän nykypäivän peruskoulun arkeen ja sen haasteisiin. Kenelle: peruskoulun vanhemmille ja suomalaisille koulumaailmasta kiinnostuneille.

"Joka syksy laaditaan opettajainkokouksen valtavan yhteishengen nostattamana uusia sääntöjä. Joskus innostutaan todella, ja silloin päätetään lopettaa peruskoulun käyttökelpoisin sana iankaikkisesti. Mutta vittu on ikuinen."Nämä peruskoulun kasvot Pisa-tutkimus jätti kuvailematta. Aino Kontulan mustalla huumorilla maustettu opettajan päiväkirja kuvaa nykyperuskoulua yhden vuoden ajalta. Se kuvaa murrosikäisiä oppilaita, usein kaoottisia oppitunteja ja egonsa kanssa kamppailevaa opettajaa armottoman rehellisesti. 

Opettajan päiväkirja on aiheellinen päivitys koulumaailmasta niin 600 000 peruskoululaisen vanhemmille kuin muillekin suomalaisille.

Aino Kontula on raisiolainen peruskoulunopettaja, joka opettaa biologiaa ja maantietoa.

"Näin suuressa koulussa te opetatte myös tulevia murhaajia, raiskaajia, rattijuoppoja, kavaltajia, huumeiden käyttäjiä, varkaita ja itsemurhaajia. Pitäkää tämä mielessänne aina kun alatte hempeillä."
– rehtori Suominen

4. ELOKUVA: Reksi (The Principal), 1987. Poliisikaan ei uskalla tulla tähän kouluun. Tämä koulu on pääteasema niille oppilaille, jotka on potkittu pois muista kouluista. Pahimmat oppilaat ovat muodostaneet mafian ja hallitsevat muita kovin ottein. Rikollisuus kukoistaa: tuhopoltto, tappo, kidutus... Opettajien suojana on kovaotteinen turvallisuusmies. Kouluun palkataan uusi rehtori, Rick Latimer. Hänet on erotettu edellisestä koulusta. Rick on päättänyt murskata oppilaiden muodostaman mafian sen omilla keinoilla. Yhteentörmäys on väistämätön...

5. ELOKUVA & SARJA: Rehtori (2016). Anna Brotkinin ja Paula Korvan käsikirjoittama ja ohjaama lyhytelokuva, joka toimi pohjana samannimiselle C More –komediasarjalle Rehtori (2019-2020). Ne kertovat epätoivoisesti yläkoulua luotsaavasta rehtorista.

6. ELOKUVA: Steve (2025). Työlleen omistautunut koulukodin rehtori yrittää kestää omat paineensa ja pitää oppilaansa kurissa yhden rankan päivän ajan.

1.5. Global Love Day. Maailmanlaajuinen rakkauden päivä. 

Rakasta itseäsi, ystäviäsi, perhettäsi ja kaikkia ympärilläsi: levitä positiivisuutta ja iloa, sillä maailma tarvitsee rakkautta. Rakkautta ei koskaan voi olla liikaa! Kts. valikosta myös kohta: Rakkauspakkaus, sisältää myös rakkaussanaston (karjala, tanska, hollanti).

Suuri rakkaus -aforismeja:

Ensimmäinen todellisen rakkauden merkki nuorukaisessa on ujous, neitokaisessa rohkeus. (Victor Hugo)

Rakkauden pelko on elämän pelkoa, ja ne jotka pelkäävät elämää ovat jo kolmelta neljäsosaltaan kuolleita. (Bertrand Russell)

Jos minulta udellaan miksi rakastin häntä, tunnen kykeneväni ilmaisemaan sen vain sanomalla: Koska hän oli hän ja koska minä olin minä. (Michel de Montaigne)

Kaunista on kaikki, mikä nähdään rakkauden silmin. (Christian Morgenstern)

Jos ei pääse näkemään rakastettuaan, ei ole sen suurempaa iloa kuin ajatella häntä taukoamatta. (Margareta Navarralainen)

Suurin rakkaus on vailla puhetta. (George Pettie)

Rakkautta, savua ja kamelilla ratsastavaa miestä ei voi kätkeä. (Arabialainen sananlasku)

Ainoa tosi puhekieli maailmassa on suudelma. (Alfred de Musset)

Hän heitti minulle pienen hymyn, jonka tunsin takataskussani asti. (Raymond Chandler)

Ystävyys lisää hyvän moninkertaiseksi ja jakaa pahan. (Baltasar Gracián)

Onnelliset ystävykset, jotka rakastavat toisiaan riittävästi kyetäkseen vaikenemaan yhdessä. (Charles Peguy)

Kun Betty Ford palasi kotiin kasvoleikkauksen jälkeen, hän kysyi mieheltään, presidentti Gerald Fordilta: "Gerry, rakastatko minua?" "Varmasti", Gerry vastasi, "mutta jos vaimoni saa tietää, hän tappaa minut!" (Bob Hope)

Onnellinen se nainen, joka ei kysy itseltään: Missä mekossa näytän sievimmältä kun hän tulee, vaan: mikä mekko näyttää vähiten ryppyiseltä kun hän lähtee. (Eva Seaberg)

Rakkaus voittaa kaiken, ei kuitenkaan köyhyyttä eikä hammassärkyä. (Mae West)

Rakkaus tekee mykkiä puheliaimmistakin. (Madeleine de Scudéry)

Rakkaus viep viisaalta puol mieltä, hullulta kaekki. (Iisalmi)

Rakkaus on yritys muuttaa pieni osa unelmistamme todeksi. (Theodore Reik)

En tunne itseäni terveeksi, ehkäpä siksi että juuri nyt en ole rakastunut eikä kukaan ole rakastunut minuun. (J. W. von Goethe)

Nainen tietää, että mies on rakastunut häneen ennen kuin mies edes aavistaa sitä. (Marilyn Monroe)

Naisen myöhään puhjennut rakkaus ei kuki taivaansinisin eikä vaaleanpunaisin värein, vaan tienviereisenä hulluruohona. (Mihail Sholohov)

Meidän on tajuttava, että pelkäämme yhtä syvästi elää ja rakastaa kuin pelkäämme kuolla. (R. D. Laing)

Yritäpä järkeillä rakkausasioissa, niin menetät järkesi. (Ranskalainen sananlasku)

Rakkauden ovi on vaikea avata ja vaikea sulkea. (Kiinalainen sananlasku)

Älä koskaan luota rakkauteen tai säähän. (Kansainvälinen sanonta)

Rakkaus ja hernerokka ovat ruumiille häiriöksi. (Kansainvälinen sanonta)

Rakkaus on kuin elohopea kädessä. Jätä kämmen auki, niin se pysyy. Sulje se, niin se kimmahtaa pois. (Dorothy Parker)

Rakkaus on tunne, jonka nainen kohdistaa aina villakoiraan ja joskus mieheen. (George Jean Nathan)

Siihen tosiasiaan, että olemme toisillemme salaisuus, on meidän alistuttava. Tunteminen ei merkitse kaiken tietämistä toisistaan, vaan rakkautta ja luottamusta toisiinsa, toistensa uskomista. (Albert Schweitzer)

Kirjeen kirjoittaminen rakastetulle on kuin piirtäisi kinkkuvoileivän silloin kun on nälkäinen. (Carl-Gustaf Lundstedt)

Rakkaus on kuin kuumetauti: se syntyy ja sammuu ilman että tahdolla on siihen mitään osuutta. (Stendhal)

Jokaista, joka sanoo rakastavansa, pitäisi sakottaa, siitä kertyisi vararahasto pettyneiden avustamiseksi. (Vuokko Koistinen)

Rakastan ruohonleikkuukoneen ääntä. Se kertoo, että jotain tehdään ja että tekijä en ole minä. (Helen Hayes)

Avioliitto kestää vain elämän ajan, mutta rakkaus uhmaa kuolemaakin. (Eleanor Farjeon)

Kaikki avioliitot ovat erilaisia, samoin kuin sormenjäljet. (Bernard Shaw)

Japanilaisilla on sille sana. Se on judo – taito voittaa antamalla periksi. Judon läntinen vastine on "Kyllä, rakas". (J. P. McEnvoy)

Ystävyys, samoin kuin avioliitto, perustuu anteeksiantamattoman välttämiseen. (John D. MacDonald)

Onnellinen avioliitto on pitkä keskustelu, joka aina tuntuu liian lyhyeltä. (André Maurois)

Miksi me pidämme rakkautta yhtenä intohimoista, kun se on niiden kaikkien sekoitus? (Jonathan Swift)

Maailman ainoa puhekieli on rakkaus. (Alfred de Musset)

Enemmän kuin elää, havaitsin, oli rakastaa. (J. L. Runeberg)

Tuhlattua on kaikki aika, jota ei ole rakkauteen käytetty. (Torquato Tasso)

Ellei rakasta liikaa, ei rakasta tarpeeksi. (Roger de Bussy-Rasputin)

Kun sinulla ei ole jäljellä muuta kuin rakkaus, tiedostat ensi kertaa, että rakkaus yksin riittää. (Tuntematon)

Vaikka minulla olisi kyky puhua kaikilla maailman kielillä ja enkelienkin kielillä, mutta minulta puuttuisi rakkaus, puheeni olisi vain onttoa kuminaa ja tyhjää helinää. (Paavali Tarsolainen)

Rakkaus on hassuttelua yhdessä. (Paul Válery)

Rakkautta voi pitää tahtomisen korkeimpana muotona. (Ahlman)

Jatkuva liioittelu ei ole miellyttävää muuta kuin rakkaudessa. (Bacon)

Missä et voi rakastaa, siinä kulje ohi. (Eleonora Dusen vaalilause)

Tutustumiseksi/ hankkimiseksi: 

1. Kahlil Gibran: Kahlil Gibran's Little Book of Love (2018). Kahlil Gibran's aphorisms, stories, and poetry on a theme remain among some of those best known to Western readers. His views, however, extend beyond the most-quoted "greeting card" sayings to a wide realm of human emotions and relationships--passion, desire, idealized love, justice, friendship, and the challenges of dealing with strangers, neighbors, and enemies. This little book captures love and life in all of their complexities and nuances. This little volume includes over 90 selections from Gibran's writings and is divided into four sections: a) Love's Initiation, b) The Veils of Love, c) All of Our Relationships, d) A Love Beyond. This book, ideal for all gift-giving occasions, is informative, illuminating, and inspirational. 

2. Lode Van de Velde: I Love You (2016, 48s.). ...in 300 languages. In this book you can find the translation of 'i love you' in over 300 languages and dialects of the world. A perfect present for your lover, for a birthday, an anniversary, a wedding, for Valentine's day or any other occasion. For those interested in languages, this 'love dictionary' provides a great glimpse on the diversity of the world's languages. All translations are given in the original writing system wherever possible, followed by the pronunciation. 

3. Katja Frange & Sanni Nevalainen: Rakkauden voimakortit (+opaskirja, 144s.) (2024). Kutsu rakkaus luoksesi ja inspiroidu rakkauden tekoihin. Rakkauden voimakortit muistuttavat rakkauden kantavasta voimasta ja ohjaavat rakkauden tekoihin arjessa ja juhlassa. Ne rohkaisevat sinua olemaan oma aito ja rakkaudellinen itsesi. Maailma tarvitsee rakkautta. Antaudu rakkaudelle ja anna rakkauden eheyttää sinua. Jaa rakkautta itsellesi, läheisillesi, koko maailmaan. Sytytä sisimmässäsi rakkauden tuli ja anna sen lämmön levitä itsestäsi kaikkialle ulkopuolellesi. Pakka sisältää 44 korttia ja opasvihkon. Kortit viitoittavat polkua rakastavampaan elämään inspiroivilla ja merkityksellisillä rakkauden teoilla. Korttien upeat intuitiiviset maalaukset ja syvälliset tekstit välittävät viestejä rakkauden voimasta ja avaavat katsomaan itseäsi ja muita rakkauden silmin. Kortteja voi käyttää arjessa ja juhlassa, yksin tai yhdessä ystävien kanssa. Voit pyytää korteilta opastusta johonkin tiettyyn asiaan tai nostaa kortin vaikka joka aamu ja saada viestin päivääsi. Kortit sopivat myös valmennus- ja terapiatyöhön esimerkiksi keskusteluja virittämään. 

4. Gary Chapman: Rakkauden kieli (2022, 205s.). Gary Chapman antaa parisuhteeseen työkaluja, joiden avulla puolisot pystyvät yhä syvempään tiimityöhön. Yhteinen aika, rohkaisun sanat, rakkauden lahjat, palveleva mieli ja fyysinen kosketus kertovat kaikki rakkaudesta omalla tavallaan. Kun puolisot malttavat opiskella toistensa rakkaudenilmaisumuotoja, he alkavat ymmärtää toisisaan ja voivat tuottaa toisilleen yhä suurempaa iloa. Chapman vetää avioliittoseminaareja, toimii parisuhdeterapeuttina ja kirjoittaa.
Rakkauden kieli -teosta on käännetty jo useille kielille. Teos on ihanteellinen lahja esimerkiksi seurusteleville ja kihlautuneille pareille sekä avioliittonsa laatua arvostaville pariskunnille. 

5. Dylan Thomas: Rakkauden ensi kuumeesta (2024, 62s.) Dylan Thomas on modernin runouden tärkeimpiä tekijöitä. Walesissa varttunut kirjailija mursi väkevillä, monitulkintaisilla runoillaan lyriikan perinteitä ja rakensi kielestä peilin, jossa maailma näkyy uudessa valossa. Rakkauden ensi kuumeesta -teos sisältää valikoiman Thomasin runoja, joita ei ole aiemmin käännetty suomeksi.

6. Ihanat halinallepehmot löydät: adlibris.com. Koot 35 cm tai 23 cm, hakusana: Care bears

7. Jättimäinen Sydän I Love You, saatavuus: partyhalli.fi

8. Ihku punainen sydäntyyny, teksti: Je t'aime, saatavuus: mulletoi.com.

9. Muki, I love you right up to the moon - and back, saatavuus: pikkirilli.fi

10. Muki, Asterix I'm in love, saatavuus: pikkirilli.fi; mukissa Obelix tarjoaa kukkakimppua sydämensä valitulle, iki-ihana pikku muugeni!

1.5. School Bus Drivers Day. Koulubussinkuljettajien päivä. 

Koulubussinkuljettajat tarjoavat välttämätöntä palvelua yhteiskunnalle auttaen lapsia saavuttamaan koulutuksensa turvallisesti, joten osoittakaamme heille tänään erityistä kiitollisuutta.

IHANA BUSSINKULJETTAJA

Argentiinan pääkaupungissa Buenos Airesissa bussinkuljettaja Rogelio Lopez on noussut paikalliseksi ilmiöksi.

Iloisen ja innostavan luonteen omaavalle Rogelio Lopezille, 56, bussin ajaminen ei ole vain ajamista, vaan perheiden palvelemista sekä päämäärien, elämien ja unelmien kuljettamista.

Rogelio muun muassa tervehtii matkustajia heidän noustessaan kyytiin, laulaa asemien nimiä ja jopa esittelee tuttujaan kyytiläisille.

– Aina kun näen hänet, hän antaa minulle hyvää fiilistä ja energiaa, sanoo yliopisto-opiskelija Bianca Iacono.

Rogelio saapui aikanaan Buenos Airesiin opiskelemaan lukioon, mutta nähdessään veljensä työskentelevän bussinkuljettajana, hän rakastui ammattiin.

– Velvollisuuteni on kohdella jokaista linja-autooni nousevaa ihmistä arvokkaasti ja ystävällisesti, Rogelio sanoo.

Rogelio ajaa reittiä 152, joka yhdistää Bocan kaupunginosan ja kaupungin pohjoisosassa sijaitsevan Olivosin asuinalueen, jossa sijaitsee muun muassa maan presidentin residenssi.

Lähde: mtvuutiset.fi (Petri Tyynmaa, 2024), jonka lähde: Reuters

Tutustumiseksi:

1. ELOKUVA: Bus Driver (2016). Viisi koululaista ja liikunnanopettaja ovat matkalla retkelle, kun linja-auto hajoaa keskelle jengien asuttamaa aluetta. Kuka muukaan voisi pelastaa nuoret näitä jahtaavilta rikollisilta, kuin yllättäviä taitoja omaava bussikuski.

2. Tage Danielsson: Satu bussinkuljettajasta joka ajatteli että mitä pirua. Tarina kertoo bussinkuljettajasta, joka yhtenä päivänä päättää lakata noudattamasta orjallisesti sääntöjä ja aikatauluja. Danielsson kritisoi tarinassa inhimillisyyden katoamista tehokkuuden tieltä ja kyseenalaistaa totutut toimintatavat. Huumori on mustaa, filosofista ja lempeän anarkistista. Novelli on osa Danielssonin tuotantoa, joka yhdistää satumuotoa aikuisten maailman havainnointiin.

3. Jakob Martin Strid: Ihmeellinen bussi (2026, 204s.). Upea kuvakirja on lämmin, anarkistinen ylistys ystävyydelle. Mielikuvitusta pursuava kuvakirja on huikea lukuelämys ja jättää ikuisen jäljen.Pieni karhunpoika Taku haluaa pelastaa ystävänsä, jonka kaupungin saasteet ovat sairastuttaneet. Muiden sataman asukkien kanssa Taku päättää rakentaa lentävän bussin, jolla matkustaa Balankaan etsimään parantavia kukkia. Matka vie eläimet yli erämaiden, jäätiköiden, revontulien ja hylättyjen voimaloiden, taivaan halki, kohti toivoa - ja lukijan sydäntä.

Jakob Martin Stridin mestariteos on kunnianosoitus yhteisöllisyydelle, kekseliäisyydelle ja tarinoiden rajattomalle voimalle. Eeppinen kertomus mielikuvituksen ja yhteishengen tärkeydestä voitti Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon.

4. John Steinbeck: Oikutteleva bussi (2019, 303s., alkuperäisteos 1948). Klassikkoteos, joka seuraa ihmisiä matkalla ja kuvaa heidän ihmissuhteitaan ja oikkujaan.

Oikutteleva bussi on parasta Steinbeckiä - kirja, joka vastaa suuren lukijakunnan toiveita.Vanha tuttu Steinbeck - "arvaamaton, leikkisä, myötätuntoinen ja vihainen, kaikkea yhdellä kertaa" - on kerännyt oikuttelevaan bussiinsa kourallisen kiinnostavia ihmisiä. Nämä henkilöt ovat samalla niin yleisinhimillisiä ja eläviä, että voisimme tavata heidät missä suomalaisessa linja-autossa hyvänsä. Heistä ja kaikesta, mitä heille tapahtuu vajaan vuorokauden kuluessa, Steinbeck kertoo tässä taitavasti rakennetussa romaanissaan verrattoman hauskasti. Tuskin missään aikaisemmassa teoksessa, Vihan hedelmiä lukuun ottamatta, hänen ihmiskuvauksensa on ollut näin osuvaa, tuskin koskaan hänen huumorinsa näin vallatonta.

1.5. Therapeutic Massage Awareness Day. Terapeuttisen hieronnan päivä. 

On helppo ajatella, että hieronnat olisivat tarpeetonta luksusta, mutta stressin lievittäminen ja kehosta huolehtiminen ovat ratkaisevan tärkeätä hyvinvoinnille, joten kannattaa mennä hierontaan.

Mitä ovat hieronnan vaikutukset terveyteen ja koko kehoon? Mihin kaikkiin kehosi osa-alueisiin hieronnalla voi olla vaikutuksia?

Hieronnan tyypillisimmät vaikutukset ovat:

• Lisää aineenvaihduntaa

• Helpottaa lihasjumeja

• Nopeuttaa lihasten palautumista

• Stressitason lasku

• Parantaa liikkuvuutta ja venyvyyttä

Aineenvaihdunnan lisääntyminen

Hieronnan yksi tärkeimpiä tehtäviä on lisätä aineenvaihduntaa eli saada liikkeelle kehossa olevat haitalliset kuona-aineet. Kuona-aineet lähtevät liikkeelle ja poistuvat pikkuhiljaa kehosta minkä seurauksena ravintoaineet ja happi pääsevät paremmin lihaksiin ja aivoihin. Kun kehosi puhdistuu, osa kuona-aineista suodattuu munuaisten kautta virtsana ulos kehosta, joten nestetankkaus on tärkeää ennen ja jälkeen hieronnan.

Hieronnan vaikutukset lihasjumeihin

Onko sinulla niskat, selkä tai pohkeet jumissa tai kipeänä? Kun lihakset ovat pitkään jumissa, niiden verenkierto huononee ja siten myös hapen saanti heikkenee. Hapettomassa tilassa lihasta alkaa särkeä. Hieronta rentouttaa jumiutuneita lihaksia, lisää niiden elastisuutta. Esimerkiksi toimistotyössä niskat, hartiaseudun lihasjumit ovat todella yleisiä, ja hieronta kerran tai kahdesti kuukaudessa voi tehdä ihmeitä.

Lihasten palautuminen hieronnan avulla

Kovan treenin jälkeen ei välttämättä kannata mennä ensimmäisenä levolle, vaan aloittaa lihashuolto. Hieronnan avulla lihaksiin saadaan aineenvaihdunnan kiihtymisen myötä hapekasta verta, joka nopeuttaa luonnollisesti lihasten palautumista. Urheiluhieroja osaa käsitellä lihaksiasi treeniisi sopivalla tavalla.

Hieronnan vaikutukset kehon liikkuvuuteen

Hieronnalla voidaan vaikuttaa kehon liikkuvuuteen ja liikeratojen parantamiseen. Esimerkiksi niska-hartiaseudun lihasjumien avaaminen voi parantaa olkapään liikeratoja ja siten auttaa työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisessä. Lihasten liikkuvuus parantaa myös lihasten voimantuottoa. Polven, lonkkien ja olkapäiden liikeratojen parantaminen on yleistä kokeneille hierojille. Nivelten liikkuvuutta parantava hieronta sopii sinulle erityisesti, jos sinulla on:

• Nivelrikkoa

• Kipua nivelissä

• Nivelten liikkuvuuteen vaikuttavat lihakset jumissa

• Muita nivelten liikkuvuutta rajoittavia tekijöitä

Psykologiset vaikutukset hieronnasta

Hieronnan psykologiset vaikutukset ovat moniulotteisia ja vaikuttavat pitkälle hieronnan jälkeen. Hieronnan psykologiset vaikutukset ovat:

• Rentoutuminen

• Stressin lievittäminen

• Työ- ja harjoitustehokkuuden parantaminen

• Tarkkaavaisuuden, keskittymiskyvyn ja muistin parantaminen

• Unen laadun parantaminen

• Sykkeen ja verenpaineen lasku

• Immuunijärjestelmän parantaminen

Hierontaterapian fysiologiset vaikutukset

Hieronnan keskeisimmät fysiologiset vaikutukset ovat jo aiemmin mainitut vaikutukset lihaksistoon aineenvaihduntaan ja liikkuvuuteen. Tämän lisäksi hieronnalla on kuitenkin paljon muita fysiologisia vaikutuksia:

• Ihoon

• Kipuun

• Luustoon

• Verenkiertoon

• Lihaksiin

• Sisäelimiin

• Hermoihin

• Keuhkoihin

Lähde: lihasjumi.fi

Tutustumiseksi: 

1. Anu Kaaretsalo, Jouko Heiskanen, Tuulia Luomala & Mika Pihlman: Hieronnan käsikirja (2017, 183s.). Oppimateriaali esittelee yksityiskohtaisesti hierontaotteet ja hieronnan indikaatiot sekä tarjoaa hierojalle näitä tukevan antomian ja fysiologian perusteet solutasosta makroanatomiaan. Lisäksi materiaali sisältää keskeiset venytykset, hierojan käytetettävissä olevat fysikaaliset hoitomuodot ja perusteet faskiakäsittelylle sekä katsauksen hierojan ammattitutkinnon rakenteeseen ja hieronnan ammattilaista ohjaavaan lainsäädäntöön. Kirjassa on laadukas valo- ja piirroskuvitus. Tekijät ovat toimineet pitkään hieronnan, fysioterapian ja fysiatrian aloilla, ja kouluttavat laajasti hieronnan ja fysioterapian ammattilaisia. 

2. Sanna Tuovinen: Satuhieronta. Läsnäolevan kosketuksen ja sadun taikaa (2014, 151s.). Käsikirja satuhieronnan luovaan maailmaan. Satuhieronta on satujen yhdistämistä kosketukseen ja kevyeen hierontaan. Se on rentoutumista ja rauhoittumista, läsnäoloa ilon ja leikin kautta. Satuhieronnassa yhdistyy kaksi lapsen kasvun ja kehityksen kannalta oleellista asiaa: satu ja hyvä kosketus. Satuhieronta parantaa lapsen itsetuntemusta, kehittää motoriikkaa ja sosiaalisia taitoja, lievittää stressiä ja helpottaa nukahtamista... Satuhieronnan positiiviset vaikutukset ovat mittaamattomat! Satuhierontavalmennuksen kehittäjä Sanna Tuovinen on tutkinut, koonnut teoriatietoa ja käytännön kokemuksia yli 10 vuoden ajan. Kirjan on kuvittanut Sanna Pellicioni.

3. Ritva Arponen & Olavi Airaksinen: Hoitava hieronta (2001, 240s., 1. – 6.p.).

Hieronnalla ja kosketukseen perustuvilla hoitomenetelmillä on ihmiskunnan historiassa pitkät perinteet. Hieronnalla on erilaisia fysiologisia, psykologisia ja reflektorisia vaikutuksia, ja sitä voidaan käyttää terveyden- ja sairaanhoidon lisäksi mm. kauneudenhoidossa, urheilijan lihashoidossa sekä vauvojen ja vanhusten hoitotyössä. Kirjassa käsitellään ennen hierontaa suoritettavaa tutkimusta, hoitosuunnitelman laatimista, eri kehonosiin ja tilanteisiin sopivia hierontaotteita, hieronnan vaikutusta tukevia ja edistäviä muita menetelmiä, mm. lämpö- ja kylmähoitoja ja lihasvenytystä, sekä erikoishierontaa ja vaihtoehtoisia hoitomenetelmiä. Lisäksi kerrotaan hierojan ammatista ja hoitotapahtumaan liittyvästä vuorovaikutuksesta.

4. Wendy Kavanagh: Kotihieronta (2003, 191s.). Kirja, joka opettaa kotona tehtävän hieronnan perusteet. Kirja sisältää selkeitä ohjeita ja kuvitettuja esimerkkejä rentouttavien hierontatekniikoiden toteuttamiseen. Teos on hyödyllinen opas jokaiselle, joka haluaa oppia hieronnan taitoa ja tuoda rentoutusta arkeensa.

5. Yvonne Worth: Hieronta: Pieni käytännön opas (1999, 57s.). Hieronta on ikivanha parannustaito, joka edistää kehon hyvinvointia, lievittää jännitystä ja auttaa rentoutumaan arjen keskellä. Yvonne Worthin opas esittelee selkeästi hieronnan perusteet ja antaa vinkkejä jopa vauvojen hierontaan sekä tavallisten vaivojen itsehoitoon.

Hieronta on ikivanha parannustaito, jolla voidaan elvyttää kehon verenkiertoa, vähentää jäykkyyttä ja lievittää jopa stressiä. Tämä kätevä ja havainnollinen kirja
- kertoo lyhyesti hieronnan historiasta
- esittelee perusotteet ja neuvoo kehon eri osien hieronnassa
- antaa ohjeita myös vauvojen hierontaan sekä erilaisten hierontaöljyjen käyttöön
- opastaa tavallisten vaivojen itsehoidossa

2.5. International Harry Potter Day. Kansainvälinen Harry Potter -päivä. 

On aika astua jälleen Harry Potterin maailmaan, kenties koko perheen voimin? Vai järjestäisimmekö ihan Harry Potter -iltamat?

Harry Potter on brittiläisen kirjailijan J. K. Rowlingin kirjoittama seitsemänosainen fantasiakirjasarja. Kirjasarja kertoo velhopoika Harry Potterista ja seikkailuista, joita hän kokee ystäviensä Ron Weasleyn ja Hermione Grangerin kanssa käydessään Tylypahkan taikakoulua. Pääjuoni kuvaa Harryn taistelua pahaa lordi Voldemortia vastaan. Kirjasarjaan kuuluu seitsemän varsinaista osaa ja lisäksi Rowlingin kirjoittamia pieniä lisäosia. Kirjasarjan ensimmäinen osa on Harry Potter ja viisasten kivi.
Harry Potter kirjojen ilmestymisjärjestys:
1. Harry Potter ja viisasten kivi
2. Harry Potter ja salaisuuksien kammio
3. Harry Potter ja Azkabanin vanki
4. Harry Potter ja liekehtivä pikari
5. Harry Potter ja Feeniksin kilta
6. Harry Potter ja puoliverinen prinssi
7. Harry Potter ja kuoleman varjelukset

Harry Potter on maailmanlaajuinen kirjallisuus- ja kulttuuri-ilmiö, jonka suosio on kestänyt yli kaksi vuosikymmentä. J.K. Rowlingin luoma sarja on rikkonut myyntiennätyksiä (esim. Feeniksin kilta myi Suomessa 170 200 kpl vuonna 2004) ja pysynyt kirjastojen lainatuimpien TOP5-listoilla. Ilmiö perustuu rikkaaseen fantasiamaailmaan, koukuttavaan juoneen ja ajattomiin teemoihin, jotka vetoavat sekä lapsiin että aikuisiin.

Harry Potterin suosion avaintekijät:

• Sukupolvi-ilmiö: Kirjat ja elokuvat ovat kasvattaneet miljoonia lukijoita ympäri maailmaa yli 20 vuoden ajan.
• Laaja oheismateriaali: Sarjaan kuuluvat elokuvat, pelit (kuten Hogwarts Legacy) ja teemapuistot ovat vahvistaneet sen asemaa.
• Ajaton tarina: Teemat kuten ystävyys, rohkeus ja hyvä vastaan paha puhuttelevat lukijoita sukupolvesta toiseen, vaikka sarja on kohdannut myös arvostelua.
• Jatkuva myynti: Vaikka muut teokset ovat ohittaneet yksittäisten Potter-kirjojen vuosimyynnin, sarja säilyttää vakaan suosionsa.

Tutustumiseksi: 

1. Tanis Gray: Harry Potter - Neuleiden taikaa. Viralliset harry potter -neuleohjeet (2021, 207s.). Neulojan opas Velhomaailman salaisuuksiin. Luo Harry Potter -elokuvien taikuus suoraan valkokankaalta puikoille! Kirjassa on yli 25 taikuutta tihkuvaa neuletyötä tarkkoine ohjeineen. Kaikissa malleissa on lankasuositus, joka vastaa elokuvissa käytettyjen vaatteiden värejä. Neuleita on kaikille taitotasoille yksinkertaisista Tylypahkan tupien kaulahuiveista monimutkaisimpiin malleihin, kuten Weasleyn äidin jouluvillapaidat. Neuleohjeiden lisäksi kirjassa on runsaasti tietoa Potter-elokuvista, luonnoksia puvustuksesta, elokuvastillejä ja muita aarteita elokuvien kulisseista. Harry Potter - Neuleiden taikaa saa fanit kutsumaan puikkojaan, taikomaan lankoja ja harjoittamaan parasta neulevelhoutta. 

2. Joanna Farrow:Official Harry Potter - Velhomaailman kokkauskirja (2023, 127s.). Lähde lumoavalle makumatkalle Tylypahkaan tämän virallisen Harry Potter -kokkauskirjan avulla. Maagisen upeasti kuvitetun teoksen opastamana loihdit toinen toistaan taianomaisempia ruokia, pikkupurtavia, juomia ja jälkiruokia, jotka ovat kuin luotuja suuren salin pitoihin. Yli 40 reseptin avulla niin pöllöpostin kutsukirjeohukaiset, Hagridin muheva muhennos, ritari Cadoganin hedelmämiekat kuin Draco Malfoyn blondiet syntyvät kuin taikaiskusta! Mukana on useita ohjeita, jotka sopivat myös gluteenitonta, vegaanista ja kasvisruokavaliota noudattaville. Kirja sisältää myös lukuisia vinkkejä ja neuvoja niin pienille kuin vähän suuremmillekin keittiövelhoille ja Harry Potter -faneille! 

 3. J. K. Rowling: Harry Potter - Taikuuden historia (2018, 143s.). Lumoava lahjateos Harry Potterin 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi: matka Tylypahkaan ja taikuuden historiaan! Kirja liittyy British Libraryn suureen juhlanäyttelyyn Harry Potter: A History of Magic, joka avautui Lontoossa syksyllä 2017 ja jatkoi sieltä Pariisiin ja New Yorkiin. Ensimmäinen Harry Potter -kirja, Harry Potter ja viisasten kivi, ilmestyi englanniksi 26.6.1997 ja siitä alkoi huikea menestystarina: Harry Potter -kirjoja on myyty yli 450 miljoonaa kappaletta ja ne on käännetty 80 eri kielelle. Näyttelyn ja tämän kirjan lähtökohtana on Tylypahkan koulun opinto-ohjelma ja oppiaineet, ja se valottaa myyttejä ja taruja, jotka ovat aivan Harry Potter -sarjan ytimessä. Taikajuomat ja alkemia, yrttitieto, loitsut, tähtitiede, muodonmuutokset, pimeyden voimilta suojautuminen, taikaolentojen hoito - kaikkiin näihin Tylypahkan oppiaineisiin ja niiden opettajiin perehdytään tässä upeassa, Jim Kayn kuvittamassa kirjassa. Mukana on ennen julkaisematonta aineistoa Rowlingin muistikirjoista ja kokoelmista ja ohjeita ja vinkkejä omien taikakokeiden tekoa varten. Ikä: 6-9v. 

4. Jennifer Carroll: Harry Potter - Maaginen juhlakirja: Kokkausta, pelejä ja askartelua velhomaailman tapaan (2023, 192s.). Velhomaailman vinkit herkullisiin juhlaruokiin ja askarteluprojekteihin! Jokaisessa hetkessä on ripaus taikuutta, kun innoitusta ammennetaan Harry Potter -elokuvien valloittavasta velhomaailmasta. Tämän ylellisen ja viihdyttävän kirjan lumoavat valokuvat ja 80 maagista askartelu- ja käsityöprojektia, aktiviteettia ja juhlareseptiä ovat apunasi ikimuistoisten Harry Potter -teemajuhlien suunnittelussa ja järjestämisessä. Juhlien aihepiireinä ovat • Syntymäpäiväjuhlat Tylypahkan tupamestaruus- teemalla • Taikaolennot-kurpitsajuhla • Takaisin Tylypahkaan -elokuvamaraton • Joulutanssiaiset • Häävastaanotto velhomaailman tapaan. Jokainen juhlakokonaisuus sisältää upeat kutsukortit, askarreltavia koristeita, noutopöytään sopivia reseptejä, hauskoja pelejä ja aktiviteetteja, vieraslahjoja ja paljon muuta mukavaa. Mukana on myös elokuvien taiteeseen perustuvia ilmaisia, ladattavia mallipohjia, joiden avulla annat viimeisen silauksen autenttisuutta juhliisi ja teet vaikutuksen vieraisiisi. Luo oma, ainutlaatuinen versiosi jokaisesta juhlasta kokonaan esimerkkiemme innoittamana tai yhdistelemällä eri elementtejä. Still-kuvien, konseptikuvituksen, sitaattien ja kulissien takaisten viihdyttävien faktojen höystämä ideakirja sisältää kaiken tarvitsemasi, jotta voit loihtia seuraavat juhlasi maagiseksi matkaksi Tylypahkaan. 

5. Cala Spinner: Harry Potter - Velhomaailman loitsukirja (2024, 61s.). Ikä: 6-9.v. Tutustu Harry Potter -elokuvien loitsuihin, taikajuomiin, taikaolentoihin ja oppitunteihin tämän virallisen, interaktiivisen kirjan sivuilla. Mukana on Hermionen taikasauvan muotoinen UV-valolla varustettu kynä! Tämä virallinen kirja vie lukijansa keskelle taikoja, joita Harry Potter ja hänen ystävänsä tapaavat velhomaailmassa. Tapaa professorit, jotka opettavat Tylypahkassa. Selvitä, kuinka ärsyttävistä möröistä pääsee eroon ja mitä ainesta ei tulisi koskaan lisätä monijuomaliemeen. Lisäksi voit kirjoittaa salaisia viestejä valolla varustetulla taikasauvakynällä ja tehdä paljon hauskoja tehtäviä. Paljasta, mitkä taikaotukset elävät Mustan järven alla ja mitä tapahtuu, kun kokeilet isonnusloitsua pikkuruiseen hämähäkkiin. Tämä interaktiivinen puuhakirja sopii jokaiselle Harry Potter -elokuvien fanille! 

6. Tomi Kontio: Kuka Harry Potter? (äänikirja, 2018). Harry Potterin maailma kiehtoo juuri nyt. Tässä teoksessa etsitään vastauksia kysymyksiin: Millainen poika on Harry Potter ja millaista poikakuvaa Harry edustaa? Millaisia ovat tytöt Potterin ja fantasian maailmassa? Kuinka Potter-kirjoista tuli ilmiö ja kuinka se tuotteistettiin palvelemaan elokuvaa, fanikulttuuria ja musiikkia? Kirjassa pohditaan, miksi fantasia kiinnosta juuri nyt, kuinka fantasiahahmo luodaan ja kuinka fantasiakirja kirjoitetaan, samoin kuin sitä, kuinka fantasia kääntyy suomen kielelle. Kirja avaa ovia fantasian maailmaan ja pyrkii ymmärtämään ilmiön suosiota erilaisista näkökulmista.

2.5. Baby Day. Vauvapäivä. 

Päivä kaikille, jotka pitävät vauvoista. Vieraile vauvaperheessä ellei kotona ole pientä pilttiä. Olisiko aika katsoa jälleen Look who's talking -elokuvat ja riemastuttava Kolme miestä ja baby? 

Muistatko Jordyn? Jordy Lemoine (s.1988) on ranskalainen laulaja. Hänestä on maininta Guinnesin ennätyskirjassa "nuorimpana soolorap-artistina". Hänen syyskuussa 1993 tekemäänsä singleä Dur dur d'être bébé myytiin Ranskassa yli kaksi miljoonaa kappaletta. Myöhemmin kappale nousi Yhdysvaltain hittilistalla sijalle 58. Vuonna 1994 Jordyn esiintyminen Ranskan televisiossa ja radiossa kiellettiin, koska epäiltiin, että hänen vanhempansa yrittivät vain käyttää häntä hyväkseen. Jordy oli poissa julkisuudesta yli kymmenen vuotta. Vuonna 2005 hän kuitenkin esiintyi ranskalaisessa tosi-TV-ohjelmassa La Ferme Célébrités ja voitti sen. Kts. cd-vinkki Tutustumiseksi-listasta!

Onko vauvasi fiksumpi kuin sinä?

Vastasyntyneet hallitsevat jo äidinkielensä perusteet ja osaavat laskea. Alle vuoden ikäiset vauvat ymmärtävät taas ihmissuhdetaitoja ja painavat muistiinsa onnelliset hetket.

Vastasyntynyt ei vielä puhu, mutta osaa jo äidinkielensä

Helsingin yliopiston dosentti Minna Huotilainen on tutkinut sikiöiden ja vastasyntyneiden aivojen toimintaa. Huotilaista kiinnostaa erityisesti se, miten vastasyntyneet oppivat kielen. Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että sikiö oppii tunnistamaan äidinkielensä ja äitinsä äänen jo kohdussa. Samoin vauva oppii tunnistamaan raskauden loppuvaiheen aikana läheiset ihmiset puheäänen perusteella.

Vauvojen aivotoimintaa mitataan heidän nukkuessaan, näin muut pienokaista kiinnostavat asiat eivät vie pois huomiota tutkittavasta asiasta. Vauvojen aivot reagoivat erilaisiin ärsykkeisiin ja tulosten perusteella voidaan päätellä, mitä kaikkea pienokaisen aivot jo osaavat.

Oman äidinkielensä vastasyntynyt tunnistaa äänenkorkeuden, äänenpainon ja puhenopeuden vaihteluiden perusteella. Kielen oppiminen on yksi vauvan tärkeimmistä tehtävästä, niinpä aivot keskittyvät siihen monin eri keinoin. Kieli opitaan erityisesti kuulon avulla, niinpä vauvojen aivot keskittyvät tunnistamaan erilaisia kuuloaistimuksia. Vauvat osaavatkin esimerkiksi erottaa heti syntymän jälkeen jo varsin monimutkaisia tavuja toisistaan, kuten tavut ta-ta-ta ja ta-to-ta.

Vauvojen on myös huomattu itkevän äidinkielensä mukaan. Ranskalaisten vauvojen itku muuttuu korkeammaksi loppua kohden, kun taas suomalaisten laskee, aivan samoin kuin puhuttu kielemme.

Minna Huotilainen on myös tutkinut tapaa, jolla vauvan aivot mallintavat puhetta. Aivot rekisteröivät asioita, jotka seuraavat aina toisiaan, kuten tavu ti tavua äi. Tämä kielen oppimista helpottava taito liittyy myös muihin asioihin. Seitsemän kuukauden ikäiset vauvat ymmärtävät syy- ja seuraussuhteita, vaikka eivät osaa vielä puhua niistä.

Vauva oppii nukkumalla

Aivot työskentelevät myös vauvan nukkuessa, silloin kuulon avulla hankitaan nimenomaan tietoa erilaisista lauseista ja äänenpainoista. Näin vauva oppii sanoja ja lauseita, vaikka ei vielä ymmärrä niiden merkitystä. Mutta vauvat myös usein käsittävät jo sanojen merkityksen, vaikka eivät osaakaan puhua, tämä on selvinnyt vauvan aivoja tutkimalla.

Jo varsin varhaisessa vaiheessa vauvojen aivot keskittyvät erottamaan oman äidinkielensä erityispiirteitä. Muutaman kuukauden ikäinen japanilainen vauva ei enää erota esimerkiksi l- ja r-kirjaimen eroja, koska niitä ei japanin kielessä juuri käytetä. Kaksikielisessä kodissa kasvavan vauvan aivot taas käsittelevät äänteitä joustavammin. Samalla tavoin vauvan aivot herkistyvät kuuntelemaan juuri omaan kieleen liittyviä äänteitä.

Äidin suosikkibändi saa myös vastasyntyneen rokkaamaan

Vastasyntynyt tunnistaa jo äidin raskauden aikana kuunteleman musiikin. Loppuraskauden aikana useamman kerran soitetun kehtolaulun pikkuvauva tunnistaa jopa kuukausia myöhemmin.

Sikiö myös jakaa äitinsä kokemat tuntemukset hormonien ja kehon liikkeiden kautta. Niinpä jos musiikki on tuottanut äidille mielihyvää, saa se vauvassakin aikaan samankaltaisen reaktion.

Vauvat pystyvät jo erottamaan erilaisia rytmejä musiikissa, he pitävät enemmän sulosointuisesta musiikista, jossa ei ole riitasointuja. Vauvojen suosikkiartisti on oma äiti, varsinkin jos hänen esityksensä koostuvat erityisesti vauvoille tarkoitetuista lauluista.

Vastasyntyneet osaavat laskea jopa neljään

Mutta vauvan aivot osaavat tietämättään paljon muutakin, nimittäin matematiikkaa. Minna Huotilainen on tutkimuksissaan havainnut vastasyntyneiden aivojen kykenevän erottamaan kolmen ja jopa neljän lukumääriä. Kyse on aivojen automaattisesta hahmottamisesta, jota tarvitaan luultavasti kielen oppimisessa ja matematiikan taitojen kehittymisessä.

Vastasyntyneet pärjäävät tässä asiassa lähes yhtä hyvin kuin täysikasvuiset. Aikuinen nimittäin kykenee vilkaisulla, automaattisesti hahmottamaan noin kuuden lukumäärän. Testaa vaikka vilkaisemalla ympärilläsi olevia asioita, kuinka monta pystyt erottamaan niitä erikseen päässäsi laskematta?

Vauvat muistavat parhaiten onnelliset hetket

Jo yhdeksän kuukauden ikäiset vauvat pystyvät käsittelemään sosiaalisia tilanteita, vauvat osaavat nimittäin valita liittolaisensa ja vihollisensa. Tutkimuksessa selvisi, että tämän ikäiset vauvat liittoutuivat sellaisen nuken kanssa, jolle maistui sama ruoka kuin vauvalle ja jopa iloitsivat kun toisen valinnan tehneitä nukkeja kiusattiin.

Viiden kuukauden ikäiset vauvat osasivat tutkimuksessa jopa erottaa veden hieman erilaisesta sinisestä nesteestä. Heillä oli siis jo varsin tarkka kuva siitä miten aidon veden kuuluu käyttäytyä. Vauvat itse asiassa oppivat juuri erilaisten yllätysten kautta. Heillä onkin jo päässään monia oletuksia siitä, miten eri asiat toimivat. Kun vauvat näkevät jotain yllättävää, he pyrkivat heti selvittämään mistä on oikein kyse. Vauvat ovat siis äärimmäisen uteliaita yllättävien asioiden suhteen.

Kuvien yhdistäminen oikeaa asiaa vastaavaksi vaatii aivoilta jo melkoista ymmärrystä. Tällaista löytyy jo yhdeksän kuukauden ikäisten vauvojen aivoista. He osaavat nimittäin siirtää kuvista oppimansa asian ympäröivään todellisuuteen.

On epäselvää, milloin alamme muodostaa varsinaisia muistikuvia elämästämme, mutta viiden kuukauden ikäiset vauvat kykenevät painamaan asioita muistiinsa. Ilahduttavaa onkin, että erityisen hyvin pienten söpöläisten päähän jäävät nimenomaan onnelliset hetket.

Tuskinpa vauvat siis ovat fiksumpia kuin vanhempansa, mutta yllättävän älykkäitä kuitenkin. Vaikuttaa siltä, että vauvan aivot kykenevät jo heti syntymän jälkeen varsin monimutkaisiin suorituksiin. Kunhan aivotutkimus etenee, saamme enemmän tietoa siitä, mitä pienokaisten pään sisällä oikein tapahtuu.

Lähde: yle.fi (Hannamari Vallila, 2016)

Tutustumiseksi: 

1. J. C. Suarès: The Big Book of Babies (2008, 384s.). They're joyful, they're mischievous, they're full of life and wonder - they're babies. On their very best behavior or their very worst, you'll find it all in The Big Book of Babies, a 384-page collection of more than 230 black-and-white photographs that capture the wonder and excitement of babies' first years. The expressions of amazement that come from discovering their new surroundings, the incredible messes they can get themselves into, their irresistable habit of falling asleep in the unlikeliest of places - these are but a few of the reasons babies entertain, delight, and fascinate. From laughter, to tears, to trouble of all sorts, The Big Book of Babies is sure to bring a smile to your face. The images are complemented by J.C.'s own whimsical drawings, and by hilarious stories, touching moments, and excerpts and quotes from the works of such diverse and classic writers as Louise Erdrich, Mark Twain, Carl Sandburg, Walt Whitman, and more. The result is a rich source of joy and entertainment for parents-to-be, new parents, empty nesters, grandparents, and siblings to share.

2. ELOKUVA: Kolme miestä ja baby (1987). Kolme Manhattanilla asuvaa sinkkumiestä löytää vauvan kimppakämppänsä kynnykseltä ja ottavat tämän hoitoonsa. Kuusikuukautinen tyttölapsi on oikea hurmuri, joka jokeltaa ja röyhtäilee tiensä kolmikon sydämiin.

3. Anna Polo: Apua, vauvani söi vessaharjaa. Tutkittua tietoa turhista ja tarpeellisista huolista (2024, 278s.)
Pakollinen opaskirja tuoreille ja tuleville vanhemmille!

Huolestuminen on tuoreen vanhemman perustila: Onko vauvalla kaikki hyvin, miten neuvolan suosituksia pitäisi tulkita, miksi vauva itkee? Tämä teos listaa tavallisimmat huolet, tunnistaa nettipalstojen kiistanaiheet ja selvittää asiantuntijatiedon pohjalta, milloin vanhemmalla on syytä huoleen – ja milloin ei.

Kirjaa voi käyttää hakuteoksena tai lukea alusta loppuun – se on luotettava vaihtoehto googlettelulle. Se ei vähättele huolia vaan tarjoaa vertaistukea niiden kohtaamiseen.

4. Maiju Majamaa & Nita Makkonen: Voivauva!: eka vuosi vanhempana ja kuinka siitä selvitään (2023, 229s.). Voi vauva! -kirja kertoo ensimmäisestä vuodesta vauvan kanssa ja mitä vanhempana oleminen tarkoittaa. Kirjassa puhutaan vauvan hoidosta, arjesta, unesta ja myös vaikeista asioista, kuten väsymyksestä ja synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Mukana on oikeita kokemuksia ja haastatteluita äideiltä, kuten Anna-Leena Härköseltä.

5. Louis Borgenicht & Joe Borgenicht: Vauva - omistajan opas. Käyttöohjeet, vianmääritys ja ensimmäisen vuoden huolto (2020, 226s.)

Osaat ohjelmoida videot, asentaa tietokoneohjelmat ja lukea sähköpostisi kämmenmikron kautta, mutta mikään näistä taidoista ei auta, kun kohtaat maailman monimutkaisimman teknologisen ihmeen: vauvan. Tämä selkein kaavioin varustettu opas perehdyttää uuden omistajan vauvan tärkeimpiin toimintoihin, yleishuoltoon sekä lisävarusteisiin. Ohjeet mm. seuraaviin tilanteisiin: vianmääritys lapsen äänimerkkien perusteella, torkkutilan ohjelmointi, lapsen virtalähteen toiminta sekä rauhoittimen valinta ja asetus.

"Jos lapsesta tuntuu, että hänet on jätetty yksin liian pitkäksi aikaa, tai jos liiallinen huomio on aiheuttanut hämmennyksen tunteen, toisen pääkäyttäjistä kannattaa halata ja lohduttaa lasta. Asenna suuaukkoon rauhoitin."

Voiko sen enää selvemmin sanoa? Samaan aikaan hauska ja asiallinen vauvaopas tekniikan ihmemiehille ja muuten vain palleropelkoisille.

6. Outi Gylden (toim.): Suomalainen vauvakirja (2006, 384s., 3.p.)

7. Hanna Hirvonen: Isäsyntymässä: vauvan odotus, syntymä ja hoito (2011, 209s.). Opas isille, jotka odottavat perheenlisäystä. Hanna Hirvonen ja kuvittaja Jukka Pylväs tarjoavat käytännön vinkkejä raskaudesta, synnytyksestä ja vauvanhoidosta. Kirja käsittelee myös isyyden roolia ja antaa arvokasta tietoa perhesynnytyksestä.

8. Eri Esittäjiä - Kauniita Unia Vauvalle – CD (2000)

9. Minna Haataja: Hyvä syntymä: Kirja odottavalle äidille (2011, 143s.). Hyvä syntymä -kirja tukee äitiä vahvistamaan kehontuntemustaan ja luottamaan omiin vaistoihinsa sekä luonnolliseen synnyttämiskykyyn. Kirjan harjoitukset ja ohjeet auttavat valmistautumaan sekä synnytykseen että elämään vastasyntyneen kanssa. Kenelle: Raskaana oleville ja synnytykseen valmistautuville naisille.

Kirjassa tuetaan äidin kehontuntemusta, itsensä kuuntelua ja omiin vaistoihin luottamista. Kirja sisältää myös äidin luontaisia synnyttäjänkykyjä vahvistavia harjoituksia niin raskausaikana kuin synnytyksen aikana harjoitettaviksi. Kirja valmentaa äitiä myös raskausajan ja synnytyksen jälkeiseen aikaan, elämään vastasyntyneen kanssa tämän viestejä kuunnellen ja turvaamalla parhaan mahdollisen alun äidille ja lapselle.

10. CD: Jordy: Pochette Surprise. 80-lukua, discoa ja poppia.

Kappaleet:

1 Dur Dur D'être Bébé 3:24

2 Alison 3:41
3 Ma Petite Soeur
4 Les Boules 3:52
5 C'est Pas Nous 4:07
6 La Danse Du Pouce Dans La Bouche 3:33
7 Jordy Rave Show 4:01
8 Dur Dur D'être Bébé (Remix) 5:22
9 Les Boules (Remix) 5:04
10 La Danse Du Pouce Dans La Bouche (Remix) 7:23

2.5. Brothers and Sisters Day. Veljien ja siskojen päivä. 

On aika kiinnittää huomio sisarussuhteisiin. Vaalikaamme tänään sisarussiteitämme. Olittepa läheisiä tai hiukan eri paria, he ovat osa perhettä ja elämämme matkaa.

Sisarusrakkaus on ainutlaatuinen, usein intensiivinen suhde, joka tarjoaa elinikäistä tukea ja turvaa, mutta saattaa sisältää myös riitoja ja kilpailua. Se kehittyy tiiviissä yhteiselossa, opettaa sosiaalisia taitoja ja muuttuu ajan myötä, tarjoten sekä rakkautta että rajumpiakin leikkejä.

Sisarusrakkauden piirteitä:

• Tuki ja turva: Sisarukset muodostavat toisilleen tärkeän tukiverkoston.
• Vuorovaikutus: Suhde sisältää sekä läheisyyttä (silitykset, yhdessäolo) että rajuja leikkejä (painiminen).
• Konfliktit: Riitely on luonnollinen osa sisarussuhdetta, ja se voi vaihdella pienistä erimielisyyksistä suurempiin kinasteluihin.
• Kaipuu ja ikävä: Vaikka sisarukset voivat toisinaan kaivata omaa tilaa, he kokevat usein voimakasta ikävää ollessaan erossa toisistaan.
• Kasvu ja kehitys: Sisarusrakkaus auttaa lapsia oppimaan uusia asioita ja kehittymään omina itsinään.

Tiesitkö tämän sisaruussuhteesta?

Viisi kysymystä ja vastausta hyvästä sisaruudesta

Voivatko lapsuuden huonot sisaruussuhteet vaikuttaa aikuisuuteen ja rasittaa koko elämää?

Jos on paha olla, usein ei tiedetä syytä. Vasta kun asiaa avataan ja työstetään, syy voi nousta mieleen. Voi esimerkiksi alkaa nähdä kaavoja ja malleja, joita toistaa ihmissuhteissa. On ihmisiä, jotka hakevat apua vaikeisiin ihmissuhteisiin. Sisaruus voi olla yksi tällainen syy.

Miten kateus näkyy sisaruussuhteissa?

Se voi näkyä ja ilmetä miten tahansa. Sisaruussuhdekuvio voi toistua parisuhteessa ja näkyä vaikka puolisoiden välisenä kilpailuna. Toinen voi olla alakynnessä tai jäädä ulkopuoliseksi. Toinen voi alkaa kadehtia toista mistä hyvänsä. Hänen asemansa nähdään etuoikeutettuna. Ei huomata, mitä ollaan itse saatu, vaan sitä väheksytään. Kadehtiminen köyhdyttää ja näivettää.

Voiko liian tiivis yhteydenpito sisariin haitata parisuhdetta?

Parisuhteeseen kuuluukin tietty erillisyys, kaikkea ei tarvitse jakaa. Mutta pahimmillaan puoliso voi kokea jäävänsä ulkopuolelle. Se on yleistä kolmiosuhteissa.

Jos sisko tai veli on jäänyt etäiseksi, miten tilannetta voi parantaa?

Aina voi ottaa yhteyttä, jos itsestä tuntuu siltä. Lähtökohtaisesti siinä ei menetä mitään. Voi olla, että toinenkin on ajatellut samoin, mutta ei ole uskaltanut ottaa yhteyttä. Sisaruussuhdetta rakennetaan kutn muitakin ihmissuhteita. Ei se synny itsestään kuten ei mikään muukaan suhde. Myöhemmällä iällä sisaruussuhde voi hyvinkin parantua, kun työltä ja omalta perheeltä jää aikaa. Puhu suoraan. Jos tilanne on ylitsepääsemättömän paha, kannattaa hakea ulkopuolista keskusteluapua.

Miten vanhemmat voivat auttaa sisaruksia tulemaan toimeen?

Vanhemmilla on suuri merkitys sisaruussuhteen muotoutumisessa. He voivat tukea sitä alusta alkaen. Kun lapsi syntyy, sisaruus kerrotaan hyvänä asiana. Sisaruksia kasvatetaan oikeudenmukaisesti kunkin ikä huomioon ottaen. Kaikkea ei tarvitse tasata millimetrimitalla.

Lähde: kodinkuvalehti.fi (Sari Järvinen, 2021), asiantuntijana psykoanalyytikko, psykologian tohtori Mirja Malmberg

Tutustumiseksi/ hankkimiseksi:

1. Elina Virva: Sisko, olet minulle rakas (2022, 51s.).

Iänikuiset voiteet, kylpylälahjakortit ja koristekynttilät - mitä jos luksuslahjojen sijaan hemmottelisit siskoasi aivan odottamattomalla, persoonallisella tavalla? Täytettävän lahjakirjan avulla voit kertoa omin sanoin, kuinka rakas siskosi sinulle on.Kirjoita siskollesi tarina hänestä ja teistä, ja siitä, mitä hänessä eniten arvostat ja ikävöit. Anna koskettava ja unohtumaton lahja läheisellesi luettavaksi esimerkiksi syntymäpäivänä, nimipäivänä, ystävänpäivänä tai jouluna – tai tänä erityisenä teemapäivänä! Ajatuksella täytetty kirja on kestävä lahja - tarinasi jää elämään kirjahyllyyn ja luomasi kertomus on aina valmiina piristämään huonon päivän tullen. Tämän lahjan täyttäminen on yhtä antoisaa kuin sen saaminenkin! Saatavuus: adlibris.com.

2. Elma van Vliet: Sinulle veli (2019, 74s.). Luo unohtumaton kunnianosoitus veljellesi tämän koskettavan ja persoonallisen muistokirjan avulla. Kerää yhteiset muistot ja ajatukset ainutlaatuiseksi lahjaksi.

Persoonallinen muisto veljellesi teistä kahdesta. Kuinka usein olet kertonut veljellesi, miten tärkeä hän on sinulle? Tähän kirjaan talletat hauskimmat yhteiset muistonne ja kauniit ajatuksesi veljestäsi. Etene kysymysten avulla ja luo ainutlaatuinen kunnianosoitus rakkaalle ihmiselle. Ihastuttava lahjakirja saa kenet tahansa liikuttumaan.

Elma van Vliet tunnetaan Kerro minulle -kirjasarjasta, joka on kasvanut jo klassikoksi ja löytänyt tiensä yli kolmen miljoonan ihmisen sydämeen kahdessatoista eri maassa.

3. Ida Kukkapuro: Sisaruuksia (2025, 300s.). Olen perheen ainoa lapsi mutta myös yksi kuudesta sisaruksesta.Kun toimittaja Ida Kukkapuro alkoi selvittää omaa sukuhistoriaansa, nimenomaan kysymykset sisarussuhteista eivät jättäneet häntä rauhaan. Aihe tuntui liittyvän kaikkeen, mutta siitä oli vaikea saada otetta. Olihan hän itsekin määritelmästä riippuen sekä ainoa lapsi että yksi kuudesta sisaruksesta.Sisarussuhdetta ei solmita, eikä sitä ole mahdollista purkaa. Vaikka sisarukset jakavat usein perimän, nimen, lapsuudenkodin ja tärkeitä ihmissuhteita, sisaruutta eivät määrittele tiukat normit. Sisaruuden näennäinen itsestäänselvyys kätkee taakseen ristiriitoja, monimuotoisuutta ja iloa.Saako siitä tuntea surua, että on ainoa lapsi? Miten omien lastensa sisarussuhdetta voi tukea? Ketkä lasketaan sisaruksiksi? Lasketaanko velipuolet ja -siskot? Entä isä- tai äitipuolen lapset? Ystävät, joiden kanssa on viettänyt enemmän aikaa kuin kenenkään muun? Saman lahjoittajan soluista alkunsa saaneet lapset? Analyyttisen tarkka, mutta päättäväisen optimistinen kirja etsii vastausten lisäksi parempia kysymyksiä - ja antaa lukijalle tilaa löytää omat vastauksensa.

4. Pia Kaulio: Sisaruus: Rakkautta, vihaa, kateutta (2006, 174s.). Pia Kaulio avaa sisaruuden monimuotoiset tunteet – rakkauden, vihan ja kateuden – tarkastellen perheen sisäisiä rooleja ja elinikäistä ihmissuhdetta. Kirja pohjautuu avoimiin haastatteluihin ja tarjoaa samaistuttavaa näkökulmaa siitä, miten sisaruus vaikuttaa tunne-elämään ja minäkuvaan. Kenelle: Kaikille, joita kiinnostaa sisarussuhteiden psykologia ja ihmissuhteiden dynamiikka.

"Me sisarukset kannamme toisiamme sieluissamme elämämme loppuun saakka."Omi sisaruksiaan ei voi valita eikä heistä luopua, edes niin halutessaan. Sisarusten välinen suhde on elämän pisin ihmissuhde, joka vaikuttaa laajalti sisarusten koko elämään: itsetuntoon, minäkuvaan, tunne-elämään ja tapaan kohdata maailma.Ajatuksia herättävä ja koskettava kirja käsittelee sisaruutta ja sen eri puolia: perheen sisäisiä rooleja, sisarusten välistä kilpailua, veljen asemaa siskojen joukossa, sisaruuden sairautta sekä kateuden, syyllisyyden ja häpeän tunteita, ystävyyttä ja rakkautta unohtamatta.Kirja sisältää runsaasti haastatteluja, joissa naiset kertovat avoimesti suhteesta sisaruksiinsa. Parhaimmillaan sisaruus on voimavara, joka kantaa läpi elämän. Se kattaa iloisen ja suruineen koko elämän kirjon.

Pia Kaulio on kuntoutuspsykologi. Hän on yhtenä kirjoittajana teoksessa Naimisissa narsistin kanssa (2006). Hanna Svennevig on psykologian tohtori. Hän on julkaissut aikaisemmin teoksen Kehontuntemuksesta itsetuntemukseen (2005).

5. Jonas Hassen Khemiri: Siskokset (2024, 728s.). Pohjoismaiden tunnustetuimman nykykirjailijan ylistetty romaani ihmisten välisistä säikeistä, jotka jatkuvat kuin kirous, kuin lupaus.Ina, Evelyn ja Anastasia Mikkola. Tunisialaisen äidin ja suomenruotsalaisen isän kolme tytärtä varttuvat Jonaksen naapurustossa.Seuraavien 30 vuoden aikana Jonaksen ja siskosten elämät risteävät siellä täällä. Jonaksen suvun ja tyttöjen välillä on erikoinen yhteys. Mutta ennen kaikkea heitä yhdistää tarina kirouksesta: tulet menettämään kaiken mitä rakastat.Siskokset on häikäisevä kertomus perheestä, toiseudesta ja pakenemisesta. Se on vastustamaton romaani ajan kulumisesta, unelmistamme ja niiden väistämättömästä törmäyksestä todellisuuden kanssa.

6. Sisaruustarinat. Sisaruustarinat-kirja on tunteita ja ajatuksia herättävä kokoelma kirjoituksia ja kuvia sisaruudesta. Se on jatkoa aiemmin julkaistulle Isätarinat-kirjalle. Kirja sisältää hyvin monipuolisia muistoja ja kokemuksia sisaruudesta sijaishuollossa lasten, nuorten ja aikuisten kuvaamana. Kirjassa on 70 sivua.

7. Elisabeth Schönbeck: Vanhin, nuorin vai katraan keskeltä (2009, 248s.). Lapsuusaikaa ja lapsuudenkokemuksia miettiessämme käymme usein läpi suhdetta omiin vanhempiimme. Sisarussuhteiden vaikutus on kuitenkin vielä merkittävämpi ja kestää läpi elämän.Ihmiset toimivat lapsuudessa opittujen odotusten ja mallien mukaan. Onko siis ihme, että ministereinä on monia isosiskoja tai että pikkuveli usein menee naimisiin isosiskon kanssa? Esikoinen ottaa tyypillisimmin enemmän vastuuta ja käyttää isosiskon tai -veljen ominaisuuksiaan myös työssään. Keskimmäiset tottuvat perheessä sovittelemaan ja samaa he jatkavat työpaikoillaankin. Myös ainoiden lasten ja perheen kuopusten asema näkyy myöhemmässä elämässä.Oman sisaruspaikan tarkasteleminen tarjoaa välineitä itseymmärrykseen - mitä paikka sisarussarjassa on merkinnyt myöhemmin esimerkiksi ammatin, puolison tai harrastuksien valinnalle? Paitsi itseä myös ympärillä olevia ihmisiä voi katsoa uusin silmin. Kirjassa pohditaan myös, miten parisuhde toimii, kun isoveli menee naimisiin isosiskon kanssa tai kun kaksi ainoaa lasta perustavat perheen. Uusperheiden asetelma on niin ikään kiinnostava, kun paikka sisarussarjassa voikin muuttua.

8. Terri Apter: Sisarsolmu (2007, 305s.). Miksi me riitelemme, miksi olemme kateellisia ja miksi kuitenkin rakastamme toisiamme yli kaiken? Kaikki siskokset tietävät, että sisarussuhde on kaksijakoinen: se sisältää sekä myönteisinä että kielteisinä pidettyjä tunteita, sekä kateutta että halua suojella. Sisaruus on kilpailua vanhempien huomiosta, mutta myös liittoutumista heitä vastaan. Tässä teoksessa tutkitaan sisarten välisiä suhteita ja niiden merkitystä naiseksi kasvamisessa ja naisen elämässä myöhemmin. Kirjan lähtökohta on että sisarussuhteet ovat persoonallisuuden kehityksen kannalta yhtä tärkeitä kuin lapsen ja vanhempien suhteet. Ne vaikuttavat olennaisesti myös muihin naisten välisiin suhteisiin. 

Englantilainen sosiaalipsykologi Terri Apter on monien arvostettujen kasvatusta ja psykologiaa käsittelevien kirjojen tekijä. Hän työskentelee Cambridgen yliopistossa, jossa hänen tutkimusalansa on perhedynamiikka.

9. Linda Blair: Esikoinen, keskimmäinen vai kuopus?: miten syntymäjärjestys ohjaa elämää (2012, 250s.). Kirja kertoo, miten asemasi perheen ikäjärjestyksessä vaikuttaa luonteeseesi ja jopa puolison tai ammatinvalintaasi. Se, olitko esikoinen, keskimmäinen, kuopus vai ainoa lapsi, on Blairin mukaan yksi tärkeä palanen siinä palapelissä, josta rakentui juuri tämä yksilöllinen, ainutlaatuinen Sinä. Kirja syventää itsetuntemusta ja antaa välineitä sisarustesi ja muiden lähelläsi olevien ihmisten ymmärtämiseen. Se valaisee myös ihmissuhteidesi dynamiikkaa ja antaa välineitä ratkaista suhteissa toistuvia ongelmatilanteita. Blairin teos nousi heti ilmestyttyään otsikoihin Yhdysvalloissa, ja se on käännetty useille kielille.

10. Disney, Melissa Lagonegro, Maria Elena Naggi, Studio IBOIX: Dis­ney. Frozen. Si­sa­ruu­den voi­ma. Luen itse (2026/heinäkuu, 40s.). Sisaruuden taikavoimaa! Helppolukuinen ja herttainen Frozen-tarina! Anna ja Elsa ovat sisaruksia. Elsalla on taikavoimia, jotka satuttavat sisarta. Rakkauden ja sisaruuden voima on kuitenkin vahvin kaikista.

3.5. International Wild Koala Day. Kansainvälinen koalapäivä. 

Koalat, nuo sadunomaiset nappisilmäiset harmaaturkit, ovat ahdingossa ja tarvitsevat apuamme elinalueidensa suojelussa. Tämä tietoisuudennostamiskampanja korostaa koalan ainutlaatuista asemaa Australian luonnossa. Tämä päivä inspiroikoon kaikkia, yksilöistä järjestöihin, ottamaan osaa ponnisteluihin koalan suojelemiseksi. Siihen on painavat syynsä, miksi koalat syövät eucalyptuksenlehtiä, eivätkä juuri muuta ravinnokseen kelpuuta.

10 faktaa koalasta, Australian sympaattisimmasta asukista

Koala on yksi rakastetuimmista pussieläimistä ja se tunnetaan Australian symbolina ympäri maailmaa. Koalat ovat pussieläimiä samoin kuin esimerkiksi kengurut, vompatit, opossumit tai vaikka jo sukupuuttoon kuollut pussihukka. Vaikka koalat ovat koko Australian symboli, niitä tavataan kuitenkin verrattain pienellä alueella maan isoon kokoon suhteutettuna. Näitä itärannikon eukalyptuspuumetsissä eläviä pussieläimiä koettelevat niin sisäiset kuin ulkoiset vaikeudet, mutta niiden suojelemiseksi yritetään tehdä kaikki mahdollinen.

1 Koalat osaavat uida

Tämä voi tulla monelle yllätyksenä, mutta koalat osaavat uida ja vieläpä hyvin. Tästä taidosta moni ei ole koskaan kuullutkaan, koska koaloja ei juuri ikinä nähdä uimassa. Ne eivät kuitenkaan uiskentele huvikseen tai käy vilvoittelemassa kuumina kesäpäivinä. Todennäköisesti uiminen on vain harvoin käytetty tapa liikkua paikasta toiseen. Koalan vedessä liikkuminen on sulavahkoa. Maalla koalat liikkuvat hyvin kömpelön näköisesti ja hitaasti, koska ne ovat sopeutuneet elämään puissa. Toki häirittynä tai jahdattuna koala voi kirmata turvaan jopa 30 kilometrin tuntivauhdilla.

2 Koalat ovat hyvin valikoivia ruokailijoita

Koalat syövät ainoastaan eukalyptuspuun lehtiä, mutta sadoista Australiassa elävistä eukalyptuslajeista niille kelpaavat vain harvat. Eukalyptuspuun lehdissä on syanidia muistuttavia myrkkyjä, joten useimmat eläimet eivät voi syödä niitä, mutta koalojen ruoansulatusjärjestelmä on erikoistunut hajottamaan lehtien haitalliset aineet. Tutkimuksissa on todettu, että koalat valitsevat yksittäisetkin ruokailupaikkansa harkiten: puilla täytyy olla oikeanlainen "puunaapurusto" ja suosituimpia ovat korkeat puut, joissa on maukkaimmat ja ravintorikkaimmat lehdet. Ei sillä, että eukalyptuksen lehdet olisivat erityisen ravinteikkaita, päinvastoin. Koalan on syötävä jopa puoli kiloa lehtiä päivässä saadakseen tarpeeksi välttämättömiä ravintoaineita. Tästä syystä koalat myös nukkuvat jopa 22 tuntia päivässä. Ne yksinkertaisesti säästävät kallisarvoista energiaa.

3 Klamydia piinaa koaloja

Klamydiabakteerin aiheuttama infektio on piinannut koaloja jo vuosikymmeniä, mutta elinalueiden ja populaatioiden pienentyessä nykyään yhä useammat eläimet saavat tartunnan. Joissain yhdyskunnissa tartunnan on todettu olevan jokaisella yksilöllä. Klamydia ei suoranaisesti ole tappava tauti, mutta aiheuttaa vakavia terveysongelmia ja heikentää elämänlaatua. Tartunnasta seuraa tulehduksia sukupuolielimissä ja silmissä, ja se voi pahimmillaan johtaa koalan sokeutumiseen sekä lisääntymiskyvyn menettämiseen. Klamydia onkin yksi isoista syistä, miksi Australian koalakanta on viime aikoina romahtanut. Taudin hoitaminen ja leviämisen pysäyttäminen on hankalaa, koska poikaset saavat tartunnan emoiltaan jo ollessaan niiden pussissa. Siellä poikaset syövät emon tuottamaa ravintorikasta ulostetta, jonka sisältämät mikrobit valmistavat niiden ruoansulatusjärjestelmän eukalyptuslehtien myrkkyjen käsittelyyn. Samalla ne kuitenkin saavat myös klamydian. Lisäksi villien koalojen lääkitseminen on nuoralla tanssimista, koska antibiootit eivät ainoastaan hoida infektiota, vaan ne häiritsevät myös tuota elintärkeää, edellä mainittua, suoliston mikrobiomia. Myös kaikenlainen stressi alentaa villieläinten omaa immuunipuolustusta, joten koalojen käsittely ja hoito voivat vain pahentaa infektiota.

4 Koalan takapuoli soveltuu erinomaisesti puunhaarassa nukkumiseen

Koska koalat viettävät suurimman osan elämästään nukkuen, täytyy niiden löytää helposti hyvä nukkumisasento. Siinä ei ole aikaa pyöriä tuntitolkulla ja miettiä, miten tällä kertaa saisi nukahdettua. Koalan keho on kehittynyt niin, että se pysyy puunhaarassa kerällä tukevasti ja mukavasti. Koalalla on vain 11 paria kylkiluita (useimmilla muilla pussieläimillä ja monilla nisäkkäillä niitä on 13) ja sen selkäranka on kaarevan muotoinen. Selkärangan kovaa alaosaa suojaa rustoinen tyyny, jonka päällä on leppoisa nukkua kellon ympäri.

5 Koaloilla on eriskummalliset käpälät

Koalojen käpälät ovat täydelliset puissa liikkumiseen ja lehtiin tarttumiseen. Niiden etukäpälissä on viisi sormea, joissa on pitkät kaartuvat kynnet. Sormista kaksi ensimmäistä ovat muita vastapäätä, vähän kuin kaksi peukaloa vierekkäin; näin koalat saavat oksista ja puista pitävän otteen. Eukalyptuspuun rungot ovat usein sileitä, joten tukeva ote ja terävät kynnet ovat välttämättömät niitä pitkin kiipeillessä. Varpaitakin koalalla on viisi, mutta niistä toinen ja kolmas ovat sulautuneet yhteen. Tässä turkin putsaamiseen käytettävässä erikoisvarpaassa kasvaa kaksi kynttä, joten sillä saa kätevästi punkit ja roskat pois.

6 Koala tarkoittaa aboriginaalikielellä "ei juo"

Australian alkuperäisväestöllä eli aboriginaaleilla on satoja eri kieliä. Koalan englanninkielisen (ja itse asiassa aika universaalin) nimen ajatellaan olevan peräisin jostakin aboriginaalikielestä. Kun eurooppalaiset saapuivat Australiaan, ei aboriginaaleilla tietenkään ollut mereltä tuleville tunkeilijoille tunnistettavissa olevaa kirjoitusjärjestelmää. Eikä eurooppalaisilla ollut nimiä maan ennennäkemättömille eläimille. Kun ensimmäiset uudisraivaajat kirjoittivat muistiinpanoihinsa aboriginaalien puhuttua kieltä, oli eläintä, jonka me tunnemme koalana, tarkoittava sana samantyyppinen monessa muistikirjassa: cullewine, koolewong, colo, kaola, koolah, karbor, colah. Nimi koala, "ei juo", on varmaankin seurausta uskomuksesta, että koalojen ei tarvitse juoda. Eikä uskomus edes ole kovin vanha, koska koaloja ei juuri ole nähty juomassa. On totta, että ne saavat suurimman osan tarvitsemastaan nesteestä eukalyptuksen lehdistä, mutta kyllä ne vettä juovat, jos janottaa. Varsinkin helleaaltojen aikaan ja hyvin kuivina kausina, kun lehdetkin ovat rapsakoita, ne tarvitsevat vettä juotavaksi. Silloin voi nähdä harvinaisen tilanteen: koalaperheen hörppimässä lammen rannalla. Lähivuosina tuo näky tulee kuitenkin yleistymään, kun koalan elinalueet entisestään kuivuvat. Veden löytäminen ja maassa pedoilta suojassa juominen tulevat asettamaan tälle Australian kansikuvaeläimelle jälleen uusia haasteita.

7 Koaloilla on tuplasukupuolielimet

Nyt naama peruslukemille. Tulossa on alapääjuttuja. Tässä siis tuhti infopaketti, jota et aiemmin ollut tiennyt tarvitsevasi. Niinkuin monilla pussieläimillä, kuten kenguruilla ja vompateilla, myös koalanaarailla on useampi emätin. Ne avautuvat ulkopuolella yhtenä aukkona, joka sitten jakaantuu kolmeksi erilliseksi kanavaksi. Kahden reunoilla olevan emättimen kautta tapahtuu hedelmöitys ja keskimmäisestä, suurimman osan ajasta sulkeutuneena olevasta, syntyvät poikaset. Naarailla on myös kaksi kohtua. Uroskoaloilla on tietysti vastinpariinsa sopivat osat. Niiden penikset ovat kaksihaaraisia. Ihan oikeasti! Urosten anatomia on myös erinomainen osoitus sopeutumisesta jatkuvaan nukkumiseen istumisasennossa. Niiden kivespussi on peniksen päällä. Ja nyt voitkin vaikka työpaikan kahvipöydässä ylpeänä hämmentää kanssaihmisiä näillä juuri oppimillasi faktoilla! Ole hyvä.

8 Uroskoalan tunnistaa hajurauhasesta

Miten erottaa uros- ja naaraskoala ulkonäön perusteella toisistaan? Vaikka urokset ovat naaraita jonkun verran suurempia, ei tämä auta harjaantumatonta katsojaa, koska eläinten koko vaihtelee esimerkiksi iästä ja asuinpaikasta riippuen. Koalat ovat kooltaan 60-85 cm pitkiä ja painoltaan 4-15 kiloa. Pohjoisessa Australiassa, Queenslandissa, koalat ovat keskimäärin huomattavasti pienempiä kuin etelässä, vaikka kyse on yhdestä ja samasta lajista. Eteläisen Victorian osavaltion koalat ovat myös pörröisempiä kuin pohjoisen lajitoverit, mikä on tarpeen viileämmissä olosuhteissa. Uroksilla on rinnassaan kalju kohta: öljymäistä nestettä erittävä hajurauhanen. Erite värjää eläimen valkoiseen turkkiin hyvin erottuvan ruskean läikän. Uros merkitsee puita nesteellä hieroen rintaansa runkoja vasten, minkä tarkoituksena on tietysti houkutella naaraita. Öljyinen neste haisee voimakkaalta, ja siinä voi tunnistaa eukalyptuksen tuoksun. Jos siis olet Australiassa kävelyllä, ja nenääsi leijailee kurkkupastillin tuoksu, niin siirrä katse ylöspäin: lähipuussa voi olla pieni harmaa seuralainen.

9 Koalat kärsivät Australian tuhoisissa metsäpaloissa

Australiassa on lähes joka vuosi metsäpaloja. Palomiehet ja vapaaehtoiset yrittävät kaikin voimin saada paloja hallintaan, mutta äärimmäinen kuivuus, ennätyshelteet ja pyörivät tuulet tekevät työstä hyvin haastavaa. Metsäpalojen uhreiksi joutuu myös järjetön määrä eläimiä: ne menettävät elinalueitaan eivätkä pääse pakoon tappavia liekkejä. Pahimmillaan metsäpalokausi saattaa tappaa jopa MILJARDI eläintä. Pahin pelko on, että laajojen palojen seurauksena mahdollisesti menetetään kokonaisia kasvi- ja eläinlajeja. Sellaisia, joita ei löydy mistään muualta maailmassa. Koalat ovat sympaattisuutensa ja söpöytensä takia nousseet uutiskuviin esimerkkinä palojen vaikutuksista eläimiin. Jopa kymmeniä tuhansia koaloja on kuollut (kokonaispopulaation ollessa kaikkein optimistisimmissakin arvioissa alle 100 000 yksilöä), koska ne eivät yksinkertaisesti ehdi nopeasti puusta puuhun leviäviä paloja pakoon. Palot myös tuhoavat niiden jo ennestään, teiden ja rakentamisen vuoksi, pirstoutuneita elinympäristöjä. Tällaisista katastrofaalisista metsäpaloista on valitettavasti tulossa uusi normaali. Ilmastonmuutoksen myötä olosuhteet Australiassa tulevat olemaan entistä otollisemmat massiivisille tulipaloille.

10. Koaloilla on sormenjäljet

Kuvittele tilanne: Australialaiselta rikospaikalta löytyy sormenjälkiä, mutta tietokannoissa ei tule vastaan yhteensopivuutta. Tämä ei tietysti tarkoita mitään, eihän kaikkien maailman ihmisten sormenjälkiä ole tallennettu. Mutta vaikka olisikin, ei noille jäljille välttämättä löytyisi ihmisväestöstä sopivia sormenpäitä. Ne voisivat olla nimittäin koalan sormenjäljet. Suurella osalla eläimistä ei ole sormenjälkiä. Mutta koalalla on, ja ne ovat kaiken lisäksi niin samankaltaiset ihmisten sormenjälkien kanssa, että niillä voisi jopa saada huijattua pahaa-aavistamatonta rikospaikkatutkijaa.

Lähde: Jenni Ollonqvist

Tutustumiseksi/ hankkimiseksi:

1. Australia's Koala, kustantaja: National Library of Australia

2. Australian ihmeelliset eläimet: jännittävä toimintakirja (1990, 14s.). Tutustu Australian kiehtovaan eläimistöön tämän jännittävän toimintakirjan avulla ja opi lisää ainutlaatuisista eläinlajeista, kuten nokkaeläimestä ja koalasta. Kenelle: 6–12-vuotiaille lapsille, jotka ovat kiinnostuneita eläimistä ja Australian ainutlaatuisesta eläimistöstä.

3. Steve Parish: Celebrating Australia'a Koala (1989, 32s.)

4. Jinny Johnson: Koala (2001, 13s.)

5. Per Østergaard: Minifakta om koalor (2025, 28s.).

Koalan lever i Australien. Många tror att koalan är en björn men den är ett pungdjur. Den lever högt uppe i träden och har långa klor som den använder när den klättrar. Koalan äter bara blad från eukalyptus. Bladen är giftiga men koalan kan äta dem.

Minifakta om ... är en serie extra lätta faktaböcker framtagna för de allra mest läsovana eleverna. Med lite text men mycket bilder uppmuntrar böckerna till läsning. Tack vare den lättillgängliga formen, det enkla språket och de intressanta ämnena väcker böckerna läslust hos såväl yngre som äldre läsare. Gemensamt är också att de har en innehållsförteckning och ibland förekommer mycket enkla diagram, som i en traditionell faktabok. Färg och form är speciellt framtaget för att locka till vidare läsning.

6. Steve Parish & Pat Slater: Souvenir of Wildlife Australia (2003, 48s.).

7. PEHMOT: Animigos koala pehmo, saatavuus: lelupartanen.fi. Animigos Koala pehmolelu realistisilla yksityiskohdilla, merkinnöillä ja ominaisuuksilla. Koalan selässä on vauvakoala mukana.Tämä Animigos-sarjaan kuuluva kaunis pehmeä lelu näyttää aivan oikealta, joten se on täydellinen lapsille, jotka rakastavat eläimiä, iästä riippumatta! Jokaisen pehmon mukana tulee miniatyyrivihko, joka sisältää useita mielenkiintoisia faktoja eläimestä. Antaa lelulle siten myös opettavaisen puolen.

8. PEHMO: Rappa Eco Friendly Koala Istuva Pehmolelu 30cm, saatavuus: casagrande.fi

9. PALAPELI: Koalas In A Tree Palapelit 500 palaa, Ravensburger, saatavuus: adlibris.com

10. Päiväkirja lukolla - Koala karhu, saatavuus: ellimadelli.fi

11. PEHMOT: Koala äiti ja poikanen -pehmolelu, 28 cm, saatavuus: verkkokauppa.com

12. PEHMO: WWF Koala 15cm, saatavuus: ekokiva.fi

13. PEHMO: Koala pehmoeläin 25 cm, saatavuus: kananlento.com

14. Muistikirja fluffy koala a5, saatavuus: lelupartanen.fi

3.5. Wordsmith Day. Sanaseppien päivä. 

Päivä juhlistaa taitavia sanankäyttäjiä. Tämä erityinen päivä antaa tunnustusta niille, jotka manipuloivat mestarillisesti kieltä - kuin maagikot konsanaan. He kutovat sanoista kiehtovia tarinoita ja painokkaita sanomia. Tämä teemapäivä alleviivaa eloisan kirjoittamisen arvoa, kauneutta ja tenhoa. Sanataiturit muotoilevat kirjoissaan, artikkeleissaan ja muissa julkaisuissaan ilmaisuja, jotka resonoivat syvästi ja jättävät lukijoihin-kuulijoihin lähtemättömän jäljen. Heidän taitonsa valita täydelliset saat kontekstissa kuin kontekstissa tekee vaikutuksen ja inspiroi yleisöä. Wordsmith Day muistuttaa meitä sanojen luovasta voimasta. Se rohkaisee jokaista arvostamaan taitavuutta ja taiteellisuutta viihdyttävän, opettavan tai valistavan tekstin takana. Kuka on Sinun lempisanaseppäsi? Ehkä esittelet hänen tekstejään tänään muillekin, vaikka somessa?

LUKEKAAMME SANAKIRJOJA SANASTOMME RIKASTUTTAMISEKSI!

Olen itse sanakirjojen suurystävä. Merkkaan sanakirjoihin mielenkiintoisimmat sanat niitä kahlatessani. Etenkin idiomisanakirjat ovat sydäntä lähinnä. Toisinaan olen koonnut merkkaamistani sanoista ja ilmauksista myös erikoissanastoja. Olen julkaissut niitä myös tällä sivustolla, kts. vasemmalta valikosta esimerkiksi noin 200-sivuinen karjalan kielen keidas sekä noin 800-sivuinen 26-kielinen Euroopan kielihelmiä and then some –erikoissanastot (3 osaa). Teokseni Havuja, perkele! (2023, 565s.) sisältää erikoissanastoja aiheesta olemassaolon wiheliäisys, 14:llä kielellä!

Sanakirjojen käyttö lukemisen yhteydessä tai omana harrastuksenaan laajentaa sanavarastoa, parantaa kielellistä tarkkuutta ja syventää tekstin ymmärtämistä. Se auttaa tunnistamaan synonyymejä, oppimaan vieraiden sanojen merkityksiä, kehittämään kielellistä ilmaisua ja ymmärtämään kielen vivahteita, mikä tekee lukemisesta sujuvampaa. Uudet sanat opettavat myös aivan uusia maailmanhahmotustapoja!

Tässä keskeisiä syitä, miksi sanakirjojen lukeminen tai käyttö kannattaa:

• Sanavaraston ja kielellisen ymmärryksen laajentaminen: Sanakirja auttaa oppimaan uusia sanoja ja ymmärtämään tekstin syvällisemmin.
• Tekstin ymmärtämisen tukeminen: Tuntemattomien sanojen tarkistaminen sanakirjasta tekee tekstin ymmärtämisestä helpompaa ja tarkempaa.
• Kielen oppiminen ja tarkkuus: Sanakirja auttaa ymmärtämään sanojen merkityksiä ja vivahteita.
• Kielellisen ilmaisun parantaminen: Sanakirjan avulla voi oppia synonyymejä ja ilmaisuja, mikä kehittää omaa kielenkäyttöä.
• Keskittymiskyvyn tukeminen: Sanakirjojen ja muiden tekstien lukeminen vaatii keskittymistä, mikä voi parantaa muistia ja keskittymiskykyä.
• Kriittisen lukutaidon kehittäminen: Sanakirjan käyttö auttaa ymmärtämään tekstiä syvällisemmin ja kehittää kriittistä lukutaitoa.
• Aivojen hyvinvointi: Lukeminen ja kielellinen uteliaisuus tukevat aivoterveyttä ja voivat auttaa stressinhallinnassa.

Sanakirjan pitäminen käden ulottuvilla, erityisesti vaikeampia tekstejä lukiessa, voi auttaa ymmärtämään tekstiä paremmin ja rikastuttamaan omaa kielellistä osaamista sekä uudistaa maailmanhahmottamista.

Sanakirjan lukeminen voi olla myös hauskaa, varsinkin jos kyseessä on kieli poskessa tehty teos.

Tutustumiseksi:

1. Markus Salama & Marko Valvee: Totisesti hauska sanakirja (2015, 188s.).

Miten suomalaiset sanat ovat syntyneet? Tähän antaa vastauksen tämä Totisesti hauska sanakirja tähän tyyliin:

Ajo-ohje
"Ajo-ohjeita oli pakko ryhtyä antamaan, koska ajoneuvoja ei korkean lahjaverotuksen vuoksi enää ollut varaa antaa. Kunnon ajo-ohjeet saatuaan neuvottomampikin kuljettaja pystyi helposti ohjaamaan kulkuneuvonsa perille."

Tätä kirjaa kuvaavat parhaiten sanat nokkelan nerokasta näsäviisastelua tai täsmällisen epätieteellistä narratiivista nonsensea etymologiaa parodioiden. Ota, lue ja pane hyvä kiertämään, sillä lukeminen auttaa aina. Totisesti hauska sanakirja tarjoaa viihdyttäviä ja kekseliäitä selityksiä suomalaisille sanoille. Kirja avaa kielellisiä kiemuroita humoristisella otteella, tarjoten kielellisiä oivalluksia. Se on oiva valinta niille, jotka etsivät kielellistä hupia ja uusia näkökulmia suomen kieleen.

2. Christopher Moore: Oudot sanat (2006)

3. Jari Tammi: Suuri kirosanakirja (2016)

4. Heikki ja Marjatta Paunonen: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii: Stadin slangin suursanakirja (2001, 1381s.). Kirja tarjoaa kattavan kokoelman sanastoa ja ilmauksia Helsingin slangista, ja se voitti Tieto-Finlandia-palkinnon vuonna 2001. Tämä tietoteos on erinomainen resurssi kaikille, jotka haluavat oppia tai ymmärtää Helsingin paikallista puhekieltä.

5. Rakkauden sanakirja (2006, 207s.), 7-kielinen

6. Outi Lauhakangas: Svengaa kuin hirvi (2015). Svengaa kuin hirvi tarttuu suomalaisessa puheessa pilkahteleviin sanontoihin. Miten kaukana kiire on kantapäästä, missä on alakynsi, miksi hippulat vinkuvat ja paljonko on asevelihinta? Entä miten helppoa on heinänteko?Sanontojen selitykset ja niihin liittyvät tarinat tuovat helpotusta kaikille kielemme erikoisuuksien kanssa pähkäileville. Enää ei tarvitse teeskennellä tietävänsä, mitä jokin tutulta kuulostava sananparsi tai uudisilmaisu merkitsee, sillä tässä teoksessa näytetään närhen munat, vaaditaan vaihtamaan levyä, lähdetään liikenteeseen ja lyödään ällikällä.Sanotaan, että vierivä kivi ei sammaloidu, mutta parhaiden selitysten äärelle kannattaa pysähtyä. Pienistä tarinoista syntyy retkiä suomalaisten sananlaskujen klassikoihin ja inhimillisen elämän perusteemoihin.

Outi Lauhakangas on tietokirjailija ja tutkija, jonka erityisalaa ovat sananlaskut. Hän on kirjoittanut muun muassa teoksen Parempi pyy Sananparsiopas (SKS 2013).

7. Outi Lauhakangas: Parempi pyy. Sananparsiopas (2013). Sananparret paljastavat suomalaisen mielenlaadun. Arkisista tilanteista ponnahtaneet viisaudet ja absurdit hengentuotteet on koottu hykerryttävän kirjan sivuille. Paukahrusten ja muun värikkään perinneaineksen lomassa esitellään sananlaskujen alkuperää ja pohditaan turvaudummeko edelleen sananparsiin ja esiintyykö nykyajan pikaviestinnässä samaa nokkeluutta, jota tarvittiin ennen vanhaan. Akateemikko Matti Kuusen kisällinä Outi Lauhakangas oppi erottelemaan sananlaskut sutkauksista ja puheenparret vertauksista. Lauhakangas on väitellyt tohtoriksi sananlaskujen käytöstä.

8. Pasi Klemettinen: Hätäkös tässä matalassa kaivossa! – sutkauksia ja sananparsia (2019, 200s.).Laiska töitään luettelee. Ei kukko käskien laula. Suomen kieli on täynnä vanhoja riemastuttavia sananparsia, joiden aiheet kattavat koko elämän sen iloineen ja suruineen. Hätäkös tässä matalassa kaivossa! sisältää suomalaisten viljelemiä lyhyitä sutkauksia ja sanontoja 1880-luvulta 1930-luvulle. Kirjaan on valittu erityisesti hauskoja ja kielellisesti nokkelia sananparsia. Oman vivahteensa teksteihin tuo vanha murre- ja perinnesanasto. Vakaville asioille saa ja pitää pystyä tarvittaessa nauramaan. Pasi Klemettisen teos ilahduttaa kaikkia perinteestä ja historiasta sekä herkullisesta kielestä ja huumorista kiinnostuneita. 

Pasi Klemettinen on tietokirjailija ja perinteentutkija, joka on julkaissut sananparsia arkiaamujen ratoksi sosiaalisessa mediassa jo yli viiden vuoden ajan. Mellastavista piruista väitellyt Klemettinen tunnetaan myös 2018 ilmestyneestä Karjalan räyhähenget -kirjastaan.

3.5. Write a Review Day. Arvostelunkirjoituspäivä. 

Ole tänään bisnessankari ja kuluttajaystävä! Jaa ajatuksiasi ja kokemuksiasi ostamistasi tuotteista, jotta voit ohjata muitakin parhaiden tuotteiden ja palveluiden piiriin!

Arvosteluilla on keskeinen merkitys ostopäätösten tukemisessa, sillä yli 90 % kuluttajista lukee niitä ennen ostoa ja luottaa niihin kuin suosituksiin. Ne rakentavat luottamusta, parantavat yrityksen mainetta ja hakukonenäkyvyyttä sekä tarjoavat arvokasta palautetta toiminnan kehittämiseen. Positiiviset arvostelut toimivat sosiaalisena todisteena ja houkuttelevat uusia asiakkaita.

Arvostelujen merkitys eri osa-alueilla:

• Ostopäätöksen tukeminen: Laadukkaat ja runsaat arvostelut auttavat potentiaalisia asiakkaita tekemään ostopäätöksen ja lisäävät myyntiä.
• Luottamus ja maine: Avoimet arvostelut (sekä positiiviset että rakentavat negatiiviset) luovat uskottavuutta ja osoittavat, että yritys arvostaa asiakaskokemusta.
• Hakukonenäkyvyys: Aktiiviset Google-arvostelut nostavat yrityksen sijoitusta hakutuloksissa ja parantavat paikallista näkyvyyttä.
• Liiketoiminnan kehittäminen: Asiakaspalaute paljastaa, mitkä asiat toimivat ja mitä tulee parantaa, mikä auttaa muokkaamaan palveluita vastaamaan odotuksia.
• Vuorovaikutus: Arvosteluihin vastaaminen osoittaa sitoutumista asiakaspalveluun ja voi muuttaa tyytymättömän asiakkaan uskolliseksi.

Arvosteluja kannattaa lukea, koska ne tarjoavat puolueetonta tietoa, auttavat ostopäätösten tekemisessä, vähentävät riskejä ja parantavat kuluttajan luottamusta. Ne paljastavat tuotteen tai palvelun todellisen laadun, käyttökokemukset ja mahdolliset ongelmat, joita mainoslauseet eivät kerro.

Tärkeimmät syyt lukea arvosteluja:

• Parempi ostopäätös: Arvostelut tarjoavat aitoja käyttökokemuksia, jotka auttavat vertailemaan vaihtoehtoja ja välttämään huonoja ostoksia.
• Luotettavuus ja laatu: Muiden kuluttajien kokemukset toimivat sosiaalisena todisteena, joka kertoo yrityksen tai tuotteen todellisesta tasosta.
• Rehellinen palaute: Arvosteluista voi löytää tietoa, jota yritys ei itse mainosta, kuten käyttöohjeiden selkeys tai asiakaspalvelun toimivuus.
• Riskin vähentäminen: Erityisesti negatiiviset arvostelut auttavat tunnistamaan tuotteen heikkoudet ennen ostopäätöstä.
• Inspiraatio ja tieto: Tuotearvostelut voivat tarjota uusia näkökulmia ja auttaa löytämään sopivaa sisältöä omien kiinnostuksen kohteiden mukaan.

Vaikka arvostelut ovat hyödyllisiä, on hyvä muistaa, että ne edustavat usein yhden ihmisen henkilökohtaista mielipidettä. Siksi on järkevää lukea useita eri arvosteluja kokonaiskuvan saamiseksi. On myös hyvä muistaa, että arvostelijoiden motiivit arvostelun luomisessa vaihtelevat, senkin vuoksi arvostelujen arvioimisessa on hyvä keskittyä niiden luomaan kokonaiskuvaan. Toisinaan arvosteluiden kautta pyritään nimittäin häiritsemään liiketoimintaa.

4.5. Star Wars Day. Star Wars -päivä. May the Fourth be with you.

Every year on May 4, die-hard 'Star Wars' fans celebrate Star Wars Day. For those unaware, 'May the Fourth be with you' was picked as the date as a pun on the popular slogan from the movie "May the Force be with you". This day is dedicated to the celebration of the Star Wars franchise created by George Lucas in 1977. On this day, fans wish each other by saying "May the Fourth be with you," instead of "May the Force be with you," like in the movies.

Tähtien sota on yhdysvaltalainen tieteismediasarja, joka keskittyy George Lucasin luomaan elokuvasarjaan. Elokuvien lisäksi Tähtien sodasta on tehty useita televisiosarjoja, videopelejä, kirjoja ja sarjakuvia. Mediasarjassa kuvaillaan useiden eri hahmojen seikkailuja "kauan sitten, kaukaisessa galaksissa". 

Vuoden 2026 merkittävin Star Wars -elokuva on Star Wars: The Mandalorian and Grogu, joka saa ensi-iltansa elokuvateattereissa 22. toukokuuta 2026. 

Tärkeimmät tiedot:

• Ensi-ilta: 22. toukokuuta 2026 (Suomessa 20. toukokuuta 2026).
• Ohjaaja: Jon Favreau.
• Juoni: Mandalorian ja Grogu lähtevät uudelle seikkailulle Uuden Tasavallan aikaan.

• The Mandalorian and Grogu, tunnettu myös nimellä Star Wars: The Mandalorian and Grogu, on yhdysvaltalainen avaruuswestern-elokuva, jonka on ohjannut Jon Favreau, joka myös käsikirjoitti sen yhdessä Dave Filonin kanssa. Elokuva on Tähtien sota -elokuvasarjaa ja toimii jatkona Disney+ -sarjalle The Mandalorian (2019–2023). Pedro Pascal palaa The Mandalorianista näyttelemään Din Djarinia/ Mandalorialaista. Elokuvan muissa keskeisissä rooleissa ovat Sigourney Weaver, Jeremy Allen White ja Jonny Coyne..
• Favreau ja Filoni olivat jo helmikuussa 2023 käsikirjoittaneet The Mandalorianille neljännen tuotantokauden, mutta tuotanto viivästyi Hollywoodin käsikirjoittajien ja näyttelijöiden lakkojen 2023 vuoksi. Niiden aikana Lucasfilm päätti muutta suunnitelmiaan ja tehdä The Mandalorianista elokuvan neljännen tuotannonkauden sijaan. The Mandalorian and Grogu julkistettiin virallisesti tammikuussa 2024. Kuvaukset aloitettiin Kaliforniassa kesällä 2024, ja saatiin päätökseen saman vuoden joulukuussa.

Lähde: wikipedia

Ryan Goslingin tähdittämä Star Wars: Starfighter saa ensi-iltansa toukokuussa 2027.

Olisiko Star Wars -viikonlopun aika?

Tutustumiseksi: 

1. Wallace Daniel & Fry Jason: The Essential Atlas: Star Wars (2009, 256s.). Navigate the Star Wars universe as you never have before with this fully illustrated, full-color guide that maps the entire galaxy. You know the planets-from Alderaan and Corellia to Tatooine and Zonama Sekot-and the star systems, from the Deep Core to the Outer Rim. But now, for the first time, you can pinpoint their locations and chart the travels of your favorite characters through the vast reaches of space. Star Wars: The Essential Atlas is a galaxy-spanning trove of vital statistics and information ranging from the astronomical and geographical ("Systems, Sectors, Oversectors, and Regions") to the historical and political ("The Sith Empire" and "The Great Hyperspace War"). Encompassing the entire Star Wars canon, including all the films, and the Clone Wars television series, plus the novels, comic books, video games, and more, this volume is packed with dozens of detailed maps and charts, as well as pertinent data and accompanying facts on

- the Empire: its length and breadth, political regions, populations, trade routes, major attractions, and trouble spots
- the Clone Wars: the trajectory of this decisive conflict across the universe, data on key battles and major Loyalist and Separatist worlds
- the adventures of Han Solo: the heroic rogue's exploits throughout the galaxy-including his captaincy of the Millennium Falcon and his first, fateful meeting with Chewbacca-before his life-changing alliance with Luke Skywalker and Obi-Wan Kenobi
- the Sith Wars: the progression of the universal clash between the ancient Jedi Order, their dark side counterparts, and the Mandalorian warriors who fought against both orders
- and much, much more

From Hutt Space to the Unknown Regions, from the Knights of the Old Republic and Episode I to the Fate of the Jedi and Legacy era, Star Wars: The Essential Atlas is the ultimate gateway to space fantasy's most brilliantly imagined and endlessly intriguing galaxy.

2. Dan Brooks, Megan Crouse, Amy Richau, Amy Ratcliffe, Brandon Wainerdi, Dan Zehr, Kelly Knox: Star Wars Encyclopedia. The Comprehensive Guide to the Star Wars Galaxy (2024, 448s.).

Containing more than 2,200 entries from the most current Star Wars film and TV series, discover the vital facts about iconic characters, creatures, locations, vehicles, and technology from a galaxy far, far away….

- This in-depth title reveals comprehensive histories of 1,200 characters, from icons like Lando Calrissian and Leia Organa to lesser-known individuals like Max Rebo and Therm Scissorpunch.
- From terrifying rancors to adorable porgs, learn about more than 100 fascinating creatures.
- Chart your way through the galaxy with more than 275 entries on locations, including Darth Vader's castle on Mustafar and the mystical world between worlds.
- Pick your method of transport from more than 275 vehicles, from the legendary Millennium Falcon to the stylish Naboo N-1 starfighter.
- Get up to speed with the latest technology, including the Mandalorian's beskar armor, Luke Skywalker's lightsaber, and more than 275 other pieces of equipment.

Produced in close collaboration with Lucasfilm, this official title is the most comprehensive reference book of the Star Wars galaxy on the market. Meticulously researched, expertly written, and stunningly illustrated, the Star Wars Encyclopedia is an indispensable guide to that devoted fans and newcomers alike will return to time and again.

First published as Ultimate Star Wars (2015) and Ultimate Star Wars New Edition (2019).

3. Simon Beecroft & Pablo Hidalgo: Star Wars Character Encyclopedia Updated And Expanded Edition (2021, 288s.).

4. Kristin Baver & Pablo Hidalgo: Star Wars Year by Year (2021, 384s.)

5. Windham Ryder: Star Wars: The Ultimate Visual Guide (2008, 154s., 2.p.)

6. Kristin Baver & Jason Fry: Star Wars Timelines. From the Time Before the High Republic to the Fall of the First Order (2023, 344s.)

7. Brandon Wainerdi: Star Wars Encyclopedia of Starfighters and Other Vehicles. Discover More Than 230 Vehicles From a Galaxy Far, Far Away! (2025, 256s.).

The official and authoritative guide to the starfighters and vehicles of the Star Wars galaxy – now updated to include 30 pages of new content.

What's the difference between a B-wing and an X-wing starfighter? How many legs does an AT-OT walker have? And just how fast can the Millennium Falcon fly?This latest edition covers over 230 vehicles from Star Wars movies and TV series, including The Rise of Skywalker, The Mandalorian, Ahsoka, and more! From enormous Sith Star Destroyers to Kylo Ren's TIE whisper to Din Djarin's shiny N-1 starfighter, learn all about your favourite modes of transportation from a galaxy far, far away.

Discover 230+ incredible Star Wars vehicles and starfighters:

• Authoritative and fully authorised: Compiled and written by Star Wars experts, with incredible images and detailed fact files for each vehicle
• Comprehensively updated: This edition builds on the original, with 70+ new entries from recent movies and TV shows (both live action and animated)
• A premium gift for Star Wars fans: Go deeper than ever before into the iconic starfighters and vehicles from a galaxy far, far away – an unforgettable experience for Star Wars fans of all ages

Easy to navigate, with contents broken down by categories like land, sea, air, and space, and packed with informative stats such as speed, weapons, manufacturer and so much more, the Star Wars: Encyclopedia of Starfighters and Other Vehicles has it all.

8. Pablo Hidalgo: Star Wars: The Force Awakens: Kuvasanakirja (2015, 79s.). Star Wars: The Force Awakens: kuvasanakirja esittelee yksityiskohtaisesti elokuvan hahmot, olennot, tapahtumapaikat ja laitteet visuaalisin kaavakuvin ja kiinnostavin faktoin. Löydä kaikki, mitä haluat tietää Star Wars: The Force Awakens -elokuvan maailmasta.

9. Jason Fry: Star Wars: matkaopasgalaksiin (2019, 144s.). Star Wars: matkaopas galaksiin näyttää Tähtien sota -elokuvien maailmaa: avaruuspaikkoja, aluksia ja henkilöitä. Kirjassa on paljon kuvia ja karttoja, ja mukana on AR-sovellus, jolla voi nähdä lisää sisältöä puhelimella tai tabletilla. Löydät kirjasta myös galaksin 3D-kartan ja paljon interaktiivista toimintaa.

10. Stephen J. Sansweet, Pablo Hidalgo, Bob Vitas & Daniel Wallace: The Complete Star Wars Encyclopedia (2008, 1224s.).

The definitive, lavishly illustrated reference guide to the universe of the first six films!

This comprehensive boxed set of three hefty volumes covers every aspect of Star Wars, from the original six movies to The Clone Wars, radio dramas, comics, novels, cartoons, short stories, and video games. With a treasure trove of information on more than thirty years of Star Wars—and a millennia in the galaxy far, far away—this is the must-have centerpiece for every Star Wars library. Abundantly illustrated with full-color artwork and photos, and now in a new three-volume edition to accommodate its wealth of detailed entries, the Star Wars Encyclopedia encompasses the full measure of George Lucas's creation.

Here's just a sampling of what's inside:
• character portraits of both the renowned (Luke Skywalker, Queen Amidala, Darth Vader) and the obscure (Tnun Bdu, Tycho Celchu, Bib Fortuna)
• the natives and customs of planets as diverse as Tatooine and Hoth, Dagobah and Kashyyyk
• the rituals, secrets, and traditions of Jedi Knights and Sith Lords
• a timeline of major events in Star Wars history, from the Clone Wars and the inception of the Empire to the rise and fall of Anakin Skywalker and the invasion of the monstrous Yuuzhan Vong

Scrupulously researched and written by leading authorities Stephen J. Sansweet, Pablo Hidalgo, Bob Vitas, and Daniel Wallace, this landmark work is the must-have centerpiece of every Star Wars library.

4.5. World Give Day. Maailman antamisen päivä. 

Teemapäivä sysää liikkeelle maailmanlaajuisen anteliaisuuden ja myötätunnon liikkeen. Tänä päivänä ihmiset ympäri maapallon kokoontuvat yhteen tukemaan erilaisia heidän sydäntään lähinnä olevia asioita. Tämä päivä on omistettu antamiselle, olipa kyseessä ajan, voimavarojen tai tuen antamisesta. World Give Day'n merkitys piilee sen kyvyssä yhdistää ihmiset kaikilta elämänaloilta antamisen merkeissä.

Tutkimus: Anteliaisuus tekee hyvää myös antajalle

Tutkimuksen mukaan anteliaat ihmiset pärjäävät paremmin muun muassa töissä.

Tutkimukset paljastavat, että anteliaisuus kannattaa todella ottaa osaksi jokapäiväistä elämää. Anteliaisuus vaikuttaa positiivisesti muun muassa elinajanodotteeseen sekä lievittää stressiä.

Lievittää stressiä

Saituus ja sen häpeäminen kasvattaa stressihormonin eritystä. Sosiaalipsykologiaa tutkiva Liz Dunn järjesti tutkimuksen, jossa hän selvitti, kuinka ihmisten halukkuus antaa rahaa vaikuttaa stressihormoniin. Tutkimus paljasti, että rahaa muille antaneiden ihmisten stressihormonitaso oli alhaisempi kuin rahat vain itsellään pitävillä tutkimuskohteilla.

Työnteko helpottuu

Yhdysvalloissa järjestetyn tutkimuksen mukaan tyytyväisyys työpaikalla lisääntyi, jos ojensi auttavan käden työtovereilleen. Toisten auttaminen sai ihmiset myös tuntemaan itsensä työpaikalla tärkeämmäksi ja sinne kuuluvaksi, joka taas näin ollen vähensi lopettamisen riskiä.

Epäitsekkyys

Anteliaisuus on tarttuvaa ja vaikuttaa positiivisesti kaikkien mielentilaan. Yhdysvalloissa järjestetyn tutkimuksen mukaan ihmiset olivat menestyneempiä, jos pelejä pelattaessa puhallettiin yhteen hiileen.

Elinikä

Buffalon yliopistotutkimuksessa huomattiin linkki anteliaisuuden sekä epäitsekkyyden ja korkeamman elinajanodotteen välillä. Tutkimuksen mukaan kannattaa auttaa toista arkisissa askareissa, sillä se pitää ihmisen todennäköisemmin hengissä pidempään.

Iloisuuden kierre

Viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa selvisi, että palveluksia aiemmin saaneet henkilöt auttoivat myös muita paljon todennäköisemmin. Kannattaa siis todella levittää iloa eteenpäin. Näin ajateltuna saatat tulevaisuudessa saada osaksesi enemmän palveluksia.

Vahva avioliitto

Suuren avioliittotutkimuksen perusteella pieniä palveluksia puolisolleen tekevät pariskunnat olivat muita onnellisempia. Muista siis kumppaniasi ja kaada hänelle esimerkiksi kuppi kahvia tai anna pieni hieronta raskaan päivän päätteeksi ja olette molemmat takuulla onnellisempia.

Mielenterveys

Laajassa tutkimuksessa seurattiin vapaaehtoistyön vaikutusta terveyteen. Tutkimuksessa saatiin hyvinkin positiivisia tuloksia. Vapaaehtoistyötä tekevät henkilöt kärsivät vähemmän muun muassa masennuksesta ja heidän elinajanodotteensa kasvoi. Osoita siis lähemmillesi, että he ovat sinulle tärkeitä ja auta myös tuntemattomia ihmisiä.

Lähde: mtvuutiset.fi (2013), jonka lähteenä: Huffington Post

Tutkimuskin sen todistaa: Anteliaisuus tekee onnelliseksi

Zürichin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan lähimmäisen pyyteetön auttaminen tekee onnellisemmaksi kuin oman edun tavoittelu.

Anteliaisuus, jopa vähäinenkin, tekee ihmisistä onnellisia. Ja pelkästään omaa etuaan ajattelevat eivät ole yhtä onnellisia kuin anteliaat.

Tähän johtopäätökseen tultiin Zürichin yliopistossa taloustieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä neurotaloustieteellisessä tutkimuksessa.

Tulos ei ehkä yllätä moniakaan, onhan lähimmäisen auttamisen aina tiedetty suovan ihmiselle onnea, josta pelkästään omaa etuaan ajattelevat eivät pääse osallisiksi. Tutkijat kutsuivat tätä tunnetta "lämpimäksi hehkuksi". Zürichissä tutkittiin sitä, kuinka aivojen eri alueet toimivat yhdessä "lämpimän hehkun" synnyttämiseksi.

Tutkijoiden mukaan kiinnostavaa oli sekin, että anteliaisuuden lisääminen ei näyttänyt kasvattavan onnellisuuden tunnetta.

– Ei tarvitse olla uhrautuva marttyyri tunteakseen itsensä onnelliseksi. Pienikin anteliaisuus riittää, toteaa tutkimukseen osallistunut neurotieteilijä Philippe Tobler yliopistonsa tiedotteessa.

Tutkittavat jaettiin anteliaiden ja itsekkäiden ryhmiin

Tutkimuksessa luotiin kaksi 25 hengen ryhmää, joista toisen jäseniä rohkaistiin anteliaisuuteen ja toista kehotettiin itsekkyyteen. Molemmille luvattiin 25 Sveitsin frangia (noin 23 euroa) viikossa seuranneiden neljän viikon ajan.

Vaikka raha ei todellisuudessa liikkunutkaan, piti anteliaiden ryhmän tehdä päätöksiä sen käyttämisestä jonkun läheisen hyväksi. Vertailuryhmää taas kehotettiin törsäämään rahat omaksi hyväkseen.

Kokeen jälkeen anteliaiden ryhmän jäsenet kokivat olevansa onnellisempia kuin ne, jotka olivat anteliaita vain itselleen. Toisin sanoen lähimmäisen pyytetön auttaminen teki onnellisemmaksi kuin oman edun tavoittelu.

Lupaus anteliaisuudesta aktivoi aivojen epäitsekkyysalueen

Tutkijat seurasivat tutkittavien aivojen aktiivisuutta näiden tehdessä anteliaisuuspäätöksiä. Seuratuilla kolmella alueella aivot käsittelevät muun muassa anteliaisuutta, onnellisuutta sekä päätöksenteon etuja ja haittoja. Alueiden vuorovaikutuksen havaittiin olevan erilaista niillä, jotka olivat anteliaita verrattuna niihin, jotka toimivat itsekkäästi.

Pelkkä sitoutuminen toimimaan anteliaasti riitti aktivoimaan aivojen alueen epäitsekkyysalueen. Lisäksi sen vuorovaikutus onnellisuuteen liitetyn alueen kanssa lisääntyi.

Toblerin mielestä on merkittävää, että jo pelkkä aikomus riittää aikaansaamaan tällaisia hermostollisia muutoksia. Hänen arvionsa mukaan lupausta anteliaisuudesta voidaan ehkä hyödyntää keinona, jolla vahvistetaan toivottua käytöstä ja toisaalta lisätään onnellisuuden tunnetta.

Toinen tutkimuksen kirjoittaja, Soyuong Park, sanoo tutkimuksen jättäneen avoimeksi eräitä asioita.

– Voiko näiden aivojen alueiden keskinäistä viestintää harjoitella ja vahvistaa? Jos voi, niin kuinka se tehdään? Ja toisaalta, kestääkö vaikutus, jos sitä käytetään tarkoituksella, eli jos ihminen toimii anteliaasti vain tunteakseen itsensä onnelliseksi?

Lähde: yle.fi (Ilpo Pajunen, 2017)

Tutustumiseksi:

1. Hannu Päivänsalo: Antamisen salaisuus (2004, 112s.). Antamisen salaisuus tutkii anteliaisuutta kristinuskon näkökulmasta. Kirjassa pohditaan, kuinka anteliaisuus liittyy armoon ja Jumalan tahtoon. Se tarjoaa lukijalleen käsityksiä kristillisestä etiikasta ja keinoista, joilla voi elää uskonsa mukaisesti.

2. Owe Wikström: Hyvyys ja myötätunto: Huolenpidon voimasta ja aikamme itsekkyydestä (2008, 256s.). Owe Wikströmin teos tutkii hyvyydestä ja myötätunnosta käytävän keskustelun katoamista sekä kulttuurimme yksilöllistymistä, pohtien moraalin, empatian ja kirjallisuuden merkitystä ihmisen henkiselle kasvulle. Kenelle: Elämäntaidosta, henkisestä kasvusta ja etiikasta kiinnostuneille.

3. Antti Kylliäinen: Hyvänteossa (2025, 160s.). Jokainen meistä asemoi itsensä maailmaan hakemalla vastausta sellaisiin kysymyksiin kuin kuka minä olen, mikä on minulle tärkeää ja miten haluan suhtautua toisiin ihmisiin. Näihin kysymyksiin vastaamisessa auttavat arvon ja hyveen käsitteet. Arvot kertovat, mikä on hyvää ja tavoittelemisen arvoista. Hyveet ovat ne ominaisuudet, jotka tekevät oliosta omassa lajissaan hyvän. Paha vain, että sekä arvot että hyveet ovat meiltä hukassa. Hyveet ovat ohjanneet ihmisyhteisöjä kautta aikojen - jo paljon ennen kuin antiikin kreikkalaiset kirjoittivat niistä. Noin puoli vuosisataa sitten hyveet kuitenkin hävisivät kasvatuksesta ja yhteiskunnallisesta keskustelusta. Arvoista taas puhutaan paljon, mutta enimmäkseen puuta heinää.

Hyvänteossa-kirjassa Antti Kylliäinen osoittaa, miksi hyveiden ja arvojen ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeää paitsi toimivan yhteiskunnan myös ihmiskunnan eloonjäämisen ja planeetan tulevaisuuden kannalta.

4. Leena Nissinen: Auttamisen rajoilla: Myötätuntouupumisen synty ja ehkäisy (2008, 271s., 2.p.). Myötätuntouupuminen on todellinen riski auttamisammateissa työskenteleville, joissa vaativat kohtaamiset ja jatkuva auttamisen tarve voivat aiheuttaa henkistä kuormitusta. Leena Nissisen teos avaa myötätuntouupumuksen syitä, ilmenemismuotoja ja keinoja sen ennaltaehkäisyyn. Kenelle: ammattiauttajille ja auttamisorganisaatioissa toimiville sekä näille aloille opiskeleville.

5. Deepak Chopra: Salaisuuksien kirja (2020, 278s.). Deepak Chopran Salaisuuksien kirja tarjoaa viisitoista syvällistä elämänohjetta, jotka auttavat löytämään elämän piilevät ulottuvuudet. Kirjan harjoitukset johdattavat kohti kirkkaampaa ja täydempää elämää.

Salaisuuksien kirja on Deepak Chopran, aikamme merkittävimpiin kuuluvan henkisen ajattelijan oivallusten ja viisauden kristallinkirkas tiivistymä. Kirjassa Chopra paljastaa elämän viisitoista salaisuutta, joiden avulla jokainen voi löytää elämänsä piilevät ulottuvuudet. Kun nämä ulottuvuudet avautuvat, sisältämme löytyvät rakkauden, paranemisen ja myötätunnon salaisuudet - ja lopulta vastaus kysymykseen keitä me todella olemme.Kirjassa annetut harjoitukset, joiden avulla salaisuuksia voi soveltaa omaan elämään, johdattavat lukijaa uudenlaiseen, kirkkaaseen näkemykseen: tien päässä odottaa täydempi elämä.

Deepak Chopran kirjoista on tullut myyntimenestyksiä ja terveen elämän ja henkisyyden klassikkoteoksia. Tri Chopra on perustanut Carlsbadiin, Kaliforniaan keskuksen nimeltään Chopra Center for Well Being.

"Salaisuuksien kirja on Deepak Chopran syvällisin teos. Haluatko vastauksia elämän suuriin salaisuuksiin? Suosittelen, että aloitat tästä." - Ken Wilber, Kaiken lyhyt historia -teoksen kirjoittaja.

Viisas Elämä on julkaisut Deepak Chopralta myös teokset Sielukas Johtaminen (2015), Superaivot-Vapauta mielen voimavarat (2019) ja yhdessä Debbie Fordin ja Marianne Williamsonin kanssa kirjoitettu Varjominä - Löydä kätketty voimasi (2020).

4.5. Orange Juice Day. Appelsiinimehupäivä. 

Aloita päiväsi virkistävästi ja vitamiinirikkaasti ja jatka iltapäivällä samaa rataa! Tekisitkö vielä illalla lapsille maukkaan appelsiinikiisselin? Hmm, pitäisikö ottaa tavaksi puristaa joka aamu yksi appelsiini..

10 faktaa appelsiineista – vitamiinipommi ehkäisee ylipainoa!

Kannattaa kantaa kotiin tätä mehukasta ja raikasta hedelmää, josta voi valmistaa monipuolisesti erilaisia suolaisia ja makeita ruokia.

– Suomalaisen aikuisväestön hedelmien kulutuksesta sitrushedelmien, ja erityisesti appelsiinin, osuus on merkittävä ja sitä on hyvin saatavilla ympäri maata, sanoo ravitsemustieteen asiantuntija ja yliopistonlehtori Maija-Liisa Erkkola Helsingin Yliopistolta.

Tiesitkö näitä appelsiinista:

1. Appelsiinin c-vitamiinipitoisuus on korkeimmillaan, kun sen nauttii sellaisenaan.

2. Appelsiini on erityisen herkkä etyleenille. Etyleeni on väritön kaasu, joka on luonnollinen osa kasvin hengitystä. Appelsiini olisi hyvä pitää erossa runsaasti etyleeniä tuottavista hedelmistä. Tällaisia ovat muun muassa omena, banaani, mango, luumu, tomaatti, persikka, päärynä ja papaija. Laita siis suosiolla appelsiinisi eri kippoon kuin muut hedelmät.

3. Samassa astiassa appelsiini viihtyy muiden sitrushedelmien, kuten mandariinien, kiivin, greipin ja kumkvatin kanssa.

4. Appelsiini on kotoisin Kiinasta. 1550-luvulla italialaiset ja portugalilaiset kauppiaat toivat appelsiinipuita Eurooppaan Välimeren alueelle.

5. Appelsiini tunnetaan runsaasta C-vitamiinipitoisuudestaan. Sen tiesivät jo merimiehet 1500-luvulla: He kasvattivat pitkien laivamatkojen aikana appelsiinipuita laivan kannella välttääkseen keripukkia.

6. Appelsiinin, samoin kuin monien muiden hedelmien, kulutuksella on merkitystä kroonisten sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien sekä ylipainon ehkäisyssä.

– Appelsiinin kohdalla terveysvaikutusten arvellaan liittyvän runsaaseen kuitu- ja flavonoidipitoisuuteen ja C-vitamiiniin, Erkkola sanoo.

7. Appelsiinit säilyvät parhaiten viileässä. Paras paikka kotona niille on jääkaapin hedelmälokero. Appelsiini säilyy huoneenlämmössä noin viikon, jääkaapissa ainakin kaksi viikkoa.

8. Appelsiini on sataprosenttisesti syötävä hedelmä. Sen paksu kuori ei välttämättä maistu kovin hyvälle, mutta sen syöminen ei ole vaarallista. Kuorta käytetäänkin mausteena esimerkiksi liharuoissa hienoksi raastettuna.

9. Yleisesti tiedetään, että appelsiini on C-vitamiinipommi. Harva tietää, että se sisältää melkein yhtä paljon kalsiumia ja kaliumia.

10. Kuinka valita hyvä appelsiini? Hyväkuntoinen appelsiini on kokoonsa nähden painava, rypytön, joustava muttei pehmeä ja raikkaantuoksuinen. Kaikenlaiset muhkurat ja rypyt appelsiinin kuoressa kertovat siitä, että hedelmä ei ole myöskään sisältä kovin hyvä.

Lähde:mtvuutiset.fi (Nita Makkonen, 2014), jonka lähteinä: THL, Kotimaiset kasvikset ry, Nutrition and You

Appelsiini ei ole pelkkä raikas vitamiinipommi – se tarjoaa monia hyvinvointia edistäviä hyötyjä aina ruoansulatuksesta vastustuskykyyn:

1. Tukee ruoansulatusta

Kuitupitoinen ruokavalio auttaa pitämään vatsan toiminnassa ja suoliston tyytyväisenä.

Appelsiinit ovat hellävarainen ja tehokas tapa lisätä kuitua ruokavalioon. Ne voivat helpottaa ummetusta, tasapainottaa verensokeria ja edistää suolen säännöllistä toimintaa.

Muista kuitenkin lisätä kuitua ruokavalioon vähitellen ja huolehtia riittävästä vedenjuonnista.

2. Tehostaa immuunipuolustusta

Appelsiini tunnetaan erityisesti C-vitamiinipitoisuudestaan – yksi hedelmä kattaa lähes koko päivän saantisuosituksen. C-vitamiini tukee vastustuskykyä, auttaa kollageenin muodostuksessa ja ehkäisee tulehdustiloja. Appelsiinin syöminen voi siis olla helppo keino tukea kehon luonnollista puolustusmekanismia erityisesti flunssakausina.

3. Parantaa raudan imeytymistä

C-vitamiini ei pelkästään tue vastustuskykyä, vaan auttaa myös kehoa hyödyntämään ravinnosta saatavaa rautaa. Tämä on erityisen tärkeää kasvissyöjille tai runsaasti kasvipohjaista ruokaa nauttiville, sillä kasvisperäisen raudan imeytyminen tehostuu C-vitamiinin ansiosta. Appelsiini sopii siis erinomaisesti esimerkiksi lounaalle salaattiin tai iltapäivän hedelmävälipalaksi.

4. Hyväksi sydämelle ja aivoille

Appelsiinit sisältävät kaliumia ja foolihappoa, jotka tukevat sydämen ja hermoston terveyttä.

Lisäksi tutkimukset ovat yhdistäneet appelsiinin flavonoidit alentuneeseen sydänsairauksien ja jopa masennuksen riskiin. Jopa kognitiivisen toiminnan on havaittu parantuvan maltillisella appelsiinimehun käytöllä – todennäköisesti verenkierron parantuessa aivoihin.

5. Voi vähentää vatsarasvaa

Yksi appelsiinin yllättävimmistä eduista liittyy sen kuitupitoisuuteen: yksi keskikokoinen appelsiini sisältää noin 2,8 grammaa kuitua. Ravintokuitu auttaa pitämään olon kylläisenä pidempään ja tukee tasapainoista verensokeria – molemmat tärkeitä painonhallinnan ja vatsarasvan vähentämisen kannalta.

Lisäksi appelsiinien sisältämät flavonoidit voivat vähentää rasvakudoksen määrää ja madaltaa sairauksien riskiä.

Yhteenveto

Appelsiini on enemmän kuin vain virkistävä välipala – se tukee ruoansulatusta, vastustuskykyä ja sydämen terveyttä. Ja mikä parasta, se voi auttaa myös vatsarasvan vähentämisessä.

Säännöllisesti nautittuna se tarjoaa yksinkertaisen ja herkullisen tavan edistää hyvinvointia, erityisesti kun se nautitaan kokonaisena hedelmänä kuitupitoisuuden säilyttämiseksi.

Lähde: keventajat.fi (Henniriina Rautio), jonka lähteenä: Health. 

Tutustumiseksi:

1. Jill Fullerton-Smith: Totuus ruoasta (2008, 240s.).

- Onko punaviinistä hyötyä vai haittaa?
- Voivatko jotkin ruoat tehdä silmälasit turhiksi?
- Hyödyttääkö juoda kahdeksan lasillista vettä päivässä?
- Mitkä ruoat saavat lemmen liekkeihin ja mitkä tappavat intohimon?
- Miksi paras ystäväsi syö kuin hevonen, mutta näyttää sirolta kuin gaselli?

Totuus ruoasta -kirjassa kerrotaan tosiasioita ruoan vaikutuksesta elimistöömme, olipa kyse sitten pinaatista, soijasta, omega-3-rasvahapoista tai maitotuotteista. Helppolukuisessa teoksessa paljastetaan ruoan todelliset vaikutukset muun muassa immuunijärjestelmään, ruokahaluun, muistiin ja seksuaaliseen viettienergiaan. Saat tietää, kuinka nauttimasi ruoka vaikuttaa hedelmällisyyteen, energiatasoon, ihon ja hiusten kuntoon, painoon ja elinkaaresi pituuteen.

Kirjassa pyristellään tarmokkaasti irti pillerinpopsimiskulttuurista ja oikaistaan lukuisia syömiseen liittyviä vääriä käsityksiä. Niiden tilalle tarjotaan ravintotietoa ja käytännöllisiä huippuvinkkejä.

Oikein valitut ruoat tekevät meidät terveiksi, nuoriksi, kauniiksi - ja onnellisiksi!

2. 100 oivaa ohjetta: Mehu- ja smoothie-ohjeita (2010, 111s., 2.p.). 100 oivaa ohjetta tarjoaa inspiraatiota mehu- ja smoothie-elämyksiin arkeen ja juhlaan. Kirjasta löydät selkeästi jaotellut reseptit eri tilanteisiin sekä tietoa tärkeimpien raaka-aineiden hyödyistä.

3. Knut Flytlie:Vitamiinit (2013). Vitamiinit ja hivenaineet tarjoavat täsmäapua moniin vaivoihin – löydä yhdessä asiantuntijan kanssa, mitä elimistösi tarvitsee juuri nyt. Kirjan alussa olevan testin avulla voit selvittää yksilölliset tarpeesi ja ottaa askeleen kohti parempaa hyvinvointia.

Kärsitkö päänsärystä, toistuvista flunssista, lihas- ja nivelkivuista? Onko virta vähissä ja mieli maassa? Vitamiinit ja hivenaineet tuovat täsmäavun moneen vaivaan. Mutta tiedätkö, mitä elimistösi tarvitsee juuri nyt?Yksi ja sama monivitamiinipilleri ei sovi kaikille – jokaisen elimistö ja aineenvaihdunta ovat yksilöllisiä. Kirjan alussa olevalla testillä voit kartoittaa oman tilanteesi. Avain parempaan oloon on omissa käsissäsi!

Knut Flytlie on norjalainen yleislääketieteen erikoislääkäri, joka on opiskellut myös vaihtoehtoista lääketiedettä. Hän on pohjoismaisen vitamiini- ja hivenaineasiantuntemuksen pioneereja. Nelikymmenvuotisen uransa aikana hän on tuonut avun monille potilaille, joita virallinen lääketiede ei ole pystynyt auttamaan. Flytlien edellinen suomennettu teos Vitamiinivallankumous ilmestyi 2000.

4. Arja Lindstedt: Hedelmät ja vihannekset (1997).Teos esittelee lähes sata erilaista hedelmää ja vihannesta antaen tietoa niiden käsittelystä, kypsyydestä, säilyvyydestä ja ravitsemuksesta sekä ideoita kasvisruokien valmistukseen.

5. Kevyttä elämää (2000). Karkoita väsymys ja hallitse stressi käytännöllisillä vinkeillä, resepteillä sekä liikunta- ja kauneusohjeilla, jotka tukevat hyvää oloa ja kevyttä arkea.

6. Suuri jälkiruokakirja (2004, 304s.). Suuri jälkiruokakirja tarjoaa kattavan valikoiman houkuttelevia jälkiruokareseptejä kaikille herkkusuille.

7. 200 mehua ja smoothieta (2010, 240s.). 200 mehua ja smoothieta -kirja tarjoaa yli 200 selkeää ja herkullista reseptiä raikkaiden juomien valmistukseen arjen piristykseksi. Kenelle: Sopii kaikenikäisille, myös lapsille houkuttelevien ja terveellisten juomien ystäville.

8. Stevan Paul & Linda Doeser: Smoothiet ja mehut: hemmottelevan ylellisiä ohjeita iloksi ja innoitukseksi (2008, 224s.). Kirja, jossa on monia herkullisia juomaohjeita. Kirja sisältää kauniita kuvia ja hyviä vinkkejä siitä, miten valmistaa erilaisia energia- ja ilojuomia kotona. Tämä teos sopii kaikille, jotka haluavat nauttia terveellisistä ja raikkaista juomista.

4.5. International Firefighters' Day. Kansainvälinen palopelastajien päivä. 

Palopelastajat laittavat elämänsä peliin joka päivä pelastaakseen ihmishenkiä, koteja, metsiä, kaupunkeja. Kiittäkäämme sankareitamme tänään siitä korvaamattomasta työstä, mitä he hyväksemme tekevät!

Palomies (nykyään usein pelastaja) on pelastuslaitoksen turvallisuusalan moniottelija, jonka ydintehtäviä ovat tulipalojen sammutus, ihmisten ja omaisuuden pelastaminen onnettomuuksista (liikenne, vesi, kemikaalit) sekä kiireellinen ensihoito. Työhön kuuluu myös onnettomuuksien ennaltaehkäisyä, valistusta, laitteiden huoltoa ja fyysisen sekä psyykkisen toimintakyvyn ylläpitoa.

Keskeiset piirteet:

• Monipuolisuus: Ei vain sammuttamista, vaan myös raivausta, ensivastetehtäviä ja vaarallisten aineiden torjuntaa.
• Fyysinen ja psyykkinen kunto: Vaatii erinomaista kuntoa ja kykyä toimia paineen alla.
• Työympäristö: Työskentely paloasemilla, vuorotyö (hälytysvalmius).
• Koulutus: Ammatillinen perustutkinto (pelastaja), Pelastusopisto.

Ammattinimike on muuttunut suuntaan, jossa palomies-nimike on korvattu sukupuolineutraalilla pelastaja-nimikkeellä.

Seuraava lyhyt haastattelu antaa hyvin kuvaa työn vaativuudesta. Pelastaja Sari Rautiala kertoo ammatista:

"Tässä ammatissa on etua monialaisesta osaamisesta. Monella palomiehellä on ennestään jokin ammatillinen koulutus toiselta alalta, ja yleensä näistä opeista on valtavasti hyötyä tässä työssä. Esimerkiksi se, että osaa käyttää työkaluja, auttaa työnteossa. Tarvitaan myös joustavuutta, yhteistyökykyä ja nöyryyttä, sillä sooloilu ei toimi pelastustilanteissa."

• Sari Rautiala toimii pelastajana Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palveluksessa.
• Hän on suorittanut pelastajatutkinnon Pelastusopistossa.
• Hänellä on työkokemusta alalta 29 vuotta.

Kerro lyhyesti, mitä teet työksesi.

Toimin palomiehenä Vantaankosken paloasemalla, jossa työhöni kuuluu palo- ja pelastustoimen tehtävät. Kun hälytys tulee, menemme apuun pelastamaan ihmisiä, eläimiä ja omaisuutta. Meidän paloasemallamme hoidetaan myös ensivastetoimintaa eli ajetaan sammutusautolla ambulanssikeikkoja silloin, kun kaikki ambulanssit ovat varattuja.

Miten olet päätynyt valitsemaasi ammattiin?

Päädyin tähän ammattiin sattumalta. Minulla on kaksi isoaveljeä, joista toinen on poliisi ja toinen liikunnanopettaja. Pyrin itsekin liikuntatieteelliseen, mutta en päässyt edes pääsykokeisiin, ja poliisiksi minulla oli liian huono näkö. Muutin Kuopioon ja ajattelin kokeilla, pääsisinkö Pelastusopistoon opiskelemaan. Sain opiskelupaikan, ja sillä tiellä olen edelleen.

Kuvaile tyypillistä työpäivääsi tai työviikkoasi.

Aamu alkaa sillä, että seisomme rivissä vastaanottamassa esihenkilön jakamia työtehtäviä. Tämän jälkeen tarkastamme ja huollamme kalustoa. Työvuorojen aikana teemme erilaisia harjoituksia, joihin voi sisältyä esimerkiksi uuden asian opiskelua luentosalissa. Viime aikoina olemme opiskelleet sähköautoihin liittyviä asioita.

Päivään voi sisältyä esimerkiksi palotarkastus päiväkodissa sekä putkilukon vaihtaminen jossain suuressa yrityksessä. Putkilukot ovat seinään kiinnitettäviä metalliesineitä, joiden takaa löytyy yleisavain, automaattinen paloilmoitin tai sammutuslaitoksen keskuskaappi palokuntaa varten. Toisinaan tämäntyyppiset työtehtävät keskeytyvät, kun saamme hälytyksen esimerkiksi kolaripaikalle.

Kun päivä kääntyy iltaa kohti, teemme paloasemalla usein ruokaa yhdessä. Sen jälkeen on pakollinen liikuntakasvatushetki eli mahdollisuus harjoittaa omaa fyysistä kuntoa, mikäli hälytystehtävät sen sallivat. Yö on varallaoloa, ja lopuksi laitamme kaluston kuntoon seuraavia työvuoroon tulijoita varten.

Millaisessa työympäristössä tai millaisina työaikoina työskentelet?

Vietän paljon aikaa paloasemalla, mutta hälytyskeikat voivat olla melkein missä tahansa. Vaikka meillä on hyvät suojaimet savua, kaasuja ja erilaisia myrkkyjä vastaan, on tärkeää tiedostaa, että tässä ammatissa altistuu niille siitä huolimatta. Vaara on työympäristössäni läsnä usein.

Työvuorot ovat säännöllisiä, eli ne kestävät aina 24 tuntia. Vuoro alkaa kello 9 aamulla ja päättyy seuraavana aamuna kello 9. Sen jälkeen on kolme päivää vapaata, joista ensimmäinen on niin kutsuttu nukkumispäivä.

Millaista osaamista tai ominaisuuksia ammatissa vaaditaan?

Tässä ammatissa on etua monialaisesta osaamisesta. Monella palomiehellä on ennestään jokin ammatillinen koulutus toiselta alalta, ja yleensä näistä opeista on valtavasti hyötyä tässä työssä. Esimerkiksi se, että osaa käyttää työkaluja, auttaa työnteossa.

Tarvitaan myös joustavuutta, yhteistyökykyä ja nöyryyttä, sillä sooloilu ei toimi pelastustilanteissa. Paloasema muistuttaa monin tavoin armeijaa, eli työntekijän pitää pystyä vastaanottamaan käskyjä ja sopeutumaan erilaisiin tilanteisiin.

Mikä on parasta ammatissasi?

Parasta ammatissani on työn monipuolisuus ja työyhteisö. Työkaverit ovat huipputyyppejä.

Mitkä ovat ammatin varjopuolia tai mikä tuntuu haastavalta?

Tuntuu, että maailman menoon liittyvä ei-toivottu kehitys kiihtyy kaiken aikaa. Varaudumme tällä hetkellä työssämme vähän erilaisiin vaaratilanteisiin kuin pari vuosikymmentä sitten. Myös uhat ja riskit meitä pelastajia kohtaan ovat kasvaneet.

Mitä kertoisit henkilölle, joka harkitsee palomiehen ammattia?

Kannattaa selvittää pääsykokeiden fyysiset vaatimukset ja treenata niin, että ne menevät varmasti läpi. Jos ammattia valitessa miettii palkkausta tai eläkeikää, on huomioitava, että tämä ei ole parhaiten palkattu työ ja eläkeikäkin on aika korkea työn haastavuuteen nähden.

Millaisena näet ammattisi tulevaisuuden?

Työllistymisnäkymät ovat todella hyvät, sillä palomiehistä on pula. Palomiehen työ muuttuu jatkuvasti, kun teknologia kehittyy, ja kehityksessä on pysyttävä mukana.

Lähde: tyomarkkinatori.fi (2024)

Tutustumiseksi:

1. ELOKUVA: Only The Brave (2017). Only the Brave (2017) on tositapahtumiin perustuva elokuva, joka kuvaa Granite Mountain Hotshots -erikoispalomiesryhmän rohkeutta ja uhrauksia Arizonan maastopaloissa. Elokuva keskittyy ryhmän tiiviiseen veljeyteen, vaativaan koulutukseen ja traagiseen vuoden 2013 Yarnell Hillin paloon. Ohjaaja Joseph Kosinskin draama korostaa palomiesten inhimillistä puolta ja heidän perheidensä kokemaa taakkaa.

2. Leena Aavameri: Brankkarit: elämää pelastuslaitoksella (2012, 305s.).Leena Aavameri kuvaa kirjassa palomiesten arkea ja työnkuvaa. Kirja tarjoaa lukijalle kiinnostavan katsauksen pelastusalan ammattilaisten henkilökohtaisiin kokemuksiin ja ammatilliseen identiteettiin. Teos on syvällinen sukellus siihen, mitä palontorjunta ja pelastusalan työt käytännössä ovat.

3. Reijo Ronkanen & Lauri Ronkanen: Hälytysajossa. Elämää, kuolemaa ja palomies-ensihoitajan arkea (2023, 309s.).

Apu on lähellä! Rankoista ja uskomattomista paikoista selvinneen palomiehen mieleenpainuvimmat tehtävät. Kun hälytys tulee, matkaan lähdetään pillit ulvoen, ja yleensä perillä odottaa yllätyksiä. Kaikesta on kuitenkin selvitty. Melkein kaikesta. Ylipalomies Reijo Ronkanen on ollut mukana yli 20 000 hälytystehtävässä. Niihin mahtuu kaikkea elämän ja kuoleman väliltä: tuhoisia tulipaloja, rikoksia, synnytyksiä, elvytyksiä, onnettomuuksia – ja hevosen pelastaminen mudasta. Monia näistä jopa yhden ja saman päivän aikana. Ronkanen on tehnyt mittavan uran Helsingin keskuspelastusasemalla niin paloauton kuin ambulanssin ratissa. Hälytysajossa-kirjassa hän kertoo kokemistaan dramaattisista, traagisista ja joskus koomisistakin tehtävistä. Palkittu palomies kuvaa pelastajan ja ensihoitajan arkea kouriintuntuvasti ja rehellisesti.

Reijo Ronkanen (s. 1958) on eläkkeellä oleva entinen ylipalomies, joka teki 40-vuotisen työuransa Helsingin keskuspelastusasemalla. Vuonna 1985 hänet valittiin Vuoden palomieheksi. Lauri Ronkanen (s. 1987) on helsinkiläinen opettaja ja Reijo Ronkasen poika. Hän haaveili lapsena palomiehen ammatista, mutta ymmärsi myöhemmin, ettei kestä kuumia paikkoja eikä vakavien vammojen kanssa toimimista.

4. Harri Minkkinen: Tulta pain. Palomiehen tositarinoita (2026, 229s.).

Yritän rauhoittaa hengitystä. Sydän hakkaa vimmatusti ja päässä raksuttaa niin, että sen pystyy melkein kuulemaan. Tajuan yhtäkkiä, että näkyvyys on parantunut hieman. Rikkoutuneet ikkunat ovat päästäneet palokaasuja ja savua ulos. Kuumuus ei sen sijaan ole hävinnyt vielä mihinkään.Ilmaa on jäljellä enää pariksi minuutiksi. Nyt pitää päästä helvetin äkkiä ulos.

Tulipaloja, elvytyksiä, liikenneonnettomuuksia. Ruumiita ja pelastettuja henkiä. Surua, toivoa, kiitollisuutta - ja ripaus mustaa huumoria.Näistä palasista on rakennettu pelastaja Harri Minkkisen arki. Harri työskentelee pelastajana Oulussa, ja takanaan hänellä on jo 20 vuoden työura. Esikoiskirjassaan Harri kertoo meille uransa mieleenpainuvimmista keikoista ja raottaa Oulun pelastustoimen arkea. Miltä tuntuu kontata palokaasujen ja savun täyttämässä rakennuksessa vailla tietä ulos - kun ainoa suunta on tulta päin? Miten työyhteisö toipuu, kun yksi kollegoista menehtyy tapaturmaisesti kesken pelastustehtävän?

Dramaattisten tarinoiden keskelle mahtuu myös valopilkkuja ja naurua. Tiimihenki, yhteisöllisyys ja ystävyys tekevät pelastusyksiköstä suuren perheen, joka selvittää tiensä vaikka läpi harmaan kiven. Mutta mitä tapahtuu, kun palomiehet eksyvät naisteniltaan ja heitä luullaan illan viihdenumeroksi?

5. Lara Holtz: Palomiehen päivä (2004). Palomiehen päivä -kirja tutustuttaa lapsen leikin kautta palomiehen arkeen, tarjoten monipuolista tekemistä avattavien luukkujen ja kosketeltavien materiaalien parissa. Kenelle: 3–6-vuotiaille lapsille. Minkälaista olisi olla palomies? Tämä mainio touhukirja tutustuttaa lapsen palomiehen päivään leikin varjolla. Joka sivulla on avattavia luukkuja, liikuteltavia osia, kosketeltavia materiaaleja ja muita mahtavia yllätyksiä, joita tutkiessa ei totisesti tule aika pitkäksi!

6. Miten toimii palokunta (2006). Tutustu palomiesten monipuoliseen työhön, kalustoon ja erilaisiin pelastustehtäviin arjen ja vaaratilanteiden keskellä. Kenelle: 6–12-vuotiaille.

7. Teija Mankkinen: Palomiehen ammatti työnä ja elämäntapana

Viimeisen sadan vuoden aikana vapaaehtoistoiminnalle perustuva pelastustoiminta on Suomessa ammatillistunut ja muuttunut mitattavaksi, markkinakäsittein ohjattavaksi toiminnaksi. Kun 60- ja 70-luvuilla palomiesten tehtävänä oli vielä pitkälti tulipalojen sammuttaminen ja onnettomuustilanteisiin reagointi, ovat nykypalomiehet kiireellisten ja kiireettömien palveluiden tuottajia, joiden toimintaa ohjataan riskianalyysein ja toimintasuunnitelmin. Palomiehen ammatin kehitys heijastaakin mielenkiintoisella tavalla suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista ja 80-luvulla alkanutta hyvinvointiyhteiskunnan murrosta.

Tutkimuksessa kysytään, miten palomiehet yhdessä rakentavat ymmärrystä menneestä ja nykyisestä palomiestyöstään, yhteisöstään ja identiteetistään. Identiteetti ymmärretään tutkimuksessa substantiivin sijaan verbinä, jolloin mielenkiinnon kohteena on se, miten eri tavoin identiteettiä puheessa yhdessä rakennetaan.

Tutkimuksen aineistona ovat kolmessa pelastuslaitoksessa pidetyt kokoussarjat (25 kokousta), joiden tavoitteena oli kehittää palomiesten kanssa uudentyyppisiä työtehtäviä. Aineisto kerättiin vuosina 2001-2002, palomieslakkojen jälkimainingeissa. Työskentelyssä käytettiin muutoslaboratoriomenetelmää. Palomiesten kokouspuheen analyysissä on käytetty diskurssianalyysiä ja narratiivista analyysia.

8. Juha Valtanen: Suomalainen palomies maalla, merellä ja ilmassa (2012, 207s.). Juha Valtasen teos avaa suomalaisen palomiestyön pitkän historian, johdattaen lukijan palokuntien ja pelastusalan kehitykseen sekä arkeen eri aikakausina. Kirja tuo esiin sankarillisen ja monipuolisen työn merkityksen osana yhteiskunnan turvallisuutta. Kenelle: Historiasta, palotoimesta ja pelastusalan kehityksestä kiinnostuneille.

5.5. Nail Day. Kynsipäivä. 

Laitata tai laita tänään kyntesi ja jaa niistä kuva somessa inspiraatioksi muille kynsi-ihmisille. He varmasti piristyvät kynsiselfiestäsi. Englanniksi kynsiselfie on muuten "nailfie" (ilmeinen lyhenne sanasta nail selfie)! ☺

Kauniit kynnet ja kynsinauhat – näin onnistut!

Kauniit kynnet eivät ole itsestäänselvyys. Kynnet voivat esimerkiksi liuskoittua tai katkeilla, varpaan kynnet paksuuntua ja tummentua. Kynsinauhojen ja kynsien hoito on helppoa näiden vinkkien avulla.

Mikä on kynsien ja kynsinauhojen tehtävä?

Kynsien tehtävä on suojata sormien ja varpaiden päiden herkkää ihoa. Kynsinauhan tehtävä on suojata kynnen juurta. Ilman kynsinauhaa kynnen juuri olisi alttiimpi rasitukselle ja bakteereille.

Terveet kynnet ovat kuulaat ja kirkkaat, niissä ei ole sameutta eikä värimuutoksia. Terve kynsinauha on ehjä ja kimmoisa, ei paksuuntunut, kova tai turvonnut.

Kynnet ja kynsinauhat – tavallisimmat pulmat

• Kynsien oheneminen. Terveydentila voi näkyä kynsissä. Joskus syy kynsien ohenemiseen on pitkäaikaissairauksissa. Yleisimmin oheneminen voi johtua epäterveellisestä ruokavaliosta, joka aiheuttaa vitamiinien puutetta.
• Kynsien liuskoittuminen ja katkeilu. Tämä johtuu usein kynsien käsittelystä – kuten runsaasta kynsien lakkaamisesta, rakennekynsistä ja kynsilakan poistamisesta – ja siitä, että kynsien pinnasta ei huolehdita. Liuskoittumista ja katkeilua estämään voi käyttää kynttä vahvistavia lakkoja.
• Kynsien paksuuntuminen ja tummuminen. Etenkin varpaankynnet voivat paksuuntua ja tummua. Sitä luullaan usein kynsisieneksi, mutta takana on yleensä vain ikääntyminen. Jalkojenhoitaja voi poistaa poralla paksuuntunutta kynttä ja samalla tummentumaa.
• Kynsisieni. Myös kynsisientä voi tulla etenkin varpaankynsiin. Se voi olla vaikea tunnistaa itse. Jos epäilee kynsisientä, asia kannattaa varmistaa lääkäriltä.
• Kynsivallintulehdus. Kynsivallintulehduksessa kynsivalli punoittaa ja on arka, pahimmillaan kipeä ja erittää kellertävää eritettä. Lievään kynsivallintulehdukseen voi kysyä apteekista neuvoa ja itsehoitotuotteita. Tärkeää on saada myös ohjeistusta siihen, milloin itsehoito riittää ja milloin on syytä kääntyä lääkärin puoleen. Pahimmissa tulehduksissa tarvitaan antibioottia suun kautta ja toisinaan leikkaustoimenpidettäkin.

Mikä voi rasittaa kynsiä?

Kynnet voivat kärsiä mekaanisen tai kemiallisen rasituksen takia. Mekaanista rasitusta tulee töissä, joissa kädet ovat koko ajan kovilla, kuten rakennustöissä. Harrastuksista vaikkapa kiipeily, nyrkkeily tai painonnosto rasittavat kynsiä.

Kemiallista kynsien rasitusta kokevat vaikkapa kampaajat, jotka käsittelevät työssään kemikaaleja. Sitä tulee myös ammateissa, joissa käsiä pitää pestä ja desinfioida jatkuvasti. Esimerkiksi hoitotyötä tekevien kynnet ja kynsinauhat voivat olla kovilla.

Mitä haittaa kynsien pureskelusta on?

Kynsien pureskelu voi muuttua tavaksi. Jatkuvan kynsien pureskelun riski on, että kynsinauhat tulehtuvat, kynnet haurastuvat ja kynnen kasvu kärsii.

Kynsien pureskelija voi kokeilla sormuksia, joissa on pieniä liikuteltavia renkaita. Niiden idea on, että näprääminen siirtyisi omista kynsistä sormukseen.

Minkälaisia kynsien muutoksia kannattaa näyttää terveydenhuollossa?

• Poikkeava värimuutos, joka on tullut melko nopeasti, ja joka ei ole iän mukana tullutta tummentumaa tai ei voi johtua kolhua seuranneesta mustelmasta.
• Melko nopea kynsien haurastuminen, jopa mureneminen, etenkin varpaankynsissä.
• Kynteen liittyvä kipu.
• Jos kynnen lähellä on ihottumaa ja kynsi jotenkin muuttuu sen takia.

10 vinkkiä: kynsinauhojen ja kynsien hoito

Kynsistä ja kynsinauhoista kannattaa pitää huolta. Kotihoidolla voi vaikuttaa niiden kuntoon ja terveyteen.

1. Kynnet on hyvä pitää lyhyinä, etenkin jos ne ovat kovilla työn tai harrastuksen takia.
2. Kynnet kannattaa leikata oikein: tasaisiksi, ei reunoja pyöristäen. Tämä pätee sekä sormien että varpaiden kynsiin.
3. Käsivoidetta ja jalkavoidetta levitetään myös kynsille ja kynsinauhoihin. On myös olemassa vain kynsinauhoille tarkoitettuja voiteita, ne ovat usein rasvaisia tai öljyisiä. Rasvaamisessa tärkeää on säännöllisyys. Varsinkin talvisin, kun iho kuivuu, myös kynnet ja kynsinauhat kuivuvat.
4. Saippuan sijaan kädet kannattaa pestä hellävaraisella pesunesteellä.
5. Puleerausviilalla – jota kutsutaan myös kynnenkiillottimeksi – voi tasoittaa pieniä uurteita kynnen pinnalla. Pinnasta tulee kiiltävä, mutta kiillottaminen myös suojaa kynttä.
6. Jos varpaat ovat lähekkäin, kynsi voi painua vierekkäisen varpaan ihoon. Apteekista saa tähän apuvälineitä.
7. Kynnenaluset on syytä pitää puhtaana – kynsiharja käyttöön!
8. Jos kynsinauha on kasvanut reilusti kynnen päälle, voi sitä pehmityksen jälkeen työntää appelsiinipuutikulla pois kynnen pinnalta.
9. Jos lakkaa paljon kynsiä, on hyvä käyttää aina aluslakkaa suojaamaan kynttä värjäytymiltä.
10. Kannattaa huolehtia monipuolisesta, hyvästä ruokavaliosta. Jos tuntuu, että ravinnosta ei saa kaikkia tarpeellisia vitamiineja, voi vitamiinivalmisteista jutella apteekissa farmaseutin kanssa. Biotiini vahvistaa kynsiä. Biotiinilisää voi käyttää kuureina tarpeen mukaan.

Hoitorutiini sormien ja varpaiden kynsille

1. Mahdollinen kynsilakka poistetaan kynsilakanpoistoaineella.
2. Kädet tai jalat kylvetetään lämpimässä vedessä. Veteen voi lisätä kylpyöljyä. Jalkakylpyyn voi laittaa ihoa pehmentävää jalkakylpyainetta.
3. Kynnenaluset putsataan esimerkiksi kynsiharjalla. Varpaiden välit pestään hyvin.
4. Kynnet leikataan.
5. Jos kynsinauhat ovat kasvaneet kynnen päälle, niitä voi varovasti työnnellä appelsiinipuutikulla pois.
6. Kädet tai jalat huuhdellaan.
7. Kädet tai jalat rasvataan huolellisesti, myös kynnet ja kynsinauhat. Jalkavoiteessa voi olla reilusti karbamidia, joka kosteuttaa hyvin kylvyssä pehmenneet jalat ja kynnet.

4 x kauniit kynnet

1. Käsiä ja kynsiä ei kannata kuivattaa saippuapesulla. Sebamed Hand Wash Oil kosteuttava -käsienpesuöljy sisältää runsaasti kosteuttavia ja suojaavia luonnonöljyjä.
2. Yksi purkki, monta tarkoitusta: Femisan Oil sopii vartalolle, intiimialueelle ja kynsinauhoille. E-vitamiini jättää kynsinauhat pehmeiksi ja joustaviksi.
3. Rasvainen Lipolan-perusvoide kosteuttaa tuhdisti niin käsien kuin jalkojen ihon, kynsinauhat ja kynnet.
4. Biorion Strong -ravintolisä tukee kynsien hyvinvointia, sillä se sisältää sinkkiä.

Lähde: itsehoitoapteekki.fi (Jenni Kleemola, 2025), jonka asiantuntijana farmaseutti ja kosmetologi Anu Nokkala, Jumbon Apteekki, Yliopiston Apteekin kumppaniapteekki

Tutustumiseksi: 

1. Donne Geer : Kynnet kuin karkit: yli 50 kekseliästä koristeluideaa (2014, 143s.). Kynsien koristeleminen taidokkailla lakkauksilla ja pienillä koruilla on muodikas harrastus, joka näkyy suosituimmissa meikkiblogeissa. Kalifornialaista Hey, nice nails -kauneussalonkia pyörittävien Donne ja Ginny Geerin Kynnet kuin karkit tarjoaa kekseliäitä ideoita niin kynsitaidealoittelijoille kuin lakkakuvioveteraaneillekin. Kaikenikäisille sopivassa kirjassa on runsaasti leikkisän värikkäitä kuvioita, kuten hedelmiä, eläimiä ja puhekuplia, jotka piristävät omaa ja muiden päivää. Tyylikkäämmät pitsi-, tikki- ja samettipinnat viimeistelevät viikonlopun juhla-asun. Yhdysvaltalaissiskokset mainitsevat Marimekon inspiroiman geometrisen printtikuvion erääksi kaikkien aikojen suosikeistaan. Kirjan alkuosa esittelee kattavasti, miten kynnet tulisi huoltaa, puhdistaa ja viilata, mitä tarvikkeita kylpyhuoneen kaapista olisi hyvä löytyä ja miten lakka levitetään oikeaoppisesti.Koristelujen haastavuus vaihtelee, mutta viimeistään kynsien kapeita ääriviivoja maalatessa konkarinkin kieli siirtyy suun keskelle. Jokainen malli neuvotaan vaihe vaiheelta havainnollisten piirroskuvien kera. 

2. Asa Bree Sieracki: The Ultimate Nail Art Sticker Book (2025, 32s.). Leave the nail salon behind and ramp up your own manicure skills right at home with this nail art sticker book that provides thousands of trendy and fun designs! The Ultimate Nail Art Sticker Book is your ultimate guide to achieving beautiful, trendy, and eye-catching nails. This book is packed with thousands of stickers so you can create a variety of nail designs right in the comfort of your home, leaving those expensive salons behind. Whether you're a beginner looking for an easy way to start with nail art or a professional looking for new inspiration, this book features popular motifs like stars, smiley faces, and flowers, allowing you to create dozens of on-trend styles. The Ultimate Nail Art Sticker Book has everything you need to start expressing yourself to the fullest! 

3. Alexander-Potter Pansy & Mineko Sugita: Kauniit kynnet - Yli 500 tyylikästä mallia (2013). Löydä yli 500 inspiroivaa ja tyylikästä kynsimallia, jotka vaihtelevat klassisista ranskalaisista manikyyreistä rohkeisiin eläinkuoseihin ja kolmiulotteisiin efekteihin.

Kauniisti kuvitettu kynsidesign-manuuali, jonka malleja voi soveltaa loppumattomasti. Kirjan voi ottaa mukaan kynsistudioon tai toteuttaa sen ideoita kotona. Kirja sisältää hienostuneet ranskalaiset manikyyrit, metallinhohteiset efektit, villit eläinkuosit, kauniit kukkakuviot, timanttikoristeiset mestariteokset ja paljon muuta. Opas esittelee paitsi kynsien lakkauksen ja käsin maalaamisen, myös kynsien hoidon, teko- ja rakennekynnet, sabluunoiden, tarrojen ja kiilteiden käytön, lävistykset ja kolmiulotteiset efektit sekä kynsien koristelussa tarvittavat välineet. Se antaa selkeät, vaihe vaiheelta etenevät ohjeet erilaisista tekniikoista ja erikoisefektien käytöstä.

Pansy Alexander-Potter on lontoolainen meikkitaiteilija, kynsitekniikko ja kauneuspsykologi. Mineko Sugita suunnittelee ja toteuttaa rakennekynsiä omassa kynsistudiossaan Lontoossa. 

4. Hannah Lee; Nelli Iivanainen (suom.): Vau, mitkä kynnet! (2015, 128s.)

5. Suositus, ravintolisä: Solgar: iho-kynnet-hiukset.

• Luonnollinen tuki kauneudelle
• Korkealaatuinen ja uniikki yhdistelmä tukemaan ihon hyvinvointia, rakennetta ja joustavuutta
• Sisältää kauneutta tukevia ravinteita, kuten sinkkiä, kuparia ja C-vitamiinia
• Auttaa suojaamaan soluja hapetusstressin haitallisilta vaikutuksilta
• Sopii kasvissyöjille ja vegaaneille, Kosher
• Gluteeniton, maidoton, sokeriton, suolaton, tärkkelyksetön, hiivaton, vehnätön

5.5. World Portuguese Language Day. Maailman portugalin kielen päivä. 

Monien mielestä portugalin kieli on eräs maailman melodisimmista kielistä. Portugalia puhuu miljoonat ihmiset maailmanlaajuisesti. Se tuo yhteen miljoonia ihmisiä kaikkialta maailmasta. World Portuguese Language Day on tenhoava teemapäivä, joka on omistettu portugalin kielelle ja portugalinkieliselle kulttuurille. Sen tavoite on juhlistaa maailman portugalia puhuvien maiden jakamaa rikasta kielellistä ja kulttuurillista perintöä. Tämä päivä on kunnianosoitus rikkaalle kulttuurille, historialle ja kauniille portugalin kielelle, joka yhdistää erilaisia kansakuntia ja kansoja. Portugalin kieli tarjoaa meille musiikkia, joka koskettaa sieluun saakka, kiehtovia tarinoita jotka tempaavat mukaansa sekä häikäisevän upeaa sanataidetta.

Portugalia puhuu äidinkielenään yli 200–234 miljoonaa ihmistä, ja se on virallinen kieli Portugalissa, Brasiliassa sekä useissa Afrikan ja Aasian maissa. Suurimmat puhujaryhmät asuvat Brasiliassa (yli 210 miljoonaa) ja Portugalissa. Muita merkittäviä maita ovat Angola, Mosambik, Kap Verde, Guinea-Bissau, São Tomé ja Príncipe, Itä-Timor sekä Macao.

Tässä tarkempi lista missä portugalia puhutaan:

• Etelä-Amerikka: Brasilia (suurin portugalinkielinen maa).
• Eurooppa: Portugali (mukaan lukien Azorit ja Madeira).
• Afrikka: Angola, Mosambik, Kap Verde, Guinea-Bissau, Päiväntasaajan Guinea, São Tomé ja Príncipe.
• Aasia: Itä-Timor, Macao.

Portugalia puhutaan laajalti myös maahanmuuttajayhteisöjen keskuudessa mm. Luxemburgissa, Andorrassa, Namibiassa ja Paraguayssa. Brasilianportugali ja euroopanportugali ovat kielen kaksi päämurretta, jotka eroavat toisistaan jonkin verran ääntämisen ja sanaston osalta.

Portugalin kielen yleiskatsaus

Portugalin kieli kuuluu romaanisten kielten ryhmään, joka on kehittynyt latinan pohjalta. Se on virallinen kieli Portugalissa, Brasiliassa, Angolassa, Mosambikissa, Kap Verdessä, Guineassa-Bissaussa, Sambiassa, São Tomé ja Príncipessä sekä Itä-Timorissa. Portugali on maailman kuudenneksi puhutuin kieli.

Portugalin kielen maailmanlaajuinen levinneisyys

Portugalin kielen levinneisyys on seurausta historiallisesta siirtomaavallasta ja kaupallisista yhteyksistä. Brasilia on suurin portugalinkielinen maa, jossa asuu noin 213 miljoonaa ihmistä, ja siellä puhutaan brasilian portugalia, joka eroaa joiltakin osin Euroopan portugalin kielestä. Lisäksi Portugalin kieli on tärkeä kieli Afrikan lusofonisissa maissa, joissa sitä käytetään hallinnollisesti ja koulutuksessa.

Portugalin kielen kielioppi ja rakenne

Portugalin kieli on kieliopillisesti monipuolinen ja sisältää useita erityispiirteitä, jotka voivat olla haasteellisia oppijoille, mutta myös hyvin loogisia ja järjestelmällisiä.

Substantiivit ja artikkeleiden käyttö

– Portugalin kielessä substantiivit ovat joko maskuliineja tai feminiinejä.
– Määräinen artikkeli (esim. o, a, os, as) ja epämääräinen artikkeli (um, uma, uns, umas) mukautuvat substantiivin suvun ja luvun mukaan.
– Esimerkiksi: o livro (kirja, maskuliini), a casa (talo, feminiini).

Verbien taivutus

– Portugalissa verbit taivutetaan persoonan, luvun, ajan ja moduksen mukaan.
– Verbit luokitellaan kolmeen pääryhmään päätteiden -ar, -er ja -ir mukaan.
– Esimerkiksi verbin "falar" (puhua) preesensmuodot: eu falo, tu falas, ele/ela fala.

Sijamuodot ja prepositiot

– Kieli käyttää prepositioita laajasti ilmaisemaan paikkaa, aikaa ja muita suhteita.
– Sijamuotoja ei ole yhtä paljon kuin suomessa, mutta prepositiot korvaavat monia sijamuotojen tehtäviä.

Portugalin kielen ääntäminen ja intonaatio

Portugalin kielen ääntäminen voi tuntua aluksi haastavalta, koska se sisältää useita vokaalien sointuja ja konsonanttien yhdistelmiä, joita ei esiinny suomen kielessä. Kielen rytmi on melodinen ja intonaatio vaihtelee alueittain.

• Vokaalit: Portugalissa on viisi perusvokaalia (a, e, i, o, u), mutta ääntämyksessä esiintyy monia erilaisia variaatioita kuten nasalisointi.
• Konsonantit: Joillakin konsonanteilla on erilainen ääntäminen kuin suomessa, esimerkiksi "r" voi olla kurkkuäänne tai rullaava.
• Intonaatio: Brasilian portugali on yleisesti pehmeämpää ja melodisempaa kuin Euroopan portugali, jossa ääntäminen on usein terävämpää.

Portugalin kielen kulttuurinen merkitys

Portugalin kieli on tärkeä osa lusofonista kulttuuria, joka sisältää kirjallisuutta, musiikkia, elokuvia ja gastronomiaa. Kielen kautta avautuu syvempi ymmärrys portugalilaisesta ja brasilialaisesta kulttuurista.

Kirjallisuus ja musiikki

– Portugalin kieli on ollut monien merkittävien kirjailijoiden, kuten José Saramagon ja Fernando Pessoan, luomisväline.
– Fado, perinteinen portugalilainen musiikkityyli, välittää kielen kautta tunteita ja tarinoita.
– Brasiliassa samba ja bossa nova ovat kulttuurisia ilmiöitä, joissa kieli sointuu ainutlaatuisella tavalla.

Matkailu ja liiketoiminta

– Portugalin kielen taito on merkittävä etu kansainvälisessä liiketoiminnassa erityisesti Brasilian markkinoilla.
– Portugali on suosittu matkailukohde, ja kielen osaaminen parantaa matkailijan kokemusta ja vuorovaikutusta paikallisten kanssa.

Portugalin kieli on kiehtova ja monipuolinen kieli, joka tarjoaa monia mahdollisuuksia kulttuurin, liiketoiminnan ja matkailun saralla. Sen oppiminen voi avata ovia uusiin kokemuksiin ja yhteyksiin ympäri maailmaa. Käyttämällä tehokkaita oppimisvälineitä, kuten Talkpal, voi saavuttaa sujuvuuden ja nauttia kielestä täysipainoisesti. Portugalin kielen rikas historia, monimuotoinen kielioppi ja kaunis ääntäminen tekevät siitä kiehtovan oppimiskohteen kaikille kielten ystäville.

Lähde: talkpal.ai

Ohessa inspiraatioksi muutamia portugalinkielisiä ilmaisuja ja sananlaskuja tunnelmaan virittäytymiseksi:

Não quero te ver nem pintado de ouro!

= Sanonta, jota käytetään, kun halutaan tehdä toiselle täysin selväksi, että häntä ei haluta nähdä. Lit. en halua nähdä sinua, vaikka olisit kultamaalilla silattu!

Estou de saco cheio.

= Lit. olen kiveksiäni myöten täynnä. Yleinen ilmaisu, joka tarkoittaa, että kärsivällisyytesi on nyt tullut päätepisteeseensä.

É muita areia para o meu caminhão.

= Se on minulle nyt liikaa, vrt. englannin: it's more than I can handle; I'm in way over my head. Lit. se on paljon santaa minun kuorma-autooni. Ehkä olet ahnehtinut liikaa asioita elämääsi. Teet ylitöitä, otat osaa vapaaehtoistoimintaan, käyt iltakoulua, pelaat paikallisessa urheilujoukkueessa. Olet hukkumassa suorittamiseen, koska et vain pysty sanomaan mihinkään "ei". Voit turvautua tähän idiomiin, kun aikatauluusi ei mahdu enää mitään lisää.

ficar a ver navios

= odottaa jotakin hartaasti mutta turhaan. lit. jäädä katsomaan laivoja. Portugalilainen idiomi, joka tarkoittaa, että joku odottaa jotakin tapahtuvaksi, mutta se jokin ei vain koskaan tapahdu vaikka kuinka odottaisi.

De noite todos os gatos são pardos.

= lit. yöllä kaikki kissat ovat harmaita. Yöllä, kun et voi nähdä niin hyvin, jopa kirkasvärisimmät kissat näyttävät harmailta. Idiomi tarkoittaa, että on helppo tehdä virheitä, kun ei tiedä kaikkea mitä ympärillä todellisuudessa on.

Está para nascer um burro.

= ~vetää risti seinään, lit. aasi on syntymässä. Me odotamme, että tuntemamme ihmiset aina käyttäytyvät tietyllä tavalla. Kun he sitten käyttäytyvätkin odottamattomalla tavalla, olemme hyvin hämmästyneitä. Tämä idiomi kuvaa sitä, kuinka joku tekee jotakin niin tavallisesta poikkeavaa, että sitä on vaikea uskoa. Köyliössä aikaa viettäessäni kuulin usein sanonnan, jossa "vedettiin risti seinään", kun joku teki jotakin odottamatonta, yleensä positiivista.

ir com os porcos

= Lit. mennä sikojen kanssa. Sanotaan, kun joku heittää veivinsä tai tulee muutoin eliminoiduksi. Sanotaan varsinkin sellaisesta tyypistä, josta ei pidetä, tai kun kertomuksen pahis saa ansionsa mukaan: Ele foi com os porcos.(hän meni sikojen kanssa).

pão pão quiejo queijo

= kutsua asioita niiden oikeilla nimillä. Lit. leipää leiväksi, juustoa juustoksi.

ter macaquinhas na cabeça

= jollakulla on outoja tai epäloogisia ideoita päässään; olla huolestunut turhanpäiväisistä asioista, joiden tapahtuminen vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä, vähän kuin näkee olemattomia ongelmia. Lit. olla pikkuisia apinaisia päänsä sisällä.

bicho de sete cabeças

= lit. seitsenpäinen elukka, bicho= 1 eläin, elukka, 2 mato, 3 hyönteinen. Kun tilanteesta on tulossa äärimmäisen hankala, voidaan käyttää tätä idiomia. Näin voidaan sanoa, kun ollaan haluttomia käymään jonkin hankalan ongelman selvittämisen pariin. Voidaan sanoa esimerkiksi : Esse situação vai se-tornar difícil. É umbicho de sete cabeças. Kääntyy jokseenkin: Tilanne on muuttumassa vaikeaksi. Kun yhdestä ongelmasta päästään, tulee tilalle heti uusi. Elukalla viitataan mahdollisesti Hydraan, jolle tarinan mukaan kasvaa aina uusi pää tilalle, kun edellinen hakataan pois. (Montaignen mukaan Hydra on Peloponnesoksella Lernan suossa asunut monipäinen hirviö, jolle aina yhden pään katkettua kasvoi uusia tilalle ja jonka Herakles tappoi toisena urotyönään.)

Amigos, amigos, negócios à parte.

= Ei pidä sekoittaa ystävyyssuhteita ja liikeasioita keskenään; lit. ystävät, ystävinä, (liike)neuvottelut erikseen!

Não é minha praia.

= Se ei ole minun juttuni, lit. se ei ole minun rantani.

descascar o abacaxi

= ratkaista ongelma, lit. kuoria ananas

engolir sapos

= hillitä kieltään, purra huultaan, lit. niellä sammakoita. Pidättäytyä sanomasta jotakin, koska ei halua aiheuttaa konfliktia tai koska ei vain jostain syystä voi sanoa tilanteessa mitään, on vain viisainta pysyä vaiti. Tätä idiomia voi käyttää, kun ystävä on sanomaisillaan jotakin, mitä ei pitäisi. Alun perin sanonta on peräisin Raamatusta, Egyptin vitsauksista yksi oli sammakoiden invaasio. Sammakoiden nieleminen pitää sisällään ajatuksen, että kestää mukimatta epämiellyttäviä tilanteita.

A galinha do vizinho sempre é mais gorda.

= Ruoho on aina vihreämpää aidan toisella puolen, lit. naapurin kana on aina lihavampi. Vrt. The grass is always greener on the other side. Ihmisen pitäisi aina huomata se hyvä, mitä hänellä on, sen sijaan että haikailisi sen perään, mitä naapurilla on.

Quem não tem cão, caça com gato.

= Se, jolla ei ole koiraa, metsästää kissan kanssa. On tultava kulloinkin toimeen niillä voimavaroilla mitä on. Vrt. When life gives you lemons, make lemonade. Vrt. Ranskan sanaan bricolage, joka tarkoittaa jonkin kyhäämistä saatavilla olevista aineksista.

afogar as mágoas

= alun perin merkinnyt: juoda unohtaakseen pahan tilanteensa hetkeksi. Nykyisin tämä merkitsee mitä tahansa aktiviteettia, jota harjoitetaan, jotta murhe unohtuisi. Lit. hukuttaa murheet.

andar à toa

= kävellä päämäärättömästi, elää ilman tarkoitusta, mennä mihin elämän virta vie. Toa on köysi, joka sidotaan kiinni yhdestä laivasta toiseen. Laiva, johon köysi sidotaan, on pakotettu menemään sitä vetävän mukana.

caçar no ar

= se, joka metsästää ilmassa, ei saa mitään. Unelmoija, joka on unelmissaan epärealistinen. Naiivi ja höpsö ihminen, lit. metsästää ilmassa.

chegar a pimenta ao nariz

= Pippuri saa aivastamaan. Ilmaisu kuvaa sitä, kun ihminen alkaa ärsyyntyä johonkin tai johonkuhun. Se on toiselle merkki muuttaa keskustelunaihetta, jotta se ei mene enää enempää väärään suuntaan. Lit. mennä pippuria nenään. Lienee mahdollisesti sukua sille, kun herne menee sieraimeen, heh!

comer muito queijo

= olla unohtelias, olla huono muisti, lit. syödä paljon juustoa. Ennen vanhaan uskottiin, että maitotuotteiden syöminen heikentää muistia.

dar o braço a torcer

= suostua johonkin toisen ehdottamaan, vaikka itse on eri mieltä. Esimerkiksi pelkäät korkeita paikkoja, mutta silti menet jonkun "suostuttelemana" vuoristorataan. Tällöin "annat hänelle kätesi väännettäväksi", lit. antaa kätensä väännettäväksi.

É a banha da cobra.

= Se on huiputusta. Käärmeenrasvaa myytiin joskus Portugalissa. Sen väitettiin auttavan useisiin terveysongelmiin, vaikkei sellaisesta ollut minkäänlaista tieteellistä näyttöä. Sanontaa käytetään, kun joku yrittää myydä jotain tuotetta aitona/ tehokkaana (tai ideaa uskottavana), vaikka sen suhteen on vahvoja epäilyksiä, lit. se on käärmeenrasvaa.

Nunca mais é sábado!

= Lit. Ei ole koskaan enää lauantai! Sanontaa käytetään kuvaamaan kärsimätöntä ihmistä. Kun jokin mukava asia antaa aina vain odottaa itseään, eikä millään ota tapahtuakseen, voidaan käyttää ketterästi tätä ilmaisua. Sitä voidaan käyttää myös kun ollaan kovin pitkästyneitä ja toivotaan ajan kuluvan nopeammin, jotta jokin mukava asia olisi taas tapahtumassa.

Perdido por cem, perdido por mil.

= Tätä sanontaa voidaan käyttää, kun ihminen tekee ensin yhden erheen, ja sitten päättääkin tehdä niitä sujuvasti vielä aimo määrän lisää. Esimerkiksi diettaaja syö palan kakkua, ja sitten tuumaa, että mitä helkkaria, syödään koko kakku. Tai ihminen lyö vetoa ja häviää satasen ja päättää lyödä koko homman ranttaliksi ja jatkaa häviöstään huolimatta vedonlyöntiä vaikka minkälaisilla summilla. Vrt. Lost for hundred, lost for thousand.

Vai pentear macacos!

= Sanotaan, kun halutaan eroon jostakusta, merkitsee: Mene vaivaamaan jotakuta muuta! Lit. Mene kampaamaan apinoita!

Quando se está infeliz, se cai de costas e se quebra o nariz.

= Epäonninen kaatuessaan selälleen lyö nenänsä. Sanotaan äärimmäisestä epäonnisuudesta.

Ninguém está contente com a sua sorte.

= Kukaan ei ole osaansa tyytyväinen. Myös: Ninguém está bem com a vida que tem. Kukaan ei ole elämäänsä tyytyväinen.

Não sabe o homem a hora em que morre.

= Ei tiedä ihminen kuolinpäiväänsä.

Cem amigos é pouco, um inimigo é muito.

= Sata ystävää on vähän, yksi vihollinen paljon.

Sobram culpas onde falta amor.

= Vikoja riittää siellä missä rakkautta puuttuu.

Rápida amizade, arrependimento certo.

= Nopeasti kun solmii ystävyyden, joutuu sitä varmasti katumaan.

O casamento é uma loteria.

= Avioliitto on arpapeliä.

Pimenta nos olhos dos outros não arde.

= On helppoa kestää muiden vastoinkäymiset. Ei toisen silmissä oleva pippuri omia polta.

A sorte não bate à porta duas vezes.

= Onni ei kolkuta kahdesti. ~Kun onni kolkuttaa, on syytä avata, se ei toista kertaa kohdalle satu.

Por um prazer, mil dores.

= Yhtä mielihyvää kohti tuhat tuskaa. Vrt. In war, hunting and love men for one pleasure a thousand griefs prove.

Não acorde a má sorte quando ela está dormindo.

= Ei pidä herättää huonoa onnea kun se nukkuu.

Por sol que faça, não deixes a capa em casa.

= Olipa kuinka aurinkoista tahansa, älä jätä sateenvarjoa kotiin. Aina tulisi olla varautunut onnen vaihtumiseen.

Os segundos pensamentos são sempre os melhores.

= Toisena tulevat ajatukset ovat aina parempia kuin ensimmäiset. Vrt. It is easy to be wise after the event.

Lähde: Barreto, Sandra & Silva, Vanessa. Portuguese Idioms Explained. 

Kääntänyt: Katja

Tutustumiseksi: 

1. Pekka Posio: Portugalin kielioppi (2021, 262s.). Portugalin kielioppi esittelee portugalin kielen rakenteita selkeästi ja kattavasti. Siinä tutustutaan sekä kieliopillisten rakenteiden muodostamiseen että niiden merkitykseen ja käyttöyhteyksiin, ja teos sopii niin aloitteleville kuin edistyneillekin kielenoppijoille. Rakenteita havainnollistetaan aitoon kielenkäyttöön pohjautuvin esimerkein ja niiden suomennoksin. Mukana on myös laaja luku, jossa perehdytään portugalin kielen äänteisiin sekä ääntämisen ja oikeinkirjoituksen suhteeseen. Jokaiselle portugalin opiskelijalle tarpeellinen oppikirja ja käsikirja keskittyy Euroopassa puhuttavaan portugaliin, mutta myös Brasilian ja Afrikan kielimuotojen erityispiirteet on huomioitu. Tarkkuutensa ja laajuutensa vuoksi se soveltuu myös yliopistotason opiskeluun ja ammattikäyttöön. Teos on uusi ja päivitetty laitos alun perin vuonna 2011 julkaistusta teoksesta. 

2. A must-have: J. J. Nitti & M. J. Ferreira: 501 Portuguese Verbs (2005).

3. Jani Koskinen: Portugalin ja espanjan yhteistä sanastoa (2021, 50s.)

4. Liisa Melo e Abreu: Descobertas 1 - Portugalin perusteet

Descobertas 1 on aikuisopetukseen suunnattu portugalin oppikirja, joka johdattaa opiskelijan portugalin kielen ja kulttuurin kiehtovaan maailmaan. Kaksiosaisen kirjasarjan ensimmäinen osa lähtee aivan alkeista, ja yhdessä kirjat kattavat koko peruskieliopin ja antavat vankan pohjan jatko-opinnoille. Materiaali soveltuu yliopistojen ja vapaan sivistystyön kursseille sekä itseopiskelijoille. Kirjan tekstit ovat luontevaa nykyportugalia ja niissä käsitellään monia opiskelijan ja matkailijan arkeen liittyviä aiheita. Kielioppi esitetään kattavasti, ja monipuoliset tehtävät harjoittavat kielitaidon eri osa-alueita. Kappaleiden yhteydessä on lisäksi tietoiskuja kulttuurista ja historiasta sekä teemasanastot. Oppikirjan tavoitetaitotaso on A1.3. Kirjaa täydentää erikseen hankittava äänite.

5. Tommi Ingalsuo: Tudo bem? 1 - Portugalin oppikirja

Tudo bem? 1 sisältää 20 kappaletta. Useimmat kappaletekstit ovat dialogimuotoisia. Ne on jaettu a- ja b-dialogeihin, jolloin materiaalia on helppo käsitellä nopeampaan tai hitaampaan tahtiin. Kappaleissa on myös teemaa laajentavia lisäsanastoja. Selkeän kielioppi- ja harjoitusosion jälkeen seuraa vielä kulttuuriteksti, joka voidaan jättää myös opiskelijan omatoimisuuden varaan: aluksi tekstit ovat sekä portugaliksi että suomeksi, myöhemmin vain portugaliksi. Viiden kappaleen välein opiskelijalla on mahdollisuus itsearviointiin tekemällä kertaustehtävät, joiden vastaukset löytyvät kirjan takaa. Tudo bem? 1 -kirjan teemat käsittelevät niin keskeisimpiä matkailuaiheita (hotelli, ravintola, ostokset...) kuin ihmisen arkea laajemmin (perhe, harrastukset, ammatit...). Kulttuuritietoa on sidottu luontevasti perustekstien sisälle.

6. Liisa Melo e Abreu: Lusomania: Portugalin alkeiskirja (1999, 242s., 3.p.)

Lusomania tarjoaa kattavan ja käytännönläheisen lähestymistavan portugalin kielen alkeiden opiskeluun ja harjoitteluun. Oppikirja soveltuu sekä opetukseen että itsenäiseen opiskeluun, sisältäen runsaasti käytännön esimerkkejä ja monipuolisia sanastoja.

Lusomania on portugalin oppikirja, joka on tehty tyydyttämään yhä kasvavan opiskelijajoukon oppimateriaalitarvetta. Kirja on tarkoitettu käytettäväksi opettajan avulla, mutta se sopii myös itseopiskelijoiden portugalin peruskurjaksi.Kirjan etenemisvauhti on nopea ja oppijaksoihin sisältyykin portugalin koko peruskielioppi. Lukukappaleet esittelevät tavanomaisia tilanteita, jotka soveltuvat myös matkailijoiden tarpeisiin. Tilanteet ovat usein kommunikatiivisia ja sanastot erilaisine liitteineen monipuolisia. Ääneoppi on esitelty yksityiskohtaisesti. Kirjassa on sekä suullisia että kirjallisia harjoituksia, ja ne sisältävät niin luetun kuin kuullun ymmärtämistä.Lopussa on epäsäännöllisten verbien taivutusluettelo sekä aakkosellinen portugali-suomi -sanasto.

