Maaliskuun teemat

MAALISKUU: TEEMAPÄIVÄT

1.3. Refired, Not Retired Day. "Jälleen liekeissä, uuden elämän kynnyksellä" -päivä. Erityinen teemapäivä, joka kyseenalaistaa ajatuksen eläkkeellä olosta hiljaisena löysäilyaikana. Tämä päivä juhlistaa ihania, uusia alkuja ja uusiin seikkailuihin sukeltamisen iloa. Eläkkeelläoloaikana voidaan suunnata kohti uusia intohimoja, tämä on kultainen mahdollisuus tavoitella uusia unelmia ja tavoitteita. Teemapäivä rohkaisee ihmisiä kartoittamaan uusia palkitsevia harrastuksia, omaksumaan uusia taitoja ja syleilemään sitä rikkautta mitä elämällä on tarjota.  Päivän ydin on rohkaista ihmisiä sanomaan heipat jähmettyneelle ja hiljaiselle elämälle ja jatkamaan kehittymistä, tutkimista ja elämästä täydesti nauttimista. Teeman Refired, Not Retired  juhlistus palvelee merkityksellisen tarkoituksen asiaa. Se korostaa aktiivisen ja intohimoisen elämänlähestymistavan ylläpitämisen tärkeyttä, myös eläkkeella ollessa. Tämä päivä toimii muistuttajana siitä, että ollaan jälleen jännittävän ajanjakson kynnyksellä. Tämä on kutsu elvyttää mielenkiinnonkohteet, löytää kenties jopa uusia, kenties nähdä maailmaa tai aloittaa uusi projekti.  Ydinviesti on selkeä: Pidä elämänliekkisi elävänä ja hohtavana - olkoon eläkkeelle siirtyminen jälleen yhden uuden jännittävän ajanjakson alku. ♡

1.3. Zero Discrimination Day. Kuvittele mielessäsi maailma, jossa jokainen on vapaa olemaan oma itsensä ilman pelkoa siitä, että tulee siitä tuomituksi tai epäreilusti kohdelluksi. Eikö kuulostakin mahtavalta? On aika juhlia jokaisen oikeutta elää täyttä ihmisarvoista elämää, riippumatta alkuperästä, käsityksistä ja taipumuksista. YK perusti tämän teemapäivän ja se on omistettu tasa-arvon parantamiselle ja kaikinpuolisen syrjinnän poistamiselle maailmanlaajuisesti. ♡

1.3. Share a Smile Day. On aika levittää hyvää mieltä. ♡ Hymy ei maksa mitään, mutta se voi sävyttää toisen päivän ilolla ja valolla! Aina ei elämässä tunnu olevan hymyn aihetta. Mutta vaikkei edes olisi, hymyilemisestä on hyötyä. Hymyllä on todettu olevan vaikutusta sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteen. Hymyily rentouttaa, millä on vahvistava vaikutus myös immuunijärjestelmään. Hymyily voi myös laskea verenpainetta, vähentää stressiä ja kohottaa mielialaa. Salaisuus piilee siinä, että hymyillessämme poskilihaksista kulkee hermoratoja pitkin aivoihin viesti, joka saa aivosolut erittämään endorfiinia, kehon mielihyvähormonia. Se taas aiheuttaa hyvää oloa ja lievittää kipuja. Mielenkiintoista sinänsä, endorfiinia vapautuu myös tekohymyn vaikutuksesta. Halpa, nopea ja takuulla luonnonmukainen lääke! lähde: kodinkuvalehti.fi

1.3. Peanut Butter Lovers Day. Maapähkinävoi on hyvin energiapitoista, johtuen sen rasvapitoisuudesta. Rasvan laatu on kuitenkin hyvä, sillä rasva on pääosin pehmeää, terveydelle edullista rasvaa. Epäedullista kovaa rasvaa on vain vähän. Kohtuudella käytettynä maapähkinävoi onkin hyvä pehmeän rasvan lähde. Se sisältää myös proteiinia ja varsin monipuolisesti kivennäisaineita sekä E-vitamiinia ja B-ryhmän vitamiineja B12-vitamiinia lukuun ottamatta. C- ja D-vitamiinia siinä ei ole. Markkinoilla on myös tuotteita, joissa on lisättyä sokeria ja suolaa. Ne kannattaa jättää hyllyyn. Vinkkinä, että markkinoilla on myös manteleista ja cashew-pähkinöistä tehtyjä maapähkinävoin tyyppisiä tahnoja, joissa ei ole lisättyä sokeria tai suolaa. Ravintosisällöltään ne muistuttavat pääpiirteissään maapähkinävoita. lähde: hyvaterveys.fi

1.3. World Compliment Day. Maailman kohteliaisuuspäivä. On aika hyväntahtoisuuden - voiko sitä osoittaa muka liikaa! Piristä jonkun päivää vaikka vain muutamalla sanalla! Muutama hyvä sana nostaa mielialaa ja saa ihmisen huomaamaan arvonsa. Kohteliaisuudet eivät maksa mitään! Nykymaailmassa tuntuu päällimmäisenä olevan aina vain kritisointi, vieläpä aivan liian usein varsin pureva sellainen  - mitäpä jos opettelisimme vihdoin näkemään toisessa olevan hyvän ja antamaan sille sen tunnustuksen, jonka se ansaitsee. Hyvä myös synnyttää lisää hyvää, parhaimmillaan hyvän kierteen. ♡

Brighten someone's day with just a few words! Lift their spirits and boost their confidence with genuine compliments - it's free and contagious! ♡

1.3. Plan A Solo Vacation Day. Yksin matkustaminen on loistava tapa tutustua itseensä ja nähdä maailmaa. Yksin matkustaminen voi olla jännittävä ja silmiä avaava kokemus iästäsi riippumatta. Se tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia itsetutkiskeluun sekä rajattoman vapauden. 1. Paras kohde on kiinnostava ja turvallinen. Yksin matkaavalle kohde voi toki olla mikä tahansa maa, mutta parhaiksi kohteiksi ovat osoittautuneet itseä kiinnostavat paikat sekä maat, joissa pärjää omalla kielitaidolla. Euroopan maat koetaan helpoiksi ja turvallisiksi matkustuskohteiksi, miten olisi esimerkiksi Puola, Portugali, Belgia, Alankomaat, Islanti, Tanska, Kreikka, Unkari, Malta, Kroatia, Saksa, Slovenia, Italia tai Norja? 2. Majoituksessa on hyvä viihtyä. Majoituksessa yksin matkaavalle tärkeää on turvallisuus ja viihtyvyys, oli budjetti mikä tahansa. Jos yöpymisen ehtona on edullisuus, kannattaa majoitusta etsiä hostellista. Nykyään useimmissa hosteilleissa on naisille tarkoitettuja yhteishuoneita sekä lukitut kaapit jokaiselle matkaajalle. Hostelleissa on myös huoneita yksityisyyttä kaipaaville, mutta hinnat hipovat usein hotellihuoneiden hintoja. Hostelleja, huoneita tai asuntoja tarjoavat muun muassa Airbnb, Hostelworld, Trivago ja booking.com. Majoituksen hankinnassa kannattaa huomioida myös seuraavat asiat: a) Lue majoitusten arvosteluja ja kysy suosituksia. b) Varaa majoitus läheltä hyviä kulkuyhteyksiä helpomman kulkemisen vuoksi. c) Valitse majoitus, jossa viihdyt varmasti. Majoituksen tulisi olla paikka, johon on kiva mennä rentoutumaan päivän päätteeksi ja jossa on turvallinen olo. 3. Turvallisuutta ei voi painottaa liikaa. Yksin matkaavan kannattaa huomioida erilaisia turvallisuusasioita ja käytännön juttuja jo ennen reissua: a) Selvitä kohteen turvallisuustaso etukäteen ulkoministeriön sivulta. Sivuilta löytyy myös tietoa yleisistä turistihuijauksista ja mainintoja naisten turvallisuudesta maassa. b) Ota majoituksen osoite ylös lapulle. Tästä on apua, jos akku loppuu ja tarvitset apua majoituksen löytämiseen. c) Tee matkustusilmoitus ulkoministeriöön, vaikka lähtisit ihan lyhyellekin matkalle. Matkustusilmoitus tehdään hätätapauksia ja kriisitilanteita varten, jotta alueella oleviin saadaan yhteys turvallisuustilanteen niin vaatiessa. d) Pakkaa tärkeitä tavaroita eri paikkoihin. Esimerkiksi pankki- tai luottokortteja ja lääkkeitä on hyvä olla eri paikoissa sen varalta, että laukku katoaa tai varastetaan. e) Selvitä, missä on lähin matkavakuutukseen kuuluva sairaala. Rajun ruokamyrkytyksen iskettyä saattaa toivoa, että sairaalan etsimisen olisi tehnyt jo aiemmin. Nämä asiat on hyvä ottaa huomioon paikan päällä: a) Aina ei tarvitse olla miellyttävä ja kohtelias, varsinkaan tuntemattomien lähestyessä. b) Kysyttäessä ei kannata kertoa olevansa maassa ensi kertaa tai reissaavansa yksin. Valkoiset valheet eivät ole pahasta, jos kyseessä on oma turvallisuus. c) Vältä sivuteitä tai turvattomia alueita ilta- ja yöaikaan. d) Kerro aina jollekin tutulle Suomessa, missä olet tai majoitut ja kenen kanssa. Reaaliaikaisen sijainnin voi jakaa esimerkiksi Etsi iPhoneni -sovelluksen tai Whatsappin avulla. e) Tavaroiden kanssa kannattaa olla tarkkana. Esimerkiksi uimarannalla voi pyytää vieressä olevia vahtimaan tavaroita, jos mielii uimaan. f) Joissain maissa kannattaa tilata Uber taksin sijaan. Uberissa huonot kuskit saavat huonoja arvosteluja, mikä pakottaa käyttäytymään ja noudattamaan liikennesääntöjä. g) Ahdistelevien taksikuskien kyydissä voi soittaa tai esittää soittavansa puhelun kaverille. h) Paikallisten lakien ja tapojen kunnioittaminen on monessa maassa avain onnistuneeseen ja turvalliseen reissuun. i) Jos eksyt tai tarvitset muuten apua, kannattaa sitä pyytää esimerkiksi nuorilta pariskunnilta. Nuoret ovat usein kielitaitoisia. j) Luota vaistoosi. Jos jokin kuulostaa liian hyvältä tai halvalta ollakseen totta, se ei luultavasti ole totta. k) Muista, että ihmiset ovat pohjimmiltaan hyviä ja haluavat hyvää. Turhasta huolehtimisesta ei ole kuin harmia. 4. Kavereita puiston penkiltä tai kahvilasta. On täysin sallittua mennä lomalle nauttimaan omasta ajasta. Jos nimenomaan haluat lomailla omassa rauhassasi, skippaa tämä kohta. Varsinkin pidempi loma voi käydä yksinäiseksi, ja kokemuksista olisi kiva päästä nauttimaan toisten kanssa. Kahvilat, kadut ja puistot ovat perinteisiä paikkoja, joissa voi kohdata uusia tuttavuuksia rohkenemalla keskustelun aloitukseen. Helppoina keskustelunaloituksina toimivat neuvojen tai vaikkapa lempiravintolan tai paikan kysyminen. 5. Kuinka viihtyä yksin reissussa? Vinkkejä: a) Jos turistirysät eivät kiinnosta, kiertele kohdekaupunkia aikaisin aamulla ennen kuin muu kaupunki herää. b) Kiertele paljon. Voit esimerkiksi vuokrata pyörän kaupungin tutkimisen avuksi. c) Tee soittolista lempibiiseistäsi. Kävely yksin tuntuu mukavammalta kun korvissa soivat suosikit, jotka tekevät kotoisan ja hyvän olon. d) Pakkaa mukaan hyviä kirjoja ja kanna niitä mukana esimerkiksi kahvilaan, puistoon ja illalliselle. Kännykän selaaminen voi käydä puuduttavaksi. e) Reissussa on kiva ottaa kuvia myös itsestä. Jos ei tee mieli kysyä apua kuvan ottamiseen, käytä telinettä ja lataa sovellus, joka ottaa kuvia automaattisesti.  f) Pakkaa asuja, joissa nautit olostasi ja tiedät näyttäväsi hyvältä, vaikka olisitkin vain yksin. g) Kiertele museoita ja taidegallerioita, jos olo on yksinäinen tai alakuloinen. Se tuo tekemistä ja vie aikaa ikäviltä ajatuksilta. h) Kirjoita päivittäin muistiinpanoja tai päiväkirjaa. Näin reissusta jää muistoja talteen ja voit palata niihin myöhemmin. Voit reflektoida oloasi ja reissua – yksin reissaaminen on parhaita tapoja tutustua itseensä. Lähde: IS/ Jade Ollikainen

1. - 7.3. Universal Human Beings Week.  Empatia, myötätunto, kollektiivinen voimamme luoda, innovoida ja inspiroida tekee meistä ainutlaatuisia. Eräs tärkeimmistä tavoista, joilla ihmiset voivat luoda aidon yhteyden toisiinsa, on inhimillisyyden kautta. Kirjallisuus, historia, taide ja musiikki laajentavat emotionaalista kokemuskirjoamme. Rakkaus on se mikä parhaiten määrittelee ihmisyyden luonteen. Universal Human Beings Week on aika reflektoida ihmisyyden ideaalia ja se rohkaisee ihmisiä ryhtymään toimeen edistääkseen ihmisoikeuksien toteutumista ja aikaansaadakseen vaikuttavia muutoksia, joista on apua inhimillisemmän yhteisön rakentamisessa. ♡ Lukuvinkki, edelleen erittäin ajankohtainen: Tommy Hellsten: Uhanalainen ihminen — pinnallisesta elämästä syvempään ihmisyyteen (2012). Uupumus, turhautuminen ja kyynisyys ovat aikamme ihmisen arkikokemuksia. Ne osoittavat, etteivät henkinen ja taloudellinen hyvinvointi kulje käsi kädessä. Taloudellista kasvua tavoitellessamme olemme kadottaneet jotakin ihmisyytemme kannalta oleellista. Yksilö on pakotettu suoriutujan muottiin, ja keskinäisen vastuun ja vuorovaikutuksen toteutumiselle jää yhä vähemmän sijaa. Heikkous on voittajien valtakunnassa kirosana. Tommy Hellsten haastaa lukijat etsimään ihmisarvoista elämää. Kyse on yksilön valinnoista, mutta myös yhteiskunnan arvoista. Voidaanko häpeän leimaama suoritusten kulttuuri nujertaa ja tarjota inhimillisyydelle mahdollisuus? Onko keskinäisen vastuun ja välittämisen maailma yhä mahdollinen? Miten huomioimme yhteiskunnassamme ihmisen hyvinvoinnille tärkeät asiat? Entä jos heikkous onkin voimista suurin? Luottamus ja kohdatuksi tuleminen ovat yksilöllisen hyvän kasvualusta, ja yksilön sopusoinnusta versoo myös yhteisöllinen hyvä. Rakkauden vastarintaliike käy barrikadeille välittämisen, läsnäolon ja ihmisarvoisen elämän puolesta.

1. - 7.3. Write a Letter Appreciation Week. Näyttö kiinni ja kynä kauniiseen käteen - on aika kirjoittaa ainutlaatuinen käsinkirjoitettu kirje! Käsinkirjoitus vähenee – miten se vaikuttaa meihin? Kehon ja aivojen välistä yhteyttä tutkiva Minna Huotilainen arvelee, että muutoksia tapahtuu ainakin muistissa. Käsinkirjoitetut asiat muistetaan paremmin. Minna Huotilainen tutkii Työterveyslaitoksella kehollista kognitiota eli sitä, miten fyysinen toiminta vaikuttaa mieleen ja miten mieli ohjaa fyysistä toimintaa. Aivotutkija painottaa, että käsinkirjoitus valtavan tärkeää. Tutkimusten mukaan käsinkirjoitetut asiat muistetaan paremmin verrattuna koneella kirjoitettuihin. Kun asioita kirjoitetaan käsin muistiin, vaikka emme muistaisi asiaa ihan yksityiskohtaisesti, asia jää meidän sisällemme ihan eri tavalla kuin koneella kirjoitettu. Tämä johtuu muun muassa siitä, että koska käsin kirjoittaminen on hitaampaa ja kaikkea ei ehdi kirjoittaa muistiin, asia täytyy prosessoida samalla. Jos ajatellaan, että kirjoitat jotain asiaa, jossa on jokin tietty pointti, niin käsin kirjoitettaessa voit kirjoittaa sen vähän vahvemmalla tai alleviivata tai ympyröidä. Toki myös tekstinkäsittelyohjelmalla kirjoitettaessa voi alleviivata, lihavoida tai tehdä kursiivia, mutta se ei ole sama asia. Käsinkirjoittamisella on kiistattomia muistihyötyjä. Tutkimuksissa käsin kirjoittaneet henkilöt ovat muistaneet enemmän teksteistä kuin henkilöt, jotka ovat kirjoittaneet tekstit koneella. Persoonallisuus näkyy käsialassa ja kehossa. Kiinnostava kysymys on myös se, että kun käsinkirjoitus vähenee, voiko ihmistä enää tunnistaa käsialan perusteella. Käsiala heijastaa ihmisen persoonallisuutta ja historiaa samalla tavalla kuin ihmisen kävelytyyli tai muu toiminta. lähde: yle.fi. Haluatko oppia kirjoittamaan kaunokirjoitusta? Kaunokirjoitusoppaan avulla sitä voi harjoitella itse ja saada palkkioksi kauniin käsialan. Oppaita löytyy esim täältä: Suomalainen kirjakauppa & ellinkauppa.fi.

P.s. Kaunokirjoituksen opetuksesta luovuttiin Suomessa vuonna 2016. Syynä oli se, että opettajat eivät enää saaneet lasten sotkuista selvää, eikä aikaa lisäharjoituksille ollut (!?). On esitetty arveluita siitä, että luopuminen kaunokirjoittamisesta on ollut vaikuttavana tekijänä oppimistulosten heikkenemisessä.

2.3. Old Stuff Day. Antiikkia, antiikkia! Ottakaamme aikaa wanhoille hywille ajoille. Ullakko nostalgioineen kutsuu! Wanhain tawarain myyntiliikkeissäkin kannattaa pyörähtää - mitä aarteita niistä löytyykään! Teemapäivässä on kyse vanhan tavaran arvostamisesta. Ennen tehtiin tavarat kestämään - ehkä olisikin syytä vaihtaa joissakin asioissa uusi vanhaan. Todellinen ekologinen teko olisi alkaa valmistaa jälleen kestäviä tuotteita. Ehkä meidän pitäisikin suorastaan ottaa muutama askel taaksepäin ja tuottajina ja kuluttajina muuttaa toimintastrategioitamme. Menneet vuosikymmenet opettavat meille paljonkin, jos vain annamme niiden opettaa, mutta kun nykyisin on kaiken oltava aina uutta ja hohdokasta. Se, että jokin on uutta, ei kuitenkaan aina tarkoita ollenkaan sitä, että se olisi automaattisesti myös hyvää. Jostain syystä uuden ja hyvän välille kovin helposti vedetään yhtäläisyysmerkki. Ikään kuin se mitä kutsumme kehitykseksi olisi aina automaattisesti hyvää kehitystä. Tämä asia olisi hyvä huomata toisinaan kyseenalaistaa. Tutustukaamme jälleen wanhoihin tawaroihin ja oivaltakaamme niiden arvo. Kenties voimme ottaa niistä joitain jopa käyttöönkin, mikäli mahdollista. Muistakaamme tänään myös niitä rakkaita tavaroita, jotka olemme jostain syystä joutuneet laittamaan sivuun ikiajoiksi. Antiikki kantaa mukanaan myös hyggemäistä tunnelmaa, sillä niihin tavaroihin liittyy usein ihania muistoja tai ne voivat muistuttaa meitä meille tärkeistä ihmisistä, jotka eivät kenties ole enää keskuudessamme. Antiikkisten tawarain sisällyttäminen sisustukseen luo erikoista seesteisyyttä tilaan muistuttaen rakkaista ihmisistä ja ajoista, joihin liittyy ikimuistamisen arvoisia muistoja. ♡ 

Tutustumiseksi: Leena Nokela: Wanhain tawarain sanakirja (1976).

3.3. World Wildlife Day. Luonnon kesyttämättömät ihmeet ovat aina kiehtovia, majesteettisista petoeläimistä takapihamme pikkuolentoihin! 

Tutustumiseksi: 1. Katja Holmala: Suurpedot Suomen luonnossa (2024). Karhu, susi, ahma ja ilves. Suomessa elää neljä kiehtovaa ja tunteita herättävää suurpetolajia. Tiesitkö, että nuoret karhunaaraat asettuvat mieluiten asumaan lähelle omaa äitiään, siskojaan tai tätejään, jolloin muodostuu naarasklaaneja? Tai että ilvekselle maistuu niin myyrä kuin metsäkauriskin ja sen laajalla ruokalistalla on yli kolmekymmentä muutakin lajia? Teoksessa syvennytään suurpetojen ominaispiirteisiin, käyttäytymiseen ja lajien välisiin suhteisiin. Opas käsittelee uusimman tutkimustiedon kautta lajihistoriaa ja suurpetojen merkitystä luonnossamme. Lajiston muuttumisesta kertoo esimerkiksi kultasakaalin liittyminen Suomessa tavattavien suurpetojen joukkoon. 2. Sally Boysen: Maailman Älykkäimmät Eläimet (2010). Uskomattomia kertomuksia eläinmaailman nokkelimmista otuksista! Ajatus siitä, että myös eläimet kykenevät ajattelemaan, ratkomaan ongelmia ja jakamaan uusia käytöstapoja keskenään, on kiehtonut ihmisiä niin paljon, että tutkijat ympäri maailmaa ovat omistaneet koko elämänsä eläinten kognitiivisten kykyjen tutkimiselle. He seuraavat eläimiä luonnonvaraisissa oloissa viikkoja, kuukausia ja jopa vuosia kerrallaan. He oppivat tunnistamaan yksilöt ja pitävät kirjaa niiden joka ikisestä liikkeestä. Tarhaoloissa toteutetuissa nokkelissa kokeissa pyritään sen sijaan testaamaan eläimiä erilaisissa ongelmanratkaisutilanteissa, kun taas kognitiota käsittelevien tutkimusten avulla näemme, oppivatko eläimet käyttämään sanoja. Ehkä eräässä kuuluisimmassa tutkimuksessa sympaattinen tasankogorilla Koko todisti, että eläimillä on tunteita ja kyky lajienväliseen viestintään. Se oppi käyttämään viittomakieltä ja omaksui kaiken kaikkiaan yli tuhat sanaa. Eläinten älykkyyttä tarkastelevissa tutkimuksissa on seurattu useita eri eläinlajeja: apinoita, valaita, saukkoja, norsuja, rottia, variksia, hevosia, mehiläisiä, leijonia ja jopa salamantereita. Niin ikään niissä on keskitytty laajaan kirjoon erilaisia älykkyydestä kieliviä taitoja. Tässä kirjassa esitelläänkin kaikkein jännittävimpiä työkalujen käyttöä, viestintää, imitointia ja sosiaalista oppimista, peilikuvan tunnistamista, numeerisia kykyjä sekä kielen omaksumista käsitteleviä tutkimuksia. Lisäksi pohditaan sitä, mitä viimeaikaisimmat tieteelliset löydöt kertovat meille eläinten älykkyydestä. Runsaasti kuvitettu Maailman älykkäimmät eläimet osoittaa, kuinka paljon opittavaa meillä vielä on olennoista, joiden kanssa jaamme planeettamme. 3. Jeffrey Moussaieff Masson: Kun norsut itkevät: Eläinten tunne-elämä (1998). 4. Ben Hoare: Luonnon aarteet - Yli sadan ihmeellisen luonnonesineen tarinat (2022, 192s.). Ikäsuositus: 6-9. Luonto on tulvillaan kauniita, käytännöllisiä ja kiehtovia esineitä, mutta mistä ne ovat peräisin ja miksi ne ovat olemassa? Hämmästy yli sadan luonnonesineen ihmeellisistä tarinoista - siroista linnun sulista ja hauraista syksyn lehdistä valtaviin norsun hampaisiin ja kimaltaviin avaruuskiviin. Ihmettele ajan myötä muodostuneita mineraaleja, nerokkaita luonnon luomia rakenteita ja merkittäviä ominaisuuksia, joiden avulla eläimet ja kasvit pysyvät hengissä ja voivat hyvin. Jokainen aarre on esitelty uskomattoman yksityiskohtaisesti, ja niillä kaikilla on oma kiinnostava tarina kerrottavanaan kuuluisan lastenkirjailija ja luontoasiantuntija Ben Hoaren sanoin. 5. Anne Sverdrup-Thygeson: Extraordinary Insects. Weird. Wonderful. Indispensable. The ones who run our world. (2020, 320s.)

Hauskasta triviaa: Jotkut tutkijoille tutut eläinlajit voivat olla tavalliselle tallaajalle outoja. Suuri osa oudokeista lymyää merten syvyyksissä, mutta maan päälläkin voi törmätä eläinmaailman ihmeellisyyteen. Ohessa muutama oudokki: 1. Hallucigenia. Maailman oudoimmaksi kutsuttu eläin, Hallucigenia, on paljastanut kasvonsa tutkijoille. Yli 500 miljoona vuotta sitten eläneen pienen merieläimen koko ulkonäön selvittäminen vei lähes neljä vuosikymmentä. Tutkijoiden suusta: "Se näyttää täysin epätodelliselta." Hallucigenian löysi Simon Conway Morris vuonna 1979. Morris antoi sille nimen Hallucigenia sparsa hallusinaatiota muistuttavan ulkonäön vuoksi. 2. Kolossikalmari. Kolossikalmari näyttää tarujen merihirviöltä, mutta on oikeasti olemassa. Antarktiksen lähettyvillä, eteläisillä merialueilla asustava kalmari on maailman suurin selkärangaton eläin. Suurimmat tavatut kolossikalmarit ovat olleet 12–14 metriä pitkiä ja painaneet jopa 500 kiloa. Kolossikalmarilla uskotaan olevan koko eläinkunnan suurimmat silmät. 3. Galapagoksen lepakkokala. Galapagoksen lepakkokala elää Galapagos-saarten läheisillä vesialueilla, 30 metrin syvyydessä meren pohjassa. Kalan erikoisuus johtuu sen punaisista huulista ja kummallisesta liikkumistavasta – Galapagoksen lepakkokalat eivät ole kovin hyviä uimareita, ne kävelevät meren pohjassa käyttäen rintaeviään. 4. Peikkohai. Syvänmeren kalat ovat aina hyvin edustettuina oudoimpien eläinten listoilla. Niin nytkin. 100 metrin syvyydessä merenalaisissa kanjoneissa asustaa hai, joka ei muistuta paljoakaan muita tunnettuja hailajeja. Toisinaan eläviksi fossiileiksi kutsutut peikkohait ovat väriltään vaaleanpunaisia ja niillä on kapea, litteä kuono, jota ne hyödyntävät. 5. Mutipistiäiset. Mutipistiäisten heimoon kuuluu useita ampiaislajeja, joiden siivet ovat surkastuneet. Karvaisia mutipistiäisiä on eri väreissä, joista erityisen lystikäs on mustavalkoinen. Mustavalkoisia mutipistiäisiä kutsutaankin toisinaan pandamuurahaisiksi, koska ne muistuttavat väritykseltään pandaa ja rakenteeltaan muurahaista. Kivulias pisto kuitenkin paljastaa mutipistiäisen. Mutipistiäisiä elää enimmäkseen kuivissa tropiikeissa. Suojaväri antaa saalistajille signaalin pysyä poissa. 6. Jättiläissiira. Jättiläissiiroja on useita eri lajeja ja jättiläissiira on yleisnimi kaikille yli 20 senttiä pitkille siiroille. Nämä fossiilia muistuttavat äyriäiset elävät kylmissä, yli 300 metriä syvissä vesissä Atlantilla, Tyynellä valtamerellä ja Intian valtamerellä. Ne voivat kasvaa jopa puolen metrin pituisiksi. 7. Saiga-antilooppi. Saiga on antilooppi, jolla on suuri, joustava nenä. Nenän rakenne auttaa antilooppia hengittämään puhdasta ilmaa pölyisinä kesinä ja lämmintä ilmaa kylminä talvina. Taitoa tarvitaan, sillä saigat elävät Keski-Aasian aroilla, joilla lämpötilaerot ovat suuria. Saigat ovat äärimmäisen uhanalaisia. 8. Dumbo-mustekala. Myös Dumbo-mustekalaksi kutsuttu mustekala elää syvällä meressä, jopa 3–4 kilometrin syvyydessä. Kansanomaisen nimityksensä Dumbo-mustekala on saanut korvia muistuttavista evistään. Suurin tavattu Dumbo-mustekala ollut 1,8 metriä pitkä ja painanut lähes kuusi kiloa. 9. Airokalat. Airokalat ovat suomuttomia ja valtavan suuria syvänmeren kaloja. Nauhamaiset kalat voivat kasvaa jopa yli 10 metrin mittaisiksi ja painaa lähes 300 kiloa. Niitä esiintyy syvällä meressä lähes kaikilla lämpimillä vesialueilla – myös Välimerellä. Lähteet: mtvuutiset.fi, Listverse.com, Wikipedia.com, The Daily Mail, WWF, BBC News.