7. Portuguese English Bilingual Visual Dictionary (2024, 360s.)

With over 6,750 fully illustrated words and phrases in Portuguese and English and a free bilingual audio app, DK's Portuguese-English Bilingual Visual Dictionary is your essential companion to learning Portuguese.You will learn all the words and phrases you need to buy food and clothes, talk about work and education, visit the doctor, go to the bank, use public transport, and much more.Fancy becoming an expert in the language? Then open the pages of this Portuguese dictionary to discover:

• A guide to a wide range of useful Portuguese words and expressions.
• Structured sections around a theme (e.g. sports, food and drink, transport).
• Clear, attractive illustrations make the vocabulary easy to understand and remember.

Whether you are brushing up on your skills or learning the language from scratch, this dictionary makes learning and understanding Portuguese easy. The words are shown visually in themed sections covering practical or everyday topics (such as shopping, food, or study), providing learners with all the vocabulary they need for work, travel, and leisure.Perfect for students, tourists, and business travellers, the dictionary is incredibly easy to follow, with thematically organised vocabulary so you can find closely related words on a particular topic. Portuguese English Visual Dictionary is incredibly easy to use and can be used for self-study or as a reference in the classroom. It is suitable for learners at all levels, from beginner to advanced.

8. Teodor Flonta: A Dictionary of English and Portuguese Equivalent Proverbs (2011)

9. VERBIKIEKKO, käännä kiekkoa ja löydät tärkeimmät verbimuodot haluamastasi verbistä!: Wheel - Portugiesisch - Regelmäßige und unregelmäßige Verben. Löytyy: adlibris.com, hakusanalla: wheel portugiesisch.

10. Fernando Pessoa: Levottomuuden kirja (2025, 392s.)

"Kenties jonain päivänä tajutaan, että täytin kaikkia muita paremmin synnynnäisen velvollisuuteni vuosisatamme yhden aikakauden tulkkina, ja kun se tajutaan, kirjoitetaan, että minua ei ymmärretty aikanani, että jouduin onnettomuudekseni elämään keskellä kylmyyden ja piittaamattomuuden ilmapiiriä ja että valitettavasti minulle kävi niin. Ja se joka kirjoittaa sanat on oleva omana aikakautenaan niitä jotka eivät ymmärrä, täysin samanlainen kuin ne jotka ympäröivät minua nyt. Ihmiset oppivat pelkästään sen mistä olisi ollut hyötyä heidän esi-isilleen. Osaamme opettaa todellista elämänviisautta vain kuolleille."

Fernando Pessoan pääteos Levottomuuden kirja syntyi vuosina 1913-1934 mutta ilmestyi ensimmäisen kerran vasta 1982. Kirjassa Lissabonin kaupungin apulaiskirjanpitäjä Bernando Soares tarkkailee valppaasti ja täydellisin lausein maailman menoa ja ennen kaikkea itseään: "Minä olen kaikki ihmiset."Portugalilaista Fernando Pessoaa (1888-1935) pidetään yhtenä 1900-luvun merkittävimmistä kirjailijoista. Hän työskenteli myös kääntäjänä ja oli ahkera lehtikirjoittaja.

11. Fernando Pessoa: Kadonnut pergamentti ja muita kertomuksia (2025, 200s.).

Tähän kokoelmaan on valittu Fernando Pessoan tähän saakka Suomessa lähes täysin tuntematonta materiaalia. Mukana on 7 novellia, joista yhtä voisi kuvata edgarallanpoemaiseksi kauhutarinaksi, ja loput kuusi ovat pessoamaisia 1900-luvun alun rikostarinoita, joissa erilaisia rikoksia ratkaisee hieman omalaatuinen ja ylimielinen mutta kuitenkin huippuälykäs tohtori Quaresma. Näille tarinoille on tyypillistä, rikosten ratkaisemisen lisäksi, tohtori Quaresman monologit (tai toisinaan keskustelut) tapauksiin liittyvistä filosofisista ja psykologisista kysymyksistä. Kertomukset on kirjoitettu aikavälillä 1907-1935. Quaresma-tarinoita on aikaisemmin käännetty ranskaksi ja espanjaksi.

Fernando Pessoa (1888-1935) oli portugalilainen runoilija, kirjailija ja filosofi, jota pidettiin laajalti yhtenä 1900-luvun suurimmista kirjallisista henkilöistä. Lissabonissa syntyneen Pessoan työ tunnetaan monimutkaisuudestaan ja innovatiivisesta kirjallisten henkilöiden eli "heteronyymien" käytöstä, joiden avulla hän tutki erilaisia tyylejä, teemoja ja filosofioita. Pessoan tiedetään kirjoittaneen aikanaan yli 70 eri nimellä. Pessoan panoksella modernistiseen kirjallisuuteen on ollut suuri ja syvällinen vaikutus sekä portugalilaisiin että kansainvälisiin kirjallisuuden perinteisiin. Hänen kirjoituksensa pohtivat usein identiteetin, todellisuuden ja olemassaolon teemoja.

12. Fernando Pessoa: Fernando & heteronyymit. Vain uneni ovat väyliä itseeni (2023, 326s.).

Fernando Pessoa (1888 - 1935) ei omana elinaikanaan paistatellut julkisuudessa. Hän eli pikkuvirkamiehenä melko porvarillista elämää ja kuoli suurempaa huomiota herättämättä 47-vuotiaana maksakirroosiin synnyinkaupungissaan Lissabonissa. Pessoa oli kirjallisessa tuotannossaan multipersoona, syvällä mielessään luomiensa henkilöiden piirittämä, niiden sulauma ja lopputulos. Hänessä yhtyvät kirjailijapersoonallisuudet tavalla, jollaista maailmankirjallisuudessa saa etsiä.

Pessoan merkitys Portugalin kirjallisuuden uudistajana 1900-luvun alkuvuosikymmenillä on kiistaton. Maailmankirjallisuutta hänestä on tullut vasta hänen kuolemansa jälkeen, ja hän on ympäri maailmaa lukevan yleisön yhteistä omaisuutta, kun uudet ja taas uudet sukupolvet ovat hänet löytäneet ja hänen tuotantoonsa ihastuneet.Tällä runoantologialla ovat itsensä Fernandon lisäksi mukana tunnetut heteronyymit Alberto Caiero, Álvaro de Campos ja Ricardo Reis.Runot on valikoinut ja suomentanut Miika T. Meijer, joka on myös kirjoittanut teoksen saatesanat ja selitysosion.

13. Tuntematonta Pessoaa etsimässä. Fernando Pessoan runoja (2023, 409s.).

Portugalilaisen runoilija Fernando Pessoan (1888-1935) ja hänen heteronyymiensä runojen suomalaiset versiot tulevat päätökseensä. Kokoelmassa on noin kahdensadan runon joukko Fernando Pessoan, Ricardo Reisin ja Álvaro de Camposin portugalinkielisiä runoja sekä nuoren Fernando Pessoan englantilaisia runoja käännöksineen ja kommentteineen. Maailmankuvaa 1900-luvun alun Portugaliin niiden myötä syntyy.Erikoinen piirre Pessoan tuotannossa on runsas heteronyymien käyttö - kaikkiaan heitä on arvioitu olleen yli seitsemänkymmentä. Kirjoittamalla Fernando Pessoa loi uusia ihmisiä. Heteronyymit olivat niin aitoja, että Álvaro de Campos väitti, ettei Fernando Pessoata ollut edes olemassa.Heteronyymeillä Pessoa loi kirjallisen kaikkeuden, jossa kirjoittajan ja kirjallisten hahmojen, todellisuuden ja sepitteen raja sekoittui, varsinkin kun kirjailija asettui itse kirjalliseen peliinsä tekemällä kirjailija-Pessoasta heteronyymien kanssa tasavertaisen hahmon.Heteronyymit toivat Pessoalle tilaisuuden pohtia minuutta, olemassaoloa ja kirjoittamista. Nämä teemat kulkevat läpi koko Pessoan tuotannon.

Pessoa itse kirjoitti olevansa "runon tekijä, feikkaaja, näyttelijä". Runoilijan kasvoilla on antiikin Personan naamio, naamio naamion naamion päällä. Ja kun runoilija on toiskielinen ja lähes sata vuotta sitten kuollut, niin kirjoittaja ei voi todeta muuta kuin ettei tunne koko miestä - tuntemattomaksi Fernando Pessoa jää.Fernando vertasi itseään myös puuhun, joka on päätynyt viulun raaka-aineeksi. Hän siteerasi mielellään Camilo Pessanhan (1867-1926) runoa sellosta, Violoncelo Choral, arcadas / De violoncelo, / Convulsionadas. / Pontes aladas / De pesadelo ... josta vapaa suomennos Sellon notkuva jousi / voihkia saa. / Sillat siipinä sen / unten painavien... Camilo Pessanha käyttää rytmiä ja riimiä, niin myös alkusointua ja sisäsointua. Fernando Pessoan runot ovat nekin samankuuloisten sanojen valtaamia aina eksymiseen saakka.

14. Fernando Pessoa: Anarkistipankkiiri (2023, 71s., 3.p.)

Fernando Pessoa on silta Sartren ja Nietzschen välillä. Yksilön merkitystä yltiöpäisesti korostavan Anarkistipankkiirin hän kirjoitti 1922. Pankkiirin ja hänen ystävänsä käymä kahvilakeskustelu pureutuu nykypäivään syvällisemmin kuin illan uutiset televisiossa.

Anarkistipankkiiri julkaistiin suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1992, mutta pankkikriisin ja alati ailahtelevan taloustilanteen tähden se on edelleen ajankohtainen.

5.5. Concert Day. Konserttipäivä. 

Nauti sähköisestä tunnelmasta, sykkivistä rytmeistä ja sielua hivelevistä melodioista ikimuistoisessa konsertissa, tai vähintäänkin: tilaa liput seuraavaan elämykseen! Mikä on upein konsertti, jossa olet käynyt? Kerro siitä tänään vaikka somessa!

Konsertit ja livemusiikki parantavat fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia laskemalla stressihormonitasoja, sydämen sykettä ja verenpainetta, samalla kun ne aktivoivat aivoja laajasti. Yhteisöllinen kokemus, dopamiinin vapautuminen ja emotionaalinen lataus voivat kohentaa mielialaa, lievittää ahdistusta ja edistää kuntoutumista.

Konserttien ja musiikin keskeiset vaikutukset:

• Psyykkinen hyvinvointi: Musiikki toimii tunteiden säätelijänä, auttaa rauhoittumaan ja voi herättää voimakkaita muistoja. Se vähentää masennusta ja ahdistusta.
• Fyysiset vaikutukset: Rauhallinen musiikki laskee sydämen sykettä ja verenpainetta, kun taas nopea rytmi voi aktivoida kehoa.
• Aivoterveyden edistäminen: Konsertit aktivoivat aivojen muisti-, tunne- ja kuuloalueita. Pitkäaikainen musiikkiharrastus (esim. kuoro) parantaa puheenerotusta hälyssä.
• Yhteisöllisyys: Yhdessä koettu musiikkielämys syventää emotionaalista kokemusta ja vahvistaa sosiaalisia siteitä.
• Kuntoutuminen: Musiikki edistää aivoverenkiertoa ja auttaa neurologisessa kuntoutumisessa (esim. aivoinfarkti, Parkinsonin tauti).

Klassisen musiikin konsertit voivat lisäksi parantaa keskittymiskykyä ja tarjota terapeuttista rentoutumista.

Miksi live-musiikki on niin voimakas kokemus?

Musiikki on universaali kieli, joka yhdistää ihmisiä yli kulttuurirajojen. Vaikka tallennetulla musiikilla on oma arvonsa ja se mahdollistaa kappaleiden kuuntelun milloin tahansa, niin elävä musiikki tarjoaa syvällisen kokemuksen, jota ei voi täysin välittää nauhoitusten kautta.

Live-musiikki herättää tunteita, luo yhteisöllisyyttä ja tarjoaa kuulijoille mahdollisuuden kokea taiteen kaikessa aitoudessaan.

Live-musiikin taika – aitous ja hetkessä eläminen

Tallennettu musiikki on huolellisesti tuotettua ja viimeisteltyä. Jokainen ääni on tarkasti muokattu täydellisen kuuntelukokemuksen varmistamiseksi. Live-esiintymisessä sen sijaan on elementtejä, joita ei voida kopioida studiossa.

Jokainen esitys on ainutkertainen ja riippuu esiintyjän tunnelmasta, yleisön energiasta ja tilan akustiikasta. Live-musiikin epätäydellisyys tekee siitä täydellistä. Pienet virheet, improvisaatiot ja yllättävät hetket tekevät jokaisesta konsertista erityisen.

Tämä aitous tekee elävästä musiikista niin vaikuttavaa. Yksi esimerkki on artistien spontaanit vuorovaikutukset yleisön kanssa – hetket, jolloin esiintyjä saattaa muuttaa kappaleen tempoa tai esittää uudenlaisen tulkinnan tunnetusta laulusta.

Keikkojen sydän – yleisön ja esiintyjän vuorovaikutus

Live-musiikin voima kumpuaa myös esiintyjän ja yleisön välisestä vuorovaikutuksesta. Musiikki ei ole vain kuultavaa, vaan sen voi myös tuntea. Kun tuhannet ihmiset laulavat yhteen ääneen artistin kanssa tai kun esiintyjä reagoi yleisön fiilikseen ja mukauttaa esitystään sen mukaan, niin syntyy ainutlaatuinen hetki, joka jää mieleen pitkäksi aikaa.

Tämän vuorovaikutuksen myötä jokainen paikalla olija voi tuntea olevansa osa jotakin suurempaa. Tämä yhteisöllisyyden tunne voi olla erityisen voimakas suurilla festivaaleilla. Toisaalta aina ei vaadita valtavia lavoja, koska samanlaisen tunnelman voi saada pienemmillä akustisilla keikoilla, joissa esiintyjä on lähempänä yleisöä. Jokainen keikka on erilainen, koska yleisön energia vaikuttaa suoraan esityksen kulkuun.

Live-musiikki ja sen vaikutus tunteisiin

Musiikilla on vahva vaikutus tunteisiin, mutta live-esityksissä tämä vaikutus vain voimistuu. Live-musiikki voi nostaa mielialaa, lievittää stressiä ja jopa synnyttää tunteiden sekamelskan. Keikoilla yleisö pääsee kokemaan musiikin fyysisesti – bassorummun jytinän rintakehässään, artistin äänen värähtelyn ilmassa ja kitarasoolon kihelmöivän energian koko kehossa.

Monet suomalaiset artistit kertovat, että he saavat esiintymisistä itsekin voimaa ja inspiraatiota. Musiikki yhdistää ihmiset ja luo tunteisiin vetoavia hetkiä, jotka jättävät pysyvän vaikutuksen. Tämä on yksi syy, miksi live-musiikki jää kuulijoiden mieleen usein syvemmin kuin pelkkä tallenteen kuuntelu.

Esimerkkejä live-musiikin voimasta

Monet legendaariset keikat ovat jääneet historiaan juuri niiden ainutlaatuisen tunnelman takia. Esimerkiksi Queenin esiintyminen Live Aid -konsertissa vuonna 1985 on usein mainittu yhtenä kaikkien aikojen vaikuttavimmista keikoista – ei vain musiikillisesti, vaan myös sen luoman tunnelman ja yhteisöllisyyden vuoksi.

Myös nykypäivänä artistit panostavat live-esiintymisiin ja pyrkivät luomaan unohtumattomia elämyksiä faneilleen. Yksi suomalainen esimerkki livemusiikin taitajista on Valtteri Palin, joka tunnetaan taitavana tanssijana ja esiintyjänä. Hänen lavakarismaansa on verrattu moniin kansainvälisiin huipputanssijoihin. Vaikka Palin tunnetaan ensisijaisesti tanssitaiteilijana, niin hänen vahva läsnäolonsa lavalla tuo samanlaisen tunteiden vuoristoradan kuin hyvä live-konsertti.

Miksi live-musiikki on korvaamatonta?

Vaikka teknologia mahdollistaa musiikin kuuntelun missä ja milloin tahansa, niin mikään ei voita live-esityksiä. Live-musiikki on enemmän kuin vain kuuntelukokemus – se on tunne, elämys ja yhteisöllinen hetki. Se tuo ihmiset yhteen, herättää tunteita ja jättää pysyviä muistoja.

Elävän musiikin kokemus on jotain, mitä ei voi täysin vangita tallenteelle. Se on hetki, joka syntyy ja katoaa, mutta jää sydämeen pitkäksi aikaa. Juuri siksi keikat ja festivaalit, kuten Flow Festivaalit, vetävät ihmisiä puoleensa vuodesta toiseen – musiikin maaginen voima on parhaimmillaan, kun se jaetaan yhdessä muiden kanssa.

Lähde: clubliberte.fi (Kaisa, 2025)

Tutustumiseksi/ hankkimiseksi:

1. Konsertti-päiväkirja on oivallinen tapa tallentaa unohtumattomat livemusiikkikokemukset, tunteet ja yksityiskohdat myöhempää muistelua varten. Se auttaa dokumentoimaan suosikkikonsertit, säilyttämään lippuja sekä kirjoittamaan ylös keikan tunnelmia ja mielenkiintoisia lainauksia.

Tapoja toteuttaa konserttikokemuskirja:

• Valmis päiväkirja: Markkinoilla on erityisiä konsertti-päiväkirjoja, joihin voi merkitä esiintyjän, paikan, päivämäärän ja omia fiiliksiä.
• Itsetehty albumi: Voit koota valokuvia, keikkalippuja, settilistoja ja kirjoittaa muistiinpanoja omiin kansioihin.
• Digitaalinen versio: Blogi tai digitaalinen päiväkirja toimii hyvin, jos haluat liittää mukaan videoita ja kuvia.

Sisältöideoita:

• Tunnelmat: Mikä teki konsertista erityisen?
• Musiikki: Mikä oli parasta, yllättäviä sovituksia?
• Ympäristö: Yleisö, paikka, äänenlaatu.
• Muistot: Ketä olit katsomassa ja mitä se merkitsee sinulle?

Tällainen kirja on arvokas henkilökohtainen arkisto, joka palauttaa mieleen intensiiviset keikkahetket pitkänkin ajan kuluttua. Etsi hakusanalla: Concerts remembered.

2. Vesa Linna: Rakkaudesta musiikkiin: matka sävelten salaisuuteen (2019, 299s.). Kirja, joka tutkii musiikin syvää merkitystä. Teos sisältää henkilökuvia ja haastatteluja tunnettujen suomalaisten muusikoiden, kuten Ismo Alangon ja Jonna Tervomaan, kanssa. Kirja vie lukijan syvälle musiikin maailmaan ja paljastaa, miten sävelet vaikuttavat meihin.

3. Sami Alanne: Music, Music Therapy and Refugees. Aspects of Trauma (2025, 281s.)

Musiikki ja taide voivat olla apuna maahanmuuttokriisissä, sanoo Sami Alanne.

Vertailevien tutkimusten mukaan musiikkiterapia on yhtä vaikuttavaa ja tehokasta kuin kognitiivinen psykoterapia. Musiikkiterapiaa onkin muiden menetelmien ohella alettu enenevissä määrin käyttää esimerkiksi sellaisten terapiapotilaiden auttamiseksi, joilla on traumoja kidutuksesta tai kotimaastaan pakenemisesta.

"Musiikkiterapia voi olla perinteistä yksilöterapiaa terapiavastaanotolla, mutta musiikkia voidaan myös tuoda muihin, arkisiin ympäristöihin, jossa sillä voi olla myös terapeuttinen vaikutus", kertoo musiikkiterapian dosentti, tutkija Sami Alanne Taideyliopistosta.

Alanne on kirjoittanut uraauurtavan kirjan "Music, Music Therapy and Refugees" musiikkiterapian käytöstä pakolaisten ja kidutuksen uhrien auttamisessa. Springer Nature -kustantamon mukaan se on ensimmäinen laatuaan.

Jokapäiväinen musikkiterapeuttinen lähestymistapa voi olla esimerkiksi sitä, että kun eri kulttuuritaustoista tulevat ihmiset kohtaavat vaikkapa pakolaiskeskuksessa, he opettavat oman kulttuuriperinteensä lauluja toisilleen. Tällainen yhteisöllisyys tukee normaalia arkea ja traumoista toipumista.

"Muiden ihmisten kanssa vuorovaikuttaminen vähentää ennakkoluuloja ja pelkoja sekä eristäytyneisyyttä, joka liittyy traumoihin. Sen lisäksi voi olla tietysti myös yksilöterapiaa tai ryhmäterapiaa ja monia muita kuntoutusmuotoja, joita yhdistelemällä päästään parhaaseen lopputulokseen", Alanne sanoo.

Musiikilla kidutuksen välineenä on pitkä perinne

Alanteelle kirjan kirjoitusprosessissa yllätyksenä tuli, miten pitkä historia on musiikin pimeällä puolella.

"Musiikkia on käytetty manipuloinnin ja alistamisen keinona systemaattisesti esimerkiksi toisen maailmansodan ja kylmän sodan aikana – ja sitä käytetään edelleen nykysodissa."

Alanteen mukaan historiallisessa jatkumossa toistuu sama kaava: musiikin avulla tavoitteena on kitkeä uhreilta oma ajattelu ja identiteetti.

"Natsi-Saksassa keskitysleirivankeja uuvutettiin laulamisen ja marssimisen keinoin, mutta toisaalta musiikkia käytettiin myös siihen, että keskitysleirien työvoimaa pidettiin hengissä ja pyrittiin saamaan heistä kaikki irti. Manipulointi musiikin kautta oli kattavaa."

Synkkiä esimerkkejä löytyy niin Kiinasta ja Venäjältä ja myös Yhdysvalloista. Vankeja on kidutettu musiikilla Yhdysvaltain laivastotukikohdassa Guantanamo Bayssa sijaitsevalla vankileirillä.

"Siellä musiikkia käytettiin persoonallisuuden rikkomiseen kuulustelutarkoituksissa."

Musiikkiterapia tuo musiikin takaisin

Kirjassa pyritään löytämään keinoja käyttää musiikkia parantavalla tavalla, mutta samalla sen pääkohderyhmän, mielenterveysammattilaisten, on hyvä tietää, että asiakkailla voi olla myös musiikkiin ja ääniin liittyviä traumoja.

Alanne ei silti sulje musiikkiterapiaa menetelmänä pois niiltä, joita on kidutettu musiikin keinoin. Päinvastoin hänen mukaansa musiikin välttely terapiassa pelaa suoraan diktaattorien pussiin.

"Jos musiikkiterapiaa vältellään, trauma toistuu. Jos terapeutilla on riittävästi tietämystä ja ammattitaitoa, musiikkia voidaan käyttää terapeuttisesti."

Toki musiikkiterapia voi olla hankalampaa, jos sitä on aiemmin käytetty osana väkivaltaa terapia-asiakasta kohtaan. Kidutetuille voi olla tapahtunut niin vaikeita asioita, että toipuminen voi viedä vuosikymmeniä.

Traumatisoitumisessa kytkös kehon ja mielen välillä katkeaa ja traumatisoituneen voi olla vaikea saada yhteyttä tunteisiinsa. Musiikilla on suuri voima tässä prosessissa ja siksi sitä on Alanteen mukaan oivallettu käyttää kidutuksen muotona. Mutta onneksi musiikin voima toimii molempiin suuntiin: musiikki voi palauttaa näitä yhteyksiä ja siksi se on tärkeä terapeuttinen väline.

Musiikkiterapian avulla musiikin voi siis saada takaisin. Se vain vaatii pitkäjänteistä työtä.

"Se, että musiikkia voi kuunnella ja rentoutua samalla, voi olla iso voitto toipumisessa. Kun hermosto löytää kyvyn rauhoittua ja nukkua, elämänlaatu paranee suuresti."

Tavoitteena riittävän vahva identiteetti

Kun terapia-asiakas on pakolainen, on todennäköistä, ettei terapeutilla ja asiakkaalla ole yhteistä kieltä. Alanteen mukaan terapiassa voidaan käyttää tulkkia, mutta musiikkiterapiassa häntä ei välttämättä aina tarvita, koska vuorovaikutus on mahdollista musiikillisen toiminnan kautta.

"Rytmien ymmärrys musiikissa voi esimerkiksi toimia yhteisenä kielenä. Toki voi olla vivahde-eroja siinä, mitä musiikki merkitsee eri kulttuureissa, mutta otamme sen rikkautena ja mahdollisuutena rakentaa siltaa ihmisten välille."

Suomalaisella terapeutilla ja pakolaisena Suomeen tulleella voi olla myös hyvin erilaiset kulttuurilliset taustat.

"Kulttuurieroista on hyvä olla tietoinen, mutta tunteet ovat yleisinhimillisiä. Olemme kuitenkin ihmisiä kaikki ja voimme kokea ja jakaa asioita yleisinhimillisen kokemuksen avulla."

Kulttuurieroista puhutaan avoimesti ja pyritään löytämään ymmärrystä sitä kautta.

"On hyvä tuoda esimerkiksi esiin, että Suomessa on sallittua olla eri mieltä terapeutin tai viranomaisen kanssa. Voimme tutkiskella yhdessä, että mitä saa ja voi sanoa. Näiden keskustelujen kautta päästään kiinni traumoihin, pelkoihin tai vaikeuksiin sopeutua uuteen tulomaahan."

Myös pelkästään uuteen kulttuuriin saapuminen saa aikaan kriisin.

"Maahanmuuttokriisiä voi verrata nuoruusiän kehityskriisiin. Pitää opetella uudet tavat ja säännöt, sopeutua uuteen elämään ja kulttuuriin, mutta toisaalta samalla säilyttää oma identiteetti", Alanne kuvaa.

Musiikki ja taide voivat olla apuna myös maahanmuuttokriisissä. Alanne muistuttaa kirjassaan, että länsimaisten terapeuttien tulisi vahvistaa kunkin asiakkaan yksilöllistä kulttuurillista identiteettiä.

Toisinaan asiakas voi jäädä pakolaisrooliin vangiksi. Siksi terapiassa on hyvä huomata, että vanhaa kotimaata ei voi vain repäistä irti, se on aina osa identiteettiä.

"Kasvuun ja paranemiseen tarvitaan riittävän vahva identiteetti, jolloin on mahdollista päästää irti traumoista."

Sami Alanne

• musiikkiterapian dosentti ja tutkija Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa
• työskentelee myös vierailevana tutkijana Taideyliopiston Tutkimusinstituutissa
• pitkä tausta käytännön musiikkiterapiatyöstä pakolaisten ja kidutettujen kanssa
• väitellyt Sibelius-Akatemiasta vuonna 2010 aiheenaan "Music psychotherapy with refugee survivors of torture: interpretations of three clinical case studies"
• toimii nykyisin yksityisyrittäjänä ja -terapeuttina

4. Erkki Lehtiranta: Musiikki, henkisyys ja hyvinvointi - Kuinka musiikki voi muuttaa elämäsi (2020, 325s., 3.uud.p.) Musiikki, henkisyys ja hyvinvointi avaa musiikin voimaa henkisen kasvun ja elämänlaadun tukena. Erkki Lehtirannan teos tarjoaa käytännöllisiä vinkkejä musiikin hyödyntämiseen arjessa.

Tämä kirja on löytöretki ääneen ja musiikkiin. Teos johdattaa niin musiikin ikiaikaisten mysteerien kuin modernin tutkimustiedonkin pariin. Mukana on paljon testattuja vinkkejä, jotka liittyvät musiikin monipuoliseen käyttöön elämämme laadun parantajana.Musiikki on aineettomin taidemuoto, mutta niin paljon muutakin. Tutkimus on osoittanut sen moninaiset vaikutukset hyvinvointiimme. Hengen kohottajana ja tietoisuutemme avartajana musiikki on suoraviivainen ja tehokas. Se voi muutamassa minuutissa saada aikaan saman kuin pitkäkestoinen mietiskelypraktiikka. Musiikki voi myös auttaa merkittävästi oppimisessa, muistin virkistämisessä ja positiivisten tunteiden vahvistamisessa.

FM Erkki Lehtiranta on musiikintutkija, musiikkituottaja, kirjailija, kouluttaja ja henkisyyden tutkimusmatkailija, joka on tutkinut pitkään maailman eri musiikkikulttuureja ja musiikin moninaisia vaikutuksia. Erkiltä on ilmestynyt myös teokset Astrologia ja hyvinvointi - Löydä omat menestyskoodisi (Viisas Elämä 2017) ja Todellisuuden lukutaito - Vinkkejä valaistumisen varalta (Viisas Elämä 2018).

5. Daniel Levitin: Musiikki ja aivot (2010, 162s.). Yhdysvaltalainen neurotieteilijä Daniel J. Levitin uskoo, että musiikki on jotakin ihmislajille perustavanlaatuista, kenties perustavanlaatuisempaa kuin puhuttu kieli. Se ei ole mikään evoluution sivupolku tai suorastaan parasiitti, loinen, kuten jotkut tutkijat ovat esittäneet, vaan pikemminkin osa aivojemme kovalevyä.

6. Eduard Hanslick: Musiikille ominaisesta kauneudesta. Yritys säveltaiteen estetiikan uudistamiseksi (2014, 180s.). Musiikki herättää tunteita. Se tuntuu kuin ilolta, intohimolta tai raivolta itseltään. Eduard Hanslick (1825‒1904) halusi erottaa säveltaideteosten omalakisen ihanuuden niiden kannattelemista tai aiheuttamista tunnekokemuksista ‒ vain ylistääkseen soitannon tuntuvaa mahtia. Musiikinteorian klassikon on kääntänyt emeritusprofessori Ilkka Oramo.

5.5. Cartoonists Day. Sarjakuvapiirtäjien päivä. 

Tehkäämme tänään nostalgiakierros ja palatkaamme lapsuutemme viehättävien ja erikoisten sarjakuvien pariin! Joskus sarjakuvapiirtäjien työtä ei ole pidetty yhtä arvokkaana kuin muiden taiteilijoiden. Nyttemmin on tilanne onneksi muuttunut. Sarjakuvapiirtäjien työ on tärkeää ja ansaitsee arvostuksemme. Sarjakuvataiteen arvostus on ollut nyttemmin nousussa etenkin nuorison keskuudessa. Tiesitkö, että sarjakuvien lukeminen opiskelemallasi kielellä on aivan mahtava tapa rikastuttaa sanastoa ja juurruttaa kielioppirakenteita. Lisäksi niitä lukemalla oppiminen on hauskaa ja tapahtuu aivan vaivihkaa. Itse tilasin saksankielisen Aku Ankan vuodeksi vaihtaessani lukiossa pitkään saksaan kasvattaakseni vaivatta sanavarastoa – kyllä kasvoi! Minulla oli tapana merkata tärkeät ja hauskat ilmaisut korostuskynällä ja kirjoittaa ne ylös. Suosittelen ko. tapaa kaikille oppimishimoisille! Aku Ankassa sanasto on erityisen rikasta! Lepolukemistoksi tilasin tanskankielisen Aku Ankan – tanska kuuluu lempikieliini ollen ihan se ykköskieli ennen livviä ja hollantia. Se on ihana satukieli, jonka lukeminen on aina nautinnollista! (Muistan, kun pikkutyttönä aina katselin lämmittimen Må ikke tildækkes -tarraa, ja ajattelin, että vielä jonakin päivänä minä tuon mystisen kielen opin, heh!) Mikä on Sinun lempisarjakuvasi? Ehkä esittelet otteita päivän nostalgiasarjakuvakierroksestasi somessa, niin muutkin pääsevät nostalgisoimaan? Eräs lempisarjakuvistani on aina ollut Kelju K. Kojootti, lämmin lukusuositus! ♡

Sarjakuvapiirtäjä työstään: Tämä on enemmän kulttuuria kuin bisnestä

Sarjakuvapiirtäjä ja -neuvos Ilpo Koskelan elämässä työ ja harrastus ovat sekoittuneet jo kauan. Töistä ei välttämättä kirjauduta ulos neljältä, eikä niillä välttämättä edes täysin elätetä itseä. Koskela toivoo kotimaiselle sarjakuvalle lisää lukijoita, mutta ymmärtää myös, että moni ihminen ei lue oikeastaan ollenkaan.

Ilpo Koskelan ensimmäisiin lukukokemuksiin pienenä kuului se perinteinen: Aku Ankka.

– Kiinnostuin jo lapsena sarjakuvista ja piirtämisestä. Aku Ankan lisäksi luin kaikkia sellaisia sarjakuvia, joita kioskeissa ja divareissa 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa myytiin. Ranskalaisen sarjakuvan rantautuminen Suomeen Asterixeineen ja Tintteineen oli iso asia. Haasteellisempaan seikkailusarjakuvaan tutustuin Zoom-lehden kautta. Silloin ajattelin, että hei, tuo voisi olla minun juttuni, Koskela kertoo.

Koskela oli parikymppinen, kun hän sai ensimmäisen kerran rahaa julkaisemistaan sarjakuvista. Kemin valtakunnallisessa sarjakuvakilpailussa menestymisen myötä näkyvyyttä tuli yhä enemmän. Sittemmin Koskela on tehnyt muun muassa sarjakuvanovelleja, lasten ja nuorten seikkailusarjakuvia, sarjakuva-albumeita, sarjakuvakeittokirjan sekä sarjakuvaoppaita.

– Ensimmäisten novellieni hahmon, Aleks Revelin, olen sijoittanut Irlantilainen-, Aleks Revel- ja Paholaisen kuiskaus-nimisiin kirjoihini. Lisäksi olen tehnyt aikakauslehtisarjoja. Me Riuskaset -sarjakuva Meidän talo -lehdessä kertoi monen vuoden ajan omakotitalorakentamisesta ja vanhan maalaistalon entisöinnistä asiapitoisesti, mutta huumorilla. Futari-lehteen tein värisarjakuvaa fiktiivisestä jalkapallon juniorijoukkueesta.

Kypsyttelyä ja ideointia

Koskela kertoo saavansa ideat tarinoihin ja hahmoihin jostain alitajunnasta.

– Joskus niitä kypsyttelee vuosikausia ennen työhön ryhtymistä. Parhaillaan piirrän jatkoa Aleks Revelin tarinalle – olen miettinyt vajaan 200-sivuisen kirjan perustarinaa varmaan jo kymmenisen vuotta.

Tilaustöiden kanssa pitää olla jämptimpi.

– Silloin oikeasti istun alas ideoimaan. Hyväksytän tilaajalla eli esimerkiksi lehdellä synopsiksen siitä, mitä sarjakuvassa tulee seuraavan vuoden aikana tapahtumaan. Sitten alan pikkuhiljaa kirjoittaa tarinaa dialogimuotoon. Sen perusteella alkaa varsinainen piirtämistyö, Koskela sanoo.

Joskus ideat tulevat varsin äkkiäkin.

– Kun tuleva kirjani alkoi puolen vuoden keskittyneen piirtämisen jälkeen tuntua työltä, keksin ruveta tekemään lännensarjakuvaa sivuprojektina. En tiedä, valmistuuko se edes koskaan, mutta halusin tehdä välissä jotain ihan erilaista.

– Pöydälläni on tällä hetkellä myös EU-projektitaustainen matkailuun liittyvä tilaustyö: minialbumi, jossa kerrotaan tarinoita 1500–1800-lukujen Oulujokivarresta.

Harva elää sarjakuvilla

Tavallisena työpäivänä Koskela piirtää sarjakuvia aamu- tai iltapäivän ja siirtyy loppuajaksi toimistolle tekemään esimerkiksi graafista suunnittelua, kuvituksia tai symboleja it-firmoille. Päivän päätteeksi saattaa olla vielä jonkin projektin työpalaveri.

– Suurin osa Suomen sarjakuvapiirtäjistä tekee elantonsa saamiseksi myös graafista suunnittelua ja kuvituksia. Maassamme lienee alle kymmenen ihmistä, jotka elävät pelkästään sarjakuvien tekemisellä. Tällaisia ovat esimerkiksi Viivin ja Wagnerin, Fingerporin ja Kiroilevan siilin tekijät: heidän täytyy ideoida ja piirtää strippi kuusikin kertaa viikossa tiukkojen aikataulujen mukaan. Lisäksi heidän töistään julkaistaan hyvin myyviä kokoelma-albumeja.

Muutama vuosi sitten Koskela teki itse samanaikaisesti puolen sivun–sivun värisarjakuvia noin viiteen kerran kuukaudessa ilmestyvään ammattilehteen.

– Sillä olisi jo elänyt, mutta kaikki on suhteellista. Sarjakuva-albumeistakaan ei Suomessa kauhean hyvin tienaa, ne ovat enemmän kulttuuritekoja kuin bisnestä. Painokset ovat pieniä – omia kirjojani on painettu 2500–3000 kappaletta, mikä on Suomessa jo aika hyvin, mutta varsinainen toimeentulo on hankittava muulla tavalla. Jos onnistuu saamaan apurahan, se on aina hieno juttu ja antaa lisää aikaa omaehtoiseen piirtämiseen.

– Työ ja harrastus ovat menneet minulla iloisesti sekaisin jo iät ajat. Vaikka voisin tehdä hommia kahdeksasta neljään, niin monesti se ei toimi niin.

"En koskaan julista mitään"

Koskelan mielestä hyvä sarjakuva pohjautuu toimivalle käsikirjoitukselle.

– Se kertoo tarinan, ei vain tajunnanvirtaa. Piirtämistyylejä sen sijaan on nykyään todella monenlaisia. Abstraktitkin tyylit voivat olla hyvin mielenkiintoisia, mutta itse teen aika realistista jälkeä. Olen tosin antanut itselleni jo vähän enemmän vapauksia kuin 30 vuotta sitten, enää kaikkea ei tarvitse piirtää niin kauhean tarkasti.

Koskela ei juuri ota sarjakuvissaan kantaa.

– Tuotokseni ovat enemmänkin historiaan sijoittuvia seikkailusarjakuvia. Toki hahmojen välillä täytyy jollain lailla valita puoli: kun tein Kuuban vallankumoukseen liittyvän sarjakuvaromaanin, päähenkilöni olivat tarinassa kuubalaisemigranttien puolella. Joku voisi ajatella sitä kannanotoksi, mutta en koskaan julista mitään.

Moni ei lue mitään

Koskela kertoo, että kotimaisesta sarjakuvasta on tullut tunnetumpaa.

– Sanomalehdissä suosituimmat sarjakuvat ovat vaihtuneet viimeisten kymmenen vuoden aikana suomalaisiksi. Ja lapset opettelevat edelleen lukemaan Aku Ankan avulla.

– Olisi hienoa, jos kotimaiset sarjakuvat saisivat vielä enemmän lukijoita. Etenkin sarjakuvakirjojen ja -albumeiden kohdalla se lisäisi mahdollisuuksia elantoon. Mutta toki on runsaasti ihmisiä, jotka lukevat erittäin paljon proosaa, mutta eivät ollenkaan sarjakuvia – sekä ihmisiä, jotka eivät lue oikeastaan mitään, Koskela päättää.

Studio55.fi/Piia Simola

Lähde: mtvuutiset.fi (2013)

Kuuluisia sarjakuvapiirtäjiä ja heidän vaikutuksensa genreen

Sarjakuvat ovat enemmän kuin tavallista taidetta, sillä ne lähettävät voimakkaita viestejä, jotka voivat muuttaa historiaa, murtaa stereotypioita ja näyttää totuuksia jännittävillä tavoilla. Valitettavasti aika näyttää muistavan kuuluisat taidemaalarit ja kuvanveistäjät suuremmassa määrin kuin kuin sarjakuvataiteilijat. Tässä listattuna joitakin kaikkien aikojen lahjakkaimmista sarjakuvapiirtäjistä:

1. Scott Adams (syntynyt 8. kesäkuuta 1957)

Scott Raymond Adams on tunnettu yhdysvaltalainen sarjakuvien luoja ja kirjailija. Hänet yhdistetään Dilbert-sarjakuvan luomiseen, ja hän on kirjoittanut useita tietokirjoja liike-elämästä, kritiikistä ja parodiasta. Adams kehitti Dilbertin toimiessaan Pacific Bellin palveluksessa, ja hahmon nimeä ehdotti hänen entinen pomonsa. Vuonna 1989 aloitettu sarjakuva sai suosiota 1990-luvun puolivälissä, ja sitä levitettiin lopulta satoihin sanomalehtiin. Adams työskenteli myös erilaisissa toimistotehtävissä ennen kuin hän aloitti pitkän ja tuottoisan sarjakuvapiirtäjän uransa vuonna 1995.

2. Charles Addams (syntynyt 7. tammikuuta 1912 - kuollut 29. syyskuuta 1988).

Charles Samuel Addams, joka tunnetaan "Addams Family" -elokuvan luojana, oli ratkaiseva yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä, joka syntyi vuonna 1912 New Jerseyssä. Hänen varhainen kiinnostuksensa hautausmaihin muokkasi hänen työtään erityisesti vuonna 1935 alkaneessa The New Yorker -lehdessä. Yksiruutuisina pilapiirroksina kuvattu "The Addams Family" esitteli omalaatuista perhettä, joka piti synkistä ja aavemaista ja haastoi perinteisen amerikkalaisen perhekuvan. Addamsin sarjakuvissa sekoitettiin arkielämää eksentrisiin, usein yliluonnollisiin elementteihin, mikä vaikutti suuresti populaarikulttuuriin ja johti televisiosarjaan, elokuviin ja Broadway-musikaaliin. Synkkäaiheisten töidensä lisäksi Addams tunsi kiinnostusta antiikkiaseisiin ja autoihin. Hänen perintönsä amerikkalaisessa huumorissa jatkuu hänen rakastettujen hahmojensa ja hänen ainutlaatuisen panoksensa kautta.

3. Dr. Seuss (Theodor Geisel) (2. maaliskuuta 1904 - 24. syyskuuta 1991)

Tohtori Seuss oli ansioitunut yhdysvaltalainen kirjailija ja lasten kuvittaja, joka tuotti ja piirsi yli 60 kirjaa kirjailijanimellä Theodor Seuss Geisel. Hänen kuollessaan hänestä tuli huippusuosittu lastenkirjailija, jonka romaaneja on myyty yli 600 miljoonaa kappaletta ja joita on käännetty yli 20 eri kielelle.

4. Martin Rowson (syntynyt 15. helmikuuta 1959)

Martin Rowson on johtava brittiläinen sarjakuvapiirtäjä, erityisesti poliittisen satiirin saralla. Hänet tunnetaan omaleimaisesta ja älykkäästä lähestymistavastaan, ja hänen kykynsä ilmaista poliittisia näkemyksiään taiteen keinoin on tuonut hänelle säännöllisiä artikkeleita suuriin julkaisuihin, kuten Daily Mirroriin ja Guardianiin. Hän kuvailee työtään "visuaaliseksi journalismiksi", jossa hän kääntää taidokkaasti monimutkaisia käsitteitä kiehtoviksi piirroksiksi.

5. Charles M. Schulz (syntynyt 26. marraskuuta 1922 - kuollut 12. helmikuuta 2000)

Charles Monroe Schulz, Snoopyn ja Charlie Brownin kaltaisten rakastettujen hahmojen luova äly, käynnisti Peanuts-jengin, kun kolme lasta ilmestyi 2. lokakuuta 1950 seitsemän sanomalehden sarjakuvaosastoille. Charlie Brownin, Pattyn ja Shermyn ensimmäinen esittely laajeni pian kattamaan erilaisia persoonia, mikä muutti sunnuntaisarjakuvien maailmaa merkittävästi.

6. Matt Groening (syntynyt 15. helmikuuta 1954)

Matthew Abram Groening, joka tunnetaan Simpsonien ja Futuraman luojana, erottuu animaatioalalla vaikuttavalla huumorin ja taiteellisuuden yhdistelmällään. Hänen isänsä tausta sarjakuvantekijänä ja elokuvantekijänä vaikutti häneen jo varhain. Groening sai ensimmäisen kerran huomiota sarjakuvallaan "Elämää helvetissä", mutta vuonna 1989 lanseerattu ja hänen perheensä mukaan nimetty "Simpsonit" toi hänelle mainetta. Poikkeuksellisista hahmoistaan tunnettu sarja mullisti prime-time-animaation. Myöhemmin hän oli mukana luomassa Futuramaa, 31. vuosisadan scifi-komediaa, mikä lujitti hänen perintöään alalla. Groening on myös ympäristöasioiden puolestapuhuja, ja hän sisällyttää nämä asiat usein tarinoihinsa. Vuonna 2018 hän syventyi fantasiaan Netflixin "Disenchantment" -elokuvassa. Hänen ylistetyt, komediaa ja ainutlaatuista piirrostyyliä sisältävät teoksensa ovat tuoneet hänelle huomattavia Emmy-palkintoja ja laajaa ihailua oivaltavasta kommentoinnistaan elämän absurdeista asioista.

7. Bill Watterson (syntynyt 5. heinäkuuta 1958)

William Boyd Watterson II tuli tunnetuksi Calvin ja Hobbes -sarjakuvan piirtäjänä ja luojana. Hänen lopullinen versionsa ilmestyi sanomalehdissä vuosikymmenen ajan, vuosina 1985-1995, ja se vangitsi lukijat ainutlaatuisella charmillaan ja huumorillaan. Watterson, joka tunnetaan skeptisyydestään sarjakuvien kaupallisia näkökohtia kohtaan ja intohimostaan nostaa sarjakuva taidemuodoksi, valitsi erakkoelämän Calvin ja Hobbesin lopettamisen jälkeen.

8. Kevin Smith (syntynyt 2. elokuuta 1970)

Toinen tunnettu amerikkalainen elokuvaohjaaja, näyttelijä ja podcaster on Kevin Patrick Smith. Hän tuli tunnetuksi pienen budjetin elokuvallaan "Clerks" vuonna 1994, joka aloitti hänen indie-elokuvaperintönsä. Smithin luomukset ovat usein esillä hänen kotimaassaan New Jerseyssä, osana hänen "View Askewniversumiaan". Sarjakuvaharrastajana hän on kirjoittanut Marvelille ja DC:lle. Smith tunnetaan myös "Silent Bobin" roolista, ja hän on myös kuuluisa podcaster.

9. Jeroom Snelders (syntynyt 22. huhtikuuta 1977)

Belgialainen pilapiirtäjä Jeroom Snelders on tunnettu töistään. Hän sai vuonna 2002 tunnustuksen yhtenä Belgian lahjakkaimmista sarjakuvataiteilijoista, mikä osoittaa hänen huomattavat taitonsa. Hänen teoksensa on mainittu useissa suosituissa ja menestyneissä sarjakuvissa, mikä on vaikuttava saavutus. Tällä hetkellä hänen työnsä mainitaan Humo-lehdessä. On kuitenkin syytä huomata, että kielierojen vuoksi hänen sarjakuviensa koko merkityksen ymmärtäminen saattaa olla haastavaa.

10. Jonathan Shapiro (syntynyt 27. lokakuuta 1958)

Zapiro ei ole kuka tahansa eteläafrikkalainen pilapiirtäjä, vaan hän on saanut useita palkintoja erittäin terävistä ja ajattelemaan herättävistä sarjakuvistaan. Hän kasvatti sarjakuvataitojaan School of Visual Artsissa Yhdysvalloissa. Vuonna 2019 kaikki puhuivat siitä, miten hän on piirtänyt yli 20 vuotta kaikkea Jacob Zuman draamaa ja kohua.

11. Osamu Tezuka (3. marraskuuta 1928 - 9. helmikuuta 1989)

Osamu Tezuka oli vanhin kolmesta lapsesta perheessä, joka rakasti mangaa ja animaatioita. Lapsena hyönteiset kiehtoivat häntä, ja ne näkyvät myöhemmin hänen taiteilijanimessään. Vaikka Tezuka eli sodan ja kouluttautui lääkäriksi, hän päätti seurata intohimoaan sarjakuvien piirtämiseen ja animaatioelokuvien tekemiseen. Hänen luova työnsä muokkasi sodanjälkeisten japanilaisten lasten ajattelua ja tunteita. Hän teki japanilaisesta sarjakuvasta jotain, mitä kaikki halusivat nähdä, ja loi sarjakuvissaan uusia tapoja kertoa tarinoita, jotka muuttivat kirjojen ja elokuvien käsitteitä ja koskettivat muitakin luovia aloja.

12. Jim Davis (syntynyt 28. heinäkuuta 1945)

James Robert Davis tunnetaan parhaiten vuonna 1978 ensiesityksensä tehneestä ikonisesta sarjakuvasta "Garfield". Onko Garfield kenellekään tuntematon? Tämä tunnelmallisen kissan ja värikkäiden hahmojen ympärille rakentuva strippi on levinnyt myös muualle kuin painettuun kirjallisuuteen. Se on inspiroinut kolmea animaatio-tv-sarjaa, tusinan verran prime-time-erikoisohjelmia, kahta pitkää elokuvaa ja useita videopelejä, mikä osoittaa Davisin monipuoliset sarjakuvapiirtäjän, tv-käsikirjoittajan ja tuottajan kyvyt.

13. Walt Disney (syntynyt 5. joulukuuta 1901 - kuollut 15. joulukuuta 1966)

Kaikki tuntevat Walt Disneyn, legendaarisen hahmon, jonka panos on muokannut merkittävästi lukemattomia lapsuuksia. Vaikka Disney on elänyt myrskyisiä aikoja, kuten sotia, hän onnistui luomaan ajattomia mestariteoksia, joita arvostetaan ja jotka ovat edelleen ajankohtaisia. Walt Disney liittyi 16-vuotiaana Punaisen Ristin palvelukseen ensimmäisessä maailmansodassa. Hän oli ensimmäinen, joka antoi äänensä Mikki Hiirelle, hahmolle, jonka hän loi menetettyään Oswald onnenkanin. Toisessa maailmansodassa hänen studionsa tuotti propagandafilmejä. Disney oli junaharrastaja, ja hänen rakkautensa rautateihin vaikutti Disneylandin suunnitteluun. Hän voitti enemmän Oscar-palkintoja kuin kukaan muu.

14. Rube Goldberg (syntynyt 4. heinäkuuta 1883 - kuollut 7. joulukuuta 1970)

Rube Goldberg tuli tunnetuksi "Invention"-sarjakuvistaan, joita on kymmeniä, ehkä jopa satoja, ja joissa painotetaan erilaisia aiheita, kuten urheilua, politiikkaa ja yhteiskunnallisia asioita. Hänen hihnapyöriä ja vipuja täynnä olevat luomuksensa huvittivat ja pohtivat elämän mutkikkuutta 1900-luvun alun sanomalehdissä. Pilapiirrosten lisäksi Goldberg kunnostautui elokuvissa, draamassa ja maalaustaiteessa, ja hän jätti pysyvän vaikutuksen kulttuuriin, kannusti omaperäisyyteen ja löysi iloa monimutkaisuudesta.

15. Gary Larson (syntynyt 14. elokuuta 1950)

Far Side -sarjakuvien luova taiteilija Gary Larson on itse asiassa opiskellut pääaineenaan biologiaa, mikä selittää kaikki hänen töissään esiintyvät oudot ja koomiset eläinvitsit. Hänen epäsovinnaisina ja joskus synkkinä tunnetut juttunsa vaikuttivat popkulttuuriin. Kaikesta kuuluisuudestaan huolimatta hän on hillitty eikä anna paljon haastatteluja. Hauska fakta: hänen mukaansa on nimetty jopa tieteellinen termi - "Larsonian" hyönteistieteessä!

Lähde: photolamus.com

Tutustumiseksi:

1. Trina Robbins, Roberta Gregory, Colleen Coover, Gail Simone & Joyce Carol Oates: Drawing Lines: An Anthology of Women Cartoonists (e-kirja, 2021)

2. David Mikics (toim.): The MAD Files: Writers and Cartoonists on the Magazine that Warped America's Brain! A Library of America Special Publication (2024, 221s.).

Celebrate America's zaniest and most subversive magazine in 26 essays and comix from all-star contributors, including Roz Chast, Jonathan Lethem, and Grady Hendrix.

Before SNL and the wise-guy sarcasm of Letterman and Colbert, before The Simpsons and online memes, there was . . .  MAD.

A mainstay of countless American childhoods, MAD magazine exploded onto the scene in the 1950s and gleefully thumbed its nose at all the postwar pieties. MAD became the zaniest, most subversive satire magazine ever to be sold on America's newsstands, anticipating the spirit of underground comix and 'zines and influencing humor writing in movies, television, and the internet to this day.

Edited by David Mikics, The MAD Files celebrates the magazine's impact and the legacy of the Usual Gang of Idiots who transformed puerile punchlines and merciless mockery into an art form. 26 essays and comics present a varied, perceptive, and often very funny account of MAD's significance, ranging from the cultural to the aesthetic to the personal.

• Art Spiegelman reflects on how he "couldn't learn much about America from my refugee immigrant parents--but I learned all about it from MAD"

• Roz Chast remembers how the magazine was "love at first sight. . . . It was one of my first inklings that there were other people out there who found the world as ridiculous as I did."

• David Hajdu and Grady Hendrix zero in on MAD's hilarious movie spoofs

• Liel Leibovitz delves into the Jewishness behind the magazine's humor

• and Rachel Shteir amplifies the often unsung contributions of MAD's women artists.

Several essays are admiring profiles of the individual creators that made MAD what it was: Mort Drucker, Harvey Kurtzman, Al Jaffee, Antonio Prohias, and Will Elder. For longtime fans and new readers alike, The MAD Files is an indispensable guide to America's greatest satire magazine.

3. Art Wood: Great Cartoonists and Their Art (2000, 200s.). The works of more than 50 illustrators and cartoonists, many friends of Wood, are represented in this personal memoir.

4. Christopher Hart: Cartoonist's Big Book of Drawing Animals (e-kirja, 2013)

All of Chris Hart's how-to-draw titles are best-sellers. And the best-sellers among all of his best-sellers are the ones about animals. How to Draw Cartoon Animals, just one example, appears regularly on the BookScan Top 50 Art Books list, with more than 190,000 copies sold. Now The Cartoonist's Big Book of Drawing Animals is ready to roar onto the market! All the most popular animals are here, including dogs, cats, horses, penguins, lions, tigers, bears, and elephants, as well as the favorite sidekick animals—pigs, kangaroos, giraffes, turtles. Simple step-by-step drawings show how to capture every cartoon emotion, from cutesy-sweet to begging to scheming, and how to create every box-office type, from baby animals to villain animals to clueless animals and much more. Faces, bodies, paws, feet, wings, tails—every part of dozens of animals is explained in this bumper book by the world's leading author of instructional art books. It's a mega-menagerie for cartoonists!

5. Maurice Horn (toim.) & Richard Marschall (toim.): The World Encyclopedia of Cartoons (1999, 945s.). Identifies cartoonists, animated films, caricatures, and editorial, humorous, and sports cartoons from around the world, and explores the art of cartooning from artistic, commercial, historical, social, and political perspectives.

6. Monte Beauchamp: Masterful Marks: Cartoonists Who Changed the World (2014, 128s.).

In a first-of-its-kind collection, award-winning illustrators celebrate the lives of the visionary artists who created the world of comic art and altered pop culture forever.Sixteen Graphic Novel Biographies of:• Walt Disney • Dr. Seuss • Charles Schulz • The Creators of Superman • R. Crumb • Jack Kirby • Winsor McCay • Hergé • Osamu Tezuka • MAD creator, Harvey Kurtzman • Al Hirschfeld • Edward Gorey • Chas Addams • Rodolphe Töpffer • Lynd Ward • Hugh HefnerThe story of cartoons—the multibillion-dollar industry that has affected all corners of our culture, from high to low—is ultimately the story of the visionary icons who pioneered the form.But no one has told the story of comic art in its own medium—until now.In Masterful Marks, top illustrators—including Drew Friedman, Nora Krug, Denis Kitchen, and Peter Kuper—reveal how sixteen visionary cartoonists overcame massive financial, political, and personal challenges to create a new form of art that now defines our world.

6.5. Beverage Day. Juomapäivä.  

Tiesitkö, että vettä suositellaan juotavaksi 2-3 litraa päivässä (aikuisten suositus)? Vesi on välttämätön ravintoaine. Sitä tarvitaan solujen aineenvaihdunnassa sekä kudosten biologisten olosuhteiden ylläpidossa. Se on välttämätön ravinnon hyväksikäytölle ja kuona-aineiden kuljetukselle sekä eritykselle. Se säätelee elimistön lämpötaloutta, suojelee kudoksia ja antaa soluille muodon ja kimmoisuuden. Veden saannin ja erityksen tulee olla tasapainossa, muuten seurauksena on kuivuminen tai turvotus. Vedenottoa säätelevät hypothalamuksen janokeskus ja hypothalamuksen tuottama antidiureettinen hormoni. Mikäli keho menettää vettä 5% painostaan, ihmisen työkyky heikkenee: kahdentoista prosentin menetys on jo hengenvaarallinen.

Yleinen nyrkkisääntö onkin juoda vettä silloin, kun olet janoinen. Janon tunne on kehon luonnollinen tapa ilmoittaa nesteen tarpeesta. Joissakin tilanteissa pelkästään janon tunteen kuuntelu ei kuitenkaan riitä, ja esimerkiksi kuumassa ilmastossa, urheillessa ja sairastaessa keho menettää normaalia enemmän nestettä. Tällöin veden juontia kannattaa tietoisesti lisätä.

Jos veden juominen on sinulle haastavaa, tarjolla on useita puhelimeen ladattavia sovelluksia, jotka muistuttavat veden juomisesta. Voit myös maustaa juomaasi vettä hedelmäviipaleilla tai sitruunalla. Yksi hyvä idea on myös ostaa silmää miellyttävä juomapullo, josta on mukava hörppiä vettä päivän aikana.

Lähteet: yhteishyva.fi (Emilia Tukiainen, 2025), jonka lähteinä:Terveystalo, THL

MIKSI JUOMINEN ON TÄRKEÄÄ

Riittävä veden juominen (n. 1,5 l/vrk) on välttämätöntä nestetasapainon ylläpidolle, aivojen toiminnalle, ruoansulatukselle ja kehon lämpötilan säätelylle. Se ehkäisee nestehukkaa, joka aiheuttaa väsymystä, päänsärkyä ja heikentynyttä vireystilaa. Vesi kuljettaa ravinteita, poistaa kuona-aineita ja pitää ihon sekä limakalvot kosteina.

Vedenjuonnin tärkeimmät hyödyt ja vaikutukset:

• Nestetasapaino ja vireystila: Ylläpitää solujen toimintaa ja ehkäisee uupumusta.
• Aivojen toiminta: Vesi tukee keskittymiskykyä ja kognitiivista suorituskykyä.
• Aineenvaihdunta ja ruoansulatus: Auttaa ravintoaineiden imeytymisessä ja suoliston toiminnassa.
• Kehon lämpötila: Viilentää kehoa helteellä ja auttaa sopeutumaan kylmään.
• Kuona-aineiden poisto: Tukee munuaisten toimintaa.
• Fyysinen suorituskyky: Parantaa treenitehoa ja nopeuttaa palautumista.

Suositukset ja nestehukan oireet:

• Päivittäinen tarve: Noin 2–3 litraa nestettä vuorokaudessa (sisältää ruoan mukana tulevan nesteen), josta juomien osuus on hyvä olla noin 1,5 litraa.
• Helle ja liikunta: Lisää veden tarvetta merkittävästi.
• Nestehukan oireet: Janon tunne, väsymys, päänsärky, huimaus ja kuiva suu.

Liiallinen veden juominen voi kuitenkin olla haitallista, joten kohtuus on tärkeää.

MAAILMAN SUOSITUIMMAT JUOMAT

Maailman suosituin juoma on vesi, joka kattaa yli 50 % kaikesta kulutuksesta. Muita maailmanlaajuisesti eniten kulutettuja juomia ovat tee, kahvi, virvoitusjuomat, maito, hedelmämehut sekä olut. Alkoholijuomista olut on suosituin, ja kiinalainen Baijiu on maailman myydyin väkevä alkoholijuoma.

Suosituimmat juomat maailmassa (järjestys vaihtelee hieman lähteittäin):

• Vesi: Ehdoton ykkönen.
• Tee: Erittäin suosittu erityisesti Aasiassa, Kiinassa ja Intiassa.
• Kahvi: Erityisen suosittua Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.
• Virvoituskuomat: Sokeripitoiset ja hiilihapotetut juomat.
• Maito: Edustaa noin 12 % globaalista kulutuksesta.
• Olut: Suosituin alkoholijuoma, 189 miljardia litraa vuodessa.
• Mehut: Hedelmä- ja vihannesmehujen markkinat kasvavat.
• Energiajuomat: Kasvavat nopeasti (8 % vuosittainen kasvu).

Suosituimmat väkevät alkoholijuomat:

Baijiu: (kiinalainen riisiviina)

Vodka

Brandy

Rommi

Skottiviski

Muita suosittuja juomia:

• Cocktailit: Maailman suosituin on Margarita, jota seuraavat Piña colada ja Espresso martini.
• Smoothiet.

Suomessa suosituin alkoholijuoma on olut.

Alkoholittomien juomien suosio räjähti

Ilmiö näkyy Alkon myyntitilastoissa.

Alkoholittomien juomien myynti on noussut Suomessa ennätysvauhtia, kertoo Alko.

Tuoteryhmäpäällikkö Mika Kauppisen mukaan Alkossa myytiin vuonna 2025 alkoholittomia juomia jo yli 850 000 litraa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli lähes 40 prosenttia.

Alkoholittomista juomista on viime vuosina tullut maailmanlaajuisesti yksi juoma-alan suurimmista trendeistä. Ilmiö näkyy myös Suomessa. Tähän Alko on vastannut siten, että alkoholittomien tuotteiden määrä valikoimassa on kasvanut vuoden 2017 vajaasta 130 tuotteesta lähes 350 tuotteeseen.

– Pyrimme jatkuvasti tuomaan perinteisten alkoholijuomien rinnalle uusia mielenkiintoisia alkoholittomia vaihtoehtoja, kuten Alkon perustehtävään alkoholihaittojen ennaltaehkäisemiseksi hyvin sopiikin, Kauppinen kertoo tiedotteessa.

Alkon tuore asiakaskysely osoittaa, että alkoholittomat juomat ovat vakiinnuttaneet paikkansa suomalaisten arjessa ja juhlassa. Suosituin alkoholiton juoma on vesi (67 prosenttia vastaajista), ja heti perässä tulevat alkoholittomat oluet (53 prosenttia). Myös virvoitusjuomat (42 prosenttia) ja mocktailit (22 prosenttia) ovat suosittuja.

Alkoholiton valitaan erityisesti silloin, kun ollaan juhlissa, mutta liikkeellä autolla (64 prosenttia), saunotaan (40 prosenttia) tai rentoudutaan kotona (31 prosenttia).

Suurimmat syyt alkoholittoman valintaan liittyvät hyvinvointiin: 47 prosenttia ei halua humaltua, 44 prosenttia kertoo alkoholin vaikuttavan heikentävästi uneen ja 32 prosenttia haluaa ylipäätään vähentää kulutustaan.

Joka viides vastaaja pitää vuoden aikana kokonaan taukoa alkoholista. Osa vastaajista on kaikkinensa vähentänyt alkoholin käyttöä tai siirtynyt kokonaan alkoholittomiin vaihtoehtoihin.

Kyselytutkimus toteutettiin Alkon asiakaspaneelille (Neuvonantajat) joulukuussa 2025. Vastaajien kokonaismäärä oli noin 700.

Lähde: verkkouutiset.fi (Matti Lepistö, 2026)

Tutustumiseksi: 

1. Eetu Hiltunen (kääntäjä): Smoothiet ja mehut: yli 100 hyvää ohjetta (2013, 240s.). 

2. Mikko Salmi: Suuri olutkirja (2021, 446s.). 

3. Anu Hopia & Pekka Lehtonen: Kuplivaa kemiaa — Kiehtovat juomat kotikaljasta kombuchaan (2021, 258s.). Paahteisen pähkinäistä kahvia, makunystyröitä kipristävää limsaa, makeanhimoa hellivää marjamehua - elämämme perustana toimiva vesi muuntuu moneksi, kun siihen uutetaan toisia aineita tai kun sitä sekoitetaan sopivassa suhteessa vaikkapa etanoliin. Maistuvia juomia syntyy myös, jos antaa hiivojen ja bakteerien temmeltää lasissa. Ilman näitä apureita emme voisi nauttia esimerkiksi kuohuviinistä tai kaakaosta. Kuplivaa kemiaa paljastaa, miten molekyyleistä syntyy parahultainen seos, jossa ovat tasapainossa makua, väriä, tuoksua, kihelmöintiä tai muuta mukavaa tuntemusta tuottavat ainekset. Teoksessa käydään läpi tuttuja juomia ja niiden kenties vähemmän tunnettuja piirteitä sekä historiaa. Juomien valmistukseen liittyviä kemiallisia ja fysikaalisia prosesseja ei ole aiemmin kuvattu näin kutsuvasti. Miksi olut ei maistu oluelta ilman humalaa? Mistä vihreän teen heinäinen maku johtuu? Mitä rypäleiden solukoista vapautettu neste käy läpi matkallaan viiniksi?

4. Petri Nieminen & Terho Puustinen: Kahvi: Suuri suomalainen intohimo (2014, 272s.). Kahvi on suomalaisten suuri intohimo – tämä kirja avaa kattavasti kansallisen juomamme historian, kulttuurin ja parhaat valmistusvinkit. Sukella syvälle kahvin maailmaan, olitpa arjen nautiskelija tai intohimoinen hifistelijä.

SUOMALAINEN JUO ELÄMÄNSÄ AIKANA KESKIMÄÄRIN 10 000 LITRAA KAHVIA. MISTÄ KAHVI TULEE, MIKSI ME HIMOITSEMME SITÄ JA MITEN VOIMME SAADA SIITÄ ENTISTÄKIN SUUREMMAN NAUTINNON?

Kahvi – suuri suomalainen intohimo kertoo kaiken, mitä maailman kovimpien kahvinjuojien pitää tietää lempijuomastaan. Kirja paljastaa, miten vaatimaton papu valloitti maailman, miten kahvi vaikuttaa ihmiseen ja millaisista oloista se ponnistaa. Käymme kahvipensaan parhailla kasvupaikoilla ja tutustumme jalostuksen ja paahtamisen salaisuuksiin. Lopuksi perehdymme tärkeimpien kahvijuomien resepteihin ja keitämme oikein maukkaat kahvit.

PETRI NIEMINEN on Bean & Burner -kahvipaahtimon ja erikoiskahvilan kehitykseen Carfix-ketjussa merkittävässä roolissa ollut kahvi-intoilija, joka on syvästi rakastunut lajiinsa. Niemisen viiltävän analyyttisiä ja humoristisia kolumneja luetaan laajasti. TERHO PUUSTINEN on kokenut kirjoittaja, viestintäalan yrittäjä ja intohimoinen kahviharrastaja ja kuluttaja. Puustinenin into saattaa pursuta yli laidan jo pelkästä kahvin tuoksusta. Hän arvostaa sitä, että suomalainen saa pääosin meikäläin kahvi kuin kahvi.

5. Sirpa Nordqvist: Teekirja: Tee hetkestä elämys (2014, 144s.). Tee kantaa mukanaan vuosisatojen itämaisen perinteen sekä rauhoittumisen ja elämyksen hetket vihreiden laaksojen juurelta teekuppiin. Opi arvostamaan teen monimuotoisuutta ja kulttuurista syvyyttä niin arjessa kuin juhlahetkissä.

6. Louise Pickford: Kuumat juomat (2010, 96s.). Kahvia ja teetä nautitaan lähes päivittäin, mutta olisiko jotain muutakin lämmintä tarjolla? Kuumat juomat tarjoaa joukon herkullisia juomareseptejä - houkuttelevia makuelämyksiä ja viluntorjujia kylmien päivien varalle.

7. Alex Barker: 1001 cocktailia: Cocktailreseptejä kaikkiin tilanteisiin (2005, 384s.). Alex Barkerin 1001 cocktailia tarjoaa kattavan valikoiman cocktaileja ja juomareseptejä kaikkiin makuihin – klassikoista moderneihin innovaatioihin.

8. Derick Santiago: The Mocktail Club. Classic Recipes (and New Favorites) Without the Booze (2024, 160s.).

Skip the bar—and the alcohol—with mocktail recipes that bring the fun of a speakeasy right to your couch! The Art of Mixology meets mocktails in this beautiful collection of 75 alcohol-free recipes for classic drinks, new flavor concoctions, and twists on old favorites, so you can experience the joy of cocktail creation without the booze!

If you are looking to experience the joy of cocktail mixology without the bar, crowd, or booze, The Mocktail Club has you covered! As more and more people embrace the alcohol-free lifestyle, the range of mocktail recipes continues to grow. From plays on classic cocktails to mocktails to new flavor concoctions, the options are endless. The 75 creative mocktails in this book are all about fresh ingredients, classic flavors, and keeping the booze out, so you can bring the fun of a classic cocktail bar right to your couch.

Learn to make the delicious, alcohol-free recipes for:
-Whiskey Sidecar
-Citrus Rose Martini
-Blackberry Gin Basil Smash
-Golden Fruit Daiquiri
-Spicy Pineapple Margarita
-And more!

With full color photos, this sophisticated book will make a great addition to any home bar. Embrace the mocktail movement with all the flavors you love without the alcohol with The Mocktail Club! Cheers!

6.5. Nurses Day. Sairaanhoitajien päivä. 

Teemapäivä korostaa sairaanhoitajien elintärkeää roolia terveydenhoitosysteemissämme. Tästä päivästä alkaa National Nurses Week, joka kestää 7 päivää.

Sairaanhoitajan työ on erittäin vaativaa, vastuullista ja usein fyysisesti sekä psyykkisesti raskasta. Se edellyttää nopeaa tilannetajua, hyviä vuorovaikutustaitoja, organisointikykyä ja tarkkuutta, ja siihen liittyy kiirettä sekä väkivallan uhkaa. Työ on kuitenkin monipuolista ja ihmisyyden ytimeen menevää, uralla on myös mahdollisuuksia erikoistua ja edetä.

Sairaanhoitajan työn vaativuus ilmenee monella tavalla:

• Vastuullisuus ja tarkkuus: Hoitotyö, kuten lääkehoito ja sytostaattien jako, vaatii erittäin tarkkaa protokollan seuraamista, sillä virheitä ei saa sattua.
• Työtahti ja resurssit: Työ on usein pakkotahtista, ja pula työntekijöistä kuormittaa hoitajia, mikä voi johtaa uupumukseen.
• Fyysinen ja psyykkinen kuormitus: Työ sisältää potilaiden auttamista, liikkumista ja vaativia kohtaamisia. Väkivallan uhka on läsnä joillain osastoilla.
• Monipuoliset taidot: Sairaanhoitajan on kyettävä sopeutumaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin, toimimaan itsenäisesti ja tekemään päätöksiä.
• Moniammatillisuus: Työ edellyttää hyvää yhteistyötä erilaisten potilaiden, omaisten ja moniammatillisen tiimin kanssa.

Sairaanhoitajat voivat erikoistua muun muassa tehohoitoon, leikkaushoitoon, psykiatriaan tai geriatriaan, mikä syventää osaamista. Palkkaus vaihtelee kokemuksen ja sektorin mukaan, ollen keskimäärin 3 300–3 500 €/kk, mutta aloituspalkat voivat olla alhaisempia. Monet kokevat ammatin merkitykselliseksi.

Sairaanhoitajana 20 vuotta toimineen Jan Holmbergin mietteitä ammatista:

Sairaanhoitajan työ – 4 asiaa, jotka olisin halunnut tietää etukäteen

1. Kuinka ihania ja ilkeitä potilaat voivat olla

Sairaanhoitajana saa kuulla itsestään kaikenlaista laidasta laitaan. Yhtenä päivänä olet hintti ja sekopää. Toisena päivänä olet enkeli ja hengenpelastaja. Yhdessä potilashuoneessa toivutaan ja seuraavassa potilaasi on kriittisessä tilassa. Kaikkein vaativinta sairaanhoitajan työssä on kestää jatkuvaa tunteiden vuoristorataa. Enpä arvannut ennen koulutukseen lähtöä, miten emotionaalisesti vaativaa hoitotyö on.

2. Sairaanhoitajan työ on maailman paras ammatti – ja toisinaan kamalin

Reilu kaksikymmentä vuotta kestäneestä urastani olen vain yhtä mieltä. Sairaanhoitajan työ on maailman paras ammatti. Se on uskomaton seikkailu ihmisyyden ytimeen. Kamalan siitä tekevät esimerkiksi väkivallan uhka, pakkotahtinen työtahti ja pelko hoitovirheistä. Ennen urani alkua ajattelin, että haluan työkseni auttaa potilaita. Oikeasti työ on paljon muutakin, kuten varastotilausten tekemistä, talonmiehen ja järjestysmiehen hommia tai tietokoneruudun latauskuvakkeen tuijottelua. Silti, en vaihtaisi hoitotyön urastani päivääkään pois.

3. Huumorin taju kieroutuu

Minulla on aina ollut suora tyyli ja musta huumorintaju. Siksi varmaan sujahdin varsin helposti hoitotyön maailmaan. Täytyy silti tunnustaa, että tuoreena sairaanhoitajan alkuna korvia välillä kuumotti. Syynä olivat kokeneempien hoitajien kahvihuonejutut, ja välillä potilaidenkin. Hoitotyö on niin raskasta, että sitä on mahdotonta tehdä ilman keventävää huumoria. Jos oli aikanaan raksalla persvakoäijien jutut rasvaisia, niin ei hoitajahuumori niille kakkoseksi jää. Hoitajat vitsailevat keskenään asioista, joita en tohdi tähän edes kirjoittaa. En olisi koskaan arvannut, että huumorintajustani voisi tulla kuin korkkiruuvi hoitotyön ruuvipenkissä.

4. Palkkoihin ei saada riittävää parannusta

Olen aina tiennyt, etteivät hoitoalan palkat päätä huimaa. Hoitotyön vastuu ja vaativuus sen sijaan yllätti nuoren opiskelijan. Parikymmentä vuotta jälkikäteen hoitotyön palkkaus jää edelleen kirkkaasti jälkeen vaadittavasta määrästä osaamista. Nuorena ajattelin toiveikkaasti, että jossain vaiheessa päättäjät palkitsevat hoitajat ja huomioivat reilusti työn raskaan raatajat. Ihan viimeistään silloin se tapahtuisi, kun yhteiskuntaa kohtaisi voimakas kriisi, jonka selättämisen avainpelaajia hoitajat ovat. Mutta ei. Sairaanhoitajan ostovoima ja palkasta käteen jäävä palkka on laiha lohtu työmäärästä, joka sen saadakseen on tehtävä. Tämä on asia, joka on ajanut minut keikkasairaanhoitajaksi. Suoraan sanottuna, pelkkä sairaanhoitajan kuukausipalkka ei kata ainakaan omia kulujani.

Jan Holmberg on terveysalan monitoimimies. Hän toimii kouluttajana, tietokirjailijana ja on koulutukseltaan sairaanhoitaja (ylempi AMK) ja ammatillinen opettaja.

Lähde: skhole.fi (Jan Holmberg, 2025)

Tutustumiseksi:

1. Kaarina Davis: Rankka kutsumus: sairaanhoitajan päiväkirja (2019, 158s.). Kaarina Davis valmistui sairaanhoitajaksi optimistisin mielin vuonna 1995. Hän oli työskennellyt hoitoalalla jo teinitytöstä lähtien, ja sairaanhoitajan työ oli hänen unelma-ammattinsa. Davis jaksoi vuosia pätkätöissä ja lopulta hänet vakinaistettiin. Vähitellen Davisille kuitenkin valkeni, kuinka kestämätön sairaanhoidon tilanne on maassamme. Rankka kutsumus kuvaa sairaanhoitajan arkipäiväistä työtä. Davis kertoo, kuinka alipalkatut sairaanhoitajat uupuvat työtaakkansa alle, kuinka sairaalan byrokratia ja hierarkia käyttävät hoitajia hyväkseen ja potilaat saavat kelvotonta hoitoa. Naisvaltainen ala, pääosin kunnallinen työ, kutsumusammatin kaiku ja pätkätyöjärjestelmä johtavat siihen, ettei hoitajien työoloja pidetä tärkeänä asiana. Davis ei halunnut uhrata itseään, vaan päätyi vaihtamaan alaa. Kaarina Davis antaa selkeän diagnoosin hoitoalan sairaudesta ja esittää myös konkreettisia parannusehdotuksia. Tämä kirja on kirjoitettu, jotta hoitajat oppisivat pitämään puolensa ja sanomaan ei, Davis kirjoittaa.

2. Motivoitunut Hoitsu: Kutsumustyöntekijän vuosi (2025, 144s.). Kutsumustyöntekijän vuosi tarjoaa humoristisen ja rehellisen katsauksen suomalaisten hoitajien arkeen, täynnä elämänmakuisia kohtaamisia sekä odottamattomia tilanteita työssä ja arjessa.

Kuinka kauan voi nukkua pakaran päällä ilman, että ambulanssi vie sinut päivystykseen? Voiko treffipalvelusta löytää miehen ilman trikoita? Mikä on junatunneli ja kuinka se oikeaoppisesti suihkutetaan? Keski-ikäinen Tuire tasapainoilee hoitotyön, ihmissuhteiden ja muistisairaan isänsä kanssa.

Kirjailija on hoitotyön ammattilainen, joka tasapainottaa stressaavaa työtään huumorilla.

3. Lotta Tuohino: Sairaanhoitajan paikka (2024, 183s.). Raivokas puheenvuoro kuvaa ammattia, jossa työtehtävistä on mahdoton selviytyä eikä kukaan tunnu haluavan tehdä asialle mitään. Kun Lotta Tuohino vaihtoi alaa ja opiskeli sairaanhoitajaksi, hän kuvitteli saavansa mielekkään ja motivoivan ammatin, jossa voi olla hyödyksi maailmalle. Todellisuus oli toinen. Kirjassa Tuohino purkaa kokemaansa, jäsentelee hoitoalan ongelmien syitä sairaanhoitajan näkökulmasta ja lausuu joukon valittuja sanoja niille, jotka tilanteesta ovat vastuussa.

4. Liisa Saarijärvi: Sairaan hyvä hoitaja — Tarinoita lastensairaalasta (2024, 220s.).

Vertti otti viimeiset henkäyksensä läheisten läsnä ollessa. Lääkäri antoi lopulta luvan hengityskoneen sammuttamiselle. Sammutin koneen ja otin saturaatiota mittaavan mittarin pois lapsen sormesta. Emme tarvinneet enää lukemia. Niillä ei olisi mitään merkitystä. Omaisten tuskaa oli vaikea katsoa vieressä. Huomasin äidin poskelle vierivien kyynelten kasvavan yhä isommaksi puroksi.Yliopistollisten sairaalan lastenosastolla hoidetaan alaikäisiä potilaita mahavaivaisista vauvoista syömishäiriötä sairastaviin teini-ikäisiin. Kahta samanlaista potilasta tai päivää ei ole, eikä päivystysosasto koskaan nuku. Vastaan on tullut niin aivokasvaimia, haavanhoitoa kuin seksuaalirikostutkimuksiakin - unohtamatta kulttuurien yhteentörmäyksiä ja juopuneita 12-vuotiaita.Liisa Saarijärven työelämäkerta on lämmin ja sydämellinen kertomus lasten sairaanhoidon arjen iloista ja surullisemmistakin hetkistä. Kirja on myös kunnianosoitus kaikille sairaanhoitajille, jotka tekevät potilaiden hyväksi kaikkensa päivästä ja yöstä toiseen. Samalla Saarijärvi kertoo, kuinka hoitajat saadaan pysymään alalla ja kuinka turvallinen sairaanhoito voidaan taata nyt ja tulevaisuudessa.

Tamperelainen Liisa Saarijärvi tunnetaan true crime -podcastista Kuolemaantuomitut. Häneltä on aiemmin julkaistu teokset Kuolemaantuomitut - Neljän naismurhaajan tarina (Deadline Kustannus 2022) sekä Kuolemaantuomitut sarjamurhaajat (Into Kustannus 2023).

5. Sophie Mannerheim: Sairaanhoitajan maailmasta (e-kirja, 2024)

Sairaanhoidon uudistajan monipuolinen, koskettava ja opettavainen teos.Hoitotyön lähtökohtana tulee olla inhimillinen ja kunnioittava tapa lähestyä ihmisiä. Näin ajattelee Sophie Mannerheim, marsalkka Mannerheimin sisar, Helsingin kirurgisen sairaalan ylihoitaja ja suomalaisen sairaanhoidon uranuurtaja. Muistelmateoksessaan Sairaanhoitajan maailmasta Mannerheim käy läpi kohtaamiensa potilaiden elämäntarinoita niin Suomessa kuin opiskeluaikoinaan Englannissa.Lämpimästi ja ymmärryksellä potilaansa kohtaavan Mannerheimin kirjoittamat lyhyet potilaskertomukset tarjoavat katsauksen niin hoitotyöhön 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, kuin siihen, millä tavoin sairaanhoitajan tehtävä on vuosien saatossa muuttunut tai pysynyt ennallaan.

Sophie Mannerheim (1863-1928) oli suomalainen sairaanhoitaja, ylihoitaja, sairaanhoitotyön kehittäjä ja kirjailija. Mannerheim työskenteli Helsingin kirurgisessa sairaalassa ylihoitajana ja Helsingin yleisen sairaalan sairaanhoitajatarkoulutuksen johtajan tehtävissä. Hoitajan työn lisäksi Mannerheim julkaisi kirjallisuutta.

6. Marja-Liisa Vilhunen: Hoitajan arkipäivä (äänikirja, 2024).

Hoitajan arkipäivä psykiatrisessa sairaalassa voi sisältää niin väkivaltaa ja arvaamattomia vaaratilanteita kuin palkitsevia hoitokeskusteluja ja iloa potilaan kuntoutumisesta. Hoitaja joutuu sietämään painostusta ja juonittelua hoitoyhteisössä paitsi potilaiden, joskus myös esimiesten taholta. Psyykkisten häiriöiden parissa työskentely on niin kuormittavaa, että joutuminen sairaalabyrokratian pyöritettäväksi voi katkaista kamelin selän. Marja-Liisa Vilhunen selvisi eläkemaaliin 39 vuoden työuran jälkeen, vaikka usko jaksamiseen oli välillä lujilla. Nyt on aika puhua suu puhtaaksi!

Nuorille hoitajille Vilhunen haluaa antaa kokemuksen opettamia neuvoja. Sosiaali- ja terveysalan päättäjille kirja avaa näkymän siihen pahoinvoinnin ja panikoinnin täyteiseen todellisuuteen, johon säästöt ajavat koko hoitoalan.

6.5. International No Diet Day. Kansainvälinen Ei dieettiä -päivä. 

Heittäkäämme tänään syömissäännöt ja rajoitukset romukoppaan ja ottakaamme selvää vartalohäpeän nurkkaan viskaavasta kehopositiivisuusliikkeestä sekä kokonaisvaltaiseen terveyteen keskittyvästä ruokavaliosta.

Ruoka ja ruokailu on muutakin kuin fyysistä ravitsemista: ne vaikuttavat ihmisen henkiseen hyvinvointiin. Ne tyydyttävät fysiologisten tarpeiden lisäksi myös psyykkisiä, emotionaalisia ja sosiaalisia tarpeita.

Makuasioista voidaan kiistellä! Sitä miksi jokin maku aistitaan miellyttävänä tai jokin haju epämiellyttävänä, ei ole pystytty selvittämään. Maittavuuden kokeminen on kokonaisuudessaan hyvin subjektiivista, ja se kytkeytyy sosiaalisiin ja emotionaalisiin tekijöihin. Makutottumukset ovat myös muuntuvia. Mitään ruoka-ainetta ei ole pakko syödä, yhden ruoka-aineen voi aina korvata toisella. Ei ole mitään syytä sille, miksi meidän täytyisi kiusata itseämme syömällä sellaista ruokaa, mitä me emme voi sietää. Syöminen olkoon myös nautinto!

Hyvän ruokavalion perustana ovat suositusten mukaan: monipuolisuus, tasapainoisuus, kohtuullisuus ja nautittavuus. Elimistön toimintojen ja ravinnon hyväksikäytön kannalta on hyödyllistä jakaa tarvittava ruoka usealle päivän mittaan nautittavalle aterialle, muutoin kerralla nautittava ruokamäärä on niin suuri, että mahalaukku venyy kohtuuttomasti ja ruoansulatus sekä elimistön nesteiden kuljetusteho joutuvat koetukselle. Lisäksi ihmisen fyysinen ja psyykkinen suorituskyky heikkenee huomattavasti heti runsaan aterian jälkeen; samoin käy, jos veren ravintopitoisuus on kauan alhaisena. Suositeltavana pidetään yleensä kolmen aterian ja yhden tai kahden välipalan nauttimista, jolloin ruokailujen väli on 3-4 tuntia. Ateriointiin tulisi varata riittävästi aikaa. Ravinnon laadulla on ratkaiseva merkitys hyvän terveydentilan säilyttämisessä ja vanhenemiseen liittyvien muutosten hidastamisessa. Jo yhdellä oikein koostetulla päivittäisellä aterialla voidaan vaikuttaa ratkaisevasti ravitsemustilaan ja terveyteen.

Tutustumiseksi:

1. Manne Stenros: Suuri suomalainen ruokakirja (2018, 478s.). Suuri suomalainen ruokakirja esittelee paljon suomalaisia ruokaohjeita eri puolilta Suomea. Kirja kertoo myös ruokakulttuurista, perinteistä ja ravintoloista Suomen maakunnissa. Mukana on paljon kuvia ruuasta ja karttoja.

2. Gastronomiaa ja ruokakulttuuria: Suomen Gastronomien Seura ry 1945-2015 (2015, 248s.). Koe aikamatka Suomen Gastronomien Seuran värikkäisiin kohokohtiin ja ainutlaatuisiin tapahtumiin ruokakulttuurin ja gastronomian parissa.

3. Jyrki Vainonen: Naulankantakeitto ja muuta juustohöylättyä hengenravintoa, eli erään kulinaristin mietteitä ruoasta, ihmisestä, elämästä ja yhteisten asioiden hoidosta (2016, 141s.).

"Juustohöylätyn hengenravinnon maku katoaa kieleltä hetkessä, oikeastaan saman tien. Pureskeltavaa ei ole liikaa, mikä sopii nopeaan ja helppoon tarpeentyydytykseen tottuneille nykyihmisille."

Uutispuurosta riimihärkään ja rukiisista ranteista suusta päässeisiin sammakoihin – tämä kirjanen sisältää erään kulinaristin mietteitä siitä, miten estää muun muuassa poliittisia broilereita, mätämunia ja maakrapuja olemasta taakaksi maalleen. Kirja nautitaan vanhan suolan kera.

Jyrki Vainonen (s. 1963) on palkittu kirjailija ja kääntäjä, joka on valmistanut juustohöylättyä hengenravintoa sekä kasvattanut kainalossaan pukinsorkkia.

4. Hannahin herkkuja (2009, 93s.). Kokeile helppoja ja herkullisia reseptejä, jotka tuovat iloa keittiöön Hannah Montanan inspiroimana. Valmista maistuvia leipä- ja välipalaideoita sekä opi samalla kokkaustaitoja hauskalla tavalla. Kenelle: 9-13-vuotiaille nuorille ruoanlaitosta kiinnostuneille.

5. Pirjo Saastamoinen: Suomalaisia herkkuja (1996, 109s., 3.p.). Suomalaisia herkkuja nostaa kotimaiset raaka-aineet arvoonsa tarjoamalla monipuolisia ja helposti valmistettavia ruoka- ja leivonnaisohjeita arkeen ja juhlaan.

Tämä kirja on syntynyt rakkaudesta ruokaan. Sen tarkoituksena on monipuolistaa suomalaista arki- ja juhlapöytää helposti valmistettavilla ja herkullisilla ruuilla ja leivonnaisilla. Samalla halutaan nostaa hyvät suomalaiset raaka-aineet niille kuuluvaan kunniaan. Ruokaohjeiden ainesluetteloissa ovatkin pääosassa kotimaiset kasvikset, sienet, kalat, lihat, marjat ja omenat. Kirjasta löytyvät ohjeet maittaviin arkiruokiin juureskiusauksesta täytettyyn lihamurekkeeseen ja juhlaruoat mätihyytelöstä mehevään paistiin. Jälkiruokia on mukana puolukkajäädykkeestä raparperitoscaan ja leivonnaisia suolaisista piirakoista marjatäytekakkuun.Eri ohjeita käyttäen voi rakentaa kahden, kolmen ruokalajin aterioita ja juhlavakin kahvipöytiä. Ruokaohjeet on valikoitu Pellervo-lehdessä viime vuosien aikana julkaistuista ruokajutuista.

Pirjo Saastamoinen on kotitalousopettaja ja freelancetoimittaja, joka kirjoittaa ruoasta lehtiin sekä kehittelee eri raaka-aineista uusia ruokaohjeita. Hänet tunnetaan myös idearikkaana kotikutsujen ja pitojen järjestäjänä.

6. Sirkka Hirvonen: Herkkuja kalasta ja äyriäisistä (2004, 111s.). Kevyttä ja helppotekoista keitoista kastikkeisiin, salaateista muhennoksiin. Lähes sata makunystyröitä hellivää kalaruokaa kotimaasta ja maailmalta.

7. Inga Aaltonen (toim.): Vanhanajan herkut (1980, 63s.). Vanhanajan herkut kokoaa perinteiset suomalaiset makuelämykset keittiöösi tuoden esiin kotimaiset ruoka- ja leivontaperinteet.

8. Suuri intialainen keittokirja: 325 helppoa ja herkullista ruokaohjetta aidosta intialaisesta keittiöstä (2010, 511s., 2.p.).Tutustu intialaisen keittiön aitoihin makuihin ja löydä 325 helppoa ja herkullista ruokaohjetta, jotka tuovat eksoottisuuden omaan keittiöösi. Kenelle: Kaikille intialaisesta keittotaidosta kiinnostuneille.

Yksityiskohtaisten reseptien ja intialaisen keittiön raaka-aineiden ja menetelmien avulla valmistat joka kerta onnistuneen aterian. Houkuttelevia ohjeita kevyistä alkupaloista mausteisiin curryihin ja maittaviin lihapatoihin – leipiä, lisukkeita ja jälkiruokia unohtamatta. Yli 1800 värivalokuvaa ruoanvalmistuksen työvaiheista ja lisäksi vinkkejä ja muunnelmia kokeilunhaluisille kokeille.

8.5. World Donkey Day. Maailman aasipäivä. 

Vierailkaamme lasten eläintarhassa ja ottakaamme selvää ihanista aaseista!

Aasilta on turha odottaa pakospurttia. Kun hevonen pelästyy, se juoksee pakoon keskimäärin 200 metriä. Kun aasi säikähtää, se jämähtää tiukasti paikoilleen. Silloin aasi on parempi jättää mietiskelemään itsekseen maailman menoa. "Pysähdyksen pituus riippuu säikähdyksen, pelon tai epävarmuuden määrästä", hevostoiminta- ja avopalveluvastaava Teea Ekola sanoo. Ruoalla houkuttelukaan ei auta, jos jumi aasille tulee. Ne eivät syö, jos niitä pelottaa. Pelon syitä tai lähteitä ei ihmismieli osaa aina tajuta. Se on kuitenkin selvää, että patistamaan niitä ei hevosen tapaan voi ryhtyä.

Aasilla mikään asia ei suju suitsait. Aasin ja hevosen elekielissä on eroja. Korvien asennotkaan eivät aina tarkoita samaa aasilla ja hevosilla. Isoja korvia taaksepäin kääntäessään aasi ei välttämättä luimistele. Hevosilla voikin olla toisinaan vaikeuksia lukea aasien elekieltä. Muitakin merkittäviä eroja aasin ja hevosen välillä on. "Hevonen on saaliseläin, kuten tietysti aasikin, mutta hevosesta poiketen aasi myös puolustaa itseään", Ekola sanoo. Aasin puolustusvietti on niin voimakas, että Espanjassa niitä käytetään jopa laumanvartijoina. Kiireen saa aasien kanssa unohtaa. "Ne kysyvät läsnäolon taitoa ja kärsivällisyyttä. Mikään asia ei suju aasilla suitsait, turhautumista pitää kestää", Ekola jatkaa.

AASIFAKTOJA

Aasi

• Jähmettyy pelästyessään paikoilleen, mistä lienee peräisin ajatus sen "tyhmyydestä".

• Hevosen pelästyessä se juoksee pakoon keskimäärin 200 metriä ennen kuin pysähtyy.

• Tutkitusti viisas eläin, sen voi kouluttaa ratsuksi. Askellajit ovat käynti, ravi ja laukka.

• Kotoisin Afrikasta, Suomessa aaseja ollut jo 100 vuotta.

• Suomessa noin 400, joista reilut puolet on rekisteröity.

• Vain 10-20 yksilöä on jotain tiettyä aasirotua, muut ovat vain aaseja.

• Maksavat 1 300 – 3 000 euroa.

• Ei voi pitää pelkän katoksen varassa läpi vuoden.

• Tarhassa sen on hyvä viettää ainakin 12 tuntia/vrk.

• Ei kengitetä, mutta kaviot on syytä vuolla kahden kuukauden välein.

• Kasvattaa pitkä talviturkin.

• Vanhimmat eläneet 50-vuotiaiksi.

• Hyvin hoidetun ja normaalipainoisen elinikä voi olla 30 vuotta.

• Aasit rekisteröi Suomen Hippos.

• Muuli on hevostamman ja aasiorin varsa, muuliaasi taas on aasitamman ja hevosen jälkeläinen.

• Suomen aasiyhdistys ry:ssä on jäseniä reilut sata.

Lähde: pointti.fi, Hannele Norja

Ovatko aasit todella tyhmiä?

Aasia pidetään usein tyhmänä ja itsepäisenä. Saduissa ja sanonnoissa se kuvataan kömpelöksi, eikä sen älykkyyttä arvosteta. Mutta entä jos koko käsityksemme aasista on perustunut väärään tietoon?

Aasi rakensi imperiumeja – ja me nauroimme sille

Aasi kesytettiin yli 6 000 vuotta sitten Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa, ja se oli yksi ihmiskunnan historian tärkeimmistä työeläimistä. Harva tietää, että ennen kameleiden yleistymistä juuri aasit olivat egyptiläisten arvokkaimpia työtovereita. Roomalaiset taas käyttivät aaseja sotajoukkojensa huollossa – ne kuljettivat ruokaa, tarvikkeita ja aseita pitkillä sotaretkillä. Ilman aaseja Rooman valtakunnan laajentuminen olisi saattanut jäädä toteutumatta.

Nykyään maailmassa elää yli 60 miljoonaa aasia ja muulia, ja niiden merkitys on yhä keskeinen monissa maissa. Kehittyvissä yhteiskunnissa aasit ovat usein maanviljelijöiden ja kauppiaiden elinehto. Maaseudulla aaseja käytetään esimerkiksi kuormajuhtina, kaupungeissa aasit puolestaan työskentelevät rakennustyömailla ja jätehuollossa. Etelä-Euroopan turistikohteissa aasit joutuvat usein raskaaseen työhön matkailijoiden kuljettajina. Suomessa aaseja on eniten kotieläinpihoilla ja lemmikkeinä.

Raskaat olosuhteet näkyvät aasien eliniässä: Etiopiassa aasin keskimääräinen elinikä on vain yhdeksän vuotta, kun taas Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa aasit voivat elää 35-vuotiaiksi – parhaimmillaan jopa 50-vuotiaiksi.

Aasi ei ole itsepäinen, vaan viisas selviytyjä

Aasin maine ei perustu sen todelliseen luonteeseen, vaan vuosisatojen aikana muodostuneisiin ennakkoluuloihin. Jo antiikin aikojen kirjallisuudesta lähtien aasia on pidetty vertauskuvana tyhmyydelle ja kömpelyydelle. Suomessakin yhä elävät sanonnat, kuten "tyhmä kuin aasi" tai "itsepäinen kuin aasi", ovat suoria käännöksiä vakiintuneista kansainvälisistä kielikuvista. Totuuspohjaa sanonnoilla ei kuitenkaan ole, vaan ne perustuvat ihmisen luomiin mielikuviin - jotka perustuvat väärinymmärryksiin ja vanhentuneeseen tietoon.

Todellisuudessa aasit eivät ole itsepäisiä, vaan erittäin harkitsevia ja viisaita eläimiä. Tutkimukset osoittavat, että aasit ovat älykkäitä ja oppivat nopeasti. The Donkey Sanctuary –järjestön mukaan aasien ongelmanratkaisukyky on samalla tasolla koirien ja delfiinien kanssa. Lisäksi aaseilla on erinomainen muisti – ne muistavat paikkoja ja ihmisiä vuosien jälkeenkin, niin hyvässä kuin pahassa.

Siinä missä hevonen säikähtäessään pinkaisee pakoon, aasi pysähtyy, arvioi tilanteen ja toimii vasta sitten. Aasien kommunikointitavat ovat myös huomattavasti hienovaraisempia hevosiin verrattuna. Aasit eivät välttämättä reagoi asioihin näkyvästi, vaan voivat vain siirtyä muutaman askeleen tai pysähtyä tarkkailemaan tilannetta. Aasien pidättyväisyys on niiden selviytymiskeino, mutta ihmiset ovat usein tulkinneet sen vastahakoisuudeksi ja ymmärtäneet niiden käyttäytymisen väärin.

Aasin huono maine on siis ihmisten rakentama myytti, jota tutkimus- ja kokemusperäinen tieto ei allekirjoita. Lisää tietoa aaseista löytyy esimerkiksi Suuomen Aasiyhdistyksen ja The Donkey Sanctuaryn sivuilta.

Lähde: viralvegans.fi (Riina Mattila, 2025)

Kuriositeettina: Arnoldilla on muun muassa AASI lemmikkinä!

Ex-näyttelijän kotona asuvat suloiset ja veikeät minihevonen Whiskey ja miniaasi Lulu. Arnoldin lemmikit saavat vapaasti käyskennellä ympäri kotitalon sisätiloja. Isäntä vakuuttaa, ettei hänen ole tarvinnut opettaa veijareita erikseen sisäsiisteiksi. – Ne tekevät tarpeensa ulos. Vahinkoja käy vain harvoin, Arnold kiittelee. – Shakki aasin kanssa on hieman haastavaa, Arska nauraa. Lähde: seiska.fi (Carmen Heikkilä, 2020)

Tutustumiseksi/ hankkimiseksi:

1. Greta Jansen: Aasit: Uskolliset kumppanimme (2010, 144s.). Aasit ovat uskollisia kumppaneita, joiden viisaus ja lempeys ovat muovanneet ihmisten historiaa jo vuosituhansia. Greta Jansenin teos valaisee aasin kiehtovaa luonnetta ja paljastaa totuuden niiden aliarvostetusta roolista ihmiskunnan rinnalla.

2. Aasinostajan opas (e-kirja, suomi). Aasinostajan opas sisältää tietoa aaseista, niiden hoidosta ja käyttäytymisestä. Opas sopii sekä aasin ostajille että aaseista yleisesti kiinnostuneille perusoppaaksi aasien hoitoon. Tietoa on muun muassa aasin tarvitsemista tallitiloista ja varusteista sekä aasin hyvinvoinnin edistämiseen sopivan ruokinnan, kaviohoidon ja terveydenhuollon avulla. Saatavuus: satuaasintalli.fi.

3. Kirsi Haapamatti & Anu Leppänen: Sumu Sireeni: Suomen rakastetuin aasi (2018, 110s.)

4. Elisabeth D. Svendsen: The Complete Book of the Donkey (2009, 224s.). The essential book for all donkey owners. The Complete Book of the Donkey contains invaluable advice on all aspects of the care and welfare of donkeys. Sections include advice on buying and caring for donkeys, their diet, pasture management, breeding and showing. There are also sections on the work of The Donkey Sanctuary including its overseas work and the work of The Elisabeth Svendsen Trust for Children and Donkeys. Other areas include the history of donkeys in the UK, a resume of the different European donkey breeds and many other sections which you will find of interest.

5. Sue Weaver: The Donkey Companion: Selecting, Training, Breeding, Enjoying & Caring for Donkeys (2008, 343s.). Strong, intelligent, dependable, friendly, and extremely versatile, donkeys are the perfect farm companion. Whether you use your animal to pull carts, till fields, or protect livestock, you'll benefit from this practical and inspirational guide to working with and caring for your donkey. Providing expert advice on selecting the right breed for your needs, daily maintenance, training, and first aid, Sue Weaver also includes plenty of fun facts and charming donkey anecdotes. Raise a happy and healthy donkey!

6. PEHMO: Disney Pehmolelu Ihaa 45 cm, saatavuus: jollyroom.fi

7. PEHMO: Aasi pehmolelu makaava 28cm, saatavuus: ellimadelli.fi

8. PEHMO, seisova: Aasi pehmolelu harmaa 30cm, saatavuus: ellimadelli.fi

9. PEHMO, hieno!: Aasi pehmolelu, söpö aasi pehmonukke, saatavuus: hobbyhall.fi

10. PEHMO: Disney Ihaa -pehmolelu, 120 cm, saatavuus: verkkokauppa.com

8.5. International Viking Day. Kansainvälinen viikinkipäivä. 

International Viking Day sai alkunsa Destination Viking -järjestön toimesta vuonna 2013, tavoitteenaan levittää tietoutta viikinkiperinteestä. Destination Viking työskentelee yhdessä kumppaneidensa kanssa, joita heillä on 16:sta Euroopan maasta. Järjestön päätavoite on kehittää viikinkimaailmaan keskittyvää matkailutoimintaa.

Olisiko aika järjestää Viikingit -maraton? Viikingit on kanadalais-irlantilainen historiallinen televisiosarja, jonka ensiesitys Pohjois-Amerikassa oli 3. maaliskuuta 2013. Sarjan on luonut ja käsikirjoittanut Michael Hirst kanadalaiselle History-televisiokanavalle. Ensimmäistä kautta valmistettiin yhdeksän jaksoa. Se oli Historyn ensimmäinen täysin käsikirjoitettu ohjelma, ja suosion takia kanava ilmoitti huhtikuussa 2013 tekevänsä kymmenen uutta jaksoa. Toinen kausi alkoi helmikuussa 2014. Maaliskuussa 2014 History antoi luvan kolmannen kauden 10:lle jaksolle vuodelle 2015. Viikinkien neljäs kausi sisältää 20 jaksoa, ja viides kausi myös 20 jaksoa. Kuudennen ja samalla viimeisen kauden ensiesitys oli 4. joulukuuta 2019. Se sisältää yhteensä 20 jaksoa, jotka julkaistiin kahdessa 10 jakson erässä. Sarjaa on kuvattu Irlannissa. Suomessa sarjaa on esittänyt Sub. Elokuvan päänäyttelijöihin kuuluvat suomalaiset Peter Franzèn ja Jasper Pääkkönen. Vuonna 2022 alkoi sarjaan perustuva Viikingit: Valhalla-niminen Netflix spin-off.

Viikingit olivat pääasiassa skandinaavista alkuperää olevia aseistautuneita merenkulkijoita 700–1000-luvuilla eli viikinkiajalla. Näitä sotureita ja kaukopurjehtijoita lähti Norjasta, Ruotsista ja Tanskasta etsimään kultaa, hopeaa ja uutta maata. He ryöstelivät ympäri Eurooppaa, ottivat itselleen orjia ja matkasivat Bagdadiin ja Amerikkaan asti. Heillä oli tarunomainen maine nopeista ja rohkeista hyökkäyksistään, joista munkit kirjoittivat muistiin kauhukertomuksia luostarien ja kaupunkien ryöstöistä. Pelkkiä raakoja barbaareja viikingit eivät kuitenkaan olleet, vaan he kävivät taitavasti kauppaa, olivat erinomaisia purjehtijoita ja monitaitoisia käsityöläisiä sekä laivanrakentajia. Lisäksi viikingeillä oli rikas tarinaperinne.

Suurimmat viikinkimyytit

Viikinkeihin liittyy monia uskomuksia. Useimmat niistä ovat kuitenkin vailla todellisuuspohjaa. Kas tässä joitakin niistä:

Viikinkien kypärissä oli sarvet

TARUA.

Viikinkien kypärissä ei ollut sarvia.

Populäärikulttuurissa viikingit kuvataan usein päässään sarvekkaat kypärät, mutta sellaiset eivät olleet ominaisia viikingeille ja sarvikypäristä olisi ollut vain haittaa taistelussa.

Sarvekkaita kypäriä on toki voitu käyttää joissakin seremonioissa.

Viikingit olivat epäsiistejä

TARUA.

Jotkut uskovat virheellisesti, että viikingit olivat likaisia ja epäsiistejä.

Monien lähteiden mukaan viikingit sen sijaan huolehtivat hyvin hygieniastaan. Esimerkiksi he usein kylpivät vähintään kerran viikossa sekä pitivät kyntensä ja hiuksensa siisteinä.

Kaikki viikingit olivat vaaleita

TARUA.

Tyypillisessä käsityksessä skandinaaveista heillä on vaaleat hiukset ja siniset silmät. Todellisuudessahan niin ei kuitenkaan ole. Eikä ollut myöskään viikinkiajalla.

Tutkimuksissa on selvinnyt, että monen viikingin hiukset muodostivat melaniinia, joka on tumma pigmentti. Se todistaa, että monilla viikingeillä oli tumma tukka.

MAHTAVIMMAT VIIKINGIT

Viikinkien saavutuksista kerrotaan paljon saagoissa ja historiankirjoituksessa.

Jotkut viikingit tunnetaan rauhantekijöinä, toiset sotaisuudestaan. Jotkut viikingit ovat puolestaan laajentaneet ihmisten näkökantoja ja maailmantuntemusta.

Tähän listaan on valittu 10 historian mahtavinta viikinkiä. He kaikki ovat tehneet jotakin, minkä ansiosta heidät muistetaan vielä tuhannen vuoden päästä.

1. Knuut Suuri

Syntyi: 995 Kuoli: 1035

Knuut Suuren maine ja teot ovat niin merkittäviä, että häntä voitaneen hyvällä syyllä kutsua historian mahtavimmaksi viikingiksi.

Vaikka hän ei ollut Sven Haaraparran vanhin poika, hän hankki itselleen valtavan valtakunnan. Knuut Suuresta tuli niin Tanskan, Norjan kuin Englanninkin hallitsija.

Knuut oli niin mahtava, että kirkko ei uskaltanut puuttua siihen, että hänellä oli kaksi vaimoa; yksi pohjolassa ja yksi Englannissa. Lisäksi hän vahvisti valtakuntansa kauppaa rahauudistuksella.

Ilman veljensä Harald II:n apua Knuut olisi kuitenkin todennäköisesti vain voinut haaveilla viikinkivaltakunnasta.

Knuutin pojat eivät eläneet kovin montaa vuotta isänsä kuoleman jälkeen, ja siksi hänen suuri valtakuntansa hajosi nopeasti.

2. Rollo

Syntyi: 846 Kuoli: noin 932

Viikinki Rolf – tai joskus Rollo – on todellisuudessa yksi historian mahtavimmista viikingeistä. Viikinkipäällikkö aiheutti niin paljon harmia frankkien valtakunnassa, että hänen vihollisensa luovuttivat hänelle Normandian.

Rolf tunnetaan siksi Normandian ensimmäisenä hallitsijana.

Lahja ei kuitenkaan ollut aivan ilmainen. Maksuksi Normandiasta Rolf joutui vannomaan frankeille uskollisuuttaan ja ottamaan kasteen.

Lisäksi hänen piti puolustaa Seinejoen suuta viikingeiltä.

Rolf käänsi siis selkänsä viikinkiveljilleen päästäkseen Normandian hallitsijaksi.

3. Leif Onnekas

Syntyi: 970 Kuoli: 1020

Norjalainen viikinki Leif Onnekas tunnetaan parhaiten siitä, että hän oli tiettävästi ensimmäinen eurooppalainen, joka astui Pohjois-Amerikan mantereelle.

Leif Onnekas purjehti Grönlannista Amerikkaan noin vuonna 1000 – eli noin 500 vuotta ennen Kristoffer Kolumbusta.

Joidenkin historioitsijoiden mukaan islantilainen Bjarni Herjólfsson saapui Amerikkaan noin 15 vuotta ennen Leifiä. On siis eri mielipiteitä siitä, onko Leif Onnekas ansainnut maineensa.

On kuitenkin varmaa, että Leif Onnekas purjehti mantereelle ja että hänen tutkimusmatkansa oli onnistunut.

4. Ragnar Lodbrog

Syntyi: ei tiedetä, 800-luvulla Kuoli: ei tiedetä, 800-luvulla

Regnar tai Ragnar Lothbrok, Lodbrok, Lodbrog. Rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Kirjoitettiinpa etunimi sitten Ragnar tai sukunimi Lodbrok, Lodbrog tai Lothbrok, kyseessä on sama historiallinen henkilö.

Ragnar Lodbrogin kohdalla ongelma on se, että kaikki tieto hänestä on saatu viikinkisaagoista ja legendoista, kuten Gesta Danorumista ja Ragnars saga loðbrókarista eli Ragnar Karvahousun saagasta.

Hieman epämääräisten lähteiden vuoksi historioitsijat eivät ole pystyneet tarkoin määrittämään Ragnar Lodbrogin hallintoaikaa ja saavutuksia.

Käytettävissä olevista lähteistä kuitenkin tiedetään, että hän eli kuin tosi viikinki. Lodbrog muun muassa ryösteli Ranskan ja Englannin rannikoita.

Vuonna 845 Ragnar Lodbrog purjehti Pariisiin noin 5 000 miehen kanssa. Siellä hän pakotti frankit maksamaan itselleen suuren summan rahaa. Lunnaiden arvellaan olleen noin 7 000 paunaa hopeaa tai kultaa.

Saagojen mukaan Ragnar Lodbrog kuoli Englannissa – tarkemmin sanoen kuningas Aellan käärmekuopassa, mikä sai Ragnarin pojat hautomaan kostoa englantilaisille.

5. Sven Haaraparta

Syntyi: noin 960 Kuoli: 1014

Tanskalainen viikinki Sven Haaraparta oli Harald Sinihampaan poika. Isästä ja pojasta tuli keskenään kilpailijoita, ja seurauksena oli sisällissota.

Sven Haaraparta kukisti isänsä, ja hänestä tuli siten Tanskan kuningas.

Mutta viikinki kun oli, ei Sven Haaraparta malttanut olla jatkamatta valloituksiaan. Ennen kuolemaansa hän onnistui alistamaan valtaansa suuria osia Englannista.

Sven Haaraparta kuoli äkillisesti helmikuussa 1014. Historioitsijat arvelevat, että hänet myrkytettiin.

6. Björn Rautakylki

Syntyi: ei tiedetä Kuoli: 1134

Jos olet nähnyt HBO Nordicin sarjan Viikingit, Björn Rautakyljen nimi on jo sinulle tuttu. On kuitenkin mainittava tässä yhteydessä, että TV-sarja on ottanut vapauksia todellisuuden suhteen.

Ei kuitenkaan ole epäilystäkään, etteikö Björn Rautakylki olisi ollut aikanaan mahtava viikinki. Siitä todistavat muun muassa monet historialliset lähteet.

Yksi niistä on tanskalaisen Saxo Grammaticuksen kirjoittama Gesta Danorum, jossa hän mainitsee Björn Rautakyljen olleen Ruotsin kuningas.

Björn Rautakylki oli muun muassa yksi ensimmäisiä Välimerelle purjehtineita viikinkejä. Kaikki hänen ryöstöretkistään eivät kuitenkaan onnistuneet.

Hän esimerkiksi valloitti italialaisen Lunan kaupungin luultuaan tulleensa mahtavaan Roomaan.

7. Erik Punainen Torvaldsson

Syntyi: 950 Kuoli: 1003

Norjalainen viikinki Erik Torvaldsson, lisänimeltään Erik Punainen, saapui Grönlantiin vuonna 982, ja hänestä tuli myöhemmin siellä kuningas.

Erik Punainen ei olisi kuitenkaan koskaan päätynyt Grönlantiin, jollei häntä olisi karkotettu Islannista hänen surmattuaan siellä miehen.

Hän palasi muutaman vuoden lainsuojattomuuden jälkeen kotiin ja houkutteli muita viikinkejä lähtemään kanssaan Grönlantiin, jonne he perustivat saaren ensimmäisen siirtokunnan.

Erik Punainen on listallamme mahtavimmista viikingeistä "vasta" sijalla 7, sillä hänen maineensa olisi kasvanut vielä suuremmaksi, jos hän olisi lähtenyt poikansa Leif Onnekkaan mukaan Amerikkaan.

Erik Punaisen oli aluksi tarkoitus lähteä mukaan. Historiallisten lähteiden mukaan Erik kuitenkin putosi hevosen selästä ollessaan matkalla laivalle, ja hän piti sitä huonona enteenä matkustamisen kannalta.

Niinpä Erik Punainen jäi kotiin, jossa hän kuoli pian, kun taas Leif Onnekas löysi tien Amerikkaan.

8. Harald Kaunotukka

Syntyi: 850 Kuoli: noin 932

Suuri viikinkikuningas Harald Kaunotukka yhdisti Norjan, ja häntä pidetään maan perustajana. Hänen noustuaan valtaan monet mahtisuvut muuttivat kuitenkin tyytymättöminä Islantiin.

Harald Kaunotukasta on ajan mittaan tullut Norjan kansallinen symboli, joka oli merkityksellinen etenkin Norjan pyrkiessä irtautumaan Ruotsista. Se onnistui lopulta vuonna 1905.

Historialliset lähteet kertovat erilaisia versioita Harald Kaunotukan elämästä, esimerkiksi kuka hänen vaimonsa oli, kuinka monta lasta hänellä oli, mitkä olivat lasten nimet ja kuinka suurta osaa Norjasta hän oikeastaan hallitsi.

Se on kuitenkin yleisesti tunnustettua, että Harald Kaunotukka oli mahtava viikinki.

9. Gorm Vanha

Syntyi: noin 910 Kuoli: noin 958

Gorm Vanha voi ylpeillä olleensa Tanskan ensimmäinen kuningas. Jellingin kiven mukaan Gorm yhdisti Tanskan alaisuuteensa ja hänestä tuli siten tanskalaisten ensimmäinen kuningas.

Jotkut historioitsijat uskovat, että Gorm ei alistanut koko Tanskaa vaan vain Jyllannin.

Kaikesta huolimatta hän on jäänyt Tanskan historiaan. Siksi hän ansaitsee paikkansa luettelossa historian kaikkien aikojen tunnetuimmista ja mahtavimmista viikingeistä.

10. Harald Sinihammas

Syntyi: ei tiedetä Kuoli: 985-87

Viikinkikuningas Harald Sinihammas tunnetaan etenkin Tanskan ja Norjan kristillistäjänä.

Lisäksi hän rakennutti Tanskaan neljä suurta kehälinnaa eli puolustuslinnaketta.

Trelleborg-linnat ovat Sjellannissa ja Fynin saarella Nonnebakkenissa. Jyllannissa ovat Fyrkat- ja Aggersborg-kehälinnat.

Vuonna 965 Harald Sinihammas pystytti niin sanotun Jellingin kiven isänsä Gorm Vanhan pystyttämän kiven viereen. Siinä Harald Sinihammas mainitsee äitinsä ja isänsä sekä kuvailee omia saavutuksiaan.

Harald Sihihammas joutui pakenemaan valtakunnastaan julistettuaan sodan pojalleen Sven Haaraparralle.

Lähteet: Wikipedia; historia.net (Tobias Stenbæk Bro, Amanda Lee Edelstein, 2023)

Tutustumiseksi: 

1. Viikinkien maailma, kustantaja: Bonnier (2019, 126s.). 

2. Viikinkien valtakunta (äänikirja, 2020). Kun Harald Ankara vuonna 1066 sai nuolen kaulaansa Yorkin lähellä, viikinkien aikakausi päättyi. Venäläiset ja brittiläiset kronikat kertovat, miten soturikansa kolmen vuosisadan ajan ryösti, murhasi ja raiskasi pitkin Eurooppaa. Vanhat kirjoitukset olivat pitkään paras viikinkien aikakaudesta kertova tietolähde. Sittemmin tutkimus ja arkeologiset löydöt ovat lisänneet tietoa aiheesta. Vaikka tuhannet nuoret viikinkimiehet kiersivät ryöstöretkillä ja vahvat päälliköt kahmivat suuria maa-alueita, viikingit olivat ennen kaikkea kauppiaita. Heidän solakat laivansa hallitsivat maailman meriä, ja Skandinaviaan kohosi kauppakaupunkeja, joissa kauppiaat myivät tavaroita kaikkialta tunnetusta maailmasta. Maa-alueiden ja ylellisyystavaroiden halu ajoi viikinkejä yhä kauemmas itään ja länteen, kunnes he olivat kartoittaneet Venäjän joet ja nousseet maihin valtavalle mantereelle, joka nykyään tunnetaan Amerikkana. Maailman historia vie sinut henkeäsalpaavalle matkalle menneisyyteen. Nauti historian suurista tapahtumista ja palaa ajassa taaksepäin – takaisin toisen maailmansodan eturintamaan, viikinkien ryöstöretkiin ja jumalia palvovien egyptiläisten pariin. Maailman historia tarjoaa upeita artikkeleita jännittävistä ja dramaattisista menneisyyden tapahtumista. 

3. Viikingit: alkuperä, valloitukset ja perintö (2017, 164s.). 

4. Karolina Kouvola: Sodan kuningattaret: amatsoneista valkyrioihin (2019, 304s.).

5. Dick Harrison: Vii­kin­kien his­to­ria. Kiehtova maailmanhistoria, osa 2 (2026/helmikuu, 178s.)

Pohjoismaisen historian myyttisimmät sankarit – viikingit.

Keitä viikingit olivat ja millainen heidän maailmansa oikeastaan oli?

Viikinkiaika on myytin ja todellisuuden välissä olevaa kiehtovaa historiaa. Vaikka aikakaudelta noin 700-luvulta 1000-luvulle on melko vähän kirjoitettua historiaa, saamme silti tietää paljon viikinkien elämästä, jopa yksittäisten ihmisten kohtaloista.Kirja kuvaa viikinkiajan väkivaltaa, kaupantekoa, kulttuuria ja pitkiä valloitusmatkoja vieraisiin maihin. Se kertoo, miten viikinkiaika alkoi ja mihin se päättyi, samoin kuin mistä itse termi viikingit on peräisin. Viikinkien päälliköt perustivat uusia asuma-alueita ja kaupunkeja. Näin viikinkien tarina on myös kertomus Skandinavian valtioiden syntymisestä.Kiehtova maailmanhistoria -sarja kertoo eri aikakausien kiinnostavimmista käännekohdista ja ilmiöistä. Tunnettujen asiantuntijoiden tiiviit tietopaketit avaavat kiehtovat tapahtumat yleistajuisesti ja ytimekkäästi.

6. Heikki Oja: Riimut – Viestejä viikingeiltä (2020, 240s.). Riimut ovat viikinkiaikaisia taikamerkkejä ja koristeita, kirjeitä ja muistosanoja, joita on löydetty koruista, keihäänkärjistä ja kastemaljoista. Tunnetuimmat merkit ovat kivissä, jotka on pystytetty henkilön tai rakennuksen muistoksi. Riimuja on piirretty myös kalentereina käytettyihin sauvoihin. Kattava käsikirja esittelee kiehtovasti riimukirjoitusta sekä kertoo, mitä tiedämme riimutaiteilijoista ja löytyneistä riimuesineistä. Teos vie lukijan 1000-luvun alkuun, aikaan, jolloin viikingit valloittivat Eurooppaa, ennustivat riimuista sotaonnea ja hakkasivat kiveen muistokirjoituksia.

Professori Heikki Oja on Helsingin yliopiston almanakkatoimiston eläkkeelle jäänyt johtaja. Hän on aiemmin julkaissut tietokirjoja tähtitieteestä ja kalenteritietoudesta.

7. Else Christensen: Viikinkien valtakunta (2012, 127s.). Else Christensenin Viikinkien valtakunta tarjoaa laajan katsauksen viikinkien aikakauden historiaan ja kulttuuriin.

8. Useita tekijöitä: Viimeinen viikinki (e-kirja, 2025). Raudalla ja verellä hallitun valtakunnan nousu ja tuho.700-luvun lopulla jäyhät viikingit purjehtivat pitkälaivoillaan Britannian rannikoille ja Venäjän jokivarsille. He murhasivat, terrorisoivat ja ryöstivät paikallisväestöä uskomattomalla tehokkuudella. Yli sadan vuoden ajan viikingit olivat voittamattomia - kunnes kaikki muuttui.Tämä teos tutkii viikinkien valtakunnan salaisuuksia ja tuhoa. Miten eurooppalaisten raskaasti aseistetut ritarit ja heittoaseet pärjäsivät viikinkejä vastaan, ja mikä oli englantilaisjohtajien suuri skandinaavien hävityskampanja? Entä miten ilmastonmuutos ja uudet jumalat uhkasivat viikinkien valtaa?

Maailman Historia vie sinut henkeäsalpaavalle matkalle menneisyyteen. Nauti historian suurista tapahtumista ja palaa ajassa taaksepäin - takaisin toisen maailmansodan eturintamaan, viikinkien ryöstöretkiin ja jumalia palvovien egyptiläisten pariin. Maailman Historia tarjoaa upeita artikkeleita jännittävistä ja dramaattisista menneisyyden tapahtumista.

9. Bergsveinn Birgisson: Musta viikinki (2019, 438s.). Unohdetun viikingin raaka ja runollinen tarinaKuka oli Musta viikinki, joka hallitsi Islantia 800-luvun lopulla? Kirjailija ja tutkija Bergsveinn Birgisson luo tietokirjassaan elävän kuvan poikkeuksellisen näköisen viikingin vaiheista ja tarjoaa kiehtovia yksityiskohtia viikinkien elintavoista ja kulttuurista.Vuonna 846 Norjan Rogalandissa kuninkaalle syntyy poika, Geirmundur, joka on monella tapaa erityinen. Hänestä kasvaa isona "Musta viikinki", Islannin mahtavin hallitsija, jota pelätään Irlannissa ja Skotlannissa asti.

Geirmundur Heljarskinn, Tummanahka, oli tumma ja mongolialaisia piirteitä omaava mies. Häntä kutsuttiin toisaalta mustaksi ja rumaksi, toisaalta jaloimmaksi kaikista Islannin asuttajista. Mutta saavutuksistaan ja maineestaan huolimatta hänestä ei ole ollut omaa saagaa. Miksi hänet on haluttu unohtaa?

Islannissa elää edelleen Geirmundurin jälkeläisiä. Yksi heistä on kirjailija Bergsveinn Birgisson, joka yrittää kirjassaan löytää vastausta siihen, millaista Geirmundurin elämä oli ja miksi hänestä on vaiettu. Apuna Birgissonilla ovat vanhat asiakirjat, moderni genetiikka ja eri puolilta maailmaa kootut tiedonjyvät.

10. Richard Hall: Matka viikinkien maailmaan (2007, 240s.). Matka viikinkien maailmaan vie lukijan kiehtovalle matkalle viikinkien aikakauteen. Kirja käsittelee viikinkien historiaa, heidän retkiään ja muinaisjäännöksiä, joita on löydetty eri puolilta Pohjoismaita. Teos tarjoaa ainutlaatuisen katsauksen viikinkien elämään ja kulttuuriin Richard Hallin asiantuntemuksella ja Veli-Pekka Ketolan suomentamana.

11. Mauri Kunnas: Viikingit tulevat! (2018). Tässä tulevat väkivahvat viikingit! Pohjolan pelottomien merenkävijöiden hurja maine tunnettiin Englannin rannikolla jo vuonna 793, ja yhä tänäkin päivänä tarinat heidän seikkailuistaan kiehtovat sekä aikuisia että lapsia.

Mauri Kunnas kertoo vanhojen pohjoismaisten saagojen hengessä kahdeksan hulluttelevaa viikinkitarinaa muinaisilta ajoilta. Tutuiksi tulevat monet tarunhohtoiset sankarit, kuten uroteoillaan rehentelevä Pässivuonon Gunnar.

Seikkailujen tukena on tutkittua historiallista tietoa viikinkien elämästä, tavoista, laivoista ja asumuksista.

12. Vierailusuositukset: a. keskiaikapuoti.fi; b. viikinkikorut: northernvikingjewelry.com

13. Suosittuja TV-sarjoja ja elokuvia: 

Viikingit 

The Last Kingdom 

Norsemen 

norjalainen teinisarja Ragnarök  

Marvelin Thor-elokuvat.

9.5. Europe Day.  Eurooppa-päivä. 

Juhlimme Euroopan unionissa Euroopan rauhaa ja yhtenäisyyttä ja muutenkin kaikkea eurooppalaista.

Sananen Euroopan kielistä

Euroopassa puhutaan yli 200 kieltä, joista suurin osa kuuluu indoeurooppalaiseen kielikuntaan ja sen pääryhmiin: germaanisiin (esim. englanti, saksa), romaanisiin (esim. ranska, espanja) ja slaavilaisiin (esim. venäjä, puola). EU:lla on 24 virallista kieltä, ja lisäksi alueellisia kieliä sekä Euroopan ulkopuolelta tulleiden maahanmuuttajien kieliä, jotka tekevät Euroopasta erittäin monikielisen, esimerkiksi Lontoossa puhutaan satoja kieliä.

Suurimmat kieliryhmät

• Germaaniset: Englanti, saksa, hollanti, ruotsi, tanska, norja.
• Romaaniset: Ranska, espanja, portugali, italia, romania.
• Slaavilaiset: Venäjä, ukraina, puola, tšekki, serbia, kroatia, bulgaria.

EU:n viralliset kielet

• Tällä hetkellä 24 virallista kieltä, kuten suomi, ruotsi, saksa, ranska, italia, espanja, portugali ja englanti, joita käytetään EU:n toimielimissä.

Muita tärkeitä tietoja

• Monikielisyys:

Eurooppa on erittäin monikielinen, ja jopa yksittäisissä kaupungeissa puhutaan satoja kieliä.

• Kirjoitusjärjestelmät:

Latinalaiset aakkoset ovat yleisimmät, mutta joissakin slaavilaisissa kielissä käytetään kyrillisiä aakkosia. Kreikalla, armenialla ja georgialla on omat aakkosensa.

• Vanha kieli:

Baskia pidetään Euroopan vanhimpana kielenä, joka ei ole tullut Aasiasta.

Tutustumiseksi:

1. Katalin Miklóssy: Eu­roo­pan tu­le­vai­suus. Miten itäiset jäsenmaat muuttavat unionia? (2026/elokuu, 280s.)

Miksi EU:n suuri lupaus yhdentyvästä Euroopasta ei toteutunut?

Yhdysvaltain entinen puolustusministeri Donald Rumsfeld ennusti vuonna 2003, että Euroopan valtakeskiö siirtyy lännestä itään. Oliko hän oikeassa? Määrittävätkö itäiset jäsenmaat Euroopan unionin tulevaisuuden? Mikä on muutoksen suunta ja tahti – ja haluammeko sitä?

Itäisen Euroopan viimeisten vuosien nopeatempoinen murros on kyseenalaistanut liberaalidemokratian arvot, poliittisen korrektiuden ja vähemmistöjen kunnioituksen perinteet sekä Euroopan unionin keskeiset pelisäännöt. EU joutuu kohtaamaan perimmäisiä kysymyksiä, joihin erityisesti läntiset jäsenmaat sekä unionin ydininstituutiot ovat olleet vastahakoisia ja hitaita vastaamaan. Mistä syystä itäiset jäsenmaat kasvoivat erilleen EU:n yhteisistä päämääristä? Millä tavoin nämä maat pyrkivät muokkaamaan Euroopan tulevaisuutta itselleen suotuisammaksi ja miksi tämä skenaario on vaarallinen? Näihin teemoihin Katalin Miklóssy pureutuu ajankohtaisessa ja tärkeässä tietokirjassaan ja kysyy lisäksi samalla, mitä voisimme oppia itäisten jäsenmaiden ratkaisuista.

2. Timo Miettinen: Eurooppa (e-kirja, 2021)

Euroopan unionia on luonnehdittu historian onnistuneimmaksi rauhanprojektiksi. Mikä on sen onnistumisen salaisuus? Ajatus Euroopasta poliittisena yhteisönä ei ole vain toisen maailmansodan jälkeinen keksintö. Se on erottamaton osa itse modernin eurooppalaisen valtiojärjestyksen kehittymistä aina uuden ajan alusta lähtien. Sen luonteeseen ovat vaikuttaneet käsitykset niin vallan olemuksesta, oikeuden luonteesta kuin historian suunnastakin. Tässä tarinassa erityinen rooli on ollut taloudella. 1700- luvulla kehittyneen ajattelutavan mukaan juuri taloudelliset siteet, kuten kaupankäynti, olivat Euroopan paras toivo kestävän rauhanjärjestyksen muodostamiseksi. Ajatus Euroopasta "liberaalina rauhanprojektina" on kuitenkin mainettaan monisyisempi rakennelma, jonka jännitteet ovat läsnä myös nyky-Euroopassa. Kirja on yleistajuinen johdatus Eurooppaan poliittisena yhteisönä, sen filosofisiin ja aatehistoriallisiin juuriin aina antiikista lähtien. Juuri tähän teokseen kenen tahansa Euroopasta kiinnostuneen lukijan kannattaa tarttua. 

FT, dosentti Timo Miettinen (s.1981) toimii tutkijana Helsingin yliopistossa. Hän on erikoistunut laajasti eurooppalaiseen filosofiaan, aatehistoriaan ja politiikkaan. Miettinen on kysytty asiantuntija ja tunnettu Eurooppa- ja EU-asioiden kommentaattori kotimaisessa mediassa.

3. Milos Andera: Euroopan luonto (2008). Euroopan luonto yllättää monimuotoisuudellaan ja rikkaudellaan. Milos Anderan teos vie lukijan tutustumaan 37:ään ainutlaatuiseen elinympäristöön kuvien ja asiantuntevien artikkeleiden avulla.

4. Bertel Bruun: Euroopan lintuopas. Maastokäsikirja (1997, 320s.).

5. Hanna Tuominen: Arvojen yhteisö — Näkökulmia Euroopan unioninperusarvoihin (2024, 328s.)

Vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltioperiaate sekä ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen muodostavat EU:n arvoperustan, mutta miten ne näkyvät unionin käytännön toiminnassa? Millä tavalla näitä arvoja haastetaan jännittyneessä maailmanpoliittisessa tilanteessa?Arvokeskustelu on erityisen tärkeää nyt, kun Euroopan yhdentymiskehityksen taustalla ollut ajatus rauhasta on rikkoutunut. Sota Ukrainassa on vauhdittanut keskustelua EU:n laajentumisesta, ja arvot ohjaavat tätä kehitystä. Toisaalta arvoihin liittyvät myös Euroopan unionin keskeiset kiistanaiheet: maahanmuutto ja pakolaisuus haastavat vapaata liikkuvuutta, oikeusvaltiorikkomukset yhteistä eurooppalaista laillisuusjärjestelmää sekä kasvava eriarvoisuus tasa-arvon ihannetta. EU:n tulevaisuuden kohtalonkysymys liittyy myös kykyyn ja haluun nähdä kestävän kehityksen olennainen arvo. Arvojen yhteisö selkeyttää keskustelua EU:n arvoista, arvioi niitä koskevien kiistojen politisoitumista ja viitoittaa tietä EU:n tulevaisuuteen.

9.5. Sleepover Day. Yökyläpäivä. 

Ystävät, naposteltavat ja leffat – se on siinä! Nauttikaamme hauskantäyteisestä yöstä kotoisassa ilmapiirissä – upea tapa luoda muistoja ja vahvistaa ja syventää ystävyyssuhteita!

Yökylä on suomalainen termi, joka viittaa tapaan viettää aikaa jonkun toisen kodissa, yleensä yön yli. Se on suosittu lasten ja nuorten keskuudessa, mutta aikuisetkin voivat järjestää yökyläilyjä. Yökyläilyyn liittyy usein rentoutumista, leikkimistä, elokuvien katsomista tai muita yhteisiä aktiviteetteja.

Yökyläily on lapsille jännittävä ja mieluisa seikkailu, joka kehittää itsenäisyyttä ja sosiaalisia taitoja turvallisessa ympäristössä. Se tarjoaa mahdollisuuden leikkiä, katsoa elokuvia ja syventää ystävyyssuhteita. Onnistunut yökylä vaatii usein hyvää valmistautumista, ja ensimmäiset kerrat ovatkin parhaita tuttujen aikuisten, kuten isovanhempien, luona.

Yökyläilyn hyödyt ja vinkkejä:

• Itsenäistyminen: Lapsi harjoittelee vanhemmasta erossa olemista.
• Turvallisuus: Ensimmäiset yökyläilyt kannattaa tehdä tuttujen ihmisten luona.
• Ajankohta: Kouluiässä yökyläily on yleisintä, mutta lapsen oma toive ratkaisee.
• Valmistautuminen: Mukaan kannattaa ottaa tuttu unilelu tai peitto.

Yökyläily on oiva tapa harjoitella sosiaalisia taitoja ja tarjoaa lapselle ikimuistoisia hetkiä kavereiden tai sukulaisten parissa.

Uskaltaako lapsesi lähteä yökylään? Lue vinkit vierailua varten

Yökyläily avartaa lapsen maailmaa. Lapselle pitää myös antaa lupa kieltäytyä yön yli vierailusta.

Ensimmäinen yökyläily voi jännittää kaikkia osapuolia. Vierailu sujuu hyvin, kun siitä jutellaan kaikkien kanssa etukäteen, lastenpsykiatri Janna Rantala sanoo.

1. Ekaa kertaa yökylään

"Äiti, pääsenkö yökylään, jooko pliis?" Jo päiväkoti-ikäisiä lapsia alkaa kiinnostaa yökyläily. Kun lapsi itse kyselee ja kiinnostuu yökylästä, sitä voi ruveta miettimään: Mikä yökyläilyssä kiinnostaa, ja kenelle hän haluaisi mennä? Esimerkiksi päiväkodin hoitajalle ei pääse yökylään, mutta kaverille voi päästä. Onko kaveri myös semmoinen, että hän tykkäisi yökyläilijöistä?

Yökyläilystä tuttujen ihmisten luona on hyötyä, mutta on ihan eri asia yökyläillä mummolla kuin kaverilla. Kovin vieraalle kaverille ei ensimmäisenä kannata mennä.

Jo vierailua suunnitellessa kannattaa pohtia, minkälainen yökyläilijä oma lapsi mahtaa olla. Jännittääkö hän helposti? Käveleekö lapsi unissaan tai näkeekö huonoja unia?

Lapselle tuo turvaa, kun hän tutustuu perheeseen ja käy heidän luonaan päiväkylässä useamman kerran ennen kuin lähtee yökyläilemään.

2. Turvallinen kokemus

Kun oma lapsi lähtee yökylään, häneltä kannattaa kysyä etukäteen, miten hän ajattelee sen menevän. Häntä voi kehottaa juttelemaan isäntäperheen aikuisten kanssa ja kertomaan, jos hänelle tulee ikävä tai tuntuu, että ei pärjää. Älä kuitenkaan huolestuta lasta etukäteen. Korosta, että kaikki menee varmasti hienosti.

On etu, jos yökyläpaikka on niin lähellä, että lapsen voi hakea sieltä kesken kotiin. Lapselle ei pidä jäädä tunnetta, että hänen pitää tsempata yön yli.

Monet vanhemmat eivät halua päästää lasta yökylään, jos lapsi yökastelee. Asiasta voi keskustella mahdollisten isäntäperheiden kanssa: kaikille tämä ei ole kynnyskysymys. Yövaipan käyttämisestä ei kannata tehdä häpeän aihetta, vaan siitäkin voi puhua normaaliin elämään kuuluvana asiana.

3. Iloa ja hyötyä

Kun lapsi lähtee yökylään, vanhempi saa vähän omaa aikaa. Lapselle on arvokasta tutustua erilaisiin perheisiin ja tapoihin. Maailma avartuu lapselle: kaikissa perheissä ei esimerkiksi luetakaan iltakirjaa, vaan heillä voi olla toisenlaisia tapoja.

Mitä enemmän lapsi saa kokemuksia siitä, että maailmassa on ihania ja turvallisia ihmisiä, sitä parempi se on lapsen kehitykselle.

Yökyläilijä on isäntäperheellekin rikkaus: joku luottaa heihin ja ajattelee, että lapsen voi päästää heidän luokseen. Käytöstavat usein paranevat vastaanottavassa perheessä, ja pienikin lapsi kokee itsensä tärkeäksi, kun hänellä on kaveri huolehdittavana.

4. Jos ikävä iskee

Yökyläily ei onnistunutkaan, vaan lapsi halusi kotiin. Tämä ajatusmalli joutaa roskakoriin. Me aikuiset ajattelemme herkästi, että onnistumista on vain se, kun lapsi on itsenäinen, pysyy rauhallisena ja tyynenä. Ja ikävöiminen on epäonnistumista. Jokainen lapsi itsenäistyy kuitenkin omaa tahtiaan.

Sekin on onnistumista, jos lapsi uskaltaa myöntää, että tämä ei ollutkaan kivaa. Hän on ehkä kuvitellut yökyläilyn erilaiseksi ja huomaa, että tulikin ikävä. Kaverin luona saattaa olla niin erilaiset tavat, että lapsi ei tunnekaan oloaan tarpeeksi kotoisaksi. Todella tärkeä onnistuminen on sanoa siinä kohtaa "ei kiitos".

Perheiden kannattaa keskustella jo ennakkoon yhdessä siitä, milloin lapsen ikävään pitää reagoida. Näin lapsen vanhempien ei tarvitse ajatella, että toisessa perheessä tsempataan lasta kestämään, vaikka hän olisi ihan poissa tolaltaan. Siitä jää vain kurja kokemus.

Aikuisen pitää opettaa lapselle, että hänellä on aina oikeus sanoa ei, kertoa toiveistaan ja tulla kuulluksi.

5. Ei kiinnosta

Kaikki lapset eivät tykkää yökyläilystä, eikä vierailua ei pidä tuputtaa. Syyksi vierailun siirtämiselle riittää, että lapsi ei halua tai ole valmis. Vanhemman ei ole syytä sortua ajatukseen, että lapsen pitäisi tehdä tiettyjä asioita tietyn ikäisenä.

Aikuinen voi myös miettiä, millainen kyläilykulttuurin malli itsellä on: käykö kylässä, matkoilla, tapaako kavereita tai kutsuuko itse kavereita kylään? Silläkin on suuri merkitys myös lapsen asenteille.

6. Helpota oloa

Lapsen turvallisuudentunnetta lisää, kun hän kokee olonsa yökylässä tervetulleeksi ja hänet huomioidaan. Pedin laittoa ei kannata jättää viime tinkaan, vaan on hyvä näyttää heti, missä vierailija ja muut nukkuvat ja mistä löytyy vessa. Näin lapsi voi jo illan aikana vakiinnuttaa paikkansa tulevaksi yöksi.

Perheillä voi olla ihan erilaiset iltatavat. Vieraan tavalla tehdyt iltatoimet voivat tuoda hauskaa vaihtelua isäntäperheen arkeen.

Kun lapsi tietää, että hän saa herättää kaverin vanhemmat mihin aikaan vain, hänen ei tarvitse jännittää. Ja vessaan voi jättää valot yöksi.

Lähde: hyvaterveys.fi (Hanna Uusitalo, 2019)

Tutustumiseksi: 

1. Kerry Wilkinson: The Night of the Sleepover (2023, 282s.). An absolutely addictive psychological thriller filled with twists. 

2. Jacqueline Wilson: The Best Sleepover in the World (2023, 224s.) The Best Sleepover in the Worldis a children's novel illustrated by Rachael Dean. It is a sequel to Wilson's 2001 novel Sleepovers and it was released on 17 August 2023, published by Puffin Books. In the story, Daisy is excluded from a sleepover that her friends are invited to by Chloe. Meanwhile, Daisy's sister, Lily, communicates to Daisy that she wants a sleepover of her own. Wilson wrote the sequel after realising how popular the 2001 novel was, which renewed her interest. Wilson included the language Makaton in her novel in order to illustrate how Lily now communicates. Wilson worked with Disability Rights UK to ensure that Lily's story was told well. To celebrate the novel's release, four libraries in Hampshire held their own "Best Sleepover in the World" events. The novel has received generally good reviews, with Wilson's writing and Dean's illustrations being praised. 

3. Laura McIntyre: The Everything Girls Ultimate Sleepover Party Book. 100+ ideas for sleepover games, goodies, makeovers, and more! (2014, 160s.). It's time to party! The slumber party of your dreams is waiting for you! The Everything Girls Ultimate Sleepover Party Book is packed with ideas for throwing the most amazing sleepover party ever! From invitations to games to goodie bags--you'll find all you need for the ultimate slumber party. You can plan a simple pajama party or go all-out with a theme party, like: * Glow in the dark * Sugar rush * Spa party * Rock star diva * And more! Inside, you'll find tons of ideas for colorful decorations, yummy foods and snacks, and nonstop activities for your totally unique and show-stopping celebration. This all-in-one guide has all you need to plan the epic party you and your friends will never forget!

4. Laura Lähteenmäki: Yökylässä (1999, 249s.).

5. Juhani Känkänen: Tuu yökylään, Apo Apponen! (2020, 37s.)

Jännitystä on ilmassa, kun Apo Apposen uusi ystävä Jesper kutsuu Apon yökylään.Mitä sellaiseen reissuun oikein pitää ottaa mukaan? Parempi pakata varmuuden vuoksi kokonainen matkalaukullinen yökylässä ehdottoman välttämätöntä välineistöä, kuten kakadu Kakka Duu ja laulava hammasharja Sinikka Suti. Kylään mennäänkin sitten komeasti Taksinkuljettajan kyydissä.Päivän aikana ehtii kaikenlaista: kilpailla pikakelatut kesäolympialaiset, pomppia trampalla, ja vasta perustettu Apon ja Jesperin räpduo heittää keikan. Sitten on aika vetäytyä yöpuulle. Patja on jotenkin erilainen kuin kotona, ja vieraassa talossa kuuluu outoja ääniä, joita Apo joutuu yöllä tutkimaan. Koti-ikäväkin yllättää, joten yö ei suju aivan suunnitelmien mukaan. Teatteriesityksien muodossakin maata kiertävän Apo Apposen ystäville on tarjolla jo seitsemäs Apo-seikkailu - lähde Apon mukana lastenkirjallisuuden uudelle vuosikymmenelle!

6. Jacqueline Wilson: Yökylässä (2010, 95s.). Yökyläily parhaiden ystävien kanssa saa uuden ulottuvuuden, kun erilaisuuden kohtaaminen ja oman perheen salaisuudet nousevat esiin. Jacqueline Wilson herättää tunteita arkisissa tilanteissa ja tarjoaa samaistuttavaa luettavaa nuorille lukijoille. Kenelle: 7–10-vuotiaille lapsille, jotka pitävät realistisista ystävyys- ja perhetarinoista.

Kaikki Daisyn ystävät eli ABC-kerhon jäsenet Amy, Bella, Chloe ja Emily pitävät pyjamabileet synttäreidensä kunniaksi. Vain Daisylla on ongelma. Hänkin haluaisi kutsua kaverinsa yökylään, mutta silloin hänen bestiksensä saisivat selville Daisyn salaisuuden...Brittikirjailija tunnetaan hauskoista ja liikuttavista tarinoistaan, jotka ovat voittaneet lukuisia palkintoja.

"Wilsonin vahvuutena on taito asettua lapsen asemaan ja kuvata tämän tunteita ja ajatuksia uskottavasti."
– Keski-Pohjanmaa kirjasta Kurja Juttu

7. Anna Ehring: Silli yökylässä (2023, 61s.). Ikäsuositus: 6-9-v.

Lämminhenkinen sarja kertoo eskari-ikäisestä Hugo "Silli" Virtalasta.
Silli ja Unski saavat yökyläkutsun Helmin luo. Kerta on Sillin ensimmäinen ja häntä jännittää.
Illan tullen Helmi nukahtaa, mutta Silli ei saa unen päästä kiinni. Helmi tuhisee omassa vuoteessaan ja Unski torkkuu häkissään, mutta kuuluuko ikkunan takaa outoa rapinaa? Enää Silli ei ole varma, oliko yökyläily alun perinkään hyvä ajatus. Onneksi Helmin luona on muitakin yövieraita ja Silli saa yllättävän unikaverin...

8. Laamat yökylässä (2021, 12s., äänikirja), ikäsuositus: 4-6-v.

On yökyläyö. Laamakaverukset ovat yötä ystävänsä Aaron luona. Kummitusjutut riemastuttavat illalla, mutta saavat mielikuvituksen laukkaamaan, kun yöllä alkaa kuulua ääniä... Kiehtova äänikirja on lapsen kuunneltavissa nappia painamalla kerta toisensa jälkeen. Runomuotoinen tarina rikastaa lapsen sanavarastoa ja kehittää kuullun ymmärtämistä, mielikuvitusta ja keskittymiskykyä.
Annukka Kolehmaisen valloittavasti kääntämän tekstin lukee lempeä-ääninen Markus Bäckman.

9. Tove Jansson: Muumipeikko yökylässä (2025, 16s.), ikäsuositus: 3-6-v.

Suloinen tarina ensimmäisestä yökyläilystä

Tove Janssonin kuvitusten pohjalta koottu pahvisivuinen kirja on rauhoittava satu perheen pienimmille.Muumipeikko ja Nipsu ovat ensimmäistä kertaa yökylässä. Muumipapan rakentamassa majassa on ensin oikein mukavaa, mutta yöllä kaveruksia alkaa pelottaa. On aivan mahdotonta nukahtaa, kun on pimeää eikä kukaan ole peittelemässä sänkyyn…

Kaunis, harmoninen väritys ja lempeä tarina tekevät kirjasta oivallisen seikkailun 1-3-vuotiaille lapsille. Muumilaakson rakastetuimpien hahmojen seurassa on turvallista matkata!

9.5. Lost Sock Memorial Day. Kadonneiden sukkien muistopäivä. 

Mihin ne joutuvat? Voimme vain toivoa, että parempaan paikkaan, mutta kukaan ei tunnu tietävän, mitä tapahtuu kadonneille sukille, jotka näyttävät haihtuvan kuin savuna ilmaan! Me emme tiedä, minne ne hukkuvat, varmaa on vain se että ne hukkuvat – sinne jonnekin. Tietymättömiin. Onko kyseessä jokin merkillinen salaperäinen pyörre, joka vetää ne mukaansa pesukoneesta tai kuivurista? Kenties rinnakkaistodellisuuden pyörre, joka vaivihkaa imaisee ne mukaansa? Tai ehkä piileskelee pesukoneessa jokin eksoottinen sukanhimoinen sukannälkäinen sukansyöjähirviö, joka pistelee ne poskeensa, maiskis vaa! – ja ihan vain piruillakseen jättää sukista toisen syömättä! Olipa syy sukkien katoamiseen mikä tahansa, satavarmaa on se, että jostakin meille tuntemattomasta paikasta täytyy löytyä alati kasvava röykkiö kadonneita sukkia! National Lost Sock Memorial Day on tilaisuutemme surra rakkaita poismenneitä jalanlämmittimiämme, wherever they may be. 

Sukkahaaste: Pidä tänään eriparisukkia: Tiedän, että salaa olet säästänyt muutaman sukan, jolta puuttuu pari: Tänään, ilahduta kanssaihmisiäsi: Laita parittomat sukat jalkaasi! Voit myös ostaa ns. eriparisukat, sukat joilta puuttuu identtinen pari jo lähtökohtaisesti. Joitain sukkia myydään myös kolmen pakkauksissa. Meistä monethan ostavat sukkia esimerkiksi kolmet samanlaiset - sillä tavalla ei tunnu niin pahalta, kun niitä sitten joutuu hukkaan, löytyyhän silti pari - kunnes se viimeinenkin pari menee sinne - noh, minne ne sukat nyt sitten menevätkin, johonkin Kadonneitten sukkien maahan!☺

Parittomat sukat/ Eräs sukkakeskustelu: Kadonneiden sukkien mysteeri

Maija-Liisa kirjoittaa:

Tavallinen sukankuluttaja miettii usein, että missä on kaikkien kadonneiden sukkien hautausmaa. Mihin puolet sukista häviävät, se on yksi elämän suurista arvoituksista. Helppo on uskoa pesukoneessa olevaan, sukkia nielevään mustaan aukkoon. Pussilakana on taitava nielemään sisäänsä pesun aikana itseään pienemmät vaatekappaleet. Koirakaan ei sukkia syö, koska taloudessani ei ole enää koiraa. Minulla on parittomille sukille oma pussi, ja jos pitkänkään etsiskelyn jälkeen ei löydy eksynyttä paria, niin saavat lähteä sukat pussista yksinäisten sukkien taivaaseen.

Sukkien katoamisesta voin vain syyttää itseäni. Joku voi syyttää siitä perheenjäsentä, kuten jo tuonilmaisiin mennyt mieheni teki. Keksin ostaa hänelle useita pareja samanlaisia sukkia, jolloin hävikkiä ei huomannut heti, vaikka urospuolisen sukat katosivat omiani useammin. Sulivatkohan jalkaan, kun kaappi täyttyi hiljalleen vain vasemman jalan sukista kaivaten oikeata paria tai toisin päin?

Yritin valistaa miestäni viheliäisten vikojensa takia. Miksi hän oli sellainen sukkiaan kadotteleva, eikä jotenkin toisenlainen? Kokeilin nalkutusmenetelmää. Kehotin häntä muuttumaan oman etunsa nimissä ja pitämään sukistaan parempaa huolta. Olihan tennissukissa se etu, että pariton kelpasi vielä vaikkapa auton kiillotukseen. Olisin voinut etsiä naistenlehdistä sopivia juttuja, joista olisin lukenut kehittäviä pätkiä, jolloin kumppani olisi tajunnut muuttua. Olisin voinut ilmoittaa meidät parisuhdekurssille, mutta eihän mies siellä olisi muuttunut, vaan minä – jo kurssin kalliin hinnan takia. Tiedustelin sukkien katoamisesta naapurilta, että tapahtuuko sitä heillä? Mikä huojentava tieto, kun sain kysymykseeni myöntävän vastauksen! Sukkien katoaminen oli heillekin täysi mysteeri. Siis satojatuhansia, jopa miljoonia sukkia katoaa suomalaisissa kodeissa vuosittain, kauhistelimme yhdessä.

Vaan eipä hätää, koska tekniikasta löytyy pian apu. Vaatekappaleisiin on tulossa tunnistetiedot, joita käytetään hyväksi yhteensopivien vaatteiden paikantamisessa. Vaatteita ei tarvitse etsiä. Kun klikkaa tietokoneesta halutun vaatekappaleen, niin kone kertoo heti missä se on. Kadonneiden sukkien arvoitus on pian tämän järjestelmän käyttäjälle historiaa.

Syksy on vaihtumassa talveksi, eikä sisälläkään tarkene ilman sukkia, on liian kylmä. Täytyypä penkoa kaapin kätköjä, löytyyköhän sieltä yhtenäinen sukkapari? Ja kukapa tuota kieltänee, jos sukat sattuvat olemaan eri paria.

Maija-Liisa

Kommentteja Maija-Liisalle:

Hyvä Maija-Liisa

Minun keskimmäiseni ratkaisi pulman siten, että osti 40 paria
aivan samanlaisia sukkia ja antoi minulle KAIKKI wanhat sukkansa
ja vot – aamuinen tuska on häippässyt.

Paavo Olarinmäeltä

………………………………………………………………………………………………………...

Ei parittomia sukkia ole olemassakaan, on vain ajatusharhaa. Tarkoitan sitä, että kumisaappaisiin ja vastaaviin jalkineisiin kelpaa sukka kuin sukka oli väri mikä hyvänsä. Sama koskee sen sukan materiaalia, ei silläkään ole väliä saappaat jalassa kävelijälle. Jos sukka on liian ohut laitetaan useampi jalkaan kunnes haluttu suojakerros saadaan aikaiseksi. Sitten tuo pikkukengän kanssa kelpaava sukka. Tehkääpä koe. Laittakaa niin sanotusti eriparia olevat mutta samanväriset sukat jalkaanne ja seuratkaa moniko ihminen teille siitä huomauttaa. "Sinulla on eriparia olevat sukat jaloissasi". Mutta sukkien häviämisen sijaan on olemassa eräänlainen "musta aukko" joka nielee hansikkaita. Se aktivoituu myöhäsyksyllä ja sulkeutuu toukokuussa. Siihen aukkoon mikä katoaa sitä ei sen jälkeen näe ei tavoita eikä kukaan tiedä siitä mitään. Kalevi T.

………………………………………………………………………………………………………...

Parittomat sukat on sellainen
"Mysterio Buffo" jota tuskin edes
Hercule Poirot tai Neiti Marple
pystyisivät ratkaisemaan.
*
Samaan (?) mustaan aukkoon katoavat
myös monet korut, ainakin toinen
korvakoruista.
*
Pitkään olen pyöritellyt kaapissa muutamaa
kuviollista Marimekon sukkaa joiden
kumppani on teillä tietämättömillä.

Telle

………………………………………………………………………………………………………..

Minua ei kyseinen vaiva ole kovinkaan paljon haitannut. Olen pitänyt joskus lenkkarissa ihan piruuttani erivärisiä sukkia.

Olen sanonut ihmettelijöille että urheiluvaatteiden tekijöillekin sattuu lipsahtamaan eriväriset housunlahkeet.. Miksi sitten sukkien pitäisi olla samanväriset. Tai lapaset.

Alpoaatos

…………………………………………………………………………………………………………

Tehdääs ajatusleikki eli eräänlainen todennäköisyysprobleema.
Pimeän komeron sukkalaatikossa on mustia ja valkoisia sukkia. Ovat saattaneet olla joskus pareina mutta nyt ovat irrallaan ilman paria.
Kysymys kuuluu:
Kuinka monta sukkaa on vähintään otettava (siis pimeässä) että saisi samanvärisen parin?

Alpoaatos

………………………………………………………………………………………………………...

Netissä kerrotaan viidenlaisesta mustasukkaisuudesta:

1. Omistava, 2. Poissulkeva, 3. Kilpaileva, 4. Egoistinen ja
5. Pelokas. Siis todella kirjava on musta sukka, olkoon sitten pariton tai parillinen.

Ierikka

…………………………………………………………………………………………………………

Mauno Koivisto valittiin presidentiksi osittain rikkinäisten sukkiensa ja hiuskiehkuransa vuoksi.

Maija-Liisa

……………………………………………………………………………………………………...

Parittomien sukkien historiaa:

Egyptissä Tutankhamonin haudan seinässä oleva kaiverrus: Hän oli hieno mies ja mahtava hallitsija mutta ei koskaan löytänyt toista sukkaansa.

Vuonna 1898 yhdysvaltalainen maanviljelijä kertoi nähneensä yksijalkaisten avaruusolioiden käyneen maassa varastamassa sukkia.

Eräiden lähteiden mukaan marsilaiset ovat jo pitkään käyttäneet
avaruusalustensa polttoaineena käytettyjä sukkia. Tässäkin tapauksessa tutkijoita ihmetyttää, miksi näin katoaisi vain toinen sukka.

Maija-Liisa

………………………………………………………………………………………………………...

Kysymyksessäni ei ollut kompaa, oli vain kasa mustia ja valkoisia sukkia joista piti valita pari pimeässä. Unohtui kyllä mainita, että pari piti löytyä 100% todennäköisyydellä. Kahdesta sukasta voi kyllä saada hyvällä tuurilla parin niin kuin Martti ehdottaa, mutta kun ottaa kolme sukkaa niin pari on 100% varma. Ellei aleta kinaamaan oikean ja väärän jalan sukista.
Alpoaatos

………………………………………………………………………………………………………...

Hyvät Ystävät!
Kun tulette tarpeeksi vanhoiksi, niin tärkeintä on, että kumpaankin jalkaan löytyy silloin tällöin puhdas sukka. Värillä ei ole väliä. Ei ole onneksi mitään lakia, joka määräisi, että molemmissa jaloissa tulisi olla samanväriset sukat. EU:kaan ei ole huomannut puuttua asiaan. Hyvä niin.
Ollaan nuorekkaita ja persoonallisia Robinin tyyliin. Hänellähän on jopa eriväriset kengätkin.

Terveisin Masa

………………………………………………………………………………………………………...

Synnytyslaitoksella oli vilttikapaloissaan vierivieressä
lapsia. Eräs tyttölapsi oli utelias ja kysyi omalla lapsenkielellään vieressä olevalta lapselta, että oletko sinä tyttö vai poika.
Toinen sanoi, että pitää katsoa.
Hän nosti viltin reunaa ja sanoi, että poika olen.
NO, tyttövauva heti kysymään, että miten sinä sen
katsomalla tiesit.
Siihen poika sanoi, että minulla näyttää olevan siniset sukat.

Martti

………………………………………………………………………………………………………..

Minulla tuo sukkien arpominen on lähes jokapäiväinen tehtävä.
Otan sukkalaatikosta kaksi sukkaa. Niistä saa ihan kelpo parin.

Luonnollisen valinnan kautta on poistunut sellaiset sukat, jotka eivät kelpaa pidettäviksi, eli tekokuituiset ja pahasti rikkinäiset.

Alpoaatos

………………………………………………………………………………………………………...

Ihan pitää pyydellä anteeksi kun johdattelin tämän Maija-Liisan upean jutun väärille raiteille.

Jouduin jossain elämäni vaiheessa yksinhuoltajaksi. Silloin sukkalaatikossa oli omien sukkieni lisäksi kahden keskenkasvuisen pojan sukat. Silloin Maija-Liisan esiin nostama asia oli todellinen. Laitoin kyllä sukkaparit sisäkkäin yhteen, mutta parittomien määrä pyrki vain kasvamaan. Onneksi tennissukat olivat edullisia. Nykyisiä "teknisiä" sukkia ei noin vain raaskisi hävitellä.

Alpoaatos

…………………………………………………………………………………………………………

Kysymykseni arvuuttelu tulee oikeasta elämästä, Verkkolammen kämpältä. Siellä oli pieni kuivaushuone, jossa oli 30 miehen märät vaatteet ja jalkineet kuivumassa. Öisin siellä ei ollut valoa. Yöllä monet kävivät ulko-huusissa tai hevosta katsomassa. Monesti heidän kuuli manailevan, että kuinkahan monet tossut / kengät / sukat / jalkarätit sieltä on otettava ennen kuin sattuu omat.

Tästä joku keksi toisten kiusaksi tuon sukka-arvoituksen, jonka minä nyt laitoin jaettavaksi eteenpäin.

Alpoaatos

………………………………………………………………………………………………………...

Männä vuosina media kohahti kun eräs
poliitikko oli laittanut, ilmeisesti vahingossa,
eriväriset kengät jalkaansa. Nykyisin tuskin
kukaan enää huomaisi, on tuo kenkämuotikin
mennyt niin värikkääksi.
—
Kun nuorena sulhaspoikana menin hakemaan
morsiinta hiihtolenkille, huomasin että
varustekassissani oli vain yksi mono
ja yksi patiini. Hiihtolenkki jäi sillä kertaa
tekemättä.

Johannes

……………………………………………………………………………………………………….

Nyt on keksitty sellaisia nipsuttimia (sock snappersit)
jotka kestävät kylmyyttä, kuumuutta ja vettä. Niitä
voi siis käyttää esimerkiksi pesukoneella pestessä
ja estää näin sukkien joutuminen kauas toisistaan.
Tavalliset nepparitkin käy.

Maija-Liisa

………………………………………………………………………………………………………...

Lähde: www.vartsi.net

(Tarina ei kerro, ovatko sock snappersit auttaneet kadonneiden sukkien ongelmaan, vai vieläkö tapahtuu mystistä häviämistä. ☺)

Lost Socks Mystery

What is the missing sock theory? - This theory suggests that our missing socks are not lost forever but have simply taken on a new form, hiding in plain sight amidst our everyday objects. While the true nature of the vanishing sock phenomenon remains elusive, one thing is certain – the mystery continues to baffle and intrigue us.

How many socks go missing a year? - 15 socks. British scientists have investigated the loss of socks and discovered something astonishing: On average, we lose 15 socks a year.

Fun Fact: Some people are so attached to their socks that they keep the remaining one, hoping its partner will return like a prodigal son. Spoiler alert: It rarely does.☺

Hilarious Caption: Every time you lose a sock, somewhere in the world, a dryer chuckles.☺

Fun Fact: According to some parents, the myth of the "Sock Fairy" was created just to explain where all those tiny baby socks disappear to. Spoiler: It's the dryer.☺

Fun fact: No lesser person than the theoretical physicist Stephen Hawking once put his mind to the mystery of the missing sock. Like many others he wondered where they ended up. His conclusion, as explained in a book called The Nature of Space and Time, is that spontaneous black holes are responsible for their disappearance.☺ Hawking's conclusion may be tongue-in-cheek, but his curiosity is hardly surprising. The sock thing really is enormously annoying.

Tutustumiseksi: 

1. Cynthia L. Copeland: Lost Sock!: 200 Clever Ways to Use Your Single Socks (2008). It's something we all can relate to: you open the dryer, match up your socks...and inevitably a few have mysteriously vanished into thin air. Where have they gone? We don't know. But now once-happy pairs have become sad "singletons" with no purpose. Now, Cynthia Copeland—whose books regularly break sales records—comes to the rescue with a little gem of a book that gives new meaning to those left-behinds. 

 2. Rob Eastaway: How Many Socks Make a Pair?: Surprisingly Interesting Maths (2011, 176s.). How many socks make a pair? The answer is not always two. And behind this question lies a world of maths that can be surprising, amusing and even beautiful. Using playing cards, a newspaper, the back of an envelope, a Sudoku, some pennies and of course a pair of socks, Rob Eastaway shows how maths can demonstrate its secret beauties in even the most mundane of everyday objects. If you already like maths you'll discover plenty of new surprises. And if you've never picked up a maths book in your life, this one will change your view of the subject forever. Rob Eastaway is one of the UK's leading popularisers of maths. His books include the bestselling Why Do Buses Come in Threes? and Maths for Mums and Dads. He has written numerous newspaper and magazine articles, regularly appears on radio to talk about the maths of everyday life, and has given maths talks to audiences of all ages. 

3. Perditus Pedale; Harry Robins (toim.): The Meaning of Lost and Mismatched Socks (2004). Is there anything more mysterious—and frustrating—than the disappearance of a sock? Investigating this common phenomenon from a quasi-scientific perspective, Dr. Perditus Pedale postulates a number of explanations, with many theoretical, historical, and contemporary asides. Though written in jest, the book addresses a conundrum that genuinely puzzles many. Included are interviews with passersby, comments from other authorities, and delightful illustrations—all created by Dr. Pedale, the domestic naturalist.

4. Juha Mäntylä: Sukkatyyppi ja Kadonneiden parien kerho (2026/huhtikuu, 64s.), ikäsuositus: 6+

Missä ihmeessä toinen sukka taas on?Tuttu kysymys jokaisesta kodista saa yllättävän vastauksen sukkaisassa seikkailussa. Kun toinen sukka katoaa pesukoneen pyörteissä, se ei aina ole sattumaa - joskus se on kutsu jonnekin. Kutsuun vastaa pieni, napinsilmäinen ja lempeä Sukkatyyppi, joka pitää huolta kadonneista sukista paikassa, jota ei näe - ellei katso oikein tarkkaan.Kun vahvatahtoinen Roosa putoaa pesukoneen taakse, hän ei todellakaan aio jäädä. Mutta kun yksi kerhon hiljaisimmista, Suttu, katoaa vielä syvemmälle, Roosa huomaa, että rohkeus ei ole sitä, ettei tarvitse toista - vaan sitä, että on valmis palaamaan jonkun takia.Sukkatyyppi ja Kadonneiden parien kerho on kertomus ystävyydestä, yksinäisyydestä, löytämisestä ja siitä, että parittomuus ei ole vika - vaan mahdollisuus olla juuri se, joka on.

5. Anne Rooney: Kadonnut sukka

6. Carol Coupland: Bendigo's Lost Socks (2024, 32s.).

7. Samantha Seebeck: The Place Where Lost Socks Go (2022, 32s.).

When a sock goes missing from the laundry, Loo imagines all the places it could be. This is a story about a child's imagination and sense of adventure, and it is a story about how that child learns to deal with loss.

8. Neaira Williams: Land of the Lost Socks (2019, 32s.).

Have you ever lost a sock in the laundry? Have you ever wondered where the missing socks go?

This is the story of two twin brothers, a pair of socks, fighting their way to reunite after being separated during laundry time

Join Howie and friends as they take on The Block sock bullies; whom are guarding the way to get into the Land of the Lost Socks; where Howie's brother may be trapped.

Neaira Williams is a Toledo, Ohio native who cherishes being a role model for young children, youth, and her peers all over the world. She is a seasoned vet at losing socks after laundry time; therefore created Land of the Lost Socks to express her witty humor and teachings on self-worth, bravery, and teamwork.

9. Michelle Vivona: Where the Lost Socks Go (2023, 30s.)

Sal and Samson are the best of friends. They make quite a pair.

But when Samson falls under the dryer, he's wet, scared, and alone. What will he do without his buddy?

Determined, Sal sets out on a rescue mission, as Samson learns where the lost socks go and bravely meets other socks who have a similar fate.

Will Samson and Sal see each other again? Or will Sal be put in the jar with all the other mate-less socks?

Where the Lost Socks Go is a book about persistence, kindness, and the unbreakable bond of best friends.

10. Danny Ortiz: The World of Lost Socks (2024, 24s.)

The World of Lost Socks is a heartwarming and imaginative tale that follows the journey of a sock boy named Dan as he searches for his missing twin. On his quest, Dan stumbles upon a vibrant world filled with socks of all shapes, sizes, and colors. These socks, though different in every way, have found harmony by embracing their unique qualities and living together in unity.

Through Dan's adventure, young readers are introduced to themes of uniqueness, acceptance, and belonging. The story beautifully illustrates the importance of recognizing and celebrating differences, teaching children that everyone is unique and valuable, just like the socks in Dan's world.

Originally inspired by a playful discussion with his family in 2011 about lost socks in the laundry, author Danny Ortiz crafted this story to convey a timeless message: our differences have value, and when we come together, we create a richer, more colorful world. Perfect for children and families, The World of Lost Socks is a delightful read that encourages empathy, connection, and the celebration of individuality and community. This charming book will become a treasured part of any child's library, offering lessons that resonate long after the final page is turned.

11. Wanda Austin Nelson: Land of Lost Socks (2014, 32s.).

12. Candy Kirby: Poems from Lost Socks: The Good, The Sad and The Stinky (2018, 34s.)

13. ERIPARISUKKIA LÖYDÄT: sukkasukka.fi, lastenlintukoto.com, tiinuska.fi

10.5. Shrimp Day. Katkarapupäivä. 

Meriherkkupäivä! Juhlat pystyyn! Valmistakaamme tänään maukkaita katkarapuruokalajeja, kokeilkaamme rohkeasti uusia ohjeita ja hemmotelkaamme läheisiämme hienostuneilla herkuilla! Katkaravut ovat terveellinen proteiininlähde, sillä niissä on vain vähän rasvaa. Joka kolmas suomalainen syö katkarapuja vähintään kerran kuukaudessa. Katkarapuja nautitaan sekä arjessa että juhlassa, useimmiten pizzan päällä ja erilaisissa katkarapusalaateissa.

Katkarapu on maukas meren herkku, joka sopii moniin ruokiin, alkupaloista pääruoaksi ja tietenkin arjen pieniin herkkuhetkiin. Katkarapu sopii niin kylmiin ruokiin, kuten salaatteihin ja leipiin sekä lämpimiin herkkuihin piiraista pastoihin. Katkarapu on myös vikkelästi valmistuva raaka-aine, sillä esimerkiksi monet keitot, pastat ja salaatit valmistuvat jo puolessa tunnissa, piirakatkin tunnissa. Kts. herkulliset reseptit: valio.fi; arla.fi.

Asiaa katkaravuista

Katkaravut ovat olleet suomalaisten suosikkeja ja vuosikymmenten ajan. Tiedätkö, miten katkaravut alun perin esiteltiin suomalaisille, ja miten nykypäivän pakastekatkaravut päätyvät ruokapöytiimme?

Katkarapu on yksi suomalaisten selkeistä äyriäissuosikeista. Popsimme katkarapuja keskimäärin 1,6 kiloa henkeä kohden vuosittain. Pro Kala ry:n mukaanjoka kolmas suomalainen syö katkarapuja vähintään kerran kuukaudessa.

Katkarapuja nautitaan useimmiten pizzan päällä ja erilaisissa katkarapusalaateissa. Ehkä olet maistanut katkarapuleipiä risteilylaivoilla tai tehnyt itse joskus herkullista katkarapuskagenia?

Tässä mielenkiintoisia faktoja katkaravuista.

Katkarapujen ja pizzan pitkä liitto

Katkaravut esiteltiin suomalaisille 1970-luvulla tietysti pizzan päällä! Katkarapua alkoi tuolloin tuomaan Suomeen kala- ja äyriäistukku Arvo Kokkonen oy. Katkaravut olivat yrityksen ensimmäinen myyntituote, ja Arvo Kokkonen toimitti niitä yhteistyössä edesmenneen Kotipizzan perustajan Rabbe Grönblomin kanssa.

Norwegian Seafood Councilin vuonna 2023 teettämän kyselyn mukaan katkaravut ovat todella vakiinnuttaneet paikkansa nimenomaan pizzatäytteenä, sillä se on suomalaisten suosituin tapa syödä katkarapuja.

Pakastekatkarapujen matka suomalaisten lautasille

Suomalaiset suosivat etupäässä kuorittuja pakastekatkarapuja. Toiseksi eniten ostetaan katkarapuja osana valmisaterioita, salaatteja ja voileipiä.

Suurin osa Suomessa myytävistä katkaravuista tulee Norjasta. Nämä pohjankatkaravut (Pandalus borealis) pyydystetään troolareilla jopa satojen metrien syvyydestä.

Kun katkaravut on troolattu ylös, ne pakastetaan välittömästi. Tehtaalle saapuessaan katkaravut sulatetaan nopeasti, jonka jälkeen niille tehdään pikainen höyrykypsennys. Seuraavaksi on vuorossa koneellinen kuorinta sekä lajittelu koon mukaan. Lopuksi katkaravut vielä suolataan ja pakastetaan.

Ovatko katkaravut terveellisiä?

Kun puhutaan katkaravuista ravitsemuksellisesta näkökulmasta, monille nousee mieleen kysymys niiden kolesterolipitoisuudesta.

Ravitsemusasiantuntijoiden mukaan katkarapujen ja muiden äyriäisten kohtuullista nauttimista ei tarvitse välttää, vaikka ne sisältävät kolesterolia. Ne sisältävät myös pehmeitä rasvoja, ja siten kokonaisvaikutukset veren kolesterolipitoisuuteen ovat edullisia.

Kylmän veden katkaravuissa on runsaasti proteiinia, A-, D-, E- ja B12-vitamiineja sekä kalsiumia ja seleeniä.

MIKSI KATKARAPUJEN SISÄLTÄMÄSTÄ KOLESTEROLISTA EI OLE HAITTAA:

Katkarapujen korkea kolesteroli ei haittaa terveyttä, koska ravinnon (ruoan) kolesteroli vaikuttaa veren kolesterolitasoihin huomattavasti vähemmän kuin tyydyttynyt rasva. Katkaravut sisältävät paljon ravintokolesterolia, mutta hyvin vähän tyydyttynyttä rasvaa.

Tässä tärkeimmät syyt, miksi katkaravut ovat terveellisiä:

• Alhainen tyydyttyneen rasvan määrä: Veren "pahaa" LDL-kolesterolia nostaa ensisijaisesti tyydyttynyt rasva, ei ravinnosta saatava kolesteroli. 85 grammaa kypsennettyjä katkarapuja sisältää alle 0,24 grammaa rasvaa, josta suurin osa on tyydyttymätöntä.
• HDL:n ja LDL:n tasapaino: Tutkimukset ovat osoittaneet, että katkarapujen syöminen ei nosta veren kokonaiskolesterolia merkittävästi, ja se voi jopa parantaa "hyvän" HDL-kolesterolin ja "pahan" LDL-kolesterolin suhdetta.
• Hyvät rasvahapot: Katkaravut sisältävät omega-3-rasvahappoja, jotka ovat hyödyllisiä sydän- ja verisuoniterveydelle.
• Ravintoainepitoisuus: Ne ovat erinomainen proteiinin lähde, ja niissä on paljon seleeniä ja antioksidantteja.

Tärkeä huomio: Katkaravut ovat terveellisiä, kun ne nautitaan esimerkiksi keitettyinä tai grillattuina. Uppopaistaminen tai voikastikkeet voivat heikentää niiden terveysvaikutuksia lisäämällä tyydyttyneen rasvan määrää.

OHJE: KUINKA SULATTAA PAKASTEKATKARAVUT:

Pakastekatkarapujen sulattamiseen kotona on useita vaihtoehtoja: voit liottaa niitä kylmässä vedessä 90 sekuntia, ottaa ne huoneenlämpöön astiaan puoleksi tunniksi tai antaa sulaa jääkaapissa yön yli.

Lähde: mtvuutiset.fi (Petra Tuominen, 2025)

Ruotsinlaivan katkarapuleipä, 4 annosta

Ruotsinlaivan katkarapuleipä on laivamatkustajien ikisuosikki. Laivalla katkarapuleipien pohjana käytetään briossia, ja leivät viimeistellään pikkelöidyllä punasipulilla.

Ruotsinlaivan katkarapuleipä

• 400 g katkaravunpyrstöjä (pakaste)
• 2 kananmunaa
• 4 viipaletta vaaleaa leipää (hapanjuurileipää tai briossia)
• 11/2 dl majoneesia
• ½ jääasalaatti
• 8 kirsikkatomaattia
• 3 rkl pikkelöityä punasipulia
• 1/2 ruukkutilliä
• ½ sitruuna

Valmistusohje

Ruotsinlaivan katkarapuleipä tehdään helposti näin:

1. Sulata katkaravut.

2. Keitä kananmunat koviksi. Kuori ja puolita munat.

3. Sivele leivät majoneesilla, jätä loput majoneesista leipien viimeistelyyn.

4. Lisää leipien pinnalle salaattia, kananmunat, puolitetut tomaatit ja katkaravut. Viimeistele ruotsinlaivan katkarapuleipä majoneesilla, pikkelöidyllä punasipulilla, tillillä ja sitruunaviipaleilla.

Lähde: anna.fi (Taina Salovaara, 2024), jonka lähde: Anna-lehti 13/2024

Tutustumiseksi: 

1. Ursula Shümer: Suuri kala- ja äyriäiskeittokirja (2000, 394s.). Keittokirja sisältää: kuvitetun sanaston, jonka avulla opit tunnistamaan harvinaisetkin ruokakalat ja äyriäiset sekä valitsemaan niille sopivat kypsennystavat; selkeät kuvitetut ohjeet kalojen fileoinnista, kokonaisen kalan tarjoamisesta sekä hummerin, taskuravun, langustin, ostereiden, simpukoiden ja mustekalojen käsittelystä; upeasti kuvitetut teema-aukeamat, jotka perehdyttävät mm. oikeaoppisen kalaliemen valmistukseen, sushiin ja sashamiin sekä meren herkkujen marinointiin; valtavasti ruokaohjeita maailman eri keittiöistä aihepiirien ja kypsennystapojen mukaan jaoteltuina; tietoiskuja eksoottisista kaloista ja äyriäisistä sekä vihjeitä ruokien näyttävästä esillepanosta. 

2. Anne Wilson: Kalaa ja muita meren herkkuja (1998). 

3. John Ash: The Hog Island Book of Fish & Seafood. Culinary treasures from our waters (2023, 336s.). Featuring favorites from the kitchens of Hog Island Oyster Bars, every conceivable method for preparing mouthwatering recipes is represented: baking, braising, steaming, roasting, deep-frying, grilling, broiling, poaching, pan-frying, marinating, curing, smoking, and pickling, as well as serving raw. With more than 200 recipes, this authoritative compendium is proof that seafood is not only delicious but also one of the easiest and most versatile proteins to prepare. 

4. Eric Ripert: Seafood Simple: A Cookbook (2023, 304s.). The definitive seafood guide from the three-Michelin-starred chef of Le Bernardin, featuring gorgeous photography and step-by-step techniques alongside 85 accessible recipes that will have you cooking fillets with pro-level precision on a Tuesday. "I hope that this book is a source of inspiration and education, encouraging you to cook with confidence and approach seafood with joy, and even love. The secret to Seafood Simple is to trust the process, and yourself." Stunning, delectable, and above all, actually doable, Seafood Simple is a master class from one of the world's greatest chefs, created especially for the home cook.

5. Hannu Nyyssönen: Smørrebrød on parasta: 101 herkullista tanskalaista voileipää & voileipäkakkua (1996, 62s.). Smørrebrød on parasta kokoaa yli sata autenttista tanskalaista voileipäreseptiä ja esittelee smørrebrød-perinteen herkullisimmillaan. Kirja tarjoaa myös ohjeet kymmeneen näyttävään voileipäkakkuun runsaasti kuvitetussa muodossa.

6. Tiina Järvinen: Suuri kala- ja äyriäiskeittokirja (2000, 304s.)

7. Aila Pakarinen: Äyriäiset ja simpukat (1988, 64s.). Aila Pakarisen teos tarjoaa kiehtovan kokoelman tietoa, tarinoita ja herkullisia reseptejä, jotka tutustuttavat lukijan äyriäisten ja simpukoiden maailmaan. Kirja inspiroi merenelävien käytössä ruoanlaitossa sekä avartaa niiden taustoja ja tapoja. Kenelle: Ruoanlaiton ystäville ja merenelävistä kiinnostuneille.

8. Sirkka Hirvonen: Herkkuja kalasta ja äyriäisistä (2004, 111s.). Kevyttä ja helppotekoista keitoista kastikkeisiin, salaateista muhennoksiin. Lähes sata makunystyröitä hellivää kalaruokaa kotimaasta ja maailmalta.

9. Birgitta Rasmusson (toim.): Herkutellaan kalalla: yli 250 kala- ja äyriäisruokaohjetta (2007, 191s., 3., uud.p.). Nauti yli 250 testatusta kala- ja äyriäisreseptistä, joiden joukosta löytyy niin arkeen kuin juhlaan sopivia ruokia monipuolisilla kypsennystavoilla. Kirja tarjoaa myös selkeät ohjeet kalan ja äyriäisten käsittelyyn kuvien kera.

Herkutellaan kalalla ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 2001, ja sen reseptit on testattu ja hyviksi havaittu. Tässä uudistetuissa laitoksessa osa vanhoista hyvistä ohjeista on ennallaan, osa on hieman muunneltu, ja mahtuu mukaan vielä 25 aivan uutta reseptiäkin.Resepteissä on käytetty monipuolisesti eri kalalajeja: lohta, madetta, silliä, kuhaa, turskaa, ahventa, kampelaa, jopa miekkakalaa ja rauskua. Kirjassa esitellään myös havainnolliset kalan ja äyriäisten käsittelyohjeet, jotka noudattaen kalan perkaus ja fileointi käy näppärästi eikä ravun pilkkominenkaan tuota päänvaivaa.Herkutellaanpa siis kala- ja äyriäisruoilla, jotka tuovat kevyttä ja nopeasti valmistuvaa vaihtelua niin arki- kuin juhlapöytään!

10. Pirjo Muurinen (suom. + muokkaus): Kalat ja äyriäiset (2010, 4.p.)

10.5. Cactus Day. Kaktuspäivä. 

Miksi me rakastamme kaktuksia? No, nuo sisukkaat pikkukaverit ovat muutakin kuin piikkejä ja okaita! Kaktukset ovat sitkeitä ja sopeutuvaisia. Ne uhmaavat olosuhteita kukoistaen melkein missä tahansa auringon rutikuivaksi paahtamalla alueella maailmassa. Dehydrated? No problem. Scorching heat? Just another sunny day. Kaktukset symbolisoivat kestävyyttä kovissa olosuhteissa ja kykyä pitää puolensa vastoinkäymisissä. Sitkeydessään ne tuovat mieleen alppitähden, Edelweissin. Kaktuksista on moneksi. Saamme niistä iloa niin huonekasveina, juomina kuin kauneudenhoidossakin.

Kaktukset huonekasveina: Kaktukset sopivat tunnetusti ihmisille, joilta puuttuu tyystin viherpeukalous. Vaatii ihmeen, että saa kaktuksen hermostumaan! ☺ Lisäksi, kaktuksia löytyy kovin moneen makuun, varsin kauniitakin! ♡

Kaktus juomissa: Muistatte varmasti kaktuslonkeron? Saatavana on tällä hetkellä ainakin kaktuksenmakuista Fun lightia ja Oasis Vibe Cactus Lime energiajuomaa!

Kaktus karamelleissa: Kaktukseen ei törmää kovin usein karkkivalikoimissa, kuitenkin Läkerolilta löytyy myös pirteä kaktusvaihtoehto! Odotan, josko jonain päivänä löytyisi myös jäätelöä kaktuskastikkeella. Kaktuksenmakuisenahan sitä jo löytyi muutama vuosi sitten – muistatteko kaktusaromilla maustetun Jättis-tuutin?

Kaktus kauneudenhoidossa: Kaktus on tunnetusti oikea tehokosteuttaja! Esimerkiksi Weledalta löytyy tehokas kasvosuihke, joka lupaa jopa 12 tunnin kosteutuksen! Whamisalta löytyy mm. tehokosteuttava kaktuskasvonaamio, joka rauhoittaa ja kiinteyttää ihoa.

KAKTUS IHONHOIDOSSA

Kaktus, erityisesti viikunakaktus (Opuntia ficus-indica), on tehokas ihonhoitoaine, joka syväkosteuttaa, ravitsee ja suojaa ihoa runsaiden vitamiinien, mineraalien ja aminohappojen ansiosta. Se sopii erinomaisesti kuivalle, herkälle ja ikääntyvälle iholle, parantaen kimmoisuutta, heleyttä ja suojaten ihoa vapailta radikaaleilta.

Kaktusviikunan hyödyt ihonhoidossa:

• Intensiivinen kosteutus: Kaktusuute sitoo kosteutta ihoon tehokkaasti, jopa 72 tunnin ajan, tehden ihosta pehmeän ja säteilevän.
• Anti-age-vaikutus: Runsaasti E-vitamiinia ja antioksidantteja sisältävä kaktusöljy/uute auttaa ehkäisemään juonteita, kiinteyttää ihoa ja korjaa UV-vaurioita.
• Rauhoittava ja korjaava: Sopii erinomaisesti herkälle ja akneen taipuvalle iholle, vähentäen punoitusta, tulehdusta ja tukien ihon uusiutumista.
• Suojaava vaikutus: Kaktusuute vahvistaa ihon suojamuuria ja suojaa ulkoisilta rasituksilta.

Suosittuja kaktustuotteita:

• Whamisa Kaktus-seerumi 33 ml: Sisältää yli 99 % luomu-kaktusuutetta, sopii kaikille ihotyypeille, erityisesti pintakuivalle.
• Saaren Taika Rakkohauru & Kaktus 24H voide: Prebioottinen voide, joka rauhoittaa ja kosteuttaa herkkää ihoa.
• Whamisa Fresh Kaktus kasvovoide 45 ml: Kevyt, nopeasti imeytyvä voide, joka korjaa ihon suojakerrosta keramideilla.

Kaktusviikunauute on erityisen suosittu K-beauty -tuotteissa (korealainen kosmetiikka) ja luonnonkosmetiikassa sen fermentoitujen, tehokkaiden ominaisuuksien vuoksi.

Tutustumiseksi:

1. Hans Hecht: Kaktuskirja (1991, 124s., 2.p.). Kaktuskirja esittelee 113 kaktusta ja mehikasvia loisteliain värikuvin ja antaa kattavat tiedot lajien hoidosta, alkuperästä ja tuntomerkeistä. Valinnanvaraa on riittämiin innokkaimmallekin kaktuksenkasvattajalle. Selostuksissa kerrotaan kasvin tuntomerkeistä, kukista, luontaisesta kasvualueesta sekä hoidosta huonekasvina. Kaktukset ovat tieteellisen nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä, samoin muut mehikasvit omassa ryhmässään. Johdantoluvussa kerrotaan kiinnostavia asioita näistä kiehtovista kasviryhmistä, niiden elinehdoista, erikoisesta rakenteesta, viljelystä, lisäämisestä, sairauksista ja tuholaisista.

2. Huonekasveja: 259 viherkasvia värikuvin (1992, 560s.). Huonekasveja: 259 viherkasvia värikuvin tarjoaa kattavan ja helposti käytettävän oppaan sisäkasvien hoitoon. Teos sisältää selkeät hoito-ohjeet sekä runsaasti värikuvia ja viivapiirroksia monipuolisesta kasvivalikoimasta. Kenelle: Kasvienhoidosta kiinnostuneille.

3. Bill Laws: 50 kasvia jotka muuttivat maailmaa (2024, 224s.). Upeasti kuvitettu tietokirja kertoo kiehtovasti ihmiskunnan historiaan vaikuttaneista kasveista.Kasvit ovat osa jokapäiväistä elämäämme: syömme kasviksia, liikumme luonnossa, ostamme kukkia, kuopsutamme puutarhassa, rakennamme puusta ja käytämme fossiilisia polttoaineita. Tulemme harvoin ajatelleeksi, miten monin tavoin hyödynnämme kasveja ja miten elintärkeitä ne meille ovat. Jos kohtelemme niitä ja luontoa hyvin, suojelemme samalla maailmaa ja omaa tulevaisuuttamme.Kasvien löytämisen, jalostamisen ja hyödyntämisen ohella kirjassa tarkastellaan niiden taloudellisia, poliittisia ja kulttuurisia merkityksiä.

4. Emma Sibley: Kaktukset ja muut mehikasvit (2019, 144s.). Kaktukset ja mehikasvit ovat helppo tapa aloittaa viherkasviharrastus ja tuoda pala luontoa omaan kotiin. Tämä kirja tarjoaa tärkeimmät ohjeet 60 eri kasvilajin hoitoon ja vinkit yleisimpien ongelmien ja tuholaisten taklaamiseen. Selkeä ulkoasu, kauniit kuvat ja lukijaystävällisesti jaotellut neuvot tekevät kaktusten ja mehikasvien hoidosta mahdollisimman yksinkertaista. Tutustu kätevästi niin tuttuihin kuin harvinaisiinkin lajikkeisiin!

Emma Sibley on ollut pienestä pitäen kiinnostunut kasveista, ja nykyään hänellä on kasvava startup-yritys, joka tarjoaa työpajoja ja tekee sommitteluja yksityishenkilöille sekä yrityksille. Lisäksi Sibleyllä on Lontoossa kauppa, jossa myydään viherkasveja sekä puutarhatarvikkeita.

5. KASVOJENHOITOON: Whamisa. Cactus Bouncy Serum, 52 ml. Whamisan vegaaninen seerumi tarjoaa etanaseerumin kaltaiset kosteuttavat ja suojaavat ominaisuudet, mutta täysin kasvipohjaisena! Yli 99 % kaktusuutetta sisältävä koostumus syväkosteuttaa ja tekee ihosta elastisemman ja säteilevämmän.

10.5. Mother Ocean Day. Äiti Meri -päivä. 

Osoittakaamme kunnioitusta uskomattomalle luonnonvoimallemme merelle, joka toimii kotina yli miljoonalle lajille, joista monet ovat uhanalaisia tai vaarassa kuolla sukupuuttoon. Mikä on Sinusta kiehtovin merieläin tai merikasvi? Minun sydämeni on valloittanut merihevonen! Tutustu ja tutustuta tänään merenalaisiin ihmeisiin ja hämmästy – yhä uudelleen. Ehkä kerrot kiehtovista löydöistäsi myös somessa?

15 hauskaa faktaa merihevosista

1. Merihevoset eivät ole kaloja, vaan nisäkkäitä. Ne nimettiin hevosenpäämäisen ulkonäön mukaan, ja ne löydettiin ensimmäisen kerran vuonna 1810. Niiden tieteellinen nimi on Hippocampus, joka tulee muinaiskreikan kielestä ja tarkoittaa hevosta ja merihirviötä.

Hippocampus-sana (suomeksi merihevonen) juontaa juurensa muinaiskreikan kielen sanoista, jotka kuvaavat hevos-kalamytologista olentoa. Tässä on sanan etymologia ja tausta:

a. Etymologia (Sanan alkuperä)

Hippocampus (latinisointi muinaiskreikan sanasta ἱππόκαμπος, hippókampos) on yhdyssana:

• Hippos (ἵππος): tarkoittaa "hevosta".
• Kampos (κάμπος): tarkoittaa "merihirviötä" tai "merieläintä".

Yhdessä nämä muodostavat merkityksen "merihevonen" tai "hevosen ja kalan risteytys". Sana kampos voi liittyä myös sanaan kampe ("toukka"), mikä viittaa kierteiseen muotoon.

b. Mytologinen tausta

Kreikkalaisessa mytologiassa Hippokamppi oli olento, jolla oli hevosen pää ja etujalat, mutta ruumis päättyi pitkään kalan tai delfiinin pyrstöön. Nämä olivat meren jumala Poseidonin (roomalaisessa mytologiassa Neptunus) vaunujen vetäjiä.

c. Tieteellinen nimi

Kun merihevoset (kalat) nimettiin, ne saivat nimekseen Hippocampus niiden hevosta muistuttavan pään, pystysuoran asennon ja kierteisen pyrstön vuoksi.

Tiivistettynä: Hippocampus = Hevonen (hippos) + Merihirviö (kampos).

2. Merihevoset uivat pystyasennossa, mikä tekee niistä entistäkin samankaltaisempia hevosten kanssa. Se on yksi harvoista kaloista, joka ui tällä tavalla.

3. Merihevoset ovat maailman hitaimpia kaloja, mutta tekeekö tämä niistä huonoja uimareita? No, niillä ei ole mitään mahdollisuuksia päihittää muita, mutta jos virtaus on voimakas ja suotuisa, ne ovat erittäin taitavia ajelehtimaan meressä.

4. Merihevoset liikkuvat selkäevällään eteenpäin työntäen. Niin kovasti kuin ne työskentelevätkin, tämä pieni evä johtaa niiden hitaaseen nopeuteen. Niillä on myös pienet rintaevät, joiden avulla ne voivat ohjata itseään.

5. Merihevosten pyrstöt eivät ole vain söpöjä, vaan ne ovat itse asiassa erittäin hyödyllinen työkalu näille heikoille uimareille. Ne käyttävät pyrstöjään pitääkseen kiinni merikasvillisuudesta ja koralleista estäen itseään ajelehtimasta virran mukana. Pyrstöjä, joilla voi kietoutua kiinni esineisiin, kutsutaan tarttumapyrstöiksi, ja maalla elävät olennot, kuten apinat ja kameleontit, tekevät samoin.

6. Välipaloina merihevoset rakastavat mereneläviä, pieniä äyriäisiä ja kalantoukkia. Merihevosilla on hellittämätön ruokahalu ja ne syövät jopa 50 kertaa päivässä. Mikä menetelmä pikaruokaan on tehokkaampi kuin hengittäminen? Aivan oikein, merihevoset käyttävät kuonoaan kuin oljenkortta imeäkseen saaliinsa ja syödäkseen sen kokonaisena.

7. Merihevosilla on myös saalistajia, ja muut kalat, kuten rauskut ja ravut, pitävät niitä herkullisena herkkuna. Ei ole yllättävää, että suurin riski merihevospopulaatiolle on niiden elinympäristön tuhoutuminen, johon ihmiset ovat suuresti syynä.

8. Merihevoset voivat naamioitua piiloutuakseen petoeläimiltä tai saadakseen saaliin napatuksi. Ne voivat vaihtaa väriä ja liikuttaa silmiään tarkastellakseen ympäristöään. Niitä voi usein löytää oranssin, punaisen, vihreän, harmaan tai keltaisen värisinä. Ne vaihtavat myös väriä kumppaninsa väriin tanssin aikana osana parittelurituaalia.

9. Merihevosilla on myös tunnusomaisia piirteitä, kuten täpliä, raitoja ja piikikkäitä huippuja. Nämä pinnalliset piirteet ovat tapa erottaa lajit toisistaan ja yleensä ne sopivat yhteen niiden elinympäristön kanssa, jotta ne voivat sulautua saumattomasti siihen.

10. Koirasmerihevoset kantavat poikasia pussissa ja synnyttävät ne. Tämä on tämän kalan toinen ainutlaatuinen ominaisuus, josta se on tunnetuin. Naarasmerihevonen laskee munansa koiraan pussiin ja antaa sen tehdä loput työstä.

11. Romantiikka ei ole kuollut merihevosten maailmassa, itse asiassa ne ovat yksiavioisia kaloja. Parittelun jälkeen ne tarkistavat kumppaniltaan päivittäin tämän voinnin ja suorittavat rituaalisia parittelutansseja aamulla, kunnes niiden jälkeläiset syntyvät.

12. Merihevosen munien kypsyminen poikaseksi kestää noin kaksi viikkoa, ja pisimmillään poikaset ovat vapaana luonnossa 45 päivää. Vapauduttuaan poikaset etsivät yhtä jopa 3000 päivittäisestä ruokavaihtoehdosta.

13. Merihevoset voivat elää yhdestä viiteen vuoteen lajista riippuen. Ne voivat lisääntyä useita kertoja parittelukauden aikana.

14. Merihevosia on yli 40 lajia, ja niitä on kaikenkokoisia ja -värisiä. Pienin laji on kääpiömerihevonen , joka on vain 13 mm pitkä. Toisella puolella skaalaa isovatsamerihevonen on suurin laji, joka voi kasvaa jopa 35 cm pitkäksi. Muita lajeja ovat piikikäs merihevonen ja tavallinen merihevonen.

15. Merihevosia tavataan kaikkialla leudoista trooppisista vesistä makeisiin vesiin ja napameriin. Niiden ihanteellisia elinympäristöjä ovat koralliriutat, merilevät ja matalat vedet, käytännössä kaikki paikat, joissa on tyyntä vettä ja runsaasti kasvillisuutta tai koralleja, joihin ne voivat tarttua pyörivine pyrstöineen.

Lähde: divessi.com

Tutustumiseksi: 

1. Valitut palat: Renne Nikupaavola (suom.): Meren ihmeet (1995, 192s.). 

2. Jacques Cousteau: Merten salaisuudet: Näköala meren maailmaan (1978). 

3. Jon Richards: The Ultimate Ocean Encyclopedia. The complete visual guide to ocean life (2024, 160s.). Ikä: 6-9-v. This new and unique encyclopedia is an amazing new visual guide to the planet's seas and oceans. Using amazing photography and cutting edge CG images, readers can explore every aspect of our oceans, from the submarines that explore them to the vast array of life that lives in them. Discover the plants and animals that exist in every ocean habitat, from the shore to the lowest trenches. You'll learn about sealife including crustaceans, coral, anenomes, every kind of fish, as well as mammals like sealions, dolphins and orcas, and ocean giants like the Blue Whale. 

4. Rosie Colosi: National Geographic. Merkilliset merieläimet (2024, 48s.). Ikä: 6-9-v. Helppolukuinen tietopaketti merieläimistä sujuvasti lukeville! National Geographicin Luen itse -sarja tarjoaa tutkittua ja kiinnostavaa tietoa helposti lähestyttävässä muodossa. irjassa opitaan mielenkiintoisia asioita merkillisistä merieläimistä. Upeat valokuvat tukevat luettua ja opittua. Kirja on eläinfanien lemppari! 

5. James Honeyborne & Mark Brownlow: Blue Planet II (2017, 312s.). A lavish and definitive view of the oceanic world - accompanying the landmark 7-part BBC series narrated by Sir David Attenborough. With over 200 breath-taking photographs and stills from the BBC Natural History Unit's spectacular footage, this awe-inspiring study of life below the surface will amaze and enthral. 

6. Rudie H. Kuiter & Tim Godfrey: Fishes of the Maldives. Indian ocean (2014, 296s.). A complete reference book of sharks, rays and fishes for researchers, divers and snorkellers. Contains 1124 colour photographs of almost every fish likely to be seen by divers. 

7. Carrie Miller & Brian Skerry: 100 Dives of a Lifetime. The world's ultimate underwater destinations (2019, 400s.). Explore 100 breathtaking scuba diving sites around the world--from the cenotes of Mexico to the best wreck in Micronesia--through stunning National Geographic photography, expert tips, and cutting-edge travel advice. Filled with more than 350 images from National Geographic, 100 Dives of a Lifetime provides the ultimate bucket list for ardent scuba divers and aspirational travelers alike. From diving with manta rays at night in Kona, Hawaii, and swimming with hammerheads of Cocos Island in Costa Rica to exploring caves in Belize's Lighthouse Atoll and diving beneath the ice floes of Antarctica, this exquisite inspirational book is filled with beautiful imagery, marine life guides, trusted travel tips, and expert diving advice from world-famous National Geographic divers and explorers like Brian Skerry, Jessica Cramp, and David Doubilet. Organized by diving experience and certification level--from beginner open water and wreck dives to expert cold water and cave dives--each location offers a once-in-a-lifetime opportunity to explore the magic of our world's oceans--from your armchair or with your scuba gear in tow.

8. Natalie Humphrey: Seahorses Are Strange (e-kirja, 2022). The seahorse is commonly included in aquariums and animated fish movies, so most readers can easily recognize their distinctive shape. But what do they really know about the seahorse and how it survives in the deep? This well-researched book provides the perfect opportunity to dive into the wonderful world of this peculiar fish. Using beautiful, full-color photographs and understandable, curriculum-based concepts, the text plunges readers into the strange life cycle of the seahorse, introducing them to important lessons of biology that will aid them in further studies of marine life.

9. Lucky Charm -koriste, merihevonen, saatavuus: museoshop.fi

10. Koristepaikka "Pink Seahorse", saatavuus: sailingsoul.fi

11. Muki Merihevonen, saatavuus: partyhalli.fi

12. Pandora Moments kullattu hela merihevonen, saatavuus: keskisenkello.fi

13. Palapeli 250 palaa Interdruk - Sea Horse, saatavuus: putinki.fi

14. CherryPazzi Seahorse 1000p palapeli, saatavuus: karkkainen.com

15. Magneetti, merihevonen, saatavuus: merenneidonompelimo.fi

10.5. Trust Your Intuition Day. Luota intuitioosi -päivä. 

Psychology Today'ssa kirjoitetaan intuitiosta: "Intuition is a form of knowledge that appears in consciousness without obvious deliberation." Mielemme tiedostamaton osa käyttää menneitä kokemuksiamme, muistiamme ja kumulatiivista (kertynyttä, kasaantunutta, kerrostunutta) tietoamme saadakseen ideoita tai aavistuksia asiantiloista, eräänlaisia "ennakkotuntuja". Englanniksi niistä puhutaan nimellä gut feeling, jolla tarkoitetaan syvältä nousevaa, aitoa, vaistomaista tunnetta tai eräänlaista erikoisen varmalta tuntuvaa "tuntua".Se muodostuu nopeasti ilman että ihminen edes tajuaa, että informaatio on jo prosessoitu, tuon salamannopean prosessin tulos tulee kuin selkärangasta tietoisuuteemme. Se on kuin ehdotus suhtautumistavasta. Siihen "tuntumaan" liittyy tunne erikoisesta varmuudesta ja se saattaakin vaikuttaa päätöksentekoon. Trust Your Intuition Day on päivä osoittaa kunnioitusta tälle kuudennelle aistille, gut feelingille, "pienelle sisäiselle äänellemme". En tiedä, löytyykö suomen kielestä gut feelingille osuvaa käännöstä. Gut Feelingiin liittyy hengeltään erikoinen idiomi I can't bring myself to (do something). Sitä tekee mieli käyttää sellaisessa tilanteessa, jossa gut feeling varoittaa tekemästä jotakin, ja sinä et pysty saamaan itseäsi sitä tekemään juuri sen gut feelingin antaman ennakkovaroituksen vuoksi: You cannot bring yourself to do it. Elämässäni on ollut lukuisia tilanteita, jolloin olen välittömästi kohdattuani ihmisen tiennyt, että hän tulee aiheuttamaan ongelmia. Niin on kummasti joka ikinen kerta käynyt, tilanteissa joissa gut feeling on siitä varoittanut. Onko Sinulla kokemuksia gut feelingistä? Ovatko ne opastaneet Sinut oikeaan?

INTUITIO, PÄHKINÄNKUORESSA:

Intuitio eli sisäinen näkemys on kykyä ymmärtää asioita välittömästi ilman tietoista päättelyä tai analyysia. Se on nopea, vaistonvarainen "tietämisen" tunne, joka usein ilmenee fyysisenä aavistuksena. Intuitio hyödyntää aivojen tiedostamatonta hahmontunnistusta ja auttaa tekemään päätöksiä nopeasti.

Intuitio käytännössä ja luonteessa:

• "Sisäinen ääni": Se voi tuntua kropassa, esimerkiksi vatsassa tai rinnassa, kun jokin asia tuntuu heti oikealta tai väärältä.
• Ei tunne, vaan ajattelumuoto: Vaikka intuitioon liittyy tunne, se on pääosin tiedostamatonta tiedonkäsittelyä, joka suodattaa ympäristön signaaleja.
• Erottelu pelosta:

Intuitio on usein neutraali, kun taas pelko on jännittynyttä

Aidon intuition kerrotaan tuntuvan "puhtaalta tiedolta" ilman epäilystä

• Kehittämistaito: Intuitiota voi oppia kuuntelemaan harjoituksen avulla, ja se voi ohjata toimintaa niin työssä kuin muutenkin elämässä.
• Ei erehtymätön: Kuten looginen päättely, myös intuitio voi joskus johtaa harhaan.

Intuitiivinen oivallus voi tulla kuin salama kirkkaalta taivaalta ja tarjota ratkaisun ongelmaan, jota on pitkään pohdittu.

Luovuus asuu jokaisessa – intuitio kulkee ajattelun pikakaistaa

Saitko loistavan idean? Sen takana on mitä todennäköisimmin sekä loogista päättelyä että intuitiivista ajattelua. Niiden yhteistyö on ongelmanratkaisun ja luovuuden dynamo myös työelämässä

Kuinka löytää ratkaisu mahdottomalta vaikuttavaan tehtävään? Miten uudet ja nerokkaat ideat syntyvät? Mistä keksijät saavat luomisvoimansa?

Kysymykset ovat kiehtoneet intuitiota tutkinutta taiteiden tohtori Asta Raamia. Hänen mukaansa keksijöitä on aina yhdistänyt hyvä yhteys intuition eri ulottuvuuksiin. Vaikka emme yltäisi urallamme tieteen läpimurtoihin tai muihin ylivertaisiin oivalluksiin, meistä jokaisella on mahdollisuus laajentaa oman mielemme luovaa potentiaalia. Yksi keino siihen on opetella kuuntelemaan intuitiotaan.

Mitä intuitio oikeastaan tarkoittaa?

Intuitio saatetaan mieltää tunteeksi tai päähän pälkähtäväksi ajatukseksi. Intuitio ei kuitenkaan ole tunne, vaan ajattelun muoto.

Tieteellisen käsityksen mukaan ajattelumme jakautuu kahteen järjestelmään, joista ensimmäinen on intuitio ja toinen on looginen päättely.

Intuitiojärjestelmään kuuluu erilaisia, pääosin tiedostamattomia ajattelun muotoja, kuten hahmontunnistuksen ja yhteensovittamisen prosesseja. Ne suodattavat tietoiseen mieleen signaaleja valtavasta tietovirrasta, joka meidät ympäröi.

Vuorovaikutustilanteessa tällainen signaali voi olla esimerkiksi keskustelukumppanin kiirettä ilmentävä huomaamaton ele tai mikroilme, jota emme tietoisesti rekisteröi mutta joka saa meidät siirtymään asiassa eteenpäin tai jopa olettamaan, että asia ei hänestä ole kiinnostava.

Mihin intuitiota tarvitaan?

Intuitiota tarvitaan paitsi ihmisten väliseen vuorovaikutukseen myös luovuuteen ja ongelmaratkaisuun. Itse asiassa intuitio on läsnä ajattelussamme koko ajan – ilman sitä emme edes pystyisi toimimaan arjessa.

Jos tekisimme pienetkin valintamme vain analysoiden ja loogisesti päätellen, tiedon prosessointi olisi liian hidasta. Mitä valitsen lautaselleni lounasravintolassa? Miten vastaan asiakkaan toiveisiin neuvottelussa? Intuitio on kuin ajattelun ja toiminnan pikakaista, joka auttaa meitä, kun ei ole aikaa tai riittävästi faktoja analysointiin.

Myös elämän suurissa päätöksissä intuitiolla on tärkeä rooli. Harva esimerkiksi valitsee ammattiaan tai vaihtaa työpaikkaa puhtaan analyyttisesti, tai päätös voisi ainakin herättää itsessä suurta epävarmuutta. Intuitio ei silti ole erehtymätön, kuten ei päättelykään. Mutta hyvin yhteen toimiessaan ne tekevät ihmisajattelusta ylivertaista.

Miten intuitio toimii?

Intuitio toimii eri ulottuvuuksiensa kautta. Vaistopohjainen intuitio on kuin evolutiivinen järki, joka auttaa meitä toimimaan osana laumaa, tavoittelemaan muiden hyväksyntää ja olemaan valppaana vaarojen varalta.

Toinen intuition ulottuvuus pohjautuu asiantuntijuuteen. Se on kaikkeen oppimaamme ja kokemaamme perustuvaa sisäistä tietoa. Työelämässä asiantuntijan intuition voi mieltää hiljaiseksi tiedoksi. Se ei välttämättä taivu sanoiksi ja ohjeiksi mutta parhaimmillaan siirtyy vähitellen konkareilta tulokkaille yhdessä työskentelemällä.

Kolmas intuition ulottuvuus ylittää menneeseen perustuvan asiantuntemuksen ja auttaa luomaan täysin uutta. Tähän superintuitioon liittyy kyky tehdä vanhoista käsityksistä poikkeavia havaintoja ja hyödyntää radikaalin luovaa mieltä. Parhaimmillaan superintuitiotaan hyödyntävä yksilö tai työyhteisö voi yltää mullistaviin keksintöihin tai muihin ennennäkemättömiin oivalluksiin.

Miten intuitiotaan voi oppia kuuntelemaan?

Esimerkiksi vaikean valinnan edessä on hyvä pysähtyä ja ottaa aikalisä, jos tilanne se sallii. Jo kävelylenkki voi auttaa ajatuksia selkeytymään, samoin yön yli nukkuminen. Toisinaan ratkaisu auki olevaan asiaan kirkastuu unen ja valveen rajatilassa, kun sisäinen kriitikkomme hellittää otettaan.

Jotkut keksijät ovat sanoneet, että hyvä idea saa takaraivon kihelmöimään tai että oikean ratkaisun tuntee sisuskalussaan tai selkäytimessään. Joillekin se voi myös tuntua lämpimänä, levollisena olona. Kehoaan kannattaakin kuunnella, koska sitä on vaikea manipuloida.

Mielen ja kehon yhteyttä voi vahvistaa esimerkiksi mindfulnessin kaltaisilla tietoisuustaitojen ja mielen hiljentämisen harjoituksilla. On myös hyödyllistä opetella tunnistamaan ja erittelemään tunteitaan, jotta intuitio ei jää piiloon esimerkiksi ihastuksen tai pelon taakse. Voimakkaat tunteet usein sumentavat ajattelua ja siten myös intuitiota.

Mikä neuvoksi, jos intuition ja loogisen päättelyn välillä on ristiriita?

Esimerkiksi työelämässä voi tulla vastaan tilanne, jossa on valittava kahden työpaikan tai tehtävän väliltä. Jokin työ saattaa vaikuttaa itselle sopivalta unelmaduunilta, mutta ei silti tunnu sisimmissä oikealta.

Oman intuition viesteille kannattaa olla herkkänä, vaikka päätöstä ei tekisikään vain niiden perusteella. Tutkimusten mukaan tyytyväisyys omiin päätöksiin kasvaa ja jossittelu vähenee, kun ihmiset ovat päätöksiä tehdessään kuunnelleet myös intuitiotaan.

Myös kokeneelle rekrytoijalle intuitio voi olla tärkeä tiedonlähde. Jos työpaikkaan on kaksi tasavahvaa hakijaa, haastattelijan intuitio saattaa lopulta vaikuttaa siihen, kumpi tulee valituksi. Aina ei silti ole helppoa pukea sanoiksi ja perustella uskottavasti, miksi juuri tämä henkilö sai paikan.

Onko työelämässä riittävästi tilaa intuitiolle?

Kysymykseen ei ole yhtä vastausta, koska työelämä koostuu erilaisista työpaikoista, tiimeistä ja tilanteista. Joidenkin yritysjohtoa koskevien tutkimusten mukaan vanhemmat yritysjohtajat luottavat enemmän intuitioon kuin nuoret johtajat, jotka ovat tiukemmin kiinni datassa ja analyysissa.

Intuitiolle kannattaa antaa tilaa, koska se vaikuttaa olennaisesti siihen, kuinka luovuus pääsee työyhteisössä kukoistamaan. Tämä edellyttää sitä, että työyhteisössä on niin turvallinen ilmapiiri, että jokainen uskaltaa tuoda esiin hulluimmatkin ajatuksensa ja idean raakileensa. Kun ajattelua ei pakoteta kaavamaiseen muottiin, ihmismielen potentiaali saadaan entistä hedelmällisempään käyttöön.

Lähde: tttlehti.fi (Helinä Kujala, 2024), asiantuntijana kouluttaja, taiteiden tohtori Asta Raami. Hän on tehnyt väitöskirjan intuition käytöstä ja kehittämisestä luovissa prosesseissa sekä kirjoittanut kirjat Älykäs intuitio (2017) ja Intuitio³ (2020). TTT-lehti 3/2021.

Tutustumiseksi: 

1. Asta Raami: Älykäs intuitio ja miten käytämme sitä (2017, 319s.). Miten ihminen voi yltää täysin uusiin, ennennäkemättömiin oivalluksiin? Miten ratkaista yhä vaikeampia ongelmia, joita kohtaamme maailman monimutkaistuessa? Vastaus löytyy ihmisen sisäisen tietämisen hyödyntämisestä ja rajallisen älyn ylittämisestä. Ihmisen ajattelu koostuu karkeasti kahdesta päätyypistä: tietoisesta päättelystä ja intuitiosta. Intuitio on usein ylenkatsottu tietämisen tapa, joka jää helposti hyödyntämättä niin työelämässä, koulutuksessa kuin henkilökohtaisten tärkeiden ratkaisujen hetkillä. Älykäs intuitio käsittelee yleistajuisesti ja inspiroivasti intuitiivisen tiedon eri muotoja. Intuitio ei ole vain sattumanvarainen oivallus: intuitiivisen tiedon vastaanottamiseen voi tietoisesti virittäytyä. Intuition luotettavuutta on mahdollista arvioida ja intuitiivisia taitoja voi jokainen kehittää - oleellista on erottelukyvyn ja havainnointikyvyn kehittäminen. Yhdessä ne muodostavat intuition tunnistamisen ja kehittämisen ytimen. Teoksessa pohditaan intuitiota monen eri näkökulman kautta. Eri alojen asiantuntijat, ihan tavalliset ihmiset ja myös kirjoittaja itse kertovat, kuinka he hyödyntävät intuitiota elämässään. Mukana on tieteellisiä tutkimustuloksia ja käytännön harjoituksia, jotka auttavat havainnoimaan ja ymmärtämään oman intuition toimintaa. Kirjassa haastatellaan muiden muassa seuraavia henkilöitä: metropoliitta Ambrosius, keksijä Antti Hakala, neurokirurgi Juha Hernesniemi, toimitusjohtaja Mikael Jungner, investointipankkiiri Ari Lahti, graafikko Pekka Loiri, elokuvaleikkaaja Anne Lakanen, näyttelijä Kati Outinen, taiteilija ja maanviljelijä Osmo Rauhala, filosofi Esa Saarinen, muotoilija Esa Vesmanen ja elokuvaohjaaja Miia Tervo.

2. Eveliina Salonen: Intuitio ja tunteet johtamisen ytimessä (2017, 250s.).

Ajattelusta jopa 95 prosenttia on intuitiivista, mutta hyödynnetäänkö sitä tietoisesti työpaikallasi? Intuitiivinen ajattelu auttaa johtamaan tulevaisuutta, uusiutumaan ja löytämään uusia ratkaisuja. Entä kuinka systemaattisesti teillä johdetaan tunteita, kuten innostusta? Intuitio ja tunteet pureutuu näihin kahteen keskeiseen aiheeseen ja auttaa johtamaan sekä itseä että muita. Kirja tarjoaa kattavan paketin sekä uusinta psykologista tutkimusta että käytännön ohjeita erityisesti johtajille, esimiehille, projektipäälliköille, organisaatioiden kehittäjille sekä asiantuntijoille.

Kirjoittaja on elinvoimaisten työyhteisöjen valmentaja, varatuomari ja teologi.

"Ihmisten välisen vuorovaikutuksen ymmärtäminen on johtamisen olennaisimpia taitoja. Teos tuo erinomaisesti esiin, miten näkymättömissä olevat voimat, kuten tunteet ja intuitio, ohjaavat vahvasti käyttäytymistämme myös työelämässä. Mitä enemmän ymmärrämme näitä taustatekijöitä, sitä kokonaisvaltaisemmin pystymme tukemaan organisaatiomme ihmisiä." Johanna Pystynen, Vincit Oy

"Kun organisaatioistamme on tullut tiedon ja bittien kaaosta, Eveliina Salonen auttaa löytämään intuition ja tunteilla johtamisen lähteet. Intuitiivinen ajattelu on opittavissa ja kehittyy käyttämällä. Oma yritykseni ja sen menestys syntyivät puhtaasti intuition kautta, ja sama pätee suurempiinkin menestystarinoihin, kuten Airbnb tai Tesla. Numeroilla voidaan kehittää ja parantaa olemassa olevaa, mutta uusi syntyy intuitiosta."
Mikko Siukosaari, Superson Oy

"Bigdatan ja tiedolla johtamisen hypetyksen aikana olisi jokaisen syytä pysähtyä hetkeksi miettimään intuition ja tunteiden merkitystä houkuttelevamman tulevaisuuden rakentamisessa. Juuri tähän Eveliina Salonen tarjoaa näkemystä kiinnostavalla ja konkreettisella tavalla. Erilainen huominen ei ole datajatkumo eilisestä. Sen luomiseen vaaditaan kykyä nähdä jotain, mitä toiset eivät ole vielä nähneet. Siksi vahva lukusuositus jokaiselle, joka on asiakaskokemuksen kehittämisen ja innovaatioiden kanssa tekemisissä." Jari Danielsson, toimitusjohtaja, Kuudes Helsinki

"Eveliina Salosen kirja houkuttelee ajattelemaan ajattelemista. Jokainen meistä työstää näkemäänsä ja kokemaansa tietoisen ajattelun lisäksi myös tiedostamattoman ajattelun ja tunteiden kautta. Salonen onnistuu selkeällä ja lempeällä tyylillään avaamaan tätä intuition ja tunteiden maailmaa ja auttaa lukijaa ymmärtämään sekä siihen liittyviä suuria mahdollisuuksia että myös vinoumia ja vaaran paikkoja. Ehdottoman hyödyllinen kirja kaikille, jotka haluavat tukea oman työyhteisönsä kehittämistä." Matti Louhija, lakiasiainjohtaja, Outokumpu Oyj

3. Penney Peirce: Intuitio: sisäisen tiedon ohjauksessa (2013, 384s.). Penney Peircen klassikkoteos tarjoaa syvällisen katsauksen intuition kehittämiseen ja hyödyntämiseen arjessa, tarjoten runsaasti harjoituksia ja oivalluksia itsetuntemuksen vahvistamiseen.

Intuitio on meille niin luonnollinen kyky, että käytämme sitä joka päivä ja jopa useimmiten niin ettemme edes huomaa sitä itse. Tätä kykyä voimme kuitenkin tietoisesti kehittää edelleen saadaksemme hienovaraisia oivalluksia sekä itsemme että elämämme suhteen.

Tämä jo klassikoksi muodostunut kirja on laaja ja perusteellinen katsaus siihen, miten monimuotoisesta sisäisen tietämisen taidosta on kyse. Kirjassa on runsaasti intuitiota kehittäviä harjoituksia ja havainnollisia käytännön esimerkkejä.Kun toimit intuitiivisesti, elämäsi on tulvillaan ihmeitä, yhteensattumia ja luovaa virtausta.

Toimivan intuition etuja ovat mm.:

- Myönteinen asenne
- Synkronismi ja hyvä tuuri
- Suurempi tehokkuus vähemmällä vaivalla
- Kyky nähdä yksityiskohtia sekä kokonaiskuva
- Luovuuden ja mielikuvituksen lisääntyminen
- Luottamus omiin oivalluksiin
- Kyky olla läsnä nyt-hetkessä

Sinulla itselläsi on vastaukset kaikkiin kysymyksiisi, anna intuitiollesi tilaa ja kuuntele sisintäsi. Anna intuitiosi tulla itsellesi kuulluksi! Intuitio on myös mitä parhain matkakumppani itsetuntemuksen polulle!

4. Cyndi Dale: Empatian ja intuition mahtava voima (2015, 256s.)

Empatian tarkoitus on yhdistää meitä toisiimme ja tehdä sekä omasta että läheistemme elämästä antoisampaa. Voimme ilmentää empatiaa joko konkreettisin teoin tai lähettämällä olemuksemme tasolla "säteilevää empatiaa". Meillä jokaisella on myös oma tapamme olla empaattisia. Yksi kokee empatiaa enemmän kehon tasolla, toinen taas mielen tai tunteiden tasolla. Siinä missä joku on virittäytynyt tuntemaan empatiaa luontoa ja eläimiä kohtaan, toinen aistii empatiaa erityisesti henkisyyteen liittyvissä asioissa. Cyndi Dale on perehtynyt syvällisesti empatian olemukseen ja ohjaa lukijaa löytämään oman tapansa kokea ja ilmaista empatiaa terveellä ja rakastavalla tavalla, omaa intuitiotaan kuunnellen.

Empatia on eri asia kuin sympatia. Empatian kokeminen merkitsee toisen ajatusten, kokemusten ja tunteiden kokemista itsessämme niin, ettemme kadota itseämme ja unohda omia tunteitamme ja tarpeitamme. Sympatiaa tuntiessamme puolestaan voimme kokea toisen ihmisen todellisuuden niin syvästi, että sulaudumme siihen kokonaan ja menetämme yhteyden itseemme. Empaattinen ihminen osaa intuitionsa avulla elää itseään ja tunteitaan kuunnellen.

5. Philip Goldberg: Intuition voima (1985, 232s.). Intuition voima tuo esiin, miten kyky luottaa omaan sisimpään voi tehostaa päätöksentekoa, ongelmanratkaisua ja luovuutta alati monimutkaisemmassa maailmassa.

6. Anne Elina Akola: Itseohjautuvuus ja intuitio. Suunnistus työyhteisön supervoimiin (2020, 239s.). Kirja sisältää rautaisannoksen itseohjautuvuuden teoriaa selkeästi esitettynä, itseohjautuvuuden kehittämisen prosessimallin sekä käytännöllisiä harjoituksia. Lisäksi kirjassa on haastateltu huippuluokan johtajia ja asiantuntijoita siitä, mitä itseohjautuvuus ja intuitio heille merkitsevät ja kuinka itseohjautuvuuden kehittämistä on toteutettu erilaisissa organisaatioissa. Haastateltavina muiden muassa psykologi ja tietokirjailija Tony Dunderfelt, Suomen kansallisoopperan pääjohtaja Gita Kadambi ja Ericsson Finlandin tiimimanageri ja coach Minna Hallikainen.

Teoksesta on löydettävissä työyhteisön ja yksilöiden supervoimat, joilla saadaan aikaan sekä kilpailukykyä että kestävää hyvinvointia tässä nopeasti muuttuvassa maailmassa.

Anne Elina Akola FM, KM, Associated Certified Coach, Transformational Presence Coach, Reteaming Coach, aikuispedagogi on kouluttanut yksilöitä ja ryhmiä yli kolmenkymmen vuoden ajan itsensä kehittämisessä ja johtamisessa. Hänellä on monipuolinen kokemus valmentajana, yrittäjänä ja esimiestehtävissä kulttuurialan hallinnossa, liike-elämässä ja kolmannella sektorilla. Anne Elina Akola tunnetaan myös puhujana itsen johtamista ja uutta organisaatiokulttuuria käsittelevissä aiheissa.

7. Katja Frange: Intuitiolla – työkirja. Sisäisen viisauden harjoituksia (2017, 109s., 2.p.). Intuitiolla-työkirja sisältää intuitiota avaavia harjoituksia ja kysymyksiä, hyödyllisiä vinkkejä ja työkaluja sekä inspiroivia ajatuksia. Kuvitettu työkirja kulkee helposti mukana ja sen harjoitusten äärelle on helppo pysähtyä arjen keskellä ja harjoituksia voi tehdä omaan tahtiin. Intuition vahvistaminen on henkistä kasvua, joten työkirja on inspiroiva työkalu itsetuntemuksen kehittämiseen!Intuitiolla-työkirjaa voi käyttää lisänä samannimiselle, aikaisemmin julkaistulle Katja Frangen Intuitiolla-teokselle, mutta se toimii myös omana kokonaisuutenaan. Työkirjan teksti, harjoitukset ja kuvitus ovat kaikki Katja Frangen käsialaa.

8. Asta Raami: Intuitio³ — Yhteys mahdottoman ratkaisuun (2020, mp3). Intuition näkökulmasta ei ole mahdottomia ongelmia. Ongelmien keskellä ratkaisua ei aina näe. Mutta intuition avulla syntyy parhaimmillaan päätöksenteon ohituskaistoja, ennennäkemättömiä oivalluksia ja radikaaleja innovaatioita. Intuition tietoisessa hyödyntämisessä ei ole mitään mystistä, saati yliluonnollista. Kirjassa kerrotaan, miksi ja miten intuition käyttöä kannattaa harjoitella.

11.5. World Ego Awareness Day. Maailman egotietoisuuden päivä. 

Viettäkäämme tänään hetki itsereflektion parissa tarkastellen omaa egoamme itsekriittisin silmin, jotta ymmärtäisimme sen roolin elämässämme ja voisimme varmistaa, että se ei joudu törmäyskurssille muiden kanssa. Oletko koskaan ihmetellyt sitä pientä ääntä päässäsi, ääntä joka kuiskaa sinulle: "Olet paras!" tai kenties: "Ansaitset parempaa"? No, tässäpä päivä, jolloin voimme tarkastella huolellisesti tuota sisäistä ääntä, sillä tänään on World Ego Awareness Day! Kuvittele: Kokonainen päivä, joka on omistettu oman egomme ymmärtämiselle ja reflektoinnille. Heräsikö kiinnostuksesi? Tässä päivässä on kyse aikalisän ottamisesta, jotta näemme missä me olemme menossa egomme kanssa: näemme, kuinka iso se on ja kuinka se vaikuttaa tekoihimme ja suhteisiimme. Se on kuin aikalisä elämän pelissä, jotta voimme kysyä itseltämme: Kuuntelenko minä vai hoitaako egoni kaiken puhumisen? Päivä on merkitty kalenteriin, jotta me kaikki pysyisimme molemmat jalat maassa ja tietoisina omista asenteistamme ja käytösmalleistamme. Miksi päivää vietetään? Syy on yksinkertainen: Egomme voi olla kuin näkymätön este, joka estää meitä näkemästä todellista kokonaiskuvaa itsestämme ja ympäröivästä maailmasta. Se voi johtaa väärinymmärryksiin, loukkaantumisiin ja kasvumahdollisuuksien menettämisiin. World Ego Awareness Day rohkaisee meitä kurkistamaan yli tuon esteen ymmärtääksemme itseämme paremmin ja parantaaksemme tapaamme olla vuorovaikutuksessa ympäröivän maailman kanssa. Tulemalla tietoisiksi egostamme voimme vaalia terveempiä ihmissuhteita, tehdä viisaampia päätöksiä ja viettää tyydyttävämpää elämää. Ottakaamme tänään askel taaksepäin, tarkastelkaamme egoamme ja katsokaamme sitten maailmaa jälleen uusin silmin. Käykäämme siis rohkeasti inhorealismin kautta kohti tyydyttävämpää elämää ja toimivia ihmissuhteita! ♡

EGO, MITÄ SE ON

Ego (latinaa, suom. "minä") tarkoittaa ihmisen psyyken osaa, joka vastaa tietoisesta minäkuvasta, itsetunnosta ja järkiperäisestä päätöksenteosta. Se toimii välittäjänä viettien (id) ja omatunnon (superego) välillä. Arkikielessä ego liitetään usein itsekkyyteen tai itsekeskeisyyteen, mutta psykologiassa se on keskeinen osa persoonallisuutta.

Egon keskeiset piirteet ja merkitykset:

· Psykologinen rooli: Sigmund Freudin teoriassa ego tasapainottaa sisäisiä haluja ja ulkoisen maailman vaatimuksia.

· Minäkuva: Ego ylläpitää käsitystä itsestä, omaa identiteettiä ja itsekunnioitusta.

· Toiminta: Se on tietoinen osa mieltä, joka tekee rationaalisia päätöksiä ja asettaa rajoja.

· Arkikielinen käyttö: Sanalla viitataan usein ihmisen itsevarmuuteen tai "ylipaisuneeseen" minään (esim. "ego boost" tai "suuri ego").

· Alter ego: "Toinen minä", joka voi tarkoittaa kirjailijan salanimeä tai hahmoa.

Egon kehitykseen vaikuttavat ympäristö, kulttuuri ja sosiaaliset ryhmät.

HALLITSEEKO EGO SINUA?

Meillä jokaisella on ego, joka ohjaa tietoista toimintaa ja tasapainottelee vaistojen ja järjen välissä. Latinankielinen sana ego on suomeksi minä. Ego tarkoittaa siis ihmisen minähavaintoa, itsevarmuutta ja itsensä kunnioittamista. Sen avulla teemme tietoisia päätöksiä, asetamme henkilökohtaisia rajoja ja ylläpidämme omaa minäkuvaa ja omanarvontuntoa.

Ristiriitatilanteissa ego suojaa meitä erilaisilla puolustusmekanismeilla. Niiden avulla säätelemme negatiivisia epämiellyttäviä tunteita, kuten pelko ja ahdistus, ja ylläpidämme psyykkistä tasapainoa. Puolustusmekanismit auttavat meitä toimimaan sosiaalisessa ympäristössämme. Esimerkkinä puolustusmekanisteista on torjunta, jolloin esimerkiksi järkeilemällä estämme ahdistusta herättävien asioiden nousemisen tietoisuuteen ja olomme helpottuu. Ego kehittyy käsi kädessä lapsen tiedollisen kehityksen ja ympäristön antaman palautteen kanssa.

Vaikeudet alkavat, kun ego kasvaa liian suureksi. Silloin se saa meidät käyttäytymään "kukkona tunkiolla" ja jättämään varjoon toiset ihmiset.

Tunnista egon yliote

Seuraavassa avataan seitsemän tapaa tunnistaa henkilö, josta ego on saanut yliotteen. Joskus voi olla syytä myös katsoa peiliin.

1. Pitkät yksinpuhelut

Henkilö rakastaa omaa ääntään enemmän kuin tasavertaista keskustelua. Hän puhuu isoon ääneen, ei kiinnitä huomioita keskustelun kulkuun ja välttää katsekontaktia.

Vuorovaikutusta ei voi syntyä, sillä puhe ei ole keskustelua – se on kuuntelemista, oppimista toisilta ja toisten havainnointia.

Testi: Seuraavan kerran kun keskustelet jonkun kanssa, tarkkaile kiinnitätkö huomiota siihen, mitä toinen osapuoli sanoo vai mietitkö hänen puheensa aikana mitä aiot sanoa seuraavaksi.

2. Toistuva selviytymistarina

Henkilö kertoo toistamiseen tarinaa siitä, miten selvisi vaikeasta tilanteesta. Välittämättä siitä, että kaikki läsnäolevat yhtä lukuunottamatta ovat sen jo useasti kuulleet.

Testi: Mieti onko sinun välttämättä kerrottava asiasi heti? Mieti mitä saat kertomalla sen tai mitä muut saavat siitä?

3. Oikeassaolemisen oikeutus

Henkilö on aina oikeassa, pitää kiinni mielipiteistään ja yrittää syöttää niitä toisille. Hän kontrolloi muiden ajatuksia.

Testi: Haluatko aina olla oikeassa vai mieluummin hiljaa ja rauhassa? Kun joku painaa "tunnenappulaasi", vihastutko vai vetäydytkö?

4. Yksinselviämisen eetos

Henkilö uskoo suoriutuvansa kaikesta yksin. Ego saa hänet kuvittelemaan, että hän on lauman johtaja, jota toisten on myötäiltävä ja kiitettävä. Hän myös ottaa työstä kaiken kunnian.

Testi: Nöyrrytkö vaikean edessä vai yritätkö yksin? Onko sinun helppo pyytää apua? Muistatko kiittää?

5. Selitykset ja puolustelu

Henkilö selittelee ja puolustelee tekojaan.

Testi: Asetutko helposti puolustuskannalle, väännätkö vitsin selvitäksesi tilanteesta vai kiellätkö kaiken?

6. Ainainen keskeyttäjä

Henkilö keskeyttää toiset eikä suostu kuuntelemaan muita. (Keskeyttämisten syy ei kuitenkaan suinkaan aina ole ego, vaan esimerkiksi keskittymisvaikeudet, näin esimerkiksi ADHD:n kohdalla.)

Testi: Kerrotko joka väliin oman mielipiteesi vai keskitytkö kuuntelemaan ja havainnoimaan tilannetta?

7. Ei myönnä mitään

Henkilö ei koskaan myönnä olevansa väärässä.

Testi: Kierteletkö kerien itsesi valheiden verkkoon ennemmin kuin pyydät anteeksi ja jatkat elämääsi?

Toimiva ja tasapainoinen ego (identiteetti) on yksi tärkeimmistä elementeistä yksilön persoonallisuuden ja toiminnan ymmärtämiseksi. Siihen kuuluu kyky näyttää ja käsitellä tunteita, kyky ohjata omaa toimintaa kohti tavoitteita, itsensä kunnioittaminen ja arvostus, empatiakyky ja moraalinen vastuu.

Lähde: kollega.fi (Riitta Helekoski, 2016). Riitta Helekoski toimii kouluttajana, työyhteisökehittäjänä, organisaatiopsykologina, mentorina ja työyhteisösovittelijana yhdistellen kaikkia taitojaan.

Tutustumiseksi: 

1. Ryan Holiday: Irti egon vallasta (2021). Vannoutuneen fanikunnan keränneen yhdysvaltalaiskirjailijan tunnetuin, miljoonia myynyt teos viimein suomeksi! Pahin vihollisesi elää sisälläsi. Epäterveet uskomukset omasta tärkeydestä, arvokkuudesta ja erillisyydestä estävät elämästä täyttä elämää. Ne tekevät epäonnistumisista tarpeettoman raskaita, antavat pelon ohjailla ja estävät oppimasta uutta. Ego - sisäinen estäjä. Tämä kansainvälinen bestseller osoittaa, että egon vallasta vapautuminen on mahdollista. Tarvitsee vain harjoitella näkemään itsensä pienen välimatkan päästä - vahvistaa kykyään tarkastella asioita oman pään ulkopuolelta. Inspiroiva ja ajankohtainen muistutus nöyryyden ja itsevarmuuden vallankumouksellisesta voimasta kulttuurissamme, joka kaikin tavoin kannustaa egon pönkittämiseen.

2. Ali Fenwick: Red Flags: How to Spot and Protect Yourself from Toxic People, Big Egos, and Walking Disasters. Modern psychology for everyday drama (2024, 416s.).

CRACK THE BEHAVIORAL CODE BEHIND EVERYDAY DRAMA

A no-nonsense guide to differentiating between toxic and positive behaviors among your friends, romantic partners, family members and colleagues, Red Flags, Green Flags can help you decode the trickiest of situations and put an end to unnecessary drama.

Is there a situation(ship) you can't find your way out of? Do you wish you could spot toxic friendships from afar? Or maybe you feel like you've had enough of some people, but struggle to set boundaries?

From gaslighting crushes and pushy parents to bosses that take credit for your work, Red Flags, Green Flags will transform how you interpret and handle any situation, leading you straight into a fuss-free existence. An internationally renowned psychologist and behavioral expert Dr Ali Fenwick is here to guide you through the most crucial red and green flags - unhealthy and healthy social conduct - and equip you with the psychological explanation behind each one. Improve your emotional intelligence and learn how to understand your own needs and expectations when it comes to relationship building.

3. Carla Litto: Outsmarting Egomaniacs. How to Respond to Narcissists and Master Manipulators (2024, 228s.)

Outsmarting Egomaniacs is the self-help book for people who want to protect themselves from getting bullied, abused, and manipulated in relationships. The world is full of toxic people. The latest news reports and documentaries present us with a constant stream of scams, cons, cults and shady situations that have damaged far too many innocent people.Carla Litto, Marriage and Family Therapist in Los Angeles who specializes in relationship issues, specifically Narcissistic Personality Disorder and emotional abuse recovery, breaks down the manipulation tactics that predatory individuals use to confuse you and abuse you.This entertaining guide, full of insights and strategies, will help you
• Identify the different types of egomaniacs and manipulators in your life
• Recognize the manipulation tactics they are using on you
• Protect yourself from getting manipulated with strategies and comebacks

This book teaches you the psychology behind predators, narcissists, con-artists, and a complete collection of every specific type of egomaniac you can imagine. While learning from an expert, you will be enlightened while entertained.

11.5. Eat What You Want Day. Syö mitä haluat -päivä. 

Heitä säännöt ja rajoitukset syömisen suhteen tänään romukoppaan ja nauti hieman elämästä lempiruokasi merkeissä. Terveellistä syömistä on myös ruoasta nauttiminen. Elämä on liian lyhyt tauottomaan vaa'an vahtimiseen ja jokaisen suupalan mittaamiseen. Mieli tykkää, kun löysäät vähän! Ehkä tarjoat lempiruokaasi myös läheisille vai vietkö sitä mukanasi töihin, niin kollegatkin saavat maistaa taivaallista herkkuasi? P.s. Herkuthan eivät ole mitenkään automaattisesti epäterveellisiä, eivätkä myöskään millään lailla määritelmällisesti epäterveellistä (se on keksittyä!) ja monen ruoan ravintotiheyttä voi kätevästi parantaa käyttämällä vienosti poppaskonsteja!

Kts. tuosta vasemmalta valikosta löytyy myös Herkkukeidas. Olen listannut sinne herkkuja sekä hieman herkummiksi tuunattuja ruokaohjeita.

MIKSI LEMPIRUOAN SYÖMINEN KANNATTAA

Lempiruoan syöminen kannattaa, sillä se ei ainoastaan tyydytä nälkää, vaan tarjoaa merkittäviä hyötyjä sekä psyykkiselle että fyysiselle hyvinvoinnille. Mieliruoan nauttiminen vaikuttaa aivojen välittäjäaineisiin, parantaa mielialaa ja voi olla osa tasapainoista suhdetta ruokaan.

Tässä keskeiset syyt, miksi lempiruoan syöminen kannattaa:

• Mielihyvä ja stressin lievitys: Lempiruoan syöminen laukaisee aivoissa dopamiinia ja serotoniinia, jotka parantavat mielialaa ja auttavat vähentämään stressiä. Se tarjoaa henkistä mukavuutta (niin sanottu "comfort food" -ilmiö), mikä voi auttaa selviytymään vaikeiden päivien yli.
• Positiiviset muistot ja tunteet: Lempiruoat liittyvät usein muistoihin, perinteisiin tai juhlahetkiin. Niiden syöminen voi nostaa esiin positiivisia tunteita ja nostalgiaa, mikä lisää onnellisuuden tunnetta.
• Syömisen hallinta ja mielen virkeys: Kun sallii itselleen lempiruokaa, vähentää tarvetta kieltäytyä kaikesta. Tämä ehkäisee hallitsematonta nälkää, tunnesyömistä ja naposteluntarvetta, mikä auttaa pitämään mielen virkeänä ja ateriarytmin tasaisena.
• Suhde ruokaan paranee: Ruoasta nauttiminen on osa terveellistä ravitsemusta. Kun ruoka on maukasta, ruokailuhetki on miellyttävä, mikä edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia.
• Yhteisöllisyys: Lempiruoan jakaminen muiden kanssa vahvistaa sosiaalisia suhteita ja luo yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Tärkeä huomio: Avain on tasapaino. Lempiruoan nauttiminen on hyväksi, kun se on osa monipuolista ruokavaliota, eikä se tarkoita ylensyöntiä, vaan nauttimista kohtuudella. Annoskoko ratkaisee.

5 syytä, miksi jälkiruoka kannattaa syödä

Pieni makea herkku kruunaa aterian, mutta sen syöminen voi olla myös terveysteko.

Valitse jälkiruoaksi marjoja ja hedelmiä, kuten uuniomenaa. Rahkasta saa proteiinia. Pullassa on vähemmän sokeria ja rasvaa kuin viinerissä tai suklaassa.

Jälkiruoan ei silti aina tarvitse olla terveellinen. Tässä viisi syytä, miksi jälkiruoka kannattaa syödä.

1. Estät makeanhimoa

Makea ei himota yhtä paljon, kun se on sallittu useammin mutta pienissä määrin. Jos kieltäydyt herkuista täysin, on vaarana, että lopulta retkahdat ylensyömiseen. Terveydelle parempi vaihtoehto on syödä pieni jälkiruoka päivittäin kuin pitää ahmimistuokio kerran pari viikossa.

2. Vältät sokeripiikit

Kun syöt makean osana ateriaa, verensokeri ei nouse yhtä rajusti kuin erikseen nautittuna. Parasta jälkiruokaa ovat marjat, jotka tasoittavat verensokerin nousua. Verensokeripiikit huonontavat vireyttä. Lisäksi mitä enemmän syöt sokeria ja rasvaa, sitä enemmän kehossa syntyy tulehdusvälittäjäaineita.

3. Hoidat suhteitasi

Nauti jälkiruoka seurassa: työkaverin kanssa lounaalla tai puolison kanssa päivällisellä. Esimerkiksi television ääressä syö herkästi paljon tiedostamattaan: keskustelun lomassa nautit makean rauhallisemmin. Jaettu hetki sitoo ihmisiä yhteen.

4. Hallitset painoasi

Kilot eivät välttämättä kerry, vaikka söisit makeaa arkena. Enemmän merkitystä on sillä, kuinka paljon syö kuin kuinka usein. Täytä vatsa kunnon ruoalla, niin jälkiruoan annoskoko pysyy maltillisena. Pienempi määräkin herkkua riittää, kun keskityt nauttimaan sitä kaikilla aisteillasi.

5. Hellit hampaitasi

Kun syö tai juo, suussa alkaa happohyökkäys. Toistuvat happohyökkäykset vaurioittavat hammaskiillettä ja aiheuttavat reikiä. Riittävät tauot syömisessä varmistavat, että sylki ehtii neutraloida suun happamuutta ja korjata vahinkoja. Kun nautit makeaa aterian päätteeksi, selviät yhdellä happohyökkäyksellä. Hampaat kiittävät!

Lähde: eeva.fi (Anna-Maija Lippu, 2019), lähteinään asiantuntija: laillistettu ravitsemusterapeutti Henna Rannikko/Ravitsemusklinikka; Hammaslääkäriliitto; Kauneus & Terveys 3/2019.

Saako herkkuja syödä joka päivä? Ravitsemusterapeutti vastaa

Makea leivonnainen tai suklaa iltapäiväkahvilla houkuttavat. Kuinka usein herkkuja voi syödä?

Saako herkkuja syödä joka päivä? Näin vastaa Terveystalon ravitsemusterapeutti Katja Nissinen:

Herkkuja voi syödä joka päivä, jos ruokailutottumukset ovat muuten kunnossa. Kun ruokailu on säännöllistä ja monipuolista, mukaan mahtuu myös herkkuja.

Herkku kannattaa yleensä syödä osana päivittäistä ateriaa mieluummin kuin illan viimeisinä tunteina. Usein ihmiset näkevät koko päivän nälkää niukoilla aterioilla ja korvaavat sitten energiavajeen myöhäisellä herkuttelulla.

Mieluummin kannattaisi lisätä herkkuja osaksi päivittäisiä aterioita, eikä korvata niillä ravitsevaa ruokaa.

Lisää joustoa ruokailuun!

Joustavuus ruokavaliossa lisää onnellisuutta ja tekee elämästä mukavampaa. Tiukan itsekurin vaatimus johtaa usein siihen, ettei päässä pyöri enää muuta kuin herkkuhimo.

Jos herkkuja tekee mieli joka päivä, kannattaa tietysti miettiä, miksi herkkuja haluaa. Herkutteluun voi liittyä tunnesyömistä, ja herkut saattavat tarjota lohtua raskaassa elämäntilanteessa. Tällaisessakin tilanteessa olisi hyvä tavoitella tasapainoa syömiseen, mutta muistaa, että herkut tuovat elämään myös iloa.

Lähde: kotiliesi.fi (Jenna Parmala, 2022 ); Kotiliesi 3/2022.

Tutustumiseksi:

1. Kati Koskinen: Herkkubuffet kaikille - Pink Lemonin parhaat (2018, 144s.). Herkkubuffet kaikille – Pink Lemonin parhaat tarjoaa sekä makeita että suolaisia herkkuja, joista voi rakentaa näyttäviä buffetteja ja löytää suosikit erilaisille ruokavalioille. Kenelle: Erityisruokavalioista kiinnostuneille ja juhlien järjestäjille.

Pink Lemon on lohjalainen konditoria, jonka periaatteena on tarjota jokaiselle jotakin. Tähän kirjaan on koottu konditorian suosituimpia makeita ja suolaisia herkkuja, joista voi rakentaa näyttäviä buffettikokonaisuuksia tai poimia mieleisensä.Kirjan ohjeissa on huomioitu vegaaninen, gluteeniton, maidoton, laktoositon ja FODMAP-ruokavalio.

2. Makeat herkut (2008, 208s.). Makeat herkut esittelee yli 70 herkullista reseptiä, joissa yhdistyvät klassikko- ja uutuusleivonnaiset Suomen makuihin sovellettuina. Löydä inspiraatiota kahvihetkiin ja juhlahetkiin runsaan jälkiruoka- ja leivonnaisvalikoiman joukosta.

3. Ingrid ja Pelle Holmberg: Herkkuja sienistä (2013, 135s.). Ingrid Holmbergin Herkkuja sienistä esittelee sekä perinteisiä että uusia tapoja hyödyntää metsien satoa ruoassa. Sieniruoat monipuolistuvat käytännöllisillä vinkeillä ja inspiroivilla resepteillä.

SIENIHERKKUJEN metsästäjät ilahtuvat aina saalistaan, kun löytävät etsimänsä luonnon helmasta. Mutta mitä tehdä luonnon arvokkailla makuantimilla? Niitä ei ole aina pakko paistaa voissa tai tehdä muhennosta – sienet sopivat mitä monipuolisimpiin herkkuruokiin.

INGRID JA PELLE HOLMBERG tuntevat sienet ja sien herkut läpikotaisin, sillä he ovat sienestäneet ja laittaneet saaliistaan ruokaa yli 40 vuoden ajan. Heidät tunnetaan Ruotsin eturivin sieniasiantuntijoina, ja he ovat kirjoittaneet useita menestyskirjoja sekä sienten poiminnasta ja tunnistamisesta että ruoanlaitosta. Heidän kirjansa Herkkuja sienistä antaa vinkkejä entistä monipuolisempiin ja herkullisempiin sieniruokiin.Reseptejä on joka lähtöön, arjen aterioista juhlapöytään. Kirja neuvoo myös sienten säilönnässä ja käsittelyssä, jotta suurimmatkin sienisaaliit saavat arvoisensa aseman ruokapöydässä!

4. Marina Neri: Leivonnaiset: Herkullisia reseptejä (2013, 320s.)

5. Pieni herkkukirja (2012, 79s.). Pieni herkkukirja tarjoaa 41 makeaa reseptiä, jotka ilahduttavat arjessa ja juhlassa. Tutustu monipuolisiin ohjeisiin pienistä makeisista raikkaisiin hedelmäjälkiruokiin. Kirja alkaa pienillä makeisilla ja päättyy raikkaisiin hedelmäjälkiruokiin. Mukana on niin leivoksia, kiisseleitä kuin marenkeja ja keksejäkin.

6. Kotilieden parhaat pihvit, paistit ja padat (2011, 208s.). Kotilieden parhaat pihvit, paistit ja padat tarjoaa yli 130 herkullista liharuoan ohjetta suomalaisesta ruokakulttuurista. Kirja inspiroi kokeilemaan perinteisiä ja moderneja liharuokia arkeen ja juhlaan.

Perinteinen karjalanpaisti, lihapullat, pippuripihvi ja poronkäristys... Nämä tutut herkut kuuluvat monen suomalaisen lempiruokiin – eivätkä suotta. Liharuoat maistuvat kerrassaan herkullisilta ja täyttävät mainiosti vatsan.Kotilieden parhaat pihvit, paistit ja padat -kirjassa on yli 130 maittavaa liharuokaohjetta naudan-, sian-, lampaan- ja poron- sekä riistalihasta. Jauhelihasta ja valmiista suikaleista saa nopeasti edullista ja maukasta arkiruokaa kuten kastikkeita ja laatikoita, filee sopii juhlapöytään, ja hitaasti haudutetut pataruoat vievät kielen mennessään. Maukkait lisukkeet syntyvät kasviksista ja juureksista, ja marinadeilla ja kastikkeilla houkutellaan aromit esiin.

7. Joanna Farrow: Maailman parhaat kastikkeet (2009, 127s., 3.p.). Maailman parhaat kastikkeet tarjoaa yli 100 selkeää ja vaiheittaista ohjetta kastikkeiden valmistukseen eri ruokalajeille. Kokeile niin klassikoita kuin nykyaikaisia muunnelmia ja nosta ruoan maku uudelle tasolle.

Tässä kirjassa on yli 100 kastiketta etu- ja jälkiruoille, juhlapäivällisille, arkiruokailuun ja mukaviin illanistujaisiin. Kastikkeet ovat yllättävän helppotekoisia. Joukossa ovat sekä tunnetuimmat klassikot maailmalta että suuri joukko uutuuksia, jotka antavat lisämakua ja väriä yksinkertaisimpiinkin ruokalajeihin. Kirjan alussa ovat perusohjeet, kuten majoneesi, vaalea kastike bechamel ja ruskea kastike espagnole. Kun hallitset peruskastikkeiden valmistuksen, voit kokeilla uusia muunnelmia liha-, kala- ja kasvisruoille sekä pastoille, esimerkiksi valkosipuli-mantelikastiketta, punaherukka-inkiväärikastiketta tai mausteista makkarakastiketta. Jälkiruoille sopivat muun muassa kiiltävä suklaakastike ja hyväntuoksuinen appelsiinikastike. Kirjassa on myös tarjoiluehdotuksia, vinkkejä ainesten valintaan sekä näppäriä valmistusohjeita, esimerkiksi siitä, kuinka epäonnistuneen lopputuloksen voi vielä pelastaa!

- Yli 100 kastikeohjetta.
- Yksinkertaiset klassikot ja nykyaikaiset muunnelmat.
- Selkeät, vaiheittain etenevät ohjeet takaavat onnistuneen lopputuloksen.

8. Kotilieden parhaat kalaruoat (2008, 206s.). Tutustu yli 150 herkulliseen kalaruokareseptiin, jotka hyödyntävät kotimaisia kaloja ja tarjoavat monipuolisia vaihtoehtoja arkeen ja juhlaan.

Kalaa lautaselle!Kala on terveellistä, kevyttä ja ennen kaikkea herkullista syötävää. Kotilieden parhaat kalaruoat -kirjassa on yli 150 ohjetta: houkuttelevia alkuruokia, hienostuneita juhlatarjottavia, maukkaita pääruokia ja keittoja sekä ruokaisia piiraita. Pääpaino on kotimaisissa ruokakaloissa, joista valmistuvat sekä tutut klassikot että eksoottisemmat ateriat. Kirjasta löytyy myös kuvitettuja ohjeita kalan käsittelyyn sekä tietoa kalan valmistamisesta ja terveysvaikutuksista.

9. Fiona Beckett: Juustot: herkullisia ruokia ja leivonnaisia (2005, 140s.). Fiona Beckettin kirja esittelee juustojen monipuolisen maailman herkullisten reseptien ja asiantuntevien vinkkien siivittämänä. Kirjasta löydät oivalluksia juuston valintaan, säilytykseen ja tarjoiluun sekä inspiraatiota niin arkeen kuin juhlaan.

Tämä kirja opastaa asiantuntevasti juustojen monipuoliseen maailmaan. Kirjassa neuvotaan, miten kootaan erinomainen juustotarjotin ja mitä viinejä voi tarjota minkäkin juuston kanssa. Kirjoittaja antaa myös osto- ja säilytysvinkkejä. Kirjassa on yli 50 reseptiä alkupaloista salaatteihin ja pastasta jälkiruokiin.Kuvittelepa mielessäsi sinihomejuuston terävää mutta täyteläistä makua; antoisaa haukkausta
ihanan lempeästä ja huolella kypsytetystä cheddarjuustosta; pehmeästi valuvaa brietä, joka kerjää
seurakseen rapeata patonkipalaa; kasaa vastaraastettua parmesaania höyryävän pasta-annoksen
päällä... Vain harvat ruoka-aineet kykenevät kilpailemaan monipuolisuudessa ja makujen vivahteikkuudessa juuston kanssa.

Juustot - Herkullisia ruokia ja leivonnaisia on monipuolinen ja tyylikkäästi kuvitettu kirja juuston
ystävälle. Siinä on hyödyllisiä neuvoja juuston ostamisesta, säilyttämisestä, oikeasta
tarjoilulämpötilasta, tasapainoisen juustotarjottimen kokoamisesta sekä juustoihin sopivan
pikkupurtavan ja viinin valitsemisesta. Kokkasitpa arkeen tai juhlaan, löydät varmasti suosikkisi yli
viidenkymmenen ohjeen joukosta.

11.5. Twilight Zone Day. Hämärän rajamailla -päivä.

Tänään juhlistamme The Twilight Zone -tv-sarjaa – olisikos sarjamaratonin aika? On epäselvää, miksi päiväksi on valikoitunut juuri tämä, sillä ilmeistä yhteyttä ei sarjan ja päivämäärän välillä tiettävästi ole. (Jos joku tietää syyn tämän päivän valikoitumiseen, vinkatkaa siitä minulle, kiitos katjasyren@hotmail.com.) Viiden kautensa aikana sarja oli niin faniensa kuin kriitikoidenkin hehkuttama.

Hämärän rajamailla (The Twilight Zone) on yhdysvaltalainen televisiosarja, josta on myöhemmin tehty elokuva, radiosovituksia, teatteriesityksiä ja sarjakuvia. Hämärän rajamailla yhdisteli fantasian, kauhun ja tieteisfiktion tyylilajeja. Alkuperäisessä vuosina 1959–1964 esitetyssä televisiosarjassa oli 156 jaksoa. Sarjasta on tehty uusia versioita myöhemmin vuosina 1985–1989 (esitettiin nimellä Pelon rajalla), 1994 ja 2002–2003. Vuonna 1983 sarjan pohjalta tehtiin elokuva Hämärän pelottavat varjot.

Sarjaa isännöi Rod Serling.

Hämärän rajamailla on tyyliltään kokoelma tarinoita, eli sarja ei siis sisällä minkäänlaista suurempaa jatkumoa, vaan jokainen jakso on oma tarinansa, omilla hahmoillaan ja ideallaan. Sarjan genret vaihtelevat paljon tieteisfiktion, kauhun, draaman, fantasian ja komedian välillä, usein yhdistellen näitä toisiinsa.

Monet jaksoista käsittelevät myöskin ihmisluonteen varjopuolia, kuten ahneutta, kateutta, itsekkyyttä, tai liiallisen ylpeyden tuomaa sokeutta. Myöskin sarjan tuotantoaikaan ajankohtaistet kriisit ovat monien jaksojen aiheina, kuten Kylmä sota ja sen ydinasepelko, tai kommunismipelko. Nämä olivat aikanaan hyvin arkoja aiheita, jonka vuoksi sarjan luoja Rod Serling peitti nämä aiheet yleensä tieteisfiktion ideoihin, pitäen ne edelleen taustalla.

Sarjan tyypillinen jakso alkaa kohtauksella, jossa katsojalle esitellään jakson keskeiset hahmot ja heidän tilanteensa. Tämän jälkeen sarjan kertoja, sekä isännöitsijä Rod Serling ilmestyy kuvaan (ensimmäistä tuotantokautta lukuun ottamatta, jossa hän on vain ääniroolissa) ja alkaa kertoa hahmoista sekä tilanteesta johon he tulevat joutumaan, käyttäen puheessaan runollisia sanontoja ja lopettaen puheensa tavallisesti sarjan nimeen.

Tämän jälkeen jakso alkaa seuraamaan kuinka hahmot joutuvat konfliktiinsa, ja kuinka he yrittävät ratkaista sen tai päästä pois tilanteesta. Tavallisesti jakson viimeisten minuuttien aikana tulee juonikäänne, joka kääntää koko jakson tarinan päälaelleen.

Sarja sai ilmestyessään erittäin positiivisen vastaanoton. Kriitikot ja katsojat ylistivät sen hyvin kirjoitettuja tarinoita, juonikäänteitä, sekä ideoita. Sama suosio jatkuu edelleen ja Hämärän rajamailla on jatkuvasti valittu yhdeksi kaikkien aikojen parhaimmista televisiosarjoista.[

Lähde: wikipedia

Hämärän rajamailla –sarjasta jälleen uusi versio

Alkuperäinen The Twilight Zone kiehtoi katsojia, ja sitä pidetään yhä yhtenä kaikkien aikojen parhaista tv-ohjelmista. Legendaarisesta sarjasta tehtiin jälleen uusi versio.

The Twilight Zone -klassikkosarjan uuden version kaksi tuotantokautta alkoivat pyöriä uudessa Paramount+-suoratoistopalvelussa samana päivänä, kun palvelu näki päivänvalon Suomessa, eli 25. maaliskuuta 2021.

The Twilight Zonen uuden version (2019–2020) kertojana ja isäntänä on Jordan Peele. Hän on ollut myös luomassa ja käsikirjoittamassa sarjaa ja on yksi sen tuottajista. Peele tunnetaan töistään kauhun ja komedian parissa. Hänen esikoisohjauksensa Get Out (2017) oli menestys. Peele palkittiin kauhuelokuvasta parhaan alkuperäisen käsikirjoituksen Oscarilla.

Uuden The Twilight Zonen ensimmäisen kauden näyttelijöinä nähdään muun muassa Ike Barinholtz, Taissa Farmiga ja Greg Kinnear. Toisella kaudella näyttelevät esimerkiksi Morena Baccarin ja Colman Domingo.

Sarjan alkuperäisversiossa oli 156 jaksoa, ja sitä esitettiin 1959–1964. Sen jälkeen sarja on saanut uusia versioita, kuten Pelon rajalla (1985–1989). Uusia versioita on nähty myös 1994 sekä 2002–2003.

Sarjasta tehtiin myös Hämärän pelottavat varjot -elokuva (1983), radiosovituksia, teatteriesityksiä ja sarjakuvia. Muutamissa Disney-huvipuistoissa oleva The Twilight Zone Tower of Terror -laite on saanut innoituksensa suositusta sarjasta.

Sarjaa isännöi Rod Serling (1924–1975), joka oli myös ohjelman luoja ja pääkäsikirjoittaja. Muun muassa Emmy- ja Golden Globe -palkintoja sarjasta voittanut Serling osasi ilmaista asioita tavalla, jota mikään muu tv-ohjelma ei ollut siihen mennessä tehnyt.

Serling hyödynsi sarjassa omia kokemuksiaan esimerkiksi nyrkkeilystä, armeijasta ja lentokoneista. Serlingin tavoin moni käsikirjoittaja oli kokenut toisen maailmansodan, joten sodan tapahtumat olivat tekijöiden tuoreessa muistissa.

Myös sen hetkisiä ajankohtaisia kriisejä kuten kylmää sotaa tai kommunismin pelkoa käsiteltiin jaksoissa. Monet käsitellyistä teemoista, vaikkapa rasismi tai yksinäisyys, ovat ajankohtaisia tänäänkin.

Ohjelmassa nähtiin vakiintuneiden tähtien lisäksi tuoreita kasvoja. Muun muassa Ron Howard, Robert Redford ja Burt Reynolds nähtiin sarjassa, mutta heistä tuli tähtiä vasta myöhemmin.

Mustavalkoista alkuperäissarjaa on pidetty yhtenä suurimpana inspiraation lähteenä televisioviihteessä. Sarja nostetaan toistuvasti "kaikkien aikojen parhaat tv-ohjelmat" -listoille. Useita palkintoja voittaneella sarjalla oli vankka fanikunta, mutta katsojaluvut olivat hyvin maltilliset. Sen tuotanto peruttiinkin kahdesti, ja kahdesti se myös herätettiin henkiin.

Neljännelle kaudelleen jakson pituus piteni puolesta tunnista tuntiin.

– Kirjoitin niin paljon. Tunsin, että olin alkanut menettää perspektiiviä siihen, mikä on hyvää ja mikä on huonoa, Serlingin on kerrottu sanoneen Good Housekeeping -lehden mukaan.

Kun sarja päätettiin lopettaa viidenteen kauteen, Serling ei enää taistellut vastaan.

Lähde: is.fi (Paula Myllykoski, 2021)

Tutustumiseksi/ hankkimiseksi:

1. Rod Serling: Stories from the Twilight Zone (2013, 176s.).

Rod Serling became a cultural icon of the 20th Century with his creation The Twilight Zone, which more than 50 years later was nominated by the Writers Guild of America as the third best written television series of the past seventy years. Of the 156 Twilight Zone episodes, Serling wrote 92. In the early 1960s, Rod Serling, novelized nineteen (19) of his scripts and published them in three volumes - this is the first. In this volume, you will read about a baseball pitcher with magical powers; a self-centered hypochondriac; a nostalgic journey back to childhood; a self-righteous domineering husband getting his comeuppance; the panic of a man with no memory finding himself alone in an empty town; and the destructive combination of fear and mob mentality.

2. Steven Rubin: The Twilight Zone Encyclopedia (2017, 444s.).

A rich, fact-filled collectible, packed with vibrant history, amazing trivia, and rare photographs, The Twilight Zone Encyclopedia, assembled with the full cooperation of the Rod Serling estate, includes biographies of every principal actor involved in the series and hundreds who toiled behind the scenes—producers, writers, and directors. It is an exhaustive and engrossing guide, a compendium of credits, plot synopses, anecdotes, production details, never-before-seen images, and interviews with nearly everyone still alive who was associated with the show.

3. Earl Hamner: The Twilight Zone Scripts of Earl Hamner (2003, 292s.)

The Twilight Zone has evolved from a groundbreaking speculative television series into a cultural phenomenon. The recently revived series on FOX averaged 4.6 million viewers on its first episode. Indeed, the title itself conjures up thoughts of fantastic stories that bridge several forms of fiction to create a unique genre of morality tales with a touch of irony, unlimited by the boundaries of conventional fiction. Broadcast from 1959 to 1964, the show has run ever since in syndication, making it one of the longest running television shows of all time, creating a new genre of shows similar to the X-Files and Twin Peaks. Five writers created the core of the show, and together these men fashioned the bulk of the 156 original episodes: Rod Serling, Richard Matheson, Charles Beaumont, George Clayton Johnson, and Earl Hamner. All went on to other projects in film, television, theater, and print, but their involvement in the Twilight Zone is well known to fans of the series. The Twilight Zone Scripts of Earl Hamner contains reprints of the eight episodes written by Hamner, along with Albarella's commentary on each story: The Hunt, A Piano in the House, Jess-Belle, Ring-a-Ding Girl, You Drive, Black Leather Jackets, Stopover in a Quiet Town, and The Bewitchin' Pool. Also included is a lost Twilight Zone short story by Mr. Hamner and an interview with Albarella that covers the background details of how Hamner became involved in the series.

4. M. S. Zicree: The Twilight Zone Companion (2018, 502s.).

The Twilight Zone has captivated and haunted the imaginations of countless millions of viewers from its 1959 debut through its 156 subsequent episodes and many years of steady rebroadcast. The Twilight Zone Companion, an American Book Award nominee, is the complete show-by-show guide to one of television's all-time greatest series. It covers the celebrated show's inception through to its subsequent offshoots and remakes, and is fascinating reading for even the most casual fan. Coverage of each episode includes a plot synopsis, Rod Serling's narrations, critical commentary, behind-the-scenes stories and anecdotes from the original artists who created the series, a complete list of cast and crew, and photographs. This revised, expanded, and completely redesigned Third Edition adds new interviews and new episode anecdotes, and brings the number of photographs in the book to well over 550.

5. Bill Devoe: Trivia from the Twilight Zone (2008, 164s.).

6. The Twilight Zone - Season 1-5. (1959–1964) (28 DVD) eli kaikki jaksot, saatavuus: filmihulluleffakauppa.com, levykauppax.fi

12.5. Suomalaisuuden päivä eli J. V. Snellmanin päivä

Suomalaisuuden päivää eli J. V. Snellmanin päivää vietetään Suomessa 12. toukokuuta. Päivä on suomen kielen asemaan merkittävästi vaikuttaneen J.V. Snellmanin syntymäpäivä ja vakiintunut liputuspäivä.

Snellmanin päivää suositeltiin viralliseksi liputuspäiväksi jo 1920-luvulla, mutta vasta vuonna 1952 päivä tuli almanakan liputuspäiväluetteloon. Suomalaisuuden päiväksi Snellmanin päivä nimettiin vuonna 1978.

J. V. Snellmanin syntymän satavuotispäivän yhteydessä vuonna 1906 kirjailija Johannes Linnankoski kehotti suomalaistamaan vierasperäiset sukunimet. 12. toukokuuta 1906 julkaistussa Suomalaisen Virallisen Lehden lisälehdessä noin 24 800 henkilöä ilmoitti suomalaistaneensa nimensä. Samana päivänä perustettiin myös Suomalaisuuden Liitto.

Lähde: Wikipedia

Tunnelmaan virittäytymiseksi suomalaisia sananlaskuja, sutkautuksia ja muita metkoja ilmauksiamme ilahduttamaan – otttakaamme nyt kaikki irti Suomi-mentaliteetista:

Tulee mies räkänokasta mutta ei tyhjän itkijästä. (Ei pidä valittaa turhanpäiväisyyksistä.)

Konstit on moninaiset, sanoi ämmä, kusi, konttas ja paskansi.

Ei ole nälkä eikä jano eikä kuitti kummastakaan.

Ei makaavan suden suuhun lammas juokse eikä uneljaan kissan suuhun hiiri samoo.

Joka on valmistanut saunan, niin vihtokoon itse.

Monena mies eläissänsä.

Lykyllänsä mies merta soutaa.

Kuka teki eikä tervannu. (Ilmajoki) Sanotaan, jos jotain ei ole viimeistelty tai tehty kunnolla loppuun.

Tuuloo niin, jotta koiria kanervikkohon nakkeloo. (Ilmajoki)

Tuleeko siitä mitään, vai panenkoma reiteni kiini. (Iitti ja Jaala) Sanontaa ei käytetä haureellisessa merkityksessä, vaan aina muun odottamisen yhteydessä.

Kalajumala pyllisti persiesä. (Posio) Sanotaan huonon kalaonnen vallitessa.

Kyllä oli ketun kengillä kuluussa. (Viljakkala) Sanotaan ovelasta henkilöstä.

Äkänen kun mettäjärven ahven. (Kuorevesi)

Vielä tästä kiiruhumpiki tuloo, sano akka, kun juaksi ja kusi. (Alavus)

Täit syä ja mailma vihhaa, eikä ihmiset anna pahhaaka rauhaa. (Tyrvää)

En minä sisuani karota alle kahreksankymmenen. (Tyrvää)

Jo veti päiväm pilveen. Sanotaan kun joku toivottu asia menee epäilyttäväksi. (Tyrvää)

Ollaan ny näinkin, ollaan toiste paremmin. (Tyrvää)

On nin laiska, ettei viitti korviansa kantaa. (Tyrvää)

Menis siinä paremmankin aika. Sanotaan leikillisesti kun käsketään jonkun tehdä jokin tyä. (Tyrvää)

Nyt munat pataan. Sanotaan kun kalastaja saaliitta tulee. (Tyrvää)

Yhessäpä hyö ouvat, sano akka kun leivät panj uuniin ja viskasj suolat perästä. (Siilinjärvi)

Kun ee niin ee, hookutella meellä ee. (Rautalampi)

Voe minun persettänj kun seon kahesta kappaleesta. Sanonta, kun äkkiä hämmästytään. (Hankasalmi)

Sitkeetä kun kissan liha. Sanotaan, kun on vaikea päästä ratkaisuun. (Tuusniemi)

Tullooko siitä mittää vae pittääkö miehijä muuttoo? (Riistavesi)

Vouhkis, vouhkis ja joka puussa orava. (Kuopio) Sanotaan liioittelevalle, rehentelevälle.

Mikäs ne kaekki kissat kahvittelloo. Ihminen ei osaa elää kaikkien mieliksi. (Virtasalmi)

Nyt ilemestyy akkoe viikkoleht. Sanotaan, kun nähdään kylän juoruämmän tulevan. (Leppävirta)

Se on tietymätöntä kun hallavuonna tattarinteko. (Leppävirta)

Kon koko krop o ritu ratu, niin kaffekupist o iso apu. (Rauma)

Ko viin om pääs, ni järk om persses.(Rauma)

Ei tee mittän ko syä ja makka ja haise takka. (Rauma)

Kyl olevaiselk kaikki o, sanos Mäe muar kon kirpui täkistäs hak. (Rauma)

Ei on niim pitkää porrasta, ettei päätä tule. (Loimaa)

Ennev vasikan kans kilpaa karraa, ennenko pahan ämmän kans riitelee. (Loimaa)

Haisee niinko kärpäm pesä. (Loimaa)

Makkaa niinko härski silli kalamiähem paatisa. (Loimaa)

Ei siittä nyn nii hyvvää tullum, mut on se nyp piarua parreis, sano Nikkarin Topias, ko akkunan korjas. (Loimaa)

Tutustumiseksi:

1. Topias Haikala: Kielet ennen meitä (2025, 482s., 3.p.). Milloin saame, suomi ja ruotsi saapuivat nykyisen Suomen alueelle? Millaisia kieliä täällä puhuttiin niitä ennen? Minkälaisia kieliä olivat kantaurali ja kantaindoeurooppa, ja miksi juuri niiden tytärkieliä jutellaan tänä päivänä Helsingissä, Iniössä ja Utsjoella? Miksi suomessa on valtavasti ikivanhoja indoiranilaisia, balttilaisia ja germaanisia lainasanoja? Entä mistä kertoo se, että saamen vanhasta sanastosta yli kolmasosa on alkuperältään tuntematonta?Suomen, saamen ja ruotsin juuret ulottuvat syvälle menneisyyteen, mutta ennen niitä Suomen alueella kaikui monia muita kieliä - joista osasta ei ole jäänyt meille jälkeäkään. Toimittaja Topias Haikalan teos Suomen alueen muinaisesta kielihistoriasta on kiehtova kielitieteellinen salapoliisikertomus, joka paljastaa, mitä voimme tietää meitä ennen puhutuista kielistä.

2. Harri Mantila: Suomen nykymurteet (2025, 184s.). Puhutaanko Helsingissäkin murretta? Vieläkö savolaiset viäntävät ja kiäntävät? Entä puhuvatko pohjalaiset edelleen h:n päältä? Suomen nykymurteet antaa vastauksia näihin ja lukuisiin muihin puhuttua suomen kieltä koskeviin kysymyksiin.Kirja yhdistää viime vuosikymmenien tutkimusta siitä, miten murteet ovat muuttuneet kaupungistumisen myötä, mitkä murrepiirteet ovat edelleen eläviä ja mitkä taantumassa. Teos jakaa suomen murteet tuoreella otteella itä-, länsi- ja pohjoismurteisiin ja esittelee kaikkien tärkeimmät piirteet sekä niiden sisäisen variaation. Perinteisen murteentutkimuksen rinnalle tuodaan uudempaa sosiolingvististä tutkimusta.Tiivis yleisesitys on suunnattu erityisesti yliopistolliseksi kurssikirjaksi, mutta on kiinnostavaa luettavaa myös muille murteista kiinnostuneille.

3. Anu Koivunen, Maiju Kannisto, Heidi Keinonen & Janne Mäkelä: Kulttuurin vuosisata — Luova ohjelmatyö Yleisradiossa 1926-2025 (2025, 584s.). Elämäni Biisi, Radiomafia, Euroviisut ja Strömsö – satavuotiaan Yleisradion luovasta ohjelmatyöstä kertova Kulttuurin vuosisata on ainutlaatuinen tarina suomalaisesta kulttuurista 1920-luvun ensimmäisistä radiolähetyksistä 2020-luvun suoratoistoaikaan.

Yleisradio on historiallisesti ollut Suomen suurin kulttuurialan työllistäjä, toimija ja vaikuttaja, jonka luova ohjelmatyö on jo sadan vuoden ajan tuottanut Iltalypsyn, Koulu-tv:n, Strömsön, Uuden päivän, Sohvaperunoiden ja Elämäni Biisin kaltaisia eri sukupolvia yhdistäneitä ohjelmia. Historiansa aikana Ylen ohjelmat ovat sekä ylläpitäneet suomalaista yhtenäiskulttuuria että raivanneet tietä sen murroksille – esimerkiksi Rockradion ja Radiomafian merkitys 1980- ja 1990-lukujen musiikkikulttuurille oli valtava.

Kulttuurin vuosisata -kirja luo kuvan Yleisradion ohjelmistosta radion ja television ajasta monialustaiseen digitaaliseen nykyhetkeen. Tarkastelemalla eri ohjelmatyyppejä kuunnelmasta podcasteihin, radiokonserteista tv-draamaan ja elokuviin ja dokumenteista kulttuuri- ja opetusohjelmiin teos kertoo, miten ja millaista kulttuuria Yleisradiossa on sadan vuoden aikana tuotettu. Samalla piirtyy esiin tarina Yleisradion muuttumista kansallisesta kulttuurilaitoksesta yhdeksi toimijaksi globaalissa mediaekosysteemissä.

4. Joel Willans: 101 Very Finnish Problems. The Foreigner's Guide to Surviving Finland (e-kirja, 2017).

101 Very Finnish Problems provides you with priceless insights into the everyday trials and tribulations of life in super Suomi. After reading this book, you'll be far better equipped to deal with all that Finland can throw at you, from sauna spankings to drunken Santas.

You will understand very Finnish problems like these:

- When you have to explain for the 100th time that Moomin isn't a hippo.

- When everybody else's name is like something from The Lord of the Rings.

- When the weather forecast for Midsummer matches that for Christmas.

- When there's over 60 words for "snow", but not one for "please".

- When alcohol is a universal permission to go totally insane.

- When a fight breaks out in the grill queue before you get your makkaraperunat.

- When you realize you're only one country away from North Korea.

- When you forget that summer cottage is another word for labour camp.

- When you have to share the sauna with a masochist.

- When people don't get your sarcasm.

"101 Very Finnish Problems is a funny book. I guarded it with my life as I was reading it on my smartphone. My 102nd very Finnish problem was that it ended too soon." - André Wickström, comedian

5. Ismo Leikola & Angelika Leikola: Suo, kuokka ja Hollywood (2021, 346s., 3.p.).

"Olenko minä ihan sekaisin, kun olen tullut tänne? Nämä ihmisethän ovat ihan eri maailmasta! Sitten alan vaan puhua, ja yhtäkkiä koko sekalainen konkkaronkka räjähtää samanaikaisesti nauruun. Miten tämä on edes mahdollista?"

Suomalaisen komedian historiassa kääntyy uusi lehti, kun stand up -koomikko Ismo Leikola ja hänen vaimonsa ja kirjoituspartnerinsa Angelika lähtevät yllättävän kutsun myötä rakentamaan uraa Los Angelesiin. Mukanaan heillä on vain pelonsekainen into, hatarat käsitykset tulevasta ja pieni, purentavikainen koira.Kulttuurishokin ja puun takaa tulevien tapahtumien pyörteissä pariskunta joutuu elämänsä myllerrykseen, kun tuttu ja turvallinen lintukodon arki vaihtuu amerikkalaiseen sekkivihkosähläykseen ja Hollywoodin haikalojen väistelyyn.

Suo, kuokka ja Hollywood on paitsi harvinainen sukellus stand up -komiikan kulissien taakse myös tarina kasvusta kovan paineen alla viihteen kovimmassa ytimessä. Ainutlaatuisen tarinansa kertomisen ohella Leikolat tekevät viiltävän poikkileikkauksen niin amerikkalaisuuden kuin suomalaisuudenkin kaikenkarvaisista puolista.Leikolat viihdyttävät, yllättävät, haastavat ja antavat ajattelun aihetta tässä lupsakkaan kaapuun verhoillussa syväanalyysissa kahdesta maasta, kahdesta ihmisestä ja yhdestä koirasta.

Ovatko asiat todella sitä miltä ne näyttävät vai kenties jotain ihan muuta?

6. Elisabet Lahti: Sisun alkemia. Tarinoita elämästä, voimasta ja elämänvoimasta (2025, 312s., 2.p.).

Kansallisvoiman käyttöohje. Löydä itsestäsi voima, joka rakentaa sillan mahdottomasta mahdolliseen.

Sisun alkemia jakaa uutta tutkittua tietoa sisusta. Se on kutsu henkilökohtaiselle matkalle syvimpiin voimavaroihimme ja hetkiin, joissa pelon lyijy saa mahdollisuuden muuttua sisuksissamme rohkeuden kullaksi. Terve sisu on joustavaa, mutta jäykkä sisu jumiuttaa. Joskus vaatii enemmän sisua luovuttaa kuin jatkaa eteenpäin, mutta mistä tiedämme milloin olemme tuolla rajalla?

Moni meistä kamppailee löytääkseen sisunsa. Jotkut taas käyttävät sisuaan liikaa ja polttavat itsensä loppuun. Sisun alkemia kutsuu kehittymään sisäisen voiman mestariksi ajassa, jossa tarvitaan päättäväisyyttä kulkea eteenpäin ja kykyä pitää itsestämme ja toisistamme huolta.

Elisabet Lahti on tietokirjailija ja luennoitsija. Hänen teemojaan ovat johtajuus, elämänvoima ja kulttuurinen muutos. Lahti opiskeli soveltavaa positiivista psykologiaa Pennsylvanian yliopistossa ja väitteli Aalto yliopistosta sisukkuudesta ja elämänvoimasta. Lahden väitöskirja oli ensimmäinen sisua psykologisena kapasiteettina käsittelevä tutkimus maailmassa.

7. Satu Laatikainen: Saunan kansa (2019, 384s.). Pihasaunan eteinen sakenee höyrystä. Peili huurtuu, ja paljaita jalkoja on nosteltava riitteiseksi jäätyneellä matolla. Riisun vaatteet nopeasti ja hengitän tunnetta ennen löylyhuoneen oven avaamista. Kohta kuumuus humahtaa kasvoilleni, ja hetkeen mieleen ei mahdu muuta kuin lämpö, joka kietoo syleilyynsä. Kuljen kuin portista johonkin ainutkertaiseen, silti tuttuun. Astun saunan aikaan.Suomalaiset ovat saunan kansaa, jonka elämänrytmin saunahetki on tuhansien vuosien ajan pysäyttänyt. Saunan hämärässä on koettu koko elämä syntymästä kuolemaan ja kiukaan varjoissa nähty häivähdys yliluonnollista arkisen ja pyhän rajamaastossa. Saunan kansa on ainutlaatuinen saunaperinteen käsikirja jokaiselle löylyn ystävälle ja saunan pitkästä historiasta kiinnostuneelle.

8. Janne Saarikivi: Suomen kieli ja mieli (2019, 235s.). Janne Saarikivi pureutuu suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin yhteyksiin sekä myyttien vaikutukseen kansalliseen identiteettiin, tarjoten pohtivaa näkökulmaa kielen rooliin ajattelussa ja yhteiskunnassa.

Mistä Suomi tulee? Entä suomi? Minkälaisten ristiriitaisten myyttien ja käsitysten varaan tämä hökötys on rakennettu? Onko suomessa jotakin, joka voisi kertoa meille Suomesta tai suomalaisuudesta? Suomen kieli ja mieli kertoo sen. Mainiossa teoksessaan Janne Saarikivi jäljittää suomen kielen, suomalaisen ajattelun ja suomalaisen kulttuurin yhteyksiä. Missä määrin kulttuurit ovat kielten eroja?

Saarikivi kaivautuu suomen lisäksi verrattomiin määrin muitakin kieliä, joiden syntaksit ja semantiikat saattavat hyvinkin kertoa meille jotain itsestämme. Kieli on sen elävää käyttöä, ruumiillista maailmassa hillumista, ja muokkaa ajatteluakin, vaikka suomestakaan ei ehkä lopullista vastausta suomalaisuudelle löydä. Epäselvien myyttien - modernien kansallisvaltioiden rakennuspilarien - omanlaisensa purkamisen lisäksi Saarikiven paikoin poleemista, paikoin ratkiriemastuttavaa tekstiä ajaa myös aito huoli suomen kielestä. Tämä piskuinen kieli ei maailman mittakaavassa ole ihan hirveästi suurempi kuın monet sen sukulaiset, joista liian monet ovat kuolleet.

9. Juha Hurme: Suomi (2020, 479s., 2.p.). Juha Hurme palaa kiehtovan Suomen historian pariin romaanissaan, jossa ideat, henkilöt ja hurjat aatevirtaukset punoutuvat suuriruhtinaskunnan kirjaviin vaiheisiin.

Eletään erään laskutavan mukaan 1800-lukua. Lönnrot ja Lyyti ryhtyvät kirjoittamaan ja Kalevala tulee harsittua kasaan samoihin aikoihin kuin idearypäs nimeltä Suomikin.

Mieletön kimara aatteiden virtailuja, historiallisia hulivilejä ja kaanoniin sopimattomia ääniä sekoilee suuriruhtinaskunnassa, jossa metsät ryskyvät ja muutamalla ukolla on hillitön hinku olla itsenäinen ja rikas kansakunta.

Juha Hurmeen kuudes romaani Suomi jatkaa Finlandia-palkinnon voittaneen Niemen tositarinaa. Hurmeen päättymätön uteliaisuus ja luonnontieteilijän ja taideniekan yhteisolomuoto manaavat esiin pari sataa viime vuotta kirjattua historiaa kaikkine vänkyyksineen, ja paljon kauemmaskin kurotellaan ainakin kansanrunouden, tämän pyramideja isomman kulttuurisaavutuksen myötä.

10. Karoliina Korhonen: New Finnish Nightmares: Adventures in the Discomfort Zone (2024, 94s.). Huippusuosittu sarjakuva tekee tutkimusmatkoja kiusallisten sosiaalisten tilanteiden maailmaan.

Suomi-Matti rakastaa hiljaisuutta ja henkilökohtaista tilaa. Metsässäkin on joskus liikaa väkeä! Jos joku tervehtii poskisuukoin, tekee mieli vajota maan alle. New Finnish Nightmares sisältää nauruhermoa kutkuttavia sarjakuvia siitä, millaista on olla suomalainen. Matti-sarjakuvia on myyty Suomessa 100 000 kappaletta, ja Finnish Nightmares on ilmestynyt muun muassa Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Japanissa.

13.5. World Cocktail Day. Maailman cocktail-päivä. 

Järjestä cocktailkutsut tai osallistu sellaisille ja kokeile jotakin uutta cocktailia, tai opettele uusia drinkkejä. Ilahduta ystävää vaikka Cocktail-aiheisilla pelikorteilla. Kts. Cocktail -kirjoja: Cocktail Day 24.3.

Cocktailien tarkkaa keksijää ei tunneta, sillä sekoitettuja juomia on ollut olemassa vuosisatoja. Kuitenkin cocktailkulttuurin isänä pidetään usein yhdysvaltalaista baarimestaria Jerry Thomasta ("The Professor"), joka julkaisi ensimmäisen cocktail-reseptikirjan How to Mix Drinks vuonna 1862.

Tässä on tiivistelmä cocktailin historiasta:

• Ensimmäinen maininta: Sana "cocktail" esiintyi painetussa sanassa tiettävästi ensimmäisen kerran amerikkalaisessa lehdessä vuonna 1803, ja sen ensimmäinen määritelmä (alkoholia, sokeria, vettä ja karvasviinaa/bitters) vuonna 1806.
• Varhaiset juomat: Usein ensimmäisenä varsinaisena cocktailina pidetään New Orleansissa 1800-luvun puolivälissä syntynyttä Sazeracia. Myös Old Fashioned on yksi vanhimmista tunnetuista resepteistä.
• Jerry Thomasin merkitys: Thomas teki baarimestarin työstä taidetta 1800-luvun puolivälissä, kehitti omia juomia (kuten "Blue Blazer") ja teki cocktailkulttuuria tunnetuksi, erityisesti Yhdysvalloissa.
• Etymologia (nimen alkuperä): Tarinoita on monia. Yhden teorian mukaan neworleansilainen apteekkari Antoine Peychaud tarjoili juomia ranskalaisesta muna-astiasta, jota kutsuttiin nimellä "coquetier", mikä vääntyi muotoon "cocktail".

Vaikka juomien sekoittelu on vanha perinne, moderni cocktailkulttuuri sai alkunsa 1800-luvun Yhdysvalloissa.

Drinkki (tunnetaan myös cocktailina tai koktailina eli kimarana) on alkoholipitoinen juomasekoitus. Drinkkejä voi tehdä myös alkoholittomina. Alkoholittomasta drinkistä käytetään usein myös nimeä mocktail. Alkoholien lisäksi drinkkeihin käytetään usein alkoholittomia juomia kuten virvoitusjuomia ja mehuja. Usein ne ovat koristeellisia ja niiden maut ovat hyvin vaihtelevia.

Drinkkien historiasta löytyy monia eri tarinoita alkoholipohjaisten juomien kehittymisestä näyttäviksi juomasekoituksiksi. Juomia on maustettu erilaisin tavoin ainakin Hippokrateen ajoista, 400 vuotta eaa. Sittemmin Egyptissä on tislattu parfyymejä noin 100 vuotta jaa. ja Irakissa alkoholia noin 700 vuotta jaa. Tämän jälkeen on paljon viitteitä juomien maustamisesta ja sekoittamisesta myöhäiskeskiajalla Euroopassa. Ensimmäisen kerran sanaa cocktail käytettiin 20. maaliskuuta 1798 Lontoossa julkaistussa the Morning Post and Gazetteer -lehdessä ja 13. toukokuuta 1806 julkaistiin cocktailin määritelmä newyorkilaisessa The Balance and Colombian Repository -lehdessä.

Sanan cocktail synnystä on monia mielikuvituksellisia tarinoita. Todenperäisempiä ovat kertomus siitä, että se on nimetty neworleanslaisen Coquetier-lasin mukaan ja tavasta lyhentää brittiläisten puoliveristen hevosten häntiä, jolloin niitä saatettiin kutsua nimellä cock-tailed.

Kun drinkki rakennetaan, valmistetaan juoma suoraan tarjoiluastiaan kaataen ainesosat miedoimmasta vahvimpaan ja eniten sokeria sisältävästä vähiten sokeria sisältävään. Ensin siis sokeriliemet ja siirapit, sitten mehut, seuraavaksi liköörit ja viimeiseksi väkevät sokerittomat alkoholit. Tällä tavoin juoman mennessä pilalle tai kaatuessa siitä aiheutunut kustannus on mahdollisimman pieni. Samalla pystytään jo hieman "esipesemään" muun muassa mittavälineet.

Drinkit ravistellaan yleensä silloin kun mukana on ainesosia jotka tavallisesti eivät sekoittuisi keskenään (esimerkiksi kerma, sokeri, siirapit ja jotkin hedelmämehuista). Ravistamisessa käytetään apuna cocktailravistinta eli shakeria, joka täytetään korkeintaan puoleen sen omasta tilavuudesta. Ravistuksen on myös määrä viilentää drinkkiä.

Sekoittamista käytetään yleensä silloin, kun mukana on helposti toisiinsa liukenevia ainesosia. Sekoitettaessa käytetään sekoitusastiaa sekä baarilusikkaa, ja sekoittamisen jälkeen sekoitus siirretään tarjoiluastiaan nopeasti, etteivät sulavat jäät aiheuta drinkin vesittymistä.

Ian Flemingin luoman salaisen agentin James Bondin lempijuoma, vodkamartini, toteutetaan oikeaoppisesti sekoittamalla, ei ravistamalla. Ravistettaessa Martineista tulee sameita. James Bond -elokuvissa Bond halusi kuitenkin aina vodkamartininsa "ravistettuna, ei sekoitettuna". Huom. Voit tutustua James Bondin suosimiin juomiin, kts. teoksesta: Katherine Bebo: James Bondin cocktailit. klassisia juomaohjeita salaiselle agentille jokaisessa meissä.

Lähde: wikipedia

Tutustumiseksi:

1. Aho, Kimmo & Salminen, Samu: Drinkit ja tarinoita niiden taustalta (2024)

2. Aho, Kimmo & Salminen, Samu: Kaikkien aikojen drinkit (2013).

3. Biggs, David: Cocktailklassikot (Legendary cocktails, 2003).

4. Biggs, David: Liekehtivä lehmä: 75 sähäkkää shottia (Sharp shooters, 2004)

5. Biggs, David: Sekoita omat cocktailisi (1996) (Make your own cocktails, 1995)

6. Cross, Robert: 1000 cocktailia (1997) (1000 cocktails, 1996)

7. Marcialis, Gino: 1000 cocktailia ja drinkkiä (1990) (1000 cocktails, 1989)

8. Marcialis, Gino & Querini, Dario G. C.: Suuri cocktail- ja drinkkikirja (Cocktails, Drinks & Longdrinks, 1989)

9. Reed, Ben: Cocktail-aika! (2001) (Cool cocktails, 2000)

10. Salminen, Samu: Baarimestarin drinkkikirja: Juomasekoituksia jokaiseen makuun (2006)

11. Salminen, Samu: Uusia drinkkejä janoisille (2002)

12. Suuri baarikirja: Alkoholin ja cocktailien maailma (2009) ((The ultimate bar book: Die Welt der Spirituosen und Coctails, 2008.)

13. Siikarla, Pertti J.: Suuri drinkkikirja (1993)

14. Sweetser, Wendy: 500 cocktailia (2009) (500 cocktails: The only cocktail compendium you'll ever need, 2008)

15. Taintor, Anne: Tästä ei selviä ilman toista drinkkiä: Joka naisen opas cocktaileihin ja kuplivaan elämään (2012) (I'm So Happy it's Happy Hour: Sinfully Delicious Cocktails for Any Occasion, 2011)

16. Villberg, Kari: Baarikirja (2000)

13.5. Fruit Cocktail Day. Hedelmäcocktailpäivä. 

Mikä nautinto onkaan siemailla virkistävää hedelmäcocktailia! Ihastuttava sekoitus värikkäitä hedelmiä tuo hymyn kenen tahansa kasvoille! National Fruit Cocktail Day'ssä on kyse kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista - mukana on niin henkinen, fyysinen kuin sosiaalinenkin ulottuvuus. Eikä makunystyröiden hemmottelua pidäkään vähätellä! Päivän tarkoitus on nostaa keskiöön myös hedelmien terveyshyödyt, myös mielialaa piristävässä mielessä. National Fruit Cocktail Day'n juhlistus on täydellinen tilaisuus tutustua hedelmäcocktailien monipuoliseen ja kiehtovaan maailmaan. Kts. Cocktail -kirjoja, Cocktail Day 24.3.

Sananen Mojitosta & Piña Coladasta

Mojito

Mojito oli intiaanien lääke

Yksi maailman suosituimmista drinkeistä oli suosittu jo 1650-luvulla.

Tuolloin merimiehet hakeutuivat usein Kuubaan ja paikallisten intiaanien luo nauttimaan "polttavaa vettä" eli kaktuksesta tai sokeriruo'osta valmistettua vahvaa viinaa, johon oli sekoitettu limettimehua, mintunlehtiä ja joskus myös sokeria. Mojitoa pidettiin lääkkeenä ja syystäkin, sillä muun muassa limettimehun sisältämä C-vitamiini torjui sekä keripukkia että punatautia.

Aloitettuaan rommin valmistuksen Karibialla britit alkoivat sekoittaa siitä samanlaista juomaa. Sittemmin afrikkalaiset orjat toivat sokeriliemen ohjeen Karibian saarille, ja kun juomaan alettiin käyttää tavallisen sokerin sijaan sokerilientä, syntyi mojito sellaisena kuin me sen tunnemme.

Resepti: mojito

Pane mortteliin kourallinen mintunlehtiä, 4–5 limetinlohkoa ja 1 tl sokeria.

Hierrä hyvin niin, että sokeri liukenee nesteeseen ja mintusta irtoaa runsaasti makua.

Kaada seos lasiin, lisää 5 cl vaaleaa rommia ja täytä lasi jäämurskalla.

Lorauta joukkoon hieman kivennäisvettä ja nauti juoma pillillä.

Piña Colada

Verenhimoiset merirosvot rakastivat Piña Coladaa

Varhaisimmat tarinat trooppisesta Piña Colada -cocktailista ovat peräisin 1800-luvulta, jolloin puertoricolainen merirosvo Roberto Cofresí innosti miehiään ennen uutta purjehdusta tarjoamalla heille rommia sekoitettuna ananasmehuun ja kookosmaitoon.

Cofresía on pidetty paitsi herkullisen drinkin keksijänä myös Karibian Robin Hoodina. Länsi-Intian saariston kärsiessä valtavasta köyhyydestä Cofresí merirosvoineen ryösti suurvaltojen kauppalaivoja ja hankki siten pötyä pöytään miehilleen, heidän perheilleen sekä näiden kotikylille.

Vuonna 1825 Yhdysvaltojen Länsi-Intian laivue, Espanja ja Tanska yhdistivät voimansa napatakseen Cofresín ja onnistuivatkin siinä meritaistelussa lähellä Tanskan Sankt Thomasin siirtokuntaa Karibianmerellä.

Cofresí joutui oikeuteen ja tuomittiin kuolemaan. Edes hänen ananas-kookostaikajuomansa ei pelastanut häntä kuolemalta, ja hänen mukanaan juoman resepti katosi historiankirjoista yli sadaksi vuodeksi. Vuonna 1950 sanomalehti The New York Times kuitenkin kertoi kuubalaisten nauttivan Piña Coladaa kotisaarensa rannoilla.

Kun vahvan rommin, happaman ananaksen ja makean kookoksen liitto oli paistatellut laajalevikkisen lehden sivuilla, Piña Coladasta tuli nopeasti suosittua baareissa ympäri maailman.

Resepti: Piña Colada

Kaada tehosekoittimeen 5 cl vaaleaa rommia, 6 cl kookoskermaa, 1,5 dl ananasmehua ja 4–5 jääkuutiota.

Sekoita, kunnes jää on murskana ja kaikki ainesosat ovat sekoittuneet herkulliseksi ja paksuksi Piña Coladaksi.

Tarjoile korkeasta lasista ja lisää joukkoon jääpaloja.

Lähde: historianet.fi (Henrik Elling, 2024)

Tutustumiseksi: kts. lista edellisen teemapäivän (World Cocktail Day) kohdalta

13.5. Top Gun Day. Top Gun -päivä. 

Olisiko Top Gunin ja nostalgiahelmien aika? Järjestäkäämme nostalgiaehtoo Top Gunin parissa, jatko-osineen. Palatkaamme vuoteen 1986, mistä kaikki alkoi. Innokkaimmat voivat jatkaa iltaa vielä Mission Impossible -maratonilla, miksei! On vain yksi Tom Cruise – hän tietää sen, me tiedämme sen! Areena vapaaksi toiminnan mestarille!

Top Gun – lentäjistä parhaat on vuonna 1986 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen elokuva. Elokuvan valmistaminen maksoi arviolta 15 miljoonaa dollaria ja se tuotti maailmanlaajuisesti yli 353 miljoonaa dollaria. Elokuvan myötä tapahtui myös näyttelijä Tom Cruisen maailmanlaajuinen läpimurto megatähteyteen.

Elokuva voitti parhaan alkuperäisen kappaleen Oscar-palkinnon Giorgio Moroderin säveltämästä kappaleesta Take My Breath Away. Kappaleen esittäjä elokuvassa on Berlin-niminen yhtye, joka nousi maailmanlaajuisen suosioon kyseisen laulun myötä. Muita elokuvassa kuultavia kappaleita ovat muun muassa Cheap Trickin Mighty Wings sekä Kenny Logginsin Danger Zone ja Playing with the boys. Elokuva sai myös Oscar-ehdokkuudet parhaista äänitehosteista, parhaasta leikkauksesta ja parhaasta äänityksestä.

Yhdysvaltain armeijan sotilasakatemiassa hakijamäärä kasvoi elokuvan julkaisun jälkeen merkittävästi aiemmista vuosista. Liikkeelle saadut hakijajoukot luettiin elokuvan ansioksi. Useissa hakemuksissa mainittiin Top Gun, ja mielipidekyselyissä nousi esiin Tom Cruisen esikuvavaikutus.

Elokuvaohjaaja Quentin Tarantinon esittämänä tunnetuksi tulleen tulkinnan mukaan Top Gun kuvaa miesten välistä homoeroottista suhdetta. Elokuvassa Sleep with Me Roger Avaryn kirjoittamassa kohtauksessa Tarantinon näyttelemä hahmo esittää, että Top Gunin perimmäisenä teemana olisi Maverickin kamppailu homoseksuaalisuutensa kanssa. Val Kilmerin tulkitsema Iceman kavereineen edustaa homoseksuaalisuutta, jotka houkuttelevat Maverickiä valitsemaan homolinjan sekä Kelly McGillis, joka edustaa heteroseksuaalisuutta. Maverick voisi valita molemmat. Tulkinnan mukaan Charlie pukeutuu mieheksi yhdessä kohtauksessa vietelläkseen homoseksuaalisen Maverickin. Top Gunin ohjaaja Tony Scott ja tuottaja Jerry Bruckheimer ovat sanoneet, että kohtaus kuvattiin useita kuukausia varsinaisten kuvausten päätyttyä, ja että McGillisille puettiin takki ja lakki, jotta katsoja ei huomaisi hänen kampauksensa muuttuneen.

Elitistin Antti Tohkan mielestä tarinan voi katsoa homoseksuaalisena metaelokuvana tai perinteisenä toimintaelokuvana. Hänen mielestään Maverick on homoseksuaali, kuten myös hänen rakastettunsa Charlie, jonka näyttelijä Kelly McGillis on oikeasti lesbo. Tämä selittää Tohkan mielestä, miksi parin rakastelukohtaukset ovat kiusallisen näköisiä. Lopussa Maverick päättää jäädä armeijan kouluttajaksi ja tyytyy heterosuhteeseensa.

Elokuvalle on julkaistu jatko-osa nimeltä Top Gun: Maverick vuonna 2022.

Tutustumiseksi:

1. Christopher Chant: Top Gun: The Ultimate in Airborne Action (1992, 205s.). Teoksessa tutustutaan lentämisen maailmaan ja sen huippuhetkiin. Kirja tarjoaa lukijalle jännittäviä kuvauksia ilmataisteluista ja lentokoneista. Teos on kuvitettu ja se vie lukijan mukanaan ilmailun huimaan seikkailuun.

2. Brenda Whiteman: Tom Cruise Handbook - Everything you need to know about Tom Cruise (e-kirja, 2012)

Thomas Cruise Mapother IV (born July 3, 1962), better known by his screen name of Tom Cruise, is an American film actor and producer. He has been nominated for three Academy Awards and won three Golden Globe Awards. His first leading role was the 1983 film Risky Business, which has been described as "A Generation X classic, and a career-maker" for the actor. After playing the role of a heroic naval pilot in the popular and financially successful 1986 film Top Gun, Cruise continued in this vein, playing a secret agent in a series of Mission: Impossible action films in the 1990s and 2000s. In addition to these heroic roles, he has starred in a variety of other successful films such as Days of Thunder (1990), Jerry Maguire (1996), Magnolia (1999), Vanilla Sky (2001), Minority Report (2002), The Last Samurai (2003), Collateral (2004) and War of the Worlds (2005). In 2005, the Hollywood journalist, Edward Jay Epstein argued that Cruise is one of the few producers (the others being George Lucas, Steven Spielberg and Jerry Bruckheimer) who are able to guarantee the success of a billion-dollar movie franchise. Since 2005, Cruise and Paula Wagner have been in charge of the United Artists film studio, with Cruise as producer and star and Wagner as the chief executive. This book is your ultimate resource for Tom Cruise. Here you will find the most up-to-date information, photos, and much more. In easy to read chapters, with extensive references and links to get you to know all there is to know about his Early life, Career and Personal life right away: Tom Cruise filmography, Endless Love (film), Taps (film), The Outsiders (film), Losin' It, All the Right Moves, Risky Business, Legend (film), Top Gun (film), The Color of Money, Cocktail (1988 film), Rain Man, Born on the Fourth of July (film), Days of Thunder, Far and Away, A Few Good Men (film), The Firm (1993 film), Interview with the Vampire: The Vampire Chronicles, Mission: Impossible (film), Jerry Maguire, Eyes Wide Shut, Magnolia (film), Mission: Impossible II, Stanley Kubrick: A Life in Pictures, Vanilla Sky, Space Station 3D, Minority Report (film), Austin Powers in Goldmember, The Last Samurai, Collateral (film), War of the Worlds (2005 film), Mission: Impossible III, Lions for Lambs (2007 film), Tropic Thunder, Valkyrie (film), Knight and Day. Contains selected content from the highest rated entries, typeset, printed and shipped, combining the advantages of up-to-date and in-depth knowledge with the convenience of printed books. A portion of the proceeds of each book will be donated to the Wikimedia Foundation to support their mission.

3. Chris Wade: Tom Cruise. On Screen (2024, 146s.).

Chris Wade explores the film career of TOM CRUISE, the most popular movie star of our time and one of the most celebrated actors in cinema history. In a series of essays, Wade celebrates Cruise's work over the past four decades; his first movie parts of the early 80s, including The Outsiders and Taps; his star making turns in such films as Risky Business, Top Gun and Cocktail; seminal late 80s classics Rain Man and Born on the Fourth of July; such 90s mega hits as The Firm, A Few Good Men, Interview the Vampire and Jerry Maguire; his acclaimed turns in such films as Eyes Wide Shut, Magnolia and Vanilla Sky; the remarkable Mission: Impossible films, which began in 1996 and are still being released to this day; and everything else in between. In this book, Wade dissects Cruise's work in all these films and more, homing in on his remarkable attention to detail, his laser-focused work ethic, and the many stand out performances he has given us over the years.

4. Duncan Thaw: Tom Cruise. The Last Movie Star (2025, 116s.)

13.5. Apple Pie Day. Omenapiirakkapäivä. 

Onko olemassa ihmistä, joka ei rakasta upottaa hampaitaan omenapiirakkaan? Missä? ☺Onko koskaan väärä päivä omenapiirakalle? Mutta nyt se on virallista! Omenapiirakka on varmasti herkku, joka ansaitsee ihan oman päivänsä! Tänään tarjotkaamme omenapiirakkaa, mieluiten itse valmistettua – onhan siinä erityinen rakkaus mukana. Sen verran päivän aihetta saattanee venyttää, että omenapannukakkukin sallittaneen! Ei se väärin ole!

Omenan terveysvaikutukset: "Omena päivässä pitää lääkärin loitolla" ei ole vain myytti!

1. Omena on hyväksi sydämelle

Omena sisältää runsaasti luonnollisia fytokemikaaleja, jotka ovat vahvoja antioksidantteja. Nämä kemikaalit estävät vapaiden radikaalien negatiivisen vaikutuksen terveisiin soluihin. Vapaiden radikaalien negatiivinen vaikutus terveisiin soluihin saattaa johtaa kohonneeseen riskiin sairastua syöpään tai sydäntauteihin.Tämän lisäksi omenan kuoren sisältämä kuitu auttaa vähentämään kolesterolin imeytymistä verenkiertoon suolistosta sekä kontrolloimaan kolesterolia.

2. Omena auttaa vähentämään nesteturvotusta

Omenan sisältämä kalium toimii luonnollisena diureettina, joka kiihdyttää nesteiden erittymistä ja poistumista elimistöstä, sekä huuhtelee samalla mukanaan haitalliset kuona-aineet ja myrkyt. Tulehdussairauksista ja korkeasta verenpaineesta kärsivät ihmiset voivat hyötyä yhden päivittäisen omenan syömisestä.

3. Omenat auttavat ehkäisemään ummetusta ja ripulia

Omenan kuoren sisältämä kuitu auttaa pitämään suoliston toiminnan säännöllisenä ja ehkäisemään mm. ummetusta. Omenan hedelmäliha sisältää pektiiniä, joka pitää huolta suoliston normaalista toiminnasta, ja se auttaa ehkäisemään ripulia sekä ripulin aiheuttamaa nestehukkaa. Omena sisältää myös tanniinia, joka ehkäisee tulehdusta ja toimii luonnollisen antibiootin tavoin.

4. Omena pitää huolta hampaista

Syödessäsi omenaa stimuloit syljen erittymistä suussa. Sylki vie mukanaan plakkia aiheuttavia bakteereja sekä ehkäisee kiillevaurioita ja reikiintymistä. Omenan syöminen auttaa ehkäisemään myös muita suun terveyteen liittyviä ongelmia, kuten ientulehdusta.

5. Omenalla on positiivisia vaikutuksia Alzheimerin taudin ehkäisyssä

Omenan sisältämät antioksidantit ovat todistetusti tehokas keino vähentää riskiä sairastua aivojen rappeutumista aiheuttavaan Alzheimerin tautiin. Antioksidantit pitävät huolta siitä, että aivot eivät vanhene ja sairastu ennen aikojaan, ja mieli pysyy kirkkaana ja toimivana.

6. Omena auttaa taistelemaan Parkinsonin tautia vastaan

Runsaskuituisen ruuan – kuten omenan – nauttiminen auttaa ehkäisemään joitakin vakavia sairauksia, kuten esimerkiksi Parkinsonin tautia, joka on hitaasti etenevä rappeuttava sairaus, joka vaikuttaa aivoihin. Tutkijat uskovat, että vapaat radikaalit voivat lisätä riskiä sairastua Parkinsonin tautiin, joten paljon antioksidantteja sisältävien ruokien syöminen voi ehkäistä taudin puhkeamista.

7. Omena vähentää riskiä sairastua diabetekseen

Omenan liukenevat kuidut auttavat laskemaan verensokeria sellaisilla potilailla, joiden riski kehittää kakkostyypin diabetes on korkea. Yhden omenan nauttiminen päivässä voi laskea riskiä jopa 20 prosentilla.

8. Omena auttaa ehkäisemään sappikivien muodostumista

Sappikiviä syntyy, kun veressä on liikaa kolesterolia. Kolesteroli estää sappea sulattamasta rasvoja normaaliin tapaan. Käyttämätön sappineste kovettuu ja muuttuu sappikiviksi, jotka voivat aiheuttaa monia erilaisia oireita. Paljon kuitua sisältävä ruokavalio ehkäisee kolesterolin kertymistä ja vähentää riskiä ylipainoon ja sen mukanaan tuomiin terveyshaittoihin.

9. Omena auttaa puhdistamaan maksaa

Kun syöt suuria määriä epäterveellistä, kaloripitoista ruokaa, kasvatat samalla riskiä sairastua moniin tauteihin. Kun maksa ja munuaiset ylikuormittuvat, puhdistuminen hidastuu eikä keho ehdi suodattaa kaikkia myrkkyjä ja kuona-aineita. Tämä voi johtaa sairastumiseen. Onneksi omenan syöminen tai tuoreen omenamehun juominen tukee kehon luonnollista puhdistumista ja pitää maksan toiminnasta huolta.

Kuten huomaat, omenan terveysvaikutukset ovat moninaiset ja hämmästyttävät. Lisää omenaa päivittäiseen ruokailuusi, muista ostaa luomuomenia ja pestä ne huolellisesti. Syö myös omenan kuoret, sillä ne sisältävät suuren määrän hedelmän tärkeistä ravintoaineista. Lähde: askelterveyteen.com

Maailman helpoin omenapiirakka

Annoksia noin 8

Hinta per annos noin 0,27 e

Valmistusaika noin 50 min, aktiivista noin 20 min

• noin 500 g omenoita, paloina noin 300 g

• 1 tl kanelia

• 200 g voita tai margariinia

• 1 ½ dl sokeria

• ½ tl suolaa

• 3 dl vehnäjauhoja

• 1 tl leivinjauhetta

• 1 dl maitoa tai kaurajuomaa

1. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen, kiertoilmalla sopiva paistolämpö on noin 175 astetta.

2. Leikkaa omenoista pois siemenkodat ja paloittele sitten kuorineen pieniksi kuutioiksi. Laita palat kulhoon ja sekoita joukkoon kaneli.

3. Sulata voi tai margariini ja sekoita nopeasti sen joukkoon sokeri, suola ja vehnäjauhot. Ota taikinasta sivuun 1 dl murukuorrutusta varten.

4. Lisää taikinaan leivinjauhe ja maito ja sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi.

5. Pingota leivinpaperi irtopohjavuoan pohjalle ja öljyä vuoan reunat. Voit halutessasi käyttää myös tilavaa piirakkavuokaa. Kaada taikina vuokaan ja levitä tasaiseksi. Lisää omenapalat, levitä tasaisesti ja painele hieman taikinan joukkoon. Lisää päälle sivuun otettu taikina nokareina ripotellen.

6. Paista uunin keskitasolla tai hieman keskitasoa alempana noin 30 minuuttia, kunnes pinta on saanut kauniin värin. Nosta uunista ja anna jäähtyä ennen vuoan avaamista. Tarjoile hieman lämpimänä sellaisenaan tai vaniljajäätelön kanssa.

Lähde: is.fi, Outi Mehto

Omenapannukakku

Omenapannukakku valmistuu näppärästi. Valmista ihan peruspannukakkutaikina, mutta älä kovin vetelää, siihen saa hieman ryhtiä korvaamalla osan vehnäjauhosta (maku)kaurahiutaleilla (myös pieni määrä jotakin täysjyväjauhoa tuo luonnetta pannukakkuun). On tärkeä käyttää myös leivinjauhetta. Ennen uunin laittamista, lado pinnalle erittäin ohuita omenaviipaleita, ripottele päälle pikkuisen sokeria, kanelia ja kardemummaa. Laita koko lysti uuniin kieli keskellä suuta, käyttäen vatsalihaksia, jotta ne omenaviipaleet eivät liikahda siitä pinnalta! ☺ P.s. Tulee muuten aika hyvä! Tarjoa jäätelön tai kermavaahdon kera. Niin on hyvää, että järjenlähtö lähellä!

Ottakaamme kaikki irti tästä ihanasta omenapiirastelun päivästä! ♡

Tutustumiseksi: 

1. Kirsti Eskelinen: Omenakirja: kasvata, tunnelmoi, herkuttele (2017, 140s.) Oletko hankkimassa oman omenapuun - tai peräti kokonaisen omenatarhan? Vai haaveiletko vasta?
Riittää, että nautit luonnon ja puutarhan elämyksistä ja estetiikasta, sillä kesän ihanin omenakirja on kirjoittajan omiin kokemuksiin pohjautuva luontokirja, tarinakirja sekä reseptikirja. Omenakirja opastaa hurmaavien omenalajikkeiden hankintaan ja tarjoaa makujen juhlaa tarinoilla höystetyillä, sykähdyttävillä resepteillä.

2. Riitta Pojanluoma: Omena: Alkuruokia, pääruokia, jälkiruokia, leivonnaisia (2006, 173s.). Omena tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia keittiössä – käytä sitä alkuruoista jälkiruokiin ja leivonnaisista juomiin. Riitta Pojanluoman opas esittelee herkullisia ohjeita ja tutustuttaa kotimaisiin omenalajikkeisiin tunnistuskuvineen.

Omena on monipuolisempi raaka-aine kuin kuvitellaan. Perinteisesti sitä on käytetty jälkiruokiin ja leivonnaisiin, mutta se sopii myös eturuokiin ja pääruokiin ja yhdistettäväksi niin lihaan, kalaan kuin kasviksiinkin. Siitä voi tehdä säilykkeitä ja juomia. Sen varaan voi rakentaa koko menyn. Maistuisiko eturuokana tomaatti-omenakeitto, pääruokana omenahall tai omenilla täytetty appelsiinisorsa ja jälkiruokana viinilliset minttuomenat?

Ruokaohjeiden lisäksi kirja tarjoaa tietoa omenan terveysvaikutuksista, Suomessa viljeltävistä ja täällä myytävistä ulkomaisista lajikkeista sekä Suomessa valmistettavista omenaviineistä ja muista alkoholijuomista. Useimpien ohjeiden kohdalla on mainittu kyseiseen ruokaan parhaiten soveltuva omenalajike.Riitta Pojanluoma on tunnettu ruokatoimittaja. Häneltä on aikaisemmin ilmestynyt mm. grillauskirja Hehkuvilla hiilillä (2002) ja perinneruokaa käsittelevä Makuja maakunnista (2003).

3. Antti Uusitalo: Calvados: Omena jaloimmillaan (2007, 130s.). Antti Uusitalon teos avaa calvadoksen monipuolisen maailman ja vie lukijan Normandian omenatarhoihin tutustumaan tämän klassisen omenatisleen saloihin.

Normandiassa Pohjois-Ranskassa omenasta tislattu ja tynnyrikypsytetty calvados on löytänyt lukuisia ystäviä myös Suomesta. Calvados on kuulunut jalojen juomien perheeseen yli puoli vuosituhatta eikä ihme, että yhä useampi haluaa perehtyä kullankeltaiseen tisleeseen syvemmin.

Calvados ei ole yksiulotteinen juoma. Kymmenet eri omenalajikkeet, tammikypsytys ja tisleiden sekoitukset luovat lukuisia erilaisia calvadoksia, joiden joukosta löytää helposti juoman eri tilanteisiin.

Tämä kirja vie lukijan Normandian tuoksuviin omenatarhoihin calvadoksen syntyseuduille. Kirja perehdyttää omenatisleen valmistukseen, varastointiin ja erilaisiin käyttötarkoituksiin. Kirjassa on myös mainioita ohjeita omaa calvadosmatkaa suunnitteleville.

Kirjan on kirjoittanut jalojen juomien maailmaan perehtynyt sommelier Antti Uusitalo (s. 1976). Hän on Vuoden hovimestari vuodelta 2004 ja aiemmin kirjoittanut kiitetyn kirjan konjakista. Kirjan upea kuvitus on valokuvaaja Pasi Hytin.

4. Anssi Krannila: Omenapuu. Omenapuu-kirja tarjoaa perusteellisen katsauksen suomalaiseen omenaan, sen viljelyyn ja hyödyntämiseen sekä esittelee erilaiset omenalajikkeet ja niiden hoidon vaiheet. Kenelle: kotipuutarhureille, puutarhanhoidon ammattilaisille ja opiskelijoille.

5. Sandra Leigh Draznin: Makoisat omena- ja päärynäreseptit (2005). Löydä omenien ja päärynöiden herkullinen maailma kattavien reseptien avulla ja hyödynnä syksyn satoa monipuolisesti. Mukana niin tutut klassikot kuin yllättävät uudet makuyhdistelmät ja vinkkejä ohjeiden muunteluun.

Houkutteleva valikoima suussa sulavia reseptejä, joiden aineksina ovat tutut omenat ja päärynät. Syksyn satoa hyödynnetään monin herkullisin ja inspiroivin tavoin. Mukana on tuttuja klassikoita kuten Tarte Tatin tai amerikkalainen omenapiiras mutta myös uusia ja yllättäviä makuyhdistelmiä sekä antoisia vinkkejä reseptien muuntelumahdollisuuksista. Tanskalainen Sandra Leigh Draznin on Hjemmet-lehden kokenut ruokatoimittaja ja itseoppinut kokki, joka on julkaissut useita keittokirjoja. Hänen tuotannostaan on suomennettu myös Makeat raparperi- ja mansikkareseptit.

6. Janne Tarmio: Hedelmäistä: Herkkuja hedelmistä (2013). Janne Tarmion kirjassa opitaan hyödyntämään sekä tuttuja että eksoottisia hedelmiä monipuolisesti keittiössä. Helppojen vinkkien ja noin viidenkymmenen ruokaohjeen avulla hedelmät pääsevät esiin salaateissa, alkuruuissa, lisukkeissa, jälkiruoissa ja juomissa.

15.5. International Family Day. Kansainvälinen perhepäivä. 

Tiedossa rakkaudentäyteisiä seikkailuja perhepiirissä! Viettäkäämme aikaa rakkaiden lähimpien kanssa, luokaamme kallisarvoisia muistoja, ottakaamme kaikki irti elämämme kallisarvoisimmista hetkistä.

10 vinkkiä perheen terveempään arkeen

Miten kannustaa lasta terveellisiin valintoihin? Terveellisten valintojen ei tarvitse olla tylsiä ja vaikeita, vaan koko perheen yhteisiä kokeiluja, ideointia, onnistumisia ja oppimista. Mikä on tärkeää, kun perheenä harjoittelee ja opettelee terveystaitoja? Tässä 10 vinkkiä, mistä voi valita omalle perheelle sopivan jutun, jota lähtee kokeilemaan.

• Yhteinen juttu. Vanhempana voi vaikuttaa lapsen valintoihin oman esimerkin kautta. Vanhemmilla on viimeinen sana monissa perheen asioissa, mutta terveystaitojen opettelussa kannattaa lapset ottaa heti mukaan. Mitä kukin perheenjäsen ajattelee, mikä meidän perheessä jo toimii, mitä taitoa harjoittelemme ja miten se tehdään? Jo hyvinkin pieni lapsi osaa keksiä, miten voisi liikkua enemmän tai vähentää tv:n katselua. Tai mitä äidin tai isän pitäisi tehdä vähemmän. Joissakin perheissä pidetään perhepalavereja.
• Ruokailu on mukavaa. Ruokarauhan ylläpitäminen ei aina ole helppoa. Mutta jos pääosin saa ruokapöydässä tunnelman pysymään hyvänä ja kannustavana, mahdollistaa se uusien asioiden opetteluun helpommin. Pienet konstit eivät vaadi paljon aikaa ja voimia, mutta elävöittävät usein samanlaisina toistuvia ruokahetkiä ja tuovat erityistä hohtoa arjen askareisiin. Kieltämisen ja komentamisen sijaan kerro lapsellesi, mitä kaikkea hän voi ja osaa jo tehdä. Pyri lisäämään puhetta hyvistä asioista.
• Pienet askeleet toimivat. Vanhojen tottumusten muuttaminen kertaheitolla onnistuu harvoin. Lapset pitävät tutuista tavoista ja kiintyvät uusiin kokeiluihin toiston kautta. Aloita siis pienistä jutuista ja rakenna niiden päälle pikkuhiljaa. Tällä viikolla keskityn antamaan hyvää palautetta lapsen käytöksestä pöydässä. Ensi viikolla rohkaisen joka päivä lasta maistamaan, haistamaan tai kokeilemaan uutta vihannesta (ja teen sen myös itse). Kaikista ei tule joka maun kulinaristeja, mutta yrittäminen ja uudet kokeilut ansaitsevat aina kiitoksen.
• Mistä aika yhteiseen liikkumiseen? Raivaa aikaa yhteisille liikuntahetkille yksinkertaistamalla elämää. Tutki kalenteria ja etsi aukkoja, jolloin koko perheen yhteinen liikunta voisi olla mahdollista. Löytyykö yhdessäolon aikaa parhaiten viikonlopuista vai jääkö arki-iltoihin sopivia taukoja pienellekin yhteiselle liikuntatuokiolle? Koko perheen liikunnan ei kuitenkaan tarvitse olla viimeisen päälle suunniteltua toimintaa. Joskus voi vain pukeutua sään mukaan ja lähteä ulos ihmettelemään.
• Suunnittelu kannattaa. Kokeile suunnitella tulevan viikon ruokalista etukäteen, sillä se vähentää paniikinomaisia kohtaamisia tyhjän jääkaapin kanssa. Rauhan ja sovun ylläpitäminen on hankalaa, jos kaikki ovat nälkäisiä. Ruoka- ja kauppalistan tekeminen saattaa aluksi tuntua työläältä, mutta viikkojen kuluessa valmiita kaavoja voidaan helposti toistaa ja varioida pienin muutoksin. Kokeile kokkaamista viikonloppuna sekä ruoan pakastamista kiireisten arki-iltojen varalle. Päästä myös lapset vaikuttamaan valintoihin!
• Rohkeasti kokeilemaan. Tarjoa lapselle mahdollisuuksia kokeilla erilaisia liikunnan muotoja ja anna lapsen itse löytää suosikkinsa. Liikkumaan motivoimiseen tarvitaan muutakin kuin muistuttelua siitä, että liikunta tekee kaikille hyvää. Saisiko liikunnan tuntumaan yhtä hauskalta ja innostavalta kuin leikkimisen. Sama pätee kokeiluihin keittiössä: tarjoa lapselle mahdollisuuksia tutustua erilaisiin ruokiin, mutta jätä tykästyminen lapsen omaksi päätökseksi.
• Meidän perheen perinteet. Perheen rutiinit ja tavat ovat lapsille tärkeitä. Perinteet saavat tapahtumat tuntumaan erityisiltä ja jännittäviltä sekä herättävät innostunutta odotusta, turvallisuutta ja jatkuvuutta. Millaisista erityishetkistä teidän perheenne nauttii ja miten niitä voitaisiin tarpeen vaatiessa muokata terveellisempään suuntaan?
• Rajoitamme ruutuaikaa. Yhteinen päätös vähentää ruutujen äärellä vietettyä aikaa koskee sekä lapsia että aikuisia.
• Kannusta ja palkitse onnistumisesta. Pienet palkinnot tekevät uusien tottumusten omaksumisesta mukavampaa. Anna lapselle positiivista palautetta kehujen ja kannustuksen muodossa. Konkreettisiksi palkinnoiksi olisi hyvä keksiä syötävien herkkujen sijaan jotain muuta erityistä. Miltä kuulostaisi koko perheen yhteinen lautapeli-ilta tai lapsen mielimusiikin konsertti kotona? Muista, että myös vanhemmat ovat ansainneet palkintonsa.
• Tietotulvasta meidän perheelle sopivat valinnat. Tavoitteena ei ole täydelliset terveysvalinnat, vaan omalle perheelle sopivien uusien tapojen harjoittelu ja oppiminen. Lasten kasvaessa arki muuttuu ja välillä on hyvä pysähtyä miettimään, mikä sujuu hienosti ja mikä vaatii tuunausta. Riittävän hyvä arki on hyvä tavoite.

Lähde: neuvokasperhe.fi (2019, päivitetty 2024, Neuvokas perhe –tiimi)

Oman ajan saaminen on koko perheen asia – lapsikin tarvitsee arjessa omaa aikaa

Jokainen perheenjäsen tarvitsee omaa aikaa. Hetkeä, jolloin saa olla aivan rauhassa ilman pakkoa ja velvoitteita. Oma aika on niin tärkeää, että se menee lapsiperheissä parisuhdeajankin edelle.

Vartin loikoilu sohvalla, koiran kanssa kävely metsässä. Omalta ajalta ei vaadita valtavia, riittää, että hetki on vain itselle.

– Siihen liittyy vahva vapauden tunne. Kukaan ei voi rikkoa tätä hetkeäni, kukaan ei keskeytä. Hallitsen tätä, olen ansainnut tämän, luettelee yliopistolehtori, perhetutkija Johanna Mykkänen.

Hän ja kollegansa Marja-Leena Böök tutkivat perheiden ajankäyttöä Jyväskylän yliopiston toteuttamassa perhetutkimuksessa.

Oma aika auttaa jaksamaan hektistä arkea, pitää hapessa henkisesti ja fyysisesti. Kolikon kääntöpuolena on oman ajan vahva aisapari – huono omatunto. Itselle otettu aika on pois yhteisestä – olenko siis huono äiti tai huono isä, kun haluan puoli tuntia vain itselleni…

– Tutkimuksessa selvisi, että jos omaa aikaa oli paljon, tavallaan liikaa, sekä äidit että isät kokivat syyllisyyttä. Vanhemmilla oli tunne, että oma hetki piti ansaita eikä sitä saanut olla liikaa, toteaa Mykkänen.

Oma aika ei jakaannu tasaisesti perheessä

Miehillä syyllisyydentunne oman ajan ottamisesta näkyi Johanna Mykkäsen mukaan vielä naisiakin vahvemmin. Tutkimukseen haastatellut miehet kokivat, että omaan harrastukseen tai omaa aikaa viettämään pystyi lähtemään vasta, kun oli tunne, että kaikki on kunnossa, ja että asia oli toisen kanssa sovittu.

Ajankäyttötutkimusten mukaan miehillä on lapsiperheissä enemmän omaa aikaa käytettävissään kuin naisilla.

– Miehet saattavat käydä neljä kertaa viikossa lenkillä, naiset kerran. Miehiä monesti syytetään, että he ottavat omaa aikaa mutta naiset myös suostuvat siihen, koska pitävät mieluiten perheen arjen langat omissa käsissään.

Perhetutkija Johanna Mykkänen muistuttaa, että on koko perheen asia miettiä miten perheessä aikaa käytetään ja jaetaan niin, että kaikki ovat tasapuolisesti samalla viivalla.

Lapsi tarvitsee myös omaa aikaa

Oman ajan tarve ja kaipuu muuttuu elämäntilanteen myötä. Lasten ikä määrittää vahvasti ajankäyttöä. Vauvaperheessä ylellisyyttä on jo se, että saa rauhassa syödä ateriansa loppuun.

Kun lapset kasvavat, omaa aikaa on tarjolla enemmän – jos vanhemmat vain ottavat sitä. Perhetutkija kannustaakin etsimään elämäänsä jotakin uutta, vaikkapa uuden harrastuksen.

– Hyvän äidin ja hyvän isän ideaalit ovat niin vahvat, että on iso ja rankka asia lähteä sotimaan niitä vastaan. Teini-ikäisten vanhemmat voisivat kuitenkin jo ihan ilman syyllisyyttä lähteä hakemaan elämäänsä enemmän omaa aikaa.

Perhetutkija muistuttaa, että lapsetkin tarvitsevat omaa aikaa, jolloin saa vain olla.

– Lapsen aika määrittyy usein harrastusten ja vanhempien ajankäytön mukaan. Lapsen oma toive unohdetaan helposti.

Vaikka lapset viihtyvät esimerkiksi harrastuksissaan, moni toivoo välillä saavansa olla ihan vaan rauhassa kotona.

Lähde: yle.fi (2016, Kati Latva-Teikari)

Tutustumiseksi/ hankkimiseksi:

1. Elämyslahja koko perheelle, elamyslahjat.fi

2. Mikä perhe?: Perhe eri kulttuureissa (2013, 71s.) Mikä perhe?: perhe eri kulttuureissa tarjoaa ajankohtaisen katsauksen perheiden moninaisuuteen ja kulttuurien vaikutuksiin perhekäsityksiin eri puolilla maailmaa.

3. Tuula Vainikainen: Äidit ja tyttäret: Matkalla ymmärrykseen (2011, 374s., 5.p.). Sukupolvien välinen ketju ja äiti–tytär-suhteen merkitys avautuvat syvällisesti Tuula Vainikaisen teoksessa. Monipuolinen näkökulma auttaa ymmärtämään sekä hyvät että vaikeat hetket naisen omassa elämänpolussa. Kenelle: Aikuisille, jotka haluavat syventää ymmärrystään äiti–tytär-suhteista ja niiden vaikutuksista omaan elämään.

Tuula Vainikaiselle (s. 1958) myönnettiin Vuoden tiedetoimittaja -palkinto vuonna 2010 innostavasta ja monipuolisesta toiminnasta toimittajana, tiedottajana ja kouluttajana. Vainikainen tiedetään erityisesti lääketieteen kansantajuistajana.

OVATKO ÄIDIT TYTTÄRIÄÄ HANKALAMPIA?

Kaikki naiset ovat äitiensä tyttäriä niin hyvässä kuin pahassa. Äiti rakastaa ja huolehtii, mutta myös hallitsee ja on ikuisen harjoitusvastustajamme. Viimeistään äidin kuolema tuo eteen harjoittelun peilin: irtipäästäminen on vaikeaa erityisen läheisissä, mutta yhtä lailla hankalissa suhteissa.

Tämä kirja auttaa tyttäriä ymmärtämään äitiensä ristiriitaistakin toimintaa ja tunnistamaan sukupolvien ketjun merkityksen. Antamalla anteeksi voimme oppia iloitsemaan saamastamme hyvästä ja elämään kiitollisina omaa elämäämme.Kymmenien tytärten kertomukset todistavat moninaisesta äiti–tytär-suhteesta hyvine ja vaikeine hetkineen, katkerine muistoineen sekä voimaannuttavine oivalluksineen.

4. Juha T. Hakala: Isän kasvatusoppi ( 2009, 208s.)

5. Anna Rönkä ym.: Perhe-elämän paletti: Vanhempana ja puolisona vaihtelevassa arjessa (2009, 327s.)

6. Juha Itkonen: Teoriani perheestä (2023, 297s., 3.p.). Alan solmia luistinten nauhoja, kiristän niitä niin tiukalle kuin saan, ja vuodet virtaavat lävitseni, vilkaisen poikaani, joka onkin minä. Istun toppahousuissani puisen maalin päällä, isä Lake Placid -pipossaan on kyykistynyt eteeni.

Juha Itkonen kuvaa taitavan prosaistin herkkyydellä varttumistaan lapsuudenperheensä esikoisena Hämeenlinnassa sekä vanhemmaksi tuloaan ja perheen dynamiikkaa neljän lapsen isänä. Kirkkaista muistikuvista sekä kevyistä ja painavista hetkistä kutoutuva kertomus näyttää sukupuoliroolien ja yhteiskunnan muuttumisen 1970-luvulta tähän päivään. Se ei anna kasvatusohjeita, mutta tarjoaa vahvoja samaistumiskohtia.

7. Laura Roininen: Perhe parrasvaloissa (2021). Perhe parrasvaloissa nostaa esiin suomalaisen perhe-elämän monimuotoisuuden ja antaa äänen erilaisille perhekokoonpanoille. Kirja tarjoaa tuoreita näkökulmia arkeen, vanhemmuuteen ja perheiden ainutlaatuisiin tarinoihin.

Äiti, isä, kaksi lasta ja koira. Perinteinen ydinperheen malli elää yhä vahvana, vaikka joka kolmas suomalainen perhe on jotain muuta. Kirjassa 10 erilaista perhettä kertoo elämästään ja matkastaan omanlaisekseen perheeksi. Missä yksinhuoltajaperhe on hyvä? Entä mitä löytyy aina meksikolais-suomalaisen perheen jääkaapista? Mistä tahattomasti lapsettomaksi jäänyt perhe haaveilee? Mitä kaksosten äiti kysyy tulevilta monikkoperheen vanhemmilta? Millaista on arki kahden äidin perheessä? Suomen syntyvyys on viime aikoina ollut Pohjoismaiden matalin. Syntyvyyskeskustelussa perheistä piirtyy usein tietynlainen kuva, vaikka tapoja tulla perheeksi on monia. 

Laura Roininen (s. 1979) on toimittaja, äiti, vaimo, sisko, tytär ja seitsemänkertainen kummi, joka unelmoi äitiydestä vuosia ennen haaveen toteutumista.

15.5. Bring Flowers To Someone Day. Vie kukkia -päivä. 

Kukat piristävät aina, mutta tämä päivä on erityisesti omistettu kukilla muistamiselle! Edelweissin kappaleessa Bring Me Edelweiss ollaan sitä mieltä (kannattaa kuunnella siitä versio: extended!), että todellisen rakkauden merkki on se, että tuo rakkaalleen alppitähden. 

Ohessa muutamia tiedonmuruja tästä harvinaisesta, äärimmäisen urheasta ja kauniista kukasta: 

Euroopanalppitähti eli alppitähti (Leontopodium alpinum) on yksi tunnetuimmista eurooppalaisista vuoristokasveista. Alppitähden suomenkielinen nimi kuvaa sekä kasvupaikkaa korkealla vuorilla että kukan tähtimäistä muotoa. Kasvista käytetään myös suomeksi saksan kielestä lainattua nimeä edelweiss (edel jalo, kallisarvoinen, weiss valkoinen). Tieteellinen nimi Leontopodium muodostuu kreikan kielen sanoista leon podion ja tarkoittaa leijonan käpälää. Kasvi kasvaa noin 3–20 senttimetriä korkeaksi. Sen lehdet näyttävät karvaisilta, koska ovat kauttaaltaan valkoisen nukan peitossa. Kasvi kukkii heinäkuun ja syyskuun välillä ja valkonukkaiset kukat ovat itse asiassa varsinaisten pienten keltaisten kukintojen suojalehtiä. Sveitsissä kukan valkoisuus on puhtauden symboli ja kauneutensa vuoksi se tunnetaan Romaniassa nimellä floarea reginei "kuningattaren kukka". Alppitähti kasvaa kivikkoisella ruohikolla, kalkkikivisillä kallioilla ja joskus harvoin niityillä. Se viihtyy parhaiten kalkkikivikivikoissa 2000–2900 metrin korkeudessa ja kasvaa usein hyvin vaikeapääsyisillä paikoilla. Tämän vuoksi se Sloveniassa liitetään vuorikiipeilyyn, minkä lisäksi se on Saksan, Itävallan ja Puolan asevoimien vuoristojoukkojen tunnus, alkujaan Itävallan armeijan kolmelle alppijääkärirykmentille vuonna 1907 ja sittemmin vuonna 1915 saksalaisille vuoristojoukoille myönnettynä tunnuksena. Vuoristojoukot ovat erikoisjoukkoja ja siten tunnuskin on merkki kantajan kyvykkyydestä sotilaana. Alppitähti on kotoisin Aasiasta ja sitä esiintyy korkeilla vuoristoalueilla Aasiassa, Etelä-Amerikassa ja Euroopassa Pyreneillä, Alpeilla ja Karpaattien vuoristossa. Kasvi on suojeltu useissa maissa, esimerkiksi Sveitsissä, Sloveniassa (jo vuodesta 1898) ja Romaniassa (vuodesta 1933). Kasvi ei ole myrkyllinen. 

Tiedätkö jo, minkä värisiä kukkia aiot viedä? Jos haluat vinkkejä, poikkea katsomassa: 21.3. International Color Day, kohta: Värien merkityksestä kukkien valinnassa.

Tutustumiseksi/ hankkimiseksi:

1. Tanja Lähdeaho: Flo­ris­ti­mes­ta­rin Kuk­ka­kir­ja (2024, 124s.). Floristimestari Tanja Lähdeahon Kukkakirja on elämyksellinen seikkailu eri vuodenaikojen kukkien pariin ja inspiroiviin toteutusideoihin, joiden tekemisestä saat nauttia joko kuvia ihaillen tai ohjeiden avulla itse tehden. Lupaan kertoa sinulle kukkasalaisuuksia!

Tanja on Queen of flowers, kruunaamaton kukkien kuningatar, jolle kukat ovat olleet intohimo ja lapsesta asti. Kulkeminen kukkamatkalla Tanjan seurassa puutarhassa, niityllä tai metsässä on seikkailu uudenlaiseen maailmaan. Näet maailman floristin silmin,joka on iloa pulppuava tai karun kaunis, mutta aina yhtä mielenkiintoinen.

Rakastan opastaa uusia kukkamatkailijoita toteuttamaan kukkaunelmia ja kokemaan onnistumisen iloa. Itse iloitsen siitä, kun näen kuinka kukkasidonta antaa mahdollisuuden jokaiselle kukkien ystävälle olla kukkataituri. Värien, muotojen ja tuoksujen maailma on täynnä mahdollisuuksia aina uudenlaisille yhdistelmille. Ja kun avaat yhden oven kukille, niin sitä ei voi helposti sulkea. Kukat vievät mukanaan ja sen varoituksen sanan muistan kertoa aina uudelleen ja uudelleen kurssilaisilleni.
Kukkahurma kuumenee koko ajan ja edelleen olen joka kerran yhtä nöyrän kiitollinen, kun kukkien vastaanottajat ovat mykistyneitä, yllättyneitä ja ihmeissään saamistaan kimpuista. Kukat ovat sanojen jatke ja tunteiden tulkki. Jos haluat oppia jotain tekemään käsilläsi ja hyvää sydämestäsi, niin tule kukkien maailmaan kanssani. Opastan sinut omalle kukkapolullesi, jossa sinä olet se kukkien kuningatar tai kuningas.Oman kukkamatkani varrella olen löytänyt valokuvaaja Ilona Orasen, joka on kulkenut useissa kukkatoteutuksissa mukanani. Ilonan taito vangita se tunne kukkien ja tekemisen välillä on uskomaton. Hän pukee kukkien sitomisen iloni kuviinsa ja tunnen hetket elävästi uudelleen kuvia katsoessani.

2. Saija Sitolahti: Kukkakirja: Helpot ohjeet kimppuihin ja asetelmiin (2018, 95s.)

3. Esko Puupponen: Suuri ruusukirja (1976, 163s.) Kukkakirjojen kuningatar tarjoaa kattavan katsauksen jaloruusujen kasvatukseen Suomessa ja esittelee monipuolisesti 244 ruusulajiketta värivalokuvin.

4. Bo Nylén: Suomen ja Pohjolan kasvit (1993, 527s.). Kattava teos, joka esittelee Suomen ja Pohjoismaiden kasvilajit. Kirja sisältää paljon kuvia ja tietoa kasvien tunnistamisesta ja niiden kasvupaikoista. Se on tarkoitettu apuvälineeksi sekä harrastajille että asiantuntijoille kasvien maailmassa.

5. Lennart Mellbye: Suomen ja Pohjolan ruusut (1995, 208s.).Lennart Mellbyen perusteellinen opas esittelee yli 300 ruusulajia Pohjolasta ja Suomesta, tarjoten kattavat tiedot lajikkeista, ominaisuuksista sekä viljelyvinkeistä. Käytännön ohjeet ja havainnollistavat piirrokset auttavat ruusujen oikeassa sijoittamisessa ja hoidossa ympäri vuoden. Perusteellinen opas ruusujen harrastajalle ja kasvattajalle.Teos esittelee yli 300 ruusulajia: ruusupensaat, jaloruusut ja köynnösruusut. Tuttujen ja uusien mielenkiintoisten lajikkeiden lisäksi kerrotaan myös villeinä kasvavista ruusuista. Kirjan jokaisen ruusun alkuperä, menestymisvyöhyke, kukinta, tuoksun voimakkuus, korkeus ja muut ominaispiirteet selvitetään ruusu ruusulta. 

Omiä värikkäitä ruusutulistuksianne voitte ihastella koko kesän ja syyskuukausien ajan, kun valitsette parhaiten sopivan lajikkeen kasvupaikan ja kukinta-ajan mukaan. Kirja antaa myös käytännön ohjeita ja piirroksin havainnollistettu neuvot ruusujen oikein sijoittamisesta, istutuksesta ja hoidosta.
Sisällön uudenlaisen, ruusujen kasvattajan eri näkökohtia huomioon ottavan ryhmittelyn ja aakkosellisen hakemiston ansiosta löydätte vaivattomasti haluamanne tiedon.

6. Antonia Swinson & Jane Durbridge: Simple Chic Flowers (2003, 128s., 3.p.). Simple Chic Flowers tuo ripauksen eleganssia kotiisi ajattomilla kukkaideoilla ja inspiroivilla kukka-asetelmilla.

7. Esko Puupponen: Suuri orkideakirja (2001, 335s.). Esko Puupposen Suuri orkideakirja tarjoaa selkeät ja käytännönläheiset ohjeet trooppisten orkideojen hoitoon ja kasvattamiseen kotona. Runsaasti kuvitetussa kirjassa esitellään tunnetuimmat orkideat sekä hyödyllisiä vinkkejä oman orkideavalikoiman luomiseen.

Tuskin minkään harrastuksen yhteydessä voi iloita niin pienistä asioista kuin orkideojen parissa. Aukeava silmu, terve ja kasvava juurenkärki tai nuppuvuorosen ilmestyminen ovat orkideaharrastajan tähtihetkiä.Harrastajien odottama Suuri orkideakirja keskittyy tutumpiin orkidealajeihin – sellaisiin jotka ovat kenen tahansa saatavilla ja joita voi kasvattaa vaikka ikkunapuutarhassa.

Orkideaguru Esko Puupponen esittelee tunnetuimmat kuusikymmentä trooppista orkideasukua persoonallisesti ja omilla kokemuksillaan elävöittäen. Historiallinen näkökulma syventää näiden tropiikin ihmeiden tarkastelua. Viherpeukaloa neuvotaan myös oman orkideavalikoiman luomisessa lämpimästi – ja 65 vuoden kokemuksella.

8. Lesley Stanfield: Anna kaikkien kukkien kukkia: 100 hauskaa virkkaus- ja neuvontaohjetta (2010, 128s., 2.p.). Luo iloa ja väriä neulomalla ja virkkaamalla hilpeitä koristeita vaatteisiin, asusteisiin ja lahjapaketteihin. Lesley Stanfieldin kirja tarjoaa sata inspiroivaa ohjetta kukkien, hedelmien ja muiden koristeiden valmistukseen.

Neulo ja virkkaa kukkia ja hedelmiä. Uudenlainen, inspiroiva kirja sisältää sata ohjetta, joiden perusteella syntyy hilpeitä ja trendikkäitä koristeita. Niillä on hauska tuunata vaatteita, asusteita tai vaikka lahjapaketteja. Suuri osa ohjeista on nopeita ja helppoja, lapsillekin sopivia, mutta mukana on myös hiukan haasteellisempaa askarreltavaa. Oma kädenjälki saa näkyä!

Herkullinen mallisto on ryhmitelty väreittäin kukkiin, lehtiin, hedelmiin ja vihanneksiin - ja on joukossa muutama ötökkäkin. Kirjassa opastetaan työvaiheet neulomisen ja virkkaamisen perusasioista ja työvälineiden valinnasta lähtien. Ohjeet on jaettu kolmeen vaikeusasteeseen. Lopuksi esitellään ideoita, kuinka aikaansaannoksia voi käyttää sisustuksessa, lahjojen somisteena ja vaatteiden, laukkujen sekä kenkien piristyksenä.

Lesley Stanfield on kirjoittanut useita suosittuja oppaita neulomisesta ja virkkaamisesta. Hän on suunnitellut neulemalleja ja työskennellyt Woman- ja Family Circle -lehtien neuletoimittajana.

9. MikaMax 24K Kultainen Ruusu, saatavuus: sinful.fi

10. Kaunotar ja hirviö Ruusuvalaisin, saatavuus: mulletoi.com. Kaunotar ja hirviö. Ihanaa ja söpöä ja niin on tämä valaisinkin! Kuka on nähnyt Kaunotar ja Hirviö -leffan? Tämä klassikkoleffan ikoninen ruusu löytyy nyt Mulletoi.comista valaisimena. Kyllä tulee Disneyfanin paremmalle puoliskolle kehuja kun paketista löytyy tämä. Ja mikäpä oikeastaan olisikaan ruusuja romanttisempaa? No ehkä viittaus Kaunotar ja hirviö -elokuvaan. Tällä et voi kuin onnistua. Superherttaista!

11. EHKÄ LEIVOTKIN KAKUN? KAS TÄSSÄ SIIHEN UPEA KORISTERUUSU: Syötävä vohvelikukka - Jättiruusu vaaleanpunainen, 12,5 cm, saatavuus: mydreamday.fi

12. Ikuinen ruusu kaiverretussa pleksikotelossa, saatavuus: yoursurprise.fi

13. Muistikirja Vintage ruusu, saatavuus: hyvantuulenpuoti.fi

15.5. Relive Your Past By Listening to the First Music You Ever Bought No Matter What It Was No Excuses Day. Elä menneisyytesi uudestaan kuuntelemalla ensimmäistä koskaan ostamaasi levyä riippumatta siitä, mikä se oli, ei tekosyitä – päivä. 

Muistatko ensimmäisen musiikkituotteen , jonka ostit? Ehkä se oli LP tai kasetti? On mahdollista, että tällä hetkellä kuuntelet aivan toisenlaista musiikkia kuin silloin – tai sitten et. Paluu menneen ajan musiikkilistaasi herättää varmasti nostalgisia muistoja. Tee tänään ihana aikamatka elämäsi musiikkiin! Jaa muillekin ihania musiikkihelmiäsi, vaikka somessa! Tämä teemapäivä on omistettu ensimmäisten musiikkielämysten elävöittämiselle, muistelulle ja nostalgiselle jakamiselle.

Muistan, että ensimmäinen koskaan kasetille radiosta äänittämäni kappale oli Tina Turnerin We don't need another hero – ajattelin, että se on ihan älyttömän hyvä kappale! Itse asiassa kuuntelen nykyisinkin Tinaa oikein mielelläni. Tinan musiikki kuulostaa aina hyvältä ja sopii taustoittamaan mitä tahansa. Ensimmäinen kasetti, jonka sain oli Whitney Houstonin Whitney, jonka kuuntelin ihan puhki. Whitney kuuluu edelleen ykkösiini. Ensimmäinen LP-levyni oli prinsessa Stephanien Stephanie, itse asiassa sain sen samana jouluna niin LP-levynä kuin kasettinakin, kun lahjanantajat eivät olleet keskustelleet keskenään. ☺Mutta ei siinä mitään, edelleen se on hyvin lähellä sydäntäni. Aina sykähdyttää kuulla kasarikanavalta Stephanien Irresistible. Ensimmäinen levy, jonka ostin, lienee Bon Jovin Slippery When Wet, ja se tosiaan räjäytti koko potin – se on edelleen mielestäni to-del-la hyvä abumi! Ehkä Bon Jovin paras, kaikki biisit hyviä! Samoihin aikoihin otin osaa Stara-lehden arvontaan ja voitin pitkään hainoomani levyn: Samantha Foxin Touch me'n, johon kävin ihan kuumana. Yhä sitä mieltä, että Samanthan ääni on yksi parhaista laulunäänistä ever! Kaikki edellä mainitut ovat yhä lemppareitani, joita kuuntelen enemmän kuin mielelläni! Kaikista palavimmin nuoruudessa himosin Madonnan albumia, jossa on biisi Papa Don't Preach. Sain sen sittemmin vihdoin eräältä poikaystävältä kasetille – voi sitä ilon päivää! Albumi yhä lähellä sydäntä ja se on mielestäni eräs Madonnan parhaita albumeja. Se on pirteä ja pulppuaa elämää. Oikea Pep talk -albumi! Ylipäänsä, musiikkimakuni on varsin monipuolinen, kuitenkin, ihan viimeaikainen ns. hittimusiikki jättää yleensä kylmäksi, se on vain liian tekemällä tehtyä.. Viime aikoina mm. Tina Turner, George Michael ja Michael Jackson ovat olleet etualalla.

Musiikki aktivoi aivoja tehokkaasti ja edullisesti – hoitomuotona musiikkia hyödynnetään vielä vähän

Aivot virkistyvät, masentuneisuus vähenee, askeleeseen tulee uutta terhakkuutta ja motoriset taidot vahvistuvat – musiikki vaikuttaa kuin lääke, mutta ilman haitallisia sivuvaikutuksia.

Musiikin kuuntelemisella voidaan tutkimusten mukaan helpottaa niin kroonista kipua kuin vahvistaa Parkinsonin tautia sairastavien liikkumista. Se lisää mielihyvähormonien tuotantoa ja vähentää myös masentuneisuutta ja stressiä. Musiikin vaikutus on nopea, ja vaikutukset ovat osittain samankaltaisia terveillä ja esimerkiksi aivohalvauspotilailla. Vaikka musiikin kuuntelu on edullista, jopa ilmaista, sitä ei kuitenkaan voi Suomessa määrätä hoidoksi.

Musiikin terveysvaikutuksia tutkineen Helsingin yliopiston yliopistotutkija Aleksi Sihvosen mukaan suosituksia musiikin sisällyttämisestä kuntoutukseen kuitenkin annetaan jo useille potilasryhmille.

– Esimerkiksi ihmisille, joilla on kohonnut riski sairastua muistisairauteen, suositellaan musiikin kuuntelua tai soittamista ja laulamista kognitiivisen toimintakyvyn tukemiseksi, Sihvonen kertoo.

Vuosituhannen alusta saakka musiikin terveysvaikutuksia tutkineen Turun yliopiston neurologian emeritusprofessori Seppo Soinilan mukaan tutkimuksissa on havaittu muun muassa aivoinfarktipotilaiden kielellisen toipumisen nopeutuvan sekä hienomotoriikan, eli käsien käytön tehostuvan huomattavasti.

– Se edellyttää hoidon olevan säännöllistä, päivittäistä ja jatkuvaa, meidän tutkimuksessamme noin tunti päivässä.

Uusimmissa tutkimuksissa aivoinfarktin akuuttivaiheessa olevat potilaat kuuntelivat musiikkia niin paljon kuin mahdollista, jopa kolme tuntia päivässä. Verrokkiryhmää hoidettiin ilman musiikkia.

– Tutkimuksissa huomattiin ero stressi- ja masennusoireissa. Vaikutukset kestivät jopa kuusi kuukautta, Soinila kertoo.

Musiikki olennainen osa hyvää hoitoa

Vaikka yliopistotutkija Sihvonen puhuu intohimoisesti musiikin terveysvaikutusten puolesta, hän ei ole poistamassa kipupotilaiden lääkitystä tai muuta hoitoa.

– Musiikki ei korvaa mitään vaan se on lisäkeino, jolla voidaan tehostaa kuntousta, Sihvonen korostaa.

Tutkimusten mukaan musiikki tehostaa aivohalvauspotilaiden kuntoutumista osana tavanomaista hoitoa.

– Se auttaa palauttamaan kielellistä muistia, vähentää sekavuutta ja masentuneisuutta, jotka kaikki ovat vastavoimia hyvälle kuntoutumiselle, Sihvonen listaa musiikin tutkittuja terveyshyötyjä.

Aivojen laaja-alaista aktivointia

Musiikin kuuntelu lisää suoraan aivojen muovautuvuutta, aktivoi aivoja monipuolisesti ja tehostaa aivoverenkiertoa.

– Ensimmäinen ja tärkein vaikutus on, että musiikki aktivoi aivoja hyvin laajasti, lempimusiikki kaikista parhaiten, sanoo Aleksi Sihvonen.

Tohtorin mukaan musiikki aktivoi aivoissa niin kuulo- ja kieliverkostoa kuin sen liikkeiden säätelyä ja puhetta ohjaavia alueita, muistia sekä emotionaalista järjestelmää.

Subjektiivisesti musiikki on voimaannuttavaa, osallistavaa ja inspiroivaa. Se myös lisää kuntoutusmotivaatiota.

Musiikkikuntoutus ei vaadi erityisosaamista

Kuntoutuksessa olennaisinta on räätälöidä hoito ja siten myös musiikki niin, että se motivoi kuntoutujaa osallistumaan.

Musiikkia on helppo vaihtaa tarpeen ja tavoitteen mukaan. Aivot aktivoituvat eri tavalla musiikkia kuunnellessa, laulaessa tai vaikka itse pianoa soittaessa.

Myös musiikin eri komponentteja, kuten rytmiä, voidaan hyödyntää eri tavoilla.

Liikehäiriösairaus Parkinsonin tautiin liittyy vapinaa, yleistä liikkumisen hidastumista ja lihasjäykkyyttä – kahvikuppi tärisee kädessä, jalat ikään kuin jäätyvät lattiaan kiinni tai ääni jää kurkkuun.

Parkinson-potilas voi hyötyä rytmisen musiikin kuuntelusta, koska ennakoitava rytmi helpottaa kävelyn tahdistamista.

– Kävelyrytmin avulla askel muuttuu pidemmäksi ja varmemmaksi, ja kaatumaherkkyys vähenee, Sihvonen kertoo.

Samalla tavalla potilas voi hyötyä laulamisesta, mikä vahvistaa kurkunpäätä ja helpottaa puheen tuottamista.

Musiikkikuntoutuksen toteuttaminen ei edellytä erityiskoulutettua henkilökuntaa, ja myös potilaan läheisiä voidaan hyödyntää kuntoutuksessa.

– Muistisairaiden kanssa yhdessä laulaminen saattaa helpottaa myös omaisten taakkaa.

Musiikkia lääkärin reseptillä

Musiikin terveyshyödyistä löytyy paljon tutkimusnäyttöä, pelkästään aivohalvauspotilaiden osalta musiikin vaikutusta on käsitelty 34 kontrolloidussa tutkimuksessa.

Lähes kaikki ihmiset hyötyvät musiikin kuuntelemisesta.

Musiikin kuuntelemisen on jokapäiväisessä elämässä osoitettu vähentävän masennusoireita aikuisilla, parantavan kognitiivista toimintaa sekä vähentävän käyttäytymishäiriöitä stressaavassa elämäntilanteessa olevilla lapsilla.

Musiikkia ei tällä hetkellä voi määrätä potilaille, vaikka sillä on todistusti paljon terveyttä edistäviä vaikutuksia.

Tällä hetkellä kuitenkin pohditaan liikunta- ja kulttuurireseptin mahdollisuutta. Sihvonen muistuttaa, että on ihan normaalia, että tutkimusten ja näytön myötä vakiintuneet käytännöt päivittyvät.

– Musiikkia tullaan varmaan tulevaisuudessa potilaille määräämään osana hoitoa ja kuntoutusta. Onhan musiikki jo osa kansainvälisiä aivoverenkiertohäiriöiden hoitosuosituksia.

Lähde: yle.fi (2023, Anna-Mari Vuollet)

Tutustumiseksi:

1. Erkki Lehtiranta: Musiikki, henkisyys ja hyvinvointi — Kuinka musiikki voi muuttaa elämääsi (2020, 325s., 3.p.). Tämä kirja on löytöretki ääneen ja musiikkiin. Teos johdattaa niin musiikin ikiaikaisten mysteerien kuin modernin tutkimustiedonkin pariin. Mukana on paljon testattuja vinkkejä, jotka liittyvät musiikin monipuoliseen käyttöön elämämme laadun parantajana.Musiikki on aineettomin taidemuoto, mutta niin paljon muutakin. Tutkimus on osoittanut sen moninaiset vaikutukset hyvinvointiimme. Hengen kohottajana ja tietoisuutemme avartajana musiikki on suoraviivainen ja tehokas. Se voi muutamassa minuutissa saada aikaan saman kuin pitkäkestoinen mietiskelypraktiikka. Musiikki voi myös auttaa merkittävästi oppimisessa, muistin virkistämisessä ja positiivisten tunteiden vahvistamisessa.

FM Erkki Lehtiranta on musiikintutkija, musiikkituottaja, kirjailija, kouluttaja ja henkisyyden tutkimusmatkailija, joka on tutkinut pitkään maailman eri musiikkikulttuureja ja musiikin moninaisia vaikutuksia. Erkiltä on ilmestynyt myös teokset Astrologia ja hyvinvointi - Löydä omat menestyskoodisi (Viisas Elämä 2017) ja Todellisuuden lukutaito - Vinkkejä valaistumisen varalta (Viisas Elämä 2018).

2. Vesa Linna: Rakkaudesta musiikkiin (2019, 299s.). Suomen eturivin muusikot paljastavat musiikin maailman salaisuuksia, merkityksiä ja henkilökohtaisia kokemuksia ainutlaatuisessa kokoelmateoksessa. Vesa Linnan tuoreet mustavalkokuvat elävöittävät tarinat, jotka kuljettavat lukijan sävelten syvimpään ytimeen.

Mistä musiikissa pohjimmiltaan on kysymys? Mikä on musiikin merkitys kulttuurillemme? Voiko musiikilla muuttaa maailmaa? Sisältyykö musiikkiin jokin mysteeri?Rakkaudesta musiikkiin -kirjassa Suomen eturivin muusikot kertovat ajatuksistaan, löydöistään ja oivalluksistaan musiikin maailmassa. He kertovat, mitä musiikki merkitsee heille, miten oma suhde musiikkiin on muuttunut ja miten musiikki on liittynyt heidän eri elämänvaiheisiinsa. Kirja avaa muusikoiden tarinan ja uran kehityskaaren heidän itsensä kertomana. Teos tarjoaa syväluotaavan kuvan artisteista ja heidän musiikistaan suhteestaan taiteen tekoon ja tapaan tehdä musiikkia.

Mukana ovat Ismo Alanko, Jukka Tolonen, Pelle Miljoona, Marzi Nyman, Teppo Mäkynen, Redrama, Maria Ylipää, Erja Lyytinen, Maarit Hurmerinta ja Jonna Tervomaa.

Kirja on kuvitettu upeilla, Vesa Linnan tuoreilla livetilanteista otetuilla mustavalkokuvilla.

3. Marjatta Pokela & Eero Rantala: Laulava pöytä (2000, 71s.). Laulava pöytä kokoaa yhteen uusia pöytä- ja juomalauluja tuttuihin melodioihin, luoden iloa ja yhteisöllisyyttä suomalaisten illanistujaisten tunnelmaan. Tuttuihin melodioihin sepitettyjä uusia pöytä- ja juomalauluja!

Yhteislaulu kuuluu erottamattomana osana suomalaisiin illanistujaisiin. Iloinen lauluhetki lähentää pöytäseuruetta vieraampienkin kesken. Yhteisiin lauluhetkiin on nyt tehty uusia hauskoja, surumielisiä, vakavia, hempeitä ja railakkaita lauluja. Laulava pöytä sisältää tunnettujen musiikkivaikuttajien riimittelemiä ja tuttuihin melodioihin sovitettuja pöytä- ja juomalauluja. Nyt lauletaan yhteisten hetkien iloksi, kaikki mukaan!

4. Eduard Hanslick: Musiikille ominaisesta kauneudesta (2014, 180s.). Klassikko, joka soi ja soi. Viihteellistynyt romantiikka piti musiikkia tunne-elämän kuvastimena, korvikkeena tai kantajana. Prahalaissyntyinen Eduard Hanslick (1825-1904) kyllästyi sävellysten riippumattomuutta loukkaavaan näkemykseen. Musiikin pitää olla musiikkia. Vasta toissijaisesti se kenties huokuu tai heijastaa jotain ei-musiikillista. Wagnerin ymmärtäjänä aloittanut Hanslick sukelsi tunnekuohuja syvemmälle. Musiikin kauneudesta (1854) teki hänestä Wienin yliopiston musiikkitieteen professorin ja alan tutkimuksen pioneerin. Sittemmin musiikkia on jälleen romantisoitu tunteen kaiuttajaksi. On aika palata Hanslickiin. Tämä kirja on jokaisen partituuripirkon ja nuottiniilon, kaikkien konserteissa ramppaajien ja ämyrien huudattajien pakollinen perusteos.

15.5. Seahorse Day. Merihevospäivä. 

Merihevoset ovat ainoa kalalaji, joka voi pitää Sinua kädestä! Merihevoset pitävät pyrstöllään kiinni milloin mistäkin, korallista, meriruohosta, name it – tarpeen mukaan!

Merihevoset (Hippocampus) on ympäri maailman lämpimissä ja trooppisissa vesissä tavattava kalasuku. Merihevoset ovat ainoita kaloja, joiden pää on suorassa kulmassa muuhun ruumiiseen nähden. Ne uivat pystyasennossa ja liikkuvat värisyttämällä eviään. Merihevoset on alaheimonsa Hippocampinae ainoa suku.

Tiesitkö että merihevoset ovat ainoa laji maailmassa jonka uros synnyttää poikaset? Tai että merihevosen päässä olevat "kruunut" ovat yksilöllisiä aivan kuten seepran raidat?

Merihevonen on nimestään ja ulkomuodostaan huolimatta kala. Sitä kutsutaan merihevoseksi, koska sen pää on samankaltainen kuin hevosen pää. Merihevonen ui pystyasennossa käyttäen selkäeväänsä, jota se voi heilauttaa jopa 35 kertaa sekunnissa. Ohjaamiseen se käyttää pieniä eviä päänsä sivulla (rintaevät). Koska merihevosen evät ovat todella pienet, se ei ole kovin hyvä uimaan ja sen maksiminopeus on 150cm tunnissa.

Tällä hetkellä tiedetään olevan on yli 45 merihevoslajia maailmanlaajuisesti ja mahdollisesti yhtä monta alalajia. Tutkijoiden on usein vaikea tunnistaa merihevosia, koska saman lajin yksilöt voivat vaihdella ulkonäöltään suuresti. Uusia lajeja löytyy edelleen. Pienimmät merihevoslajit ovat vain muutamien millimetrien kokoisia ja suurimmat voivat kasvaa jopa 35cm kokoisiksi. Merihevosen elinikä vapaudessa on noin kolme vuotta.

Vaikka kaksi yksilöä olisivat täysin samaa lajia, niiden merkinnät ovat yksilöllisiä jokaisella. Pieni kruunu merihevosen päälaella, jota kutsutaan koralliverkoksi, on erilainen jokaisella merihevosella – aivan kuten seepran raidat tai ihmisten sormenjäljet ovat yksilöllisiä.

Merihevosilla ei ole hampaita eikä vatsalaukkua. Vatsalaukun puuttumisen takia ruoka kulkee merihevosen kehon läpi nopeasti eivätkä ravintoaineet imeydy kunnolla, joten sen on syötävä jatkuvasti. Tämä ahmatti syökin vähintään 30 kertaa päivässä. Yksi merihevonen voi syödä jopa 3 000 pientä katkarapua päivässä.

Pienet katkaravut ja muut äyriäiset sekä plankton muodostavat merihevosen pääasiallisen ruokavalion. Kun merihevonen näkee herkullisen saaliin, se liikkuu huomaamattomasti saaliin lähelle ja imaisee sen suuhunsa. Mikäli saalista ei ole saatavilla merihevonen voi syödä myös leviä ja meriheinää.

Merihevoset ovat yksiavioisia, eli niillä on vain yksi kumppani kerrallaan ja ne pysyvät saman kumppanin kanssa pitkiä aikoja. Merihevospariskunnilla on joka aamu "treffit" jolloin ne "tanssivat" yhdessä minuuttien tai tuntien ajan. Merihevoset tekevät tämän vahvistaakseen romanttista sidettään ja varmistaakseen lisääntymiskykynsä. Liikkeet synkronoidaan oikein ja näin varmistetaan, että kumppani on edelleen sitoutunut ja elossa.

Merihevosen parittelu alkaa, kun naaras laittaa hedelmöittämättömät munansa uroksen vatsapussiin. Tämän jälkeen uros vapauttaa siittiönsä pussiin hedelmöittääkseen naaraan munat. Parittelun aikana naarasmerihevonen voi luovuttaa yli 1000 munaa. Uros kantaa munia 20–45 päivää hautoen niitä ja synnyttää lopulta pienet ja suloiset merihevosvauvat.

Merihevoset ovat monen merenasukkaan herkkuruokaa ja hitautensa takia helppo saalis. Tämän vuoksi merihevonen on loistava naamioituja, joka osaa vaihtaa väriä ympäristönsä mukaan. Ikävä kyllä suurin uhka ja ovelin saalistaja on ihminen, sillä merihevosia kerätään Aasiassa miljoonia vuosittain ja käytetään lääkkeiden valmistukseen.

Lähde: intodivecenter.com

Tutustumiseksi/ hankkimiseksi: 

1. Neil Garrick-Maidment: Seahorses: Conservation and Care (2003, 48s.). 

2. Sara Lourie: Seahorses: A Life-size Guide to Every Species (2016, 160s.).

3. Meren salaisuudet (2025, 95s., 2.p.). Supersuositun walesilaisen kuvittajan Millie Marottan värityskirja kuljettaa sinut merten monimuotoisen elämän ja rauhoittavan värityksen pariin. Kenelle: Värityskirjoista ja meriluonnosta kiinnostuneille aikuisille.

Merten uskomattomat otukset ovat kiehtoneet supersuositun walesilaisen kuvittajan Millie Marottan mieltä vuosien ajan, elivätpä ne Etelä-Kiinan meren lämpimissä vesissä, Etelämantereen jääkylmillä rannikoilla, Ningaloon koralliriutoilla tai Walesin tuulisissa, kesyttömissä vesissä. Tämä värityskirja juhlistaa mertemme uhanalaista elämää ja kutsuu samalla rauhoittumaan meren ihmeiden äärelle.

Tervetuloa huojuviin ruskolevämetsiin ja häikäiseville koralliriutoille, jyliseville aalloille ja pilkkopimeisiin syvyyksiin tutkimaan värien, kuvioiden ja tekstuurien runsautta. Päästä mielikuvituksesi valloilleen ja herätä värikynien avulla henkiin meduusan herkät sävyt, meritähtien voimakkaan geometriset kuviot, simpukankuorten vaaleanpunaisen ja harmaan vivahteet sekä väriään vaihtavien seepioiden hypnoottinen valoshow.

4. Millie Marotta: Millie Marotta's Secrets of the Sea Pocket Colouring (2023, 96s.).

A wonderful portable edition of Millie Marotta's Secrets of the Sea, from the Sunday Times and international bestseller artist.

Millie Marotta is a hugely popular illustrator and her idiosyncratic drawings of the world's wonderful creatures have enthralled millions over the years. This pocket colouring book features over 80 wonderful illustrations in a smaller format to add colour to. Discover the wondrous wildlife from the Arctic waters to the balmy Australian coast. Swim with dolphins, narwhals and manatees. Grab your pens and pencils and bring to life jellyfish, seahorses and polar bears.

This an essential book for colouring fans who love her pattern illustration style, which allows for the most creative of colouring. On this beautiful journey around the seas of the world, indulge your creativity, discover some fascinating creatures, and enjoy the perfect mindful activity while on the go or to pop in your travel bag.

Huom. Kannessa merihevonen, saatavuus: adlibris.com

5. Mara Bergman: Seahorses (2012, 24s.). Follow the life cycle of the seahorse – from its birth and eating in its habitat, all the way through to finding a mate and breeding.

6. Kaleidoscope Colouring: Mermaids and Seahorses (2019, 64s.). Saatavuus: adlibris.com.

7. Till Hein: The Curious World of Seahorses. The Life and Lore of a Marine Marvel (2023, 224s.).

Of all the creatures in the ocean, there are none more charming and magical—or more strange—than the seahorses. Masters of disguise, graceful dancers, and romantic lovers, seahorses are found not only in the seagrass meadows and mangroves of the world, but also throughout the annals of human history and culture—surfacing everywhere from chess and Greek mythology to Disney movies like The Little Mermaid and Pokémon games.Equipped with a pouch like a kangaroo, a long snout like an anteater, and complete with a crown unique as a human fingerprint, the seahorse defies easy categorization. The only fish to swim in an upright position, seahorses are terrible swimmers, but they make up for it with an incredible talent for holding onto seagrass or coral. They have no stomach or teeth—only intestines. Most seahorses are monogamous, and meet with their life partner every few weeks to perform a dance that can last up to nine hours. The most unique aspect of the seahorse is their reproductive cycle, as it is the male of the species who becomes pregnant.

In this entertaining and informative book, science writer Till Hein shares the most tantalizing findings from the world of seahorses, and the role they have played in human culture. He reveals their secrets, from their intriguing biological features and hunting strategy to their use in medicine throughout history, their appearances in Greek and Celtic mythology, and even the medieval belief that they descended from dragons.