3.3. Global Omega-3 Day. Olisikos kunnon lohikeiton aika? Omega-3-rasvahapot ovat välttämättömiä terveydelle. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että suuri osa ihmisistä ei saa läheskään tarpeeksi näitä rasvahappoja. Global Omega-3 Day on täällä nostamassa tietoisuutta omegojen tärkeydestä ja kouluttamassa ihmisiä siitä, kuinka niiden saantia voisi lisätä. Omega-rasvahapoilla on tärkeä tehtävä kohonneen verenpaineen hoidossa ja matala-asteisen tulehduksen lievittämisessä sekä kokonaiskolesterolin alentamisessa. Lisäksi omega-rasvahapot ovat olennaisessa roolissa erityisesti ikääntyvän väestön muistisairauksien ja lihaskadon ehkäisemisessä. Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaisen mukaan kaikki tutkimusnäyttö viittaa vahvasti siihen, että omega-3-rasvahappoja kannattaa saada ennen muuta ruoasta. Tämä onnistuu, kun syö rasvaista kalaa pari kertaa viikossa ja saksanpähkinöitä pari ruokalusikallista päivässä sekä valitsee rypsi- tai camelinaöljyä ruoan­laittoon ja levitteeksi rypsiöljypohjaista levitettä. Myös pellavaöljy on vaihtoehto. Omega-pillereitä sydän- ja verisuoniterveyden vuoksi tarvitsevat lähinnä ne, jotka eivät syö riittävästi kalaa eivätkä käytä margariinia, saksanpähkinöitä tai rypsi-, rapsi-, camelina- tai pellavaöljyä päivittäin. lähde: terve.fi. Vinkki: Sinunapteekki myy kotimaisen Via Naturale  omegakapseleita, joista löytyy muitakin omegoja: Tuotteen nimi on Omegat 3-6-7-9. Kyseessä on helokinsiemenöljy-mustaherukan-siemenöljy-tyrniöljy-pellavansiemenöljy-kalaöljy-E- ja D-vitamiinikapseli, joka sisältää kaikkia välttämättömiä omega-3-, omega-6-, omega-7- ja omega-9-rasvahappoja.

3.3. I Want You To Be Happy Day. Voi sitä iloa, kun saa jonkun hymyilemään, vai mitä! Eikä siihen tarvita kuin ystävällinen sana tai ele. Levittäkäämme tänään onnellisuutta, kaikin keinoin, mitä mieleen juolahtaa! ♡ Lahjavinkki: Anna ystävälle tai läheiselle tai kenties itsellesi tänään tämä kirja: Sadassa päivässä onnelliseksi. Tavoitepäiväkirja. Täytettävä kirja. Kustantaja: Otava (2019). Miksi odottaa, että onni koputtaa oveen, kun voi tehdä oman onnellisuussuunnitelman! Valloittavan täyttökirjan avulla oppii keskittymään siihen, mikä tekee onnelliseksi. Viikkosuunnitelma ja päiväkohtaiset suunnitelmat auttavat kirjan täyttäjää saavuttamaan tavoitteensa. Sadan päivän jälkeen osaa erottaa kuormittavat asiat niistä, joista saa positiivista energiaa.

4.3. National Dance The Waltz Day. Valssi on hyvin vanha tanssi: ensimmäiset merkinnät valssin kaltaisesta tanssista ovat peräisin eteläbaijerilaisesta Tegernseen luostarista jo niinkin varhain kuin 1000-luvulta. Näitä ns. alkuvalsseja tanssitaan vieläkin Ylä-Baijerissa ja Tirolissa, ja kaikkiin niihin sisältyy valssimaisesti pyöriviä askelikkoja. Valssille on tyypillistä musiikinmukainen keinunta. Perusvalssissa liikutaan syliotteessa eteenpäin ja pyöritään oikealle ja vasemmalle. Hidas valssi on oma tanssilajinsa. Monelle soveltuu hyvin hidas valssi treenilajiksi ennen siirtymistä varsinaiseen valssiin. National Dance The Waltz Day on ainutlaatuinen juhlistus, joka nostaa keskiöön erään elegantimmista tanssimuodoista. Se tarjoaa oivan tilaisuuden päästä valssin pyörteisiin, niin kokeneemmille kuin vasta aloitteleville tanssijoille. Päivää sävyttää tietenkin romanttisuus, kauneus ja hienostuneisuus, jotka kuuluvat valssin ytimeen. ♡ Valssi vetoaa kaikkiin sukupolviin toimien myös yhdistävänä tekijänä. Valssi on ollut vaikuttavassa asemassa maailman tanssiaisissa. Valssista on kehittynyt viehkeyden ja harmonian symboli. Tämä teemapäivä rohkaisee ihmisiä yhteen, oppimaan uutta ja arvostamaan valssin historiallista merkittävyyttä.  Valssi tarjoaa mahdollisuuden fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin aktiviteetin kautta, jossa yhdistyy taiteellisuus ja liikunnallisuus. Valssissa on kyse askelten hallitsemisesta sekä yhteyden rakentamisesta ja luottamuksesta tanssijoiden välillä. Valssin pyörteisiin antautuminen nostaa mielialaa ja vaalii sosiaalisia siteitä. Lisäksi tämä päivä korostaa valssin kulttuurillista ja historiallista arvoa, rohkaisten ihmisiä tutkimaan erilaisia valssilajeja wienervalssista amerikkalaiseen valssiin sekä tuo eteemme taidokkaiden tanssijoiden upeat valssiesitykset, jotka hakevat vertaistaan. 

1. Lukuvinkki tanssioppilaille: Ahonen, Jarmo; Anttila, Eeva; Jalkanen, Tiina ym.: Tanssioppilaan kirja (2008, 255s.). Kirja on kurkistus tanssin kiehtovaan maailmaan. Sen tarkoituksena on lisätä nuoren kiinnostusta tanssiin taidemuotona ja syventää jo aloitettua tanssinharrastusta. Se sisältää paljon sellaista tietoa, joka tukee tanssitunneilla opetettavia asioita, esimerkiksi lihashuolto, tanssivan nuoren ruokavalio, tanssin ja musiikin tuntemus sekä historia ja balettitunnin rakenne. Kirjassa on myös tanssiin liittyvää sanastoa. Kirjassa on paljon tehtäviä, joita voi tehdä sekä opettajan kanssa että omalla ajalla. Teoksen lopussa on lisätietoa vanhemmille ja opettajille muun muassa ravitsemuksesta ja musiikista. 2. Lukuvinkki niille, joita kiinnostaa tanssin kieltämisen historia Suomessa: Marko Tikka & Seija-Leena Nevala: Kielletyt leikit. Tanssin kieltämisen historia Suomessa 1888–1948 (2020). Tanssikiellon historia on tunteiden historiaa. Joulukuussa 1939 tanssimisesta tuli rikos. Tavallisista huvittelunhaluisista ihmisistä tehtiin rikollisia, joita sakotettiin ja jopa passitettiin vankilaan. Sotaa käyvän maan poliisi ja oikeuslaitos jahtasivat kaupungeissa ja maaseudulla tanssikiellon rikkojia. Kaksi tanssijaa menetti henkensä ratsioissa, ja arviolta viittätoista tuhatta suomalaista – etenkin nuoria naisia – rangaistiin tanssimisesta. Morsiusparikin tuomittiin omissa häissään tanssimisesta. Elokuvia sai katsella, puhetilaisuuksia pitää, jopa juoda alkoholia – mutta mikä tanssista teki niin vaarallisen, että se oli kiellettävä? Maailman mittakaavassakin poikkeuksellinen tanssikielto oli seurausta vuosikymmeniä kestäneestä tanssin vastustamisesta. Kielletyt leikit arvioi ensimmäistä kertaa laajasti tanssikiellon syitä ja seurauksia. Tanssiminen oli polttopiste, joka yhdisti niin nuoriso- ja työväenliikkeen kamppailun uusista jäsenistä, käsityksen isänmaallisuudesta kuin sen, kenellä on valta päättää naisen kehosta. Tanssikiellon historia on tunteiden historiaa. Seuraukset kantoivat pitkälle sodanjälkeiseen aikaan – aina lavatanssien kultakauteen saakka. Kielletyt leikit on voittanut tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon vuonna 2020.

4.3. International Scrapbooking Industry Day. Kansainvälinen skräppäyspäivä. Skräppäys (engl. scrapbooking) on valokuvien, kirjeiden, viestilappujen, postikorttien ja muiden pienten muistoesineiden tallentamista joko fyysiseen valokuvakansioon tai sähköisesti toteutettuihin leikekirjoihin. Ihana harrastus, jossa voi yhdistellä niin upeita askartelupapereita kuin vaikkapa käytettyjä pakkauspapereita tai lehtileikkeitä kierrätysmielessä. Tekniikka ja tyyli on vapaa ja mielikuvitusta saa käyttää. Ideana on tallentaa omia muistoja kauniiseen kirjaan ja ydinajatuksena voi käyttää valokuvia. Periaatteessa albumiin voi laittaa ihan mitä tahansa, minkä vain saa sen välissä pysymään. Menetelmä on hengeltään bricolage-tyylinen: Muistot kerätään talteen saatavilla olevista aineksista. Olisiko tänään hyvä aika alkaa skräpätä? Tai ehkä ostatkin ystävällesi lahjaksi skräppialbumin, jotta hän saa uuden harrastuksen alulle? Oiva lahja toki myös pariskunnalle yhteisen tarinan muistiin tallettamiseksi. ♡

4.3. Do Something Day. Kun asiat menevät pieleen eikä mistään tunnu tulevan mitään, on tärkeää muistaa, että takaiskut ja vastoinkäymiset ovat tilapäisiä. Success is not final; failure is not fatal: It is the courage to continue that counts. (Winston S. Churchill) Pysy positiivisena ja jatka tavoitteisiisi pyrkimistä, vaikka sitten kuinka pienin askelin. ♡ Do Something Day kannustaa katsomaan eteenpäin ja liikkumaan eteenpäin, tekemään tilanteessa kuin tilanteessa voitavansa. Ei Roomaakaan päivässä rakennettu. Tukko tukolta lintukin pesänsä rakentaa. Kaikkea ei tarvitse saada toteutetuksi nyt ja heti - riittää, että tekee jotakin tavoitteidensa saavuttamisen eteen. Hyvä idea on ainakin: tehdä suunnitelma, jota tarkastelee ja mahdollisesti korjaa ja/tai tarkentaa silloin tällöin. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty ei ole mikään tyhjä sanonta - kyllä kokemus todistaa arvion täysin oikeaksi. Mitäpä jos tekisit tänään suunnitelman tavoitteidesi toteuttamiseksi? Siitä se lähtee! Jos et vielä tiedä tavoitteitasi, tänään on hyvä päivä kysyä itseltään, mitä asioita haluaa lähteä toteuttamaan. Miksi näin kannattaa tehdä? Siihen vastaa Jim Rohn:

If you don't design your own life plan, chances are you'll fall into someone else's plan. And guess what they have planned for you? Not much.

4.3. Sons Day. Poikien päivä. Juhla kaikkien maailman pikkupoikien kunniaksi. Antakaamme heille palautetta ja kertokaamme heille nyt ja heti, kuinka mahtavia he ovat. Pojat on poikia! He voivat olla toisinaan ilkikurisia, mutta heidän tarttuva naurunsa ja rajaton energiansa tekee jokaisesta päivästä seikkailun. Poikalapsi on valtava lahja! Pojan kasvattaminen ja opettaminen miehen tavoille on kunnia ja etuoikeus. Tämä päivä juhlistaa kaikkia maailman pikkupoikia, jotka varttuvat tullakseen miehenmittaisiksi miehiksi.  "Sometimes when I need a miracle, I look into my son's eyes, and realize I've already created one." (Unknown) ♡ Lukuvinkki poikien äideille: Henna Helne: Pojat, pojat, pojat. Kirja poikien äideille (2020, 267s.). Poikien äitiys - mitä se pitää sisällään? Kuinka kasvattaa pojasta sekä lempeä macho että määrätietoinen mussukka? Minkälaisia eväitä nykyäidiltä vaaditaan? Miten selvitä vanhempana Suomi-poikien ongelmista? Suomessa on noin 70 000 perhettä, joihin on syntynyt vain poikia. Onko erilaista olla äiti pojalle kuin tytölle? Miten kasvattaa pojasta sekä vahva poikaporukoissa pärjääjä että keskusteleva ja empaattinen maailmankansalainen? Kirja sukeltaa uusimpaan, tutkittuun tietoon poikien vanhemmuudesta ja arjesta. Se kysyy, onko sukupuolisensitiivisyys edelleen vain sanahelinää ja voiko pojalle vieläkään pukea pinkkiä tai hankkia nukkea? Mukana on myös elämänmakuisia tarinoita äiti-poika-suhteesta.

4.3. Grammar Day. Kielioppipäivä. Kielitaito hyödyttää erityisesti oppimista, luovuutta, ihmissuhde- ja kommunikaatiotaitoja sekä mielen joustavuutta. Grammar Day perustettiin huomion kiinnittämiseksi kielioppiin ja jotta ihmiset oppisivat ymmärtämään kieliopin merkityksen ja arvon kommunikoinnissa. Kieliopin merkitystä ei pidä koskaan vähätellä - pilkulla on väliä toisinaan enemmän kuin tulemme ajatelleeksi! Kerratkaamme siis kielioppia tai kielioppeja! Harvoin voi kielioppia kerrata liikaa. (Voin paljastaa teille, että kielioppi on ollut aina lempipuuhani, kielessä kuin kielessä - usein ainoana luokassa! Luulen, että siinä kiehtoo luovuus - se kun saman asian voi sanoa niin monella tavalla, niin monella tavalla oikein. Myös kielioppisääntöjen venyttäminen ja kaikki poikkeukset ovat aina kiinnostaneet minua kovasti. Alla on lista kielioppikirjoista, joita suosittelen sekä vähän muutakin tutustuttavaksi.) Tänä kielioppiin keskittyvänä päivänä on aika juhlistaa kaikkea, mikä liittyy täydelliseen kirjalliseen ilmaisuun. Voit kerrata itse kielioppia tai vaikka ystävän kanssa! Jos ystäväsi opiskelee jotakin kieltä, ehkä haluatkin antaa hänelle lahjaksi vaikkapa verbikirjan tai verbikiekon? (Kts. alla olevasta listasta kohta: verbikiekko.) Kouluissa voisi olla paikallaan järjestää tänään kielioppitesti, jotta kukin oppii, mitä osa-alueita voisi mahdollisesti kerrata. Itsenäisesti opiskeleville: Googlaa kielioppitesti, niin löydät runsaasti kivoja testejä. Toivotan kaikille oikein loistavia kielioppitestituloksia!

Olivatpa tulevaisuudensuunnitelmasi millaisia tahansa, useamman kuin yhden kielen osaamisesta on aina hyötyä. Tämä pätee erityisesti lapsiin. Kun lapsi kasvaa kohti nuoruutta, vieraan kielen harjoitteleminen opettaa häntä katsomaan maailmaa uudella tavalla ja arvostamaan erilaisia tapoja ja kulttuureita. Lisäksi se tukee empatiakyvyn kehittymistä, ja myöhemmässä vaiheessa se voi avata ovia ammatilliseen menestymiseen globalisoituneessa työmaailmassa.

Kuusi syytä, miksi lasten kannattaa opiskella kieliä – ja miksi vanhempien on syytä pitää huolta, että niin tapahtuu: 1. Vieraan kielen opiskelu parantaa empatiakykyä. Kun lapsi oppii uutta kieltä, hän tutustuu samalla toisen yhteiskunnan tapoihin ja arvoihin. Tämä kannustaa ajattelemaan asioita uudesta näkökulmasta ja parantaa ymmärrystä kulttuurien erilaisuudesta. Altistuminen uusille maailman hahmottamisen tavoille ja erilaisten syntyperien arvostamiselle voi vaikuttaa siihen, millainen ihminen lapsesta kasvaa. Lähde: The Economist. 2. Kielitaidosta on terveyshyötyä. Kielitaito voi hidastaa dementian puhkeamista. Vierasta kieltä käytettäessä aivot joutuvat käyttämään erilaisia reseptoreita ja etsimään uudenlaisia tiedon prosessoimisen tapoja, mikä auttaa suojelemaan niiden toimintaa. Ajattele vanhaa autoa, joka on lojunut tallissa vuosia – moottori on paljon vaikeampi saada käyntiin kaarassa, jota ei ole käytetty vuosiin, jos vertailukohdaksi otetaan vastaava malli, jota on ajettu säännöllisesti. Akateemikot puhuvat ilmiöstä "kognitiivisena reservinä". Lähde: BBC News. 3. Lapsilla on etulyöntiasema kielten opiskelussa. Ei ole todisteita, että lapset oppisivat kieltä paremmin kuin aikuiset, mutta se tiedetään, että heillä on vähemmän oppimisen esteitä. Tämä johtuu tavallisesti siitä, että lasten olosuhteet ovat mukavammat ja heillä on enemmän aikaa käytössä. Lisäksi lasten puolella on tietyssä iässä heidän erityislaatuinen vastaanottavaisuutensa kielelle. Kielellisen kehityksen herkkyyskausi alkaa puolen vuoden iässä ja kestää noin yhdeksän vuotta. Herkkyyskausi tarkoittaa, että lasta vie hänen luontainen uteliaisuutensa. Oppiminen tapahtuu ilman vaivaa, kuin itsestään. Lähteet: The Telegraph, Medical Daily. 4. Kielitaito voi olla yhteydessä parempaan palkkatasoon. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että kielitaito korreloi ansaintamahdollisuuksien kanssa. Kielitaitoisille on tarjolla useampia työtilaisuuksia, koska he voivat hakea paikkoja myös ulkomailta, ja työnantajat arvostavat kieliosaamista, koska se on tyypillisesti merkki vahvoista viestintätaidoista ja kansainvälisestä mielenmaisemasta. Lähteet: The Economist, Time. 5. Kielten oppiminen laajentaa näkemystä maailmasta. Jokaisella kielellä on oma tyylinsä ja historiansa, ja ne käyttävät erilaisia idiomeja ja kulttuurillisia viittauksia. Lapset, jotka altistuvat näille piirteille – kielen edustamille ajattelutavoille, uudelle sanastolle ja kieliopin eroavaisuuksille – saavat työkaluja, joiden avulla he oppivat ymmärtämään maailmaa uudenlaisella tavalla. Lähde: The Guardian. 6. Valtaosa ihmisistä osaa useampaa kuin yhtä kieltä. Ota muista mallia! Vallitseva näkemys on se, että useimmat maailman ihmisistä ovat monikielisiä. Tämä liittyy muun muassa siirtomaahistoriaan ja nykyiseen globalisaatioon. Lähteet: Psychology Today, The European Commission

Kielioppiopuksia/ Katjan lista:

viro: Hannu Remes: Viron kielioppi (2021)

livvi: Raija Pyöli: Livvinkarjalan kielioppi (2012)

meänkieli: 1. Kenttä, Matti & Pohjanen, Bengt: Meänkielen kramatiikki. (1996); 2. Pohjanen, Bengt & Muli, Eeva: Meänkieli rätt och lätt. (2. korjattu painos 2007)

kveeni: 1. Eira Söderholm: Kainun kielen grammatikki; 2. Ann-Mari Isaksen: Kvensk grammatikk (norjaksi)

vepsä: Riho Grünthal: Vepsän kielioppi (2015)

ruotsi: Kristiina Hakala & Ullamaija Fiilin: Fullträff igen

tanska: 1. Hans Boe: SNAK DANSK! Suomen ja ruotsin kautta tanskaan; 2. Reijo Pajuoja: Tanskan kielioppi; 3. Karin Guldbæk-Ahvo; Johanna Toivonen: Dansk? - Ja, tak! Tanskaa pohjoismaalaisille - Dansk for nordboer (2022). Dansk? - Ja, tak! -oppikirja on tarkoitettu sinulle, joka haluat oppia tanskaa ja samalla tutustua tanskalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Oppimateriaali on suunnattu ennen kaikkea suomalaisille, mutta koska kirja on laadittu tanskaksi, sitä voivat käyttää myös muut pohjoismaalaiset. Kirjan käyttäjältä edellytetään ruotsin kielen perustaitoa. Aineisto painottuu kuullun ymmärtämiseen ja sisältää runsaasti arkipäivän tilanteisiin liittyviä dialogeja sekä autenttisia haastatteluja. Dansk? - Ja tak! soveltuu monipuolisen sisältönsä ansiosta sekä alkeis- että jatkotason opintoihin. Kirja ja erikseen hankittava äänite sopivat myös itseopiskelijoille. Tehtävien ratkaisut ovat opiskelijan saatavana maksutta kustantajan verkkopalvelussa: opiskelija.finnlectura.fi

norja: Kirsti MacDonald: Norsk grammatik. Norsk som andrespråk.

islanti: Jón Gíslason, Seija Holopainen, Timo Karlsson & Päivi Kumpulainen: Allt í lagi (2004). Ensimmäinen suomenkielisille suunnattu laaja islannin oppikirja. Allt í lagi on kaikille islannin kielestä kiinnostuneille tarkoitettu islannin oppikirja. Kirja antaa opiskelijalle valmiudet selviytyä monista arkisista keskustelutilanteista ja ymmärtää jonkin verran kirjoitettua kieltä sekä tarjoaa hyvän pohjan jatko-opiskeluun. Allt í lagi on jaettu neljään toisiaan kiinteästi tukevaan osioon: fonetiikkaan, tekstikappaleisiin, kielioppiin ja sanastoon. Lisäksi kirjan lopussa esitetään kootusti arkitilanteisiin liittyviä tervehdysfraaseja. Kirjan tavoitteena on antaa yleiskuva islannin kielestä, joka kuuluu germaanisiin kieliin ja on skandinaavisista kielistä vanhakantaisin. (Allt í lagi merkitsee: Kaikki kunnossa.)

fääri: Hjalmar P. Petersen & Jonathan Adams: Faroese: A Language Course for Beginners – Grammar; Hjalmar P. Petersen & Jonathan Adams: Faroese: A Language Course for Beginners – Textbook (erittäin kattavat)

englanti: Riitta Silk & Felicity Kjisik: Blue Planet Laptop Grammar

saksa: 1. Piitulainen, Marja-Liisa; Lehmus, Ursula; Sarkola, Irma & Kalla, Hannu: Saksan kielioppi (2. painos 2006, erittäin kattava); 2. Laila Kultalahti, Tenho Kultalahti, Erkki Lautsila & Matti Luukkainen: Viel Erfolg! : Deutsche Grammatik mit Übungen (12. painos, 2011)

sveitsinsaksa: 1. Sergio J. Lievano: Hoi: Your New Swiss German Survival Guide (sis. myös kielioppiosioita); 2. Arthur Baur: Schwyzertüütsch – Grüezi mitenand

hollanti: 1. Yolande Spaans: A Practical Dutch Grammar; 2. Mona Arfs: Grundkurs i nederländsk grammatik; 3. Henry R. Stern: 201 Dutch Verbs

afrikaans: 1. Lydia McDermott: Teach Yourself Afrikaans; 2. Bruce C. Donaldson: A Grammar of Afrikaans (erittäin perusteellinen)

ranska: Eevi Nivanka: Ranskan kielioppi ja käsikirja (2019) (erittäin kattava)

italia: Ciro Imperato: Italian kielioppi (2021)

espanja: Taina Hämäläinen: Espanjan kielioppi (2019)

portugali: Pekka Posio: Portugalin kielioppi

romania: Mika Sarlin: Romanian kielioppi

mallorcan kieli: Juan Jose Amengual: Gramatica De La Lengua Mallorquina (1835), Kessinger's Rare Reprints

menorcan kieli: Julio Soler: Gramatica De La Lengua Menorquina (1858), Kessinger's Rare Reprints

puola: Päivi Paloposki: Puolan kielioppi (1999)

tsekki: Jan Erik Walter / J. E. Walter: Tjeckisk grammatik (2022)

venäjä: Marjatta Alestalo & Eija Hämäläinen: Venäjän kielioppi (2021)

Muuta: Adlibriksesta löytyy Kauderwelsch-kirjasarja, joka esittelee myös harvinaisia kieliä, myös jonkin verran kielioppia. Kirjojen kieli on saksa. Kielistä löytyy esim. islanti, hollannin slangi, sveitsinsaksa, sorbi, retoromaani, korsika, sardinia, mallorca, sisilia, malagassi, Etelä-Afrikan kielet: afrikaans, xhosa, zulu -editio, Lonely Planet -sarjan minikirjoista löytyy mm. fidži ja Eastern Europe sisältäen: albania, bulgaria, kroatia, tsekki, unkari, makedonia, puola, romania, venäjä, slovakki, sloveeni. Löytyy myös ns. verbikiekkoja, joiden pohja on joko saksaksi tai englanniksi; niitä löytyy hakusanoilla Sprachdrehscheibe tai verb wheel; löytyy kiekot mm. seuraavista kielistä: ruotsi, tanska, norja, saksa, hollanti, ranska, espanja, välistä muitakin kieliä (googlaamalla voi löytyä muualta muitakin), ovat käytössä todella käteviä!

Pidätkö erikoista kielistä? - Tutustumiseksi: Zoran Nikolic: Atlas of Unusual Languages (2021).

4.3. Vesinokkaeläinpäivä, Platypus Day. Vesinokkaeläin (Ornithorhynchus anatinus) on pienikokoinen nisäkäslaji, jota esiintyy Kaakkois-Australiassa ja Tasmaniassa. Neljän nokkasiililajin ohella vesinokkaeläin on yksi viidestä nokkaeläimiin kuuluvasta nisäkäslajista, jotka eivät synnytä eläviä poikasia vaan munivat. Muiden nokkaeläinten tapaan myös vesinokkaeläimellä on sähköaisti. Muniva, myrkyllinen, räpyläjalkainen ja ulkomuodoltaan ankannokkaiseksi sekä majavahäntäiseksi kuvailtu nisäkäs on hämmentänyt eurooppalaisia eläintieteilijöitä, joista monet ensi kohtaamisella luulivat sitä hyvin suunnitelluksi huijaukseksi. Se on yksi harvoista myrkyllisistä nisäkkäistä: vesinokkaeläinuroksella on takajalassaan kannus, joka levittää ihmiselle kovaa kipua aiheuttavaa myrkkyä. Vesinokkaeläin on ainutlaatuisten ominaisuuksiensa vuoksi tärkeä evoluutiobiologian tutkimuskohde ja Australian helposti tunnistettava symboli. Sitä on käytetty useiden kansallisten tapahtumien maskottina, ja se on kuvattuna Australian 20 sentin kolikon kääntöpuolelle. Vesinokkaeläintä metsästettiin sen turkin vuoksi aina 1900-luvun alkuun asti, mutta nyt laji on suojeltu koko esiintymisalueellaan. Vaikka vankeudessa toteutetut lisääntymisprojektit ovat tuottaneet vain rajallisia tuloksia ja vesinokkaeläin on altis saastumisen aiheuttamille seuraamuksille, laji ei ole välittömässä vaarassa. Ilmaston lämpeneminen saattaa kuitenkin tulevaisuudessa uhata sen elinaluetta. Lähde: animalia.bio. 

Tutustumiseksi: 1. Ann Moyal: Platypus: The Extraordinary Story of How a Curious Creature Baffled the World (2001). 2. Victoria Blakemore: Platypuses (2018). An interesting and informative look into the life and behavior of platypuses for young readers.This book covers the physical characteristics, habitat, family life, behavior, and conservation of platypuses.

4. - 11.3. Salt Awareness Week. Suolatietoisuuden viikko. Yhdet saavat suolaa liikaa, toiset liian vähän - mikähän määrä mahtaa olla sitten sopiva? Tähän asiaan kehottaa perehtymään tämä tärkeä teemaviikko. Meillä Suomessa suolaa pakkaa tulemaan kovin helposti liikaa, etenkin valmisruoissa on kovasti suolaa. Suola (NaCl) on natriumin ja kloridin yhdiste. Natrium on välttämätön ravintoaine, mutta sen runsas saanti kohottaa verenpainetta. Natriumin tarve on hyvin pieni, suolaksi laskettuna 1,5 grammaa. Tämä määrä saadaan jo maidon ja lihan sisältämästä luontaisesta natriumista, joten lisättyä suolaa ei tarvittaisi lainkaan (edellyttäen että ihminen siis nauttii lihaa ja maitoa). Aikuisella suolan eli natriumkloridin saantisuositus on enintään 5 grammaa (vajaa 1 tl) päivässä. Lapsilla suositus on alle 3 grammaa päivässä. Alle 1-vuotiaan ruokaan ei suositella lisättävän lainkaan suolaa, suolapitoisia elintarvikkeita tai mausteita. Päivittäisestä suolasta noin 80 % tulee elintarvikkeista piilosuolana. Suomalaisten suolan saanti on suosituksiin nähden liian suurta. Miehet saavat päivässä noin 10 grammaa ja naiset noin 7 grammaa (THL, 2017).