Endlessly fascinating and charmingly approachable, The Curious World of Seahorses will captivate any reader looking to learn more about one of the most incredible creatures on Earth.

8. Fantasy Seahorses Coloring Book for Adults (2024, 54s.). Kustantaja: Monsoon Publishing. Saatavuus: adlibris.com).

9. Thomas Sabo Charm Club Seahorse riipus, saatavuus: salkari.fi

10. Pandora Seahorse muotiriipus, timanttiset.fi

11. Rice vaasi seahorse large 25 cm, Pink, saatavuus: kitchentime.fi

12. Koristepyykkipoika - meriaiheiset 6kpl, saatavuus: juhlakauppa.com, sis. Myös merihevosteemaa!

13. The Seashore Sticker Anthology. With More Than 1,000 Vintage Stickers (2022, 232s.).

Become immersed in the splendour of the sea with this sticker collection book for adults, filled with over 1,000 ocean-themed stickers. Page after page of this book is packed with vintage drawings of coral, fish, and shells that portray the beauty of the ocean and the simple pleasures of a day at the beach. Get creative! Adorn your personal items with more than a thousand images of marine life, create gorgeous artwork and stationery, or simply enjoy this book as an exquisite keepsake.

A sea-themed adult sticker book perfect for crafts of all kinds:

• Filled with 1,000+ stickers, featuring a wide variety of sea creatures, ocean paraphernalia and beach-day scenes
• Vintage stickers with a timeless flair, perfect for nostalgic craft activities or simple sticking fun
• Great for junk journaling, scrapbooking, collage, and decorating of all kinds

Inspire your next art project or simply enjoy adding some flair to your environment with this collection of vintage seashore stickers – the choice is yours! Where will your creativity take you?

Saatavuus: adlibris.com.

Lisää merihevosaiheisia tuoteideoita löydät: 10.5. Mother Ocean Day

16.5. Drawing Day.  Piirtämispäivä. 

Ottakaamme kynät esille ja päästäkäämme mielikuvituksemme valloilleen! Piirrätkö kortin ystävälle tai vaikka kiitoskortin jollekulle sydämelliselle ihmiselle? Lahjoittakaamme hyväntekeväisyyteen taataksemme, että kaikilla lapsilla olisi piirtämismahdollisuudet kunnossa.

Piirtäminen on tärkeää, koska se on monipuolinen kognitiivinen, motorinen ja emotionaalinen työkalu, joka kehittää aivoja, parantaa havainnointikykyä ja toimii itseilmaisun muotona. Se yhdistää käden ja silmän yhteispelin, vahvistaa luovuutta ja auttaa sekä lapsia että aikuisia käsittelemään maailmaa ja tunteitaan.

Tässä on keskeisiä syitä, miksi piirtäminen on merkityksellistä:

· Kehittää hienomotoriikkaa ja kognitiivisia taitoja: Piirtäminen kehittää käden pienten lihasten hallintaa, mikä tukee motorista kehitystä ja kytkeytyy suoraan kognitiivisten ja matemaattisten taitojen kehittymiseen.

· Parantaa havainnointikykyä (näkemistä): Piirtäminen opettaa katsomaan maailmaa tarkemmin. Kun piirrät, havainnoit kohteesta yksityiskohtia, mittasuhteita ja valoja, joita ei muuten huomaisi.

· Toimii itseilmaisuna ja tunteiden käsittelyssä: Piirtäminen on voimakas viestinnän väline, jolla voi ilmaista asioita, joita on vaikea pukea sanoiksi. Se auttaa käsittelemään tunteita ja kokemuksia, ja sitä käytetäänkin myös terapeuttisena menetelmänä.

· Edistää muistamista ja oppimista: Asioiden piirtäminen muistiinpanojen yhteydessä auttaa tallentamaan tietoa paremmin mieleen. Se toimii oppimisen tukena vahvistaen muistia.

· Rentouttaa ja vähentää stressiä: Piirtäminen voi siirtää ihmisen keskittyneeseen flow-tilaan, jossa arjen hälinä hiljenee. Se toimii meditatiivisena harjoituksena ja rauhoittaa mieltä.

· Kehittää kärsivällisyyttä: Piirtäminen on taito, joka opitaan tekemällä ja harjoittelemalla. Se opettaa rauhallisuutta ja pitkäjänteisyyttä, kun luonnos muotoutuu vähitellen valmiiksi työksi.

Merkitys lapsen kehityksessä:
Lapselle piirtäminen on luontainen tapa tutustua ympäristöön ja ymmärtää itseään. Se on parempi vaihtoehto kuin ruutuaika, sillä se aktivoi aivoja monipuolisesti ja tukee kielellistä sekä matemaattista kehitystä.

Yhteenvetona: Piirtäminen ei ole vain taidetta, vaan perustaito, joka parantaa aivojen toimintakykyä, tukee oppimista ja edistää hyvinvointia.

Piirtäminen ja luovuus – rentouttavia vaikutuksia

Piirtäminen nähdään helposti teknisenä taitona, jossa mitataan käden tarkkuutta ja silmän kykyä havainnoida. Todellisuudessa se voi olla paljon muutakin: keino rauhoittua, purkaa stressiä ja löytää iloa arjen keskellä. Yksinkertainen kynä ja paperi riittävät väyläksi, joka vie pois kiireistä ja palauttaa yhteyden omaan luovuuteen. Kun piirtämisessä luopuu suorituspaineista, se muuttuu meditaation kaltaiseksi toiminnaksi, jossa keskittyminen, mielikuvitus ja rentous kietoutuvat yhteen.

Luovuuden ja hyvinvoinnin yhteys

Luovuus ei ole vain taiteilijoiden ominaisuus, vaan jokaisessa meissä asuva voimavara. Kun piirtää, aivot siirtyvät analyyttisestä tilasta luovaan, ja huomiomme kiinnittyy siihen, mitä tapahtuu tässä hetkessä. Tämä muistuttaa mindfulness-harjoitusta: kynän liike ja syntyvät viivat pitävät mielen läsnä ja vähentävät levottomuutta. Useat harrastajat kertovat, että piirtäminen saa ajan tuntumaan hitaammalta ja antaa mahdollisuuden hengähtää.

Rentoutuminen syntyy usein pienistä hetkistä. Kun antaa kynän liikkua vapaasti, huoli siitä, mitä pitäisi saada aikaiseksi, väistyy. Viivoista voi tulla mitä tahansa – spiraaleja, kaaria tai toistuvia kuvioita – ja silti ne toimivat. Tällainen vapaamuotoinen piirtäminen ei tähtää lopputulokseen, vaan siihen, että mieli saa rauhoittua ja keho pääsee palautumaan.

Stressin lievittäminen piirtämisen avulla

Piirtämisen vaikutuksia stressiin on tutkittu, ja tulokset tukevat monien omakohtaisia kokemuksia: luova toiminta alentaa stressitasoja ja parantaa mielialaa. Kun käsi tekee tasaista liikettä ja katse seuraa viivan syntymistä, hermosto rauhoittuu. Tämä näkyy usein hengityksen tasaantumisena ja ajatusten selkeytymisenä.

Moni käyttää piirtämistä keinona käsitellä tunteitaan. Joskus viivat voivat olla levottomia ja nopeita, joskus rauhallisia ja hitaita. Paperille voi piirtää asioita, joita ei osaa pukea sanoiksi. Tämä tekee piirtämisestä turvallisen kanavan, jonka avulla sisäisiä kokemuksia voi purkaa ilman, että niitä tarvitsee selittää kenellekään muulle. Tunteiden ulkoistaminen viivan muotoon voi helpottaa oloa ja antaa uuden näkökulman arjen tilanteisiin.

Rentouttavia tapoja harjoitella

Piirtämisen ei tarvitse olla suurta taidetta ollakseen hyödyllistä. Yksi suosittu tapa rentoutua on piirtää toistuvia kuvioita, kuten mandaloita tai abstrakteja muotoja, jotka rakentuvat vähitellen. Rytmi ja toisto tuovat rauhaa ja pitävät mielen keskittyneenä.

Toinen yksinkertainen harjoitus on luonnostella arjen pieniä esineitä. Kahvikuppi, avaimet pöydällä tai ikkunoiden takaa näkyvä maisema voivat muuttua piirroksessa hetkeksi pysähdykseksi, joka irrottaa kiireestä. Kolmas tapa on niin sanottu vapaa viiva – kynä liikkuu paperilla ilman suunnitelmaa, ja annetaan sen piirtää polkuja, joita ei olisi osannut ennakoida. Tällainen leikkimielinen lähestymistapa auttaa päästämään irti suorituspaineesta.

Piirtämisen paikka arjessa

Kun piirtämisestä tulee säännöllinen tapa, sen vaikutukset alkavat näkyä arjessa laajemminkin. Piirtäminen kehittää keskittymiskykyä ja antaa taukoja, jotka tasapainottavat muuta tekemistä. Se voi olla muutaman minuutin hetki työpäivän lomassa tai pidempi sessio illalla. Tärkeintä on, että kynään tarttuu ilman odotuksia – rentoutuminen syntyy tekemisestä itsestään.

Samalla luovuus alkaa vahvistua. Piirtäminen avaa mielikuvitusta ja tekee ajattelusta joustavampaa, mikä voi auttaa myös arjen ongelmien ratkaisussa. Luovuudesta tulee näin voimavara, joka ei rajoitu paperille syntyneisiin viivoihin, vaan kantaa pidemmälle. Kun huomaa tämän, piirtämisestä voi tulla tärkeä osa hyvinvointia ja arjen tasapainoa.

Lähde: blak.fi (2025)

Tutustumiseksi: 

1. Walter Foster / Michael Butkus / Ken Goldman: Piirtäjän suuri käsikirja (2012, 239s.). Tässä piirustuskirjassa opastetaan piirustuksen taitoon perusteista lähtien. Tarvittavien materiaalien esittelyn jälkeen selvitetään välttämättömät perustiedot helposti ymmärrettävällä tavalla ja annetaan käytännön luonnosteluvinkkejä. Laajasta harjoitusosasta löytyy aloitteleville piirtäjille lähes 200 sivua harjoituksia kaikista tärkeistä teemoista. Voit valita minkä tahansa lukuisista aiheista ja työstää sen ensimmäisistä luonnoksista aina valmiiseen piirrokseen asti. Valikoimissa on kasveja, maisemia, asetelmia, eläimiä, ihmisiä, arkkitehtuuria ja tekniikkaa. Syventävää tietoa saat erikoisluvuista, joissa käsitellään perspektiiviä, valoa ja varjoa, pintoja ja rakenteita sekä eri materiaalein aikaansaatuja efektejä. Tämä laaja, ainutlaatuinen opaskirja perustuu Walter Foster -kustantamon piirustusta käsitteleviin menestysteoksiin, joita on myyty yli 1,5 miljoonaa kappaletta. Yli 1000 piirroskuvaa! 

2. Gecko Keck: Lasten suuri piirustuskoulu – Harjoituskirja (2023, 96s.). Suosittu harjoituskirja nyt myös lapsille! Hyvien piirustustaitojen salaisuus piilee harjoittelussa. Tämän kirjan avulla taitojen opettelusta on tehty hauskaa ja selkeää! Kirja opastaa piirtämisen pariin vaihe vaiheelta. Aluksi opetellaan perusmuotoja, erilaisia tekstuu¬reja ja muotojen yhdistelyä. Näistä rakennuspalikoista siirrytään kohti innostavia aiheita – kuten ihmisiä, villieläimiä ja lemmikkejä – jotka pian sujuvat leikiten hyvien vinkkien avulla. Ensimmäiset harjoitukset voi piirtää suoraan kirjaan. Ennen kuin huomaatkaan, piirrät suosikkiaiheitasi lähes realistisesti! Kirjan takana on saksalainen taiteilija Gecko Keck, jolla on vuosien kokemus piirustuskurssien vetämisestä. Häntä innostaa ajatus, että lapset ja nuoret tarttuvat piirustushaasteisiin rohkeammin kuin useimmat aikuiset.

3. James Horton (toim.): Piirtämisen perusteet (2004, 72s., 4.p.). Piirtämisen perusteet tarjoaa kattavat tiedot piirustustekniikoista ja auttaa kehittämään havainnointikykyä innostavien harjoitusten avulla.

4. Angela Gair: Opi piirtämään: täydellinen tekniikkaopas piirtäjälle (2012, 160s.).Kirja opettaa, miten voit piirtää monia asioita ja käyttää eri tekniikoita. Kirjassa on paljon kuvia, esimerkkejä ja selkeitä ohjeita piirtämiseen. Lopussa on myös sanasto, joka auttaa ymmärtämään piirtämisen sanoja.

5. Lydia Crook: Osaisinpa piirtää! (2020, 128s.). Osaisinpa piirtää! innostaa tarttumaan kynään luovien ja helposti lähestyttävien ohjeiden avulla, ja tarjoaa ideoita niin bujoiluun, luonnosteluun kuin kokousmuistionkin reunaan piirtelyyn.

Oletko aina toivonut, että osaisit piirtää? Kuudenkymmenen vinkin ja luovan harjoituksen avulla tämä kirja perehdyttää lukijan erilaisiin piirtämisen tekniikoihin ja kannustaa katsomaan asioita uudesta, virkistävän erilaisista näkökulmista.

Monien hyödyllisten vinkkien ja esimerkkien opastamana opit kuvaamaan kolmiulotteisuutta, luomaan kuviin syvyyttä perspektiivin avulla, varjostamaan ja kuvaamaan liikettä, piirtämään kaupunkinäkymän ja vieläpä omakuvankin.

Olipa toiveenasi sitten kehittyä piirtelijästä oikeaksi piirtäjäksi tai saada alulle oma mestariteoksesi, Osaisinpa piirtää! varustaa sinut kaikilla piirtäjän tarvitsemilla perustyökaluilla.

6. Jan Jäger: Nuoren piirtäjän opas (2009, 44s.). Jan Jägerin selkeä opas vie kädestä pitäen piirtämisen perusteisiin ja antaa hyödyllisiä vinkkejä tekniikan kehittämiseen. Kenelle: Nuorille.

7. Walter T. Foster: Näin piirrät väreillä (2018, 224s.). Värit avaavat piirtäjälle aivan uusia mahdollisuuksia toteuttaa luovuuttaan. Suositun piirustussarjan uutuus esittelee väri- ja akvarellikynät, pastellivärit sekä mangasarjakuvien piirtämiseen soveltuvat välineet.

Monipuolisessa opaskirjassa perehdytään piirtämisen perustekniikoiden lisäksi erilaisten värien ominaisuuksiin, väriteorian perusteisiin ja värien valintaan.Lähes 200-sivuisessa harjoitusosassa edetään teoriasta käytäntöön. Vaihe vaiheelta, ensimmäisistä luonnoksista valmiisiin piirroksiin asti esiteltyjen harjoitustöiden avulla pääset hiomaan omia piirustustaitojasi. Eri väreillä, tyyleillä ja tekniikoilla harjoitellaan ikuistamaan ihmisiä, eläimiä, kasveja, asetelmia ja maisemia. Kirjan lopussa tutustutaan japanilaisen mangan kiehtovaan maailmaan.Syventävää tietoa tarjoavissa erikoisluvuissa käsitellään mm. piirustustarvikkeita, pintoja ja rakenteita, perspektiiviä, valoa ja varjoa sekä eri materiaalein aikaansaatuja efektejä.

Näin piirrät väreillä kuuluu kansainväliseen menestyssarjaan, jonka piirustusoppaita on myyty yli 1,5 miljoonaa kappaletta.

8. TASOKKAAT PIIRUSTUSVÄLINEET: taidepiste.fi, suomentaidetarvike.fi, penstore.fi

16.5. Love a Tree Day. Rakastakaamme puita -päivä. 

Tiesitkö, että puista on arvaamattoman paljon hyötyä luonnolle ja ihmiselle? National Love a Tree Day on päivä, jona voimme muistuttaa itseämme näistä korvaamattomista lahjoista, joita puustomme meille tarjoaa.

Me ja puut

Puut tuottavat fotosynteesin kautta happea, josta ihmiset ja monet muut organismit ovat riippuvaisia elääkseen. Puut tarjoavat tärkeän elinympäristön villieläimille ja ovat tärkeitä monille maapallon ekosysteemeille. Jotkut eläimet elävät koko elämänsä puissa ja osa eläimistä eivät voi selviytyä ilman vanhoja metsiä.

Missä olisimme ilman puita? Puut ovat osa luonnollista globaalia ympäristöämme, niitä käytetään rakentamaan juuri niitä rakennuksia, joissa elämme. Kirjoitamme puusta tehdylle paperille.

Syömme ruokamme puisen pöydän ääressä. Istumme puisella tuolilla. Luemme kirjoja, jotka on painettu puusta valmistetulle paperille.

Koska puut ovat meille välttämättömiä, on monia syitä, miksi meidän pitäisi istuttaa niitä enemmän.

#1 Puut pitävät maaperän eroosion kurissa

Puiden juuret kasvavat syvälle maaperään pitäen sen tiukasti paikoillaan ja auttavat ehkäisemään maaperän eroosiota varsinkin rinteillä ja muissa jyrkissä maastoissa.

#2 Puut sitovat hiilidioksidia

Puut ja muut vihreät kasvit ottavat vastaan hiilidioksidia, jota ihmiset ja muut organismit tuottavat. Ilman puita ilmakehämme hiilidioksiditasot olisivat vielä korkeammat kuin nyt.

#3 Puut tuottavat happea

Puut tuottavat fotosynteesin kautta happea, josta ihmiset ja monet muut organismit ovat riippuvaisia elääkseen.

#4 Monet eläimet ovat riippuvaisia puista

Puut tarjoavat tärkeän elinympäristön villieläimille ja ovat tärkeitä monille maapallon ekosysteemeille. Jotkut eläimet elävät koko elämänsä puissa ja osa eläimistä eivät voi selviytyä ilman vanhoja metsiä.

#5 Puut tekevät kaupungeista elävämpiä

Eloisa kaupunkimetsä on erityisen tärkeä kaupungeille. Terve kaupunkimetsä on yksi tärkeimmistä tekijöistä elävien kaupunkien muodostumisessa tuomalla luontoa keinotekoiseen ja ihmisen rakentamaan kaupunkiympäristöön. Lapset voivat oppia ymmärtämään luontoa kaupunkiympäristössä vain olemalla puiden keskellä ja tarkkailemalla ja tutkimalla niitä. Pelkästään puiden näkeminen kaupungissa voi auttaa vähentämään stressiä ja ahdistusta, sekä parantaa ihmisten yleistä hyvinvointia. On tutkittu, että puut ja viheralueet kaupungeissa auttavat vähentämään rikollisuutta noin 50 prosenttia.

#6 Puut lisäävät kiinteistöjen arvoa

On tutkittu, että pihalla kasvavat vanhat puut nostavat talon arvoa jopa 7 – 19 prosenttia verrattuna siihen että pihalle ei olisi istutettu puita.

#7 Puut auttavat säästämään energiaa

Strategisesti istutetut puut kiinteistön lähellä voivat auttaa estämään tuulen jäähdyttävää vaikutusta ja toisaalta ne luovat varjoa, joka pitää asunnot viileämpinä kuumina päivinä. Tämä auttaa vähentämään lämmityksen tarvetta talvella ja jäähdytyksen tarvetta kesällä.

#8 Puut ovat tärkeitä fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnille

Puu- ja viheraluenäkymien on todettu nopeuttavan potilaiden paranemista. Puiden ja metsän katsominen vähentää myös stressiä. Lapset pärjäävät paljon paremmin koulussa, kun heillä on näkymä puihin ja viheralueisiin ja he voivat viettää aikaa luonnossa leikkimällä.

#9 Puut ruokkivat meitä

Puissa kasvaa lukuisia terveellisiä, syötäviä hedelmiä ja pähkinöitä. Istuttamalla hedelmä- tai pähkinäpuita pihallesi voit tuottaa runsaasti ruokaa itsellesi ja perheellesi ja ehkä jopa tarpeeksi jaettavaksi ystävien, naapureiden, muiden perheenjäsenten ja tuttavien kesken. Syksyiset omenanpoimintatalkoot ovat parasta yhteisöllisyyttä.

#10 Puut luovat tunnelman

Puut voivat antaa paikalle ainutlaatuista luonnetta ja kauneutta, joka löytyy vain kyseisestä paikasta.

#11 Puut ovat investointi yhteisöillemme ja tuleville sukupolville

Kun istutamme puita, annamme lahjan ympäristölle ja yhteisöillemme. Koska monet puulajit voivat elää satoja vuosia tai pidempään, investointimme kantaa kauemmin kuin oman elinaikamme.

#12 Puut auttavat hidastamaan hulevesien valumista

Puut voivat auttaa pysäyttämään veden valumisen läpäisemättömästä päällysteestä jokia ja puroja kohti, suojelemaan purojen rantoja ja vähentämään tulvia. Kosteikoilla ja jokien varrella elävät puut ovat hyvin sopeutuneet tulvajaksoihin ja muihin korkean vedenpinnan jaksoihin.

#13 Puut auttavat ylläpitämään paikallisia vesikiertoja

Puilla on erittäin tärkeä rooli paikallisten vesikiertojen ylläpitämisessä. Puut pidättävät vettä, estävät tulvia, täyttävät maanalaisia pohjavesikerroksia ja pitävät vesihöyryä ilmakehässä, mikä lisää sateen mahdollisuuksia. Kun metsiä kaadetaan, ilmakehän vesihöyry katoaa, mikä vähentää sademäärää ja lisää kuivuuden ja aavikoitumisen riskiä. Puita istuttamalla osa näistä negatiivisista vaikutuksista voidaan kumota.

#14 Puut auttavat suojaamaan myrskyiltä

Rannikoilla puut ovat sopeutuneet ankariin rannikon myrskyihin ja auttavat suojaamaan sisämaata myrskytulvilta ja ankarilta tuulilta. Kun nämä metsät poistetaan rannikolta, tämä tärkeä suojavyöhyke katoaa. Myös muiden elinympäristöjen puut vähentävät tuulen vaikutusta myrskyjen aikana.

#15 Puut tuottavat tuotteita meidän käyttöömme

Puut tuottavat monia tärkeitä ainesosia, joita käytämme jokapäiväisessä elämässämme. Puista saadaan aineksia mm. papereihin, puutuotteisiin, lääkkeisiin ja ruokaan.

#16 Puut ovat kauniita

Puiden istuttaminen on loistava tapa lisätä ripaus kaunista luontoa ympäristöösi ja parantaa paikan estetiikkaa.

#17 Puut puhdistavat maaperän

Puut voivat varastoida epäpuhtauksia ja muuttaa joitakin epäpuhtauksia vähemmän myrkyllisiksi. Puiden tiedetään olevan hyödyllisiä jäteveden ja kemikaalien suodattamisessa, valuvien vesien suodattamisessa jokiin ja puroihin, raskasmetallien ja orgaanisten epäpuhtauksien puhdistamisessa, sekä eläinjätteiden puhdistamisessa vedestä ja tienvarsilta.

#18 Puut auttavat hallitsemaan melua

Puut auttavat vaimentamaan kovia ääniä ilmassa, etenkin kaupunkiympäristössä. Strategisesti kiinteistön ympärille istutettuina puut voivat jopa auttaa vähentämään kovaa kaupunkien melua moottoriteiltä ja lentokentiltä.

#19 Puut puhdistavat ilmaa

Puut keräävät ilman epäpuhtauksia, kuten hiilimonoksidia, rikkidioksidia, typpidioksidia, otsonia ja hiukkasia.

#20 Puut houkuttelevat asiakkaita yrityksiin

On havaittu, että kun asiakkaat saavat valita, he mieluummin kannattavat yrityksiä, joilla on puita rakennuksen edessä, kuin yrityksiä, joilla niitä ei ole.

Tutustumiseksi: 

1. The Little Book of Trees (2021). Appreciating the trees of yesterday and today. You don't need to be a tree hugger to love trees. Whether they grow in cities or form part of a huge rainforest canopy, learn interesting facts about trees, why we need them and how we've lived with them throughout the centuries. You'll find snippets on trees in literature, quotes and proverbs about trees, and learn about tree deities and rituals from around the world. The Little Book of Trees is crammed with information, folklore and history that will keep any dendrophile turning the pages. 'A nation that destroys its soils destroys itself. Forests are the lungs of our land, purifying the air and giving fresh strength to our people'  (Franklin D. Roosevelt). Only about 1 per cent of rainforest plants have been researched for medicinal properties, yet over a quarter of today's medicines are from sources that come from rainforests. 

2. Our World in Pictures. Trees of the World - Flash Cards (2022). Discover the wonderful world of trees! This amazing deck of cards welcomes you to the plant kingdom where you can meet more than 150 species of trees, ranging from the mighty Californian redwood to the ancient banyan tree. Stunning pictures and fast facts will allow you to grasp a wealth of knowledge in a fun way. Each card contains snappy and accessible information, displaying each tree in beautiful detail. The front of the card will show the tree with a clue of what it is. The back reveals the answer, plus a dataset about the tree its size, location and distinguishing features alongside close-up pictures of the bark, leaves.. 

3. Malin Rivers, Sara Oldfield: Rare Trees (2023, 400s.). Discover the secrets and beauty of the world's rarest trees in this fantastic book filled with more than 300 color photographs. Did you know that the resin of the dragon tree was so prized that it was used and traded as medicine by the Roman Empire? Or that the Bornean ironwood is one of the only timbers dense enough to sink in water? Trees have adapted to thrive on steep mountains, high in cloud forests, on dry savannahs, in parched deserts, and in tropical wetlands. Our own human history—and our future—are interwoven with the trees that define the character and environments of our green planet. Rare Trees offers a stunning visual presentation of 60 of the most fascinating, bizarre, and threatened tree species on the planet, from conifers to magnolias to oaks. With color photographs showing trees and their most unusual features, maps of growing regions, callouts of memorable facts, and examples of poignant cultural and historical uses by Indigenous populations, Rare Trees will give everyone who loves trees an armchair tour of unique specimens from around the globe. You will be inspired to help preserve this critical canopy of life.

4. Reetta Ranta: Pyhät puut (2025, 160s., 3.p.).Mitä vaivoja katajan oksilla ja marjoilla on hoidettu? Mikä on ollut tammen merkitys itämerensuomalaisille kansoille ja miksi pihlaja on naisten oma pitämyspuu?Pyhät puut vie lukijan tarinamatkalle suomalaiseen metsään paljastaen puiden henkisen merkityksen kulttuurissamme. Ennen kristinuskon saapumista myös suomalaiset palvoivat puita ja uskoivat niiden taikavoimiin. Yhä tänä päivänä puut voivat olla meille pyhiä - olipa kyseessä oman puutarhan nurkassa uinuva pihlajavanhus, lähipuiston muhkurainen lehmus tai rantakalliolla kelottuva mänty.Reetta Rannan kirja esittelee Suomen luonnonvaraiset puulajit ja valottaa niiden merkityksiä mytologiassa ja kansanperinteessä. Kauniisti kuvitetussa teoksessa ikiaikaiset uskomukset ja rituaalit sulautuvat nykyajan henkilökohtaisiin tarinoihin, elävöittäen vanhoja perinteitä ja tuoden esiin puiden mittaamattoman arvon kulttuurissamme.Sukella kirjan matkassa metsän syvyyksiin - kenties löydät sieltä myös oman sydänpuusi.

5. Kåre Pihlström & Anneli Viherä-Aarnio: Suomalaisten puut. Arjessa ja ajatuksissa (2020, 367s.). Suomalaisilla on vahva side metsään ja puihin. Jokaisella puulajilla on omat erikoispiirteensä, joita me metsäkansana olemme osanneet hyödyntää arjen askareissa, leivän ansainnassa ja lääkinnässä. Puihin on liittynyt yliluonnollisia uskomuksia, ja puut ovat olleet kuvataiteilijoiden, muusikoiden ja kirjailijoiden inspiraation lähde.Suomalaisten puut - arjessa ja ajatuksissa kertoo tästä aineellisesta ja henkisestä suhteesta kotimaisiin puulajeihimme ennen ja nyt. Myös urbaanisuomalainen on kiinnostunut metsistä ja niiden tulevaisuudesta. Kirjassa pohditaan myös nykyistä metsien ja puulajien käsittelyä ja niiden tulevaisuutta muuttuvassa ilmastossa.

Kirjoittajat ovat alansa ammattilaisia, joiden työ ja harrastukset ovat liittyneet metsään ja suomalaisiin puulajeihin. Kåre Pihlström on metsien hoitajana hyödyntänyt monipuolisesti kotimaisia puulajeja sekä puuntuotannossa että maisemanhoidossa. Hän on kirjoittanut aiheesta lehtiartikkeleita ja kirjoja. Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Anneli Viherä-Aarnio on metsäntutkija, joka on julkaissut tieteellisiä ja populaariartikkeleita puista, erikoisalanaan koivu ja muut lehtipuut.

6. Tony Kirkham: Puut (2024, 95s.). Loisteliaasti kuvitettu kirja puista kaikenikäisille luonnon ystäville. Puut ovat luonnon kuninkaallisia ja maapallon elämän perusta. Kiehtova kirja esittelee puulajeja mahtavista tammista apinanleipäpuihin ja pähkinäpuihin. Kuinka puut kehittyivät? Kuinka ne kommunikoivat keskenään? Suurimmat puut ovat 20-kerroksisen talon korkuisia. Tiesitkö, että muskotti, neilikka ja kaneli ovat puita? Neidonhiuspuu on elävä fossiili. Se oli täsmälleen samanlainen kymmeniä miljoonia vuosia sitten.

7. Risto Isomäki: Puukirja: puut osaratkaisuna maailman nälän ja ilmastonmuutosten ongelmiin (1997). Risto Isomäen Puukirja avaa kattavan katsauksen siihen, miten puut voivat tarjota ratkaisuja maailmanlaajuisiin nälkä- ja ilmastonmuutosongelmiin. Teos esittelee tunnettuja ja harvinaisempia ruokaa tuottavia puita ja pensaita sekä niiden hyödyntämismahdollisuuksia Suomessa.

8. Helena Nuutinen: Puukuiskaaja (2021, 209s., 2.p.). Puukuiskaaja saattelee lukijansa metsäpolulle kutsumaan metsän pyhyyttä, ajattomuutta ja syvää rauhaa. Helena Nuutinen ammentaa teokseensa karjalais-ortodoksisesta mielenmaisemasta, muinaisesta viisaudesta sekä kansanuskosta.Teos kertoo tarinan Siljasta, joka vie kyläläisiä metsän 'ohuille paikoille', metsänpeittoon. Niissä näkyvän ja näkymättömän maailman raja on olematon, ja näkymä toiselle puolelle avautuu: arkimaailmaan leikkautuu pyhyyden ja ajattomuuden todellisuus. Silja ja häneltä apua hakevat kyläläiset pääsevät kuuntelemaan sielunsa pyhää hiljaisuutta, luonnon ikuista viisautta ja muinaisten, esiäitien parantavaa hyrinää, pyhää naiseutta. Arkiseen todellisuuteen leikkautuu salaisuuksien todellisuus ja elämän henkinen olemus.Lukija saa astella vartijapuun oksien alta esiäitien ja parantajien metsään, sielukivelle, parannussaunaan, ohjaajavanhusta tapaamaan, yrttipellolle, surun karsikkoon, pyhään pihlajapiiriin. Puukuiskaaja näyttää meille tien omille juurillemme, takaisin kotiin.

Helena Nuutinen on tehnyt pitkän uran äidinkielen ja vuorovaikutustaidon opetustyössä sekä esiintyvänä taiteilijana ja kouluttajana. Hän on tutkinut, koonnut ja esittänyt kansanrunoista koottuja monologeja ja itkenyt itkuvirsiä. Nuutinen johdattaa ryhmiä "Myyttisille metsäretkille", sisälle suomalaisiin kansantarinoihin.Nuutiselta on aiemmin julkaistu teokset Pyhä yksinkertaisuus (2013), Peili näkee -- Runoteos (2017) sekä Unta kuolemasta -- iltasatuja sinulle ja minulle, jotka tiedämme kuolevamme (2017).

9. Satu Hovi: Suuri suomalainen metsäkirja - Löydä parhaat syötävät luonnosta (2026). Metsään voi mennä rentoutumaan, ajattelemaan tai vain yksinkertaisesti nauttimaan sen äänistä ja mahtavuudesta. Sinne voi myös mennä keräämään syötävää.Metsäntutkijan matkassa pääset tutustumaan erämaidemme saloihin, sen kasveihin, marjoihin, sieniin; kaikkeen mitä sieltä voi kerätä, säilöä, kuivata ja käyttää vuoden ympäri. Kaikilla metsätyypeillä on oma luontonsa ja omat antimensa. Tämä kirja kertoo niistä.

Yrtti- ja sienineuvoja Satu Hovi on kirjoittanut aiemmin mm. kirjat Luonnonyrtit (2017), Yrttitarha (2018) ja Marjat (2019).

10. Sinikka Piippo: Puiden kertomaa (2023, 297s.). Syvennä luontosuhdettasi.Kirja mullistaa maailmankuvasi: näet puut ja elämän täysin eri tavoin. Puut kertovat omin sanoin mietteensä elämästä ihmisten kanssa ja maapallolla.Puut paljastavat ajatuksensa ihmisille. Mene metsään puiden luo. He ovat odottaneet sinua jakaakseen kauneuden ja ihmeen kanssasi, kertoakseen, että maailma on seikkailu, jos ja kun haluamme astua siihen. Tässä ainutlaatuisessa kirjassa on noin 300 keskustelua yli 50 puulajin ja luonnonhenkien kanssa. Kauniilla sanoilla puut opastavat henkisyyteen ja näkemään meidät osana maapallon elämän kirjoa. He kertovat tehtävistään maapallolla ja huolistaan maapallon tilasta. Näiden kertomusten lisäksi kirjasta löytyy ohjeet kommunikointiin puiden kanssa, tietoa puiden biologiasta, rohtokäytöstä ja perinteestä.

Sinikka Piippo on kasvitieteilijä, biologi, professori ja tietokirjailija. Hänet tunnetaan parhaiten kirjoista, jotka käsittelevät kasvien rohto- ja lääkevaikutuksia, terveellistä ravintoa, mutta myös kasveja perinteissä. Kirjoja on kertynyt yli 20.

16.5. International Day of Living Together in Peace. Kansainvälinen eläkäämme rauhassa -päivä. 

Tässä erityisessä päivässä on kyse erilaisuuden hyväksymisestä ja toistemme lähestymisestä saavuttaaksemme yhtenäisyyden ja yhteisymmärryksen. Tämä olkoon päivä, jolloin keskitymme aktiiviseen hyväntahtoiseen kuuntelemiseen, tunnustuksen antamiseen ja toistemme arvostamiseen. Tavoitteena on rakentaa kestävä maailma, jossa vallitsee rauha, yhteishenki ja aito halu ymmärtää. YK on perustanut tämän päivän rohkaistaakseen ihmisiä ympäri maailman edesauttamaan rauhaa, suvaitsevaisuutta, yhteishenkeä ja inkluusiota, ihmisten mukaan ottamista omaan toimintaan.

Tarvitsemme radikaalia sopua! - Vastakkainasettelun ajassa toisen arvostava kohtaaminen on radikaali teko

Erimielisyys on arkea, mutta kohtaamisen tapa on valinta. Diakonissalaitos vahvistaa työtään yhteiskuntarauhan ja parempien kohtaamisten eteen ja peräänkuuluttaa samaa myös muilta. Minkä arjessa sopua edistävän teon sinä teit viimeksi? Minkä arjessa sopua edistävän teon voisit tehdä tänään?

Sopu ei ole vain konfliktien ratkaisemista, vaan myös yhteisöjen vahvistamista ja ymmärryksen lisäämistä erilaisten ihmisten välillä erimielisyydestä ja erilaisuudesta huolimatta. Tämä on ajatus Diakonissalaitoksen Radikaalisti sovussa -työn taustalla.

Diakonissalaitoksen kolmivuotinen ohjelma edistää yhteiskuntarauhaa ja luottamusta yhteiskunnassa. Ohjelman avulla ehkäistään väkivaltaa ja vihapuhetta sekä vahvistetaan yhteiskunnallista moniäänisyyttä ja erilaisten ihmisten välistä ymmärrystä.

"Kehitämme uusia toimintatapoja yhteiskuntarauhan rakentamiseksi ja tuomme näkyväksi tämä eteen jo tehtävää työtä", kommentoi ohjelman projektipäällikkö Hanna Myllynen.

Tarjoamme konkreettisia työkaluja vastakkainasettelun ehkäisemiseksi, edistämme erilaisten ihmisten ja todellisuuksien kohtaamista sekä innostamme yksilöitä, yhteisöjä ja päättäjiä toimimaan yhteiskuntarauhan puolesta.

Mitä on radikaali sopu?

Radikaali on jotain, joka pyrkii muuttamaan perusolettamuksia tai rakenteita perusteellisesti. Työn taustalla on visio perustavanlaatuisesti yhteisöllisemmästä ja sovinnollisemmasta yhteiskunnasta, jossa erilaisuutta arvostava kohtaaminen on taito, jonka kaikki osaavat.

"Kun ihminen kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi, syntyy tunne kuulumisesta yhteisöön ja yhteiskuntaan", Myllynen jatkaa.

Moniäänisyyden vahvistaminen ja erilaisuuden arvostaminen avaavat ovia ymmärrykselle, rakentavat siltoja ihmisten välille ja vahvistavat demokraattista yhteiskuntaa, jossa jokaisella on merkitystä.

Taustalla Diakonissalaitoksen pitkäjänteinen työ yhteisöjen ja yhteiskuntarauhan hyväksi

Diakonissalaitos on tehnyt pitkään työtä yhteisöjen hyväksi ja yhteiskuntarauhan edistämiseksi sekä Suomessa että maailmalla. Työ on konkreettisen tuen ja avun tarjoamista ja yhteisöllisten toimintatapojen harjoittelua erilaisten ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa.

Diakonissalaitoksen Exit-toiminta auttaa irtautumaan väkivaltaisista liikkeistä ja aatemaailmasta, tarjoten luottamuksellista ja maksutonta tukea uudenlaisen elämäntavan rakentamiseen. Naapurustotyö ja muu kokeileva kansalaistoiminta puolestaan pyrkii ennaltaehkäisemään ongelmia ja edistämään yhteisöllisyyttä mm. keskustelutilaisuuksien ja yhteisten tapahtumien kautta, lieventäen polarisaatiota ja segregaatiota.

Diakonissalaitoksen kansainvälinen työ keskittyy köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseen sekä luottamuksen vahvistamiseen yhteisöissä. Itä-Afrikassa ja Itä-Euroopassa Diakonissalaitos keskittyy parantamaan heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elämäntilanteita ja osallisuutta.

Vamos-nuortenpalvelut tukevat syrjäytymisvaarassa olevia nuoria tarjoamalla henkilökohtaista tukea ja ohjausta kohti koulutusta ja työelämää, samalla kun maahanmuuttajien kotoutumista edistetään kielikoulutuksella, työllistymisen tukemisella ja yhteisöllisillä tapahtumilla.

Erimielisyys on arkea, mutta kohtaamisen tapa on valinta. Vastakkainasettelun aikakautena toisen arvostava kohtaaminen on todellinen vallankumous. Minkä arjessa sopua edistävän teon sinä teit viimeksi? Minkä arjessa sopua edistävän teon voisit tehdä tänään?

Lähde:sttinfo.fi (2025, Diakonissalaitos)

Tutustumiseksi:

1. Ben Furman & Tapani Ahola: Työpaikan hyvä henki ja kuinka se tehdään (2002, 128s., 4.p.).

Työpaikan hyvä henki ja kuinka se tehdään tarjoaa selkeät ohjeet ja käytännön esimerkit henkisen työhyvinvoinnin kehittämiseen sekä koko työyhteisön ilmapiirin parantamiseen. Kirja inspiroi konkreettisin keinoin rakentamaan työpaikalle paremman hengen ja lisäämään yhteistä hyvinvointia.

Työilmapiirin parantamisella on merkitystä sekä työntekijöille että työnantajalle, sillä työpaikan henki ei ainoastaan ehkäise työuupumusta ja paranna työhyvinvointia vaan kohottaa myös yrityksen tulostuotosta. Mitä hyvä henki työpaikalla käytännössä tarkoittaa ja mitä me voimme työpaikoillamme tehdä puhaltaaksemme sinne hyvän hengen? Tästä kerrotaan kirjassa kannustavasti ja innostavasti. Kirja tutustuttaa henkisen työhyvinvoinnin kahdeksaan avaintavoitteeseen ja antaa käteemme konkreettiset keinot näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Kirjan selkeät toimintaohjeet, lukuisat käytännön esimerkit, tekstiä elävöittävät monet tarinat ja osuvat piirrokset tekevät siitä samalla kertaa jokaiselle työyhteisölle tarpeellisen oppaskirjan ja toivoa antavan sekä ilahduttavan lukuelämyksen.Kirja tutustuttaa lukijansa henkisen hyvinvoinnin kahdeksaan avaintavoitteeseen ja antaa kokreettiset keinot näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Kirjan selkeät toimintaohjeet, lukuisat käytännön esimerkit, tekstiä elävöittävät tarinat ja osuvat piirrokset tekevät siitä samalla kertaa jokaiselle työyhteisölle tarpeellisen opaskirjan ja toivoa antavan sekä ilahduttavan lukuelämyksen.

2. David D. Burns: Hyvä yhdessä — Kuinka saada hankalat ihmissuhteet toimiviksi (2020, 300s.).

Meillä kaikilla on joku, jonka kanssa emme oikein tule toimeen: jatkuvasti valittava ystävä tai työkaveri, armottoman kriittinen pomo, epämiellyttävä naapuri, murjottava ja ovia paiskova teini tai ehkäpä rakastava mutta ärsyttävä puoliso. Kirjassaan Hyvä yhdessä tohtori David D. Burns esittelee kognitiivisen interpersoonallisen terapian - uuuden, vallankumouksellisen menetelmän, jonka avulla ongelmalliset ihmissuhteet on mahdollista muuttaa toimiviksi ja onnellisiksi.Hyvä yhdessä perustuu Burnsin 25 vuoden kliiniseen ja uraauurtavaan tutkimukseen, johon osallistui yli tuhat henkeä. Kirjasta löytyy runsaasti hyödyllisiä esimerkkejä ja harjoitteita, kuten suhdetyytyväisyystesti, suhdepäiväkirja, tehokkaan kommunikaation viisi salaisuutta, läheisyysharjoitus ja monia muita apuvälineitä rakastavamman ja tyydyttävämmän ihmissuhteen luomiseksi.

Tohtori David D. Burns on Stanfordin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan psykiatrian ja käyttäytymistieteiden laitoksen emeritusprofessori ja toiminut vierailevana tutkijana Harvardin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.

3. Katri Merikallio & Antti Ämmälä: Näin syntyy rauha. Martti Ahtisaaren CMI (2024, 299s.)

Ainutlaatuinen kurkistus rauhanvälityksen kulissien taakse."Tärkein paikka oli suuri viikunapuu puutarhan laidalla. Sen alla syytökset joukkomurhista lensivät puolin ja toisin. Pois ei kuitenkaan voinut kävellä."
Näin syntyy rauha pureutuu suomalaisen CMI:n työhön maailman vaikeimmissa konflikteissa Ukrainasta Acehiin ja kertoo rauhanprosesseista niihin osallistuneiden silmin. Kirjaan on haastateltu kansainvälisiä vaikuttajia, kuten presidentti Alexander Stubbia ja Britannian entistä pääministeriä Tony Blairia.
Rauhannobelisti Martti Ahtisaaren (1937-2023) perustama CMI on kasvanut kahdessa vuosikymmenessä muutaman hengen toimistosta yhdeksi maailman johtavista rauhanvälittäjistä. Se on Ahtisaaren elämäntyön tärkein perintö ja poikkeuksellinen esimerkki suomalaisesta osaamisesta, jolla on globaali vaikutus.
Teos lisää ymmärrystä keinoista, joilla voidaan ehkäistä ja ratkaista konflikteja tässä epävakaassa maailmantilanteessa. Olennaista on pystyä puhumaan kaikkien kanssa ja kohdata jokainen ihmisenä, oli Ahtisaaren neuvo. Rauha on tahdon asia.

4. Thella Johnson: Rauha (2024, 428s.).

Thella Johnsonin palkittu esikoisromaani avaa värikylläisesti suomalaisten ja ruotsinsuomalaisten siirtolaiskokemuksia ja kolmen sukupolven perheen vaiheita sodanjälkeisestä ajasta nykyhetkeen.

Kenelle: aikuiset.

Kiehtovan värikylläinen romaani Suomesta ja Ruotsista.Rauhan kertojana on suomalaisen äidin ja irakilaisen isäpuolen omaperäinen tytär, jonka tarinointi rönsyineen ja sivujuonineen on todellista kertomisen juhlaa.Paitsi yhden perheen tarinan, romaani kertoo myös laajemmin suomalaisista, jotka lähtivät Pohjanlahden yli paremman elämän toivossa. Nimensä mukaisesti se kertoo rauhasta sodan jälkeen: miten se on saavutettu, miten sitä rakennetaan ja pidetään yllä.Rauha on kertomus myös Suomesta ja Ruotsista ja maiden välisestä suhteesta.

Thella Johnson (s. 1979) on useaan kertaan palkittu toimittaja ja kirjailija. Hän on tunnettu myös muusikkona.Tukholmalaisen Johnsonin isä on ruotsalainen, mutta äiti suomalainen. Siksi hänellä on vahva kytkös Suomeen ja suomen kieleen. Hän myös työskenteli Suomessa kirjeenvaihtajana vuosina 2014–2017.Rauha on Johnsonin esikoisromaani. Hän on julkaissut yhdessä Ola Wongin ja Jörgen Huitfeldtin kanssa palkitun tietokirjan Sjukt billigt ("Sairaan halpaa") vuonna 2008.

5. Kalevi Kalemaa (toim.): Rauha on sana - Ajatuksia sodasta ja rauhasta (2007, 226s). Teokseen on kerätty maailman eri kolkista niin kirjailijoiden, tiedemiesten, poliitikkojen, fanaatikkojen, pasifistien kuin tavallisten kansalaistenkin ajatuksia sodasta ja rauhasta.

6. Jeva Skaletska: Ette tiedä mitä sota on. Ukrainalaistytön päiväkirja (2022, 239s.). Ikäsuositus: 12-15-v.

Sydäntäsärkevän koskettava teos lisää ymmärrystä Ukrainan sodan vaikutuksesta tavallisten ihmisten elämään. Jeva Skaletskan päiväkirja konkretisoi sodan merkitystä ja tarjoaa uutisraportteja syvemmän kuvan siitä, mitä sota todellisuudessa on. Kirja on täynnä kaipausta ja järkytystä mutta myös rohkeutta ja toivoa paremmasta.

Nuoren tytön koskettava omakohtainen kuvaus Venäjän hyökkäyksestä UkrainaanHelmikuun 24. päivän yönä 2022 kaksitoistavuotias Jeva heräsi huumaavaan räjähdykseen. Autojen varashälyttimet alkoivat ulvoa. Puhelimen chatti täyttyi luokkakavereiden pelokkaista viesteistä. Oli syttynyt oikea sota, jollaista Jeva ei uskonut koskaan kokevansa.

Jeva aloitti kirjoittamisen heti sodan ensi hetkinä ja kuvaa päiväkirjassaan käsinkosketeltavasti sodan kauhujen saapumisen keskelle tavallista nuoren tytön elämää. Tällä hetkellä Jeva ja hänen mumminsa ovat turvassa Irlannissa.

Kirjasta saadut tulot Otava ohjaa Suomen Unicefille Ukrainan lasten hyväksi.

16.5. Wear Purple for Peace Day. Pukeudu purppuraiseen rauhan edistämiseksi -päivä. 

 Tämä erikoinen teemapäivä kantaa mukanaan ainutlaatuista tapaa, joka rohkaisee ihmisiä osoittamaan halunsa tiivistää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja halunsa tehdä tekoja pysyvän rauhan eteen. Se kutsuu ihmisiä kaikilta elämänaloilta pukeutumaan tänään purppuraiseen vaatetukseen sopusoinnun symbolina. Päivä toimii hyväntahtoisena muistutuksena kollektiivisesta voimastamme rauhan puolustajina. Päivän tarkoitus piilee sen symbolisessa värivalinnassa. Purppura, sinisen ja punaisen seos, edustaa väriskaalan vastakkaisia pooleja. Pukeutumalla purppuraan viestimme puolustavamme erimielisyyksien ratkaisemista, rauhan edistämistä ja ymmärtämyksen lisäämistä maailmassa, joka on usein konfliktien ja erimielisyyksien repimä. Jännitteitä täynnä olevassa maailmassa tämä teemapäivä on ilahduttava mahdollisuus keskittyä yhtenäisyyteen erottavien tekijöiden ja epäsovun sijasta. Päivä rohkaisee kaikkia pukeutumaan purppuraan merkiksi sitoutumisesta pyrkimykseen luoda rauhaa ja harmoniaa. Pukeutumalla purppuraan osallistujat tuovat selkeästi julki toivonsa rauhanomaisemmasta tulevaisuudesta.

Tutustumiseksi:

1. Pieni YK-kirja, saatavuus:ykliitto.fi

2. Rauhantekijä (2023)

Kirjailijat: Minna Alaspää, Kati-Annika Ansas, Maria Bešlic, Annastiina Björn, Olli T. Hakkarainen, Sampsa Hario, Reino Hemmilä, Jerry Kivelä, Tiina Kokkoniemi, Venla Lintunen, Taru Luojola, Taru Lyytinen, Satu Nieminen, Uni Ojuva, Emma Pairo, Tuula Pere, Tarmo Pyykkönen, Paula Salonen, Jaansa Suorsa & Johanna Säkkinen.

Kustannus Aarni järjesti keväällä 2022 novelli- ja esseekilpailun otsikolla Rauhantekijä. Kukaan ei silloin olisi osannut aavistaa, että syksyllä 2023 sota Euroopassa vain jatkuu. Juuri siksi mikään ei ole tällä hetkellä ajankohtaisempaa kuin rauhan tekijät.

Totalitaariset, siviileihin kohdistuvat sodat ovat ihmiskunnan historian vanhinta kertomusperinnettä. Egyptin Faarao Amenhotep II määräsi yli 1400 vuotta eaa. että kaikki israelilaisten poikalapset on surmattava. 1800-luvulla Venäjällä levinnyt slavofiilien näkemys Euroopan henkisestä ja kulttuurisesta rappiosta on vain saman julman kertomuksen jatkoa.

Sodan ja rauhan kysymykset ovat monimutkaisuudessaan suunnattomia, ja siksi niistä pitää kirjoittaa moniäänisesti ja mitä erilaisimmista näkökulmista. Juuri sitä kokoelman kaksikymmentä kirjoittajaa tekevät. Novellien ja esseiden tapahtumapaikkoina on niin Ukraina, Itä-Karjala , Krimin sodan Konstantinopoli kuin Bataranamin tasavalta Etelä-Amerikassa, ja aikajänne kulkee 1800 -luvulta dystooppiseen tulevaisuuteen totalitarismin rampauttamassa Kaupungissa. Tarinan keskiössä on yksilö, mutta rauhanmarssijan rinnalla kerrotaan sotilaasta, jonka mieli rikkoutuu ja rintamavalokuvaajan työstä. Ja mukana on myös huumoria, niin ironiaa kuin sarkasmin teräviä viiltoja.

Rauhantekijä -kirjoituskilpailuun osallistui kesällä 2022 111 kirjailijaa joko esseellä tai novellilla. Tekstien joukosta kirjaan valittiin 20 parasta. Kirjan tuomaristoon kuuluivat Kustannus Aarnin Pasi Luhtaniemen lisäksi Kustannus etc:n Mika Kempas ja Enostone -kustantamon Kalle Niinikangas, joiden asiantuntijatyöstä tässä suuri kiitos.

3. Rauhaa rakentamassa? (2018)

Kirja avaa, miten kansalaisjärjestöt rakentavat rauhan perustaa konfliktien keskellä ja niiden jälkeen hauraissa maissa. Teos nostaa esiin konkreettisia esimerkkejä ja edistysaskelia vaativissa oloissa.

Kenelle: Kehitysyhteistyöstä, kansalaisyhteiskunnasta ja rauhantyöstä kiinnostuneille.

Kaksi miljardia ihmistä elää hauraissa maissa, monet heistä sotien ja aseellisten konfliktien keskellä. Mielikuvaamme näistä maista luovat uutiset terrori-iskuista ja epäonnistuneista rauhanpyrkimyksistä. Todellisuus on myös muuta.

Rauhaa rakentamassa? -kirja kertoo, miten kansalaisjärjestöt ja muut kansalaisyhteiskunnan toimijat rakentavat hauraissa maissa perustaa rauhanomaiselle yhteiskunnalle konfliktien aikana ja niistä toipuessa.Kirjan artikkelit, konkareiden puheenvuorot ja konkreettiset esimerkit Syyriasta, Palestiinasta, Afganistanista, Somaliasta ja Liberiasta kertovat arvokkaista edistysaskelista ja myös vaikeuksista vaarallisissa toimintaympäristöissä.

Teoksen on toimittanut Kepan asiantuntija Outi Hakkarainen. Hän on globaalikysymysten aktivisti, joka on kirjoittanut ja toimittanut useita kehityspolitiikkaa käsitteleviä julkaisuja. Kirjaan ovat kirjoittaneet myös Johanna Antila, Anisa Doty, Omar Abdulaziz Hallaj, Elina Huttunen, Airi Kähärä, Karita Laisi, Abdirizak Mohamed, Päivi Nikkilä, Anja Onali, Lea Pakkanen, Minna Saarnivaara, Hamed Shafae ja Markku Vesikko.

4. Marshall B. Rosenberg: Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus. Nonviolent communication NVC (2019, 355s.).

Haluatko parantaa ihmissuhteitasi, syventää sisäistä voimaasi tai yksinkertaisesti oppia kommunikoimaan paremmin?Olemme historian saatossa oppineet ajattelemaan ja puhumaan tavalla, joka voi lisätä konflikteja, pahoinvointia ja jopa väkivaltaa. Väkivallaton viestintä antaa käytännön taidot rauhaa ja sopusointua rakentavaan kommunikointiin.

Tämä suuren kansainvälisen suosion saavuttanut kirja sisältää kertomuksia, anekdootteja, käytännön harjoituksia ja roolipelejä, joiden avulla opimme viestimään paremmin, vahvistamaan ihmissuhteita, rakentamaan luottamusta ja estämään konflikteja. Kirja tarjoaa tehokkaan työkalun väkivallan vähentämiseen ja yhteisymmärryksen luomiseen.

Tohtori Marshall B. Rosenberg (1934-2015) käynnisti rauhanohjelmia konfliktimaissa kuten Ruandassa, Burundissa, Nigeriassa, Malesiassa, Indonesiassa, Sri Lankassa, Lähi-idässä, Serbiassa, Kroatiassa ja Irlannissa. Hän oli CNVC:n (Center for Nonviolent Communication) perustaja. Järjestö toimii yli 65 maassa.

5. Riikka Saarenpää & Maria Käyhkö: Toivo parantaa maailmaa (Lehtivihko, moniste, 2025, 16s.), ikäsuositus 3+

Lähde mukaan Toivo-kirahvin jännittävälle seikkailulle ympäri maailmaa! Toivo on Suomen Lähetysseuran iloinen maskotti, joka tuo toivoa ja apua lapsille ja aikuisille eri maanosissa.Tässä värityskirjassa pääset tutustumaan Toivon seurassa lähetystyöhön ja oppimaan, miten voimme yhdessä parantaa maailmaa. Ota siis värikynät esiin ja anna luovuutesi lentää Toivon matkassa!

16.5. International Boys' Day. Kansainvälinen poikienpäivä. 

Päivän keskiössä on poikavuodet, poikien vahvuuksien vaaliminen ja poikavuosielämänvaiheen juhlistus. Varatkaamme hieman aikaa tälle päivälle keskittyä poikien hyvinvointiin perheissä, luokkahuoneissa, yhteisöllisissä ryhmissä ja muissa poikien paikoissa. International Boys' Day tarjoaa tilaisuuden osoittaa arvostusta ja juhlistaa poikien vahvuuksia ja sitä iloa mitä pojat kekseliäisyydellään ja tempauksillaan elämäämme tuovat. Kaikki lapset ansaitsevat olla onnellisia, terveitä ja arvostettuja perheessään ja yhteisössään. International Boys' Day on eräs tapa edesauttaa tätä asiantilaa.

Viisi tärkeää muistisääntöä, jotka tukevat lapsen itsetunnon kehitystä

Vanhemmat saattavat joko tietoisesti tai tiedostamattaan kasvattaa lapsia eri tavoin lapsen oletetun sukupuolen perusteella. Kun lapsen annetaan kasvaa omaksi itsekseen ilman rajoittavia rooleja ja odotuksia, vahvistuvat sekä hänen itsetuntonsa että suhde vanhempaan.

"Tytöille pinkit haalarit ja pojille siniset" – vai juuri toisinpäin? Lapsen sukupuolittaminen voi iskostua tuleviin vanhempiin tiukasti jo ennen lapsen syntymää. Kasvatuksessa on kuitenkin syytä muistaa tietyt asiat, joihin sukupuolen ei tulisi antaa vaikuttaa.

Herkkyyden näyttäminen on sallittua

Herkkyys on vahvuus, ja sen näyttäminen kertoo rohkeudesta. Vanhat käytösmallit istuvat kuitenkin tiukassa, ja itkevää poikaa saatetaan edelleen kehottaa ryhdistäytymään, kun taas tyttölapsille herkkyys on sallittua. Onkin hyvä pitää mielessä, että kaikki saavat itkeä, näyttää tunteitaan ja olla herkkiä, sukupuolesta riippumatta.

Aikuisena toimit jatkuvasti esimerkkinä lapsellesi: älä esimerkiksi väheksy tunteitaan näyttäviä ihmisiä tai hermostu lapsen herkkyydestä. Sen sijaan on hyvä opettaa, että kaikki tunteet ovat sallittuja. Jos vanhempi tai vanhemmat osaavat avoimesti näyttää herkimmätkin tunteensa ja puhua niistä, oppii lapsikin siihen.

Opeta muiden ihmisten kunnioittamista

"Pojat ovat poikia" -sanonta ei koskaan oikeuta tekemään vääryyttä muille. Opeta lastasi jo pienestä pitäen kohtelemaan muita ympärillä oleviaan kunnioittavasti ja tasavertaisesti. Tässäkin aikuisen esimerkillä on valtava merkitys: kun kohtelet itse ympärilläsi olevia kunnioittavasti, oppii siihen lapsikin. Samalla lailla myös aikuisen ennakkoluulot ja suvaitsemattomuus siirtyvät ennen pitkää myös lapseen, joten pohdi tarkkaan, millaiseen ajatusmaailmaan haluat lapsen kasvattaa.

Prinsessaleikkejä ja traktoreita

Lapset käsittelevät kokemaansa ja näkemäänsä leikkien kautta. Luontainen uteliaisuus ohjaa heitä kokeilemaan erilaisia rooleja ja maailmoja. Myös sisarukset, varhaiskasvatusympäristö tai muut lapset voivat vaikuttaa leikkien sisältöön.

Vanhemmat saattavat kuitenkin tietoisesti tai tiedostamattaan rajoittaa lapsen leikkejä omien pelkojensa tai ennakko-oletustensa pohjalta. Esimerkiksi tyttölapselle saatetaan kieltäytyä ostamasta autoja tai poikalapsen ei anneta pukea päälleen prinsessamekkoa, koska vanhemmat voivat kokea tämän vaikuttavan lapsen identiteettiin tai seksuaaliseen suuntautumiseen. Lapsen leikit eivät kuitenkaan määritä näitä asioita, mutta lapselle voi silti olla haittaa siitä, ettei hän saa toteuttaa itseään valitsemallaan tavalla.

Anna siis lapsen olla lapsi ja tutkia maailmaa leikkien kautta — ja leiki mukana. Näin tuet hänen itsetuntemustaan ja luot pohjaa tasapainoiselle kasvulle.

"Tyttöjen ja poikien jutut"

Aivan kuten leikeissäkin, myös muilla elämän osa-alueilla lapsia saatetaan kannustaa oletetun sukupuolen perusteella eri asioiden pariin. Jos kotona on erikseen "miesten työt" ja "naisten työt", tytöt saatetaan helpommin ottaa mukaan ruuanlaittoon ja pojan kanssa lähdetään vaihtamaan autoon renkaita. Anna lapsen valita mielenkiinnonkohteensa itse, ja ennen kaikkea tue häntä päätöksessään. Jos lapsi haluaa aloittaa jääkiekon, baletin tai mitä tahansa muuta, sukupuoli ei ole syy rajoittaa valintaa. Ei ole olemassa "tyttöjen harrastuksia" tai "poikien harrastuksia" – on vain harrastuksia.

Kiinnitä huomiota myös siihen, kuinka kehut lapsia: keskittyvätkö esimerkiksi tyttöjen kohdalla kehut ulkonäköön vai suorituksiin? Mieti myös, haluatko korostaa puheissasi sukupuolta sanomalla esimerkiksi "oletpa sinä reipas tyttö" tai "sinusta on kasvanut iso poika". Voisiko näitä lauseita käyttää myös sukupuolineutraalisti?

Oman kehon rajat selviksi

Lapsen sukupuolesta riippumatta on tärkeää opettaa hänelle jo pienestä pitäen, missä kulkevat oman kehon rajat. Kenenkään ei tarvitse miellyttää muita oman kehonsa kustannuksella, ja toisten ihmisten rajoja on kunnioitettava aina.

Jos lapsi ei esimerkiksi tykkää halauksista, häntä ei tule koskaan pakottaa siihen – olipa kyseessä kuka tahansa. Lasta ei myöskään tulisi syyllistää toisen pettymyksestä, jos halausta ei tule.

Vanhempien pelot

Mikäli kasvatuksessasi näkyy sukupuolistereotypioita, voi olla hyvä pysähtyä pohtimaan niiden taustoja. Johtuuko se omasta kasvatuksestasi tai kenties erilaisista peloista? Vaikuttaako kasvatustyylisi ajatus siitä, miten muut näkevät sinut vanhempana? Miksi lapsen herkkyys tai toisen kiinnostus autoihin on sinulle ongelma?

Voit ajatella asiaa näin: on mahdollista, että lapsesi kokee sukupuoli-identiteettinsä tai seksuaalisen suuntautumisensa eri tavalla kuin alun perin ajattelit, mutta tämä ei ole asia, johon voit vaikuttaa. Sen sijaan voit vaikuttaa siihen, että lapsi saa olla oma itsensä ja tuntea olonsa turvalliseksi ja rakastetuksi – tämä luo hänelle pohjan onnelliseen elämään.

Lapsen tukeminen ja kannustaminen pienestä pitäen auttaa suhdetta säilymään vahvana myös hänen kasvaessaan aikuiseksi.

Lähde: vau.fi (2025)

Henna Helne kirjoitti tietokirjan pojista ja järkyttyi: "Muotti, mihin pienet pojat kasvavat, on yllättävän kapea"

Poikia kohdellaan jo vauvoina eri tavalla kuin tyttöjä, sillä poikia pidetään tyttöjä pärjäävimpinä ja vahvempina.

"Pitäisikö poikia kasvattaa karskin poikamaisesti, sillä yhteiskunnassa tuntuu edelleen monilta osin vallitsevan opittu, "jämähtänyt" sukupuolisidonnainen ilmapiiri? Teenkö hallaa poikieni tulevaisuudelle olemalla liian lälly äiti?"

Muun muassa tällaisia kysymyksiä pyöri helsinkiläisen toimittajan Henna Helneen päässä, kun hän alkoi kirjoittaa esikoiskirjaansa Pojat, pojat, pojat – Kirja poikien äideille.

Helne oli jo esikoisensa taaperoiässä vuosia aikaisemmin alkanut kaivata poikien äitiydestä ja tämän hetkisestä suomalaisten poikien maailmasta tietokirjaa, joka tarjoaisi blogien mutu-tuntuman sijaan asiantuntijoiden näkemyksiä ja faktaa.

Kun tietokirjaa ei ollut tarjolla vielä silloinkaan, kun Helne alkoi odottaa toista poikaansa vuonna 2017, hän päätti kirjoittaa sellaisen itse.

– Kuopusta odottaessa olin jo ollut vajaat neljä vuotta äitinä ja nähnyt poikien maailmaa. Se oli herättänyt minussa paljon kysymysmerkkejä. Eritoten tämä vellova ristiriita modernin ajan sukupuolisensitiivisyyden ja äärivanhojen sukupuoliroolien välimaastossa. Miten näiden maailmojen välillä pitäisi äitinä sukkuloida, Helne kertoo pohtineensa.

Sukupuolisensitiivisyys ei vielä näy arjessa

"Me kaikki tiedämme, minkälainen on poikatyttö. Mutta pojalle, joka on kiinnostunut meidän kulttuurissamme feminiiniseksi mielletyistä asioista, ei löydy edes sanaa. Tämä vertaus kertoo tilanteesta kaiken."

Kirjoittaessaan kirjaa, jota Helne itse nimittää puheenvuoroksi avaramman poikuuden puolesta, hän kertoo yllättyneensä ja myös järkyttyneensä siitä, miten mustavalkoinen poikien maailma yhä on.

– Muotti, mihin pienet pojat kasvavat, on yllättävän kapea. Olin myös olettanut, että sukupuolisensitiivisyys eli se, ettei sukupuoli saisi rajoittaa lapsen elämää, olisi pidemmällä Suomessa ja että esimerkiksi päiväkodit toimisivat avarakatseisemmin kasvatuksen suhteen. Mutta monesti todellisuus on sama, mikä se on ollut jo vuosikymmeniä. Se oli surullista huomata, mutta toisaalta se perusteli kirjan tekemistä.

Tilanteen huomaa esimerkiksi lasten vaate- ja leluosastoilla, jotka on edelleen jaoteltu tytöille ja pojille erikseen. Pojille tarjotaan pienestä pitäen taistelevia hahmoja, luurankoja ja pääkalloja, joilla ruokitaan poikien hurjaa maailmaa, josta inhimillisyys on kaukana.

Helne ihmettelee, miksi kuvasto on pojille niin pelottavaa, ja miksi sekä leluvalikoima että ostokäyttäytymisemme on pysynyt vuosikymmeniä samanlaisena, vaikka olemme niin monessa muussa tasa-arvoasiassa menneet eteenpäin.

Helne kertoo kirjassaan Plan International Suomen tutkimuksesta, johon haastateltiin vuonna 2018 yli 500 suomalaista aikuista. Plan International Suomen asiantuntija Mari Luosujärven mukaan mielenkiintoista oli, että miehistä 80 prosenttia olisi voinut ajatella ostavansa tytölle leluauton, samalla kun 85 prosenttia ei olisi voinut kuvitella ostavansa pojalle prinsessa-asua.

Helne tuo esille myös väitöskirjan, jossa tutkitaan lasten leikkimistä. Yli 800 helsinkiläis- ja virolaislapsen tutkimuksessa muun muassa havaittiin, että kun pojat harvoin pääsivät tyttöjen kotileikkeihin mukaan, tytöt laittoivat pojat töihin kodin ulkopuolelle.

"Vuosisataiset rakenteet yhteiskunnassa eivät hetkessä muutu", väitöskirjan tekijä, Vantaan kaupungin lastenkulttuurin ja kulttuurituotannon päällikkö Reeli Karimäki kommentoi Helneen kirjassa tutkimuksessa tekemiään havaintoja.

Myös se, miten sukupuolittunut Suomi edelleen on, on Helneestä kummallista. Tyttöjen ja poikien ainevalinnat eroavat jo peruskoulussa ja vain 9,3 prosenttia suomalaisista työskentelee aloilla, joilla on tasapuolisesti miehiä ja naisia. Helneen mielestä sukupuolirooleista käydään myös jatkuvasti taistelua, ja asioita käsitellään usein mies- ja naisjaon kautta.

Poikia kohdellaan jo vauvana eri tavalla kuin tyttöjä

Aiempien tutkimusten mukaan lapsen sukupuoli vaikuttaa alitajuisesti myös äidin käytökseen. Poikia pidetään tyttöjä pärjäävimpinä ja vahvempina, mikä näkyy jo esimerkiksi siinä, miten äiti kohtelee vauvojaan. Äidit saattavat hoitaa poikavauvaa fyysisesti ronskimmin ja kielellisesti vähäsanaisemmin kuin tyttövauvaa.

"Vaikka suurin osa nykyvanhemmista mieltää itsensä tasa-arvon kannattajiksi ja ajattelee olevansa moderni ja sukupuolisensitiivinen, monia toimintojamme ohjaavat edelleen opitut, perinteiset toiminta- ja ajatusmallit. Niitä ei välttämättä arjessa toimiessa edes tiedosteta" psykologi Jenni Leinonen toteaa Helneen kirjassa.

Helne toivoo, että vanhemmat heräisivät kirjan myötä ajattelemaan asiaa aktiivisesti ja päivittäin, muuten mikään ei muutu.

Poikien kanssa tulisi toimia samoin kuin tyttöjenkin kanssa ja heille pitäisi sallia samat asiat kuin tytöillekin. Pojille pitää esimerkiksi yhtä lailla lukea vauvasta saakka, tarjota lämpöä ja lohdutusta sekä kannustaa osoittamaan tunteitaan.

Toisaalta heiltä pitäisi myös vaatia sitä, mitä tytöiltäkin. Helne on kirjaansa varten tavannut ja haastatellut useita poikien äitejä. Monien 70–80-luvuilla syntyneiden nykyäitien omat äidit ovat vielä tehneet perinteisiä naisten töitä ja kantaneen miehilleen ruoan pöytään. Nyt tuoreet äidit pelkäävät siirtävänsä huomaamattaan vanhat mallit omille pojilleen hyysäämällä heitä liikaa.

– Huomasin monien äitien ajattelevan, että heissä herää tietynlainen hoivavietti juuri poikia kohtaan ja äidit haluavat tehdä vähän liikaa poikiensa puolesta. Tytöt koetaan enemmän vertaisina, joiden pitää auttaa äitiä ja toimia itsenäisemmin. Tytöt ovat rinnalla kulkijoita, pojat rinnalla roikkujia, Helne naurahtaa keksimälleen sanaleikille.

Erityisen huolissaan Helne on siitä, miten esimerkiksi hieman isomman pojan itkuun saatetaan reagoida vaikkapa päiväkodissa.

– Poikaa pidetään herkkänä, jos hän itkee, vaikka hän on vain lapsi, joka itkee. Se on tosi surullista. Jo niin pieninä pojille ei sallita enää tiettyjä asioita, Helne harmittelee.

Helne puhuu kirjassaan paljon äidin roolista sekä äidin ja pojan suhteesta. Hän kuitenkin painottaa, että poikien olisi tärkeää saada erityisesti muilta miehiltä hyväksyntä siitä, että herkätkin asiat kuuluvat miehisyyteen. Tärkeintä on, ettei lasta pakoteta mihinkään rooliin.

Mitä poikien äidin tulisi ottaa huomioon?

Äideillä on oma historiansa miesten kanssa ja sillä voi olla alitajuinen vaikutus myös äidin ja pojan suhteeseen. Vaikka äidillä olisi huonoja tai epäonnisia kokemuksia miehistä, hänen tulisi muistaa, ettei hänen pojallaan ole mitään tekemistä menneisyyden kokemusten kanssa. Omaa lasta ei pidä samastaa tiettyyn miesryhmään pelkän sukupuolen perusteella.

Äidin olisi hyvä myös olla tarkkana, miten hän puhuu miehistä poikansa kuullen. Äitiporukassa voi helposti käydä niin, että stereotyyppiset vitsit lentävät ja miehiä mollataan, vaikka oma pieni poika seisoo vieressä kuuntelemassa.

Myös se, millainen suhde äidillä on lasten isään, vaikuttaa tutkitusti äidin ja pojan suhteeseen.

Vinkkilista poikien äideille

• Ole päivittäin hereillä omien ajatus- ja toimintamalliesi kanssa.
• Älä annan sukupuolen rajoittaa poikasi valintoja tai tekemisiä.
• Anna pojallesi lempeyttä ja lohtua.
• Anna poikasi olla herkkä, näyttää tunteensa ja itkeä.
• Tarjoa pojallesi samaa mitä tarjoaisit tytöllekin.
• Vaadi pojaltasi samaa mitä vaatisit tytöltäkin.
• Älä puhu miehistä negatiiviseen sävyyn poikasi kuullen.
• Muista, että poikasi ei ole syypää huonoihin mieskokemuksiisi.
• Valmistaudu päästämään pojastasi irti, kun itsenäistyminen hänen kasvunsa myötä tapahtuu.
• Muista, että olet pojallesi ensimmäinen esikuva naisista.

Pojan kasvaessa tulee eri ikävaiheita, jolloin poika tekee irtiottoja äidistään. Äidin on tärkeää myös päästää pojastaan irti, sillä eriytymisellä on tarkoituksensa pojan oman identiteetin kannalta. Suurin irtiotto pojasta tapahtuu viimeistään siinä vaiheessa, kun mahdolliset tyttöystävät tai tulevat puolisot astuvat kuvioon. Irtipäästämiseen kuuluu myös pojan kumppanin hyväksyminen.

– Kautta aikojenhan äiti on ollut pojalle spesiaalissa roolissa, tähänhän miniöiden ja anoppien kliseiset riidatkin perustuvat, Helne toteaa.

Asiantuntijoiden mukaan anopissa ja miniässä on melko usein jotain yhteneväisyyksiä. Tämä perustuu siihen, että pojan varhainen kiintymyssuhde äitiin määrittää niitä asioita, joihin hän ihmisissä tykästyy. Siinäkin mielessä äidillä on pojan elämässä valtavan tärkeä rooli.

Pitääkö siis olla huolissaan, jos tulevaisuuden miniä onkin aivan toisenlainen?

– Se onkin kolikon toinen puoli. Jos poika hakeekin jotain aivan muuta, onko äidillä siinä vaiheessa peiliin katsomista, Helne kysyy ja nauraa.

Mitä pojat äideiltään tarvitsevat?

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 Suomessa oli 69 015 perhettä, joiden lapset ovat pelkästään 0–17-vuotiaita poikia.

Facebookista löytyy jo yli 100 000 seuraajaa kerännyt Poikien äidit -sivusto, jonka perustajien Pojan käyttöopas äidille -niminen kirja julkaistiin vuonna 2019.

Poikien äitiydestä on tullut eräänlainen ilmiö, ja syyksi Helne arvelee jonkinlaista vastaiskua "tyttöhehkutukselle". Se oli yksi syy, miksi Helnekin kirjoitti oman kirjansa.

Julkisuudessa ollaan usein huolissaan esimerkiksi poikien lukemattomuudesta, tyttöjä heikommasta koulumenestyksestä ja syrjäytymisestä.

– Länsimaisessa yhteiskunnassa ja varsinkin koulumaailmassa ihaillaan tyttömäisinä pidettyjä piirteitä, kuten pitkäjänteisyyttä, rauhallisuutta ja keskittymiskykyä. Pojista annetaan julkisuudessa kovin ongelmallinen ja negatiivinenkin kuva ja siksi positiiviselle poikakeskustelulle on tarvetta, Helne sanoo.

Toisaalta Helne muistuttaa, että vaikka hänkin kirjassaan puhuu pojista ja poikien äitiydestä, häntä häiritsee lasten vahva jaottelu sukupuolen mukaan tietynlaisiksi pojiksi ja tietynlaisiksi tytöiksi.

Helne on huomannut, että esimerkiksi netin keskustelupalstoilla ihmiset identifioivat itsensä vahvasti tyttöjen tai poikien äideiksi ja puolustavat omaa perhetyyppiään, jos perheen lapset ovat vain jompaa kumpaa sukupuolta.

– Pointtini on se, että näen omat poikani omina ihanina lapsinani, joilla on omat persoonansa. He ovat todella erilaisia. En ajattele heitä täällä kotona jatkuvasti poikina. Tuntuu, että se mustavalkoinen maailma tulee vastaan, kun lähdetään kotiovesta ulos. Että tulisi ajatella ja toimia kuten pojan kuuluu ja näyttää poikamaiselta.

Vaikka kotioven ulkopuolella vallitsisivat vielä vanhat ja vahvat roolit, jotka vaikuttavat väkisin myös lapseen, on Helneen mukaan kotikasvatuksellakin vaikutusta. Tärkein oppi, jonka Henna Helne sai kirjaa kirjoittaessaan, on olla oma itsensä ja toimia omien arvojen mukaisesti.

– Pelkäsin pitäisikö minun äitinä jotenkin kovettaa itseni tai opettaa pojilleni kovempia arvoja, että he pärjäisivät elämässä. Ei missään nimessä. Tutkimustenkin mukaan äidin lempeys ja pehmeys ovat juuri sitä, mitä pojat äideiltään tarvitsevat.

Lähde: yle.fi (Hanna Terävä, 2020)

Tutustumiseksi: 

1. Jim Daly: Boys Will Be Boys: Celebrating the Adventurous Spirit in Every Little Boy (2004). This spunky tribute to the mischiefs and musings of little boys features the captivating Americana artwork of oil painter Jim Daly, artist of the bestselling What Little Boys Are Made Of. Heartwarming quotes, rascally poems, and literary excerpts about the wonder of boyhood ushers readers into a land of innocence and imagination, where the best kind of toys are the simple props of nature and life's most memorable moments happen among friends on a lazy summer day. With its nod to rural life and simpler times, this spirited gift book is perfect for Mom, Dad, Grandma, Grandpa, Aunt, Uncle - anyone who has ever loved or ever been a little boy. 

2. Emily Lin: Amazing Stories for Exceptional Boys (2023, 92s.). To become our best selves, we need to be inspired... and that's true for our kids too. If you want your boys to truly learn the life lessons you've been trying to teach them, read on… As parents, we sometimes forget how hard it is to be a kid in a world built for adults. We find ourselves endlessly repeating the same instructions... and often they seem to fall on deaf ears. Boys have a particularly hard time with this. After all, the messages they get from the media tell them that men are tough, and this teaches them to push down their emotions and present a hard front. The key to making sure his personality shines and he grows up able to navigate the world while still being true to himself and his feelings? Understanding himself and nurturing a desire to grow. But this isn't something you can just tell a child... He needs to see it and come to that understanding on his own. And the best way to do that is through relatable stories that inspire him to push himself and get to know the person he's becoming. Within these captivating stories designed to inspire and empower, your child will discover:

• Why manners are so much more than 'rules' - and what doors they can unlock when he makes them a part of his life

• How to enjoy imaginative play in a way that considers others and nurtures awareness of the world around him

• How to embrace new challenges (even if they're scary) - and the advantages he'll gain when he does

• Why it's okay to be afraid - and how to handle his fear like a superhero

• Friendship lessons that will help him navigate relationships for the rest of his life

• A heartwarming collection of characters whose stories will inspire your child to push himself

And much more.

Let him discover the importance of all of those lessons you've been trying to instill in him for himself. You'll be astounded by the difference when he makes those choices independently.

3. Ben Brooks: Rohkeiden poikien kirja. Tositarinoita hämmästyttävistä pojista, jotka muuttivat maailmaa (2018, 207s.) Ikäsuositus: 9-12-v. Rohkeiden poikien kirja on myyty jo yli 30 maahan, ja se on valloittanut sekä Amazonin top10-listan että Ison-Britannian kirjamarkkinat! 100 inspiroivaa tarinaa enemmän tai vähemmän maineikkaista miehistä, joiden myötätuntoisuus, jalomielisyys ja usko itseensä ovat tehneet maailmasta paremman paikan elää. 

4. Henna Helne: Pojat, pojat, pojat: Kirja poikien äideille (2020). Poikien äitiys - mitä se pitää sisällään? Kuinka kasvattaa pojasta sekä lempeä macho että määrätietoinen mussukka? Minkälaisia eväitä nykyäidiltä vaaditaan? Miten selvitä vanhempana Suomi-poikien ongelmista? Suomessa on noin 70 000 perhettä, joihin on syntynyt vain poikia. Onko erilaista olla äiti pojalle kuin tytölle? Miten kasvattaa pojasta sekä vahva poikaporukoissa pärjääjä että keskusteleva ja empaattinen maailmankansalainen? Kirja sukeltaa uusimpaan, tutkittuun tietoon poikien vanhemmuudesta ja arjesta. Se kysyy, onko sukupuolisensitiivisyys edelleen vain sanahelinää ja voiko pojalle vieläkään pukea pinkkiä tai hankkia nukkea? Mukana on myös elämänmakuisia tarinoita äiti-poika-suhteesta.

5. Sankaritarinoita pojille (ja kaikille muille). Kertomuksia huikeista miehistä Arvo Ylpöstä Kimi Räikköseen (2019, 192s.).

Martti Ahtisaari, Arvo Ylppö, Antti Tuisku, Heikki Hursti, Aleksis Kivi, Paleface, Perttu Häkkinen, Tuure Boelius, Kalle Könkkölä ja Syksy Räsänen... ja kymmeniä muita sankareita.Nämä urheat miehet ovat olleet rohkeita, vahvoja ja pelottomia, mutta myös auliita, uteliaita, herkkiä ja neuvokkaita. He ovat muuttaneet maailmaa olemalla rohkeasti sellaisia kuin ovat ja ottamalla toiset huomioon. Heistä kertovat tarinat ovat hauskoja ja heidän elämänsä käänteet monelle tunnistettavia. Kirja tarjoaa samastuttavia esikuvia monenlaisille pojille ja oman elämänsä sankareille.

Kirjan kirjoittaa ja kuvittaa joukko suomalaisia ammattilaisia. Toimittajina ovat Aleksis Salusjärvi ja Emmi Jäkkö, jotka ovat löytäneet uusia tapoja innostaa nuoria lukemaan. Salusjärvi on ollut kulttuuritoimittaja televisiossa, radiossa sekä useissa julkaisuissa ja toimi vuoden 2017 kaunokirjallisuuden Finlandiapalkinto lautakunnan puheenjohtajana. Jäkkö on työskennellyt kulttuuri alalla useissa tehtävissä, minkä lisäksi hän on vetänyt nuorten ja lukemisen välimatkaa kaventaneita hankkeita Lukukeskuksessa. Muita kirjoittajia ovat mm. Ilja Lehtinen (rap-artisti Illmari), Ville Blåfield, Mikko Sarjanen (Atomirotta), Pietari Kylmälä, Erkka Mykkänen, Harri Hertell ja Nina Honkanen. Kuvittajia ovat mm. Ossi Hiekkala, Jussi Kaakinen, Pete "Hende" Nieminen ja Joonas Rinta-Kanto.Kirja sopii mainiosti 10-vuotiaasta eteenpäin.

17.5. Suomen lasten metsäretkipäivä. 

Lasten oma retkijuhlapäivä! Metsäretkipäivä järjestetään vuosittain toukokuussa. Suomen lasten metsäretkipäivän tavoitteena on antaa iloa ja ohjata lasta nauttimaan, tutkimaan ja oppimaan metsästä. Lähdetään lasten kanssa metsäretkelle! Suomen lasten metsäretkipäivää organisoi Helsingin yliopiston Kasvatustieteiden osaston biologian didaktiikan tutkimusryhmä.

Metsässä retkeilyllä on lukuisia tieteellisesti todistettuja fyysisiä ja psyykkisiä terveyshyötyjä. Luonnossa liikkuminen on yksi helpoimmista ja tehokkaimmista tavoista parantaa elämänlaatua.

Tässä ovat keskeiset retkeilyn hyödyt metsässä:

Fyysiset terveyshyödyt:

• Sydän- ja verenkiertoelimistön kunto: Kävely epätasaisessa maastossa parantaa kestävyyskuntoa, vahvistaa jalkojen lihaksia ja kehittää tasapainoa.
• Verenpaineen lasku: Luonnossa oleskelu laskee tutkitusti verenpainetta ja sykettä.
• Immuunipuolustuksen vahvistuminen: Metsäilmassa olevat fytokemikaalit (puista erittyvät yhdisteet) voivat parantaa ihmisen vastustuskykyä.
• Aineenvaihdunta: Metsäretkeily auttaa säätelemään verensokeria ja voi auttaa painonhallinnassa.

Henkiset ja psyykkiset hyödyt:

• Stressin väheneminen: Metsäympäristö laskee stressihormoni kortisolin tasoa ja rauhoittaa hermostoa.
• Mielialan koheneminen: Retkeily vähentää ahdistusta, masennusoireita ja vihan tunteita.
• Keskittymiskyvyn palautuminen: Luonto auttaa aivoja palautumaan informaatiotulvasta ja parantaa keskittymiskykyä.
• Luovuuden lisääntyminen: Luonnossa oleskelu voi edistää luovaa ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä.

Yleinen hyvinvointi:

• Parempi uni: Luonnossa vietetty aika auttaa rytmittämään unta, mikä parantaa unen laatua.
• D-vitamiinin saanti: Auringonvalo metsäretkellä auttaa kehoa tuottamaan D-vitamiinia.
• Luontoyhteys: Metsä tarjoaa mahdollisuuden irrottautua arjen kiireistä ja hiljentyä.

Jo lyhyt, 15–20 minuutin kävely metsässä riittää tuottamaan mitattavia hyvinvointihyötyjä.

Retkeily metsässä tarjoaa monipuolisia hyötyjä sekä fyysiselle että psyykkiselle terveydelle. Luonnossa liikkuminen on tutkitusti tehokas tapa palautua stressistä, parantaa yleiskuntoa ja vahvistaa vastustuskykyä.

Tässä keskeiset hyödyt tiivistettynä:

1. Mielenterveys ja stressin lievitys

• Stressihormonien väheneminen: Jo lyhyt, 5 minuutin oleskelu metsässä laskee stressihormoni kortisolin määrää, laskee verenpainetta ja rauhoittaa sykettä.
• Mielialan kohotus: Luonto elvyttää, rauhoittaa ja lievittää ahdistusta sekä masennusoireita.
• Akut latautuvat: Metsäympäristö auttaa irtautumaan arjen kiireistä ja palautumaan henkisestä kuormituksesta.
• Luovuus ja keskittymiskyky: Luonnossa liikkuminen parantaa keskittymiskykyä ja voi lisätä luovuutta.

2. Fyysinen terveys ja kunto

• Tuki- ja liikuntaelimistö: Retkeily parantaa lihasvoimaa, nivelten liikkuvuutta, tasapainoa ja koordinaatiokykyä.
• Sydän- ja verenkiertoelimistö: Metsäkävely on hyvää kestävyysliikuntaa, joka vahvistaa sydäntä ja auttaa hallitsemaan painoa.
• Vastustuskyvyn vahvistuminen: Monimuotoinen luonto ja metsän mikrobikanta parantavat ihmisen immuunijärjestelmää.
• Unen laadun paraneminen: Luonnossa liikkuminen edistää parempaa unta.

3. Muut hyvinvointivaikutukset

• Aistien aktivointi: Metsä tarjoaa vaihtelevaa katseltavaa, kuunneltavaa ja haisteltavaa, mikä rauhoittaa ja aktivoi aisteja.
• D-vitamiini: Ulkoilu auringonvalossa auttaa kehoa tuottamaan tarpeellista D-vitamiinia.
• Luontoyhteys: Metsässä retkeily syventää yhteyttä luontoon ja auttaa arvostamaan ympäristöä.

Tutkimusten mukaan luontoliikunnan vaikutukset voivat kestää useita päiviä, ja se on tehokas keino ennaltaehkäistä elintapasairauksia.

Luontoliikunnalla on useita terveysvaikutuksia

Liikkuminen kodin lähellä olevilla viheralueilla on virkistävää. Luontoympäristön myönteinen yhteys liikunta-aktiivisuuteen on selkeä. Helppo pääsy luontoon lisää ulkoilukertoja ja sitä kautta lisääntyvät luonnosta saatavat terveyshyödyt.

Luonto elvyttää ja auttaa palautumaan stressistä. Keskittymiskyky paranee ja syke ja verenpaine madaltuvat. Luonnossa liikkuminen muuttaa suhtautumista muihin ihmisiin myönteisemmäksi ja mieliala kohenee.

Luontokokemukset lisäävät suvaitsevaisuutta, avuliaisuutta ja tyytyväisyyttä elämään. Ne nopeuttavat toipumista ja parantavat unen laatua. Luonto terävöittää aisteja ja lisää tarkkaavaisuutta. Vaikka luonto saa meidät valppaiksi, se aktivoi parasympaattista hermostoa ja lisää levollisuutta.

Luonto houkuttelee liikkumaan. Luontoympäristössä huomio kiinnittyy muuhunkin kuin liikuntasuoritukseen. Luonnossa liikkuminen saatetaan kokea vähemmän rasittavana kuin sisäliikunta. Vaihteleva maasto houkuttelee liikkumaan ripeämmin. Monet kokevat, että luonnossa liikkumista seuraa hyvä olo. Jokainen voi liittää luonnon osaksi omaa elämää. Mieti, miten reitti työpaikalle, kouluun, kauppaan tai harrastuksiin kulkisi puistojen, metsien tai rantojen kautta.

Liikunnan hyödyt terveydelle

Säännöllisellä liikunnalla on runsaasti hyviä terveysvaikutuksia. Se vaikuttaa myönteisesti veren kolesteroliarvoihin ja laskee verenpainetta. Se parantaa sokeritasapainoa, vähentää tyypin 2 diabeteksen ja sepelvaltimotaudin vaaraa, auttaa painonhallinnassa, rentouttaa ja vahvistaa luustoa.

Jotta näitä vaikutuksia on mahdollista saavuttaa, tulee liikunnan olla riittävää. Se tarkoittaa reipasta liikuntaa noin puoli tuntia tai 10 000 askelta päivässä. Luonnossa liikkuminen on mainio tapa kerätä tuota liikunta-annosta, sillä aika kuluu kuin siivillä ja huomaamatta puoli tuntia tai tunti on kulunut.

Mieti, millaisesta luonnossa liikkumisesta sinä pidät. Onko sienestys, marjastus tai vaellus sinulle mieluisia tapoja liikkua luonnossa? Entä hiihto, lumikenkäily tai geokätköily? Joitain lajeja et ole ehkä vielä kokeillut. Kokeile rohkeasti. Luonto on loistava kuntosali, kun vaan oivallamme sen.

Luonnossa "kuntosalilaitteina" toimivat muun muassa puut, kannot ja kivet. Hyvää lihasvoimaharjoittelu on muun muassa kiveltä ylös nouseminen, kalliolle kiipeäminen ja loikka isomman ojan yli. Lihasvoimaharjoittelu vaikuttaa positiivisesti kehon koostumukseen, sokeriaineenvaihduntaan, veren kolesteroliarvoihin, perusaineenvaihduntaan sekä sydämen ja verenkiertoelimistön kuntoon.

Ulkona liikkuessa tasapainoa tarvitaan enemmän, sillä vaihtelevat maastonmuodot vaikeuttavat liikkumista. Jalan alle jäävä kivi, risu, puun juuri, keppi ja kiven tai kannon ylitys ovat mainiota tasapainon harjoitteita. Puhumattakaan kalliolta laskeutumisesta tai sille nousemisesta.

Luonto sopii mainioksi rentoutumispaikaksi. Siispä silmät kiinni ja kuuntelemaan lintujen laulua. Joskus on mukava kuunnella hiljaisuutta. Samalla voi keskittyä hetkeksi tuntemaan oma rauhallinen hengitys ja rintakehän liike.

Mitä hyötyä juuri luonnossa liikkuminen tuo terveydelle?

Tämän hetken paras tieteellinen tutkimusnäyttö liikunnan ja luonnon yhteisvaikutuksesta on näyttö mielialoihin liittyvästä lyhytkestoisesta hyödystä.

Mukava ympäristö kannustaa liikkumaan ja vaikuttaa siltä, että muut terveyshyödyt syntyvät suoraan liikunnan kautta. Tutkimusta tarvitaan lisää ja lisää tuloksia varmasti saadaan aikanaan.

Mukavia hetkiä luontoliikunnan parissa!

Lähde: sydan.fi (Annukka Alapappila, 2018, päivitetty 2019)

Tutustumiseksi: 

1. Talvikki Lyytinen: Metsäretki. Lasten kanssa luontoon (2020, 160s.). Metsäretki on erilaisia retkiä, leikkejä ja eväsvinkkejä pursuava kirja, joka innostaa hyödyntämään luonnon ihanuutta omatoimiretkillä. Värikkäästi kuvitettu teos antaa käytännöllisiä ja kekseliäitä ideoita, miten metsää voi hyödyntää lasten kanssa leikkien ja seikkaillen. Innostava ja hyväntuulinen kirja korostaa rentoa yhdessäoloa, luonnosta nauttimista ja hyvää, kiireetöntä elämää. Metsä ja luonnossa oleminen tekevät hyvää meille kaikille. Kirjan vinkit helpottavat metsäretkien suunnittelua kaikkina vuodenaikoina, eikä lasten kanssa metsään lähtijän ei tarvitse olla eränkävijä tai kasvatuksen ammattilainen. Kirja on suunnattu myös kaikille niille, jotka haluavat vain hetkeksi pistäytyä luontoon. Metsän keskellä asuva kirjoittaja Talvikki Lyytinen on työskennellyt luokanopettajana ja toimittajana ja kerännyt myös kahden lapsensa kanssa retkeillessään monipuolisen kokemuksen ja vinkkivaraston, jota kirjassa ammennetaan. Pääosan kirjan kuvista on ottanut palkittu lahtelainen valokuvaaja Johannes Wilenius. 

2. Sirpa Arvonen: Metsämieli Mielen ja kehon viikkopolut (2022, 144s.) Luonnossa liikkuminen tekee tutkitusti hyvää. Luontokokemukset vahvistavat, rauhoittavat ja virkistävät mieltä ja kehoa. Suosittu Metsämieli-menetelmä yhdistää luonnon terveysvaikutukset mielentaitoja vahvistaviin harjoituksiin. Metsämieli koostuu läsnäolo-, rentoutus-, virkistys-, voimavara- ja mielentaitoharjoituksista, joita voi suorittaa yksin tai porukassa omassa lähiluonnossa. Metsämieli - Mielen ja kehon viikkopolut sisältää vuoden jokaiselle viikolle suunnitellun harjoituksen, jonka avulla mielentaitoja ja luontoa yhdistämällä voi lisätä omaa hyvinvointiaan. Puolet teoksen 52 harjoituksesta on kokonaan uusia ja ennen julkaisemattomia. Harjoitukset on suunniteltu kaikkiin vuodenaikoihin Suomen luonnossa. Metsämieli-menetelmän kehittäjä Sirpa Arvonen on alan edelläkävijä Suomessa ja tämä on jo hänen kolmastoista tietokirjansa. 

3. Sinikka Piippo: Metsän lumo. Lasten oma kirja puista, luonnosta ja vuodenajoista (2023, 120s.). Ikäsuositus: 6-9-v. Lähde tutkimusretkelle luontoon! Hurmaava tietokirja houkuttelee kaikenikäiset lukijat tutustumaan lähimetsien elämään. Mitä puut ovat? Kuinka vanhoiksi puut elävät? Miten maailman metsät voivat? Näkevätkö ja kuulevatko puut? Ota selvää, mikä merkitys puilla on ihmisten, eläinten ja koko maapallon hyvinvoinnille. Metsän lumo kertoo monipuolisesti puista, mutta myös muista kasveista ja eläimistä sekä siitä mitä luonnossa eri vuodenaikoina tapahtuu ja mitä siellä voi tehdä. Kirjan upea kuvitus ilahduttaa kaikenikäisiä lukijoita. Metsän lumo on professori Sinikka Piipon lämminhenkinen tietokirja lapsille. Kirja opastaa lukijansa ymmärtämään ja kunnioittamaan puita sekä luomaan oman yhteytensä luontoon ja sen moninaisiin ja joskus yllättäviinkin asukkeihin. Huom. Väritysintoiset! Samaan aikaan tämän kirjan kanssa julkaistiin Metsän lumo -värityskirja! Sinikka Piippo on kasvitieteilijä, biologi ja tietokirjailija, Teksteillään Piippo haluaa jakaa mielenkiintoa ja kunnioitusta, joita tuntee puita ja luontoa kohtaan. Hän on pienestä pitäen seurannut luonnon kulkua ja puista on tullut rakkaita ystäviä. Piipon pihalla kasvaa 19 Suomen luonnonvaraista puuta ja lisäksi monia muita lajeja. 

4. Noora Uusi-Kakkuri: Metsäretki lähiluontoon (2021, 159s.). Metsä kutsuu, oletko valmis? Lähde mukaan Metsäemon kanssa lähiluontoon. Saat lähteä juuri sellaisena kuin olet. Seikkailu voi alkaa jo takapihalta. Pakkaa siis mukaan seikkailumieltä ja oma itsesi! Metsäemon matkassa mietitään luontosuhdetta ja mitä kaikkea luonto meille opettaakaan. Metsässä jokainen löytää oman polkunsa ja tapansa metsäillä. Tiedätkö jo mikä on sinun metsäretkesi resepti? Mitkä ovat sinun metsäretkesi aakkoset? Niitä ja paljon muuta pääset pohtimaan yhdessä Metsäemon kanssa. Seikkailu alkaa jo takapihalta. Sisältö:

1. Luontosuhde on parasta, mitä voit antaa ja saada
2. Menisitkö tänään metsään?
3. Metsäretken resepti
4. Metsä on täynnä ystäviä
5. Metsä kaikin aistein
6. Metsässä on lupa tuntea
7. Metsässä on lupa leikkiä
8. L-vitamiini - vitamiini nimeltä luonto
9. Mitä metsä opettaa?
9. Metsätreffit: parisuhteen hyvinvointia metsässä
10. Metsämummo - tulevaisuuden unelma-ammatti
11. Vuosi metsässä - mitä tehdä metsässä eri vuodenaikoina?
12. Syitä olla kiitollinen metsäsläinen
13. Ylistys lähiluonnolle

5. Eero Ojanen: Metsän filosofia (2023, 159s.). "Ei mikään voi valtavammin vaikuttaa matkustajan mieleen kuin noiden äärettömien sydänmaan metsien syvyys." - J. L. Runeberg. Metsästä on moneksi. Se on syli ja kirkko, paikka ja mielentila. Se on satoa, turvaa, lepoa, työtä ja elämää. Se on tuttu ja turvallinen, mutta myös ylväs, villi ja talttumaton. Vaikka asuisit niin etäällä metsästä kuin se Suomessa on mahdollista, tavalla tai toisella metsä on silti mukanasi. Eero Ojanen pohtii teoksessaan metsän olemusta, sen merkityksiä ja sitä, miksi metsä on meille niin paljon ja niin syvästi. Monien merkitysten ja intressien takaa siintää tänäänkin "äärettömien sydänmaan metsien syvyys". Ojasen teos on elämys jokaiselle metsään kaipaavalle ja metsästä tulleelle, siellä todella ja mielessään kulkevalle, pihkaantuneelle ja puulla päähän lyödylle mutta myös niille, joille metsä on vieraampi ja oudompi asia. 

Eero Ojanen on filosofian tohtori ja tietokirjailija. Hänen laaja ja monipuolinen tuotantonsa käsittää sekä faktaa että fiktiota, usein samankin teoksen puitteissa. Hänen teoksiaan ovat mm. Lapsen filosofia (2014) ja Koiran filosofia (2013).

17.5. Norjan kansallispäivä.

Tiesitkö tämän Norjasta – kymmenen erikoista faktaa rakkaasta naapurista

Suomalaiset ja norjalaiset löytävät helposti yhteisen sävelen. Sympaattinen naapurimaa on paitsi maisemiltaan upea, myös persoonaltaan kiehtova. Lue kymmenen kiinnostavaa faktaa Norjasta!

1. Norjalainen pikkukaupunki on rakentanut oman keinoauringon

Norjalainen Rjukanin kaupunki on keksinyt erikoisen ratkaisun kaamokseen. Pikkukaupunkia ympäröiville vuorille on asennettu jättikokoisia peilejä, joiden on määrä heijastaa auringonvaloa aina kylään saakka.

Rjukan sijaitsee Vestfjordin laakson pohjalla vuorten ympäröimänä. 1 883 metriä merenpinnan yläpuolelle kohoava Gaustatoppen ja muut vuoret ovat piilottaneet kaupungin auringonvalolta syyskuusta maaliskuuhun.

2. Flåmin persoonallinen junarata nousee lähes 900 metriä

Maailman tunnetuimpiin junareitteihin kuuluva Flåmin junarata on huikea kokemus. Juna nousee huikeisiin Sognevuonon maisemiin. Reitin varrella koetaan muun muassa lähes 900 metrin nousu ja 20 tunnelia, joiden yhteispituus on kuusi kilometriä. Yksi tunneleista kulkee spiraalin muodossa vuoren sisällä.

3. Norjassa on seitsemän Unesco-kohdetta

Norjassa on yhteensä seitsemän Unescon maailmanperintökohdetta. Tunnetuimmat niistä ovat Bergenin vanhakaupunki Bryggen ja yhteisesti maailmaperintöluetteloon merkityt kaksi vuonoa Geirangerinvuono ja Nærøyfjorden.

4. Norjalaisesta pingviinistä on tullut ritari

Skotlannin Edinburghin eläintarhassa elää kunnianarvoisa kuningaspingviini nimeltään Sir Nils Olav. Tämä pingviini on saanut arvonimensä Norjan kuninkaan vartiokaartilta. Alkuperäinen Nils Olav aloitti kaartin kunniajäsenenä jo 1970-luvulla ja tämänhetkinen arvonimen haltija on jo kolmas lajiaan.

5. Taiteilija sai "sisustaa" kokonaisen puiston

Oslon Vigelandsparkenissa on yli 200 kuvanveistäjä Gustav Vigelandin patsasta – huikea määrä yhden puiston taidemääräksi. Ne koottiin puistoon kymmenen vuoden aikana 1939 – 49 ja nykyisin puisto on yksi koko Norjan suosituimmista nähtävyyksistä.

Erikoiset patsaat vetävät puiston täyteen niin turisteja kuin paikallisiakin, ja etenkin kesäpäivisin Vigelandsparkenissa on vilkasta.

6. Luksustuote onkin norjalaista hanavettä

Kalliina ja eksklusiivisena tuotteena tunnettu Voss-vesi on itse asiassa tavallista norjalaista hanavettä.

Vesi on varmasti hyvää ja laadukasta, mutta poseeraisivatko maailmantähdet yhtä tyytyväisinä muotilehdissä Voss-pullot kädessään, jos he tietäisivät sen tulevan norjalaisen Ivelandin kunnan normaalista vesijohdosta?

7. Oslosta tuli Oslo vasta vuonna 1924

Oslon kaupungilla on pitkä historia, mutta sen nimi on yllättävän tuore. Alun perin Norjan pääkaupunki on perustettu jo 1000-luvun alussa. Kaupungin nimi oli välillä vuosisatojen ajan Christiania, tai Kristiania, 1600-luvulla eläneen Kuningas Kristian IV:n mukaan. Kristianian nimi muutettiin takaisin Osloksi vasta vuonna 1924.

8. Norjan jouluruoissa on tuttuja vivahteita

Norjalaiset jouluruoat kuulostavat suomalaisen korvaan monin tavoin tutuilta. Joulukaudella nautitaan muun muassa rakfiskiä, joka on kaksi-kolme kuukautta suolaliuoksessa valmistettua kalaa. Rakfisk nautitaan joulunaikana sellaisenaan perunoiden, kermaviilin ja sipulin kanssa.

Jouluaaton pöydän tärkeimmät elementit ovat ribbe, possun grillikyljykset ja pinneskøt, suolattu lampaanpaisti. Lisukkeena tarjoillaan hapankaalia, lihapullia, perunoita ja makkaraa.

9. Norjalaiset lahjoittavat Lontoolle joulukuusen joka vuosi

Oslon kaupunki lahjoittaa joka vuosi Lontoon Trafalgar Squarelle pystytettävän joulukuusen. Näin on tapahtunut jo yli 50 vuoden ajan. Lahjakuusi on symbolinen kiitos lontoolaisille heidän avustaan oslolaisille toisen maailmansodan aikana. Kaunis perinne jatkuu edelleen.

10. Maailman menestynein talviurheilumaa

Norja on kaikkien aikojen menestynein maa talviolympialaisissa. Yhteensä se on saavuttanut 329 mitalia, joista 118 kultaista. Hopeaa norjalaiset ovat napanneet 111 kertaa ja pronssia tasan sata kertaa. (Tiedot vuodelta 2014)

Norja on myös yksi vain kolmesta maasta, joilla on enemmän mitaleja talviolympialaisista kuin kesäolympialaisista. Muut kaksi maata tässä joukossa ovat Itävalta ja Liechtenstein.

Lähde: rantapallo.fi (Riikka Krenn, 2014)

Tunnelmaan virittäytymiseksi ohessa hauskasia norjankielisiä idiomeja ja vähän muutakin:

du store alpakka!

= Voi hyvät hyssykät!; [lit. Voihan iso alpakka/ Sinä iso alpakka!].

ha/få/bli/være/oppleve en blåmandag

= olla krapulassa/ lintsata maanantaina töistä/ kokea todellista alamäkeä; [lit. olla/saada/tulla/kokea sininen maanantai].

være en brønnpisser

= myrkyttää (poliittinen) keskustelu tai ilmapiiri kätketyllä tavalla; esittää perättömiä syytöksiä jostakusta tämän selän takana; kaivoonkusija voi olla myös joku, joka niin sanotusti kusee omaan kaivoonsa ja pilaa itseltään ilmapiirin ihan itse. [lit. olla kaivoonkusija].

gi en et eselspark

= kritisoida jotakuta voimakkaasti; kiusata vahvempaansa joka tilapäisesti on puolustuskyvytön; [lit. antaa jollekulle aasinpotku].

få hakeslepp

= kokea suuri yllätys, jäädä tuijottamaan suu auki hämmästyksestä; [lit. saada leuanvalahdus/ leuanhölläys]. Jeg fikk nesten litt hakeslepp. Melkein suuresti yllätyin.

mele sin egen kake

= huolehtia omista hyödyistään, eduistaan; ajatella ainoastaan omia etujaan; [lit. jauhottaa oma kakkunsa].

koke bort i kålen

= kadota tyhjään puheeseen; jostakin ei tule yhtään mitään; [lit. kiehua pois kaalisoppaan]. Kål on tässä: kålsuppe. Idea tässä on se, että keittoon pannut lihapalat jotenkin mystisesti häviävät johonkin sopan syövereihin siinä kiehuessa niin, että näyttää ettei siinä olekaan lihaa, keitossa ei edes maistu liha. Firmaet hadde store planer, men alt kokte bort i kålen. Firmalla oli suurisuuntaisia suunnitelmia, mutta ne hävisivät savuna ilmaan.

be/ snakke/ gråte for sin syke mor

= yrittää saada omaa etua teeskennellen välittävänsä muista; yrittää auttaa itseään pyytämällä apua jollekulle toiselle; [lit. pyytää/ puhua/ itkeä jotakin sairaalle äidilleen].

koste skjorta

= olla kallis, maksaa hyvin paljon; [lit. maksaa paidan (päältä)].

bare være skuebrød

= olla vain koristeena, olla ilman tosiasiallista arvoa, olla väärää propagandaa; [lit. ~olla leipää näytiksi].

skyte spurver med kanoner

= käyttää liioitellun vahvoja keinoja heikon vastustajan nujertamiseksi tai pienen merkityksettömän asian hoitamiseksi; [lit. ampua varpusia kanuunoilla].

en joker i kortstokken

= ei ennalta nähtävä elementti, joka voi äkisti ilmaantua ja laittaa koko pelin uusiksi; [lit. korttipakan jokeri].

få fnatt av

= tuntea vahvaa ärtymystä jostakin; [lit. saada jostakin syyhy]. Det er til å få fnatt av. = Se on erittäin ärsyttävää.

gjøre gull av gråstein/ få gull av gråstein

= onnistua hankkimaan itselleen etuja ja rikkauksia jostakin sellaisesta, josta hyötyminen näyttää toivottomalta; [lit. tehdä kultaa kivestä/ saada kultaa kivestä]. Han fikk gull ut av gråsteinen og ble milliardær. ~Hän aloitti tyhjästä ja hänestä tuli miljardööri.

skjellsettende opplevelse

= kokemus, joka toimii ihmisen elämän jakajana menneen ja tulevan välillä; [lit. ratkaiseva t. käänteentekevä kokemus].

gå for lut og kaldt vann

= tulla huonosti, kaltoin kohdelluksi, alentuvasti, sorretusti kohdelluksi tai esim. huonosti ruokituksi; [lit. käydä lipeällä ja kylmällä vedellä]. Lipeä on vahva puhdistusaine, mutta kylmässä vedessä sen vahvuus vähenee. Askepott (Tuhkimo): Hun fikk gå for lut og kaldt vann mens hennes stesøstre ble fordelaktig behandlet – helt til prinsen kom – med hest og karet og alt annet enn lut. Hyvin vapaa käännös: Tuhkimoa kohdeltiin kaltoin, kun taas hänen sisarpuolensa saivat erityiskohtelua – aina siihen asti kunnes prinssi saapui – hevosineen ja vaunuineen kohdellen Tuhkimoa kuin kuninkaallista. (Oli hevosta ja vaunua ja "kaikkea muuta kuin lipeää"). lut = lipeä

gå skoerne av seg

= joutua käyttämään suhteettoman määrän voimia saavuttaakseen jotakin tai yrittää suorittaa tehtävää, joka on liian vaativa; [lit. ~kävellä niin lujaa, että kengät lähtevät jalasta].

ha lopper i blodet

= olla levoton, keskittymiskyvytön, kykenemätön olemaan paikallaan; [lit. olla kirppuja veressä]; Vrt. ha maur i byksa = olla muurahaisia housuissa.

ikke min kopp te

= ei minun mieleeni; [lit. ei minun kuppini teetä].

som julekvelden på kjerringa

= jokin tulee yllätyksenä, vaikka pitäisi olla kaikki perusteet olla yllättymättä, jouluiltahan on varsin ennustettavissa oleva ajankohta; [lit. kuin ämmän jouluilta].

striskjorte og havrelefse

= harmaa arki, etenkin vapaapäivän tai juhlapäivän jälkeen. Striskjorte on työvaate, joka on epämiellyttävää ainetta, joka kutiaa iholla, havrelefse on yksinkertaista karkeaa arkiruokaa.

motet sviktet meg

= minulta meni sisu kaulaan; [lit. rohkeus petti minut].

Man vet hva man har, men ikke hva man får.

= Kannattaa tyytyä siihen, mikä on varmaa eikä jahdata sitä mikä on epävarmaa; [lit. tiedetään mitä on, mutta ei tiedetä mitä saadaan].

Hvor lenge var Adam i Paradis?

= retorinen kysymys, joka heijastaa surettavaa käsitystä, että hyvät asiat ja hyvät ajat elämässä kestävät kovin vähän aikaa; [lit. Kuinka kauan Aatami oli paratiisissa?]. Perustuu kertomukseen Aatamin ja Eevan paratiisista karkoittamisesta heidän syötyään tiedonpuusta.

Høyt henger de og sure er de.

= happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista; [lit. korkealla roikkuvat ne ja happamia ovat ne]. Käytetään jostakin saavuttamattomasta, kun halutaan kieltää sen arvo.

ikke ta sorgene på forskudd

= jättää murehtimatta turhaan; [lit. ei ottaa murheista ennakkoa]; sorg tässä: murhe, ei niinkään suru, joka on jo vakavampi tila, tässä kohdin siis merkitykseltään sama kuin bekymring. Vrt. Mark Twain: Most of my worries never happened. Tämä kääntyy norjaksi: De fleste av mine bekymringer ble det aldri noe av. Useimmista murheistani ei tullut koskaan mitään.

være ute og ro

= olla ajautunut kauas maalta ja olla vaikeuksissa niin ettei meinaa päästä takaisin satamaan. Ilmausta käytetään mielellään puhujasta tai keskustelijasta, joka on ajautunut kauas aiheestaan, eikä meinaa löytää teemaansa enää takaisin. Nå er han ute og ror. = ~Siinähän hän nyt jaarittelee; [lit. nyt hän on ulkona soutamassa].

Når man snakker om solen, så skinner den.

= se aihe josta aletaan puhua, konkretisoituu siinä samassa; [lit. kun puhutaan auringosta, se alkaa paistaa]. Vrt. eng. Talk of the devil, and he appears.

mange skjær i sjøen

= Idiomi merkitsee, että ihminen matkaa vaarallisilla ja vaativilla vesillä kohdaten vaikeuksia ja monia esteitä, jotka pitää pystyä ennakoimaan; [lit. monta karia merellä]. Det er mange skjær i sjøen før vi kommer dit. Monta on vaaraa matkalla ennen kuin saavumme määränpäähän.

troll i ord

= jos joku on varomaton ja mainitsee onnettomuuden tai onnettoman kehityksen mahdollisuudesta, on vaara, että det går troll i ord, ja juuri se mitä pelätään, tapahtuu, koska se on ääneen mainittu; [lit. sanoissa kulkee peikko].

bite i det sure eplet

= alistua johonkin tai joutua tekemään jotakin sellaista, mistä ei pidä; [lit. purra hapanta omenaa].

være på bærtur/ være helt på bærtur

= olla harhapoluilla, erehtyä jossakin; [lit. olla marjastamassa/ olla aivan täysin marjaretkellä]. Sanotaan, kun keskustelijan argumentaatio ontuu, tai kun ihminen erehtyy jossakin tai ymmärtää jotakin aivan väärin. Ilmaisu juontaa ajatuksesta, että marjastaja helposti eksyy marjastusretkellään.

være galimatias

= olla merkityksetöntä puhetta, keksintöä, pelkkää höpsötystä, pötyä tai hölynpölyä; galimatias = hölynpöly.

skitt og kanel

= arvoton ja arvokas; [lit. paska ja kaneli]; Det blir standig viktigere å kunne skille effektivt mellom skitt og kanel i all informasjon som finnes på nettet. = On yhä tärkeämpää osata erottaa toisistaan tehokkaasti arvoton ja arvokas kaikessa informaatiossa, jota on netissä.Dannelse er evnen til å forstå at det er en kvalitativ forskjell på skitt og kanel, selv om det ser likt ut ved første øyekast. Koulutus on kykyä ymmärtää, että arvokkaan ja arvottoman välillä on laadullinen ero, vaikka ne näyttäisivät samankaltaisilta ensisilmäyksellä. Se, miksi juuri kaneli on asetettu paskan vastakohdaksi, johtunee siitä, että kaneli oli muinoin hyvin arvokkaana pidetty.

tale med to tunger

= puhua epätotta, olla vilpillinen ja epäluotettava; [lit. puhua kahdella kielellä]; vrt. saksan mit doppelter Zunge sprechen, englannin to speak with two voices.

(Kääntänyt: Katja)

Lähteet:

Vannebo, Kjell Ivar 2009. Et Columbi egg og andre uttrykk. Bruk. Bakgrunn. Betydning. Cappelen Damm.

Vannebo, Kjell Ivar. 2019. Prikken over i-en og andre uttrykk. Bruk. Bakgrunn. Betydning. Cappelen Damm.

Hegge, Per Egil 2017. Perler for svin og 555 andre norske idiomer. Kagge Forlag.

Haluatko oppia norjaa: Tutustumiseksi/ hankkimiseksi:

1. Hadle Oftedal Andersen& Anne Riikola: Brillefint! Norjan kielen alkeiskirja (2018, 183s., 3.-4.p.)

Brillefint! on ensimmäinen suomenkielisille aikuisopiskelijoille tehty norjan kielen oppikirja. Kirjassa opetetaan kirjanorjaa (bokmål). Brillefint! sopii sekä alkeiskurssien oppimateriaaliksi että itseopiskeluun, käyttäjältä ei edellytetä muiden vieraiden kielten hallintaa. Kirja vie lukijan arkipäivän keskustelutilanteisiin ja opettaa samalla norjan peruskieliopin.

2. VERBIKIEKKO: Valitse haluamasi verbi kiekosta ja väännä: Saat eteesi tärkeimmät verbimuodot: Wheel - Norwegisch - Starke und unregelmäßige Verben (2017, kirjanorja (bokmål)). Saatavuus: adlibris.com, hinta yleensä noin kympin verran.

Tutustumiseksi norjaa jo hieman osaaville: 

1. Helene Uri: Rare ord (bokmål, 2022). Hva er en ablegøye? Eller en mukofag? Og hva betyr det å være ailurofil? Rare ord er ikke farlige, rare ord er morsomme! I denne boka finner du 426 merkelige, morsomme og mystiske ord som pirrer nysgjerrigheten og utvider ordforrådet. Noen av dem er gammeldagse, sære ord som kanskje bestemor eller oldefar kan. Andre har røtter i gresk og latin og er vitenskapelige, men minst like morsomme og snodige. Med denne boka kan du imponere både vennene dine og de voksne! Helene Uri er ekspert på ord, og har sammen med den internasjonalt anerkjente illustratøren Kristin Roskifte skapt en leken, fargerik og sprudlende feiring av språket vårt. 

2. Mukavainen kirja eläimistä, jotka eivät nuku öisin: Erna Osland: Vaken?; ei godnattbok om dyr som ikkje søv om natta (nynorsk, 2017). Leikent og lærerikt om dyr som er vakne om natta! Vaken? er ei fagbok om nattaktive dyr. I kvart kapittel er det ei lita forteljing om kvar ein kan finne dei enkelte dyra. Kvifor er desse dyra vakne når vi andre søv? Får dei ikkje sove? Eller kan dei vere vakne samtidig som dei søv? 

3. Kjell Ivar Vannebo: Prikken over i-en og andre uttrykk (bokmål, 2016, 490s.). Kjell Ivar Vannebo setter prikken over i-en med sin reviderte, utvidede utgave om ord og uttrykk på norsk. Norsk dagligtale vrimler av billedlige uttrykk hentet fra mange slags kilder. Her får du vite hva de betyr, hvor de stammer fra og hvordan de brukes. 

4. Kjell Ivar Vannebo: Et Columbi egg og andre uttrykk (2009). 

5. Per Egil Hegge: Perler for svin og 555 andre norske idiomer (2015).

6. Elisabeth Ellingsen: På vei – Tekstbok: Norsk og samfunnkunnskap for voksne innvandrere (2016, 223s., 7.p.)

7. Hans Kristiansen & Einar Lundeby: Akkurat – sa nordmannen: kompendium i norsk (1989).

8. Gølin Kaurin Nilsen & Gerd Manne: Ny i Norge: tekstbok (2013, 295s., 5.p.)

Ny i Norge er et begynnerverk i norsk som andrespråk, og er et av de mest brukte læreverkene de siste tiårene. Verket er beregnet på voksne innvandrere som følger opplæring på spor 2 og 3. Det dekker nivåene A1 og A2 etter Læreplan i norsk og samfunnskunnskap for voksne innvandrere (2012) og leder fram til norskprøven nivå A2. Ny i Norge tar utgangspunkt i en kommunikativ undervisningsmodell, og følger en systematisk oppbygning med gradvis introduksjon av vokabular, språkfunksjoner og grammatikk. Verket omfatter også integrert samfunnskunnskap om dagens Norge. Bøkene har et moderne uttrykk og er gjennomillustrert med utstrakt bruk av fotografier. Ny i Norge består av: - Tekstbok - Arbeidsbok - Lydbok (Elev-CD til tekstboka) - Lærerveiledning - Lærer-CD - Øvinger i lytteforståelse (bok og CD) - Nettressurs for elev og lærer - Ordlister på 26 språk Ny i Norge bygger på Gerd Mannes tanker om språkopplæring, og er revidert av Gölin Kaurin Nilsen. Nilsen har lang undervisningserfaring innen språkopplæring for innvandrere og har utgitt flere læreverk, blant annet Norsk nå!, Nøkler til Norge og Mer norsk.

18.5. International Museum Day. Kansainvälinen museopäivä. 

Vieraile paikallisessa museossa ja opi lisää kaikesta maan ja taivaan välillä! Monet museot tarjoavat myös virtuaalikierroksia onlinessa, ellet pääse paikan päälle.

Tutkimukset: Jos käyt museossa, elät onnellisempana pidempään

Tutkimusten mukaan kulttuuriharrastukset antavat enemmän lisävuosia elämään kuin liikunta. Lisäksi kulttuuriaktiivien elinvuodet ovat onnellisempia. 'Kolesterolin alentamiseen satsataan valtavasti, vaikka kulttuuriharrastuksilla olisi yhtä suuri vaikutus terveyteen', pohtii neurologian dosentti Markku T. Hyyppä.

Konkreettisin terveyshyöty museokäynneistä on odotettavissa olevan eliniän piteneminen. Kulttuuriaktiiville lisävuosia tulee kolmesta neljään verrattuna sohvaperunaan, joka ei juurikaan harrasta kulttuuria. Se on suurempi kuin esimerkiksi laihduttamisen tai terveysliikunnan antama lisäys elinvuosiin.

'Jos vaikutusta pitää verrata johonkin, niin se olisi tupakointi. Savuton elää noin viisi vuotta tupakoitsijaa pidempään', neurologian dosentti ja kirjailija Markku T. Hyyppä vertaa.

'Oikeastaan yleensä tutkitaan eloonjäämisen riskiä', hän tarkentaa: 'Kysymys on tuhansien ihmisten keskiarvoista, yksilötasolla esiintyy aina poikkeuksia.'

Hyyppä on tutkinut kulttuuriharrastuksen vaikutusta ihmisten elinikään jo kolme vuosikymmentä. Hän on kirjoittanut aiheesta kansainvälisissä lääketieteellisissä lehdissä julkaistujen artikkeleiden lisäksi myös kansantajuisia kirjoja.

Aivotutkija kiinnostui kulttuuripääoman vaikutuksesta terveyteen ja hengissä säilymiseen tutustuttuaan nykyisen vaimonsa kautta suomenruotsalaiseen kulttuuripiiriin. Hyyppä alkoi ihmetellä, miksi äidinkielenään ruotsia puhuvat köyhät kalastajat ja pienviljelijät elävät huomattavasti suomenkielisiä naapureitaan vanhemmiksi.

Maaseudulla ruotsinkielisten elinolot ja -tavat eivät poikenneet merkittävästi suomenkielisten asukkaiden vastaavista. Tavanomaiset terveyteen vaikuttavat seikat, kuten sosiaalinen asema ja koulutus, ruokavalio, alkoholin käyttö, liikalihavuus, liikunta tai tulotaso eivät siis käyneet selitykseksi.

Yhteiseksi tekijäksi nousi ruotsinkielisten sosiaalinen ja kulttuurinen aktiivisuus. Suomenruotsalaiset kyläyhteisöt ovat eläväisiä, erilaisia yhdistyksiä ja kotiseutumuseoita on paljon ja kulttuuritoimintaa myös tuetaan enemmän. Hyyppä määrittelee tutkimuksissaan kulttuurin laajasti yhteisenä toimintana, joka lisää sosiaalista pääomaa.

'Kaikki kulttuurin harrastaminen on hyvästä ja museot ovat osa tätä. Museossa ihminen kokee jollain alitajuisella tasolla sosiaalisen läsnäolon, vaikka siellä kävisi yksin.'

Hyyppä sureekin sitä, että museolaitosten rahoitusta ollaan karsimassa, vaikka museovierailut tuottavat terveyshyötyjä. Suomesta puuttuvat kulttuuriharrastusten kansantaloudellisia hyötyjä kartoittavat terveystaloudelliset tutkimukset.

'Jos nyt olisi käytössä selkeää tilastotietoa, voitaisiin verrata, mitä tapahtuu, jos museolaitoksen toimintamahdollisuuksia rajataan. Meillä satsataan esimerkiksi valtavasti kolesterolin alentamiseen, vaikka kulttuuriharrastuksilla olisi yhtä suuri vaikutus terveyteen.'

Kuolleisuus on selkeää ja ymmärrettävää tilastotietoa, mutta museoilla on myös vaikeammin mitattavissa olevia vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin. Kulttuuria aktiivisesti harrastavat ihmiset kokevat elämän stressaavat asiat huomattavasti vähemmän negatiivisina.

'Eniten hyvinvointia lisää osallistuva harrastus, esimerkiksi kuorolaulu, mutta myös kulttuurin kuluttaminen vaikkapa museoissa käymällä vaikuttaa merkittävästi', sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Minna Huotilainen.

Kulttuuri antaa ihmiselle toisen väylän pohtia asioita ja käyttää järjen lisäksi muita voimavaroja. Museossa käyminen mahdollistaa omien ongelmien pohtimisen uudelta kantilta. Vierailu porukalla parantaa yhteisön yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Kulttuurin harrastaminen on myös tunnetusti toimiva keino mielenterveysongelmien hoidossa. Taiteen ja musiikin käytöstä erityisesti masennuksen hoidossa on runsaasti hyviä kokemuksia.

Toisaalta museoissa käymisen merkittävyyttä on mahdollista tutkia myös fysiologisesti.

Maailmalla on tehty tutkimuksia, joissa taidenäyttelyssä käyvien ihmisten sydämen sykettä ja autonomisen hermoston toimintaa seuraamalla on mitattu kokemuksen vahvuutta. Tietoa on mahdollista saada tarvittaessa vaikka yksittäisistä teoksista.

Myös aivojen molekyylitason toimintaa tutkimalla voi tarkastella ihmisen stressitilaa.

'Olisi ihan mahdollista mitata kemiallisesti aivotoiminnasta onko museokäynnin jälkeen rennompi olo', sanoo Hyyppä.

Kulttuuriaktiivisuuden tutkimuksella ei ole kuitenkaan lääketeollisuuden kaltaista rahakasta taustaorganisaatiota, joten tarkkoja tuloksia on vielä vähänlaisesti.

'Lääkkeiden tutkiminen on tärkeää ja oleellista, mutta kulttuurin tuottama hyvinvointi on naurettavan halpaa verrattuna lääkepurkista saatavaan. Yhteiskunnalla luulisi olevan motiivi tutkia myös sitä', Huotilainen pohtii.

Lähde: museoliitto.fi (Museo-lehti 4/2014)

Vuoden 2025 suosituimmat Museokortti-kohteet

1. Ateneumin taidemuseo, Helsinki
2. Amos Rex, Helsinki
3. Nykytaiteen museo Kiasma, Helsinki
4. Didrichsenin taidemuseo, Helsinki
5. HAM Helsingin taidemuseo, Helsinki
6. Museokeskus Vapriikki, Tampere
7. Heureka, suomalainen tiedekeskus , Vantaa
8. LUOMUS Luonnontieteellinen museo, Helsinki
9. Näyttelykeskus WeeGee, Espoo
10. Arkkitehtuuri- ja designmuseo, Helsinki
11. Sinebrychoffin taidemuseo, Helsinki
12. Tampereen taidemuseo, Tampere
13. Turun taidemuseo, Turku
14. Helsingin Taidehalli, Helsinki
15. Hakasalmen huvila, Helsinki
16. Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva, Lahti
17. Sara Hildénin taidemuseo, Tampere
18. Ars Nova, Turku
19. LUOMUS Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha, Helsinki
20. Serlachius Kartano, Mänttä
21. Aboa Vetus, Turku
22. Muumimuseo, Tampere
23. Turun linna, Turku
24. Suomen valokuvataiteen museo, Helsinki
25. Villa Gyllenberg, Helsinki
26. Suomen lasimuseo, Riihimäki
27. Gallen-Kallelan Museo, Espoo
28. Merikeskus Vellamo, Kotka
29. Museo Leikki, Espoo
30. Museo Milavida, Tampere
31. Halosenniemi, Tuusula
32. Chappe, Raasepori
33. Forum Marinum, Turku
34. Aalto2, Jyväskylä
35. Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus TAHTO, Helsinki
36. Jyväskylän taidemuseo, Jyväskylä
37. Hämeen linna, Hämeenlinna
38. Salon taidemuseo Veturitalli, Salo
39. Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha, Turku
40. Ainola, Järvenpää
41. Kuopion museo, Kuopio
42. KUMMA, Kuopio
43. Teatterimuseo, Helsinki
44. Tekniikan museo, Helsinki
45. Sodan ja rauhan keskus Muisti, Mikkeli
46. Suomen Ilmailumuseo, Vantaa
47. Serlachius Pääkonttori, Mänttä
48. Suomen käsityön museo, Jyväskylä
49. Hämeenlinnan taidemuseo, Hämeenlinna
50. Satakunnan Museo, Pori

Lähde: sttinfo.fi (2026)

HANKI MUSEOKORTTI

Museokortti on vuoden mittainen pääsylippu yli 360 museoon Ahvenanmaalta Inariin. Museokortti-toiminnasta vastaa FMA Creations Oy, joka on kokonaan Suomen museoliitto ry:n omistama ja kuuluu Museoliitto-konserniin. Museokortti-järjestelmän tuottamat tulot palautetaan suomalaisille museoille kävijämäärien perusteella, eikä järjestämällä ole museoalan ulkopuolisia edunsaajia.

Museokortin 10-vuotisjuhlavuotena 2025 saavutettiin historiallisia lukemia. Kymmenen vuoden aikana Museokortilla on vierailtu yli 14,5 miljoonaa kertaa museoissa ja tuotettu suomalaisille museoille lähes 120 miljoonaa euroa.

Tutustumiseksi: 

1. Dorling Kindersley: Museoiden salaisuudet: maailman kiehtovimmat museot ja niiden salatut aarteet (2020, 160s.). Lähde ainutlaatuiselle kierrokselle maailman kiehtovimpiin museoihin tutustumaan niiden salattuihin aarteisiin. Kirjassa luodaan kulissien takainen katsaus valtavaan valikoimaan huikeita historiallisia esineitä ja kerrotaan niiden keräämiseen, säilyttämiseen ja varastointiin liittyvästä kovasta työstä, huolenpidosta ja vaivannäöstä. Oletko koskaan miettinyt, mitä avaruuspuvulle tapahtuu sen oltua astronautin yllä Kuun pinnalla? Tai miten maailman arvokkaimmasta timantista huolehditaan? Tutustu kattavasti museoiden toimintaan ja museoita pyörittävien ihmisten työhön: siihen, miten historioitsijat pitävät huolta Anne Frankin päiväkirjasta ja mitä villamammutin luurangon esille kaivamiseen ja näytteillepanoon kuuluu. Museoiden salaisuudet vie sinut ainutlaatuiselle kierrokselle tarkastelemaan museoesineitä, jotka eivät tavallisesti ole näytteillä. Pääset tutustumaan nesteeseen säilöttyihin eläinnäytteisiin, näytteille pantaviksi liian arvokkaisiin jalokiviin ja huolellisesti kontrolloiduissa olosuhteissa säilytettäviin hauraisiin papereihin. Museoiden salaisuudet on täynnä uskomattomia kuvia, kiinnostavien menetelmien vaiheittaisia esittelyjä ja museoita hoitavien ja ylläpitävien ihmisten työnkuvauksia. Se tarjoaa ainutlaatuisen pääsyn maailman mielenkiintoisimpien museoiden kulissien taakse tutustumaan niiden ihmeellisiin salaisuuksiin. – Kirjassa luodaan valikoiva katsaus maailman parhaisiin museoihin ja niiden näyttelyihin kuten myös varastokokoelmien kätköissä säilytettäviin esineisiin, joista kaikkia ei aseteta näytteille museokävijöille. – Siinä esitellään valtavan monipuolinen valikoima sekä näyttely- että varastoesineitä. Kirja on laadittu ainutlaatuisessa yhteistyössä yhdysvaltalaisen Smithsonian-instituutin kanssa. – Kirjassa esitellään monia maailman parhaimpia museoita, kuten Ison-Britannian luonnontieteellinen museo, Yhdysvaltain Smithsonian-museot ja Kiinan Kielletyn kaupungin palatsimuseo. – Kirjassa luodaan katsaus erilaisiin kokoelmiin muun muassa luonnonhistorian, tieteen, liikenteen, antiikkiesineiden ja muotoilun parista. 

2. Susanna Pettersson & Pauliina Kinanen: Suomen museohistoria (2020, 426s.). Museot ovat jokaisen kansakunnan historian säilyttäjiä. Suomen museohistoria on kattava historiaesitys, joka perehtyy niin kulttuurihistoriallisten, luonnontieteellisten kuin taidemuseoiden historiaan. Teos nostaa esiin museot yhteiskunnallisina vaikuttajina ja kertoo, kuinka museot ovat syntyneet ja miten ne ovat muuttuneet siirryttäessä kansallisesta idealismista ja kansakunnan rakentamisesta nykyiseen kansainvälisen teknologian aikaan. Suomen museohistorian kirjoittajat ovat museoiden, kokoelmien, konservoinnin ja museologian parhaita asiantuntijoita.

3. Jaana af Hällström (toim.): Museot (2008, 138s.). Museot opastaa kymmeneen mielenkiintoiseen museokohteeseen ympäri Suomen, kattaen taide-, kulttuuri- ja luontomuseot sekä käytännölliset vinkit niiden löytämiseen ja vierailun suunnitteluun. Kätevän oppaan avulla matkailijat voivat löytää monipuolisesti hoidettuja museoita helposti karttojen ja osoitetietojen avulla. Kenelle: kotimaanmatkailijoille ja museo-oppaista kiinnostuneille.

4. Anne Carminati & James Wesolowski: 111 Museums in Paris That You Shouldn't Miss (2024, 240s.). Paris is known as the City of Lights, but it is really the City of Museums. Explore iconic centres of fine art with fresh eyes and dig deeper to uncover a world of museums dedicated to art and artists, science and industry, literature and film and curiosities both unusual and fascinating.

Can you identify all the great artists of French impressionism? Do you know about French contributions to early automobiles and airplanes? Are you fascinated by haute couture? Would you like to visit the ateliers of great painters and sculptors? Do you love music and film? Are you an obsessive collector of something truly peculiar? Or do you simply want to learn about new and compelling things in the world around you?

111 Museums in Paris That You Shouldn't Miss highlights destinations, both well-known and obscure, where you will discover new treasures throughout this magnificent city.

5. 100 Most Beautiful Museums of the World: A Journey Across Five Continents (2005, 208s.)

6. Ben Handicott & Kalya Ryan: 50 Museums to Blow Your Mind 1 (2016, 128s.)

Never drag your heels around a dull museum again!

Then & now // History museums

• Acropolis Museum // Greece
• British Museum // UK
• Forbidden City // China
• Goethe House & Goethe Museum // Germany
• Imperial War Museum // UK
• Museum of Alchemists & Magicians of Old Prague // Czech Republic
• Museum of Mummies of Guanajuato // Mexico
• National Museum of Anthropology // Mexico
• Old Operating Theatre Museum & Herb Garret // UK
• Prison Gate Museum // The Netherlands
• Sir John Soane's Museum // UK
• Styrian Armoury // Austria
• Torture Museum // The Netherlands
• Vasa Museum // Sweden
• Viking Ship Museum // Norway
• Whitney Plantation // USA

The world around us // Natural history museums

• Kunstkamera // Russia 6
• Messner Mountain Museum // Italy
• Sarawak State Museum // Malaysia
• Smithsonian Institution // USA

Human creativity // Art & culture museums

• American Classic Arcade Museum // USA
• Belgian Brewers Museum // Belgium
• Burlesque Hall of Fame // USA
• Coffee Museum // Brazil
• Erawan Museum // Thailand
• Ghibli Museum // Japan
• Grammy Museum // USA
• The Green Vault // Germany
• Museum of Childhood // UK
• Musical Instruments Museum // USA
• Soumaya Museum // Mexico
• Vodka Museum // Russia

Things that go // Science & technology museums

• Bicycle Museum of America // USA
• Big Hole & Open Mine Museum // South Africa
• Exploratorium // USA
• National Maritime Museum // France
• National Rail Museum // UK
• New Mexico Museum of Space History // USA
• New York City Fire Museum // USA
• Pencil Museum // UK
• Porsche Museum // Germany
• Sewer Museum // France
• Sulabh International Museum of Toilets // India

Peculiar passions // Quirky museums

• Avanos Hair Museum // Turkey
• Clown Hall of Fame & Research Centre // USA
• Cupnoodles Museum // Japan
• Gopher Hole Museum // Canada
• International Cryptozoology Museum // USA
• Museum of Broken Relationships // Croatia
• Watermelon Museum // China

18.5. Visit Your Relatives Day. Vieraile sukulaistesi luona -päivä. 

Tee aikaa perheelle ja sukulaisille, tarkoittaapa se vierailua tädin luona tai vähän pidempää kyläkierrosta.

Suku tuo turvaa, mutta joskus sen osana on vaikea olla ‒ psykologi listaa 5 keinoa, joilla näet juuriesi voiman

Suku kulkee koko elämän mukana, halusit tai et. Sukutarinoiden taustalta voi paljastua itselle tärkeitä arvoja. Joskus oma tausta voi selittää, miksi olo tuntuu jatkuvasti riittämättömältä. Näin päivität suhteet juuriisi.

Sukkuun hyvä tulloo, sukua kaikki kiitetään. Sukkuun paha tulloo, sukua kaikki moititaan. Sananlasku tiivistää sen, miten kiinteästi suku on osa itseä, halusi sitä tai ei.

Tiivis omien joukko tuo parhaimmillaan elämään valtavasti iloa ja voimaa, mutta aina se ei mene niin.

Moni kantaa mukanaan kivuliaita kokemuksia, puhumattomuuden perintöä ja suoranaista sukuhäpeää. Psykoterapeutti Kirsi Hiilamo, 59, kertoo, miten omaa sukutaustaansa kannattaa käsitellä ja millaisia voiman- ja kivunlähteitä siitä voi löytää.

1. Tutustu itseesi sukutarinoiden kautta

Suvun vaikutus näkyy paitsi geeneissä myös tavassa puhua, juhlaperinteissä, ihmissuhteissa ja maailmankatsomuksessa. Vaikutus on niin hienovarainen, ettei välttämättä tule ajatelleeksi, missä kaikessa se kulkee mukana.

Psykoterapeutti Kirsi Hiilamo sanoo, että suku tulee usein esiin sukutarinoina, joita mieluusti toistetaan.

"Vahvat sukutarinat yhdistävät ihmisen osaksi sukupolvien ketjua."

Sukutarinoissa kerrotaan usein sitkeästä ja rohkeasta sukulaisesta, joka vastoinkäymisistä huolimatta taisteli ja selviytyi. Suvussa on voinut ollut varaton pyykkäri, joka omalla työllään ponnisti yhteiskunnassa ylöspäin. Tai ehkä on ollut maailmaa kiertänyt seikkailija, jonka esimerkki antaa yhä nykyisille sukupolville rohkeutta.

Sukuhistoriasta voi löytää vastauksia siihen, keitä me olemme. Vaikka omasta taustasta ei selviäisi kuin köyhyyttä ja ilotonta elämää, on sekin tarina, jota vasten voi tarkastella omaa elämää osana yhteiskunnan kehitystä.

Tausta voi myös velvoittaa. Suvulla voi olla merkittävä omaisuus, kuuluisa nimi tai perheyritys.

"Joskus ammatitkin periytyvät. On pappissukuja, lääkärisukuja ja taiteilijasukuja."

2. Tunnista aineeton perintösi

Monelle suku on omaa identiteettiä kannatteleva perusyhteisö. Tunnetta vahvistavat isoäidin reseptillä tehdyt lihapullat tai juhlissa pöytään levitettävä liina, jonka sukulainen on kirjonut. Liina ja lihapullat ovat kuin menneisyydestä kurkottavia, olkapäällä lepääviä turvallisia käsiä, jotka painollaan sanovat: Olet osa meitä, sukumme viisautta, taitoja ja rakkautta. Et ole yksin.

Suvun perintöä voi yhtä lailla olla aktiivinen liikuntaharrastus. Monessa polvessa on suunnistettu tai menty hiihtämään. Hiilamon mukaan tällaisestakin perinnöstä kannattaa olla kiitollinen. Kun oppii huolehtimaan hyvinvoinnistaan, kestää raskaitakin elämänvaiheita.

"Jos lapsi näkee, että vanhemmat menevät lenkille, tanssimaan tai laulamaan, saa hän hyvin erilaisen kuvan kuin jos vanhemmat ovat aina töissä tai tietokoneella."

Sosiaalisuuden malli tulee myös usein suvusta: hakeudutaanko muiden seuraan vai ollaanko omissa oloissa?

"Parhaimmillaan suku antaa sosiaalisia taitoja ja uskoa itseen. Niitä tarvitaan, koska elämässä pelkkä älykkyys ja koulumenestys eivät riitä."

3. Huomaa, miten kosketat ja kiität

Sukutaustasta kumpuaa usein se, miten omia tunteitaan osaa käsitellä. Miten suhtaudut onnistumisiisi, entä virheisiisi? Onko suvussasi osattu kannustaa ja kiittää? Onko tavatessa ja hyvästellessä halattu?

Hiilamon mukaan koskettaminen periytyy vahvasti kulttuurisesti ja sen tärkeyden huomaa jo siitä, miten kosketus rauhoittaa ja kannustaa pientä lasta.

"Toisissa suvuissa pelottavistakin asioista, kuten konkursseista, voidaan puhua avoimesti ja velkoihin suhtaudutaan ajatuksella, että niistäkin selviää."

Monissa suvuissa vallitsee kuitenkin yhä puhumattomuuden kulttuuri, ja lämmintä, hyväksyvää kohtaamista, kehuja ja koskettamista on vain vähän. Kuria ja järjestystä painottaneiden sukujen historiaan voi kuulua rajuakin kuritusta ja nöyryytystä, Hiilamo sanoo.

"Jos omaan taustaan liittyy traumoja, se voi vaikuttaa jopa siihen, uskaltaako hankkia lapsia."

Monessa suvussa on haettu lohtua ja lääkettä pullosta, ja haetaan yhä. Nykyään tiedetään, että alttius alkoholismiin sairastumiseen on perinnöllinen. Sen taustalla vaikuttavien syiden näkeminen voikin olla helpottavaa.

4. Ota tarvittaessa etäisyyttä juuriisi

Joskus oma suku tuntuu vieraalta. Opiskelemaan isommalle paikkakunnalle lähtenyt on voinut omaksua erilaiset arvot kuin syntymäpitäjässä oli. Toinen tykästyy puolison suvun tapaan enemmän kuin omansa.

Jos suhteet viilenevät, Hiilamo kehottaa pohtimaan, millaiset asiat ovat etäännyttäneet itseä suvusta.

Syynä voi olla perinnönjaossa koettu vääryys tai muu loukatuksi tuleminen. Sukulaisten kesken saattaa olla kateutta, ilkeää juoruilua tai ulkonäön arvostelua. Pahaa oloa voivat aiheuttaa myös vähättely, jatkuva palvelusten pyytäminen ja rahan kinuaminen.

Joskus suvussa pidetään yllä täydellisyyden illuusiota, että kaikkien pitäisi opiskella tai ansaita omaisuuksia.

"Epärealistisen korkealle asetettu rima aiheuttaa sen, että moni tuntee itsensä huonoksi ja kykenemättömäksi."

Jos ikävät asiat pyörivät jatkuvasti mielessä, kannattaa miettiä, olisiko aika ottaa etäisyyttä.

"Jos tulee toistuvasti torjutuksi ja mitätöidyksi, mieli voi rikkoutua. Hyväksytyksi tulemisen kaipuu on yhä aikuisena niin suuri."

Joskus välit ystäviin ovat läheisemmät kuin sukuun. Kiinnostus omia tätejä ja setiä kohtaan saattaakin herätä vasta paljon myöhemmällä iällä. On hyvä pitää mielessä, että jos jotain haluaa tietää, se täytyy kysyä vielä kun ikääntyvät sukulaiset ovat yhä täällä.

5. Huomaa, mihin voit itse vaikuttaa

"Se, mikä ei tule yhdessä jaetuksi, tulee jonkun kannettavaksi", sanoi psykiatri-psykoanalyytikko Martti Siirala 1960-luvulla. Siirala loi käsitteen taakkasiirtymä, josta nykyään puhutaan ylisukupolvisena traumana. Sillä tarkoitetaan sukupolvelta toiselle kulkevaa ongelmaa tai tunnetilaa, joka on työnnetty pois mielestä.

Suomalaisissa suvuissa taakkasiirtymiä syntyi erityisen paljon sotien aikana. Hiilamon oman suvun taakka kasattiin, kun äidinisä kuoli sodassa väärällä tavalla.

"Äidinisäni menehtyi rintamalla korttipelistä alkaneessa puukkotappelussa. Siksi hänelle ei tullut sankari­hautaa eikä äidinäitini saanut sotalesken etuuksia. Häpeä tarttui myös äitiini."

Hiilamon isoäiti selvisi häpeästä tekemällä hirveästi töitä, mutta Hiilamon äidin, joka oli vasta pieni tyttö, piti panna omat tarpeet ja tunteet sivuun.

Jokaisella ajalla on omat taakkansa. Oman aikamme taakkasiirtymiä synnyttävät avioerot, Hiilamo sanoo.

"Taakkasiirtymä on tärkeää kohdata, ettei se eristäydy piilotajuntaan, jossa se voi alkaa elää omaa elämäänsä."

Taakat voivat oireilla kipuina, ryhdin kumaruutena, ahdistuksena tai toistuvina vaikeina ihmissuhteina.

"Ihmisestä voi tulla vallankäyttäjä tai kiusaaja, joka huonolla käytöksellään koettaa siirtää taakkaa muille."

Vaikka taakka siirtyisi, siirtäjän oloa se ei kevennä. Ainoa apu on tulla taakastaan tietoiseksi ja käsitellä se. Hiilamolle tämä tarkoitti sitä, että hänen piti oppia vastaanottamaan kiukkua ja muuta harmitusta.

"Minut opetettiin välttelevään tunneilmaisuun. Olen tietoisesti opetellut toimimaan tyttäreni kanssa toisin."

Rohkaisevaa on se, että jokainen voi itse päättää, mitä sukupolvien ketjua jatkaa ja minkä katkaisee.

"Jokainen voi aloittaa ihan uuden sukupolvien ketjun, jossa kannustetaan, huomataan ja halataan."

Lähde: eeva.fi (Leena Lukkari, 2023); Kauneus ja Terveys 15-16/2022.

Tutustumiseksi: 

1. Kirsti Ijäs: Sukupuu. Avain oman elämän ja perheen ymmärtämiseen (2014, 222s.) Yhteiskunnan muutokset ovat hajottaneet sukuja ja katkaisseet yhteyksiä. Jos ihminen vieraantuu taustastaan ja yhteys omaan sukuun heikkenee, hän jää vaille tärkeimpiä tukiverkkojaan. Kuinka tässä tilanteessa voi löytää välineitä itsensä ja läheistensä ymmärtämiseen, elämänsä hahmottamiseen? Sukupuu -kirjassa Kirsti Ijäs kertoo, kuinka sukupuu piirretään ja millaisia asioita se piirtäjälleen kertoo. Mukaan on hyvä ottaa neljä sukupolvea ja sukulaisten lisäksi myös perheen pitkäaikaiset lähi-ihmiset, jopa joskus kotieläinkin, jolla on ollut oma roolinsa perheessä. Suomessa, joka on myös sinkkujen luvattu maa, voi sukupuun piirtämisellä olla suuri merkitys oman identiteetin vahvistajana. Sukupuu ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 2003, minkä jälkeen siitä on otettu lukuisia painoksia. Nyt lukijoiden suosikki on saatavana ulkoasullisesti uudistetussa muodossa, kirjassa on myös teemoja kokoava täysin uusi luku. 

2. Miettinen, Tiina: Juuria ja juurettomia: Suomalaiset ja suku keskiajalta tähän päivään (2019). Suvuton ihminen on suojaton. Tämä käy ilmi jo suomalaisista kansanrunoista. Juuria ja juurettomia esittelee, miten suomalaisten sukukäsitys on muuttunut 500 viime vuoden aikana. Aina sukututkimus ei esimerkiksi ole pohjautunut asiakirjoihin, vaan lähteiden puutteita on täydennetty sukua mairittelevalla fiktiolla. Kustaa Vaasan sukujuuret haluttiin löytää kauaksi historian hämärään, mutta suomalaiselle talonpojalle ei esivanhempia löytynyt. Historian ystävälle sopiva tietokirja kertoo suvuista monipuolisesti. Sen aiheita ovat Ruotsin suurvaltakauden suvut, sukututkimusta tehneet nunnat, historian suosimat isälinjat, sukulaisavioliitot sekä sukuselvitysten tärkeys yksittäiselle ihmiselle, kuten säveltäjä Jean Sibeliukselle. Entä millaisia haasteita geenitutkimus tuo sukututkimukseen? Nykyihmisellä on 1900-luvun alkuun tultaessa 16-64 esivanhempaa ja 1800-luvun alussa jo 512. Voimme siis valita, mitä sukulinjoja seuraamme - vaikkemme valitsisikaan sitä kaikkein hienointa isälinjaa. FT Tiina Miettinen on tutkija Tampereen yliopistossa. Hänen ylistetty tietokirjansa Piikojen valtakunta oli Finlandia-ehdokkaana 2015. Elämäkertojen rakentelu aikakauden asiakirjoista on Miettiselle aina seikkailu. Hän opettaa myös sukututkimusta.

3. Siskot, rakkaat siskot (2008). Siskot, rakkaat siskot kokoaa yhteen 194 mainiota aforismia ja sitaattia, jotka ilahduttavat ja koskettavat sisaruudesta kiinnostuneita.

4. Mauri Kunnas: Minun sukuni, Ikimuistoiset ihmiset, tarinat ja tapahtumat (2014, 55s., 2.p.). Tästä kirjasta ilahtuvat jälkipolvetkin! Täytettävä kirja sopii lahjaksi kaikenikäisille: vastasyntyneelle, rippilapselle, 50-vuotiaalle, kummille ja mummille. Suvun ja perheen historia unohtuu helposti, jos sitä ei kerätä ajoissa talteen. Nyt voi tulevia sukupolvia varten kirjata yksiin kansiin merkittävimmät tarinat, rakkaimmat muistot ja tärkeimmät paikat, hersyvimmät tyypit ja hauskimmat anekdootit.

5. Eija Mansikkamäki: Sukuni tarina. Muistot ja selvitykset talteen (2020, 127s.). Kuka olen, mistä tulen? Kokoa suvun muistot, tarinat ja tiedot yksiin kansiin. Sukututkimus on nyt suosittua, ja oma historia kiinnostaa kaiken ikäisiä. Kauniiseen kotimaiseen täyttökirjaan voi kätevästi tallentaa niin suvussa kulkevan muistitiedon kuin kirjallisista lähteistä tai geenitesteistä saadut selvitykset. 

Täyttötilaa esimerkiksi suulliselle muistitiedolle on reilusti, ja vinkkien avulla aloittelijakin pääsee helposti vauhtiin varsinaisessa sukututkimuksessa.  

18.5. The Pink Panther Day. Vaaleanpunaisen pantterin päivä. 

Päivä on pyhitetty tuolle ihanalle pinkille katille ja hänen luovalle elämänlähestymistavalleen. Olisiko Pinkki pantteri -maratonin aika? Perheen pienimmät tulevat olemaan onnesta soikeana!

Vaaleanpunainen pantteri on elokuvateattereihin tehty lyhytanimaatiosarja, jota tehtiin 1964–1977. Suurin osa Vaaleanpunainen pantteri -animaatioista on mykkäelokuvia, joissakin hahmot kuitenkin puhuvat. Hahmo sai alkunsa vuonna 1963, kun Blake Edwards pyysi David H. DePatieta ja Friz Frelengiä suunnittelemaan hahmon hänen Vaaleanpunainen pantteri -elokuvansa alkutekstejä varten. DePatie, Freleng ja heidän firmansa työläiset suunnittelivat useita erilaisia panttereita, joista Edwards valitsi Hawley Prattin suunnitteleman version. Kun elokuva julkaistiin, hahmo oli menestys. Monet jopa sanoivat alkutekstejä itse elokuvaa paremmaksi. Alkuteksteistä muistetaan varsinkin Henry Mancinin säveltämä jazz-henkinen taustamusiikki eli ns. "The Pink Panther Theme", josta tuli Vaaleanpunaisen pantterin tavaramerkki. Tämän vuoksi DePatie-Freleng Enterprises aloitti lyhytanimaatioiden sarjan tekemisen United Artistsille.

Vaaleanpunainen pantteri (The Pink Panther) on säilyttänyt suosionsa vuosikymmenien ajan (ensiesiintyminen 1963) useiden tekijöiden ansiosta. Hahmo, joka alkoi alun perin vain rikoselokuvan alkutekstijakson animaationa, kasvoi omaksi ikonikseen.

Tässä keskeiset syyt Vaaleanpunaisen pantterin ikuiseen suosioon:

• Sanaton komiikka ja universaalius: Animoitu pantteri ei puhu, vaan luottaa pantomiimiin ja fyysiseen komiikkaan, mikä tekee huumorista ymmärrettävää ympäri maailmaa kulttuurirajoista riippumatta.
• Tyylikkyys ja viileys ("Coolness"): Hahmo on tunnettu sofistikoituneesta, rauhallisesta ja ilkikurisesta luonteestaan, mikä on tehnyt siitä pop-kulttuuri-ikonin.
• Ikoninen tunnusmusiikki: Henry Mancinin säveltämä, jazz-vaikutteinen The Pink Panther Theme on yksi maailman tunnetuimmista elokuvateemoista ja luo heti tunnistettavan, salaperäisen tunnelman.
• Klassiset live-action-elokuvat: Peter Sellersin esittämä kömpelö komisario Jacques Clouseau alkuperäisissä 1960- ja 70-lukujen elokuvissa loi vahvan pohjan, jota täydensivät loistavat animaatiot.
• Jatkuva läsnäolo: Hahmo on pysynyt ajankohtaisena yli 60 vuoden ajan televisiosarjojen, lyhytanimaatioiden ja uusien elokuvien (esim. Steve Martinin tähdittämät 2000-luvun elokuvat) kautta.
• Laaja oheismateriaali: Vaaleanpunainen pantteri on brändi, joka näkyy vaatteissa, oheistuotteissa ja on toiminut jopa hyväntekeväisyysjärjestöjen (kuten syöpäjärjestöjen) maskottina.

Nykyään hahmo tavoittaa uusia sukupolvia esimerkiksi YouTuben kautta, jossa brändillä on miljardeja näyttökertoja.

HUHUT KERTOVAT ETTÄ.. uusi leffa on tulossa!

Muistatko Vaaleanpunaisen pantterin? Suosikkileffasarja ja animaatio nyt yhteen – pääosaan supertähti!

Erikoinen idea!

Uusi Pink Panther -elokuva on tekeillä, ja pääosassa komisario Jacques Clouseaun roolia esittää Eddie Murphy. Hollywood Reporter kertoo, että elokuvan ohjaa Jeff Fowler, joka on parhaiten tunnettu videopelifilmatisointi Sonic the Hedgehogin ohjaajana.

Vaaleanpunainen pantteri -piirroshahmo seikkaili alkuperäisen elokuvien alkuteksteissä. Siitä tuli niin suosittu, että se sai oman animaatiosarjan. Pink Panther -leffasarja heräteltiin myöhemmin uudelleen henkiin, ja Clouseaun roolissa nähtiin tuolloin Steve Martin.

Ennakkotietojen mukaan uusi leffa sekoittelisi klassisia Peter Sellersin komedialeffoja ja kaikille tuttua sarjakuvahahmoa. Vaaleanpunainen pantteri herätetään leffassa henkiin CGI-animaatioiden avulla valkokankaalle. Alkuperäisissä elokuvissa vaaleanpunainen pantteri oli jalokivi.

Lähde:como.fi (2023)

Tässä ovat keskeiset tiedot elokuvasta:

• Päärooli: Eddie Murphy on vahvistanut näyttelevänsä komisario Clouseauta. Murphy on kertonut hahmon olevan hänen versiossaan mustaihoinen, mutta ranskalainen.
• Ensi-ilta-arvio: Elokuvaa on kaavailtu vuodelle 2026.
• Ohjaus ja tyyli: Elokuvan ohjaa Jeff Fowler (Sonic the Hedgehog -elokuvat). Elokuvan kuvailtu olevan sekoitus näyteltyä elokuvaa ja CGI-animaatiota (live-action/CG hybrid).
• Juoni: Tarinan odotetaan olevan sekoitus perinteistä slapstick-komediaa ja kansainvälistä rikostarinaa, mahdollisesti Louvren museoon liittyvä ryöstö.
• Tuotanto: Elokuvan tuottaa Amazon MGM Studios.

Eddie Murphy on kuvannut projektia "uudenlaiseksi otteeksi" klassikkohahmoon. Viimeisin Vaaleanpunainen pantteri -elokuva oli Steve Martinin tähdittämä vuonna 2009. 

Tutustumiseksi: 

1. Jerry Beck: Pink Panther: The Ultimate Guide to the Coolest Cat in Town (2005, 144s.). Follow the Pink Panther's every move over the years with this ultimate guide to everything Pink. Whether you want to know about his most popular cartoons or his evolving style, the guide features stills from Pink Panther's blockbuster movies with all his friends including the Little Man, Ant and Aardvark and Inspector Clouseau. The coolest cartoon character of all time is back! 

2. Adam Rocke: Pink Panther Cocktail Party: Pink-A-Licious Drinks to Seduce and Entertain (2005, 68s.). 

3. The Pink Panther Classic Cartoon Collection - Box Set.

The Pink Panther Classic Cartoon Collection was released on Blu Ray on May 19 2020. Released by Kino Lorber as part of their Kl Studio Classics line. (Monista paikoista on tilattavissa Pink Panther -kokoelmaa.) 

4. Minä Vaaleanpunainen pantteri (1985, 155s.)

5. Soittorasia Pink Panther, saatavuus; taikaviitta.fi

6. Vaaleanpunainen pantteri –sarjakuvalehdet, saatavuus: kts. Finlandia Kirja tai antikvaari.fi

7. Vaaleanpunainen pantteri pehmolelu 52 cm, saatavuus: hobbyhall.fi

8. Pink Panther - Cool hihamerkki, saatavuus: hoopee.fi

19.5. Barbapapa Day. Barbapapapäivä. Kiltteys supervoimana. 

Barbapapa on alkujaan Annette Tisonin ja Talus Taylorin luoma ranskalainen lastenkirjasarja, jonka pohjalta on Japanissa tehty myös kaksi piirrossarjaa. Nimi Barbapapa on peräisin ranskankielisestä makeishattaran nimestä. Sarjan hahmoja, barbapapoja, kutsutaan lyhyemmin barboiksi. Barbat ovat suurin piirtein päärynän muotoisia olentoja. Niiden varsinainen barbakikka on kuitenkin kyky muuntautua mihin tahansa muotoon. Kekseliäillä muodonmuutoksilla barbat ratkaisevat kohdalle sattuvat pulmat. Barbapapan supervoimat ovat hyväntahtoisuus, kiltteys ja kärsivällisyys, joita hän käyttää tilanteessa kuin tilanteessa. Barbapapa on aiheensa vuoksi aina ajankohtainen. Myös aikuiset voisivat hyötyä pikku nostalgiatuokiosta Barbapapan parissa. Siinä jokseenkin nopeasti kiteytyy se, mikä elämässä on oikeasti tärkeää: Rakentava kanssakäyminen toisten kanssa.

Barbaperheen vanhemmat ovat vaaleanpunainen Barbapapa ja musta Barbamama. Lapsia ovat punainen Barbapaavo, keltainen Barbapoju, sininen Barbapinko, vihreä Barbalala, violetti Barbapupu, oranssi Barbatipu sekä musta ja karvainen Barbapörrö. Kullakin barbalapsella on oma erikoisharrastuksensa, jotka tulevat tarinoissa aina omalla tavallaan esiin. Barbapaavo on kiinnostunut urheilusta ja erilaisista mysteereistä, Barbapoju eläimistä ja luonnosta, Barbapinko tieteestä, Barbalala musiikista, Barbatipu kirjallisuudesta, Barbapupu kauneudesta ja Barbapörrö on taidemaalari.

Barbabapa-televisiosarjaa esitettiin kolmessa erässä vuosina 1974–1980. Uudempi sarja Barbapapa maailman ympäri tehtiin vuonna 1999. Vanhempaa televisiosarjaa on näytetty useaan kertaan Suomenkin televisiossa Pikku Kakkosessa 1980-luvulta alkaen.Vuonna 2019 tv-ensiesityksensä sai ranskalaisen Normaal Animation -tuotantoyhtiön tekemä esikouluikäisille tarkoitettu Barbapapa-piirrossarja, jonka jakelusta vastaavat ranskalainen TF1-kanava ja kansainvälisesti toimiva Nick Jr. Sarjakuvana Barbapapa ilmestyi Kotiliedessä.

Suomessa ilmestyneet julkaisut

VHS-julkaisut

• Barbapapa 1 (suomenkielinen puhe, dubbauksesta vastasi Golden Voice Oy)

• Barbapapa 2: Uudet seikkailut (suomenkielinen puhe, dubbauksesta vastasi Golden Voice Oy)

• Barbapapa 3: Maailman paras Barbapapa (suomenkielinen puhe, dubbauksesta vastasi Golden Voice Oy)

• Barbapapa 4: Perhejuhlat (suomenkielinen puhe, dubbauksesta vastasi Golden Voice Oy)

• Barbapapa maailman ympäri - Pingviinejä ja Hirviä (suomenkielinen toteutus, dubbauksesta vastasi Film & Cartoon Finland Oy)

• Barbapapa maailman ympäri - Kenguruja ja Paratiisilintuja (suomenkielinen toteutus, dubbauksesta vastasi Film & Cartoon Finland Oy)

• Barbapapa maailman ympäri - Pandoja ja Valaita (suomenkielinen toteutus, dubbauksesta vastasi Film & Cartoon Finland Oy)

• Barbapapa maailman ympäri - Leijonia ja Kirahveja (suomenkielinen toteutus, dubbauksesta vastasi Film & Cartoon Finland Oy)

DVD-julkaisut

• Barbapapa maailman ympäri - Pingviinejä ja Hirviä

• Barbapapa maailman ympäri - Kenguruja ja Paratiisilintuja

• Barbapapa maailman ympäri - Pandoja ja valaita

• Barbapapa maailman ympäri - Leijonia ja Kirahveja

Tutustumiseksi/ hankkimiseksi:

1. Postikortti Barbapapa-perhe, myös muita löytyy!, saatavuus: taikaviitta.fi

2. Barbapapa Muuntuva 20 cm pehmo, saatavuus: karkkainen.com

3. Barbapapa – Perhepakkaus, muovia, saatavuus: verkkokauppa.com

4. Barbapapa pehmolelu 40 cm Barbamama, saatavuus: muovijalelu.fi

5. Barbapapa 20 cm pehmo, saatavuus: hintakaari.fi

6. Barbapapa Pehmolelu 40 cm, saatavuus: lelufantti.com, muovitukku.fi

7. Barbapapa 2 hahmoa, 8cm, saatavuus: muksumassi.fi

8. Barbapapa Muistipeli, Domino ja Lotto, saatavuus: lelufantti.com

9. Annette Tison: Barbapapan joululahja (2007, 32s., 4.p.). Eläinrakas Barbaperhe kohtaa ongelman, kun Barbapoju saa joululahjaksi lämpimistä maista tulleita lintuja, jotka eivät kestä talven kylmyyttä. Kenelle: 3–6-vuotiaille lapsille. Eläinrakas Barbaperhe auttaa lintuja. Barbapoju saa joululahjaksi lämpimien maitten lintuja. Mitä tehdä, kun linturaukat kärsivät kauheasti kylmästä talvesta? Keksivätkö Barbat ratkaisun palelupulmaan?

10. Annette Tison: Barbapapa (2006, 31s., 6.p.). Iki-ihana Barbapapa hurmaa uudet lukijat. Barbapapalla ei ole kotia, rahaa eikä ystäviä, mutta hänestä tulee sankari auttaessaan kaupunkia hädässä. Kenelle: 3-6-vuotiaille lapsille. Barbapapalla ei ole kotia, rahaa eikä ystäviä. Mutta kun kaupunki on hätää kärsimässä,
Barbapapa tarttuu ripeästi toimeen. Barbapapasta tulee sankari, eikä hänen tarvitse olla enää yksin.

11. Pabobo Lumilove Yövalo Barbapapa Sininen, saatavuus: shopping4net.fi

12. Barbapapa lokerolautanen, saatavuus: ketunleikki.fi, heillä myös muita Barbapapa-aiheisia tuotteita!

13. Talus Taylor: Barbapapa målarbok (2013, 16s.), ikäsuositus: 3-6-v.

14. 18″ Foliopallo Barbapapa, pinkki tai sininen, saatavuus: ilmapallomestarit.fi

15. Koristenauha Barbapapa, saatavuus: jyvaskylankangaskauppa.fi. Kestävä

• Ei rispaannu
• Painettu kuosi
• Ribbinauha eli nauha on molemmilta puolita tasapintainen, takana ei kulje lankoja
• Voidaan käyttää mm. laukkuihin, tuttinauhoihin, avainnauhoihin, askarteluun, vaatteisiin ja asusteisiin
• Korkeus 25mm

16. Barbapapa: Luontoretki

Täytettävä vauvakirja on tervetullut lahja vauvaperheeseen! Kirjan parillekymmenelle, Barbapapa-hahmoilla kuvitetulle söpölle aukeamalle tallentuvat pienokaisen syntymä- ja perhetiedot, kasvutaulukko, ensimmäiset sanat ja muut tärkeät tapahtumat. Vauva-ajan valokuville, pienokaisen hiuskiehkuralle ja kädenjäljelle on oma tilansa.

17. Peltinen Barbapapa-penaali, saatavuus: taikaviitta.fi

18. Lasten klubituoli - BARBAPAPA - HAUSKA TALO - Ranska - 52 x 33 x 42 cm, saatavuus: hobbyhall.fi

19. Barbapapa lasten läppäri, saatavuus: lelufantti.com. Lasten omassa läppärissä on kolmen tuuman LCD-näyttö ja langallinen hiiri. Uuden oppiminen on hauskaa aina iloisten Barbapapojen seurassa. Iloisen värikkäässä läppärissä on 30 hauskaa toimintoa, joiden avulla lapsi voi opetella kirjaimia ja numeroita, kehittää muistiaan ja loogista ajatteluaan sekä soittaa musiikkia ja pelata hauskoja pelejä. Tuote toimii 2 x AA-paristolla, pakkaus sisältää esittelyparistot. Ikäsuositus yli 3-vuotiaille.

20. BARBAPAPA Talo Leikkisetti, saatavuus: lastenaarre.fi

21.5. Eat More Fruits and Vegetables Day. Nauti lisää hedelmiä ja kasviksia -päivä. 

Tämä teemapäivä korostaa sitä, kuinka optimaalisen terveyden säilyttämisen kannalta kannattaa syödä värikkäästi ja monipuolisesti kasviksia, hedelmiä ja marjoja päivän jokaisella aterialla.

Runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä sisältävän ruokavalion on lukuisissa väestötutkimuksissa todettu pienentävän riskiä sairastua sekä sydän- ja verisuonitauteihin että syöpiin. Ne sisältävät vain vähän energiaa mutta monipuolisesti ravintoaineita ja biokemiallisia yhdisteitä, kuten flavonoideja.

Ravitsemussuositusten mukaan hedelmiä ja vihanneksia pitäisi syödä joka päivä vähintään 500 grammaa eli puoli kiloa.

Avokado on epäilemättä yksi ravintoainepitoisimmista elintarvikkeista. Avokadon ravintosisältö pursuaa terveyshyötyjä ja on täynnä tärkeitä ravintoaineita, joten se on todellista superruokaa. Jopa Guinnessin ennätystenkirja mainitsee avokadon olevan maailman terveellisin hedelmä.

Luumut, kirsikat, aprikoosit ja persikat sekä muut kivelliset hedelmät ovat kuitupitoisia ja ne sisältävät myös C-vitamiinia, kaliumia ja fytokemikaaleja, joilla voi olla esimerkiksi syöpää ehkäiseviä vaikutuksia.

Monien hedelmien sisältävä pektiini on iholle hyödyllinen kuituaines, jota löytyy runsaasti omenasta ja sitrushedelmistä. Hedelmien pektiini on prebiootti eli hyödyllisten ihon mikrobien ruokaa, ja näin ollen se edistää ihon bakteerikannan hyvinvointia. Myös papaija ja ananas ovat erityisen hyvä tuki ruoansulatukselle.

Banaanit ovat melatoniinin ja serotoniinin lähde, jotka saavat olon uniseksi. 3 Ne ovat myös magnesiumin lähde, joka suurina annoksina voi auttaa rentouttamaan lihaksia. Tämä tekee banaaneista erinomaisen ruoan juuri ennen nukkumaanmenoa nautittavaksi, sillä ne voivat auttaa rentouttamaan sekä mielen että kehon.

Kasvisten vaikutus terveyteen, koonti:

Useiden eri tutkimusten mukaan runsaasti vihanneksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä sisältävä ruokavalio vaikuttaa positiivisesti terveyden ylläpitämiseen ja vähentävää riskiä sairastua moniin kroonisiin sairauksiin.

Kasvisten runsas käyttö:

• auttaa sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisemisessä ja hoidossa

• alentaa verenpainetta

• helpottaa painonhallintaa

• vähentää riskiä sairastua aikuisiän diabetekseen

• helpottaa veren kolesterolitason normaalina pitämistä

• auttaa suoliston toimintaa pysymään hyvänä

• vähentää riskiä sairastua tiettyihin syöpätyyppeihin. mm. paksunsuolen syöpään, mahasyöpään ja keuhkosyöpään. Runsas kasvisten käyttö saattaa suojata myös rintasyövältä

• parantaa elimistön puolustuskykyä

Vaikutusmekanismit

Kasvisten sisältämät kemialliset yhdisteet vaikuttavat terveyteen monen eri mekanismin kautta. Ne saattavat:

• lisätä vastustuskykyä

• osallistua elimistön entsyymitoimintojen säätelyyn

• vaikuttaa solukalvojen tarrautumiseen tai niiden hapettumisherkkyyteen

• vaikuttaa kolesteroliaineenvaihduntaan

• vaikuttaa verenpaineeseen

• sisältää antibioottien kaltaisia vaikutusmekanismeja

• sitoa itseensä ravinnossa esiintyviä haitallisia yhdisteitä ja ehkäistä siten niiden imeytymistä ruoansulatuskanavasta elimistöön

Kaikkien kasvisten sisältämien aineiden vaikutusta ihmisen fysiologiaan ja tiettyjen sairauksien riskin vähentämiseen ei vielä kunnolla tunneta. Suojaavat vaikutukset voivat johtua monien tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Parhaan hyödyn saavuttamiseksi onkin suositeltavaa syödä päivittäin runsaasti erlaisia vihanneksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä osana monipuolista ruokavaliota.

Lähde: kasvikset.fi

Tutustumiseksi: 

1. Marketta Levanto: Eksoottisia hedelmiä ja kasviksia (1992, 152s.). 

2. Sylvia Danielsson: Hedelmät, marjat ja vihannekset (2004, 131s.). 

3. Arja Lindstedt: Hedelmät & vihannekset (1997, 176s.). 

4. Lucy Jessop: Hyvä avokado : 40 herkullista ja terveellistä reseptiä (2017, 96s.). Kaikki rakastavat avokadoja - mutta miksi? Avokado on ainoa laatuaan, sitä ei voi korvata helposti jollain muulla kuten vaikkapa salaatit ovat korvattavissa. Avokado hemmottelee syöjäänsä täyteläisellä pehmeydellä ja kermamaisella, miedolla maullaan. Kun listaan lisää vielä monikäyttöisyyden, helppouden ja huikean ravitsevuuden, ei ole ihme, että niin monet ovat ottaneet avokadon osaksi päivittäistä ruokavaliota. Hyvä avokado -kirjan ohjeet onkin tarkoitettu tavalliseen arkeen. Mukana on nopeita arki-iltapaloja, täyttäviä salaatteja ja virkistäviä smoothieita, välipaloja, lounaita ja lomabrunsseja sekä terveellisempiä versioita leivonnaisista ja makeista herkuista. Kirjan reseptien luoja haluaa ylistää avokadon herkullisuutta ja esitellä sen moninaiset mahdollisuudet pitäytyen silti helppotekoisissa ja terveellisissä ruoissa.

5. Reijo Laatikainen: Terveellistä! 25 tärkeää ruoka-ainetta ja miksi niitä kannattaa syödä (2023, 199s.).

Ostaisiko tänään ruuaksi kalaa vai lihaa? Söisikö omenan, banaanin vai sittenkin kiivin? Kun lehtikaali ei maistu, mikä voisi olla vaihtoehto?

Laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen tarjoaa teoksessaan helpon ja käytännöllisen lähtökohdan terveellisiin ravitsemusvalintoihin. Teos esittelee 25 tuttua ruoka-ainetta ja kertoo, miksi juuri niitä kannattaa syödä säännöllisesti. Mukana teoksessa olevat ruoka-aineet ovat tutkitusti terveellisiä ja luovat hyvän perustan päivittäisille ruokavalinnoillemme. Kun suosit keittiössäsi näitä aineksia, olet tehnyt jo monta hyvää valintaa terveytesi puolesta. Terveellistä! on teos, jonka kanssa kannattaa lähteä ruokaostoksille. Teos huomioi myös erityisruokavaliot ja yleisimmät sairausryhmät.Terveellinen syöminen ei ole ollut koskaan näin helppoa!

Reijo Laatikainen on laillistettu ravitsemusterapeutti, filosofian tohtori ja tunnettu ravitsemuksen asiantuntija muun muassa suositun bloginsa kautta. Hänen aiempia teoksiaan ovat mm. Vitamiinit, hivenaineet ja ravintolisät (2021), Verensokeri haltuun (2020) ja Taltuta lievä tulehdus (2019).

6. Kati Jaakonen: Vihanneksia! Lisää kasviksia lautaselle (2017, 145s.).

Tästä kirjasta löydät runsaan määrän herkullisia reseptejä kasvihuonevihannesten hyödyntämiseen.Ihanat lisukkeet, lämpimät ruoat ja jälkiruoat.
• Punajuuri-pitaleivät • Täytetyt herkkusienet • Tomaatti-halloumipaistos • Tomaattimuffinit • Kurkkukuppikakut • Itämainen kurkkuretissi • Chilikurkut • Mansikkainen kurkkusitruunaruohohillo • Vihannesmehu., ja paljon muuta!

7. Hunnutettu selleri (1999, 125s.). Hunnutettu selleri inspiroi kokeilemaan monipuolisesti selleriä kasvisruokien herkullisena ainesosana. Kirja tarjoaa selkeät ohjeet aina raasteista uuniruokiin ja leivonnaisiin.

8. Eeva Voutilainen: Kasvisruokaa viisaasti (2019, 167s.). Kasvisruokaa viisaasti kertoo, mitä kasvisruoka on ja miksi se on hyväksi terveydelle ja ympäristölle. Kirja antaa selkeitä ohjeita ja reseptejä kasvisruoan valmistamiseen. Siinä on myös tietoa siitä, miten eri ikäiset ihmiset voivat syödä kasvisruokaa oikein.

21.5. World Meditation Day. Maailman meditaatiopäivä. 

Hidastakaamme tahtia hetkeksi ja keskittykäämme omaan hyvinvointiimme. Meditoimalla voimme vähentää stressiä, parantaa aivojen toimintaa ja hyvinvointia ja saada hyvin ansaitun tauon arjen vaatimuksista.

8 hyvää syytä meditoida päivittäin – 5 minuuttia päivässä riittää

Tiesitkö nämä meditoinnin 8 hyötyä

Meditoinnilla on lukuisia tieteellisesti todistettuja hyötyjä, jotka sinäkin voit saavuttaa. Aloita lyhyestä harjoituksesta – kehitä mieltäsi ja lisää hyvinvointia!

Lyhytkin meditaatioharjoitus säännöllisesti auttaa sinua rakentamaan lisää hyvinvointia arkeesi. Nämä 8 tieteellisesti todistettua hyötyä sinäkin voit saada arkeesi:

1. Meditointi vahvistaa positiivisia tunteita. Kun arki on harmaata, pienellä panostuksella saat aikaan ison eron voinnissasi!

2. Paranna vastustuskykyä meditoimalla! Kyllä vain – meditaation avulla voit jopa parantaa vastustuskykyä. Stressitasojen laskiessa vastustuskykykin paranee.

3. Meditointi on helppo keino vähentää ahdistusta. Ahdistus on tuttu tunne meille kaikille. Meditointi on yksinkertainen ja helppo tapa tehdä hyvää mielenterveydelle. Keskittymällä hengitykseen ja nykyhetkeen saat pysäytettyä ahdistavia ajatuskierteitä ja ahdistus vähenee.

4. Selviydyt paremmin arjen haasteista! Meditoinnilla voit parantaa stressinsietokykyä ja psyykkisestä stressistä palautumista sekä keskittymiskykyä! Kun harjoittelet keskittymistä, opit suuntaamaan huomiosi yhteen asiaan kerrallaan.

5. Kun tunteet kuohuvat, meditointi voi auttaa – meditointi auttaa tunteiden säätelyssä. Melko yksinkertainen tapa rauhoittaa mieltä ja käsitellä tunteita! Keskittäessäsi huomiosi yhteen asiaan, kuten hengitykseen, tunnekuohu rauhoittuu automaattisesti.

6. Meditointi vähentää negatiivisiksi koettuja tunteita. Esimerkiksi vihamielisyyden, masennuksen, väsymyksen ja jännittyneisyyden tunteet helpottavat meditoinnilla. Meditoidessa voit antaa vaikeiden ajatusten olla ja keskittyä nykyhetkeen. Voit myös saada uusia näkökulmia tuntemuksiisi, kun tarkkailet niitä hieman eri kulmasta.

7. Onko luovuus hukassa? Meditointi vaikuttaa tutkitusti positiivisesti luovuuteen ja tarkkaavuuteen. Meditaatioharjoitus sopiikin mainosti ennen luovaan työhön ryhtymistä. Ota hetki aikaa itsellesi ennen kynään tai pensseliin tarttumista. Kun rikotaan tavanomainen ajatuskehä, voi mieleen pulpahdella jotain uutta ja inspiroivaa!

8. Meditointi on myös yhteydessä työtyytyväisyyteen ja työssä selviytymiseen. Kun opit keskittymään yhteen asiaan kerrallaan, työ ei tunnu enää yhtä kaaottiselta. Voitkin katsoa tilanteita ulkopuolisen silmin, saat uusia näkökulmia. Voit myös oppia ymmärtämään itseäsi työntekijänä paremmin.

Lähde: hidastaelamaa.fi

Tutustumiseksi: 

1. Jon Kabat-Zinn: Kehon ja mielen viisaus: Meditaatio (2024, 239s.). Perehdy meditaation hyötyjen perusteisiin. Mindfulnessin opettajan, kirjailija Jon Kabat-Zinnin Kehon ja mielen viisaus -kirjasarjan ensimmäinen osa selvittää, mitä meditaatio on ja miksi sitä kannattaa harjoittaa. Kirja perehtyy muun muassa syihin, miksi tietoisuuden harjoittaminen on radikaali rakkaudellinen teko ja miksi huomion harjoittaminen on ylivertaisen tärkeää. Kirja soveltuu kaikille meditaatiosta kiinnostuneille tai sitä jo harjoittaneille. Kirja sisältää aiemmin julkaistun Kehon ja mielen viisaus (2008) -teoksen osat 1 ja 2 sekä Jon Kabat-Zinnin uuden esipuheen. 

2. Taavi Kassila: Meditaation kultainen kirja (2021, 394s.). Meditaatio on kultaakin arvokkaampaa, sillä se lahjoittaa meille mielenrauhaa, iloa ja lisää kykyämme rakastaa. Meditaatio kasvattaa luovuuttamme ja parantaa terveyttämme. Se vähentää stressiämme ja kohentaa ihmissuhteitamme. Ja lopulta meditaatio lahjoittaa meille ihmiselämän korkeimman päämäärän - valaistumisen, päättymättömän autuuden. Vaikka meditaation korkein päämäärä tuntuisi kovin kaukaiselta, meditaatio tekee silti arjestamme paremman. Sen tähden meditaatio on yksi parhaimmista lahjoista, joita voimme itsellemme antaa. Tässä on sinulla käytännöllinen opas, joka kertoo meditaatiosta tieteellisten tutkimusten ja pyhien kirjoitusten valossa. Opit harjoittamaan meditaatiota askel kerrallaan. Kirjaan sisältyy kymmenkunta erilaista meditaatiotekniikkaa, luontomeditaatiosta mindfulnessiin ja mantrameditaatiosta visualisointiharjoituksiin. Tervetuloa meditaation kultaisen lähteen äärelle! Taavi Kassila on kirjoittanut 20 kirjaa joogasta ja henkisyydestä. Hän aloitti meditaation harjoittamisen lähes viisikymmentä vuotta sitten, 18-vuoden iässä intialaisen joogin opastuksella. Hän on tutustunut omakohtaisesti meditaation eri muotoihin ja harjoittaa meditaatiota päivittäin sekä yksin että yhdessä toisten kanssa - sekä Suomessa että Intiassa. Hän opettaa myös meditaatiota ja hänen nauhoittamansa meditaatio-ohjaus on saatavissa nauhoitteena. 

3. Shreyananda Natha: Joogan ja meditaation opettaminen asentoja pidemmälle (2024, 388s.). Joogan ja meditaation opettaminen asentoja pidemmälle on ainutlaatuinen opintokirja, joka on tarkoitettu aloitteleville joogaopettajille ja niille, jotka haluavat oppia syvällisemmin joogasta yli kolmensadankahdeksankymmenen sivun verran. Se selittää pedagogisella tavalla tärkeimmät joogapolut ja niiden filosofian, joita on harvoin aiemmin suomeksi käännetty. Hatha-joogasta, raja-joogasta, tantra-joogasta, bhakti-joogasta ja kundaliinijoogasta aina chakrojen tuntemukseen, ayurveda, maagisiin mantroihin ja yantroihin. Kirja tarjoaa kattavaa tukea ja työkaluja integroidun ja klassisen joogan (asanat), hengitystekniikoiden (pranayama), syvärentoutuksen (Jooga Nidra) ja meditaation (Ajapa Japa) opettamiseen. Ihanteellinen täydellinen oppimateriaali edistyneeseen joogan itseopiskeluun tai opintokirjaksi jooga- ja meditaatio-opettajan jatkokoulutukseen. Kirja on jaettu kahdeksaan moduuliin ja niihin liittyviin tietämystesteihin sekä täydellisiin jooga- ja meditaatiotunteihin. 

4. Victoria Joy & Karla Zimmerman: Lonely Planet: 101 Ways to Live Well (2016). Feel like life's too busy to find your zen? Think again. Be a calmer, more productive, healthier you, without sacrificing precious hours. Discover the secret wellness hacks you can incorporate into your routine - whether it's a 5-minute focus exercise on your commute, 10 minutes' meditation at lunchtime, or balanced nutrition ideas for your next trip abroad. The mindfulness, meditation, nutrition, yoga and stretching ideas in 101 Ways to Live Well all focus on providing easy, quick, tangible solutions to the stresses and strains of everyday life. That means ditching the generic, one-size-fits-all approach and embracing the targeted, let's-get-this-sorted attitude, with tips from experts in their fields including: a) mindfulness exercises to help you sleep, b) a mid-morning snack that will crush your cravings, c) yoga twists that will stimulate your digestion, d) why and how to reconnect with friends you've lost touch with. This holistic approach promises to help you create space in your life, declutter your brain and become unflappable in the face of whatever life throws your way.

5. Helena Lindblom: Opi Meditoimaan: askel askeleelta opas sisäisen rauhan ja hyvinvoinnin saavuttamiseksi (2018, 74s., 2.p.).

Helena Lindblom on hyvä esimerkki henkilöstä, joka ei tiennyt meditoinnista paljoakaan, ennen kuin hän 17 vuotta sitten aloitti mietiskelyn. Asioista oli pakko ottaa itse selvää ja oppia matkan varrella eteen tulleista virheistä. Helena tiesi aina, ettei halunnut elää "normaalia" elämää ja siitä syystä hän on aina ollut hyvin utelias oman tien kulkija. Hän ymmärsi jo varhain, että ihmisillä oli taipumus mutkistaa asioita erityisesti kun kyse oli henkisestä kehityksestä. Työskenneltyään vuosia matkailu- ja hotellialalla johtoasemassa Helenasta alkoi tuntua, että elämässä täytyy olla jotain muutakin. Syttyi kipinä, jonka seurauksena Helena alkoi kehittää henkisyyttään pidemmälle. Helena aloitti mietiskelyn opastettujen nauhoitusten sekä tuttavilta saatujen ehdotusten avulla. Mikään ei kuitenkaan tuntunut "omalta". Helena rakasti meditoida, mutta se tuntui hyvin monimutkaiselta. Hän kokeili useita eri tekniikoita ja syvensi henkistä kehitystään. Pian Helena rakensi yksinkertaiseen, helppoon meditointiin erikoistuneen yrityksen, joka opettaa eri tekniikoita esimerkiksi yksin tapahtuvaan mietiskelyyn. Tavoitteiden ja visioiden saavuttaminen on jo pitkällä ja Helena matkustaa tällä hetkellä ympäri maailmaa ohjaamassa meditoinnin saloihin. Opettajana Helenan päämääränä on toisten auttaminen sekä se, että opituista tiedoista olisi kaikille hyötyä. Näin muut voivat, Helenan tapaan, löytää sisäisen rauhan ja onnen.

6. Matthieu Ricard: Meditoinnin taito (2010, 135s.). Matthieu Ricardin Meditoinnin taito yhdistää tieteellisen ja buddhalaisen lähestymistavan ja opastaa askel askeleelta käytännön meditaatioharjoituksiin. Teos auttaa syventämään ymmärrystä mielen toiminnasta ja kasvattamaan aitoa onnellisuutta. Kenelle: aikuisille.

Meditaatiolla on todistetusti lukuisia hyödyllisiä vaikutuksia. Se kehittää ymmärrystämme siitä, kuinka mielemme toimii sekä käsitystämme todellisuudesta. Meditaation avulla emme ole enää vaihtelevien tunnetilojemme orjia ja sen avulla pystymme lisämään todellista onnellisuuttamme.Tämä kirja opettaa kädestä pitäen yksinkertaisia tapoja meditoida. Näiden meditaatioharjoitteiden avulla meillä on mahdollisuus tulla vähitellen paremmiksi versioiksi itsestämme.

Ranskalaissyntyinen buddhalaismunkki Matthieu Ricard (s. 1946) opiskeli nuorena geeni- ja molekyylibiologiaa, mutta luopui lupaavasta tutkijanurasta tutustuttuaan buddhalaisuuteen. Hänen kirjoissaan ovatkin läsnä sekä tiedemies että munkki, niin länsimaisen tieteen tutkimustulokset kuin buddhalaiset opetukset.

7. Boris Aranovich: Meditaatioita joka tilanteeseen (2010, 111s.).

Meditaatio on erinomainen keino kohdata stressi, lisätä hyvinvointia ja jopa parantua sairauksista. Sen avulla on mahdollista kohentaa ihmissuhteita ja tehdä elämästä ylipäätään tasapainoisempaa. Monet tieteelliset tutkimukset vahvistavat asian. Meditaatio tarjoaa merkittäviä ja ilmiselviä etuja, mutta vain harvat ihmiset hyödyntävät näitä valtavia mahdollisuuksia.Jokainen päivä sisältää lukemattomia tilaisuuksia harjoittaa meditaatiota - sitä varten ei aina tarvitse varata erikseen aikaa. Voimme käyttää hyväksemme hetkiä, jolloin teemme jokapäiväisiä askareita: käymme suihkussa, olemme ostoksilla, tiskaamme, siivoamme, seisomme jonossa tai odotamme bussia. Jokaisen on mahdollista oppia hyödyntämään meditaation myönteisiä vaikutuksia. Tämä kirja tarjoaa erilaisia meditaatiomenetelmiä ja tapoja virittää elimistö ja mieli toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla.

8. Ulrica Norberg: Meditaatio (2005, 124s.). Meditaatio tarjoaa selkeän ja käytännöllisen oppaan mielen tasapainon löytämiseen ja rentoutumiseen elämän paineiden keskellä. Kirjassa esitellään meditaation taustat sekä helposti omaksuttavat tekniikat ja ohjelmat valokuvin havainnollistettuna. Meditaatio on hyvä keino päästä henkiseen tasapainoon. Teoksen avulla aloittelijankin on helppo omaksua meditaatiotekniikat ja -ohjelmat. 

21.5. World Day for Cultural Diversity. Maailman kulttuurisen monimuotoisuuden päivä. 

Yhdistämällä tapoja, uskomuksia ja perinteitä saamme aikaan uusia perspektiivejä ja rikastamme yhteiskuntia maailmanlaajuisesti.

Unesco julisti vuonna 2001 toukokuun 21. päivän Kulttuurisen monimuotoisuuden ja vuorovaikutuksen päiväksi. YK:n yleiskokous vahvisti päivän aseman vuonna 2002.

Kulttuurinen moninaisuus on ihmiskunnalle yhtä tärkeää kuin luonnon moninaisuus on luonnolle. Kansainvälisen kulttuurisen moninaisuuden tai monimuotoisuuden päivän tarkoituksena on vuosittain muistuttaa ja edistää moninaisuuden arvostusta ympäri maailmaa sekä vahvistaa kulttuurisen moninaisuuden säilymistä. Kulttuurit muuttuvat alati toistensa kanssa vuorovaikutuksessa: mikään kulttuuri ei ole suljettu ja homogeeninen. Kulttuurien moninaisuutta käsitellessä on tärkeää muistaa, että kulttuurinen rikkaus tarkoittaa myös moninaisuutta kulttuurien sisällä sekä erilaisia vähemmistöjä.

Pohdittavaksi: Pohtikaamme suomalaisuutta: Mitä kaikkea suomalaisuus voi olla? Mitä stereotypioita siihen liitetään ja minkälaisen kirjon suomalaisuutta näemme ympärillänne, esimerkiksi luokassamme, koulussamme, työpaikassamme, kaupungissamme? Millaista suomalaisuutta ei näy mainoksissa, televisiossa tai lehdissä? Lähde ja lisää vinkkejä päivän viettoon: rauhankasvatus.fi

Tutustumiseksi: 

1. Tuomas Martikainen & Sari Pöyhönen: Superdiversiteetti — Näkökulmia maahanmuuton monimuotoisuuteen (2023, 421s.). Maahanmuuton lisääntymisellä 1990-luvun taitteesta lähtien on ollut lukuisia vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. Moninaisuus on lisääntynyt, eivätkä perinteiset sosiaaliset kategoriat, kuten etninen tausta, syntymämaa tai äidinkieli, enää riitä kuvaamaan sitä. Tämä teos tarkastelee monimuotoista Suomea superdiversiteetin käsitteen valossa. Käsite kyseenalaistaa perinteisen monikulttuurisuusajattelun, joka korostaa etnisiä ja kulttuurisia eroja. Superdiversiteetti nostaa niiden rinnalle niin ryhmien sisäisiä kuin yksilöllisiäkin eroja ja erilaisten elämänkulkujen merkitystä. Superdiversiteetin näkökulmasta maahanmuuton aiheuttamia yhteiskunnallisia ilmiöitä voidaan käsitellä aiempaa syvällisemmin. Käsitettä pohditaan teoksessa myös kriittisesti: Mitä uutta se tarjoaa? Mihin sitä voidaan soveltaa? Mihin ei? Teos on ensimmäinen suomenkielinen kokoelma superdiversiteetin tutkimuksesta. Se käsittelee superdiversiteettiä monitieteisesti kattaen esimerkiksi sosiolingvistiikan, kasvatustieteet, yhteiskuntatieteet ja kaupunkitutkimuksen.

2. Kenan Malik: Monikulttuurisuus (2016, 94s.). Monikulttuurisuus merkitsee vähintään kahta asiaa. Sitä, että eletään monikulttuurisessa yhteiskunnassa, ja sitä, että yhteiskunnan moninaisuutta mielitään hallinnoida monikulttuurisella politiikalla.Mutta todellinen moninaisuus ei merkitse kuviteltua sivilisaatioiden yhteentörmäystä. Kun kulttuurit pyhitetään aidoiksi, yhtenäisiksi ja koskemattomiksi, niiltä kielletään mahdollisuus muuttua, kehittyä ja käydä keskustelua. Ennakkoluuloisen rasismin ja kulttuurien herkkähipiäisen kunnioittamisen tilalle Monikulttuurisuus tarjoaa elävää dialogia, jossa ongelmia puidaan avoimesti julkisessa tilassa.

Kenan Malik (s. 1960) on intialaissyntyinen britti, joka on viime vuosina kirjoittanut erityisesti rotukeskustelusta, moraaliajattelusta ja monikulttuurisuudesta. Tutkija Pasi Saukkonen on kirjoittanut teokseen jälkisanat, joissa hän tarkastelee Malikin teosta kriittisesti ja täydentää sitä kuvauksella suomalaisesta monikulttuurisuuspolitiikasta.

3. Leena Lahti: Monikulttuurinen työelämä (2014, 200s.). Monikulttuurisuus työelämässä voi olla voimavara sekä henkilöstön hyvinvoinnille että liiketoiminnan menestykselle. Kirja tarjoaa näkökulmia ja kokemuksia kansainvälistyviin työpaikkoihin. Kenelle: Sopii kaikille, jotka ovat kiinnostuneita työpaikkojen monimuotoisuudesta, työhyvinvoinnista ja kansainvälisestä työelämästä.

Monikulttuurinen työelämä -teos käsittelee monikulttuurisuutta ja ihmisten erilaisuutta työpaikoilla. Sitä, miten kulttuurinen erilaisuus voi edistää hyvinvointia ja työn tuloksia. Aineistoa täydentävät haastattelut, joissa asiantuntijat, johtajat, esimiehet ja muut työntekijät, kantasuomalaiset, maahanmuuttajat ja paluumuuttajat esittävät kokemuksiaan ja näkemyksiään. Teos on suunnattu työpaikkojen monimuotoisuudesta ja hyvinvoinnista kiinnostuneille työntekijöille ja esimiehille sekä opiskelijoille ja sen tarkoituksena on herättää lukija miettimään itseään, rooliaan ja vastuutaan uudesta näkökulmasta kansainvälistyvillä työpaikoilla. Teos osoittaa, että mikä on hyväksi ihmiselle, on loppujen lopuksi hyväksi myös bisnekselle.

4. Umayya Abu-Hanna: Multikulti: monikulttuurisuuden käsikirja (2012, 229s.).Multikulti: monikulttuurisuuden käsikirja tutkii monikulttuurisuuden merkitystä ja sen vaikutuksia suomalaisessa yhteiskunnassa. Kirja käsittelee etnisiä suhteita, kulttuurieroja ja rasismin ehkäisyä tarjoten käytännön vinkkejä monikulttuuriseen vuorovaikutukseen. Kirjailija syventää monikulttuurisuutta ja identiteettiä koskevia pohdintojaan henkilökohtaisten muistelmiensa kautta.

5. Anna-Leena Lastikka, Outi Arvola, Jonna Kangas & Monika Haanpää: Avaimia yhteiseen ymmärrykseen — Kieli-, kulttuuri- ja katsomusinklusiivinen pedagogiikka varhaiskasvatuksessa (2025, 293s.). Kieliin, kulttuureihin ja katsomuksiin liittyvät kysymykset ovat herättäneet paljon keskustelua ja tunteita kasvatus- ja opetusalalla. Ajatus moninaisuudesta luonnollisena osana varhaiskasvatusta ei ole vielä laajalti juurtunut suomalaiseen pedagogiikkaan.Avaimia yhteiseen ymmärrykseen tarkastelee varhaiskasvatuksen muutosta hyvien käytäntöjen näkökulmasta. Teos esittelee kieli-, kulttuuri- ja katsomusinklusiivisen pedagogiikan, jossa painottuvat yhdenvertainen osallisuus, oppiminen ja yhteisöön kuuluminen. Kielten, kulttuurien ja katsomuksien moninaisuus nähdään varhaiskasvatuksessa voimavarana ja mahdollisuutena.Teos vastaa varhaiskasvatuksen kentän tarpeeseen saada tutkimukseen pohjaavaa tietoa näistä ajankohtaisista teemoista. Kirja tarjoaa käsitteellistä pohjaa kieli-, kulttuuri- ja katsomusinklusiivisen pedagogiikan pohtimiseen sekä välineitä sen kehittämiseen käytännössä. Teos on suunnattu erityisesti kasvatus- ja opetusalan ammattilaisille, opiskelijoille, tutkijoille ja asiantuntijoille.

6. Leena Haapaniemi: Kulttuurikeitoksia (1998). Kulttuurikeitoksia vie lukijan kiehtovalle matkalle uusien makujen ja tuoksujen maailmaan, joissa tutustutaan ruokakulttuurien rikkauteen ja erilaisiin elinympäristöihin ruoan kautta.

21.5. International Tea Day. Kansainvälinen teepäivä. 

Kukapa ei rakastaisi kupposellista teetä! Teellä on myös monia terveyshyötyjä, joten istukaamme tänään teekupposen äärelle. Teemapäivässä on kuitenkin myös sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ulottuvuus: Monet teealalla työskentelevät tai teentuottajat joutuvat työskentelemään huonoissa olosuhteissa alipalkattuna. Auta nostamaan tietoisuutta tästä asiantilasta: Let's keep tea fair. Kts. Teen terveyshyödyistä ja Katjan teevinkit: 21.4. Tea Day.

11 yllättävää asiaa, jotka tulisi tietää teestä

Tee ei ole ainoastaan maittava lämmin juoma, vaan monikäyttöinen terveysjuoma. Nämä 11 faktaa teestä saattavat yllättää!

1. Erilaisia teelaatuja on useita

Useimmat teet kuten musta, vihreä, oolong ja valkoinen tee sisältävät luonnostaan piristävää kofeiinia.

Yrttiteehen on nimensä mukaisesti lisätty kuivattuja yrttejä, mutta joskus myös hedelmiä tai kukkia, kuten kamomillaa tai auringonhattua. Yrttitee voi olla myös valmistettu ainoastaan yrteistä, eli itse teetä siinä ei ole lainkaan.

Rooibos-tee on peräisin Etelä-Afrikasta, eikä se sisällä kofeiinia, kuten useat muut teet.

2. Oikea lämpötila

Vihreää tai valkoista teetä valmistettaessa veden tulisi olla 65-asteista. Vahvempaa teetä, kuten mustaa teetä valmistettaessa keitetyn veden tulisi taas olla 100-asteista.

3. Haudutusaika

Optimaalinen aika hauduttaa teetä vaihtelee teelajikkeen mukaan. Vihreä ja oolong-tee valmistuvat nopeammin (yhdestä kolmeen minuuttiin), kun taas yrttitee saattaa vaatia jopa kuusi minuuttia haudutusaikaa.

4. Vähemmän kitkerää makua

Teen valmistaminen kylmään veteen liottamalla on hitaampi tapa valmistaa teetä, kuin lisätä tee kuumaan veteen. Tämä kuitenkin vähentää teen kitkerää makua. Teen valmistaminen kylmään veteen on helppoa. Anna teen liota kylmässä vedessä ja lämmitä vasta hetki ennen nauttimista. Teen voi juoda myös kylmänä.

5. Kotitekoinen on terveellisempää

Valmis tee ei sisällä yhtä paljon terveellisiä syöpää vastaan taistelevia antioksidantteja kuin kotitekoinen tee, kertoo American Chemical Societyn tutkimus. Valmistajat poistavat tuotteistaan usein ainesosia, jotka antavat teelle karvaan maun.

6. Valkoiset hampaat

Monilla paljon teetä juovilla saattaa olla ongelma tummenevien hampaiden kanssa. Asia kuitenkin ratkeaa lisäämällä teehen maitoa. International Journal of Dental Hygienen julkaiseman tutkimuksen mukaan tilkka maitoa teehen sekoitettuna saattaa olla jopa tehokkaampaa kuin vaalentava hammastahna.

7. Varastointi

On tärkeää säilyttää teetä ilmatiiviissä astioissa, viileässä, kuivassa ja pimeässä paikassa. Tällaisissa olosuhteissa tee säilyttää arominsa parhaiten.

8. Tee ruoan kanssa

Jotkut ruoat sopivat teen kanssa paremmin yhteen kuin toiset. Esimerkiksi vihreä tee sopii yhteen hienovaraisten makujen, kuten kanasalaatin kanssa. Musta tee erottuu edukseen taas voimakkaampien makujen, kuten suklaan tai punaisen lihan kanssa.

9. Älä heitä teepusseja pois

Käytä kertaalleen käytettyjä teepusseja kukkien kasteluveden piristeenä. Tee auttaa ehkäisemään homekasvustojen muodostumista kasveissa. Tee auttaa irrottamaan myös rasvaa esimerkiksi likaisista kattiloista.

10. Vihreä tee saattaa ehkäistä syöpää

Lääketieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että vihreä tee voi auttaa tappamaan syöpäsoluja suussa ja torjua eturauhassyöpää.

11. Auttaa uniongelmiin

Unihäiriöstä kärsivien kannattaa kokeilla teetä, jonka seassa on kissanminttua. Kissanmintulla on rauhoittava vaikutus.

Kissanminttu (Nepeta cataria) on ihmisille turvallinen yrtti, josta valmistettu tee on tunnettu rauhoittavista vaikutuksistaan ja minttuisen sitruunaisesta maustaan. Vaikka se tunnetaan kissojen huumaajana, kissanminttu on sukua mintulle ja sitä on käytetty pitkään rohdosyrttinä.

Lähde: mtvuutiset.fi (Janiko Kemppi, 2015), jonka lähde: Expressen.se

Tämän takia teetä kannattaa juoda – 13 faktaa!

Yhdysvaltalainen Time-lehti on listannut 13 faktaan perustuvan listan, jonka viimeistään pitäisi vakuuttaa, miksi teetä kannattaa juoda. Tee on nimittäin listauksen mukaan nyt virallisesti terveyttä edistävä juoma.

Tässä tapauksessa teellä tosin tarkoitetaan "oikeaa" teetä, joka on valmistettu Camellia sinensia -puun jostain neljästä eri lajikkeesta; vihreästä, mustasta, valkoisesta tai oolongista. Yrttiteet ja muut sekoitteet ovat sitten eri asia.

1. Tee lisää kestävyyttä. Tutkijat ovat havainneet, että ennen urheilusuoritusta nautitun vihreän teen antioksidantit lisäävät kehon lihasten kestävyyttä.

2. Teen juominen vähentää riskiä saada sydänkohtaus. Tee voi myös auttaa suojaamaan sydäntä rappeuttavilta taudeilta.

3. Teen antioksidantit voivat auttaa suojaamaan erilaisilta syöviltä.

4. Tee taistelee niin sanottuja "vapaita radikaaleja" vastaan. Kyseiset vapaat radikaalit tuhoavat elimistössä soluja ja aiheuttavat vaarallisia rappeumatauteja.

5. Tee kosteuttaa kehoa.

6. Tee ehkäisee Parkinsonin tautiin sairastumista. Tutkimuksissa tee vähensi taudille riskialttiiden miesten ja naisten sairastumista Parkinsonin tautiin.

7. Kyllä vain, tee suojaa myös ultraviolettisäteilyltä! Vihreää teetä voi käyttää myös hätävarana, mikäli aurinkovoide on jäänyt kotiin.

8. Tee pitää painon kurissa. Eräässä tutkimuksessa säännöllisesti teetä juovien vyötärönympärys pystyi pienempänä kuin ei-juovien.

9. Säännöllinen teen juominen voi myös torjua joitakin tupakoinnin haittoja ja saattaa jopa ehkäistä keuhkosyöpään sairastumista.

10. Tutkimusten mukaan vihreän teen yhdisteet auttavat kakkostyypin diabeetikkoja prosessoimaan sokereita.

11. Tee auttaa kehoa toipumaan säteilyltä.

12. Vihreän teen on havaittu parantavan luun tiheyttä ja lujuutta.

13. Tee on myös tutkimusten mukaan tehokas aine neurologisten sairauksien ehkäisyssä. Vaikka monet tekijät vaikuttavat aivojen terveyteen, vihreän teen polyfenolit auttavat suojaamaan oppimisen ja muistin aivo-osia.

Lähde: ksml.fi (Eriikka Hienola, 2012)

Tutustumiseksi/ hankkimiseksi:

1. LÄHETÄ TEEKIRJE YSTÄVÄLLE!: Muumi Teekirje Ystävälle, saatavuus: nordqvist.fi, hyvinvoinnin.fi, karkkainen.com

2. Arabia Muumit Muumitalo Kannu 1 L, saatavuus: adlibris.com

3. Tuhkimo Carriage teekannu, saatavuus: yvolve.fi

4. Liisa Ihmemaassa Queen of Hearts teekannu, saatavuus: yvolve.fi

5. Winkee teesiivilä saukko, saatavuus: tiinuska.fi

6. Winkee teesiivilä kettu, saatavuus: tiinuska.fi

7. Teepurkki 100g Le Chat Noir, saatavuus: teeletti.fi

8. DISNEY - Muki Lämmöstä Muuttuva - 460 ml - Alice Cheshire Kissa, saatavuus: vpd.fi

9. Ville Raivio: Pieni teekirja (Vastapaino 2022)

10. Sirkka-Liisa Ranta: Suomalainen teekirja (Tammi 2020)

11. Pirkko Arstila: Teen ystävän kirja (Sammakko 2011)

12. Helena Petäistö: Tee teematka (Tammi 2008)

13. Pekka Nihtinen: Kiinalainen teekirja (Memfis Books 2004)

21.5. Strawberries and Cream Day. Mansikoita ja kermavaahtoa -päivä. 

Hemmotelkaamme tänään itseämme ja läheisiämme mansikoilla ja kermavaahdolla! Tämä klassinen yhdistelmä on tyypillinen esimerkki elämän yksinkertaisista nautinnoista, oikea himmerigsmundfuld, niin kuin tanskalaiset taivaallisesta herkusta sanoisivat, lit. taivaanvaltakunnansuuntäysi! Antaa siis palaa, tarjoa itsellesi ja läheisillesi pieni pala taivasta, a little bit of heaven.

Mansikoiden syömisen hyötyjä:

1. Mansikat ehkäisevät sydänsairauksia

Mansikat sisältävät eräänlaista antioksidanttia, joka tunnetaan antosyaanina. Se imeytyy kehoosi ja auttaa parantamaan sydämesi terveyttä. Tämä aines alentaa tulehdusta samalla kun se alentaa kolesterolia ja triglyseriditasoja. Se auttaa vähentämään korkean verenpaineen riskiä, sillä se saa valtimot elastisemmiksi ja estää tukoksia. Jos syöt mansikoita kaksi tai kolme kertaa viikossa, vähennät jopa sydänkohtauksen jaaivohalvauksen riskiä.

2. Ne ovat nesteyttäviä

Korkean vesipitoisuutensa (noin 92 %) ansiosta mansikat ovat yksi nesteyttävimmistä ruoista mitä voit syödä. Ne ovat mahtavia kuumina päivinä, koska ne vastustavat nesteiden häviämisen vaikutuksia. Lisäksi ne ovat yksi parhaista vaihtoehdoista urheilijoille. Tämän marjan välttämättömät mineraalit ylläpitävät elektrolyyttien optimaalista tasapainoa kehossasi.

3. Ne auttavat parantamaan mielialaasi

Mansikat sisältävät ravinteita kuten B1-vitamiinia, joka tunnetaan myös mielialaravinteena, joka auttaa sinua taistelemaan ärsyyntyneisyyttä ja alakuloa vastaan. Tämä ravinne stimuloi hyvinvointihormonien tuotantoa.

4. Ne parantavat ihoasi

Kiitos niiden ravitsemuksellisen rakenteen ja korkean vesipitoisuuden, nämä pienet marjat auttavat pitämään ihosi terveenä ja kauniina.Niiden säännöllinen nauttiminen edistää vanhenemista nopeuttavien myrkkyjen eliminointia ja auttaa ihon pH:n tasapainottamisessa.

5. Ne estävät ummetusta

Mansikat sisältävät huomattavia määriä kuitua, joka auttaa ruoansulatuksessa.Samanaikaisesti mansikat auttavat kontrolloimaan vatsan turvotusta ja muita hitaan ruoansulatuksen oireita.

6. Ne ovat luonnollinen tulehdusta ehkäisevä ruoka

Mansikat ovat loistavia alentamaan turvotusta, sillä ne sisältävät runsaasti C-vitamiinia, mineraaleja ja antioksidantteja. Nämä ravinteet antavat niille tulehdusta ehkäiseviä, puhdistavia ja diureettisia ominaisuuksia, jotka edesauttavat kehon puhdistumista ja oikeanlaista solujen toimintaa. Täten tämä marja on hyvä helpottamaan lihas- ja nivelkipua.

7. Ne tukevat silmien terveyttä

Mansikat sisältävät korkeita pitoisuuksia luteiinia, joka vaikuttaa silmien terveyteen. Tämä antioksidantti toimii C-vitamiinin kanssa luodakseen filtterin, joka suojelee silmiäsi UV-säteiltä ja ilmaston myrkyiltä. C-vitamiini tukee sarveiskalvon ja verkkokalvon terveyttä ja pitää ikääntymisen merkit loitolla.

8. Ne pitävät aivosi nuorena

Näiden pikku marjojen flavonoidit ovat mahtavia optimoimaan aivojen toimintoja, sillä ne vähentävät oksidatiivista stressiä. 

Mansikat ovat ravinteikas ruoka, joka vaikuttaa suuresti terveyteesi. Paras tapa nauttia niitä on tuoreena ja kypsänä, jotta kehosi voi hyödyntää niiden ravinteet optimaalisesti.

Lähde: askelterveyteen.com

Tutustumiseksi: 

1. Katariina Ponteva: Mansikkaa & rosmariinia – toscanalaista jäätelöterapiaa (2023, 139s.) Mansikkaa ja rosmariinia on herkullinen matka tarinoiden kautta italialaiseen keittiöön. Teos tarjoaa paitsi kattavan kokonaisuuden niin sanotun köyhän keittiön eli cucina poveran mukaisia helppoja ja herkullisia reseptejä, myös aisteja helliviä tarinoita niiden taustalla. Kaikki kirjan reseptit ovat kasvisruokia ja iso osa vegaanisia tai helposti sellaiseksi muuntuvia. Tarina kertoo gelateriaa pitävästä herrasmiehestä Domenicosta kuvitteellisessa pikkukaupungissa, Toscanan maakunnassa. Ihmiset eivät käy hänen luonaan vain jäätelön takia, vaan myös jutellakseen elämää ja ihmisiä laajasti ymmärtävän miehen kanssa. Domenico on aina ollut innostunut erilaisista yrteistä ja mausteista. Hän on kiinnostunut niiden vaikutuksesta ihmiskehoon ja onkin hyödyntänyt yrttejä monipuolisesti jäätelöissään. Domenicon jäätelöt eivät ole pelkästään maistuvia, vaan lisäävät myös hyvinvointia. Tämä veden kielelle tuova teos on kaikille, jotka rakastavat jäätelöä, yrttejä ja ennen kaikkea Italiaa. Kirjoittaja on asunut 10 vuotta noin puolet vuodesta Italiassa, Toscanan Luccassa. Hän tuntee hyvin italialaisen elämänmenon ja puhuu kieltä sujuvasti. Mansikkaa ja rosmariinia yhdistelee tietoa ja fiktiota, ja se onkin kirjoitettu Pontevan "italialaisella identiteetillä", Caterina Vigorosa. 

2. Johanna Kilpinen & Tuomo Harstela ym.: Makua elämään mansikasta (2006, 79s.). 

3. Mats-Eric Nilsson: Aitoja makuja ympäri vuoden (2012, 239s.). 

4. Mansikka: hurmaavat reseptit. 

5. Stefanie Dahle: Lumoavaa, Mansikkahaltijatar (2015).Kirja sisältää tikkukirjaimin kirjoitettuja pikkukertomuksia, joissa osan sanoista korvaavat kuvat. Tarkoituksena on arvata kuvan avulla puuttuva sana. Kirjan lopussa on kuva-sana-luettelo, jonka avulla voi tarkistaa, onko arvaus osunut oikeaan. Kirja sopii erinomaisesti niille, jotka opettelevat lukemaan. Toki kirja sopii myös yhdessä vanhemman kanssa luettavaksi, jolloin pienempi lukija voi arvailla kuvien avulla sanoja. Ikäsuositus 4+.

6. Sandra Leigh Draznin: Makoisat raparperi- ja mansikkareseptit (2005, 64s.)

7. I Love Strawberry & Cream Body Spritzer 100ml vartalosuihke, saatavuus: karkkainen.com

8. Kierrevohveli – Mansikkakreemillä täytettynä, 400g, saatavuus: mydreamday.fi

9. Vaahtomansikka 0,90kg, saatavuus: candytown.fi

10. Kermainen mansikkavaahtokarkki. Mansikkaiset kermaiset vaahtokarkit. Herkuttelukokemusta voisi kuvailla runollisesti vaikka näin: "puraisu on kuin sukellus upottavan vaaleanpunaiseen kermapilveen, joka on pehmeä kuin kesäinen päiväuni". Saatavuus: suklaapuoti.fi.

21.5. Peppi Pitkätossun päivä. Pippi Långstrump Dag. 

Elä kuin Peppi! Olisikos aika nauttia jälleen Peppi Pitkätossun pirteästä ja eksentrisestä seurasta, vaikka koko perheen voimin! Mites olisi vaikkapa Peppi Pitkätossu seitsemällä merellä -elokuva ja Peppi Pitkätossu -baletti? Peppi opettaa meitä ottamaan elämästä kaikki irti – eikä ole niin nuukaa, mitä muut tempauksistamme ajattelevat! Alla Pepin toimivat ohjeet:

Elä kuin Peppi Pitkätossu!

Vastoinkäymiset eivät lannista Peppi Pitkätossua. Maailman voimakkain tyttö ratkaisee vastaan tulevat ongelmat positiivisuudellaan. Pulmatilanteissa hänellä ei tosiaan mene sormi suuhun. Hän pelastaa lapset palavasta kerrostalosta, taltuttaa murtovarkaat ja välttää lastenkodin ihan vaan olemalla oma itsensä. Löydä sinäkin sisäinen Peppisi!

Maailman vahvimman tytön 10 vinkkiä hyvään elämään:

1. Positiivisella elämänasenteella läpi vaikka harmaan kiven. 9-vuotias Peppi asuu yksin Huvikummussa. Pepin esimerkki osoittaa, että elämä on seikkailu. Kaikesta selviää, kunhan kääntää suupielet ylöspäin ja läpsyttelee liian isoilla kengillä vaan menemään!

2. Ratkaise ongelmat omalla tyylilläsi. Jos hevonen seisoo talon kuistilla aamukahvittelun tiellä, Peppi nostaa sen muitta mutkitta puutarhaan. Moni pulma ratkeaa Pepin tapaan käden käänteessä, jos ongelman ratkaisua etsii aivan uudesta näkökulmasta!

3. Käytä supervoimiasi. Peppi on maailman voimakkain tyttö. Hän ei epäröi käyttää supervoimaansa. Esimerkiksi Peppi nostaa aamuyöllä kotiin tunkeutuneet murtovarkaat kaapin päälle tai päihittää kiusaajat pienellä sormen liikkeellä. Meissä kaikissa on supervoimia, joita kannattaa käyttää! Mikä on sinun supervoimasi?

4. Nauti elämästä. Jokainen päivä on mahdollisuus uuteen seikkailuun. Peppiä lastenkotiin patistavat viranomaiset tai sadepäivä eivät haittaa, kun aina voi laittaa kuistilla kahvikutsut pystyyn tai harjoitella keskellä yötä uuden tanssin! Peppi vaihtaa näkökulmaa, ja ilo löytyy vaikka pihalla lojuvasta ruosteisesta peltitölkistä.

5. Ota ohjat omiin käsiin. Peppi ei ole vapaamatkustaja omassa elämässään, vaan hän määrätietoisesti ohjaa elämäänsä. Ulkopuoliset aikuiset eivät itsekseen asuvaa 9-vuotiasta määräile. Peppi käy piipahtamassa koulussa, jos huvittaa ja tietenkin erityisesti koululaisten retkipäivinä. Peppi osaa myös komentaa itseään. Esimerkiksi hän käskee itse itsensä iltaisin nukkumaan.

6. Ole rohkeasti oma itsesi. Pepin porkkananväriset hiukset on palmikoitu kahdeksi tiukaksi saparoksi. Hänen itse ompelemansa mekko koostuu erivärisistä tilkuista ja jalassaan hänellä on isältä saadut mustat aivan liian suuret kengät sekä eriväriset polvipituiset sukat. Peppi kulkee katua pitkin takaperin, jos siltä tuntuu ja nukkuu jalat tyynyllä, peitto vedettynä pään päälle.

7. Pistä toimeksi ja elä arvojesi mukaan. Peppiä ohjaa eteenpäin hauskuus ja vahva oikeudenmukaisuuden tarve. Ilman aikuisia elävällä Pepillä ei mene sormi suuhun nälän yllättäessä. Peppi pyöräyttää letut ja sopat ihan tuosta vaan, koska hän oppi laittamaan ruokaa isän laivakokilta. Peppi ei tykkää kiusaamisesta. Voimakas Peppi nosti Villeä kiusanneet lapset kenet minnekin: puun oksalle, portin pylväälle, istumaan leikkirattaisiin tai aidan taakse.

8. Käytä mielikuvitustasi! Peppi kertoo monesti maailman ihmisistä ja asioista silkkaa palturia, mutta mielikuvituksellista palturia. Hän myös katsoo asioita yllättävistä näkökulmista. Mitä kaikkea saisimmekaan aikaan, jos poikkeasimme useammin kaavoihin kangistuneista tavoistamme ja etsisimme asioihin yllättäviä ratkaisuja!

9. Riko rajoja! Kahvikutsuilla tai koulussa Peppi ei osaa käyttäytyä etiketin mukaan, joten hän tekee asiat omalla tavallaan. Kankeat käytössäännöt rajoittavat Pepin olemista ja elämistä. Peppi haastaa pohtimaan elämää tarpeettomasti kahlitsevia rajoja.

10. Leiki, unelmoi ja kuvittele! Jos tilanne on ikävä tai tylsä, Peppi antaa mielikuvituksen laukata. Mielikuvituksensa avulla Peppi voi milloin tahansa matkustaa ajatuksissaan kaukomaille seikkailuihin. Kyse on asenteesta ja näkökulmasta.

Elä kuin Peppi, arki ei ole enää ikinä tylsää ja ikävää!

Lähde: yle.fi, 13.12.2019/ Mari Keinänen

Tutustumiseksi/ hankkimiseksi:

1. Peppi Pitkätossu –KORTTEJA: harjunpaperi.fi

2. Astrid Lindgren: Astrid Lindgrenin rakkaimmat tarinat (2024, 196s., 2.p.). Astrid Lindgrenin parhaita tarinoita yhdessä kirjassa. Upea kokoelma nostalgisia tarinoita Pepistä Ronjaan ja Katto-Kassiseen. Tämä lahjaksi hienosti sopiva kirja on loistava tapa tutustuttaa perheen pienimmät Astrid Lindgrenin rakastettujen hahmojen maailmaan.
Astrid Lindgren on maailman rakastetuimpia lastenkirjailijoita, ja tämä kokoelma juhlistaa samalla kertaa kaikkia hänen rakastetuimpia hahmojaan. Mukana on valikoituja tarinoita niin Peppi Pitkätossusta, Vaahteramäen Eemelistä kuin Marikistakin, näiden klassikoiden iki-ihania kuvituksia unohtamatta. Jos perheeseen ei vielä ole hankittu Astrid Lindgrenin alkuperäisiä romaaneja, tästä kirjasta on helppo aloittaa.
Astrid Lindgren (1907-2002) on maailman rakastetuimpia lastenkirjailijoita, jonka tarinat ilahduttavat Suomessakin yhä uusi sukupolvia.

3. SOITTORASIA Peppi Pitkätossu, saatavuus: ekokiva.fi

4. LEIVONTATARVIKKEITA: Peppi leipoo –sarja, saatavuus: muovitukku.fi

5. Peppi LEIKKITELTTA Pop-up, yli 12-kk ikäisille, saatavuus: clasohlson.com

6. PEPIN HEVONEN, PEHMO: Pikku Ukko Nukke, 22 cm, sopii jo alle vuoden ikäisille, saatavuus: clasohlson.com

7. Pippi Peppi Pitkätossu –ASTIASTO, saatavuus: verkkokauppa.com

8. KAIKENLAISTA PEPPITAVARAA: astridlindgren.com

22.5. Buy a Musical Instrument Day. Osta soitin -päivä. 

Löydä uuden soittimen hankkimisen ilo. Päästä valloilleen musiikilliset mahdollisuudet ja luo liikuttavia melodioita toisillekin jaettaviksi! ♡ Ehkä hankitkin jonkin entuudestaan tuntemattoman soittimen ja aloitat aivan uuden harrastuksen? Vai olisiko kummilapsellasi tarvetta jollekin kivalle soittimelle? Mikä on lempisoittimesi? Täytyy myöntää, että jostain syystä olen aina pitänyt kovasti xylofonista!

10 painavaa syytä miksi kannattaa harrastaa/ opiskella musiikkia

1. Musiikki kehittää aivoja kokonaisvaltaisesti

Musiikin on todettu edistävän aivojen kehittymistä merkittävästi ja ennaltaehkäisevän riskiä sairastua muistisairauksiin monissa laajoissa tutkimuksissa. Musiikin harjoittelu kehittää sekä vasenta että oikeata aivopuoliskoa (sekä matemaattis-loogista päättelykykyä että intuitiivista ja luovaa ajattelua).

2. Musiikki kehittää ongelmanratkaisukykyä

Elämä on täynnä erilaisia ongelmia, pieniä ja suuria, ja niitä kun haluaa ratkaista, se vaatii hyvää ongelmanratkaisukykyä. Tätä taitoa pystyy kehittämään musiikin harrastamisen avulla, sillä siinä ratkotaan jatkuvasti eritasoisia ja -tyyppisiä ongelmia, kuten motorisia, esteettisiä ja hahmotuksellisia ongelmia. Ongelmien ratkomisessa tarvitaan sekä luovaa että loogista ajattelua. Monimutkaiset ongelmat eivät useinkaan ole yksinkertaisia, joten niihin tarvitaan myös luovuutta eikä pelkkä 1 + 1 = 2 -ajattelu enää riitä.

3. Musiikki tuo iloa arkeen

Kukapa meistä ei nauttisi musiikin soittamisesta tai kuuntelemisesta? Ja sen inspiroivasta terapeuttisesta ja voimaannuttavasta vaikutuksesta.

4. Musiikki kehittää itsetuntemusta

Musiikin harjoittelu kehittää omaa itsetuntemusta ja itsetuntoa, omien vahvuuksien ja heikkouksien arviointia ja omien mielipiteiden ja ajatuksien muodostumista.

5. Musiikin esittäminen kehittää esiintymis-, itseilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja

Toisille ihmisille soittaminen ja esiintyminen kehittää esiintymistaitoa ja itseilmaisua sekä vuorovaikutusta toisten kanssa.

6. Musiikki on avain eri kulttuurien ymmärtämiseen ja tuntemiseen

Moni ei tätä seikkaa välttämättä tule ajatelleeksi, mutta musiikki on vahvasti sidoksissa ympärillä vallitsevaan kulttuuriin ja aikaan/aikakauteen. Sille löytyy syynsä, miksi suomalainen musiikki on monesti kaihoisaa ja melankolista ja miksi afrikkalainen musiikki on tanssillista ja eloisaa - syy löytyy kulttuurista. Jatkuvasti globalisoituvassa maailmassa kulttuurien ymmärtämisestä ja tuntemisesta on suuresti apua kanssakäymisessä.

7. Musiikki on ikkuna historiaan

Musiikin opiskelussa väistämättä törmää myös historiaan ja sitä kautta myös historiallinen tietämys karttuu.

8. Musiikki kehittää mielikuvitusta

Tämä on varmasti aika ilmeinen asia, mutta silti todella tärkeä.

"Imagination is more important than knowledge. Knowledge is limited. Imagination encircles the world." -Einstein

9. Musiikki parantaa keskittymiskykyä

Keskittymiskyky on tänä maailmanaikana todellakin katoava luonnonvara, mistä tulisi olla huolissaan. Musiikkiin keskittyminen parantaa keskittymiskykyä.

10. Musiikki on vapautta

Musiikki on vapautta. Vapautta olla oma itsensä, vapautta ilmaista itseään haluamalla tavalla, vapautta tehdä mitä haluaa, vapautta kokeilla uutta, musiikki on suuri lahja.

Lähde: iirokomulainen.com (Iiro Komulainen, 2022)

Tutustumiseksi: 

1. Max Wade-Matthews: Music: An Illustrated Encyclopedia of Musical Instruments and the Great Composers (2004, 512s.). 

2. Philip Wilkinson: The History of Music in Fifty Instruments (2025, 224s.). "Although the title makes it sound like a reference book, it is so much more than that. The style of writing is engaging and informative. The layout is attractive, with beautiful illustrations, photos, period paintings, quotes, and interesting inserts on every page. Wilkinson's history unfolds like a symphonic work with instrument makers, composers and virtuosic performers picking up these incredible creations and exposing their beauty and capability. To open it up is to be instantly hooked." - Publishers Weekly. The 400-year story of music told by the instruments that make an orchestra. The History of Music in Fifty Instruments outlines musical history in well-written nuggets of information. Profiling one instrument at a time, it describes the history of music since the 1700s, when orchestras first took the formal shape familiar to us. The concise text explains the role of each instrument in the orchestra and its importance in the development of music in general. The book lists the 50 instruments chronologically in the woodwind, brass, percussion and string sections of an orchestra. The classic instruments are included - violin, cello, flute, oboe, clarinet, harp and more. Some instruments reflect the musical period or context in which they were most popular, such as the harpsichord in the Baroque period, and the snare drum in military parades. Among the unusual instruments is the otherworldly theremin. A wide range of modern and archival photographs and paintings show the instruments. Entries outline their historical and country origins and the era in which they were played (e.g. Classical, Modern). Annotated illustrations explain the instrument's construction, how it is played and tuned, and its musical range. Composers, musical compositions and musicians that highlight the particular instrument are examined. For example, Baroque composer Antonio Vivalidi's contribution to the violin; inventor Adolphe Sax's tenacious promotion of his saxophone in the 1840s; and 20th century pianist Glenn Gould's controversial recordings of Bach's Goldberg Variations. For musicians, teachers and students, and all who enjoy music, this book is a beautiful and informative tour of the orchestra and beyond. 

3. Hannah Sheldon-Dean:The Sound of Musical Instruments. A musical introduction to the 20 most loved instruments (2025, 32s.). Put the world's most popular instruments into your child's hands! The Sound of Musical Instruments is a child's treasury of twenty musical instruments, complete with a twenty-button panel for playing (and replaying!) their sensational sounds—including piano, guitar, violin, drums, flute, and many more! Featuring: a) Captivating imagery and fun facts keep young readers engaged, b) A button sound panel that plays the sounds of musical instruments, c) A sturdy hardcover package that is just the right size for little hands. Children's book author and musician Hannah Sheldon-Dean takes readers on a tour of musical instruments, from the violin to drums. Children will learn all about what sounds instruments make (and how and why they make them!), famous pieces of music, famous musicians, why certain instruments sound good together, what the families of musical instruments are, and so much more. The Sound of Musical Instruments is a child's first musical instrument book, and a welcoming introduction to the wonderful world of music! 

4. Nancy Dickmann: Around the World in 80 Musical Instruments (2024, 72s.). Can a drum tell the news? How do you play a carrot? Can you turn a cave's stalactites into an organ? (Spoiler alert: yes, you can!) Including a stunning central gatefold that opens out to reveal the family tree of musical instruments, Around the World in 80 Musical Instruments is a visual celebration of the huge variety of instruments played across the world, from those you know to those you almost certainly don't. Discover traditional instruments from various cultures, such as the gamelan and mbira, as well as the creations of modern artists and musicians, such as the Wintergatan Marble Machine and the eerie-sounding Earth harp. Feel inspired to make some noise? Explore the 'make your own' sections to create your own instruments from things around the home. Suositusikä: 6-9-v.

5. Olli Löytty & Minna Lindgren: Sinfoniaanisin terveisin: kirjekurssi klassisen musiikin maailmaan (2014, 272s.)

Minna Lindgrenin ja Olli Löytyn kirjekurssi tarjoaa riemukkaan ja helposti lähestyttävän tien syvemmälle klassisen musiikin maailmaan. Ilolla ja uteliaisuudella kirjoitettu teos rohkaisee murtamaan musiikkiin liittyviä ennakkoluuloja sekä nauttimaan taidemusiikin rikkaudesta.

Sinfoniaanisin terveisin koostuu Olli Löytyn ja Minna Lindgrenin autenttisesta kirjeenvaihdosta, joka käynnistyi, kun Löytty huomasi - hyvinkin keski-ikäisesti - kyllästyneensä rockiin. Hän ei kuitenkaan halunnut tyystin luopua musiikista. Hän ei vain tiennyt, miten kuuntelutottumusten laajentaminen piti toteuttaa. Klassinen musiikki oli hänelle vierasta, ehkä vähän pelottavaakin. Mutta uteliaisuutta riitti. Niinpä hän päätti kirjoittaa kirjeen ammattilaiselle, Lindgrenille, kysyäkseen neuvoa.

Kirja ei ole perinteinen "klassisen musiikin historia aloittelijoille". Pikemminkin se on kehityskertomus, jota kuka tahansa asiasta kiinnostunut saattaa seurata - olipa hänellä harrastuneisuutta entuudestaan tai ei. Riemukkaalla tyylillään Lindgren saattelee oppilastaan syvemmälle taidemusiikin saloihin, aina elävään konserttiin asti! Kirjaan on koottu myös kosolti yleistä tietoa, josta voi olla hyötyä harrastajalle, mutta ennen kaikkea se on iloinen johdatus joskus vaikeanakin pidetyn musiikin nautintoihin. Ikään, perhetaustaan, sukupuoleen tai mihinkään muuhunkaan sivuseikkaan katsomatta.

6. Jerome Martin, Alice James, Lan Cook & Alex Firth: 100 asiaa musiikista (2022, 127s.). Ikäsuositus: 6-9-v.

Tiedätkö, millainen laulu muuttuu korvamadoksi? Tai mitä vaaditaan K-pop-idolilta? Pystytkö hyräilemään ja viheltämään samaan aikaan? Entä tiedätkö, mikä sävelpari on pirullinen? Tai mikä laulaa maailmankaikkeuden matalinta säveltä? Tiesitkö, että pelon ääni on hiljaisuus - ja että mongolialainen pitkä laulu on TOOOSI pitkä?Suositun lasten tietokirjasarjan uusin osa kertoo 100 soivaa ja sykähdyttävää faktaa musiikin maailmasta aina klassisesta musiikista rockiin ja jazziin, soittimista musiikkiteknologiaan ja maailmanmusiikista musiikin historiaan. Kirja nostaa valokeilaan ihmeelliset soittopelit, innovaatiot ja tyylilajit, joita ihmiset ovat kehitelleet kautta historian. Se saa oivaltamaan, kuinka suuri merkitys musiikilla meille on. Ja kaiken lisäksi luontokin soi. Värikkäästi kuvitettu opus virittää lukijan musiikin taajuudelle.

7. Mirkka Auvinen: Tietopalat: Musiikin tahdissa (2025, 61s.). Heittäydy musiikin maailmaan!Uusi tietokirja tutustuttaa lukijansa monipuolisesti musiikkiin: duurista molliin, sykkeestä soittimiin ja räpistä sinfoniaorkesteriin. Entä millaista musiikkia kuullaan jalkapallo-otteluissa? Kiitelty Tietopalat-sarja tarjoaa kiinnostavaa tietoa aiheesta kuin aiheesta.Musiikkia soi kaikkialla ympärillämme ja kaikissa kulttuureissa, monenmoisin eri tavoin ja soittimin. Tiedätkö, miten kauan maailman pisin kappale soi? Entä mistä kaikesta soittimia voidaan rakentaa? Koululaisille suunnatuissa Tietopalat-kirjoissa on sopivasti tekstiä ja runsas värikuvitus. Sarja tarjoaa luettavaa monenmoisista eri aiheista kaikille lukemaan opetteleville tiedonnälkäisille.

Runoilija Mirkka Auvinen on musiikki- ja kasvatusalan ammattilainen. Hän työskentelee kirjastonhoitajana lasten- ja nuortenkirjallisuuden sekä sanataiteen parissa.

8. Sam Taplin: Nyt soitetaan rumpuja! (2018). Nyt soitetaan rumpuja! tarjoaa interaktiivisen ja innostavan tavan tutustua rumpujen soittamiseen koko perheelle. Ohjeita seuraamalla voit kehittää taitojasi ja nauttia soittamisen riemusta nappia painamalla. Kenelle: 1-vuotiaille ja sitä vanhemmille lapsille.

Virveli rämisee ja bassorumpu paukkuu. Paina nappia ja rumpu soi! Valitse yksi kuudesta taustamusiikista ja aloita harjoitukset viiden rumpusetin osan avulla. Ohjeita seuraamalla kehityt mestariksi. Rumpaliksi oppimisella ei ole ikärajaa. Ikäsuositus 1+

22.5. Sherlock Holmes Day. Sherlock Holmes -päivä. 

Olisikos aika järjestää oikein huolelliset Sherlock Holmes -iltamat? Lukutoukat voivat valita lukuisista kirjoista tai sitten voimme järjestää vaikkapa sarjamaratonin tai leffaehtoon dekkarinystävien kesken. Mikä on Sinun lempparisi Sherlock Holmes -sarjoista? Lapsena tykkäsin ihan hirmuisesti sarjasta, jota tähditti Jeremy Brett, muistan että kotiin oli aivan pakko ehtiä klo 19.30, jotta ehtii näkemään ihan alusta. Ehdottomasti yksi kaikkien aikojen lempisarjoistani, Brett on roolissaan ihan lyömätön!

Sherlock Holmes Info

1. Sherlock Holmes on 1800-luvun lopulla luotu kuvitteellinen hahmo, joka on esiintynyt sittemmin monissa tarinoissa, romaaneissa, sarjoissa ja elokuvissa.

2. Sherlock Holmesin loi Sir Arthur Conan Doyle, skotlantilainen lääkäri, josta tuli sittemmin kirjailija.

3. Doylen luoma hahmo esiintyy 56:ssa novellissa ja neljässä romaanissa hänen 40-vuotisen salapoliisikirjailijanuransa aikana.

4. Viimeisimmässä elokuvassa ja sarjassa Sherlock Holmesia näyttelee Robert Downey Jr. (2009 elokuva) ja Benedict Cumberbatch (2010-2017 TV-sarja).

5. Toisin kuin monet luulevat, Sherlock Holmes ja Watson eivät ole veljeksiä, vaan parhaita ystäviä. Sherlockilla on veli nimeltään Mycroft. Huomattakoon, että Watson on myös lääkäri, kuten kirjailija Sir Arthur Conan Doylekin. Ehkä hän siten kirjoitti vähän kuin itsensäkin sisään seikkailuihin. ☺

Katseluehdotuksia:

• Elementary (series 2012-2019). This American television series is a unique take on the character of Sherlock Holmes. So much so, in fact, that Dr. Watson is played by Asian-American actress, Lucy Liu.

• Mr. Holmes (film 2015). As an aging, retired Holmes struggles to keep his memories from slipping, this film stars Ian McKellen and is based on the 2005 novel by Mitch Cullin, A Slight Trick of the Mind.

• Without a Clue (film 1988). In this comedic take on the characters, a drunken Sherlock Holmes, played by Michael Caine, is simply a front man for the work done by Dr. Watson, played by Ben Kingsley.

• Sherlock Holmes (series 1964-1968). Nigel Stock, Douglas Wilmer and Peter Cushing star in this BBC series of adaptations from Arthur Conan Doyle's stories.

Toivotan kaikille jännittävää Sherlock Holmes -päivää!

Lukemiseksi: 

1. Gareth Moore: Sherlock Holmesin aivopähkinät (2019, 256s.). Oletko nokkela kuin Sherlock Holmes? Lähde tohtori Watsonin mukaan Sherlock Holmesin tarinoiden viihdyttävään ja jännittävään maailmaan pähkäilemään mestarietsivän visaisia aivopähkinöitä. Lähde tohtori Watsonin mukaan Sherlock Holmesin tarinoiden viihdyttävään ja jännittävään maailmaan. Käytä päättelykykyäsi ja katso, pärjäätkö kaikkien aikojen parhaalle etsivälle. Sherlock Holmesin aivopähkinät -kirja sisältää yli 130 eritasoista pulmaa, joiden parissa voi viettää aikaa yksin, ystäväporukalla tai vaikka koko perheen voimin. Piirroskuvitetussa kirjassa on mukana päättelyä vaativia pulmia, matemaattisia tehtäviä, arvoituksia ja sanoilla leikittelyä. Kirjan lopusta löytyvät vastaukset kaikkiin tehtäviin. 

2. Gareth Moore: Mainion Sherlock Holmesin uudet aivopähkinät (2020) Mestarietsivä haastaa sinut jälleen! Mainion Sherlock Holmesin uudet aivopähkinät tarjoaa toisen annoksen mestarietsivän visaisia pulmia. Lähde matkalle Sherlock Holmesin mysteerien maailmaan ja kokeile, pärjäätkö vanhalle mestarietsivälle nokkeluudessa. Kuten sarjan ensimmäisessä osassa Sherlock Holmesin aivopähkinöissä, tässäkin kirjassa on 130 erilaista pulmaa, joiden parissa voi viettää aikaa yksin, ystäväporukalla tai vaikka koko perheen voimin. Piirroskuvitetussa kirjassa on mukana päättelyä vaatia pulmia, matemaattisia tehtäviä, arvoituksia ja sanoilla leikittelyä. Kirjan lopusta löytyvät vastaukset kaikkiin tehtäviin. 

3. Tim Dedopulos: Sherlock Holmesin arvoitukset (2015, 288s.). 

4. Neil McCaw: Historical Dictionary of Sherlock Holmes (2019, 450s.). Historical Dictionary of Sherlock Holmes contains a variety of information about Arthur Conan Doyle's Sherlock Holmes stories, as both narratives and also cultural phenomena. The volume will help readers look deeper into those stories and the meanings of the various reference points within them, as well as achieving a deeper understanding of the range of contexts of Holmes, Conan Doyle, and detective fiction as a genre. This book examines the broad global Sherlock Holmes phenomenon related to the ways in which the stories have been adapted into a range of other media, as well as the cultural status of Holmes all over the world. Historical Dictionary of Sherlock Holmes contains a chronology, an introduction, and an extensive bibliography. The dictionary section has over 1,000 cross-referenced entries that contain detailed examinations of the themes and features of the 60 stories that make up the Sherlock Holmes canon. This book is an excellent resource for students, researchers, and anyone wanting to know more about Arthur Conan Doyle's Sherlock Holmes stories. 

5. Arthur Conan Doyle: The Complete Sherlock Holmes Collection (2022, 1096s.) When Sir Arthur Conan Doyle introduced the world to Sherlock Holmes and Dr Watson in 1887's A Study in Scarlet, a true icon of literature was born. Since then, their humble address at 221B Baker Street has become almost as famous as the great detective himself, with the incredible popularity of Sherlock Holmes's adventures never wavering over the last 130 years. Bound in a rich, collector's cover, this deluxe and expansive edition, produced in association with The Sherlock Holmes Museum at 221B Baker Street, is the definitive collection for fans of the great detective. It contains all of Conan Doyle's stories – four novels and a colossal 56 short stories – complete and unabridged, encompassing the entirety of the legendary author's Sherlock Holmes work. 

6. Matthew E. Bunson & John Bennett Shaw: Encyclopedia of Sherlock Holmes: A Complete Guide to the World of the Great Detective (1995, 320s.). The fascination of Sherlock Holmes is a literary phenomenon. In December 1893, the public created such an uproar when they read of the sleuth's apparent demise in the disaster at Reichenbach Falls, that they forced his reappearance in "The Return of Sherlock Holmes". This book sets out to capture the life and times of the great detective. Over 1500 entries are arranged alphabetically, providing synopses of every case in the stories and novels. Included are profiles of notable figures; descriptions of the real cases which inspired Conan Doyle; methods of murder and detection; and detailed descriptions of every film, radio and television production. Aliases, disguises and codes are revealed.

7. Arthur Conan Doyle: Sherlock Holmesin seikkailuja (2025, 196s.).

8. Arthur Conan Doyle: Sherlock Holmesin muistelmat (2025, 327s.).

Legendaarisen mestarisalapoliisin muistelmat. Sherlock Holmesin muistelmissa Baker Street 221 B:ssä asuva kotkannenäinen, haukankatseinen, savupiippuaan poltteleva mestarisalapoliisi on terävimmillään, kun taas Watsonin kerronta tapahtumien kulusta lämmittää kuin takkavalkea pimeässä talvi-illassa.
Sisältää tapaukset: Hopeatähti, Keltaiset kasvot, Pankkiiriliikkeen kirjanpitäjä, Gloria Scott, Vanha sukusalaisuus, Reigaten murhaajat, Kyttyräselkäinen mies, Tohtorin kotipotilas, Kreikkalainen tulkki, Laivastosopimus ja Viimeinen tapaus.Sir Arthur Conan Doyle (1859–1930) on salapoliisiromaanien isä, ja hänen päähenkilönsä, ylivertaisesta päättelytaidostaan kuuluisa Sherlock Holmes ja tämän apulainen ja ystävä tohtori Watson alansa maineikkain kaksikko.

9. Kirjalliset seikkailut - Sherlock Holmes. Tietoa, tehtäviä ja viihdykettä kirjallisuuden rakastajille (2026/kesäkuu, 112s.).

Tämä kirja on tarkoitettu sinulle, joka rakastat klassikoita! Syvenny suosikkihahmosi Sherlock Holmesin elämään ja eläydy hänen kiehtoviin maailmoihinsa. Edessäsi siintää niin vetovoimaista tietoa, ihastuttavaa väritettävää kuin innostavia tehtäviä. Pääset myös askartelemaan ja testaamaan tietämystäsi visailuissa. Viihdyttävien faktojen kyllästämä, ironisella vivahteella maustettu Kirjalliset seikkailut -kirjasarja on omistettu kaikille lukutoukille ja kirjallisuuden rakastajille.

10. Joel Jessup: Sherlock Holmes: ratkaise selvittämättömät tapaukset (2026/kesäkuu)

50 tapausta salaperäisestä arkistosta. Sherlock Holmes: ratkaise selvittämättömät tapaukset -pulmakirjassa pääset mukaan kimurantteihin rikostutkimuksiin mestarietsivän ja hänen uskollisen apurinsa seurassa. Kun Lontoon poliisi ei pysty ratkaisemaan rikosta - tai haluaa välttää hankalia kysymyksiä - sen tapauskansio yksinkertaisesti katoaa. Se leimataan suurella mustalla A-kirjaimella ja lähetetään salaperäiseen arkistoon nimeltään Anathema. Tässä tarinallisessa pulmakirjassa pääset liittymään Sherlock Holmesin ja hänen uskollisen apurinsa tohtori Watsonin seuraan, kun he löytävät arkiston ja päättävät ratkaista sinne piilotetut hankalat tapaukset. Lue jokainen arvoitus, tutki todisteet ja katso, pystytkö sinäkin selvittämään syyllisen! Piirroskuvitettu teos sisältää 50 tapausta, jotka ovat saaneet inspiraationsa Arthur Conan Doylen klassisista tarinoista. Kirjan lopusta löydät ratkaisut kaikkiin arvoituksiin.

Joel Jessup on brittiläinen käsikirjoittaja ja kirjailija. Hänen mysteerikirjoistaan on aiemmin julkaistu suomeksi myös Arsenè Lupinin aivopähkinät.

22.5. World Goth Day. Maailman goottipäivä. 

Mustat kajaalit ja mustat goottikuteet esille, päästäkäämme sisäinen goottimme vapaaksi! Miten olisi hauskat goottibileet – hienoin goottilook palkittakoon!

Gootit olivat alun perin itägermaaninen kansa, joka vaikutti Rooman valtakunnan tuhoon. Nykygoottikulttuurin yhteys itägermaaniseen kansaan on vain goottikulttuurin nimessä. Renessanssin ajan italialaistaiteilijat kokivat olevansa roomalaisten seuraajia ja he pitivät Rooman hävittäneitä gootteja hävityksen synonyyminä. Näissä piireissä sanat "gootti" ja "goottilainen" olivat halventavia termejä.

Goottikulttuuri on alakulttuuri, joka syntyi 1970-luvun lopulla Britanniassa. Kyseessä on pukeutumistyyli, johon liitetään vahvasti hautausmaaestetiikka. Tyylisuuntauksella ei ole poliittisia vaikuttimia tai päämääriä.

Goottikulttuuri rakentui populaarimusiikin ympärille ja goottiestetiikkaan perustuu myös romaaneja, sarjakuvia ja elokuvia. Aihepiireiltään populaarikulttuuri käsittelee goottiestetiikassa kauhua ja fantasiaa.

Lopullisesti alakulttuuri muotoutui 1980-luvun alussa, jolloin goottirockista tuli oma musiikkityylinsä. Tuolloin kyseisen musiikin ihailijoita alettiin yleisesti kutsua gooteiksi. Nimitys viittaa englannin sanaan Gothic romantiikan ajan kauhuromanttisen alavirtauksen merkityksessä.

1970-luvun lopulla Britanniassa oli muutamia post-punk-yhtyeitä, joita luonnehdittiin "goottilaisiksi". Varsinaisesti vasta 1980-luvun alussa goottirock eriytyi post-punkista omaksi tunnistettavaksi suuntauksekseen. Gootti-nimitys on tiettävästi omaksuttu brittiläisen Sounds-rockviikkolehden artikkelista "The face of Punk Gothique". Artikkelin kirjoitti Steve Keaton, ja se julkaistiin 21. helmikuuta 1981. Lontoon Sohossa avattu Batcave-klubi toimi kohtauspaikkana kasvavalle goottipiirille. New Musical Express -lehti nimitti tätä uutta suuntausta lyhyen aikaa "positiiviseksi punkiksi". Käsitettä "batcaver" on myöhemmin käytetty kuvaamaan tämän aikakauden gootteja.

Yhdysvalloissa vaikutti 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa punkrockista eriytynyt deathrock-suuntaus, joka oli goottirockia paljolti vastaava ilmiö, mutta kuitenkin riippumaton brittiläisestä goottisuuntauksesta. 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa Saksassa vastaavan kasvavan alakulttuurin edustajia kutsuttiin nimityksellä Gruftis (suom. hautaolennot). He olivat kiinnostuneita goottirockista, uudesta aallosta ja new romantic -suuntauksesta, ja näitä yhdistellen he kehittivät darkwavena tunnetun alakulttuurin.

Post-punkin suosion laantuessa goottialakulttuuri rikastui musiikillisesti ja visuaalisesti. Tästä syystä goottityylistä syntyi erilaisia muunnelmia. Eri alueiden goottipiirit toivat siihen mukaan omia vaikutteitaan. 1990-luvun lopulla viktoriaaninen tyyli sai goottipiireissä suosiota. Se lainasi kuvastoa 1800-luvun uusgotiikasta ja viktoriaanisen aikakauden makaabereimmista piirteistä.

1990-luvulla syntyi uusia alakulttuureja, jotka yhdistettiin valtavirran viestimissä goottityyliin. Ajan kuluessa gootti-termi laajeni yleisempään käyttöön, ja toisinaan sitä käytettiin myös sellaisista rockyhtyeistä, joilla ei ollut mitään yhtäläisyyksiä alkuperäisen goottialakulttuurin musiikin tai vaatemuodin kanssa.

Uudempien goottiryhmien suhtautuminen vanhempiin suuntauksiin vaihtelee. Jotkut pahastuvat, jos heitä kutsutaan gooteiksi. Toiset taas tahtovat liittyä goottialakulttuuriin, mutta omilla ehdoillaan. Eräät taas määrittelevät gootti-käsitteen uudelleen omien mielikuviensa mukaan. Alkuperäisessäkin goottialakulttuurissa kehityssuuntien muutos on tehnyt selkeiden rajojen määrittelystä vaikeaa.

Goottikulttuuri levisi Suomeen asti jo 1980-luvun alkupuolella, jolloin perustettiin ensimmäiset suomalaiset goottirockyhtyeet. Goottityyli ei vielä 1980-luvulla kuitenkaan kasvanut Suomessa kovin laajaksi nuorisokulttuurin ilmiöksi. 1990-luvun lopulla goottityyli alkoi yleistyä Suomessa.

Kun goottialakulttuuri vakiintui näkyvästi, goottilaisuuden ja kauhufiktion yhteydestä tuli lähes klisee, sillä gootteja alkoi näkyä kauhuelokuvien ja -novellien hahmoina. Esimerkiksi The Crow -elokuvassa on goottimusiikkia ja -tyyliä. Neil Gaimanin arvostettu sarjakuva The Sandman vaikutti gootteihin hahmoilla kuten tummanpuhuvat Uni (Dream) ja hänen sisarensa Kuolema (Death). Anne Ricen kirjasarja Vampyyrikronikat ja suositut World of Darkness -roolipelit, kuten Vampire: The Masquerade, sisälsivät suoria viittauksia goottimusiikkiin ja -kulttuuriin sekä rohkaisivat kiinnostumaan goottialakulttuurista. Anime, kyberpunk-fiktiot kuten Matrix ja Shadowrun ovat lisänneet kiinnostusta goottipiireihin, vaikka niillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Sen sijaan ne ovat auttaneet lisäämään cyber-alakulttuurin tai industrial-gootti-yhdistelmän suosiota sekä industrial-musiikin suosiota.

Goottialakulttuurin selkeää aatemaailmaa on vaikea määritellä. Ensinnäkin suuntauksen edustajille "haudankolea mieliala" ja "goottiestetiikka" ovat tärkeitä asioita. Osaksi tähän vaikuttaa romantiikka ja uusromantiikka. Goottien mieltymys pimeään, arvoitukselliseen ja makaaberiin kuvastoon sekä haudankoleaan mielialaan on peräisin romantiikan ajan goottilaisista romaaneista. 1700- ja 1800-luvuilla kauhun tunnelma ja yliluonnollisen pelko olivat suosittuja motiiveja kirjallisuudessa. Nämä aiheet toistuvat nykyaikaisissa kauhuelokuvissa. Kolmas, haudankoleaa mielialaa ja goottiestetiikkaa tasapainottava piirre on camp-henkinen teatraalisuus ja itsensä dramatisoiminen. Tämä piirre näkyy myös goottilaisessa kirjallisuudessa ja goottialakulttuurissa itsessään.

Goottien aatemaailma ei tue väkivaltaa ja vihaa, vaan ennemminkin suvaitsevuutta. Goottiaate pyrkii tunnistamaan sen yhteiskunnallisen ja henkilökohtaisen pahuuden, jonka valtavirran kulttuuri sivuuttaa tai unohtaa. Nämä aiheet toistuvat usein goottimusiikissa.

Toinen asia, joka estää goottilaisen ajatusmaailman selkeän määrittelyn, on goottien yleensä politiikan vastainen luonne. Vaikka henkilökohtainen yhteiskunnallisten normien uhmaaminen oli riskialtista 1800-luvulla, nykypäivänä se ei ole yhtä yhteiskunnallisesti kumouksellista. Siten goottialakulttuurin kapinallisuuden merkitys on rajallista ja on riippuvaista länsimaisesta kulttuurista. Toisin kuin hippi- ja punk-suuntauksissa, goottialakulttuurilla ei ole mitään poliittista viestiä tai yhteiskunnallista aktivismia. Goottialakulttuurin tunnuspiirteitä ovat taipumus individualismiin, monimuotoisuuden suvaitsevuuteen ja vahva taipumus luovuuteen, intellektualismiin ja yhteiskunnallisen konservatismin torjumiseen sekä pieni taipumus kyynisyyteen. Nämäkään aatteet eivät päde kaikkiin gootteihin. Goottilainen aate perustuu ennemminkin estetiikkaan kuin etiikkaan tai politiikkaan.

Goottimuoti

Kaavamaisen käsityksen mukaan goottimuoti on synkeää, joskus makaaberia ja eroottisesti latautunutta. Gootin väitetään stereotyyppisesti pukeutuvan vain mustaan tai vähintään hyvin tummiin väreihin, kuten viininpunaiseen tai tummansiniseen, ja että näitä tummia värejä käytetään miltei aina mustan kanssa. Todellisuudessa gootit käyttävät hyvin laajaa väriskaalaa pukeutumisessaan, ja joillakin musta on vain sivuosassa. Yleisimmät voimakkaat värit lienevät kirkkaanvihreä, vaaleanpunainen, punainen ja violetti. Myös kokonaan valkoiset asut ovat gooteilla aivan mahdollisia. Mikä tahansa kaupasta ostettu musta, punainen tai punamusta paita ei kuitenkaan tee ihmisestä goottia, vaan usein gootit ostavat vaatteitaan goottivaateliikkeistä tai valmistavat vaatteensa itse. Suomessa tunnetuin goottivaatteiden myyjä on Helsingissä toimiva liike Morticia.

Alkuaikoinaan 1980-luvulla goottityyli erosi vielä huomattavasti nykyisestä. Tuolloisessa muodossaan goottityyli oli vielä lähellä punkia. 1990-luvulla siihen alkoi sekoittua mukaan viktoriaaninen pukeutumistyyli, jota monet naispuoliset gootit käyttävät yhä. Viktoriaaniseen tyyliin kuuluvat hienostuneet iltapuvut ja korsetit värinään usein musta ja lisänä erilaiset tummat värisävyt, kuten viininpunainen. 2000-lukua kohden eri tyylisuuntausten kirjo kasvoi jo hurjiin mittoihin. Muotisuunnittelijoiden kuten Alexander McQueenin (jo edesmennyt) ja John Gallianon on sanottu tuottavan "goottilaista korkeamuotia".

Goottimuoti sekoitetaan joskus metallimusiikin muotiin. Varsinkin ulkopuoliset erehtyvät luulemaan metallimusiikin harrastajia gooteiksi, erityisesti niitä, jotka käyttävät mustia trenssitakkeja tai jotka käyttävät corpse paintia, joka on yksi black metal -suuntauksen tunnuspiirteistä.

Goottiehostus

Meikkaaminen on monilla gooteilla, niin miehillä kuin naisillakin, tärkeä osa identiteettiä. Yleisimmin kasvoilla on tumma silmämeikki, jonka väriä valkoinen puuteri korostaa. Huulipuna on usein tummanpunaista tai mustaa. Kulmakarvoja voidaan korostaa tummalla kulmakynällä tai sen korvikkeella. Toiset nyppivät kulmakarvat kokonaan pois ja piirtävät ne haluamallaan tavalla uudestaan. Erilaiset, usein suuret ja raskaat kasvolävistykset kuuluvat myös monien goottien tyyliin. Koruina käytetään usein katolista tai muuta uskonnollista kuvastoa kuten krusifikseja, ruusukkoja ja ankheja.

On myös gootteja, jotka puolestaan eivät juurikaan käytä kosmetiikkaa korostaakseen tyyliään, vaan keskittyvät enemmänkin asusteisiin.

Lähteet: Wikipedia; ts.fi (Maria Miettinen, 2023)

Tutustumiseksi: 

1. John Robb: The Art of Darkness (2023, 744s.). This is the first comprehensive history of goth music and culture. John Robb explores the origins and legacy of this enduring scene, which has its roots in the post-punk era. Drawing on his own experience as a musician and journalist, Robb covers the style, the music and the clubs that spawned goth culture, alongside political and social conditions. Reaching back further into history, he examines key events and movements that frame the ideas of goth, from the fall of Rome to Lord Byron and the romantic poets, European folk tales, Gothic art and the occult. Finally, he considers the current mainstream goth of Instagram influencers, film, literature and music. The art of darkness features interviews with Andrew Eldritch, Killing Joke, Bauhaus, The Cult, The Banshees, The Damned, Einstürzende Neubauten, Johnny Marr, Trent Reznor, Adam Ant, Laibach, The Cure, Nick Cave and many more. It offers a first-hand account of being there at the gigs and clubs that made the scene happen.

2. Gavin Baddeley: Goth Chic (2006, 383s.)

3. Katie Godman: Gothic Fashion The History: From Barbarians to Haute Couture (Compact Edition) (2024, 184s.). From the ancient barbarians responsible for the fall of Rome, to the black-lipped teenager updating their Instagram from a graveyard, Goths have been with us for a long time. Ideas about what is Gothic have changed and mutated, but a fascination with the dark and dramatic has remained a constant. The History of Gothic Fashion charts Gothic dress from its ancient and medieval origins to its various revivals and romanticised rebirths, examining its cultural inspirations including folk lore, 19th-century novels, the silver screen and rock music. For a subculture associated with literature and historical fashion, there are surprisingly few books that focus solely on Gothic fashion. The History of Gothic Fashion provides an in-depth overview of the evolution of the darker side of style.

4. Tish Weinstock: How to Be a Goth. Your A-Z of Undead Style (2024, 272s.)

A celebration of darkness' ANGELICA HUSTON

'There's a bit of goth in us all' KATE MOSS

Amidst the waking nightmares of our present day, the solace of goth looms to soothe our morbid anxieties.Permeating pop culture at every juncture - fashion, art, music, film, beauty - what was once shrouded in mystery has now slipped into the mainstream.

Attempting to make sense of all the madness, this grimoire serves as a manual for the modern goth, as they navigate the pentagram of life. Held within its pages are an inventory of undead icons throughout the ages, from Wednesday Addams to Siouxsie Sioux, as well as style and beauty advice for each stage of a goth's life. Plus, notes on what films to watch, music to wallow to and books to take with you to the grave.

To illuminate the darkness further, we hear from notable goths and goth-coded individuals such as Anjelica Huston, Christina Ricci, Michèle Lamy, Amelia Gray and more on what this eldritch culture means to them.

Welcome to the season of the witch.

5. Pakene tylsää ja ankeaa päivittäistä elämää EMP.fi-verkkokaupan goottivalikoimaan. Tutustu goottikulttuuriin koko sen loistossa ja opi epätavallisesta, yksilöllisestä ja rauhanomaisesta elämäntavasta. EMP tarjoaa laajan valikoiman epätavallista goottivaatetusta, goottikoruja ja monia muita elämäntyyliin sopivia asusteita. Ota selvää, mitä uutuuksia goottivalikoima tarjoaa sinun kotiisi ja vaatekaappiisi. Emp.fi

6. Asennevaatemyymälä Pahis.fi on yksi maan suosituimmista goottivaate-pyhätöistä.

24.5. Brother's Day. Veljen päivä. 

Ottakaamme yhteyttä veljeemme (tai veljiimme) tai johonkuhun, jota pidämme veljenämme ja viettäkäämme laatuaikaa yhdessä! Ehkä valmistatkin hänelle Kirjan, kts. esittelyn alta kohta Tutustumiseksi/ hankkimiseksi.

Veli on usein erittäin tärkeä:

• Elinikäinen ystävä: Hän on usein mukana lapsuudesta vanhuuteen, ymmärtäen menneisyytesi ja juuresi.
• Tuki ja turva: Veljeltä saa usein suoraa, rehellistä tukea ja suojelua.
• Jaettu historia: Vain veli ymmärtää täysin, millaisessa perheessä olette kasvaneet.
• Luotettava kumppani: Veljen kanssa voi jakaa asioita, joita ei muille kerrota.

Veljen merkitys korostuu usein elämän eri käännekohdissa. Se on ainutlaatuinen ihmissuhde.

Sisarussuhteen suuret tunteet

Sisarussuhteet ovat ihmisen pisimpiä ihmissuhteita. Juuri siksi niihin kuuluu tunteita laidasta laitaan.

Iloa ja riemua, raivoa ja kateutta. Sisarukset, etenkin pienellä ikäerolla, ovat ihmiselle yleensä ensimmäiset ja monella tapaa ainutlaatuiset vertaissuhteet.

– Sisarusten kanssa vietetään koko elämänmittainen matka, sosiologian apulaisprofessori Mirkka Danielsbacka Turun yliopistosta tiivistää.

Hän on tutkinut perheitä ja sisarussuhteita eri sukupolvien näkökulmasta. Vuosikymmenten vaihtuessa sisarussuhteissa moni asia on samankaltainen. Erityisesti läheisyyden tunne on hyvin keskeinen kokemus.

Sisarussuhteita on tutkittu paljon eri tieteenaloilla. Siitä, millainen vaikutus sisaruksilla on lapsen kehitykseen, on osin ristiriitaisia tuloksia.

Yksi selkeä tulos on, että ainoat lapset menestyvät usein koulussa paremmin ja kouluttautuvat pidemmälle kuin ne, joilla on sisaruksia. Sisarusten kesken taas esikoiset pärjäävät koulussa nuorempia sisaruksia paremmin. Nämä tulokset eivät tietenkään päde jokaiseen yksittäistapaukseen, mutta Danielsbackan mukaan laajoissa joukoissa tulos on selvä.

– Muuten sisaruksista on hirveästi iloa ja hyötyä. Jo pikkulapsivaiheessa mallioppiminen on huikea etu, mitä ainoilla lapsilla ei esimerkiksi ole, hän sanoo.

Mallioppiminen tarkoittaa sitä, että isompien sisarusten toimia matkivat pikkusisarukset oppivat nopeammin taitoja kuin ne lapset, joilla sisaruksia ei ole.

Kinastelulle on selvä syy

Riidat, kinat ja suoranaiset tappelut tulevat monella nopeasti mieleen, kun aletaan puhua sisarusten väleistä. Tutkimuksessa sille on oma termi: sisaruskilpailu.

– Varsinkin pienillä lapsilla ja teini-ikäisilläkin vielä on aika paljon sisaruskilpailua, eli siis riitelyä ja tappelua ja vanhempien huomion hakemista.

Joissakin perheissä kilpailu voi olla rajumpaa ja jatkuvampaa, kun taas toisissa selvitään helpommalla. Joskus sisarusten välillä voi Danielsbackan mukaan olla koulukiusaamiseen verrattavaa nälvimistä ja kiusantekoa. Sitä kuitenkin on tutkittu vähän.

Mutta, Danielsbacka sanoo, kaikissa perheissä kilpailua tapahtuu jonkin verran etenkin pikkulapsivaiheessa.

Pohjimmiltaan riidat aiheuttaa usein kilpailu vanhempien huomiosta ja ajasta. Jos sisarusten ikäero on pieni, todennäköisyys kilpailulle on suurempi. Esimerkiksi seitsemän vuoden ikäero tekee kilpailun jo aika erilaiseksi kuin kahden vauvan tai vauvan ja taaperon kesken.

Vanhemmat voivat parhaansa mukaan yrittää kohdella lapsia tasapuolisesti, mutta varsinkin eri sukupolvien perhesuhteita tutkittaessa epäreiluuden kokemukset nousevat hyvin vahvasti esille. Ihmiset ovat esimerkiksi kokeneet, että jotakuta sisaruksista on suosittu antamalla enemmän rahaa tai lahjoja. Tunne epätasapuolisesta kohtelusta voi aiheuttaa ristiriitoja myös aikuisiällä.

– Kilpailu on koodattu lapsiin. He ovat hirveän herkkiä tarkkailemaan sitä, kuka saa enemmän ja suositaanko jotakuta. Vaikka vanhemmat kuinka yrittäisivät, saattaa lapselle jäädä kokemus, että minua on sorsittu, Danielsbacka sanoo.

– Voisin kuvitella, että vanhemman on hirvittävän vaikea huomata, jääkö lapsille sitä kokemusta vai ei.

Vaikka kilpailun taustalla on kaipuu vanhempien huomiolle, varsinaiset riitojen aiheet vaihtelevat eri ikäisillä.

Pienet ja kouluikäiset lapset riitelevät usein arjen asioista, tavaroista tai nykyään peliajasta. Aikuisiällä ja sisarusten vanhetessa voi tulla lastenlasten hoitamiseen, perintöön tai iäkkäistä vanhemmista huolehtimiseen liittyviä ristiriitoja.

– Vanhemmat ovat aina mukana jollain tavalla. Sisaruskilpailu tavallaan jatkuu pikkulapsivaiheen ohikin, Danielsbacka sanoo.

Vaikka riidat voivat olla raskaita kaikille osapuolille, Danielsbacka uskoo, että sisaruskilpailulla on tärkeitä tehtäviä elämäntaitojen oppimisessa.

Moni tietää omasta arjestaan, että sisarussuhteet voivat opettaa esimerkiksi jakamisen tärkeyttä, sopimista ja anteeksiantamista sekä pettymysten sietämistä. Sisarusten tuki ja esimerkki voivat helpottaa itsenäistymistä. Parhaassa tapauksessa kilpailu ja jopa kateuden tunteet toimivat myönteisinä kirittäjinä, jotka motivoivat tekemään työtä omia tavoitteita kohti.

Sisarukset tärkeä turvaverkko

Aikuisiällä sisarussuhteissa korostuu kilpailun sijaan yhteistyö.

– Monille sisarukset ovat parhaita ystäviä koko elämän tai ainakin kulkevat siinä parhaiden ystävien rinnalla hyvin pitkään.

Tutkimusten valossa mitä enemmän ihmisellä on läheisiä perhesuhteita, sitä parempi on resilienssi eli selviytymiskyky vaikeuksia kohdatessa. Hyvin moni lukeekin sisarukset omaan lähipiiriinsä. Läheiset sisarussuhteet tarjoavat konkreettista turvaverkkoa, apua ja tukea arjessa, mutta myös sosiaalisia voimavaroja.

– Ystävyyssuhteet voivat vaatia paljon huoltamista ja ystävän kanssa täytyy olla vastavuoroinen. Sisarussuhteet taas säilyvät helpommin ja kuuluvat elämään joka tapauksessa, Danielsbacka vertaa.

Sisarukset ovat ainoita ihmisiä, joiden kanssa voi jakaa samat perhekokemukset ja muistot. Usein sisarukset myös tuntevat toistensa eri puolet erityisen hyvin, koska ovat kasvaneet yhdessä.

Omien vanhempien ikääntyessä ja kuollessa sisarukset voivat olla hyödyllisiä vanhemmista huolehtiessa ja korvaamattomia surun jakamisessa.

Sisarussuhteet ovat hyvin joustavia ja luonnollisesti eri perheissä erilaisia. On perheitä, joissa sisarukset eivät ole toisilleen tärkeitä, ja on elämänvaiheita, joissa sisarukset ovat toisistaan etäämmällä, ja elämänvaiheita, joissa he taas lähentyvät.

Siihen, kuinka läheisiksi sisarussuhteet muodostuvat, vaikuttaa moni asia. Tutkimuksissa korostuu pieni ikäero ja sukupuoli. Erityisesti sisko–sisko-parit kokevat toisensa läheisemmiksi kuin veljekset tai eri sukupuolta olevat sisarukset, Danielsbacka kertoo.

Samanikäiset sisarukset taas todennäköisesti tekevät samoihin aikoihin samoja asioita ja se yhdistää. Eli juuri ne, joiden kanssa lapsuudessa kilpaillaan ja riidellään eniten, usein myös koetaan aikuisiällä läheisimmiksi.

Lähde: mll.fi (2021)

Tutustumiseksi/ hankkimiseksi: 

1. Elma van Vliet: Sinulle veli. Kirja meistä (2019, 74s.). Persoonallinen muisto veljellesi teistä kahdesta. Kuinka usein olet kertonut veljellesi, miten tärkeä hän on sinulle? Tähän kirjaan talletat hauskimmat yhteiset muistonne ja kauniit ajatuksesi veljestäsi. Etene kysymysten avulla ja luo ainutlaatuinen kunnianosoitus rakkaalle ihmiselle. Ihastuttava lahjakirja saa kenet tahansa liikuttumaan. Elma van Vliet tunnetaan Kerro minulle -kirjasarjasta, joka on kasvanut jo klassikoksi ja löytänyt tiensä yli kolmen miljoonan ihmisen sydämeen kahdessatoista eri maassa.

2. Olet minulle rakas (täytettävä kirja, 2018, 54s.).

Aina en muista sanoa, että olet tärkeä ja rakas. Tein sinulle kirjan, se kertoo sinusta - ja vähän minustakin.

Lahjaideat vähissä? Läheiselle voi tehdä nyt oman kirjan, jossa voi hassutella kunnolla tai antaa sisimpien tuntojen virrata sivuille. Täyttökirjan parissa on lupa unelmoida: Matkustaisin kanssasi _________. Ja kertoa rakkaudestaan: Arvostan sinussa erityisesti _________. Tärkeää on, että kirja on tehty rakas mielessä.

Kirjan voi antaa kenelle tahansa oman elämän tärkeälle ihmiselle, vaikkapa puolisolle, ystävälle, äidille, tai tietenkin VELJELLE.

3. ELÄMYSLAHJA VELJELLE: elamyslahjat.fi

4. Malin Klingenberg: Veljeni Veli. Gibatin tarinoita 2 (2025, 301s.). Ikäsuositus: 9-12-v.

Disa elää Veli-nimisen pikkuveljensä kanssa rutiköyhässä Loistoniemen satamakaupungissa. Hän tekisi mitä vain veljen puolesta, sillä vanhemmat eivät lapsistaan huolehdi - ei, näiden aika menee varastellessa, juopotellessa ja tapellessa. Sitkeä ja urhea Disa haaveilee paremmasta elämästä ja siitä, että Veli ja hän voisivat joskus mennä turvassa ja kylläisinä nukkumaan.
Tilaisuuden tullen Disa näpistää epäröimättä arvokkaan laukkakotilon.Mutta hän jää kiinni, eikä kauhea Marmadell koskaan anna vääryyden jäädä rangaistuksetta. Disa ja Veli joutuvat matkustamaan läpi koko Gibatin valtakunnan voidakseen maksaa velkansa takaisin. Marmadellin kanssa liittoutuminen tulee maksamaan heille kalliimmin kuin he olisivat koskaan edes osanneet kuvitella...

Veljeni Veli jatkaa Tasangon tyttärien avaamaa Gibatin tarinoita -sarjaa, joka kertoo perhesiteistä, ystävyydestä ja rohkeudesta. Huiman jännittävä seikkailu on lastenkirjallisuutta parhaimmillaan.

25.5. Sing Out Day. Laulamispäivä. 

Tässä päivässä on kyse ääneen laulamisen riemusta ja hauskuudesta. Olitpa missä tahansa ja pysyitpä sävelessä tai et – ei ole niin nuukaa! Tämä on päivä, jona itse kukin voi kantaa ainutlaatuista ääntään ylpeästi ja jakaa toisten kanssa rakkautensa musiikkiin. Tämä teemapäivä korostaa laulamisen tärkeyttä niin sen hauskuuden kuin muidenkin hyötyjen vuoksi. Laulamisen on osoitettu tekevän ihmiset onnellisiksi, vähentävän stressiä ja jopa parantavan terveyttä tuottamalla endorfiinia ja oksitosiinia. Tämä feel-good cocktail voi nostaa mielialaa ja vahvistaa immuunisysteemiä. Siten National Sing Out Day'ssä ei ole kyse ainoastaan musiikista, vaan myös hyvinvoinnin ja yhteishengen parantamisesta. Mutta entä jos laulaminen hävettää? Kerron aiheesta seuraavaksi.

Laulullisesta häpeästä

Iris Seesjärvi, sopraano ja laulupedagogi, on tehnyt tutkielmia lauluhäpeästä. Hän haaveili lauluopinnoista, mutta hänellä oli vaikeuksia päästä laulua opiskelemaan. Tätä mieltä olivat useat laulunopettajat, jotka istuivat lautakunnissa tekemässä päätöksiä siitä, ketkä otettaisiin laulua opiskelemaan. Hän sanoo saaneensa "enemmän torjuntoja pääsykokeissa kuin kehtaa edes sanoa". Se ei estänyt häntä haaveilemasta lauluopinnoista tai yrittämästä myöhemmin uudestaan. Se ei estänyt häntä etsimästä opettajia, jotka osaisivat auttaa häntä äänen kanssa. Lopulta hän pääsi laulua opiskelemaan. Opiskelupaikasta huolimatta riittämättömyyden ja huonouden tunteet laulussa jatkuivat ja hän tunsi sen vaikuttavan laulutekniikkaansa negatiivisesti. Kaikki hänen kokemuksensa olivat vaikuttamassa siihen, että hän päätyi tutkimaan häpeän ja laulun yhteyttä.

Iris määritteli käsitteen laulullinen häpeä (vocal shame) ensimmäistä kertaa amk-opinnäytetyössään Häpeä laulullisen ilmaisun esteenä – laulunopiskelijoiden kokemuksia laulullisesta häpeästä (2013) ja laajensi sitä maisterintutkinnon kirjallisessa lopputyössään (2017) näin:

"Termillä laulullinen häpeä tarkoitan ihmisen kokemaa häpeää ja riittämättömyyden tunnetta omasta lauluäänestä. Häpeä voi liittyä laulutekniikkaan ja sen puutteisiin ja/tai äänen ominaisuuksiin (väri, voimakkuus, ääniala, joustavuus). Vaikkakin joitakin äänen ominaisuuksia voidaan parantaa laulutekniikkaa kehittämällä, tiettyä äänen ydintä ei voida muuttaa. Laulullinen häpeä voi pahimmillaan aiheuttaa ihmiselle kokemuksen siitä, että oma ääni on täysin arvoton ja ruma. Tämä voi aiheuttaa äänen pidättelyä, mikä osaltaan aiheuttaa enemmän teknisiä ongelmia."

Häpeän kokeminen vaikuttaa voimakkaasti myös kehoon: mm. pallea jännittyy ja hengitys muuttuu pinnalliseksi, kurkun alueen seudun lihakset jännittyvät ja kurkkua kuristaa. Tällöin laulaminen vaikeutuu entisestään ja vaikuttaa laulutekniikkaan negatiivisesti, mikä edelleen lisää häpeän tunteita. Tällöin joudutaan helposti negatiivisen noidankehään.

Häpeä on siis psykofyysinen tunne, joka vaikuttaa negatiivisesti kognitiivisiin toimintoihin, hermostoon ja motoriikkaan, minkä vuoksi uuden oppiminen on vaikeaa ja äänellinen kehitys jopa pysähtyy. Ääni lukkiutuu ja tämä lisää häpeää entisestään. Siksi häpeällä on negatiivinen vaikutus opiskelumotivaatioon sekä minäpystyvyyden ja itsetunnon alenemiseen. Harjoittelu herättää tällöin voimakasta häpeää ja ahdistusta, mikä pahimmillaan vaikuttaa voimakkaasti myös elämänlaatuun ja yleiseen hyvinvointiin. Pahimmillaan tämä voi vaikuttaa niin, että ihminen lopettaa laulamisen kokonaan.

Laulullinen häpeä ei myöskään korreloidu positiivisesti laulutaidon "puutteen" kanssa. Asia voikin koskettaa ketä tahansa, oli hän sitten koulun laulukokeissa lytätty henkilö, laulunharrastaja, pääsykokeissa torjuttu, laulunopiskelija tai ammattilaulaja.

Iriksen kokemuksen mukaan laulullisesta häpeästä on kuitenkin mahdollista vapautua ja häpeää oppia sietämään. Hän tuntee, että laulullisen häpeän käsittelyn kautta hänen häpeänsietokykynsä muillakin elämänalueilla on parantunut.

Iris on kirjoittanut aiheesta nyttemmin kirjan (julkaistu 2024), kts. kohta Tutustumiseksi tuosta alta!

Lähde: vocalshame.com

Iris Seesjärvi on häpeän vankka kokemusasiantuntija, joka ammentaa työssään omista kokemuksista laululliseen häpeään erikoistuneena lauluopettajana, laulajana, luennoitsijana ja työpajojen ohjaajana. Hän on tutkinut laulullista häpeää opinnäytetyössään (2013), pro gradussaan (2017) ja kirjoittaa siitä Häpeästä hiljaiset -blogissaan. Hän valmistelee väitöskirjaa Turun yliopistossa musiikkitieteen oppiaineessa aiheena ammattilaulajan häpeänsietokyky. Iris vetää Häpeästä hiljaiset -työpajoja yksin ja yhdessä miehensä Demian Seesjärven kanssa. Lisäksi Iris toimii freelance-laulajana (klassinen musiikki, musikaalit) ja psykofyysisenä hengityskouluohjaajana. Voit tutustua lähemmin hänen ajatuksiinsa: irisseesjarvi.com.

Tutustumiseksi: 1. Anna Karlsson: Laula terveesti. Äänen, hengityksen ja kehon yhteys laulamisessa (2017, 368s.). "Vasta saatuani kielilihakseni toimimaan pystyin ymmärtämään laulunopetuksessa vaaditun syvän hengittämistavan. Siksi kutsun laulamisen näkökulmasta oikeaa tapaa hengittää kielihengitykseksi. Jos kieli-kurkunpäämekanismi ei toimi, ei äänen ja kehon välinen luonnollinen hengitysyhteys toteudu. Silloin melko yksinkertaisesta asiasta, joka peruslaulaminen on, voi tulla lähes ratkaisematon mysteeri." Anna Karlsson ei onnistunut ratkaisemaan laulamisen tekniikkaan liittyviä ongelmiaan perinteisen laulunopetuksen keinoin. Siksi hän ryhtyi pohtimaan fyysisesti oikeaa tapaa laulaa. Näin kehittyi vähitellen Dilaton-hengityspumppu-menetelmä. Se on konkreettinen laulun kokonaisvaltainen opetusmenetelmä, jonka lähtökohtana on kieli-kurkunpäämekanismin toiminta. Dilaton-hengityspumppumenetelmän harjoitusten avulla on mahdollista ymmärtää äänen, hengityksen ja kehon työskentelyn yhteys loogisella tavalla. Tämän yhteyden ymmärtäminen on edellytys sille, että voi oppia hallitsemaan lauluinstrumenttinsa tietoisesti ja käyttämään ääntään sitä vahingoittamatta. Menetelmän nimeen sisältyvä sana Dilaton muodostuu englanninkielisten sanojen diaphragm (pallea), larynx (kurkunpää) ja tongue (kieli) alkukirjainten yhdistelmästä. Nimi kuvaa menetelmässä keskeistä hengityspumppua, jonka saa käyntiin nimenomaan kielilihaksen oikea toiminta. Lauluinstrumentin oikea fyysinen toiminta on edellytys terveelle äänenkäytölle laulamisen tyylilajista riippumatta. Dilaton-hengityspumppumenetelmästä ovat saaneet ratkaisevaa apua monet ammattilaulajat ja laulunharrastajat. Laulajien lisäksi menetelmästä voivat hyötyä kaikki äänen ja kehon hyvinvoinnista kiinnostuneet. 2. Iris Seesjärvi: Not Good Enough? Vocal Shame Among Finnish Classical Singers (2024, 108s.). Vocal shame is the new prominent area of academic interest that should be on every singer's radar. Essential, informative, and enlightening reading for singers and educators alike. Shame is such a powerful emotion that it can literally break your voice. For singers, that can cause a break in your career. Shame can interfere with singing studies or create problems with vocal technique. Iris Seesjärvi, a psychophysical voice teacher, soprano, and doctoral researcher now introduces her pioneering work on how shame affects the singing voice and examines the wide scope of situations that can trigger vocal shame. The data sources for this research included interviews and inquiries with 19 classical singers and quotations from a book about the world-renowned Finnish soprano Karita Mattila. Singers, like all musicians, have a tendency towards perfectionism. This desire can lead to anxiety, fear and shame following an imperfect performance. Receiving negative feedback can bring on a flood of shame and result in lower self-esteem. Shame is a very personal emotion, so what causes shame for one person may not affect another person in the same way. When shame sets in, it can affect a singer's enjoyment of singing, or prevent singing altogether. To readers who feel restricted by shame, Iris offers ways to build shame resilience and regain a feeling of empowerment while singing. Learn about the importance of shame resilience, introduced to a wider audience by Brené Brown. Explore the research on professional singers' experiences of shame and how they interlink with career development. Allow the author to introduce you to various ways to relieve the psychophysical pain and restrictive tension in the voice caused by shame.

25.5. Global Africa Day. Maailmanlaajuinen Afrikka-päivä. Tämä teemapäivä nostaa huomion keskipisteeksi Afrikan yhtenäisyyden ja kehityksen. Teemapäivä sai alkunsa Organization of African Unityn ensimmäisestä kokouksesta, joka pidettiin vuonna 1963. Päivä korostaa kansakuntien välistä yhteistyötä. Tällöin ihmiset ympäri maapallon juhlivat Afrikan kulttuuria, saavutuksia ja potentiaalia. Tämä päivä on tärkeä, sillä se korostaa Afrikan kansakuntien jaettuja päämääriä taloudellisesta kasvusta ja poliittisesta vakaudesta. Se alleviivaa mantereen rikasta kulttuurillista perintöä ja meneillään olevia ponnisteluja kohti sosiaalista ja taloudellista kehitystä. Juhlistukset vahvistavat Afrikan tärkeyttä maailmanlaajuisella areenalla, rohkaisten solidaarisuuteen läpi kansakuntien. Päivä kehottaa kiinnittämään huomiota haasteisiin kuten köyhyyteen, konflikteihin ja ilmastonmuutokseen. Tapahtumat pitävät sisällään mm. keskusteluja, kulttuurijuhlia ja koulutusohjelmia tuoden yhteen ja kuuluviin erilaisia ääniä inspiroidakseen positiivista muutosta. Tämä teemapäivä muistuttaa jo aikaansaadusta edistyksestä ja haasteellisesta matkasta, joka on vielä edessäpäin, yhdistäen maailman tukemaan Afrikan tulevaisuutta.

Esittelyssä: swahilin kieli

Useimmat suomalaiset osaavat tietämättään swahilin kieltä – ainakin yhden lausahduksen. "Hakuna matata" on vapaasti käännettynä "ei ongelmia". Lausahdus tuli tunnetuksi Leijonakuningas-piirretyn laulusta. Swahilia voi opiskella Helsingin yliopistossa. Swahili on Itä-Afrikassa yleinen käyttökieli. Sitä puhuu arviolta 70 miljoonaa ihmistä esimerkiksi Tansaniassa, Keniassa, Ugandassa, Kongossa, Ruandassa ja Burundissa. Swahili on Afrikassa vähän kuin englanti Euroopassa. Se ei ole monien äidinkieli, mutta lähes kaikki osaavat sitä. Miia Pääkkö, joka on opiskellut Afrikan tutkimusta Helsingin yliopistossa, sanoo, että suomalaisen on kohtalaisen helppo oppia swahilia. Kielen oppimista auttaa se, että swahilia lausutaan hyvin samalla tavalla kuin suomea. Kielten tavurakenne on samankaltainen. Tervehtiminen on Afrikassa erittäin tärkeää. Koskaan ei saa olla niin kiire, ettei ehtisi tervehtiä toisia ihmisiä. Toisista ihmisistä välittäminen ja kiireettömyys heijastuvat kieleen. Esimerkiksi yleinen tervehdys hujambo merkitsee suomeksi kirjaimellisesti "eihän sinulla ole mitään asioita, jotka vaivaavat sinua". Swahilin opinnot ovat hyödyllisiä, sillä kieltä puhuu yli 70 miljoonaa ihmistä.

Lähde: Hämeen Sanomat (2018): Miia Pääkkö, opiskellut pääaineenaan swahilia ja Afrikan tutkimusta, Helsingin yliopistossa

Swahilinkielisiä viisauksia

Akili ni mali.

Tieto on rikkautta. Mikään ei ole tietämystä arvokkaampaa.

Umoja ni nguvu.

Yhtenäisyys on voimaa. Kun ihmiset ovat yhteisessä rintamassa, he ovat vahvoja.

Kuuliza si ujinga.

Kysyminen ei ole typerää. On aina ookoo kysyä.

Ukitaka kula nguruwe, kula aliyenona.

Lit. Jos haluat syödä porsaan, syö lihava porsas. Merkitys: Kun teet jotakin, tee se kunnolla, täydellä energiallasi ja täydellä sydämelläsi.

Kuishi kwingi ni kuona mengi.

Se paljon näkee joka kauan elää. Merkitys: Iän myötä karttuu kokemus.

Afya ni bora kuliko mali.

Terveys on parempi kuin vauraus.

Asiyekosa hayupo.

Ei ole olemassa ketään, joka ei tekisi virheitä.

Thamani ya taa ni giza kiingiapo.

Valon arvon huomaa vasta kun yö laskeutuu.

Kuwa geuzo unalotaka kuona duniani.

Ole se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä.

Si kila mwenye makucha huwa simba.

Eivät kaikki joilla on kynnet ole leijonia. Merkinnee: Asiat eivät ole aina sitä miltä vaikuttaa.

Penye nia ipo njia.

Siellä, mistä löytyy tahtoa, löytyy keinot.

Mwenye pupa hadiriki kula tamu.

Kiireiseltä menee ihanat asiat ohitse.

Furaha sio kitu kilochoundwa tayari, inakuja kutoka kwa matendo yako.

Onnea ei ole valmiina, se tulee omien tekojesi kautta.

Haijalishi mwendo wako wa polepole ilhali tu usisimame.

Ei väliä, kuinka hitaasti etenet, niin kauan kuin et pysähdy.

Jaza ya ihsani ni ihsani.

Hyvyyden palkinto on hyvyys.

Jicho la moyo linaona mengi.

Sydämen silmä näkee paljon asioita.

Nimeshindwa tena na tena na tena maishani mwangu ndiposa nafanikiwa.

Olen epäonnistunut elämässäni uudelleen ja uudelleen ja sen takia olen onnistunut.

Mwenye kutenda jamala, naye hulipwa jamala.

Ihmiselle, joka tekee ystävällisiä tekoja, tehdään ystävällisiä tekoja.

Bahati haiji mara mbili.

Onni tulee vain kerran.

Mvumilivu hula mbivu.

Kärsivällinen syö kypsiä hedelmiä. Hyvää kannattaa odottaa sen vaatima aika.

Mafanikio sio mwisho, kushindwa si mbaya: ni ujasiri wa kuendelea ndio muhimu.

Menestys ei ole lopullista, epäonnistuminen ei ole kohtalokasta: se on rohkeus jatkaa, millä on merkitystä.

(Kääntänyt: Katja, huom. kauttakäännöksenä englannista, joten pientä epätarkkuutta saattaa esiintyä.)

Tutustumiseksi:

1. Joan Russell: Complete Swahili Beginner to Intermediate Course (Book and audio support) (2010, 352s.).

Are you looking for a complete course in Swahili which takes you effortlessly from beginner to confident speaker? Whether you are starting from scratch, or are just out of practice, Complete Swahili will guarantee success!Now fully updated to make your language learning experience fun and interactive. You can still rely on the benefits of a top language teacher and our years of teaching experience, but now with added learning features.The course is structured in thematic units and the emphasis is placed on communication, so that you effortlessly progress from introducing yourself and dealing with everyday situations, to using the phone and talking about work.By the end of this course you will be at B1 of the Common European Framework (CEFR) for Languages and from Novice-Low to Advanced-Low level of the American Council on the Teaching of Foreign Language (ACTFL): Can deal with most situations likely to arise in travelling in an area where the language is spoken and discuss daily life giving reasons and opinions.

2. Arvi Hurskainen: Suahilin peruskurssi (1989, 263s.). Suahilin peruskurssi tarjoaa kattavan johdatuksen suahilin kieleen suomenkielisille opiskelijoille. Tässä ensimmäisessä suomenkielisessä suahilin oppikirjassa paneudutaan erityisesti suomalaisen kielitaustan tuomiin haasteisiin. Kenelle: Kielten opiskelusta kiinnostuneille aikuisille ja suahilin kielikurssien tarvitsijoille.

Suahilin peruskurssi on ensimmäinen suomenkielinen suahilin kielen oppikirja. Siinä on otettu huomioon ne ongelmat, joita vierasta kieltä aikuisena opiskeleva tavallisesti kohtaa sekä erityisesti opiskelijan suomalainen kielitausta. Kirja soveltuu sekä itseopiskeluun että koulujen oppikirjaksi.Kirja koostuu kumulatiivisesti vaikeutuvista lukukappaleista, joissa jokaisessa on tavallisesti kolme osaa. Ensimmäinen osa sisältää keskustelujaksoja ja toinen osa edeltävässä jaksossa esiintyvien kieli-ilmiöiden asialliset selitykset. Kappaleen kolmas jakso sisältää erilaisia harjoituksia. Kirjan loppuosassa on tiivis kielioppi, johon on koottu kaikissa lukukappaleissa esiintynyt kieliopillinen aines systemaattiseen muotoon, sekä harjoitusten vastaukset ja sanasto.Kirjan tekijä, fil.tri Arvi Hurskainen toimii bantukielten lehtorina Helsingin yliopistossa.

Saatavuus mahdollisesti: finlandiakirja.fi.

3. Lotta Aunio: Mambo vipi? Swahilin kielen alkeisoppikirja (2022, 197s.)

Swahilin kielen alkeisoppikirja Mambo vipi? on vasta-alkajille tarkoitettu kielikurssi, joka soveltuu niin itseopiskeluun kuin ohjattujen kurssien materiaaliksi. Käytännön kielitaitoon keskittyvien osuuksien lisäksi kirjassa tutustutaan swahilin kieliopin perusteisiin. Kielioppiasiat esitellään yksityiskohtaisesti kunkin kappaleen yhteydessä. Jokaiseen kappaleeseen liittyy teksti-, sanasto-, kielioppi- sekä harjoitusosuus. Harjoitusten vastaukset sekä kappaleiden tekstit käsittävä sanasto löytyvät kirjan lopusta.

4. Swahili-suomi-swahili-sanakirja (2002, 403s.). Swahili-suomi-swahili-sanakirja esittelee ensimmäisen Suomessa julkaistun swahilin sanakirjan, joka sisältää noin 10 000 hakusanaa sekä runsaan määrän esimerkkilauseita Helsingin yliopiston arkistosta.

5. E. O. Ashton: Swahili Grammar (including intonation) (1966, 398s., 13.p.).

6. F. N. Njenga & J. G. Miela: Swahili Basic Course - Student Text (2016, 594s.).

7. J. F. Safari: Swahili Made Easy. A Beginner's Complete Course (2012, 272s.).

8. Kim Chakanetsa: Afrikka. Suurenmoinen maanosa (2023, 96s.). Tervetuloa tietomatkalle maapallon toiseksi suurimpaan maanosaan, Afrikkaan! Runsaasti kuvitettu tietokirja näyttää maanosan monipuolisuuden. Tiesitkö, että mm. matematiikka, kalenteri, kahvi ja teräshiilen hyötykäyttö ovat afrikkalaisia keksintöjä?Afrikka on vastakohtien maanosa: huimaavan upean luonnon, tulikuumien aavikoiden, lumisten vuorenhuippujen ja ikivihreiden sademetsien vastapainona on moderneja megakaupunkeja. Afrikkaa voi kutsua myös ihmiskunnan kehdoksi. Afrikka vie lukijansa maanosan 55 ainutlaatuiseen maahan ja kertoo niin suurista historiallisista kuningaskunnista kuin kolonialismin tuhoisista vaikutuksista sekä nykypäivän afrikkalaisista vaikuttajista.Kim Chakanetsa on palkittu zimbabwelainen journalisti, dokumentaristi ja tuottaja. Hän työskentelee nykyään BBC:llä.

9. Jaana-Mirjam Mustavuori: Afrikka muutti olohuoneeseeni. Arkea ja juhlaa kahden kulttuurin rajalla (2024, 123s.).

Afrikka muutti olohuoneeseeni. Arkea ja juhlaa kahden kulttuurin rajalla on ajankohtainen omaelämäkerrallinen tietokirja kahden kulttuurin kohtaamisesta. Lämpimän henkilökohtaisesti kirjoitettu teos on maahanmuuttajan vaimon omakohtaista ihmettelyä kahden kulttuurin avioliitosta ja arjen monikulttuurisuudesta, mutta samalla se on myös tarkkanäköinen kuvaus maahanmuutosta, erilaisuuden kohtaamisesta ja siitä, miten kulttuuri meitä kaikkia muovaa.Mustavuoren puoliso muutti Beninistä Suomeen vuonna 2016. Suomessa asuu kaikkiaan lähes 500 000 maahanmuuttajaa, joista suurin osa on muuttanut Suomeen rakkauden ja perheen perässä. Tämä teos on kaikille, joiden lähipiirissä, naapurustossa tai työpaikalla on ulkomailta Suomeen muuttaneita. Se on kaikille, jotka tekevät töitä maahanmuuttajien parissa, tutkivat maahanmuuttoa tai ovat kiinnostuneita kansainvälisyydestä ja muista kulttuureista. Tämä on kirja maailmanmatkaajille ja kansainvälistä työtä tekeville, mutta myös rakkaustarinoiden ystäville ja arjen antropologeille.

Jaana-Mirjam Mustavuori on vapaa kirjoittaja, kääntäjä ja kehotietoisuuskouluttaja. Hän on kirjoittanut useita teoksia muun muassa hyvinvointiin liittyvistä teemoista. Koulutukseltaan Mustavuori on juristi ja hän on aiemmin toiminut muun muassa tutkijana sekä työskennellyt lähes 20 vuoden ajan ihmisoikeus-, kehitys- ja ympäristöjärjestöissä.

10. Daphne Sheldrick: Rakkauteni Afrikka (e-kirja, 2017). Tunnetun luonnonsuojelijan muistelmat ja koskettava rakkaustarina tarjoavat kiehtovan tilaisuuden tutustua ainutlaatuisen naisen elämään ja Afrikan luontoon. Kirjan sivuilla kukkivat rakkaus, myötätunto ja huumori.Keniassa syntynyt, sukujuuriltaan brittiläinen Daphne Sheldrick kertoo suvustaan, lapsuudestaan Afrikassa sekä syvästä ja intohimoisesta rakkaudesta David Sheldrickiin, Tsavon kansallispuiston kuuluisaan johtajaan. Yhdessä pariskunta työskentelee villieläinten parissa ja kamppailee sisukkaasti salametsästystä vastaan aina miehen äkilliseen kuolemaan asti.Lämminhenkisissä muistelmissa Daphne kertoo myös lujista siteistään orvoiksi jääneisiin eläimiin. Hänen läheisiä eläinystäviään ovat muun muassa kosteasilmäinen antilooppi Bushy, kääpiömangusti Rikki-Tikki-Tavi, toimelias puhvelikutoja Gregory Peck, pahankurinen seepra Hoppeli ja majesteettinen norsu Eleanor, jota yhdistää Daphneen yli neljä vuosikymmentä kestänyt ystävyys.

11. Mayowa Alabi: Africana (2022, 96s.)

Discover the incredible history and diversity of the African continent in all its splendour with this stunningly illustrated and fact-filled encyclopedia. This fascinating and beautiful book is divided into broad geographical sections which celebrate and showcase the peoples, landscapes and wildlife from different regions of this great continent, and bright and bold illustrations bring these facts to life. Learn about the astonishing history of the continent, as the birthplace of the very first human beings, through rich historical civilisations such as the ancient Egyptians, the Benin Empire and the Kingdom of Kush, up to the development of the dynamic cities of the modern day. Africana explores: The beautiful visual cultures and artwork from across Africa, including the printed cottons of Guinea and the mud cloth of Mali. Famous figures from African history and modern-day change makers. The incredible landscapes and wildlife of the continent, ranging from the deserts of the north, the rainforests of the central regions and the savannahs of the south. Featuring a stunning copper foil–detailed cover, this large-format book is packed with maps, timelines and much, much more to open your eyes to the beauty and brilliance of this diverse continent.

25.5. Wine Day. Viinipäivä. 

Kunpa joka päivä olisi viinipäivä! Kokoa ystävät yhteen maistelemaan hienompia viinejä, tutustu viinikirjaan - tai jos mahdollista, vieraile viinitarhalla.

Parantaa muistia ja ehkäisee jopa syöpää! 8 syytä juoda viiniä hyvällä omallatunnolla – myös arkena

Viinilasillisella voi olla lukuisia positiivisia vaikutuksia terveydellesi.

Vaikka viini tekee tutkitusti hyvää terveydelle, kohtuus kannattaa kuitenkin pitää kirkkaana mielessä. Vaikka lasillisesta viiniä voi seurata monia hyviä asioita, tätä isommalla määrällä voi olla täysin päinvastaisia seurauksia.

Seuraavasta listauksesta voit lukea joukon syitä, jotka puhuvat viinilasillisen puolesta.

1. Viini pidentää ikää

Viini kuuluu niiden elintarvikkeiden joukkoon, jotka voivat auttaa sinua elämään satavuotiaaksi!

Erilaisten tutkimusten mukaan lasillinen viiniä auttaa lievittämään stressiä ja tasoittamaan ryppyjä, ja sen on todettu myös aktivoivat entsyymejä, jotka osallistuvat elimistön toiminnan kannalta elintärkeisiin prosesseihin.

2. Parantaa vastustuskykyä

Tutkimusten mukaan punaviini saattaa olla oikein oiva flunssajuoma. Viinin vastustuskykyä parantava salaisuus piilee siinä, että viinin on todettu edesauttavan mikrobien kasvua suolistossa. Kun tietyt bakteerit kasvavat, myös immuunijärjestelmäsi vahvistuu.

Suoliston terveydellä ei ole positiivisia vaikutuksia ainoastaan vastustuskyvyllesi, sillä terve suolisto auttaa myös ravintoaineita imeytymään elimistöösi paremmin.

3. Vahvistaa lihaksia ja luita

Viinin sisältämillä yhdisteillä on todettu olevan positiivisia vaikutuksia lihasten kasvulle ja kestävyydelle. Vaikka viini ei välttämättä sovi saliharjoittelun ohella nautittavaksi juomaksi, lasillinen treenipäivän iltana ei varmaankaan ole pahitteeksi.

Viinin nauttimisen puolesta puhuu myös se, että sen on todettu vahvistavan lihasten lisäksi myös luita.

4. Parantaa ihon kuntoa ja suojelee auringolta

Viinin siemailu voi auttaa ihoasi kirkastumaan, sillä viinin sisältämä resveratroli estää ihon tulehdusta aiheuttavien bakteerien kasvua. Se suojelee ihoasi myös haitallisilta UV-säteilyiltä. Saman fenoliyhdisteen on todettu torjuvan myös verisuoniin liittyviä vaurioita.

5. Pienentää maksasairauksien riskiä

Vaikka kaikentyyppisten alkoholien on todettu lisäävän maksavaurioiden ja sairauksien riskiä, sandiegolaisen lääkekoulun tutkimuksissa on saatu lupaavia tutkimuksia siitä, että kohtuullisina määrinä nautittuna viini voisi jopa pienentää maksasairauksien riskiä.

6. Voi suojella syövältä

Osa väittää, että viini aiheuttaa syöpää, osa taas on sitä mieltä, että viini suojelee tältä sairaudelta. Tutkimukset ovat kuitenkin todenneet viinin suojelevan kolmelta eri syöpätyypiltä; rintasyövältä, paksusuolen syövältä ja eturauhassyövältä.

7. Parantaa muistia ja torjuu dementiaa

Kalifornian yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan viini stimuloi aivojen aktiivisuutta, mikä puolestaan auttaa ehkäisemään dementiaa. Tämän lisäksi viinistä on todettu olevan hyötyä aivojen muistikapasiteetille sen sisältämän resveratroli-yhdisteen vuoksi.

Määrä kannattaa kuitenkin pitää yhdessä lasillisessa, sillä liika alkoholi puolestaan rappeuttaa aivoja.

8. Hyväksi verisuonille ja sydämen terveydelle

Kööpenhaminalaisen tutkimuksen mukaan kohtuullisina määrinä nautittuna viini voi auttaa pienentämään aivoinfarktin riskiä. Lisäksi viinillä on todettu olevan positiivisia vaikutuksia verisuonille ja sydämen terveydelle.

Lähde:mtvuutiset (Laura Matilainen, 2018), jonka lähde: TheDailyMeal

Tutustumiseksi: 

1. Juha Berglund & Antti Rinta-Huumo: Viini, ruoka & hyvä elämä. Teemamaa Italia (2021, 176s.). Vuoden 2022 parhaat viinit ja reseptit. Viiniasiantuntijoiden suosittu Viinistä Viiniin -opas saa uuden elämän monipuolisena kirjana. Helposti lähestyttävä teos listaa vuoden parhaimmat viinit, vinkkaa herkullisimmat ruoka-viiniparit ja tarjoaa runsaan paketin reseptejä kotikeittiössä toteutettavaksi. Höysteenä on viinitietoa sekä tarinoita kirjoittajien yli 30-vuotisen viinitaipaleen varrelta. Sarjan ensimmäisen osan teema on Italia, jonka viinit, ruoka ja tunnelma saavat veden kielelle ja matkakuumeen kohoamaan. Mukana on myös tunnettujen suomalaisten Italia-fanien muistoja saapasmaan herkullisesta elämästä. 

2. Pekka Suorsa: Viiniopas 2025 (2024, 360s.). Viiniopas-matkapuhelinpalvelusta ja Ilta-Sanomien viinisivusta tutun Pekka Suorsan Viiniopas 2025 kertoo arvioin ja kuvin, mikä viini on hintansa arvoinen Alkon myymälässä. Mukana on uutuutena ruokakauppojen uusien 8 % -viinien parhaimmisto. 

3. Mika Niiniranta: Viiden aistin viinikirja (2024, 304s.). Viiden aistin viinikirja sukeltaa syvälle viiniin ja viinien maailmaan. Se on kaikkea muuta kuin kuiva johdatusviiniharrastukseen ja maistamisen taitoon. Viinikirja on myös perusteellinen tasting-opas ja käytännöllinen käsikirja viinin ja ruoan yhdistämiseen. Se vastaa kysymykseen mikä tekee viinistä hyvää ja auttaa löytämään ne kaikkein herkullisimmat viinit. Kirjaan sisältyy myös tärkeimpien rypälelajikkeiden ja viinialueiden esittely nimenomaan viinien aistimisen ja viineistä nauttimisen kannalta. Kirja avaa uusia näkökulmia viiniharrastukseen. Voiko viiniä tehdä ilman rypäleitä? Mistä viinin maku on peräisin? Miten se muuttuu ajan myötä? Millaista hyvä viini on? Mistä löytyvät planeetan parhaat viinit? Miten maistamisen taidossa kehitytään? Miten viinejä arvioidaan? Miten järjestetään tasting? Kuinka onnistutaan viiniostoksilla? Mika Niiniranta on toimittaja, kokki, vannoutunut viiniharrastaja ja herkuttelija, joka on pitänyt Makuasiamies-viiniblogia ja kirjoittanut viineistä ja viinimatkailusta mm. Viini-lehteen.

4. Andre Domine (toim.): Viini (2009, 928s.). Andre Dominen teos Viini tarjoaa kattavan katsauksen viinin valmistuksen, viininviljelyn ja viinien maailmaan.

5. Maija Männistö: Viinitollon käsikirja (2021, 245s.). Viinitollon käsikirja kertoo viinistä ja sen maistamisesta. Kirja antaa helppoja vinkkejä viinin valintaan ja viinisuosituksiin eri tilanteisiin. Opit myös, miten viini voi olla mukava harrastus arjessa.

6. Viini: opas viinien maailmaan (2014, 64s.). Viini: opas viinien maailmaan tarjoaa tiiviin tietopaketin viineistä ja tuottajista yli 50 eri alueelta, tehden viinin valinnasta ja tuntemuksesta helpompaa ja hauskempaa. Kenelle: Viininystäville.

Tämä pieni kirja on kätevä opas eri maiden puna- ja valkoviineihin. Viinit on esitelty maittain, ja mukana on paljon tietoa alueellisista viinityypeistä ja rypälelajikkeista. Kirja antaa viinisuosituksia eri puolilta maailmaa, ja runsas asiasisältö on pakattu tiiviisti taskukokoon. Kirja lisää lukijan viinituntemusta ja helpottaa viinin valintaa ja keräilyä.

7. Lasse Pakarinen: Viinit: yhdistä ruoka ja juoma (2011, 198s.). Kirja kertoo, miten viini ja ruoka sopivat yhteen. Kirja antaa helppoja ohjeita viinin ja ruokien yhdistämiseen sekä ruokaohjeita, joita voit kokeilla itse. Kauniit kuvat auttavat ymmärtämään ja kokeilemaan uusia makuja.

8. David Williams: Viinit: opi tunnistamaan viinejä (2013, 192s.). Tämä kattava opas tekee viinien maailmaan tutustumisesta helppoa, tarjoten selkeitä ohjeita viininmaistelun tekniikoista ja viinityyleistä sekä hyödyllisiä vinkkejä viinitiedon kartuttamiseen.

9. Oz Clarke: Viinien maailma: maailman viinit ja viinialueet (2000, 320s.). Oz Clarke'n Viinien maailma vie lukijan kiehtovalle matkalle maailman viinialueille, esitellen viljelykset, rypälelajikkeet ja viinityylit havainnollisten karttojen ja kuvien avulla.

Oz Clarke'n Viinien maailma antaa elävyyttä ja syvyyttä viinin tunnelmalle. Teoksessa esitellään viinimaat, niiden ilmasto suhteessa viininviljelyyn, niillä viljeltävät rypälelajit ja viinityylit. Oz Clarke on nykypäivän johtavia kansainvälisiä viiniasiantuntijoita ja kuulu intohimoisesta viiniharrastuksestaan. Kirjassa hän vie lukijan suoraan viiniharrastajien sydämeen.

10. Antti Uusitalo: Juustot & juomat (2011, 159s.). Juustojen ja juomien yhdistely voi yllättää monipuolisuudellaan – Antti Uusitalon teos tarjoaa näkökulmia makuparien valintaan ja opastaa juustojen maailmaan aina historiasta käytännön vinkkeihin.

26.5. World Redhead Day. Maailman punapääpäivä. 

Eloisa juhlistuspäivä kaikille, joilla on luonnostaan punaiset hiukset. Muut saattavat tuntea tänään kiusausta värjätä hiukset punaisiksi, vai mitä. ☺ Punatukkaisissa on jotain salaperäistä magiaa. Kaikki muistavat varmastikin Tenavista hyvin salaperäisen mutta ilmeisimminkin hyvin viehkeän pienen punatukkaisen tytön. Iloksenne kaivoin hänestä tähän hieman tietoja. Me kaikki toki haluamme tietää hänestä lisää, eikö niin!:

Pieni punatukkainen tyttö (The Little Red-Haired Girl) on hahmo Charles M. Schulzin sarjakuvassa Tenavat. Hän on sarjan päähenkilön Jaska Jokusen kanssa samaa koulua käyvä ja samassa naapurustossa asuva tyttö, johon Jaska Jokunen on rakastunut. Ujoutensa vuoksi Jaska Jokunen ei koskaan uskalla mennä puhumaan hänelle, joten rakkaus jää katkeralla tavalla yksipuoliseksi.

Pientä punatukkaista tyttöä ei koskaan näytetä lukijalle. Ainoan poikkeuksen muodostaa 25. toukokuuta 1998 ilmestynyt strippi, jossa hänet nähdään viimeisessä ruudussa siluettina. Schulz ei halunnut näyttää hahmoa, jotta jokainen lukija voisi kuvitella tämän ulkonäön oman käsityksensä mukaan mahdollisimman kauniina. Myöskään pienen punatukkaisen tytön oikeaa nimeä tai hänen mahdollisia ajatuksiaan Jaska Jokusesta ei koskaan paljasteta.

Pieni punatukkainen tyttö mainittiin sarjassa ensi kerran 19. marraskuuta 1961 nimellä That Little Girl with the Red Hair ("tuo tyttö, jolla on punainen tukka") ja lopullisella nimellään ensi kerran 12. marraskuuta 1963. Vuonna 1969 ilmestyneessä tarinassa hän muutti pois, minkä jälkeen hänestä jäi enää pelkkä muisto Jaska Jokusen mieleen. Tämä asetelma säilyi sarjassa johdonmukaisena vuoteen 1978, jolloin pieni punatukkainen tyttö alkoi taas selittämättömästi asua Jaska Jokusen naapurustossa.

Schulzin mukaan pienellä punatukkaisella tytöllä oli todellinen esikuva, Donna Mae Wold, o.s. Johnson (1929–2016), joka vuonna 1950 torjui Schulzin kosinnan ja meni naimisiin toisen miehen kanssa. Schulz vahvisti hänet hahmon esikuvaksi Rheta Grimsley Johnsonin vuonna 1989 kirjoittamassa auktorisoidussa elämäkerrassa. Toisaalta eräässä toisessa yhteydessä Schulz kertoi saaneensa innoituksen hahmoon kuunnellessaan Hank Williamsin laulua.

Eräissä Tenavat-animaatioissa pieni punatukkainen tyttö on nimetty ja näytetty katsojille. Televisioanimaatioissa Jaska Jokusen ensisuudelma (1977) ja Hyvää uutta vuotta, Jaska Jokunen (1985) hänen nimekseen mainitaan Heather. Schulz arveli hahmon näyttämisen animaatioissakin olleen luultavasti virhe. Schulzin kuoleman jälkeen tehdyssä Tenavat-elokuvassa (2015) hahmolle on annettu uusi ulkonäkö ja ensimmäistä kertaa myös ääni, mutta ei nimeä. Hahmon ääninäyttelijänä elokuvassa toimii Francesca Capaldi. Lähde: wikipedia

Kirjastonhoitajalta kysyttyä: Mitä kirjoista tuttuja punatukkaisia kuvitteellisia naishahmoja on olemassa?

Kirjastonhoitaja vastaa: Kattavaa vastausta on vaikea antaa, mutta alla muutama esimerkki mieleeni tulleista punatukkaisista tyttö- tai naishahmoista kirjallisuudessa:

• J.K. Rowlingin Harry Potter - kirjojen hahmo Ginny Weasley

• Astrid Lindgrenin luoma hahmo Peppi Pitkätossu

• L. M. Montgomeryn Anna-kirjojen hahmo Anna Shirley

• Tove Janssonin Muumien hahmo Pikku Myy

• Maria Turtschaninoffin Punaisen luostarin kronikoita - kirjasarjan hahmo Maresi

• DC Comicsin sarjakuvien Myrkkymuratti (Poison Ivy)

13 amazing facts about redheads that everyone needs to know

1. Red hair is a beautiful genetic mutation

Both parents must be carriers of the mutated MC1R gene to be able to produce redhead offspring, of which there is a 25% chance if they don't have red hair themselves.

2. Less than 2% of the world's population have red hair

That's approximately 140 million people. Scotland boasts the highest percentage of natural redheads, with 13% (40% might carry the gene there) while Ireland comes in second with 10%.

3. Red hair can occur in any ethnicity

It occurs more frequently (2-6%) in people of northern or western European ancestry, and less frequently in other populations.

4. Lucky redhead women have more sex

That's according to a study by a German sex researcher who found that women with red hair had sex more often. A similar English study found that redhead gals had sex an average of three times a week, while our blonde and brunette counterparts have it twice a week.

5. It's a ballache to dye red hair

Because it holds its pigment tighter than any other hair colour, red strands need to have their pigment stripped before being dyed by bleaching which, of course, damages the hair. Stay red!

6. Red hair is thicker than other colours

Each strand of red hair is generally thicker than other shades which compensates for the fact that redheads have less hair. Apparently they have – on average – 90,000 strands while blondes have 110,000, and brunettes have 140,000.

7. Redheads are more likely to develop skin cancer

Because of their commonly fair skin and sensitivity to ultraviolet light, redheads are more likely to develop skin cancer. The International Journal of Cancer reported in 2010 that natural redheads are approximately two and a half times as likely to develop the dangerous cancer as people with other hair hues.

8. Blue eyed redheads are super rare

Blue eyes and red hair forms the rarest combo on earth. Most (natural) redheads will have brown eyes, followed by hazel or green shades.

9. Redheads can change temperature quicker

This is because – according to research – redheads are more sensitive to hot and cold pain. Nothing to do with their mythical fiery temperament!

10. Redheads don't go grey

Red hair will never turn grey; it simply fades to white via rose gold when the time comes.

11. Redheads can produce their own Vitamin D

As they can't sufficiently absorb Vitamin D (it's down to their lower melanin-concentration), redheads internally produce their own Vitamin D when they're exposed to low light conditions. Woah!

12. People with red hair are more likely to be left-handed

Recessive traits often happen in pairs so commonly people with the gene for red hair also possess the trait for left-handedness.

13. Climate change is threatening the gene

Given that red hair doesn't adapt to warm climes, the gene could - at some point - become extinct. A scientist told ScotlandNow: "I think the regressive gene is slowly dying out… Climate change could see a decline in the number of people with red hair in Scotland."

Lähde: Cosmopolitan

Tutustumiseksi: 

1. Martin Ellis: Little Book of Red Hair (2007, 128s.). Offers a celebration of red hair, people with red hair and things connected with red hair. 

2. Jacky Collins Harvey: Red: A History of the Redhead (2015, 240s.). Red is a brilliantly told, captivating history of red hair throughout the ages. A book that breaks new ground, dispels myths, and reinforces the special nature of being a redhead, with a look at multiple disciplines, including science, religion, politics, feminism and sexuality, literature, and art. With an obsessive fascination that is as contagious as it is compelling, author Jacky Colliss Harvey (herself a redhead) begins her exploration of red hair in prehistory and traces the redhead gene as it made its way out of Africa with the early human diaspora to its emergence under Northern skies. She goes on to explore red hair in the ancient world; the prejudice manifested against red hair across medieval Europe; red hair during the Renaissance as both an indicator of Jewishness during the Inquisition and the height of fashion in Protestant England, under the reign of Henry VIII and Elizabeth I; the modern age of art and literature, and the first positive symbols of red hair in children's characters; modern medicine and science and the genetic and chemical decoding of red hair; and finally, red hair in contemporary culture, from advertising and exploitation to "gingerism" and the new movement against bullying. 

3. Leea Virtanen: Arjen uskomukset. Punatukkaiset ovat intohimoisia (1994). 

4. Orhan Pamuk: Punatukkainen nainen (2019, 328s.). Rakastetun nobelistin hiottu helmi. Lännen ja idän myytit kohtaavat Orhan Pamukin uudessa romaanissa, jossa isätön nuorukainen tapaa kohtalokkaan punatukkaisen naisen. "Pamukin teokset tunnetaan äärettömän todentuntuisesta, lähes koettavasta tarinasta, jota ruokkii vahva myyttinen perusvire." - Helsingin Sanomat.

5. Ulla Linturinne: Punatukkaisetkin pääsevät taivaaseen (2024, 240s.).

Kirpeän herkullisten havaintojen sävyttämä feelgood-romaani oman paikan löytämisestä muuttuneessa elämäntilanteessa. Minkä ikäiseksi on lupa tuntea itsensä, jos viilettää arkuntekokurssille sähköpotkulaudalla?Raisa on kipakka punatukkainen sinkku, joka elämänsä taitekohdassa huomaa, että hänellä on kaikkea muuta paitsi mies ja ruumisarkku. Joten tuumasta toimeen, pitäähän nuorille sovinistityökavereillekin näyttää, mihin nainen pystyy.Kumppanin löytäminen ei ole kuitenkaan helppoa näillä ikävuosilla. Helpompaa on työstää puuta, hioa ajan harmaannuttamia arkkulautoja ja katkoa mökkirannan kaisloja arkun pohjalle. Silti kuin varkain Raisan pidätellyt tunteet kohtaavat kaikupohjaa ja vievät lopulta mennessään. Mutta käykö menneisyyden muistojen karsiminen ex-miehestä ja kuluttavasta ystävyyssuhteesta yhtä näppärästi kuin autotallin siivous arkkuvarastoksi? Entä mitä tapahtuu, kun arkku on valmis?Ulla Linturinne on eteläpohjalaissyntyinen, Evijärvelle palannut terveydenhuollon ammattilainen ja esikoiskirjailija, joka vielä joskus opettelee puusepäntaitoja ihan oikeasti.

26.5. World Dracula Day. Maailman Dracula-päivä. 

Järjestäkäämme goottibileet tai vaikka Dracula-leffamaratoni! Muistatko vielä 80-luvulta Lynn Myringin, Eric Maplen ja Eliot Humberstonen kirjoittaman Noidan käsikirjan, joka vilisi vampyyreita, aaveita ja outoja voimia? Apua, hui ja iik! Nyt sitä on jälleen saatavana, uusi laitos vuodelta 2018! Kirjasta sanotaan: "Kuumeisesti odotettu uusintapainos 1980-luvun lapsia ja herkkiä aikuisia kauhistuttaneesta kulttiklassikosta. Juuri sellaisena kuin et sitä uskaltanut lukea!" Pikkutyttönä ajattelin, että se on kyllä maailman pelottavin kirja! Meidän kirjastossa ne olivat vielä pikkuisen kuluneita, mikä vielä lisäsi kivasti kauhuefektiä! Muistatteko myös ne ihan kaameat Dracula-lehdet 70-luvulta? Tukka pystyssä sai niitä lukea! Pakko oli vain lukea, vaikka kuinka pelotti, heh! Ovat muuten antikvaareista aina lopussa! ☺ Katselusuositus: Nicholas Cagen tähdittämä Renfield – siinäpä hauskanen vampyyrileffa! Leffa on vuodelta 2023. ☺ Muuten, tanskan kielestä löytyy hauskanen sanontatapa tilanteeseen, jossa mikään ei tunnu auttavan: Her hjælper hverken hvidløg eller fadervor. Lit. Tässä ei auta ei valkosipuli eikä Isä Meidän -rukous. ☺

Dracula on irlantilaisen kirjailijan Bram Stokerin luoma vampyyrihahmo. Ensimmäisen kerran Dracula esiintyy Stokerin vuonna 1897 julkaistussa romaanissa Dracula, ja hahmoa on sen jälkeen käytetty hyvin useasti etenkin elokuvissa. Dracula on kreivi, jonka koti on transilvanialainen linna. Hän elää ihmisverellä, jota hän imee uhreistaan. Hän on kuolematon, ellei häntä surmata lyömällä seivästä sydämen läpi. Hän on myös hyvin vahva ja hän voi muuttaa muotoaan. Draculan kuva ei näy peilissä, eikä hän luo varjoa. Hänellä on myös joitain heikkouksia: hän ei esimerkiksi kestä päivänvaloa, joka on koitunut hänen kuolemakseen vuoden 1922 ensimmäisestä Dracula-elokuvasta alkaen. Alkuperäiseltä luonteeltaan Dracula on säälimätön ja tunteeton, mutta uudemmat sovitukset ovat tehneet hänestä aiempaa inhimillisemmän. Draculan hahmo perustuu aiempaan hirviö- ja vampyyrikirjallisuuteen, ja se sai nimensä ja innoitusta 1400-luvulla eläneestä Valakian ruhtinas Vlad Seivästäjästä, joka tunnettiin myös nimellä Vlad Dracula. Lähde: Wikipedia

Vuoden 2025 Dracula-elokuva

Dracula: A Love Tale on vuonna 2025 ensi-iltansa saanut englanninkielinen ranskalainen goottilainen romanttinen fantasiaelokuva, jonka on käsikirjoittanut ja ohjannut Luc Besson. Elokuva perustuu Bram Stokerin vuonna 1897 julkaisemaan romaaniin Dracula. Alkuperäinen julkaisupäivä: 30. heinäkuuta 2025

Menestysohjaaja pelmahti Suomeen – tällainen on Kainuun metsissä kuvattu uusi Dracula-elokuva

Kainuun lumisista metsistä tuli uuden kreivi Draculan kotiseutua.

Suomalaiset havupuut vilisevät näyttävästi silmissä, kun vihollissotilaat jahtaavat kreivi Draculan Elisabeta-vaimoa läpi talvisen metsän – ja samoin, kun Dracula listii heitä miekallaan lumisen metsäaukion keskellä.

Uuden Dracula: A Love Tale -elokuvan alussa ja vielä loppupuolella viivytään useita minuutteja Romaniassa vampyyrikreivin jylhän goottilinnan liepeillä, mutta oikeasti ranskalaistuotannon metsäotokset kuvattiin maaliskuussa 2024 Suomen Kainuussa: Sotkamossa, Kuhmossa ja Kajaanissa useassa eri paikassa.

Luc Bessonin ohjaama elokuva sai Suomen ensiesityksensä Night Visions -festivaalilla Helsingissä.

Kreivi Draculaa näyttelee yhdysvaltalainen Caleb Landry Jones, Elisabetan roolissa on yhdysvaltalainen Zoë Bleu ja vampyyrejä jahtaavana pappina on itävaltalais-saksalainen tähti Christoph Waltz, joka muistetaan yhä muun muassa Quentin Tarantinon Kunniattomista paskiaisista (2009).

Elokuvan lähes kaikki metsään sijoittuvat öiset kohtaukset on kuvattu Suomessa. Varsinaisia kuvauspäiviä kaihoisalle fantasiadraamalle kertyi viisi. Helsingissä ja Kainuussa niitä valmisteltiin suomalaisvoimin kahden kuukauden ajan.

– Kuvauspaikkoina toimivat ohjaaja Luc Bessonin hyväksymät syrjäiset lumiset metsätiet, vaarat, aukeat peltoalueet ja järven rannat, tuotantopäällikkö Joonas Kirjavainen Otto tuotannosta kertoo.

Ranskasta tuotiin Suomen ulkokuvauksiin 14 friisiläishevosta, jotka eivät olleet koskaan aiemmin kulkeneet lumessa.

Monissa kohtauksissa suomalaisia metsänäkymiä on yhdistelty tietokonetehosteilla luotuihin tai muualla kuvattuihin maisemiin, kuten Draculan linnasta metsään päin kuvatuissa ulkokuvissa: metsä on Kainuuta, mutta jyhkeän linnan edusta on kuvattu studiossa.

– Pääkuvausryhmän kanssa kuvasimme paljon ratsastusta tai taisteluja sisältäviä stunt-kohtauksia. Kakkosryhmä otti haltuun laajempia maisemia, niin sanottuja plate-kuvia, joita on käytetty efektoitujen kuvien rakentamisessa, Kirjavainen kuvailee.

Hän kiittää avusta etenkin Sotkamon kuntaa, jonka väki ja paikalliset yrittäjät pystyivät tarjoamaan ranskalaisille toimivan infrastruktuurin.

Toisin kuin alun lumisen taistelukohtauksen perusteella kuvittelisi, sen enempää Draculaa näyttelevä Caleb Landry Jones kuin Elisabetaa esittävä Zoë Bleu eivät käyneet Suomessa. Heidät on istutettu kuviin vihreän taustakankaan avulla jälkikäteen.

Päähahmoista Kainuussa kävi vain asianajaja Jonathan Harkeria esittävä ranskalaisnäyttelijä Ewens Abid.

Besson on Ranskan kansainvälisesti menestyneimpiä ohjaajia, joka 1990-luvulla sai mainetta etenkin elokuvillaan Tyttö nimeltä Nikita (1990), Leon (1994) ja The Fifth Element (1997). Jälkimmäisen pääosissa olivat Bruce Willis ja Milla Jovovich.

Keskustelupalstojen perusteella uusi Dracula on jakanut yleisönsä. Esimerkiksi Redditissä osa katsojista on kehunut Jonesin roolia siitä, että se tuo esiin Draculan epämääräisen levottomuuden ja täyttymättömän kaipauksen. Yhtä vahvasti Jonesia ja elokuvaa on samalla palstalla myös haukuttu.

Lähde: is.fi (Taneli Topelius, 2025)

Tutustumiseksi: 

1. Theresa Bane: Actual Factual: Dracula, a Compendium of Vampires (2007, 472s.) This is the first definitive catalogue of vampires that has been compiled in the past 300 years. Before Bram Stoker's Dracula, before Vlad the Impaler, the world lived in mortal fear of the undead rising from their graves to feed upon the living. In this book, vampirologist Theresa Bane reveals the actual, factual truth about these creatures from history, myth, and legend. 

2. Theresa Bane: Encyclopedia of Vampire Mythology (2020, 207s.). From the earliest days of oral history to the present, the vampire myth persists among mankind's deeply-rooted fears. This encyclopedia, with entries ranging from "Abchanchu" to "Zmeus," includes nearly 600 different species of historical and mythological vampires, fully described and detailed.

3. Draculaelokuvat:

Dracula-elokuvien joukosta löytyy useita klassikoita ja modernimpia tulkintoja, jotka on arvioitu parhaiden joukkoon.

Tässä on kooste parhaista ja olennaisimmista Dracula-elokuvista:

Klassikot (1920–1950-luku)

• Nosferatu (Nosferatu, eine Symphonie des Grauens, 1922): F.W. Murnaun ohjaama mykkäelokuva on yksi varhaisimmista ja arvostetuimmista vampyyrielokuvista.
• Dracula – vanha vampyyri (Dracula, 1931): Bela Lugosin ikoninen roolisuoritus kreivi Draculana on monien mielestä kaikkien aikojen paras.
• Draculan tytär (Dracula's Daughter, 1936): Suoraa jatkoa vuoden 1931 elokuvalle.

Hammer Horror -elokuvat (Christopher Lee -aikakausi)

• Dracula (Horror of Dracula, 1958): Christopher Lee tekee yhden tunnetuimmista roolisuorituksistaan. Tätä pidetään usein parhaana Hammer-studion Dracula-elokuvana.
• Dracula: Prince of Darkness (1966): Jatkaa Leen ja ohjaaja Terence Fisherin vahvaa yhteistyötä.

Modernit ja muokatut tulkinnat

• Bram Stokerin Dracula (Bram Stoker's Dracula, 1992): Francis Ford Coppolan ohjaama ja Gary Oldmanin tähdittämä versio on näyttävä ja uskollinen alkuperäiskirjalle.
• Nosferatu the Vampyre (1979): Werner Herzogin ohjaama uusintaversio, jota pidetään yhtenä parhaista sovituksista.
• Dracula (1979): Frank Langellan tähdittämä, romanttisempi tulkinta.
• Dracula 2000 (2000): Modernimpi näkemys, jossa Dracula herätetään henkiin nykypäivänä.

Muita mainitsemisen arvoisia

• The Last Voyage of the Demeter (2023): Venäläiskuunari Demeter on vuokrattu kuljettamaan Lontooseen Karpaateilta lähtöisin oleva yksityinen lasti. Merimatkan aikana kauhistuttava voima alkaa vaania aluksen miehistöä.
• Renfield (2023): Komediallinen näkemys Draculan apulaisesta.

Monet pitävät Bela Lugosia (1931) parhaana klassisena Draculana ja Christopher Leetä (1958) pelottavimpana versiona.

27.5. Nothing to Fear Day. Ei mitään pelättävää -päivä. 

Oletko koskaan yrittänyt voittaa pelkojasi yhdessä päivässä? Nothing to Fear Day rohkaisee ihmisiä kohtaamaan pelkonsa silmästä silmään. On aika astua pois mukavuusalueelta ja itsevarmalla otteella käydä käsiksi elämän haasteisiin. Teemapäivän inspiraationa on toiminut Franklin D. Rooseveltin kuuluisa fraasi: "The only thing we have to fear is fear itself." Tämä päivä muistuttaa meitä siitä, että pelot voidaan voittaa rohkeudella. Päivän tärkeys on yksilöiden rohkaisemisessa haastamaan ja ylittämään rajansa. Pelkojen kohtaaminen johtaa henkilökohtaiseen kasvuun ja uudenlaiseen rohkeudenkokemukseen. Ihmiset alkavat rohkaistua taklaamaan ahdistuksiaan ja epävarmuuksiaan. Pelkojen voittaminen auttaa avautumaan uusille mahdollisuuksille ja tuo vapaudentunteen. Tänä päivänä ihmisiä rohkaistaan tunnustamaan pelkäämänsä asiat ja kohtaamaan ne silmästä silmään. Juhlistus tähtää itsevarmuuden parantamiseen ja positiivisen ajattelutavan aikaansaamiseen. Ydin tavoite on rohkaista astumista rohkeaan mielialaan. Nothing to Fear Day inspiroi jokaista olemaan rohkea ja astumaan maailmaan järkkymättömällä pelottomuudella.

Pelko on eloonjäämisreaktio, mutta toisinaan siitä tulee kaikkinielevä ja se saattaa alkaa hallita elämäämme. Tällaisissa olosuhteissa se saattaa tehdä meistä ylivarovaisia tai saada meidät reagoimaan vahingollisilla tavoilla. Nothing to Fear Day on päivä, jolloin ihmiset tutkivat pelkojaan ja tarkastelevat, estävätkö heidän pelkonsa heitä elämästä täyttä elämää. Tämä saattaa olla päivä, jolloin pelkojaan voi työstää ylittääkseen ne. Tämä on myös päivä, jolloin tulla tietoiseksi siitä, kuinka (usein täysin perusteettomilla) peloilla myös manipuloidaan meitä, niin ihmisten kuin hallitustenkin (tai vastaavien toimijoiden, kuten median) toimesta. Tuo manipulointi saattaa olla tahatonta tai täysin tahallista.

Toukokuun 27. päivä valikoitui teemapäivän Nothing to Fear Day ajankohdaksi, sillä tällä päivämäärällä vuonna 1941 presidentti Franklin D. Roosevelt piti puheen, jossa hän sanoi: "We must not be defeated by the fear of the very danger which we are preparing to resist. Our freedom has shown its ability to survive war, but our freedom would never survive surrender. The only thing we have to fear is fear itself." Tämä puhe kuultiin radiosta, suoraan Valkoisesta Talosta. Se kehotti valmiuteen ja olemaan pelkäämättä sotaa siltä varalta että se tulisi. Roosevelt viittasi kuuluisaan lauseeseensa "The only thing we have to fear is fear itself," jota hän käytti virkaanastujaisseremoniassaan vuonna 1933. Vain kuusi kuukautta myöhemmin, joulukuussa 1941, USA joutui vedetyksi Toiseen maailmansotaan, Pearl Harbourin pommituksen jälkeen.

Paloittele pelko ja hallitse sitä – 8 vinkkiä pelkojen voittamiseen

Voimakas pelko voi lamauttaa toimintakyvyn. Ahdistusta voi onneksi lievittää ja sen kanssa voi elää sovussa. Lue, miten opit hallitsemaan pelkojasi sen sijaan, että ne hallitsevat sinua.

Jopa kuudesosa aikuisista kärsii välillä niin voimakkaasta pelosta, että se vaikeuttaa elämää. Jo se, että ymmärtää pelkäämisen olevan normaalia, voi helpottaa oloa.

Ahdistusta voi oppia hallitsemaan myös näillä konkreettisilla harjoituksilla:

1. Selvitä, mitä pelkäät

Pelkojaan on helpompi hallita, kun tuntee niiden syyt. Kun ahdistus iskee, mieti, mitä pelkäät. Voit kirjoittaa asian paperille, puhua siitä läheisellesi tai itseksesi. Analysointi auttaa ottamaan uhkaavaan asiaan etäisyyttä, etkä tunne olevasi sen vallassa.

Voit huomata, että pelottava asia on pieni. Aina uhkaa ei edes ole. Jokin lause tai teko on voinut laukaista mielessäsi ahdistavan muiston, jonka uusiutumista pelkäät.

2. Paloittele pelko osiin

Jaa seuraavaksi pelko pienempiin osiin. Suuri pelkosi voi olla esimerkiksi yleisölle puhuminen. Mieti, mitkä yksityiskohdat tilanteessa ahdistavat? Millaisia seurauksia pelkäät tilanteella olevan?

Erittele pelkoa esimerkiksi näin: "Pelkään, että änkytän ihmisten edessä. Pelkään myös, että he kysyvät liian vaikeita asioita. Pelkään, että esitykseni jälkeen olen kollegoideni silmissä ammattitaidoton, enkä saa hyviä työtilaisuuksia".

3. Mieti, onko pelko realistinen

Kun tunnet pelkosi syyn, mieti, miten realistinen pelko on. On mahdollista, että änkytät yleisön edessä. Onko kuitenkaan todennäköistä, että urasi tuhoutuu tämän vuoksi? Puhuvatko ihmiset päiväkaupalla takeltelustasi? Tuskin.

4. Opettele tervettä välinpitämättömyyttä

Mitä vakavammin suhtaudut pelkoon, sitä pahemmalta se tuntuu. Opettele suhtautumaan tärkeisiinkin asioihin terveellä välinpitämättömyydellä.

Mitä sitten, vaikka änkyttäisit? Et ole pitämässä presidentin virkaanastujaispuhetta. Sillä, mitä tuntematon ihminen ajattelee sinusta, ei ole arkesi kannalta merkitystä.

5. Älä peittele pelkoasi

Pelosta puhuminen laukaisee stressiä ja häpeää. Fiksut ihmiset eivät naura pelollesi, vaan tukevat sinua. Todennäköisesti huomaat, että muillakin on pelkoja.

Ahdistus voi helpottaa, kun kerrot esityksesi aluksi, että tilanne on sinulle jännittävä ja tärkeä. Voit tokaista täydessä hississä, että olosi on ahtaissa paikoissa tukala ja pelkäät hissin jumittumista.

6. Rauhoita kehosi ja mielesi

Ahdistus lisää stressihormonien eritystä. Tämä voi aiheuttaa hikoilua, vatsakipua ja sykkeen kohoamista. Fyysisiä ahdistusoireita voi onneksi lievittää. Tämä helpottaa oloa myös henkisesti.

Liikunta on tehokas ahdistuksenlaukaisija. Testaa reipasta lenkkiä tai lempeää joogaa. Myös kylmä suihku, kehon ravistelu ja paineen tunne voivat rauhoittaa. Kokeile esimerkiksi tavallista raskaampaa painopeittoa. Vältä kofeiinia, sokeria ja nikotiinia, sillä ne kiihdyttävät oloa.

Itseään voi rauhoittaa myös mindfulness- ja meditaatioharjoitusten avulla. Ideana on keskittyä nykyhetkeen ja antaa ajatusten virrata vapaasti, jolloin ne ahdistavat vähemmän.

7. Valmistaudu ja harjoittele

Jännittävän asian harjoittelu auttaa hallitsemaan pelkoa tosipaikan tullen.

Harjoittele puhetta ja mieti etukäteen yleisön kysymyksiä. Jos pelkäät saavasi väkijoukossa paniikkikohtauksen, käy ystäväsi kanssa ostoskeskuksessa. Tiedät, että hän on tukenasi, eikä teidän tarvitse viipyä pitkään.

8. Älä kitke pelkoa väkisin

Mitä enemmän taistelet pelkoa vastaan, sitä hanakammin se pitää yleensä otteessaan. Opettele hallitsemaan ahdistustasi, mutta älä kitke sitä väkisin.

Ota tavoitteeksesi se, että opit elämään pelon kanssa. Älä lannistu, vaikka pelko voimistuisi välillä. Erittele tällöin, mistä voimistuminen johtuu. Oletko epävarma, väsynyt tai stressaantunut?

Pelot voivat liittyä myös herkkään temperamenttiin ja perfektionismiin. Yritä hyväksyä pelot luonteellesi tyypillisenä reagointitapana. Sinun ei tarvitse peitellä tai hävetä tunteitasi. Tärkeintä on, että ne eivät lamauta sinua.

Lähde: kotiliesi.fi (Janica Brander, 2018), jonka lähteinä: Mielenterveystalo, Psycholofy Today, Terveyskirjasto.

Tutustumiseksi: 

1. Harri-Pekka Pietikäinen: Tunne pelkosi, vapaudu elämään (2023, 302s.). Kohti sitä, mikä pelottaa! Harri-Pekka Pietikäisen Tunne pelkosi, vapaudu elämään tarjoaa vertaistukea sisimpien pelkojen tunnistamiseen ja siihen, miten peloista ja niiden aiheuttamasta häpeästä voi selviytyä. Syvällä sisimmässä olevat pelot ohjaavat usein käyttäytymistämme, mutta niitä voi olla vaikea edes tunnistaa. Tällaisia pelkoja ovat muun muassa menettämisen pelko, huijarisyndrooma ja ulkopuolelle jäämisen pelko. Tietokirjailija Harri-Pekka Pietikäinen on aiemmissa kirjoissaan katsonut silmiin erilaisia konkreettisia pelkoja, kuten ahtaan paikan kammoa. Nyt hän tarkastelee syvemmän tason pelkoja. Pietikäinen kertoo avoimesti omista peloistaan Hidasta elämää -kirjassaan Tunne pelkosi, vapaudu elämään. Niiden lisäksi hän käsittelee esimerkiksi sukupolvelta toiselle periytyviä pelkoja sekä pelkoja, jotka leimaavat koko yhteiskuntaa. Kirjan sanoma on lohdullinen: elämää hallitsevia tai rajoittavia pelkoja ei tarvitse voittaa, vaan niitä kohti kulkeminen riittää. Näin peloista kumpuava häpeä hellittää ja elämälle voi antautua kokonaisena itsenään. 

2. Christophe André & Muzo: Pienet pelot ja suuret fobiat. (2004) Tämä tärkeä tietokirja tuo valoa ahdistuneen elämään. Havainnolliset esimerkit, asiallinen teksti ja hirtehisen nerokas kuvitus tekevät kirjasta monipuolisen lukukokemuksen. Kirja kertoo mm. siitä, miten tunnistaa epänormaali ja sairaalloinen pelko ja erottaa se normaalista, miten diagnosoida paniikkihäiriö oikein ja miten päästä ulos ahdistuksen noidankehästä. Vaikka pelot ja fobiat ovat vakavia ongelmia, niitä voi käsitellä humoristisesti. Naurun avulla voi myös nousta vaikeuksien yläpuolelle. Christophe André on ranskalainen psykiatri, joka on perehtynyt erityisesti ahdistusten, fobioiden ja masennuksen hoitoon. Muzo on maailmankuulu sarjakuvapiirtäjä ja graafikko. "Kirjaa voi pitää esillä esim. työpaikan kahvipöydällä levittämässä riemusanomaa: me kaikki ollaan hulluja, jotkut enemmän, toiset vähemmän." - Anu Partanen, Johnny Kniga "Kokonaisuus, joka tarkastelee ihmismieltä ymmärten ja pilke silmäkulmassa." - Pirjo Helasti, Hyvä Terveys "Kaiken kaikkiaan Pienet pelot ja suuret fobiat on hauskaa luettaa, eikä siihen tarvitse keskittyä täysillä, toisin kuin joihinkin psykologiaa käsitteleviin tiiliskiviin. Se on lukemisen arvoinen kaikille, jotka kärsivät peloista, eikä siitä pitäisi olla haittaa kenellekään." - Juuso Korhonen, Länsi-Savo

3. Anna Tommola: Pelon voima: miten ikiaikainen tunne ohjaa meitä (2023, 304s.). Anna Tommolan kiehtova tietokirja tarkastelee pelkoa kirkkaasti ja monipuolisesti, tuoden esiin sen voiman ja moninaiset vaikutukset arjessa ja yhteiskunnassa. Teoksessa pelkoa lähestytään neurotieteen, psykologian, historian ja sosiologian näkökulmista, avaten tunteen syviä merkityksiä ja seurauksia. Kenelle: aikuiset.

Kiehtova tietokirja katsoo silmästä silmään pelkoa, joka voi lamauttaa -tai antaa supervoimat.Pelko kuuluu elämään - se on varhainen, aivoihin koodattu selviytymismekanismi. Tiedostamattomana se voi kuitenkin vaikuttaa salakavalasti päätöksiimme, ja siksi sen mekanismit on tärkeää tuntea.Miten pelko ohjaa elämää niin ihmisten arjessa kuin laajemmin yhteiskunnassa? Miten erottaa hyödyllinen ja hyödytön pelko? Miten esimerkiksi salaliittoteoriat käyttävät pelkoa polttoaineenaan? Eloisasti kirjoitettu teos valaisee pelon voimaa neurotieteen, psykologian, historian ja sosiologian näkökulmista.

4. Iiro Seppänen: Pelot jotka kohtasin (2026, 357s.). Iiro Seppänen kertoo omakohtaisesti, miten pelot muovaavat elämää ja kuinka niitä voi oppia hallitsemaan sekä käsittelemään, vaikka kaikkia pelkoja ei voi voittaa.

Kaikkia pelkoja et voi voittaa, mutta voit oppia elämään niiden kanssa.Iiro Seppäsen elämässä ovat toteutuneet niin pienemmät kuin kaikkein pahimmatkin pelot. Hän käy läpi oman pelkohistoriansa ja kertoo, miten mielen voi opettaa rohkeammaksi.Lapsuuden hankalat olosuhteet muovasivat Iiro Seppäsen ensimmäisiä pelkoja. Jo nuorena taikurina hän koki kaikki pelon fyysiset oireet, ja lopulta pelko tukahdutti hänen kansainvälisen uransa.Iiro haki adrenaliinia BASE-hypyistä ja muista äärikeinoista. Hyppyonnettomuus vammautti hänet pysyvästi, ja pian isoveli kuoli syöpään. Iiron vaimon pienten lasten murhat järkyttivät koko elämän perustan. Surun käsittely terapiassa antoi Iirolle avaimet ymmärtää pelkojensa juurisyitä, hallita niitä ja puhua niistä ääneen. Hän syventää oivalluksiaan omakohtaisen tarinansa kautta ja auttaa näkemään, ettei rohkeutta ole vain hyppy tuntemattomaan. Sitä on myös matka pelkojen läpi.

Iiro Seppänen (s. 1975) on tehnyt kansainvälisen uran taikurina, ja hänet tunnetaan myös extreme-lajien harrastajana. Nykyisin hän toimii muun muassa podcast-juontajana, start up -yrittäjänä sekä kiertää puhumassa pelon ja rohkeuden tasapainosta.

5. Sami Sallinen: Pelko ja rohkeus (2022, 220s.) Kirja kertoo pelosta ja rohkeudesta, ja miksi ihmiset pelkäävät. Kirja neuvoo, miten tulla rohkeammaksi ja hallita pelkoja. Lopuksi puhutaan vapaudesta ja itseluottamuksesta arkielämässä.

6. Paula Kinnunen: Pelkojen kirjo (2024, 159s.). Paula Kinnusen Pelkojen kirjo tarjoaa käytännöllisiä näkökulmia pelkojen ymmärtämiseen ja hallintaan arjessa. Kirja auttaa löytämään sisäistä rauhaa ja rohkeutta kohdata haastavat tilanteet.

Pelko on luonnollinen ja inhimillinen, tärkeä tunne, joka suojelee ja auttaa selviytymään vaaran paikoista ja uhkaavista tilanteista. Pelko voi kuitenkin estää meitä tekemästä asioita, joita haluaisimme tehdä. Voimme myös huomaamattamme siirtää pelkoja lapsillemme.Pelkojen kirjon tavoite on auttaa lukijaa kokemaan hallinnan tunnetta ja rauhallisuutta myös jännittävissä tilanteissa. Lukija tutustuu keinoihin, joilla voi oppia hallitsemaan pelkoa ja jopa päästä siitä kokonaan eroon. On onnellista, kun voi nauttia uusista asioista ja toteuttaa unelmiaan peloitta, rohkein mielin.Kirjailija, psykologi Paula Kinnunen on työssään tukenut monia, joiden elämää liian voimakkaaksi kasvanut pelko on häirinnyt. Hän toimii edelleen asiakastyössä auttaen erilaisista peloista kärsiviä henkilöitä. Häneltä on aikaisemmin ilmestynyt lentopelkoa käsittelevä kirja Yli maiden ja mannerten.

7. Pema Chödrön: Pelosta vapauteen: selvitymisopas vaikeina aikoina (2003, 167s.). Pema Chödrönin teos tarjoaa käytännöllisiä neuvoja vaikeiden aikojen kohtaamiseen buddhalaisuuden opein. Kirja rohkaisee kehittämään myötätuntoa ja hyväksyntää elämän epävarmuuden keskellä.

28.5. Hamburger Day. Hampurilaispäivä. 

Peräisin Yhdysvalloista. Valmistakaamme tänään herkkuhampurilaisia, tai jos kiireet hiukan hiillostavat, tyytykäämme poikkeamaan hampurilaisravintolassa. Olkoon tämä päivä, jona saamme nauttia eräästä ihmiskunnan huomattavimmasta ja rasvarikkaimmasta ruokakulttuurin keksinnöstä! Hampurilaisen terveyspahiksia ovat sen sisältämä runsas rasva ja suola. Kotikeittiössä voi rakentaa helposti myös terveellisen hampurilaisaterian, joka maistuu myös lapsille. Täysjyväsämpylä, vähärasvainen jauhelihapihvi, raikas salaatti ja tomaatti, ehkä jokin herkkujuusto - siinä se on, terveellinen hampurilainen (ja majoneesipohjaista kastiketta, kohtuudella)!

Faktoja

Hampurilaisten historia ulottuu ajassa taaksepäin muutamien vuosisatojen päähän. Vaikka hampurilaisten tarkka alkuperä onkin hieman epäselvä, niitä on aina pidetty amerikkalaisena ruokalajina. Nimi sen sijaan juontaa juurensa Hampurista, Saksasta, missä oli tavallista tarjoilla paistettua jauhelihapihviä leivän välissä. Nykyaikainen hampurilainen syntyi silti nimenomaan Yhdysvalloissa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Yhdysvaltojen kongressin kirjaston asiakirjojen mukaan hampurilaisen keksi tanskalainen Louis Lassen vuonna 1895.

Hamburger University: McDonald'silla on oma oppilaitos nimeltään Hamburger University, jossa opiskellaan McDonald's-ravintolatoimintaa ja hampurilaisten valmistusta. Se on yksi maailman suurimmista ja vanhimmista yritysoppilaitoksista.

Muutamia maailmanlaajuisesti tunnettuja hampurilaisia:

1. Cheeseburger: Perinteinen hampurilainen, jossa on pihvi, juusto, salaatti, tomaatti ja kastike.
2. Bacon Cheeseburger: Cheeseburgerin variaatio, jossa on lisäksi pekonia.
3. BBQ Burger: Hampurilainen, jossa on grillattua lihaa, BBQ-kastiketta, sipulia ja mahdollisesti juustoa.
4. Mushroom Swiss Burger: Hampurilainen, jossa on sieniä, Sveitsin juustoa ja usein sipulia.
5. Veggie Burger: Kasvispohjainen hampurilainen, jossa käytetään erilaisia vihanneksia, papuja tai muita kasviproteiineja pihvin sijaan.

Herlevin burgerit kotikonstein - muista nämä vinkit

Sämpylä

• Paahda sämpylä ennen täyttämistä. Sen maku korostuu, kun se saa pintaansa kevyen paahdon.
• Paada leikkuupuolelta enemmän ja pinnalle voit näyttää pannua nopeasti.

Hampurilaispihvi Herlevin tapaan

• Burgeripihviin ei tarvita kananmunaa eikä korppujauhoa – pelkkä laadukas liha riittää.
• Käytä rasvaista naudanlihaa, 17-25% rasvaa sisältävää. Tällöin hampurilaispihviin ei tarvitse valmistaessa lisätä rasvaa (silavaa tai pekonia).
• Naudanjauhelihaa ei saa vatkata tai möyhentää liikaa pihviä valmistettaessa. Tee yhtä suuret pyörykät, jotka sen jälkeen taputtelet pihviksi, hellästi reunoilta pyöristäen.
• Burgeripihvien maustaminen on mielipideasia. Jauhelihan sekaan vai pintaan, sillä ei ole väliä. Suola ja pippuri riittävät.
• Lisää liha aina kuumalle pannulle ja kypsenna mediumiksi, niin saat mehukkaamman burgeripihvin.

Herlevin burgerit ja täytteet

• Aloita burgereiden tekeminen aina valmistamalla täytteet/lisukkeet ensin.
• Leikkaa salaatti, sipuli, tomaatit ja suolakurkut kulhoon valmiiksi. Sieltä ne on helppo ja nopea nostella sämpylän tai pihvin päälle.
• Täytteiden tehtävä burgerissa on maustaa ja kosteuttaa, tarjota kontrasteja ja makuelämyksiä.

­Vastakohdat viehättävät hampurilaisessa

• Suolainen pihvi – miedosti makea sämpylä ja/tai makeat kastikkeet.
• Pehmeä sämpylä/pihvi – rapeutta esim. sipseillä kuten kuubalaisessa burgerissa.
• Riistan kaveriksi kirpeyttä voi tuoda esimerkiksi puolukoista.
• Tulisuus aina oman maun mukaan – helpompi lisätä kuin poistaa.

Herlevin burgerit valmistetaan ja kootaan näin

• Valmista burgerin täytteet aina ensin valmiiksi.
• Sen jälkeen paahda sämpylät.
• Viimeiseksi paistetaan burgeripihvi.
• Kokoa burgerit isommalle joukolle linjastona: sämpylät riviin, valmiit täytteet nopeasti väliin, kuuma pihvi viimeisenä ja lopuksi kansi kiinni, kevyesti painaen, että kaikki ainesosat "loksahtavat" paikoilleen.
• Isommalle joukolle valmistettaessa paahdetut sämpylät voi laittaa koriin/astiaan liinan alle odottamaan pihvien valmistumista. Siellä ne pysyvät lämpimänä.

lähde: kotiliesi.fi

Tutustumiseksi: 

1. Tara Duggan: Hampurilainen. 100 mahtavaa reseptiä (2013). Kirjaan on koottu ajattomia suosikkeja ja säväyttäviä ideoita. Mukana on myös hampurilaisia eri maista - kaukomaiden makuelämyksiä kotoiseen ruokapöytään. Lisäksi kirjassa on oma lukunsa lisäkkeistä, joilla voit sopivasti täydentää hampurilaisia ja saat niihin yksilöllisen silauksen. 

2. David Japy: Viiden tähden hampurilainen (2013, 158s.).  

3. Risto Mikkola, Mika Tuomonen & Elina Hautala: Burgeri (2023, 196s.). Tässä teoksessa opastetaan kotikokit ravintolatasoisten hampurilaisten saloihin kotikonstein. Kirjan sivuilla tirisevät mehevät klassikot, sekä uudet savunmakuiset hampurilaiset. Lue ja nauti vuoden savuisin ruokakirja! Ravintoloitsijana, keittiömestarina ja Kotipizzan luovana johtajana Risto "Ripe" Mikkola tuo omaperäisen näkemyksensä tämän kirjan resepteihin. Hänen taitonsa yhdistää raaka-aineet ja luoda ainutlaatuisia makuja on vertaansa vailla. Mika "Pikkis" Tuomonen, Social Burgerjointin perustaja, tuo mukanaan oman intohimonsa burgereihin. 

4. Vicki Smallwood: Burgeri joka makuun: yli 60 000 yhdistelmää (2015). Burgeri joka makuun on nimensä mukainen opus, johon kannattaa tutustua oli sitten liha-, kala- tai kasvissyöjä – oikeastaan sen käyttö ei edellytä edes halua popsia burgereita. Siis jotakin joka makuun! Teoksen reseptit jakautuvat neljään kategoriaan: Sämpylät, päällysteet, pihvit ja kastikkeet. Klassisimmassa muodossa lukija valitsee kustakin osiosta yhden ja valmistaa näin esimerkiksi seesaminsiemensämpylään kiedotun yrttisen naudanlihaburgerin, joka päällystetään sipulirenkailla ja kruunataan chilimajoneesilla. Toki yksinomaan klassikkoja ei synny tälläkään tavalla, sillä kirjan resepteillä on luotavissa yhteensä 60 000 erilaista yhdistelmää. Miltäpä kuulostaisi esimerkiksi naan-sämpylän sisään soviteltu kookoskanaburgeri kesäkurpitsaspagetilla ja mangochutneylla koristeltuna? Kirjan sivut on leikattu neljään suikaleeseen, mikä tekee eri kategorioiden samanaikaisesta tutkimisesta sekä yhdistelmien suunnittelusta helppoa.

5. Kaisa Sillanpää: Burgeria!: suuri hampurilaiskirja (2017, 314s.). Burgeria!: suuri hampurilaiskirja kokoaa yhteen monipuoliset hampurilaisreseptit, joissa paneudutaan niin sämpylöihin, pihveihin, kastikkeisiin kuin täytteisiin. Kaisa Sillanpään teos johdattaa lukijan herkulliseen hampurilaismaailmaan kotikeittiössä.

6. Martin Nordin: Vegeburgerit (2017, 160s.). Kirja, jossa on herkullisia kasvisburgerireseptejä. Kirja sisältää 160 sivua kauniita valokuvia ja ohjeita, jotka innostavat luomaan maistuvia hampurilaisia ilman lihaa. Nordinin innovaatiot tuovat uusia makuja keittiöön kaikille, jotka haluavat nauttia kasvisruoasta.

7. Valéry Drouet: Burgers, Bagels and Hot Dogs (2013, 138s.). Teos houkuttelee keskittymään burgereiden, bageleiden ja hot dogien monipuolisiin makumaailmoihin. Kirja esittelee yli 50 reseptiä, joilla arkinen pikaruoka muuntuu gourmet-elämykseksi.

8. Mikko Takala: Street food (2025, 309s.). Lähde ruokakirjoittaja Mikko Takalan matkassa maailman kiehtovimpien katukeittiöiden ja ruokakulttuurien äärelle, kun etsitään parhaat street food -reseptit Tokion kujilta Portoon.

9. Risto Lehmusoksa: Pihvinrakastajan keittokirja (2002, 144s.). Risto Lehmusoksa opastaa pihvinvalmistuksen saloihin, auttaen löytämään lihan parhaat puolet rapeasta pinnasta mehevään sisukseen. Opit grillaamisen ja perinteisten sekä kansainvälisten pihvien lisäksi myös lisukkeiden ja kastikkeiden valmistuksen.

10. Pikkis Tuomonen, Risto Mikkola & Herkko Volanen: Burgerin sielu (2020). Hampurilaiset elävät muiden ruokatrendien mukana. Suomen hampurilaisbuumi alkoi 2012, kun street food vapautui Helsingissä. Tälle aallon harjalle hyppäsi myös Social Burger Joint. SBJ valittiin kahteen kertaan parhaaksi Burger-ravintolaksi Helsingissä. Vuonna 2018 SBJ voitti Euroopan suurimman katuruokakilpailun Berliinissä. Tässä teoksessa opastetaan kotikokit ravintolatasoisten hampurilaisten saloihin kotikonstein. Kirjan sivuilla tirisevät mehevät klassikot, sekä uudet savunmakuiset hampurilaiset. Lue ja nauti vuoden 2020 savuisin ruokakirja! Burgeri on tällä hetkellä ruoka-alan kasvavin buumi. Social Burgerjoint voitti European Street Food Awards -katuruokakilpailun.

29.5. World Digestive Health Day. Maailman ruoansulatusterveyspäivä. 

Tasapainoinen ruokavalio ja riittävä nesteen nauttiminen ovat avainasemassa, kun halutaan taata elimistön optimaalinen toiminta ja yleinen hyvinvointi. Ruoan pilkkominen ravintoaineiden imeytymisen mahdollistamiseksi – ihmisen ruoansulatussysteemi on hämmästyttävä! Suolisto ei vaikuta pelkästään ravinnon hyväksikäyttöön vaan myös immuunisysteemiin, henkiseen terveyteen ja yleiseen hyvinvointiin. Jos suolistossa on vikaa, se vaikuttaa ihmisen oloon kokonaisvaltaisesti, henkisesti, fyysisesti, sosiaalisesti. Ripuli tai ummetus varjostaa kerta kaikkiaan koko olemista! Itsestäsi hyvän huolen pitäminen tarkoittaa tietoisuutta ruoista ja juomista, joita nautit sekä oppimista kuinka kohdella ruoansulatussysteemiä(än) oikein – niin että se voi toimia optimaalisesti. World Digestive Health Day on täällä muistuttamassa ruoansulatusterveyden tärkeästä roolista ihmisen kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa. (Huomioitava on se, että itse kullakin näyttää olevan ikään kuin omat reseptinsa pitää ruoansulatuselimistönsä kunnossa. Ei sovi yhden kuituannos tai kuitulaatu toiselle. Siinä onkin pieni arvoitus itse kullakin selvittää, millaista kuitua ja missä määrin tulee nauttia. Ja sitten on vielä erikseen ns. stressivatsat, joiden kanssa saakin tasapainoilla. Stressivatsan kuitujen kanssa saakin olla tarkkana, ettei mene pahentamaan tilaansa. Ennen kaikkea stressivatsaisen ei pidä liioitella kuidun kanssa. Jonkin verran vatsaa saa tasoitettua kohtuullisella teenjuonnilla. Terveisin: Katja, stressivatsa P.s. Katjan suositus kiukkuiselle vatsalle on 1 kupillinen Stomach Ease -teetä. Lisävinkki: Herkkävatsaiselle esimerkiksi "vakiokuitusuositukset: luumu, vehnänlese ja pellavansiemenet" saattavat olla kovin hmm - väkivaltaisia vaihtoehtoja.. Aika varmana sopivuudeltaan pidän pehmeäksi keitettyä kaurapuuroa sekä hyvin mietosokerista mustikkakeittoa. Voisin kirjoittaa kirjan tästä aiheesta, heh! ☺)

10 vinkkiä vatsan ja suoliston hyvinvointiin

• Ruokavalion merkitys suoliston hyvinvointiin on suuri. Terveellinen ja monipuolinen kuituja sisältävä ruoka tukee suoliston bakteerikantaa.
• Kuidun saantisuositus on 25-35 grammaa päivässä. Kuitua saa viljavalmisteista, kasviksista, marjoista ja hedelmistä. Tarvittaessa voi käyttää kuitulisää.
• Säännöllinen ateriarytmi tukee suoliston hyvinvointia
• Pidä huolta riittävästä unesta ja muista säännöllinen liikunta. Juo riittävästi.
• Kysy apua ruuansulatusongelmiin apteekista.

1. Vatsaystävällinen ruoka: näin rauhoitat vatsaa

Hyvinvoivan suoliston perustana on terveellinen ja monipuolinen ruokavalio.

Suoliston tehtävänä on pilkkoa ruokaa ja huolehtia siitä, että tärkeät ravintoaineet imeytyvät elimistön käyttöön. Sulamaton osuus siirtyy paksusuoleen siellä elävän bakteeriston ravinnoksi.

Suoliston hyvinvoinnista on tullut suosittu terveystrendi ja monet pohtivatkin, miten parantaa suoliston bakteerikantaa. Lue alta apteekin asiantuntijan vinkit ja poimi suolistoasi hellivät neuvot arkeesi ja hyvinvointisi tueksi.

Mikä rauhoittaa vatsaa? – koosta vatsaa rauhoittava ruoka näin:

• Suolisto rakastaa kasviksia ja täysjyväkuituja – syö niitä päivän jokaisella aterialla.
• Myös hedelmät, marjat ja hyvät kasvirasvat hellivät suolistoa.
• Hapatetuilla maitotuotteilla ja kuitupitoisilla ruoilla ruokit hyviä suolistobakteereja.
• Vähennä punaista lihaa, kovia maitorasvoja sekä sokeria, sillä ne lisäävät huonojen suolistobakteerien määrää.

2. Käytä tarvittaessa kuitulisää

Kuitua suositellaan syötäväksi 25–35 grammaa päivässä. Yksi ruisleipäviipale sisältää 2–3 grammaa kuitua.

Hyviä lähteitä ovat täysjyväviljatuotteet, kasvikset, marjat ja hedelmät. Vaihda viljatuotteet ainakin osittain täysjyväisiin versioihin ja pyri sisällyttämään päivän ruokavalioosi vähintään 500 grammaa kasviksia. Myös pähkinät, mantelit ja siemenet ovat hyviä kuidunlähteitä.

Jos ruokavaliosi ei sisällä tarpeeksi kuitua, voit käyttää apteekin kuitulisää. Erityisesti vähähiilihydraattista tai gluteenitonta ruokavaliota noudattaville riittävä kuidun saanti voi olla haastavaa.

3. Pureskele kunnolla

Myös se, miten syöt on tärkeää. Syö rauhallisesti ja pureskele huolellisesti, sillä ruoan hiilihydraattien pilkkoutuminen alkaa jo suussa amylaasientsyymin vaikutuksesta. Pureskelu ja syljestä erittyvät ruoansulatusentsyymit tekevät ruoasta mahalle helpommin käsiteltävää. Kiireellä syötäessä ruokaa kulkeutuu helposti mahaan liian isoina paloina, mikä aiheuttaa suolistolle ylimääräistä työtä ja vaikeuttaa ravintoaineiden imeytymistä.

4. Pidä ateriarytmi tasaisena

• Vatsasi voi paremmin, kun syöt säännöllisesti noin viisi ateriaa päivässä. Pitkät ateriavälit ja suuret annokset rasittavat vatsaa.
• Aamiainen ja lounas ovat päivän tärkeimmät ateriat – monipuolinen ja riittävä alku päivälle auttaa välttämään iltasyömisen ja napostelun. Huolehdi erityisesti siitä, että aamiaisessa on tarpeeksi proteiinia ja kuitua.
• Iltapäivän välipala, kuten hedelmät, pähkinät tai jogurtti, auttaa pitämään illallisen kohtuullisena.
• Vältä raskaita ilta-aterioita, sillä suoliston toiminta hidastuu yöllä, ja raskas ruoka voi häiritä unta.

5. Vältä napostelua

Syö jokaisella aterialla riittävästi ja sisällytä annokseen proteiinia ja kuitua. Liian pienet annokset johtavat helposti naposteluun, mikä rasittaa vatsaa. Kuitu auttaa pitämään kylläisyyden tunteen pidempään ja tasaa verensokeria.

Pidä riittävä tauko aterioiden välillä, jotta mahalaukku ehtii tyhjentyä ja suolisto levätä ennen seuraavaa ruokailua.

6. Muista veden juonti

Veden juonti on tärkeää suoliston toiminnalle. Liukenevat kuidut tarvitsevat vettä muodostaakseen massan, ja liukenemattomat kuidut imevät vettä, mikä tehostaa suoliston toimintaa. Juo noin kaksi litraa vettä tasaisesti päivän aikana, enemmän helteellä tai liikunnan jälkeen. Vesi sopii hyvin sekä jano- että ruokajuomaksi.

7. Kokeile apteekin entsyymivalmisteita

Erityisesti juhlien aikaan, kun pöydät notkuvat herkkuja, voit kokeilla apteekin entsyymivalmisteita. Ne sisältävät luonnollisestikin ruuansulatuskanavassa esiintyviä entsyymejä. Apteekin entsyymivalmisteet sopivat esimerkiksi raskaiden aterioiden jälkeen, pureskeluvaikeuksiin ja ikääntyville.

8. Vältä stressiä

Stressi on suoliston vihollinen. Kehon erittämät stressihormonit vaikuttavat suolistoon: paksusuoli supistelee ja mahan möyriminen lisääntyy. Myös suoliston kipuaistimukset välittyvät herkemmin. On yksilöllistä, miten herkästi oma vatsa reagoi stressiin. Stressin aiheuttamat vatsavaivat eivät ole elimellisiä vain toiminnallisia.

Hoitona vatsan stressioireiluun on säännöllinen ateriarytmi, kuitupitoinen ruoka, rauhallinen liikunta ja rentoutuminen. Myös hyvä uni vaikuttaa, sillä suolistokin rauhoittuu syvän unen aikana paremmin.

(Akuutissa stressissä vatsaa voi yrittää rauhoittaa esimerkiksi piimällä ja mustikkakeitolla, ovat osoittautuneet toimivaksi ratkaisuksi monesti, kuiskaa Katja)

Tyypillisiä stressivatsan oireita ovat:

• vatsakivut
• turvotus
• ummetus
• löysä vatsa

9. Muista maitohappobakteerit

Helli vatsaasi erityisesti silloin, jos se on joutunut koetukselle. Jos syöt antibiootteja, löytyy apteekista S. boulardii-valmisteita avuksesi. Suliston lisäksi maitohappobakteereilla voi tasapainottaa myös suun omaa bakteerikantaa.

10. Liiku riittävästi

Suolisto pitää liikunnasta. Liikunta vähentää vatsan turvotusta sekä helpottaa suoliston toimintaa ja aineenvaihduntaa.