Suolan saantia voi vähentää valitsemalla vähäsuolaisia tuotteita ja käyttämällä suolaa mahdollisimman vähän ruoanvalmistuksessa. Tehokkainta on valita leipä ja pääruoat vähäsuolaisina. Makuaisti tottuu vähäsuolaisempaan ruokaan muutamassa viikossa. Kun suolaa korvataan mausteilla tai mausteseoksilla ja käytetään ns. mineraalisuoloja, pitää ottaa huomioon niiden suola- eli natriumkloridipitoisuus. Pansuolan käyttäminen ruuanlaitossa on yksi hyvä keino päästä suositeltuun suolamäärään. Pansuola sisältää natriumkloridia noin puolet vähemmän kuin tavallinen ruoka- tai merisuola. Kalium vähentää suolan terveyshaittoja. Tämän vuoksi mineraalisuola, jossa osa natriumista on korvattu kaliumilla, auttaa laskemaan verenpainetta ja siten myös ehkäisemään etenkin sydän- ja verisuonitauteja ja niistä johtuvia kuolemia. Kaliumia on paljon muun muassa kasviksissa, hedelmissä ja pähkinöissä.

Runsas natriumin (käytännössä suolan) saanti kohottaa ja saannin vähentäminen alentaa verenpainetta. Runsas suolan saanti lisää sydän- ja verisuonisairauksien vaaraa myös verenpaineesta riippumatta. Runsas suolan käyttö lisää myös kalsiumin eritystä virtsaan ja voi siten altistaa osteoporoosille. Lisäksi se saattaa lisätä mahasyövän riskiä. Suolan käyttö ei ole hoitokeino matalaan verenpaineeseen eikä alhaiseen veren natriumpitoisuuteen. Lähteet: sydan.fi, aivoliitto.fi.

Suolainen ruokavalio voi oireilla monella tavoin. Tässä 6 näkyvää oiretta, jotka viittaavat siihen, että sinun pitäisi vähentää suolansyöntiä: 1. Sormus tai kengät kiristävät. Etkö ole lisännyt syömisiä etkä lihonut, mutta kengät ja sormus tuntuvat silti pari kokoa liian pieniltä? Turvotus on tavallinen liian suolansyönnin oire. Kun syöt liikaa suolaa, verenkiertoon alkaa erittyä hormoneja, jotka varastoivat nestettä kehoon. Usein turvotus tulee raajoihin, joskus myös kasvoihin. 2. Suu on rutikuiva. Yhdenkin suolaisen aterian jälkeen tuntuu joskus siltä, että jano ei hellitä koko päivänä. Suola lisää nesteen tarvetta, joten aivot lähettävät hädissään janosignaaleja. Tilanne pahenee, jos syöt jatkuvasti liikaa suolaa. Kyltymättömän janontunteen lisäksi suu voi olla kuiva kuin hiekkapaperi. 3. Päänsärky tai migreeni. Erään tutkimuksen mukaan päänsärkyjen ja migreenien riski kasvaa, kun syö suolaa noin 9 grammaa päivässä tai enemmän. Yksi syy on se, että suola nostaa verenpainetta, ja korkea verenpaine taas aiheuttaa päänsärkyä. Suola ilmeisesti lisää pään jomotusten riskiä ilman verenpainettakin. 4. Jatkuva vessassa ravaaminen. Suolalla voi yllättäen olla sama vaikutus rakkoon kuin liialla vedenjuomisella. Runsassuolainen ruokavalio laittaa munuaiset ylitöihin. Ne joutuvat putsaamaan suolaa pois kiihtyvällä tahdilla, ja siksi joudut ravaamaan jatkuvasti vessassa. 5. Aivosumu ja alakulo. Suola sitoo itseensä vettä ja kuivattaa. Silloin jopa ajattelukykysi saattaa kärsiä: erään tutkimuksen mukaan lieväkin nestevajaus huonontaa suoriutumista ajattelua, muistia, päättelyä ja reaktionopeutta mittaavissa testeissä. Myös mieliala voi tippua pohjamutiin. 6. Ruoka ei maistu miltään. Suolan makuun tottuu nopeasti. Voi olla, että ruoka ei kohta maistu miltään ilman kunnon suolatujausta. Jos olet jatkuvasti lisäämässä suolaa aterioihin, olet todennäköisesti totuttanut makuhermosi liikaan. Kokeile korvata suolaa muilla mausteilla – suu tottuu uuteen nopeasti. Lähde: IS/ Jenni Kangasniemi

5.3. Cheese Doodle Day. Juustonaksupäivä. Juustonaksut ovat suosittuja naposteluherkkuja ympäri maailman, niin juhlissa kuin kotisohvallakin. Monille nämä kaarevat, oranssi-keltaiset naksut ovat suurta herkkua, toiset pitävät jo pelkästään niiden hajua etovana. Näitä faktoja et ehkä tiennyt tästä juustoherkusta: 1. Vankka suosio Suomessa. Juustonaksut rantautuivat Suomeen 1980-luvulla, ja vakiinnuttivat heti paikkansa sipsihyllyillä. Nykyisin juustonaksuja on saatavilla erikokoisina, tulisina ja pallon muotoisina, ja jopa pekonin makuisina. 2. Nimikiista. Vuonna 2011 OWL, eli Ruotsin oma Taffel, järjesti kilpailun tämän naposteluherkun nimestä. Ruotsalaiset kuluttajat saivat valita kahdesta vaihtoehdosta; juustonaksun ja juustokoukun väliltä. Juustonaksu sai äänestyksessä jopa 60 prosenttia äänistä. 3. Muodostuvat ilmasta. Juustonaksujen valmistamiseen tarvitaan vain kolme ainesosaa; maissijauhoa, juustomassaa ja suolaa. Kaareva muoto saadaan syntymään altistamalla juustonaksut ilmanpaineelle valmistusprosessin aikana. 4. Standardimuoto. Juustonaksuilla on tietty, määritelty muotonsa. Ne ovat väriltään oransseja tai keltaisia, viisi senttiä pitkiä, ja noin kahdeksan millimetriä paksuja. Ne ovat muodoltaan puoliympyrän muotoisia, ja tuottavat katketessaan rapsakan äänen. Monet juustonaksut eivät kuitenkaan vastaa tätä mallia, vaan ovat suorempia valmistusmenetelmästä johtuen. 5. Pussi per sekunti. Naapurimaassamme Ruotsissa OLW-sipsiyrityksen juustonaksuja syödään pussillinen joka sekunti. Näitä juustonaksupusseja myydään vuodessa jopa yli 11 miljoonaa kappaletta. 6. Mitä juustonaksulle tapahtuu avaruudessa? Oletko koskaan tullut ajatelleeksi mitä juustonaksulle tapahtuisi avaruudessa? Pussi poksahtaa auki, mutta juustonaksuille ei tapahdukaan mitään, toisin kuin voisi olettaa. Juustonaksut ovat hyvin ilmavia, eikä poksahdusta aiheuttavaa tiivistä ulkokuorta ole. 7. Kolmannes rasvaa. Juustonaksut sisältävät 27-30 grammaa rasvaa, ja jopa 500 kaloria sataa grammaa kohden. Perinteiset sipsit puolestaan sisältävät hieman enemmän rasvaa, joten myöskin enemmän kaloreita. Juustonaksu onkin siis sipsejä hieman terveellisempi vaihtoehto. Juustonaksujen kevytversioissa rasvamäärää on alennettu 20 prosenttiin, mutta tällöin hiilihydraattien osuus on yleensä vastaavasti korkeampi. Lähde: mtvuutiset.fi/ Laura Matilainen.

6.3. Stanisław Jerzy Lec Day.  Satiiri kirjallisuudenlajina saattaa tuoda esille jotain sellaista, mitä emme haluaisi tietää, puhumattakaan siitä että haluaisimme pysähtyä miettimään. Puolalainen Stanisław Jerzy Lec (1909-1966) oli maailmankuulu puolalainen satiirikko, jonka partaveitsenteräviin ja samalla konkreettisiin sivalluksiin törmää lähes jokaisessa eteen tulevassa sitaatti- tai aforismikokoelmassa. Stanisław Jerzy Lec syntyi Lwowin kaupungissa Puolassa, mutta hänen opiskelu- ja ammattivuosiensa kaupunki oli Wien. Sodan aikana Lec osallistui vastarintaliikkeeseen Varsovassa ja joutui Tarnopolin kuolemanleiriin, josta hän kuin ihmeen kautta pääsi pakenemaan - tekeytymällä saksalaiseksi upseeriksi, saipa hän samalla muutaman muunkin vangin sieltä mukanaan pois. Sodan jälkeen hän toimi kulttuuriattaseana Wienissä, mutta joutui luopumaan urastaan poliittisista syistä. Hän kirjoitti runoja ja aforismeja, mutta julkaiseminen oli sensuurin takia hidasta. Lec on terveen järjen ja ihmisyyden puolestapuhuja yli kansallisten rajojen. Lukuvinkki, aina ajankohtainen: Stanisław Jerzy Lec: Vastakarvaan. Myös nimellä: Siistimättömiä mietelmiä. Ohessa herkullisia otteita teoksesta:

Sesam aukene – minä tahdon ulos!

Moni aikansa edelle kiiruhtanut on joutunut odottelemaan sitä kerrassaan epämukavassa paikassa.

On ollut aikoja jolloin orjat oli laillisesti ostettava.

Kello lyö. Kaikki.

Miten harjoittaa muistia niin että oppii unohtamaan?

Älä sahaa poikki oksaa jolla istut ellei sinua aiota hirttää siihen.

Opetelkaa kieliä. Niitäkin joita ei ole.

Tilanteen avain on usein naapurin ovessa.

Moni luonne on taipumaton, mutta venyy.

Minä olen aina pelännyt lataamattomia kiväärejä. Niiden perillä iskettiin kallot murskaksi.

Täytyykö ihmisen olla terästä? Toisinaan minusta tuntuu kuin heidän pitäisi olla lihaa ja verta.

'Vapaapäivä elämästä' tekisi ihmiselle monesti hyvää.

Me katsoimme toisiamme silmiin. Minä näin itseni, hän näki itsensä.

Tietämättömyytemme valloittaa yhä uusia maailmoita.

Sekin on päätettävä, aikooko epäröidä.

Säästäkää jalustat, kun kaadatte patsaita. Ne tulevat vielä hyvään tarpeeseen.

Aina tulee olemaan eskimoita jotka neuvovat Kongon alkuasukkaille miten menetellä helteen tullen.

Missä lait ovat julmat, kansa kaipaa laittomuutta.

Ongelman painavuus kirjataan brutto. Meidät on laskettu mukaan.

Kun kaiken täytyy olla kohdallaan, on varmasti jotain vinossa.

Mieti ennen kuin ajattelet.

Puhu viisaasti, vihollinen kuuntelee.

Rakastakaa vihamiehiänne. Se kukaties vahingoittaa heidän mainettaan.

Näin kerran ihmeen tapahtuvan juuri kun olisimme tulleet ilmankin toimeen.

6.3. Dentist's Day. Olisiko aika pyörähtää hammaslääkärissä ja muistaa luottohammaslääkäriä vaikkapa kukilla? Syitä käydä säännöllisesti hammaslääkärillä löytyy varsin runsaasti ja tämän teemapäivän tarkoitus on muistuttaa meitä niistä. Ohessa tietoa suunterveyden merkityksestä yleisterveydelle:

Suunterveys on osa koko kehon terveyttä ja hyvää elämänlaatua. Terve suu on keskeinen hyvinvoinnin edellytys. Huono suunterveys kytkeytyy monin tavoin useisiin elämänlaatua heikentäviin kansansairauksiin. Suunterveyttä ylläpidät parhaiten terveellisillä elintavoilla, terveellisillä ruokatottumuksilla, oikealla ruokarytmillä, välttämällä napostelua pitkin päivää ja puhdistamalla hampaat huolellisesti aamuin illoin fluorihammastahnalla ja huolehtimalla myös hammasvälien puhdistamisesta päivittäin. Merkittävää on olla säännöllisessä hammaslääkärin ja suuhygienistin hoidossa omien henkilökohtaisesti määriteltyjen kontaktivälien mukaisesti. Hampaiden reikiintyminen ja hampaiden kiinnityskudosten ongelmat ovat yleisiä ja pitkäaikaisia tulehdus- eli infektiosairauksia. Ne ovat pääosin oireettomia tai vähäoireisia, joten ne pääsevät helposti ilmaantumaan ja etenemään huomaamatta. Enemmistöllä aikuisista on suussaan jonkinasteinen hoitoa vaativa pitkäaikainen tulehdus. Siksi säännöllinen hammaslääkärin tutkimus tulehdusten löytämiseksi, hoitamiseksi ja etenkin ehkäisemiseksi on tärkeää. Ohessa muutama tärkeä pointti pidettäväksi mielessä: 

1. Suun tulehdus voi levitä muualle kehoon. Joskus tulehdus voi levitä suun alueelta muualle kehoon tai vaikuttaa koko kehossa. Suun tulehdukset voivat levitä suoraan verenkierron välityksellä, immunologisten mekanismien kautta ja mahdollisesti myös endotoksiinien (bakteerien tuhoutuessa vapautuvien myrkkyaineiden) välityksellä. Näillä mekanismeilla suun tulehdukset saavat aikaan koko kehon hiljaista tulehdusta ja voivat olla mukana vaikuttamassa useisiin sairauksiin. Suun bakteerit voivat myös päästä verenkiertoon ja aiheuttaa esimerkiksi verenmyrkytyksen, sydämen sisäkalvon tulehduksen (endokardiitin), nikamatulehduksen tai märkäpaiseita muualla elimistössä, kuten aivoissa, keuhkoissa, vatsaontelossa ja maksassa. Näin vakavat tapaukset ovat onneksi harvinaisia. 2. Suun tulehdukset yhteydessä moniin yleissairauksiin. Vakuuttavimmin on tieteellisesti todistettu huonon suunterveyden yhteys merkittäviin kansansairauksiin, kuten valtimokovettumatautiin, diabetekseen ja lihavuuteen. Valtimoiden seinämien kovettuminen ja ahtautuminen ovat syytekijöitä sydän- ja verisuonisairauksien, kuten korkean verenpaineen, sepelvaltimotaudin ja aivoinfarktin taustalla. Tiedetään, että suomalaisilla aikuisilla hyvin yleisenä esiintyvää hampaiden kiinnityskudoksia tuhoavaa sairautta, parodontiittia potevilla on noin 70 % suurempi sydän- ja verisuonisairauksien riski verrattuna tervesuisiin ja parodontiitti on sepelvaltimotaudin itsenäinen riskitekijä. Parodontiitti lisää tyypin II diabetekseen sairastumisen riskiä ja kaikkien tulehdusten tavoin huonontaa diabeteksen hoitotasapainoa. Suun hoidolla on verisuonien sisäkalvon toimintaa sekä diabeteksen sokeritasapainoa parantava vaikutus. 3. Suun tulehdusten yhteyttä muihinkin sairauksiin, kuten autoimmuunitauteihin (esimerkiksi nivelreuma), syöpätauteihin sekä kroonisiin neurologisiin sairauksiin, kuten Alzheimerin tautiin ja MS-tautiin tutkitaan ahkerasti. Lähde: hammaslaakariliitto.fi.

6.3. Dress Day. Pukupäivä. Pue tänään yllesi lempipukusi tai hanki jokin hätkähdyttävä uusi luomus! Ehkä järjestätkin pukubileet tai naamiaiset, piristykseksi? Tutustumiseksi: 1. 100 Dresses (2010, 232s.). An irresistible look into more than 300 years of fashion through an exquisite collection of designer dresses. 2. Jo Ellison: Vogue: The Gown (2017, 304s.). This landmark book is a beautiful celebration of haute couture dresses from the early 20th century to today. More than 300 photographs are grouped into five thematic chapters: Classical, Fantasy, Drama, Decorative and Modernist. More than a collection of photographs of dresses organized in categories, it is a curated exploration of 20th-century fashion and fashion photography. 3. Hal Rubenstein: 100 Unforgettable Dresses (2011, 208s.). A must for all fashion enthusiasts, movie buffs, and celebrity watchers, 100 Unforgettable Dresses showcases the behind-the-scenes stories of the most memorable, influential dresses from the worlds of fashion, film, television, society, and politics. In this lavishly illustrated style compendium, Hal Rubenstein reveals the fascinating origins and legacies of the most stunning dresses ever created.

6.3. Oreo Cookie Day. Oreopäivä. Oreofaktaa: 1. Oreo on Yhdysvalloista peräisin oleva keksi, jota valmistaa nykyisin Kraft Foodsista eriytynyt Mondelez International. Oreot kehitettiin vuonna 1912. Vuoden 2017 paikkeilla niitä valmistettiin 40 miljardia kappaletta vuodessa 18 eri maassa, mikä teki Oreosta maailman myydyimmän keksin. 2. Oreota markkinoidaan yli sadassa maassa. Siitä on kehitetty maakohtaisia makuvaihtoehtoja sekä rinnakkaistuotteita, kuten jäätelöitä. Yhdysvalloissa Oreo lanseeraa vuosittain 10–14 kausimakua, jotka pysyvät myynnissä 8–10 viikkoa kukin. 3. Oreon tarkka nimi muuttui hieman vuosikymmenien kuluessa. Alun perin nimellä The Oreo Biscuit myyty tuote muutettiin vuonna 1921 muotoon Oreo Sandwich, ja vuonna 1948 nimeksi tuli Oreo Creme Sandwich. Vuonna 1974 nimeksi otettiin Oreo Chocolate Sandwich Cookie. 4. Vuonna 2013 Connecticut Collegen eläinkokeissa Oreo-keksien todettiin aiheuttavan rotissa kokaiinin kaltaista riippuvuutta. Tutkimus sai kuitenkin kritiikkiä tiedeyhteisöltä siitä, ettei riippuvuutta siinä kunnolla erotettu yksinkertaisesta mielihyvän kokemuksesta. 5. Oreolla on yli 42 miljoonaa Facebook-seuraajaa. Tätä voisi verrata vaikkapa arvostettuun yhdysvaltalaiseen The New York Times -sanomalehteen, jota Facebookissa seuraa reilu 14 miljoona ihmistä. (tieto vuodelta 2017). Lähteet: Wikipedia, mtvuutiset.fi.

7.3. Cereal Day. Muropäivä. Murot ovatkin terveellistä syötävää - jos tiedät, mitkä luvut sinun pitää pakkauksesta tarkistaa! 1. Jos murot ovat täysjyvää ja niiden kuitupitoisuus on yli 10 prosenttia, tiedät tehneesi hyvän valinnan. Täysjyvämurot ovat hyvä kuidun lähde. Kokojyvämuroja, esimerkiksi kaura-, maissi- tai lesemuroja kannattaa syödä, sillä ne sulavat helposti ja annoksessa on vähemmän kuin 200 kilokaloria. Moniin muroihimme on lisätty myös rautaa ja vitamiineja. 2. Toinen luku, joka pitää tarkistaa, on sokerimäärä. Monissa muroissa on yllättävän paljon sokeria. Sokerimäärän on syytä olla korkeintaan 16 grammaa 100 grammaa kohti. Kuivattuja hedelmiä sisältävät murot ja myslit saattavat kuitenkin hämätä sokeripitoisuudellaan, koska mukana on enemmän luonnon sokeria kuin lisättyä. Kannattaa välttää lisättyjä sokereita. Tietenkin, niin kuin kaikessa syömisessä, annoskoko ratkaisee. Ei se maata kaada, jos satunnaisesti herkuttelee kohtuullisella määrällä muroja, joissa on sokeria varsin syntinen määrä. Voit tehdä myös luovan tempun: Sekoita pieni määrä syntisen sokerimäärän sisältäviä muroja jonkin terveellisen muron sekaan - niin saat haluamaasi aromia sortumatta koko syntiin! 3. Kolmas luku, joka on hyvä tarkistaa, on proteiinipitoisuus. Kannattaa valita muroja, joissa proteiinipitoisuus on korkea. 

Weetabix näyttää erilaiselta kuin tavalliset aamiaismurot. Se on ainutlaatuinen, ravitseva annos, joka sisältää 95% täyjyvähyvää, minkä ansiosta se on loistava valinta aamiaiseksi osana terveellistä ruokavaliota ja elämäntapaa. Vaihtelua Weetabix-annoksiin saa käyttämällä erilaisia mausteita (esim. vaniljaa, kardemummaa, kanelia), pähkinöitä, erimakuisia kasvipohjaisia jogurtteja, erilaisia kasvimaitoja tai muita nesteitä, hilloja ja tahnoja sekä vaihtelevasti marjoja ja hedelmiä. Weetabix sisältää: täysjyvävehnä (92%), vehnägluteeni, ohramallasuute, sokeri, riisijauho, vehnätärkkelys, vehnänalkio, suola, kaakaojauhe, niasiini, rauta, riboflaviini (B2), tiamiini (B1), foolihappo, D-vitamiini. Weetabixin kuitupitoisuus on 10%, proteiinipitoisuus 12% ja sokeripitoisuus 4,2%, joten se on erittäin hyvä murovaihtoehto. Olemme kulkeneet pitkän matkan siitä, kun ensimmäinen Weetabix-laatikko lähti Burton Latimerin tehtaalta kauan sitten vuonna 1932. Ehkä suuntaamme tänään Weetabix-ostoksille? Ehkä pitäisikin ottaa tavaksi syödä Weetabixia aamuin illoin! Yllätä vaikka ystäväsi ja vie hänelle tuliaiseksi Weetabix-paketti!

Tutustumisen arvoinen aamiaismuro on talkkunamuro, TalkMURU (valmistaja: Taivalkosken mylly). TalkMURU on makeuttamaton täysjyvämuro. Raaka-aineina ovat suomalainen kaura, ohra ja ruis.

8.3. International Women's Day. YK:n julistamaa kansainvälistä naistenpäivää vietettiin ensimmäisen kerran maaliskuun 8. päivänä vuonna 1975. Samana vuonna vietettiin YK:n kansainvälistä naisten teemavuotta, jota seurasi naisten vuosikymmen 1976-1985 sekä useita naisten maailmankonferensseja. Naistenpäivän historia ulottuu kuitenkin jo 1900-luvun alkuun. Vuonna 1910 Kööpenhaminassa kokoontunut sosialistinen internationaali päätti naistenpäivän vietosta, tarkoituksena edistää naisten äänioikeutta ja naisasialiikettä. Sukupuolten välisen tasa-arvon periaate on vahvistettu jo YK:n peruskirjassa vuonna 1945. Kansainvälisen naistenpäivän perusta luotiin jo helmikuussa 1909, jolloin Yhdysvalloissa järjestettiin "Naisten päivä" vastauksena New Yorkin tekstiilityöläisten laajamittaisiin lakkoihin. Niissä vaadittiin naisille korkeampaa palkkaa, lyhyempää työaikaa, parempia työolosuhteita ja äänioikeutta. Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus hyväksyttiin YK:ssa vuonna 1979. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 1986. Neljännessä naisten maailman konferensissa Pekingissä vuonna 1995 hyväksyttiin Pekingin julistus ja toimintaohjelma, jonka tavoitteena on aktiivisesti poistaa esteitä naisten oikeuksien tieltä. Suomi on sitoutunut Pekingin asiakirjan tavoitteisiin. Tasa-arvon ja naisten oikeuksien edistäminen on myös tärkeä osa Agenda 2030 -tavoitteita. Tavoitteen 5 päämääränä on sukupuolten tasa-arvo sekä naisten ja tyttöjen oikeuksien ja mahdollisuuksien vahvistaminen kaikilla sektoreilla.

Tiesitkö, että: 1. Maailmassa kuolee lähes 47 000 naista vaarallisen abortin seurauksena vuosittain. 2. Yli 40 prosenttia suomalaisista naisista on joutunut miehen tekemän fyysisen tai seksuaalisen väkivallan tai uhkailun kohteeksi 15 vuotta täytettyään. 3. Yli 50 prosentilla kaupungeissa asuvista naisista ja tytöistä puuttuu vähintään yksi seuraavista: puhdas vesi, tarpeelliset käymälä- ja peseytymistilat, kunnollinen asunto ja riittävä elintila. 4. Naisten ansiot ovat Suomessa keskimäärin 16 prosenttia miesten ansioita pienemmät. Maailmanlaajuisesti palkkaero on 22 prosenttia. 5. Naisten osuus kansanedustajista on maailmanlaajuisesti vain noin neljännes. Lähde: ykliitto.fi.

Miten naistenpäivää vietetään eri puolilla maailmaa:

Kansainvälinen naistenpäivä on virallinen juhlapäivä monissa maissa, ja sitä vietetään laajalti myös sellaisilla alueilla, joilla päivä ei ole saanut virallista statusta. Juhlallisuuksiin kuuluu monenlaista, aina lahjojen antamisesta poliittisiin mielenilmauksiin ja protesteihin asti. 1. Italia. Maaliskuun 8. päivänä naisille annetaan perinteisesti pienistä keltaisista mimosan kukista koottuja kimppuja. Mimosa on Italiassa naistenpäivän symboli, ja se edustaa myös naisten vahvuutta. Onkin tavallista, että naiset lahjoittavat toisilleen mimosan oksia merkkinä naisten välisestä solidaarisuudesta. Koska Italia on varsin ruokakeskeinen maa, naistenpäivän tienoilla näkee myös paljon pastaa ja kakkuja, joista on tehty iloisen keltaisia naistenpäivän tunnuskukkaa mukaillen. 2. Romania. Romaniassa kansainvälistä naistenpäivää juhlitaan samaan tyyliin kuin äitienpäivää. Se antaa siis ihmisille – etenkin miehille – syyn muistaa äitejään, isoäitejään ja lapsia saaneita ystäviään kukilla ja korteilla. 3. Yhdysvallat. Naistenpäivä ei ole Yhdysvalloissa virallinen juhlapyhä, vaikka maaliskuu tunnetaankin naisten historian kuukautena: kuun aikana kiinnitetään erityistä huomiota naisten saavutuksiin sekä historiassa että nykyajassa. Maaliskuun 8. päivänä osavaltioiden pääkaupungeissa järjestetään puhetilaisuuksia, konferensseja ja bisnestapahtumia, joissa kootaan yhteen aihetta koskevaa keskustelua ja ajatusjohtajuutta. 4. Venäjä. Vaikka 8. maaliskuuta on ollut Venäjällä virallinen juhlapäivä vuodesta 1918 lähtien, päivän alkuperäinen merkitys ja poliittiset juuret vaikuttavat pitkälti unohtuneen. Nykyisin sitä vietetään antamalla tunnustusta naisille yleisellä tasolla, mikä tarkoittaa käytännössä lahjojen antamista. 5. Kiina. Vaikka Kiinassa vietetään tyttöjen päivää 7. maaliskuuta, myös kansainvälinen naistenpäivä on huomioitu vuodesta 1949 asti. Maaliskuun 8. päivänä työnantajia kannustetaan antamaan naistyöntekijöille puoli päivää vapaaksi, mutta tämä ei ole pakollista. Päivässä on myös vahva kaupallinen puoli, ja miehiä patistetaan ostamaan lahjoja elämäänsä kuuluville naisille. 6. Australia. Australiassa on vietetty kansainvälistä naistenpäivää jo vuosikymmeniä, mutta naistenpäivän marssit ovat olleet erityisen yleisiä 1970-luvun alkupuolelta lähtien. Maassa järjestetään monenlaisia paneelikeskusteluja, aamiaisia ja tapahtumia, joissa esiintyy omalla alallaan huomattavia naisia. He pitävät puheita, joissa vaaditaan enemmän tasa-arvoa, monimuotoisuutta ja erilaisten väestöryhmien edustusta. 7. Espanja. Sen jälkeen, kun Espanjassa järjestettiin vuonna 2018 odottamattoman onnistunut yleislakko, jossa yli viisi miljoonaa ihmistä lopetti työnteon 24 tunniksi, maassa on suunnattu kaduille. Vaikka massalakko ei ole välttämättä kansainvälisen naistenpäivän ensisijainen tarkoitus, espanjalaiset osoittavat selkeästi, että maassa pyritään keskittymään yhä enemmän naisten ja tyttöjen oikeuksiin. 8. Iso-Britannia. Lontoossa järjestetään kansainvälisen naistenpäivän ympärillä kolmipäiväinen Women of the World -festivaali, jossa puhujat, esiintyjät ja aktivistit kokoontuvat ratkomaan haasteita, joita naiset kohtaavat ympäri maailman. Festivaali on YK:n perustama, ja sille järjestetään nykyisin myös sisarfestivaaleja muualla maailmassa. Ne koostuvat keskusteluista, puheista ja näyttelyistä, jotka punoutuvat yhteen ja tukevat toisiaan yhden ja saman Women of the World -nimen alla. 9. Chile. Kansainvälinen naistenpäivä näkyy Chilessä kaupunkeja halkovina marsseina, joita järjestetään etenkin pääkaupunki Santiagossa. Monilla mielenosoittajista on mukanaan vihreä nenäliina, joka symboloi tukea naisten seksuaalisille ja lisääntymiseen liittyville oikeuksille. Ohjelmassa on myös rummutusta, lauluja ja taidokkaita asuja. 10. Argentiina. Naistenpäivää on juhlittu Argentiinassa 1900-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä saakka, ja siihen on kuulunut tyypillisesti se, että ihmiset antavat lahjoja elämäänsä kuuluville naisille. Viime vuosina mielenosoituksista on kuitenkin tullut tavallinen osa päivän kulkua: kansalaiset suuntaavat kadulle ja osoittavat mieltään väkivaltaa ja palkkojen epätasa-arvoa vastaan, vaatien sosiaalista muutosta ja sitä, että naiset tulevat tasa-arvoisesti näkyviin taiteissa. Lähde: ef.fi.