• Pidä kesken työpäivän venyttelytaukoja. Erityisesti selän kierrot tekevät hyvää vatsalle.
• Ota ilo irti myös hyötyliikunnasta.
• Luonnossa liikkuminen vähentää tutkitusti myös stressiä.

Lähde: yliopistonapteekki.fi (Yliopiston Apteekin farmaseutti Anna Isoniemi, 2025); Katja Syrén

Tutustumiseksi: 

1. Kaarlo Jaakkola: Ruoansulatus kuntoon ravitsemushoidolla (2013, 308s.). Vatsa- ja suolistovaivat ovat tuttuja valtaosalle suomalaisista. Jopa yli miljoona suomalaista kärsii ruoansulatuselimistön sairauksista ja vaivoista. Kivut, närästys, tulehdukset, vatsan turvotus, ummetus, ilmavaivat ja monet muut mahasuolikanavan ongelmat ja sairaudet vaivaavat lukemattomia ihmisiä vuosikausia, usein ilman helpotusta. Kirjassa kerrotaan laajasti mm. ärtyvän suolen oireyhtymästä, dysbioosista, hiivataudista sekä nenänielun, ylävatsan ja suoliston sairauksista. Kirurgian erikoislääkäri, ravitsemushoitojen pioneeri Kaarlo Jaakkola kertoo keskeisimpien ruoansulatuselimistön sairauksien hoidoista lääkkeellisellä eli farmakologisella ravitsemushoidolla sekä antaa neuvoja hyvästä ruokavaliosta. Lukuisat paranemistapaukset kertovat vakuuttavaa kieltään ravitsemushoitojen tehosta. Ruoansulatus kuntoon ravitsemushoidolla perustuu kirjoittajalääkärin käytännön työssä hioutuneeseen ammattitaitoon sekä alan lääketieteelliseen kirjallisuuteen. 

2. Emeran Mayer: Viisas vatsa. Kuinka suolisto ja aivot toimivat yhdessä (2021) Terve suolisto, tasapainoinen mieli. Perhosia vatsassa ennen työpaikkahaastattelua? Etova olo, kun näet jotain ällöttävää? Päätös, jonka tiedät oikeaksi, koska se on tehty "vatsanpohjatuntumalta"? Suolisto mielletään usein vain ruoan käsittelylaitokseksi, mutta se vaikuttaa paljon myös mielialaamme ja päätöksiimme. Masentuneen ihmisen ruoansulatus lähes pysähtyy, ja on saatu viitteitä siitä, että suolistomikrobeja vaihtamalla arasta voi tulla sosiaalinen. Jos aivojen ohjaama stressijärjestelmä on varhaislapsuudessa muokkaantunut liian herkäksi, seurauksena voi olla monenlaisia suolisto-oireita. Selittämättömistä vatsakivuista kärsii useampi kuin joka kymmenes. Vatsan ja aivojen välisen tiedon valtatien toimintahäiriöt voivat aiheuttaa myös esimerkiksi ruoka-allergiaa, masennusta, ahdistusta ja väsymystä, ja ne saattavat vaikuttaa jopa Parkinsonin taudin ja Alzheimerin puhkeamiseen. Viisas vatsa kokoaa yhteen uusinta tietoa suoliston ja aivojen yhteistyöstä ja neuvoo, miten muutamilla yksinkertaisilla ruokavalion ja elintapojen muutoksilla on mahdollista kohentaa mielialaa, voimistaa immuunipuolustusta, vähentää tautiriskiä ja jopa pudottaa painoa. Kiehtovasti ja vakuuttavasti kirja osoittaa, että mielen ja suoliston välinen tasapaino on avain kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

3. Terve ruoansulatus - hyvinvoinnin avain (2016, 301s.). Terve ruoansulatus – hyvinvoinnin avain tarjoaa käytännöllisiä ohjeita yleisimpien vatsavaivojen hoitoon ja ajankohtaista tietoa suoliston merkityksestä kokonaisterveydelle.

4. David Jonsson: Vatsan viisaus ja suoliston salat: Hyvinvointi alkaa ravinnosta (2017, 172s.). David Jonsson kokoaa uusimman tutkimustiedon vatsan ja suoliston merkityksestä terveyteen selkeäksi ja käytännölliseksi tietopaketiksi. Kirja paljastaa, kuinka suoliston hyvinvoinnilla voi vaikuttaa koko elimistön toimintaan ja parantaa sekä fyysistä että psyykkistä suorituskykyä.

Uusin tutkimustieto vatsan ja suoliston merkityksestä koko elimistön terveydelle koottuna helposti aukeavaksi oppikirjaksi, joka jokaisen tulisi lukea.David Jonsson selvittää, miten elimistö toimii ja miten jokainen voi parantaa terveyttään sekä fyysistä ja psyykkistä suorituskykyään yksinkertaisesti vatsastaan huolehtimalla.
Vatsaan kiinnitetään huomiota yleensä vasta silloin, kun se vaivaa. Kuitenkin juuri vatsa ja ruoansulatuselimistö lopulta päättävät, kuinka ihminen voi ja miten terveenä hän pysyy.
Vatsan ja suoliston toiminta ei koske vain ruoansulatusta. Suolistosta kutsutaan nykyään toisiksi aivoiksi. Suolistobakteerimme vaikuttavat mm. tunteisiin, sairastuvuuteen ja lihomiseen.
Täydellisen tietopaketin lopuksi Jonsson tarjoaa myös hyviä ruoanlaittovinkkejä sekä joukon vatsaystävällisiä reseptejä.David Jonsson on ruotsalainen ravintofysiologi, jolla on kymmenen vuoden kokemus terveydenhoitoalalta. Hän työskentelee ravintoterapeuttien kouluttajana ja ravitsemusneuvonantajana. Jonsson on myös suosittu luennoitsija terveyteen, ravintoon ja hyvinvointiin liittyvissä yleisötilaisuuksissa.

5. Leena Putkonen: Superhyvää suolistolle!: herkkävatsaisen elämä kuntoon (2016, 175s.). Superhyvää suolistolle! tarjoaa kattavaa ja käytännönläheistä tietoa ärtyvän suolen oireyhtymän ja herkkävatsaisuuden hallintaan ravitsemusterapeutti Leena Putkosen asiantuntemuksella.

Hyvä olo ruokavaliolla ja vatsaystävällisillä elämäntavoillaNoin joka kymmenes meistä kärsii ärtyvän suolen oireyhtymästä ja vielä useampi laskee itsensä herkkävatsaiseksi. Kirja tarjoaa tutkittua tietoa viihdyttävästi ja neuvoo, miten ruokavalion ja elämäntapamuutosten avulla voi saada herkän vatsan rauhoittumaan.Kirjan reseptiosio sisältää noin 25 ruokaohjetta kuvineen. Maukkaat ja monipuoliset ruoat ja leivonnaiset valmistuvat helposti - ilman vatsaa ärsyttäviä, imeytymättömiä FODMAP-hiilihydraatteja.

30.5. Creativity Day. Luovuuden päivä. 

Päästä sisäinen taiteilijasi valloilleen ja vauhtiin! Maalaamisesta runoiluun, askartelusta sisustukseen – ei mitään rajaa sillä, mitä nyt voit luoda. Joten tartu ihan mihin luomisvälineeseen haluat ja anna mielikuvituksellesi vapaat kädet, tarvittaessa vaikka jalatkin! Kurkista sisimpäsi aitoon ytimeen ja ammenna suoraan sieltä – nyt sydän puhukoon! Aito alkuperäinen Sinä esiin! National Creativity Day tuokoon elämään inspiraation ja sisäisen motivaation, joka irrottakoon maailman vanhoista kaavoistaan! Tämä on myös loistava tilaisuus osoittaa arvostusta kaikille uskaliaille, ainutlaatuisille ja spesiaaleille luovan työn tekijöille, olipa alansa mikä hyvänsä! Kts. myös tammikuu: International Creativity Month; 21.4. World Creativity and Innovation Day. Maailman luovuus- ja innovaatiopäivä.

Luovuuden ruokkiminen on taito, jota voi harjoitella, ja se nousee usein uteliaisuudesta, joutenolosta ja uskalluksesta kokeilla uutta. Luovuus ei ole vain taiteilijoille, vaan kykyä ratkaista ongelmia uudella tavalla arjessa ja työssä.

Tässä konkreettisia keinoja luovuuden herättelyyn:

1. Rakenna luova arki ja ympäristö

• Salli joutenolo: Luovat oivallukset syntyvät usein silloin, kun mieli saa vaeltaa vapaasti, kuten suihkussa, kävelyllä tai kahvitauolla.
• Vaihda rutiineja: Tee pieniä muutoksia arkeen: kulje uutta reittiä töihin, muuta työympäristöäsi tai vaihda työskentelypaikkaa.
• Luo psykologista turvallisuutta: Uskalla jakaa keskeneräisiä ajatuksia. Luovuus kukoistaa ilmapiirissä, jossa ei pelätä virheitä.

2. Harjoita mieltä ja uteliaisuutta

• Kysy "mitä jos?": Kyseenalaista vallitsevat toimintatavat ja kuvittele, miten asiat voisi tehdä toisin.
• Opettele uutta: Uuden taidon opettelu (esim. piirtäminen, uusi kieli, soitin) aktivoi aivoja ja herättää uusia assosiaatioita.
• Pysy uteliaana: Lue kirjoja, katso elokuvia tai käy näyttelyissä oman alasi ulkopuolelta.

3. Konkreettiset luovat tekniikat

• Mielikartat (Mind mapping): Visualisoi ideoita ja etsi yhteyksiä niiden välillä.
• Aivoriihi (Brainstorming): Tuota mahdollisimman paljon ideoita ilman itsekritiikkiä. Keskity määrään, ei laatuun.
• Käänteinen aivoriihi: Mieti, miten ongelman voisi tehdä pahemmaksi. Tämä auttaa näkemään ratkaisut uudesta näkökulmasta.
• Kirjoittaminen tai piirtäminen: Pidä luovuuspäiväkirjaa tai luonnostele ajatuksiasi.

4. Huolehdi itsestäsi

• Liiku: Kävely tai muu fyysinen aktiivisuus auttaa ajatuksia liikkeelle.
• Lepää: Riittävä uni ja lyhyet nokkaunet (max 30 min) voivat avata lukkoja.
• Meditoi: Mindfulness-harjoitukset auttavat rauhoittamaan mielen ja luovat tilaa uusille ajatuksille.

Yhteenvetona: Luovuus vaatii uskallusta heittäytyä tuntemattomaan ja hyväksyä se, että aluksi kaikki on keskeneräistä.

10 syytä, miksi me kaikki tarvitsemme luovuutta

Luovuutta voi ruokkia, sitä voi rakastaa tai kohdella kaltoin. Mitä tahansa titteliä elämässä käytätkään, sinäkin tarvitset arjessasi luovuutta. Luovuus ei ole ominaisuus, joka siunaantuu vain harvoille ja valituille. Meissä kaikissa on sitä, mutta vain osa meistä ymmärtää valjastaa sen käyttöönsä.

Jos aihe kiinnostaa enemmän, kannattaa tutustua Saku Tuomisen Luova järkevyys ja Juha T. Hakalan Luova laiskuus -opuksiin. Nuo kirjat ovat sellaisia, jotka ahmaisee hetkessä. Luovuus on käsite, josta puhutaan paljon. Wikipedia määrittelee sen seuraavasti:

"Luovuus on ihmisen kykyä tuottaa uutta. Luova prosessi voi olla ainakin osittain tiedostamaton. Luovuuden tekijöihin on liitetty ennen kaikkea omaperäisyys, esteettinen harmonia, uutuus, epätavallisuus ja nerokkuus. Luovuuden tuotoksia voivat olla esimerkiksi matemaattisen ongelman ratkaisut, keksinnöt, kemiallisen prosessin löydökset, teokset kuten musiikkikappaleet, runot tai maalaukset, uudet filosofiset tai uskonnolliset systeemit, uudet ajattelutavat sosiaalisten ongelmien alalta, uudet tavat hoitaa sairauksia, tai luovat keinot muiden hallitsemiseksi."

Aikuisten maailmassa meidät yleensä lokeroidaan. Meiltä vaaditaan faktoja, edellytetään järkeä ja odotetaan loogista ajattelua. Meidät kasvatetaan totuttuihin kaavoihin ilman niiden kyseenalaistamista. Näin meillä on aina ennenkin tehty, tiedäthän. Mutta elämä ilman luovuutta on kuin autiomaa, jossa leijailee yksinäinen risupallo. Sinä ja minä tarvitsemme luovuutta monesta eri syystä. Tässä niistä muutama.

Vapaus ruokkii luovuutta

1. Olet askeleen edellä muita. Jos teet kaiken aina samalla tavalla kuin ennen, mikään ei muutu eikä kehity. Ilman eri tavalla tekemistä meillä olisi paljon vähemmän innovaatioita.

2. Mielesi pysyy virkeänä. Luova ihminen pysyy uteliaana elämälle ja etsii erilaisia polkuja. Kun kokeilee uusia asioita, ei jämähdä paikoilleen kuin kieli katutolppaan talvipakkasella. George Lois on todennut osuvasti, että: "Luova teko, vakiintuneen tavan korvaaminen omaperäisyydellä, voittaa viime kädessä kaiken."

3. Saat toteuttaa itseäsi. Kaikessa työssä tarvitaan luovuutta.

4. Muistat ihmetellä. Elämä ilman ihmettelyä on tylsää. Älä kadota sisäistä lastasi, hänellä on pää täynnä kysymyksiä.

5. Pysyt mukana muuttuvassa maailmassa, jossa tarvitaan yritteliäisyyttä, ketterää mieltä ja ennen kaikkea mielikuvitusta.

6. Valjastat alitajunnan käyttöösi. Luovuutta ei voi pakottaa. Se tulee luoksesi pitkillä kävelylenkeillä, unissa, uima-altaassa tai saunassa. Yleensä juuri silloin, kun aivosi haukkaavat happea. Luovaa luuhailemista kannattaa harrastaa säännöllisesti, sillä siinä piilee ideoiden ydin.

7. Stressaat vähemmän. Mitä enemmän annat tilaa luovuudelle, sen enemmän saat takaisin. Piirrä, maalaa, lue kirjoja, kuuntele podcasteja ja taistele ahdistusta vastaan. Kirkas ja virkeä mieli on työkalu, jolla tehdään taikoja.

8. Olet rohkeampi. Uskallat toimia ja tehdä asioita. Kun muut jahkailevat ja köllöttelevät mukavuusalueella, luovat ihmiset menevät ja tekevät ajattelematta liikaa riskejä. Päätöksenteko käy nopeammin, kun ei juutu eilispäivään.

9. Keksit asioita ja innostut niistä. Päähäsi juolahtaa ideoita ja ratkaiset ongelmia. Tuomisen mukaan tv-kanava HBO on todennut: "Etsimme kaiken aikaa uusia kielekkeitä, joilta voisimme hypätä alas." Siinä vasta jotakin.

10. Erotut tapetista. Kun ajattelet omintakeisesti, näet asioita, joille muut ovat sokeita. Menet sinne, minne kukaan muu ei ole vielä kävellyt. Seuraat sydäntäsi etkä organisaatiokaaviota. Unohdat prosessit ja luotat intuitioon.

Lopuksi lainaus Steve Jobsilta:

"Luovuus on asioiden yhdistämistä. Jos kysyt luovalta ihmiseltä, miten tämä keksi tehdä sen mitä ikinä keksikin, hänelle tulee usein syyllinen olo, koska hän ei tiedä. Hän vain teki jotain."

Lähde: jennalehtonen.com (Jenna Lehtonen, 2019)

Tutustumiseksi: 

1. Jennifer Newcomb Marine: How Fear is Kicking Your Creativity's Ass: Why It Matters and What to Do About It (2017). Is self-doubt killing off your creative dreams? Break through your fears with the three simple steps in this book. Fear is a part of everyone's creative process, no matter how sparkly the end result. Your goal is not to kill fear off, but to unearth its hidden wisdom and integrate it into a plan of action that fires you up. Here, you'll find potent, how-to content interspersed with an honest story of public triumph, financial catastrophe and eventual rebirth. Other books on creativity are heavy on inspiration, but lack practical steps. Or they're hands-on, but can't be read in one day. Learn how to trust your inner voice again and have fun conjuring something out of nothing. You're a wizard! Transform your fears and get back to making creative magic with the three steps. 

2. Nik Mahon: These Cards Will Change Your Ideas (kortit, 2020). Get your ideas flowing with These Cards Will Change Your Ideas. This new series of self-help cards begins with advice on how to improve your idea generation. Need some practical starting points to get your brain working? Take a break, break the rules, throw it away and start again. The cards offer 50 pieces of bite-sized but practical advice by an expert in the field. 

3. Jack Friks: You Were Built to Create Cool S**t.  A friendly guide to exploring your curiosity and crafting a better world (2023). This is not just a book; it's an awakening call for YOU, and every other human's natural abilities, to be let out of their cages. Creation, curiosity, exploration, deprivation, information (overload): defeat the beast that is you-stopping-you from realizing just how much you have to offer this world by using your creative abilities. As you navigate through this book's pages, you'll: Rediscover the lost arts of wonder, curiosity, and imagination that fueled your childhood dreams. Challenge the status quo of passive consumption and ignite the spark of active creation. Learn from the luminaries of the past and present who've harnessed their innate abilities to craft the world as we know it. Find your unique pathway to contribution, be it through art, business, relationships, or other forms of personal expression. Note from the author: "To me, this book serves as the friend I wish I always had, and the words I wish were told to me long ago. Because I can't travel back in time (yet) I have written this book to suffice. In order to help many others who recognize that they have something only they can offer the world, and that they were quite literally born and built to create cool sh*t. In this book, my aim is to be your friend. I'm not trying to have you follow me around and take the same steps as I did. I want you to try what compels you, and to create things that make you lose track of time. I will be here in the pages encouraging you to do so throughout the entire book."  It's time to become a key player in your own existence. It's time to create some cool sh*t.

4. Juha T. Hakala: Tylsyyden ylistys. Ikävystyneisyys on luovuuden alku (2018, 185s.).

Tylsyys on pitkäveteistä, läpeensä ikävystyttävää. Tylsyys on kyvyttömyyttä sietää tapahtumattomuutta elämässämme. Tylsyys on elämänlaadun vajetta. Siksipä kai puolet koko läntisen pallonpuoliskon ihmisistä tuntuukin tekevän kaikkensa siitä irtipyristelemiseksi. Mutta voisiko ajan mataminen kuin terva peltikourussa olla sittenkin arvokas asia? Ainakin moderni aivotutkimus väittää niin. Tiesitkö esimerkiksi, että tylsyyttä tuntevat henkilöt ovat tutkimuksissa löytäneet keskimäärin enemmän käyttötapoja tyhjille muovipikareille kuin henkilöt, jotka ovat riemuissaan tai rentoja? Tekemisen kalvava puute saattaa siis sittenkin olla voittopuolisesti hyvä ja jopa tavoiteltava asia. Ikävystyminen kun on tie itsensä tutkimiseen, kasvokkain oloon itsensä kanssa; tylsyys on luovuuden alku. Juha T. Hakala on tietokirjailija, kasvatustieteen professori ja filosofi. Hän kirjoittaa purevaa asiaa yhteiskunnasta sekä työelämän muutoksesta ja ehdottomasti: hykerryttävällä tavalla. Hakalan teoksia on käännetty ruotsiksi ja englanniksi ja hänet on palkittu Suomen tietokirjailijoiden oppikirjapalkinnolla sekä opetusministeriön valtakunnallisella aikuiskoulutuksen laatupalkinnolla (Maisterihautomo).

5. Juha T. Hakala: Oivallus. Ratkaiseva välähdys ja mitä siitä tiedetään (2022, 235s.).

Oivallus, heureka, ahaa-elämys: välähdyksenomainen hetki, joka ilmestyy kuin salama kirkkaalta taivaalta ratkaisemaan mieltä puristavan pinteen. Ilman oivalluksia lukemattomat keksinnöt, innovaatiot ja muut työelämää mullistaneet ja arkeamme sujuvoittaneet aikaansaannokset olisivat jääneet syntymättä. Mutta mitä oivaltamisen hetkellä todella tapahtuu? Entä millaiset tilanteet ja olosuhteet usein johtavat ratkaisevaan oivallukseen? Voiko idean syntymistä edesauttaa omalla toiminnallaan?Kirja raottaa oivalluksen salaperäistä verhoa niin viimeisimmän aivotutkimuksen kuin oivaltamisen kokemuksen näkökulmasta.

6. Juha T. Hakala: Luova laiskuus. Anna ideoille siivet (e-kirja, 2018).

Oikea luovuus vaatii rauhaa ja aikaa hauduttaa ideoita, innovatiivisuus ei kukoista kiireessä. Myös terveys ja työkyky vaativat suvantokohtia ja lepoa. Miten jaksamme työn ja vapaa-ajan paineissa, selviämmekö terveinä eläkkeelle asti? Tässä kirjassa Juha T. Hakala käsittelee sekä tuhoisan kehityksen suuntia työssä että nykyistä elämäntapaamme yleisesti - hakalamaiseen tyyliin ehdottoman elämänläheisesti.Kirja tarjoaa vinkkejä arjen luovuuden lähteille, ideointiin ja järkeviin työtapoihin, mutta myös oikeaan elämänasenteeseen, sinnikkyyteen, tietynlaiseen vaatimattomuuteen ja step-by-step-asenteen uudenlaiseen omaksumiseen. Hakala on haastatellut muun muassa nobelisteja, noita luovuuden sankareita, selvittääkseen, mikä piilee erityisten neronleimausten takana. Vastaus on helpottava: ei tarvita huippuälykkyyttä, vaan ideoiden ruokkimista ja aikaa, jolloin alitajunta saa toimia!

Teoksesta on hyötyä niin johtajille kuin työelämän kurimuksessa kamppaileville työntekijöillekin. Vapauta vanne pääsi ympäriltä ja löydä säkenöivä luovuutesi!

7. Juha T. Hakala: Uteliaisuus. Miksi "miksi" on tärkeä kysymys? (2021, 213s.).

Utelias ihminen janoaa uusia näkökulmia ja taitoja, haluaa kurkistaa jokaisen nurkan taakse. Hän nuuskii joka suuntaan, ottaa selvää, kyselee.Uteliaisuutta on pitkään karsastettu, suorastaan väheksytty, mutta aivan suotta: ilman uteliaisuutta meillä ei olisi koronarokotteita, ei valokuvia Marsista, eikä juuri mitään siitä huikeudesta, minkä nyt näemme ympärillämme.Ihminen on utelias! Pakostakin. Ellet tiedä, mitä ympärilläsi tapahtuu, sinun käy huonosti. Monen on käynytkin. Uteliaisuus on uuden löytämistä, kokeilemista, tutkimista, rohkeutta kyseenalaistaa ja kykyä laittaa itsensä kyseenalaiseksi. Uteliaisuuden sukulaisvahvuuksia ovat luovuus, rohkeus, oppimisen ilo ja sosiaalinen älykkyys. Kaiken lisäksi uteliaisuudella on paljon, paljon ennakoitua merkittävämpi rooli yritysten menestymisessä.Uusimman tutkimuksen mukaan uteliaat työntekijät ovat organisaatioille arvokkaita, koska juuri heillä on taipumus keksiä luovimmat ratkaisut ongelmiin. Uteliaat johtajat puolestaan ovat inspiroivia. Heihin on helpompi luottaa, koska he sallivat villejä ehdotuksia. Uteliaisuus on ominaisuus, joka puuttuu fiksuimmaltakin koneelta, automaatilta tai robotilta.

8. Seth Godin: Luovuuden praktiikat. Toteuta itseäsi tuotteliaasti (2022, 238s.).

Luovuuden praktiikat on menestysteos, joka kannustaa taiteilijoita, kirjailijoita ja yrittäjiä
toteuttamaan itseään käytännössä inspiraatiota odottamatta. Luovassa työssä ei tuloksista ole koskaan takeita. Mutta on mahdollista tutkia, millä tavoilla luovina pitämämme ihmiset etenevät ideatasolta käytäntöön. Luovuuden praktiikat auttaa sinua pääsemään irti ja löytämään rohkeutta tehdä luovaa työtä ja jakaa työsi tuloksia muille.Tunnettu yrityskehittäjä ja valmentaja Seth Godin väittää, että esimerkiksi niin sanottu
writer's block on vain myytti. Godinin mukaan sinnikkyys on paljon tärkeämpää kuin aitous ja huijarisyndroomakin on vain merkki hyvästä henkisestä tasapainosta. Godin neuvoo, miten luova ihminen voi muuntaa intohimonsa tuotteliaisuudeksi, ottaa hallitusti riskejä ja suhtautua omaan työhönsä ilolla ja antaumuksella.

Seth Godin on kirjoittanut parisenkymmentä bestselleriä, joita on käännetty 38 kielelle. Hän
kirjoittaa säännöllisesti maailman suosituinta markkinointialan blogia ja kiertää ympäri
maailmaa luennoimassa. Godin on myös perustanut useita menestyneitä yrityksiä.

9. Anni Peltola: Lupa luovuudelle. Lempeä taidepäiväkirjaopas (2024, 120s.).

Lupa luovuudelle kutsuu vapauttamaan sisäisen leikkisyytesi ja inspiroitumaan arjestasi taidepäiväkirjan kanssa!Lupa luovuudelle - lempeä taidepäiväkirjaopas on inspiroiva kertomus entisen ylisuorittajan matkasta epätäydellisen luovuuden äärelle. Samalla kirja on visuaalinen metodiopas, joka kannustaa lukijaa aloittamaan oman matkansa taidepäiväkirjan parissa. Taidepäiväkirja on visuaaliseen muotoon tehty päiväkirja, joka auttaa sinua vähentämään suorittamista ja rohkaisee ilmaisemaan itseäsi omalla uniikilla tavallasi. Taidepäiväkirjan tekeminen voi muuttaa elämäsi monellakin tavalla – oletko valmis kokeilemaan itse?Luovuus on muutakin kuin pikkutarkkaa piirtämistä tai täydellistä värisilmää. Annin lempeiden sanojen ja vaiheittain etenevien luovuusharjoitusten avulla tutustut itseesi helppojen taidemenetelmien keinoin. Kirjan lumoavat kuvat kuljettavat lukijan suomalaiseen luontoon ja kaikkien aistien äärelle. Luovuuden ateljee on mielentila, johon voit pysähtyä päiväkirjasi kera missä ikinä liikutkin.

Anni Peltola on helsinkiläinen taiteilija ja luovuusopettaja, jonka elämä johdatti toimintaterapeutin työstä yrittäjäksi taiteen pariin. Nykyään Anni ohjaa yrityksensä @mimiicreative parissa inspiroivia ja suosittuja taidekursseja aikuisille, jotka haluavat löytää taas luovuuden osaksi elämäänsä."Pelkäsin ennen epäonnistumista ja väärien valintojen tekemistä. Taidepäiväkirja on tuonut paljon lempeyttä sekä rohkeutta tekemiseeni ja koko elämääni. Uskallan kokeilla enemmän. Lisäksi taidepäiväkirja on osoittautunut tärkeäksi tueksi vaikeissa hetkissä ja tunteiden työstämisessä."

10. Julia Cameron: Tie luovuuteen (ladattava mp3, 2020).

Jokainen on pohjimmiltaan luova. Luovuus ei vain aina pääse nousemaan esiin, koska sen tukkivat pelko, epävarmuudet, kateus, syyllisyys ja erilaiset riippuvuudet. Julia Cameronin esittelemä 12 viikon mittainen harjoitusohjelma raivaa negatiivisuudet sivuun ja auttaa päästämään luovuuden valloilleen.

Julia Cameron on self help -genren pioneeri, joka toi 1990-luvulla luovuusajattelun osaksi tavallista elämää. Klassikkoteos, yli 5 miljoonaa kappaletta myynyt Tie luovuuteen on ollut bestseller jo vuosikymmenten ajan. Luovan työn tekijät käyttävät sen kirkkaita ja toimivia metodeja aamusivuista taiteilijatreffeihin edelleen ympäri maailmaa.

30.5. Hole In My Bucket Day. Reikä ämpärissäni -päivä. 

Voi itku! Hole In My Bucket Day on eriskummallinen, ainutlaatuinen teemapäivä. Tämä juhlistus saattaa vaikuttaa humoristiselta tekosyyltä juhlia – ainakin aluksi. Mutta odottakaapas! Päivän juuret piilevät viehättävässä historiallisessa lastenlaulussa joka kertoo noh – reiästä ämpärissä! Laulu noudattaa kehämäistä ja jokseenkin kovin turhauttavaa narratiivia. Silti, se on kuulunut monen lapsuudenmuistoihin jo vuosisatojen ajan ja jaksaa hauskuuttaa ja viihdyttää ihmisiä yhä tänään. Jotakin ikuisuusarvoa on reiällä ämpärissä! Ensimmäinen versio laulusta on tiettävästi peräisin 1700-luvulta. Vuonna 1953 brittiläinen komediaduo, Flanders and Swann, sävelsivät satiirisen version laulusta nimeten sen: There's a Hole In My Budget. Laulu kertoi Winston Churchillista ja Rab Butlerista.

No, mitä helkkaria meidän sitten pitäisi tehdä sillä reikäisellä ämpärillä? Ei hätä ole tämän näköinen! No ainakin käy päinsä käyttää sitä kätevästi kukkaruukkuna. Toinen vaihtoehto on käyttää sitä koristeena tai jonkin muun kuin nestemäisen säilytysastiana. Kuinka tätä eriskummallista päivää tulisi juhlistaa? No kyllä siihen nyt jollain lailla ainakin ämpäriä tarvitaan! Aina voitte laulaa tuota ämpärilaulua, kts. sanat tästä esittelyn loppupuolelta. Voit opettaa laulun lapsillesikin, laitetaan hyvä kiertämään! Ehkä keksit lapsille jotakin ämpäriaiheista tekemistä. Vai menisittekö ämpärikaupoille ostamaan lapsille mukavat ämpärit! Tunnetusti ämpäri aina piristää, suomalaista kuin suomalaista. Ei suinkaan missään ilmaisia ämpäreitä olisi jaossa? Ei kun sinne ja sassiin! Muista kertoa ihmisille tästä päivästä, varsinkin somessa. Kaikki tykkäävät älyvapaista päivityksistä – ja varsinkin suomalaiset ämpäriaiheisista päivityksistä, varsinkin, jos kerrot, mistä niitä ilmaisia ämpäreitä oikein saa! Pidä ämpärikutsut: Kaikki tuovat mukanaan ämpärillisen jotakin. Se on siinä! Mutta jos vakavasti puhutaan, eräs päivän tärkeä viesti on se, että kierrättäminen kannattaa. Reikäinen ämpäri tai jokin muu rikkinäinen esine kelpaa monesti vielä moneen! Toisaalta, käy päinsä viettää ihan vain älyvapaata juhlaa reikäisen ämpärin kunniaksi – Just because! Elämä on lyhyt, tarttukaamme tähän mukavaan, hilpeään teemaan ja otetaan siitä kaikki riemu irti! Aika murheen, aika riemun – olkoon tänään sen riemun aika!

There's a hole in the bucket - Lyrics:

There's a hole in the bucket, dear Liza, dear Liza,
There's a hole in the bucket, dear Liza,
There's a hole.

Then fix it dear Henry, dear Henry, dear Henry,
Then fix it dear Henry, dear Henry, fix it.

With what should I fix it, dear Liza, dear Liza,
With what should I fix it, dear Liza, with what?

With a straw, dear Henry, dear Henry, dear Henry,
With a straw, dear Henry, dear Henry, with a straw.

But the straw is too long, dear Liza, dear Liza,
The straw is too long, dear Liza, too long.

Then cut it dear Henry, dear Henry, dear Henry,
Then cut it dear Henry, dear Henry, cut it!

With what shall I cut it, dear Liza, dear Liza,
With what shall I cut it, dear Liza, with what?

With an ax, dear Henry, dear Henry, dear Henry,
With an ax, dear Henry, an ax.

But the ax is too dull, dear Liza, dear Liza,
The ax is too dull, dear Liza, too dull.

Then, sharpen it, dear Henry, dear Henry, dear Henry,
Then sharpen it dear Henry, dear Henry, sharpen it!

With what should I sharpen it, dear Liza, dear Liza,
With what should I sharpen, dear Liza, with what?

With a stone, dear Henry, dear Henry, dear Henry,
With a stone, dear Henry, dear Henry, a stone.

But the stone is too dry, dear Liza, dear Liza,
The stone is too dry, dear Liza, too dry.

Then wet it, dear Henry, dear Henry, dear Henry,
Then wet it dear Henry, dear Henry, wet it.

With what should I wet it, dear Liza, dear Liza,
With what should I wet it, dear Liza, with what?

With water, dear Henry, dear Henry, dear Henry,
With water, dear Henry, dear Henry, with water.

But how shall I get it?, dear Liza, dear Liza,
But how shall I get it?, dear Liza, with what?

In the bucket, dear Henry, dear Henry, dear Henry,
In the bucket, dear Henry, dear Henry, in the bucket!

But there's a hole in the bucket, dear Liza, dear Liza,
There's a hole in the bucket, dear Liza, a hole.There's a hole.

P.s. Toivottavasti löydätte niitä ilmaisia ämpäreitä, viekää naapurille kans!

ÄMPÄRI-/SANKOAPAJIA, eli LAHJAIDEOITA (Kohnasin tähän hieman hienompia versioita):

1. pantteri-sanko, saatavuus: savenmaa.fi, HIEENO! Samaa kuosia löytyy tiskiharja ja rikkaharja + kiffeli ja peili + mahdollisesti kassi

2. MERIAIHEINEN ÄMPÄRI: Little Dutch läpikuultava ämpäri – sininen, saatavuus: ellimadelli.fi

3. Äijä-ämpäri, saatavuus: palaset.com

4. MERIAIHEINEN ÄMPÄRI: Little Dutch sanko ocean pink, kuvassa myös merihevonen!, saatavuus: etola.net

5. Muumi sanko Omenat 10 L, saatavuus: halpahalli.fi

6. Metalliämpäri 5L kukka, saatavuus: muovitukku.fi

7. Little Dutch Sanko metallinen Forest Friends, saatavuus: prisma.fi

8. Janod Metallinen lasten ämpäri siili oranssi, saatavuus: villakeiju.fi

9. Jäähinkki Metallia Aloha, saatavuus: partyking.fi

Kun aurinko paistaa korkealla ja lämpö on päällä Havaiji-teeman yllä, ei ole mitään tärkeämpää kuin pari viilentävää juomaa. Jäähdytä pullot ja tölkit tässä kesäisessä ämpärissä! Tuotteessa Jäähinkki Metallia Aloha on valkoinen tausta, havaijilainen kukka-aihe ja teksti "Aloha, Fresh drink". Ämpärissä on kantokahva ja se sopii täydellisesti täytettäväksi jäällä viilentämään juomaa havaijilaisjuhliin tai kesäjuhliin.Materiaali: Metalli, Mitat: 19 x 23 cm, Kantokahvalla

10. Poison Skull Metalliämpäri, saatavuus: temashop.fi

11. Kaalimato – Ämpäri, saatavuus: kaalimato.com

12. Pääsiäis ämpäri - Tipu ja Pupu, 2kpl, Koko: Halkaisija: 16,5 cm, Korkeus: 14 cm, saatavuus:

mydreamday.fi

13. Ämpäri Disney lajitelma, 3,4L, saatavuus: muovitukku.fi

14. Ämpäri "Täynnä rakkautta"

Kun haluat hymyä elämään – anna ämpäri täynnä rakkautta! Tämä on omaperäinen ja iloinen lahja, joka sopii moneen tilaisuuteen: syntymäpäivään, ystävänpäivään, häihin tai vain erityiseen tilaisuuteen, kun haluat tehdä läheisesi onnelliseksi. Ämpäri myydään tyhjänä, joten voit täyttää sen haluamallasi tavalla – juomilla, makeisilla, suklaalla, söpöillä rihkamakoruilla, pienillä lahjoilla tai jopa rakkaudentäyteisillä viesteillä. Se on loistava tapa luoda henkilökohtainen, lämmin ja ainutlaatuinen lahja.

Ominaisuudet:

• Materiaali: sinkitty metalli.
• Tilavuus: ~ 4 litraa.
• Koko: Ø 23 x 18,5 cm.
• Kiinnitetyllä pullonavaajalla.
• Ämpäri myydään tyhjänä.

Saatavuus: Tibino.fi.

Kts. myös "Ämpäri täynnä onnea" –tuote.

Tietenkin mikä tahansa edellä esitellyistä ämpäreistä sopii yhtä lailla täytettäväksi lahjoilla, valitse vain lempiteemasi ja valmista vaikka teemalahja, johon keräät kaikkea jostakin tietystä teemasta – mikä teema nyt sitten parhaiten sopiikin lahjansaajaan.

31.5. Smile Day. Hymypäivä. 

Maailma kaipaa hymyämme. Hyväntahtoinen hymy piristää aina, eikä se maksa mitään – ja kuitenkin se voi parhaimmillaan pelastaa jonkun päivän. Aina ei jaksa hymyillä, se on ymmärrettävää. Mutta aina kun jaksamme, antakaamme hymymme häikäistä! Ei pidä antaa hyvän hymyn mennä hukkaan!

Hymyn portti

Hymyileminen voi kuulostaa monelle turhalta operaatiolta, jota harrastetaan vain ajoittain. Jotkut eivät uskalla hyödyntää hymyään, koska he uskovat sen olevan sopimatonta monessa tilanteessa. Hymyn voima on kuitenkin valtava. Se on universaali symboli, joka tekee meidät iloiseksi. Sitä kannattaa aina käyttää.

Kun näet toisen ihmisen hymyilevän, se piristää päivääsi huomattavasti. Puhumattakaan oman hymyn tehosta. Keskimäärin aikuinen henkilö hymyilee vain parikymmentä kertaa päivän aikana. Niin sanottu iloinen aikuinen hymyilee korkeintaan 50 kertaa. Lapsilla tämä luku voi olla jopa kymmenkertainen. Koska lapset hymyilevät niin paljon päivän mittaan, he ovat yleisesti onnellisempia kuin aikuiset.

Onnellisuushormonien lisäksi hymy auttaa antamaan henkistä ja fyysisestä terveyttä. Se lisää energiatasoja sekä vähentää stressiä ja ahdistusta. Hymylihakset ovat suoraan yhteydessä hermostoon ja aivoihin. Aito hymy on myös voimakas tapa rakentaa suhteita, koska se tekee ihmisestä lähestyttävämmän, rauhallisemman ja miellyttävämmän. Hymyä voidaan näin ollen pitää erittäin tärkeänä porttina.

Pienen hymyn avulla saat aikaiseksi maagisia tilanteita. Kun toinen ihminen huomaa sinun hymyilevän, heidän suojamuurinsa saattaa tulla alas. Hymylläsi on siten mahtava vaikutus.

Tämän yksinkertaisen ja myönteisen eleen myötä parannat maailmaa huomattavasti, koska se luo positiivisuutta sinussa ja muissa. Se toimii lääkkeenä omalle ja toisen pahalle ololle sekä pienentää, tai jopa poistaa, kynnystä yhdistyä. Samalla luot uusia mahdollisuuksia, jossa pieni hymy toimii uusien ihmissuhteiden ensimmäisenä rakennuspalikkana.

Ei ole ollenkaan sattumaa, että Äiti Teresa totesi rauhan alkavan hymystä. Hymy on paras ja yksinkertaisin tapa avata portteja. Molempien suupielien nostaminen johtaa siihen, että toiset ihmiset haluavat tutustua sinuun. Aidon hymyilemisen taitoa kannattaakin harjoitella säännöllisesti. Näin pääset hymyn avulla olemaan taas onnellinen niin kuin lapsena.

Lähde: mielenterveysseurat.fi

Tutustumiseksi: 

1. Valitut palat (toim. Reino Rasilainen; Soili Jääskeläinen; Annika Sorsa): Hymyä huuleen. Suomalaisen ilon juurilla (2022, 304s.). Tämä kirja on iloa täynnä oleva aarrearkku, jonka kannen voit avata aina, kun kaipaat jotakin mikä ilahduttaa ja virkistää mieltä. Siitä löytyy noin tuhat hykerryttävää kaskua eri aiheista, eri vuosikymmeniltä ja joka puolelta Suomea. Samalla kirja on tutkimusmatka suomalaisuuteen, sillä on varsin paljastavaa, mille asioille nauramme. Kirjaan mahtuu aimo annos heimo- ja murrevitsejä, huumoria sota- ja pula-ajasta, kaskuja suomalaisista suurmiehistä ja -naisista sekä hauskoja sutkauksia lasten suusta. Höysteeksi on vielä ripautettu osuvia sitaatteja ja sananparsia eri maakunnista: oivaltavaa ja huumorin kyllästämää viisautta. Sokerina pohjalla kirja tarjoaa myös aivonystyröille iloista puuhaa lukuisien arvoitusten ja tehtävien parissa. 

2. Douglas Fairbanks: Elä hymyillen elämäsi (1920, 138s.). "Jos ei naurata, kiipeä puuhun." - Douglas Fairbanks oli aikansa supertähti, jonka sata vuotta sitten kirjoittama self help -opas on hillitöntä luettavaa. Kirja korostaa hymyilyn voimaa. Vanhan vitsin mukaan kadulla hymyilevä vastaantulija on joko pimahtanut, kännissä tai amerikkalainen turisti. Uskallammeko me hymyillä? (kirja löytyy englanniksi nimellä: Laugh and Live)

3. Raina Telgemeier: Hymy (2018, 213s.). Raina Telgemeierin mukaansatempaava sarjakuva kertoo kasvamisesta ja koettelemuksista, joiden keskellä hymy ei katoa. Tarinan voima kumpuaa ystävyydestä, rohkeudesta ja huumorista vaikeuksien keskellä. Kenelle: Nuorille (9–12-vuotiaille), joita kiinnostavat hammaslääkärin toimenpiteisiin ja ystävyyssuhteisiin liittyvät tarinat.

4. Krista Launonen: Hymyn salaisuus: mitä taide opetti minulle elämänilosta? (2020, 352s.). Krista Launonen tarkastelee hymyn ja elämänilon salaisuutta yhdistäen taidehistorian mestariteoksiin ja henkilökohtaiseen kokemukseen vakavasta sairaudesta. Teos tarjoaa voimaa ja toivoa taiteen kautta elämän haasteiden keskellä. Kenelle: aikuisille.

Tässä teoksessa elämäniloa etsitään kuolema kannoillaKrista Launonen päättää lähteä selvittämään hymyn ja elämänilon salaisuutta tutustumalla viiteen taidehistorian merkkiteokseen. Kesken tutkimusmatkansa hän saa epätoivotuksi matkakumppaniksi vakavan sairauden. Hymyn salaisuudessa aikamatka taidehistoriaan ja hymyilevien mallien kohtaloihin nivoutuu Launosen kuvaukseen omasta halusta pysyä elämänilossa kiinni kroonisen syövän asettuessa kehoon. Etruskien, Buddhan, Leonardo da Vincin, Elisabeth Vigee-Lebrunin ja John Singer Sargentin hymyteokset antavat matkalla voimaa ja toivoa. Launonen selvittää, mitä taidehistoria opettaa elämänilosta ja millaisia vastauksia se antaa ikuisuuskysymyksiin: miksi olemme täällä ja miten elämää pitäisi elää. Samalla Launonen huomaa, ettei pysty allekirjoittamaan monia perinteisiä käsityksiä syövästä: se ei ole taistelu, sairaudesta ei tarvitse olla kiitollinen ja ulkonäöllä todella on merkitystä.Krista Launonen on helsinkiläinen kuvataiteilija, taideterapeutti ja tietokirjailija. Hymyn salaisuus on hänen kuudes tietokirjansa.

5. Hymy (2005, 90s.). Oivaltavat aforismit ja iloiset sitaatit tuovat piristystä päivään ja muistuttavat hymyn voimasta.

6. Tamara Maunonen: Kyynel - hymyn siemen (1994, 64s.). Tamara Maunosen kokoelmateos tuo yhteen aforismeja ja runomuotoisia mietelmiä, joissa yhdistyvät elämänkokemus, inhimillisyys sekä surun ja ilon sävyt. Tamara Maunonen on koonnut tähän kirjaan vuosien varrella syntyneet aforisminsa ja runomuotoiset mietelmät. Niissä yhtyvät kauniilla tavalla vankka elämänkokemus, lämmin inhimillisyys, surumieli ja Tamaralle niin luontainen ilomielisyys. Teos jakaantuu kymmeneen aihepiiriin: ystävät, omaiset, luonto, vuodenaikojen vaihtelu, arkipäivä, työ, isänmaa, uskonto, Jumala ja elämän mysteerit.

31.5. What You Think Upon Grows Day. Se, mihin keskityt (ajatuksissasi), kasvaa -päivä. 

Teemapäivä, jona muistuttaa ihmisiä positiivisen ajattelun voimasta. Ideana on ajatus siitä, että positiivinen ja optimistinen asenne tuo mukanaan hyvää. Tämä päivä inspiroi ihmisiä käyttämään tätä ajatusmallia voidakseen elää tyydyttävämpää elämää. Stephanie West Allen, tämän teemapäivän luoja, sanoo ideasta: "No matter what the situation—health, wealth, peace, happiness—thinking about the negative side will get you more of the negative; concentrating on the positive will get you more of the positive." What You Think Upon Grows Day juhlistaa myös Norman Vincent Pealen elämää ja perintöä—häntä pidetään positiivisen ajattelun isänä, niin kuin myös saarnaajana, julkisena puhujana, kirjailijana, kolumnistina ja radiojuontajana. Tämä päivä on myös hänen syntymäpäivänsä.

Ohessa muutamia Pealen ajatuksia ja vähän muitakin, päivän tunnelmaan virittäytymiseksi:

Jos haluat itsellesi jonkun ominaisuuden, toimi kuin sinulla olisi se jo. (William James)

Et voi milloinkaan tietää, miten suuriin tekoihin yllät, ennen kuin yrität – todella yrität. (Norman Vincent Peale)

Elämämme on sellaista miksi ajatuksemme sen tekevät. (Marcus Aurelius)

Kyky ajatella tänään eri lailla kuin eilen erottaa viisaan itsepäisestä. (John Steinbeck)

Aloita elämä heti. Laske jokainen päivä erilliseksi elämäksi. (Seneca)

Muista, että tämä päivä tulee vain kerran eikä koskaan palaa. Kuvittelemme, että se tulee taas huomenna, mutta se on toinen päivä, joka myöskin tulee ainoastaan kerran. (Arthur Schopenhauer)

Älä katso taaksesi. Jokin saattaa saavuttaa sinut. (Satchel Paige)

Kun emme millään muutetuksi saa

osaamme täällä: emme pisaraa

lisätä siihen, siitä vähentää,

niin hullua on surra, murjottaa.

(Omar Khaijam)

Älä tuhlaa henkistä energiaa hautomalla menneitä tai huolehtimalla tulevista. Elä päivä kerrallaan ja hoida asia kerrallaan. (Norman Vincent Peale)

Kaikki asiat ovat vaikeita, ennen kuin ne ovat helppoja. (Thomas Fuller)

Usein elämässä on niin, että näennäinen vastoinkäyminen itse asiassa onkin mitä suurimmaksi onneksi. (Minna Canth; myös Arthur Schopenhauer on lausunut vastaavaa)

Useimmat tekemisen arvoiset asiat tässä maailmassa on julistettu mahdottomiksi, kunnes ne sitten on tehty. (Louis D. Brandeis)

Erikoistu "täysin mahdottoman" tekijäksi: sellaisten asioiden, joita "ei voi" tehdä. (Norman Vincent Peale)

Ihminen kykenee melkein kaikkeen mitä kohtaan tuntee rajatonta kiinnostusta. (Charles M. Schwab)

Viisas tekee kuin kokenut jousimies: nähdessään, että kohde on jousen voimaan nähden liian kaukana, hän tähtää sen yli, ei osuakseen korkeammalle vaan suoraan maaliin. (Niccolò Machiavelli)

Älä anna toisten kertoa sinulle mitä haluat. ( Pat Riley)

Paras keino voittaa vihollinen on kasvattaa omia hyviä ominaisuuksiaan. (Salomo Ibn Gabirol)

Varmin tapa välttää kyllästyminen on omistautua sellaiselle asialle, johon lujasti uskoo. Pane itsesi likoon. Ole jotakin. (Norman Vincent Peale)

Vaikka minulle ilmoitettaisiin, että huomenna tulisi maailmanloppu, istuttaisin silti omenapuun. (Martti Luther)

Jotkut ihmiset jaksavat marista siitä että ruusuissa on okaita. Minä olen kiitollinen siitä että okaissa on ruusuja. (Alphonse Karr)

Tehokas keino mielenrauhan saavuttamiseksi on päivittäinen vetäytyminen hiljaisuuteen. Kuuntele kauneuden ja harmonian syviä ääniä, jotka löytyvät hiljaisuuden ytimestä. (Norman Vincent Peale)

Mahdollisuus harjoittaa vapaasti omia kykyjään on onnen ydin. (Aristoteles)

Kyllä, uskon onneen ja kohtaloon. Näyttää siltä kuin kaikki olisi kirjoitettu minua varten etukäteen...joten minä vain kuljen mukana. Ajatus saa minut pysymään jotakuinkin rentona. (Teri King)

Jolla on paljon hopeaa, on totisesti onnellinen. Jolla on paljon jyviä, on totisesti onnellinen. Mutta kellä ei ole mitään, hän saa unen. (Sumerilainen sananlasku)

Optimistiset valheet ovat terapeuttisesti niin tärkeitä, että lääkäri jolta ne eivät suju vakuuttavasti, on väärässä ammatissa. (George Bernard Shaw)

Maailmassa on kylliksi valoa niille, jotka eivät tahdo muuta nähdä, ja kylliksi pimeyttä niille jotka tahtovat päinvastaista. (Blaise Pascal)

Tutustumiseksi:

1. Bjørn Ringom: Ajattele positiivisesti - ja elät paremmin (1993, 226s.).  Ringomin kirjoittama teos esittelee positiivisen ajattelun voiman sekä sen, miten asenne ja optimismi voivat muuttaa elämää paremmaksi. Kirja perustuu käytännönläheisiin ja kokeiltuihin menetelmiin, joiden avulla uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia avautuu elämään.

Sinä itse voit vaikuttaa omaan tulevaisuuteesi. Tämä kirja opettaa sinulle positiivisen mielikuvahajuksen perusteet. Se on tekniikka, jota voit käyttää tavoitteittesi toteuttamiseen.Opit käyttämään ajatusvoimaasi tarkoin tutkitulla ja kokeillulla systeemillä. Toiveesi voivat täyttyä ja unelmasi toteutua, kun opit ajattelemaan oikein. Uudet näkökulmat avautuvat elämässäsi, kun ajatusvirtasi alkaa soljua harmonisesti, rakentavasti ja luovasti. Ongelmistasi tulee haasteita ja vastoinkäymisistä mahdollisuuksia. 

Bjørn Ringom on syntynyt Lillehammerissa 1945. Vuodesta 1980 hän on johtanut perustamaansa koulutuskeskusta (Institutt for Motivasjon og Lederutvikling) ja hänet tunnetaan laajalti myös Norjan rajojen ulkopuolella. Ringom kirjoittaa asiantuntevasti, innostuneesti, helppotajuisesti ja inspiroivasti ja hänen kirjansa on ollut suurenmenestys Pohjoismaissa.

2. Eija Hinkkala: Muuta asenteesi, muuta elämäsi (2023, 200s.).

Vapaudu kielteisyyden painolastista

Muuta asenteesi, muuta elämäsi rohkaisee uudistamaan oman mielen maisemaa niin, että voi olla aito itsensä ja elää elämää, joka tuntuu hyvältä ja omannäköiseltä.Oletko ikinä miettinyt, mitä asenne oikeastaan on tai mihin kaikkeen se itse asiassa vaikuttaa? Se määrittelee, millaiseksi koemme elämämme. Tutkimusten mukaan erittäin myönteisellä asenteella voi päästä huippuonnistumisiin, vaikka lähtökohtaiset taidot olisivat keskinkertaisia!Hidasta elämää -kirjassaan Muuta asenteesi, muuta elämäsi valmentaja Eija Hinkkala purkaa asenteen osasia paloihin: se koostuu muun muassa ajatuksista, uskomuksista ja tunteista. Koska se muodostuu opituista asioista, on täysin mahdollista oppia uudenlainen asenne! Hinkkala kertoo omista kokemuksistaan, valmennettaviensa kokemuksista sekä tutkimustiedosta. Hän antaa muutokseen työkaluja ja huomioi, mitkä tekijät usein haittaavat sitä. Kun asenne muuttuu myönteiseksi ja kasvuun tukeutuvaksi, syntyy tilaa innostukselle, ilolle ja rohkeudelle olla oma aito itsensä.

Eija Hinkkala (s. 1952) on tamperelainen valmentaja sekä intohimoyrittäjä ja sanoittaja. Elämänsä aikana hän on ehtinyt olla muun muassa hammaslääkäri, iskelmälaulaja, koulutustuottaja ja musiikkialan etujärjestön toiminnanjohtaja. Hänen esikoiskirjansa Sinä olet enemmän ilmestyi vuonna 2020.

3. Lotta Uusitalo (toim.): Positiivisen psykologian voima (2014, 381s.). Positiivisen psykologian voima perehtyy hyvinvoinnin vahvistamiseen yksilön ja yhteisön tasolla, tarjoten ajankohtaisia näkökulmia ja käytännön työkaluja vahvuuksien löytämiseen arjessa.

Positiivinen psykologia, sen monet tutkimuskohteet ja käytännönsovellukset ovat viime vuosien aikansa löytäneet tiensä niin kasvatustieteisiin kuin sosiaali- ja yhteiskuntatieteisiinkin. Yhteistä näille on näkemys hyvinvoinnin edistämisen välttämättömyydestä huonovointisuuden vähentämisen rinnalla.Positiivisen psykologian voiman uudistettu painos avaa tieteen eri näkökulmia positiiviseen psykologiaan ja ohjaa käytännön toimijaa. Nykyisin puhutaan positiivisen psykologian kolmannesta aallosta, jossa tarkastelukohteina ovat yhteisöt ja prosessit yksilökeskeisyyden asemesta. Tämä tulokulma on otettu huomioon myös uudessa painoksessa.Edelleenkin positiivisen psykologian ydinideana on diagnosoida hyvää ja löytää jokaisesta ihmisestä vahvuuksia, joiden avulla sekä oma että yhteisöjen vointi paranee. Kirja neuvoo, miten voi rakentaa elämäänsä vahvuuksilleen ja kuinka tukea muita samassa tehtävässä. Oma lukunsa on myös onnellisuudentavoittelulle.

Kirjan kirjoittajina on 17 huippuasiantuntijaa Helsingin, Itä-Suomen ja Lapin yliopistoista sekä Aalto-yliopistosta. Kirjassa positiivista psykologiaa tarkastellaan lasten, nuorten ja aikuisten näkökulmista.Ravitaan vahvuuksiamme!

Kirjan toimittaja FT Lotta Uusitalo on erityispedagogiikan dosentti ja yliopistonlehtori Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Hän on tutkinut lasten ja nuorten hyvinvointia, luonteenvahvuuksia ja positiivisen kasvatuksen mahdollisuuksia tarjota apua oppimisen vaikeuksiin.

4. Älä koskaan anna periksi: tarinat ja ajatukset on koottu Positiivari + Plussa -lehden parhaista tarinoista ja ajatuksista vuosien varrelta (1996, 129s., 2.p.). Positiivinen asenne ja elämänmenestys kulkevat käsi kädessä tässä teoksessa, joka ammentaa inspiroivia tarinoita ja ajatuksia vuosien varrelta.

5. Kristiina Lipponen: Voimaa: hyvän elämän polku (2016, 294s.). Voimaa: hyvän elämän polku johdattaa lukijan itsensä kehittämiseen, myönteisyyteen ja tietoisempaan arkeen tieteelliseen tutkimukseen perustuvin ohjein. Kristiina Lipposen kirja tarjoaa näkökulmia ja käytännön harjoitteita henkisen hyvinvoinnin ja elämänhallinnan tueksi.

6. Ingrid Johansson: Elämänilon avaimet: tie tasapainoiseen ja onnelliseen elämään (2016, 180s.). Ingrid Johanssonin Elämänilon avaimet tarjoaa tieteellisesti perusteltuja ja käytännönläheisiä vinkkejä kestävän ilon löytämiseksi arjessa. Kirja yhdistää elämänkokemuksen viisauden ja tutkimustiedon inspiroivalla tavalla.

Syövästä parantuminen muutti Ingrid Johanssonin - hän alkoi ymmärtää myönteisten ajatusten arvon ja löysi kadoksissa olleen elämänilonsa. Omakohtainen tie onnellisempaan elämään innosti hänet kirjoittamaan elämänviisautta täynnä olevan kirjan Elämänilon avaimet. Sen avulla jokainen voi löytää kestävää iloa arkeensa.Elämänilo on jotain suurempaa ja syvällisempää kuin onnellisuus. Ilon tavoittamisen avaintekijöitä ovat muun muassa itsetuntemus, avoimuus muutokselle, anteeksianto, kiitollisuus, huumori ja hyvät ihmissuhteet. Johansson neuvoo, miten itsetuntemuksen lisääminen johtaa intohimon löytämiseen, joka on yksi elämänilon peruskivistä. Johansson kehottaa vapautumaan elämää rajoittavista ajatuksista ja näkemään kaikissa tapahtumissa mahdollisuuden oppimiseen ja muutokseen. Hän myös osoittaa kiitollisuuden ja anteeksiannon fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset hyödyt.Johanssonin mukaan katumuksesta on päästettävä irti, sillä se johtaa krooniseen stressiin ja vaikuttaa kielteisesti terveyteen. Menneistä tapahtumista voi ottaa opikseen, mutta niin menneitten kuin tulevienkin murehtiminen on arvokkaan ja rajallisen elinajan tuhlaamista.Uteliaisuus ja uuden oppimisen halu lisäävät elämäniloa, samoin nauru ja hyvät ihmissuhteet. Johansson pohtii eri tapoja edistää hyviä ihmissuhteita ja muistuttaa, että myös lemmikit ovat ystäviä, joiden terveyshyödystä on tutkittua tietoa.Kirjan kauniit mietelauseet, tarinat ja esimerkkitapaukset lisäävät elämän ymmärrystä ja herättävät lukijassa oivalluksia. Kirjassa yhdistyvät elämää nähneen ihmisen sydämen viisaus ja tieteellisten tutkimusten näyttö. Löydä elämänilosi, ja maailmasi alkaa hehkua väreissä!

Ingrid Johansson on ruotsalainen kasvatustieteen tohtori Tukholman yliopistosta. Hänen tutkimuksensa käsittelevät iäkkäämpiä ihmisiä työelämässä ja sukupolvien välisiä suhteita. Johanssonin yrityksen Senior Life Joyn verkkosivuilla jokainen voi halutessaan kartoittaa, mitkä elämänalueet tuovat eniten iloa.

7. Norman Vincent Peale: 366 positiivista päivää: kannustavia ajatuksia vuoden jokaiselle päivälle (1997, 2.p.). Norman Vincent Pealen positiivisen ajattelun filosofian pohjalta koottu teos tarjoaa kannustavia mietteitä jokaiselle vuoden päivälle. Pealen elämänviisaus inspiroi matkalla kohti eheämpää ja tyytyväisempää arkea.

Norman Vincent Pealen positiivisen ajattelun filosofialla on ollut uskomattoman voimakas vaikutus miljooniin ihmisiin ympäri maailmaa. Tämän kirjan sivuilla olevat mietteet ovat tiivistelmä Pealen yhdeksän kirjan sisältämästä elämänviisaudesta. Rohkaisevat ajatukset ohjaavat eheämpään ja tyytyväisempään elämään ja antavat tukea arkipäivän eri vaiheissa.

Norman Vincent Peale on innoittava puhuja ja rakastettu pappi, jonka tuotannosta on suomennettu teokset Elämänmyönteistä viisautta, Myönteisen ajattelun voima, Sen teet mihin uskot sekä Tästä tulee hyvä päivä.

8. Raija Salmimies & Sirkku Ruutu: Myönteisen muutoksen työkirja (2023, 220s., 3.p.). Myönteisen muutoksen työkirja opastaa kohti hyvinvointia ja auttaa löytämään henkilökohtaisen onnellisuuden lähteet käytännönläheisten harjoitusten avulla.

Myönteisen muutoksen työkirjan avulla löydät onnellisuutesi lähteet ja opit lisäämään hyvinvointiasi niin yksityis- kuin työelämässäkin. Kirja ohjaa kartoittamaan haasteita, tekemään toteuttamiskelpoisia suunnitelmia, arvioimaan menestyksen kriteerejä ja löytämään onnellisuuden lähteitä ja myös nauttimaan niistä. Avain hyvään itsetuntoon on itsetuntemuksen lisääminen ja oman persoonallisuuden eri piirteiden ymmärtäminen.Kirjassa on runsaasti erilaisia harjoituksia ja kehittämisvinkkejä. Harjoituksissa on huomioitu erilaiset oppimistyylit, jotta lukijat löytävät itselleen sopivat harjoitteet. Harjoitukset soveltuvat myös ryhmätyöskentelyyn ja yksilövalmentamisen apuvälineiksi.Kirja on julkaistu alun perin vuonna 2013. 

9.Kehitä itseäsi ja kannusta muita. Tuotteita löydät: positiivarit.fi.

10. Markku Ojanen: Positiivisen psykologian käsikirja (2024, 529s., 2.p.). Syvenny positiivisen psykologian ajankohtaiseen tutkimukseen sekä käytännön menetelmiin hyvinvoinnin edistämiseksi.

Kirjan esittelee laajasti positiivisen psykologian tutkimusta ja sovelluksia. Koska positiivisia ilmiöitä on tutkittu paljon vähemmän kuin kielteisiä asioita, niihin kohdistuva tutkimus on herättänyt suurta kiinnostusta. Suuri osa positiivisen psykologian alan tutkimuksesta on kohdistunut hyveisiin, kuten kiitollisuuteen, anteeksiantoon, auttamiseen ja nöyryyteen, jotka ovat yhteisen hyvinvointimme perusta. Kaikissa kulttuureissa viisaat ovat antaneet hyvän elämän ohjeita.Positiivisessa psykologiassa arvioidaan, miten toimivia nämä ohjeet ovat. Positiivisen psykologian piirissä kehitetään jatkuvasti uusia menetelmiä, joilla hyvinvointia parannetaan. Viime vuosina tutkimuksen kohteena ovat olleet myös kulttuurit, organisaatiot ja ympäristöt.

Markku Ojanen on psykologian emeritusprofessori Tampereen yliopistossa. Ojanen on aktiivinen keskustelija ja luennoi hyvinvointiin liittyvistä aiheista. Hän on julkaissut lukuisia populaaritieteellisiä esityksiä psykologiasta.

31.5. Meditation Day. Meditaatiopäivä. 

Tänään ottakaamme osaa mentaaliseen harjoitukseen nimeltään meditaatio. Siinä käytetään keskittymis- ja mietiskelytekniikoita jotta voitaisiin saavuttaa henkinen tietoisuus ja puhdistuminen sekä tyyntynyt keho ja mieli. Se irrottaa ihmisen ajatuksistaan ja houkuttelee esiin mystisen tunteen. Ihmiset harjoittavat meditaatiota löytääkseen totuuden ja syvemmän merkityksen ja se hyödyttää heitä ylitse tuon välittömän hetken, kohottaen heidän henkilökohtaista, sosiaalista ja ammatillista elämäänsä tulevaisuudessa. Menneisyydessä meditaatiota käytettiin toisinaan valmistautumisessa johonkin fyysisesti vaativaan suoritukseen tai rasittavaan toimintaan. Meditaatiolla on monia terveysvaikutuksia: sitä on käytetty alentamaan stressiä sekä sydämensykkeen ja hengityksen tasoittamiseen. Sitä on käytetty myös parantamaan sairauksia, kuten migreeniä, verenvuototautia ja kohonnutta verenpainetta. Kts. myös: 21.5. World Meditation Day. Maailman meditaatiopäivä.

Meditaatio on mielenharjoittelua, itsetarkkailua ja tietoisuuden säätelyä, jonka tavoitteena on usein rauhoittaa mieli, vähentää stressiä ja lisätä läsnäoloa. Se on tekniikka, jossa huomio keskitetään esimerkiksi hengitykseen, kehon tuntemuksiin tai ajatusten havainnointiin ilman arvostelua. Meditaatio auttaa tutustumaan omaan mieleen ja parantamaan keskittymiskykyä.

Keskeisiä piirteitä ja menetelmiä:

• Tietoinen läsnäolo: (Mindfulness): Havainnoidaan nykyhetkeä ilman arvostelua.
• Keskittyminen: Huomio kohdistetaan hengitykseen, mantran toistamiseen tai kohteeseen.
• Rentoutuminen: Mielen ja kehon stressitilan vähentäminen.
• Tarkkailu: Opitaan olemaan ajatusten tarkkailija, ei niiden orja.

Meditaation hyödyt:

• Vähentää stressiä, ahdistusta ja masennusoireita.
• Parantaa keskittymiskykyä ja unen laatua.
• Lisää itsetuntemusta ja tunteiden hallintaa.
• Voi tuoda fyysisiä terveyshyötyjä, kuten parantunutta immuniteettia.

Meditaatiota voi harjoittaa esimerkiksi istuen tai maaten, ja jo muutama minuutti päivässä voi auttaa. Se ei välttämättä vaadi hiljaisuutta tai uskonnollista taustaa, vaan on mielen "kuntosalitreeniä".

Tiesitkö nämä meditoinnin 8 hyötyä:

Meditoinnilla on lukuisia tieteellisesti todistettuja hyötyjä, jotka sinäkin voit saavuttaa. Aloita lyhyestä harjoituksesta – kehitä mieltäsi ja lisää hyvinvointia!

Lyhytkin meditaatioharjoitus säännöllisesti auttaa sinua rakentamaan lisää hyvinvointia arkeesi. Nämä 8 tieteellisesti todistettua hyötyä sinäkin voit saada arkeesi:

1. Meditointi vahvistaa positiivisia tunteita. Kun arki on harmaata, pienellä panostuksella saat aikaan ison eron voinnissasi!

2. Paranna vastustuskykyä meditoimalla! Kyllä vain – meditaation avulla voit jopa parantaa vastustuskykyä. Stressitasojen laskiessa vastustuskykykin paranee.

3. Meditointi on helppo keino vähentää ahdistusta. Ahdistus on tuttu tunne meille kaikille. Meditointi on yksinkertainen ja helppo tapa tehdä hyvää mielenterveydelle. Keskittymällä hengitykseen ja nykyhetkeen saat pysäytettyä ahdistavia ajatuskierteitä ja ahdistus vähenee.

4. Selviydyt paremmin arjen haasteista! Meditoinnilla voit parantaa stressinsietokykyä ja psyykkisestä stressistä palautumista sekä keskittymiskykyä! Kun harjoittelet keskittymistä, opit suuntaamaan huomiosi yhteen asiaan kerrallaan.

5. Kun tunteet kuohuvat, meditointi voi auttaa – meditointi auttaa tunteiden säätelyssä. Melko yksinkertainen tapa rauhoittaa mieltä ja käsitellä tunteita! Keskittäessäsi huomiosi yhteen asiaan, kuten hengitykseen, tunnekuohu rahoittuu automaattisesti.

6. Meditointi vähentää negatiivisiksi koettuja tunteita. Esimerkiksi vihamielisyyden, masennuksen, väsymyksen ja jännittyneisyyden tunteet helpottavat meditoinnilla. Meditoidessa voit antaa vaikeiden ajatusten olla ja keskittyä nykyhetkeen. Voit myös saada uusia näkökulmia tuntemuksiisi, kun tarkkailet niitä hieman eri kulmasta.

7. Onko luovuus hukassa? Meditointi vaikuttaa tutkitusti positiivisesti luovuuteen ja tarkkaavuuteen. Meditaatioharjoitus sopiikin mainiosti ennen luovaan työhön ryhtymistä. Ota hetki aikaa itsellesi ennen kynään tai pensseliin tarttumista. Kun rikotaan tavanomainen ajatuskehä, voi mieleen pulpahdella jotain uutta ja inspiroivaa!

8. Meditointi on myös yhteydessä työtyytyväisyyteen ja työssä selviytymiseen. Kun opit keskittymään yhteen asiaan kerrallaan, työ ei tunnu enää yhtä kaaottiselta. Voitkin katsoa tilanteita ulkopuolisen silmin, saat uusia näkökulmia. Voit myös oppia ymmärtämään itseäsi työntekijänä paremmin.

Lähde: hidastaelamaa.fi (2022)

Tutustumiseksi:

1. Osho: Meditaatio: ainoa tie vapauteen: käytännön opas meditaatioon (1991, 286s.). Oshon opas käytännölliseen meditaatioon. Se korostaa meditoinnin merkitystä mielenrauhan ja henkilökohtaisen vapauden löytämisessä. Kirja yhdistää itämaisen filosofian ja joogan tarjoamalla helppoja ohjeita meditaation aloittamiseen.

2. Matthieu Ricard: Meditoinnin taito (2010, 135s.). Matthieu Ricardin Meditoinnin taito yhdistää tieteellisen ja buddhalaisen lähestymistavan ja opastaa askel askeleelta käytännön meditaatioharjoituksiin. Teos auttaa syventämään ymmärrystä mielen toiminnasta ja kasvattamaan aitoa onnellisuutta. Kenelle: aikuisille.

Meditaatiolla on todistetusti lukuisia hyödyllisiä vaikutuksia. Se kehittää ymmärrystämme siitä, kuinka mielemme toimii sekä käsitystämme todellisuudesta. Meditaation avulla emme ole enää vaihtelevien tunnetilojemme orjia ja sen avulla pystymme lisämään todellista onnellisuuttamme.Tämä kirja opettaa kädestä pitäen yksinkertaisia tapoja meditoida. Näiden meditaatioharjoitteiden avulla meillä on mahdollisuus tulla vähitellen paremmiksi versioiksi itsestämme.

Ranskalaissyntyinen buddhalaismunkki Matthieu Ricard (s. 1946) opiskeli nuorena geeni- ja molekyylibiologiaa, mutta luopui lupaavasta tutkijanurasta tutustuttuaan buddhalaisuuteen. Hänen kirjoissaan ovatkin läsnä sekä tiedemies että munkki, niin länsimaisen tieteen tutkimustulokset kuin buddhalaiset opetukset.

3. Ulrica Norberg: Meditaatio (2005, 124s.). Meditaatio tarjoaa selkeän ja käytännöllisen oppaan mielen tasapainon löytämiseen ja rentoutumiseen elämän paineiden keskellä. Kirjassa esitellään meditaation taustat sekä helposti omaksuttavat tekniikat ja ohjelmat valokuvin havainnollistettuna.

Meditaatio on hyvä keino päästä henkiseen tasapainoon. Teoksen avulla aloittelijankin on helppo omaksua meditaatiotekniikat ja -ohjelmat.

4. Boris Aranovich: Meditaatioita joka tilanteeseen (2010, 111s.). Meditaatio tarjoaa tutkitusti tehokkaita keinoja stressin hallintaan ja hyvinvoinnin lisäämiseen arjen keskellä. Kirja esittelee käytännönläheisiä tapoja, joiden avulla meditaation hyödyt ovat helposti saavutettavissa eri elämäntilanteissa. Kenelle: aikuisille.

Meditaatio on erinomainen keino kohdata stressi, lisätä hyvinvointia ja jopa parantua sairauksista. Sen avulla on mahdollista kohentaa ihmissuhteita ja tehdä elämästä ylipäätään tasapainoisempaa. Monet tieteelliset tutkimukset vahvistavat asian. Meditaatio tarjoaa merkittäviä ja ilmiselviä etuja, mutta vain harvat ihmiset hyödyntävät näitä valtavia mahdollisuuksia.Jokainen päivä sisältää lukemattomia tilaisuuksia harjoittaa meditaatiota - sitä varten ei aina tarvitse varata erikseen aikaa. Voimme käyttää hyväksemme hetkiä, jolloin teemme jokapäiväisiä askareita: käymme suihkussa, olemme ostoksilla, tiskaamme, siivoamme, seisomme jonossa tai odotamme bussia. Jokaisen on mahdollista oppia hyödyntämään meditaation myönteisiä vaikutuksia. Tämä kirja tarjoaa erilaisia meditaatiomenetelmiä ja tapoja virittää elimistö ja mieli toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla.

5. Jon Kabat-Zinn: Kehon ja mielen viisaus: Meditaatio (2024, 208s.). Jon Kabat-Zinnin teos opastaa meditaation ja tietoisen läsnäolon perusteisiin sekä niiden hyötyihin arjessa.

Perehdy meditaation hyötyjen perusteisiin.Mindfulnessin opettajan, kirjailija Jon Kabat-Zinnin Kehon ja mielen viisaus -kirjasarjan ensimmäinen osa selvittää, mitä meditaatio on ja miksi sitä kannattaa harjoittaa.Kirja perehtyy muun muassa syihin, miksi tietoisuuden harjoittaminen on radikaali rakkaudellinen teko ja miksi huomion harjoittaminen on ylivertaisen tärkeää. Kirja soveltuu kaikille meditaatiosta kiinnostuneille tai sitä jo harjoittaneille.Kirja sisältää aiemmin julkaistun Kehon ja mielen viisaus (2008) -teoksen osat 1 ja 2 sekä Jon Kabat-Zinnin uuden esipuheen.

6. Barry Long: Meditaatio - kymmenen askelta hiljaisuuteen (2000, 149s., 2.p.). Tämä kirja on käytännön opas meditaatioon. Askel askeleelta opit hiljentämään ajattelevan mielesi ja suhtautumaan huoliisi oikealla tavalla. Kurssi on käytännöllinen ja tiivis. Mukana on yksinkertaisia harjoituksia, joita voit käyttää päivittäisessä elämässäsi, kotona ja työssä. Kirjan kymmenen oppituntia avaavat sinulle tien siihen hiljaisuuteen, joka on jokaisen ihmisen sisällä. Tulet päivä päivältä tietoisemmaksi elämän totuudesta.

BARRY LONG syntyi Australiassa vuonna 1926 ja eli tavanomaista elämää, kunnes noin kolmenkymmenen vuoden iässä hän alkoi kysyä itseltään samoja peruskysymyksiä, jotka ovat innoittaneet henkisiä etsijöitä kautta aikojen: Mikä on elämäni tarkoitus? Mitä on kuolema? Mitä minä olen - todella?

31.5. International Parrot Day. Kansainvälinen papukaijapäivä. 

Kaikenlaista papukaijoista:

1. Papukaija symboloi ikuista elämää, älykkyyttä ja kykyä oppia.

2. Yleensä ne elävät noin 40–50 vuotta, mutta voivat elää jopa 70-vuotiaiksi. Todistettavasti vanhin papukaija on ollut vuonna 2016 kuollut 83-vuotias, Englannissa elänyt kakadu.

3. Varisten lisäksi muun muassa papukaijat ovat hyvin älykkäitä. Max-Planck-instituutin tutkijat julkistivat syyskuussa tutkimuksen, joka osoitti afrikkalaisten papukaijojen pystyvän taloudelliseen ajatteluun.

4. Kun jokin menee oikein hienosti, nuorempikin sukupolvi saattaa arvottaa asian "10 pisteen ja papukaijamerkin" arvoiseksi. Vakiintunut ilmaisu tuli tutuksi Sirkus Papukaija -ohjelmasta. Ajanvieteohjelmaa esitettiin 60-luvulla joka toinen sunnuntai. Lapsille suunnattu ohjelma naulitsi ruudun ääreen kaiken ikäisiä.

5. Papukaijat elävät Amerikassa ja Afrikassa enimmäkseen trooppisilla seuduilla. Heimoon kuuluvat kaikki Amerikan papukaijalinnut sekä afrikkalaiset afrikankaijat ja harmaapapukaija.

6. Oletko jo tutustunut Ottoon? Otto on Kuusamossa asuva papukaija, joka puhuu sujuvaa Turun murretta ja hurmaa höpötyksellään sekä oman perheensä että somekansan.

7. Papukaijat syövät enimmäkseen siemeniä ja hedelmiä, mutta kelpuuttavat ruokalistalleen eläinkunnastakin peräisin olevia tarpeita.

8. Luonnossa isot papukaijat elävät suurissa ja meluisissa parvissa, varsinkin tropiikin tuuheissa metsissä: ne ovat laumaeläimiä.

9. Linnun nimi on saatu ruotsista (papegoja), jonne se puolestaan on tullut saksan välityksellä ranskan kielestä. Sen sanotaan olevan alkuaan onomatopoeettinen eli linnun ääntä jäljittelevä nimitys. On arveltu, että se voisi alun perin olla lähtöisin jostain Länsi-Afrikan kielestä.

Papukaija lemmikkinä:

Monet papukaijat suhtautuvat ihmisiin aluksi varauksella. Papukaija on vaativa, älykäs, pitkäikäinen ja koko perheen lemmikki. Sellaisen omistaminen ei ole rakettitiedettä, mutta vaatii omistajalta paljon. Vaikka papukaija voikin monessa mielessä olla haastava lemmikki, ei sen perushoito ole erityisen vaikeaa. Omistajana sinun kannattaa kuitenkin totuttautua tiettyihin rutiineihin, sillä hoitoa ei voi laiminlyödä. Kodista on myös tehtävä lintuturvallinen. Papukaija lemmikiksi? on opas jokaiselle papukaijasta haaveilevalle tai sellaista hankkimassa olevalle. Se käy läpi lemmikkipapukaijan pitämistä ja vaatimuksia monesta eri näkökulmasta, antaen paremman kuvan elämästä papukaijan kanssa. Opas löytyy: papukaija.fi

Tutustumiseksi: 

1. Jarmo Tuutti: Papukaijan koulutuksen perusteet (2015, 168s.). Tietopaketti kaikille papukaijaharrastajille! Kokenut ja arvostettu lemmikkilintuharrastaja Jarmo Tuutti on koonnut yksiin kansiin tietoja papukaijojen käyttäytymisestä ja koulutuksesta. Kirjassa kerrotaan ymmärrettävästi eläinten käyttäytymisen perusteista ja tarjotaan ratkaisuja ongelmatilanteisiin ja niiden ehkäisyyn. Lukuisat esimerkkitapaukset valaisevat erilaisia arkitilanteita, joita jokaiselle lemmikkilintuharrastajalle tulee vastaan. Tärkeintä on ymmärtää linnun luontaista käyttäytymistä ja tarjota sille sopiva elinympäristö. Hyvinvoiva lintu tuo enemmän iloa omistajalleen! Kirja sopii harrastustaan vasta aloittelevalle ja syventää kokeneenkin harrastajan suhdetta omaan lintuunsa, olipa kyseessä undulaatti, kakadu tai jokin muu papukaijalaji. 

2. Ida-Emilia Kaukonen & Jarmo Tuutti: Minun lemmikkini – Papukaija (2012). Perhemedioiden julkaiseman kirjasarjan papukaija-osan kirjoittivat yhdistyksen hallituksen jäsenet Ida-Emilia ja Jarmo. Kirja on mukava ja kevyt yleiskatsaus papukaijojen pitämiseen lemmikkeinä ja löytyy myös monista kirjastoista. 

3. Annette Wolter: Papukaijat (1994, 96s.). 

4. Joseph M. Forshaw & Noel F. R. Snyder: Vanished and Vanishing Parrots. Profiling extinct and endangered species (2017, 344s.). Joseph M. Forshaw, one of the world's leading authorities on parrots, calls attention to the threats they face: They are one of the most endangered groups of birds, with a growing number of species nearing extinction. The main threats arise from habitat loss through deforestation and agricultural development and from the taking of birds for the international live-bird trade. Vanished and Vanishing Parrots brings together information on species that have become extinct in historical times with information on species that are in danger of becoming extinct to increase public awareness of the plight of these magnificent birds. Vivid color plates by the wildlife artist Frank Knight draw attention to the spectacular species that we have lost or that could be lost. Forshaw's work gives us fascinating insight into these endangered and extinct parrots. 

5. David Alderton: Parrots of the World: Every Species, Everywhere (2025, 576s.). 

6. Mike Perrin: Parrots of Africa, Madagascar and the Mascarene Islands (2012, 638s.). A detailed examination of all aspects of parrots from behavior to their conservation. Parrots' colour and charisma, coupled with the fact that they mimic human speech, make them fascinating to many people. They are ancient birds with unique bill and foot structures that enable them to forage on fruits in the canopy of forest trees as well as on seeds in grasslands. Because they depend on fruits and seeds all year round, most species are confined to the tropics or sub-tropics, where the world's biodiversity is at its greatest. There are over three hundred species of parrots, of which more than one hundred are recognised as rare, endangered, vulnerable or threatened with extinction. Parrots are largely distributed in tropical areas of developing countries where economies are weak and uncertain, and where there is great dependence on the exploitation of natural resources, particularly hard wood evergreen forests, which are preferred parrot habitats. Unfortunately, high levels of corruption are common to these regions, with much illegal trade in animals and little or no law enforcement. Collectors of parrots in the first world pay huge sums for rare parrots. However, research, education and conservation actions are greatly reducing illegal trade in African parrots. This book provides complete coverage of all aspects of the biology of extant African, Malagasy and Mascarene parrots, and reviews our knowledge of extinct and fossil parrots from the region. Particular themes include the behavioural and ecological characteristics of parrots, their species characteristics and conservation biology. Current concepts in avian and conservation biology are also discussed. Parrots of Africa, Madagascar and the Mascarene Islands is aimed at ornithologists, conservation biologists, avian ecologists, academics, bird watchers and parrot fans alike. It is well illustrated, with high quality original photographs, and includes distribution maps, figures and tables. 

7. Colin Harrison: Koko maailman linnut (2002, 416s.).

TOUKOKUUN LIIKKUVAT PÄIVÄMÄÄRÄT

First Friday in May. School Lunch Hero Day. Koululounassankarinpäivä.

Päivä on omistettu kaikkien nälkäisten koululaisten sankareille: koululounaan valmistajille. Koulukeittäjät valmistavat koululaisillemme ravitsevia aterioita, vaalivat positiivista kouluympäristöä ja tukevat koululaisten hyvinvointia.

Third Sunday of May. Komi Language and Literature Day. Komin kielen ja kirjallisuuden päivä. 

Suomalais-ugrilaiset kielet

• Suomalais-ugrilaisia kieliä puhuu arviolta 23 miljoonaa ihmistä. Puhutuimmat kielet ovat suomi, unkari ja viro.

• Suomea ja sen lähimpiä sukukieliä sanotaan itämerensuomalaisiksi. Ryhmään kuuluvat suomi, viro, karjala, inkeroinen, lyydi, vepsä, vatja ja liivi.

• Suomen etäsukukieliä ovat saamelaiskielet, unkari sekä Venäjällä puhuttavat ersä, mokša, mari, komi, udmurtti, hanti, mansi ja samojedikielet.

Komin kieli

Suomalaisen korvaan komin kieli kuulostaa ajoittain rytmiltään tutulta, sitten taas vähän unkarilta. Konsonantit ovat teräviä. Komin aakkosissa on myös ö-kirjain, josta on tullut kielen jonkinlainen symboli. Sitä ei venäjän kielessä ole. Komin kieli eroaa suomesta paljon, eikä sitä voi ymmärtää ilman opiskelua. Silti kielissämme on paljon samaakin. Perussanasto on pitkälti yhteinen, esimerkiksi sanat kuten śin - 'silmä', vir - 'veri', ki - 'käsi', pu - 'puu', ur - 'orava' ja vaikka munny - 'mennä' ovat kaikki suomalaiselle hyvin läpinäkyviä. 

Komin kielioppi näyttää aluksi hyvin erilaiselta, sijapäätteissäkään ei ole kovin paljoa samaa, mutta komin lukuisten sijojen käyttö on usein samanlaista kuin suomessa. Myös komin lauseet rakentuvat usein hyvin tuttuun tapaan. Komin nykyinen kirjoitusjärjestelmä vakiintui 1930-luvulla. Se on kyrillinen, mutta siinä käytetään kahta lisäkirjainta. Suomalaisellekin ovat tuttuja komin i ja ö. Samasta kirjaimesta huolimatta komin ö äännetään hyvin eri tavalla kuin suomen ö; sen ääntäminen muistuttaa viron õ:ta. Joitain vuosia sitten Syktyvkariin pystytettiin jopa ö-kirjaimen patsas komin kulttuurikeskuksen ulkopuolelle, ja monet tuntuvat pitävän kirjainta komille hyvin tunnusomaisena.

Komia on aiemmin kirjoitettu myös latinalaisilla aakkosilla. Komin vanha kirjoitettu historia juontaa hyvin kauas 1300-luvulle, jolloin pappi Stefan Permiläinen laati komille omat aakkoset. Muodoltaan ne eroavat sekä kyrillisistä että latinalaisista aakkosista, ja niitä käytettiin eritoten uskonnollisissa teksteissä.

Komit ovat hyvin suuri suomalais-ugrilainen kansa, sillä heidän lukumääränsä on vielä sadoissa tuhansissa. Venäjän vuoden 2010 väestölaskennan mukaan komia osaa (jollain tasolla) 156 000 ihmistä, komipermjakkia 63 000. Kansallisuudekseen komin ilmoitti 228 000 ihmistä ja komipermjakin 94 000. On silti huomattava, että koko viime vuosisadan komien lukumäärän kehitys on ollut laskeva. Väestönlaskennoissa kerta kerralta vähemmän ihmisiä ilmoittaa kansallisuudekseen komin, ja tendenssi on sama myös kielen suhteen. Komipermjakkien kohdalla lasku on ollut erityisen jyrkkä. Väestönlaskentojen tulkitseminen ei kuitenkaan ole yksiselitteistä. Niissä ei muun muassa ole mahdollista ilmoittaa useampaa äidinkieltä, vaikka käytännössä jo kauan komit ovat asuneet etnisesti ja kielellisesti hyvin monimuotoisessa ympäristössä. On yhä huomattava määrä kyliä, joissa lapset oppivat komia ja puhuvat sitä keskenään. Tämä tarkoittaa, että komien tulevaisuus on ainakin lähitulevaisuudessa jossain määrin vakaalla pohjalla. Toisaalta paljon työtä on vielä tehtävä, jotta komien kulttuuri ja kieli vahvistuisivat. Nykyisin Komissa ilmestyy joitain kominkielisiä lehtiä. Kielellä lähetetään myös tv- ja radio-ohjelmia.

Komi jakautuu kolmeen kieleen: komisyrjääniin, komipermjakkiin ja Jaźvan komiin eli itäpermjakkiin. Yhdessä lähimmän sukukielensä udmurtin kanssa nämä kielet muodostavat permiläiskieltenryhmän.

Komisyrjäänejä – tai lyhyemmin komeja – on kaikkiaan noin 234 000, ja heistä komia puhuu noin 160 000.

Komin ensimmäinen kirjakieli on peräisin jo 1300-luvulta. Pappi Stefan Permiläinen (Stefan Hrab) eli Tapani Pyhä (1340–1396) saapui 1379 Komiin käännyttämään komeja kristinuskoon ja loi komia varten oman aakkoston eli ns. anbur-kirjoituksen. Aakkosto perustuu osin komilaisten käyttämiin vanhoihin puumerkkeihin, joita kaiverretiin puihin omistuksen merkiksi. Aakkostosta ja sillä kirjoitetuista teksteistä käytetään myös nimitystä muinaiskomi. Tapani Pyhä käänsi komiksi liturgian sekä muita uskonnollisia tekstejä.

Komin kirjallinen käyttö ehti välillä loppua, mutta 1600-luvulla komia alettiin kirjoittaa kyrillisin aakkosin. Komin kirjakielen kehittäminen on 1900-luvun aikana ollut melko systemaattista. Vuonna 1918 pidettiin opettajien kokous, jossa päätettiin uudistaa kirjakieltä ja ottaa uuden kirjakielen pohjaksi Syktyvkarin, Komin tasavallan pääkaupungin seudun murre.1930-luvulla Neuvostoliitossa suunniteltiin aakkoston vaihtamista kyrillisestä latinalaiseen. Komit ehtivätkin ottaa käyttöön uuden aakkoston, mutta siitä luovuttiin jo noin vuoden kuluttua. Vuodesta 1939 komia on kirjoitettu kyrillisin aakkosin, jossa on kaksi lisämerkkiä latinalaisesta aakkostosta.

Komipermjakki eli perminkomi on kielitieteellisesti komisyrjäänin murre, mutta poliittisista syistä komisyrjäänit ja komipermjakit on pidetty erillään sekä kielellisessä että kulttuurisessa jaossa. Permin komeja on noin 94 000, joista äidinkielisiä permjakin puhujia noin 60 000.

Jaźvan komejaarvioidaan olevan joitakin satoja. Jaźvan komia voidaan pitää joko omana kielenään tai komin murteena. Kieltä on viime vuosina yritetty elvyttää, ja sillä julkaistu mm. aapinen.

Lähde: ugri.net

Tässä on valikoima perussanoja ja fraaseja (kyrillisinä ja suomalaisittain translitteroituna):

Perusfraasit (Tervehdykset ja kohteliaisuus)

• Чолӧм! (Tšolöm!) – Terve! / Hei!
• Бураолан-вылан! (Bura olan-vylan!) – Tervehdys! / Hyvää päivää!
• Здравствуйтӧ! (Zdravstvujtö!) – Hei / Päivää (virallisempi)
• Шумбрат / Шумбратадо! (Šumbrat / Šumbratando) – Hei (yksikössä / monikossa)
• Кодатевтне? (Koda tevtne?) – Mitä kuuluu?
• Паро, сюкпря! (Paro, sjukprja!) – Hyvää, kiitos!
• Сюконян! (Sjukonjan!) – Kiitos!
• Энялдан! (Enjaldan!) – Ole hyvä / Olkaa hyvä
• Аддзысьлытӧдз! (Addzyslytödz!) – Näkemiin!
• Прощай! (Proštšaj!) – Hyvästi!

Tutustumiseksi:

1. Johanna Laakso: KOMIN KANSAN ENSIMMÄINEN RUNOILIJA - 150 vuotta I. A. Kuratovin syntymästä (1990, 139s.)

2. Sirkka Saarinen (toim.) & Eeva Herrala (toim.): Murros – Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit globalisaation paineissa. Uralica Helsingensia 3. Helsingin yliopiston suomalais-ugrilainen laitos – Suomen Tiedeakatemia – Suomalais-Ugrilainen Seura.

Teos käsittelee Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen nykyistä tilannetta sekä kielen että kulttuurin kannalta. Artikkelit valottavat Venäjän väestönkehitystä ja vähemmistökielten asemaa sekä toisaalta perinteisen kulttuurin murrosta Itämeren rannoilta Länsi-Siperiaan. Suomen kieli ja sen kehitykseen liittyvät uhat ovat myös tarkastelun kohteena samoin kuin fennougristiikan nykyasema. Artikkelit pohjautuvat Suomalaisen Tiedeakatemian 100-vuotisjuhlan kunniaksi keväällä 2008 Helsingissä järjestettyyn seminaariin Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit globalisaation paineissa.

3. Johanna Laakso (toim.): Uralilaiset kansat – tietoa suomen sukukielistä ja niiden puhujista (1991)

Uralilaiset kansat tarjoaa ajantasaisen katsauksen suomen sukukieliin sekä uralilaisten kielten puhujien historiaan, identiteettiin ja nykytilaan. Kirjassa selitetään myös kielisukulaisuuden periaatteita ja vähemmistökansojen asemaan liittyviä kysymyksiä. Kenelle: Kielen ja kansojen historiasta, suomen juurista ja vähemmistökansallisuuksista kiinnostuneille.

Kirja pyrkii antamaan tiiviissä muodossa yleistasoiset perustiedot kaikista uralilaisista kielistä ja niitä puhuvista kansoista, niiden historiasta ja asemasta, kansallisen identiteetin ja kulttuurin tilasta. Kirjan johdannossa selvitellään myös kielisukulaisuuden olemusta ja sen tutkimisen yleisiä periaatteita. URALILAISET KANSAT sopii sekä suomen kielen juurista kiinnostuneille että laajemmin kaikille, jotka haluavat syventää näkökulmaansa etenkin pienten ja vähemmistökansallisuuksien asemaan ja ongelmiin.

4. Ildikó Lehtinen (toim.): Volgan mutkasta Siperiaan. Sukukansat tämän päivän Venäjällä (2012, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura)

Mitä sukukansoille kuuluu? Selviävätkö vähemmistökansat globalisaation paineista? Kirja tarkastelee Volgan mutkan ja Siperian kielisukulaisten lähihistoriaa ja nykyhetkeä. Kirjoitukset kertovat omakohtaisesti hantien, komien, marien ja udmurttien nykytilasta ja identiteetistä. Runsas kuva-aineisto johdattaa kohtaamaan arkipäivän tänään, arkistokuvat muistuttavat elämästä yli sadan vuoden takaa. Mukana on myös lasten piirustuksia, jotka esittelevät mielikuvia udmurttilaisuudesta.Dosentti Ildikó Lehtinen toimii Museovirastossa intendenttinä ja on tutkinut suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuureja.

5. Paula Kokkonen (toim.): Komisyrjäänin kielioppia ja tekstejä. Apuneuvoja suomalais-ugrilaisten kielten opintoja varten IX (1984, 44 s.). Komisyrjäänin kielioppia ja tekstejä sisältää lyhyen komisyrjäänin kieliopin sekä valikoituja tekstinäytteitä dosentti E. A. Iguševin toimittamasta Komin kielen keskustelusanastosta, Komin runouden antologiasta ja T. E. Uotilan Syrjänische Chresthomatiesta. Tekstit on varustettu suomenkielisin käännöksin. Teokseen kuuluu myös äänite. Toimittanut Paula Kokkonen apunaan Erkki Lyytikäinen ja Jaakko Yli-Paavola. Julkaisija: Suomalais-Ugrilainen Seura. Saatavuus: sgr.fi.

6. Mariann Bernhardt & Minerva Piha: Suomalais-ugrilaiset kielet ja kansat – mitä, missä, milloin, miksi? (2023, 336s.). Syvenny suomen kielen ja sen sukukielten kiehtovaan historiaan sekä uralilaisten kansojen kulttuurien rikkauteen. Laadukas piirroskuvitus ja havainnolliset tehtävät tuovat aiheen eläväksi. Kenelle: Nuorille lukijoille ja kielitieteestä kiinnostuneille.

Oletko miettinyt, milloin suomi tuli Suomeen? Tai pohtinut, miksi suomi on niin erilainen kuin muut Euroopan kielet? Kiinnostaisiko sinua saada lisätietoa suomen sukukansoista? Haluatko tietää, mitä kieltä Suomessa puhuttiin kivikaudella, rautakaudella ja keskiajalla?Jos vastasit yhteenkin kysymykseen kyllä, pitelet käsissäsi oikeaa opusta. Suomalais-ugrilaiset kielet ja kansat - mitä, missä, milloin, miksi? on ensimmäinen suomenkielinen nuorille lukijoille suunnattu yleistajuinen kirja suomen sukukielistä ja -kansoista ja suomen kielen historiasta. Luvassa on siis aivan ainutlaatuinen lukukokemus. Kirja saattaa kiinnostaa vähän vanhempaakin lukijaa.Kirjan alkuosassa keskitytään tutustumaan monipuolisesti suomen sukukansoihin: heidän kieleensä, kulttuuriinsa ja tilanteeseensa nykyisessä globaalissa maailmassa. Kirjassa sukukansat kertovat itse omasta kansastaan omista näkökulmistaan. Esiin nousee hätä kielten ja kulttuurien häviämisestä mutta myös ylpeys omasta kansasta ja ilo siitä, kun elvytystoimet tehoavat ja kulttuuri herää henkiin muun muassa internetissä, leffoissa ja musiikissa.Kirjan jälkiosassa tutustutaan suomen kielen historiaan - siihen, mistä ja miten tiedämme, että suomi on sukua kirjan alkuosan kielille. Kerromme, miten sanojen alkuperää ja ikää tutkitaan, mitkä suomen kielen piirteet ovat yhteisiä uralilaisille kielille ja mitkä piirteet on lainattu naapurikansoilta. Avaamme myös sitä, miten arkeologit ja kielitieteilijät tutkivat suomalaisten ja saamelaisten menneisyyttä yhdessä.Kirjassa lukija saa kokeilla kielentutkijan ammattia ja opetella uralilaisia kieliä hauskojen ja selkeiden tehtävien avulla - kirjassa on jätetty tilaa lukijan omille merkinnöille. Kirjassa on myös novelleja ja fiktiivisiä lehtihaastatteluita, joiden avulla havainnollistetaan kirjan keskeisiä teemoja. Kirjan kruunaa upea piirroskuvitus, joka niin ikään elävöittää kirjassa käsiteltyjä aiheita.

Kirjan ovat kirjoittaneet filosofian tohtori Mariann Bernhardt ja filosofian tohtori Minerva Piha. Mariann Bernhardt työskentelee ersän ja moksan kielten parissa Helsingin ja Turun yliopistoissa ja tuntee hyvin myös koltansaamen kielen. Minerva Piha toimii eteläsaamen kielen apulaisprofessorina Nord universitetissa Norjassa, ja hän on erikoistunut uralilaisten ja erityisesti saamelaiskielten historiaan sekä kielten välisiin kontakteihin. Lisäksi hän yhdistää tutkimuksissaan kielitiedettä ja arkeologiaa. Kirjan on kuvittanut monitaitelija Heidi Gauriloff, joka kuvataiteen lisäksi tekee musiikkia ja käsitöitä

7. Matias Aleksanteri Castrén; Paula Kokkonen (toim.): Syrjaenica : Manuscripta Castreniana. Linguistica IV (2022, 277s.).Matthias Alexander Castrén (1813-1852) was by far the most significant Finnish linguist of the 19th century. Not only was he a linguist but also a multidisciplinary scholar, equally versatile in the fields of ethnography, folklore, mythology, archaeology, history, and human geography. M.A. Castrén collected a huge corpus of field data during his prolonged expeditions to Karelia, Lapland, Arctic Russia, and Siberia between 1838 and 1849. His aim was to find the original homeland of the Finns, and he approached this question with the help of linguistics, comparative mythology, archaeology, and history. During his brief tenure in academia, Castrén had little opportunity to synthesize his collections, a situation aggravated by his rapidly progressing and ultimately fatal illness. Therefore, a major part of his scholarly legacy remained unpublished at the time of his death. The Komi grammar is one of the few materials Castrén was able to publish himself. He collected the material during his third expedition in 1843 – he spent a period of five months near the Arctic Circle in what is today known as the Komi Republic, but which at that time belonged to the Governorateof Arxangel'sk. The actual content of the grammar took shape in Ižma and nearby villages, and the Latin manuscript was completed in Kolva. Elementa grammatices Syrjaenae is, despite its name, not a grammar of the entire Zyrian language but one singular dialect, the Ižma dialect. This was the first of the published grammars by Castrén. The book consists of a grammar and a vocabulary of about 1,100 words with a sample dialect text: four chapters of the Gospel of St. Matthew, translated into the Ižma dialect. In only five weeks after returning to Helsinki in May 1844, Castrén defended his licentiate (doctor's) dissertation at the Imperial Alexander University in Helsinki and was awarded his doctorate in philosophy. The 22-page dissertation De nominum declínatione in lingua Syrjaena is included with minimal editing in the grammar published in the autumn of 1844 (III Nominals, A. Nouns, § 24-31). Syrjaenica is a critical edition of Elementa grammatices Syrjaenae and seven wedding laments collected by Castrén, translated into English with editors' comments.

8. Sirkka Saarinen: Suomalais-ugrilaiset kielet Venäjällä nyt (2012, 190s.). Teos käsittelee Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen kielellistä ja kulttuurista tilannetta. Kirja tarjoaa katsauksen vähemmistökielten asemaan, väestönkehitykseen sekä perinteisen kulttuurin murrokseen eri alueilla.

Kirjan teemoja ja sisältöä:

• Kielen asema: Käsittelee kielten säilymistä ja asemaa Venäjällä.
• Kulttuurin murros: Analysoi kulttuurisia muutoksia Itämereltä Siperiaan.
• Väestönkehitys: Valottaa suomalais-ugrilaisten kansojen väestöllistä tilannetta.

Aiheeseen liittyvä toinen teos on Murros - suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit globalisaation.

9. Suomentaja, toimittaja, sukukansa-asiantuntija, Alkukoti-lehden päätoimittaja ja Sukukansojen ystävät ry:n hallituksen jäsen Esa-Jussi Salminen on parhaillaan suomentamassa meille mm. komilaisen, marilaisen ja ersäläisen kirjallisuuden novellikokoelmia.(En tiedä, missä vaiheessa kääntämistyö on – odottakaamme! ♡)

First Saturday of May. Herb Day. Yrttipäivä. 

Epävirallinen teemapäivä. Suositus: Kasvata oma yrttitarha omassa keittiössäsi! Tutustukaamme yrttien monipuoliseen maailmaan.

Ne ovat usein parhaimmillaan tuoreena, silputtuna salaatissa tai lisättynä ruoan pinnalle juuri ennen tarjoilua. Voimakkaammat yrtit, kuten salvia, rosmariini ja minttu, sopivat hyvin haudutettaviin patoihin, keittoihin tai marinointiliemiin. Yleensä kahta voimakasta yrttiä ei kannata käyttää yhdessä.

Tietoa yleisimmistä yrteistä ja niiden käyttötavoista - olitpa sitten intohimoinen kokki, terveysentusiasti tai yksinkertaisesti utelias luonnon yrttitarjonnasta, tämä listaus tarjoaa sinulle kiehtovan matkan yrttien maailmaan:

Ruuanlaitossa käytetyt yrtit

Yrtit ovat monien ruokakulttuurien perusta, ja ne antavat ruoille rikkaan aromin ja syvyyden. Tässä katsaus suosituimpiin yrtteihin ja niiden merkitykseen ruuanlaitossa:

1. Basilika: Italialaisen keittiön kulmakivi. Basilika tuo pestoon sen tunnusomaisen maun ja täydentää täydellisesti tomaatin makua pastoissa ja pizzoissa. Se on myös välttämätön ainesosa Caprese-salaatissa.

2. Rakuuna: Tämä makea ja hieman anikselta maistuva yrtti on suosittu ranskalaisessa keittiössä. Se tuo syvyyttä kastikkeisiin ja sopii erityisesti kalaan ja kanaan.

3. Oregano: Välttämätön yrtti välimerellisessä keittiössä. Oreganon mausteinen ja hieman katkera maku tekee siitä ihanteellisen tomaattipohjaisten ruokien, kuten pastakastikkeiden, kanssa.

4. Timjami: Pienillä lehdillään timjami on voimakasarominen yrtti, joka sopii erityisesti liha- ja siipikarjaruokien kanssa. Se toimii myös hyvin yhdessä muiden yrttien, kuten rosmariinin, kanssa.

5. Rosmariini: Tämä havumainen yrtti on erityisen suosittu lammasruoissa. Sen vahva maku tekee siitä ihanteellisen hitaasti haudutettuihin ruokiin.

6. Korianteri: Käytetään sekä lehtiä että siemeniä. Korianterin sitruunainen maku on olennainen osa monia aasialaisia ja meksikolaisia ruokia.

7. Minttu: Tämä virkistävä yrtti tuo raikkautta moniin Lähi-idän ruokiin, sopii etenkin lammasruokiin. Se on myös suosittu jälkiruoissa ja juomissa.

8. Persilja: Persilja on yksi monipuolisimmista yrteistä, ja sitä käytetään kaikessa salaateista keittoihin.

9. Meirami: Tämän yrtin mausteinen maku on erityisen suosittu papuruoissa ja makkaroissa.

10. Tilli: Tillin herkkä maku sopii erinomaisesti kalaruokien, kuten graavilohen ja sillin, kanssa.

11. Salvia: Sen maanläheinen maku tekee siitä ihanteellisen yrtin rasvaisille ruoille, kuten sianlihalle.

12. Sitruunamelissa: Tämä yrtti tuo sitruunaista raikkautta ja makeutta erityisesti kylmiin kesäjuomiin ja salaatteihin.

13. Kumina: Tämän yrtin mausteinen ja hieman pähkinäinen maku on erityisen suosittu Lähi-idän keittiössä.

14. Laventeli: Vaikka se tunnetaan parhaiten tuoksusta, laventelia käytetään myös jälkiruoissa, kuten laventelipannacottassa.

Kaikkien näiden yrttien avulla kokit ja kotiruuan ystävät voivat rikastuttaa ruokiaan ja lisätä niihin syvyyttä, sävyä ja luonnetta. Jokaisella yrtillä on oma ainutlaatuinen roolinsa, ja kokeilemalla eri yrttejä voi löytää uusia ja jännittäviä makuja.

Terveydenhoidossa käytetyt yrtit

Yrtit ovat olleet osa perinteistä lääkintää vuosisatojen ajan, ja monet niistä ovat edelleen suosittuja luontaishoidoissa ja rohdoksissa ympäri maailmaa. Tässä kuvaus 10 yleisesti terveydenhoidossa käytetystä yrtistä ja niiden merkityksestä:

1. Kamomilla: Kamomillaa on pitkään käytetty rauhoittavana rohdoksena. Sen kukista valmistettu tee auttaa rentoutumaan, lievittää stressiä ja edistää unta. Se on myös tunnettu tulehduksia lievittävistä ominaisuuksistaan.

2. Salvia: Salviaa on käytetty perinteisesti ruuansulatusongelmien hoitoon. Sen uskotaan myös auttavan hikoiluun ja sillä on antibakteerisia ominaisuuksia.

3. Minttu: Mintun virkistävä maku ei ole ainoa syy sen suosioon. Minttuteen juominen voi auttaa lievittämään vatsavaivoja ja edistämään ruuansulatusta.

4. Laventeli: Tämä rauhoittava yrtti auttaa lievittämään hermostuneisuutta ja stressiä. Laventelilla on myös antiseptisia ominaisuuksia, ja sitä voidaan käyttää ihon pieniin haavoihin.

5. Voikukka: Voikukan juuresta ja lehdistä valmistettuja tuotteita käytetään perinteisesti maksan toiminnan edistämiseen ja ruuansulatuksen tukemiseen.

6. Neidonhiuspuu (Gingko Biloba): Tämä muinaista alkuperää oleva kasvi on tunnettu sen kyvystä parantaa muistia ja kognitiivisia toimintoja. Se on yksi suosituimmista rohdosvalmisteista maailmassa.

7. Kiinanginseng (Ginseng): Ginsengiä on käytetty Aasiassa tuhansia vuosia fyysisen ja henkisen väsymyksen hoitoon. Sen uskotaan myös vahvistavan immuunijärjestelmää.

8. Kurkuma: Tämä kirkkaankeltainen mauste tunnetaan anti-inflammatorisista ominaisuuksistaan. Kurkumiini, yksi kurkuman aktiivisista ainesosista, on ollut tutkimuksen kohteena monissa terveysaiheisissa tutkimuksissa.

9. Lääkeaaloe (Aloe Vera): Tunnettu sen kosteuttavista ja parantavista ominaisuuksista, aloe veraa käytetään usein palovammojen, auringonpolttamien ja ihon ärsytyksen hoidossa.

10. Mäkikuisma: Tätä yrttiä on perinteisesti käytetty lievän ja keskivaikean masennuksen hoitoon. Sen on myös havaittu auttavan unettomuudessa ja hermostuneisuudessa.

On tärkeää huomata, että vaikka monet näistä yrteistä ovat turvallisia useimmille ihmisille, niiden käyttöön voi liittyä sivuvaikutuksia tai ne voivat reagoida tietyillä lääkkeillä. Ennen minkään yrtin tai rohdoksen käyttöä on suositeltavaa keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Muussa käytössä olevat yrtit

Yrttien käyttö ei rajoitu vain ruuanlaittoon ja terveyteen. Monet yrtit ovat olennainen osa päivittäistä elämäämme monilla muilla tavoilla. Tässä katsaus 10 yrttiin ja niiden monipuolisiin käyttötarkoituksiin:

1. Laventeli: Tämä yrtti on tunnettu rauhoittavista ja rentouttavista ominaisuuksistaan. Laventelia käytetään usein kylpytuotteissa, öljyissä ja tuoksusäkeissä. Se voi auttaa lievittämään stressiä ja edistämään hyvää unta.

2. Eukalyptus: Eukalyptuksen terävää ja raikasta tuoksua käytetään usein höyryhengityksessä ja yskänlääkkeissä. Se auttaa avaamaan hengitysteitä ja lievittämään nenän tukkoisuutta.

3. Sitronellaöljy: Tämä yrtti on tunnettu hyönteiskarkotteena. Sitronellakynttilöitä käytetään usein kesäiltoina pitämään hyönteiset loitolla.

4. Lääkeaaloe (Aloe Vera): Vaikka aloe veraa käytetään usein ihonhoidossa, sitä käytetään myös juomissa ja ravintolisissä ruuansulatusvaivojen lievittämiseen.

5. Mäkikuisma: Mäkikuismaa käytetään paitsi masennuksen hoidossa, myös öljyissä ja voiteissa ihon rauhoittamiseen ja haavojen parantamiseen.

6. Tarhakehäkukka (Calendula): Tämän kirkkaan oranssin kukkaisen yrtin öljyjä ja voiteita käytetään ihoärsytysten, kuten palovammojen hoitoon.

7. Arnikki: Arnikkia käytetään usein voiteissa ja geelissä lievittämään mustelmia, turvotusta ja kipua.

8. Patsuli: Tämän yrtin maanläheistä, voimakasta tuoksua käytetään usein parfyymeissä ja ihonhoitotuotteissa.

9. Ylang-Ylang: Tätä eksoottista kukkaisuuden tuoksua käytetään parfyymeissä sen rauhoittavien ja rentouttavien ominaisuuksien vuoksi.

10. Sitruunamelissa: Sitruunamelissaa käytetään usein aromaterapiassa sen rauhoittavien ja mielialaa kohottavien ominaisuuksien vuoksi.

Lähde: yrttiatlas.com

Tutustumiseksi: 

1. Jekka McVicar: Suuri yrttikirja (2004, 256s.). Opas kuvaa yksityiskohtaisesti eri kasvilajit - niin tutut kuin harvinaisemmatkin - ja kertoo niiden viljelyn niksit kasvimaan suunnittelusta sadonkorjuuseen. Saamme tietoa yrttien käytöstä ruoanlaitossa, lääkkeissä, kosmetiikassa ja aromaterapiassa. Mausteyrttien kohdalla annetaan myös herkullisten ruokien ohjeita. Teos on sovellettu Suomen oloihin. 

2. Satu Hovi: Suuri suomalainen yrttikirja. Kasvata, kerää, säilö, käytä (2023, 528s.). Suuren suomalaisen yrttikirjan avulla voit lisätä omavaraisuuttasi! Helposti kasvatettavat monivuotiset syötävät ruokakasvit ja maukkaat yrtit houkuttelevat kokeilemaan niiden kasvattamista ja käyttöä. Useimmille yrteille riittää, että kylvät tai istutat vain kerran, ja nautit sadosta vuosi vuoden jälkeen. Kaikki kirjan kasvit kasvavat Suomen olosuhteissa, osa monivuotisena, osa yksivuotisena tai sisällä talvettaen. Yrtit ja ravintokasvit on jaoteltu kasvupaikkavaatimusten mukaan niin, että aloittelijankin on helppo valita omalle kasvimaalleen parhaiten sopivat yrtit. Kirjan avulla opit käyttämään ja säilömään yrttejä siten, että löydät niistä parhaan maun keittiössä ja potkua terveyden edistämiseen. Pian kaapissasi on varasto, josta voit lisätä vihreyttä ruokiin talvellakin. Satu Hovi on opettanut yrttien käyttöä useiden vuosien ajan yrttikursseilla sekä kirjojen, lehtijuttujen ja luentojen avulla. Hänen keskiajan yrttitarhaansa on esitelty lehdissä ja TV:n puutarhaohjelmissa. 

3. Risto Mikkola, Mika Tuomonen, Henry Lepist & Timo Kortelainen: Yrttien salaisuudet. Herkullisia yrttireseptejä (2023, 217s.) Tervetuloa herkullisten yrttien maailmaan! Me, Risto "Ripe" Mikkola, Mika "Pikkis" Tuomonen, Henry Lepist ja Timo Kortelainen, olemme koonneet voimamme yhteen luodaksemme unohtumattoman yrttisen ruokaseikkailun. Tämä reseptikirja on oodi ihanille ja maukkaille yrteille. Ravintoloitsijana, keittiömestarina ja Kotipizzan luovana johtajana Risto Ripe Mikkola tuo omaperäisen näkemyksensä tämän kirjan resepteihin. Hänen taitonsa yhdistää raaka-aineet ja luoda ainutlaatuisia makuja on vertaansa vailla. Mika Pikkis Tuomonen, Social Burgerjointin perustaja, tuo mukanaan oman intohimonsa burgereihin ja street foodiin, minkä hän on kiteyttänyt useisiin keittokirjoihin. Lisäksi ravintolakoulun opettajat Henry Lepist ja Timo Kortelainen tuovat mukaan vuosikymmenten kokemuksen ja tietotaidon ravintola-alalta, mitkä täydentävät kirjan monipuolista sisältöä. Tämä reseptikirja tarjoaa sinulle yli 70 yrttistä herkkureseptiä, jotka saavat veden kielelle ja nostavat ruokasi uudelle tasolle. Kokeile perinteisiä suosikkeja uudella twistillä tai anna rohkeasti tilaa uusille, yllättäville akuyhdistelmille. Jokainen resepti on tarkkaan suunniteltu ja testattu, jotta voit luottaa niiden onnistumiseen omassa keittiössäsi. Astuessasi yrttien maailmaan anna mielikuvituksesi lentää ja antaudu makujen pyörteisiin. Olipa kyseessä sitten rauhallinen perheillallinen tai iloinen illanvietto ystävien kesken, tämä reseptikirja tarjoaa sinulle inspiroivaa ruoanlaittoa ja unohtumattomia makuelämyksiä. 

4. SPESIAALI: Henriette Kress: Villejä vihanneksia ja vähemmän tunnettuja marjoja (2022, 189s.). Villejä vihanneksia ja vähemmän tunnettuja marjoja kertoo maanläheisesti luonnonvaraisista syötävistä kasveista keruusta käyttöön. Mukana ovat tutut nokkonen, voikukka ym. ja lisäksi vähemmän käytettyjä, kuten litulaukka, ohdake ja pukinparta. Kirjassa laajennetaan myös hyödynnettävien marjojen joukkoa, esim. marjaomena, mahonia, juolukka ja pihlaja. Pisteenä i:n päällä esitellään mielenkiintoisia puita syötävine osineen,
kuten lehmus, jalava ja tammi. Henrieten tapa käyttää kasveja ja kertoa niistä on konstailematon ja
turhia monimutkaisuuksia oikova. 

5. Johanna Vireaho: Yrttielämää (2024, 176s.). Jos haaveissa siintävät Provencen laventelipellot ja rosmariinit Välimeren matkoilta tai nautit yrttien intensiivisistä makuelämyksistä, olet tarttunut juuri oikeaan kirjaan. Yrttielämää johdattelee sinut yrttien kasvatukseen siemenistä taimiksi ja istuttamaan yrttejä kotipihan yrttitarhaan tai ruukkupuutarhaan. Kirjan kasvatus- ja hoito-ohjeet siivittävät puutarhapuuhiin ja ennen pitkää saat nauttia itse kasvatetuista yrteistä. Yrttielämää tutustuttaa lukijan erilaisiin yrtteihin ja antaa vinkkejä yrttien käyttöön ja sadonkorjuuseen. Kirjan reseptit johdattelevat käyttämään yrttejä luovasti ruoanlaitossa ja hyvää tekevissä yrttihoidoissa. Yrttielämää -kirjassa puutarhatoimittaja-tietokirjailija Johanna Vireaho jakaa vuosien aikana kertyneitä kokemuksiaan yrttien kasvattamisesta ja kuinka yrttejä hyödyntää. Valokuvaaja Annabelle Antasin kuvien myötä pääset elämysmatkalle kauniiden, tuoksuvien ja aromaattisten yrttien maailmaan.

6. Elisabeth Hoppe: Yrttikirja (2003, 255s., 2.p.). Elisabeth Hoppen Yrttikirja tarjoaa käytännön vinkkejä yrttien viljelyyn, hyödyntämiseen ja tunnistamiseen vuoden eri kuukausina sekä runsaan kokoelman ruokaohjeita ja tietoa lääkekasveista.

Yrttikirja on kirja jokaiselle joka rakastaa puutarhassa myörimistä ja käyttää mielellään oman kasvimaansa tuoreita yrttejä ruoanlaittoon. Sillekin, jolla ei ole omaa maapalaa, on runsaasti iloa ja hyötyä kiinnostavista ruokaohjeista ja kirjan tarjoamasta muusta tiedosta.Yrttikirja jakautuu kahteen osaan. Ensimmäinen osa auttaa muistamaan, mitä puutarhassa pitää ja kannattaa vuoden kuhunkin kuukauteen tehdä, samoin mitä yrttejä ja marjoja luonnosta kerätä. Kasvien, marjojen ja yrttien viljely-, korjuu- ja säilöntäohjeiden lisäksi kunkin kuukauden kohdalla on ajankohtaan sopivia ruoka- ja juomareseptejä sekä ihonhoitoideoita. Kirjan toisessa osassa esitellään sanoin ja kuvin 80 tavallisinta lääkeyrttiämme.Yrttikirja on uusi painos 1992 suomeksi ilmestyneestä teoksesta Vuosi kasvitarhassa.

Elisabeth Hoppe on tunnettu ruotsalainen yrttiasiantuntija. Hänellä on Tukholman ulkopuolella oma yrttitarha, jossa hän viljelee ja kokeilee sydämensä halusta.

7. Mirja von Knorring: Yrttien tuoksua (2015, 255s., 3.p.). Yrteillä on valtava potentiaali ja siksi niitä pitää käyttää herkkyydellä, opastaa Mirja von Knorring, suomalaisen yrttien viljelyn ja käytön asiantuntija. Hän on koonnut teokseensa Yrttien tuoksua parhaan tietotaitonsa ja herkullisimmat reseptinsä vuosien varrelta. Kirjassaan hän esittelee yli kaksikymmentä yrttiä ja kertoo niiden viljelystä, säilömisestä sekä käytöstä ruoanlaitossa. Reseptit noudattavat vuodenaikojen vaihtelua. Opettele viljelemään fenkolia, salviaa ja korianteria tai kokeile tulevana kesänä eksoottisempia lajeja kuten lippiaa, iisoppia tai anista.

8. Pieni yrttiopas (2010, 33s.). Tutustu yrttien monipuoliseen maailmaan ja inspiroidu niiden käyttötavoista keittiössä sekä mausteena että raaka-aineena.

First Wednesday in May. The Great Finnish Grump Out Day. Ärtyisyyden lopetuspäivä. 

Esikuvanaan: The Great American Grump Out Day. On aika keskittyä huumoriin ja positiivisiin käyttäytymismalleihin, jotta saadaan mieliala pirteämmäksi ja karistettua äkä, ärtyisyys, pahantuulisuus ja tylyys mielestä seuraavaksi 24 tunniksi. Päivän amerikkalaisen version laittoi alulle vuonna 2002 Janice A. Hathy, kirjailija ja puhuja, joka on vetänyt stressinlievitysohjelmia ja keskittynyt parantamaan mentaalista, fyysistä ja emotionaalista terveyttä yrityksensä Smile Manian kautta. Päivässä on kyse stressin korvaamisesta hymyllä ja naurulla. Kun ihminen antaa negatiivisten asenteiden vallata itsensä, se johtaa stressiin, mikä puolestaan johtaa pahantuulisuuteen, ärtyisyyteen ja tyytymättömyyteen. Stressi voi olla vahingollista terveydelle, varsinkin jos se on kovin kokonaisvaltaista ja pitkäkestoista, ja johtaa kohonneeseen verenpaineeseen ja immuunisysteemin heikkenemiseen. The Great Finnish Grump Out Day auttaa meitä kaikkia ottamaan osaa mielialamme parantamiseen sekä terveytemme kohentamiseen.

Stressi syntyy usein ajatuksista – Näin voit rauhoittaa mieltäsi arjessa

Oletko pysähtynyt kuuntelemaan toistuvia ajatuksiasi? Oma sisäinen puhe voi olla samanlaista vuodesta toiseen. Voisiko ajatuksia ja sisäistä puhettaan muuttaa?

Toistamme samanlaisia ajatusmalleja päässämme vuodesta toiseen. Sätimme ehkä itseämme ja läheisiämme omassa mielessämme. Murehdimme mennyttä tai tulevaa. Stressi usein lisääntyy näiden ajatuskelojen myötä. Miten muuttaa omia ajatuskeloja?

Yksi keino on tehdä läsnäoloharjoituksia. Läsnäoloharjoittelu auttaa tulemaan tietoiseksi omista ajatuksista ja siitä, missä tilanteessa ajatukset käynnistyvät. Millaisissa tilanteissa ajattelen samoja ajatusratoja. Läsnäolo eli mindfulness-harjoitukset vahvistavat hyvinvointia ja terveyttä monella tavalla, koska ne auttavat tulemaan tietoiseksi mielen liikkeistä, ja auttavat sekä kehoa että mieltä rauhoittumaan. Lisäksi niiden avulla voi muun muassa lisätä elämäniloa ja tyytyväisyyden kokemista tässä hetkessä ja vähentää stressiä.

Kun tunnet stressiä, kokeile näitä:

Kokeile hissi-­portaat -hengitys­tä

Kun havaitset kärsiväsi stressistä, ryhdy pidentämään uloshengityksiä. Tähän auttaa Hissi-portaat -hengitys. Voit käyttää mielikuvaa hissistä, joka nousee nopeasti ylös eli hengitä nopea syvä sisäänhengitys, keuhkot täyteen. Ja alaspäin mennään portaita pitkin ulos hengittäen pitkään ja rauhallisesti. Supista huulia ja puhalla ylöspäin kuin kynttilää puhaltaisit, hengitystä hidastaen. Toista hissiä ja portaita noin minuutin ajan keskittyen hengitykseen.

Yksinkertaista elämää

Karsi elämästä turhia kiireitä. Keskity rentoutumiseen ja uneen, säännölliseen syömiseen ja lempeään liikkumiseen. Vähennä turhia menoja ja kuormittavia tilanteita. Sanoita itsellesi: "Voin levätä" tai "Rauhoitan tahtia."

Kokeile äänitteitä ja tee niistä rutiini

Läsnäoloharjoituksista voi kokea hyötyä, kun niitä tekee säännöllisesti muutaman viikon ajan. Yksilöllisiä eroja tietysti löytyy. Läsnäolossa harjoitellaan huomion suuntaamista esimerkiksi omaan hengitykseen, kehon tuntemuksiin tai mielen liikkeisiin. Harjoittelu on yksinkertaista ja sitä voi tehdä pitkin päivää monissa tilanteissa. Harjoittelu auttaa vähentämään stressioireita ja ahdistusta. Helpointa on aloittaa tekemällä harjoituksia äänitteen kanssa. Sydänliiton rauhallisista läsnäoloäänitteistä löytyy muun muassa Mindfulness-harjoitus aikuiselle, Läsnä luonnossa ja Rentouttava kehon havainnointi.

Läsnäolon harjoittelu vähentää stressiä

Läsnäoloharjoitusten avulla voi huomata mitä ajattelee ja todeta sitten hyväksyvästi; "Ahaa, mielenkiintoista. Mieleni tuottaa taas näitä samoja juttuja. En takerru niihin." Ajatuksia voi harjoitella vaihtamaan, päättäväisesti kääntää ajattelun suuntaa ja lisätä näin mielen ja kehon hyvinvointia.

Läsnäoloharjoitusten avulla voi oppia myös lievittämään negatiivisia tunteita. Säännöllinen harjoittelu vaikuttaa erityisesti aivojen etuotsalohkoon, jossa sijaitsee niin sanottu "aivojen jarrupoljin". Kun harjoittelee huomion suuntaamista hengitykseen, kasvattaa samalla jarrupolkimen herkkyyttä; kykyä säädellä tunteita ja omaa käyttäytymistään myös kriittisillä hetkillä. "Ahaa, nyt alkaa hermostuttamaan" "Nyt kiukku nostaa päätään"- ovat kohtia, joissa voi oppia jarruttamaan, muuttamaan ajatteluaan ja tunnereaktiotaan. Harjoittelemalla oppii taidon olla suuttumatta tai kiivastumatta tilanteissa, joissa on aikaisemmin reagoinut vahvasti.

Yksinkertaisimmillaan harjoitus voi olla se, että vie huomion omaan käteensä, joka lepää reiden päällä. Hengittelee ja aistii, miltä kädessä ja reidessä tuntuu. Tuo huomio aina uudelleen käteen ja reiden tuntemuksiin. Tämä voi kestää vaikka 1–2 minuuttia.

Käännä katse

Mieli kiinnittyy helposti huonoihin asioihin, se on mielen luonne. Asiat, jotka menivät pieleen tai jotka harmittavat, saavat meiltä paljon ajatusaikaa. Kokeile kääntää katse hieman sivuun. Päätä tietoisesti kiinnittää ajatukset asioihin, jotka ovat tänään menneet hyvin. Mikä sujui aamupäivällä hyvin? Pienet asiat, kuten hyvä voileipä, ansaitsevat huomiota.

Lähde: sydan.fi (Anne Kuusisto, lapsiperheasiantuntija, Mindfulness-ohjaaja, 2025) 

Tutustumiseksi: 

1. Moritz Petz: Pahalla päällä (2005). Mäyrä on pelottavan pahalla päällä. Se tervehtii jokaista tapaamaansa eläintä niin epäystävällisesti, että nekin tulevat huonolle tuulelle. Kummallista kyllä, mäyrästä alkaa tuntua paremmalle, mutta pian se huomaa, että kaikki ovat sille vihaisia. Miksi ihmeessä? Mäyrä keksii, miten korjata asia, ja niin huonosti alkanut päivä päättyy juhlaan, josta puuttuu vain huono tuuli! Hyväntuulinen kertomus pahantuulisuudesta. Alkuteos: Der Dachs hat heute schlechte Laune. 

2. Diane Mason: Pahalla päällä?: Kuinka autan pientä känkkäränkkää (1999, 155s.). Mitä muuta vanhempi voi lapsen kiukutellessa tehdä kuin joko antaa periksi tai raivostua itse? Tämä kirja on käytännön opas leikki-ikäisten vanhemmille, jotka varmasti päivittäin joutuvat miettimään, miten vaikeista tilanteista kiukuttelevan ja uhmakkaan lapsen kanssa parhaiten selviää. Kirjassa käsitellään lyhyesti ja käytännönläheisesti kaikkia yleisimpiä arkipäivään kuuluvia tilanteita ja kysymyksiä, jotka ovat varmasti tuttuja jokaisessa lapsiperheessä: pikkusisaren syntymä, rajat, lasten keskeiset riidat, jakaminen, ruoka, totuudessa pysymien, sen erottaminen, mikä on toisen ja mikä omaa, puhelin, televisio, vierailut, lääkärikäynnit, kaupassa tai ravintolassa käynnit, matkustaminen ja nukkumaanmeno. 

3. Sanna Leino: Stressitohtori. Enemmän itsetuntemusta, vähemmän stressiä (2020, 165s.). Stressi kuuluu elämään, ja usein se on jopa hyödyllinen ilmiö. Pitkittyneellä stressillä on kuitenkin vaikutuksia niin kehon kuin mielen terveyteen. Se edistää useiden eri sairauksien puhkeamista ja pahentaa jo olemassa olevia. Stressitohtorin keskeinen sanoma on, että jokainen meistä kokee stressiä eri asioista ja eri tavoin. Omaa stressikokemusta ei pidä verrata muihin, ja avain stressin säätelyyn onkin itsetuntemus. Informatiivisen käsikirjan harjoitteiden avulla kartoitat oman elämäsi stressitekijöitä ja omia stressaamistaipumuksiasi. Kirja ohjaa myös kädestä pitäen uusiin ratkaisuihin ja tapoihin, joilla vähentää haitallista stressiä. Miten lapsuus ja temperamentti vaikuttavat siihen mikä aiheuttaa stressiä juuri sinulle? Mitä stressi on ja miten tunnistat stressin? Miten säätelet stressiä ja rauhoitat kehoa ja mieltä? Miten vähennät stressitekijöitä omassa arjessa?Sanna Leino on kasvatustieteen maisteri, joka on oman kokemuksen kautta syventynyt tutkimaan stressiä, sen syitä ja seurauksia Stressitohtori-blogissaan. Tähän kirjaan Leinoon suodattanut helposti omaksuttavaan ja käytännönläheiseen muotoon uusimman tieteellisen tutkimustiedon, stressikirjallisuuden hyödyllisimmän annin sekä henkilökohtaiseen kokemukseensa pohjaavan tiedon. 

4. Minna Martin: Hengitä tämä hetki (äänikirja, 2024). Aina emme pysty muuttamaan meitä ympäröiviä olosuhteita, mutta omaan hengitykseemme ja sitä kautta kokemukseemme voimme vaikuttaa. Vaikka olisimme ahdistuneita, stressaantuneita tai poissa tolaltamme, voimme silti hengittää. Hengitys auttaa meitä lepäämään ja rauhoittumaan, hyväksymään tunteemme ja suhtautumaan itseemme myötätuntoisesti. Psykologi Minna Martin avaa teoksessaan hengityksen merkitystä hyvinvoinnin, itsetuntemuksen ja itsesäätelyn välineenä. Yksinkertaisten harjoitusten avulla voimme kohdata oman haavoittuvuutemme, päästää hetkeksi irti vaatimuksistamme ja löytää hengittämisen nautinnon. Sisäinen voimamme, mielenrauha ja muutoksen mahdollisuus - nuo kaikki ovat vain muutaman henkäyksen päässä. 

5. Essi Vaskiranta: Pieni kirja lasten stressistä (2022, 69s.). Pieni kirja lasten stressistä on helposti lähestyttävä, ymmärrettävä ja käytännönläheinen kirja lasten stressistä! Miten lasten stressi oireilee? Miten lasta voi auttaa, miten hänet voi kohdata, kun mielen valtaa vahvat tunteet, stressireaktio on päällä tai itsesäätely on lapselle haasteellista? Kirja vanhemmille, kasvattajille ja kaikille lasten kanssakulkijoille. Kirja on tietoa, mutta ennen kaikkea myös taitoa lisäävää. Kirja opettaa säätelemään vireystilaa, vahvistamaan yhteyttä ja ymmärtämään tunteita ja tarpeita sekä stressiä lapsen aivojen näkökulmasta. Mukana on mm. stressisatu, joka auttaa lasta ymmärtämään, mistä stressissä on kyse. Kirjassa on paljon pohdittavaa ja harjoiteltavaa, sekä vinkkejä tasapainoisempaan arkeen. Kaikki harjoitukset ovat toimivia niin kotona, päiväkodissa kuin kouluissakin. 

6. Mauri Kunnas: Pieni tunteiden kirja (2024, 26s.) Suositusikä: 3-6-v. Tunnista tunteita Kunnaksen hauskojen hahmojen seurassa. Martta on iloinen, herra Hakkarainen peloissaan, Masa Marsu huolissaan ja Erkki ihan raivona. Mauri Kunnaksen hauskojen ja tunteikkaiden hahmojen kautta opitaan tunnistamaan erilaisia tunteita. Miltä ilo tuntuu? Mitä voi tehdä, kun oikein kiukuttaa? Pitääkö ikävystymistä pelätä? Kirjassa on pienille lukijoille sopivasti tietoa pienistä ja suurista tunteista ja paljon Mauri Kunnaksen riemastuttavia kuvia. 

7. Heli Pruuki & Terhi Ketola-Huttunen: Viha voimaksi. Vaikeat tunteet ihmissuhteissa (2024, 265s.). Raivoatko rakkaimmillesi? Ota vastuu siitä, miten toimit ihmissuhteissasi. Realistinen ja ihmistä ymmärtävä opas kertoo, kuinka käsitellä läheisten välillä vellovia vaikeita tunteita. Riidat, mykkäkoulut, mielipide-erot, etäisyyden otot - vaikeat tunteet aiheuttavat ihmissuhteissa paljon kärsimystä. Jos osaat säädellä omia tunteitasi ja ymmärrät niitä myös toisissa, voit paremmin niin parisuhteessa, vanhempana, ystävien kanssa kuin työpaikoillakin. Viha voimaksi sisältää tosielämän tapauskertomuksia sekä konkreettisia harjoituksia, jotka auttavat kanavoimaan aggressiotunteita myönteisellä tavalla. Viha herättää usein toisissa torjuntaa, mutta se mitä kiukkuinen läheinen tarvitsisi on kuuntelu ja myötätunto. Kun opettelet jakamaan vaikeita tunteita, ihmissuhteiden turvallisuus vahvistuu. Tärkeää on myös oppia tunnistamaan itsen tai toisen vahingollinen kohtelu. Silloin voit käyttää omaa aggressiota viisaasti rajojen asettamiseen. Terhi Ketola-Huttunen on teologian maisteri ja psykoterapeutti. Heli Pruuki on teologian tohtori ja psykoterapeutti. Kumpikin on kirjoittanut useita tietokirjoja muun muassa itsetunnosta, tunteiden kohtaamisesta ja perheen ihmissuhteista. Yhdessä he ovat julkaisseet teoksen Vihainen nainen - Hyvä, paha aggressio.

8. Bob Stahl & Elisha Goldstein: Stressinhallinnan käsikirja: tietoisen läsnäolon menetelmä (2011, 265s.). Stressinhallinnan käsikirja: Tietoisen läsnäolon menetelmä opettaa, miten tietoista läsnäoloa voi käyttää stressin hallintaan. Bob Stahl ja Elisha Goldstein tarjoavat käytännön harjoituksia ja vinkkejä, jotka auttavat yhdistämään mielen ja kehon. Kirja on käännetty suomeksi Leena Siitosen toimesta, ja se kuuluu "Viisas elämä" -sarjaan.

First Saturday of May. Join Hands Day. Puhaltakaamme yhteen hiileen -päivä.

Auta järjestämään tapahtuma, joka hyödyttää yhteisöäsi tänä päivänä, joka on omistettu ihmisten yhteen kokoontumiselle toisten kanssa, jotta asioita saadaan parannettua yhteisvoimin. Join Hands Day on päivä, joka on omistettu vapaaehtoistyölle ja sillan rakentamiselle eri sukupolvien välillä.

Vapaaehtoistyö kannattaa, sillä se parantaa tutkitusti tekijänsä hyvinvointia, vähentää yksinäisyyttä ja tarjoaa merkityksellisyyden kokemuksia. Peräti 97–98 % vapaaehtoisista kokee toiminnan vaikuttavan myönteisesti omaan elämäänsä. Se on helppo tapa saada uusia ystäviä, oppia uusia taitoja ja vaikuttaa tärkeisiin asioihin.

Miksi vapaaehtoistyö kannattaa?

• Hyvää mieltä ja hyvinvointia: Auttaminen tuottaa onnellisuutta ja vähentää stressiä. Se on voimauttava kokemus, joka tuo valoa sekä autettavan että auttajan elämään.
• Yhteisöllisyys ja ystävät: Vapaaehtoistoiminta torjuu yksinäisyyttä ja tarjoaa uusia sosiaalisia kontakteja.
• Osaamisen kehittäminen: Vapaaehtoistyö on oiva tapa ylläpitää ja vahvistaa omia taitoja, kuten vuorovaikutusta ja organisointia, mikä voi olla hyödyksi myös työelämässä.
• Merkityksellisyys: Toiminta antaa mahdollisuuden vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntaan.
• Joustavuus: Tehtäviä löytyy jokaiseen elämäntilanteeseen, ja usein niitä voi tehdä omien aikataulujen mukaan.

Vapaaehtoistyön kautta voi löytää itsestään uusia vahvuuksia ja voimavaroja. Se on arvokas panos yhteiseen hyvään, jota arvostetaan suuresti. Etsi itsellesi sopivaa tehtävää esimerkiksi vapaaehtoistyo.fi –palvelusta.

Vapaaehtoistyö tekee hyvää

Oman ajan antaminen muiden hyväksi on vapaaehtoistoiminnan ydintä. Miksi vapaaehtoistoiminta on suosittua ja mitä siitä itse saa?

Lähes puolet suomalaisista osallistui vapaaehtoistoimintaan vuosien 2023-2024 aikana. Vapaaehtoistyötä tehdään kaikissa ikäluokissa, mutta hieman muita vähemmän nuorten aikuisten (25-34 -vuotiaiden) ikäryhmässä. Vapaaehtoisten tekemä työ on arvokasta myös rahassa mitattuna, sillä laskelmien mukaan sen arvo Suomessa on lähes 3,2 miljardia euroa vuosittain.

Vapaaehtoistyön tekeminen vaikuttaa positiivisesti tekijän hyvinvointiin: 63 % Kansalaisareenan tilaamaan kyselyyn vastanneista kertoi myönteisistä vaikutuksista elämäänsä. Vapaaehtoistoiminta koetaan myös mahdollisuutena vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin ja väylänä päästä osaksi itselle tärkeää yhteisöä. Erityisesti kasvokkain järjestettävä vapaaehtoistoiminta koetaan mielekkääksi. Eniten vapaaehtoistyötä tehdään auttamisen, talkootöiden sekä hallinto- ja luottamustehtävien parissa. Merkityksellisimmäksi asiaksi nousee muiden auttaminen.

Miksi muiden auttaminen motivoi?

Ihmislajin kannalta yhteistyö ja toisista huolehtiminen on ollut aina ratkaisevaa. Eniten apua tarvitsevien tukeminen on ollut kautta aikojen perustavanlaatuisen tärkeää ihmisyhteisöille.

Vapaaehtoistoiminta ei ole yhdensuuntaista vain toiminnan kohteena olevaa hyödyttävää tekemistä, vaan omaa aikaansa antava hyötyy siitä myös itse. Se voi kehittää taitoja tai olla muulla tavoin merkityksellistä tekijälleen. Merkityksellisyys ja motivaatio ovat toiminnan ytimessä. Erityisesti kyse on sisäisestä motivaatiosta, siitä että toiminta on lähtöisin ihmisen omista arvoista ja halusta toimia ja se on itsessään palkitsevaa. Motivointiin ei silloin tarvita ulkoisia palkkioita kuten rahaa.

– Auttaminen voi tarjota ihmiselle kokemuksen siitä, että voi itse tehdä konkreettisesti jotain hyvää ja "kantaa kortensa kekoon", kertoo MIELI ry:n kriisiauttamisen vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Satu Rantakärkkä.

Muiden auttaminen lisää usein auttajankin hyvinvointia ja tukee myös hänen mielenterveyttään. Auttaminen on monelle vapaaehtoiselle myös omien arvojen mukaan elämistä, jolloin auttaminen tuntuu merkitykselliseltä. Vapaaehtoistoiminta lisää myös auttajien osallisuuden kokemusta.

"On minun vuoroni olla hyödyksi"

Vapaaehtoisuuteen voi houkutella auttamisen palkitsevuuden lisäksi ajatus siitä, että on itse saanut jotain hyvää ja tällä tavoin voi "maksaa takaisin". Tämä on tuttu motiivi myös Satu Rantakärkälle.

– On mahdollista, että joku on saanut apua aiemmin omiin vaikeuksiinsa ja nyt kun itsellä on parempi hetki elämässä, hän haluaa auttaa muita.

Auttamistyössä oman elämän tasapaino onkin tärkeää, jotta on mahdollista tukea muita. Toisaalta myös auttamisroolissa saadaan usein vastapainoksi merkityksellisiä hetkiä ja palkitsevaa vuorovaikutusta.

– Paras palkinto on varmasti jokaiselle henkilökohtainen. Vapaaehtoisuus voi lisätä vapaaehtoisen omaa pystyvyyden tunnetta ja tarjota mahdollisuuden oppia uusia tai kehittää vanhoja taitoja. On tosi palkitsevaa, että pääsee tekemään jotain omien arvojen mukaista, Rantakärkkä summaa.

Järjestöt ovat vapaaehtoistoiminnan tärkeä kivijalka

Järjestöt, yhdistykset ja seurat ovat tärkeitä vapaaehtoistoiminnan järjestäjiä. Vapaaehtoistoimintaan mukaan lähtemistä helpottaa erityisesti, jos tarjolla on lyhytkestoisia ja kertaluonteisia tehtäviä. Oman elämäntilanteen sopivuus on toiseksi tärkein osallistumista helpottava tekijä. Tärkeää on myös tieto siitä, mihin on sitoutumassa.

Kun autetaan muita ihmisiä, on tärkeää huolehtia vapaaehtoisten jaksamisesta. Se on olennainen osa toiminnan järjestämistä. Jos kuormaa kertyy liiaksi ja homma alkaa tuntua työltä, on vaikea jatkaa mukana toiminnassa. Vapaaehtoistoiminta ei saa kuormittaa tai viedä liikaa voimavaroja.

– On tosi tärkeää, että vapaaehtoistoimintaa organisoiva taho tukee vapaaehtoisten hyvinvointia. Esimerkiksi MIELI ry:n vapaaehtoisille kriisiauttajille kuuluvat aina purkukeskustelut, työntekijöiden tarjoama tuki, mahdollisuus osallistua työnohjauksiin ja jatkokoulutuksiin sekä yhteiset virkistykset, Rantakärkkä listaa.

Lähde: mieli.fi (Kirsi Maunula, 2025)

Tutustumiseksi: 

1. Walt Disney: Winnie the Pooh: 50 Things to Make the World a Better Place (2021, 80s.). Join Winnie the Pooh and friends with this interactive title brimming with ideas to make the world a better place! 

2. J. Matt Wallace: 13 Things You Can Do That Are Better Than Your Moral Outrage On Social Media That Will Also Make the World a Better Place (e-kirja, 2018). Believe it or not, it's possible to make a positive difference on the world. While some are happy to spend their time proclaiming moral superiority or expressing outrage over another person's behavior, others would rather use that time to make the world a better place. This commentary provides some common sense options that are easy to understand, but often challenging to implement. If you want to improve the state of the world, this is a great place to start. While often addressing life on the Internet and interactions common on social media, 13 Things presents information that applies to all types of interactions with other people. Complete agreement isn't always possible or even necessary, but there are ways that we can behave to make differences of opinion more palatable. 13 Things encourages everyone to live in a way that really does make the world a better place by suggesting things like patience, tolerance, fewer self-inflicted wounds, actual interest in others, and a number of other behaviors that are honest and positive. Readers are also invited to participate in creating the next version of this book through providing ideas for new content. This unique approach to iterative development may be of interest to others who are truly committed to making the world a better place and do not want to take on the responsibilities of writing an entire work by themselves. 

3. Marianne Nylund (toim.) & Anne Birgitta Yeung (toim.): Vapaaehtoistoiminta: anti, arvot ja osallisuus (2005, 324s.). Teoksessa tarkastellaan vapaaehtois- ja vertaistoiminnan antia, arvoja ja osallisuutta yksilön arjen näkökulmasta ja pohditaan, mitä vapaaehtoistoiminta antaa auttajille ja avun vastaanottajille. Teos sisältää tutkimustietoa ja tarjoaa innovatiivisia näkökulmia vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen kehittämiseen. Teemat liittyvät läheisesti keskeisimpiin yhteiskunnallisiin keskusteluihin. Kirjoittajat ovat tutkijoita, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opettajia sekä sosiaalialan ammattilaisia. Kirja on suunnattu vapaaehtoistoiminnan työntekijöille ja tutkijoille ja sopii kurssikirjaksi niin yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin kuin järjestökentällekin.

4. Antti Eskola ym. (toim.): Vapaaehtoistyö auttamisena ja oppimisena (2001, 215s.). Vapaaehtoistyö auttamisena ja oppimisena tarjoaa asiantuntijoiden näkökulmia vapaaehtoistoiminnan merkitykseen yhteiskunnassa ja oppimisen välineenä. Kirja käsittelee vapaaehtoistyötä sekä auttamisen että kehittävän oppimiskokemuksen näkökulmista. Kenelle: Kirja sopii koulutuksen ja vapaaehtoistoiminnan parissa työskenteleville sekä opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja sosiaalipolitiikasta.

5. Vapaaehtoistoiminta seurakunnassa ja järjestöissä (2001). Vapaaehtoistoiminta seurakunnassa ja järjestöissä tarjoaa kattavan katsauksen vapaaehtoistyön lähtökohtiin, työmuotoihin ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin erityisesti sosiaali- ja terveysalalla sekä seurakuntadiakoniassa. Kirja nostaa esiin vastuun ihmisten hyvinvoinnista sekä toiminnan monimuotoisuuden arjen esimerkkien kautta. Kenelle: sopii vapaaehtoisille, vapaaehtoistoiminnan organisoijille, kouluttajille sekä diakonia-, sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille.

6. Ilkka Niiniluoto: Hyvän elämän filosofiaa (2015, 328s.).Kirjassa Hyvän elämän filosofiaa Ilkka Niiniluoto pohtii, mitä hyvä elämä on ja miten ihminen voi löytää onnellisuutta. Kirja kertoo arvoista, eettisyydestä, sivistyksestä ja elämän tärkeistä taidoista eri esseiden kautta. Se auttaa ymmärtämään elämänkatsomusta, kulttuuria ja ihmisenä olemista.

First Saturday of May. Fitness Day. Fitnesspäivä. 

Treenikamat valmiiksi ja leuka pystyyn! On National Fitness Day, joten on aika laittaa aktiivivaihde silmään! Tämän päivän tavoite on saada syttymään liikunnanilonkipinä jokaisessa innokkaista salikävijöistä liikuntaharrastusta vasta tapaileviin. Päivässä on kyse fyysisen aktiivisuuden riemusta ja hyödyllisyydestä. Alkuun auttaa: kunnolliset välineet, kunnollinen musiikki, perinpohjainen omaa tavoitetta tukeva mielekäs treeniohjelma, hyvä aikataulu/ ei liian kireä, riittävä uni, tasapainoinen ruokavalio, joku jolta kysyä neuvoa sekä kiva treeniympäristö ja välittömät ihmiset ympärillä.

Fitness, eli säännöllinen lihaskunto- ja kestävyysharjoittelu (kuten kuntosalitreenaaminen), kannattaa, koska se parantaa kokonaisvaltaisesti sekä fyysistä että henkistä terveyttä. Se on tehokas tapa ehkäistä sairauksia, parantaa elämänlaatua ja lisätä energisyyttä.

Tässä keskeisimmät syyt, miksi fitness kannattaa:

1. Fyysiset terveyshyödyt

• Vahvistaa lihaksia ja luustoa: Lihaskuntoharjoittelu kasvattaa lihasmassaa ja voimaa, mikä ehkäisee ikääntymiseen liittyvää lihaskatoa ja osteoporoosia.
• Edistää sydän- ja verenkiertoelimistön terveyttä: Säännöllinen liike alentaa verenpainetta, parantaa kolesteroliarvoja ja pienentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen sekä tiettyihin syöpiin.
• Auttaa painonhallinnassa: Lihaskuntoharjoittelu tehostaa aineenvaihduntaa, sillä mitä enemmän lihasta on, sitä enemmän keho kuluttaa energiaa myös levossa.
• Parantaa liikkuvuutta ja ryhtiä: Salitreeni parantaa nivelten liikkuvuutta ja vahvistaa tukilihaksia, mikä vähentää arjen kiputiloja ja ehkäisee tapaturmia.

2. Mielenterveys ja hyvinvointi

• Vähentää stressiä ja ahdistusta: Liikunta purkaa päivän paineita, laskee stressitasoja ja voi lievittää masennusoireita.
• Lisää energiaa ja parantaa unta: Säännöllinen treeni parantaa unen laatua ja nukahtamista, mikä lisää vireystasoa ja jaksamista arjessa.
• Parantaa itsetuntoa: Onnistumisen kokemukset treeneissä ja kehon muuttuminen voivat lisätä itseluottamusta ja parantaa kehonkuvaa.

3. Arjen toimintakyky

• Helpottaa jokapäiväisiä askareita: Voimaharjoittelu tekee kantamisesta, nousemisesta ja muusta arjen liikkumisesta helpompaa.
• Tehostaa aivotoimintaa: Liikunta parantaa keskittymiskykyä, muistia ja luovuutta.

Yhteenvetona: Fitness on sijoitus pitkään ja terveeseen elämään. Ensimmäiset muutokset voivat näkyä 4–6 viikossa, ja tulokset vakiintuvat 8–12 viikossa.

Seitsemän syytä, miksi kuntosali on tärkein treenimuoto

Kuntosaliharjoittelu mielletään usein keinoksi parantaa suorituskykyä ja muokata kehoa. Säännöllisen harjoittelun hyödyt eivät kuitenkaan suinkaan rajoitu siihen. Seuraavat seitsemän syytä osoittavat hyvin sen, että kuntosaliharjoittelu on mitä monipuolisin ja parhain harjoitusmuoto.

#1: Kuntosaliharjoittelu suojaa tyypin II diabetekselta

Säännöllisellä ja monipuolisella lihaskuntoharjoittelulla on positiivinen vaikutus veren rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan. Sen onkin osoitettu pienentävän muun muassa tyypin II diabeteksen puhkeamisriskiä ja jopa "peruuttavan" jo puhjenneen diabeteksen etenemisen.

#2: Kuntosaliharjoittelu laskee verenpainetta

Kestovoimaharjoittelu pienillä painoilla ja pitkillä harjoitussarjoilla kehittää lihaskunnon lisäksi myös hapenottokykyä. Itse asiassa kiertoharjoittelutyyppinen lihaskuntotreeni saattaa parantaa joidenkin henkilöiden kohdalla kestävyyskuntoa jopa lenkkeilytyyppistä liikuntaa paremmin. Sillä on siis osoitettu olevan sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa parantava, mutta myös muun muassa verenpainetta alentava vaikutus.

#3: Kuntosaliharjoittelu vahvistaa lihaksia, luita ja jänteitä

Sen lisäksi, että kuntosaliharjoittelu vahvistaa treenattavia lihaksia, on sen osoitettu lisäävän myös luuston mineraalitiheyttä eli ennaltaehkäisevän luukatoa sekä vahvistavan luita. Lisäksi lihaskuntoharjoittelulla, etenkin jalkalihasten vahvistamisella, on osoitettu olevan kaatumistapaturmia ja lonkkamurtumia vähentävä vaikutus. Tehokas voimaharjoittelu voi lisätä myös jänteiden jäykkyyttä sekä paksuutta.

#4: Kuntosaliharjoittelu vähentää selkä- ja hartiavaivoja

Tasapainoisesti kaikkia kehon päälihasryhmiä kuormittava kuntosaliohjelma auttaa parantamaan ryhtiä sekä lihastasapainoa. Avaavat liikkeet kireyteen taipuvaisille lihaksille ja vahvistavat harjoitteet veltostumiseen pyrkiville lihasryhmille parantavat toimintakykyä, aineenvaihduntaa sekä vähentävät kehon kiputiloja. Kuntosaliharjoittelun onkin osoitettu vähentävän alaselkäkipuja, niska-hartiavaivoja sekä vähentävän muun muassa reuma- ja nivelrikkopotilailla tulehdusta, kipuja sekä lihasten väsymistä.

#5: Kuntosaliharjoittelulla saat tavoittelemasi vartalon

Kuntosaliharjoittelulla voit muokata kehosi sellaiseksi kuin haluat. Lihasmassaa hankkimalla saat kehostasi urheilullisemman, mutta samalla tuet myös kiinteytymis- ja painonhallintatavoitetta. Hankittu lihaskilo lisää energiankulutusta niin levossa kuin treenatessakin. 10 kiloa lihasmassaa hankkimalla voit syödä joko 10 % enemmän lihomatta tai vastaavasti tehostaa kehon kiinteytymistä ja saavutetun ihannepainon pysyvyyttä.

#6: Kuntosaliharjoittelu hidastaa ikääntymistä

Kuntosaliharjoittelulla voidaan puolustaa kehoa hapettumisstressiltä, joka voi hidastaa kehoa ikääntymästä. Lisäksi lihaskuntoharjoittelun on osoitettu vähentävän hermolihasliitosten surkastumista sekä edistävän uusien liitosten syntymistä, jolla on vaikutuksensa lihasmassan ja –voimien sekä toimintakyvyn säilymiseen. Säännöllinen lihaskuntoharjoittelu voikin lisätä henkilön kykyä selviytyä itsenäisesti kotioloissa jopa 10-20 vuotta fyysisesti passiivista ikätoveriaan pidempään.

#7: Kuntosaliharjoittelu parantaa elämänlaatua

Edellisten fyysisten hyötyjen lisäksi kuntosaliharjoittelun on tutkimuksissa osoitettu vähentävän stressiä ja parantavan henkilön elämänlaatua, mielialaa sekä yleistä tyytyväisyyttä elämäänsä. Harjoittelun tehosta, kestosta ja useudesta riippumatta sen on osoitettu parantavan myös henkilön itsetuntoa, minä-pystyvyyden kokemusta sekä parantavan hänen kehonkuvaansa. Vastaavia tuloksia on havaittu niin terveillä aikuisilla ja ikääntyneillä kuin erilaisilla potilasryhmilläkin, joten voidaan perustellusti todeta, että kuntosaliharjoittelu on tärkein ja monipuolisin treenimuoto.

Lähde: impulssi.fi

Tutustumiseksi: 

1. Kari Räisänen & Jani Parkkinen: Mestareiden metodit (e-kirja, 2024). Hyvän harjoittelun salaisuudet. Vihjeitä, ohjeita, esimerkkejä ja sisäpiiritietoa huippu-urheilijoiden valmentautumisesta. Kirja antaa myös kaiken tasoisille kuntoilijoille oikeaa suuntaa harjoitteluun. 

2. Kiti Müller, Ulla Broms & Kristina Laaksonen: Treeniä varttueelle keholle ja mielelle (2024, 133s.). Treeniä varttuneelle keholle ja mielelle opastaa tekstein ja harjoittein, kuinka voit saavuttaa ja säilyttää kirkkaana toimivan mielen terveessä kehossa. Treeniä varttuneelle keholle ja mielelle tarjoaa helposti omaksuttavaa tietoa ja harjoitteita, jotka on suunniteltu vanhemmalle väelle. Ikä vaikuttaa jaksamiseen ja erityisesti palautumiseen, joten parasta liikuntaa ovat lyhyet ja monipuoliset harjoitteet osana arkisia askareita. Kirjan piirroskuvin havainnollistetuista harjoitteista lukija voi valita ne, jotka sopivat omaan arkeen ja toimintakykyyn. Lisäksi kirjassa on runsaasti tutkittua tietoa kehon, mielen, muistin ja liikunnan yhteispelistä. Treeniä varttuneelle keholle ja mielelle on tarkoitettu kaikille varttuneemmille, jotka haluavat voida paremmin niin fyysisesti kuin henkisestikin, sekä heidän läheisilleen ja ikääntyvien parissa työskenteleville terveydenhoito- ja hoiva-alan ammattilaisille. 

3. Joanna Nylund: Sisu. Suomalaisen sisun salaisuudet (2018). Perehdy suomalaiseen sisuun ja opi kehittämään sitä, niin että voit elää merkityksellisempää ja onnellisempaa elämää. Me suomalaiset olemme aikanaan antaneet sisulle nimen, mutta se on universaali ominaisuus ja kaikkien ulottuvilla, myös meidän tämän päivän suomalaisten. Sisu kuvaa asennetta, johon sisältyy rohkeutta,sitkeyttä, lujuutta ja periksiantamattomuutta. Tämän tärkeän psykologisen taidon avulla ihminen pystyy toimimaan vaikeina aikoina poikkeuksellisesti. Sisu tuo tekemiseen uuden ulottuvuuden, niin että asiat tehdään rehdisti, tinkimättömästi ja nöyrästi. Sisun avulla pystyt: • Kohtaamaan elämän tarjoamat haasteet rohkeasti ja määrätietoisesti • Edistämään omaa hyvinvointiasi ja keskittymään tärkeisiin asioihin • Kommunikoimaan luottavaisesti ja ratkaisemaan konflikteja tehokkaasti • Kehittämään sitkeyttä ja saavuttamaan tavoitteitasi kuntoilussa • Kasvattamaan ystävällisiä ja lujaluonteisia lapsia • Toimimaan suoraselkäisesti ja taistelemaan niiden asioiden puolesta joihin uskot. 

4. Petteri Korkala & Susanne Valkeakari: Löydä liikunnan ilo (äänikirja, 2022). Liikunnasta pysyvä osa elämää. Oletko harkinnut liikunnan aloittamista tai alkanutkin jo liikkua, mutta lopettanut sen jälleen kerran? Tämä kirja opettaa tunnistamaan oman luontaisen liikkujatyylin. Itsetuntemuksen avulla motivaatio vahvistuu kuin itsestään ja liikunnasta tulee säännöllinen ja pysyvä osa elämää. Eri liikkujatyylejä havainnollistavat esimerkkitarinat toimivat kuin kompasseina, joiden avulla voi löytää omat vahvuutensa, vaikuttaa omiin valintoihinsa, onnistua elämäntapamuutoksessa ja löytää kestävän liikunnan ilon. 

5. Lasse Seppänen & Riku Aalto: 100 vinkkiä liikunnan aloittamiseen (e-kirja, 2021). 100 vinkkiä liikunnan aloittamiseen -kirja on konkreettinen ja kansantajuinen apuväline jokaiselle liikunnan aloittajalle. Kirjassa esitetään kysymys tai väite liikunnan aloittamiseen ja harrastamiseen liittyen, ja sen jälkeen annetaan konkreettinen vastaus, vinkki tai ohje. Kirja on helppo- ja nopealukuinen, mutta ymmärrettävä opas, jossa asiantuntijoiden avulla tarjotaan luotettavaa, ajankohtaista ja turvallista tietoa liikunnasta.

6. Erika Dillman: Kiinteytysjumppaa (2007, 177s.). Kiinteytysjumppaa tarjoaa selkeät ja helpot jumppaohjeet, joilla erityisesti reidet ja pakarat saavat tehokasta treeniä. Kuvatut liikkeet tukevat kehonhallintaa sekä auttavat lisäämään koordinaatiota ja tasapainoa. Kenelle: Aikuisille kuntoliikunnasta ja kehon kiinteytyksestä kiinnostuneille naisille.

Helppo ja tehokas reisi-pakaratreeni!Lantionseutu on yleensä jokaisen muotojensa kanssa kamppailevan naisen ongelmallisin alue. Tämä pieni kirja neuvoo tehokkaita jumppaliikkeitä, joilla pakarat kiinteytyvät ja reidet sutjakoituvat. Liikkeet sopivat aloittelijallekin ja ne on havainnollistettu selkeillä piirroskuvilla. Kokeneempi kuntoilija saa lisätehoja esim. kuminauhalla tai käsipainoilla sekä tietenkin toistoja lisäämällä.Jumpata voi kotona silloin kun itselle parhaiten sopii. Säännöllisyys on kuitenkin tärkeää - vaikka vain puolisen tuntia päivässä!Liikkeet ovat helppoja ja sopivat aloittelijallekin. Ne on lisäksi havainnollistettu selkeillä piirroskuvilla. Kiinteyttävän vaikutuksensa lisäksi liikkeet kehittävät koordinaatiokykyä ja tasapainoa, mikä lisää kehonhallintaa ja suojaa loukkaantumisilta.

7. Anni Vuohijoki & Miia Kirsi:Voima kanssamme: rautaista tietoa voimaharjoittelusta (2018, 167s.).Kirja Voima kanssamme: rautaista tietoa voimaharjoittelusta kertoo voimaharjoittelusta, lihaskunnosta ja kuntosaliharjoittelusta. Kirja antaa tietoa myös ravinnosta, motivaatiosta ja huippu-urheilijoiden harjoittelusta. Teoksessa on paljon kuvia ja se auttaa ymmärtämään, miten kehität kehoasi ja kuntoasi.

8. Kelly Thompson: Suuri fitness-kirja (2012, 336s.). Suuri fitness-kirja kokoaa yhteen selkeät esimerkit ja asiantuntijavinkit, joiden avulla harjoittelun voi räätälöidä omiin tarpeisiin. Tee kehostasi haluamasi ja löydä motivaatiota uudenlaiseen treeniin.

Eikö aikasi riitä kuntoiluun? Onko motivaatiosi hukassa? Ovatko kuntosalien jäsenmaksut mielestäsi liian korkeita? Suuri fitness-kirja on henkilökohtainen jumppaohjaajasi. Tämä huippuammattilaisten kirjoittama kirja näyttää useiden käytännönläheisten esimerkkien avulla, miten voit muovata harjoittelun juuri sinulle sopivaksi.Kirjan avulla muovaat kehostasi juuri sellaisen, kuin olet aina toivonut, huomioiden omat tarpeesi, tunnetilasi, elämäntapasi ja tavoitteesi.

Kirjan teemoja:
• Bikinivartalon muokkaus
• Joustavuusharjoittelu
• Mahdu suosikkifarkkuihisi
• Teräksiset vatsalihakset
• Lounastaukojumppa

First Saturday in May. Scrapbook Day. Skräppikirjapäivä.

Säilö ihanat hetket kuviin, koristele luovalla designilla ja arvokkailla muistoesineillä – upea tapa vaalia ja jakaa muistoja rakkaimpien kanssa. Pidä lukua muistoista keräämällä muistoesineitä ja valokuvia skräppäyskirjaan ja lahjoita ihana valmis uniikki kirja seuraavalle sukupolvelle. Kts. myös: 4.3. International Scrapbooking Industry Day.

Skräppäys (engl. scrapbooking) on luova askarteluharrastus, jossa valokuvia, muistoesineitä, pääsylippuja ja tarinoita tallennetaan personoituihin leikekirjoihin tai albumeihin. Se yhdistää valokuva-albumin, päiväkirjan ja askartelun, ja siinä käytetään koristeita, papereita, tarroja ja tekstejä. Skräppäyksessä ei ole oikeaa tai väärää tyyliä, vaan se on rentouttavaa, luovaa ajanvietettä.

Skräppäyksen peruspiirteet ja tarvikkeet:

• Tarkoitus: Muistojen säilyttäminen ainutlaatuisella tavalla, ei vain kuvien laittaminen albumiin.
• Materiaalit: Kuviopaperit, kartongit, tarrat, koristeteipit (washi-teipit), helmet, napit, leimasimet, sakset, liimat ja erilaiset kynät.
• Happovapaus: Suositellaan käyttämään happovapaita materiaaleja valokuvien pitkäaikaisen säilyvyyden varmistamiseksi.
• Tekniikat: Kerroksittain liimaaminen, leikkaaminen, piirtäminen, kuviointi ja kolmiulotteisten elementtien käyttö.

Skräppäyksen voi aloittaa helposti, ja inspiraatiota haetaan usein blogeista, "skräppäyshaasteista" ja valmiista sivupohjista (pagemap).

Tarkemmin skräppäyksestä

Skräppäys on valokuvien, kirjeiden, viesti­lappujen, postikorttien ja muiden pienten muisto­esineiden tallentamista joko fyysiseen valokuva­kansioon tai sähköisesti toteutetuihin leike­kirjoihin. Harrastuksessa yhtyvät leikekirjan, päiväkirjan ja valokuva-albumin pito muisto­esineiden arkistointiin ja moni­puoliseen askarteluun.

Skräppäys­tarvikkeita ovat muun muassa kuvio­paperit, koriste­nauhat, helmet, kangas­tilkut, langat, mosaiikkipalat, leimasimet, sapluunat, paperiliittimet, tina­paperit, tussikynät, värikynät ja -⁠liidut, siirtokirjaimet, tarrat, liimat, napit, nepparit ja kartongit sekä kaiken yhteen kokoavat albumit. Saatavana on myös skräppäykseen suunniteltuja ompelukoneita ja stanssauslaitteita. Skräppäystarvikkeiden, etenkin paperien ja kartonkien sekä kirjoitus­musteiden, halutaan olevan happo­vapaita valo­kuvien parhaan säilyvyyden varmistamiseksi. Skräppäysalbumin sivun standardikooksi on vakiintunut 12 × 12 tuumaa eli noin 30,5 × 30,5 senttimetriä. Sähköisessä skräppäyksessä tarvitaan ainakin tietokonetta, skanneria sekä tulostinta sekä ja sen väri­kasetteja.

Skräppäys alkoi kehittyä Pohjois-Amerikassa 1990-luvun puolivälissä leikekirjan ja valikuma-albumin pidosta kohti itsenäistä harrastusta omine välineineen ja tarvikkeineen. Trendin aloittaja on vuonna 1987 Yhdysvalloissa perustettu Creative Memories -yhtiö, joka loi toiminnalle pohjaa kymmenisen vuotta ennen kuin alalle alkoi tulla kilpailua.

Nopeimmin harrastus alkoi kasvaa vuonna 1995 lähes tyhjästä vuoden 1996 noin sadan miljoonan Yhdysvaltain dollarin liikevaihtoon. Alalle tuli uusia yrityksiä, harrastusryhmiä ja harrastelehtiä kuten Creating Keepsakes ja Memory Makers, jonka vuoden 2003 kyselyn mukaan lehden keskimääräinen lukijatalous omisti noin 2 500 dollarin arvosta skräppäystarvikkeita. Vuonna 2006 skräppäysalan liikevaihdon arveltiin Yhdysvalloissa olleen noin 2,5 miljardia dollaria vuodessa.

Yksi buumiin osallistuneista yrityksistä Yhdysvalloissa on suomalainen Fiskars, jolla oli vuonna 1997 satakunta scrapbooking-tuotetta valikoimissaan.

2000-luvun puolivälin tutkimusten mukaan tyypillinen skräppääjä oli 30–50-vuotias nainen, mutta digitaalisen skräppäyksen arveltiin laajentavan harrastusta nuorempiin naisiin. Poikia on yritetty innostaa muun muassa urheiluaiheiseen skräppäykseen.

Pohjois-Amerikassa skräppäystarvikkeita markkinoidaan askartelu- ja tervehdyskorttiliikkeiden lisäksi muun muassa Tupperwaren kaltaisilla kotimyyntikutsuilla ja -risteilyillä, verkkokaupoissa sekä suoramarkkinoinnin eri keinoin. Skräppäysharrastus on tuonut uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös kuihtuvaan valokuvausalan kauppaan.

Suomeen skräppäys tuli 2000-luvulla, ja siitä kiinnostuivat etenkin pienten lasten äidit.

Skräppäysalbumin koostamista on sovellettu myös terapiatyöhön ja omaelämäkerralliseen reflektointiin.

Lähde: wikipedia

Tutustumiseksi: 

1. Jaana Pakarinen: Skräppäys: Iloa, ideoita ja inspiraatiota askarteluun (2018, 160s.). Minkä värisiä ovat lapsuusmuistosi? Miten kuvittaisit lempimusiikkiasi? Mitkä ovat kauneimmat valokuvasi? Skräppäyksen avulla kuvitetaan muistoja ja tuodaan muistojen tunnelma esiin askartelun tekniikoin. Skräppäys eli scrapbooking on kollaasimaista leikekirja-askartelua, jonka tuloksena on koristeltuja valokuva-albumeja. Kauniiden koristelujen lisäksi yhtä tärkeässä roolissa skräppisivuilla ovat valokuvien taakse kätkeytyvät muistot ja tarinat.

2. Louise Riddell: Skräppäyksen käsikirja (2010, 100s.)

Skräppäyksen käsikirja perehdyttää lukijan modernin askartelun maailmaan, jossa omat muistot ja luovuus yhdistyvät ainutlaatuisiksi leikekirjoiksi ja albumeiksi. Teos esittelee käytännön tekniikoita sekä inspiroivia ideoita skräppäyksen harrastajille.

Skräpätyt eli itse kootut ja koristellut leikekirjat ovat saaneet Suomessakin huiman suosion. Tärkeät muistot ikuistetaan paperille ja pahville skräppääjän valitsemien valokuvien, koristeiden, piirrosten ja tekstien avulla. Itse suunniteltu ja koostettu albumi tai kortti onkin parhaimmillaan oikea taideteos.Skräppäyksen käsikirja avaa harrastuksen kaikki ulottuvuudet aloittelijoille ja kokeneemmillekin skräppääjille. Kirjasta saat apua ideointiin ja varmistat, että saat aikaan juuri toiveidesi mukaisen lopputuloksen. Skräppäys voi olla myös koko perheen yhteistä puuhaa, jolloin kaikki saavat kädenjälkensä näkyviin.Kirjassa annetaan tietoa eri tekniikoista, kestävistä materiaaleista ja kiinnitystavoista, kerrotaan kannen koristelun ja sisäsivujen suunnittelun periaatteista ja opastetaan eri tehokeinojen käytössä. Oli aiheena sitten syntymäpäivät, ulkomaanmatka tai vaikkapa oman vauvan ensimmäinen vuosi, skräppäämällä muistot arjesta ja juhlasta ikuistuvat persoonallisella tavalla myös jälkipolville.Sopivassa suhteessa tekemistä ja tutkittavaa sisältävässä askartelukirjassa on myös 12 sivua happovapaalle kartongille painettuja irrotettavia piirroskuvia, kirjaimia ja koristeita.

3. Scrapbook/leikekirja

Scrapbookiin eli leikekirjaan on ihana kerätä loma- ja juhlamuistot tai vaikkapa polttarien parhaat hetket. Kauniin kannen sisältä löytyy 40 tukevaa kannen sävyistä sivua, joille muistoja voi tallentaa. Leveän kierreselän ansiosta kirja aukeaa kunnolla ja sen väliin mahtuu liimaamaan paksujakin kuvia ja koristeita.

- Kierreselkä
- Koko: 30,5 x 30,5 cm
- Kansi luonnonruskeaa kartonkia
- 40 lehteä

Saatavuus: halpahalli.fi

4. Alison Lindsay (toim.): Skräppää muistot talteen: askartele upeita, kestäviä muistokirjoja (2008, 256s.).

Sukella luovuuden maailmaan ja opi tallettamaan rakkaimmat muistosi persoonallisiksi ja kestäviksi kuvakollaaseiksi askartelun avulla. Kirja esittelee inspiroivat tekniikat, materiaalit sekä ideat, joiden avulla skräppäät muistosi ainutlaatuisiksi aarteiksi. Kenelle: Askartelemisesta ja leikekirjoista kiinnostuneille.

Parhaat tekniikat ja persoonalliset ideat omien ainutlaatuisten kuvamuistojen tallentamiseen.Keski-Euroopassa huikean suosion saavuttaneen skräppäämisen ideana on, että pelkän albumiin liimaamisen sijaan kuvien ympärille kootaan niitä tukevaa rekvisiittaa kuten tekstiä, pieniä esineitä, kangasta tai muita kuvia - rajana on vain mielikuvitus. Tämä tekee albumeista persoonallisia ja unohtumattomia kuvakollaaseja.Kirja pursuaa malleja, albumisivuja, tilkkutäkkejä, muistolaatikoita, kolmiulotteisia näytteillepanoja ja albuminkansia, jotka innostavat omiin luoviin kokeiluihin. Ideoinnin tueksi on tarjolla 1000 upeaa valokuvaa.

5. Sue Nicholson: Simply Sensational Scrapbook Cards - Over 30 Great Card Designs Inspired by Your Photographs (2006, 112s.). Yli 30 innovatiivista käsintehtyä korttimallia inspiroivat luomaan persoonallisia skräppäyskortteja tärkeistä valokuvistasi. Luo ikimuistoisia ja kekseliäitä tervehdyksiä erilaisiin juhlahetkiin hyödyntäen helppoja tekniikoita.

First Sunday of May. World Laughter Day. Maailman naurupäivä.  

Se nostaa mielialaasi, jopa pidentää elämääsi. Katso lempikomediaasi, lue jotakin hauskaa, vietä ystävien kanssa ratkiriemukkaita hetkiä ja laita pallea töihin! World Laughter Day perustettiin vuonna 1998 ja sitä vietettiin ensimmäisen kerran 10.5.1998 Mumbaissa, Intiassa, Dr. Madan Katarian toimesta. Hän on maailmanlaajuisen naurujoogaliikkeen perustaja. Päivää juhlitaan nykyisin maailmanlaajuisesti toukokuun ensimmäisenä sunnuntaina.

Sydämellisen naurun jakaminen piristää mielialaa, lujittaa siteitä ja tuo virkistävän annoksen positiivisuutta elämän ylä- ja alamäkien keskelle. Toisinaan tarvitsemme elämään pienen aikalisän! Naurulla on myös kiistattomia terveydellisiä vaikutuksia – hyvää naurua ei koskaan kannata jättää välistä! Tutkimusten mukaan nauru vähentää vihaisuutta, ahdistusta, stressiä ja masennusta. Nauraminen voi myös nostaa kipukynnystä, parantaa keuhkotoimintaa, pienentää sydänkohtauksen vaaraa ja laskea veren glukoositasoja.

NAURUJOOGA

Naurujooga on intialaisen lääkäri Madan Katarian vuonna 1995 kehittämä menetelmä, jossa nauretaan ryhmässä ilman vitsejä tai huumoria. Se yhdistää leikkimieliset nauruharjoitukset joogahengitykseen, muuttaen kehon keinotekoisen naurun nopeasti aidoiksi endorfiineja vapauttaviksi naurukohtauksiksi. Naurujooga on tehokas stressinpoistaja ja energianlähde.

Keskeisiä piirteitä ja hyötyjä:

• Ei vaadi huumorintajua: Nauru aloitetaan harjoituksilla, ja ryhmän tuki tekee siitä tarttuvaa.
• Terveysvaikutukset: Nauraminen vähentää tutkitusti stressiä, ahdistusta ja kipua sekä lisää hapen määrää elimistössä.
• Kesto ja sisältö: Noin tunnin kestävä sessio sisältää verryttelyä, nauruharjoituksia, hengitystä ja loppurentoutuksen.
• Sopivuus: Naurujooga sopii erinomaisesti tyky-päiviin, polttareihin ja tiimihengen rakentamiseen.

Naurujoogaa harrastetaan nykyään yli 120 maassa.

Naurujooga lyhyesti

Naurujooga on uusi ja ainutlaatuinen menetelmä, jonka avulla kuka tahansa voi nauraa tarvitsematta siihen ulkoisia syitä tai esimerkiksi valmiiksi iloista mieltä. Naurujooga perustuu käänteentekevälle huomiolle siitä, ettemme tarvitse vitsejä tai komiikkaa, tai edes huumorintajua nauraaksemme.

Koska nauraminen on sekä kehollinen että mielellinen tapahtuma, sen voi käynnistää niin kehon kautta (naurujooga) kuin mielen kautta (vitsit, komiikka).

Naurujoogassa nauretaan ryhmässä. Nauru käynnistetään nauruharjoituksilla. Katsekontaktien ja ryhmän dynamiikan kautta tämä muuttuu spontaaniksi nauruksi.

Nimi "naurujooga" tulee siitä, että nauruharjoitukset yhdistetään joogahengitykseen. Nämä yhdessä lisäävät hapen määrää elimistössämme ja tekevät meidät energisemmiksi ja terveemmiksi niin että voimme paremmin ja jaksamme enemmän.

Naurujooga perustuu tieteelliselle tosiasialle, että kehomme reagoi samalla tavalla harjoituksilla stimuloituun nauruun ja spontaaniin nauruun. Kumpikin tuottaa samanlaiset fysiologiset vaikutukset ja terveysvaikutukset.

Naurujoogan on kehittänyt intialainen lääkäri Madan Kataria yhdessä vaimonsa Madhurin kanssa Intiassa vuonna 1995. Tuolloin hän aloitti ensimmäisen nauruklubin yhdessä neljän muun ihmisen kanssa Mumbaissa. Nyt nauruklubeja on yli 7000 kappaletta kaikissa maanosissa yhteensä 60 maassa.

Naurujooga sopii erityisesti, kun haluat:

- lisätä rentoutta ja naurua

- purkaa stressiä ja jännityksiä

- lisätä vireyttä ja keskittymiskykyä

- lisätä luovuutta, luontevuutta ja hyvää mieltä

- lisätä ihmisten välistä luottamusta ja vahvistaa ihmissuhteita

Lähde: naurujooga.net

Tutustumiseksi: 

1. Lisa Leinonen: Naurujooga (2013, 103s.) Naurujoogan avulla voit oppia nauramaan ilman syytä. Nauru on paras lääke, mutta missä on meidän naurumme? Muistatko milloin viimeksi nauroit oikein kunnolla suu ammollaan hohottaen? Lapset nauravat 150 kertaa päivässä ja aikuiset vain noin 6 kertaa - jos edes sitäkään. Mihin meidän naurumme on kadonnut? Mistä syystä meistä on tullut niin vakavia? Naurujooga on keho- ja mielenhallintatekniikka, jonka harrastajia on jo 70 eri maassa. Suurin osa ihmisten sairauksista on stressiperäisiä ja naurujoogan avulla saavutetaan hyviä terveysvaikutuksia. Hyvän terveydentilan ylläpitäminen on suuri haaste nykyajan ihmisille, jotka kärsivät stressistä, korkeasta verenpaineesta tai sydänoireista. Vuosisatoja ihmiset ovat tienneet, että nauru on hyvä lääke mutta aikaisemmin ei ole ollut olemassa metodia, jonka avulla voidaan lisätä naurua ihmisten elämään. Naurujooga on erinomainen keino pitkäkestoisen nauramisen harjoittamiseen. Lisa Leinonen on kouluttautunut naurujoogaopettajaksi naurujoogan perustajan, intialaisen lääkärin Madan Katarian johdolla. Hän on kouluttanut naurujoogaohjaajia ja johtanut naurujoogaryhmiä pitkään. Luettuasi tämän hänen kirjoittamansa kirjan olet lähempänä tasapainoa ja iloisuutta elämässäsi. Huomaat, että nauraminen on kuin polkupyörällä ajaminen, kerran opittuasi osaat sen aina!

2. Jarno Hietalahti: Huumorin ja naurun filosofia (e-kirja, 2019).

Huumori kietoutuu ihmiselämän kaikkiin puoliin, mutta nauru ei kaiu tyhjiössä. Huumori voi palvella vallan välineenä mutta yhtä lailla tarjota kanavan valtaapitävien arvosteluun. Pahimmillaan vitsit loukkaavat, erottavat ja aiheuttavat konflikteja. Parhaimmillaan ne ovat merkki yhteisestä näkökulmasta, jaetusta maailmasta, läheisyydestä.Huumorin ja naurun filosofiassa tarkastellaan huumorin olemusta, historiaa ja ajankohtaisia ilmiöitä sekä aihetta käsitelleitä henkilöitä Aristoteleesta Monty Pythoniin ja Friedrich Nietzschestä Sacha Baron Coheniin. Filosofista näkökulmaa halkovat haastattelut, joissa tunnetut humoristit Joonas Nordmanista ja Heli Sutelasta Petteri Summaseen kertovat, mitä huumori heille merkitsee ja mihin naurua ylipäätään tarvitaan.Huumorin ja naurun filosofia on kriittinen ylistys huumorille. Se on kirja filosofeille, humoristeille, naurajille ja kaikille, joiden elämässä on sijaa ilolle.

3. Mari Lämsä: Naurun hyvää tekevä voima. Löydä tie elämäniloon (2017, 412s.).

Nauru ja elämänilo ovat vahvasti läsnä elämän ensimetreillä. Tutkimusten mukaan ihmiset nauravat eniten alle kouluikäisenä. Nauramisen taito säilyy viimeiseen hengenvetoon asti, mutta mihin aikuisten nauru katoaa ja miten sen löytää uudelleen?Tämä kirja vie lukijan matkalle oman naurun lähteille ja avaa uusia ovia ymmärrykselle siitä, miten voimme löytää naurun positiivisen voiman elämäämme. Vapauttaessa naurumme voimme vapauttaa myös kehomme, mielemme ja sielumme menneisyyden ja rajoittavien uskomusten kahleista ja oppia elämään autenttisina tässä ja nyt.Kirja ei pohjaudu vain naurujoogaharjoitteluun tai lähesty naurua perinteisesti huumorin näkökulmasta, vaan avaa naurun merkitystä ja vaikutuksia hyvinvointiin uudella tavalla, kokonaisvaltaisesti. Kirja tarjoaa konkreettisia vinkkejä ja harjoitteita, joiden avulla jokainen voi saada naurun positiivisen voiman käyttöönsä.

4. Vesa Karvinen: Naurun ABC (2008, 131s.).

Nauruun ja huumoriin erikoistunut kouluttaja ja kirjalija Vesa Karvisen on koonnut uusimpaan NAURUN ABC -kirjaansa tietoa naurun ihmeellisestä maailmasta. Nauru on sosiaalista liimaa ja sisäistä hölkkää, mutta paljon muutakin. Kirja vastaa muun muassa usein esitettyihin kysymyksiin voiko nauruun kuolla, pidentääkö nauru oikeasti ikää ja millainen on naurukohtaus? Kirjaa täydentää Pelle Gudssonin kokoama luettelo ihmisiä naurattavista aiheista. Kovakantinen kirja on kuvitettu ja sopii hyvin lahjakirjaksi tai omaksi arjen ilon tuojaksi.

5. Nauru päivässä, 365 vuodessa (2010, 274s.). Nauru päivässä, 365 vuodessa tarjoaa hauskanpitoa vuoden jokaiselle päivälle huumorin, kaskujen ja pilakuvien muodossa.

6. Susan Heikkinen: Sketsofrenia: sata suomalaista sketsihahmoa (2016, 202s.). Kirja, joka esittelee sadan suomalaisen sketisihahmon kehitystä ja historiaa. Kirja tarjoaa syvällisen katsauksen sekä kuuluisien koomikoiden ja näyttelijöiden rooleihin että televisio-ohjelmien merkitykseen Suomelle ja sen kulttuurille. Tämä teos tarjoaa paljon tietoa ja nostalgiaa sketsien ystäville.

First Tuesday in May. Poem on Your Pillow Day. Runo tyynyllesi -päivä.  