Lukuvinkkejä: 1. Marjane Satrapi, Farid Vahid, Bahareh Akrami, Jean-Pierre Perrin, Catel, Winshluss, Shabnam Adiban, Touka Neyestani, Pascal Rabaté, Mana Neyestani, Hamoun, Hippolyte, Paco Roca, Abbas Milani, Lewis Trondheim, Patricia Bolaños, Joann Sfar, Bee, Deloupy, Coco, Nicolas Wild: Nainen, elämä, vapaus (2024, 271s.). Huipputekijöiden sarjakuvakirja Iranin naisten kansannoususta. Persepolis-sarjakuvastaan tunnettu Marjane Satrapi luotaa yhdessä yli 20 taiteilijan ja asiantuntijan kanssa nuoren iranilaisnaisen murhaa ja sen synnyttämiä protesteja. 13. syyskuuta 2022 Iranin moraalipoliisi pidätti ja pahoinpiteli naisopiskelija Mahsa Aminin, joka ei poliisin mukaan ollut pukenut hiukset peittävää huivia oikein. Amini kuoli vammoihinsa kolme päivää myöhemmin. Tapahtumasta sai alkunsa laaja protestiliike, jossa iranilaiset nousivat vastustamaan ääri-islamilaisten vallanpitäjien sortoa. Nainen, elämä, vapaus käsittelee 24 sarjakuvanovellin kautta monesta eri näkökulmasta syksyn 2022 traagisia tapahtumia ja Iranin myrkyttyneen yhteiskunnan todellisuutta. 2. Jonna Riikonen: Nainen on naiselle tuki (2022). Naiset kertovat puhuttelevassa tietokirjassa esikuvistaan, jotka auttavat omat polun löytämisessä. Nainen ei ole naiselle susi vaan valtava tuki, joka voi avata uusia ovia elämässä. Joskus esikuva on tuttu henkilö, toisinaan kaukaisempi kannustaja. Kirjan 15 naista kertovat elämänsä tärkeistä esikuvista: Kuka vaikutti elämään käänteentekevästi? Mitä kohtaamisen jälkeen tapahtui? Moninaisuutta vahvistava teos pohtii syvällisesti eritaustaisten ja -ikäisten naisten asemaa ja kohdentaa katseen naisten kokemaan yhteiskunnalliseen paineeseen. Haastattelujen lomaan kietoutuu Riikosen oma esikuvakertomus. 3. Pruuki, Heli & Ketola-Huttunen, Terhi: Vihainen nainen — Hyvä, paha aggressio (2022). Suuttumus, loukkaantuminen, vahingollinen kilpailu, kateus, viha - aggressio on moni-ilmeinen tunne, jota kokee jokainen meistä. Joskus se on räjähdys, joskus epäsuora häivähdys, jomotus ohimoilla tai ärtymys, jolle ei tunnu olevan osoitetta. Mitä aggressio kertoo? Mistä se nousee ja miten naisen aggressio vaikuttaa hänen elämäänsä? Voiko nainen tunnustaa aggression tunteitaan, kun häneltä useimmiten yhä oletetaan sopuisuutta?Vihainen nainen avaa aggression moni-ilmeisyyttä ja johdattaa tarkastelemaan sen ilmenemistä omassa elämässä, ihmissuhteissa ja lähiympäristössä. Pahimmillaan aggressio eristää meidät itsestämme ja muista. Parhaimmillaan oman aggression voi kääntää myönteiseksi voimaksi, joka tukee yhteyttämme itseen ja muihin ihmisiin. 4. Aina ajankohtainen: John Stuart Mill: Naisen asema. Yhteiskuntafilosofian klassikko, joka herätti ilmestyessään 1869 valtavaa huomiota vaatimuksellaan naisten täydellisestä tasa-arvosta miesten rinnalla. Kirjoittaja katsoo naisen olevan oikeutettu sekä korkeampaan opetukseen että yhteiskunnallisesti merkittäviin virkoihin. Mill vastustaa myös voimakkaasti aikansa kirkollista taantumusta ja ennakkoluuloja. Naisen asema ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi vuonna 1906. Saman vuoden eduskuntauudistuksessa Suomen naiset saivat yleisen äänioikeuden ensimmäisinä Euroopassa. 5. Maria Pettersson: Historian jännät naiset. Merirosvoja meedioita varkaita ja  vakoojaprinsessoja (2022, 502s.).  Tietokirja tutustuttaa yli sataan voimanaiseen, jotka ovat jättäneet jälkensä historiaan mutta joista harva on kuullut. Mitä yhteistä on tekoparrassa pelanneella baseball-tähdellä, kolumbialaisella huumepomolla, Yhdysvaltain sisällissodan sankarilla ja japanilaisella samurai-soturilla? He olivat kaikki naisia. Historian jännät naiset marssittaa esiin liudan kiinnostavia naisia, jotka ovat jääneet suurmieshistorian varjoon: kiinnostavia, uskomattomia, kauheita, törkeitä, sankarillisia ja ennen kaikkia jänniä persoonia. Heidän elämäntarinansa saavat lukijan haukkomaan henkeä ja kysymään: miksi en ole kuullut heistä aiemmin? Maria Pettersson (s. 1984) on Journalisti-lehden päätoimittaja ja historiaharrastaja, jonka unelma-ammatti oli kansainvälinen seikkailijatar. Historian jännät naiset sai alkunsa Petterssonin Twitter-sarjasta, joka laajeni kirjaksi. 6. Caroline Criado Perez: Näkymättömät naiset. Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille (2020). Hämmästyttäviä faktoja miesten muotoisesta maailmasta. Kovaan tutkimustietoon nojautuva Näkymättömät naiset osoittaa vastaansanomattomasti, miten naiset ovat unohtuneet yhtälöstä maailmaa rakennettaessa. Kuvittele maailma, jossa älypuhelin on liian suuri käteesi, jossa syömäsi lääkkeet ovat usein sopimattomia elimistöllesi, jossa riskisi loukkaantua auto-onnettomuudessa on 47% korkeampi. Tervetuloa naisten maailmaan. Näkymättömät naiset kokoaa yhteen tuoretta tutkimustietoa, kovaa dataa ja kiehtovia esimerkkitapauksia niin lääketieteestä, sosiaalipolitiikasta, teknologiasta kuin kaupunkisuunnittelusta ja osoittaa, miten maailma on suunniteltu miesten mittojen mukaan. Informaatio, jonka varassa rakennamme ja kehitämme maailmaa, ei olekaan neutraalia vain naiset poissulkevaa. Tähän on aika saada muutos. Caroline Criado Perez (s. 1984) on palkittu englantilainen feministi ja tietokirjailija, joka on muun muassa saanut kampanjoinnillaan Jane Austenin kuvan kymmenen punnan seteliin. Näkymättömät naiset on hänen toinen tietoteoksensa. Se sai vuonna 2019 sekä Royal Societyn arvostetun Vuoden tiedekirja -palkinnon että Financial Timesin Vuoden bisneskirja -palkinnon. 7. Choo WaiHong: Naisten valtakunta. Kiinalaisen vuoristoheimon salattu maailma (2018). Kiehtova kuvaus pienoisyhteiskunnasta, jossa kaikki valta on naisilla. Kiinan vuoristossa Sichuanin ja Yunnanin maakuntien rajavyöhykkeellä elää n. 40 000 mosuo-heimoon kuuluvaa ihmistä. Se on yksi maailman viimeisistä matriarkaalisista yhteisöistä. Mosuo-heimon keskuudessa naiset tekevät kaikki tärkeät päätökset, omistavat maan ja hallitsevat perheen taloutta ja omaisuutta. Myös lapset kuuluvat äideilleen. Rakkauselämässä ja parisuhteissakin valta on naisilla. Avioliittoinstituutiota ei tunneta, vaan jokainen nainen voi ottaa heimon miesten joukosta juuri niin monta rakastajaa kuin haluaa. Modernin teknologian ja kasvavan turismin puristuksessa tämä feminististä utopiaa muistuttava heimokulttuuri on kuitenkin vaarassa kadota. 8. Girls Support Girls (2022). Empowered women empower women! This small but mighty book - bursting with kick-ass quotes and uplifting statements - is a celebration of female strength and solidarity. There's nothing more powerful than a strong woman - except for two strong women supporting each other! When girls stick together, amazing things can happen, and this little book is here to make sure you never forget it. Whether you need a boost to help you follow your dreams, or you want to lift up the women around you, this book is in your corner. It's filled with inspiring quotes and affirmations to put a spring in your step and fire in your heart.
160 pages of empowerment, with quotes from a diverse range of inspirational women, from Taylor Swift to Audre Lorde.

8.3. Retro Video Game Day. Tiesitkö, että old-school videopeleille on omistettu kokonainen oma teemapäivä?  Retro Video Game Day kerää yhteen retrovideopelien rakastajat nostalgisoimaan ja nauttimaan jälleen ikimuistoisista peleistä yhdessä peli-illan merkeissä. Retro Video Game Day on aika, jolloin osoitamme erityistä kollektiivista arvostusta retrovideopeleille. Niin kokeneet pelaajat kuin videopelien maailmaan vasta tutustuvatkin voivat nyt kokoontua yhteen yhteisten retromuistojen äärelle ja palauttaa jälleen mieleen menneiden vuosikymmenten hittipelit - ja tietysti järjestää vaikkapa retrovideopelimaratonin! Retrovideopelit ovat tärkeä osa videopelien historiaa ja ne tarjoavat näkymän videopelihistorian varhaisiin aikoihin ja jännittäviin innovaatioihin, jotka toimivat nykyvideopelienkin perustana. Päivä toimii kunnianosoituksena varhaisten videopelien luojien innovatiiviselle pioneerihengelle sekä heidän jättämälleen arvokkaalle perinnölle, jonka vaikutus näkyy edelleen myös nykyvideopeleissä. 

Tutustumiseksi: A History of Video Games in 64 Objects (2018, 208s.). For the first time ever, a history of video games as told through 64 incredible and distinct objects, featuring a mix of photographs and short essays, that explore the object's significance to video game play as well as greater culture. A History of Video Games in 64 Objects will use the Video Game Hall of Fame's existing collection of video game artifacts to tell the story of the video game from inception to now: each visual will be accompanied by a short, entertaining essay on what the artifact has contributed to the history of gaming as well as the larger culture of fandom. Furthermore, each chapter will include a reference guide to games, characters, video game studios, etc. that incorporate the artifact.

8.3. Be Nasty Day. On tärkeää priorisoida omia tarpeitaan ja rajojaan. Luota itseesi ja päätöksiisi ja päästä irti tarpeesta miellyttää kaikkia. Käy päinsä olla liian kohtelias - niin kohtelias, että muut käyttävät sitä hyväkseen. Käy päinsä olla liian kiltti ja liian hyväntahtoinen. Livvinkielisen sananlaskun sanoin: Kezys linnus kai höyhenet kynitäh. Kesystä linnusta kaikki höyhenet kynitään. Sen hyväntahtoisuuteen, joka paljon toisia auttaa, vedotaan usein. Lopulta hän saattaa itse kärsiä puutetta; Samasta puhuu hollanninkielinen sananlasku: Wie zich tot schaap maakt, wordt door de wolven gevreten. = Se joka ei kunnioita itseään/ elää toisia miellyttäen, joutuu muiden tallaamaksi. [lit. Se, joka tekee itsestään lampaan, tulee susien syömäksi.] Niille, jotka keskittyvät 364 päivää vuodessa olemaan kohteliaita, tämä päivä tarjoaa mahdollisuuden olla kerrankin vilpitön ja suora, olematta tietenkään pahantahtoinen.  On aika juhlistaa erikoista päivää nimeltään Be Nasty Day! Suoruutta on usein pidetty huonon maun osoittamisena ja metsäläisyytenä. On kuitenkin aika ajoin välttämätöntä riisua kohteliaisuuden naamio ja sanoa asioita suoraan, etenkin ilkeilijöille, jotka eivät lopeta mihinkään - se on oikeutettua hyväntahtoisuutta itseäsi kohtaan ja ilkeilijöiden opettamista käyttäytymään. Ihmisen ei tarvitse olla kenenkään jätesaavi, vaan sille voi laittaa rajan - olemalla itse suora. Se ei tarkoita riidan haastamista, vaan ihan vain rajojen asettamista. ♡

Lukemiseksi: 1. Muikku-Werner, Pirkko: Ilkeilyn kahdet kasvot (2012). Periaatteessa tismalleen sama ilmaus voi olla tilanteittain joko tyly, aidosti ilkeä tai kohtelias, vilpillisesti ilkeä. Tämän vuoksi kirjan nimi on pelkistetysti "Ilkeilyn kahdet kasvot", vaikka kasvoja on useampia. Yksiselitteisyyden puute voi valitettavasti johtaa monenlaisiin väärinkäsityksiin tai jopa väärinkäyttöön: leppoisaksi tarkoitettu kiusoittelu otetaan vakavasti, tai kiusoittelua käytetään todellisen ilkeyden valepukuna. Kielen avulla rakennamme ja hoidamme ihmissuhteita, mutta sen kärkevä käyttö voi myös koitua kohtalokkaaksi: ystävät, perheenjäsenet tai työtoverit viihtyvät kanssamme vain vaivoin tai kaikkoavat kokonaan. Toisaalta huumori, kepeä kiusoittelu, on omiaan luomaan yhteishenkeä ja yhteenkuuluvuutta. Vaikka puhe on kielenkäytöstä, kirjassa sanottu liittyy yhteiskuntaan, ennen kaikkea pienyhteisöjen hyvin- tai pahoinvointiin sekä niiden odotuksiin soveliaasta käytöksestä. Se kytkeytyy myös yksilöpsykologiaan: millaisia seuraamuksia ilkeydellä on, ja miten ikävistä kokemuksista toivutaan. Kirja on tarkoitettu kaikille niille, jotka ovat joskus ilkeilleet tai joutuneet ilkeilyn kohteeksi. Kirjasta soisi olevan hyötyä myös opettajien, sosiaalialan työntekijöiden sekä mielenterveyden ammattilaisten koulutuksessa sekä tietysti vuorovaikutuksen saloihin perehtyville kielitieteilijöille. 2. Janne Viljamaa: Ilkeät ihmiset. Tunnista, vältä ja pidä puolesi. (2023, 250 s.). Viljamaan mukaan ilkeys ei ole tavallisen ihmisen ulkopuolella, vaan "jokaisessa meissä asuu pahuuden itu. Jeesustelu on turhaa. Meidän täytyy oppia tunnistamaan ilkeyden versot mielessämme ja katkaista ne". Kun ihminen tunnistaa ilkeyden itsessään, se on helpompi tunnistaa myös muissa ja sitä vastaan on paremmat mahdollisuudet puolustautua. Pahimmillaan ilkeä ihminen on "psykologian kauhukolmikon" mukaan joko narsisti, psykopaatti tai machiavellisti. Narsisti haluaa valtaa ja ihailua, psykopaatilla ei vallanhalun rinnalla ole normaaleja tunnereaktioita, kun taas machiavellisti manipuloi ja jyrää omaksi edukseen. Kaikkia yhdistää empatian puute. Kaikkia vastaan voi myös puolustautua ja pitää omat rajansa. Tähän kirja tarjoaa kattavan ohjeistuksen. Ilkeyttä esiintyy niin työpaikoilla, netissä kuin kodeissakin. Oma lukunsa on naisiin kohdistuva ilkeily, jopa naisviha. Kiltin tytön ihannetta ylläpidetään seksististen vitsien, miesselittämisen sekä ammatillisen aliarvioinnin keinoin. Sellaista ei tarvitse sietää. "Keski-ikäisille sovinisti-jormille täytyy näyttää, että kahvinkeittäjäksi en rupea, keittäköön Jorma itse kahvinsa." Viljamaan ydinviesti on, että ilkeyttä ei maailmasta saa pois, mutta sen kynnysmattona olemisen voi jokainen lopettaa. Jokaisella on oikeus tulla asiallisesti kohdelluksi. Mallia tähän voi ottaa vaikka koripallosta: pidetään leveä haara-asento ja oma paikka, syötetään kaverille, ei tallota toisia ja nostetaan käsi ylös virheen merkiksi. Muut pelaajat ympärillä tehdään entistä paremmiksi. Kilttikin saa ihminen siis olla, mutta ei ilkeyttä sietävä lapanen: "Jos vain kiltisti odottaa ja toivoo toisten ymmärtävän, saa toivoa Kustaankartanon kahvijonoon asti." Janne Viljamaa on sosiaalipsykologi, opettaja ja kouluttaja, joka on kirjoittanut useita kirjoja psykologian eri ilmiöistä narsismista aggressioon ja lahjakkuudesta häpeään. Hänen edellinen teoksensa on Itsetunnon voima (2022). 3. Pertti Simula: Miten kohdata vihaa ja ilkeyttä – keinot vaikeisiin tilanteisiin (2020). Miten toimia vaikeissa tilanteissa työpaikalla, kotona, koulussa? Viha ja ilkeys ovat inhimillisiä tunteita, joita me kaikki joudumme kohtaamaan. Kun vanhat keinot eivät tepsi, mitä uutta tilalle? Kirja tarjoaa käytännöllisen menetelmän vihan ja ilkeyden kohtaamiseen rakentavalla tavalla. Perusajatuksena on, että ihmisellä on vapaus tuntea kaikkia tunteitaan. Kun hyväksymme myös negatiiviset tunteet, vapaudumme niiden pakkopaidasta. Kirja kertoo, miten. Esimerkit perustuvat Pertti Simulan vuosikymmeniä kestäneeseen työhön psykoanalyytikkona, kouluttajana ja työnohjaajana. 4. Suvi Bowellan: Kiltin tytön voimakirja (2020). Vapaudu liiasta kiltteydestä! Kiltiksi tytöksi kasvanut kokee usein kiltteyden haittaavan elämäänsä aikuisenakin. Miten liiasta kiltteydestä pääsee ja mitä hyvää muutoksesta seuraa? Kirjan avulla voi opetella tervettä itsekunnioitusta ja selkeitä rajoja, tarvitsematta muuttua itsekeskeiseksi ja ikäväksi ihmiseksi. Kun oppii kohtelemaan itseään hyvin, alkaa löytää elämästä enemmän iloa, vapautta ja nautintoa. Suvi Bowellan on henkisen hyvinvoinnin ohjaaja, energiahoitaja ja kouluttaja. 5. Hauskanen lahjaidea: Ludwig Owl: the owl who doesn't give a fuck (2019). Pöllöä ei napostele eikä sitä kiinnosta *'tun vertaa! 6. Robert I. Sutton: The Asshole Survival Guide: How to Deal with People Who Treat You Like Dirt (2018, 218s.).

8.3. World Skunk Day. Haisunäätäpäivä.

Tiesitkö…
• Haisunäädät voivat ruiskuttaa jopa 6 kertaa ilman taukoa.
• Haisunäädät menevät ulos seikkailemaan aamuisin ja iltaisin.
• Haisunäädät syövät pääasiallisesti hyönteisiä ja jyrsijöitä.
• Haisunäädät voivat elää 7-vuotiaaksi, mutta useammat elävät
vain vuoden verran.
• Haisunäädillä on erinomainen hajuaisti, mutta todella huono näkö.
• Haisunäätiä löytyy täplikkäitä ja juovallisia.
• Haisunäädät ovat kotoisin Kanadasta ja Yhdysvalloista. / lähde: lemmikkipuisto.fi

Lukuvinkki lapsille (ikä: 6-9 vuotta): Alain M. Bergeron & Michel Quintin: Uskomatonta! Haisunäädät (2024. 61s.). Sarjakuvamaisesti kuvitettu tietokirja kertoo ällistyttäviä faktoja haisunäädistä. Kirja on täynnä kiinnostavaa tietoa hauskasti tarjoiltuna. Tiesitkö, että:
- haisunäätiä on kymmenkunta lajia?
- haisunäätä voi ruiskauttaa haisevaa nestettä jopa 5 metrin päähän?
- tappeluun joutuessaan skunkit voivat ruiskuttaa toisiaan?
- haisunäätä on yliherkkä omalle hajulleen?
Alain M. Bergeron on kanadalainen kirjailija. Häneltä on ilmestynyt tähän mennessä yli 300 julkaisua, joista suurin osa on suunnattu nuorille. Montrealista kotoisin oleva Michel Quintin on eläinlääkäri, toimittaja, kirjailija ja luontokuvaaja. Kirjailijana hänen suosikkiaiheitaan ovat eläimet, ekologia ja ympäristö.

9.3. Meatball Day. Lihapullapäivä. Ensimmäisen kerran lihapullaa tarkoittava sana esiintyi tanskalaisessa keittokirjassa vuonna 1703. Ruotsalaisessa ruokakulttuurissa lihapullien historia ulottuu yhtä pitkälle kuin kahvin ja kaalikääryleiden, kun Kaarle XII ihastui niihin Ottomaanien valtakunnassa 1700-luvulla. Ruotsin kuningas toi lihapullat Ruotsiin palatessaan maanpaosta ottomaanien valtakunnasta 1700-luvun alussa. Turkkilaiset riemastuivat tunnustuksesta. Ruotsi on myöntänyt, että sen arkinen kansallisruoka lihapullat ei olekaan ruotsalainen, vaan turkkilainen ruoka. Lihapullat ovat suomalaisten top5-suosikkiruoissa vuosikymmenestä toiseen. Lihapullat ovat Ruokatiedon ja Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n antamien tietojen mukaan keikkuneet suomalaisten lempiruokien top5-listalla vuosikymmenestä toiseen. Siispä vaikka vuonna 2045 autot lentäisivät ja pankissa voisi asioida ajatuksen voimalla, yhteen voimme luottaa – mummon lihapullat kuuluvat silloinkin suomalaisten ruokapöytään muodossa tai toisessa – vaikka sitten heinäsirkoista valmistettuina. Lähde: mtvuutiset.fi. Vinkit by Katja: 1. Korvaa osa lihapullataikinan korppujauhosta weetabixilla ja ihmety - pullista tulee oikein muhevan pehmeitä ja hieman terveellisempiäkin! 2. Minimoi turha vaivaaminen: Usein tapaa pullia, jotka ovat liian sitkeitä. Se johtuu taikinan liiallisesta vaivaamisesta, siihen vinkki: sekoita ensin kuivat aineet nesteeseen, sitten lisää siihen muna ja sekoita tasaiseksi. Lisää vasta siihen tasaiseksi sekoitettuun "tahnaan" jauheliha, vaivaa nopeasti ja tehokkaasti.

Tutustumiseksi: Takala, Mikko: Lihapullakirja (2013. 151s.). Lihapullat kermaisen kastikkeen kera ovat suomalaista kotiruokaa parhaimmillaan, mutta pallojen pyörittely on myös maailmanlaajuinen ilmiö: jokainen kulttuuri osaa omat pyörykkänsä. Masterchef-tuomarina tutuksi tullut ruokakirjoittaja ja lihapullafriikki Mikko Takala kokkasi pullien parhaimmiston lisukkeineen. Yli kuudenkymmenen pyörykkäohjeen joukkoon mahtuvat itseoikeutetut klassikot kuten italialaiset lihapullat tomaattikastikkeessa, ja tietenkin mummon pullat kermaisen soosin kera. Yhtä lailla upeita makuja tarjoavat myös japanilaiset kalapullat, unkarilaiset gulassikuulat, tai kiinalaiset lihapullat. Lihapullien kirjo on käytännössä rajaton, ja mikä parasta, niitä osaa valmistaa melkein kuka tahansa.

9.3. Get Over It Day. Toisinaan elämä heittääkin meille kierresyötön, mutta päättäväisyydellä, sitkeydellä ja toisten tuella me voimme selvitä tilanteessa voittajina. Välistä menneisyyden ikävyydet paahtavat aina vain mieltä ja tuntuu että ajatukset kiertävät kehää - tapahtunut paha muistuttaa yhä uudelleen olemassaolostaan ja tuntuu, että katkeruudesta ei pysty päästämään irti, vaikka kuinka haluaisi. Joidenkin on hyvin vaikea päästää irti negatiivisista tunteista ja ajan myötä ne saattavat kivettyä sellaiseksi katkeruudeksi, jota voi olla vaikea työstää. Tämän teemapäivän tarkoitus on rohkaista ihmisiä työstämään vaikeita asioita ja sitten päästämään vanhoista kaunoista irti, jotta elämästä tulisi kevyempää. Get Over It Day'ssa on kyse juuri siitä mistä sen nimikin kertoo: pääsemisestä sellaisen yli, mikä pidättelee ihmistä kiinni jossakin menneisyyden vanhassa ja viheliäisessä tapahtumassa. Kyse on eräänlaisesta hyvin painavan kuorman purkamisesta. ♡

Tutustumiseksi: 1. Debbie Ford: Rohkeus (2020). Päästä irti henkisistä rasitteista ja vapauta sisälläsi piilevä rohkeus. Kohtaamme päivittäin satoja valintoja, jotka saavat meidät joko tuntemaan olomme itsevarmoiksi ja vahvoiksi tai murentavat itsetuntoamme. Debbie Ford esittelee yksinkertaisen ja toimivan menetelmän, jonka avulla on mahdollista päästä eroon epävarmuudesta. Kirjan avulla opit rakentamaan uudelleen itseluottamuksesi ja rakastamaan kaikkea mitä olet - myös historiaasi, virheitäsi, epäilyksiäsi, heikkouksiasi ja pelkojasi. Debbie Ford on amerikkalainen kirjailija, muutosvalmentaja ja opettaja, jonka työtä emotionaalisen ja henkisen kasvatuksen alalla pidetään hyvin merkittävänä. Hänen perustamansa Ford Institute for Transformational Training tarjoaa koulutusta yksilöille ja organisaatioille ympäri maailmaa.  2. Colin C. Tipping: Ehdoton anteeksianto  (2021). Haluatko oppia todellisen anteeksiannon mahdin ja muuttaa elämäsi pysyvästi? Ehdoton anteeksianto johtaa voimakkaaseen paranemisprosessiin, jonka avulla on mahdollista kokea vapautta ja rauhaa sekä muuttaa negatiiviset tunteet, kuten häpeä ja pelko, kiitollisuuden ja rakkauden tunteiksi. Ehdoton anteeksianto on Colin Tippingin kehittämä viisivaiheinen menetelmä ja kirjassaan Ehdoton anteeksianto hän esittelee runsaasti esimerkkejä menetelmän soveltamisesta käytäntöön. Kun kohtaamme menneisyyden tapahtumat uudessa valossa ja käsittelemme niiden aiheuttamat tunteet kunnolla, anteeksianto voi tapahtua hetkessä. Kun ajattelemme, että kaikilla elämämme tapahtumilla on tarkoitus, pystymme näkemään kokemuksemme uudessa valossa ja voimme päästää irti kaunasta ja katkeruudesta. Vapautamme sydämemme, kehomme ja sielumme elämään täyttä, omannäköistämme elämää. Colin Tipping oli Yhdysvalloissa asunut englantilainen opettaja, kirjailija ja luennoitsija, jonka ehdottomaan anteeksiantoon perustuvat kirjat, työpajat ja luennot ovat olleet suosittuja ympäri maailman. Hän on perustanut The Institute for Radical Forgiveness Therapy and Coaching - kurssikeskuksen. 3. Katja Törmänen: Irti päästämisen ilo (2022). Helposti ja nopeasti eroon tunnekuohuista Sedona-metodin avulla. Tuntuuko, että elämässä on liikaa hallitsemattomia tilanteita? Kiertävätkö ajatuksesi ja tunteesi kehää? Sedona-metodi on yksinkertainen menetelmä, jonka avulla pääset eroon negatiivisten tunteiden ylivallasta: yhtäkkisistä ahdistuksista, mieltä kuormittavista muistoista ja toimintakykyä heikentävistä peloista. Keskeinen työkalu ovat selkeät irti päästämisen kysymykset, joiden avulla stressi häviää ja mieli vapautuu ongelmista askel kerrallaan.
Kirjailija Katja Törmänen on harjoittanut maailmalla huippusuosittua Sedona-metodia säännöllisesti liki kymmenen vuotta Suomessa ja kansainvälisillä retriiteillä.