Tulosta tai kirjoita luonteikkaammin eli omin käsin runo, jonka jätät jonkun tyynylle. Kirjoita vaikka lapselle hauskanen runo ja rakkaallesi siirappinen värssy. Tämä yllätyksellinen ele saa varmasti hymyn löytäjän huulille! ♡

Runoilu kannattaa, koska se on tehokas keino parantaa hyvinvointia, jäsentää ajatuksia ja ilmaista vaikeasti tavoitettavia tunteita. Se toimii luovana kanavana, joka voi rasvata aivoja, syventää itseymmärrystä ja tarjota lohtua.

Tässä on koottuna keskeiset syyt, miksi runoilu (kirjoittaminen) kannattaa:

1. Mielenterveyden ja tunteiden hallinnan väline

• Tunteiden purkaminen: Runous auttaa käsittelemään vaikeita tunteita, kuten surua, pelkoa tai ahdistusta, rakentavalla tavalla.
• Itsehoito: Runoterapia ja luova kirjoittaminen voivat vähentää stressiä ja parantaa mielialaa.
• Jäsentely: Kirjoittaminen auttaa selkeyttämään omia ajatuksia ja kokemuksia.

2. Luovuus ja aivojen toiminta

• "Aivojen rasvaus": Runojen kirjoittaminen on luova prosessi, joka haastaa aivot toimimaan uudella tavalla.
• Kielellinen kehittyminen: Runoilu vahvistaa sanavarastoa, kielitaitoa ja auttaa hallitsemaan kuvakieltä.

3. Itseilmaisu ja itsetuntemus

• Oma ääni: Se vahvistaa yksilön identiteettiä ja kykyä ilmaista itseään, kun suora puhe ei riitä.
• Omakohtainen terapia: Runo voi myötäelää ja auttaa ymmärtämään itseään syvemmin.

4. Kokemusten käsittely ja vertaistuki

• Vaikeiden kokemusten työstö: Runous tarjoaa keinon käsitellä traumoja tai muistoja, joita on vaikea kohdata suoraan.
• Yhteys muihin: Runojen jakaminen voi auttaa vähentämään yksinäisyyden tunnetta.

Runoilu ei vaadi ammattimaisuutta, vaan tärkeintä on prosessi ja sen tarjoama keino käsitellä maailmaa ja omia tunteita.

Runous voi helpottaa jopa masennusta – näin runoterapia toimii

Runojen avulla voi edistää hyvinvointiaan joko itsenäisestä tai yhdessä kirjallisuusterapeutin kanssa. Psykologi Mia Öblom kertoo, että runot voivat auttaa jopa kontrolloimaan masentunutta mielialaa.

Runoterapia voi auttaa vaikeiden tunteiden ja menneisyyden tapahtumien käsittelyssä. Toisaalta runot edistävät hyvinvointia, vaikka niitä käsittelisi itsenäisesti ilman terapeuttiakin. Runoilija ja psykologi Mia Öblom kertoo, että runojen positiivisista vaikutuksista hyötyy, vaikka runot eivät olisi ennestään kovin lähellä sydäntä.

Millä tavoin runoterapia edistää hyvinvointia?

"Runous voi herättää ihmisessä muun muassa ymmärrystä ja empatiaa ja auttaa työstämään niitä elämänalueita, joihin ihminen kaipaa apua. Runouden avulla voi käsitellä vaikeitakin teemoja. Samaistuminen runon aiheeseen ja runon minään voi eheyttää, selkeyttää ja auttaa normalisoimaan omaa kokemusta."

Voiko ihminen, joka ei pidä runoudesta, hyötyä runojen lukemisesta ja kirjoittamisesta?

"Runoja voi oppia lukemaan ja kirjoittamaan. Runoudesta voi olla hyötyä, vaikka ei olisi aikaisemmin harrastanut runoilua. Kokeilla kannattaa, jos on vähänkin mielenkiintoa. Motivaation kannalta on tietysti hyvä, jos on jo alun perin jonkinlainen kiinnostus kirjallisuutta tai runoutta kohtaan."

Onko runojen kirjoittamisesta itsenäisesti ilman terapeuttia hyötyä hyvinvoinnille?

"Luovan kirjoittamisen vaikutusta hyvinvointiin on tutkittu jonkin verran ja todettu että runous voi luoda mahdollisuuden itsensä ilmaisulle, varsinkin jos sanoja on muuten vaikea löytää. Runojen kirjoittaminen on joillekin terapeuttista ja eheyttävää, vähän niin kuin päiväkirjan kirjoittaminen."

Mihin runojen käyttäminen terapiassa perustuu?

"Runoja voidaan käyttää kirjallisuusterapeuttisessa työssä ja itse kirjoittamista käytetään työkaluna myös kognitiivisissa ja ratkaisukeskeisissä psykoterapioissa. Runoissa tärkeää on esimerkiksi metaforat, kuvakieli ja rytmitys. Teoriataustana toimii muun muassa Gestalt-terapia eli hahmoterapia, psykodynaaminen teoria ja C. G. Jungin analyyttinen psykologia."

Miten runoutta työstetään kirjallisuusterapeutin kanssa?

"Runoja työstetään ryhmissä tai yksittäin, lukemalla tai tuottamalla omia runoja. Aineiston valinnassa on otettava huomioon aineiston eettinen pohja. Omiin runoihin voi saada palautetta muilta kanssakävijöiltä ja terapeutilta. Tärkeää on runosta välittyvä tunne, ennemmin kuin runon ulkomuoto. Runoja voi myös työstää laajoiksi julkaistaviksi kokonaisuuksiksi."

Kuka runoterapiasta hyötyy? Kenelle terapiamuotoa suositellaan erityisesti?

"Runojen käytöstä kirjallisuusterapiassa voi hyötyä moni, ensinnäkin ihmiset joilla on kiinnostus kaunokirjallisuutta kohtaan ja jotka hakevat muutosta elämäänsä. Kirjallisuusterapeuttiset ryhmät saattavat myös sopia mielenterveyskuntoutujille ja jatkokuntouksena yksilöpsykoterapialle."

Voiko runouden avulla voittaa masennuksen?

"Väestötasolla on tutkittu luovan kirjoittamisen vaikutusta erilaisiin oireisiin. Tulokset osoittavat, että luova kirjoittaminen voi esimerkiksi edesauttaa ihmisiä kontrolloimaan kipua ja masentunutta mielialaa. Runot voivat muun kirjallisuuden tapaan toimia masentuneen henkilön apukeinona työstää omia kokemuksiaan. Olisi tervetullutta, että runouden käyttöä masennuksen hoitokeinona tutkittaisiin väestötasolla vielä lisää."

Lähde: kotiliesi.fi (Ulla Lehtinen, 2018)

Tutustumiseksi: 

1. Tommi Parkko: Kirjoita runo (2011, 191s.). Kirjoita runo tarjoaa tietoa runon kirjoittamisen lähtökohdista. Kirja esittelee runouden tunnusmerkkejä, kuvallisuutta, rytmiä, puhujuutta ja runokokoelman rakentamista kirjoittajan näkökulmasta. Lukija saa tietää, kuinka runo on kirjoitettu ja miksi runo on sellainen kuin on. 

2. Tommi Parkko (toim.): Runon vapaus. Syventävä opas runon kirjoittamiseen ja lukemiseen (2014, 184s.). Runon vapaus on luovan kirjoittamisen artikkelikokoelma, joka tarjoaa työvälineitä niin runon kirjoittajalle että lukijalle. Artikkeleiden kirjoittajat ovat runoilijoita ja luovan kirjoittamisen ohjaajia. Kristian Blomberg esittelee menetelmällistä kirjoittamista. Jukka Koskelainen tiivistää modernismin perinnön tämän päivän runoilijalle. Tiina Lehikoinen esittelee visuaalista runoutta. Juha Kulmala pohtii kirjoitukseen runon kirjoittamista prosessina. Miia Toivio kiinnittää huomiota kirjoittamisen yhteisöllisyyteen. 

3. Mirja Haimelin & Satu Rämö: Kynä - Kaikki tärkeä kirjoittamisesta (2024, 310s.). Miksi toiset tekstit osuvat ja lyövät kanveesiin? Mistä kumpuaa pyörryttävä hyvän olon tunne, kun saa välitettyä tismalleen oikean viestin haluamalleen yleisölle? Miten ylipäätään saa jotain kirjoitettua? Kynä on käytännönläheinen, fiksu ja inspiroiva kirja kirjoittajille. Se toimii kädenojennuksena niin pöytälaatikkoprosaisteille kuin ammatikseen kirjoittamaan ajautuneille. Ennen kaikkea se on apuväline kenelle tahansa, joka saa kirjoittaa. Viesti on yksinkertainen mutta painokas: jokainen voi kehittyä tekstilajista ja taustasta riippumatta. Se, joka osaa sanoa asiansa hyvin, saa helpommin haluamansa. Kynä ottaa kirjoittamisen vaiheet mutkattomaan tarkasteluun. Kirjoittamisen kaari pilkotaan 12 osaan inspiraatiosta editointiin, uskalluksesta taustatyöhön – ja niistä jokainen käännetään kulmaan, joka antaa omaan tekemiseen uudenlaista kipinää. Kirja sisältää käytännön vinkkejä myös fiktion haltuunottoon ja digiympäristöön kirjoittamiseen.

4. Pirkko Ilmanen, Riika Kotka, Elina Pulli & Johanna Venho: Runomatkaopas. Harjoituksia ja työpajoja lapsille (2019, 114s.).

Lapsi oppii leikkimällä - myös kielen. Suhde ympäröivään maailmaan muokkautuu esineille ja asioille annettujen nimien kautta. Näin toimii myös runous, sitä rakastavalla aikuisella läpi elämän jatkuva tutkimusmatka. Runojen lukemista ja kirjoittamista rakastavat myös espoolaiset kirjallisuuden ja sen opettamisen ammattilaiset Pirkko Ilmanen, Riika Kotka, Elina Pulli ja Johanna Venho. Tässä oppikirjassaan he tekevät yhteisen, niin eskari- ja koulu- kuin kotipäivääkin virkistävän matkan runojen maailmaan ja kutsuvat lapset mukaansa jännittävien elämysten pariin!

5. Hannu Mäkelä: Runouden ylistys. Suomenkielisen runouden tie Mikael Agricolasta 2000-luvulle (2025, 503s.)

Rakkaudentunnustus suomenkieliselle runoudelle ja runoilijoille.

"Muutamalla runon säkeellä voi olla todella suuri merkitys. Niistä tulee kompassi, kestävä mantra, jonka avulla saattaa selvitä läpi sotkuisen maailman."

Runouden ylistys kulkee Suomen kirjallisuuden alkuajoilta tälle vuosituhannelle – perusteellisesti mutta vapaasti polveillen.

Kirjailija Hannu Mäkelä on valinnut runsaat 80 runoilijaa, joiden elämästä ja urasta hän kirjoittaa laajasti ja joiden tuotantoa analysoi runonäyttein. Yhtä monta muuta hän käsittelee suppeammin. Niin tunnetuilla kuin piiloon jääneillä runoilijoilla on paikkansa Mäkelän sydämessä, ja useat 1900-luvun runoilijoista Mäkelä on tuntenut henkilökohtaisesti.

Runouden ylistys on ainutlaatuista kulttuurihistoriaa.

Tuesday of first full week in May. Teacher Day. Opettajan päivä.

Jos lapset ovat tulevaisuus, opettajat ovat niitä, jotka varmistavat että tulevaisuus on hyvä. Kiitä tänään opettajia ja tee heidän työtään näkyväksi, vaikka somessa. He ovat yhteisön ahkerimpia puurtajia, jotka ansaitsevat tunnustusta ja parempaa palkkaa, varsinkin kun työtunnit eivät millään pysy kohtuudessa! ♡

Lyhyet työpäivät, riiviöluokat ja liian pieni palkka? Psykologi Jaakko Sahimaa murskaa yleiset harhaluulot opettajan työstä

Työpsykologi Jaakko Sahimaa ryhtyi #Koeaika-sarjassa kuukaudeksi lahtelaisen peruskoulun opettajaksi ilman aiempaa kokemusta. Nyt hän murtaa kokemustensa pohjalta opettajan työhön liittyviä myyttejä.

Hän kertoo:

Kun astuin maaliskuun alussa ensimmäistä kertaa lahtelaisen Kivimaan koulun ovista sisään, mieleeni vyöryi muistoja kouluajoiltani. Muistin liikuntasalin lattialla tömistävien jalkojen äänen, käsityöluokan tuoksun ja onnistumisen tunteen, kun osasin ratkaista vaikean tehtävän matematiikan tunnilla.

Yhtä lailla muistan kokeita edeltävät vatsanpurut, kouluruokalan kumiperunat ja jälki-istunnot, joihin minut passitettiin miettimään kolttosiani. Jos voisin, pyyhkisin mielestäni sen yhden kevätjuhlan, jossa jouduin laulamaan ison yleisön edessä, vaikka en osannut ollenkaan.

Ennen kaikkea muistan lämmöllä opintiellä kohtaamiani aikuisia, kuten minut lapsesta varhaisteini-ikäiseksi opastanutta luokanopettajaa, puheterapeuttia, joka opetti suhauttamaan s-kirjaimen oikein, sekä tietysti lukion psykologian opettajaa, jonka oppitunnit olivat ratkaisevia ammatinvalintani kannalta.

Nämä muistot – niin rakkaat kuin nolostuttavatkin – kumpuavat suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. Siitä, jota saamme kutsua maailman parhaaksi.

Moni meistä on saanut kokea suomalaisen koulun ja kuvittelee siksi, että tietää, miltä koulu ja opettajan työ tänä päivänä näyttää. Niin kuvittelin minäkin.

Nyt kun takanani on kuukausi opettajan työtä peruskoulussa, ryhdyn myytinmurtajaksi. Listaan myyttejä peruskoulun opettajan työstä ja paljastan, missä on totuuden siemen – ja mitkä on aika unohtaa.

1. Opettajilla on lyhyet työpäivät

Tarua. Opettajilla on perusopetuksessa viikkotasolla tietty määrä oppitunteja vedettävänään aineesta ja toimenkuvasta riippuen. Opetettavien tuntien minimimäärä vaihtelee noin 18 ja 24 oppitunnin välillä. Käytännössä suuri osa opettajista pitää huomattavasti enemmän oppitunteja.

Harhaluulo lyhyistä työpäivistä perustuu usein juuri oppituntien lukumäärään. Tunnit eivät kuitenkaan valmistu "kynnyspedagogiikan" voimin – eli luokkahuoneen kynnyksen yli astumalla.

Oppituntien valmistelu vaatii vaivannäköä: on opsit ja hopsit, joita noudattaa, minkä lisäksi pitää miettiä, mitä ja miten opetetaan ja millaisia menetelmiä ja välineitä hyödynnetään.

Oppituntien lisäksi opettajat hoitavat monia muita tehtäviä ja rooleja: moniammatillista yhteistyötä, kodin ja koulun välistä viestintää sekä koulun yleisiä asioita – vain muutamia mainitakseni.

"Enpä ole tänä vuonna montaa kertaa ennen viittä lähtenyt koululta kotiin", sanoo moni opettaja.

Usein työt jatkuvat myös kotona iltaisin ja viikonloppuisin – eivätkä oppilaiden vanhemmat läheskään aina katso kelloa tai kalenteria ottaessaan yhteyttä opettajaan.

2. Opettajalla on kuukausien palkalliset kesälomat

Totta – ja vähän myös tarua. Opettajilla on tyypillisesti vuoden aikana mukavasti lomia: viikon syysloma, 1–2 viikon joululoma, viikon hiihtoloma ja kesällä noin kymmenen viikon kesäloma.

Todellisuudessahan kesän pitkä loma on opetuksetonta aikaa ja kesäkeskeytystä – ei siis varsinaista vuosilomaa.

Opettajien lomat herättävät usein närää. Miksi pitkältä opetuksettomalta ajalta maksetaan palkkaa? Ennen kuin repii pelihousujaan kateudesta, on hyvä ymmärtää järjestelmän taustoja.

Aikaisemmin opettajille ei maksettu kesälomalta palkkaa, vaan palkka oli jaettu opetuskuukausille. Nykyisin opettajien ansaitsema palkka on jaettu tasaisesti vuoden ympäri – opettajat siis nostavat kesällä palkkaa, jonka ovat ansainneet jo opetuskuukausien aikana.

Lomasta puhuttaessa on hyvä muistaa työn kuormittavuus. Opettajan arjessa ollaan jatkuvan kiireen ja ajoittain kovankin metelin vaikutuksen alaisena – puhumattakaan alan psykososiaalisista kuormitustekijöistä. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että opettajat ovat lomansa ansainneet.

3. Ne jotka osaavat, tekevät – ne jotka eivät osaa, opettavat

Tarua. Ajatus siitä, että opettajaksi päätyisivät ne, jotka eivät itse osaa asioita, on puhtaasti virheellinen.

Peruskoulun opettajan taito- ja koulutusvaatimukset ovat erittäin tiukat. Opettajalla pitää olla maisterin tutkinto ja laaja asiantuntemus ja ymmärrys opettamistaan aineista. Mieti esimerkiksi luokanopettajaa, joka saattaa opettaa kaikkia mahdollisia aineita luokalleen.

Oppiaineiden tuntemuksen lisäksi opettajien koulutuksesta kumpuaa tietoa ja ymmärrystä eri-ikäisten lasten ja nuorten oppimisesta, kehityksestä ja siitä, miten niitä voidaan parhaalla tavalla tukea. Opettajan pitää osata hyödyntää pedagogista osaamistaan niin, että oppilaat paitsi oppivat myös motivoituvat.

Kaiken tämän lisäksi opettajan tulee hallita vuorovaikutustaitoja, konfliktinratkaisua, arviointia, suunnittelua ja koordinointia. Ne, jotka opettavat, todellakin osaavat – ja osaavat muuten todella paljon.

4. Opettajan palkka ei ole riittävä työhön nähden

Totta. Mielestäni opettajat ansaitsisivat parempaa palkkaa työstään, kun otetaan huomioon työn vaativuus, kuormittavuus ja laaja-alaisuus. Opettajilla on taustallaan pitkä akateeminen koulutus, ja siihen nähden opettajan palkka on suhteellisen matala.

En malta olla toteamatta, että harva opettaja tekee työtään pelkän palkan takia. Taustalla on useimmiten (onneksi) myös muita motivaatiotekijöitä. On silti tärkeää, että työstä maksettava korvaus on reilu ja riittävä.

Opettajien osalta on varmasti oikeutettua puhua palkkojen korotuksen tarpeesta.

5. Opettajuus on kutsumusammatti

Totta ja tarua. On totta, että moni opettaja on jo nuorena tiennyt haluavansa opettajaksi. Vaikka opettajuus olisi monelle kutsumusammatti, ei se ole sitä kaikille – eikä tarvitsekaan olla.

Opettajuus on ammatti muiden joukossa, mutta toki esimerkiksi varhaiskasvatuksessa tai ensimmäisen ja toisen asteen oppilaitoksissa opetustyö vaatii tietynlaista asennetta, tahtoa ja motivaatiota työskennellä nimenomaan lasten ja nuorten parissa ja osallistua "kansansivistystyöhön" ruohonjuuritasolla.

Haluan edelleen painottaa, että vaikka työhön kokisi kutsumusta, ei se ole oikeutettu peruste sille, etteikö palkan pitäisi vastata työn vaativuutta.

6. Oppilaat ovat nykyään riiviöitä

Tarua. Parasta opetustyössä ovat nimenomaan oppilaat ja heidän kanssaan työskenteleminen. Alakoulussa vuorovaikutus oppilaiden kanssa on aitoa ja mutkatonta.

Hyvän opettaja-oppilassuhteen rakentaminen vaatii kuitenkin riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia kohtaamiselle.

Jos lapsia on ryhmässä esimerkiksi 30 ja heistä useampi tarvitsee oppimiseensa erityistä tukea, ei yksi opettaja voi yksinkertaisesti mitenkään revetä kaikkeen. Tällainen tilanne johtaa helposti kuormittumiseen ja riittämättömyyden kokemuksiin ja on kaukana ideaalista oppimistilanteesta.

Lahden Kivimaan koulussa kokemasi perusteella oppilaat kuitenkin arvostavat opettajaansa vilpittömästi. Opettaja on heille luotettava aikuinen, jolle kerrotaan niin kaveriporukan asioista kuin kodin uusista lemmikeistäkin.

Yläkoulun puolella opettajan ja oppilaan suhde on toki erilainen, kun teinin oppimismotivaatio jää usein ikään kuuluvan uhon, ailahtelun ja ahdistuksen alle. Toisaalta on sitäkin palkitsevampaa, kun onnistuu innostamaan myös niitä, joille koulunkäynti on raskasta, tai niitä, joille juuri nyt muut asiat tuntuvat tärkeämmiltä kuin koulunkäynti.

Luultavasti nykyoppilaat eivät ole sen enempää riiviöitä kuin itse olit samassa iässä.

7. Opettajat vain kahvittelevat opettajanhuoneessa

Tarua. Opettajan arki on kaikkea muuta kuin pelkkää kahvittelua. Oman kokemukseni perusteella näyttää, että opettajien työpäivät ovat aivan täyteen ammuttuja. Välitunnitkin täyttyvät oppituntien suunnittelusta, oppilaiden asioiden sumplimisesta, wilmailusta, välituntivalvonnasta ja luokasta toiseen liikkumisesta.

Kahvitauot työpäivän aikana ovat harvassa. Silloin, kun opettajat ehtivät opettajanhuoneeseen hengähtämään hetkeksi, he ovat kyllä taukonsa ansainneet.

8. Hyvä opettaja voi muuttaa lapsen tai nuoren elämän suunnan

Totta. On pysäyttävää nähdä ja kuulla, miten paljon merkitystä opettajilla on lasten ja nuorten elämään. Opettaja on läsnä isossa osassa lapsuuden ja nuoruuden kokemuksia.

Ammatti tuo mukanaan kasvatuksellisen vastuun, josta moni opettaja kokee riittämättömyyden tunteita. Mistä tietää, onko toiminut oikein tai onnistunut auttamaan ja tukemaan jokaista hänen tarvitsemallaan tavalla?

Samaan aikaan on muistettava, että opettaja ei ole sen enempää sosiaalityöntekijä, psykologi tai vanhempikaan. Kasvatusvastuun tulisi ensisijaisesti olla kotona eikä koululaitoksella. Opettajan ensisijainen rooli on opettaa.

Lähde: duunitori.fi (Jaakko Sahimaa, 2021)

Tutustumiseksi: 

1. Reetta Yrttiaho & Susanna Posio: Opettajan hyvinvointikirja. Positiivisen psykologian työkaluja työhyvinvoinnin tueksi (2021, 275s.). Miten sinä voit juuri nyt? Riittääkö sinulla jaksamista niin työpäivään kuin sen jälkeenkin? Koetko työsi merkitykselliseksi? Oma työ voi herättää innostusta ja intohimoa, mutta yhtä lailla se voi tuntua maailman suurimmalta taakalta. Toisinaan taas ajatukset työstä seilaavat laidasta toiseen. Työn parissa kuluttaa joka tapauksessa suuren osan päivästä. Siksi on tärkeää tiedostaa, kuinka työ vaikuttaa meihin ja hyvinvointiimme. Tämä kirja on opettajan oma hyvinvointikirja. Se ei voi tarjota lisäresursseja, pienentää oppilasryhmiä tai vaikuttaa koulujen sisäilmaongelmiin, mutta sen avulla opettajan on mahdollista lisätä omia voimavarojaan. Helposti lähestyttävä teos esittelee positiivisen psykologian ja työhyvinvoinnin tutkimuksia sekä opettajien omia kokemuksia työssä jaksamisesta. Tutkimustiedon lisäksi kirja tarjoaa harjoituksia ja työkaluja oman hyvinvoinnin sekä työhyvinvoinnin parantamiseen. 

2. Juho Norrena: Opettajan vaikeat kysymykset. Arvot, rajat ja työn merkityksellisyys (2021, 309s.). Kuinka paljon itsestä ja omasta persoonastaan voi ammatilleen antaa? Kuinka voi jaksaa työssään ja silti kehittää itseään ammatillisesti? Entä katoaako kutsumus, jos töitä tekee vähemmän? Jokaisessa työssä on pitkä lista tehtävään kuuluvia asioita. Sitten on vielä runsaampi joukko asioita, jotka eivät missään nimessä kuulu omaan ammatillisuuteen. Tämä kirja kertoo opettajan työn kysymyksistä, jotka eivät mahdu kumpaankaan edellä mainittuun luokkaan. Ne ovat tekijöitä, jotka haastavat opettajan ajattelun, jaksamisen, kutsumuksen ja lopulta hyvinvoinnin. Opettaja on vaikeiden kysymysten äärellä päivittäin. Ratkaistavina ovat muun muassa hyvinvoinnin rakentaminen, kiusaamisen vähentäminen ja tuen tarpeisiin vastaaminen. Toisaalta pitäisi löytää aikaa pohtia, mitä luokan hallinta, kuri, auktoriteetti, oppilaslähtöisyys - tai ylipäätään koulun tehtävä - tarkoittavat tässä ajassa. Tässä teoksessa pohditaan opettajan työn eettisiä näkökulmia ajankohtaisten puheenaiheiden taustalla ja annetaan eväitä opettajan työn haasteiden ratkaisemiseen. Keskeistä on tunnistaa opettajan työn rajat ja oppia hallitsemaan niitä. Kirjassa esitellään myös käytännön harjoituksia, joilla työmäärä ei vähene mutta sen saa tuntumaan siedettävämmältä. 

3. Marcus Buckingham: Rakas työ. Löydä luontaiset vahvuutesi työssä ja elämässä (2024, 282s.). Opi vahvistamaan ominaisuuksia, joiden avulla loistat työssäsi. "Tee sitä, mitä rakastat." Helpommin sanottu, kuin tehty. Useimmat meistä eivät tiedä, mitä rakastavat. Sen sijaan, että keskittäisimme energiamme siihen mitä rakastamme ja missä menestymme, meidät on opetettu mukautumaan. Rakas työ -kirjassa maailmankuulu tutkija Marcus Buckingham auttaa meitä selvittämään, missä olemme parhaimmillamme - niin työssä kuin elämässä. Entä jos rakkaus ja työ eivät olekaan toisistaan irrallisia asioita? Buckinghamin laajat tutkimukset ja oivallukset osoittavat, kuinka muun muassa luovuus ja yhteistyö kukoistavat, kun rakastamme työtämme. Kirjan avulla opit vahvistamaan ominaisuuksia, jotka saavat sinut loistamaan. Opit valitsemaan itsellesi tiimistä oikean roolin ja muokkaamaan sitä niin, että voit tehdä parhaasi. Ihmisten johtajana löydät ratkaisuja siihen, miten saat muut luottamaan sinuun. Kirjan inspiroivien esimerkkien voimin intohimosta, tarkoituksesta ja rakkaudesta tulee ohjenuorasi kaikilla elämän osa-alueilla. Marcus Buckingham on tunnettu tutkija ja johtava asiantuntija siinä, mitä tehokkaimmat johtajat ja parhaiten suoriutuvat ihmiset tekevät eri tavalla. Hänen kaksi kirjaansa First, Break All the Rules ja Now, Discover Your Strengths ovat yltäneet New York Timesin bestsellereiksi.

4. Reija Salovaara: Voi hyvin, opettaja! (2013, 338s.)

5. Aino Leppänen: Odottamattomin terkuin ope (2024, 359s.). Aino Leppäsen kirja Odottamattomin terkuin ope vie lukijan äidinkielenopettaja Aiskun elämään, jossa arki, ihmissuhteet ja väsymys haastavat häntä päivittäin. Aisku yrittää tasapainotella työn ja parisuhteen välillä samalla, kun huumori auttaa selviytymään opettaja-oppilassuhteiden kiemuroissa. Tämä ihmissuhderomaani tarjoaa lukijoille hauskoja ja yllättäviä käänteitä kouluarjen keskellä.

Wednesday of Nurse Week. School Nurse Day. Kouluterveydenhoitajanpäivä. 

Googlaa Nurse Week saadaksesi tietää sen ajankohdan.

He parantavat ja lohduttavat ja auttavat terveysmurheissa. Kiittäkäämme tänään porukalla kouluterveydenhoitajia heidän hyvyydestään, huolenpidostaan ja omistautuneisuudestaan. ♡

Terveydenhoitaja – ennaltaehkäisevän työn asiantuntija kouluterveydenhuollossa

Terveydenhoitajat työskentelevät kansanterveyden edistämiseksi mm. neuvolassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, perhesuunnitteluneuvolassa, työterveyshuollossa, perusterveydenhuollossa ja ikäihmisten parissa tehtävässä työssä. Terveydenhoitajatyö perustuu tutkittuun tietoon, uusimman tiedon hyödyntämiseen sekä vahvaan käytännön hoitotyön osaamiseen. Terveydenhoitajan toimintaa ohjaavat terveydenhoitajatyön arvot ja eettiset suositukset sekä voimassa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö sekä Suomen terveyspoliittiset linjaukset. Tärkeää työssä on terveyden tasa-arvon lisääminen ja eriarvoisuuden vähentäminen. Terveydenhoitaja on hoitotyön ja erityisesti kansanterveystyön sekä perusterveydenhuollon ja ennaltaehkäisevän työn asiantuntija.

Terveydenhoitaja – kouluterveydenhuollon asiantuntija

Kouluterveydenhuollon perustehtävänä on tukea jokaisen koululaisen kasvua ja kehitystä, edistää heidän terveyttään ja hyvinvointia, vahvistaa voimavaroja, ehkäistä syrjäytymistä sekä tukea vanhempia ja huoltajia kasvatustyössä.

Terveydenhoitaja on kouluyhteisön terveyden edistämisen ja hoitotyön asiantuntija, joka vastaa ennaltaehkäisevän terveydenhoidon toteutumisesta koulussa. Kouluterveydenhoitajan työssä korostuu itsenäinen päätöksenteko, kriittinen ajattelu ja vastuullisuus. Kouluterveydenhoitaja vastaa oppilaiden terveystarkastuksista ja toimii asiantuntijana oppilaan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen tunnistamisessa ja mahdollisiin jatkotutkimuksiin ja -hoitoon ohjaamisessa.

Kouluterveydenhuollossa terveydenhoitajatyön tavoitteena on oppilaiden ja perheiden tuen tarpeisiin vastaaminen varhaisessa vaiheessa ja mahdollisiin huoliin puuttuminen ennen kuin ne muuttuvat ongelmiksi. Psykososiaalisen tuen antaminen lapselle ja hänen perheelleen on osa terveydenhoitajan työtä. Oikein resursoitu kouluterveydenhuolto mahdollistaa terveydenhoitajien osaamisen entistä paremman hyödyntämisen muun muassa lasten ja nuorten mielenterveyden ennaltaehkäisyyn ja mielenterveyshaasteiden tunnistamiseen.

Kouluterveydenhuollon laajat terveystarkastukset ja huoltajien säännöllinen tapaaminen luovat hyvän mahdollisuuden hyödyntää terveydenhoitajien osaamista niin vanhemmuuden tukemiseen kuin koko perheen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Rokottamisen asiantuntijoina kansallisen rokotusohjelman toteuttaminen ja rokotuskattavuuden edistäminen kuuluvat terveydenhoitajatyön ydinosaamiseen.

Erityisesti lasten ja nuorten lisääntynyt ylipaino sekä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt vaativat kouluterveydenhuoltoon lisää aikaresursseja, jotta terveydenhoitajien on mahdollista entistä paremmin hyödyntää omaa ydinosaamistaan vanhemmuuden tukemisessa ja koko perheen elintapaohjauksessa aina perheen ruutuajasta liikunta ja ravitsemustottumuksiin saakka. Kouluterveydenhuollolla on merkittävä rooli lasten ja nuorten seksuaaliterveyden edistämisessä.

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin kokonaisvaltainen edistäminen tarkoittaa myös lasten ja nuorten terveen kehosuhteen tukemista. Tässä työssä erityisen merkittävää on vanhempien tukeminen heidän tärkeässä työssään lasten ja nuorten kasvu- ja kehorauhan turvaajina.

Kouluterveydenhuolto on osa moniammatillista ja yhteisöllistä opiskeluhuoltoa, jonka tarkoituksena on toimia matalan kynnyksen palveluna lähellä oppilaita. Monialainen ja moniammatillinen yhteistyö luo pohjan toimivalle ja oppilaslähtöiselle yhteistyölle. Tiivis yhteistyö erityisesti perheiden, koulun henkilöstön, koulukuraattoreiden ja koulupsykologien kanssa on tärkeä lähtökohta. Terveydenhoitaja tuo opiskeluhuoltoon asiantuntemuksensa kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tukemiseen ja edistämiseen.

Kouluterveydenhoitaja on läsnä koulun arjessa ja parhaimmillaan hän on se tuttu ja turvallinen aikuinen, jonka luo oppilas voi mennä niin pienien kuin isompienkin huolien kohdatessa. Hoidon jatkuvuuden turvaaminen ja kattava kouluterveydenhuolto luovat vankan pohjan lasten, nuorten ja heidän perheidensä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiselle.

Terveydenhoitajia tarvitaan – jokaisen terveydenhoitajan tekemä työ on kansanterveydellisesti merkittävää ja yhteiskunnallisesti arvokasta.

Lähde: terveydenhoitajaliitto.fi (2025)

Tutustumiseksi: 

1. Sirkku Rosenlöf: Terveydenhoitaja tavattavissa. Leenan tarina (2020, 100s.). "Terveyssisar astuu koululuokkaan ruskea työlaukku käsivarrella keikkuen ja tuo jo tullessaan spriin ja desinfektioaineen tuoksun". Tässä mukaansatempaavassa kirjassa kuvataan terveydenhuollon toimintaa ja elämää 1960-luvun maalais- yhteiskunnassa ja kuinka terveyssisaren työtä seurannut Leena hakeutui itse terveydenhoitajaksi. Tarinat Leenan työuran varrelta ovat eläviä ja hauskoja, mutta myös koskettavia. Työkentällä sattuu ja tapahtuu.

2. Kouluterveydenhuolto (2000). Kouluterveydenhuolto tarjoaa kattavan katsauksen kouluikäisten lasten ja nuorten perusterveydenhuoltoon sekä terveyden edistämisen käytäntöihin. Kirjassa käsitellään kouluterveydenhuollon moniammatillista toteutusta, kasvua ja kehitystä kouluiässä sekä ehkäisevän terveydenhuollon keskeisiä toimintatapoja. Kenelle: Koululääkäreille, kouluterveydenhoitajille, lasten ja nuorten parissa työskenteleville sekä alan opiskelijoille.

Second Wednesday of May. Third Shift Workers Day. Kolmivuorotyöläisten päivä.

Hälytystyöntekijät, ympäri vuorokauden toimivissa yrityksissä työskentelevät, kuljettajat, monet yksityisyrittäjät ja monet monet muut, joiden on työskenneltävä vaativina kellonaikona – tänään antakaamme heille tunnustusta siitä kovasta työstä, jota he kaikkien meidän eteen tekevät. Kolmivuorotyö on myös terveydellisesti haasteellista, mikä usein unohdetaan. Nostakaamme tänään tietoisuutta kolmivuorotyön erityispiirteistä ja vaativuudesta. ♡

Epäsäännöllinen työaika ja vuorotyö

Keskeistä

• Työ vuorokausirytmin kannalta epäedulliseen aikaan, kuten yön aikana tai aamuyöllä, häiritsee unirytmiä, mikä johtaa vuorotyössä ilmeneviin uniongelmiin ja väsymykseen.
• Noin 10 % vuorotyötä tekevistä kärsii vuorotyöunihäiriöstä.
• Yötyötä sisältävän vuorotyön terveyshaittana välittömän väsymyksen ohella on suurentunut sairastumisriski sydän- ja verisuonisairauksiin sekä diabetekseen.
• Vaihtuvaan aikatauluun sopeutumista voi nopeuttaa aikatauluttamalla päivärytmiään oikea-aikaisella kirkasvalossa oleskelulla.

Yleistä

Suomessa säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa (Suomen työaikalaki 5.7.2019/872). Epäsäännöllinen työaika poikkeaa tästä perussäännöstä.

Säännöllinen työaika saadaan järjestää vuorotyöksi. Siinä vuorojen on vaihduttava säännöllisesti ja muututtava ennakolta sovituin ajanjaksoin. Työ, jota tehdään kello 23:n ja 6:n välisenä aikana, on yötyötä. Yötyötä saa teettää säännöllisesti vuorotyössä.

Euroopan työolotutkimuksen mukaan vuonna 2015 Suomessa työvuorojen alku ja loppu vaihtelivat kellonajaltaan enemmän eli työaika oli epäsäännöllisempää kuin muualla Euroopassa. Vuorotyö oli Suomessa yleisempää mutta yötyö yhtä yleistä kuin Euroopassa keskimäärin. Pitkät, yli 10 tunnin työpäivät olivat Suomessa yleisempiä kuin muualla Euroopassa.

Säännöllistä vuorotyötä Suomessa teki 27 % naisista ja 19 % miehistä. Noin 14 % suomalaisista työskentelee säännöllisesti öisin. Usein toistuvaa yötyötä Suomessa teki 17 % miehistä ja 12 % naisista, jatkuvaa yötyötä yhteensä noin 1 % palkansaajista.

Epäsäännöllinen työ kuormittaa elimistöämme tavallista enemmän. Vuorotyöhön liittyvät muutokset etenkin unessa ja uni-valverytmissä voivat vaikuttaa haitallisesti sosiaaliseen elämään. Haitallisinta terveydelle ja hyvinvoinnille on yötyö.

Vaikutusmahdollisuus omiin työaikoihin on tärkeä hyvinvointia tukeva asia. Suomessa yhteisöllisen työvuorosuunnittelun aloittaminen on vähentänyt työyksikkötasolla alkavia sairauspoissaoloja 6–10 prosentilla. Myös säännölliset terveystarkastukset toimivat terveyshaittojen ennaltaehkäisijänä.

Vuorotyö väsyttää

Työn tekeminen vuorokausirytmin kannalta epäedulliseen aikaan, kuten yön aikana tai aamuyöllä, häiritsee unirytmiä ja yöunen sisäistä univaihesyklien kaavaa, mikä johtaa vuorotyössä ilmeneviin uniongelmiin ja väsymykseen. Myös pitkä valveillaolo voimistaa vuorotyöstä johtuvaa väsymystä. Etenkin ensimmäiseen yövuoroon mentäessä valveillaolo venyy pitkäksi, jos ennen yövuoron alkua ei nuku päiväunia.

Onnettomuusriskin, uniongelmien, väsymyksen ja vuorokaudenajan välillä on selvä yhteys. Se näkyy esimerkiksi työtapaturmien lukumäärässä ja liikenneonnettomuustilastoissa. Yötyötä sisältävässä vuorotyössä työtapaturmien riski kasvaa 1,36-kertaiseksi säännölliseen päivätyöhön verrattuna. Huonosti nukuttuamme tarkkaavaisuus on heikompi, keskittymiskyky on huonompi, sekä uusien asioiden muistiin painaminen että vanhojen asioiden muistiin palauttaminen on vaikeampaa, huomiokyky on kapeampi, reaktiot ovat hitaampia ja mieliala on ärtyneempi kuin hyvin nukuttuamme.

Väsymyksen takia emme pysty arvioimaan omaa ja toisten toimintaa, tarkkaavaisuus herpaantuu ja riskinoton kynnys laskee. Tämä altistaa meidät virheille. Työtapaturmia ilmaantuu yövuorossa enemmän kuin päivävuorossa. Työtapaturmat lisääntyvät peräkkäisten yövuorojen seurauksena. Nukahtamisesta johtuvat onnettomuudet ovat tavallisimmillaan kello 2–6 ja kello 13–17.

Toistuvat alle 11 tunnin työvuorovälit lisäävät paitsi väsymystä ja tapaturmia, myös 1–3 päivän sairauspoissaoloja sekä työn ja muun elämän yhteensovittamisen ongelmia. Myös yli 40 tunnin työviikot ja pitkät yövuoroputket lisäävät sairauspoissaoloja. Sairauspoissaoloja voidaan kuitenkin vähentää tekemällä työvuorosuunnittelua yhdessä työntekijöiden kanssa.

Vireänä yövuorossa

Työympäristön ja työtehtävien virikkeet ovat tärkeitä: yksitoikkoiset ja jatkuvaa tarkkaavaisuutta vaativat tehtävät väsyttävät, joten työtehtävien vaihtelu työvuoron aikana on suotavaa, jos siihen on mahdollisuus. Myös oheistoiminta, kuten radion kuuntelu tai työkaverin kanssa keskustelu, voi torjua väsymystä.

Kun voimakas väsymys yllättää työtehtävien aikana, on syytä pitää tauko ja venytellä sekä jos mahdollista, liikkua, tuulettaa työtila tai käydä ulkona sekä keskustella muiden kanssa. Väsyneenä nukahtaminen saattaa tapahtua nopeastikin ilman, että ihminen on siitä tietoinen.

Yövuoron taukojen aikana kannattaa ottaa nokoset, jos se on mahdollista ja luvallista. Lyhyet eli 10–20 minuutin nokoset virkistävät eivätkä aiheuta jälkitokkuraa vaan parantavat työsuoritusta. Myös 15 minuutin kirkasvalossa oleskelusta on hyötyä yövuoron ensimmäisen puoliskon aikana, sillä silmiin epäsuorasti tuleva kirkasvalo virkistää välittömästi. Jos se työtehtävien puolesta on mahdollista, kirkasvalossa oleskelun voi toistaa kaksi tai kolme kertaa yövuoron ensimmäisen puoliskon aikana.

Vuorotyöunihäiriö

Noin 10 % vuorotyötä tekevistä kärsii vuorotyöunihäiriöstä. Siinä unettomuutta tai poikkeavaa väsymystä ilmenee toistuvasti vain normaaliin nukkumisaikaan osuvina työaikoina, mutta näitä oireita ei ilmene esimerkiksi lomien aikana.

Vuorokaudessa nukuttu uniaika lyhenee, mutta käytännössä uni lyhenee pelkästään aikaisten aamuvuorojen ja yövuorojen yhteydessä ja vastaavasti pitenee erityisesti vapaapäivien aikana. Tällöin syntyy olotila, jota kutsutaan päivärytmiväsymykseksi (engl. social jetlag).

Vuorotyöunihäiriössä nämä oireet liittyvät vuorotyöhön ja kestävät vähintään 3 kuukauden ajan. Vuorotyöunihäiriön selvittämistä auttavat uni-valvepäiväkirjan merkinnät yhdessä aktigrafian kanssa vähintään 2 viikon ajalta, sillä ne osoittavat työvuorojen, unirytmin ja vuorokausirytmin ajoittumisen toistensa suhteen.

Vuorotyön muita haittoja

Vuorotyöntekijät ovat muun muassa terveydentilansa suhteen valikoitunut joukko henkilöitä. Heidän itsensä arvioimana heidän työkykynsä ja terveytensä ovat vähintään yhtä hyvät kuin säännöllisessä päivätyössä olevilla. Ruoansulatuselimistön oireet, kuten närästys, vatsakivut ja ilmavaivat, ovat kuitenkin yleisiä vuorotyössä. Valvominen, yötyö ja pitkät työajat voivat altistaa myös sydämen rytmihäiriöille, painonnousulle ja kohonneen verenpaineen kehittymiselle.

Yötyötä sisältävän vuorotyön mahdollisena terveyshaittana välittömän väsymyksen ohella on vähitellen sairastuminen sydän- ja verisuonisairauksiin: sepelvaltimotautiin, verenpainetautiin tai aivohaveriin. Yötyö lisää tätä riskiä 7 % jokaista 5 vuoden lisäaltistumista kohden. Yötyötä sisältävä vuorotyö kasvattaa riskiä paitsi ylipainolle ja tyypin 2 diabetekseen sairastumiselle, myös vähentää hedelmällisyyttä ja lisää riskiä raskauden keskenmenolle. Vuorotyöhön ei liity kohonnutta mielenterveyshäiriöiden riskiä.

Maailman terveysjärjestön kansainvälinen syöväntutkimuskeskus (IARC) on luokitellut (luokka 2A) vuorokausirytmejä häiritsevän vuorotyön todennäköiseksi karsinogeeniksi. Yötyötä sisältävä vuorotyö lisää ihosyövän, paksu- ja peräsuolisyövän, rintasyövän, eturauhassyövän ja ruoansulatuskanavan syövän riskiä.

Nukkumisen aikataulut

Uni on herkkä terveysmittari. Se, miten hyvin tai huonosti nukumme, vaihtelee, sillä jokaista yötä edeltävä päivä on erilainen. Uni reagoi herkästi terveydentilamme, käyttäytymisemme ja ulkoisen ympäristömme muutoksiin.

Epäsäännöllinen työaika, vuorotyö ja etenkin yötyötä sisältävä vuorotyö muuttavat ulkoista ympäristöämme, häiritsevät untamme ja rasittavat elimistöämme. Tällaisen ulkoisen muutoksen jälkeen aivojemme sisäinen keskuskello ja eri elintemme sisältämät laitakellot eivät ole välittömästi samassa tahdissa, vaan niiltä kuluu muutama vuorokausi uuteen aikatauluun sopeutumiseen.

Uuteen aikatauluun sopeutumista voi auttaa aikatauluttamalla nukkumistaan. Jos työ on jatkuvaa yötyötä tai noudattaa hidasta työvuorokiertoa (4 tai useampia yövuoroja), nukkumaan kannattaa mennä pian yövuoron päätyttyä, jolloin olisi mahdollista nukkua pitkään ja ottaa lisäksi nokoset mahdollisimman lähellä seuraavan yövuoron alkua. Tämän lisäksi kannattaa oleskella kirkasvalossa mahdollisimman paljon yövuoron ensimmäisen puoliskon aikana, mutta muistaa välttää kirkasvaloa työn loputtua. Yövuorojakson päättyessä kuitenkin kannattaa oleskella aamun ja aamupäivän aikana mahdollisimman paljon kirkasvalossa, nukkua vain lyhyet nokoset aikaisin iltapäivästä ja käydä illalla riittävän ajoissa nukkumaan, jotta yöllä ehtii nukkua tarpeeksi ja kuitata kertynyttä univelkaa pois.

Jos työ kuitenkin noudattaa nopeaa työvuorokiertoa, nukkumisen aikataulutuksen ja unirytmin muuttaminen ei ole suositeltavaa.

Jos työ on toistuvia aamuvuoroja (4 tai useampia peräkkäisiä aamuvuoroja), vuorokausirytmiä (päivärytmiä ja unirytmiä) kannattaa pyrkiä aikaistamaan. Kirkasvalossa oleskelu aamun tunteina, etenkin kello 5:n ja 10:n välillä, toistettuna peräkkäisinä aamuina aikaistaa nopeasti vuorokausirytmiä. Tällöin on syytä muistaa, että työvuoron jälkeen ei tulisi ottaa lyhyitäkään nokosia. Jos on pakottava tarve nukkua päiväunet, virkistävimmät nokoset nukutaan lyhyinä ja ajoissa, jolloin ne häiritsevät mahdollisimman vähän seuraavan yön unta.

Vuorotyöhön sopeutuminen

Epäsäännöllisiä työaikoja tekevillä on todettu enemmän stressiä, hermostuneisuutta ja väsymystä kuin päivätyöntekijöillä. Näitä oireita voidaan lievittää sisäisen keskuskellon tahdistamisella siten, että vuorokausirytmi säännöllistyy.

Lähde: terveyskirjasto.fi, (psykiatrian erikoislääkäri Timo Partonen, 2023)

Tutustumiseksi: 

1. Mikko Härmä, Irja Kandolin: Hyvinvointia vuorotyöhön (2009, 13s.). Kun vuorotyön haittoja halutaan vähentää, keskeisiä keinoja ovat työvuorojen suunnittelu ja työn organisointi, työterveyshuollon järjestämä säännöllinen terveysseuranta, koulutus ja tiedottaminen. Jokainen työntekijä voi myös itse helpottaa sopeutumistaan vuorotyöhön: miten nukkua päivällä, miten vuorotyössä tulisi aterioida, miten kannattaa harrastaa liikuntaa tai mitä tehdä, kun väsymys käy sietämättömäksi. 

2. Sanni Massinen: Vuorotyöläisen ruokaohjeet (e-kirja). Vuorotyötä tekevän arki on epäsäännöllistä. Yö- ja vuorotyö hankaloittaa hyvän ruokarytmin ja terveellisten ruokatottumusten ylläpitoa. Koska vuorotyö on kuluttavaa, omasta jaksamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen on kuitenkin erityisen tärkeää. Tämä kirja on koottu helpottamaan vuorotyöläisen ruokailua ja tukemaan painonhallintaa. Kaikki ohjeet ja reseptit on suunnitellut laillistettu ravitsemusterapeutti Sanni Massinen. 

3. Heli Järnefelt (toim.) & Christer Hublin (toim.): Työikäisten unettomuuden hoito (2018, 212s.). Tämän uudistetun oppaan tarkoituksena on edistää hyvää unettomuuden arviointitapaa ja lääkkeetöntä hoitoa työterveyshuollossa. Oppaan käytännön työkalut soveltuvat myös muihin terveydenhuollon yksiköihin. Kirjassa käydään läpi unettomuuden arvioinnin ja hoidon periaatteita ja käytännön menetelmiä. Oppaassa painottuvat unettomuuden hoidossa tutkitusti hyödyllisiksi osoittautuneet kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmät. Kirjassa kerrotaan myös vuorotyöntekijöiden unettomuuden arvioinnin ja hoidon erityispiirteistä. Lisäksi kerrotaan, miten unettomuutta voi ennaltaehkäistä työtä kehittämällä. Kirjoittajilla on pitkä kokemus unettomuuden hoitamisesta. He ovat itse tutkineet ja käyttäneet oppaassa esiteltyjä menetelmiä ja todenneet ne hyödyllisiksi. 

4. Laura Savolainen: Yövuorossa (2024, 285s.). Mitä kaikkea yöllä tapahtuukaan? Kiehtova kirja ihmisistä, jotka työskentelevät öisin. Lukija pääsee sukeltamaan toimeliaaseen yöhön – huoltoasemalle, karaokebaariin, synnytysosastolle ja todistamaan öistä kaipuuta toisen luo. Päivänvalo vie kulissit mukanaan, ja yövuorossa voi kohdata aidon ihmisen. Suomessa tehdään yötyötä enemmän kuin monissa muissa Euroopan maissa. Mikä ihmisiä öisin työllistää? Millaista on valvoa, kun muu Suomi nukkuu? Mistä löytyy yön taika ja miten valvominen ihmiseen vaikuttaa? Kuinka yökyöpeli pärjää yhteiskunnassa, joka pyörii päiväihmisen ehdoilla – mihin kaikkeen hän törmää? "Yötyöskentelijä valvoo, jotta muut voisivat nukkua yönsä rauhassa. Hän peittelee ja petaa, hyssyttää uneen. Valvoo uinuvaa, hätistelee peikot häiritsemästä, ehkä vähän paijaakin. Ja kun yhteiskunta herää uuteen aamuun, häntä ei enää ole."

5. Jouko Raivio: Yövuoro: jännitysromaani (2004, 237s., 2.p). Jouko Raivion Yövuoro vie lukijansa öisen sairaalan hyytäviin ja oudoilta vaikuttaviin tapahtumiin, joissa epäily, pelko ja painajainen kietoutuvat yhteen.

Yöhoitaja Marja Riihinen pitää työstään Vahteran sairaalassa. Häntä eivät yövuorot lannista tai pelota. Mutta sitten eräs hoitaja katoaa jäljettömiin kesken vuoron. Siitä alkaa epäilyn, pelon ja kasvavan painajaisen kierre, joka imaisee myös Marjan mukaansa.
Nuori vartija-vahtimestari Jari Viirillä joutuu myös elämänsä haasteen eteen. Mikä Vahteran sairaalaa riivaa? Hiiviskeleekö sen sokkeloissa vaarallinen psykopaatti? Ja ennen kaikkea — onko hän ulkopuolinen vai henkilökuntaan kuuluva?

6. Tarja Hakola, Christer Hublin, Mikko Härmä, Irja Kandolin, Jaana Laitinen, Mikael Sallinen: Toimivat ja terveet työajat (2007, 173s., 2.p.)

Mitkä ovat eri työaikamallien hyvät ja huonot puolet? Miten yritys ja työntekijät voivat suunnitella työaikoja yhdessä? Mitä vuorotyöntekijöiden työterveyshuollossa pitää ottaa huomioon? Toimivat ja terveet työajat esittelee runsaasti eri työpaikoilla toteutettuja ratkaisuja, jotka ovat tuoneet helpotusta hankaliin työaikoihin. Lisäksi uusinta tietoa unen ajoittamisen, ravinnon, stressinhallintakeinojen ja liikunnan osuudesta väsymyksen torjunnassa.

Second Saturday of May. Stay Up All Night Day. Yökuhkijoiden päivä (ja yö). Yökyöpeleiden päivä. 

Tämä on erityinen teemapäivä (ja -yö), joka juhlistaa koko yön hereillä oloon liittyvää jännitystä ja haastetta. Tämä päivä on omistettu hauskanpidolle, ihmisiä rohkaistaan ottamaan osaa nautittaviin aktiviteetteihin, elokuvan katselusta ajanviettoon ystävien ja perheen kesken, ilman että uni katkaisisi hauskanpitoa. Päivällä on kuitenkin syvempikin merkitys kuin vain hauskanpito. Tänään muistetaan ja arvostetaan ihmisiä, jotka työnsä puolesta joutuvat valvomaan öisin – meidän kaikkien hyväksi, kts. myös ed. kohta: Kolmivuorotyöläisten päivä. Yötyöntekijöillä on omat terveyshaasteensa, sillä jatkuvat rytminvaihdokset vaikuttavat terveyteen. Stay Up All Night Day tähtää näiden terveyshaasteiden esille tuomiseen, kts. kirjallisuuslista ed. kohta: Kolmivuorotyöläisten päivä. Yötyö on kovaa työtä ja vaatii erityisiä ponnisteluja, minkä vuoksi se ansaitsee erityistä tunnustusta. Stay Up All Night Day'n juhlistus pitää sisällään aktiviteetteja, jotka pitävät Sinut hereillä ja viihdytettynä. Elokuvamaratoneista peliöihin, autoajeluihin, party-all-night-juhliin - tavoite on nauttia yöstä täysin siemauksin. Käytännön vinkit hereillä pysymiseksi pitävät sisällään: ota torkut etukäteen, pidä itsesi koko ajan kiinni jossakin puuhassa, juo kofeiinipitoisia juomia viisaasti, pysy valoisassa, vältä liikaa alkoholia. Nämä strategiat voivat auttaa sinua ottamaan tästä ainutlaatuisesta yöstä kaikki irti ilman että tunnet itseäsi väsyneeksi.

Yöhön liittyy tiettyä maagisuutta. Masennuksen filosofi Emil Cioran puhui yöfilosofiasta, siitä kuinka yöllä ajatukset ovat erilaisia kuin päivällä. Hän itse kärsi unettomuudesta ja pyöräili öisin. Itse ajattelen paljon öisin ja täytyy sanoa, Herra Cioranin puheessa on itua! Emil Cioran oli sitä mieltä, että ihmiset, jotka eivät ajattele öisin, jättävät puolet itsestään tuntematta – yöpuolensa, joka on tosiaan aivan erilainen kuin päiväpuoli. Franz Kafka kirjoitti pääosin öisin, osin siksi, että hän kärsi melusta. Hän myönsi, että öisin työskentely kävi kyllä terveyden päälle, jo siksi, että siten ihminen repäisee itsensä ihmisten yhteisöstä. Elämän yöpuolesta tulee yöllä työskentelijän päiväpuoli, ja ihmisten päivä muuttuu uneksi. Huomaamattaan yöpuurtajasta tulee ympäristön vastakohta. Kun ihminen on nuori, hän ei huomaa sitä ollenkaan, mutta myöhemmin, muutaman vuoden kuluttua, hän sulkee oman tyhjyytensä edessä silmänsä, menettää katseen voiman ja ympäristö tulvii hänen ylitseen. Valvonut ylettyy kuitenkin viisauteen, johon hyvin nukkunut ei ylety. Kafka kirjoitti rakastetulleen Milenalle, ehkä hieman leikkiä laskien: "Valvoneena ihminen on paljon viisaampi kuin hyvin nukkuneena." Kirjoittamalla myöhään yöhön ja aamun varhaisina tunteina Kafka löysi se rauhan ja hiljaisuuden, jota hän tarvitsi kuullakseen sisäisen äänensä. Unia penkovalle kirjailijalle oli yö päivän paras osa, sillä silloin näki pisimmälle. Päivä on suuri silmänkääntäjä. Kafka tilitti ystävälleen Janouchille: "Ellei olisi noita kauhuntäyteisiä, unettomia öitä, niin minä en ylipäätään kirjoittaisi. Mutta näin minä tulen aina uudestaan tietoiseksi eristyssellistäni."

Yöllä kello kolmen ja viiden välillä on ns. sudenhetki, maaginen hetki (kirjoitan muuten nyt tätä tekstiä yöllä klo 3:22, heh! ☺) Kello kolmelta yöllä saavumme sanojen tuolle puolen. Yön tunnit kello 3:sta 5:een ovat maagista aikaa – tuntuu, että voi tapahtua mitä tahansa – aivan kuin aika hetkeksi pysähtyisi! KLF:n Bill Drummond kertoo kello 3:n maagisesta kellonajasta avatessaan kappaleen 3 am Eternal taustoja: Kello kolmelta on se hetki vuorokaudesta, jolloin edellispäivän velvollisuudet ja tosiasiat ovat menneet mutta seuraavan päivän velvollisuudet ja tosiasiat eivät ole vielä saapuneet.3 am Eternal iskee tähän näkökohtaan, koska silloin näyttää, että kaikki voi jatkua ikuisuuksiin. Olin kirjoittanut tuon ajatuksen paperilapulle – kolmelta aamulla. Ikuista. Sitten löysin espanjalaisen sanan madrugada, joka tarkoittaa 'aamuntaite'. Kahdelta sitä toivoo lähteneensä kotiin aikaisemmin; neljältä tulee kylmä. Mutta kello kolmessa on taikaa. Järkiajattelu on kadonnut ja elää hetkessä. Tietoisuuden ovet ovat avoinna. Asioita tapahtuu. Kuin Tam O'Shanterissa. (Tam O'Shanter oli talonpoika, joka palasi kotiin myöhään yöllä päihtyneenä, Robert Burnsin vuonna 1790 kirjoittamassa tarinassa.) Juuri tätä tarkoittaa oleminen "hyvän ja pahan tuolla puolen": ulkona arkipäivästä, tylsästä, hengettömästä maailmasta, toisessa maailmassa, joka on täynnä yllätyksiä, lämpöä, taikaa ja mahdollisuuksia. Puhutaan kuitenkin myös suden hetkestä. Tuo maagisuus voi toisinaan olla luonteeltaan myös varsin pelottavaa. Kello kolme ei ole pelkkää naurua. Se on myös aika jolloin demonit tulevat tahtoessaan leikkiin mukaan. Sielun pimeät hetket voivat olla hyvin pelottavia. Saattaa alkaa tuntua siltä, että tuo kello kolmen hetki venyy ikuisuuksiin. Hyvin pimeänä sielun yönä kello on aina kolme aamulla, kirjoitti F. Scott Fitzgerald Esquiressa vuonna 1936. Tanskan kielestä, muuten, löytyy oiva sana ulvetimen, joka merkitsee 1) tuntia ennen auringonnousua, jolloin ihmiset näkevät painajaisia (No niin! ☺), 2) tuntia ennen ruoka-aikaa, jolloin lapset ovat väsyneitä tai rauhattomia, lit. sudentunti. Niin, molemmat hetket ovat hieman pelottavia, luultavasti on Pirulla niissä sormensa pelissä, vai mitä! ☺Toivotan kaikille oikein viihtyisää yötä!

Tutustumiseksi/hankkimiseksi:

1. Esa Mäkijärvi, Samuli Putro, Hanna-Riikka Kuisma, Sirpa Kähkönen, Tiina Raevaara, Akseli Heikkilä, Sinikka Vuola, Jani Saxell, Anna Tommola, Tuuve Aro, Jari Järvelä, Suvi Vaarla: Yövartiossa.Esseitä unettomuudesta (2025, 199s.)

Et valvo yössä yksin.

Sadat miljoonat ihmiset kärsivät unettomuudesta joka yö. Kiireisessä maailmassamme yleistyvä häiriö on jo merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Yövartiossa – Esseitä unettomuudesta muodostuu syvästi henkilökohtaiseksi katsaukseksi unettomuuteen, sen syihin ja seurauksiin. Kulttuurialan ammattilaiset käsittelevät esseissään tätä kansantautia eri näkökulmista.

Esimerkiksi unihalvaus, katkonainen uni, unettomuuden perinnöllisyys ja painajaiset käsitellään omakohtaisesti, hyväksyttävinä ja ymmärrettävinä. Niissä ei ole kyse heikkoudesta, vaan inhimillisestä ja loogisesta reaktiosta esimerkiksi stressiin tai traumaan. Helppoheikkimäisten ohjeiden sijaan antologia tarjoaa vertaistukea. Yövartiossa muistuttaa unettomuuden moninaisuudesta ja myös siitä, että oman nukkumiskyvyttömyytensä kanssa on mahdollista oppia elämään.

Antologiaan ovat kirjoittaneet Tuuve Aro, Akseli Heikkilä, Jari Järvelä, Hanna-Riikka Kuisma, Sirpa Kähkönen, Esa Mäkijärvi, Samuli Putro, Tiina Raevaara, Jani Saxell, Anna Tommola, Suvi Vaarla ja Sinikka Vuola. Myös Miki Liukkosen piti kirjoittaa essee, mutta hän ei ehtinyt. Antologian viimeiseen esseeseen on koottu sellaisia katkelmia Liukkosen tuotannosta, joissa hän käsittelee unettomuutta.

2. Mauri Kunnas: Herra Hakkaraisen yökirja (2025, 72s., 4.p.).

Yö tulee Tassulaan, mutta malttavatko kaikki mennä nukkumaan?Herra Hakkaraisen mielestä nukkuminen on hauskinta ikinä. Mutta Masa Marsu tietää, ettei uuttera unissakävelijä pysy öisin petissään, vaan päätyy unissaan jos jonkinlaisiin seikkailuihin.
Monet Tassulan lapsista sen sijaan haluaisivat valvoa vaikka kuinka pitkään. Esimerkiksi Eemil ei malta millään lopettaa pelaamista iltaisin ja Ellelle tulee aina nukkumaanmenon jälkeen kova jano.
Unitutkija Kyllikki Mörö-Köllisellä onkin painavaa sanottavaa kaikenlaisille nukkujille ja kukkujille yöunien tärkeydestä ja hyvistä iltarutiineista.Yhteisnide sisältää kirjat Hyvää yötä, herra Hakkarainen (1999) ja Hurjan hauska unikirja (2019).

3. Mauri Kunnas: Herra Hakkaraisen yöpäiväkirja (2012, 128s.). Päästä sinäkin persoonasi "yöpuoli" valloilleen! Tyylikäs kuvitettu muistikirja sopii moneen käyttöön, aina unien kirjaamisesta päivän hauskoihin sattumuksiin. Sivuilta voi myös seurata herra Hakkaraisen uneliasta tajunnanvirtaa... Saatavuus: adlibris.com.

4. Tony Conte: In The Dark of the Night: A Collection of Thought (2016, 178s.).

5. Alice Hoffman: Lyhtyjen yö (1989, 247s.). Alice Hoffmanin Lyhtyjen yö kietoo yhteen maagisen realismin ja inhimillisten kohtaloiden voimakkaat sävyt Martha's Vineyardin saarella vuotuisen lyhtyjuhlan aikaan.

Pieni poika joka ei kasva. Hänen äitinsä joka potee torikauhua. Vanha rouva joka uskoo osaavansa lentää. Salaperäinen Jättiläinen, kuvankaunis nuorimies, joka pakoilee ihmisiä ja liikkuu vain pimeän tullen. Suggestiivisen romaanin päähenkilöt ovat tätä päivää – ja melkein kuin noituutta. Hoffmannin maaginen karuselli pyörähtää käyntiin kuumana lauantaiyönä heinäkuussa. Martha's Vineyardin saarella vietetään vuotuista lyhtyjen juhlaa. Vonny, nuori aviovaimo, on liikkeellä tungoksessa yksin pienen poikansa Simonin kanssa. Jossakin kujien pimennössä on liikkeellä myös Andre. Mutta autossa Andren vierellä on vieras ihminen, kuuma ja levoton tytöntypykkä, joka on päättänyt viedä Vonnyltä hänen aviomiehensä.

6. Jason Bahbak Mohaghegh: Night: A Philosophy of the After-Dark (2020, 136s.).

This short book engages the myriad dimensions of Night, through ancient rituals, medieval storytelling, modern philosophy, and futuristic images, in order to explore the human experience of the after-dark. It thereby tracks Night through the prisms of its most fascinating practitioners: namely, those who keep strange hours and navigate the various potentialities of nocturnal experience (both of terror and enchantment). The Thief's Night; The Runaway's Night; The Drunkard's Night; The Insomniac's Night; The Revolutionary's Night; The Lunatic's Night; The Sorcerer's Night. Undoubtedly, each of these conceptual figures provides a unique gateway into understanding the powerful sensorial effects of evening, as well as its vast connections to larger questions of time, space, fear, nothingness, desire, death, forgetting, vision, secrecy, criminality, monstrosity, and the body.

Jason Bahbak Mohaghegh is Associate Professor of Comparative Literature at Babson College. His work focuses on tracking emergent currents of thought in the Middle East and the West, with particular attention given to chaos, violence, sectarianism, disappearance, and apocalyptic writing. Mohaghegh has authored several books and he is the co-editor of the Suspensions book series, which showcases cutting-edge movements in literature, philosophy, culture, and art across non-western regions. Mohaghegh lives in Salem, Massachusetts, USA.

7. Miina Mäki: Tietopalat: Kiehtovat yöeläimet (2024, 61s., 2.p.)

Liity hämärän kulkijoiden ja yöllisten saalistajien matkaan.Kiehtovat yöeläimet esittelee mielenkiintoisia lajeja kissaeläimistä hämähäkkeihin ja tutustuttaa maailmaan, joka valvoo kun me nukumme. Tietopalat-sarjan helppolukuiset tekstit ja kauniit kuvat innoittavat oppimaan uutta.Mitä eroa on yö- ja päiväeläimillä? Millaiset aistit ovat niillä, jotka kulkevat vain pimeän turvin? Entä missä yöeläimet ovat päivisin? Tämä alakoululaisille suunnattu tietokirja esittelee, millaisia eläimiä luonnossa liikkuu öiseen aikaan ja miten ne elävät. Monipuolisessa Tietopalat-sarjassa on sopivan verran tekstä ja uuden oppimiseen kutsuvat värikuvat – tuhtia tietoa kertyy kuin huomaamatta!Miina Mäki työskentelee John Nurmisen Säätiössä ja on koulutukseltaan meri- ja ympäristöbiologi sekä tutkimussukeltaja. Hänet tunnetaan muun muassa Elonkirjo-kuvakirjan kirjoittajana. Sini Kuparinen on helsinkiläinen kuvittaja ja graafikko. Hän on erikoistunut muun muassa eläinten piirtämiseen. Kuparinen on kuvittanut suositun Kaverimme koira -Tietopalan.

8. Frankie Merlier: Yöeläimet (2006). Öinen metsä paljastaa jännittävän ja eloisan maailmansa tämän luukkukirjan sivuilla, tarjoten runsaasti kiehtovaa tietoa luonnonystävälle. Kenelle: 4–8-vuotiaille lapsille.

9. Elisabeth Bronfen: Night Passages: Philosophy, Literature, and Film (2013, 496s.).

In the beginning was the night. All light, shapes, language, and subjective consciousness, as well as the world and art depicting them, emerged from this formless chaos. In fantasy, we seek to return to this original darkness. Particularly in literature, visual representations, and film, the night resiliently resurfaces from the margins of the knowable, acting as a stage and state of mind in which exceptional perceptions, discoveries, and decisions play out.Elisabeth Bronfen investigates the nocturnal spaces in which extraordinary events unfold, and casts a critical eye into the darkness that enables the irrational exploration of desire, transformation, ecstasy, transgression, spiritual illumination, and moral choice. She begins with an analysis of classical myths depicting the creation of the world and then moves through night scenes in Shakespeare and Milton, Gothic novels and novellas, Hegel's romantic philosophy, and Freud's psychoanalysis. Bronfen also demonstrates how modern works of literature and film, particularly film noir, can convey that piece of night the modern subject carries within. From Mozart's "Queen of the Night" to Virginia Woolf 's oscillation between day and night, life and death, and chaos and aesthetic form, Bronfen renders something visible, conceivable, and comprehensible from the dark realms of the unknown.

10. William Blake: Night Thoughts (Penguin Classics) (1998)

This anthology includes extracts from works by Bram Stoker, Mary Shelley, Edgar Allen Poe, Jane Austen and John Bunyan.

11. J. Edward Neill: 101 Questions for Midnight (2015, 114s.).

101 Questions for Midnight is the final entry in the Coffee Table Philosophy series. It's for those who favor their questions cold, hard, and serious. Meant for small parties, huge gatherings, or lonely evenings under the stars. Each page contains one Question about Life vs Death, Good vs Evil, Morality, Sex, etc. So turn down the lights, pour yourself a drink, and settle down into a darker brand of entertainment. Once you taste one Question, you'll hunger for them all.

12. Mauri Kunnas & Tarja Kunnas: Yötarinoita (2025, 90s., 10p.). Yötarinoita vie lukijan jännittävälle matkalle yön salaperäisiin tapahtumiin, joissa kummitukset, noidat ja muut möröt heräävät eloon. Suosittu Mauri Kunnas tarjoaa kauhistuttavan hauskaa luettavaa täynnä yllätyksiä. Kenelle: 5-vuotiaille ja sitä vanhemmille lapsille.

Usko tai älä, yöllä tapahtuu enemmän ja merkillisempiä asioita kuin hurjimmissa unissasi osaat aavistaakaan... Lähde rohkeasti seuraamaan kummitusten, noitien, lumimiesten, muumioiden ja muiden mörköjen jalanjälkiä, niin saat kerrankin kauhistella kylliksesi! Tämä kirja sisältää hiuksianostattavat kauhutarinat Hui kauhistus!

13. Stephen King & Owen King: Sleeping beauties (2017, 718s.). Kauhuromaani. Kirjassa naiset ympäri maailman peittyvät nukkuessaan kookonimaiseen huntuun eivätkä herättyään ole enää entisellään, mikä ajaa miehet selviytymään yksin. Poikkeuksena on arvoituksellinen Evie, joka ei koe muutosta ja saattaa olla avain ongelman ratkaisemiseen.

14. Velhojen yö -lautapeli

Lautapeli Velhojen Yö/ Trollkarlarnas natt. Pimeässä hehkuvia osia. Pilkkopimeässä pelattava peli, jota voidaan luonnollisesti pelata myös hämärässä tai päivänvalossa. Pelaajien määrä: 2-4 pelaajaa Ikäsuositus: 5 - 99 v

Velhojen yön erikoispiirre on poikkeuksellinen, sillä peliä kuuluu pelata täysin pimeässä. Kuulostaa typerältä, mutta asiaan tulee tolkkua, kun selviää, että osa pelin nappuloista loistaa pimeässä. Peli perustuukin siihen, että osa nappuloista on näkymättömiä — tätä onkin hyvin vaikea toteuttaa muuten kuin pelaamalla säkkipimeässä.

Peli on voittanut As d'Or -palkinnon eli Ranskan Vuoden peli -palkinnon lastenpelisarjan.

Pelin idea

Sinänsä Velhojen yö on yksinkertainen näppäryyspeli. Joukko nappuloita ladotaan korotetulle pelilaudalle. Pelaajilla on velhot, laudan keskellä on levyn peittämä syvennös ja sen ympärillä joukko patoja. Tarkoitus on työntää velholla oma pata syvennökseen.

Pelaajat näkevät velhot, padat, levyn päällä olevan tulen ja syvennöstä osoittavan renkaan. Muut nappulat ovat näkymättömiä ja liikkuvat työnnettäessä arvaamattomasti eri suuntiin. Pelaaja voi yrittää työntää pataansa eteenpäin, mutta todennäköisesti se lähtee kiertämään sivulle. Pelaaja saa vuorollaan yrittää, kunnes jotain putoaa pelilaudalta pöydälle ja kuuluu kolahdus.

Näppärä keksintö

Pimeässä pelaamisen idea on lähestulkoon nerokas ja peli on nopeaa ja riemukasta hupia myös aikuisten kesken.

Peliä voi toki pelata myös päivänvalossa. Silloin pelin luonne on toinen, strategisempi. Velhojen yö on kuitenkin parhaimmillaan yöllä ja pimeässä. Ovela peli sopiikin hyvin erityisesti talvi-iltojen ajanvietteeksi.

Suunnittelija: Jens-Peter Schliemann, Kirsten Becker
Julkaisija: Drei Magier Spiele, Marektoy
Ilmestymisvuosi: 2006
Pelaajamäärä: 2-4
Pituus: 10-20 min

15. KAUHUPELIT. Turvallista kauhuntunnetta voi nykyään kokea ympäri vuoden, joten mikä sen parempi aika testata joitain tämän hetken parhaimpia kauhupelejä. Aivan kuten parhaat kauhuelokuvat, hyvin tehdyt kauhupelit saavat sydämen ylikierroksille ja mielen vilkkaaksi. Vaan toisin kuin elokuvat, peleissä kauhu on entistä immersiivisempää, sillä kokijana on pelaaja itse.

Kauhupelit ovatkin viime vuosina muuttuneet entistä laadukkaammiksi, eivätkä ne nojaa enää ainoastaan verellä mässäilyyn tai halpoihin säikkyihin. Toki molemmilla näillä on edelleen suuri rooli genren teoksissa, kehittäjät ovat löytäneet yhä uudenlaisempia tapoja päästä pelaajien ihon alle.

Ohessa parhaita kauhupelejä, joita voit kokea tietokoneella tai konsoleilla. Listalla on niin AAA-pelejä kuin vanhempia PC-klassikoita. Jos siis kaipaat shokkiterapiaa ja jännitystä elämääsi, uskaltaudu tutustumaan seuraaviin peleihin.

Parhaat kauhupelit/ 2025 listaus:

• The Quarry
• Dying Light: The Beast
• Silent Hill 2 Remake
• Mouthwashing
• Resident Evil 4 (2023)
• Dying Light 2: Stay Human
• Dredge
• Fear The Spotlight
• Until Dawn
• The Last of Us Part 2
• Dead Space (2023)
• Still Wakes The Deep
• Alan Wake 2
• Little Nightmares
• The Evil Within 2
• Dead By Daylight
• Resident Evil 7: Biohazard
• The Outlast Trials
• Amnesia: The Bunker
• Visage
• Alien: Isolation

16. KAUHUELOKUVIA KATSOTTAVAKSI

Kaikkien aikojen pelottavimmat (tutkimusten mukaan)

Nämä elokuvat on valittu usein siksi, että ne saavat tutkitusti katsojien sykkeen nousemaan eniten:

• Sinister (2012): Tutkimuksessa maailman pelottavimmaksi todettu elokuva.
• Paranormal Activity (2007): Pienellä budjetilla tehty, erittäin piinaava.
• Hereditary – Pahan perintö (2018): Moderni mestariteos, joka on listattu yhdeksi 2000-luvun parhaista.
• The Shining – Hohto (1980): Stanley Kubrickin klassikko, joka on yksi parhaista Stephen King -sovituksista.
• Manaaja (1973): Klassikko, jota pidetään usein yhtenä historian pelottavimmista.

Second Saturday of May. World Bellydance Day. Maailman vatsatanssipäivä.

Osallistu vatsatanssitunnille tai mene katsomaan, kun ammattilaisvatsatanssijat tanssivat nauttiaksesi tästä muinaisesta lumoavasta ilmaisumuodosta, joka yleensä liitetään Keski-Itään. Itämainen tanssi, kansanomaisesti vatsatanssi tai napatanssi, on alun perin Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä eri kulttuurien yhteisvaikutteissa pitkän ajan kuluessa kehittynyt esittävä soolotanssityyli. Tanssitunnilla keskitytään itämaisen tanssin keskivartaloa monipuolisesti vahvistaviin perusliikkeisiin, liikekieleen sekä pään, olkapäiden ja käsien käyttöön. Itämainen tanssi liikuttaa kehoa lempeästi voimistaen selän ja vatsan syviä lihaksia aina lantionpohjaan asti, vetreyttäen jännittyneet hartiat ja kangistuneen selän iloista mieltä unohtamatta.

Itämaisen tanssin terveysvaikutuksista

Itämaisen tanssin taika on sen pehmeydessä ja naisellisuudessa. Tunneille saa tulla kaikissa koruissaan, käyttää kauniita ja kiliseviä lantiohuiveja ja vaikka vielä sipaista lisää huulipunaa niin halutessaan. Toisille eksotiikka ei ole tärkeää, eikä tarvitsekaan.Itämaisella tanssilla on tutkitusti monta hyvää vaikutusta kunnon kohentajasta niska- ja hartia- sekä selkävaivojen lievittäjään, jolloin voidaankin puhua tanssillisesta kuntoutusliikunnasta.Tanssin ja liikunnan ilo syntyy monien aistien välityksellä. Sisältäpäin kokonaisvaltaisena mielihyvänä omista liikkeistä ja ulkoa kauniina väreinä ja musiikkina. Kukin voi löytää siitä oman itselleen sopivimman ulottuvuutensa.Kuntoliikuntana itämainen tanssi sopii yhtä hyvin miehille kuin naisillekin. Hartiakipuihin se tehoaa molemmille ja hyvät venyttelyt tunnin lopuksi vetreyttävät vielä lisää. Tanssin alkuperämaissa kansantansseja tanssitaan yhdessä ja miehille on omat miehekkäät liikekuvionsa.

Tässä vielä tiivistetysti itämaisen tanssin hyödyt:

• Parantaa rintarangan ja yläraajojen liikkuvuutta
• Auttaa erityisesti niska- ja hartiajännityksiin sekä selkävaivoihin
• Parantaa ryhtiä ja tasapainoa
• Kehittää koordinaatiota
• Lievittää hiirikättä
• Edistää selkärangan ja nivelten liikkuvuutta
• Helpottaa astmaa laajentamalla hengityskanavaa
• Vilkastuttaa lymfanestekiertoa ja parantaa aineenvaihduntaa
• Edesauttaa suolen toimintaa
• Ylläpitää ja parantaa koko elimistön hyvinvointia
• Ehkäisee osteoporoosia
• Rentouttaa ja venyttää kipeytyneet lihakset
• Parantaa virtsanpidätyskykyä vahvistamalla lantionpohjan lihaksia
• Laukaisee lihasjännityksiä lempeällä ja dynaamisella tavalla
• Avaa jumiutuneet liikeradat ja lisää notkeutta
• Auttaa hahmottamaan omaa kehoa
• Virkistää mieltä

Lähde: amina.fi (2019)

Itämainen tanssi on mielihyvän ja ilon tanssi

Musiikki yhdistettynä kauniiseen liikuntaan on eräs kaikkein hienoimmista ja nautittavimmista yhdessäolon muodoista. Harrastus, joka tarjoaa tällaisen miellyttävän kokemuksen, on itämainen tanssi.

Itämaisen tanssin historia on tuhansia vuosia vanha. Tanssin juuret ovat lähtöisin Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta. On oletettu, että itämainen tanssi olisi saanut alkunsa eräänlaisena hedelmällisyyskulttina ja että naiset olisivat helpottaneet synnytyskipujaan tanssimalla. Vatsatanssiksikin nimitetty tanssi viittaa selkeästi naisen keskivartaloon. Arveluja on monia, varmaa tietoa tanssin syntyvaiheista ei ole. Länsimaihin itämainen tanssi levisi 1800-luvun loppupuolella. Suomessa itämaista tanssia on tanssittu 1970-luvulta lähtien. Muiden etnisten tanssien joukossa itämainen tanssi on tullut hyvin suosituksi.

Itämainen tanssi edellyttää tanssitekniikan oppimista. Opetuksessa kiinnitetään huomiota kehon tarkkaan hallintaan ja liikkeisiin, jotka ovat voimakkaita, mutta samalla joustavia ja pehmeitä. Itämaisen tanssin perusliikkeitä ovat: kahdeksikot, arabialainen perusaskel, värinät, ympyrät, kierrot, kamelit, lonkanpudotukset, pään- ja käsienliikkeet. Näitä liikkeitä harjoitellaan yksittäisinä sekä muodostetaan niistä sarjoja ja koreografioita. Tulkinnalliseen puoleen kiinnitetään myös huomiota.

Itämainen tanssi on mielihyvän ja ilon tanssi. Se on mielen ja vartalon yhteensulautumista. Tanssin lumovoimaa ja kiehtovuutta lisäävät tanssijoiden kauniit ja värikkäät asut. Usein tanssijoilla on pukunaan runsaasti koristeltu kaksiosainen puku ja kevyt huntu tai näyttävästi koristeltu iltapukumainen asu. Naisellisuutta korostavat lisäksi monet korut sekä lantiolle kiedottu kolikkovyö, joka saadaan helisemään lantioliikkeillä. Joissakin tansseissa käytetään lisäksi sormisymbaaleita tanssin tehosteina. Itämainen rytmikäs musiikki kuuluu luonnollisena osana tähän eksoottiseen liikehdintään.

Lähde: putkilahti.net (Aune Turunen, 2009)

Tutustumiseksi: 

1. Sirke Seppänen: Itämainen tanssi (1993, 117s.). Itämainen tanssi on saanut alkunsa Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa, missä naiset ovat rentoutuneet keskenään tanssin, musiikin ja laulun merkeissä. Taito on periytynyt äideiltä tyttärille. Aikojen kuluessa tanssi on saanut monia erilaisia muotoja ja löytänyt tiensä myös länteen. Tämä havainnollisesti kuvitettu kirja aloittaa itämaisen tanssin opiskelun aakkosista ja etenee kaksi vuotta opiskelleiden tasolle. Alkeet opittuaan voi liikkeitä yhdistellä mielensä mukaan ja kertoa tanssin kielellä tuhat ja yksi erilaista tarinaa. 

2. Atea: Bellydance Basics (e-kirja, 2018). This is a comprehensive yet concise eBook introducing the fundamentals of bellydancing with easy-to-understand text and video instruction, Quick Study Guides, photos, and music samples. Learn the dance steps and techniques that are the foundation of all traditional and modern bellydance styles. 

3. Evyenia Karmi: Quintessential Bellydance. Beginner class companion (2013, 118s.).

​

Second Sunday in May. Mother's Day. Äitienpäivä.

Soita, vieraile tai suunnittele yhteinen huviretki, kylpyläloma tai vaikka matka osoittaaksesi äidillesi, kuinka paljon arvostat häntä tai jaa muistoja äidistäsi, jos hän ei ole enää keskuudessamme.

Perheiden "näkymätön työ" edelleen äitien harteilla – vaatii veronsa mielenterveydestä: "Jatkuva asioiden jonglööraus vaikuttaa negatiivisesti"

Vaikka nykymiehet hoitavat enemmän kotitöitä kuin ennen, naiset pyörittävät edelleen taloutta – ja kärsivät siitä.

Äitiyden näkymätön taakka on musertava ja saattaa jopa tehdä hallaa mielenterveydelle. Vaikka nykymiehet hoitavat enemmän kotitöitä ja lapsia kuin ennen, naiset pyörittävät edelleen taloutta myös siinä tilanteessa, että käyvät töissä, kertoo Independent. Tutkimus aiheesta julkaistiin Sex Roles -julkaisussa.

"Näkymättömät työt" haittaavat mielenterveyttä

Tutkimukseen osallistui 400 pienen lapsen äitiä, joilla oli myös kumppani. 65 prosenttia tutkituista naisista kävi töissä.

Arizonan ja Oklahoman yliopistojen tutkimuksessa selvisi, että niin sanotut "näkymättömät työt" ovat yhteydessä naisten kokemiin tunteisiin tyhjyydestä ja toisaalta häkeltyneisyydestä arjen keskellä.

Ylikuormitetut äidit kokivat tyytymättömyyttä myös parisuhteeseen

Yhdeksän kymmenestä naisesta koki olevansa yksin vastuussa perheen aikataulujen suunnittelemisesta. Seitsemän kymmenestä koki vastaavansa myös muista perheen asioista, kuten kotitöiden jakamisesta ja rutiinien ylläpitämisestä.

Kahdeksan kymmenestä äidistä kertoi olevansa perheessä se henkilö, joka tuntee lapsen opettajat. Puolet äideistä teki perheen päätökset sijoituksista, lomista, suurista remonteista ja esimerkiksi auton ostamisesta.

Moni koki vastaavansa myös lapsensa tunnetason tarpeista.

Lapsen hyvinvoinnista vastaavat äidit kokivat tyytymättömyyttä elämään ja parisuhteeseensa; lisäksi he olivat stressaantuneita. Tutkimusta tehneen Suniya Lutharin mukaan äidit ovat usein ensimmäisinä vastaamassa lapsen hätään.

– Se on hyvin raskas työ; voi olla pelottavaa tehdä itsenäisesti päätöksiä, jotka voivat pahentaa tilannetta lapsen onnellisuuden lisäämisen sijaan, Luthar sanoo.

"Näkymätöntä työtä" hoitavat yleensä naiset

Vaatii henkistä ja tunnetason työtä esimerkiksi pysytellä selvillä siitä, minkä kokoisia vaatteita lapselle pitää ostaa ja minä päivänä perheenjäsenten pitää olla missäkin. Tutkijoiden mukaan muun muassa nämä tehtävät ovat "näkymätöntä työtä", jonka naiset yleensä hoitavat.

– Ei ole epäilystäkään siitä, että jatkuva asioiden jonglööraus ja monen asian tekeminen yhtä aikaa vaikuttaa negatiivisesti mielenterveyteen, Luthar sanoo.

Ne naiset, jotka kokivat olevansa vastuussa kodista, olivat uupuneita eikä heillä ollut aikaa itselleen.

– Vaikka naiset hoitaisivat fyysisesti vähemmän pyykkikuormia, heillä on edelleen vastuu siitä, ettei pyykinpesuaine lopu, että kaikki likaiset pyykit löytävät tiensä pesuun ja että puhtaita pyyhkeitä on aina tarjolla, tutkimusta tehnyt Lucia Ciciolla kuvaa.

Lähde: mtvuutiset.fi (Maria Aarnio, 2019), jonka lähteinä: Scarymommy.com, Independent, link.springer.com

KUINKA KEVENTÄÄ ÄITIEN TYÖTAAKKAA

Äidin työtaakan keventäminen vaatii usein kodin rutiinien uudelleenarviointia, avoimempaa kommunikaatiota ja vastuun jakamista koko perheen kesken. Keskeistä on vähentää niin fyysistä työmäärää kuin henkistä kuormitusta eli metatyötä.

Tässä konkreettisia keinoja äidin työtaakan keventämiseen:

1. Kotitöiden reilu jakaminen (kumppanin ja lasten kanssa)

• Keskustelkaa avoimesti: Ottakaa puheeksi kotitöiden jako. Sopikaa, kuka tekee mitäkin, jotta vastuu ei kasautuisi yhdelle.
• Metatyön jakaminen: Suunnitelkaa yhdessä viikon ruokaostokset, harrastuskuljetukset ja siivous, jotta äidin ei tarvitse kantaa kaikkea suunnitteluvastuuta (ns. metatyö).
• Opetelkaa "hyväksymään" erilaiset tavat: Kumppanin tekemä työ on arvokasta, vaikka se tehtäisiin eri tavalla kuin itse tekisi.
• Lapset mukaan: Lapsille voi antaa ikätasoon sopivia tehtäviä, kuten oman huoneen siivoaminen, astianpesukoneen tyhjennys, roskien vienti tai pöydän kattaminen. Siivousleikki voi tehdä yhdessä tekemisestä mukavampaa.

2. Rutiinien keventäminen

• Siivousvartti: Pitäkää yhteinen tehokas siivousvartti, jonka jälkeen voitte yhdessä rentoutua.
• Karsikaa rutiineja: Kaiken ei tarvitse olla tiptop. Vähentäkää suorituspaineita.
• Suunnitelkaa ruoat: Ruokalistan tekeminen viikoksi helpottaa kaupassakäyntiä ja poistaa päivittäisen "mitä syödään" -stressin.

3. Arjen palvelut ja tuki

• Hyödyntäkää palveluita: Ruokaostosten tilaaminen kotiin, siivouspalvelu tai puolivalmisteiden käyttö silloin tällöin ei ole merkki laiskuudesta, vaan viisaasta ajankäytöstä.
• Pyytäkää apua: Ottakaa rohkeasti vastaan apua isovanhemmilta, ystäviltä tai muilta läheisiltä.

4. Äidin oma aika ja jaksaminen

• Lepo on oikeus: Vauva-arjessa valvominen on rankkaa. Nukkukaa silloin kun vauva nukkuu, jos mahdollista.
• Oma aika: Sopikaa, että äiti saa säännöllisesti omaa aikaa harrastuksiin tai lepoon ilman perhevelvollisuuksia.
• Tunnista uupumus: Jos arki tuntuu liian raskaalta, pyytäkää ajoissa tukea neuvolasta tai muualta.

5. Asenteen muutos

• "Hyvä äiti" riittää: Täydellisyyden tavoittelusta luopuminen keventää henkistä taakkaa eniten.
• Yhteistyö, ei avustaminen: Kumppani ei "auta" äitiä, vaan kantaa oman vastuunsa perheestä.

Perheen yhteinen tavoite on, että kaikilla on voimia arjessa.

Tutustumiseksi/ hankkimiseksi: 

1. Hanna Brotherus: Äitini, tyttäreni (2024, 227s.). Kokemuksia elämän hauraimmasta ja vahvimmasta suhteesta. Hanna Brotherus kutsui äitejä ja tyttäriä keskusteluihin löytääkseen näkökulmia ja tarinoita äidin ja tyttären suhteesta. Hän oppi jokaiselta jotakin ainutlaatuista – siitä syntyi tämän kauniin kirjan selkäranka. "Minulle äidin ja tyttären suhde on loputon mysteeri, mahdoton tehtävä ja suurinta rakkautta. Mutta mitä se on muille, ja kuinka äidit ja tyttäret oikeasti elävät suhteessa toisiinsa ja maailmaan? Tästä haluan ottaa selvää." Brotherus kutsui mukaan sodan erottamat äidin ja tyttären sekä iäkkäänä synnyttäneen naisen tyttärineen. Hän tapasi adoptioperheitä ja sateenkaarivanhempia. Elinkautiseen tuomitun äidin sekä hänen vankilassa syntyneen tyttärensä. Pareja, joille yhdessä kasvaminen on ollut tasapainoinen matka, sekä heitä, joiden suhde on loputon vuoristorata. Hän halusi löytää tavallisia äitejä ja tyttäriä, mutta huomasi ettei "tavallista" ole. Jokainen äiti–tytär-suhde on ainutlaatuinen ja täysin omanlaisensa. Brotherus teki haastateltavien kanssa kehollisia harjoitteita löytääkseen kohtaamisiin syvyyttä ja avoimuutta. Valokuvaaja Nico Backström dokumentoi prosessin valokuvin, joista tuli keskeinen osa tätä upean visuaalista kirjaa. Kirjaan liittyy myös erillinen keskustelusarja, joka julkaistaan äänikirjapalveluissa. Hanna Brotherus (s. 1968) on koreografi, ohjaaja ja tanssitaiteilija, neljän aikuiseksi kasvaneen lapsen äiti. Hän on myös kaksi romaania kirjoittanut kirjailija, jolla on rohkeutta katsoa ihmisyyttä ja naisen elämää suoraan ytimeen. Teokset Ainoa kotini ja Henkeni edestä ovat saavuttaneet huikean suosion poikkeuksellisen laajassa lukijakunnassa. 

2. LAHJAIDEA: Elma van Vliet: Äiti. Kerro minulle (2018, 159.). Mikä on arvokkain lahja, jonka äitisi voi sinulle antaa? Hänen oma kiehtova tarinansa.Tämä innostava täytettävä kirja on lahja, joka auttaa syventämään suhdetta rakkaimpien kesken. Anna kirja äidillesi ja pyydä häntä kertomaan elämäntarinansa kirjan kysymysten avulla. Täytettyään kirjan hän voi palauttaa sen sinulle. Elma van Vliet sai kirjaidean äitinsä sairastuttua. Hän tajusi, että ei ollut tullut kysyneeksi äidiltään tämän menneisyydestä, elämästä ja unelmista. Kerro minulle -sarjasta on sittemmin kasvanut täytettävien kirjojen ykkösbrändi Euroopassa. Jo yli kolme miljoonaa ihmistä on jakanut elämäntarinansa kirjojen kautta läheisilleen. "Tehtäväni on auttaa ihmisiä vahvistamaan yhteyttä rakkaimpiinsa ja muistamaan, mikä elämässä on oikeasti tärkeää." - Elma van Vliet 

3. Kirsi Hiilamo & Heli Pruuki: Aina tytär, aina äiti (2024). Suhde omaan äitiin on yksi naisen elämän keskeisimpiä ihmissuhteita. Se askarruttaa ja vaikuttaa elämään, vaikka joskus tahtoisimme muuta väittää. Psykoterapeutit Kirsi Hiilamo ja Heli Pruuki pohtivat teoksessaan aikuisen naisen moni-ilmeistä suhdetta omaan äitiin. Millaista on äidin valta ja kuinka se näkyy tyttären elämässä? Miksi suhde äitiin on hyvässä ja pahassa niin erityinen? Kuinka irtautua, ymmärtää ja pysyä lähellä? Mukana teoksessa on psykoanalyytikko Jorma Myllärniemen artikkeli narsistisesta äidistä sekä kahdeksan suomalaisen naisen kirjeet omalle äidilleen. Teokseen sisältyy myös omaehtoiseen pohdintaan kannustavia harjoituksia, jotka johdattavat tarkastelemaan omaa äitisuhdetta ja sitä, miksi se on juuri sellainen kuin on.

4. LAHJAIDEA: Mum's One Line a Day: A Five-Year Memory Book - täytettävä kirja (2010). Mom's One Line a Day -- Who has time to scrapbook? Not Mommy! For the busy mom-on-the-go, this memory keeper offers a quick and easy way to capture the everyday moments of motherhood. With enough space to record a single thought, a family quote, or a special event each day for five years, this beautiful keepsake makes sure those precious memories will last a lifetime.

5. LAHJAIDEAT: elamyslahjat.fi

6. LAHJAIDEA: Äiti, olet minulle rakas (2025, 51s., 3.p.). Äiti, olet minulle rakas on lämminhenkinen lahjakirja, joka auttaa sanoittamaan tunteita ja jakamaan yhteisiä muistoja. Kirjan kysymykset tekevät tunteiden ilmaisusta helppoa ja ilahduttavaa. Kenelle: Äideille sopiva lahjakirja.

"Kiireen keskellä en aina muista sanoa, että rakastan sinua, äiti. Tein sinulle tämän kirjan, se kertoo sinusta - ja vähän minustakin."

Äitienpäivän lahjaideat hukassa? Äidille voi nyt tehdä oman hurmaavan kirjan, joka sanoo persoonallisella tavalla "minä rakastan sinua, äiti". Kirjan johdattelevat kysymykset tekevät sen täyttämisestä helppoa ja lystikästä. Rakkain lapsuusmuistoni sinusta on, kun___________. Äiti, osaat paremmin kuin kukaan ___________. Sisimpien tuntojen ylös kirjaaminen on yhtä hauskaa kuin kirjan antaminenkin!

6. Tara Lange: Äitipeli: selviydy voittajana (2018, 223s.). Tara Langen suorasanainen teos tarjoaa rehellistä ja vapauttavaa näkökulmaa äitiyden haasteisiin sekä naiseuden ja vanhemmuuden iloon. Kirja käsittelee äitien henkisen hyvinvoinnin tärkeyttä ja auttaa löytämään tasapainoa arjen kuormituksessa. Kenelle: Kirja sopii eri-ikäisten lasten äideille, joita kiinnostaa elämäntaito, itsetuntemus ja hyvinvointi.

Suoraa ja rehellistä puhetta äitiydestä! Jokainen äiti kamppailee samojen asioiden parissa. Huolehtii, rakastaa, hoitaa. Muuttaa maailmaa lastensa kautta. Ja silti monet naiset ovat täysin hukassa äitiytensä kanssa. Äidin henkinen hyvinvointi vaikuttaa suoraan vauvan, lapsen ja parisuhteen hyvinvointiin. Äitiyteen on helppo hukkua, ja silloin siitä voi tulla suorittamista ja elämästä ilotonta puristamista. Äitipeli ohjaa äitejä kysymään itseltään kuka minä olen, mihin minä uskon, millainen siitä ja puoliso haluan olla, mistä olen valmis päästämään irti ja mitä haluan tilalle.

7. Maria Mustranta: Äidin tehtävä (2022, 285s.). Maria Mustrannan psykologinen trilleri pureutuu vanhemmuuden vastuuseen ja rajojen etsimiseen perheen sisäisissä kriiseissä, kun elämä vie mukanaan arvaamattomiin suuntiin. Kenelle: aikuisille.

Psykologinen trilleri vanhemman vastuusta

Mihin ikinä lapsi päätyykään, hän vetää sinne vanhempansa.Laura on tehnyt kaikkensa Pyryn eteen, mutta joskus lapset ovat vain kohtuuttomia. Yhdeksänvuotias poika ei osaa hallita tunteitaan eikä käyttäytymistään, joten hänellä on vaikeuksia saada kavereita.Siksi Rafael on kuin taivaan lahja. Varakkaan perheen lapsi, äiti ja isä mediasta tuttuja poliitikkoja. Mitä syvemmälle Laura ja Pyry ajautuvat julkkisperheen maailmaan, sitä enemmän Rafael alkaa arveluttaa Lauraa. Onko poika sittenkään hyväksi Pyrylle? Sitten lapset tekevät jotain, mikä toteuttaa Lauran pahimmat pelot.

Maria Mustrannan toinen romaani kertoo ongelmalapsista ja epätoivoisista aikuisista. Se kysyy, kuinka paljon vanhemmat lopulta voivat muuttaa lapsiaan ja mitä kaikkea he ovat valmiita tekemään perheensä eteen.Maria Mustranta (s. 1976) on opiskellut journalistiikkaa ja kehitysmaatutkimusta. Hän työskentelee vapaana toimittajana ja kirjoittaa säännöllisesti muun muassa Helsingin Sanomiin. Hänen esikoisromaaninsa Sokeita hetkiä ilmestyi 2017.

8. Maija Paavilainen: Äiti on äiti (1999, 80s.). Maija Paavilaisen aforismikokoelma korostaa äidin roolia elämän moninaisissa hetkissä lämpimän humoristisella otteella.

9. Diana Craig: Rakas äiti (2010, 159s.). Diana Craigin Rakas äiti kokoaa yhteen oivaltavia ajatuksia, lämpimiä tarinoita ja käytännön vinkkejä, jotka juhlistavat äitiyden merkitystä ja arjen pieniä iloja. Kenelle: Vanhemmille ja kaikille, joita kiinnostavat vanhemmuus ja äitiys.

10. Hanna Härmä: Äitikirja. Voimakirja ruuhkavuosiin (2020, 288s.). Ajatus siitä, että lapsi ei ole äitiydessä onnistumisen mitta, on huojentavaa. Silloin voi vapautua epäonnistumisen pelosta, riittämättömyyden tunteesta ja itsesyytösten kierteestä. Äitiys ei ole lahjakkuus. Se on parhaansa yrittämistä, inhimillisyyden osoittamista ja rakkauden antamista. Se on tunnetta, kokemuksia ja ennen kaikkea kasvua. Lapset ovat äidille sanan kaikessa tarkoituksessa kasvua. Kuka oppii loppujen lopuksi ja mitä?

Hyvä, parempi, paras ÄITIKIRJA on Hanna Härmän esikoisteos ja henkilökohtainen löytöretki tyytyväisempään ja onnellisempaan arkeen ruuhkavuosien keskellä, jolloin oma hyvinvointi ja toiveet usein jäävät kiireiden ja yhteiskunnan välillä mahdottomiltakin tuntuvien vanhemmuusvaatimusten jalkoihin. Ulkopuoliset ja äidin itseensä kohdistamat odotukset tekevät naisesta monesti multitaskaajan ja suorittajan, jolloin tulee helposti unohtaneeksi oman naiseutensa ja yksilöllisyytensä. Äitiys ei kuitenkaan poista tarvetta tuntea ainutlaatuisuutta naisena, kehittää itseään ja seurata unelmiaan.Kirja tarjoaa oivalluksia ja työkaluja oman arjen kokonaisvaltaista hyvinvointia lisäävien muutosten tekemiseksi. Käytännönläheiset esimerkit ja pohdinnat antavat eväitä mielekkäämmän ja tasapainoisemman elämän rakentamiseksi - jotta on helpompi toteuttaa niitä asioita, mitkä ainutlaatuisena naisena ja äitinä ovat itselle tärkeitä. Äitiys on lopulta hyvin opettavainen matka taistelijalle, selviytyjälle ja elämänsankarille - äidille itselleen.

Third Thursday in May. Notebook Day. Muistikirjapäivä.

Avaa muistikirja ja ryhdy kirjoittamaan. Tehtävien puuhien listaa, ajatuksiasi, mitä tahansa mitä mielikuvitus mieleesi tuo.. Muistikirja on metka pikkukirja: aina kun sen ottaa esille, kyllä sinne jotakin kraapustaa! ☺Muistikirja on myös aina oiva lahjaidea, aina löytyy arvokasta muistettavaa, jota kirjoittaa muistiin!

Muistikirjan kirjoittaminen on tehokas tapa edistää mielen hyvinvointia, järjestää ajatuksia ja tehostaa oppimista. Käsin kirjoittaminen aktivoi aivoja eri tavalla kuin koneella kirjoittaminen, ja se auttaa jäsentelemään kaaosta sekä tallentamaan ideoita.

Tässä on keskeisimmät syyt, miksi muistikirjaa kannattaa käyttää:

1. Stressinhallinta ja mielenrauha

• Ajatusten purku: Huolien kirjoittaminen paperille vähentää stressiä ja ahdistusta, kun ajatukset saadaan pois päästä.
• Tunne-elämän säätely: Päiväkirjan pitäminen auttaa prosessoimaan vaikeita tunteita ja kokemuksia, mikä parantaa emotionaalista hyvinvointia.
• Kiitollisuus: Kiitollisuudenaiheiden kirjaaminen parantaa mielialaa ja lisää itsetuntemusta.

2. Muistin ja oppimisen tehostaminen

• Parempi muistijälki: Käsin kirjoittaminen jämäköittää tiedon aivoihin paremmin kuin pelkkä kuuntelu tai koneella kirjoittaminen.
• Jäsentely: Kun kirjoitat asioita ylös, jäsentely auttaa ymmärtämään kokonaisuuksia paremmin ja erottamaan epäoleellisen tiedon.

3. Tuottavuus ja tavoitteiden saavuttaminen

• Listojen teko: Muistilistojen tekeminen vähentää aivojen kuormitusta ja auttaa pitämään arjen järjestyksessä.
• Tavoitteiden seuranta: Tavoitteiden ja edistymisen kirjaaminen ylös auttaa pysymään fokusoituneena ja motivoituneena.

4. Luovuus ja itsetuntemus

• Ideoiden tallennus: Muistikirja on paikka, johon voit raapustaa nopeasti lennosta tulleet ideat, jotta ne eivät unohdu.
• Oman kehityksen seuraaminen: Kun luet vanhoja merkintöjäsi, näet, miten olet kehittynyt ja oppinut menneistä haasteista.

Käsin kirjoittamisen edut

Käsin kirjoittaminen (vs. koneella) stimuloi aivoja enemmän ja auttaa siirtämään tietoa pitkäkestoiseen muistiin. Se on myös meditatiivinen ja rauhoittava prosessi.

Vinkki: Aloita pienestä, esimerkiksi listaamalla päivän kolme tärkeintä asiaa tai kirjoittamalla vapaasti ajatuksiasi 5 minuuttia päivässä.

Hankkimiseksi:

1. Muumi-muistikirjoja, saatavuus esim.: halpahalli.fi

2. Muistikirja Magic Book

Puolustautuaksesi "pimeitä voimia" vastaan ​​ voi olla hyödyllistä hahmotella muutama terävä loitsu - käytä tätä kirjaa! Tietysti se sopii myös ajatusten kirjaamiseen tai käytettäväksi muistivihkona läksyjen tekemiseen. Muistikirja Magic Book on muistikirja teksteillä "magic book" ja "protection against evil forces" , jotka on kirjoitettu kultavärillä sen ruskeaan kanteen. Kirjassa on 46 tyhjää sivua muistiinpanojen kirjoittamista tai piirustuksia varten. Mitat: 22 x 15 cm.

Saatavuus: Mydreamday.fi; temashop.fi

3. Muistikirja: Alice In Wonderland - Cat, Pink (Premium), saatavuus: puolenkuunpelit.com (kannessa Cheshire Cat)

4. Muistikirja: Disney Alice In Wonderland - With Sticky Notes, saatavuus: puolenkuunpelit.com

5. Muistikirja Muumi - Muumilaakson kartta. Kovakantinen muistikirja, laadukasta paperia. 128 tyhjää sivua, irtosivu apuviivoilla ja lukunauha. Kannessa hopeafoliointi. Koko: 16,5 x 20,5 cm. Kuvitus: Tove Jansson. Saatavuus: putinki.fi.

6. Muistikirja Wrendale (eläinaiheisia), saatavuus: kananlento.com

7. Book Of Shadows- Muistikirja, musta, saatavuus: undergroundstore.fi

8. Päiväkirja pörrökissa, saatavuus: tiinuska.fi

9. Bucket List Muistikirja. 101 things I want to do! Kirja, johon voi täyttää oman bucket list -luettelon. Kirjan kaikki tekstit ovat englanniksi. Kirjassa on 160 sivua. Saatavuus: partyking.fi.

10. Viiden vuoden päiväkirja / Ajatus päivässä -kirja Polka Paper – Viikunat, saatavuus: harjunpaperi.fi

11. Päiväkirja ROGER LA BORDE Storytime. Lukollinen päiväkirja, kuvituksena satuhetki, jossa jänis istuu nojatuolissa lukemassa. Kaksi avainta. Koko: 146 x 176 mm. 192 kuvioitua sivua. Design: Elise Hurst/ Roger la Borde. Saatavuus: suomalainen.com.

12. Roger la Borde muistikirja, Butterfly Ball, saatavuus: kansallinen.fi

Third Friday of May. Endangered Species Day. Uhanalaisten lajien päivä. 

Monet upeat eläin- tai hyönteislajit ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon, joten ota osaa vapaaehtoistyöhön, lahjoita tai levitä eteenpäin tietoa lajien tilasta.

Monimuotoinen luonto on kaiken elämän edellytys maapallollamme. Silti luontoa tuhotaan nyt nopeammin kuin koskaan ihmisen historian aikana.

• Selkärankaisten lajien populaatiot ovat pienentyneet keskimäärin 73 % vuodesta 1970. (Living Planet Report)

• Maapallomme tutkituista lajeista jo 28 % on uhanalaisia. (Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN)

• Nykykehityksellä yli miljoona lajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon. (Kansainvälinen luontopaneeli IPBES)

• Suomen tutkituista lajeista uhanalaisia on jo 2 667 eli joka yhdeksäs. (Suomen lajien Punainen kirja)

• Luontokato on yksi suurimmista uhkista maailmantaloudelle. (Maailman Talousfoorumi WEF)

WWF:llä on ratkaisuja pysäyttää luonnon hätätila, mutta se on mahdollista vain tukijoiden avulla. Luonto tarvitsee hyväntekijöitä enemmän kuin koskaan – nyt on kiire toimia yhdessä. WWF työskentelee kaikilla mantereilla ja merialueilla ratkaisemassa ympäristökriisejä. Yleiskummina lahjoituksesi menee aina sinne, missä apua parhaillaan tarvitaan. Lähde: wwf.fi

Uhanalaisuusluokitus on menetelmä, jolla kuvataan eri eliölajien (kasvit, eläimet, jne.) todennäköisyyttä kuolla sukupuuttoon tietyllä aikavälillä. Mitä korkeampi lajin uhanalaisuusluokka on, sitä suurempi on sukupuuton riski ilman suojelutoimia.

Punaisen kirjan verkkopalvelussa esitellään Suomen lajiston uhanalaisuusarvioinnin 2019 tuloksia. Tarkastelluista 22 418 lajista 2 667 eli 11,9 % arvioitiin uhanalaisiksi. Punainen kirja 2019 on Suomessa järjestyksessään kolmas lajien uhanalaisuusarviointi, joka noudattaa kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n ohjeita. Lajien uhanalaisuutta arvioi ympäristöministeriön asettaman ohjausryhmän johdolla 180 lajiasiantuntijaa. Lisätiedot: punainenkirja.laji.fi.

Suomessa noin 70 prosenttia lajeista on elinvoimaisia. Pieni osa on kirjattu hävinneiksi, eli ne ovat jo kadonneet Suomesta. Varsinaisia uhanalaisuusluokkia on kolme, joista vakavin on äärimmäisen uhanalaiset ja lievin vaarantuneet. Äärimmäisen uhanalaisia lajeja ovat Suomessa esimerkiksi ankerias ja naali.

Maassamme on noin 48 000 lajia, joista 22 418 eli 47 % tunnetaan niin hyvin, että niiden uhanalaisuutta on pystytty arvioimaan. Näistä 2 667 lajia arvioitiin uhanalaisiksi, mikä on 11,9 prosenttia. Suomessa eliölajien uhanalaisuuden arviointi toteutetaan kymmenen vuoden välein.

NAALI – Suomen uhanalaisin nisäkäs

Naali eli napakettu elää arktisilla seuduilla kautta pohjoisen pallonpuoliskon. Vaikka naali ei ole häviämässä koko maailmasta, laji on ollut Suomessa ja koko Fennoskandiassa jo pitkään ahdingossa. Tavoitteena on palauttaa naali pysyvästi Suomen luontoon. Vuonna 2022 naalin paluu alkoi näyttää lupaavalta, kun Enontekiön tunturialueella havaittiin onnistunut naalin pesintä. Pesintä on onnistunut jo kolmena vuotena peräkkäin.

Naali on pieni koiraeläin, jota tavataan Suomessa vain pohjoisimmilla tunturialueilla. Naali oli Suomessa 1800-luvulla kohtalaisen runsaslukuinen, mutta metsästys hävitti sen lähes kokonaan maastamme 1900-luvun alkuun mennessä. Lajin kohtaloksi oli koitua sen upea ja lämmin turkki: valkoinen tai ruskeanharmaa karvapeite on paksu ja pitää naalin lämpimänä jopa 40 asteen pakkasella. Ei siis ole ihme, että ihmisetkin himoitsivat sitä.

Vaikka naali rauhoitettiin Suomessa ja muissa Pohjoismaissa jo lähes sata vuotta sitten, ei kanta enää elpynyt entiselleen. Viime vuosina yksilömäärät monilla Ruotsin ja Norjan tunturialueilla ovat kuitenkin kasvaneet ilahduttavasti suojelutoimien ansiosta. Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa arvioidaan elävän tällä hetkellä hieman yli 580 aikuista naalia.

Positiivinen kehitys Ruotsissa ja Norjassa on alkanut näkyä myös Suomessa. Vuonna 2022 saimme iloisia uutisia, kun naali pesi Suomessa ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1996 poikuehavainnon. Pesintää osattiin odottaa, sillä Metsähallituksen ja WWF:n ylläpitämillä naalin ruokinta-asemilla oli viime vuosina tehty aiempaa enemmän naalihavaintoja. Vuonna 2023 onnistuneita pesintöjä oli jo neljä, joista kolme Enontekiöllä ja yksi Utsjoella. Pentuja syntyi yhteensä ainakin 25. Kesällä 2024 myyräkanta romahti, joten naaleilla oli vain niukasti tarjolla niiden luontaista ravintoa. Naaleille kuitenkin tiettävästi syntyi lisäruokinnan avulla ainakin yhdeksän poikasta kolmessa eri pentueessa.

Fennoskandian lisäksi naali elää Venäjällä, Grönlannissa, Islannissa, Kanadassa ja Alaskassa.

Naalilla on tapana suosia pesinnässään esi-isiensä kaivamia vanhoja luolastoja. Niitä on löydetty Suomesta satoja. Se voi myös pesiä louhikoihin.

Ilmaston lämpeneminen uhkaa arktisiin oloihin erikoistunutta naalia monin tavoin. Tunturialueet muuttuvat ilmaston lämmetessä yhä suotuisammiksi naalin kilpailijalle, ketulle. Kettu onkin viime vuosikymmeninä levittäytynyt yhä laajemmalle pohjoisilla alueilla – samaan aikaan, kun Suomen naalikanta romahti 1980- ja 1990-luvuilla. Kettu syö samankaltaista ravintoa kuin naali, eikä naalilla ole asiaa ketun kertaalleen valtaamille alueille. Lisäksi kettu voi tappaa naalin poikasia ja jopa aikuisia yksilöitä. Ilmastonmuutoksen ohella myös ihmistoiminnan lisääntyminen on osaltaan edistänyt kettukannan runsastumista tunturialueilla.

Naalikannan elpymistä hankaloittavat myös sopuli- ja myyräkannoissa tapahtuneet muutokset. Aiemmin säännönmukaiset myyrien sykliset kannanvaihtelut eli myyräsyklit katosivat 1900-luvun lopulla pitkäksi aikaa, ja naaleille oli tarjolla pelkkiä laihoja vuosia. 2010-luvulta alkaen myyräsyklit vaikuttavat palanneen, mutta toistaiseksi ei voida arvioida, kuinka pysyvästä ilmiöstä on kysymys.

Suurpetojen laillinen ja laiton metsästys Lapissa on myös ongelmallista naalin kannalta, sillä naali käyttäisi petojen kaatamat haaskat mielellään hyväkseen. Lisäksi susi voisi pitää naalia uhkaavaa kettukantaa aisoissa, jos sen annettaisiin elää Lapissa.

Naali on Suomen uhanalaisin nisäkäs. WWF:n tavoitteena on suojella naalia ja palauttaa se pysyvästi Suomen luontoon.

LUMI-KUMMIUS

Arktinen alue lämpenee lähes neljä kertaa muuta maapalloa nopeammin. Lumesta ja jäästä riippuvaisten eläinten tulevaisuus on nyt vakavasti uhattuna, myös Suomessa. Alueen kohtalo vaikuttaa koko maapallon tulevaisuuteen – jäätiköiden sulaminen pohjoisessa nostaa merenpintaa toisella puolella maapalloa. Lumi-kummina olet pelastamassa uniikkia pohjoista luontoa.

Naali on maamme uhanalaisin nisäkäs, joka ei ole ennen vuotta 2022 pesinyt Suomessa yli 25 vuoteen. Nyt pesintä on onnistunut jo neljänä vuonna peräkkäin, mikä on tulosta pitkäjänteisestä suojelutyöstä, kuten naalien lisäruokinnasta ja pesäpaikkojen vuosittaisista tarkastuksista. Tuorein hanke on informaatiokampanja tunturissa liikkujille jätteidenkäsittelystä, jonka tavoitteena on vähentää ketun leviämistä naalin elinalueille. Lisäksi WWF torjuu koko verkostonsa voimin ilmastonmuutosta, joka on pitkällä aikavälillä naalin ja koko pohjoisen luonnon suurin uhka.

Lisätiedot: wwf.fi

Lähde: wwf.fi

Kuriositeettina: Inarinsaamesta löytyy ihana naaliaiheinen idiomi:

njalâi kuásán

= Tot moonâi njalâi kuásán; [lit. Hän meni naalien vieraaksi]. Näin sanotaan, jos jotakuta ei kuulu ja hänen oletetaan eksyneen. Mahdollinen motivaatio ilmaukselle on se, että naalit elävät vaikeasti tavoitettavissa ja oudoissa paikoissa, tunturiylängöillä.

Lisää inarinsaamen idiomeja löydät: Anna Idström & Hans Morottaja: Inarinsaamen idiomisanakirja (2015)

Tutustumiseksi: 

1. Paul R. Ehrlich, Gerardo Ceballos & Rodolfo Dirzo: Before They Vanish. Saving nature's populations — and ourselves (2024, 392s.). Legendary conservationists show us that we still have the power to prevent critical consequences of the sixth extinction in this game-changing book. Can we save threatened animals and ecosystems in the midst of a mass extinction? The answer is a resounding yes! Before They Vanish shows us how. In this wise and impassioned book, renowned conservation scientists Paul R. Ehrlich, Gerardo Ceballos, and Rodolfo Dirzo urge us to shift our thinking rather than succumb to grief over the losses that humanity faces. This comprehensive look at a crucial but often overlooked aspect of conservation—population extinction, or the loss of a species within a specific geographic location—guides us onto a new, hopeful path. 

2. Joel Sartore: Photo Ark (2024, 50s.). Curated from the #1 best-selling The Photo Ark, these 50 iconic portraits highlight the beauty of some of the world's most endangered species. A powerful collection of Sartore's major initiative and lifelong project to shed light on these invaluable creatures, it will inspire you to save these species for our planet. 

3. Danielle Clode: Koala. The extraordinary life of an enigmatic animal (2024, 336s.). Koala investigates the remarkable physiology of these charismatic creatures. Born the size of tiny "jellybeans", joeys face an uphill battle, from crawling into their mother's pouch to being weaned onto a toxic diet of gum-tree leaves, the koalas' single source of food. Clode explores the complex relationship and unexpected connections between this endearing species and humans. She explains how koalas are simultaneously threatened with extinction in some areas due to disease, climate change and increasing wildfires, while overpopulating forests in other parts of the country. Deeply researched and filled with wonder, Koala is both a tender and inquisitive paean to a species unlike any other and a call to ensure its survival. 

4. Kimmo Ohtonen: Tunturikettu. Pohjolan naalin tarina (2023, 320s.). Koskettavan kaunis ja toiveikas kuvaus pienestä nisäkkäästä ja Suomen luonnon monimuotoisuudesta. Naali katosi Suomen luonnosta 1900-luvun alussa. Reilut sata vuotta myöhemmin pohjoisessa Lapissa tehdään merkittävä havainto. Eräs naalipari näyttää asettuneen tunturin juurelle. Onko kerran hävinnyttä lajia mahdollista palauttaa luontoon? Miksi luonnonvarainen naali alun perin kuoli sukupuuttoon? Koituuko ilmastonmuutos lajin kohtaloksi?
Kiehtova ja eläytyvä tietoteos punoo yhteen sata vuotta Suomen ja naalin tarinaa. Se kiertyy lopulta kysymykseksi siitä, voiko ihminen korjata tekemiään virheitä, omiaan ja aiempien sukupolvien. Onko silta eläimen ja ihmisen välillä ylittämätön? 

5. YLLÄTYSSUOSITUS: Tommy Hellsten: Uhanalainen ihminen — pinnallisesta elämästä syvempään ihmisyyteen (2012, 114s.). Uupumus, turhautuminen ja kyynisyys ovat aikamme ihmisen arkikokemuksia. Ne osoittavat, etteivät henkinen ja taloudellinen hyvinvointi kulje käsi kädessä. Taloudellista kasvua tavoitellessamme olemme kadottaneet jotakin ihmisyytemme kannalta oleellista. Yksilö on pakotettu suoriutujan muottiin, ja keskinäisen vastuun ja vuorovaikutuksen toteutumiselle jää yhä vähemmän sijaa. Heikkous on voittajien valtakunnassa kirosana. Tommy Hellsten haastaa lukijat etsimään ihmisarvoista elämää. Kyse on yksilön valinnoista, mutta myös yhteiskunnan arvoista. Voidaanko häpeän leimaama suoritusten kulttuuri nujertaa ja tarjota inhimillisyydelle mahdollisuus? Onko keskinäisen vastuun ja välittämisen maailma yhä mahdollinen? Miten huomioimme yhteiskunnassamme ihmisen hyvinvoinnille tärkeät asiat? Entä jos heikkous onkin voimista suurin? Luottamus ja kohdatuksi tuleminen ovat yksilöllisen hyvän kasvualusta, ja yksilön sopusoinnusta versoo myös yhteisöllinen hyvä. Rakkauden vastarintaliike käy barrikadeille välittämisen, läsnäolon ja ihmisarvoisen elämän puolesta.

Third Friday of May. Pizza Party Day. Pizzabilepäivä. 

Valmistakaamme maailman parasta pizzaa tai halutessamme löysemmän ehtoon tilatkaamme kotiin lempipaikastamme palanen taivasta. Isolla tai pienellä porukalla, pizza on aina hyvä ja varma vaihtoehto (paitsi ei ehkä ennen salille menoa, heh! ☺) - onko pahaa pizzaa edes olemassa! Vai menisimmekö sittenkin kaupungille syömään jotakin hieman eksoottisempaa pizzaa. Oma lempparini on aina vain poropizza, jo vuosia. Suosittelen! Joskus kotona myös tuunannut ketterästi poropizzan: Ei tarvitse kuin ostaa jokin valmispakastemozzarellapizza, valmistaa poronkäristystä, josta sitten ammentaa pizzaan hieman poronlihaviipaleita. Päälle ripaus riistamaustetta, esim. Meiran versiota, jonka ainesosat ovat: sinapinsiemen, mustapippuri, sipuli, rosmariini, paprika, persilja, puolukka, timjami ja rosépippuri. Myllyn kautta pyörittämällä saat siitä hieman hienojakoisempaa (riistamaustetta voisi hyvin olla myytävänä pumpulisenakin niin sillä voisi "huurtaa" tuotteita!). Nauti puolukkahillon ja kotisinapilla maustetun creme fraichen kanssa. Halutessasi ripottele valmiin pizzan päälle vielä perunalastumuruja! Niin on hyvää, että järjenlähtö lähellä! Kts. myös: 9.2. World Pizza Day. Maailman pizzapäivä; 20.1. Cheese Lovers Day.

6 yllättävää faktaa pizzasta – arvaatko suomalaisten suosikin?

Tiesitkö näitä faktoja pizzasta?

1. Pizza keksittiin sekä Kreikassa että Italiassa

Pizzan historian voidaan katsoa alkaneen sekä muinaisesta Kreikasta että Italiasta. Kreikassa leivottiin littanaa plakous-leipää, joka päällystettiin muun muassa sipulilla, valkosipulilla ja yrteillä. Todellinen innovaatio oli kuitenkin käyttää tomaatteja pizzan päällysteenä ja tämä keksittiin Italian Napolissa 1700-luvulla.

2. Juusto ei aina ole ollut osa pizzaa

Juusto ei aina ole ollut osa pizzaa, vaan sitä lisättiin mukaan ensimmäisen kerran vasta vuonna 1889. Kuuluisa napolilainen pizzakokki Raffaele Esposito valmisti pizzan kuningatar Margheritalle ja valitsi täytteiksi tomaattia, basilikaa ja juustoa. Täytteet symboloivat Italian lipun värejä. Vielä tänäkin päivänä pizzerioissa tarjoillaan pizza margheritaa.

3. Näin paljon pizzaa maailmassa syödään

Yhdysvalloissa syödään arviolta 350 pizzaa joka sekunti. Maailmassa myydään vuosittain noin 5 miljardia pizzaa.

4. Pizzatilausten maailmanennätys rikottiin vuonna 1994

Pizzatilausten maailmanennätyksen kerrotaan rikkoutuneen vuonna 1994, kun poliisi jahtasi autolla television suorassa lähetyksessä O.J Simpsonia murhasta epäiltynä. Lähetystä seurasi noin 95 miljoonaa amerikkalaista.

5. Maailman suosituin pizzatäyte

Maailman suosituin pizzatäyte on pepperoni tai salami, juuston ja tomaatin lisäksi tietenkin.

6. Suomalaisten suosikkitäytteet ja Suomen suosituin pizzapäivä

Pizza-online.fi:n tilastojen mukaan suomalaisten TOP 3 -pizzatäytteisiin kuuluvat kinkku, salami ja ananas.

Kaikista eniten pizzatilauksia tehdään vuosittain uudenvuoden päivänä 1.1. Vappupäivä 1.5. ja Itsenäisyyspäivä 6.12. keräävät seuraavaksi isoimmat tilausmäärät. Tilauspiikkien kärkikahinoissa on myös ne sunnuntait sekä muut pyhäpäivät, jolloin suuri osa kaupoista on ollut kiinni.

Lähde: mtvuutiset.fi (2014), jonka lähde: Lähde: Pizzafacts.net. 

Tutustumiseksi: 

1. Kaisa Sillanpää: Suuri pizzakirja (2022, 400s.). Kirja vie lukijansa pizzojen maailmaan. Kirjasta löytyy laaja valikoima erilaisia pizzoja, kuten napolilaiset pizzat, roomalaiset pizzat, amerikkalaiset pizzat, pannupizzat, peltipizzat, calzonet, kasvispizzat ja jälkiruokapizzat, niin klassikkopizzat kuin gourmetpizzatkin. Kirja tarjoaa myös eri maiden erikoisuuksia ja pizzan lähisukulaisia. Kirjassa käsitellään kaikki pizzan valmistusprosessit taikinan valmistuksesta muotoiluun ja täytteiden valitsemisesta paistamiseen. Kaikki pizzakirjan reseptit ovat innostavia ja niiden avulla valmistat herkullisen innovatiivisia pizzoja. Kirjan kirjoittajalla on pitkä kokemus pizzan tekemisestä ja hänen pihallaan on komeillut itserakennettu perinteinen italialainen puulämmitteinen kiviuuni jo 10 vuotta. Pizzakirjasta löydät lisäksi seikkaperäisiä pizzauunien rakennusohjeita.

2. Tutustumiseksi kasvisruokailijoille: Kirja, josta löytyy kukkakaalipizza: Salla Korpela: K niin kuin kaali. Kaali – arkinen aarre keittiössä. Kaalista saa erittäin vaihtelevaa, terveellistä ja hyvää ruokaa edullisesti! K niin kuin kaali sisältää yli 60 kaalireseptiä – kyssäkaalicarpaccio, kimchi, kukkakaalipizzapohja, paras coleslaw ja kaalifajitas – ja lukuisia muita herkkureseptejä. Kirjaan on koottu kaalivillityksen myötä syntyneiden innovaatioiden ohjeita eri puolilta maailmaa. Kaikki ruoat ovat kasvisruokia, iso osa vegaanisina ja miltei kaikki toteutettavissa pienin muutoksin gluteenittomina. Kaaliohjeiden lisäksi kirjassa esitellään koko joukko kastikkeita ja lisukkeita, jotka sopivat monen muunkin kuin kaaliruokien kanssa tarjoiltaviksi. Salla Korpela on toimittaja, kääntäjä ja tietokirjailija ja kolmen eettisiä ja ympäristökysymyksiä pohtivan teinin äiti. Hän vaivaa päätään päivästä toiseen sillä, miten saisi perheen pöytään helposti ja nopeasti hyvää kasvispainotteista arkiruokaa. Häneltä on aikaisemmin ilmestynyt lehtikaalikeittokirja Kale, joka saavutti hetkessä suuren suosion.

3. Mikael Johnsson: Pizzanpaistajat: minustako mestaripaistaja? (2021, 343s.).Kirja opettaa, miten tehdään hyvää pizzaa kotona. Kirjassa on helppoja ohjeita, tietoa pizzan historiasta ja erilaisista täytteistä. Opit myös minkälaisia aineksia ja välineitä pizzanpaistoon tarvitaan.

4. Leila Lindholm: Vielä yksi pala!: leipää, pizzaa, pastaa ja makeita leivonnaisia (2011, 223s.). Kirja opettaa tekemään leipää, pizzaa, pastaa ja makeita leivonnaisia. Se sisältää paljon helppoja ohjeita, esimerkiksi kakkujen, jäätelön ja vohveleiden tekemiseen. Kuvissa näytetään, miten ruoat valmistetaan vaihe vaiheelta.

5. Miina Supinen & Anni Nykänen: Kokkiklubi: maailman paras pizza (2018, 58s.).Kirja kertoo Madeleine ja Michelin -nimisistä lapsista, jotka yrittävät tehdä maailman parhaan pizzan. He kokeilevat erilaisia täytteitä ja tapahtuu monta hauskaa kommellusta keittiössä. Kirjassa on paljon kuvia ja helppoa tekstiä.

6. Kauko Kuha: Jokamiehen Pizzakirja (2018, 26s.). Kirjan ohjeiden avulla on aloittelijankin helppo ja nopea tehdä ohutpohjaisia pizzoja. Kirja on tarkoitettu jokapäiväiseen arkikäyttöön, niin kiireisille äideille kuin isillekin, sinkuille ja nuorille. Yhteensä 17 täytevaihtoehtoa. Kirjan lopussa on ruskistamisen perusteet ja jauhelihan ruskistamisohjeet.

Saturday closest to May 19th. World Fiddle Day. Maailman viulupäivä.

Varaa viulunsoittotunti, käy Linda Lampeniuksen konsertissa tai katso vaikka Viulunsoittaja katolla! Kuriositeettina: Sisilian kielestä löytyy hauskanen viuluaiheinen sanontatapa: Dio ti scansi di lu malu vicinu, e di principianti di viulinu. = Luoja sinua suojelkoon pahalta naapurilta ja aloittelevalta viulunsoittajalta. (KS)

Pi­tää­kö viu­lun­soit­to to­del­la aloit­taa nel­jä­vuo­ti­aa­na, jos ha­lu­aa am­mat­ti­lai­sek­si?

Otollisin ikä aloittaa instrumentin soittaminen on 4–7-vuotiaana, mutta uuden taidon opettelun voi aloittaa missä tahansa elämänvaiheessa, sanoo viulumusiikin professori Réka Szilvay Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta.

"Tämä on todella laaja ja vaikea kysymys, sillä oppiminen on aina yksilöllistä. Juuri viime kesänä tapasin nuoren naisen, joka oli aloittanut viulunsoiton vasta kolme ja puoli vuotta aiemmin, 14-vuotiaana. Hän on nyt 17-vuotias, enkä mitenkään olisi voinut huomata eroa aiemmin soittoharrastuksen aloittaneisiin. Kyse on varmasti poikkeuksesta, mutta myöhemmin aloittaminen ei siis ole mahdotonta.

Otollisin ikä aloittaa viulunsoiton harrastus on 4-7-vuotiaana, kun motoriset ja muut taidot ovat kehittymässä, ihan niin kuin vaikka uimataidon tai polkupyöräilyn kohdalla. Vaikutusta soittimen oppimiseen on silläkin, onko lapsi ennen instrumentin soittamisen aloittamista ollut musiikin ympäröimänä ja osallistunut esimerkiksi musiikkileikkikouluun.

Kaikista ei tietenkään tarvitse tulla ammattilaisia. Minkä tahansa ikäisenä aloitetusta soittoharrastuksesta voi saada paljon iloa ja hyötyä. Musiikin harrastamisesta on tutkitusti hyötyä esimerkiksi luovuuden, keskittymiskyvyn, ongelmanratkaisutaitojen ja esiintymistaidon harjaannuttamisessa. Taiteiden harrastaminen tarjoaa myös mahdollisuuden tunnetaitojen harjoitteluun ja erilaisten emootioiden ilmaisuun ja kanavointiin.

Suuri vaikutus oppimiseen on motivaatiolla. Tiedän vanhempia, jotka ovat innostuneet aloittamaan instrumentin soittamisen siinä vaiheessa, kun heidän lapsensa on aloittanut soittamisen. Silloin pitää hyväksyä, ettei kehitys ole aikuisella pidemmän päälle yhtä nopeaa kuin lapsella, mutta yhteinen harrastus voi olla hauska juttu sekä lapsen että vanhemman näkökulmasta."

Réka Szilvay, viulumusiikin professori Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta.

Lähde: blogit,uniarts.fi (2022)

Viulunsoitto kannattaa, koska se kehittää tehokkaasti keskittymiskykyä, motoriikkaa ja luovuutta samalla kun se tarjoaa mahdollisuuden tunteiden ilmaisuun. Se on haastava, mutta palkitseva harrastus, joka parantaa ryhtiä ja aivojen toimintaa, ja sopii kaikenikäisille.

Tärkeimmät syyt viulunsoiton aloittamiseen:

• Aivojen ja motoriikan kehittyminen: Viulu vaatii tarkkaa koordinaatiota jousikäden ja otelautakäden välillä, mikä harjoittaa aivoja ja hienomotoriikkaa.
• Keskittymiskyky ja kärsivällisyys: Soittaminen vaatii pitkäjänteistä harjoittelua, mikä parantaa keskittymiskykyä.
• Tunneilmaisu ja mielenterveys: Musiikki tarjoaa kanavan tunteiden ilmaisulle ja vähentää stressiä.
• Fyysinen kunto: Oikea soittotekniikka kehittää ryhtiä ja kehonhallintaa.
• Sosiaaliset taidot: Orkesterissa tai yhtyeessä soittaminen kehittää yhteistyötaitoja.

Vaikka viulu on aluksi haastava soitin, hyvä opettaja ja rutiini auttavat edistymään ja saamaan soittamisesta iloa pitkään.

Tutustumiseksi: 

1. Craig Duncan: Solo Pieces for the Beginning Violinist (2008). Teacher and recording artist Craig Duncan has penned yet another excellent solo collection for the violin student. These solos are well within the capabilities of the beginning violin student playing in first position. 

2. Jennifer Johnson: What Every Violinist Needs to Know About the Body (e-kirja, 2021). What Every Violinist Needs to Know about the Body is a comprehensive volume on using Body Mapping technique to help violinists prevent injury and develop the physical freedom and sensitivity needed for technical mastery.Beginning with the fundamental concepts of how and why musicians move, this book presents a detailed explanation of Body Mapping accompanied by numerous illustrations.Especially helpful is Chapter 8, devoted to common mis-mappings and myths in violin playing. This chapter exposes more than 50 misconceptions and provides helpful remedies. 

3. Dmitry Myzdrikov: Amazing Violinist (2019, 70s.). Amazing Violinist is a practical and simple method for helping students learn to play the violin and is suitable for students aged six years and up. This book contains a wide range of musical content, including exercises, songs, etudes and the elements of basic solf ge. This method will help create a solid base for recreational or professional play and aid development of the inner ear, auditory-motor memory, general posture, hand coordination, sense of rhythm and musicality. These are developed through simple and interactive learning. 

4. Dr. T. L. Phipson: Famous Violinists and Fine Violins - Historical Notes, Anecdotes, and Reminiscences (2006, 272s.). 

5. Margaret Campbell: The Great Violinists (2011, 356s.). This carefully researched and definitive book recreates the magic of the greatest violinists in history. In three centuries, the solo performer progressed from downtrodden private servant to revered public idol. The supreme artists Corelli, Vivaldi, Viotti, Paganini, Vieuxtemps, Joachim and Auer were pivotal figures in the history of violin playing, while more recent times have seen Sarasate, Ysaye and the virtuosi of the modern recording era. The Great Violinists reveals a range of personalities from the conventional to the eccentric. In her coverage of the last hundred years, Margaret Campbell has interviewed many eminent musicians and had rich access to letters and private documents. Her book offers a vivid portrait of skills and traditions that have been handed down through generations. It is a book for string players, students, concert goers and music buffs - indeed, anyone who enjoys the sound of the violin. 

6. Linda Lampenius: Kesytön elämäni (2023, 407s.). Tarina musiikkia rakastavasta viulistitytöstä, josta tuli koko Suomen tuntema viihdetähti. Linda Lampenius kuvaa kokemiaan iloja, suruja, yllätyksiä, pettymyksiä ja unohtumattomia saavutuksia. Hän eli kuin vuoristoradalla, ja välillä arki muuttui kaaokseksi. Linda kadotti otteen omaan itseensä, mutta pitkään kamppailtuaan hän löysi tasapainon ja rakkauden. Lampenius käy avoimesti läpi kipeitä kokemuksiaan, jotka liittyvät muun muassa syömishäiriöön, seksuaaliseen ahdisteluun ja julkeaan vallankäyttöön. "Sieluani on koeteltu ja heitelty äärimmäisyydestä toiseen. Millaisen elämän olenkaan elänyt!" Lampenius kuvailee.

Third Sunday in May. World Baking Day. Maailman leivontapäivä.

Mitäs herkkuja leivottaisiin, kokeiltaisiinko jotakin ihan uutta? Ehkä otat perheen pienimmät mukaan auttamaan?

Leipominen kannattaa, koska se on edullinen ja terveellisempi tapa tuottaa tuoretta ruokaa, ja se tarjoaa merkittäviä mielenterveyttä edistäviä hyötyjä, kuten stressin lievitystä ja onnistumisen tunteita. Kotileipuri tietää tarkalleen raaka-aineet, voi välttää lisäaineita ja nauttia uunituoreesta, tuoksuvasta lopputuloksesta.

Miksi leipominen kannattaa:

• Terveys ja ravinto: Itse leipomalla voit kontrolloida ainesosien määrää, vähentää suolaa ja sokeria sekä käyttää enemmän kuitupitoisia täysjyväjauhoja.
• Säästö: Raaka-aineet, kuten jauhot ja hiiva, ovat usein huomattavasti halvempia kuin valmiit leipomotuotteet, erityisesti kun leipoo isompia määriä.
• Mielenterveys ja rauhoittuminen: Taikinan vaivaaminen, tuoksut ja aistihavainnot toimivat terapeuttisena vastapainona kiireiselle arjelle, vapauttaen mielihyvähormoneja.
• Osaamisen kehittäminen: Uusien tekniikoiden ja reseptien opettelu kasvattaa itsevarmuutta ja tarjoaa onnistumisen elämyksiä.
• Sosiaalisuus: Kotitekoiset herkut ovat loistava tapa hemmotella perhettä ja ystäviä, ja leipominen yhdessä on mukavaa tekemistä.

Leipominen on siis investointi sekä omaan hyvinvointiin että kukkaron kestävyyteen.

Oletko koskaan huomannut, että leipoessasi mielentilasi kohenee ja tulet iloisemmaksi?

Hyvä, sillä leipomisen on todettu olevan hyväksi mielenterveydelle. On useita syitä sille, miksi leipominen voi tehdä sinut iloisemmaksi. Oheisesta listasta löydät muutaman tunnetun syyn, miksi taikinaa kannattaa vaivata.

1. Leipomisella on rauhoittava vaikutus

Kaikella toiminnalla, joka vie koko huomiomme – varsinkin jos se on yksinkertaista ja toistuvaa – voi olla rauhoittava vaikutus. Voin ja sokerin punnitseminen, munien vatkaaminen ja taikinan vaivaaminen luo mieleen hieman tilaa ja helpottaa negatiivisen ajattelun prosesseja.

2. Leipominen stimuloi aisteja

Jauhojen tuntu, sekoittimen ääni ja tietysti herkullisen lopputuotteen tuoksu – kaikki nämä kokemukset stimuloivat aisteja, mikä puolestaan ​​lisää hyvää oloa synnyttäviä endorfiineja.

3. Itsesi ja toisen ravitseminen tuntuu hyvältä

Leivonta – ja ylipäänsä kaikenlainen ruoanlaitto - on viime kädessä itsemme ja muiden ravitsemista. Tämä on yksi niistä tavoista, joilla näytämme toisille, että välitämme heistä.

4. Leipominen on luovaa puuhaa

Psykologit ovat löytäneet vahvan yhteyden luovan ilmaisun ja yleisen hyvinvoinnin välillä. Leipoessa päästät luovuutesi valloilleen.

5. Leipominen tekee sinut ja muut onnelliseksi

Yksi parhaista puolista leivonnassa on se, että voit tarjoilla luomuksesi ja saada muut ihmiset tuntemaan olonsa onnelliseksi – mikä puolestaan ​​tekee sinutkin onnelliseksi.

Lähde: herkkusuut.com (Tanja D, 2020), jonka lähde: Goodnet

Tutustumiseksi: 

1. Oivia muffiniohjeita löydät esimerkiksi Helena Rantasuon & Henna-Riikka Huovilan teoksesta Muffinit: yli 100 hyvää ohjetta (2013). 

2. Kati Jaakonen: Hellapoliisi: Koko perheen leivontakirja (2014). Nyt keskitytään makeiden leivonnaisten leipomiseen vaihe vaiheelta etenevän opastuksen ja kuvasarjojen kautta. Näillä ohjeilla leivot herkut arkeen ja juhlaan. Kirja sopii leipomisharrastusta aloitteleville aikuisille ja innostuneille lapsille. Hellapoliisi –"ruokablogien äiti" – on tuttu netistä jo vuodesta 2005. Lähes 180 000 lukijaa etsii kuukausittain inspiraatiota Hellapoliisin ruokaohjeista ja leivonnaisista, joita on kiitelty toimiviksi, helpoiksi ja nopeiksi toteuttaa ja joiden lopputulos on aina onnistunut ja herkullinen. Hellapoliisi rohkaisee kokeilemaan uusia makuyhdistelmiä ja rikkomaan rajoja keittiössä. Pikkujipoilla arkisistakin leivonnaisista saat ihan uudenlaisia herkkuja.

3. Jenni Sundberg: KokoSuomileipoo (2014, 153s.). Kirja, joka liittyy suosittuun leivonta-aiheiseen tv-ohjelmaan. Kirjassa on erilaisia leivontaohjeita, joiden avulla voi valmistaa maukkaita leivonnaisia ja leivoksia. Kirjan kauniit kuvat tekevät siitä myös silmänruokaa selailemiseen.

4. Leivonta: Hyviä reseptejä koko vuodeksi (2026, 207s., 2.p.). Leivonta: hyviä reseptejä koko vuodeksi innostaa leipomaan herkkuja ympäri vuoden yli sadan helpolla ja herkullisella ohjeella. Tämä kirja tarjoaa reseptejä makeisiin ja suolaisiin leivonnaisiin, joiden valmistus on yllättävän vaivatonta.

Leivonta on hauskaa ja kenties antoisinta mitä keittiössä voi tehdä. Leivonta on myös palkitsevaa, ja helpompaa kuin luulisi. Hekumallisen täytekakun, suussa sulavien muffinien, makean tai suolaisen piiraan ja leivän tarjoaminen uunituoreena edellyttää vain perehtymistä tämän kirjan resepteihin ja kunnollisia perusvälineitä. Valitse lempiohjeesi ja herkuttel! Yli 100 helppoa ja hyvää ohjetta.

5. Martat – Leivontakirja (2022, 159s.), julkaisija: Marttaliitto ry. Innostava perusteos tarjoaa onnistumisen iloa

Joka kodin perusteos kuljettaa sekä tuttujen makumuistojen luo että uusien oivallusten äärelle. Selkeiden ohjeiden avulla pääsee leipomisen makuun, vaikka jauhopeukalo puuttuisikin, ja runsaat vinkit, muunteluideat ja raikkaat nykypäivän reseptit antavat inspiraatiota myös enemmän leiponeelle.

Marttojen ohjeilla onnistuvat rapeat sämpylät ja patongit, taikinajuuren teko, pikkuleivät ja tietenkin juhlapöydän kruunu, täytekakku monine muunnelmineen. Perinteiset leivonnaiset saavat uusia vaihtoehtoja ilmastoystävällisistä aineksista, ja kasvisruokavalio on kirjassa vahvasti mukana.

Kirjan sivuille on koottu mitat, painot ja kotileipurin perustarvikkeet sekä paljon tärkeää tietoa muun muassa uunin käytöstä, eri kohotusmenetelmistä ja yleisimmistä kotileipurin kompastuskivistä. Kirjan upeat kuvat on ottanut ruoan valokuvaamiseen erikoistunut Elvi Rista. Innostava lahjakirja tarjoaa onnistumisen iloa keittiössä!

6. Kaarina Roininen: Hei, me leivotaan!: Lasten iloinen leivontaopas (2000, 56s., 3.p.). Laatikollinen herkullisia reseptejä ja selkeitä ohjeita tekee leipomisesta hauskaa ja innostavaa kaikenikäisille koululaisille. Iloinen piirroskuvitus ja monipuolinen valikoima leivonnaisia houkuttelevat kokeilemaan niin iltapalojen, synttärikakkujen kuin joulupiparien valmistusta. Kenelle: Ala-asteikäisille lapsille leivonnasta kiinnostuneille.

Leipominen on hauskaa – ja hauskinta on, kun huomaa että itse osaa. Lasten oman leivontakirjan selkeät ohjeet ja maistuvat leivonnaiset houkuttavat jokaista jo lukutaitoista koululaista kokeilemaan. Aluksi mieluiten vanhempien opastuksella, mutta iän ja taitojen karttuessa syntyvät omin käsin näppärästi niin ilta- ja välipalat kuin synttärikakku ja joulunpiparikin.
Kirjassa on ohjeita maistuvasta marjapiirakasta uunijäätelöön, porkkanaleivästä nakkikääröihin. Iloinen piirroskuvitus tukee mainiosti selkeää tekstiä.

7. Anna Braw: Taivaallista leipää: Toisenlainen reseptikirja niille, jotka välittävät (2006, 297s.). Taivaallista leipää kokoaa yli 200 leipäreseptiä, jotka vievät mielen niin perinteisten kuin uudenlaisten leipien maailmaan. Kirjassa ääneen pääsevät erilaiset leipomisen ystävät, jotka jakavat omat suosikkinsa ja leipomismuistonsa.

8. Seitsemän tähden leivontakirja (2004, 320s., 3.p.). Seitsemän tähden leivontakirja tarjoaa runsaasti houkuttelevia reseptejä makeiden ja suolaisten leivonnaisten nautiskeluun arkeen ja juhlaan. Selkeästi ohjeistettu kirja kannustaa kokeilemaan erilaisia leipomuksia sekä aloittelijoita että kokeneempia leipureita.

Vietteleviä tuoksuja, suloisia makuja - makeita ja suolaisia leivonnaisia arkeen ja juhlaan. Vohveleita, omenanyyttejä ja hillottuja appelsiininkuoria, ciabatta-leipää ja porkkanasämpylöitä... Seitsemän tähden leivontakirja sisältää lukuisia herkullisia leivos- ja jälkiruokareseptejä sekä ruokaleipien ja sämpylöiden ohjeita. Yksityiskohtaisten kuvasarjojen ja selkeiden neuvojen avulla onnistuvat niin rieskat, vuokaleivät, kakut kuin jälkiruokakuorrutuksetkin. Monipuolinen keittokirja sopii sekä aloitteleville leipureille että uusia ideoita etsiville. Myös erikoisruokavaliota noudattavat on huomioitu.

Last Wednesday in May. World Otter Day. Maailman saukkopäivä.

Maailma keskittyy juhlimaan tänään ainutlaatuista ja leikkisää olentoa, saukkoa. World Otter Day on maailmanlaajuinen teemapäivä, joka keskittyy nostamaan ihmisten tietoisuutta tämän upean lajin ahdingosta. Tänään on aika oppia sympaattisista saukoista ja jakaa tietoa eteenpäin sekä myötävaikuttaa saukkojen suojeluun, jo itseisarvona saukot ovat arvokkaita eläimiä, mutta sen lisäksi niillä on ekosysteemissä ratkaisevan tärkeä roolinsa.

Saukko on yöeläin ja taitava uimari, joka saalistaa ravintonsa enimmäkseen vedestä. Saukko viettää paljon aikaa veden alla myös talviaikaan, sillä se käyttää ravinnokseen pääasiassa kaloja, joista sen saalistuksen kohteena ovat useimmiten ahvenet ja särkikalat.

Saukko viihtyy virtaavien vesistöjen äärellä, joissa se pääsee talvellakin kalastamaan. Sillä on vettä hylkivä turkki, räpylämäiset käpälät ja se liikkuu sulavasti vedessä. Turkki on selkäpuolelta tummanruskea ja vatsapuolelta vaalea. Saukko on sukelluksissa kerrallaan minuutin tai kaksi, mutta talvella sukelluksille voi kertyä enemmänkin mittaa. Saukko pyydystää etenkin kaloja, sammakoita ja rapuja, jotka se nousee syömään maalle. Se käyttääkin suurimman osan valveillaoloajastaan ruuan etsimiseen. Tuntoaisti on saalistuksessa sen tärkein aisti, sillä saukon näkö on melko huono.

Saukkoja tavataan isosta osaa Eurooppaa ja Aasiaa, mutta myös Pohjois-Afrikan lämpimiltä rannoilta. Suomessa saukko elää koko maassa, vaikkakin harvalukuisena. Täällä sen vahvin kanta on Järvi-Suomessa. Kiima-aikana saukot leikkivät ja kisailevat niin maalla kuin vedessäkin. Leikki vahvistaa sosiaalisia siteitä ja on tärkeää seurallisilla saukkolajeilla. Hajumerkintä on yleinen piirre saukon käyttäytymisessä. Saukot ovat aktiivisimmillaan hämärän aikaan ja yöllä.

Saukko on ollut turkkinsa takia haluttu riistaeläin, ja liiallinen metsästys onkin lähes käynyt sen kohtaloksi. Laji rauhoitettiin Suomessa vuonna 1974, kun se oli jo lähellä hävitä kokonaan maastamme. Suojelun ansiosta saukkojen määrä on hitaasti kasvanut: maamme saukkokanta on todettu elinvoimaiseksi ensimmäistä kertaa vuonna 2016.

Muualla Euroopassa tilanne on huonompi ja saukko onkin hävinnyt monilta elinalueiltaan. Maailmanlaajuisesti laji luokitellaan silmälläpidettäväksi ja sen kanta on laskeva. Uhkana ovat saasteet, metsästys, kalastus, liikenne ja elinympäristöjen muuttuminen.

Saukko kuuluu eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelmaan (EEP), jolla pyritään kasvattamaan elinvoimainen tarhakanta. Saukkoja on palautettu 2000-luvulla takaisin luontoon Saksassa ja Hollannissa. Lähde: korkeasaari.fi

Tutustumiseksi: 

1. C. F. Mason & S. M. MacDonald: Otters: Ecology and Conservation (2009, 248s.). This book focuses on the European otter, describing its life history, including fresh information and providing details of survey methods and the state of populations throughout the range. Otters have decreased substantially in numbers and range during the present century through a combination of pollution, habitat destruction and direct persecution. The otter, at the top of the food chain, is a vulnerable animal in a vulnerable environment - the river - and can be seen as an indicator of a healthy environment; a good otter population indicates a properly functioning river ecosystem. The research of the authors highlights the fact that successful conservation of this familiar though elusive animal depends upon public education and sympathy as much as upon detailed ecological knowledge. This account will appeal to amateur naturalists, teachers of natural history and biological sciences and students of animal ecology and conservation. It also provides an important reference for professional conservationists and wildlife biologists. 

2. Richard Sale: Wildlife of the Arctic (2018, 304s.). A pocket-sized photographic field guide to Arctic birds, mammals, and other wildlife. Wildlife of the Arctic is an accessible and richly illustrated pocket-sized photographic field guide to the birds, land and sea mammals, and plants and lichens of the northern polar region - including Alaska, Canada, Greenland, Iceland, Scandinavia, and Russia. This portable, user-friendly guide is the perfect companion for birders, ecotourists, and cruise-line passengers visiting the Arctic Circle and other areas of the far north. An accessible and richly illustrated pocket-sized photographic field guide to Artic wildlifeFeatures more than 800 color photos illustrating more than 250 bird species, 60 land mammals, and 30 seals and whales.

3. Daniel Allen: Otter (2020, 184s.). Although rarely seen in the wild, the otter is admired for its playful character and graceful aquatic agility, which were established in the popular imagination through books and films such as Tarka the Otter and Ring of Bright Water. This, however, is just a small part of their story – throughout history the otter has also been widely hunted for its fur and to prevent it from killing fish. Today the thirteen species of otter face a range of growing challenges, and their survival is by no means certain.

4. Lassi Rautiainen: Severi Saukon seikkailut (2010, 64s.). Severi Saukon seikkailut vie lukijan Kajaaninjoen ja Oulujärven maisemiin, missä utelias saukko tutustuu luontokuvaajiin ja saa muikkuja palkinnoksi rohkeudestaan. Kirjassa Severi Saukko kertoo omasta näkökulmastaan jännittävistä hetkistään luonnossa. Kenelle: 6–9-vuotiaille lapsille.

5. Pam Ayres: Sami Saukko (2024, 32s.). "Olen Sami Saukko, minä asun joen rannalla..." Viehättävä riimitelty tarina sukeltaa puhtaisiin ja kalaisiin vesiin, joissa leikkisät saukot viihtyvät. Sami Saukko tapaa retkillään Saijan, ja kohta kotipesässä tuhisee ponteva saukkopoikue. Eikä aikaakaan, kun pennut ovat valmiit pulahtamaan uimakouluun! Upeasti kuvitettu kirja täydentyy saukoista kertovalla tieto-osuudella.

6. PEHMO: Lumo Stars Otter Saukko Classic Pehmolelu, saatavuus: mulletoi.com

7. PEHMO: Animigos Saukko pehmo, saatavuus: karkkainen.com

8. PEHMO: Living Nature Saukko Pehmolelu 30cm, saatavuus: casagrande.fi

9. PEHMO: SKOGSDUVA. Pehmoeläin, 2 kpl, saukko ja poikanen/ruskea beige, 45 cm, saatavuus: ikea.com

10. PEHMO: Teddy Hermann Saukko Pehmolelu Selällään Makaava 32 cm, saatavuus: casagrande.fi

11. PEHMO: Saukko pehmolelu 18 cm Rappa, saatavuus: muovijalelu.fi

12. PEHMO: Saukko makaava, saatavuus: tampereenluontokauppa.fi

Last Wednesday in May. Senior Health & Fitness Day. Senioreiden terveys- ja fitness -päivä

Ikääntyessämme liikunnasta ja terveydestä huolehtimisesta tulee aiempaa jonkin verran haastavampaa, mutta niistä kannattaa pitää huolta elämänlaadun pitämiseksi tyydyttävällä tasolla.

Onneksi liikuntalajeja on olemassa vaikka mitä ja ikääntyville järkestetään yhä monipuolisempia liikkumismahdollisuuksia kysynnän jatkuvasti lisääntyessä. Monelle sopii hyvin esimerkiksi nivelystävällinen vesiliikunta. Hyvillä ruokavalinnoilla ja sopivilla liikunnallisilla harrastuksilla voi pysyä mieleltään ja keholtaan nuorena, terveenä ja notkeana. Tämä päivä toimii täydellisenä muistuttajana ja motivoijana terveellisten elintapojen omaksumiseksi niin ruokavalion kuin liikkumisenkin suhteen. Vierivä kivi ei sammaloidu – sama pätee aivojumppaavaan mieleen ja liikkuvaan kroppaan. Kaikki, mitä ei käytetä, jäykistyy ja jähmettyy. Ja kroppa, jota ravitaan väärin, voi huonosti, mieltä myöten. Syöminen on aina myös aivojen ravitsemista, vaikka tätä ei monesti tulla ajatelleeksi.

Riittävä ja tasapainoinen ruokavalio auttaa säilyttämään hyvän terveydentilan ja vireyden. Kun energiantarve vähenee, on saatava kuitenkin yhtä lailla välttämättömiä ravintoaineita entistä pienemmästä ruokamäärästä. Se tarkoittaa sitä, että on valittava ruokavalioon mahdollisimman ravintotiheitä ruokia. Vanhenemiseen liittyy lukuisia normaaleja biologisia muutoksia, jotka vaikuttavat ruoan käyttöön, ravinnon saantiin ja ravintoaineiden hyväksikäyttöön. Muutokset ovat hyvin yksilöllisiä. Sisäelinten toiminnan heikkeneminen ja muutokset hormonien erityksessä vaikuttavat ravintoaineiden aineenvaihduntaan. Fyysiset ja psyykkiset sairaudet, erilaiset lääke- ja muut hoidot sekä ympäristö- ja sosiaaliset tekijät saattavat myös vaikuttaa ravitsemustilaan. D-vitamiinin saantiin on hyvä kiinnittää huomiota, jos oleskelu päivänvalossa on vähäistä. Jos ruokavalio on yksipuolinen, saattaa ilmetä etenkin A-vitamiinin, tiamiinin ja foolihapon niukkaa saantia, jota voi korvata esimerkiksi käyttämällä ravintolisiä. Kts. myös: First Saturday of May. Fitness Day.

Ikääntyvien liikkuminen on erittäin tärkeää, sillä se ylläpitää toimintakykyä, ehkäisee sairauksia ja parantaa elämänlaatua. Säännöllinen fyysinen aktiivisuus hidastaa ikääntymisen merkkejä, vahvistaa lihaksia ja parantaa tasapainoa, mikä vähentää kaatumisriskiä. Liikunta on myös tehokas keino hoitaa kroonisia sairauksia, kuten sydän- ja verisuonitauteja, diabetesta ja nivelrikkoa.

Suositukset ikääntyneiden liikunnalle:

• Monipuolisuus: Liikkumisen tulisi sisältää kestävyysliikuntaa, lihasvoimaharjoittelua sekä tasapainoa ja liikkuvuutta tukevia harjoitteita.
• Kestävyysliikunta: Viikoittain vähintään 2,5 tuntia reipasta (esim. reipas kävely) tai 1,5 tuntia rasittavampaa liikuntaa (esim. juoksu, hiihto).
• Lihaskunto ja tasapaino: Lihasvoimaa ja tasapainoa tulisi harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa.
• Aloitus: Aloittelija voi aloittaa pienestä, esimerkiksi 10 minuutin kävelylenkeistä, ja lisätä määrää vähitellen.
• Arkiaktiivisuus: Myös arkiliike, kuten porraskävely tai puutarhatyöt, on tärkeää.

Liikunnan hyödyt ikääntyneelle:

• Toimintakyky: Auttaa selviytymään arjen toiminnoista itsenäisesti.
• Terveydenhoito: Ennaltaehkäisee ja hoitaa monisairastavuutta.
• Mieliala: Vähentää stressiä, parantaa mielialaa ja unen laatua.
• Luusto ja lihakset: Vahvistaa lihasvoimaa ja tukee luuston terveyttä.

Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa liikuntaa, ja se on suositeltavaa lähes kaikille ikäihmisille.

Tutustumiseksi:

1. Ritva Sakari-Rantala: Ikääntyneiden kuntosaliharjoittelu: Perusteita ja käytännön ohjeita (2004, 34s.)

2. Ikääntyvien liikunta, terveys ja toimintakyky (2001, 384s.). Ikääntyvien liikunta, terveys ja toimintakyky tarjoaa kattavan tietopaketin ikäihmisten terveyden, ravitsemuksen ja liikunnan edistämisestä. Teoksessa on runsaasti havainnollisia harjoitusohjelmia ja ajantasaisia käytännön esimerkkejä ikääntyneiden hyvinvoinnin tueksi. Kenelle: Aikuisille, jotka työskentelevät fysioterapian, toimintaterapian, liikunnanohjauksen tai vanhustyön parissa, sekä ikääntyville omaa hyvinvointiaan kehittäville.

3. Anders Hansen: Liikunta – paras lääke: Harjoittele tehokkaammin, voi paremmin, elä pitempään (2025, 137s.). Liikunta - paras lääke tarjoaa ajankohtaista tietoa liikunnan tieteellisistä terveysvaikutuksista sekä käytännön vinkkejä hyvinvoinnin edistämiseen. Kirjassa käsitellään muun muassa rasvanpolttoa ja tehokasta harjoittelua uusimpaan tutkimukseen perustuen. Kenelle: Kaikille terveys- ja liikuntatieteistä kiinnostuneille sekä hyvinvointinsa parantamisesta innostuneille.

"Ihmekuurit eivät juuri koskaan toimi luvatulla tavalla. Fyysinen aktiivisuus on tässä suhteessa poikkeus – säännöllinen liikunta on nimenomaan ihmekuuri!"

Uusimmat tieteelliset tutkimukset kertovat mielenkiintoisia asioita siitä, miten fyysinen aktiivisuus ja kuntoilu vaikuttavat ihmisen elimistöön. Tiedämme toki, että liikunta vaikuttaa kehoomme monin tavoin, mutta tunnemmeko vaikutusten mekanismit? Ja että ne saattavat jopa muuttaa geenejämme?Lääkärit Anders Hansen ja Carl Johan Sundberg kertovat paljon huomiota saaneessa kirjassaan havainnollisesti ja mukaansatempaavasti, mitä tutkimukset merkitsevät yksittäisen ihmisen kannalta ja miten niiden tuloksista pääsee hyötymään.Jo varsin pieni määrä – puoli tuntia reipasta kävelyä päivässä tai kuormitukseltaan vastaava määrä muuta liikuntaa – suojaa lukuisilta kehon ja mielen sairauksilta, parantaa unenlaatua, antaa energiaa ja lisää elinvuosia. Kukapa ei haluaisi nauttia elämästä terveempänä ja pidempään?Mukana on myös uusinta tietoa rasvanpoltosta sekä intervalliharjoittelusta. Kirja sopii kaikille aiheesta kiinnostuneille ja erityisesti niille, joilla ei ole aikaa kuntoilla!

4. Jan Sundell: Ikiliikkujan lihaskunto- ja ravitsemusopas (2014, 184s.). Ryhti kumarassa, voimat vähissä? Nyt on senioreiden vuoro! Ylilääkäri ja fitnessurheilija Jan Sundell on kirjoittanut senioreille ikioman lihaskunto- ja ravitsemusoppaan, jossa kerrotaan kansantajuisesti lihaskuntoharjoittelun ja ravitsemuksen perusteet.Lihasten kunto vaikuttaa elämäämme suuresti: lihasvoimistasi riippuu liikkumiskykysi ja jopa elinikäsi. Oppaan avulla löydät tehokkaat harjoitteluohjelmat ja ravintoniksit kuntosi kohentamiseen. Runsaasti ja havainnollisesti kuvitettuja harjoitteluohjelmia on useita kuntotasojen mukaan. Kirja sisältää yksityiskohtaiset ohjeet terveelliseen ja täysipainoiseen ravitsemukseen. Lisäksi annetaan selkeät neuvot ikäihmisille hyödyllisistä ravintolisistä.Ylilääkäri Jan Sundell on kilpatason fitnessurheilija, jonka kirjoissa yhdistyvät lääkärin ja lihaskuntoammattilaisen opit.

5. Patrik Borg: Löydä tie keveään oloon (2009, 191s.). Kaipaatko remonttia elämäntapoihisi? Kannustavat tositarinat kertovat, kuinka ravitsemustieteilijän rennot painonhallintaopit toimivat käytännössä. Kuusikymppinen Tarja tähtää hoikempiin eläkepäiviin, raskaana oleva Katri pyrkii eroon makeanhimosta ja ahmimisesta, kolmikymppinen Tommi hioo ruokavaliotaan päästäkseen timmiin kuntoon. Heidi kaipaa voimia ja hoikkuutta väsymyksen keskelle, kiireinen perheenäiti Päivi yrittää saada nälänhallintansa raiteilleen, ja urheilullisen Sannan tavoitteena on kapeampi vyötärö. Tarinansa kertovat myös maltillinen laihduttaja Jouko, kaikkiroskaruokainen Janne ja parin kilon pudottaja Eeva.

6. Sari Harrar ym.: Terveenä kaiken ikää: Kuinka voimme pysyä nuorekkaina ja vauhdissa mukana vielä monta vuotta (2009, 368s.) 

Last Friday of May. Aloha Friday.

Joka kuukauden viimeisenä perjantaina Havaijilla on Aloha Friday, jolloin otetaan relasti. "Aloha' merkitsee iloista elämänenergian jakamista tässä ja nyt, rakkautta, välittämistä ja kunnioitusta. Aloha Friday on päivä, jolloin löysätään, vaihdetaan rennompaan vaatetukseen, laitetaan työt syrjään, nautitaan virvokkeita ja jaetaan sopuisaa elämänenergiaa muiden kanssa. Se on hengeltään vähän kuin 'Havaijin hygge'.

"In Hawaii we greet friends, loved ones or strangers with Aloha, which means with love. Aloha is the key word to the universal spirit of real hospitality, which makes Hawai'i renowned as the world's center of understanding and fellowship. Try meeting or leaving people with Aloha. You'll be surprised by their reaction. I believe it and it is my creed. Aloha to you." - Duke Kahanamoku

TOUKOKUUN KOKO KUUKAUDEN KESTÄVÄT TEEMAT

International Victorious Woman Month. Kansainvälinen voitokkaan naisen kuukausi. 

Tämä teemakuukausi nostaa keskiöön naisten saavutukset ja sinnikkyyden. Tämä erikoiskuukausi juhlistaa naisia, jotka ovat muuttaneet kamppailunsa voitoiksi. On aika kiinnittää huomio siihen voimakkaaseen vaikutukseen, joka vahvoilla naisilla on läpi monien eri alojen ja kunnioittaa heidän resilienssiään ja vahvuuttaan – varsinkin, kun ajat ovat asenneilmapiirin ja olosuhteiden puolesta naisten kohdalla yllättävän vähän muuttuneet sitten John Stuart Millin Naisen aseman (1869) julkaisun (tämän asiantilan voi jokainen todeta luettuaan ko. teoksen – jälleen kerran..).

"Mies pettää ja nainen nalkuttaa" – 10 stereotypiaa naisista ja miehistä, mutta pitävätkö ne paikkaansa?

Moni stereotyyppinen asetelma ei vastaa tosielämää.

Naiset aina sitä, miehet eivät koskaan tätä!

Kun stereotypioihin – eli yleistettyihin kuvauksiin jostakin ryhmästä – alkaa kiinnittää huomiota, niihin törmää jatkuvasti, toteaa toimittaja Janita Virtanen kirjassaan Stereotypia-ansa (Bazar).

Virtanen päätti ottaa selvää tyypillisimmistä naisiin, miehiin ja ihmissuhteisiin liittyvistä stereotypioista. Tähän on poimittu niistä kymmenen.

1. "Naiset nalkuttavat"

Ei pidä paikkaansa. Sekä naiset että miehet nalkuttavat. Joillakin on vain siihen toisia suurempi taipumus. Nalkuttamisen aihe on ihmiselle jonkinlainen kipukohta, josta hän ei kykene olemaan huomauttelematta.

2. "Miehet eivät puhu tunteistaan"

Tämä ei ole ihan pelkkä myytti. Psykologi Tony Dunderfeltin mukaan suuri osa miehistä ei edelleenkään osaa tai halua puhua tunteistaan.

Psykologi Veli-Matti Karhu taas uskoo, että stereotypia puhumattomista miehistä koskee vain yksittäisiä henkilöitä. Tunteista puhumiseen tai puhumattomuuteen liittyy se, minkälaiset tunnetaidot ihminen on lapsena oppinut. Kyseessä on siis tavallaan opittu malli.

3. "Miehet pettävät"

Miehillä uskottomuus on tutkimusten mukaan hieman naisia yleisempää, mutta selkeää eroa sukupuolten välillä ei ole.

Pettämisen syyt sen sijaan näyttävät jakaantuvan selkeämmin: Väestöliiton tutkimusprofessorin Osmo Kontulan mukaan miehet pettävät helpommin "hetken huumassa", naiset taas siksi, että he ovat tyytymättömiä parisuhteeseensa tai rakastuneet johonkuhun toiseen.

4. "Naisia saa aina odottaa"

Tutkimusten perusteella naiset eivät myöhästele sen enempää kuin miehetkään. Myöhästely on suurilta osin opittu tapa. Vallitsevana piirteenä on yleensä tunnollisuuden vastakohta eli suurpiirteisyys – eli se, että asiat eivät ole elämässä aivan justiinsa. Jatkuvaan myöhästelyyn voi olla myös päteviä syitä, kuten jokin fyysinen sairaus. Aina ei ole kyse ajattelemattomuudesta tai välinpitämättömyydestä, niin kuin usein kuvitellaan.

5. "Miehet ovat putkiaivoja"

Jos aivotyön tutkijalta kysytään, ihminen ei pysty tekemään ajatuksella kuin yhtä asiaa kerrallaan, oli hän sitten nainen tai mies.

6. "Naisen kuuluu olla miestä pienempi"

Tämän ajatuksen taustalla lienee se, että keskivertonainen on yksinkertaisesti keskivertomiestä pienempi. Ongelmallista on se, jos keskiverto muuttuu jonkinlaiseksi säännöksi, jota ihmisten kuuluisi noudattaa. Sama pulma koskee muitakin stereotypioita.

Psykologi Susanna Anglén mukaan ulkonäköön liittyvät asenteet ja oletukset kohdistuvat useammin naisiin kuin miehiin. Sitkeimmät linkittyvät painoon. Laihdutukseen ryhtyvät naiset saattavat esimerkiksi toivoa, että hoikka ja sosiaalisesti hyväksytty ulkonäkö edistäisi heidän menestystään työelämässä ja parisuhteessa. Miehillä pituus on puolestaan yhä arvostettu ominaisuus.

7. "Miehet eivät itke"

Tämän taustalla on perinteinen, kulttuurisesti rakentunut miehen malli, jossa tunteita ei näytetä eikä varsinkaan itketä. Jos poikia kasvatetaan tähän malliin, monet oppivat tukahduttamaan tunteitaan ja itkuaan. Psykologi Heli Heiskasen mukaan tämä koskettaa tänä päivänä vielä monia miehiä. Suurin osa miehistä itkee selvästi naisia vähemmän.

8. "Naiset pihtaavat"

Entisaikoina kun ehkäisymenetelmiä oli vähän ja ne olivat epävarmoja, naisten piti usein kontrolloida raskaaksi tulemista pidättäytymällä seksistä. Se miellettiin helposti "pihtaamiseksi". Naisen kuului myös olla hyveellinen ja siveellinen.

Tämä ei istu enää tähän päivään – mutta totuuspohjaa on yhdessä asiassa: siinä, että miehet haluavat seksiä keskimääräisesti useammin kuin naiset.

9. "Naiset valitsevat isänsä kaltaisen kumppanin"

Tällä on vanhat juuret. Jos tytär halusi miellyttää isäänsä, hän valitsi kumppanin, joka oli samasta yhteiskuntaluokasta ja jossa oli mahdollisesti hieman isän piirteitäkin.

Isyystutkija, kasvatustieteen tohtori Johanna Terävän mukaan isäsuhteella on vaikutusta erityisesti tytärten ihmissuhteisiin ja parinvalintaan. Jos suhde isään on ollut hyvä, tytär valitsee todennäköisemmin vertaisensa puolison eikä tyydy vähään.

Parisuhteessa ihminen on yhteydessä varhaisiin kokemuksiinsa suhteessa olemisesta.

Psykologi Leea Mattilan mukaan ratkaisevaa on se, millaista vauvan ja pienen lapsen kokema varhainen hoiva on ollut – lapsen sukupuolesta huolimatta. Jos lapsella on ollut esimerkiksi hylkäävä isä, ihminen saattaa valita aikuisena emotionaalisesti vetäytyvän kumppanin.

10. "Naiset ovat huonompia kuskeja"

Liikennepsykologi Mika Hatakan mukaan tämä ei ole koskaan pitänyt paikkaansa!

Naiset kuitenkin ajavat yleisesti ottaen vähemmän kuin miehet, ja siksi ainakaan osalla heistä ajaminen ei välttämättä ole yhtä tehokasta kuin niillä, jotka ajavat paljon. Sukupuolella ei siis ole ajotaitojen kanssa mitään tekemistä.

Miten irti stereotypioista?

Stereotypiat opitaan ja omaksutaan jo varhain. Luokittelu auttaa ihmistä hahmottamaan maailmaa ja muita. Aina- ja usein-sanojen käyttö taas on ajattelun helpottamista.

Vaikka stereotypia ei olisikaan negatiivinen, se voi kuitenkin kahlita. Pahimmassa tapauksessa ihmisen itsearvo voi alkaa olla kiinni siitä, miten hyvin hän jonkin stereotypian täyttää, Virtanen huomioi. Esimerkiksi silloin, jos nainen tuntee itsensä jotenkin vialliseksi, jos hän ei osaa tai halua leipoa.

Miten voisimme rikkoa stereotyypittelyä? Ymmärtää paremmin sen, että niillä ei välttämättä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa?

Virtasen mukaan ratkaisevaa on stereotypioiden tunnistaminen ja tiedostaminen. Silloin niitä on mahdollista myös kyseenalaistaa.

– Helpoiten stereotypioiden kyseenalaistaminen tapahtuisi sitä kautta, että eri ryhmien edustajat olisivat tekemisissä keskenään ja syntyisi havainto siitä, että jokaiseen ryhmään kuuluu erilaisia yksilöitä, hän kirjoittaa.

Lähde: is.fi (Noora Valkonen, 2020), jonka lähde: Janita Virtanen: Stereotypia-ansa (Bazar); Katja Syrén.

10 asiaa, joita menestyneet naiset tekevät joka päivä

Pienillä rutiineilla on merkitystä, kun tavoittelet unelmiasi. Lue, mitä menestyneet naiset tekevät hyvinvointinsa, elämänsä ja uransa eteen päivittäin ja poimi parhaimmat vinkit omiksi rutiineiksesi.

Koti, parisuhde, lapset, ura, harrastukset, ystävät – jotkut naiset vain saavat kaikesta selviytymisen näyttämään helpolta, myrskynkin keskellä. Helpointa olisi ajatella, että tällaisen naisen jakun alla on piilossa supernaisen viitta, mutta oikeasti kyse on suurelta osin strategiasta sekä oikeanlaisesta asenteesta.

Tähän on kerätty kymmenen vinkkiä, joiden avulla menestyneet naiset ovat vaikuttaneet omaan menestykseensä.

1. Aloita päivä omassa rauhassasi

Tee päätös, että tästä lähtien omistat joka aamu pienen hetken vain itsellesi. Jos se tarkoittaa sitä, että sinun on herättävä aikaisemmin (ennen kuin muu perhe ponkaisee aamupalapöytään), tee se.

Hiljainen hetki vain omien ajatustesi kanssa valmistaa sinua päivään ja voit rauhassa keskittyä siihen, mikä juuri tässä päivässä on tärkeää ja mitä aiot tänään saavuttaa.

2. Opi tuntemaan työkaverisi

Jokainen johtaja tietää, että menestyksen salaisuus on tukijoukoissa. Omin avuin voi päästä vain tiettyyn pisteeseen, mutta päästäksesi vielä pidemmälle, tarvitset avuksesi ihmisiä, jotka tukevat ja auttavat sinua päämäärissäsi.

Opettele tuntemaan ihmiset työpaikallasi, jotta osaat kommunikoida heidän kanssaan tehokkaasti. Kun tiedät, mikä saa alaisesi motivoitumaan, olet myös itse askeleen lähempänä onnistumista.

3. Tee aloitteita

Menestyvät ihmiset eivät odota otollisen hetken osuvan kohdalle, he luovat itse omat tilaisuutensa. Keskustelun aloittaminen tai viestin lähettäminen saattaa aluksi tuntua vaikealta. Mutta kun huomaat, mikä hyöty oma-aloitteisuudesta on, toimimisesta tulee ajan myötä helpompaa. Oman elämäsi johtajattarena olet itse vastuussa menestyksestäsi.

4. Kirjoita listoja

Matkalla menestykseen sinulla täytyy olla kirkas käsitys siitä, minne olet menossa, mutta myös niistä askelista ja välietapeista, jotka sinun on saavutettava. Kirjoita tätä varten erilaisia listoja. Mitä sinun täytyy saada aikaiseksi tänään? Entä mitä saavutat tämän viikon tai kuukauden aikana?

Johdonmukainen eteneminen ei ehkä tunnu yhtä jännittävältä kuin boheemi kohtalon virrassa ajelehtiminen, mutta auttaa sinua saavuttamaan maalisi nopeammin.

5. Harrasta joogaa

Miksi juuri joogaa, eikö jalkapallo tai mikä tahansa muu säännöllinen liikunta aja samaa asiaa? Tutkimukset osoittavat, että joogan kaltainen liikunta auttaa lievittämään stressiä sekä ahdistusta. Ajatuksia selkiyttävä ja mieltä rauhoittava jooga sopii täydellisesti kiireiselle uranaiselle, sillä siihen ei tarvita erityisiä välineitä ja voit harrastaa sitä missä tahansa.

6. Visualisoi menestys

Positiivisen vahvistamisen nimeen vannovat vakuuttavat, että hyvien asioiden visualisointi auttaa niiden konkreettisessa saavuttamisessa. Ota siis tavaksi olla oman elämäsi Netflix ja istu välillä kirjaimellisesti näkemään päässäsi, kuinka saavutat kaikki ne asiat, joista haaveilet.

Visualisoi tarkkaan jokainenkin yksityiskohta, jotta voit pitää oman elämäsi elokuvaa myös henkisenä pakopaikkana vastoinkäymisten iskiessä kohdalle. Kun palaat mielessäsi onnistumisiin, pysyt rauhallisena ja säilytät uskosi menestykseen, vaikka hetkittäin horjuisitkin.

7. Varaudu myös pahimpaan

Pelkkien ruusunpunaisten lasien läpi tuijottelu ei auta sinua pärjäämään. Menestyvät naiset tietävät miten toimia, jos asiat eivät menekään suunnitelmien mukaan. Parhaassa tilanteessa sinulla on visualisoituna sekä ideaalitilanne että suunnitelma pahimman skenaarion varalta. Kun olet varautunut myös mahalaskuun, sinun on helpompi päästää irti vastaantulevista ongelmista ja keskittyä onnistumisiin.

8. Verkostoidu

Ruuhkavuosien pyörteessä tiivis yhteydenpito ystäviin tai työkavereihin saattaa tuntua työläältä. Et kuitenkaan koskaan tiedä, kenestä voi yllättäin olla sinulle hyötyä matkasi varrella tai kenen apua saatat tarvita. Satunnainen kommentti Instagramissa tai "Hei mitä kuuluu" -tekstiviesti ovat arjen keskellä riittäviä keinoja kertoa sinulle tärkeille ihmisille, ettet ole unohtanut heitä.

9. Ole itsellesi armollinen

Menestyäksesi yhdessä asiassa sinun ei tarvitse näyttää olevasi hyvä kaikessa. Palat nopeasti loppuun, jos yrität loistaa joka ikisellä elämänalueella. Menestyksen salaisuus on ymmärtää, mikä sinulle on tärkeää ja vaalia sitä. Moni nainen sanoo uupuvansa yrittäessään väkisin olla täydellinen sekä töissä että kotona. Sen sijaan, että istuisit kaiket illat ylitöissä voit päättää, että perjantaisin lähdet töistä ajoissa. Jos työpäivän jälkeen kaadut rättiväsyneenä sohvalle, älä piiskaa itseäsi moppaamaan lattioita, vaan sovi, että tässä elämäntilanteessa muutama villakoira ei nyt haittaa.

10. Älä koskaan vertaa itseäsi muihin

Nopein tapa romuttaa itseluottamus on miettiä, miksi joku toinen on saavuttanut sinulle tärkeitä asioita nopeammin kuin sinä. Sen sijaan, että kiusaisit itseäsi analysoimalla toisten Instagram-kuvia, mieti, mitä sellaista he ovat elämässään tehneet, mistä sinä voisit oppia. Ehkäpä kateutesi kohde on juuri se ihminen, joka silloin tällöin muistaa sinua hauskalla ja sydämellisellä tekstiviestillä.

Lähde: anna.fi (Anna Nummisto, 2017), jonka lähteet: Marie Claire, Wellandgood

Tutustumiseksi: 

1. Clarissa Pinkola Estés: Naiset jotka kulkevat susien kanssa. Villinaisen arkkityyppi myyteissä ja kertomuksissa (2013, 571s.). Naisen psyykettä tarkasteleva kansainvälinen menestysteos! Jokaisessa naisessa vaikuttaa voima, joka on yhdistelmä herkkiä vaistoja, intohimoista luovuutta ja iätöntä viisautta. Tämä voima on villinainen, kesyttämätön vaistonvarainen olemus, joka on luonnollinen osa terveen naisen psyykettä. Kuitenkin naiset monesti tukahduttavat tämän merkittävän osan sisäisestä maailmastaan sosiaalisista, kulttuurillisista tai uskonnollisista syistä. Psykoanalyytikko, runoilija ja tarinankertoja Clarissa Pinkola Estés haluaa auttaa naisia saamaan uudelleen yhteyden sisäiseen villinaiseensa ja hyötymään sen pelottomista, terveistä ja luovista ominaisuuksista. Villinaisen arkkityyppi esiintyy erilaisissa muodoissa lukemattomissa eri kulttuurien myyteissä, kertomuksissa ja saduissa. Etnopsykologiaan perehtynyt Estés tarkastelee naisen psyyken vaistonvaraista osaa tuttujen (Siniparta, Ruma ankanpoikanen) ja vähemmän tunnettujen tarinoiden, myyttien ja satujen naishahmojen kautta. Hän osoittaa kiehtovalla tavalla, miten tarinoiden naiset ilmentävät villinaisen kesyttämätöntä ja vaistonvaraista olemusta ja havainnollistavat sen merkitystä naisen psykologiselle hyvinvoinnille. Kertomukset tulkintoineen tarjoavat lukijalle keinon lähestyä itsessään psyyken villinaista sekä syventää itseymmärrystä. 

2. Moona Laakso: Naisia jotka etsivät suurta tulta (2024). Vangitseva tietokirja viime vuosisadalla eläneistä naistaiteilijoista. Elissa piirtää salaa iltaisin, ja Greta maalaa mielisairaalassa. He haluavat tulla nähdyksi. He ovat 1900-luvulla eläneitä naisia, jotka maalasivat, kirjoittivat, soittivat ja loivat. Osa heistä jätti jälkeensä kuolemattomia runoja, rakennuksia ja taideteoksia, jotka nousevat nyt ansaitsemaansa arvostukseen. Naisten päiväkirjamerkinnät ja kirjeet avaavat ikkunan siihen, millaista oli olla nainen 50–100 vuotta sitten, kun intohimona oli heiltä odotettujen avioliiton ja lastenhoidon rinnalla tai sijasta taide ja hurja luovuus. Kirja kertoo naisten saavutuksista, toteutumattomista haaveista ja heidän ainutlaatuisista taiteilijaliitoistaan. Kirjassa äänen saavat Greta Hällfors-Sipilä, Aino ja Elissa Aalto, Saimi Järnefelt, Majsi Salokivi, Kirsti Gallen-Kallela, Leevi Madetojan puoliso ja Eino Leinon sielunkumppani Hilja Onerva Lehtinen ja Tyko Sallisen puoliso Helmi Vartiainen. Ristivalotusta kirjaan tuo Tuulikki Pietilä, joka loi kumppaninsa Tove Janssonin kanssa tasa-arvoisen taiteilijaliiton mutta joka jäi suurelle yleisölle vieraammaksi. "Etsin jotakin, mutta en löydä. Olen kadottanut soittoni, heittänyt sen aivoja myöten menemään. Nyt tahdon jotain tilalle!" – Kirsti Gallen-Kallela. "Minusta voisi tulla jotakin 'suurta'!!!" – L. Onerva. Moona Laakso on vapaa toimittaja, joka kirjoittaa muun muassa Me Naisiin ja Helsingin Sanomiin. Laakso kirjoittaa ymmärtääkseen ihmisiä ja elämää. 