9.3. Panic Day. Paniikkipäivä. Päivästä tulee mieleen Leila K:n albumin nimi Manic Panic, ja sellaiseksihan se paniikki voi pahimmillaan muuttua. Tunnemyönnöllinen teemapäivä. Rentoutuminen ja oman ajan ottaminen akkujesi lataamiseen on elintärkeää hyvinvoinnillesi. Se voi tehostaa luovuutta ja tuotteliaisuutta sekä nostaa mielialaa. Panic Day on se päivä vuodesta, jolloin on ihan okei antaa paniikin ottaa mielesi haltuun. On ihan okei tuntea halua antautua ajoittain tunnekuohun valtaan, tuntea kuinka "kaikki on vain liikaa ja kaikkea on liikaa", tuntea järkytystä elämän vaatimusten keskellä. Meillä on lupa olla kokonaisia ihmisiä, voimakkaiden tunteiden tunteminen ei tee meistä heikkoja eikä taitamattomia, vaan rohkeita ja aitoja.  Joten merkitse tämä päivä kalenteriisi ja anna tunteidenvirran tulla! Heti päivän sarastaessa päästä kaikki paha ulos, vaikka huutamalla, tai kiipeämällä vuorenhuipulle ja huutamalla siellä niin paljon kuin keuhkoista lähtee! Tai vietä vaikka kirotunti, jolloin sadattelet kaiken kiukun ulos. Käy päinsä myös kirjoittaa se ulos, ärräpäiden säestämänä - ja jolleivat omat kirosanat riitä katarsiksen saavuttamiseen, tutustupa Jari Tammen Suureen kirosanakirjaan! (Voit ottaa siitä myös päivittäisen katarttisen tavan: Siinä tapauksessa kannattaa hankkia  Lotta Sonnisen kirja: Pieni paha ajatus päivässä (2020). Kirjaa kuvaillaan seuraavasti: Pyöriikö mielessäsi paha ajatus, ehkä jopa useampi? Vapauta kaunaiset mietteesi tähän pieneen, helposti piilotettavaan vihkoseen - vaikka joka päivä. Ihana lahja aina valittavalle ystävälle tai takakireälle työkaverille, mutta kaikkein paras omassa käytössä.) Voit purkaa stressiä kätevästi myös raivoomoissa, raivokammioissa, raivohuoneissa ja vihahuoneissa. Raivoomossa voit lievittää stressiä, purkaa patoutumia ja päästää höyryt ulos turvallisesti, ohjatusti ja ennen kaikkea uskomattoman nautinnollisesti! Perusajatus on yksinkertainen. Saat käyttöösi huoneen, jossa on lajitelma tavaroita, jotka voit rikkoa haluamallasi tavalla. Käytössäsi on pesäpallomaila. Rikottava irtaimisto koostuu yleisistä kodin- ja toimiston tarvikkeista, elektroniikasta sekä lasiesineistä ja lautasista, joita voit heittää seinään. Raivoomon mainoslause kuuluu: "Jos elämä on soljuva puro niin arki on majava. Se kasaa patoja sun reitille. Tule meille, meillä ne puretaan!" Stressinpurku voi olla parhaimmiillaan jopa hauskaa! Hajottamishuoneita on ollut jo yli kymmenen vuoden ajan eri puolilla Eurooppaa. Myös Kiinassa ja Japanissa sekä Yhdysvalloissa ja Kanadassa toimijoita on merkittävä määrä. Mutta onko tavaroiden vimmatusta rikkomisesta oikeasti hyötyä aggressioiden purkamisessa? Psykologian tohtori ja monipuolisesti psykologian kentällä töitä tekevä Satu Kaski pitää kysymystä kiinnostavana. Hän sanoo, että tutkimuksista tiedetään, että tällainen katarttinen (puhdistava, vapauttava) toiminta ei vähennä aggressiivisuutta, eli kauaskantoisia seurauksia sillä ei ole. Kasken mukaan kuitenkin esimerkiksi erityisen rajoittuneet, jäykät ihmiset saattavat tällaisesta toiminnasta hieman vapautua. Sen sijaan ajatus hajottamishuoneesta paikkana, jossa vihaa ja aggressiota voi purkaa kontrolloidusti ja turvallisissa olosuhteissa, ei saa psykologin varauksetonta kannatusta. "Viha on tunne siinä missä muutkin tunteet, ja se usein syntyy vaikkapa siitä, että kohdellaan epäreilusti. Toinen kysymys on kuitenkin, mitä vihan tunteen kanssa pitäisi tehdä?" Kasken mukaan silmittömän ja raivopäisen tuhoamisen sijaan vihanhallinnan pitäisi lähteä vihan tunteen tutkimisesta. "Mitä se herättää, miten pystyn olemaan sen kanssa ja miten voin sitä säädellä?" Kokonaan hän ei toimintamallia kuitenkaan tyrmää. Jopa omasta asiakasryhmästä löytyy ihmistyyppi, jonka kanssa Kaski voisi lähteä tutustumaan hajottamishuoneeseen. Hän sanoo, että hän voisi ehkä mennä katsomaan tällaista paikkaa sellaisen asiakkaan kanssa, jonka on vaikea ilmaista omaa vihaa tai tunnistaa sitä. Lähde: yle.fi.

Tutustumiseksi: 1. Ilkka Vartiovaara: STRESSAA!: hyvä paha paine (2008, 238s.) Stressillä on monet kasvot. Hyvä stressi saa meidät ylittämään kykymme sekä nauttimaan tekemisestämme. Huono stressi puolestaan kuormittaa henkisesti ja aiheuttaa sairauksia. Paine on välttämätöntä ihmisen henkiselle kasvulle, kehitykselle ja erilaisten taitojen hallitsemiselle. Stressaa! valottaa monipuolisesti stressin eri puolia sekä kertoo, miten meistä jokainen voi etsiä positiivista painetta omaan elämäänsä. 2. Heikki Takala: Kuinka stressi kesytetään (2020). Kuinka stressi kesytetään tarjoaa käytännön keinoja stressin hallintaan. Kirja on tarkoitettu kaikille, joilla koetun stressin määrä on runsasta ja jotka pyrkivät ehkäisemään omaa tai muiden liiallista stressiä.
Kirjasta on hyötyä etenkin työikäisille henkilöille, mutta myös nuorille, jotka haluavat elämässään eteenpäin ilman kohtuutonta kuormitusta. Terveydenhuollon ammattilaiset voivat käyttää kirjaa mm. keskustelun pohjana antaessaan apua liiallisesta stressistä kärsiville ihmisille. Stressin kesyttämisen peruslähtökohtia on, että määrältään kohtuullinen stressi on hyvä renki, joka auttaa elimistön voimavarat tavallista tehokkaampaan käyttöön. Teoksen kirjoittaja on yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri Heikki Takala, jolla on 50 vuoden kokemus stressaantuneiden potilaiden hoidosta. Uransa aikana hän on kirjoittanut ja luennoinut stressistä lukuisissa eri yhteyksissä. 3. Tarja Nummelin: Hallitse stressiä. Tunnetaidoilla irti paineista (2020). Kuka tahansa voi oppia hallitsemaan stressiä. Stressi kuuluu elämään, se saa meidät terästäytymään. Stressi on kuitenkin huono isäntä, ja siksi kyky säädellä stressiä on tärkeä osa hyvinvointia. Se on myös taito, jonka kuka tahansa voi opetella. Kun oppii hallitsemaan ja ehkäisemään stressiä, negatiiviset ajatukset eivät saa otetta elämästä. Hallitse stressiä pureutuu stressin syntymekanismiin ja toimintaan sekä tarjoaa työkaluja, jotka auttavat palautumaan kuormittavista tilanteista nopeammin. Stressireaktioiden taustalla ovat jo lapsuudessa opitut tunteidensäätelymallit, jotka usein helpottavat vain hetkellisesti. Yksi tukahduttaa epämiellyttävät ajatukset, toinen syyttää -itseään, kolmas pyörittelee huolia mielessään. Stressinsäätelyn ytimessä on tunteiden nimeäminen ja käsitteleminen, jolloin kaikki tunteet ovat tärkeitä viestejä omista tarpeista. Tärkeä ja asiantunteva Hallitse stressiä etenee kuormittumisen taustoista ja synnystä sen hallintakeinoihin unen, ravinnon, liikunnan ja rentoutumisen merkitystä unohtamatta. Teoksen harjoitukset auttavat näkemään, mitä omassa elämässä voisi parantaa ja miten stressinsäätely auttaa itse kutakin. Tarja Nummelin (s. 1959) on laillistettu psykologi ja psykoterapeutti, ja hänellä on yli 25 vuoden työkokemus psykoterapiasta. Hän on osallistunut ratkaisukeskeisen psykoterapian kehittämisprojekteihin, työskennellyt kuntoutus- ja työterveyspsykologina sekä kirjoittanut kirjoja työstressiin ja esimiestyön psykologiaan liittyen.

9.3. Barbie Day. Barbie on klassikkonukke, joka on ilahduttanut leikkijöitä vuodesta 1959 asti. Historiansa aikana Barbie on toiminut monissa ammateissa ja ollut inspiraationa sukupolvesta toiseen. Vuosien mittaan nuket ovat kasvaneet yhä monimuotoisemmiksi heijastelemaan nykymaailmaa. Ehkä tiedät tytön, joka ilahtuisi, jos viet hänelle Barbien? Tutustumiseksi: 1. Marilyn Easton: Barbie Collector's Guide (2022, 96s.). 2. M. G. Lord: Forever Barbie (2024, 336s.). Since her introduction in 1959, Barbie's impact has been revolutionary. Far from being a toy designed by men to oppress women, she was a toy invented by women to teach women what was expected of them, for better or for worse. Whether tarred-and-glittered as antifeminist puffery or celebrated as a feminist icon (or, at any rate, an important cultural touchstone in understanding feminism) Barbie has undeniably influenced generations of girls. In Forever Barbie, cultural critic, investigative journalist, and first-generation Barbie owner M. G. Lord uncovers the surprising story behind Barbie's smash success.

10.3. Skirt Day. Olisiko aika pukea hame päälle, ostaa tai neuloa uusi hame ja yllättää puoliso? Tai ehkä järjestätkin hamebileet?

Miksi miehet eivät enää käytä hametta 

Eurooppalaismiehet käyttivät pitkään hameita, mutta vähitellen he siirtyivät housuihin käytännöllisistä syistä. Vuosisatojen ajan useimmat euroop­palaiset miehet kulkivat hameessa, ja esimerkiksi muinaiset kreikkalaiset pitivät kaikkia housuja käyttäviä miehiä barbaareina, koska heidän perivihollisensa persialaiset käyttivät housuja. Housuja vieroksuttiin pitkään, mutta lopulta housujen hyvät puolet havaittiin etenkin sodankäynnissä. Hameet olivat kerta kaikkiaan liian kylmiä ja epäkäytännöllisiä, kun sotilaat marssivat kylmässä säässä valtakunnasta toiseen tai ratsastivat satoja kilometrejä hevosen selässä. Pikkupoikia puettiin pitsimekkoihin vielä 1900-luvun alkupuolelle asti, mutta nykyisin länsimaisten miesten hameenkäyttö rajoittuu yleensä kastemekkoon. 5 syytä siihen, miksi miehet eivät enää käytä hametta: 1. Hame hävisi Rooman myötä. 400–500-luku: Rooman valtakunnassa sivistyneet ja yhteiskunnan merkkimiehet kul­kivat tunikassa ja toogassa ja vain barbaarit ja orjat käyttivät housuja. Kun valtakunta laajeni, housuihin alettiin suhtautua suopeammin, sillä ne olivat käytännöllisempiä sotilaiden ratsastaessa ja työskennellessä sekä lämpimämmät kylmällä säällä. Rooman valtakunnan murentuessa housut jäivät osaksi sotilaiden univormua, ja ylimystö alkoi talvisin käyttää lyhyitä housuja toogan alla. 2. Haarniska hiersi haaruksia. 1100–1400-luku: Kun ritarit alkoivat pukeutua haarniskoihin, housut osoittautuivat välttämättömiksi. Ilman housuja ritarien jalat olisivat hiertyneet verille, ja talven kylmyydessä he olisivat paleltuneet ilman eristävää vaate­kerrosta sotisovan alla. Aluksi ritarit vetivät haarniskan päälle hamemaisen kankaisen kaavun, mutta liehuvista helmoista oli vain haittaa taistelussa, joten "päällyshameista" luovuttiin pian. 3. Vallankumous vei vaatteista koreuden. 1500–1800-luku: Euroopan hoveissa miesten muotia olivat peruukit, puuteri, silkki­sukat, polvihousut ja doublet eli vartalonmyötäinen takki, jossa oli istuva yläosa ja vyötäröltä levenevä helma. Vallankumouksen jälkeen ranskalaiset ottivat etäisyyttä hovin tyyliin ja muotiin nousivat vallan­kumouksellisten yksinkertaiset pitkät housut. 4. Löysät helmat saattoivat olla kuolemaksi työläisille. 1800-luku: Teollisen vallankumouksen myötä miehet lakkasivat käyttämästä pussihousuja ja pitkiä esiliinoja. Tehtaissa onnettomuuksia sattui usein, kun miehet väsyneinä tuntikausien uurastamisesta tehdas­salien tukahduttavassa kuumuudessa kompastelivat, putosivat telineiltä tai jäivät puristuksiin koneen osien väliin. Löysät vaatteet kasvattivat tapaturma­riskiä, koska ne saattoivat tarttua kiinni koneenosiin ja kiskaista työläisen surman suuhun. Siksi tiukasti istuvat housut ja vartalonmyötäiset paidat olivat välttämättömät tehdastyössä. 5. Tytöt ja pojat alettiin pukea eri tavoin. 1800–1900-luku: Monissa maissa lapsia ei eroteltu tytöiksi ja pojiksi vaan kaikilla lapsilla oli pitkät hiukset ja pitsimekot. Vaipanvaihtokin oli helpompaa mekon alla. Lasten pukeminen eriytyi sukupuolen mukaan vasta poikien täytettyä kuusi vuotta, minkä jälkeen heidän tukkansa leikattiin ja heidät puettiin housuihin. Lasten vaatetus alkoi muuttua 1900-luvun alkupuolella. Kun Freud julkaisi teoriansa lasten seksuaalisuudesta vuonna 1905, lasten sukupuolta alettiin korostaa vaatetuksessa jo heti syntymästä alkaen.Vaalean­punaista pidettiin kuitenkin poikien värinä aina 1950-luvulle asti. Lähde: historianet.fi/ Karen Torp-Pedersen.

Milloin skottimiehet alkoivat käyttää kilttiä?

Kiltistä tuli nopeasti skotlantilaisen identiteetin symboli, mutta englantilaiset eivät olleet vaatteesta yhtä innoissaan. Skotlannin kansallispuvun, kiltin, historia ulottuu 1500-luvulle. Skotlannin ylämaiden miehet pukeutuivat tuolloin féileadh móriin eli suureen villakankaaseen, joka käärittiin vartalon ympärille ja kiinnitettiin vyöllä. Toogamainen pukine peitti yläruumiin viitan tavoin ja ulottui polviin asti. Villakangasta käytettiin vain ylämailla, sillä se suojasi hyvin tuulelta ja sateelta ja siinä oli helppo liikkua vaikeakulkuisessakin maastossa. "Sivistyneemmillä" alamailla miehet käyttivät housuja ja pitivät féileadh mória alkukantaisena vaatteena, jota yksikään itseään kunnioittava mies ei suostunut käyttämään. Nykyaikainen lyhyempi kiltti kehittyi feileadh mórista 1720-luvulla, kun englantilainen liikemies Thomas Rawlinson perusti rautaruukin Invernessin kaupunkiin Skotlantiin. Rawlinson kyllästyi työntekijöidensä féileadh móreihin, jotka olivat hänestä epäkäytännöllisiä ja hankalia. Hän keksi leikata villakankaan kahteen osaan niin, että hänen työntekijänsä käyttivät sitä vain alaosana. Paikalliset klaanit omaksuivat Rawlinsonin idean ensin, ja vähitellen se levisi kaikkialle ylämaille. Vuonna 1746 Britannia kukisti kovaotteisesti skottien kapinan ja kielsi kiltin ja muut skotlantilaisuuden symbolit. Kun kielto vuosisadan lopulla kumottiin, kiltistä tuli kaikkia skotteja yhdistävä kansallisromanttinen symboli. Lähde: historianet.fi/  Emrah Sütcü & Bue Kindtler-Nielsen

Tutustumiseksi: 1. Hanne Piirainen & Jaana Jokela: Hurmaavat hameet ja valloittavat villahousut (2022, 200s.) Villahousut ja neulehameet ovat täällä taas! Monta tyyliä ja tekniikkaa, myös perusohjeet kolmeen eri lankavahvuuteen useassa koossa. Hanne Piirainen on suunnitellut neulemalleja useita vuosia, mallien suunnittelun lähtökohtana kauneus, käytännöllisyys ja käytettävyys. Yhteistyössä Jaana Jokelan kanssa on syntynyt lukuisia ohjeita neulojien iloksi. Tällä kertaa kokonainen kirjallinen villahousuja välihousuiksi, tunikan tai hameen kanssa käytettäviksi tai sellaisenaan sekä hameita moneen tyyliin, lantionlämmittimistä nilkkapituisiin hulmuhelmoihin. Ihastu ja rakastu kirjan malleihin! 2. Nicole Smith: Uusi hame päivässä. 28 yksilöllistä mallia kaavoineen (2014). Ompele itsellesi uusi hame vaikka kuukauden jokaista päivää ja jokaista tilaisuutta varten. Kirja antaa ohjeet niin kietaisuhameisiin kuin suoriin, viistottuihin ja korkeavyötäröisiin malleihin. Kirjan havainnollisten ohjeiden avulla voit piirtää kustakin perusmallista kaavat omilla mitoillasi. Kustakin kaavasta saat varioitua seitsemän muunnelmaa. Kankaita, kuoseja, hameiden pituuksia ja yksityiskohtia vaihtelemalla yksilöllisten variaatioiden määrä on loppumaton. Teos opettaa kaiken tarvittavan alkaen ompelun perusasioista aina hienoihin viimeistelytekniikoihin saakka. Erityistä iloa ompelutyössä tuottaa se, että saman päivän aikana ehtii todella sekä piirtää että ommella koko hameen.

10.3. International Day Of Awesomeness. Kansainvälinen upeuden-mahtavuuden päivä. Nämä tyypit, jotka menevät joka paikkaan itsevarmalla asenteella, levittävät ympärilleen positiivisuutta ja tuovat jokaiseen päivään hohtoa - he ovat silkkaa mahtavuutta! Tämä on heille pyhitetty päivä. Are you made of awesome? Of course, you are! Awesomeness runs in the veins of all of us! We just have to stand up and recognize it! ♡ The Day of Awesomeness juhlistaa sitä mahtavuutta, mikä meissä jokaisessa piilee ja antaa meille oivan tilaisuuden antaa mahtavuutemme loistaa! Tänään juhlimme kaikkea mahtavaa ja vaikuttavaa, jopa hieman uhkarohkeaakin, kaikkea sellaista, mikä vaatii erityistä rohkeutta, taitoa ja voimaa. Usein mahtavuus saattaa mennä ohi huomaamatta, mutta ei tänään! Päivän on tarkoitus olla myös hauska, sitä ei pidä ottaa liian vakavasti.☺ Eräs päivän sloganeista kuuluu: Because everyone needs an excuse to be awesome. Päivä on asetettu Chuck Norrisin syntymäpäivään, ja syystä! -  tiedämmehän me, kuinka kertakaikkisen awesome se mies on! Joten tänään voimme juhlistaa niin silkkaa mahtavuutta kuin Herra Norrisin syntymäpäivääkin!  Nyt meemit esille!

Tutustumiseksi: Ian Spector : The truth about Chuck Norris : 400 facts about the world's greatest human (2007). Ian Spector has selected the 400 most kick-ass facts. This death-defying volume includes such awe-inspiring observations as: A cobra once bit Chuck Norris's leg. After five days of excruciating pain, the cobra died. Chuck Norris can charge a cell phone by rubbing it against his beard. When an episode of "Walker, Texas Ranger" aired in France, the French surrendered to Chuck Norris just to be on the safe side. Chuck Norris was the first person to tame a dinosaur. Chuck Norris once visited The Virgin Islands. Afterward, they were renamed The Islands. Every piece of furniture in Chuck Norris's house is a Total Gym. The Truth About Chuck Norris is easily the most important book of all time! P.s. Olisiko aika katsoa Delta Force 1-2?

11.3. Worship of Tools Day. On aika arvostaa niin kaikkia niitä työkaluja kuin kaikkia niitä työkalujen taitavia käyttäjiä, jotka auttavat meidät hädästä päivittäin. Vasaroista ja pullonkorkinavaajista kaikkiin taiteellista ilmaisua palveleviin työkaluihin, nämä esineet ovat ansainneet oman aikansa parrasvaloissa. Ne helpottavat elämäämme tavattomasti ja voimme valmistaa ja/tai korjata esineitä mukavasti itse. Tämä päivä muistuttaa meitä olemaan kiitollisia kaikista työkaluista. Itse asiassa, emme tule useinkaan ajatelleiksi, kuinka suuri rooli erilaisilla työkaluilla onkaan elämässämme. Ne auttavat meitä rakentamaan, korjaamaan ja luomaan kaikkea uutta. Tunnistamalla niiden tärkeyden, opimme pitämään niistä parempaa huolta. Tämä teemapäivä rohkaiseekin meitä inventoimaan, putsaamaan ja järjestämään työkalumme ja kenties korvaamaan osan niistä uusilla tai hankkimaan ylipäänsä uusia työkaluja, joita meillä ei ole vielä ollut. Kenties ostatkin vanhemmallesi tai isoisällesi aivan uuden työkalupakin, tai teinille, joka on muuttamassa uuteen kotiin? Päivässä on kyse sen apuvälineistön arvostamisesta, joka tekee mahdolliseksi niin työmme kuin harrastuksemme. Työkalut yhdistävät meidät suoraan kaikkeen luomiseen ja tekemiseen ollen meille kuin lisäproteesi, vaikka tätä ei usein tulla ajatelleeksi. Worship of Tools Day'n juhlistaminen merkitsee myös tunnustuksen antamista niille, jotka ovat taitavia työkalujen käyttäjiä ja käyttävät niitä esimerkiksi luovassa toiminnassa tai työssään. Tänä työkalujen tärkeyttä korostavana teemapäivänä osoittakaamme kunnioitusta maailmaamme olennaisella tavalla vaikuttavalle työkalujen käyttötaidolle.

Tutustumiseksi: 1. Albert Jackson & David Day: Työkalukirja (1982). Kirja opastaa meidät valitsemaan oikeat työvälineet kutakin työtä varten. Kertoo piirroksin ja ytimekkäin tekstein millaisia työkaluja on, miten niitä käytetään ja huolletaan. (Kirja on iällä, mutta sitä voisi kuvitella, että korjaamiset sentään suoritetaan edelleen kovin monessa asiassa täsmälleen samoin kuin 80-luvulla..☺). 2. Risto Pekkala: Remontoijan käsikirja (2018). Remontoijan käsikirja on opaskirja, joka sisältää seikkaperäiset ohjeet sisäremontin tekemiseen. Kirjan ohjeet sisältävät myös tarpeellisen materiaalitietouden ja töissä tarvittavien työkalujen esittelyt ja työtavat. Perinteisten työkalujen lisäksi käsikirja sisältää myös lasermittalaitteiden esittelyt. Käsikirjan ohjeet ovat "jokamiehelle" tarkoitettuja, mutta sivuilta löytyy tarpeellista tietoa pidemmälle edistyneille ja jopa ammattimiehille. Kirja on runsaasti ja havainnollisesti kuvitettu. Risto Pekkala on korjausrakentamiseen perehtynyt toimittaja/graafikko, jonka omakohtainen korjausrakentamisen työ- ja työnjohtokokemus yltää 70-luvulta aina tähän päivään. 3. Kiinteistönhoidon käsikirja (2023, 428s.). Kustantaja: Kiinteistömedia. Kiinteistönhoidon käsikirja on kiinteistönhoitajille tarkoitettu kattava teos, josta saa työssä tarvittavat tiedot
a) kiinteistön yleishoidosta ja valvonnasta (mm. huoltokirjan käyttö, mittareiden lukeminen, päivystys, liputus, ilmoitustaulujen ja asukkaiden nimitietojen ylläpito, avainhallinta); b) asiakaspalvelusta ja oman työn suunnittelusta; c) rakennusteknisistä korjaustöistä (sisätilat, julkisivu, ikkunat ja ovet, parvekkeet, katto, piha); d) lämmitys-, vesijohto-, viemäri- ja ilmanvaihtojärjestelmistä sekä kylmätekniikasta; e) kiinteistöautomaation käytöstä; f) sähkötekniikasta; g) kiinteistön toimintakunnon ja turvallisuuden arvioinnista; h) pihatöistä ja puhtaanapidosta; i) kiinteistönhoidon koneiden käytöstä. Kirja vastaa puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perus- ja ammattitutkintojen (kiinteistönhoidon osaamisala) tutkintovaatimuksia. Se on tarkoitettu oppikirjaksi tuleville kiinteistöpalvelualan ammattilaisille. Kirja sopii myös käsikirjaksi alalla jo toimiville kiinteistönhoitajille, talonmiehille ja muille kiinteistöpalvelualan ammattilaisille. Kiinteistönhoidon käsikirjan on kirjoittanut ryhmä kiinteistöpalvelu- ja kiinteistöturvallisuusalan parhaita kouluttajia ja asiantuntijoita. 4. Strømsodd Svein Arne, Thun Thor Arn: Työkalut ja tekniikat – Käsi- ja sähkötyökalut, laitteiden valinta ja käyttö, neuvoja ja ideoita (2004).

11.3. Dream Day. Vankkumattomalla päättäväisyydellä ja kunnianhimon kipinällä syvimmät intohimot voi muuttaa täyttymykselliseksi todellisuudeksi. Moderni maailma on paikka, missä toiveista voi tulla totta! Olipa unelmana maailmanmatkaaminen, lasten koulutuksen parantaminen, vuoren huipulle kiipeäminen tai johtajanpestiin pääseminen, Dream Day'n idea on, että olipa unelma mikä hyvänsä, sitä tulisi seurata rohkeasti ja sen toteuttamiseen tulisi pyrkiä sinnikkäästi. Mutta ensin tarvitsemme suunnitelman unelman toteuttamiseksi - olisiko juuri tässä ja nyt hyvä hetki tehdä se suunnitelma? Päivässä on kyse myös toisten kannustamisesta seuraamaan omia unelmiaan. Ehkä kokoonnumme tänään läheistemme kanssa ja keskustelemme unelmistamme?

Rohkaisuksi, tutustumiseksi: 1. David Schwarz: Isosti ajattelemisen taika ja unelmien elämä (2019, 385s.) Kansainvälinen bestseller ja menestyskirjojen klassikko, jota on myyty jo kuusi miljoonaa kappaletta. Tämä David Schwartzin positiivisen ajattelun mestariteos ilmestyi alun perin vuonna 1959 ja nousi heti myyntimenestykseksi. Ajaton ja motivoiva kirja opastaa käytännönläheisesti myönteisen ajattelun ja mielenhallinnan saloihin. Kirjassaan Schwartz opastaa myös, miten turha epäily, arkailu ja epäusko käännetään motivaatioksi, rohkeudeksi ja menestykseksi. Kirjan oivaltavat esimerkit ja arjenläheiset tarinat opastavat yksityiskohtaisesti, miten vitkastelu lopetetaan. Ota siis härkää sarvista ja valjasta kaikki voimavarasi käyttöön onnellisemman ja menestyksekkään elämän puolesta. 2. Sanna Wikström: Unelmakarttakirja. Sydän löytää tien (2023, 160s.). Suositun Unelmakarttakirjan juhlapainos. Unelmakarttakirja herättelee uskallusta omien unelmien äärelle, poistaa esteitä unelmien toteuttamisen tieltä sekä lisää luovuutta ja mielikuvitusta. Tehtäväkirja kutkuttelee hyviä tunteita tässä hetkessä ja auttaa sallimaan sen, että elämällä on omat tapansa tuoda unelmat todeksi. Tehtäväkirjan avulla jokainen voi luoda oman voimakirjan, joka vahvistaa nyt ja tulevaisuudessa.
Kirja koostuu lyhyistä teksteistä sekä tyhjistä sivuista, joihin voi itse kirjoitella, leikkailla, liimailla, maalailla ja piirtää ohjeistuksen mukaan. Juhlapainoksen uudessa luvussa pohditaan, mitä omien unelmien tarkastelu opettaa itsestä. 3. Leena Ståhlberg, Marjaana Herlevi: Omannäköinen elämä (2017, 207s.). Omat vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet tuntemalla voit löytää paikkasi - tarvittaessa aina uudelleen. Kun katselet edessäsi avautuvia mahdollisuuksia, mihin valintoihin tartut rakentaaksesi omannäköistä elämää? Päädytkö onnellisesti sinne, mistä olet pienestä pitäen unelmoinut? Vai etsitkö uutta suuntaa, josta et ole edes hoksannut haaveilla?
Tämä kirja sopii juuri sinulle, joka olet risteystilanteessa pohtimassa uutta uraa ja suuntaa. Kirjasta saat tukea ja rohkaisua omille valinnoillesi. Kirja auttaa tunnistamaan omia vahvuuksia ja asioita, jotka ovat itselle tärkeitä. Se antaa virikkeitä vaihtoehtojen puntarointiin sekä kannustaa asettamaan tavoitteita ja saavuttamaan niitä. Teos sisältää yli 50 valintojen tekoa helpottavaa tehtävää. Mukana on myös inspiroivia tarinoita siitä, miten ihmiset ovat rakentaneet omannäköistään elämää. Kirjasta hyötyy jokainen, joka on valintojen edessä. Se sopii erinomaisesti lahjaksi koulunsa päättäneelle nuorelle tai uutta suuntaa etsivälle aikuiselle. 4. Peppina Meronen: Pieni rohkaisukirja. Luo omannäköinen elämä (2023.). Pieni rohkaisukirja on kirja sinua, unelmiasi ja omannäköistä elämääsi varten. Tämä kirja: a) muistuttaa sinua omasta voimastasi ja rohkeudestasi, unelmistasi ja mahdollisuuksistasi; b) rohkaisee sinua uskomaan itseesi, kuuntelemaan sydämesi ääntä ja irrottamaan siitä, mikä pitää sinua kiinni; c) on rohkaiseva ystäväsi, joka uskoo aina sinuun ja unelmiisi silloinkin, kun kukaan muu ei usko. Varsinkin silloin. Tämä kirja on tarkoitettu luettavaksi moneen kertaan, kulumaan ja kulkemaan mukanasi, minne ikinä menetkin. Pieni rohkaisukirja antaa sinulle voimaa hypätä omannäköiselle polullesi ja rohkeutta luoda omannäköisen elämäsi nyt kun. Ei sitten kun. Varoitus! Saattaa muuttaa elämäsi. Erityisesti säännöllisesti luettuna. 5. Elise de Rijck: Bucket list. 500 asiaa jotka haluat kokea elämäsi aikana (2019). Tee elämästäsi seikkailu. Bucket list on lista kaikista niistä asioista, jotka haluat tehdä elämäsi aikana. Erinomaisesti koostettu lista kohottaa elämäsi laatua tai ainakin lisää rutkasti sen hauskuutta. Onko vaikeaa keksiä, mitä kaikkea haluaisit kokea elämäsi aikana? Kaipaatko ideoita bucket-listallesi? Tässä kirjassa niitä on 500: voit ylittää päiväntasaajan, paistaa kananmunan auton konepellillä, seurata kun kotelosta kuoriutuu perhonen, leikkiä turistia kotikaupungissasi, toimia todistajana häissä, seisoa iglussa tai hymyillä päivän ajan kaikille vastaantulijoille. Ruksi kohtia sitä mukaa, kun saat tehtävät suoritettua. Jo yli 100 000 ihmistä on tehnyt saman!