3. Maria Pettersson: Historian jännät naiset. Merirosvoja, meedioita, varkaita ja vakoojaprinsessoja (2022, 502s.). Odotettu tietokirja tutustuttaa yli sataan voimanaiseen, jotka ovat jättäneet jälkensä historiaan mutta joista harva on kuullut. Mitä yhteistä on tekoparrassa pelanneella baseball-tähdellä, kolumbialaisella huumepomolla, Yhdysvaltain sisällissodan sankarilla ja japanilaisella samurai-soturilla? He olivat kaikki naisia. Historian jännät naiset marssittaa esiin liudan kiinnostavia naisia, jotka ovat jääneet suurmieshistorian varjoon: kiinnostavia, uskomattomia, kauheita, törkeitä, sankarillisia ja ennen kaikkia jänniä persoonia. Heidän elämäntarinansa saavat lukijan haukkomaan henkeä ja kysymään: miksi en ole kuullut heistä aiemmin? Maria Pettersson (s. 1984) on Journalisti-lehden päätoimittaja ja historiaharrastaja, jonka unelma-ammatti oli kansainvälinen seikkailijatar. Historian jännät naiset sai alkunsa Petterssonin Twitter-sarjasta, joka laajeni kirjaksi.

4. Liza Marklund & Lotta Snickare: Helvetissä on erityinen paikka naisille jotka eivät auta toisiaan (2006, 160s.). Tiesitkö, että jo tarhassa tytöt tarjoilevat pojille ruokapöydässä? Tai että naispoliitikkojen puheenvuorot kestävät vain kaksi kolmannesta miesten käyttämästä ajasta?On monia tapoja, joilla tytöistä kasvatetaan naisia ja pojista miehiä syntymähetkestä lähtien. Vanhempien, päiväkotihenkilökunnan ja opettajien käytös, lelut, leikit, kirjat, vaatteet - kaikki muokataan tietoisesti tai tiedostamatta sellaisiksi, että tytöistä tulee passiivisia, kilttejä ja avuliaita ja pojista aktiivisia, äänekkäitä ja vaativia.Siitä pitäen kasvatus ja arvot leimaavat ihmisiä koulussa ja työelämässä. Tutkimusten mukaan tytöt puhuvat luokkahuoneessa kolmasosan ajasta ja pojat kaksi kolmasosaa. Tytöt keskeytetään useammin ja heidän näkökantojaan ja kysymyksiään pidetään opetukseen kuulumattomina.Sekä elämässä yleensä että työelämässä erityisesti naisilla on erilaiset elinehdot kuin miehillä. Mutta kukaan ei kerro tätä nuorelle naispuoliselle johtajalle, vaan hänen on piirrettävä oma "miinakarttansa", jonka avulla miehisessä yhteiskunnassa on helpompi suunnistaa.Kirjan nimi tulee Yhdysvaltain entisen ulkoministerin Madeleine Albrightin lausahduksesta, joka on innoittanut kirjoittajat pureutumaan hauskalla ja säälimättömällä tavalla kulttuurisesti syvään juurtuneeseen sukupuolten väliseen epätasa-arvoon. He esittelevät lukuisia aiheesta tehtyjä tutkimuksia ja kertovat omia hykerryttäviä kokemuksiaan joukkoon sirotelluissa Elämäni novelli -osuuksissa.He myös osoittavat, että vaikka naisen on miestä vaikeampi tulla työelämässä hyväksytyksi ja arvostetuksi, hänellä on siihen kuitenkin kaikki mahdollisuudet. Hänen on opittava olemaan naisellisella tavalla luja ja käännettävä miehiset toimintamallit naisten ehtoihin sopiviksi.

5. Naisten aika: Valkoinen varis ja muita oppineita naisia (2016, 334s.). Tutustu 1800- ja 1900-lukujen vaihteen Suomessakin vaikuttaneisiin rohkeisiin edelläkävijänaisiin, jotka muuttivat yhteiskuntaa tieteen, koulutuksen ja aktiivisen toiminnan kautta. Kenelle: aikuiset.

Suomessa kuohui 1800-luvun lopulla, ja naiset vaativat oikeutta opiskeluun, julkiseen toimintaan ja henkiseen työhön. Mutta keitä olivat nämä edelläkävijät, ensimmäiset oppineet naiset? Millaisia ratkaisuja he tekivät, ja mitä heistä tuli?Naisten aika esittelee joukon varhaisia suomalaisia vaikuttajanaisia. Mukana on ensimmäisiä naisylioppilaita, kansainvälisiä vaikuttajia ja muita oman tiensä kulkijoita – ensimmäinen naispuolinen tohtori Lydia Seseman, ensimmäinen naismaisteri Emma Irene Åström, ensimmäinen naislääkäri Rosina Heikel, lääketieteen tohtori Karolina Eskelin, professori Alma Söderhjelm, filosofian tohtori Tekla Hultin ja yhteiskuntavaikuttaja Hedvig Gebhard. Näitä naisia yhdisti intohimo tietoon, rakkaus kirjoihin sekä rohkeus uhmata vallitsevia normeja.Nämä naiset loivat yhteyksiä monin tavoin niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Teos selvittää, millaisissa yhteisöissä nämä sankarittaret vaikuttivat ja millaisia verkostoja heidän toimintansa taakse kätkeytyi.

6. Jaana Villanen: Nainen taitekohdassa (2025, 355s.). Nainen taitekohdassa tarjoaa vaikuttavan kokoelman aitoja naisten tarinoita elämän muutoksista, rohkeudesta ja oman voiman löytämisestä vaikeuksien keskellä. Tarinoita rohkeudesta, joka syntyy pakosta ja mahdollisuudesta: Kun et voi jäädä paikallesi, on pakko liikkua – vaikka askel kerrallaan.Nainen Taitekohdassa ei ole vain kirja – se on kokoelma 20 + 2 ainutlaatuista, elämän taitekohdassa seisoneen naisen tarinaa. Tarinat ovat täynnä rohkeutta, piilossa olleita voimia ja vaikeita valintoja, jotka on ollut pakko tehdä, jotta pääsee eteenpäin.

Tarinat herättävät sinut pohtimaan:• Miten kohtaat vastoinkäymisen, jota pelkäät eniten?• Kuinka suhtaudut omiin mahdollisuuksiisi – uteliaasti vai varoen?• Missä piilee sinun rohkeutesi, kykysi kehittyä, kasvaa ja kohdata?Joskus kaikki voima pitää kaivaa sisältä, kerros kerrokselta – eikä sen tarvitse tapahtua yksin. Kun oma ääni on kadoksissa, toisten tarinat voivat toimia majakkana. Tämä kirja tarjoaa sinulle nämä valontuojat.Kirja toimii kääntökirjana, jonka toinen puoli – Nainen Taitekohdassa: Kohti uskallusta – rohkaisee sinua omakohtaiseen tutkimusmatkaan. Saat käytännöllisiä ajatuksia ja 100 lempeää aitoa tuuppausta kohti sitä voimaa, joka uinuu odottamassa sinussa.

Mukana kirjassa:• Maria Drockila• Maria Guzenina• Ira Hammermann• Marja-Leena Haapanen• Saimi Hoyer• Mari Huhtamäki• Leea Kantelus• Anne Karilahti• Sonja Kaunismäki• Anne Lahnajärvi• Johanna Luukkonen• Johanna Oras• Tuuli Paasilehto• Pia Pakarinen• Tiina Parikka• Susanne Päivärinta• Sari Rautio• Heidi Rämö• Kirsi Sinisilta• Virpi Utriainen• Marta Valtovirta• Riikka Wulff

Tämä on kirja sinulle, joka etsit suuntaa, vahvistusta tai vain hetkeä pysähtyä – ja löytää itsestäsi sen, mikä on jo olemassa.

Kirjoittajasta – Jaana Villanen

"Tee se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä." Tämä Gandhiin pohjautuva ajatus ohjaa Jaana Villasen kaikkea tekemistä. Hän uskoo aidosti, että jokainen meistä voi vaikuttaa siihen, millaista tulevaisuutta rakennamme – omilla arvoillamme, valinnoillamme ja teoillamme.Jaana on koulutukseltaan erikoisjuristi (HTM), ammatillinen opettaja, palvelumuotoilija ja kokenut strategisti ja organisaatioiden kehittäjä. Hän on tehnyt laajalti töitä arvojen, muutoksen ja rohkeuden parissa yli 30 vuotta – kouluttajana, valmentajana ja kirjoittajana.Nainen Taitekohdassa -kirjan tavoite on yksinkertainen mutta merkityksellinen: antaa sinulle toivoa, samaistumispintaa ja rohkaisua löytää omat säkenöivät voimasi. Se on trilogian päätösosa, joka rakentuu Jaanan tyylille tutulla tavalla vahvojen naisäänten ja aitojen elämänvaiheiden ympärille.

Get Caught Reading Month. Jää kiinni lukemisesta -kuukausi. 

Hauskanen lukemisaiheinen teemakuukausi. Muuta kuinka saisimme ihmiset lukemaan? Lukeminen ei ole vain hauskaa, vaan myös hirmu hyödyllistä. Se edistää maailman ymmärtämistä, herättää luovuuden ja lisää empatiaamme toisia kohtaan. Lukeminen on myös valtavan hyvä tapa viihtyä, parantaa muistia ja analyyttisia taitoja. Luitpa thrilleriä tai klassikkoa, lukemisesta voidaan sanoa: Reading is a gift that keeps giving​. Lukemisen hyödyt ulottuvat lukemisen jälkeiseenkin aikaan, suorastaan kumuloituvat. Me luemme lisää aina myös lukemaamme vasten, siten lukemisemme rikastuttavat jatkuvasti tulkintaraamiamme, antaen meille asioihin uusia ulottuvuuksia ja näkökulmia, saaden meidät myös kysymään ja säilyttämään kykymme hämmästyä. Emme ota niin helposti asioita annettuna, kun tiedämme, kuinka monta särmää moneen asiaan liittyy. Lukeminen opettaa myös tiedolliseen nöyryyteen. Opimme jatkuvasti uutta ja korjaamme ja tarkennamme oppimaamme. Lukeminen ei ole vain hiljaista henkilökohtaista matkantekoa kirjan parissa yksin kyyhöttäen, vaan myös tuon luetun jakamista muiden kanssa, kaikessa kommunikaatiossamme, eksplisiittisesti tai implisiittisesti, sillä lukeminen näkyy ulospäin myös asenteina, se näkyy näkökulmien muodostuksessamme. Mielestäni valtion tulisi tukea kirjastojen ylläpitoa, ei leikata niiden rahoitusta. Pikemminkin pitäisi perustaa lisäksi pieniä erikoiskirjastoja, niin lahjoitetuilla kuin valtionkin varoilla. Erikoiskirjastoja saataisiin aikaan myös keräämällä niihin kirjalahjoituksia, kyse on ainoastaan tahtotilasta ja koordinoinnista. Erikoiskirjastojen perustaminen olisi myös suoraselkäinen teko todellisen demokratian puolesta. Erikoiskirjastoista voisi myös kaukolainata kirjoja, siten niiden kirjat olisivat kaikkien kansalaisten saatavilla. Kansalaisten uinuvan lukuinnon herättämiseksi heille voitaisiin jakaa erikseen myös "sivistysrahaa" eli "kirjarahaa", vaikkapa kirjaseteleiden muodossa. Se olisi vähän kuin liikuntaseteli, mutta siinä liikunta kohdistuu aivoihin. ☺

Vuoden 2023 tietojen mukaan suomalainen viettää kirjojen parissa keskimäärin 5,36 tuntia viikossa, kun huomioidaan sekä painettujen että sähköisten kirjojen kulutus. 86 % oli lukenut viimeisen neljän viikon aikana kirjaa jossain formaatissa.

Lukeminen on terveysteko! Se pidentää ikää, rentouttaa lihaksia ja helpottaa nukahtamista

Kirjojen lukeminen on ihanaa ja viihdyttävää, mutta voi intohimoaan perustella terveysvaikutuksillakin, todistavat tutkimukset.

Kirja kannattaa avata myös terveyssyistä, sanovat asiantuntijat. Heidän mukaansa lukeminen...

1. Vähentää stressiä

Kun uppoudut hyvään kirjaan, sydämesi syke alkaa laskea jo kuudessa minuutissa ja lihasjännitys vähentyy. Kaunokirjallisuuden lisäksi sama vaikutus on tietokirjoilla ja sanomalehdillä.

2. Hidastaa ikääntymistä

Pitkää, tarinallista tekstiä lukiessa laajat aivoalueet aktivoituvat. Lukemisella voidaan hidastaa ikääntymisen haittoja, kuten aivojen rappeutumista ja dementiaa. Kirjoja ahkerasti lukevien eliniän on tutkimuksissa havaittu olevan kaksi vuotta pidempi kuin niillä, jotka eivät lue.

3. Parantaa keskittymiskykyä

Pitkäaikaista muistin käyttöä ja tarinan hallintaa vaativa lukeminen on aivan erilaista toimintaa kuin kiireinen ja lyhytjänteinen touhuaminen arjessa. Pysähtymistäkin tarvitaan. Romaaniin uppoutuminen parantaa keskittymiskykyä.

4. Helpottaa nukahtamista

Lukemisen rentouttava vaikutus jouduttaa unen tulemista. Tutkimusten mukaan perheissä, joissa luettiin iltasatu, 1-6-vuotiaan lapsen yöuni kesti puoli tuntia pidempään verrattuna perheisiin, joissa lukemista ei harrastettu.

5. Kehittää sosiaalisia taitoja

Lukeminen opettaa viestintätaitoja: kykyä kertoa ajatuksiaan ja ymmärtää muita. Lukutaidon taso on monissa tutkimuksissa yhdistetty yleiseen elämässä menestymiseen. Ihmiset, jotka lukevat enemmän, saavuttavat todennäköisemmin korkean koulutustason ja menestyvät työelämässä.

6. Torjuu yksinäisyyttä

Sukellukset erilaisiin maailmoihin ja ihmisten tarinoihin lisäävät empatiakykyä. Kirjan kanssa ei koskaan ole aivan yksin. Laajemmin ajatellen lukutaito vahvistaa sosiaalista identiteettiä ja yhteiskunnallista tasa-arvoa. Miten erilainen olisikaan maailma, jos jokainen osaisi lukea ja hänellä olisi siihen mahdollisuus.

Lähde: kodinkuvalehti.fi (Anna Pihlajaniemi, 2017), jonka lähde: Lukukeskus

Tutustumiseksi: 

1. Lukemisen kulttuurit (2023, 412s.). Miten kirjallinen maku rakentaa lukijan omakuvaa? Minkälaista vuorovaikutusta ja oppimista tapahtuu lukupiireissä? Millaisen matkan suomalaiset lukijat ovat kulkeneet virsikirjoista miljoonien lainausten yleiseen kirjastojärjestelmään? Lukeminen liittyy moneen asiaan elämässämme: työhön ja vapaa-aikaan, tiedonvälitykseen ja sosiaaliseen mediaan sekä terveyteen ja elämänhallintaan. Lukemisen kulttuurit esittelee tutkimuksia, joissa korostuu lukijan näkökulma. Teoksen aiheet liikkuvat lukemisen haasteista 1800-luvun suomalaisessa talonpoikaiskulttuurissa nykyisiin monilukutaidon vaatimuksiin ja kirjabloggareiden maailmaan. Lukemisen tapoja ja merkityksiä lähestytään myös kielten ja kirjallisuuden opetuksen, oppimateriaalien ja ylioppilaskirjoitusten näkökulmista. Teos tuo esiin lukemisen kulttuurien moninaisuutta ja esittelee tapoja, joilla lukemista voi tutkia. Lukemisen kulttuurit tarjoaa tutkittua tietoa keskusteluun lukemisesta, lukutaidosta ja sen tärkeydestä. Se myös esittää käytännöllisiä ratkaisuja lukemisen kulttuurien edistämiseksi. 

2. Riie Heikkilä: Miksi lakkasimme lukemasta? — Sosiologinen tulkinta lukemisen muutoksesta (2024, 236s.). Lukutaito rapistuu. Pojat eivät lue. Älypuhelimet uhkaavat lukuharrastusta. Julkista keskustelua lukemisesta läpäisee huolipuhe. Se suuntautuu vahvasti ylhäältä alaspäin ja sivuuttaa vähän lukevien omat kokemukset. Osa heistä suhtautuu lukemiseen hyvinkin myönteisesti, mutta osassa kirjat herättävät voimakkaan negatiivisia tunteita. Miksi lakkasimme lukemasta? tarkastelee yhteiskunnallisia ja rakenteellisia syitä lukemisen muutosten taustalla Suomessa. Teos osoittaa, että lukeminen on osa hierarkkisesti järjestyviä kulttuurisia elämäntyylejä ja siksi statuslaji: jos yhteiskunnallinen eriarvoisuus kasvaa, myös lukeminen eriytyy. Lukemisen digitalisoituminen ei ole pysäyttänyt lukuharrastuksen polarisoitumista ja keskittymistä koulutuksen ja sukupuolen perusteella. Laajan haastatteluaineiston lisäksi teoksessa hyödynnetään suomalaisia pitkittäisaineistoja lukemisen trendeistä 1980-luvulta nykypäivään. 

3. Hoitava lukeminen. Teoreettisia ja käytännöllisiä näkökulmia lukemistyöhön (2022, 393s.). Voiko lukeminen hoitaa? Unien tapaan kaunokirjallisuus sukeltaa ihmismielen syvempiin ulottuvuuksiin. Kirjallisuuden vaikutus kasvaa, jos lukukokemuksensa jakaa toisten kanssa. Kaunokirjallisuus saattaa lukijan pohtimaan syvällisiä kysymyksiä, kuten "Kuka minä olen?" tai "Mikä minusta tulee". Viihteellisenkään lukemisen terapeuttista merkitystä ei ole syytä väheksyä. Viihde ja viihtyminen voivat auttaa avaamaan mielen solmuja. Monitieteinen kirja avaa käytännöllisiä ja kriittisesti pohtivia näköaloja lukemisen terapeuttiseen tai hoitavaan vaikutukseen. Lukemista voidaan hyödyntää monipuolisesti hyvinvoinnin ja itsensä kehittämisen tukena - niin itsenäisesti kuin yhteisöllisesti. Kirjastoihmisten ja äidinkielen opettajien lisäksi uusia eväitä kirjasta voivat ammentaa kirjallisuudentutkijat, sanataide- ja kirjallisuusterapiaohjaajat, taide- ja psykoterapeutit sekä kaikki lukemisen vaikutuksista kiinnostuneet. Kirjan kirjoittajat edustavat kirjallisuudentutkimuksen, kirjallisuusterapian, psykologian, psykoterapian, kasvatustieteen, neurotieteen ja kirjastotyön aloja. 

4. Lukeminen on taitolaji – puheenvuoroja lukijoista, lukemisesta ja lukutaidosta (2024, 157s.). Lukemiseen ja lukutaitoon voidaan syventyä monista näkökulmista. Hyötynäkökulma on varmasti yleisin, onhan lukeminen kaiken oppimisen perusta, ja erilaisten tekstien erittelyn ja tulkinnan taito yksi tärkeimmistä läpi elämän tarvittavista taidoista. Lukutaitoon on liittynyt viime vuosina paljon huolipuhetta sekä lukutaidon eriytymisen kehityssuuntien arviointia ja erittelyä. Toisaalta lukemista on alettu tarkastella yhä enemmän kognitiivista taitoa laajempana kulttuurisena ja sosiaalisena ilmiönä, johon kytkeytyy niin tunteet, kokemukset kuin persoonallisuuskin. Tämän kirjan kirjoittajat antavat eväitä lukutaitotyön tutkimusperustaiseen vahvistamiseen tarkastellessaan lukemista moninäkökulmaisesti - yksilön taitona, mutta myös yhteisöllisyyden rakennusaineena, osana ympäröivää kulttuuriamme ja minuuttamme. Lukeminen on yhtä aikaa yksinäistä, yksilöllistä, yhteisöllistä ja kulttuurisidonnaista. Jokainen lukija on yksilö, mutta yksikin lukukokemus voi liittää yksilön osaksi yhteisöä ja tarjota kokemuksen osallisuudesta. Vaikka perinteinen painettu kirja kuuluisi yhä harvemman lukurutiineihin, me uskomme, että lukutaitoa tarvitaan myös tulevaisuudessa. Vahva ja toimiva lukutaito on meidän kaikkien yhteinen asia, sillä sen avulla me kohtaamme toisemme, tulkitsemme ympäröivää yhteiskuntaa ja ilmaisemme itseämme.

5. Vesa Sisättö: Lukemisen voima. Rauhoita mielesi ja paranna keskittymiskykyäsi (2020, 212s.)

Löydä lukemisen supervoimasi!Haluaisitko saada takaisin lukemisen taidon? Tuntuuko kirjan äärelle pysähtyminen vaikealta? Kaipaatko elämääsi rauhallisempaa tahtia?Lukeminen parantaa tutkitusti keskittymiskykyä, vähentää stressiä ja ehkäisee muistisairauksia. Keskittynyt lukeminen on ainutlaatuinen taito, joka ei synny ihmiselle automaattisesti. Onneksi kuka tahansa voi opetella lukijaksi.Lukemisen voima on kirja sinulle, joka haluat löytää lukemisen ilon. Sinulle, joka haluat palata lukijaksi. Ja aivan erityisesti sinulle, joka et vielä ole löytänyt lukemisen supervoimaasi.

6. Juha Herkman: Lukemisen tavat: Lukeminen sosiaalisen median aikakaudella (2012). Lukemisen tavat -teos tarkastelee, miten sosiaalinen media ja digitalisoituminen muovaavat nuorten ja nuorten aikuisten lukutottumuksia sekä mediankäyttöä. Yleistajuisen tutkimuksen keskiössä on eri mediakulttuurien ja lukemisympäristöjen vertailu nykypäivän verkostoituneessa maailmassa. Kenelle: Nuorille aikuisille ja mediatutkimuksesta sekä lukutottumuksista kiinnostuneille.

Physical Fitness and Sports Month. Fitness- ja urheilukuukausi. 

Sporttistarttikuukausi. Erityisteemakuukausi, joka rohkaisee kaikenikäisiä aktiivisen liikuntaharrastuksen pariin, yksin ja/tai yhdessä! Niin introvertit kuin ekstrovertitkin löytävät kyllä lajinsa! Tämän teemakuukauden juhlistaminen on kultainen tilaisuus parantaa henkistä ja fyysistä hyvinvointia, pitää hauskaa ja omaksua päivittäinen iloa tuova liikkumisharrastus. Kuukautta juhlistetaan, koska fyysinen aktiivisuus on ratkaisevaa hyvän terveyden kannalta. Fyysinen aktiivisuus parantaa mielialaa sekä vähentää stressiä ja riskiä sairastua kroonisiin sairauksiin. Kyse ei ole ainoastaan huippukunnosta, vaan myös hauskanpidosta. Olipa kyseessä joukkuepeli, kuntosaliharjoittelu, ulkoilmaliikunta, tanssiminen, vesijuoksu tai portaiden nouseminen – jokainen liikahdus lasketaan, ja niistä jokainen on hyvinvointiin päin! Nykyisin hyötyliikunta tuntuu supistuvan supistumistaan, portaiden sijasta käytetään hissejä, polkupyörän sijasta sähköpyöriä, kävelyn sijasta skuutteja – voi vain ihmetellä mitä tapahtuu ihmisten fyysiselle kunnolle ja painoindeksille, kun näyttää siltä että jo kaikenlaisesta rehkimisestä luistetaan. Eräs tämän teemakuukauden avainsanomista on se, että aktiivinen elämäntapa on tarkoitettu aivan kaikille, riippumatta iästä tai taitotasosta. Keskiössä on löytää aktiviteetti, josta nautit, joka on juuri Sinun "vartalollesi sopiva" (Heh, muistuu mieleen olikos se Uuno Turhapuron lausahdus "Työ ei sovi vartalolleni" tai jotain...☺), sellainen aktiviteetti, jonka harrastamisesta haluat ottaa ilomielin itsellesi palkitsevan tavan. Tämä teemakuukausi on täydellinen ajankohta tarkastella uusia tapoja liikkua, jakaa ehkä vinkkejä myös muille ja juhlia aktiivisuuden riemullisuutta. ♡

Liikkumisen ilo löytyy kokeilemalla erilaisia lajeja ilman suorituspaineita, kunnes löydät itsellesi mieluisan tavan liikkua. Tärkeintä on unohtaa pakkopulla, kuunnella kehoa, aloittaa pienin askelin ja yhdistää liikunta hyvään fiilikseen, kuten luontoon tai sosiaalisuuteen.

Vinkkejä liikkumisen ilon löytämiseen:

• Kokeile rohkeasti: Kokeile monipuolisesti eri lajeja (esim. tanssi, kuntosali, uinti, tanssi, jumppa, zumba) ja etsi se, joka saa sydämesi sykkimään innostuksesta.
• Aloita kevyesti: Älä aloita liian kovaa, vaan etene pienin askelin, jotta et lannistu.
• Hyödynnä ympäristöä: Liiku luonnossa, käy lenkillä tai kokeile ryhmäliikuntaa.
• Tee liikkumisesta sosiaalista: Etsi samanhenkisiä ihmisiä, liiku ystävien kanssa tai kokeile ryhmäliikuntatunteja.
• Yhdistä mieleiseen tekemiseen: Kuuntele lenkillä äänikirjaa, podcastia tai musiikkia.
• Arjen liikunta: Lisää arkiliikuntaa, kuten työmatkakävelyä, joka auttaa jaksamaan paremmin.
• Ole armollinen: Joustavuus on avain; jos arki kuormittaa, kevennä liikuntarutiineja. Vähäkin on parempi kuin ei mitään.
• Keskity hyötyihin: Muistuta itseäsi, miksi liikut (parempi olo, jaksaminen arjessa).

Liikunnan ilo on yksilöllistä ja voi löytyä uudestaan, kunhan löydät itsellesi sopivan tavan liikkua.

Tuntuuko liikunta ikävältä pakkopullalta? Asiantuntija vinkkaa, miten sohvaperunakin voi löytää liikunnan ilon

Sitkeästi sisulla, räkä poskella ja verenmaku suussa. Mutta jos haluaa jatkaa ja jaksaa liikkua jatkossakin, kannattaa liikkua ilolla. Mistä liikunnan iloa kannattaa alkaa metsästää?

Eikö oma mieluinen tapa liikkua ole vielä löytynyt? Saako ajatus liikunnasta sinut kiristelemään hampaitasi? Liikunta- ja urheilupsykologi, auktorisoitu personal trainer Jaana Blom kertoo, miten liikkeelle pääsee lempeästi ja miten liikunnasta voi tehdä tavan:

1. Miksi liikunnan pitäisi olla ilo?

Liikunta on osa terveitä elintapoja ihan kuten ravinto ja nukkuminen. Jotta siitä tulisi säännöllinen tapa, sen tulisi tuottaa hyvää mieltä. Väkisin puurtamalla tuskin kukaan jaksaa sitoutua liikkumaan kovin pitkäksi aikaa.­

Liikkumista seuraava hyvä olo ja lisääntynyt jaksaminen kannustavat liikkumaan. Toisinaan hyvän olon saavuttaminen voi tuntua hankalalta ja vaatia liian suurilta tuntuvia ponnisteluja. Siksi on hyvä, että jo tekeminen on mukavaa.

Kun liikunta tuottaa iloa, se ei jää niin helposti tärkeysjärjestyksessä ja arjen aikatauluissa muiden asioiden jalkoihin.

2. Voiko treenaamisesta opetella tykkäämään?

Jos liikunta on uusi tuttavuus, se tuntuu usein aluksi vaikealta. Oma keho voi tuntua vieraalta, ja jälkeen päin lihaksia särkee. Tottumaton liikkuja voi ihmetellä, miksi tuttavat hehkuttavat liikunnasta tulevaa hyvää oloa.

Ei kannata antaa ihan heti periksi. Kokeileva ja utelias asenne auttaa selviämään alkuhankaluuksista. Suhde liikuntaan voi muuttua myönteiseksi, kun selviää, millainen liikkuja itse on ja oppii valitsemaan itselle sopivia liikuntamuotoja.

Sopivan lajin valinnassa on apua itsetuntemuksesta. On hyvä mietiskellä, mitä itse kaipaa liikunnalta. Kai­paako omaa tai ystävän kanssa vietettyä aikaa, uusia ­ihmissuhteita, luontoelämyksiä tai apua selkävaivoihin?

Kun tietää, mitä tarvitsee ja mistä tykkää, on helpompaa toimia sen mukaisesti ja myös ilmaista omaa tahtoaan muille. Samalla tulee pienennettyä paineita harrastaa liikuntaa muiden neuvojen tai odotusten mukaan.

3. Kuinka liikunnasta tehdään tapa?

Pysyvät tavat muodostuvat vähitellen, pienin askelin. Kannattaa miettiä, ­mikä olisi helpoin uusi, liikkumista lisäävä rutiini. Käytänkö portaita tai jäänkö aiemmalla pysäkillä pois bussista?

Aktiivisuus ruokkii aktiivisuutta. Kun huomaa, kuinka hyvä olo liikku­misesta tulee, sitä alkaa tavoi­tella ­lisää. Haluaa kerätä eikä säästää askelia.

Liikunnan voi kytkeä toiseen tapaan. Jos kuljettaa lapsen tiettynä viikonpäivänä harrastukseen, voi samalla liikkua itse.

Väsyneenä työpäivän jälkeen päätöksenteko vaikeutuu. Kun liikunnalle on varattu aika ja paikka kalenteriin, ei jää pohtimaan, lähteäkö lenkille vai ei.

4. Mistä kuutosen koululiikkuja löytää urheilun nautinnon?

Koulutodistuksessa oleva arvio on pelkkä numero, jolla arvioidaan koulun opetussuunnitelman mukaista toimintaa. On kurjaa, jos se vaikuttaa merkittävästi käsitykseen itsestä liikkujana. Yksi numero ei estä liikunnan iloa eikä sen löytämistä.

Jos kurjat kokemukset tai hankala suhde omaan kehoon estävät liikunnan ilon, asiaa olisi hyvä käsitellä yhdessä liikuntaan erikoistuneen psykologin tai psykoterapeutin kanssa.

Jokainen liikuntakokemus jättää myös hyvällä tapaa jäljen aivoihin, ja sen voi poimia käyttöön myöhemmin.­ Koulun liikuntatunneista voi olla hyötyä vuosikymmenien jälkeen, sillä mitä laajemman liikepankin ihminen on lapsuudessaan saanut, sitä helpompi hänen on myöhemmin omaksua uusi tapa liikkua. Jos on koulussa esimerkiksi heiluttanut vannetta vyötäisillään, aikuisena on helpompi pyöritellä lattareissa lantiota.

5. Pitääkö treenaamisella olla ­jokin tavoite?

Tavoitteita tärkeämpää on, että liikunta tuottaa hyvää oloa kehoon ja mieleen. Tavoitteiden saavuttaminen tuottaa kuitenkin onnistumisen iloa ja tuntuu hyvällä tavalla motivaatiossa. Tavoitteen ei tarvitse tarkoittaa kilometrejä tai aikaa. Se voi olla itselle annettu ­lupaus jumpasta kerran viikossa.

Tavoite voi auttaa sitoutumaan liikuntaan. Jos liikunnalle on vaikea löytää aikaa, kannattaa kirkastaa ajatusta, miksi liikkuu. Onko kyse jostain isommasta ja tärkeämmästä arvosta, esimerkiksi terveydestä? Itselle merkityksellinen syy auttaa tekemään myös ne vaikealta tuntuvat asiat.

6. Miten harjoittelussa säilyy ilo vielä alkuinnostuksen jälkeenkin?

Alkuinnostus on mahtava fiilis ja sen voimilla lähdetään herkästi tekemään paljon ja täysillä. Vaarana on, että ennen pitkää ihminen väsyy ja lopettaa harrastuksensa. Hyvä olisikin pohtia, minkä verran liikuntaa voisi kuvitella harrastavansa viikoittain koko loppuelämän ajan, eikä vain alkuinnostuksen voimalla muutamaa viikkoa.

Kun alun into on hälvennyt, on hyvä miettiä, miksi haluaisi lisätä liikuntaa arkeen. Miksi se on minulle tärkeää? Miksi haluan pysyä hyvässä kunnossa? Kun motivaatio lopahtaa, kannattaa palauttaa mieleen omat arvot ja se, miten liikunta auttaa elämään niiden mukaista elämää.

7. Miksi välillä kannattaa kokeilla uusia lajeja?

Käsitys itsestä huonona liikkujana liittyy monesti johonkin lajiin ja siitä saatuihin ikäviin kokemuksiin. Se voi muuttua, kun lähtee kokeilemaan jotain uutta tapaa liikkua. Uuden lajin avulla voi löytää itsestä ihan uusia puolia ja taitoja. Kun menee mukaan alkeiskurssille tai valitsee jonkin uutuuslajin, paikalla on muitakin ensikertalaisia.

Aina samanlaisena pysyvä liikuntalukkari puuduttaa. Kun lajivalikoima on laaja, ei pääse kyllästymään. Jos motivaatio liikuntaan on hukassa, se voi palautua ihan uudessa lajissa, vaikka padelissa, polkujuoksussa tai laitepilateksessa.

Joko olet testannut näitä lajeja?

• Padel. Suursuosioon ­noussut mailapeli, joka yhdistää ­tenniksen ja squashin. Pelataan nelinpelinä tenniskenttää muistuttavalla aidatulla alueella.
• Bungee. Leikkisä treeni­muoto, jossa riiputaan joustavan köyden varassa valjaista ja tehdään erilaisia liikesarjoja.
• Laitepilates. Perinteisen ­pilateksen rinnalle noussut laji. Toistoja tehdään istuen, selin ja polvillaan pilateslaitteen avulla.
• Esteratajuoksu. Nopeasti kasvava laji, jossa juoksemisen lomassa kiipeillään, riiputaan ja ryömitään esteradalla.

Lähde: kotiliesi.fi (Virve Järvinen, 2022 ); Kotiliesi 1/2022.

Tutustumiseksi: 

1. Susanne Valkeakari & Petteri Korkala: Löydä liikunnan ilo. Liiku omalla tyylilläsi (2021, 224s.). Haluatko oppia tuntemaan oman liikkujatyylisi ja tehdä liikunnasta pysyvän osan elämääsi? Tämä kirja vahvistaa itsetuntemusta ja sitä kautta motivaatiota, jota tarvitsemme säännöllisen liikuntarutiinin ylläpitämiseen. Liikkujatyylien tunnistamista voi harjoitella lukemalla havainnollistavia esimerkkitarinoita, jotka peilaavat erilaisia vahvuuksiamme. Tee pysyvästi totta elämäntapamuutoksesta! Liikunnasta pysyvä osa elämää. Oletko harkinnut liikunnan aloittamista tai alkanutkin jo liikkua, mutta lopettanut sen - jälleen kerran? Tämä kirja opettaa tunnistamaan oman luontaisen liikkujatyylin. Itsetuntemuksen avulla motivaatio vahvistuu kuin itsestään ja liikunnasta tulee säännöllinen ja pysyvä osa elämää. Eri liikkujatyylejä havainnollistavat esimerkkitarinat toimivat kuin kompasseina, joiden avulla voi löytää omat vahvuutensa, vaikuttaa omiin valintoihinsa, onnistua elämäntapamuutoksessa ja löytää kestävän liikunnan ilon. 

2. Porter Shimer: Helppoa hyötyliikuntaa (2002). 

3. Anders Hansen: Aivovoimaa. Näin vahvistat aivojasi liikunnalla (2017, 253s.). Jos haluat lisätä stressinsietokykyäsi, vahvistaa terveyttäsi sekä parantaa muistiasi, luovuuttasi ja älyäsi, ala liikkua! Moderni aivotutkimus osoittaa, että säännöllinen liikunta lisää aivovoimaa enemmän kuin sudoku, ristisanat ja terveysvalmisteet yhteensä. Aivot muuttuvat koko ajan. Uusia soluja syntyy ja yhdistyy toisiin. Fyysinen treenaaminen ei ainoastaan paranna terveyttä ja lisää energiaa, vaan se vaikuttaa muistiin, unenlaatuun, luovuuteen, stressinsietokykyyn sekä persoonallisuuteen ja älyyn. Säännöllisesti liikuntaa harrastavat ajattelevat nopeammin ja keskittyvät paremmin hälyisässä ympäristössä. Myönteisiä vaikutuksia on valtavasti, ja ne on todettu kaikenikäisillä lapsista vanhuksiin. Aivovoimaa-kirjassa ylilääkäri ja konsultoiva psykiatri Anders Hansen selittää, mistä liikunnan
ja aivojen hyvinvoinnin yhteys johtuu ja millaisella liikunnalla päätä voi harjoittaa. Liikuntaa voi hyvällä syyllä kutsua mentaaliseksi harjoitteluksi.

4. Laura Pörsti: Antiliikkuja. Miten liikunnan vihaaja yritti oppia liikkumaan (2025, 303s.)

Tietokirjailija, toimittaja Laura Pörstin omakohtaisessa esseekirjassa liikunnan vastenmieliseksi kokeva perheenäiti aloittaa projektin: hän haluaa kuntoilun osaksi elämäänsä päästäkseen jälleen kosketuksiin kehonsa kanssa. Se ei ole helppoa. Liikuntaan liittyy lukuisia hiljaisia normeja ja yhteiskunnallisia ihanteita.Erilainen liikuntakirja herättelee ja ravistelee lukijaa niin juoksumatolla kuin sohvannurkassa.

5. Natalie Blenford: Tanssitreeni: Rytmin hurmaa ja liikunnan iloa (2007, 144s.).

Tanssi on tällä hetkellä todella suosittu harrastus. Tämä raikkaan ja railakkaan näköinen kirja vetoaa takuulla kaikkiin kahden- ja neljänkympin välillä oleviin naisiin, joiden jalat alkavat heti naputtaa tahtia, kun jostakin kantautuu sensuelli rytmi tai mojova basso.Kirja opettaa selkein sanallisin ohjein ja kuvasarjoin perusteet viidestä erilaisesta, rytmikkäästä ja hauskasta tanssilajista:

- hip hop
- broadway (showtanssi, aineksia mm. jazzista, stepistä)
- latino (aineksia mm. salsasta, mambosta, merenguesta)
- bollywood (intialaisvaikutteinen)
- burlesque (aineksia kabareesta, revyystä)

Kaikkia näitä tansseja voi tanssia yksin. Mutta peili on oppimisen kannalta erinomainen kaveri! Jokaiseen tanssiin annetaan useamman kappaleen soittolista, jonka tahdissa on hyvä treenata. Vaikka ei olisi ennen paljon tanssinutkaan, ei mene kauankaan, kun huomaa miten jalat alkavat vahvistua ja solakoitua – puhumattakaan siitä, miten iloinen ja energinen olo tanssimisesta tulee!

6. Mikko Kalajoki: Tietopalat: Yleisurheilua kiekosta kolmiloikkaan (2023, 61s.). Tutustu yleisurheilun lajeihin, sääntöihin ja historiaan vauhdikkaiden värikuvitusten siivittämänä. Tästä kirjasta löydät hauskoja yksityiskohtia ja mielenkiintoista tietoa kiekosta kolmiloikkaan. Kenelle: alaluokkalaiset, 7+ vuotta.

Tiesitkö, että antiikin olympialaisissa kilpailtiin ilkosillaan? Entä mitkä lajit kuuluvat kymmenotteluun? Tämä kirja tarjoaa vauhdikasta tietoa yleisurheilun lajeista, säännöistä ja harjoittelusta. Paikoillenne – valmiit – pam! Yleisurheilussa pingotaan kovaa vauhtia, hypätään käsittämättömän korkealle ja heitetään niin pitkälle kuin lähtee. Tässä kirjassa tutustutaan lajin historiaan ja nykymenoon vauhdikkaiden värikuvitusten kera. Taattua tuhtia Tietopalat-laatua!

Tiesitkö, että rasvattua seivästä pitkin kiipeäminen on aikanaan ollut yleisurheilulaji? Entä kuka unohti solmia kengännauhat ennen juoksukisoja? Yleisurheilua kiekosta kolmiloikkaan kertoo yleisurheilun lajeista, säännöistä ja harjoittelusta hauskoja yksityiskohtia ja runsaita kuvituksia säästelemättä. Tietopalat-sarja tarjoaa alakouluikäisille helposti hotkaistavaa tietoa. Ne innostavat lukemaan, ja uutta oppii kuin huomaamatta! Mikko Kalajoki on julkaissut useita kiiteltyjä romaaneja ja debytoinut lastenkirjailijana kuvakirjalla Almus: Tännetuloa terve.

7. Maikki Marjaniemi: Jenkkakahvoista tiimalasiksi (2019, 176s.). Maikki Marjaniemen Jenkkakahvoista tiimalasiksi tarjoaa pysyviä työkaluja elämäntapamuutokseen ilman itsekurilla kituuttamista, keskittyen hyvinvointiin ja energiseen arkeen. Kenelle: Aikuisille, jotka ovat kiinnostuneita pysyvästä elämäntapamuutoksesta, kuntoilusta ja hyvinvoinnista.

8. Satu Lidman: Kaikkien oikeus liikkua (2024, 389s.). Ihminen on tarkoitettu liikkumaan. Keho palkitsee fyysisestä rasituksesta mielihyvähormoneilla, energisyydellä ja rentoutumisella. Miksi liikunta herättää silti niin monissa ahdistusta, jopa häpeää?Kaikkien oikeus liikkua luotaa suomalaista liikuntakulttuuria 1900-luvun alkupuolen kansallisen tervehenkisyyden ajasta yksilökeskeisempään nykyhetkeen ja etsii vastauksia liikkumattomuuden ongelmaan. Henkilökohtaisten ja koskettavien liikuntamuistojen kautta selviää, kuinka esimerkiksi koulutovereiden arvostelevat katseet ovat tukahduttaneet liikkumisen ilon ja toisaalta yksikin rohkaiseva aikuinen on voinut valaa uskoa oman kehon kykyihin.Teos on puheenvuoro turvallisemman toimintakulttuurin puolesta. Se nostaa esille, miten erityisesti sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin, kehon piirteisiin ja vammaisuuteen liittyvät syrjivät asenteet ja puheet vaikuttavat haitallisesti liikunnan harjoittamiseen. Kirja kannustaa kansalaisia, päättäjiä ja liikunta-alan ammattilaisia pohtimaan yhdessä, kuinka liikunnan ilo mahdollistuisi kaikissa väestöryhmissä ikään, taustaan ja kuntotasoon katsomatta.

Share a Story Month. Tarinointikuukausi.

Oletko koskaan ajatellut tarinan voimaa? National Share a Story Month keskittyy tämän voiman ympärille. Tämä kuukauden mittainen tarinajysäys tuo ihmisiä yhteen kiehtovien tarinoiden ääreen ja saa tunteet lentoon. Tarinat, ääneen tai kirjallisesti kerrottuina, yhdistävät ihmisiä riippumatta iästä tai kulttuurista. Tämä juhlistus rohkaisee meitä välittämään tarinoiden kautta muille kokemuksemme ja mielikuvituksellisuutemme. Tarinoinnin kautta ihmiset voivat oppia toisiltaan ja nauraa yhdessä. Tavoitteena on sytyttää rakkaus tarinankerrontaa kohtaan, rakkaus joka kasvaa tarina tarinalta. Miksi tämä juhlistus on niin tärkeä? Tarinat avaavat meille ikkunan erilaisiin maailmoihin ja näkökulmiin. Ne vahvistavat perhesiteitä ja ystävyyssiteitä sekä vaalivat ylipäänsä keskinäistä ymmärtämistä sekä kohottavat mielikuvituksemme sfääreihin antaen luovuudellemme siivet. National Share a Story Month muistuttaa meitä tarinoiden ja tarinoinnin arvosta ja niiden kertomisen tärkeydestä kanssakäymisen sujuvoittajana. Kts. myös: 19.3. International Read To Me Day. Kansainvälinen ääneen lukemisen päivä; 20.3. World Storytelling Day. Maailman tarinankerrontapäivä.

Tarinat ovat tärkeitä, koska ne auttavat ymmärtämään maailmaa, rakentamaan identiteettiä ja luomaan tunnesiteitä. Ne siirtävät tietoa ja arvoja, kehittävät empatiaa, stimuloivat mielikuvitusta ja auttavat hallitsemaan tunteita. Tarinoiden avulla jäsennetään elämää johdonmukaisiksi kokonaisuuksiksi, mikä edistää hyvinvointia ja yhteenkuuluvuutta.

Miksi tarinat ovat tärkeitä:

• Oppiminen ja ajattelu: Tarinat helpottavat tiedon tallentumista pitkäkestoiseen muistiin ja tukevat kriittistä ajattelua. Ne tarjoavat samankaltaisuuden ja samaistumisen tarttumapintoja.
• Empatia ja sosiaaliset taidot: Samaistumalla tarinoiden henkilöihin harjoittelemme näkökulman vaihtamista, mikä kehittää empatiaa ja auttaa ymmärtämään muita ihmisiä.
• Identiteetin rakentaminen: Tulkitsemme omia kokemuksiamme tarinallisesti, mikä auttaa hahmottamaan omaa elämää ja arvoja.
• Yhteisöllisyys ja kulttuuri: Tarinat säilyttävät muistoja, historiaa ja luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta.
• Tunneilmaisu ja lohtu: Tarinoiden kautta voi käsitellä vaikeita tunteita ja saada lohtua sekä uskoa selviytymiseen.
• Vaikuttaminen: Hyvä tarina herättää tunteita ja on tehokas keino saada viesti mieleen, mikä on keskeistä esimerkiksi markkinoinnissa ja johtamisessa.

Tarinoiden on sanottu tekevän meistä ihmisiä, sillä ne tekevät elämästä merkityksellistä.

Tutustumiseksi: 

1. Perheen pienimmille: Adam & Charlotte Guillain: Kerro oma tarina (2025, 32s.). Tässä tulee maailman hauskin tarina! Valitse oma seikkailusi -tyylisessä kuvakirjassa saat itse päättää, kenestä kirja kertoo ja mitä hänelle tapahtuu. Onko päähenkilö kujeileva keiju, ilkikurinen apina tai vaikkapa hassu pikku nakkimakkara? Entä missä hän asuu? Mitä hän pukee ylleen? Tarjolla on yli 60 juonivaihtoehtoa, joten kirjan voi lukea uudestaan ja uudestaan. Kokeile, miten monta erilaista tarinaa pystyt kertomaan! Ikäsuositus: 3-6-v. 

2. Tarinat, joita kerron itsestäni. Kokoelma kirjoituksia todellisen minän löytämiseksi (2023, 196s.). Millainen on elämäntarinasi? Onko se onnellinen ja seikkailullinen? Vai surullinen ja yksinäinen? Jokainen meistä määrittää elämäänsä kertomusten linssin läpi. Sisäinen narratiivimme vaikuttaa siihen, miten näemme itsemme: sankarina tai uhrina, hyvänä tai huonona ihmisenä. Tarinat, joita kerron itsestäni sukeltaa sisäisten tarinoiden rajoja syvemmälle, todelliseen minuuteen. Adyashantin johdolla opit löytämään sisäisen narratiivisi takana piilevät perustavanlaatuiset totuudet itsestäsi. Voit esimerkiksi huomata, miten valitsemasi asiat muokkaavat elämänpolkusi suuntaa ja miten kaikkein vaikeimmissakin olosuhteissa on mahdollista löytää suurta elinvoimaa. Adyashantin opeilla voit löytää suurta viisautta niin yllättävissä, surullisissa kuin haastavissakin tilanteissa. Kirjan terävät huomiot ja opettavaiset tarinat herättelevät huomaamaan, ettei kukaan meistä ole yksin tai erillään kaikesta olevaisesta. Adyashanti on yhdysvaltalainen henkinen opettaja. Hänen keskustelunsa, retriittinsä, online-kurssinsa ja livelähetyksensä tavoittavat kymmeniätuhansia ihmisiä Yhdysvalloissa ja maailmalla. Adyashanti on julkaissut 11 kirjaa. 

3. Yvonne Karsten: Seinä, aukene! Miten tarinankerronta edistää itsetuntemusta ja yhdessäoloa (2015, 173s.). Tarinankerronta on ihmiskunnan vanhin taidelaji. Tuhansia vuosia ennen kirjoittamisen ja lukemisen syntyä viisaus siirtyi sukupolvelta toiselle tarinoiden muodossa. Tarina on kasvattanut ihmisiä elämään yhteydessä itseensä, ryhmäänsä, yhteiskuntaan, luontoon ja kulttuuriin. Seinä, aukene! on ensimmäinen suomalainen teos tarinoiden eheyttävästä voimasta. Teos tuo yhteen nykypsykologian tutkimukset kompetenssin kasvattamisesta ja ikivanhan tarinaviisauden. Tarinankerronta avaa ihmisten välille luontevan ja kaivatun kommunikaatioväylän, sillä tarinallinen lähestymistapa tuo empaattista ymmärrystä vuorovaikutukseen. Seinä, aukene! on tarkoitettu lukijalle, joka on kiinnostunut ymmärtämään itseään ja kanssaihmisiä tarinoiden ja niiden kautta avautuvien oivallusten avulla. Erityisesti kirjasta on hyötyä opetus- ja koulutusalalla sekä hoitoalalla. Yvonne Karsten on puhe- ja draamataiteen kouluttaja, esiintymisvalmentaja sekä kirjallisuus- ja kielitieteilijä. Hän on seurannut eheyttävän tarinankerronnan kasvua Isossa-Britanniassa ja muissa Pohjoismaissa ja haluaa kehittää suuntausta Suomessa.

4. Maiju Kinossalo: Tarinan voima opetuksessa (2020, 247s.). Tarinallinen pedagogia tarjoaa uuden näkökulman oppimiseen ja opettamiseen tuomalla merkityksellisyyttä opetettaviin sisältöihin. Maiju Kinossalo avaa tutkimusperusteisesti, miten tarinoita voi hyödyntää opetuksessa käytännön tasolla. Kenelle: Opettajille, kasvatusalan ammattilaisille ja pedagogeille, jotka haluavat hyödyntää tarinallisuutta opetuksessa.

Tarinat eivät ole vain viihdettä. Tarinoiden voima piilee siinä, että niiden avulla ymmärrämme ja muotoilemme koettua elämää sekä pohdimme mahdollisia tulevaisuudenkuvia. Tarinallinen tapa oppia ja opettaa tietopainotteisia sisältöjä auttaa muotoilemaan niitä merkityksellisiksi kokonaisuuksiksi ja luo syvempiä suhteita opittaviin asioihin.Tämä kirja kertoo, miten kokonaisvaltainen voima tarinallisuus on. Pedagogisesti tarinallisuudella on useita oppimista edistäviä tekijöitä. Kirja tarttuu niihin tutkimusperusteisesti mutta käytännönläheisesti ja osoittaa, miten tarinan voimaa voi hyödyntää omassa opetuksessa. Jokainen meistä omaksuu tarinoiden avulla uusia asioita.Ihminen on synnynnäisesti tarinallinen olento, joka elää ja muotoilee tarinoita joka päivä. Samalla ihminen etsii vastauksia identiteettiinsä eli siihen, kuka olen ja mitä kaikkea minusta voi tulla. Tarinallinen pedagogia tukee lapsen ja nuoren kykyjä oppia ja rakentaa identiteettiä, mikä on eräs kasvun ja kasvatuksen keskeisimmistä tavoitteista. Sitä voi opetuksessa käyttää paitsi eri oppiaineissa myös monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa.

Maiju Kinossalo on lasten ja nuorten elämäntarinoista kiinnostunut kehittävä, kokeileva ja tutkiva pedagogi. Hän on työskennellyt perusopetuksen alalla niin tutkimushankkeissa kuin opettajana ja kouluttanut opettajaksi opiskelevia. Keskeisimmän lähestymistavan kaikkeen kasvatukseen ja opetukseen hän löytää tarinallisesta pedagogiasta.

5. Michelle Obama: Minun tarinani: täytettävä kirja oman äänen löytämiseen (2019).Kirja Minun tarinani: täytettävä kirja oman äänen löytämiseen kertoo Michelle Obaman elämästä ja kokemuksista. Kirjassa lukija saa kirjoittaa omia ajatuksiaan ja muistojaan sekä pohtia omaa elämäänsä. Teos auttaa löytämään oman äänen ja rohkaisee unelmoimaan.

6. Antero Katajainen: Voimaa! Oman tarinani mahdollisuudet (2014). Voimaa! Oman tarinani mahdollisuudet tarjoaa käytännön työkaluja henkisen kestävyyden kehittämiseen sekä oman elämän tasapainon ja voimavarojen löytämiseen. Kirja auttaa jaksamaan, hallitsemaan stressiä ja vahvistamaan työkykyä mielikuvaharjoitusten avulla.

7. Adyashanti: Tarinat, joita kerron itsestäni (2023, 196s.). Adyashantin teos avaa näkökulmia siihen, miten sisäiset kertomuksemme muovaavat identiteettiämme ja elämämme kulkua.

Millainen on elämäntarinasi? Onko se onnellinen ja
seikkailullinen? Vai surullinen ja yksinäinen?

Jokainen meistä määrittää elämäänsä kertomusten linssin läpi. Sisäinen narratiivimme vaikuttaa siihen, miten näemme itsemme: sankarina tai uhrina, hyvänä tai huonona ihmisenä.Tarinat, joita kerron itsestäni sukeltaa sisäisten tarinoiden rajoja syvemmälle, todelliseen minuuteen. Adyashantin johdolla opit löytämään sisäisen narratiivisi takana piilevät perustavanlaatuiset totuudet itsestäsi. Voit esimerkiksi huomata, miten valitsemasi asiat muokkaavat elämänpolkusi suuntaa ja miten kaikkein vaikeimmissakin olosuhteissa on mahdollista löytää suurta elinvoimaa.Adyashantin opeilla voit löytää suurta viisautta niin yllättävissä, surullisissa kuin haastavissakin tilanteissa. Kirjan terävät huomiot ja opettavaiset tarinat herättelevät huomaamaan, ettei kukaan meistä ole yksin tai erillään kaikesta olevaisesta.

Adyashanti on yhdysvaltalainen henkinen opettaja. Hänen keskustelunsa, retriittinsä, online-kurssinsa ja livelähetyksensä tavoittavat kymmeniätuhansia ihmisiä Yhdysvalloissa ja maailmalla. Adyashanti on julkaissut 11 kirjaa.

8. Mikko T. Virtanen (toim.); Pirjo Hiidenmaa (toim.) & Jyrki Nummi (toim.): Kertomuksen keinoin. Tarinallisuus mediassa ja tietokirjallisuudessa (2020)

Omakohtaiset kertomukset koskettavat ja koukuttavat. Tarinat ja anekdootit auttavat kuvaamaan vivahteita ja yksityiskohtia, joille olisi muuten vaikea antaa konkreettista muotoa. Kertomukset viihdyttävät ja vakuuttavat, havainnollistavat ja tukevat argumentaatiota.Kertomuksen keinoin pohtii tarinoiden käyttöä mediassa ja tietokirjoissa. Teos analysoi toimittajien ja tietokirjailijoiden suosimia kertomustyyppejä ja kerrontatekniikoita. Se korostaa myös tarinankerronnan etiikkaa ja kriittistä medialukutaitoa. Miksi yksittäistapaus tuodaan julkisuuteen? Kuinka kertomukset asettuvat laajemman tekstin osaksi? Onko tosikertomus mahdollista erottaa sepitteestä? Teos kokoaa yksiin kansiin kielen- ja kirjallisuudentutkijoiden näkökulmia. Se tarjoaa välineitä kertomusten käsittelyyn ja ymmärtämiseen niin tutkijoille, kirjoittajille kuin opettajillekin.

Family Wellness Month. Perheen hyvinvoinnin kuukausi. 

Family is where health starts! Hyvinvoinnin kuukausi, joka on omistettu perheen fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin parantamiseen. Teemakuukaudessa on kyse rohkaisemisesta terveellisten elintapojen omaksumiseen koko perheen voimin sekä perhesiteiden vahvistamisesta. Family Wellness Month korostaa fyysisen ja henkisen terveyden tärkeyttä. Kuukauden aktiviteetit edesauttavat liikuntaharrastuneisuutta, terveellistä syömistä ja henkistä hyvinvointia. Tavoitteena on parantaa perheenjäsenten kokonaisvaltaista terveyttä ja tuoda perheenjäseniä lähemmäksi toisiaan, rohkaista tukea antavaan ilmapiiriin, jossa jokainen perheenjäsen voi kukoistaa, olla itsensä mittainen. Tämä on täydellinen tilaisuus ryhtyä harrastamaan hauskoja terveyttä edistäviä aktiviteetteja, kuten patikointia, yhdessä kokkaamista ja/ tai leipomista ja kaikenlaisiin hyvinvointia tukeviin tempauksiin osallistumista. Miksi keskittyä perheen hyvinvointiin? Koska perhe on tärkeä ydin, lapsille se paikka, josta hyvinvointi lähtee liikkeelle. Mitä nuorempana tavat omaksutaan, sitä pysyvämpiä ja luonnollisempia niistä jatkossakin tulee. Toisaalta henkinen ja fyysinen hyvinvointi tarjoaa lapsille parhaat puitteet kasvaa ja oppia. Henkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti hyvinvoiva perhe pääsee vähemmillä lääkärikuluilla, välttää melkoisen määrän turhaa stressiä ja saa ylipäänsä elää onnellisemmassa ympäristössä – lyhyesti ilmaistuna: elää ihmisarvoista elämää, mikä pitäisi olla meidän jokaisen perusoikeus. Sijoittamalla aikaa perheiden hyvinvointiin voidaan auttaa ehkäisemään kroonisia sairauksia, parantaa henkistä terveyttä ja parantaa jopa taloudellista vakautta kun rahaa ei kulu niin paljoa lääkärikuluihin. Family Wellness Month'in juhlistus on elävä ja rikastuttava kokemus, josta hyötyy koko perhe ja se saa aikaan positiivisen tunnelman, jonka vallitessa on helppo jatkossakin rakentaa perheen hyvinvointia. Oikeastaan koko perheen hyvinvoinnin rakentamiseen tarvitaan vain tahtotila. Kun se on järkkymätön, voidaan alkaa kerätä asiantuntijatietoa hyvinvoinnin parantamisesta ja ryhtyä sitten käytännön toimiin. Tärkeää hyvinvoinnin rakentamisessa on perheenjäsenten keskinäinen kuunteleminen, se että ihmiset huomioivat toistensa tarpeet ja toiveet.

Toimiva arki ja pärjäävyys perheissä

Tavallinen, toimiva arki suojaa perhettä elämän haasteissa ja muutostilanteissa. Muutostilanteet voivat liittyä esimerkiksi lasten koulunkäyntiin tai aikuisten työelämään, eroon tai terveyteen. Yksinkertaiset arjen rutiinit suojaavat myös suuremmissa vaikeuksissa tai kriiseissä. Perheen pärjäävyyttä voidaan lisätä arkisilla teoilla paitsi kotona, niin myös ystävien, sukulaisten tai esimerkiksi lapsen päiväkodin tai koulun kanssa tehtävällä yhteistyöllä.

Kun lapsiperheen arkea ravistelee muutos, voi arjessa pärjääminen äkillisesti heilahtaa. Kun arki muuttuu, on perheen pärjäävyyden ja mielenterveyden vaaliminen avainasemassa. Näin voidaan ehkäistä tilanteen huononemista tai ongelmien siirtymistä lapsiin.

Perheen kohtaamien ammattilaisten tietous pärjäävyydestä ja perheen mielenterveyden vahvistamisesta on tärkeää, jotta perhettä on mahdollista tukea ja ymmärtää.

Mitä on pärjäävyys?

• Pärjäävyys tarkoittaa sitä, että asiat sujuvat riittävän hyvin, vaikka perheen tai lapsen elämässä on asioita tai muutoksia, joiden tiedetään voivan vaarantaa perheen ja lapsen hyvinvointia.
• Pärjäävyys on arkisia asioita, jotka vaikuttavat merkittävästi perheen mielenterveyteen ja suojaavat lapsia muutoksissa tai vaikeuksissa.
• Perheen ulkopuoliset ihmiset ja tekijät vaikuttavat pärjäävyyteen. Esimerkiksi lasten muu kehitysympäristö (varhaiskasvatus, koulu, harrastukset ja muut vapaa-ajanviettopaikat) ja perheen läheiset tai muu tuki voivat olla yhtä tärkeässä roolissa kuin perheen sisäiset asiat.
• Perheen voimavarat voivat olla hyvinkin erilaisia elämän vaiheesta tai vastaan tulleista vaikeuksista riippuen. Riittävän hyvin sujuva arki on jokaisessa perheessä omanlaista.

Miksi pärjäävyyden huomioiminen on tärkeää?

Sujuva arki ylläpitää pärjäävyyttä ja pärjäävyyttä voidaan vahvistaa. Pärjäävyys nousee entistä tärkeämmäksi silloin kun perhe kohtaa muutoksia tai vaikeuksia. Elämässä vastaan tulevat muutokset, kuten esimerkiksi sairaus, ero tai muut vaikeudet ovat normaali osa perheiden elämää. Arjen muutosten ja vaikeuksien käsittely ja hyväksyminen vievät perheissä kuitenkin usein voimavaroja.

Lasten kannalta tilanteen läpikäyminen voi olla tärkeää. Lapsi ymmärtää asioita usein itsensä kautta ja lapsen hyvinvoinnin vuoksi arjesta keskustelu on tärkeää. Keskustelu auttaa ymmärtämään vanhempien ongelmien olevan myös erillisiä lapsen arjesta, eikä lapsi esimerkiksi syyllistä itseään vanhempien tai perheen ongelmista.

Tilanteen äärelle pysähtyminen on tärkeää myös lapsen tulevaisuuden kannalta. Tutkimukset osoittavat, että vaikeuksista huolimatta toiset lapset ja perheet pärjäävät paremmin kuin toiset. Puhutaan vaikeuksien ylisukupolvisuudesta, kun vaikeudet toistuvat perheiden seuraavissa sukupolvissa.

Ongelmien siirtymistä lapsiin voidaan ennaltaehkäistä, kun otetaan huomioon pärjäävyyslähtöinen ajattelu. Lapsi ja perheen pärjääminen nähdään näin osana elinympäristöään. Ympäristö voi vaikuttaa huomattavasti elämän kulkuun. Tutkimuksissa on huomattu, että kun perheissä on vaikeampia aikoja, lapsen muu kehitysympäristö kuten harrastukset ja koulu voivat suojata lasta ongelmien siirtymisestä enempää osaksi hänen tulevaisuuttaan.

Mikä luo pärjäävyyttä?

Pärjäävyys ei ole yksin perheen jäsenten tai perheen sisäistä pärjäävyyttä, vaan sen tiedetään kehittyvän vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Lapsen suotuisaa kehitystä tukevia ja suojaavia asioita ovat lämpimät suhteet paitsi omaan perheeseen, myös läheisiin ystäviin ja aikuisiin. Lämpimät ja toimivat ihmissuhteet suojaavat lasta ongelmista huolimatta. Kotona ollessa vaikeampi tilanne, yksikin ymmärtävä aikuinen esimerkiksi koulussa tai harrastuksessa voi muodostua merkitykselliseksi.

Mahdollisimman tuttu, toimiva ja ennustettava arki suojaavat lasta sekä myös aikuista. Lapsen suotuisa kehitys ei kaipaa ihmeellisyyksiä, vaan tavalliset arkiset asiat riittävät. Yhdessäolo, säännöllinen päivärytmi ja toisten seurasta nauttiminen, leikkien ja iloiten tukevat lapsen kasvua.

Mikä arjessa tukee lapsen suotuisaa kehitystä?

• Arjen ilot ja juhlat, hassuttelut, leikit ja keskustelut sekä yhdessäolosta nauttiminen
• Säännöllinen, rento päivärytmi ja riittävä lepo.
• Tuki ja kiinnostus lapsen koulunkäyntiä kohtaan
• Lapsen myönteinen kokemus koulusta ja tunne mukaan kuulumisesta
• Lapsen omat ystävät ja harrastukset
• Puolisoiden yhteistyö ja kyky neuvotella rakentavasti
• Perheen ystäväpiirin ja sukulaissuhteiden ylläpito, avun saaminen.

Lähde: mieli.fi (2023)

Tutustumiseksi: 

1. Jaakko Finne: Liikkuva lapsi, terveempi aikuinen – Lasten liikunnan käsikirja (2017). Asiantuntijateos lasten liikunnasta. Jaakko Finnen kirjoittama kirja tarjoaa sekä lasten liikunnan terveydellisen, yhteiskunnallisen, sisällöllisen että tulevaisuuden näkökulmatarkastelun. Samassa yhteydessä tuodaan esille selkeästi ja yksityiskohtaisesti opastava lasten toiminnallisen liikunnan liikeohjeistus. Lasten liikunnan merkitys korostuu nyky-yhteiskunnassa. Lasten liikunnassa on kyse toiminnan mielekkyydestä ja nautinnosta. Liikunta ei saa tuntua velvoitteelta ja pakolta, vaan sen tulee olla luonnollinen osa lapsen päivää. "Kirja tukee vanhempia ja kasvattajia vaativassa, alle kouluikäisten ja alakouluikäisten, 4–12-vuotiaiden lasten liikunnallisen aktiivisuuden edistämisessä. Kirjassa on myös 100 helppotajuista ja laadukasta kuvallista ohjetta lasten liikuntaliikkeistä. Kirjassa esitellään lasten toiminnallinen liikunta, joka tarkoittaa fyysisten ominaisuuksien kehittämistä ja harjoittamista luontaisten liikuntaliikkeiden avulla", Jaakko Finne kertoo. "Kirja ravistelee suomalaisen lasten liikunnan stereotyyppisiä mielikuvia ja kliseitä tarkastelemalla lasten liikuntaa nykyaikaisesta näkökulmasta. Kirjassa perehdytään lasten liikunnan arkiympäristöön ja niihin asioihin, joihin me aikuiset voimme vaikuttaa lasten liikkumisen edistämiseksi ilman liiallista rajoitteiden tai määräysten asettamista", Finne sanoo. Myös yhteiskunnallisen muutoksen näkökulma lasten liikunnasta saa osansa kirjassa. Käsittelyssä ovat myös mm. monikulttuurinen liikuntaympäristö, lasten liikunnan tasa-arvo ja kilpailullisuus lasten liikunnassa. "Koko elämänsä ajan digitaalisuuteen kasvaneet diginatiivit lapset ovat tulleet jäädäkseen ja tämä edellyttää myös lasten liikunnalta uusia lähestymistapoja." Liikkuva lapsi, terveempi aikuinen -kirja tarjoaa kattavan läpileikkauksen nykyaikaisesta lasten liikunnasta ja sen haasteista. Teos soveltuu vanhemmille, ohjaajille sekä liikunta- ja terveysalan ammattilaisille tai sellaisiksi aikoville. Jaakko Finne on Liikunnanohjaaja (Ylempi AMK) sekä Tradenomi (Ylempi AMK) ja kahden pojan isä. Finne on toiminut urallaan mm. erilaisissa lasten liikunta-, urheilu-, ohjaus- ja valmennustehtävissä, liikunta- ja nuorisotoimen johtavana viranhaltijana, julkisessa elinkeinoyhtiössä sekä liikunta-alan yrittäjänä. Kirjan toiminnallisen lasten liikunnan liikeosion on tuottanut lasten kehonpainoharjoittelun ohjaaja ja Liikunnanohjaaja (AMK) Tuomas Katila. 

2. Anni Paakkunainen: Rakas herkkusuu – Sopivasti makeita leivonnaisia koko perheelle (2023, 144s.). Herkuttelua ilman valkoista sokeria. Koko perheelle maistuvia leivonnaisia takuuvarmoilla Annin uunissa -ohjeilla. Annin uunissa -blogista tunnetun Anni Paakkunaisen uudesta kirjasta löytyvät jokaisen lapsiperheen suosikit, arjen pelastajat ja juhlien riemastuttajat: smash caket, kakut, muffinit, hyydytetyt jälkkärit ja suolaiset tarjottavat. Kaikki ohjeet sopivat ensiherkuiksi vuoden ikäisille, osa jopa nuoremmille. Makeuttajina leivonnaisissa käytetään muun muassa hedelmäsoseita, taateleita, hunajaa ja kookossokeria. 

3. Bo Norlin: Koko perheen korttipelit (1999). 

4. Kristian Pelander: 200 kysymystä ja vastausta - Koko perheen tietovisakirja (2021). Idea kirjaan syntyi vahingossa. Pidän ystävilleni leikkimielistä tietovisaa viikottain, ja pohdin, josko muillakin olisi innostusta. Kirjassa 200 kysymystä vastauksineen yleistiedosta. - Kristian. 

5. Hanna Stolt: Herkku - Ravintorikasta ruokaa koko perheelle (2016, 304s.). Huippusuositun Aamupala-kirjan kirjoittaja Hanna Stolt on koonnut parhaat ravinnerikkaat, koko perheelle maistuvat lasten ruoat yksien kansien väliin. Kirjan resepteissä yhdistyvät viehättävällä tavalla hyvä maku sekä vaivattomuus. Erityisruokavaliot on otettu huomioon selkeillä merkinnöillä sekä hakemistoilla. Stolt antaa käytännöllisiä vinkkejä reseptien muunteluun sekä niiden yhdistelyyn esimerkiksi lastenjuhlia varten. Herkku! - Ravintorikasta ruokaa lapsille on täynnä silmiähivelevän kauniita kuvia sekä inspiroivia ideoita koko perheelle. Resepteistä löytyvät lempiruoat arkeen, mummin perinteisistä lihapullista lähtien, sekä kielen mukanaan vievät herkut, kuten suussa sulava toffeinen Banoffee-raakakakku joka on valmistettu ilman teollista sokeria.

6. Lea Pulkkinen: Lapsen hyvinvointi alkaa kodista (2022, 363s.)

Esitimme yksinkertaisen suureen, jolla lapsen sosiaalista alkupääomaa voidaan arvioida. Se on syli.Kasvatusta koskevan tutkimuksen ja keskustelun painopiste on ollut julkisessa kasvatuksessa lasten kotikasvatuksen jäädessä sivuun. Lapsen ongelmien syitä on paikannettu kotiin, mutta kodin tarjoamaa kehityksen suotuisaa perustaa on käsitelty vähemmän.Nykyään on saatavilla paljon tutkittua tietoa siitä, mikä on lapselle hyväksi. Tämä on kuitenkin usein ristiriidassa sen kanssa, millaisia oloja järjestämme lapsille. Tiedämme esimerkiksi, että lapsen omaehtoiselle toiminnalle pitäisi antaa arvoa, mutta silti lasten elämä on yhä enemmän aikuisten ohjailemaa. Tiedämme myös, että lasten olisi hyvä viettää paljon aikaa vanhempien kanssa, mutta erotamme heidät toisistaan yhä varhaisemmin säädellessämme perhe-elämää ulkopuolelta.Kirjassa tarkastellaan lasten psyykkistä hyvinvointia ja sen edellytyksiä sekä tuodaan esille kotikasvatuksen arvo lapsen kehitykselle. Teos antaa tutkimukseen pohjautuvia perusteita kotikasvatukselle, avaa näköaloja vanhemmuuteen, virittää keskustelua ja innostaa tekemään aloitteita lasten edun toteutumiseksi niin perheessä kuin yhteiskunnassa. Hyvä kasvuyhteisö, jossa on tiedostettu yhteinen kasvatusvastuu, on vanhemmille tärkeä tuki - lapsen hyvinvointi alkaa kuitenkin kodista.

Lea Pulkkinen on toiminut psykologian professorina Jyväskylän yliopistossa. Hänen johtamansa Lapsesta aikuiseksi -tutkimus on tuottanut tietoa ihmisen kehityksestä kouluiän alusta keski-ikään ja vakuuttanut vanhempien merkityksestä lasten elämänpolkujen suuntautumiselle. Lea Pulkkinen on toiminut akatemiaprofessorina ja Ihmisen kehitys ja sen riskitekijät -huippututkimusyksikön johtajana.

7. Mervi Juusola: Vahvaksi rakastetut lapset (2011, 239s., 2.p.).

Vahvaksi rakastetut lapset tarjoaa tutkimustietoa ja käytännön keinoja lapsen sosiaalisten taitojen vahvistamiseen sekä itsetunnon tukemiseen monenlaisissa perhetilanteissa. Teos muistuttaa, että erilaisuus on voimavara lapsen kasvaessa sosiaaliseksi ja vahvaksi yksilöksi. Kenelle: Vanhemmille, jotka ovat kiinnostuneita lapsen kehityksestä ja kasvatuksesta.

LÄMMIN JA VAHVASTI ARJESSA ELÄVÄ KIRJA SIITÄ, MITEN VANHEMMAT VOIVAT VAHVISTAA LAPSENSA SOSIAALISIA TAITOJA. Lapsen sosiaalinen kasvaminen on elämän tärkein kehitysprosessi, johon vaikuttavat monet asiat, kuten perhedynamiikka, temperamentti, sisarussuhteet ja kaveripiiri. Me aikuiset voimme monella tavalla tukea lasta ja hänen sosiaalista kehitystään.Vahvaksi rakastetut lapset -teos esittelee lapsen sosiaalisten taitojen kehitysaskeleet ja tarjoaa kasvatuksen tueksi uusinta tutkimustietoa kaikille vanhemmille. Se antaa konkreettisia vinkkejä erilaisten lasten kasvatukseen ja itsetunnon vahvistamiseen. Teos auttaa vanhempia löytämään keinoja, kuinka tukea erityisen haastavaa lasta tai pysyä lujana murrosikäisen kanssa – tai miten toimia kun lasta kiusataan tai hän on kiusaaja.

Tuottaja-toimittaja Mervi Juusola on aiemmin kirjoittanut perheiden jaksamisesta kirjassaan Äidin voimakirja (2009).

8. Pia Penttala & Risto Pakarinen: Suomen Supernanny. Osa I, Pienillä teoilla parempaa perhe-elämää (2021, 166s.).Kirja kertoo, miten pienet teot voivat tehdä perhe-elämästä parempaa. Siinä puhutaan esimerkiksi lapsen kuuntelemisesta, yhteisestä ruokahetkestä, leikkimisestä ja keskustelusta. Kirjassa annetaan vinkkejä arjen pulmiin ja miten vanhempi voi olla lapsen tukena.

Zombie Awareness Month. Zombikuukausi. 

Zombie Awareness Month tuo mukanaan kutkuttavan jännityksen muistuttaen meitä olemaan valmiina – kaameaan hauskuuteen! ☺ Ettei suinkaan olisi edessä zombie apocalypse​​. Siihen valmistautumista harjoitellessamme voimmekin samalla opetella mitä tahansa muutakin katastrofivalmiutta ja tarkistaa ihan ensiksi vaikka sen 72 tunnin kotivaramme! Teemakuukausi on yhdistelmä hauskuutta ja elintärkeää oppimista. Katsokaamme zombileffoja, vaikka maratonina, ja järjestäkäämme zombiaiheisia tapahtumia ja partyja. Nyt on hyvä aika zombifiilien tavata kaltaisiaan ja vaihtaa kuulumisia zombirintamalla tapahtuvasta. Ottakaamme selvää, mitä leffoja ja sarjoja on tekeillä!

Zombie Awareness Month on muutakin kuin hauskuutta. Sen merkitys nousee viihteen yläpuolelle siinä, että teema tuo esille sen, kuinka fiktiivisiä skenaarioita voidaan itse asiassa käyttää nostamaan tietoisuutta siitä, kuinka toimia tositilanteessa jonkin katastrofin sattuessa. Teema toimii muistuttajana siitä, että aina on mahdollista, että tapahtuu oikeasti jokin katastrofi. Meidän tulee pitää huolta katastrofisuunnitelmastamme, pitää kotonamme riittävä kotivara, ottaa selvää väestönsuojista ja pitää huolta sellaista taidoistamme, jotka voivat tulla tarpeeseen katastrofitilanteessa. Zombit ovat ehkä kuvitteellisia, mutta varautuminen odottamattomiin katastrofeihin – sen tulee olla silkkaa todellisuutta ja siihen on suhtauduttava asian vaatimalla vakavuudella, varsinkin näinä levottomina aikoina, jolloin tuntuu että katastrofi vain odottaa tapahtumistaan.

SUOSITUS ELOKUVAILTAAN: 28 Years Later –elokuva (2025)

28 vuotta myöhemmin (28 Years Later) on vuonna 2025 ensi-iltansa saanut Danny Boylen ohjaama ja Alex Garlandin käsikirjoittama post-apokalyptinen kauhuelokuva. Se on 28 päivää myöhemmin -elokuvasarjan kolmas sovitus, ja sen pääosia esittävät Jodie Comer, Aaron Taylor-Johnson, Jack O'Connell, Alfie Williams ja Ralph Fiennes. Elokuvan keskiössä on post-apokalyptisessa maailmassa elävä nuori poika Spike (Williams), joka lähtee äitinsä (Comer) kanssa vaaralliselle matkalle löytääkseen tälle lääkärinhoitoa.

28 vuotta myöhemmin kuvattiin vuonna 2024 peräkkäin jatko-osansa, 28 vuotta myöhemmin: Luutemppeli (2026), kanssa. Elokuva kuvattiin pääosin käyttäen iPhone 15 Pro Max -puhelimia.

28 vuotta myöhemmin sai Suomen-ensi-iltansa 25. kesäkuuta 2025. Elokuva sai pääosin positiivisia arvosteluja ja tuotti yli 151 miljoonaa dollaria maailmanlaajuisesti.

Arvostelu:

28 Years Later on itsenäinen jatko-osa elokuville 28 Days Later (2002) ja 28 Weeks Later (2007). Ihmiset zombeiksi muuttanut raivovirus on pyyhkäissyt halki Britannian. Koko saarivaltio on julistettu karanteenialueeksi, ja kolmisenkymmentä vuotta epidemian puhkeamisen jälkeen hengissä on enää kourallinen ihmisiä. Yksi selviytyjäryhmistä asuttaa pientä saarta Englannin koillisrannikolla. Resurssit ovat vähissä, mutta elämä sujuu vanhanaikaiseen maatalousmalliin.

12-vuotiaan Spike-pojan (Alfie Williams) Isla-äiti (Jodie Comer) on vakavasti sairas, eikä saarelta löydy lääkkeitä tai lääkäriä. Toisaalta nyt on koittanut myös Spiken aikuistumisriitin hetki. Hän matkaa mantereen puolelle Jamie-isänsä (Aaron Taylor-Johnson) kanssa zombeja tappamaan. Aseinaan kaksikolla ovat vain itse tehdyt jousipyssyt ja nuolet.

Elokuvan keskeisenä moottorina toimii Spiken rakkaus äitiinsä. Se saa hänet tekemään temppuja, jotka vaikuttavat järjenvastaisille. Samalla suhde isään asettuu koetukselle. Kuinka tässä kuolemantäyteisessä maailmassa voi hyväksyä oman ja rakkaidensa kuolevaisuuden?

Keskeinen henkilö ja teemojen tiivistäjä on menehtyneille makaaberia muistomerkkiä pystyttävä tohtori Kelson (Ralph Fiennes).

Filmi käynnistyy saariyhteisön kuvauksena, mutta laajenee pian kauhun saralle. Isän ja pojan retki mantereelle on vaarojen täyteinen, kun kimppuun konttaavat ja rynnivät elävätkuolleet haistavat tuoretta lihaa. Jännitys tiivistyy äärimmilleen, ja henkikulta on jatkuvasti vaarassa.

Kaikkien todennäköisyyksien vastaisesti elokuvan zombit ovat monessa mielessä omintakeisia luomuksia. Maata pitkin ryömivät hitaat ovat limaisia lihasäkkejä, joiden liikkeissä on pelottavaa vierautta. Vikkelästi liikkuvat, omalaatuisesti heiluvat nopeat taasen kuin pystyyn nostettuja luisevia kauhuraatoja. Pahimpia vastustajia ovat kuitenkin lihaksikkaat ja isokokoiset alfat, joilla on yhä vaistomaista älyä pääkopassaan ja joiden konemainen eteneminen ei muutamaan nuoleen pysähdy.

Elokuvan sisällöllisen onnistumisen ja tarinan upean rytmityksen ohessa täydessä terässä ovat myös ääniraita ja visuaalinen anti. Hyvin sommitelluissa ja leikatuissa kuvissa on sekä kauneutta että verisenä purskahtavaa väkivaltaa. Vahvana soiva musiikki tehostaa kohtauksia ja tunnelmia taitavasti.

Erityishuomion ansaitsevat filmin alkupuolelle poljentoa tuova Rudyard Kiplingin sodanvastainen Boots-runo sekä tapahtumien väleihin leikatut jaksot vanhoista taistelujen täyteisistä uutisfilmeistä ja elokuvista. Mukana myös Teletapit!

Ja kuten viimeisestä kohtauksesta voi päätellä, jatkoa on luvassa.

Toni Jerrman – 4 tähteä

Lähde: tahtivaeltajablogi.com (2025/ heinäkuu)

Tutustumiseksi: 

1. Encyclopedia of the Zombie. The walking dead in popular culture and myth (2014, 400s.). A fascinating read for anyone from general readers to hardcore fans and scholars, this encyclopedia covers virtually every aspect of the zombie as cultural phenomenon, including film, literature, folklore, music, video games, and events. The proliferation of zombie-related fiction, film, games, events, and other media in the last decade would seem to indicate that zombies are "the new vampires" in popular culture. The editors and contributors of Encyclopedia of the Zombie: The Walking Dead in Popular Culture and Myth took on the prodigious task of covering all aspects of the phenomenon, from the less-known historical and cultural origins of the zombie myth to the significant works of film and literature as well as video games in the modern day that feature the insatiable, relentless zombie character. The encyclopedia examines a wide range of significant topics pertaining to zombies, such as zombies in the pulp magazines; the creation of the figure of the zuvembie to subvert decades of censorship by the Comics Code of Authority; Humans vs. Zombies, a popular zombie-themed game played on college campuses across the country; and annual Halloween zombie walks. Organized alphabetically to facilitate use of the encyclopedia as a research tool, it also includes entries on important scholarly works in the expanding field of zombie studies. 

2. Peter Dendle: Zombie Movie Encyclopedia, Volume 2: 2000-2010 (2012). This is a comprehensive overview of zombie movies in the first 11 years of the new millennium, the most dynamic and vital period yet in the history of the zombie genre. It serves not only as a follow-up to its predecessor (The Zombie Movie Encyclopedia, McFarland 2001), which covered movies from 1932 up until the late 1990s, but also as a fresh exploration of what uniquely defines the genre in the 2000s. In-depth entries provide critical analysis of the zombie as creature in more than 280 feature-length movies, from 28 countries and filmed on six continents. An appendix offers shorter entries for more than 100 shorts and serials. 

3. Kristina Ohlsson: Zombikuume. Hirviötrilogia, osa 1 (2020, 202s.). Ikäsuositus: 9+. Varhaisnuorten kauhusarja menestysdekkaristilta! Kristina Ohlsson on osoittanut taitonsa kirjoittaa koukuttavaa kauhua aikuisille, nyt hän tarjoilee sitä myös nuorille. "Tosi hyvä ja jännittävä, helppolukuinen eikä voinut jättää kesken. Suosittelen muille lapsille, jotka pitävät lukemisesta. Ihan huippu." Elias. Outo muukalainen ilmaantuu Eldsalaan keskellä yötä. Näin hiostavaa kesää 12-vuotias Herbert ei muista kokeneensa, ampiaisia pörrää joka paikassa. Sitten ihmisiä alkaa sairastua erikoisesti. Herbertillä ja Sallylla on pahoja aavistuksia. Yhdessä nuoret hakeutuvat salaiseen lymypaikkaansa, jossa he ovat turvassa niin eläviltä kuin kuolleiltakin. Vai ovatko?

4. PELOTTAVIMMAT ZOMBIELOKUVAT:

Pelottavimmat zombie-elokuvat tarjoavat intensiivistä tunnelmaa, nopeita käänteitä ja ahdistavaa selviytymiskamppailua. Klassikot kuten Night of the Living Dead (1968) ja Dawn of the Dead (1978/2004) yhdistyvät uudempiin jännittäviin tuotantoihin, kuten Train to Busan, 28 Days Later ja REC, jotka tunnetaan erityisesti klaustrofobisuudestaan.

Pelottavimmat zombie-elokuvat:

• Train to Busan (2016): Erittäin nopeatempoinen korealainen junaan sijoittuva selviytymistarina, joka yhdistää draaman ja kauhun.
• 28 Days Later (2002): Brittiläinen klassikko, joka teki "juoksevista zombeista" valtavirtaa ja luo äärimmäisen ahdistavan autioituneen maailman.
• [REC] (2007): Espanjalainen löydettyyn materiaaliin (found footage) perustuva elokuva, joka tarjoaa erittäin klaustrofobisen ja pelottavan kokemuksen.
• Dawn of The Dead (2004): Zack Snyderin ohjaama remake on nopea, väkivaltainen ja intensiivinen versio kauppakeskukseen sijoittuvasta klassikosta.
• Dawn of The Dead (1978): George A. Romeron alkuperäinen on hitaampi, mutta tunnelmaltaan ja yhteiskuntakritiikiltään vertaansa vailla.
• Night of the Living Dead (1968): Zombie-genren peruskivi, joka on yhä ahdistava mustavalkoinen selviytymiskamppailu.
• 28 Weeks Later (2007): Jatko-osa, joka jatkaa intensiivistä selviytymistä erinomaisella ilmakehällä.
• The Sadness (2021): Erittäin graafinen ja brutaali elokuva, joka kuuluu genren rajuimpiin.
• Pontypool (2008): Uniikki psykologinen kauhuelokuva, jossa virus leviää kielen kautta.

Muita mainittavia:

• World War Z (2013): Massiiviset zombie-laumat.
• Cargo (2017): Tunteikas australialainen selviytymistarina.
• [REC] 2 (2009): Jatkaa ensimmäisen osan kiihkeää linjaa.

Nämä elokuvat painottavat usein toimintaa ja selviytymistä, tarjoten rajuja visuaalisia efektejä ja pelottavia tartuntaskenaarioita.

Salad Month. Salaattikuukausi. 

Olisiko aika salaattihullutella? Kokeilla joitakin ennennäkemättömiä yhdistelmiä? Laittakaamme ideamme someen, toistenkin löydettäviksi! Miten olisi majoneesipohjainen selleri-ananassalaatti, pinnallaan pähkinärouhetta? Itselläni on ollut tapana tuunailla valmissalaatteja. Aina on olevinaan pikkuisen tiivis aikataulu, niin tykkää että ruoan täytyy olla niin ketterää, että se tekee itse itsensä. ☺Valmisitaliansalaatista, -perunasalaatista ja -punajuurisalaatista saa loihdittua vaikka minkälaista taivaallista ehtoopalaa vähällä vaivalla. Perunasalaattiin vain katkarapuja, suolakurkkua, kaprista ja tilliä ja voilà!: Siinäpä meillä pala taivasta. Aika pikantti proteiinipommi valmistuu, kun sekoitat valmisperunasalaattiin mururaejuustoa ja keitettyä kananmunaa sekä pikkuisen kermavaahtoa joka on maustettu kotisinapilla. Italiansalaatista tulee aika hyvä, kun siihen laittaa megeen pakkauksellisen vuolukanaa ja vähän omenakuutioita. (Aika usein sekoitan majoneesipohjaiseen salaattiin pikkuisen kermavaahtoa makua pehmentämään – tykkään että majoneesi on niin väkevää, että se korventaa kurkkua.) Valmissalaatit vaativat kyllä kylkeensä hieman jotakin raastetta, piristykseksi. Ja jo periaatteesta keitettyjä munia, etteivät vain jää aneemisiksi proteiinin puolesta! Valmissalaateista myös rosolli on hyvä, mutta ilman sipulia ja ehostettuna omenalla – päälleen se vaatii kyllä poikkeuksetta kermavaahtoa!

Olivat saaneet kuulemma Turussa sellaisen kuningasidean syksyllä 2024, että laittavat kouluissa salaattiainekset esille erillisissä kulhoissa. Heti oli salaatin menekki kuulemma lisääntynyt. Tiedoksi, että idea sinänsä ei ole kyllä uusi. Toimiessani dieettikokkina koulussa 90-luvun puolivälissä, tein juuri noin: kaikki salaattiainekset olivat erikseen kulhoissa. Ja kyllä vain, salaattiainesmenekki oli suurta – mutta huomattakoon, että niin oli varsinkin niiden kalliiden ainesosien kohdalla! Se määrä, mitä meni melonia, voi poijjat! Eräskin pikkupoika pisteli sitä varmaan 3 kiloa! ☺Mietin vain, että jos on ananas-porkkanaraaste listalla, niin kuinkahan paljon sitä ananasta mahtaa siinä kulua, kun se on tarjolla omassa kulhossaan? ☺Eipä silti, pääasia että nuoriso syö, eikö niin! Salaattien ongelma kouluruokailussa on ollut perinteisesti se, että ne ovat tylsiä ja/tai kuivia. En ole koskaan ymmärtänyt miksi, oi miksi, niistä pitää sellaisia tehdä. No, katsotaan nyt mitä kaikkia innovaatioita keksivät, että nuoriso saadaan pysymään salaattien parissa. Odotan innolla!

Maailman paras kanasalaatti syntyy 15 minuutissa – päälle valutettu limekastike tekee tästä täydellistä!

Helppo broilerisalaatti syntyy kaupan valmiiksi grillatuista broilerin koipireisistä. Majoneesipohjainen lime-hunajakastike viimeistelee maut.

Reseptin ainekset

3 (500 g) grillattua broilerin koipireittä

250 g punaisia viinirypäleitä

250 g kirsikkatomaatteja

1 kurkku

3 kevätsipulinvartta

1 dl kuorellisia manteleita

1 ps (100 g) salaattisekoitusta

Lime-hunajakastike

1 dl majoneesia

1 lime

1 rkl hunajaa

¼ tl mustapippuria

¼ tl suolaa

Maailman paras kanasalaatti – ohje:

• Poista broilerista luut ja halutessasi nahka. Viipaloi lihat.
• Paahda mantelit kuivalla pannulla kauniin värisiksi.
• Pese viinirypäleet ja puolita ne. Leikkaa kurkku lohkoiksi. Suikaloi kevätsipuli.
• Laita salaattisekoitus tarjoiluastiaan ja lisää päälle kaikki ainekset.
• Valmista kastike. Raasta limen kuori ja purista mehu. Yhdistä kaikki kastikkeen ainekset keskenään. Tarjoa kastike kanasalaatin kanssa.

Lähde: meillakotona.fi

Tutustumiseksi: 

1. Kaisa Sillanpää: Suuri salaattikirja (2019, 311s.). Tämän kirjan reseptit koukuttavat ja saavat sinut syömään salaatteja joka päivä. Monimuotoiset salaatit antavat loistavan mahdollisuuden rikastuttaa ruokapöydän tarjontaa. Suuri salaattikirja sisältää kaikkiin tilanteisiin sopivia herkullisia reseptejä, yhteensä reilusti yli 100 salaattireseptiä. Salaateissa on käytetty kattavasti erilaisia raaka-aineita. Löydät kirjasta paljon houkuttelevia kasvissalaatteja, kalaa ja lihaa sisältäviä salaatteja ja myös raikkaita jälkiruokasalaatteja. Sukella salaattien värikkääseen maailmaan. Saat uuden innostuksen salaattien valmistamiseen! 

2. Kati Jaakonen: Makuja maailmalta (2021, 249s.). Tähän kirjaan on valittu makuja eri puolilta maailmaa - kohteista jotka ovat Hellapoliisin perheelle tuttuja. He ovat halunneet nostaa esille kunkin maan erityisiä ruokia ja koostaa niistä menut, joita voi kokkailla yksin, perheen tai ystävien kesken. Joitakin reseptejä on hieman mukailtu parhaimman maun takaamiseksi. Etiketit he ovat heittäneet nurkkaan ja päättäneet tarjota ruokaa hyvällä sykkeellä. Viis siitä että esimerkiksi Espanjassa churrot mielletään aamiaiseksi. Kukapa voisi vastustaa niitä jälkiruokanakaan? 

3. Kalle Mattila: Perunasalaatteja (2011, 60s.). Kirjassa esitellään perunasalaatteja eurooppalaisesta keittiöstä. Raaka-aineet kirjan resepteihin on helposti hankittavissa suomalaisista kaupoista ja useimmat löytynevät jo nyt kaapistasi. Kirja laajentaa meillä yleisesti vallitsevan käsityksen perunasalaatista majoneesipohjaisena vappuruokana monipuoliseksi ja ympärivuotiseksi ruoka- ja pitopöydän keskipisteeksi. Kirja auttaa sinut näkemään perunan monipuoliset mahdollisuudet. Kirja on myös ylistyslaulu suomalaiselle terveelliselle perusruoalle, perunalle. 

4. Mia Gahne: Parhaat kesäsalaatit (e-kirja,2021). Kesäkokin toivekirja nostaa salaatit aivan uudelle tasolle kekseliäine aineksineen ja ruokaisine lisukkeineen. Mia Gahnen inspiroivat reseptit tuovat kaivattua vaihtelua ruokapöytään. Tavallisen tomaatti- ja kurkkusalaatin sijasta voi tarjota esimerkiksi provencelaista kukkakaalisalaattia savukalan kera, mansikoilla ja pippurisella vuohenjuustolla höystettyä pinaattisalaattia tai vaikkapa vietnamilaista banh mi -salaattia. Maistuvien salaattien lisäksi kirjasta löytyy reseptejä keveisiin kesäruokiin, ihaniin kastikkeisiin, hyviin juomiin ja vastustamattomiin jälkiruokiin.

5. Suuri salaattikirja (2007, 320s.), Valitut Palat

6. Elena Balashova: Salaattikirja: Herkullisia reseptejä (2013, 320s.). Yli 130 herkullista ja ravitsevaa salaattireseptiä sekä houkuttelevat värikuvat inspiroivat kokeilemaan monipuolisia salaattiannoksia.

7. Sonja Bock & Tina Scheftelowitz: Salaattisuosikit ja parhaat buffetit (2012, 172s.). Teos esittelee helppoja ja maukkaita salaattiohjeita sekä ideoita juhlapöytiin ja noutopöytiin. Se sisältää paljon kuvia ja selkeitä ohjeita ruoan valmistukseen. Kirjasta saat vinkkejä tarjoiluun ja isojen juhlien järjestämiseen.

Teen Self-Esteem Month. Teinien itsetunnon ja itseluottamuksen kuukausi.

(Self-esteem kääntyy itse asiassa niin itseluottamukseksi kuin itsetunnoksi, molemmat yhtä lailla tärkeitä ja läsnä tässä teemapäivässä.)

Kokonainen kuukausi teinien itseluottamuksen parantamiseen! Koko kuukausi täynnä positiivisuutta ja tyytyväisyyttä itseen! Mutta miksi on niin tärkeää ottaa tämä teema esille? - Koska teininä oleminen on tuntumana kuin jatkuvaa vuoristoradassa istumista, ilman turvavyötä! Se on itsensä löytämisen ja oman paikkansa löytämisen aikaa, tässä maailmassa. National Teen Self-Esteem Month on kuin lämmin halaus teineille, muistuttaen heitä heidän ainutlaatuisesta mahtavuudestaan. Tämä kuukausi on omistettu rakkauden levittämiselle, kannustukselle ja terveelliselle annokselle itseluottamusta auttamaan heitä navigoimaan haastavien vuosien läpi. Itseluottamuksen edistämisellä voi olla suuri vaikutus teinin elämään. Se auttaa häntä selviytymään haasteista hymyillen, kestämään vertaispaineen like a boss, ja tavoittelemaan unelmiaan pelottomasti. National Teen Self-Esteem Month on kuin istuttaisi itseluottamuksen siemeniä, joista nousee täyteen loistoonsa upeita voittamattomia teinejä!

Nuoren itseluottamusta tuetaan parhaiten osoittamalla ehdotonta rakkautta ja kiinnostusta, kuuntelemalla aktiivisesti sekä kannustamalla myönteisesti pienistäkin onnistumisista. Vahvista nuoren minäkuvaa arvostamalla hänen mielipiteitään, tukemalla yksilöllisiä valintoja ja auttamalla häntä tunnistamaan omat vahvuutensa. Vältä jatkuvaa kritisointia ja auta nuorta kohtaamaan haastavat tunteet turvallisesti.

Keskeiset keinot nuoren itseluottamuksen tukemiseen:

• Aktiivinen kuuntelu ja läsnäolo: Ole kiinnostunut nuoren arjesta, kavereista ja ajatuksista ilman heti tarjottavia ratkaisuja tai "miksi"-kysymyksiä, jotka voivat lopettaa keskustelun.
• Kannustava palaute: Kehu nuorta konkreettisesti ja huomioi onnistumiset sekä ponnistelut. Kerro hänelle, mitä arvostat hänessä.
• Vahvuuksien tunnistaminen: Auta nuorta huomaamaan omat hyvät piirteensä ja taitonsa, myös harrastusten kautta.
• Tunteiden hyväksyminen: Salli kaikenlaiset tunteet. Ole turvallinen aikuinen, joka kestää nuoren kuohut ja auttaa jäsentämään ajatuksia.
• Yksilöllisyyden tukeminen: Rohkaise nuorta omiin valintoihin, esimerkiksi pukeutumisessa tai harrastuksissa, jotta hän oppii tunnistamaan oman tahtonsa.
• Rajojen asettaminen: Rakastava ja rajoja asettava vanhempi viestii, että nuori on tärkeä ja suojelun arvoinen. Selkeät rajat tuovat turvaa.
• Negatiivisen puheen välttäminen: Vältä turhaa moittimista, vähättelyä tai vertailua muihin, sillä ne voivat heikentää minäkuvaa.

Nuori tarvitsee tukea itsenäistymisessä, mutta myös tunteen siitä, ettei hänen tarvitse pärjätä yksin.

Mitä eroa on itsetunnolla ja itseluottamuksella? Itsetunto eli omanarvontunto on sisäinen arvostetuksi ja hyväksytyksi tulemisen tunne, kun taas itseluottamus on uskoa omiin kykyihin ja osaamiseen.

Itsetunto

Hyvä itsetunto on sitä, että osaa nähdä itsessään hyvää ja tunnistaa omat heikkoutensa. Hyvä itsetunto ei tarkoita ulkoista menestymistä vaan se on sisälläsi oleva tunne siitä, että olet hyvä ja arvokas. Itsetunto kertoo siitä, millaisia kykyjä itsessäsi arvostat.

Oman itsensä tunteminen on terveen mielen peruspilareita. Hyvä itsetunto voi olla jokaisella ihmisellä riippumatta siitä, miltä ihminen vaikuttaa ulospäin. Hyvin ujolla ja sosiaalisia tilanteita jännittävällä ihmisellä voi olla hyvä itsetunto ja toisaalta ulospäin itsevarmalta vaikuttavalla taas voi olla kielteinen käsitys itsestään.

Itsetuntosi on tasapainossa kun:

• Sinulla on tunne, että olet hyvä. Hyvään itsetuntoon kuuluu kuitenkin myös omien heikompienkin puolien ymmärtäminen. Itsensä näkeminen pelkästään positiivisena ei kerro hyvästä itsetunnosta.
• Sinulla on luottamusta omiin kykyihisi ja arvostat itseäsi. Kun uusia asioita tulee vastaan, ajattelet: "Kyllä osaan, aion ainakin yrittää." Pidät kiinni päämääristäsi. Puolustat itseäsi, jos tulet kohdelluksi väärin.
• Näet oman elämäsi arvokkaana. Tiedostat, että sinun ei tarvitse pelkästään suorittaa ja onnistua ollaksesi arvokas ja tärkeä omissa silmissäsi – tai muiden silmissä.
• Arvostat myös muita ihmisiä. Ja osaat antaa heille kehuja silloin, kun siihen on aihetta.
• Et mieti koko ajan, mitä muut sinusta ajattelevat. Asetat omat päämääräsi ja muodostat omat mielipiteesi. Et tee mitään vain siksi, koska muutkin tekevät niin.
• Siedät myös pettymyksiä ja epäonnistumisia. Ne kuuluvat elämään ja niiden jälkeen onnistumiset tuntuvat entistä paremmilta.
• Et murehdi liikaa mennyttä etkä tulevaa. Itsetyytyväisyyttään voi lisätä iloitsemalla omista saavutuksistaan ja olemalla ylpeä niistä sekä elämällä tässä hetkessä, ei liiaksi menneisyydessä eikä tulevaisuudessa.

Hyvä itsetunto ei tarkoita samaa kuin

• Itsevarma esiintyminen tai ulkoinen menestyminen. Eri tilanteiden kuuluukin olla eri tavalla rentoja tai jännittäviä.
• Itsekkyys. Itsekäs ihminen ei osaa lainkaan ottaa muita huomioon tai tarvitsee koko ajan muilta huomiota.
• Itseluottamus.
• Ylimielisyys.
• Rohkeus, puheliaisuus tai avoimuus.

Itsetunnon pohja rakentuu jo vauvaiässä ja siihen vaikuttaa se, miten tarpeisiimme ja tunteisiimme on vauvana vastattu. Itsetunto kuitenkin kehittyy läpi elämän ja siihen voi vaikuttaa. Omaa itsetuntoasi voit vahvistaa kiinnittämällä huomiota hyviin puoliisi ja siihen, mikä onkaan itselle tärkeää. Tärkeintä on tehdä asioita, joissa kokee olevansa hyvä! Pienet onnistumisen kokemukset vahvistavat itsetuntoa.

Lähde: nuortennetti.fi/ Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Auttavat puhelimet

Lasten ja nuorten puhelin
p. 116 111 (puhelu on maksuton)
ma–pe klo 14–20
la–su klo 17–20

Itsetunto ja itseluottamus tasapainoon

Stressin säätelemiseen ja vähemmän stressaavaan elämään on useita toimivia käytännön vinkkejä. Mutta niin kauan, kun ajatuksia ja arjen valintoja ohjaavat käsitykset itsestämme ovat vinksallaan, stressinhallintavinkit toimittavat lähinnä laastarin virkaa. Kaikkein tärkeintä on saada itseä koskevat käsitykset tasapainoon.

Tässä tasapainossa itsetunto ja itseluottamus näyttelevät suurta roolia. Itsetunto on siis sitä, kuinka arvokkaiksi itsemme tunnemme ilman mitään suorituksia. Itseluottamus taas kertoo siitä, mihin kaikkeen uskomme pystyvämme. Jokainen haluaa varmasti raudanlujan itseluottamuksen. Mutta mitä sitten tapahtuu, jos meillä on kova luotto kykyihimme, mutta surkea itsetunto?

Tässä neljä erilaista itsetunnon ja itseluottamuksen yhdistelmää:

1. Vahva itsetunto ja vahva itseluottamus

Ihannetila. Uskomme kykyihimme ja arvostamme itseämme ilman suorituksia ja saavutuksia. Pystymme seisomaan meille tärkeiden arvojen takana, vaikka toiset olisivat eri mieltä.

2. Heikko itsetunto ja vahva itseluottamus

Huono itsetunto ja hyvä itseluottamus johtaa usein suoritusten ja saavutusten jahtaamiseen. Tämä kombinaatio voi olla peruja siitä, että meitä on lapsena kiitelty lähinnä vain, kun olemme saavuttaneet jotain, mutta muuten rakkauden ja välittämisen osoitukset ovat jääneet vaimeiksi. Mieli ei kuitenkaan voi hyvin ennen kuin opimme arvostamaan itseämme ilman saavutuksia. Heikon itsetunnon ja vahvan itseluottamuksen yhdistelmä näkyy esimerkiksi siten, että hamuamme statuksia, mutta olomme on tyhjä sisältä. Tämä voi johtaa myös kovaan pelkoon aseman tai statuksen menettämisestä, koska oma minuus on rakennettu vahvasti saavutusten varaan.

3. Vahva itsetunto ja heikko itseluottamus

Arvostamme itseämme ja pystymme seisomaan meille tärkeiden asioiden ja arvojen takana. Olemme kuitenkin epävarmoja omista kyvyistämme. Emme usko saavuttavamme tavoitteitamme ja pelkäämme yrittämistä ja epäonnistumista. Tämä yhdistelmä ei ole vaikein paikattava. Itseluottamus vaihtelee joka tapauksessa elämän aikana ja tilannekohtaisestikin. Itseluottamusta on kaiken lisäksi melko helppo vahvistaa.

4. Heikko itsetunto ja heikko itseluottamus

Emme arvosta itseämme. Luottamus omiin kykyihin on vähäistä. Saatamme hakea arvostusta erilaisilla ulkoisilla tekijöillä, kuten tavaroilla ja muulla materialla. Mukaudumme toisten mielipiteisiin. Emme uskalla tuoda julki itselle tärkeitä asioita.

Itsetunnon vahvistamiseksi ja oman ytimen löytämiseksi itseltä voi kysyä:

Kuka minä olen ja mikä juuri minulle on tärkeää?

Tähän kysymykseen vastaamalla päästään kiinni omiin arvoihin. Kaikkein olennaisinta on, että erottaa vastauksista oman itsensä. Vanhempien, ystävien, työyhteisön tai sosiaalisen median luomat kuvat tärkeistä asioista pitäisi pystyä sulkemaan pois, jotta kuulee oman äänensä.

Millä tavoin ja kuinka paljon edelliseen kysymykseen vastaamani asiat näkyvät arjessani?

Voimme julkilausua vaikka mitä arvoja ja tärkeitä asioita ilman, että ne näyttelevät arjessamme kovinkaan suurta roolia. Niin kauan kuin itsellemme tärkeät asiat eivät näy arjessamme, ne ovat pelkkiä tyhjiä sanoja. Lääkäri Aki Hintsa kysyy arvojen lisäksi asiakkailtaan, hallitsetko omaa elämääsi? Vaikka olisimme kuinka selvillä omista arvoistamme, on meistä itsestämme kiinni, elämmekö tärkeinä pitämiemme asioiden mukaisesti vai lainehdimmeko valtavirran tai muiden mielipiteiden mukana.

Millaisia positiivisia luonteenpiirteitä löydän itsestäni?

Voi olla yllättävän vaikea keksiä hyviä piirteitä itsestään ilman, että luettelisi erilaisia saavutuksia. Mutta jos todella arvostaa itseään, omia hyviä luonteenpiirteitä pitäisi etsiä ja löytää. Läheisiä ihmisiä voi myös pyytää kertomaan, mitä piirteitä he arvostavat.

Koska emme elä tyhjiössä, itsetuntoomme vaikuttaa lisäksi se, miten muut meihin suhtautuvat. On hyvin vaikeaa tai ainakin raskasta pitää yllä hyvää itsetuntoa ja itseluottamusta, jos lähellä olevat ihmiset eivät arvosta sinua omana itsenäsi eivätkä ole kiinnostuneita sinulle tärkeistä asioista. Vahvan itsetunnon kulmakiviä on, että et suostu kynnysmatoksi.

Lähde: blogit.terve.fi (stressitohtori Sanna Leino, 2015)

Sanna Leinon kirja Stressitohtori – enemmän itsetuntemusta, vähemmän stressiä ilmestyi vuonna 2020.

Tutustumiseksi: 

1. Anne Karilahti: MINÄ! Parempi itsetunto 8 viikossa (2021, 200s.). MINÄ! on tehtäväkirja, joka auttaa sinua löytämään oman parhaan itsesi ja luottamaan siihen, että sinä riität juuri sellaisena kuin olet. Osa 1 Kuka sinä olet I mistä sinut on tehty; Osa 2 Hyväksy itsesi I sinä riität juuri sellaisena kuin olet; Osa 3 Ole ylpeä itsestäsi I uskalla olla oma itsesi; Osa 4 Tunnista intohimosi I opi tietämään, mitä haluat; Osa 5 Kunnioita rajojasi I opit sanomaan kyllä itsellesi; Osa 6 Kuuntele sydäntäsi I onnellisuus syntyy sinusta; Osa 7 Omannäköinen elämä I käsikirjoita sinun tarinasi; Osa 8 Löydä supervoimasi I rakasta itseäsi. Minä! tarjoaa sinulle joka päivä yhden tärkeän aiheen, jota pääset pohtimaan 3 avainkysymyksen avulla. Kirja ei kerro valmiita vastauksia, sillä ne ovat jo sinussa. Harjoitukset auttavat sinua löytämään ne timantit, joista sinut on tehty. Minä! on suositun huippuvalmentajan Anne Karilahden teos, joka perustuu yli 1000 Parempi itsetunto -verkkokurssin osallistujan testaamiin harjoituksiin. Minä! tarjoaa matkan omaan itseen, jonka myötä itsetuntemus kehittyy, minäkuva paranee ja luottamus omaan itseen vahvistuu. Anne Karilahti on LCF Life Coach -konseptin rakentaja, Valmentamon perustaja sekä Vuoden Coach 2019, joka on tullut tunnetuksi erilaisista tv- ja radio-ohjelmista sekä medioiden haastatteluista. Anne on valmentanut tuhansia suomalaisia ja Valmentamon LCF Life Coach -valmentajakoulutuksissa on ollut jo yli 900 osallistujaa. Valmentamon missiona on hyvä itsetunto jokaiselle suomalaiselle. Anna itsellesi lupa loistaa sellaisena kuin sinä olet! 

2. Pekka Tölli: Minä näen sinut. Arvostuksen psykologiaa (2024, 320s.) Näe, kuule ja kohtaa – kirja arvostuksesta. Ihmisen elämän läpi leikkaava tietokirja arvostavan kohtaamisen merkityksestä. Miksi toivomme tulevamme nähdyiksi, huomatuiksi ja arvostetuiksi? Miten antaa ja saada arvostusta? Minä näen sinut auttaa kasvuhaluisia ihmisiä antamaan ja saamaan sydämeen käyvää arvostusta heille tärkeissä ihmissuhteissa (esim. perhe, ystävät, työ), jotta he itse ja ihmiset heidän ympärillään voisivat paremmin, menestyisivät itselleen sopivalla tavalla ja eläisivät onnellisempaa ja merkityksentäyteisempää elämää. Arvostuksen kokemus on ihmiselle elintärkeä – haluamme tulla nähdyiksi ja hyväksytyiksi omana itsenämme. Jotta voi tulla nähdyksi, pitää olla joku, joka näkee. Tarvitsemme toisiamme. Kirja laajentaa tyypillisen self help -kirjallisuuden minäkeskeisyyttä "me-keskeisyyteen": auttamalla muita autat itseäsi ja auttamalla itseäsi autat muita. Kirja tarjoaa runsaasti neuvoja, esimerkkejä ja harjoituksia arvostuksen osoittamiseen ja vastaanottamiseen erilaisissa tilanteissa. Pekka Tölli on johtava organisaatiopsykologi Mehiläisellä, entinen pankkiiri ja McKinseyn konsultti, jonka intohimo on ihmisten välinen arvostava kohtaaminen. Hän auttaa työkseen yksilöitä, johtoryhmiä ja työyhteisöjä voimaan hyvin ja tekemään itselle ja muille merkityksellisiä asioita. Työssään hän on havainnut, miten tärkeitä arvostus ja nähdyksi tuleminen ovat ihmisen kasvulle ja hyvinvoinnille. 

3. Janne Viljamaa: Itsetunnon voima. Hylkää ankeuttajat ja usko itseesi (2022, 264s.). Itsetunto ei kehity tyhjiössä. Sen pohja rakennetaan lapsuudessa ja sen tueksi tarvitaan onnistumisen kokemuksia ja myönteistä palautetta muilta. Joskus tämä pohja jää kuitenkin huteraksi: ihminen janoaa epätoivoisesti muiden hyväksyntää ja pitää menestymistään silkkana tuurina. Sosiaalipsykologi Janne Viljamaa kehottaakin meitä valitsemaan laumamme viisaasti. Positiivisuudella kun pääsee paljon pidemmälle kuin latistamisella. Itsetunnon vahvistamiseen tarvitaan joskus omakehukuuria ja jämäkkyystreeniä, mutta kaikkein tärkeintä on itseen tutustuminen. Kun tajuamme, miksi jotkut ihmiset aiheuttavat meissä häpeän ja huonommuuden tunteita ja toiset saavat meidät tuntemaan itsemme arvokkaiksi ja osaaviksi, opimme hakeutumaan minuuttamme vahvistaviin suhteisiin, kauas ankeuttajista. Sosiaalipsykologi, opettaja ja kouluttaja Janne Viljamaa on kirjoittanut useita kirjoja psykologian eri ilmiöistä narsismista aggressioon ja lahjakkuudesta häpeään. Hän on viiden lapsen isä ja asuu Helsingissä. 

4. Liisa Keltikangas-Järvinen: Hyvä itsetunto (2023, 299s.). Mitä hyvä itsetunto on? Kirjassa tarkastellaan itsetunnon kehittymistä ja pohditaan, miten vanhemmat ja opettajat voivat antaa kasvavalle lapselle kunnon kasvualustan. Hyvä itsetunto kertoo mitä itsetunto on, mitä se ei ole ja mitä väärinkäsityksiä hyvästä itsetunnosta esiintyy. Kirjassa tarkastellaan itsetunnon kehittymistä sekä perheessä että koulussa, ja pohditaan, miten vanhemmat ja opettajat voivat antaa kasvavalle lapselle hyvän itsetunnon. On tärkeää, mitä vastataan, kun lapsi tulee kertomaan onnistumisestaan tai epäonnistumisestaan, ja on tärkeää, asetetaanko lapselle sopivia tavoitteita vai asetetaanko hänelle aikuisen vastuullisuus ja taivas katoksi suorituksille. Sekä kotona että koulussa tapahtuu päivittäin asioita, jotka vaikuttavat lapsen itsetuntoon, mutta joiden vaikutusta ei ole koskaan tarkemmin ajateltu. Hyvä itsetunto on tarkoitettu kaikille vanhemmille ja ammattikasvattajille ja myös aikuisille oman itsensä tutkailuun. Itsetunto on tärkeä ihmisen voimavara. Se kehittyy hyväksi, kun ihmisestä pidetään. Hyvän itsetunnon kanssa on helppo elää, mutta huono itsetunto ei ole katastrofi. Senkin kanssa voi hyvin tulla toimeen. Liisa Keltikangas-Järvinen on suomalaisen temperamenttitutkimuksen uranuurtaja ja arvostettu tietokirjailija. Hän on julkaissut tietokirjoja vuodesta 1979 lähtien ja käsitellyt teoksissaan itsetuntoa, lasten aggressiivisuutta ja temperamentin vaikutuksia mm. ihmisen yksilöllisyyteen, koulumenestykseen ja elämänhallintaan. Keltikangas-Järvinen on Helsingin yliopiston psykologian professori. Hänet valittiin Vuoden professoriksi 2008.

5. Niko Leppänen & Makke Leppänen: Itseluottamus: Kestomenestys mielessä (2017, 201s.).Kirja kertoo, miten voit löytää ja vahvistaa omaa itseluottamustasi. Se opettaa, miten ajatukset, pelot ja virheet vaikuttavat mieleesi ja menestymiseen. Kirjassa on vinkkejä, miten voit kasvaa henkisesti ja saavuttaa tavoitteesi elämässä.

6. Riikka Riihonen: Täysillä tyttö: miten tukea itsetuntoa sekä muita asioita, joita tytön vanhemman on hyvä tietää (2024, 279s.). On opas, joka auttaa vanhempia tukemaan tyttäriensä itsetuntoa ja tunteiden käsittelyä. Kirja käsittelee tyttöjen elämää nykyajassa ja antaa vinkkejä, miten heitä voi rohkaista kohtaamaan tunteitaan ja vahvistamaan omaa ääntään. Riikka Riihosen teos tarjoaa käytännönläheisiä keinoja vanhemmille tukea tyttöjen mielenterveyttä ja kehosuhdetta.

7. Eeva Rusanen: Itseluottamuksen kehittäminen - Miten saan lisää itseluottamusta ja rohkeutta (2026/maaliskuu, 76s.). Tämä teos tarkastelee itseluottamusta minäkuvan, häpeän, minäpystyvyyden, kehon ja ihmissuhteiden kautta. Se nojaa tunnettuun psykologiseen tutkimukseen ja tarjoaa ymmärrettävän, inhimillisen näkökulman. Haluatko rakentaa kestävää itseluottamusta, syventää itsetuntemusta ja löytää rohkeutta elää omannäköistä elämää ? Tämä on kirja lukijalle, joka haluaa aidosti ymmärtää itseään syvemmin ja joka on väsynyt pinnallisiin neuvoihin.

8. Jaana Villanen: Nosta nainen päivässä (2019, 495s.).Kirja tarjoaa voimaannuttavia tarinoita naisista, jotka ovat löytäneet tiensä hyvinvointiin ja elämänhallintaan. Kirjan sivuilla lukija kohtaa 365 inspiroivaa tarinaa, jotka tukevat itsetuntoa ja itsekasvatusta päivittäin. Teos tarjoaa käytännönläheisiä keinoja parantaa henkistä hyvinvointia ja rohkaisee lukijaa löytämään henkilökohtaisen voimansa.

Walking Month. Kävelykuukausi. 

Kuljeskelu ulkosalla, luonnon ihmeistä nauttiminen, mielen ja kehon virkistys – kävely tarjoaa polun elinvoimaan.

Tällainen kävely voi pidentää elämää – yllättävän lyhyt lenkki riittää

Uusi yhdysvaltaistutkimus osoittaa, että jo 15 minuutin päivittäinen reipas kävely voi pidentää elinikää.

Tutkimus perustuu 80 000 yhdysvaltalaisen 17-vuotiseen seurantaan, ja se julkaistiin American Journal of Preventive Medicine -lehdessä.

Tutkijoiden mukaan erityisesti sydän- ja verisuonitaudeista johtuvat kuolemat olivat reippailla kävelijöillä harvinaisempia.

Jo aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että kävelyllä on kiistattomia terveyshyötyjä.

Jo 15 minuuttia päivittäistä reipastahtista kävelyä saattaa parantaa terveyttä ja pidentää elinikää, osoittaa tuore yhdysvaltalaistutkimus.

Tutkimus julkaistiin American Journal of Preventive Medicine -lehdessä. Tulokset perustuvat 80 000 yhdysvaltalaisen 17-vuotiseen seurantaan, jonka aikana osallistujista 27 000 menehtyi. Seurannan alkaessa osallistujat olivat 40–79-vuotiaita.

Tutkijat havaitsivat, että päivittäin vähintään 15 minuuttia reippaasti kävelevät menehtyivät seurannan aikana noin viidenneksen epätodennäköisemmin kuin osallistujat, jotka kävelivät vain vähän. Erityisesti sydän- ja verisuonitaudeista johtuvat kuolemat olivat reippaasti kävelevillä harvinaisempia.

Myös verkkaisempi kävelytahti liittyi pienempään kuolleisuuteen, mutta yhteys ei ollut yhtä vahva. Rauhallista kävelyä piti myös harrastaa päivittäin huomattavasti pidempiä aikoja.

Tutkijat huomauttavat, että tutkimuksessa käytetyt tiedot fyysisestä aktiivisuudesta perustuivat mittausten sijaan osallistujien omiin arvioihin, ja että reippaaseen kävelyyn laskettiin mukaan myös muunlaista liikuntaa.

Tutkijoiden mukaan tämän vuoksi tuloksia kannattaa tulkita varoen – mutta liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden monet terveyshyödyt on kuitenkin todettu lukuisissa tutkimuksissa aiemminkin.

Kävelylenkit voi jakaa osiin

Liikuntafysiologi Katriina Ojala UKK-instituutista kertoi aiemmin, että kävelyn edut terveydelle ovat tutkimusten mukaan kiistattomat.

Kävelyn tiedetään esimerkiksi laskevan verenpainetta, parantavan veren rasva-arvoja ja tehostavan sokeriaineenvaihduntaa.

Ojalan mukaan kannattaakin kävellä aina, kun se on mahdollista. Näin yltää helposti liikuntasuositukseen, jonka mukaan reipasta kävelyä tai muuta liikkumista tulisi olla ainakin 2 tuntia 30 minuuttia viikossa. Reipas liikunta tarkoittaa liikettä, joka kohottaa sydämen sykettä.

Viikon liikunta-annoksen voi jakaa pienempiin pätkiin esimerkiksi niin, että joka päivä kävelee reilut 20 minuuttia tai kaksi kertaa päivässä reilun 10 minuutin lenkin.

– Jokainen askel hyödyttää, ja mitä enemmän kävelee, sitä enemmän saa hyötyä, Ojala sanoi.

– Kerralla ei kuitenkaan tarvitse tehdä mitään 1,5 tunnin lenkkiä. Jos ei ole tottunut liikuntaan, kannattaa aloittaa 15 minuutin päivittäisellä kävelyllä ja lisätä määrää pikkuhiljaa oman tuntemuksen mukaan.

7 000 askelta tuo suurimmat edut

Usein mainittu kävelytavoite on 10 000 askelta päivässä. Tämä on liikunnalliselle ihmiselle sopiva tavoite, mutta voi tuntua vähän liikkuvasta kaukaiselta.

Sydneyn yliopiston tuoreen tutkimuskatsauksen perusteella itse asiassa vähempikin riittää, sillä suurimmat hyödyt kävelystä saa jo, jos askelia kertyy noin 7000 päivässä.

Lancet Public Health -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan eliniän pidentämisen ja sairausriskin pienentämisen kannalta 7 000 askelta tarjoaa lähes samat terveyshyödyt kuin 10 000 askelta päivässä.

Molemmat uudet tutkimustulokset tukevat nykykäsitystä, jonka mukaan suurimmat hyödyt saa liikkumalla runsaasti – mutta myös kaikki pieni tai pätkissä tapahtuva liikunta on terveydelle eduksi.

Kävelylenkin terveys­hyödyt

1. Kohottaa kestävyyskuntoa.

2. Vahvistaa erityisesti alaraajojen lihaksia eli reisiä, pakaroita ja pohkeita.

3. Tekee hyvää nivelille.

4. Voi auttaa tuki- ja liikuntaelinvaivoissa.

5. Laskee verenpainetta, parantaa veren rasva-arvoja sekä tehostaa rasva- ja sokeriaineenvaihduntaa.

6. Auttaa painonhallinnassa.

7. Parantaa ruoansulatusta ja tasaa verensokeria.

8. Kohentaa mielialaa.

9. Parantaa kognitiivisia toimintoja, kuten muistia, keskittymiskykyä ja toiminnanohjausta.

10. Auttaa ehkäisemään monia pitkäaikaissairauksia, kuten tyypin 2 diabetesta sekä sydän- ja verisuonitauteja.

11. Pienentää aktiivisesti liikkuvilla rinta- ja eturauhassyövän sekä paksusuolen syövän riskiä.

12. Korjaa unen laatua ja helpottaa nukahtamista.

Lähde: UKK-instituutti

Lähde: is.fi (Katarina Pimiä, 2025)

Tutustumiseksi: 

1. Kävelyn ylistys ja muita kirjoituksia kävelystä (2016, 118s.). Useat klassikkokirjailijat ovat kirjoittaneet ylistyksiä kävelylle. Tässä valikoimassa niitä tarjoilevat William Hazlitt, Nathaniel Hawthorne, Leslie Stephen, George Gissing, George Macaulay Trevelyan, J. Brooks Atkinson, John Finley, Christopher Morley, Robert Cortes Holliday ja Max Beerbohm. 

2. Frédéric Gros: Kävelyn filosofiaa (2015, 252s.). "Kun ihminen on kerran noussut pystyyn, hän ei pysy paikallaan." Ranskalaisen kirjailijan ja filosofin Frédéric Gros'n Kävelyn filosofiaa tarjoaa monta näkökulmaa kävelemiseen. Ei ole samantekevää, taivaltaako pyhiinvaelluksella vai marssiiko mielenosoituksessa, sillä kävelemisen tapa vaikuttaa sekä ruumiiseen että sieluun. Oivaltava ja viihdyttävä teos pohdiskelee myös kuuluisien ajattelijoiden ja taiteilijoiden kävelytapoja, näiden elämään vahvasti eläytyen. Rimbaud käveli raivon vallassa, kun taas Rousseau ja Nietzsche hakeutuivat kävelylle haaveilemaan ja ajattelemaan. Kant puolestaan käveli kotikaupunkinsa läpi joka päivä - aina tismalleen samalla kellonlyömällä. Frédéric Gros on Pariisin yliopiston filosofian professori. Kävelyn filosofiaa on ollut myyntimenestys Ranskassa, ja se on julkaistu myös englanniksi. 

3. Tuomo Kesäläinen: Suomen upeimmat muinaiskohteet (2021, 160s.). Jännittävät tarinat heräävät eloon retkillä Suomen upeimmille jätinkirkoille, hautasaarille, linnavuorille, rangaistuspaikoille ja monille muille muinaiskohteille. Tuomo Kesäläinen on tutustunut ja kuvannut ympäri Suomea satoja esihistoriallisia asuinsijoja, kalliomaalauksia, palvonta- ja hautapaikkoja sekä muita ihmistoiminnan merkkejä ja koonnut niistä näyttävimmät mainioksi retkeilykirjaksi. Laadukkaat kartat johdattavat perille kulttuurin alkulähteille.
Suomen upeimmat muinaiskohteet on jatkoa vuonna 2020 ilmestyneelle suositulle Suomen upeimmille luontokohteille, ja yhdessä ne muodostavat mahtavan päiväretkeilijän kohdevalikoiman. 

4. Tuomo Kesäläinen: Suomen upeimmat luontokohteet (2020, 159s.). Mistä löytyvät upeimmat vesiputoukset, jännittävimmät rotkot ja syvimmät hiidenkirnut? Suomen luonnossa on paljon kauniita ja ihmeellisiä paikkoja, jotka ovat näyttävyydestään huolimatta jääneet melko tuntemattomiksi. Kirjassa esitellään Suomen luonnon vaikuttavimmat kohteet - mukana on niin lähteitä, jyrkänteitä, koskia, siirtolohkareita, suppia kuin vaikkapa kalliomaalauksiakin. Retkien suunnittelu on kirjan avulla helppoa, sillä sijaintitiedot ja kartat opastavat nähtävyyksien äärelle.Luolakirjoistaan tunnettu tietokirjailija Tuomo Kesäläinen kirjoittaa houkuttelevia ja todenmukaisia retkikuvauksia ja yhdessä kauniiden kuvien kanssa ne kutsuvat vierailulle suomalaiseen luontoon. 

5. Tuomo Kesäläinen: Suomen upeimmat patikointipolut (2022, 160s.). Merkityt retkeilyreitit kiertelevät Suomen metsiä, rantoja, harjuja, jokivarsia, lehtoja, tuntureita ja soita ja tekevät retkelle lähtemisestä ja luontoon tutustumisesta helppoa. Suomen upeimmat patikointipolut esittelee kaikkiaan 80 päiväretkeä tai viikonlopun kierrosta kotimaan kauniissa maisemissa. Reittien pituudet vaihtelevat kilometrin esteettömästä luontopolusta reilun parinkymmenen kilometrin patikkamatkaan, ja ne ovat myös maastoon merkittyjä. Kesäläinen on valinnut kirjaan hyvin monipuolisen kattauksen erilaisia luontotyyppejä ja vaikeustasoltaan erilaisia reittejä. Mukana on myös perheen pienimmille sopivia reittejä, ja eri vuodenaikoina retkeily on huomioitu. Jokaisesta polusta on omat esittelytekstit, kuvat ja kartat helpottamassa retken suunnittelua. Tuomo Kesäläinen (s. 1983) on naantalilainen tietokirjailija, joka on kirjoittanut paljon suosittuja retkeilykirjoja kotimaan kohteista. Erityisesti luolat, rotkot ja muut kallioperän muodostumat ovat lähellä hänen sydäntään. 

6. Susanna Ylinen: Lapsiperheen retkiopas. Päiväretkistä pitkiin vaelluksiin (2024, 192s.). Miten lasten kanssa voi retkeillä? Miten pienten lasten kanssa pärjää vaelluksilla? Onko mahdollista tehdä pitkiä vaelluksia kahdestaan vauvan kanssa? Susanna Ylinen on Suomen tunnetuin lasten kanssa vaeltava vanhempi. Vauvat ja lapset ovat mitä mainiointa retkeilyseuraa, joiden kanssa onnistuvat niin rattoisat päiväretket, vaellukset, hiihtovaellukset kuin pitkät pyöräretketkin! Kattavassa kirjassa kerrotaan erilaisista retkistä aina pitkiin vaelluksiin saakka kaikkina vuodenaikoina. Kirjoittaja esittelee monipuolisesti erilaisia varusteita ja kertoo turvallisuusnäkökohtien huomioimisesta. Oppaan parasta antia ovat käytännönläheiset vinkit eväistä, hygieniasta, ulkona yöpymisestä ja liikkumisesta eri-ikäisten lasten kanssa. Opas murtaa ennakkoluuloja lapsiperhe-elosta. Se kertoo unelmien toteuttamisesta ja uskalluksesta elää oman perheen näköistä elämää. Kirjoittaja jakaa kirjan sivuilla ajatuksiaan myös retkipäiväkirjoina. Susannan elämästä riemuitseva, positiivinen ja kannustava elämänasenne säteilee lukijoihin ja tuo rohkeutta ja uskoa omaan onnistumiseen. Susanna Ylinen on inspiroiva suurperheen äiti, joka on retkeillyt ahkerasti jälkikasvunsa kanssa yli vuosikymmenen ajan. Hän on tullut tunnetuksi lukuisista perheretkistä ja pitkistä vauvavaelluksista, joita hän on tehnyt jokaisena vuodenaikana. Susanna on suosittu somevaikuttaja ja hän on kertonut lapsiperheretkeilystä paljon niin lukuisissa lehtijutuissa kuin tv-haastatteluissakin. 

7. Are Kalvø: Helvetillinen vaelluskirja (2020, 366s.). Onko pakko mennä hyttysten keskelle löytääkseen mielenrauhan? Helvetillinen vaelluskirja on pirullisen hauska ja ilkikurisen terävästi kirjoitettu kirja pohjoismaalaisten kummallisesta suhteesta luontoon. Ulkoilua vihaava Are havahtuu eräänä päivänä siihen, että jokainen hänen Facebook-kaverinsa on postannut ainakin yhden kuvan itsestään vuorilla tai tuntureilla. Hämmentyneenä hän suuntaa vuorille selvittämään, mistä oikeastaan on kyse. Ensimmäistä kertaa sitten kouluaikojen Kalvø panee jalkaan ensin vaelluskengät, sitten sukset ja lähtee tuntureille löytääkseen ystävänsä - ja vastauksia. Mitä tuvissa tehdään iltaisin? Mistä siellä puhutaan? Voiko siellä sanoa, että luonto on loppujen lopuksi yliarvostettu? Vai pilaako silloin tunnelman? Ja miksi kukaan lähtee vapaaehtoisesti hyttysten syötäväksi? Norjalainen eturivin koomikko Are Kalvø on tehnyt stand-upia jo 25 vuotta ja kirjoittanut useita tietokirjoja mm. uskonnosta, politiikasta, jalkapallosta, lomanvietosta ja ajankäytöstä. Hän kirjoittaa usein asioista, joista ei tiedä hirveän paljon. Tämä on ensimmäinen kerta, kun hän kirjoittaa aiheesta, jota ei ymmärrä.

8. Annabel Streets: 52 tapaa kävellä (2025, 400s.). Raikas kirja kävelemisen hyödyistä antaa vinkkejä erilaisiin kävelylenkkeihin.

Käveleminen vahvistaa kehoa, rauhoittaa mieltä ja kohottaa mielialaa. Kävely myös parantaa aisteja, hengitystä, unta, ajattelua, muistia, verenpainetta ja tasapainoa. Meri-ilma rauhoittaa kävelijän mielialaa. Metsässä puut ja kasvit levittävät ympärilleen hiukkasia, jotka vaikuttavat kuin terveyspommi.

Kävelylenkki on suomalaisten suosituin liikuntamuoto. Kirja antaa vinkit 52 vaihtelevaan lenkkiin ja kertoo kävelemisen hämmästyttävistä terveyshyödyistä.

"Tämä kirja on kaikille." – Sine Yaganoglu, New Books Network

Bike Month. Pyöräilykuukausi. 

Paranna terveyttäsi ja koko planeetan terveyttä pyöräilemällä koko kuukauden ajan sen sijaan että käyttäisit autoa.

Pyöräilyn hyödyt voi saada lyhyiltäkin matkoilta – asiantuntija kannustaa aloittamaan matalalla kynnyksellä: "Jokainen polkaisu on kotiinpäin"

Pyöräily parantaa hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa ja voi sitä kautta ehkäistä myös erilaisia sairauksia, kuten verenpainetautia ja keuhkoahtaumatautia.

Pyöräily on hyvä liikuntamuoto ja soveltuu lähes kaikille. Pyöräilyn hyödyt voi saada jo pelkästään pyöräilemällä kymmenenkin minuutin matkan töihin ja takaisin – etenkin, jos ei muuten liiku tarpeeksi.

Pyöräily parantaa hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa ja voi sitä kautta ehkäistä erilaisia sairauksia, kuten verenpainetautia ja keuhkoahtaumatautia. Suositusten mukaan keskiraskasta liikuntaa, kuten pyöräilyä, olisi hyvä harrastaa yhteensä ainakin puoli tuntia päivässä.

– Jos on aiemmin liikkunut vain vähän ja tekee istumatyötä, kannattaa aloittaa kevyesti ja lisätä liikunnan määrää pikkuhiljaa, Pihlajalinnan yleislääkäri ja liikuntafysiologi Harri Hakkarainen neuvoo.

Pyöräilyn hyödyt voi saada jo pienestä määrästä polkemista

Pyöräilyn hyödyt voi saada jo matalatehoisesta pyöräilystä, mutta jos haluaa kohottaa kuntoaan, vaatii se hieman enemmän.

– On selvää, että jos pyöräilee töihin aina saman matkan, ei kunnon koheneminen enää etene muutaman kuukauden jälkeen, Hakkarainen sanoo.

Pitkällä tähtäimellä pyöräilyn tehoa on lisättävä, jos haluaa kohottaa kuntoaan. Kunnon kehittymisen kannalta on oleellista, että pyöräillessä hengästyisi. Hengästyminen tarkoittaa, että syke nousee ja sitä kautta sydämen, verisuoniston ja keuhkojen saama terveysvaikutus voimistuu.

Hakkarainen muistuttaa kuitenkin, ettei rimaa kannata asettaa itselleen liian korkealle, jos lähtökunto on alhainen.

– Sellaista rajaa, että pitäisi polkea tietyn aikaa, on turha asettaa. Mieluummin kannustaisin, että jokainen polkaisu on kotiinpäin.

Pyöräilyn hyödyt x 5

• Hengitys- ja verenkiertoelimistö kiittää

Pyöräily parantaa hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa, joten sen avulla voi ehkäistä erilaisia sairauksia, kuten verenpainetautia ja keuhkoahtaumatautia.

• Kohottaa kuntoa

Jos pyöräilyllä haluaa kohottaa kuntoaan, pitää pyöräillessä hengästyä ja sykkeen nousta. Muut hyödyt voi saada myös matalatehoisesta pyöräilystä.

• Sopii lähes kaikille

Pyöräily on hyvä liikuntamuoto, jos esimerkiksi selässä on rappeutumaa tai kärsii nivelrikosta. Pyöräilyssä kehoon ei kohdistu samanlaista iskutusta kuin esimerkiksi juoksussa tai pallopeleissä.

• Matala riski rasitusvammoille

Kun ajoasento on oikea, on pyöräilyssä riskit varsin pienet. Asiantuntijan mukaan pyöräilystä aiheutuvat rasitusvammat ovat usein helposti hoidettavissa.

• Helppo tapa saada liikuntaa

Pyöräilyn hyödyt konkretisoituvat siinä, että laji ei vaadi muita varusteita kuin itse pyörän ja pyöräilykypärän. Pyöräily onkin helppo tapa lisätä liikunnan määrää.

Hyvä ajoasento on oleellinen asia pyöräilyssä

Kuten kaikesta liikunnasta myös pyöräilystä voi tulla rasitusvammoja. Jos aloittaa tekemään liian äkillisesti liian suuria määriä, voi se altistaa rasituskivuille. Myös riittävään palautumiseen kannattaa kiinnittää huomiota.

Pyörän mallilla ei varsinaisesti ole vaikutusta pyöräilystä saataviin terveyshyötyihin. Tärkeintä on, että pyörällä on mukava ajaa.

Huono ajoasento altistaa sen sijaan rasitusvammoille. Hyvässä ajoasennossa jalka ei ojennu täysin suoraksi, mutta ojentuu kuitenkin. Polvien ei myöskään kuulu nousta liian korkealle.

Selkä kannattaa pyrkiä pitämään pyöräillessä asennossa, jossa se ei pyöristy liikaa, mutta ei ole myöskään aivan suorana. Niska-hartiaseudun lihasten tulisi olla pyöräilyn aikana rentoina. Esimerkiksi kilpapyöräilijöiden matala asento ei ole terveyden kannalta se paras vaihtoehto.

Pyöräilyssä rasitusvammojen riskit eivät kuitenkaan ole erityisen isot.

– Pyöräilyn rasitusvammat ovat useimmiten kuitenkin aika viattomia ja helposti hoidettavissa. Kuormituksen määrää ja polkemisasentoa säätelemällä niiden syntyyn voidaan vaikuttaa varsin helposti, Hakkarainen sanoo.

Pyöräily soveltuu lähes kaikille

Pyöräilyn hyödyt ovat myös monen saavutettavissa: laji nimittäin soveltuu myös sellaisille ihmisille, joilla on jotain muita liikuntamuotoja rajoittavia sairauksia. Jos selässä on rappeutumaa tai kärsii nivelrikosta, voi pyöräily edelleen olla mahdollista. Pyöräilyssä esimerkiksi juuri selkään ei kohdistu samanlaista iskutusta kuin juoksussa.

– Vaikka ei pystyisi juurikaan juoksemaan tai pelaamaan esimerkiksi pallopelejä, pyöräilemään useimmiten pystyy.

Pyöräily ei välttämättä sovi, jos tasapainoelimessä on häiriöitä tai henkilöllä on sellaisia neurologisia sairauksia, jotka voisivat lisätä onnettomuusriskiä. Jos olo on epävarma, voi asiasta aina keskustella oman lääkärin kanssa.

Lähde: anna.fi (Janna Nousiainen, 2020)

Tutustumiseksi: 

1. Jody Rosen: Pyöräilyn lumo ja sen historia (2023, 437s.). Kaikki mitä olet ikinä halunnut tietää pyöräilystä! Aluksi Viktoriaanisella ajalla keksitty polkupyörä oli vain varakkaiden nuorten miesten lelu. Nykyisin pyöräily kuuluu kaikille - koko maailman näkökulmasta se on ylivoimaisesti yleisin väline kulkea paikasta toiseen. Yhdistämällä historiaa, reportaasia, matkakuvausta ja muistelmia toimittaja ja kirjailija Jody Rosen kertoo polkupyörän kiehtovan tarinan sen keksimisestä vuonna 1817 aina sen nykyiseen renessanssiin kestävän kehityksen airuena, ekologisen elämän vihreänä tunnuksena. Matkalla kohtaamme monenlaisia mielenkiintoisia pyöräilijöitä: sisuuntuneita naisia, jotka 1890-luvulla vastalauseista piittaamatta vaihtoivat hameet housuihin ja hyppäsivät pyörän selkään polkemaan kohti itsenäisempää ja vapaampaa elämää. Suuren kultakuumeen aikaan talvisen Alaskan halki pyöräilleen kullankaivajan, Himalajalla kilpapyöräilevän Bhutanin kuninkaan, Dhakan ruuhkissa viihtyvän rikshakuskin sekä avaruusasemalla painottomassa tilassa polkevia astronautteja. Pyöräilyn lumo ja sen historia tarkastelee pyöräilyn historiaa ja kurkistaa sen tulevaisuuteen, haastaa siihen liitettyjä myyttejä ja paljastaa samalla sen kytkökset kolonialismiin ja kaupunkien kehitykseen. Se on paitsi upea ja kattava tietokirja kaikesta, mikä liittyy pyöräilyyn myös rakkaudentunnustus ja ylistyslaulu tälle nerokkaalle kulkuneuvolle, jonka matkustaja on samalla sen moottori. Jody Rosen on amerikkalainen kirjailija ja The New York Times Magazinen toimittaja. Hän on kirjoittanut myös The New Yorker, New York, Slate ja Rolling Stone -lehtiin. Rosen asuu perheineen Brooklynissa. 

2. Matti Hirvonen, Sanna Ojajärvi & Martti Tulenheimo: Pyöräilyn ilo. Monta hyvää syytä pyöräillä (2020, 208s.). Jatkuvasti lisääntyvä työmatkapyöräily, pyörämatkailu, maastopyöräily, kaupunkipyörien valtava suosio... kaikki nämä ovat osa pyöräilyn uutta nousua. Tämä kirja vie lukijan kiehtovalle matkalle pyöräilyn iloihin, hyötyihin ja mahdollisuuksiin. Kirjassa käsitellään muun muassa seuraavia aiheita: Miten pyöräily toimii osana arkea eri elämäntilanteissa ja -vaiheissa?; Minkälainen pyörä sopii mihinkin tarkoitukseen?; Miten pyörä pidetään kunnossa?; Pyöräilisinkö kaikkina vuodenaikoina?; Minkälaisia vaikutuksia pyöräilyllä on yksilölle ja yhteiskunnalle?; Mitkä ovat Suomen parhaat pyöräilykaupungit ja miksi?; Millaisia houkuttelevia pyöräilyreittejä ja matkailukohteita löytyy läheltä ja kaukaa? 

3. Sari Kuusela: Maisemapyöräilyn taito (e-kirja, 2024, 192s.). Polkupyörä ei ole vain kulkuväline, vaan mahdollisuus kokea ympäristö uudella tavalla. Maisemapyöräilyn taito kertoo paikkatietoisesta kulkemisesta, maiseman lukemisesta ja läsnäolon taidosta. Samalla se on kertomus matkapyöräilijän arkipäivästä ja vapauden nautinnosta. Kirja pohtii muun muassa paikan henkeä ja tiheätunnelmaisia paikkoja, ympäröivän luonnon vaikutusta matkakokemukseen, erilaisia tapoja katsoa maisemaa, pyöräreittien ja sattuman merkitystä, vaihtelun tarvetta ja arkipäivän onnellisuutta. Kun lähtee liikkeelle ja katsoo ympärilleen toisin kuin yleensä arjessa, saavat ajatuksetkin uuden suunnan. Silloin läheltään voi löytää sen, mitä ennen etsi kauempaa. Sari Kuusela on espoolainen tietokirjailija, matkapyöräilijä ja juoksija, joka on kiinnostunut kaikesta siitä, mikä ihmisiä liikuttaa. Aiemmissa kirjoissaan hän on syventynyt sosiaalisiin tilanteisiin, työyhteisöjen toimintaan, valtaan ja vuorovaikutukseen. Maisemapyöräilyn taito on hänen kahdeksas kirjansa. Se on syntynyt pyöräilemällä ja havainnoimalla kokemuksia sosiaalipsykologin silmin. Koulutukseltaan hän on yhteiskuntatieteiden tohtori.

4. Nicole Cooke: Pyöräilyn käsikirja: pyörän perusteet, kehon perusteet, itsensä haastaminen (2012, 175s.). Olympiavoittaja Nicole Cooke tarjoaa inspiroivan oppaan kaikille, jotka haluavat kehittää pyöräilytaitojaan, kuntoilun, haasteiden ja retkien parissa. Kirja tarjoaa kattavat vinkit pyörän valinnasta kehittyneisiin treeniohjelmiin.

Millainen pyöräilyn laji sopii sinulle parhaiten? Ja millä pyörällä saat treenisi parhaiten tehoa?Pyöräilyn käsikirja tarjoaa olympiavoittajan vinkkejä kaikille, jotka haluavat kohottaa kuntoaan pyörien päällä – ja nähdä samalla uusia maisemia tai päästä liikkumaan kätevästi.Harjoituksia ja treeniohjelmia pyöräilyyn – aloittelijatasosta retkeilytapahtumiin ja ensimmäisiin kilpailuihin.Polkupyörä voi olla kätevä liikkumaväline, joka tarjoaa helppoa ja ympäristöystävällistä matkantekoa lähiympäristöön. Mutta se voi tarjota myös enemmän - tehokasta kuntoilua, haastavia kilpailuja tai pyöräilytapahtumia, unohtumattomia retkiä... Olympiavoittajan innostava opas auttaa viemään pyöräilyn arkista lähikauppareissua pitemmälle!

Hamburger Month. Hampurilaiskuukausi. 

Järjestä grillikutsut tai vaikka kokeilurikas hampurilaisviikonloppu perhepiirissä, valmista oma hampurilainen, kokeile uutta uskaliasta hampurilaisohjetta tai vieraile lempihampurilaispaikassasi. Voit myös hankkia jollekulle lahjaksi vaikkapa hienon hampurilaiskirjan, kts. alta. Kts. myös 28.5. Hamburger Day, Hampurilaispäivä.

Vanha keittokirja: kypsennä burgeri savupiipussa

Ennen McDonald'sia savupiipulla oli hampurilaisen valmistuksessa keskeinen merkitys. Pikaruokaherkun historiaan kuuluu savua, kahvia ja saksalaisia.

Hampurilaisen historia alkaa hieman yli 260 vuoden takaa. Englantilaisen Hannah Glassen The Art of Cookery, Made Plain and Easy -keittokirjassa, jonka ensipainos julkaistiin vuonna 1747, mainitaan hamburgh-sausage eli jauhelihasta, valkosipulista ja rommista valmistettu makkara.

Ennen kuin makkara sidottiin, se maustettiin suolalla, pippurilla, neilikalla, muskottipähkinällä ja viinietikalla. Tämän jälkeen hamburgh-makkara pantiin savupiippuun, jossa siihen saatiin savun makua. Glasse suositteli tarjoilemaan makkaran leipäviipaleen päällä.

Glasse kirjotti keittokirjansa rahapulassa, ja monet hänet resepteistään oli kopioitu muilta. Teos oli kuitenkin menestys, ja se oli suunnattu etenkin yläluokkaisille naisille avuksi henkilökuntansa opastamiseen ruoanlaitossa.

Idea piipussa savustettuun makkaraan oli luultavasti peräisin Englantiin asettuneilta saksalaisilta siirtolaisilta. Hamburgh-makkarasta ei kuitenkaan tullut suurta menestystä, ja nykyisen burgerin alkulähteitä onkin etsittävä muualta. Kuten nimestä voi päätellä, Hampurin kaupunki liittyy vahvasti hampurilaisen historiaan.

Elbejoen varrella sijaitseva satamakaupunki oli 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa kuuden miljoonan Yhdysvaltoihin emigroituneen saksalaisen lähtösatama. Ennen kuin merimiehet ja siirtolaiset nousivat laivaan, he täyttivät vatsansa niin kutsutulla merimiehen voileivällä.

Annos koostui paistetusta lihasta ja kananmunasta kahden paahtoleipäviipaleen välissä. New Yorkiin saavuttuaan monet saksalaiset kyselivät Hampurin herkun perään, ja kaupungin ruokapaikat alkoivatkin pian tarjota annosta, joka ristittiin hamburg steakiksi eli Hampurin pihviksi.

Kyseessä ei silti ollut vielä nykyisen kaltainen hampurilainen vaan sipulilla ja leivänmuruilla höystetty jauhelihapihvi. Purilaisvallankumous oli kuitenkin jo nurkan takana.

Idea lähti rasvaisista käsistä

Saksalaisperäisestä ruoasta alettiin vähitellen kirjoittaa lehdissä. Esimerkiksi Chicago Tribune -lehdessä kuvailtiin vuonna 1887 hamburg steakin valmistusta.

Nykymuotoisen hampurilaisen keksijästä on monia näkemyksiä. Erään suositun tarinan mukaan 15-vuotias Charles Nagreen oli myymässä lihapullia Wisconsinin Outagamie County Fair -markkinoilla vuonna 1885, kun hän huomasi, että asiakkaiden oli hankala syödä rasvaista ruokaa markkinoiden ihmisvilinässä.

Nagreen keksi nuijia lihapullat litteiksi ennen paistamista ja panna ne sitten kahden leipäviipaleen väliin. Teinipoika sai ideastaan lempinimen "Hamburger Charlie".

Kilpaileva hampurilaisen syntytarina sijoittuu Erie County Fair -markkinoille, jotka pidettiin samana vuonna Hamburgin kaupungissa New Yorkin osavaltion itäosassa.

Veljekset Frank ja Charles Menches olivat paikalla myymässä makkaravoileipiä. Kun makkarat loppuivat, he pyysivät apua teurastajalta, jolla ei ollut kuitenkaan tarjota kuin jauhelihaa. Veljekset maustoivat lihan suolalla, sokerilla ja kahvilla ja myivät voileipiä, joissa oli lisäksi lisukkeena ketsuppia ja sipulia. He nimesivät aterian kaupungin mukaan "hamburgeriksi".

Yhdysvaltojen kongressin kirjaston asiakirjoista löytyy vielä kolmas ehdokas hampurilaisen keksijäksi: tanskalainen siirtolainen Louis Lassen, joka myi lounasruokia kärryistään New Havenissa, Connecticutissa. Vuonna 1895 eräs asiakas vaati kiireesti syötävää mukaansa, jolloin Lassen paistoi jauhelihapihvin ja tarjoili sen kahden paahtoleipäviipaleen välissä.

Pian tämän jälkeen hän avasi "Louis' Lunch"-nimisen ravintolan, ja hänen purilaisistaan tuli jättimenestys. Hampurilaisravintoloita alkoikin nousta 1920-luvulla eri puolille maata.

Vuonna 1921 kokki Walter Anderson Kansasista ja liikemies Edgar Walter Ingram perustivat historian ensimmäinen hampurilaisravintolaketjun White Castlen. Ketju laajeni 16 kaupunkiin ja viitoitti tietä seuraajille, joilla oli vielä suuremmat suunnitelmat – veljeksille Maurice ja Richard McDonaldille.

McDonaldit avasivat burgeriravintolansa vuonna 1940, ja kun lihapula alkoi hellittää toisen maailmansodan jälkeen, he loivat nykyaikaisen hampurilaisketjun, jossa purilaiset valmistetaan kuin liukuhihnalla.

McDonald'silla hampurilaiset ja ranskanperunat koottiin vauhdilla eikä hintakaan huimannut päätä. Asiakkaat ihastuivat uuteen konseptiin, ja vuonna 1948 ketjun 500 ravintolaa oli myynyt jo miljardi hampurilaista. Menestys toi alalle uusia kilpailijoita, kuten vuonna 1953 perustetun Burger King -ketjun.

Asiakkaat seisoivat 27 vuotta

Kilpailutilanne kirvoitti uudistuksia, jotka ilahduttavat asiakkaita edelleen. Vuonna 1967 McDonald'seihin tulivat pöydät ja tuolit, jotta asiakkaat saivat syödä istuallaan, ja vuotta myöhemmin lanseerattiin Big Mac, jossa oli sämpylän välissä kaksi jauhelihapihviä, suolakurkkua, sipulia, salaattia ja juustoa.

McDonald'seja on nykyään 40 000, ja se on näin maailman suurin hampurilaisravintolaketju. Kakkosena on Burger King lähes 18 000 ravintolallaan. White Castle on myös edelleen toiminnassa, ja sillä on lähes 400 ravintolaa Yhdysvaltojen Keskilännessä ja itäosissa.

LUE LISÄÄ HAMPURILAISISTA

Sef Gonzalez: All About the Burger: A History of America's Favorite Sandwich, Mango Publishing, 2019

Lähde: historianet.fi (Poul Siersbæk & Jannik Petersen, 2022)

Tutustumiseksi: 

1. Tara Duggan: Hampurilainen. 100 mahtavaa reseptiä! Toinen toistaan herkullisempia hampurilaisia! Kyllä! Tämän kirjan avulla opit lyömättömien purilaisten valmistelun, kypsentämisen ja kokoamisen jalon taidon. Kirjaan on koottu ajattomia suosikkeja ja säväyttäviä uusia ideoita. Mukana on myös hampurilaisia eri maista – kaukomaiden makuelämyksiä kotoiseen ruokapöytään. Lisäksi kirjassa on oma lukunsa lisäkkeistä, joilla voit sopivasti täydentää hampurilaisia ja saat niihin yksilöllisen silauksen.

2. Risto Mikkola, Mika Tuomonen & Elina Hautala: Bur­ge­ri (2024, 200s.).

Tässä teoksessa opastetaan kotikokit ravintolatasoisten hampurilaisten saloihin kotikonstein. Kirjan sivuilla tirisevät mehevät klassikot, sekä uudet savunmakuiset hampurilaiset. Ravintoloitsijana, keittiömestarina ja Kotipizzan luovana johtajana Risto "Ripe" Mikkola tuo omaperäisen näkemyksensä tämän kirjan resepteihin. Hänen taitonsa yhdistää raaka-aineet ja luoda ainutlaatuisia makuja on vertaansa vailla. Mika "Pikkis" Tuomonen, Social Burgerjointin perustaja, tuo mukanaan oman intohimonsa burgereihin.

3. Martin Nordin: Vegeburgerit (2017, 160s.).Kirja, josta löydät herkullisia kasvisburgerireseptejä. Kirja sisältää 160 sivua kauniita valokuvia ja ohjeita, jotka innostavat luomaan maistuvia hampurilaisia ilman lihaa. Nordinin innovaatiot tuovat uusia makuja keittiöön kaikille, jotka haluavat nauttia kasvisruoasta.

4. Kaisa Sillanpää: Burgeria!: suuri hampurilaiskirja (2017, 314s.). Burgeria!: suuri hampurilaiskirja kokoaa yhteen monipuoliset hampurilaisreseptit, joissa paneudutaan niin sämpylöihin, pihveihin, kastikkeisiin kuin täytteisiin. Kaisa Sillanpään teos johdattaa lukijan herkulliseen hampurilaismaailmaan kotikeittiössä.

5. Pikkis Tuomonen & Risto Mikkola & Herkko Volanen: Burgerin sielu. 

Hampurilaiset elävät muiden ruokatrendien mukana. Suomen hampurilaisbuumi alkoi 2012 kun street food vapautui Helsingissä. Tälle aallon harjalle hyppäsi myös Social Burger Joint. SBJ valittiin kahteen kertaan parhaaksi Burger-ravintolaksi Helsingissä. Vuonna 2018 SBJ voitti Euroopan suurimman katuruokakilpailun Berliinissä. Tässä teoksessa opastetaan kotikokit ravintolatasoisten hampurilaisten saloihin kotikonstein. Kirjan sivuilla tirisevät mehevät klassikot, sekä uudet savunmakuiset hampurilaiset. Burgeri on tällä hetkellä ruoka-alan kasvavin buumi. Social Burgerjoint voitti European Street Food Awards -katuruokakilpailun.

6. Vicki Smallwood: Burgeri joka makuun (2015, 96s.). Burgeri joka makuun tarjoaa runsaasti inspiraatiota omien hampurilaisten rakenteluun ja vinkkaa niin pihvien, kastikkeiden, sämpylöiden kuin päällysteiden valintaan. Mukana myös laajasti erityisruokavaliovaihtoehtoja.

Tämä kirja tarjoaa innokkaille ruoanlaittajille loputtomasti ideoita burgerin tuunaamiseen. Sivut on eroteltu pihvi-, kastike-, päällyste- ja sämpyläosioon, yhtäkään yksityiskohtaa unohtamatta. Perusasioitakaan ei ole unohdettu: täydellisen pihvin grillaamisesta on helppo siirtyä vaihtoehtojen myötä oman burgerin rakentamiseen.Tuhansia yhdistelmiä kaikkia makuja ja kokkauksen tasoja tyydyttämäänKekseliäs kääntösivusto, jonka avulla on helppo yhdistellä ja räätälöidä erilaisia sämpylöitä, kastikkeita, pihvejä ja päällysteitäMukana myös kasvis- ja vegaanivaihtoehtoja, gluteenittomia ja maidottomia muunnelmia ja burgereita myös diabeetikoille ja paleoruoan syöjille.

Better Sleep Month. Paremman unen kuukausi.

Saamalla kunnon yöunet omaksumalla yksinkertaiset unitavat heräät virkistyneenä ja täynnä energiaa uuteen päivään. Kts. valikosta kohta: Uni sekä teemapäivistä kohta: 15.3. Napping Day.

Tässä ovat unilääkärin 11 parasta neuvoa hyviin yöuniin:

Moni miettii vimmatusti, miten nukkua paremmin. Oikotietä ei välttämättä ole, mutta näin otat hyvän nukkumisen elämäntavaksi.

Miten nukahtaa helpommin ja nopeammin? Ylipäätään: miten nukkua paremmin? Unilääkäri, dosentti Henri Tuomilehto tutkii unta ja hoitaa uni­häiriöitä. Hän ei usko kikkoihin, joilla nukahtamista voisi nopeuttaa. Sen sijaan jokaisen kannattaisi tehdä hyvästä nukkumisesta elämäntapa. Näillä 11 vinkillä se onnistuu.

1. Älä pakota itseäsi iltavirkuksi

Elämä on muuttunut yhä iltapainotteisemmaksi samalla kun työn ja vapaa-ajan raja on hämärtynyt. Vaikka tutkimusten mukaan iltavirkkuja on vain kymmenes väestöstä, useampi tekee itsestään iltavirkun yöunen kustannuksella.

Iltaa kohden on hyvä rauhoittua, eikä kiihdyttää tahtia. Näin varmistat, että pystyt laskeutumaan hyville unille ilman, että aivot käyvät ylikierroksilla. Säännöllinen syöminen on tärkeää, myös illalla, jotta ainakaan nälkä ei herätä yöllä.

2. Kunnioita omaa uni-ikkunaasi

Meillä jokaisella on oma uni-ikkunamme, eli se hetki iltaisin, kun väsyttää ja on helpointa nukahtaa. Uni-ikkuna saattaa kestää vain puolisen tuntia, joten se kannattaa hyödyntää ja painua pehkuihin. Jos et kuuntele omaa väsymystäsi, saattaa vierähtää parikin tuntia, ennen kuin pystyt nukahtamaan. Yllättävän monelle on houkuttelevampaa selailla somea tai tuijottaa suoratoistopalveluja kuin siirtyä höyhensaarille.

Miten nukkua paremmin? Ota rentoutus rutiiniksi

Tutut iltarutiinit rakentavat luottamusta unen tuloon. Rutiiniksi käy mikä tahansa säännöllisesti toistuva, mukava ja rentouttava asia. Vaikutukset uneen voi huomata, kun rutiinia malttaa toistaa kuukauden ajan.

Rentoutusharjoituksista voi löytää hyödyllisen iltarutiinin, erityisesti jos nukkumaan mennessä ajatukset surraavat päässä tai huolettaa, ettei uni tule. Harjoituksia voi tehdä myös päivällä.

Kokeile esimerkiksi 4-7-8-harjoitusta: Hengitä sisään nenän kautta ja laske samalla mielessäsi neljään. Pidätä hengitystä laskien seitsemään. Hengitä hitaasti suun kautta ulos, samalla kahdeksaan laskien. Toista neljä kertaa.

3. Kerää rauhassa unipainetta

Mitä huonommin nukut ja useammin heräilet, sitä enemmän aivoihin kertyy unipainetta eli univajetta. Se on hyvä asia ja kertoo, että jonain tulevana yönä nukut huomattavasti syvempää unta – edellyttäen, että et kompensoi huonoa yöunta nukkumalla aamulla normaalia pidempään. Myös päiväunet tai nukkumattomuudesta ahdistuminen pilaavat unipaineen vaikutuksen.

4. Herää joka päivä samaan aikaan

Hyvien unien tärkein edellytys on säännöllinen herääminen. Jos nukut aina viikonloppuisin arkea pidempään, sekoitat varmasti unirytmin. Tätä voisi verrata siihen, että matkustat joka viikonloppu eri aikavyöhykkeelle. Tällöin ei ole ihme, että sunnuntai-iltaisin on vaikea nukahtaa.

5. Liiku päivittäin sopivaan aikaan

Liikkuminen tuo mielihyvää, helpottaa stressiä ja kasvattaa myös unipainetta. On tärkeä liikkua joka päivä sen sijaan, että tekee pari kertaa viikossa pulssia nostattavan hikilenkin.

Kannattaa tunnustella, mikä on itselle sopivin ajankohta liikkumiselle. Liian myöhään tehty raju liikuntatuokio aktivoi ja virkistää, jolloin nukahtaminen vaikeutuu. Sen sijaan happihyppely työpäivän jälkeen voi ehkäistä päiväunien tarpeen ja saatella mukavasti iltaan.

6. Tee suunnitelma heräämisten varalle

Huonoista yöunista ja heräämisistä ei kannata panikoida, sillä muutama huono yö ei ole katastrofi. Panikointi kerryttää negatiivisuutta ja tekee nukkumaanmenosta ja nukahtamisesta mörön. Kun yöllä on herännyt, peli on tavallaan jo menetetty, joten kannattaa vain pitää pää kylmänä.

Tee suunnitelma sen varalle, jos uni ei heti tulekaan. Yksi saa apua lukemisesta tai äänikirjan tai podcastin kuuntelusta, toinen rentoutusäänitteistä, musiikista tai kehomeditaa­tiosta. Joku voi nukahtaa helposti uudestaan, jos pyrkii tarkoituksella pysymään hereillä, hokee mielessään mantraa tai tuijottaa jotain pistettä. Päässä pyörivät ajatukset voi myös kirjoittaa paperille.

7. Pidä unipäiväkirjaa päivistä ja öistä

Unipäiväkirjan avulla pystyy ajan myötä hahmottamaan, miten omat elintavat vaikuttavat yöunen laatuun, nukahtamiseen ja heräilyihin. Se voi myös auttaa selittämään mielialojen vaikutusta uneen ja toisaalta huonojen yöunien vaikutusta mielialaan ja stressinhallintaan.

Unipäiväkirjaan kirjataan iltaisin päivän tapahtumat ruokailuineen ja aamuisin puolestaan yön tapahtumat, kuten vuoteeseenmenoaika, nukahtamisaika, heräämiset, valveajat ja yöunen pituus. Jatka seurantaa ainakin kahden, mielellään neljän viikon ajan.

8. Jos et saa unta, nouse ylös – tai älä nouse

Monesti neuvotaan, että jos ei ole nukahtanut parissakymmenessä minuutissa, kannattaa nousta sängystä ylös ja alkaa puuhata jotain – katsella vaikka televisiota tai lukea kirjaa olohuoneen sohvalla. Tätäkin voi kokeilla, mutta todellisille iltavirkuille menetelmä ei välttämättä sovi, vaan se saattaa virkistää entisestään. Lukea voi ihan omassa sängyssä.

9. Ota kylmä suihku tai pulahda avannossa

Makeat yöunet voi saada kylmän suihkun tai avannossa pulahtamisen jälkeen. Kylmä vesi on sokkielementti, joka rentouttaa ja laskee ruumiinlämpöä. Toki vaikutus on vain hetkellinen, sillä elimistö lämmittää itsensä muutaman minuutin kuluttua takaisin.

Kylmä auttaa myös levottomien jalkojen oireisiin. Kyseinen unihäiriö voi joskus olla huonojen yöunien taustalla.

10. Hoida valvottavia vaihdevuosia

Vaihdevuodet heikentävät tutkitusti unta, ja kuumat aallot saattavat herättää monta kertaa yössä. Huonounisuus voi olla myös yksistään vaihdevuosioire ilman kuumia aaltoja. Jos naisella ei ole terveydellistä estettä hormonihoidolle, sitä voi harkita yöunien parantamiseksi. Myös luontaistuotteistosta löytyy tehokkaita vaihtoehtoja oireiden helpottamiseen. Jos parin kuukauden kokeilun aikana uni paranee, kyse on vaihdevuosioireista.

11. Kun liika on liikaa, karsi jostain

Suoritamme monesti elämää laput silmillä, emmekä kuuntele itseämme. Vapaa-aikakin voi olla täynnä tavoitteellisia harrastuksia, joten ei ihme, jos yöuni on heikkoa. Tällöin olisi tärkeä löytää omia stressinhallintakeinoja ja tasata kuormitusta. Katso siis elämääsi kokonaisuutena ja mieti, voisitko karsia jostain tai järjestellä elämääsi hieman toisin. Monesti huolellinen suunnittelukin jo auttaa painetilanteessa.

Lähde: anna.fi (Jaana Kalliokoski, 2024), Anna 46/2024; Henri Tuomilehto: Nukkumisen taito – Parempaa unta unilääkärin neuvoilla (Tammi); Katja Syrén

Tutustumiseksi: 

1. Silja Vahtokari, Helmi Uusitalo & Minna Huotilainen: Uni ja unettomuus (e-kirja, 2021, 270s.). Miksi nukkumisesta on tullut niin vaikeaa? Virkistävä tietoteos tarjoaa uusia oivalluksia. Unettomalle satelee hyvää tarkoittavia neuvoja, mutta aina niistä ei löydy apua. Unikeskustelua pitkään seuranneet konkarit, aivotutkija ja tunnettu uneton, päättivät kirjoittaa uudenlaisen kirjan nukkumisesta ja ottaa mukaan myös nuoremman sukupolven äänen. Uni näyttää olevan monitahoisempi asia kuin tähän asti on ajateltu. Olemme erilaisia nukkujia persoonallisten tekijöiden vuoksi, mutta lisäksi uneen vaikuttavat myös monet yhteiskunnalliset päätökset, kuten työajat. Kirjassa on uusinta tutkimustietoa unen fysiologiasta ja psykologiasta. Kirjan luettuasi suhtaudut nukkumiseen armollisemmin! 

2. Miranda Levy: Unettomuuspäiväkirja - Kuinka opin nukkumisen taidon (2023, 303s.). Nukkumisen sietämätön vaikeus! Miranda Levyn Unettomuuspäiväkirja kertoo, kuinka unettomuus voi suistaa elämän raiteiltaan ja miten nukkumisen taidon voi oppia. Traumaattisen elämäntapahtuman myötä menestyvä journalisti ja perheenäiti Miranda Levy alkoi kärsiä unettomuudesta. Hän etsi apua kaikkialta: lääkäreiltä, terapeutilta, akupunktiosta, hypnoosista, reiki-menetelmästä ja henkilökohtaiselta kuntovalmentajalta, mutta mikään ei tuntunut auttavan. Levyn elämä alkoi mennä jyrkkää alamäkeä. Uni on keskeinen osa henkistä ja fyysistä hyvinvointia, ja unettomuus voi vakavimmillaan johtaa vaikeisiin ongelmiin, kuten Miranda Levyn tapaus osoittaa. Unettomuuspäiväkirjassa Levy kertoo avoimesti uniongelmastaan ja yrityksistään etsiä siihen parannuskeinoa. Kirja on kiinnostava yhdistelmä muistelmia ja tietokirjaa, ja se tarjoaa uusinta tutkimustietoa, näkökulmia ja vertaistukea uniongelmista kärsiville. 

3. Tuula Tanskanen, Eero-Matti Gummerus, Ville Ritola, Katinka Tuisku, Jan-Henry Stenberg: Irti unettomuudesta (2021, 121s.). Irti unettomuudesta esittelee itsehoito-ohjelman, jonka avulla voi päästä eroon haitallisista unettomuutta ylläpitävistä tavoistaan, rutiineistaan ja ajatusmalleistaan. Kirja perustuu HUS Mielenterveystalon nettiterapiaan, jonka tulokset ja tehokkuus ovat verrattavissa perinteiseen psykoterapiaan. 

 4. Pälvi Rantala: Unettomuudesta. Lukukirja valvomisen kulttuurihistoriaan (2023, 142s.). Käsissäsi on kokoelma tekstejä, joissa pääosassa ovat unettomuus ja valvominen. Unettomuus on henkilökohtainen, ruumiissa koettu asia. Se on kuitenkin myös ilmiö, joka muuttuu ajassa. Sekä unettomuus että valvominen ovat moninaisia, ristiriitaisiakin asioita, joita on eri aikoina sanallistettu eri tavoin. Teos avaa ikkunoita unettomuuden maailmaan: historiaan, nykyhetkeen, yksityiseen ja henkilökohtaiseen kokemukseen sekä kulttuurisiin käsityksiin. Unettomuudesta hyödyntää erilaisia kirjallisuuden lajityyppejä kuten esseetä, proosarunoa, spekulatiivista fiktiota, kirjettä ja päiväkirjatekstiä, ja pohtii samalla niiden antia kulttuurihistorialle. Kirjan lopussa on "Tehtäväkirja", johon on koottu kysymyksiä ja pohdintatehtäviä, joita myös lukija voi hyödyntää.

5. Markku Partinen & Anne Huutoniemi: Nuku hyvin (2020, 351s.). Kirja kertoo, miksi uni on tärkeää keholle ja mielelle. Se selittää erilaisia unihäiriöitä, esimerkiksi unettomuutta ja levottomia jalkoja, ja antaa vinkkejä parempaan uneen. Kirjasta löydät myös tietoa, miten voit hoitaa unirytmiä ja nukkua paremmin.

6. Nuku paremmin, palaudu tehokkaammin! (2023, 140s.). Tutustu unen ja palautumisen yhteyksiin sekä löydä konkreettisia keinoja unen laadun ja hyvinvoinnin parantamiseen. Useiden asiantuntijoiden tuore teos tarjoaa ajankohtaista tietoa nukkumisergonomiasta ja palauttavan unen merkityksestä.

7. Henri Tuomilehto: Nukkumisen taito. Parempaa unta unilääkärin neuvoilla (2025, 243s.).

Hyvä uni tehdään jo päivällä. Nukkumisen taito on opas itsetuntemukseen ja hyvinvointiin kaikenlaisissa elämäntilanteissa. Hyvässä jaksamisessa ei ole kyse tuurista vaan taidosta.Jokainen meistä voi kehittää kuormituksen tunnistamista, jaksamisen hallintaa ja nukkumisen taitoa. Tässä kattavassa oppaassa maailman johtaviin unilääkäreihin kuuluva Henri Tuomilehto valmentaa parempaan uneen, palautumiseen ja jaksamiseen. Tuomilehdon opeilla saat päiviisi lisää energiaa, läsnäoloa ja hyvää sykettä ja jaksat keskittyä sinulle tärkeisiin asioihin. Unilääkärin kehittämä 5T-valmennus perustuu tutkitun tiedon lisäksi 15 000 unihäiriöpotilaan kohtaamiseen ja hoitoon. Hyvä uni on supervoimasi!

Unilääkäri, dosentti Henri Tuomilehto on yksi maailman harvoista unihäiriöihin erikoistuneista lääkäreistä. Hänen osaamiseensa luottavat unihäiriöpotilaiden lisäksi sadat yritykset sekä muun muassa Puolustusvoimat ja NHL-joukkue Columbus Blue Jackets. Tuomilehdon ensimmäinen teos Nukkumalla menestykseen on jo klassikko.

8. Maarit Huovinen & Markku Partinen: Unikoulu aikuisille: opi selättämään unettomuus (2011, 257s.). Nukkumisvaikeudet ja unettomuus ovat yleisiä haasteita, jotka heikentävät elämänlaatua ja jaksamista työssä. Maarit Huovisen ja Markku Partisen teos tarjoaa ajantasaisinta tietoa unettomuuden tutkimisesta, ehkäisystä ja hoidosta sekä konkreettisia keinoja parempaan uneen. Kenelle: aikuisille.

Kärsitkö nukahtamisvaikeuksista? Onko unesi luonteeltaan katkonaista? Haaveiletko virkistävistä öistä ja tehokkaista työpäivistä? Unettomuus on yleisin unihäiriö, josta tutkimusten mukaan kärsii jo yli miljoona suomalaista. Unettomuuden seurauksena elämänhalu vähenee, mieliala heittelee ja stressi, keskittymisvaikeudet sekä tapaturmariskit lisääntyvät. Huonosti nukuttua yötä seuraava päiväväsymys haittaa merkittävästi arjen toimia ja heikentää elämänlaatua. Unettomuudesta onkin tullut 2000-luvun työikäisten painajainen.Unikoulu aikuisille ohjaa selvittämään unettomuuden syitä ja riskitekijöitä. Saat tietoa unettomuuden tutkimuksesta, ehkäisystä ja hoidosta sekä riittävän ja laadukkaan yöunen merkityksestä. Uni on herkkä hyvinvoinnin mittari ja voit itse tehdä paljon unesi parantamiseksi. Huolehdi unestasi, niin uni huolehtii sinusta. Anna unelle aikaa!

Markku Partinen on neurologian dosentti ja unitutkija, Maarit Huovinen työskentelee lääketieteen toimittajana ja tietokirjailijana. Työparilta on ilmestynyt myös WSOY:n Miten voit -sarjassa käytännönläheinen teos Terve uni (2007).

Photography Month. Valokuvauskuukausi.

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, joten ei kun: Kamera käy! Kerää kaikki ihana kauneus talteen! Pitäisiköhän otattaa muutama kuva, itsestä, Teistä Kahdesta, perheen pienimmistä? ♡

Tunnista tunteet sekä tarinat valokuvan kautta

Valokuva vaikuttaa niin kuvaajaan kuin katsojaan. Valokuvausta voikin käyttää myös itsetuntemuksen lisäämisen sekä tunnetyöskentelyn apuvälineenä. Valokuva toimii näkökulmien sekä uskomusten avaajana. Valmis kuva herättää katsojassa tunteen, kertoo tarinan, joka värittyy aina myös katsojan omien kokemusten mukaisesti.​​

Monipuolinen harrastus - vaikuttava, liikuttava valokuvaus

Valokuvaus voi olla harrastuksena terapeuttista ilman, että kyseessä olisi varsinainen valokuvausterapia. Valokuvaamisen avulla on mahdollista irrottautua arjen stressistä ja keskittyä tallentamaan näkemäänsä. Yhdenlaista mindfulnessia ja myös laji, jossa herkkyys on ehdottomasti vahvuustekijä.

Valokuvaaminen on hyvää taukojumppaa myös silloin, kun on jumittunut väkisin tekemiseen, on se tekeminen sitten konkreettista puurtamista tai ajattelutyötä. Tai vaikka loputtoman ajatusmyllyn pyörittämistä. Irtautuminen hetkeksi, etsimen läpi ympäristön ja asioiden rajaaminen antaa aivoille ja jännittyneelle keholle mahdollisuuden palautua ja järjestäytyä uudelleen. Käy nappaamassa yksi yllättävä kuva tai ota kuva itsestäsi kysyäksesi kuvalta: mikä juuri nyt on hyväksi, mitä tarvitset?

Valokuvaus liikuttaa kehoa ja mieltä, herättää luovuuden, dokumentoi, opettaa olemaan läsnä tässä hetkessä. Valokuvaus syventää itsetuntemusta, herättää erilaisia tunteita ja opettaa niiden tunnistamista itsessä. Valokuva voi auttaa näkemään toisin, löytämään uusia ulottuvuuksia, kannustaa ratkaisuihin ja saamaan esimerkiksi jumiintunut elämäntilanne uudelleen liikkeeseen. Myös valokuvaamisen teknisen puolen kehittyminen itsessä tuo iloa ja onnistumisen tunnetta.​

Valokuvauksesta löytyy jokaiselle jotakin. Kuvausaiheita on kiinnostuksen mukaan loputtomasti: luontokuvaus, katukuvaus, arkkitehtuuri, makrokuvaus, henkilökuvaus... Lähestymistapa voi painottua teknisyyteen tai ilmaisuun, oma tyyli voi muodostua mahdollisimman suureen autenttisuuteen perustuen tai kuvankäsittelyn myötä syntyvän kuvataiteen kautta. Harrastus ei ole kalustosta kiinni, siihen käy mikä tahansa kännykästä ammattilaiskalustoon. Vuodenaikojen vaihtuminen tuo harrastukseen lisää vaihtelua ja uusia mahdollisuuksia kuvauskohteisiin.

Lähde: fotojooga.com

Tutustumiseksi: 

1. Reima Flyktman: Valokuvaus harrastuksena. Luontokuvaajan opas (2018, 384s.). Tämä kirja opastaa monipuoliseen luontokuvaukseen ytimekkäin ja helpoin ohjein. Ensimmäisessä luvussa perehdytään kameran olennaisimpiin säätöihin ja niiden vaikutuksiin niin kuvauksessa kuin kuvissakin. Seuraavissa luvuissa tutustutaan lintuihin, nisäkkäisiin, matelijoihin, hyönteisiin ja kasveihin, ja mistä ja milloin niitä voi löytää. Maisemakuvauksessa käydään läpi auringonnousu, sumu, sateenkaari, liikkuva vesi, tähdet ja monia muita kohteita. Kaikista näistä kerrotaan, mitä pitää huomioida eri kuvaustilanteissa ja kameran olennaisimmat säädöt, joilla lähteä liikkeelle. Koska kasvien ja eläinten lajimäärä on valtava, tähän kirjaan valitut kuvat antavat suuntaa, mitä kaikkea luonnossa voi nähdä. Tutustu niihin kuvien ja kirjan tietojen avulla ja löydä uusia kuvauskohteita. Kirjan avulla opit havainnoimaan luontoa paremmin ja kamerasi on valmiina ikuistamaan mielenkiintoiset kohteet mahdollisimman onnistunein kuvin. 

2. Reima Flyktman: Suuri digikuvauksen käsikirja (2014, 445s.). 

3. E-kirjassa Kehity paremmaksi kuvaajaksi – kattava aloittelijan opas opastetaan laitteiden käytössä ja kameran tärkeimmissä asetuksissa, jotta saat parempia ja terävämpiä kuvia. Löytyy: digi-kuva.fi

4. John Hedgecoe: Valokuvaajan suuri tietokirja (1995, 264s.). Valokuvaajan suuri tietokirja opettaa helpon tavan ottaa parempia valokuvia. Kirjassa kerrotaan kameran käytöstä, valosta, asettelusta ja erilaisista kuvauskohteista, kuten ihmisistä, eläimistä, maisemista ja rakennuksista. Mukana on paljon esimerkkejä, vinkkejä ja kuvia, jotka auttavat oppimaan.

5. John Hedgecoe: Valokuvaajan suuri käsikirja (2010, 416s.). Valokuvauksen mestari John Hedgecoe kokoaa kattavasti tietonsa ja taitonsa tähän selkeään valokuvauksen oppaaseen. Runsaat esimerkkikuvat ja tietopaketti tekevät teoksesta arvokkaan apuvälineen valokuvauksesta kiinnostuneille. Kenelle: valokuvauksen harrastajille.

6. Russell Hart: Valokuvaus keltanokille (2000, 370s.). Valokuvaus keltanokille tarjoaa selkeän ja käytännönläheisen oppaan valokuvauksen taidon kehittämiseen ilman kameran vaihtoa. Russell Hartin teos sisältää runsaasti vinkkejä, esimerkkejä sekä satoja havainnollistavia kuvia ja piirroksia. Kenelle: Aloitteleville valokuvaajille, valokuvauksesta kiinnostuneille.

7. Michael Freeman: Valokuvaamisen taito (2007, 192s.).Valokuvaamisen taito kertoo, miten voit ottaa parempia digitaalisia valokuvia. Kirjassa opit sommittelua, valon käyttöä ja kuvankäsittelyä. Se sisältää paljon esimerkkejä ja kuvia, jotka auttavat näkemään ja ymmärtämään valokuvauksen perusasiat.

8. Tom Ang: Digikuvaus: kuvaajan käsikirja (2012, 360s.). Digikuvaus: kuvaajan käsikirja opettaa, miten käyttää digikameraa ja ottaa hyviä kuvia. Kirja kertoo kuvien käsittelystä, jakamisesta ja antaa vinkkejä myös videokuvaukseen. Selkeät ohjeet auttavat oppimaan valokuvauksen perusasiat helposti.

9. Vuoden luontokuvat –kirjasarja, kirja ilmestyy vuosittain. Vuoden Luontokuvat -kirjojen pääosassa ovat vuoden parhaimmat ja kauneimmat valokuvat suomalaisesta luonnosta. Kirja on upea selailuteos, johon voi palata kerta toisensa jälkeen.

10. Pirjo Lindfors (toim.): Vuoden luontokuvat 2025: kauneimmat luontokuvat, mielenkiintoisia artikkeleita (2025, 192s.).

Kirjaan on koottu kaikki Vuoden Luontokuva 2025 -kilpailun palkitut kuvat. Monipuolinen kokoelma kilpailun parhaimmistoa - kymmeniä sivuja toinen toistaan lumoavampia luontokuvia. Vuoden Luontokuvat -kirjasarjan 45. vuosikerta. Vuoden Luontokuvat 2025 -kirjan pääosassa ovat jälleen vuoden parhaimmat valokuvat suomalaisesta luonnosta. Kirja sai kaksi vuotta sitten uuden, nykyaikaisen graafisen ilmeen, ja paperi vaihtui miellyttävän puolimattapintaiseksi (Magno Satin 150 g). Myös Legendat muistelevat -sarja jatkuu. Nyt vuoron saa pitkän uran luontokuvaajana tehnyt inarilainen Martti Rikkonen, joka kertoo kuvin ja tarinoin omasta, vuosikymmenten mittaisesta urastaan luontokuvaajana.