13.3. Good Samaritan Day. Ilmauksella laupias samarialainen tarkoitetaan ihmistä, joka auttaa muita hädässä. Ilmaus on saanut alkunsa kertomuksesta, jonka Jeesus kertoi osoittaakseen, että hyvä lähimmäinen auttaa toisia auliisti riippumatta heidän kansallisuudestaan tai taustastaan. Hyväsydämiset ihmiset antavat ihmiskunnalle toivoa paremmasta, heidän epäitsekkyytensä ja pyyteettömyytensä korostavat myötätunnon ja anteliaisuuden kauneutta. Läpi historian laupiaat samarialaiset ovat liittyneet ajatukseen auttaa tuntematonta tai tehdä hyvä teko jollekulle, pyyteettömästi, ilman odotusta vastapalveluksesta. Juuri tästä on kyse Good Samaritan Day'ssä - hädänalaisen pyyteettömästä auttamisesta. On monia tapoja auttaa ja moni niistä ei edes maksa meille mitään - meidän tarvitsee vain antaa toiselle hieman aikaamme - toisinaan meistä pieneltä vaikuttava apu voi olla sille toiselle tavattoman suuri. Meistä jokainen voi olla jollekulle laupias samarialainen!

Katseltavaksi. 1. The Unlikely Good Samaritan (2019). Cast: Amy Treadwell, Charlie Aligaen, Maggie Maddock, Rachel Fenton, Eric Roberts, Ruselis Aumeen Perry, Nathan Clarkson. Two men from different cultures and life circumstances cross paths in a dramatic way, causing each to reevaluate their prejudices and their hearts. 2. Samaritan (2022). Cast: Sylvester Stallone, Javon "Wanna" Walton, Pilou Asbæk, Dascha Polanco, Moisés Arias. 3. Samaritan (2012). Cast: Samuel L. Jackson, Luke Kirby, Ruth Negga, Tom Wilkinson, Gil Bellows, Aaron Poole.

14.3. Learn About Butterflies Day. Tiesitkö tätä? 1. Suurin osa perhoslajeista lentää yöllä. Suomen perhosista 95 % on niin sanottuja yöperhosia, siis muita lajeja kuin päiväperhosia. 2. Perhoset lentävät lamppujen luo UV-valon perässä. Perhoset löytävät luonnossa vapaita lentoreittejä seuraamalla taivaalta tulevaa ultraviolettivaloa ja sen heijastumista seuraamalla. Eniten perhosia houkuttelevatkin nimenomaan sellaiset lamput, joista lähtee myös UV-valoa. 3. Aikuinen perhonen on imago. Imago on perhosen muodonvaihdoksen viimeinen vaihe – aikuinen perhonen. 4. Perhoset maistavat jaloillaan, joissa niillä on makureseptoreita. Kaikki aikuiset perhoset eivät syö lainkaan. 5. Syreenikiitäjä on suurin Suomessa vakituisesti elävä laji. Pääkallokiitäjä on kookkain Suomessa koskaan tavattu laji. Isoapollo on suurin päiväperhosemme, siniritariyökkönen kookkain yökkönen. Yllä mainitut lajit ovat siipien kärkiväliltään suurikokoisimpia lajeja. Suurin Suomesta tavattu pääkallokiitäjä on ollut 128,5 mm, syreenikiitäjä 120 mm, isoapollo 95 mm, ritariperhonen 94 mm. 6. Perhoset voivat elää lähes vuoden ikäisiksi. Jotkut perhoset elävät aikuisvaiheessaan vain muutaman päivän, mutta useammin luultavasti pari viikkoa. Aikuisina perhosina talvehtivat lajit elävät reilusti yli puoli vuotta, jopa 10–11 kuukautta. 7. Joidenkin lajien perhoset ovat eri aikoina vuotta erinäköisiä. Esimerkiksi karttaperhosen alkukesän sukupolvi on erinäköinen kuin loppukesällä syntyvä sukupolvi – joskus vielä kolmas sukupolvi on hieman erinäköinen. Palsamikenttämittarin elokuussa syntyvä sukupolvi on "savuttunut" verrattuna toukokuun ensimmäiseen sukupolveen. Muillakin lajeilla voi olla pieniä värieroja eri sukupolvien välillä. Yleensä värierot ovat maantieteellisiä eroja. Sukupolvien välillä voi siis olla synnynnäisiä eroja, mutta perhosyksilön väri ei muutu muuta kuin kulumisen ja haalistumisen takia. Esimerkiksi talvehtineen suruvaipan siipien vaalea reunus on vähemmän keltainen kuin syksyllä. Kuusama- ja ruusuruohokiitäjän siipien suomut taas karisevat pois heti kuoriutumisen jälkeen – ne voivat aluksi olla melko ruskeita. 8. Suomeen vaeltaa perhosia tuhansien kilometrien päästä. Ilmavirtauksia seuraamalla on voitu todeta, että Suomeen on vaeltanut perhosia jopa Kaakkois-Euroopasta. Välimereltä tulevat laji voivat lisääntyä ensin Keski-Euroopassa, minkä jälkeen niiden jälkeläisiä lentää Suomeen. Vaelluksissa perhoset liikkuvat massoittain sopivien tuulten mukana. Vaelluskäyttäytyminen voi olla perhosilla geeneissä. Amiraaliperhonen vaeltaa joka vuosi alkukesällä pohjoiseen tekemään uuden sukupolven. Tämä uusi sukupolvi vaeltaa syyskesällä takaisin etelään. Toisinaan perhoset vaeltavat etsimään uusia sopivia elinympäristöjä, kun niiden elinpaikat eivät jostain syystä enää kelpaa niille. Joskus vaelluksen laukaisee massaesiintyminen – perhoset ikäänkuin lähtevät karkuun omia lajitovereitaan. 9. Perhosissa on myrkyllisiäkin lajeja. Suomessakin esimerkiksi punatäplät aiheuttavat ainakin linnuille sydänoireita. Yhdenkään suomalaisen perhoslajin ei kuitenkaan tiedetä olevan ihmiselle vaarallinen. Muutamat karvaiset toukat tai kotelokehdot voivat aiheuttaa ihmiselle iho-oireita, aikuiset perhoset harvemmin. Useimmat karvaisetkin toukat ovat varovasti käsiteltynä täysin harmittomia. 10. Perhosen toukat eivät ole vaarallisia. Toukat voivat joskus purra, mutta se tuntuu vain nipistykseltä. Yleensä toukat eivät pure, jos niitä pitää kämmenellä – niiden jalkojen pienet kynnet voi kuitenkin tuntea. Toukkiin voi yleensä koskea. Koskeminen tai esimerkiksi nostaminen pinsettiotteella ei aiheuta niille haittaa. Muutamaa karvaista toukkalajia (tammikehrääjä, heinähukka, kultaperä ja muutamat muut villakkaat) ei ihoärsytyksen takia kannata kosketella. 11. Ilmasto on monen perhoslajin kohdalla ainoa niiden levinneisyyttä säätelevä tekijä. Tälle osalle perhoslajistoa parin viimeisen vuosikymmenen aikana tapahtunut ilmaston lämpeneminen on merkinnyt suurta muutosta niiden levinneisyysalueessa. Eteläinen lajisto on levinnyt merkittävästi aiempaa pohjoisemmaksi. Äärimmäinen esimerkki on pikkuhäiveperhonen (Apatura ilia), jonka levinneisyyden pohjoisraja oli 20 vuotta sitten Etelä-Latviassa ja nykyisin noin 800 kilometriä pohjoisempana Pohjois-Karjalassa. Myös pohjoisempi lajisto on joutunut muuttamaan korkeampia leveysasteita kohti. Esimerkiksi metsäpohjanmittarin (Entephria caesiata) yleisen esiintymisen eteläraja on 20 vuodessa siirtynyt etelärannikolta Kainuun eteläosien korkeudelle, eli lähes 400 kilometriä pohjoisemmaksi. 12. Perhosten kirkkaat värit varoittavat saalistajia pahasta mausta tai myrkyllisyydestä. Päiväperhoskoiraiden kirkkaat värit herättävät myös naaraiden huomion. 13. Osa perhosista voi äänellä. Osa yöperhosista ääntelee. Äänellä ne yleensä hämäävät saalistavien lepakoiden "tutkaa". Joillakin lajeilla myös muut kehitysvaiheet kuin aikuiset perhoset voivat äännellä. Esimerkiksi pääkallokiitäjän toukka ja kotelo pitävät piipittävää ääntä, jos niitä häiritään – tämä usein pelottaa saalistajan pois. Aikuinen pääkallokiitäjä käy hunajavarkaissa ja pitää piipittävää ääntä, jolla se hämää mehiläisiä. 14. Missä perhoset piileksivät? Yöperhoset voivat olla esimerkiksi kaarnan raoissa, kivenkoloissa tai muissa piiloissa päivällä. Joskus ne istuvat näkyvästi esimerkiksi seinällä tai puunrungolla. Osa päiväperhosista istuu pilvisellä säällä kukilla tai kasvinvarsilla, mutta ehkä useammin ne piilottelevat lähellä maanpintaa. 15. Perhosia uhkaa eniten sopivien lisääntymisympäristöjen tuhoutuminen. Aikuiset perhoset itsessään eivät ole kovin vaateliaita, mutta muut kehitysvaiheet kuten toukka ja kotelo voivat olla hyvinkin tarkkoja elinympäristön lämmöstä ja kosteudesta. Suomessa uhanalaisimpia perhoslajeja ovat paahteisten ympäristöjen lajit – niille sopivat kuivat avoimet ympäristöt yksinkertaisesti kasvavat umpeen. Ilmaston lämpeneminen uhkaa osaltaan pohjoisia lajeja, jotka vetäytyvät koko ajan pohjoisemmaksi. 16. Suomen yleisin päiväperhonen on tesmaperhonen. Tiedot peräisin: Lassi Jalonen, Jari Kaitila, Kimmo Saarinen ja Kimmo Silvonen. Lähde: kansallisperhonen.fi.

Tutustumiseksi: 1. Kimmo Saarinen; Hannu Aarnio; Juha Jantunen; Pekka Ojalainen & Tari Haahtela: 100 suomalaista perhosta. Keväästä syksyyn niityltä puutarhaan saaristosta tunturiin ja havainnoista päiväkirjaan (2019). 100 suomalaista perhosta avaa luontoa perhosten kautta. Kirjaan on valittu sata suomalaista lajia, yleisiä mutta myös harvinaisia sellaisia, jotka sävähdyttävät ja voivat osua helposti kenen tahansa eteen. Lajiesittelyt ovat eläväisiä, kun tekijät kertovat, kuvaavat, seuraavat, laskevat ja raportoivat. Perhosten myötä lepatellaan myös tarkkailemaan muita hyönteisiä sekä kasveja. Tekijät innostavat lukijaa tutustumaan koko elinympäristön ihmeisiin! Oppaan lopussa on havaintopäiväkirja, johon voi merkitä vuotuisia havaintojaan ja osallistua valtakunnalliseen päiväperhosseurantaan. 2. Kimmo Silvonen, Morten Top-Jensen & Michael Fibiger: Suomen päivä- ja yöperhoset - maastokäsikirja (2014). Suomen päivä- ja yöperhoset esittelee 820 sivulla ja 83 värikuvataulussa yleistajuisesti kaikki 1074 Suomesta tavattua suurperhoslajia ja ison joukon lähialueiden faunaa. Jokaisesta lajista on lisäksi yksi tai useampia luontokuvia tai joskus kasvatusolosuhteissa kuvattu toukka tai perhonen lepoasennossaan; yhteensä kuvia on lähes 2700. Levinneisyyskartat näyttävät levinneisyyden ja runsauden eri osissa maata. Teksteissä kerrotaan mm. tuntomerkit, lähilajit, lentoaikatiedot, elintavat, elinympäristöt sekä talvehtimisaste ja toukan ravintokasvit. Suomen- ja ruotsinkielisten sekä tieteellisten nimien lisäksi luetellaan kattavasti synonyymejä. Mukana ovat myös ne entiset suurperhoset juuriperhosista punatäpliin, jotka nykyisin luetaan pikkuperhosiin. Muut mikrot, kuten koit, kääriäiset ja koisat, esitellään heimotasolla. Alkuteksteissä annetaan harrastusohjeita ja kerrotaan mm. yöperhosten havainnoinnista. Kaiken kaikkiaan kirjaan on koottu Suomen Perhostutkijain Seuran harrastajien ja ammattitutkijoiden tietoa perhosista ja niiden sukulaisuussuhteista. 3. David G. James, David J. Lohman: The Lives of Butterflies (2024). A beautifully illustrated introduction to the lives of butterflies around the world.
There are more than fifteen thousand butterfly species in the world, fluttering through a wide variety of habitats. Bright and beautiful, butterflies also have fascinating life histories and play an important role in our planet's ecosystems. The Lives of Butterflies showcases the extraordinary range of colors and patterns of the world's butterflies while exploring their life histories, behavior, habitats and resources, populations, seasonality, defense and natural enemies, and threats and conservation.

14.3. Children's Craft Day. Lasten kädentaitojen päivä. Lasten mielikuvitus on silkkaa mahtavuutta. Tänään juhlistamme lasten upeaa mielikuvituksen käyttöä kädentaitojen merkeissä - annetaan heidän luovuudelleen uudet siivet! Eräs upeimmista tavoista kanavoida lasten luovaa mielikuvitusrikkautta on opettaa heille kädentaitoja, joiden avulla he voivat ilmausta itseään yhä uusilla tavoilla. Tässä päivässä on kyse lasten johdattamisesta kädentaitojen moninaiseen maailmaan. 

Tutustumiseksi: 1. Annukka Mikkola: Käsityön pikkujättiläinen (2006, 447s.). Perinteisiä ja moderneja käsityömalleja ja -ideoita. Käsityön pikkujättiläinen sisältää kirjonnan, tilkkutöiden, virkkauksen, neulonnan, huovutuksen, kudonnan sekä solmeilun ja punonnan perustekniikat ja selkeät, perusteelliset ohjeet lähes kahteensataan käsityömalliin. Työvaiheita selventäviä piirroskuvia on mukana runsaasti. Kirjan punaisena lankana on käsin tekemisen ilo. Se välittyy houkuttelevina kuvina ja innostavina ohjeina sekä tarinoina tekniikoiden syntyhistorioista ja esiäitiemme taidoista. Kymmenien käsityötaitajiemme virkkaus-, neulonta- ja huovutusmallit jatkavat hienoa käsillätekemisen perinnettä. Kirjasta löytyvät täydelliset ohjeet huippumuodikkaisiin pipoihin ja kaulahuiveihin sekä ajattomiin patenttineuleisiin ja pettämättömiin peruslapasiin sukkiakaan unohtamatta. 2. Anneli Calder (toim.): Koko perheen käsityö- ja askartelukirja (2010). Askartelu, kirjonta, käsityöohjeet, käsityöt, neulonta, ompelu, puutyöt, virkkaus. 3. Kaisa Sillanpää: Suuri askartelukirja (2024, 421s.). Löydä uusi innostava ja luovuutta kehittävä harrastus. Askartelu on mukavaa ajanvietettä, askartelu vie mennessään ja aika kuluu kuin siivillä. Askartelu antaa elämyksiä ja oivalluksia. Käsillä tekeminen on hyvää vastapainoa arkiselle aherrukselle ja työnteolle. Suuri askartelukirja on suunnattu kaikille askartelusta kiinnostuneille. Kirjasta löytyy runsaasti ohjeita jotka sopivat vasta-alkajillekin, mutta haasteita löytyy myös pidempään harrastaneille. Ohjeet ovat helposti seurattavia ja kuvasarjoista voi seurata työn etenemistä. Kirjassa esitellään paljon erilaisia menetelmiä - tuftauksesta neulahuovutukseen ja silkkimaalauksesta linoleikkaukseen. Kirjasta löydät monipuolisia projekteja eri materiaaleja käyttäen. Tehdään kirjonta- ja tilkkutöitä, vauhdikkaita keppareita, nalleja ja muita pehmeitä hahmoja, valmistetaan keraamisesta massasta nukkeja, itsetehdyistä muovailumassoista muotoillaan monenlaista, villatupsuista syntyy pörröisiä eläimiä, tehdään koruja, kylttejä, pieniä puu- ja metallitöitä, soittimia ja monipuolisia paperi- ja pahviaskarteluja, annetaan vanhoille kirjoille uusi elämä ja paljon muuta.

14.3. Potato Chip Day. Perunalastuihin liittyy monta erikoista tarinaa ja faktaa. Tässä niistä seitsemän. 1. Ensimmäinen perunalastu syntyi jekun seurauksena. Tarina kertoo, että ensimmäinen perunalastu näki päivänvalon vuonna 1853 New Yorkin Saratoga Springsissä, erään ärsyyntyneen kokin tuotoksena. Kaikki alkoi, kun eräs ravintola-asiakas valitti valittamistaan, että hänen ranskanperunansa eivät olleet tarpeeksi ohuita ja rapeita. Kokki sai saman annoksen aina uudelleen keittiöön, missä hän kerta toisensa perään siivutti paloja ohuemmiksi. Lopulta kokin hermo petti, ja tämä siivutti perunan niin ohueksi, että asiakas ei taatusti saa niitä edes haarukkaansa. Sitten kokki uppopaistoi luomuksensa, ja kas – perunalastu oli syntynyt. 2. Sipsipussien ilmavuudelle on syynsä. Sipsipussit ovat usein pulleita ilmasta. Tämä ärsyttää ymmärrettävästi monia, koska kaikki se ilmahan voisi olla täynnä sipsejä, jolloin rahalle tulisi paremmin vastinetta. Ilmalle on kuitenkin syynsä: Se ehkäisee sipsien murenemista kuljetuksen aikana. Sillä on myös toinen syy: Kyse ei itseasiassa ole ilmasta, vaan typestä. Typpi pitää perunalastut tuoreina ja maukkaina pidempään. 3. Maailman suurin sipsipussi painoi pienen henkilöauton verran ja sisälsi 2 515 perunalastua. 4. Perunalastut "kuolivat sukupuuttoon" toisen maailmansodan aikana. Yhdysvaltain hallinto päätti lakkauttaa perunalastujen tuotannon kokonaan toisen maailman sodan aikana, koska lastuja pidettiin kriisiaikaan sopimattomana, "tarpeettomana ruokana". Kuten arvata saattaa, amerikkalaiset eivät juurikaan tästä pitäneet. Lukuisien protestien jälkeen amerikkalaiset saivat taas sipsejä ahmiakseen. 5. Perunalastu mainitaan kirjallisuudessa ensimmäisen kerran vuonna 1859. Perunalastun ensimmäinen kirjallinen tuleminen ajoittuu tiettävästi vuoteen 1859, jolloin Charles Dickens julkaisi teoksensa Kaksi kaupunkia. Kirjassa perunalastuista käytetään nimitystä "kuorelliset, perunaiset lastut". 6. Isossa-Britanniassa sipsit eivät ole sipsejä. Isossa-Britanniassa sana chips tarkoittaa jotain ihan muuta kuin perunalastuja. Se tarkoittaa meikäläisten tuntemia ranskanperunoita. Jos haluat tilata briteissä perunalastuja, tilaa crispejä, älä chipsejä. 7. Britanniassa on myös jotain muuta outoa… Nimittäin oravanmakuisia sips… crispejä! Lähde: kohokohta.com.

Tutustumiseksi:  1. Chris Bryant: Rapeat sipsiherkut kotikeittiössä (2015). Rouskuvien sipsien tekeminen kotona on helppoa, edullista ja hauskaa. Kirja neuvoo, miten arkisista vihanneksista, juureksista, hedelmistä, sienistä ja lihasta syntyy kulhontäydeltä maistuvia sipsejä illanistujaisiin tai oman tv-illan herkuksi. Yli 60 houkuttelevasti kuvitettua reseptiä osoittavat suosikkinaposteltavan monipuolisuuden. Ihanan rapeita lastuja voi tuttujen perunoiden lisäksi tehdä myös kotimaisista juureksista, kuten punajuuresta, selleristä ja porkkanasta. Värikkäät herkut kruunataan vaikkapa merisuolalla, etikalla, mustapippurilla ja tillillä. Trendikkäät lehtikaalisipsit valmistuvat hämmästyttävän pienellä vaivalla vain repimällä ja maustamalla ennen uunissa kuivattamista. Raikkaat mansikkasipsit ja tuoreet kookoslastut sammuttavat makeannälän. Kirjan sipsien tekemisessä pärjää tavallisilla keittiövälineillä. Jo hyvä veitsi vie pitkälle. Myös kuorimaveitsi tai juustohöylä käy mainiosti leikkuriksi. Sipsit valmistuvat uunissa, kuivurissa tai pannulla rasvassa. Kaikki valmistusmenetelmät ja niihin tarvittavat välineet selostetaan yksityiskohtaisesti. Kätevin menetelmä kerrotaan reseptin alussa, mutta mikään ei estä vaihtamasta sitä omaan keittiöön sopivaksi. Kaikkien sipsiohjeiden kyljessä on paljon oivallisia mauste- ja dippireseptejä. Kesäkurpitsasipsien kanssa maistuu tuorekurkkukastike, omenasiivut upotetaan hunajalla maustettuun jogurttiin ja perunalastuille tehdään täyteläinen hummusdippi. Päärynäsipsit saavat seurakseen suussa sulavaa suklaata. Kekseliäiden reseptien ja veden kielelle herauttavien kuvien takana on yhdysvaltalainen ruokastylisti- ja valokuvaaja sekä keittokirjailija Chris Bryant. 2. Lilli Pukka & Ursula Mursu: Sipsikirja (2024, ilm. 12.9.2024). Suomen ensimmäinen sipsikirja! Kuulkaa sipsien rouskuva kutsu! Kauppojen hyllyt pursuavat lumoavia uutuuksia ja rakastettuja klassikoita, some kohisee herkullisia dippi-ideoita. Todennäköisesti sinultakin löytyy sipsisuosikkisi – olemmehan perunalastukansaa. Sipsikirja on kirjoitettu nykyisille ja tuleville sipsi-intoilijoille. Kirja tarjoaa inspiraatiota sipsien luovaan käyttöön sekä dippailuun aina perustasolta luksuslevelille. Lukija pääsee kurkistamaan sipsitehtaalle ja sipsiperunapellolle. Tarjolla on puuhaa sipsi-illanistujaisiin ja sipsinmaistajaisiin. Tilaa on tietenkin myös tarpeellisille sipsilistoille aina kiinnostavista uutuuksista sipsimokiin ja kadonneiden lempimakujen hautausmaahan. Oma sipsihoroskooppikin kannattaa kurkata, kunhan sipsisommelierin pikaopinnoilta ehtii. Tervetuloa ihanaan sipsikuplaan! Kirja suositellaan nautiskeltavaksi sipsipussin kera.

14.3. International Ask A Question Day. Ei kysyvä tieltä eksy! Uteliaisuus synnyttää innovaatioita, lisää tietämystä ja vaalii ihmisten keskinäistä yhteyttä. Herättele mieltäsi ja sytytä luovuutesi etsimällä vastauksia tiedustelemalla. Kysymykset ovat eräs olennaisimmista tavoista oppia ja kommunikoida, rakentaa yhteistä perustaa, jolla kommunikointi onnistuu. Surullista kyllä, monesti ihmiset tuntevat olonsa vaivaantuneeksi ja pidättäytyvät kysymästä, ilmeisesti syynä on pelko siitä, että kysymystä pidetään tyhmänä; välistä voi olla syynä se, että ei tiedetä kuinka kysyä tai asia on niin epäselvä, että ei yksinkertaisesti osata kysyä. (Muistan, kun joskus matematiikan tunnilla opettaja kysyi, onko kysyttävää. Minä viittasin ja sanoin: "Mulla olis. Mutta en tiedä kysymystä." Oli hetken hiljaista. Niin, opetettava asia oli niin täyttä hepreaa, että en tiennyt, mitä edes siitä kysyä. Muistaakseni menin kiltisti tukiopetukseen ja selvisin kurssista jollakin lailla, luultavasti jollakin "hauki on kala" -tyylillä, heh!).  International Ask a Question Day pyrkii saamaan aikaiseksi muutoksen ihmisten asenteissa, mitä tulee kysymysten esittämiseen. Päivä ei vain salli kysymyksiä, vaan toivottaa ne suorastaan tervetulleiksi ja rohkaisee ihmisiä ottamaan härkää sarvista ja kysymään rohkeasti. Me tarvitsemme uteliaita ihmisiä, jotka haluavat tietää maailmasta enemmän! Tämän päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta kysymysten kysymisen tärkeydestä, kannustaa avoimuuteen ja kiinnittää huomiota kysymistaitoon, siihen, kuinka kysyä hyviä kysymyksiä ja kuinka jättää kysymättä huonoja tai karkeita kysymyksiä. Kysymällä tarkoituksenmukaisia kysymyksiä maailma aukeaa ja eteemme avautuu aivan uusi maailmaa, maailman lumo paljastaa itsensä meille. Tietäminen tuo iloa, tyydytystä ja varmuutta; avoimuus puolestaan rakentaa yhä kestävämpää perustaa kanssakäymiselle. Ympäristö, jossa kysymykset on kielletty, on pelon, epävarmuuden ja epäilyksen miljöö, joka on hyvinvoinnin ja luovuuden vihollinen.

Kysyminen on yksi keskeinen sosiaalisen kohtaamisen kommunikointikäytäntö. Kysymisen taito on myös osa keskustelutaitoa, olipa kommunikointi kirjallista, verbaalista, kuvallista tai elekielellistä. Kysymykset ovat avainvälineitä ylläpitämään mielenkiintoa käsiteltävään asiaan. Kysymysten avulla voidaan pyrkiä laajentamaan näkökulmia käsiteltäviin asioihin. Kysymyksiä esitetään uteliaisuudesta, mielenkiinnon herättämiseksi, tiedon saamiseksi tai keskustelukumppanin tiedon ja osaamisen testaamiseksi tai vain huvin vuoksi. Kysymykset saavat yleensä aikaan sen, että asiat alkavat näkyä uudella tavalla. Kysymyksiin vastatessaan tai itse kysymyksiä tehdessään keskustelijat joutuvat hahmottamaan käsiteltävän asian. Vastaajan on hahmotettava kysymys, jotta hän voi vastata siihen. Kysymykset voivat saada oppimisprosessin liikkeelle. Kysymykset voidaan kokea haasteeksi sekä kysyjälle että vastaajalle. Kyselemisen taidon osatekijänä on kyseenalaistaminen. Kyseenalaistaminen voi kohdistua tietoainekseen, käytännön kokemukseen, keskustelun aiheeseen tai jopa itse kysymykseen. Taitava verbaalinen kysyminen on taito, joka vaatii sekä harjoitusta että tietoa kysymysten tasoista. Lähde: theseus.fi/ Pirjo Havukainen

Tutustumiseksi: 1. Jaana Venkula: Kysymisen taito (2011, 168s.). Koulussa vaaditaan oikeita vastauksia ja työelämässä vallitsevan johtamisideologian myötäilyä. Innovoinnista on tullut kirosana, koska sen edellytystä, kysymysten esittämistä, pidetään jopa loukkaavana. Kysymyksen esittäminen on kuitenkin teko, joka aktivoi ajattelemisen taidot, joiden kehitettävyyteen on huomiota suunnattu mm. 2000-luvun alusta voimistuneessa aivojen plastisuuden tutkimuksessa. Kysyminen tekee epämiellyttävätkin ongelmat oppimisen lähteiksi ja muuttaa ihmissuhdepulmien vatvomisen uusien oivallusten löytöretkeksi. Sokrates ja pikkulapsi ymmärtävät, että ihminen oppii kysymällä, jolla hän myös vahvistaa kompetenssin - selviämisen ja osaamisen - kokemustaan. Kysymisen taito soveltuu oppaaksi käytäntökeskeiseen, tapahtumiin ja tekoihin keskittyvään ongelmanratkaisuun kotona ja työpaikalla, tieteessä ja taiteessa, vihassa ja rakkaudessa. Teos on myös oiva johdatus problematologiaan, meillä vähän tunnettuun filosofian alueeseen. Jaana Venkula, sos.psykologi ja tietokirjailija, löysi kysymisen taidon merkityksen 1970-luvulla jouduttuaan selvittelemään organisaatioiden suhtautumista konflikteihin. Niiden ratkaisun esteeksi osoittautui edelleenkin voimakas kysymysten tekemisen pelko. Käytäntökeskeistä ongelmanratkaisua hän on opettanut korkeakouluissa ja lukuisissa työyhteisöissä. Jaana Venkula on saanut mm. Valtion tiedonjulkistamis-, Vuoden Kellokkuus- ja Vuoden Puhujan palkinnot. 2. Terttu Grönfors: Hyvä kysymys. Kysymisen vaikuttamisen ja johtamisen taito (2012, 182s.).  Haluaisitko osata kysyä, huomioida ja vaikuttaa sekä johtaa itseäsi ja muita? Kysymyksillä vaikutetaan omaan ja toisten ajatteluun, tunnetilaan ja toimintaan. Kysymysten avulla lisätään osaamista ja ratkaistaan ongelmia. Tärkeämpää onkin löytää ennen ratkaisua oikea kysymys. Hyvä kysymys -kirja on tarkoitettu jokaiselle, jolla on tarve kysyä, oppia, ratkaista ongelmia, vaikuttaa ja kommunikoida paremmin. Erityisesti johtavassa asemassa olevat henkilöt tarvitsevat kysymisen taitoa, sillä johtamisessa kysyminen ja vaikuttaminen ovat erityisen tärkeitä. Jokainen johtaa ainakin itseään ja ratkaisee sekä kehittää, mitä erilaisimpia asioita, niissäkin kysyminen on keskeistä. Kirjassa käsitellään erilaisia kysymyksiä ja niiden käyttöä, vaikuttamista, kuuntelemisen ja huomioimisen tärkeyttä kommunikoinnissa, vastaamista ja kysymisen kehittämistä. Kaikista näistä voit saada ideoita ja uusia näkökulmia oman kysymisen ja vastaamisen kehittämiseen. 3. Michael Siegmund: Filosofiaa lapsille. 123 parasta kysymystä filosofointiin lasten ja nuorten kanssa (2020). Mitä on aika? Onko puulla tunteita? Minkälaista olisi olla kuolematon? Mikä tässä maailmassa on erityisen kaunista?
Ovatko aikuiset lapsia onnellisempia? Mitä "onni" oikeastaan tarkoittaa? Tästä kirjasta löydät 123 kysymystä, jotka sopivat yhdessä inspiroivien kuvien kanssa täydellisesti filosofointiin yli 8-vuotiaiden lasten ja nuorten kanssa. Mukavia hetkiä! 4. Mike Jones: Questions You Should Be Asking Yourself: And only you can answer (2020). It's about time you started asking yourself a few questions. We lead busy lives, rushing from one event, experience or emotion to the next without stopping to consider what we're doing and why we're doing it. Add how we're doing it and who we're doing it with into the mix and it creates a world of questions – and questions that you'd benefit from finding the answer to. Who sees the best possible version of you and who would benefit from seeing a better version? What negative emotion do you need to let go of? If you could declutter your life what would you throw out? If you haven't got an immediate answer to one or all of those, then you need to read this book. There are 52 questions that will get you thinking, smiling, reminiscing, laughing and taking action, and only you can answer them. You'd best get started then... 5. Lara Buelow: Mostly Unanswerable Questions (2024). In a world overrun by busyness and overwhelm, Mostly Unanswerable Questions offers a refreshing and sassy perspective on crafting a life that feels truly yours. Through a collection of insightful life advice postcards and letters, this heartwarming book is not just about work, love, and everyday problems; it's a guide to reconnecting with your inner changemaker. This book answers questions from three perspectives. a) Head, Heart, & Gut - understanding the web between them to bring greater understanding and compassion to each. b) Professional - avant guard coaching and advice, along with exercises you can use in your career and professional development. c) Existential - insights on assigning meaning to a chaotic world to create meaning, develop a sense of purpose, and refine your inner compass. The playful exploration of these three powerful reframes will ignite your ambition for change. As you read, you'll rediscover the wild and precious life you once dreamed of. It's a journey that encourages you to ask good questions, challenge the norm, and embrace your uniqueness. This book encourages you to live full-heartedly and reminds you that the future is full of possibilities. Embark on a journey of self-discovery, armed with insights to navigate life's complexities and embrace your true potential. Mostly Unanswerable Questions is your companion to living authentically and boldly in a world ripe with possibilities. 6. LaDonna Harris: Book of Questions for Teens (2012). "The book is comprised of inviting and intriguing questions that result from peer pressure, morality, bizarre circumstances and everyday situations that teens go through. I have used questions similar to these in the classroom as a psychology teacher and in-group and individual counseling sessions to generate thoughts, evaluate decision-making skills and to use as a guide to understanding teenager issues. I found the book to be very successful with helping students to talk about issues that they were experiencing. My professional background includes working as an Adolescent and Child Psychologist, Career Counselor and for the last seven years, I have worked in the public school system as a Psychology Teacher and School Counselor, which afforded me the opportunity to become knowledgeable of the issues that teenagers go through. From the above experience, I have designed questions that teens find humorous, authentic, and informative. Although the title of the book reads for teenager, I am quite confident that teachers, counselors, and parents would benefit from the book as well." (LaDonna Harris) 7. Chuck Klosterman: Hypertheticals: 50 Questions for Insane Conversations (kortit, 2010). This addictive collection of outlandish hypothetical questions from an acclaimed pop-culture journalist is sure to stimulate unconventional conversations and unexpected debates. a) You are in an unfortunate situation in which you must consider cannibalism in order to stay alive. Would you rather eat babies or elderly people? b) You are offered a Brain Pill that will make you feel 10 percent more intelligent, but you will seem 20 percent less intelligent to everyone else. Would you take the pill? c) You wake up inhabiting Bruce Springsteen's body. Your voice sounds just like Bruce's, but your musical abilities are still entirely your own. You are scheduled to perform a huge concert that night. What would you do? How do you think your mother would answer these questions? Your best friend? Your significant other? Get ready for some insane conversations! 8. Tietääkö karhu, että se on karhu? ja 129 muuta kiperää kysymystä, joihin saadaan valaiseva vastaus (2018). Lapset ovat esittäneet vuosien ajan professoreille ja muille tiedemiehille kiperiä kysymyksiä Helsingin Sanomien tiedesivuilla. Sarjasta ilmestyi vuonna 2015 kirja Ovatko kaikki esineet olleet joskus märkiä?, tämä on sille jatko-osa. Kirjassa saadaan vastaus muiden muassa näihin kysymyksiin: Ovatko krokotiilit iloisia, kun niille syntyy poikasia? Miksi kirosanoja on olemassa, jos niitä ei saa käyttää? Mikä maailman eläimistä haisee kaikista pahimmalta? Miksi ihminen keksi tupakan ja yrittää sitten päästä siitä eroon? Piirroskuvitus.

14.3. International Day of Mathematics. Varhaisin nimeltä tunnettu matemaatikko on kreikkalainen Thales, joka eli noin vuonna 600 ennen ajanlaskun alkua. Kreikkalaiset olivat ylipäätään ensimmäisiä, jotka alkoivat pitää matematiikkaa tieteenä. Matematiikan tieteellistymiseen johti paitsi käytännön elämän tarpeet myös ihmisten perusuteliaisuus. Olipa matematiikka lempi- tai inhokkiaine, se on kaikille tärkeää. Joka vuosi maat ympäri maailmaa kutsutaan juhlistamaan matematiikkapäivää kouluissa, kirjastoissa, museoissa ja kaikenlaisissa julkisissa paikoissa. Tämä on matematiikan tärkeyden alleviivaamisen päivä sekä tietenkin matematiikanrakastajien oma päivä. International Day of Mathematics toivottaa joka ikisen tervetulleeksi osoittamaan arvostusta matematiikalle sekä astumaan nautittavien matemaattisten tehtävien jännittävään maailmaan! Tavoitteena on nostaa ihmisten motivaatiota oppia matematiikkaa.

Tutustumiseksi: 1. Carol Vorderman: Auta lastasi matematiikassa - Läpi koko peruskoulun ja lukion (2022, 264s.). Ainutlaatuinen vaiheittainen visuaalinen oppikirja. Onko lapsillasi vaikeuksia matematiikan kotitehtävien kanssa? Onko itselläsi vaikeuksia ymmärtää, mitä heille opetetaan? Kaikki turhautuneet vanhemmat tarvitsevat Auta lapsiasi matematiikassa -oppikirjan. Teoksen innovatiivinen lähestymistapa yhdistää värikkäät kaaviot ja kuvat sekä vaiheittaiset ohjeet tavalla, joka tekee matematiikasta helpommin ymmärrettävää kuin koskaan aikaisemmin. Tämä korvaamaton uusi oppikirja kattaa kaikki tärkeimmät aiheet. Sen avulla vanhemmat ja lapset voivat yhdessä ratkaista visaisimmatkin tehtävät peruslaskutoimituksista geometriaan ja algebrasta tilastotieteeseen. Auta lapsiasi matematiikassa lisää itseluottamusta, vähentää stressiä ja tekee vaikeimmistakin tehtävistä yksinkertaisia, selkeitä ja helppotajuisia. 2. Matematiikan pulmasivut (2018). Matematiikan pulmasivut on tehtäväkokoelma, jonka tavoitteena on ajattelun taitojen yleisen kehittämisen ohella harjaannuttaa erilaisten ongelmanratkaisustrategioiden käyttöä ja kehittää oman oppimistyylin mukaista luovaa ajattelua. Useimmat pulmista ovat päättelyyn ja loogiseen ajatteluun perustuvia tehtäviä, jotka eivät vaadi erityisiä matemaattisia valmiuksia. Niinpä ne soveltuvat käytettäväksi yläkoulun ohella myös alakoulussa. Kaikkein vaativimmatkin tehtävät voidaan ratkaista yläkoulussa opituilla tiedoilla ja taidoilla. Pulmatehtäviä voidaan käyttää osana tavanomaista opetusta tai esimerkiksi viikkopulmina. 3. Samuli Siltanen: Astu matematiikan maailmaan (äänikirja, 2019). Innostava ja yleistajuinen kirja johdattaa lukijan matematiikan saloihin. Matematiikka on erottamaton osa digitaalista arkeamme. Matemaattiset mallit toimivat vaivihkaa älypuhelimen syövereissä ja tietoverkon risteyksissä sekä sää- ja terveystietojen taustalla. Samuli Siltanen kertoo kutkuttavasti, miten matematiikka toimii arjessamme. Samalla kirja perehdyttää yhtälöitä osaamattomankin matematiikan olemukseen. 4. Ben Orlin: Matematiikkaa huonoin piirroksin (2020, 358s.). Matematiikka liittyy jokseenkin kaikkeen ympärillämme. Lisäksi monet toisiinsa näennäisesti liittymättömät asiat voidaan ymmärtää samojen matematiikan käsitteiden ja ajattelutapojen avulla. Matematiikan opettaja ja mestarillinen havainnollistaja Ben Orlin kuvaa ja selittää näitä yhteyksiä hauskojen tarinoiden ja tikku-ukkojen avulla. Tarinoiden ja piirrosten kautta avautuu matemaattisen ajattelun maisema, joka sisältää mm. tilastotiedettä, todennäköisyyslaskentaa, geometriaa ja matemaattista mallintamista. Jopa tieteen p-hakkerointikriisi aukeaa, kun sen selittää huonoin piirroksin. Kirja sopii sekä matematiikkaa osaaville että matematiikkaa kammoaville. Valmistaudu oivaltamaan, miten perinnöllisyys ja pörssiromahdukset liittyvät toisiinsa. 5. Hannu Karttunen: Matematiikka. Tiedettä kaikille (2006, 152s.).  Matematiikka on saanut alkunsa käytännön ongelmien tutkimisesta, mutta sitä on ryhdytty tutkimaan myös pelkästään sen itsensä vuoksi. Matematiikan voikin sanoa olevan lähinnä luovaa ajattelua. Todellinen maailma ei kahlitse matemaatikkoa, vaan hän voi taiteilijan tavoin luoda vapaasti sellaisia maailmoja kuin ikinä haluaa. Tämä kirja ei ole matematiikan oppikirja, vaan se antaa taustaa koulussa opitulle matematiikalle ja kertoo millaisille haarautuville ja risteäville poluille matematiikan perusasioiden yleistäminen voi johtaa. Teoksessa kuvataan myös joitakin eksoottisempia matematiikan aloja. Kaavoja ei pidä pelästyä, sillä kirjassa selitetään, mitä ne oikein tarkoittavat. Samalla ne toimivat siedätyshoitona matematiikka-allergiaa vastaan.

15.3. Shoe The World Day. Maailman kenkäpäivä. Suunnatkaamme katseemme jalkojemme terveyteen ja osallistukaamme kenkähyväntekeväisyyteen. Teemapäivän tarkoitus on kiinnittää huomiota hyviin kenkiin. Hyvät kengät tukevat hyvin jalkaa vähentäen vammariskiä ja epämukavuudentunnetta. Ne auttavat ylläpitämään ergonomisesti asentoa ja tasapainoa vaikuttaen siten laajemmaltikin terveyteemme. Kunnon kengät ovat kestävämmät ja tulevat ajan mittaan halvemmiksi kuin huonolaatuiset. Investointi kunnon jalkineisiin tarkoittaa investointia mukavuuteen ja hyvinvointiin, parannat terveyttäsi suorastaan joka askeleella!  Kengät ovat monelle myös esteettisistä syistä tärkeä elementti ja kengin voi tuoda esille persoonallisuuttaan. Monissa töissä vaaditaan tietyntyyppiset kengät, jo turvallisuudenkin takia. Shoe The World Day on myös hyväntekeväisyyskutsu: Lahjoittakaamme kenkiä sellaisille, joilla ei niitä ole! ​​​​​​​Vinkki: Leikkimieliset voivat tänään järjestää vaikkapa kenkäiltamat, joihin voi saapua yllätyksellisillä kengillä! Illan lopuksi voidaan järjestää äänestys, kenen kengät olivat metkoimmat ja palkita voittaja vaikkapa jollakin jalkojen terveyttä ylläpitävällä palkinnolla.

Tutustumiseksi: 1. Linda O'Keeffe: Kenkä (2005). Kenkien historiakirja. Kiinnostava, hienosti kuvitettu pehmeäkantinen kenkäkirja. Avokkaiden, saapikkaiden ja sandaalien historiaa. 2. Suomalainen kenkä. Pinkojia ja piikkareita (2005, 278 sivua). Kirja suomalaisen kengän historiasta. Julkaisija: Tampereen museot. Kirja esittelee suomalaisen kenkäteollisuuden historiaa, erittäin värikäs ja runsas kuvitus. Hieno kirja kenkädiggarille, jota kiinnostaa nimenomaan suomalaisen teollisen kengän historia ja kehitys.

15.3. Napping Day. Torkkupäivä. Nokkaunipäivä. Jo 10 minuutin nokoset tekevät ihmeitä työtehollesi ja vireydellesi – vältä kuitenkin yleiset päiväuniin liittyvät virheet. Tutkimustulokset puoltavat päiväunien ottamisen kannattavuutta. Tutkimukset osoittavat päiväunien tuovan mukaanaan kaksi avainhyötyä: ne parantavat kognitiivista suorituskykyä ja edistävät sekä henkistä että fyysistä terveyttä. Jos heräät päiväunilta kiukkuisena ja tokkuraisena, olet ehkä ottanut torkut väärällä tavalla. Menestyskirjailija Daniel H. Pink kertoo kirjassaan Milloin? Oikealla hetkellä toimimisen taito (Tuuma-kustannus 2019), miksi jokaisen tulisi ottaa päiväunet osaksi rutiinejaan, ja millainen on täydellisten päiväunien resepti. Moni vierastaa päiväunia niitä seuraavan horrostilan vuoksi – torkuilta herätessä olo on usein hämmentynyt, sumea ja jopa ärtynyt. Kyseessä on uni-inertia. Se seuraa tyypillisesti liian pitkistä, yli 25 minuutin päiväunista. Vaikka pidemmät useamman tunnin päiväunet voivat saada aikaan hyötyjä pitkällä aikavälillä, ovat ihanteelliset, tehokkuuden ja hyödyn yhdistävät torkut paljon lyhyempiä. Pinkin mukaan tutkimuksissa on todettu, että jo kymmenen minuutin mittaisilla unilla on positiivisia vaikutuksia, jotka kestävät lähes kolme tuntia.Jos päiväunista haluaa saada parhaan tehon irti, suosittelee Pink kirjassaan ennen nokosille käymistä juomaan kupin kahvia. Koska kofeiinin kulkeutuminen verenkiertoon kestää noin 25 minuuttia, on kofeiinipiikkiä odotellessa otollinen aika nokosille. Tutkimusten mukaan kuppi kahvia ja sitä seuraavat 10–20 minuutin päiväunet ovat ihanteellinen tapa pitää väsymystä loitolla ja parantaa suorituskykyä keskellä päivää. 6 syytä ottaa päiväunet joka päivä – jopa työpaikalla: 1. Päiväunet parantavat valppautta ja reaktionopeutta. NASAn tunnetussa tutkimuksessa selvisi, että ne lentäjät, jotka ottivat korkeintaan 40 minuuttia kestäneet päiväunet, paransivat reaktioaikaansa 34 prosentilla ja kaksinkertaistivat vireystasonsa. Sama hyöty on havaittu myös lennonjohtajilla: lyhyiden päiväunien jälkeen heidän vireytensä paranee ja suorituskykynsä nousee. 2. Päiväunet lisäävät oppimiskykyä. Iltapäivällä otetut päiväunet lisäävät Berkeleyssä tehdyn tutkimuksen mukaan aivojen oppimiskykyä. Päiväunien nukkujat myös säilyttivät paremmin tietoa nukkumattomiin verrattuna. 3. Päiväunet parantavat ongelmanratkaisukykyä. Toisessa kokeessa päiväunien nukkujat ratkaisivat vaikeita ongelmia kaksi kertaa todennäköisemmin kuin henkilöt, jotka eivät olleet nukkuneet tai jotka olivat viettäneet ajan muiden tehtävien parissa. Päiväunet tehostavat sekä lyhytkestoista että assosiatiivista muistia, jonka avulla pystymme yhdistämään kasvot ja nimen. 4. Päiväunet mahdollistavat flow-tilan. Päiväunien nukkuminen parantaa myös flow'ta, joka tarkoittaa erityisen voimakasta uppoutumisen tilaa ja luovuuden lähdettä. 5. Päiväunet vahvistavat vastustuskykyä. Liian lyhyet yöunet heikentävät vastustuskykyä, mutta päiväunien avulla tämäkin on mahdollista palauttaa ennalleen. 6. Päiväunet ovat hyväksi kokonaisvaltaiselle terveydelle. Nokosilla voi olla myös kokonaisvaltaisia terveydellisiä vaikutuksia. Laajassa kreikkalaistutkimuksessa on esimerkiksi saatu selville, että kun muut riskitekijät oli otettu huomioon, päiväunien ottajat kuolivat sydänperäisiin sairauksiin jopa 37 prosenttia harvemmin muihin verrattuna. Eräässä brittitutkimuksessa saatiin puolestaan selville, että jo ainoastaan päiväunien odottaminen saattaa laskea verenpainetta. Lähde: duunitori.fi/ Anna Mäkelä

Lukemiseksi: 1. Kim Jones: 222 keinoa saada unen päästä kiinni (2019). Kim Jonesin kirja on oiva apu ajoittaisista tai säännöllisistä nukahtamis- ja univaikeuksista kärsiville. Se tarjoaa peräti 222 tieteellisesti testattua menetelmää, jotka auttavat saamaan unen päästä kiinni ja nukkumaan hyvin. Unettomuuteen ja unen laatuun vaikuttavat mitä moninaisimmat seikat, mm. mieliala, lämpötila, ruokavalio, hengitystekniikka, ulkoilu ja tietoinen ajatusten ohjailu ovat seikkoja, joihin kirja antaa selkeitä ja helposti noudatettavia ohjeita. Joskus unen houkutteluun käytettävät konstit voivat olla hyvin yksinkertaisia. Kirjan ohjeista ja vinkeistä jokainen löytää juuri itselleen sopivimman keinon karkottaa unettomuus. 2. Markku Partinen & Anne Huutoniemi: Uniterveyskirja (2018). Ensimmäinen suomalainen, kaiken kattava tietokirja unesta, kaikille terveydestään kiinnostuneille. Uni on ihmisen aivotoiminnan tila, jossa tietoinen yhteys olemassaoloon on poikki. Unen aikana elimistö elpyy ja lepää, vain aivot työskentelevät. Aivot käsittelevät päivän tapahtumia ja lataavat omia energiavarastojaan. Kukaan meistä ei jaksa ilman unta, ja huono uni muodostaa vakavan ongelman koko terveydelle. Nukahtamisvaikeus, yöllinen toistuva heräily ja liian varhainen aamuherääminen ovat kaikki unettomuuden muotoja. Unen häiriöitä ovat muiden muassa parasomniat eli yölliset kauhukohtaukset, painajaiset ja unissakävely. Unta häiritsevät myös bruksismi eli hampaiden narskuttelu, uniapnea, jonka oirekuvana ovat kuorsaus ja suuhengitys, sekä levottomat jalat -oireyhtymä. Näistä ei kuitenkaan tarvitse kärsiä, apua on olemassa! Uniterveyskirja perustuu tieteen uusimpiin tutkimustuloksiin ja siinä käsitellään unen tarpeen vaihtelua, uni-valverytmin rikkoutumista, unihäiriöiden syntyä ja hoitoa sekä keinoja unettomuuden välttämiseksi. Kirjassa annetaan paljon neuvoja ja ohjeita, joihin jokainen voi turvautua oma-aloitteisesti korjatakseen unettomuuttaan tai parantaakseen unensa laatua. Uni on avain terveyteen ja hyvään elämään. Professori Markku Partinen on neurologi ja hänellä on unilääketieteen erityispätevyys. Partinen on suomalaisen unilääketieteen edelläkävijä ja kansainvälisesti arvostettu asiantuntija. Hän on tutkinut ja hoitanut unihäiriöpotilaita yli 35 vuoden ajan ja on uniapnean, kuorsaustutkimuksen sekä narkolepsiatutkimuksen uranuurtaja ja kehittäjä. Partinen toimii Helsingin uniklinikan tutkimusjohtajana. Helsingin uniklinikan toiminnanjohtaja Anne Huutoniemi on perehtynyt unettomuuden ja väsymyksen lääkkeettömiin hoitomenetelmiin. Hän on unihoitaja ja sairaanhoitaja, jolla on psykoterapeuttiset erityisvalmiudet. Huutoniemi toimii kliinisissä ja tieteellisissä tutkimuksissa hoitajana ja koordinaattorina. (Huom. Kirjasta löytyy myös: uusittu ja laajennettu painos, kirjan nimi: Nuku Hyvin (2020).) 3. Richard Wiseman: Pää tyynyyn! Hyvän unen kahdeksan oppituntia (2015). Kolmannes elämästämme kuluu unessa – kuinka paljon siitä tiedät? Nukumme jopa kolmanneksen elämästämme. Yön pimeillä tunneilla on järisyttävä merkitys valveillaoloaikaamme. On tärkeää olla perillä siitä, mitä yön aikana tapahtuu, sillä hyvin nukkuva ihminen on terve, menestynyt ja onnellinen. Pää tyynyyn! kertoo: a) mitä kehollemme yön aikana tapahtuu, b) kuinka voimme ratkaista ongelmia nukkuessamme, c) miten pystymme syventämään tietojamme unessa; d) kuinka unia voi tulkita ja hyödyntää, e) mitkä ovat kuuden minuutin voimaunet, f) miksi kävelemme unissamme, g) voiko kuorsaukseen kuolla, h) mitä on uniterapia, i) miten voimme kontrolloida uniamme ja välttää painajaiset sekä j) kuinka nukumme lasten lailla. Maailman suurimpaan uniraporttiarkistoon ja nykytutkimukseen perustuva, anekdootein tarjoiltu viihdyttävä tietokirja paljastaa totuuden unesta. Älä siis käy yöhön yksin – vaan ota tämä teos mukaasi.

16.3. Panda Day. Pandapäivä. Juhlistamme pandoja ja muistutamme niiden uhanalaisuudesta. Mustavalkoinen ja sympaattisen näköinen isopanda on erikoistunut elämään bamburavinnolla. WWF:n tunnuseläimenäkin tunnetun karhueläimen suurin uhka on elinympäristöjen häviäminen. Maailman ikonisimpien eläinten joukkoon kuuluvan isopandan erityisiä tuntomerkkejä ovat mustavalkoinen turkki, suuren valkoisen pään mustareunaiset silmät ja mustat korvat. Koiraat ovat tyypillisesti naaraita suurempia ja voivat painaa jopa 125 kiloa. Erakkoluonteiset pandat viihtyvät pääasiallisesti yksin hakeutuen yhteen ainoastaan lisääntymisaikoina. Ne kuuluvat petoeläinten lahkoon, mutta ovat aikojen saatossa erikoistuneet elämään kasvisravinnolla. Pandojen ruokavalio koostuu lähes yksinomaan bambusta. Bambun ravintoarvot ovat verrattain heikot, joten pandat syövät sitä päivittäin suuria määriä. Samalla pandat auttavat vuoristometsiä pysymään hyväkuntoisina esimerkiksi levittämällä kasvien siemeniä jätöksissään. Pandat elävät nykyisin 20 erillisellä bambumetsäalueella Kiinassa Sichuanin, Shaanxin ja Gansun maakunnissa, jossa niitä on vapaana noin 1800-1900 yksilöä. Esihistoriallisella ajalla panda oli levinnyt Kiinassa laajalle, mutta ihmisen levittäytymisen myötä lajin elinalue on pienentynyt radikaalisti. Pandojen fossiileja on löydetty myös Burmasta ja Pohjois-Vietnamista. Aiemmin pandoja tavattiin alavammillakin seuduilla, mutta nykyisin niiden elinalue on siirtynyt ihmisen toiminnan vuoksi ylemmäs vuoristometsiin. Jäljellä olevista pandan elinalueista 16 000 km2 on suojeltu ja yli 60 % pandoista elää näillä suojelualueilla. Pandojen määrä on saatu sinnikkään suojelutyön ansiosta viime vuosikymmeninä nousuun, mutta laji on edelleen uhanalainen. Yksilöitä on viime vuosina havaittu alueilla, joista ne ovat olleet poissa vuosisatojen ajan. Toisaalta joillain alueilla populaatiot ovat heikkenemässä. Elinalueiden häviäminen uhkaa pandoja vakavasti. Elinympäristöjen pirstoutumisen vuoksi pandat eivät pääse enää liikkumaan vapaasti uusille alueille. Pandojen elinalueita raivataan mm. maatalouden ja infrastruktuurin tieltä. Elinympäristöjen pirstoutumisen seurauksena pandapopulaatiot ovat pieniä ja toisistaan eristyksissä. Myös ilmastonmuutos on vakava uhka pandoille. Ne syövät lähes yksinomaan bambua, joka kukkii 10–120 vuoden välein. Kukinnan jälkeen kasvusto kuolee ja pandat joutuvat siirtymään muille bambualueille ravinnon perässä. Jotkut bambulajit ovat hyvin herkkiä ilmaston lämpenemiselle, joten pandojen pääasiallinen ravinnonlähde on vaarassa kadota. Pandoja salametsästetään niiden upean turkin takia. Salametsästys on vähentynyt muun muassa koventuneiden rangaistusten vuoksi, mutta on pandoille edelleen uhka. Lisäksi pandoja menehtyy muille eläimille tarkoitettuihin ansoihin. Lähde: wwf.fi

Lukemiseksi: 1. National Geographic, Anne Schreiber: Na­tio­nal Geo­grap­hic. Pan­da (2023). Ikäsuositus: 7+. Helppolukuinen tietopaketti pandoista lukemaan oppineille! National Geographicin Luen itse -sarja tarjoaa tutkittua ja kiinnostavaa tietoa helposti lähestyttävässä muodossa. Taso 2 on sopiva itsenäisesti lukemaan oppineille. Napakat tietotekstit kertovat pandoista ja havainnolliset kuvat tukevat luettua ja opittua. Vieraammat sanat selitetään tekstin ohessa. Kirja on lukemaan oppineiden tietofanien lemppari! 2. Ami Vitale. Panda Love. The Secret Lives of Pandas (2018, 160s.). Panda Love is a collection of incredible images of these gentle giants. Ami Vitale's stunning photographs, taken on location in China, document the efforts to breed pandas and release them back into the wild. Ami was given unprecedented access to the pandas and her photos give an amazing insight into the bears' lives in both the sanctuaries and their natural habitat.

16.3. Curlew Day. Kuovipäivä. Kuovi eli vanhalta nimeltään isokuovi (Numenius arquata) on Euroopan suurin kahlaajalaji. Tämä varhain palaava muuttolintu esiintyy myös Suomessa. Siihen liittyy sananlasku: "Kun sä kuulet kuovin äänen, älä mene järven jäälle." Kuovi on Etelä-Pohjanmaan maakuntalintu. 

Faktoja kuovista eli isokuovista:

Yleiskuvaus: Isokokoinen kurppiin kuuluva kahlaaja. Nokka pitkä, kaartuu tasaisesti alaspäin tyviosaa lukuun ottamatta. Pää suhteellisen tasavärinen (vrt. pikkukuovi). Puku kauttaaltaan kellanruskean kirjava. Koko: Pituus 48–57 cm, siipien kärkiväli 89–106 cm, paino 415–980 g. Euroopan suurin kahlaaja. Naaras koirasta kookkaampi. Pesä: Painanne kuivalla alustalla pellolla, niityllä tai suomättäällä. Vuorattu kuivilla heinillä. Pesiminen: Munii huhti–toukokuussa 4 munaa. Molemmat emot hautovat, haudonta-aika 27–30 vrk. Poikaset lentokykyisiä 40–50 vrk:ssa. Poikaset pesäpakoisia ja etsivät itse ravintonsa jo hyvin pieninä. Esiintyminen: Pesii pelloilla ja soilla Oulun ja Pohjois-Karjalan korkeudelle asti, pohjoisemmassa harvalukuinen, puuttuu Tunturi-Lapista. Vähentynyt Etelä-Suomessa. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 80.000 paria. Muutto: Sekä päivä- että yömuuttaja. Syysmuutto voi alkaa jo touko–kesäkuun vaihteessa, naaraat muuttavat toukokuun loppupuolelta alkaen, koiraat ja nuoret linnut heinä–elokuussa. Keväällä paluu huhti–toukokuussa. Talvehtii Länsi-Euroopassa, etupäässä Brittein saarilla ja Ranskan rannikolla. Ravinto: Selkärangattomat eläimet, mutta myös marjat. Ääni: Sointuvia ja voimakkaita. Muuttoääni "kuui" tai "kui-kui". Uhanalaisuus: Vaikka kuovi meillä onkin melko yleinen, maailmanlaajuisesti tilanne on toinen; kuovi on luokiteltu silmälläpidettäväksi, rauhoitettu.

Kuovi on suurikokoisin kahlaajalajimme. Sen puku on kauttaaltaan kellanruskean kirjava. Kuovin lentäessä yläperän kiilamainen valkea kuvio on silmiinpistävä. Kuovin nokka on pitkä ja sirppimäinen ja kaartuu tasaisesti alaspäin tyviosaa lukuun ottamatta. (Koiraan nokka on hiukan lyhyempi kuin naaraan.) Pää on suhteellisen tasavärinen ilman pikkukuoville tyypillistä päälaen keskiosan selvää juovitusta. Koivet ovat harmaat, nokka on tyviosasta sarvenvärinen ja kärkeä kohti tummuva. Silmän värikalvo on ruskea. Lähde: luontoportti.com.

16.3. Me Day. Me, Myself and I. Itsenhemmottelupäivä. Keskittykäämme tänään kysymään itseltämme, kuinka meillä menee. Otetaan aikalisä itsestä huolehtimiselle. Ohessa muutamia vinkkejä päivän viettämiseen: 1. Tee jotakin sellaista, mikä poikkeaa normaalirutiinistasi, jotakin mistä todella nautit täysin siemauksin. 2. Ehkä parempi idea onkin keskittyä tekemään ei.yhtään.mitään kuin että keskittyisi tekemään jotakin. Mitä on tuo ei-mitään? Se voi olla ihan vain kepeiden mielitekojen seuraamista, vaikkapa jonkin mukavan elokuvan katsomista tai vaikka istumista jossakin mukavan rauhallisessa paikassa kenties lempikirja mukana. Tärkeintä on irrottautuminen kiireaikataulusta. Mieti, mikä voisi sinulle edustaa nirvanaa - siinä se non-aktiviteetti on! Anna itsellesi lupa olla laiska, laiskuus voi olla eräänlaista aktiivistakin laiskuutta: akkujen lataamista, jotta voi olla ´taas ahkera! Jos mahdollista, jätä laittamatta herätyskello päälle ja nuku kerrankin tarpeeksi. 3. Me Day voi olla myös epäitsekäs päivä. Voit viettää osan päivästä jossakin hyväntekeväisyystapahtumassa tai vaikka kokkailla ystävälle. Ajatus on tehdä jotakin sellaista, mitä et yleensä tee (koska et ehdi) ja josta todella nautit. 4. Me Day voi olla good-for-me day. Hanki jäsenyys kuntosalille, valitse jokin kiva uusi kieli ja ryhdy opiskelemaan sitä, valitse jokin soitin ja aloita uusi harrastus musiikin parissa, mene taidemuseoon hankkimaan uusia elämyksiä tai vaikka luontopolulle raikkaaseen ilmaan tai kenties haluatkin mennä katsomaan eläimiä - se jos mikä saa mielen rauhoittumaan ja täyttymään ilolla. Mitä tahansa valitsetkin, pidä pääkriteerinä asian nautittavuutta: Tämä on Sinun päivä, Sinun nautinto ratkaisee tänään! 5. Me Day ei tarkoita sitä, että sinun pitäisi nauttia siitä yksin. Kaksin aina kaunihimpi. Miettikää ystävän kanssa, mistä te molemmat eniten nautitte ja sitten vain toimeksi! 6. Me Day'n juhlistaminen onnistuu myös työpaikalla. Aloita töissä jokin uusi projekti, johon juuri Sinä voit antaa arvokkaan ja ainutlaatuisen panoksen! 7. Me Day'n ei tarvitse kestää välttämättä koko päivää. Ehkä ehdit ottaa vain tauon päivän muista riennosta, Me break'in. Ota vaikka aamu itsellesi tai nauti luksuslounas, slow meal, lempiravintolassasi, tee puistokierros tauolla tai mene manikyyriin tai pedikyyriin, tai valitse jopa mani-pedi. Tai vie itsesi ostoksille palkitaksesi itsesi jollakin todella hemmottelevalla. 8. Ei kannata rajoittaa itsensä muistamista vain yhteen päivään vuodessa. Aika ajoin on hyvä huomioida itseään, annetaan itsemyötätunnolle tilaa! Olet onnellisempi, terveempi ja siten tuotteliaampi elämän kaikilla saroilla, jos silloin tällöin suot itsellesi henkisen hyvinvoinnin päivän, mental health day'n ja järjestät aikaa kokeilla uusia juttuja, joita olet aina halunnut kokeilla. Siinä pysyy virkeämpänä niin keho kuin mielikin. Elämästä tulee huomattavasti nautittavampaa, jos otat tavaksi tehdä joka ikinen päivä ainakin yhden mukavan asian aivan itsesi takia. Me Day 365 kertaa vuodessa? Otetaan siitä tavoite! Kun me voimme paremmin, alkavat ympärillämmekin olevat voida paremmin. Sillä vain se, joka pitää huolta itsestään, pystyy pitämään huolta myös toisista. Siten näennäisesti itsekäs toiminta voikin palvella altruistisia päämääriä.

Tutustumiseksi: 1. Ronnie Grandell: It­se­myö­tä­tun­to (2015). Ensimmäinen kotimainen kirja itsemyötätunnosta. Kamppailetko stressin, paineentunteen tai itsekritiikin kanssa? Oletko ymmärtäväinen muita kohtaan mutta itsesi kovin arvostelija? Teetkö asioita, joiden järjen tasolla tiedät olevan haitallisia sinulle, mutta et silti pysty muuttamaan toimintamallejasi? Konkreettisin neuvojen ja harjoitusten avulla kirja ohjaa tarkastelemaan omaa toimintaa ja omia ajatuksia itsemyötätunnon kautta. Kun opit huomaamaan mielesi kompastuskivet, voit tehdä uusia valintoja elämässäsi. Kirja tarjoaa myös ideoita itsemyötätunnon soveltamiseen. Löydä ystävällisempi ja lempeämpi suhtautuminen itseesi kun sitä eniten tarvitset, tule toimeen itsekritiikin kanssa, löydä sisäinen jämäkkyytesi, tarkastele ajankäyttöäsi myötätuntoisesta näkökulmasta ja löydä jouhevampi tapa ratkaista ongelmia. Kirjan sisältö pohjautuu myötätuntokeskeisen terapian menetelmiin ja uusiin tutkimustuloksiin itsemyötätunnosta ja ihmismielestä. 2. Eija Holmala: Harmoninen hyvä olo : hemmottele itseäsi ja voi hyvin (2006). Keho ja mieli voivat hyvin, kun hoidat niitä kokonaisvaltaisesti. Tähän tarvitaan sopivassa suhteessa kehon rasitusta ja huoltoa, elinvoimaista ravintoa, mielen tasapainoa ja rentoutumista. Mikä onkaan ihanampaa kuin irtautua silloin tällöin hetkeksi arjesta ja hemmotella itseään. Anna itsellesi luksusta, omaa aikaa rauhoittua. Nauti siitä täysin siemauksin! Tämä kirja tarjoaa sinulle hyvän olon avaimet ja menee hieman pintaa syvemmälle. Tavoitteena on, että lisäät omaa positiivista energiaasi ja opit rentoutumaan paremmin. Opit varaamaan itsellesi aikaa monipuoliseen hemmotteluun ja kehon huoltoon. Hoida vartaloasi, ihoasi, kauneuttasi ja mieltäsi sekä ulkoa että sisältäpäin. Anna itsellesi harmoninen hyvä olo. Eija Holmala on hyvinvoinnin monitoiminainen, joka on perustanut ja kehittänyt kuntokeskuksia, toiminut sekä omavalmentajana että asiantuntijana erilaisissa terveysalan organisaatioissa ja kirjoittanut terveysalan lehtiin ja kirjoihin. 3. Kaarina Davis: Irti oravanpyörästä (2019, 224s.).  Vähemmän työtä ja enemmän elämää? Sairaanhoitaja Kaarina Davis kamppaili pitkään suorituspaineiden ja riittämättömyyden tunteen kanssa. Lopulta hän päätti etsiä tavan nauttia elämästä joka päivä eikä "sitten joskus". Päätöksestä alkoi matka kohti onnellisempaa arkea. Muutoksen myötä kaupunkiasunto vaihtui mummonmökkiin, suorittaminen seesteisempään tekemiseen ja jatkuva kiire maaseudun rauhaan. Irti oravanpyörästä kyseenalaistaa tiukkaan juurtuneita käsityksiä työstä, rahasta ja vapaudesta. Se kannustaa lukijaa pohtimaan omia valintojaan. Lämpimän huumorin ja terävien havaintojen sävyttämä teos kertoo, kuinka elämästä voi saada mielekkäämpää ja ekologisesti kestävämpää. Kaarina Davis näyttää, ettei elämänmuutokseen tarvita lottovoittoa. Kaarina Davisin esikoisteos Rankka kutsumus - sairaanhoitajan päiväkirja herätti vilkkaan keskustelun. Kirja nimettiin Tieto-Finlandia-ehdokkaaksi ja se sai Mielenterveysseuran kunniamaininnan. 4. Helene Lerner: Time for Me. Self care and simple pleasures for women who do too much (2023). Women are notorious for taking care of everyone else first, exhausting themselves. Time for Me is for any woman who feels stretched too thin, burnt out, or ready to find a better work-life balance. Author Helene Lerner helps women figure out if they're doing too much, and then provides four Power Keys to living a more joyful and balanced life. For women who are out in the trenches every day, this book offers simple pleasures to nourish your spirit and ingenious solutions to find time for yourself. 5. Mel Jolly: Becoming Future You. Be the hero of your own life (2021). It's never too late to live your version of a meaningful life. "An alive, vibrant, helpful, beautiful book." - Tawdra Kandle. You're already becoming Future You, but the question is... do you like who you're becoming? With her simple, actionable strategies and engaging stories, Mel Jolly will guide you through the process of figuring out what the heck you want out of your life. This book will help you become the most authentic version of yourself, the YOU you will enjoy being. This book is for you: ★ If you're not sure what you want ★ If you're tired of the usual advice not working for you ★ If you struggle with motivation ★ If you feel like you're running out of time ★ If you're looking for hope and encouragement. This is not just another follow-your-dreams goals book or a stronger, better, faster book. This is a book about you and what you want. Even if you don't know what you want... yet. You can be the hero of your own life. It's never too late to become 5-Star Future You. Mel Jolly has spent years coaching and encouraging countless people through her newsletters, webinars, public appearances, and courses to help them recognize their superpowers, embrace their desires, and make stuff happen. 6. Sarah Green: 28 Days of Loving Yourself - a Self Love Workbook. Fun, practical, inspiring (2020). As children, we are taught what to do, what not to do, how to socialize and make others comfortable, how to fit in with our peers, and gain their affection, but we were never taught to love, appreciate, and respect ourselves. Because of that the human psyche is riddled with self-doubt, feelings of guilt, shame, and self-loathing. I say enough of that! I say we deserve more love, and understanding from ourselves. Do you want to fall in love, cherish, pamper & take care of yourself like you never thought you could? Then this workbook is perfect for you. From easy to follow exercises, DIY spa treatments, to therapeutic exercises and minimalist tips we can all benefit from this book. 7. Calista McBride: Happy To Meet Me. 201+ self-discovery secrets to power up your self-esteem and recognize your self-worth (2020). What if shame, guilt, anger, low self-esteem, and painful memories of your past failures no longer plagued your mind? Happy to meet Me is a Journal writing prompts for self-discovery created to explore all areas of your life, and confidently love yourself. It's simply designed to fire up your creativity and challenge your thinking with a variety of compelling writing prompts, self-discovery questions, and uplifting quotes. Each writing prompt support each other to create a progressive experience. In this self-care journal, you'll discover: Unique and creative daily writing prompts for adults or young adults. Irresistible questions that will make you stop and think... deeply. Daily inspiration to challenge your imagination. Rare uplifting quotes. More than that, these are the Ultimate Benefits you will get from this Journal: You'll discover how to better accept and love your true self. You'll feel clear-minded, calm, and confident. You'll feel naturally happier throughout your day. You'll gradually become more optimistic and experience positive momentum. You'll naturally find yourself back on track with your writing habit even after a journaling rut. You'll feel self-empowered and find yourself free to explore life like you've never dared before. This guided journal is not about rainbows and unicorns but a no-nonsense approach to exploring your innermost thoughts and empower your life, based on positive psychology, neuroscience, and personal development.

19.3. International Read To Me Day. Kansainvälinen ääneen lukemisen päivä. Lukeminen on hyvä tapa synnyttää positiivisia vuorovaikutustilanteita, jotka kehittävät kielen oppimista. Ääneen lukemalla voi kehittää vauvan ja pienen lapsen ongelmanratkaisutaitoja. Runojen ja riimien rytminen rakenne, sekä vanhemman äänen melodia tukevat vauvan kielellistä kehitystä. Lukutaidon ja kielellisen kehityksen kannalta lapsen ensimmäiset elinvuodet ovat erityisen tärkeitä. Jo vauvaiässä aloitetulla ääneen lukemisella näyttää olevan erityisen suuria hyötyjä kielen ja lukutaidon kehitykselle.

Tämä teemapäivä tuo ihmiset yhteen juhlistamaan lukemisen taikaa. Tänä päivänä lapsia rohkaistaan pyytämään aikuisia lukemaan heille ääneen. Keskiössä on jaettujen lukuhetkien tärkeys. Tämä erityinen päivä kantaa kortensa kekoon pyrkimyksessä herättää lapsissa elinikäinen rakkaus kirjoja kohtaan. Päivä palvelee monia tarkoituksia:  lukutaidon parantamista, ihmisten keskinäisten siteiden vahvistamista sekä tarinoiden roolin korostamista koulutuksessa ja henkilökohtaisessa kasvussa. Päivän tarkoitus on saada lapset hoksaamaan kirjojen arvo ja niiden mukanaan tuoma ilo. Tänä päivänä järjestettävien tapahtumien tarkoitus on saavuttaa kaikki lapset ja tarjota heille tilaisuus nauttia tarinoista ja oppia niistä. Päivän juhlistukseen on monia syitä. Tutkimukset osoittavat, että lapsilla, jotka lukevat säännöllisesti, on kehittyneempi lukutaito ja he pitävät lukemisesta enemmän. Päivän tarkoitus on auttaa edistämään ihmisten lukutaitoa ja rohkaista perheitä ja yhteisöjä omaksumaan lukuharrastukset osaksi arkeaan. Yhdessä lukemisesta hyötyy koko perhe: se tuo kokemuksen yhdessäolosta, luo vuorovaikutusta lapsen ja aikuisen välille ja auttaa oppimaan lapsen ja nuoren kiinnostuksen kohteista. Päivittäinen iltasatuhetki on hyvä keino tuoda lukeminen osaksi arkea. Jokainen voi olla tukemassa lapsiemme lukutaidon kehittymistä - ihan vain lukemalla lapsille. International Read To Me Day'n kautta me tunnistamme ja tunnustamme ääneen lukemisen voiman jokaisen lapsen mielikuvituksen ja oppimiskykyjen avaamisessa. Hyvä lukutaito on demokratian toteutumisen kannalta perustavanlaatuinen asia, joten sen tärkeyttä voi tuskin kylliksi korostaa. Koti, laadukas varhaiskasvatus ja koulu sekä kirjasto yhdessä antavat raamit ja mahdollisuudet lapsuuden ja nuoruuden lukuharrastuksen kehittymiselle. Lukutaito kehittyy vain aktiivisesti ja monipuolisesti sitä käyttämällä. Lapsuudessa omaksutut lukemisen tavat ja aktiivisuus vaikuttavat merkittävästi nuoruuden ja aikuisuuden tottumuksiin. Lähde: lukukeskus.fi.

Lukemiseksi: 1. Heli Anneli Virtanen & Mili Kaikkonen: Ihania iltasatuja (Alkuteos: 5-minute Tales: Bedtime Stories)  (2023). Kirja sisältää yhden 5-minuutin iltasadun jokaiselle viikonpäivälle. Uinu tähtitaivaan alla, lennä satumaisella yksisarvisella ja juksaa lapsenvahtia. Uusi seikkailu odottaa joka ilta! 2. Francesca Cavallo & Elena Favilli: Iltasatuja kapinallisille tytöille - 100 tarinaa ihmeellisistä naisista (2017). Roolimalleja itsenäisille lapsille. Maailmalla ilmiöksi noussut kirja Good Night Stories for Rebel Girls, suomeksi Iltasatuja kapinallisille tytöille kertoo sadan itsenäisen naisen tarinan iltasadun muodossa. Kokonaisuutena kirja on komea kunnianosoitus naisille, kuvataiteelle ja jokaiselle tytölle, joka saa kyseisen kirjan yöpöydälleen. Se on inspiroivaa luettavaa myös vanhemmille, jotka kaipaavat lapsilleen monipuolisempia roolimalleja. Tavanomaisten prinsessasatujen sijasta tässä ihanassa iltasatukirjassa tutustutaan sataan todelliseen tyttöön ja naiseen, jotka ovat muuttaneet maailmaa tai oman elämänsä – rohkeasti ja lupaa kyselemättä. He ovat eläneet kauan sitten tai he elävät nyt: he ovat hallitsijoita, merirosvoja, taiteilijoita, urheilijoita, astronautteja, tieteilijöitä, tai ihan tavallisia ihmisiä, jotka ovat tehneet jonkin pelottoman valinnan. Loisteliaan kuvituksen ovat toteuttaneet 60 kuvittajanaista eri puolilta maailmaa. Iltasatuja kapinallisille tytöille on kirja kaikille lapsille, joiden toivot kasvavan itsenäisiksi ja toisia kunnioittaviksi ihmisiksi. Kirjan on suomentanut Maija Kauhanen. 3. Minna Kulmala: Metsäsatuja – Pieni kuusi (2015). Minna Kulmalan Pieni Kuusi on hyvän mielen iltasatu ystävyydestä ja toisten kunnioittamisesta. Se on myös opettavainen tarina siitä, miten kiusaajien huutelun ja syrjimisen voi omalla käytöksellään lopettaa alkuunsa. Anneka Ahoniemen taidokas kuvitus saa aikuisenkin lukijan hyvälle tuulelle. 4. Paula Noronen & Minna Kivelä: Älyttömän hulluja satuja (2024). Hulluakin hullummat sadut jatkavat voittokulkuaan!
Pidelkää käsinojista kiinni, nyt tulee sitä itseään - odotettu neljäs kokoelma kreisejä Hulluja satuja! Niissä ystävämme Kakkakikkare selittää selittämistään ja järjestää kaikkien aikojen parhaat synttärit. Villit vauvat Keke ja Vuokko karkailevat tapansa mukaan ja aiheuttavat hämminkiä kirjastossa ja laivaristeilyllä.
Saduissa seikkailevat myös tutut oravaveljekset Mauri ja Vesa, legendaarinen pahismummo, puhuva pelituoli ja vaudikkaat festarikissat. Aiju Salmisen kuvittama Hulluja satuja -sarja on komeillut jo pitkään myyntillistojen kärjessä. Sekä Hulluja satuja että Täysin hulluja satuja ovat voittaneet Storytel Awards -äänikirjakilpailussa lasten- ja nuortenkirjojen kategorian. Paula Noronen tunnetaan supersuosittujen lastenkirjojensa lisäksi monista radio- ja televisio-ohjelmista. Rakastettu näyttelijä ja koomikko Minna Kivelä on tuttu mm. roolistaan Kätevä emäntä -sarjassa. Aiju Salminen on Helsingissä asuva kuvittaja ja sarjakuvapiirtäjä. Hänen rouhean humoristiset kuvituksensa sopivat mainiosti hulvattomiin satuihin.

19.3. Backyard Day. Trampoliinilla pomppimisesta puutarhanhoitoon, kroketista uima-altaisiin, grillikutsuista nyt puhumattakaan, takapiha voi tarjota vaikka minkälaisia seikkailuita ja aktiviteetteja, Suomessakin yhä pidemmälle syksyyn! Backyard Day kiinnittää huomiomme takapihaamme. Laittakaamme takapihat nyt loistokuntoon ja aloittakaamme kiva harrastustoiminta!

Tutustumiseksi: 1. Paula Ritanen-Närhi: Paulan puutarha - paratiisi takapihalla (2010). Puutarha on kodin jatke, jossa saa rauhoittua ja johon voi paeta ympäröivän maailman hälyä. Huvimajassa voi viettää iltaa katsellen siilien lyllerrystä, sammakoiden loikkimista tai naapurin kissan hiiviskelyä. Kasvihuoneessa kasvavat pelargonit, yrtit, kärhöt ja viiniköynnökset. Pienellekin kasvimaalle mahtuu vihanneksia, salaatteja ja kukkia - tärkeintä ei ole sato, vaan kasvien kasvun seuraaminen ja niiden seurassa viihtyminen. Lasiterassi puolestaan pidentää puutarhan kesää aikaisesta keväästä pitkälle syksyyn. Ylen TV1-kanavan Puutarhaunelmia-ohjelmasta ja lukuisista lehtikirjoituksistaan tuttu puutarhatoimittaja, hortonomi ja intohimoinen kotipuutarhuri Paula Ritanen-Närhi kutsuu lukijan vierailulle omaan puutarhaansa. Kirjassa esitellään upeiden kuvien avulla Paulan puutarha -ei mallipuutarhana vaan virikkeenä luovaan tilankäyttöön. Mukana on ideoiden lisäksi käytännönläheisiä ohjeita, esimerkiksi kuinka perustaa lummelammikko sinkkivatiin tai kuinka ottaa pelakuista pistokkaat.
Paula Ritanen-Närhi on kirjoittanut aiemmin monista suomalaisista puutarhoista, mutta tässä kirjassa hän keskittyy omaan puutarhaansa, jonka tuntee parhaiten. Kirja kannustaa pienen pihan omistajia käyttämään tilaa hyväkseen, sillä muutamaan sataan neliöönkin mahtuu todistetusti paljon ilman ahtauden tuntua. 2. Leena & Heikki Luoto: Oman pihan terveydeksi (2011). Oman pihan terveydeksi -kirja on ensimmäinen suomalainen käsikirja, jossa kerrotaan miten kotipuutarhuri voi tunnistaa ja torjua tuholaisia ja ehkäistä kasvitauteja. Kirja sopii niin puutarhansa hyvinvoinnista huolehtivalle kotipuutarhurille kuin vaativallekin puutarhaharrastajalle. Kirja on kaivattu tietoteos alan opiskelijoille ja se kuuluu myös puutarha-alan ammattilaisten käsikirjastoon. Kirjaan on koottu laajalti tietoa pihan ja puutarhan kasvitaudeista ja tuholaisista, pihan hyötyeliöistä ja luonnonmukaisesta torjunnasta. Upean kuvituksen ansiosta kirja viihdyttää selailijoitakin.Kaikissa puutarhoissa on runsain määrin erilaisia tuholaisia ja kasvitauteja, mutta myös kasvien kannalta hyödyllisiä olioita. Tutustuminen kituliaan kasvun aiheuttajiin ja lehdillä mönkiviin otuksiin auttaa selvittämään, mikä kasvia vaivaa. Ilman otuksen tai taudin kunnollista tunnistamista tehdyt torjuntatoimenpiteet voivat koitua tuhoksi sellaiselle, joka onkin puutarhurin kannalta hyödyllinen.Teoksen avulla puutarhan kasvien hyvinvoinnin seuranta ja oireiden selvittäminen on helppoa. Loistavat kuvat ja selkeät taulukot auttavat oireiden ja otusten määrittämisessä. Kun on varmistettu, mikä kasvia vaivaa, voi toimia niin, että luonnon monimuotoisuus säilyy. 3. Tanja Nieminen: Pihalla! - Suomalainen pihakirja (2019). Kotona pihalta halutaan ennen kaikkea helppohoitoisuutta ja viihtyisyyttä. Arjen pitää sujua ja niin lapset kuin aikuisetkin tarvitsevat pihalle omannäköistänsä tilaa. Mistä tekijöistä sitten syntyy selkeä ja helppohoitoinen piha? Arkea helpottavat oikein mitoitetut pihahuoneet, toimivat säilytysratkaisut, helpot ja huollettavat materiaalit ja kasvivalinnat sekä kaikkien perheenjäsenten huomioiminen. Tanja Nieminen on suunnitellut suomalaisten kotipihoja jo yli 20 vuotta. Hänen mielestään pihapulmat ratkeavat, kun maiseman ja asukkaan toiveet yhdistetään viihtyisäksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi. Nykyajan kaupunkipihat ovat usein melko pieniä ja pihan pohja voi olla savinen. Rinnepihat taas kiehtovat ihmisiä, koska maisema tarjoaa kauniita näkymiä ja paljon mahdollisuuksia. Pihan suunnittelussa ja rakentamisessa suuret korkeuserot tuottavat kuitenkin pohdittavaa ja ratkottavaa. Entäpä jos rakastat vanhaa ja haluat päivittää sen tähän päivään ilman, että vanhan pihan tunnelma katoaa? Vanhan pihan uudistamisessakin on omat niksinsä. Millainen on suomalainen kaupunkipiha ja miksi kaupunkiluonto on niin tärkeä? Miten saada kaikki pihan neliöt hyötykäyttöön? Entäpä hyötykasvit? Kirjasta löydät myös kattavan apua! -osion, jossa on vinkkejä ja ratkaisuja niin pihan juhlakuntoon saattamiseksi kuin mahdollisen myynnin varalle. Tanja Nieminen on kiitelty ja palkittu maisemasuunnittelija, tietokirjailija ja opettaja. Tanjan suunnittelu
perustuu maisema-analyysiin, jonka perusteella asiakkaan toiveet ja kohteen erityispiirteet yhdistyvät
persoonalliseksi ja rakennetuksi kokonaisuudeksi. Maisemointi tehdään perusteellisesti alusta loppuun,
sillä suunnittelija viihtyy myös työmailla seuraamassa piirustustensa konkretisoitumista. Tanjan suunnittelemat
pihat tuovat asiakkaalle iloa vuoden jokaisena päivänä. Tanjan olet voinut nähdä nelosen Huvila ja Huussi –
ohjelman pihasuunnittelijana ja ruutukasvona. Tanjan suunnitelmien mukaan toteutettuja pihoja on kertynyt
jo yli 350! 4. Mattias Wenblad & Esko Kuokkanen (suom.): Nikkaroi piha viihtyisäksi (2016). On hauskaa nikkaroida itse! Kaunis puutarha houkuttelee puuhasteluihin ja leikkeihin – ja siellä tuntee elävänsä täyttä elämää. On hienoa nähdä, miten jokin omin käsin tehty elementti lisää pihan viihtyisyyttä. Nyt pihalle rakennetaan muun muassa keinu, jämäkkä penkki, kukkalaatikoita ja jopa kasvihuone. Lapsille nikkaroidaan ihana minikeittiö. Mukana on tunnissa toteutettavia töitä sekä isompia, vaativampia projekteja. Kesäinen kuvitus inspiroi suunnittelemaan, ja myös toteutuksessa neuvotaan vaihe vaiheelta -kuvin. 5. Andersson, Ingald: Kotipihan puuterassit (2004). Kirjassa esitellään sanoin, valokuvin ja piirroksin parikymmentä erilaista puuterassia erilaisissa ympäristöissä. Runsas kuvitus auttaa ymmärtämään, miten talon ja tontin ominaisuudet oikein hyödynnettyinä antavat mahdollisuuden rakentaa kaunis ja käytännöllinen terassi sisätilojen jatkeeksi. 6. Malin Nilsson & Heli Mäntyranta: Puuhaillaan pihalla. Kaunista puutarhaan betonista ja muista materiaaleista (2013). Puutarhan voi sisustaa yhtä hyvin kuin minkä tahansa kodin huoneen. Tässä kirjassa on pieniä ja isompia ideoita, jotka on hauska toteuttaa ja jotka tekevät puutarhasta tai terassista viihtyisän kesäkeitaan.
Materiaaleina käytetään niin betonia, puuta ja lasia kuin rautalankaa, maalia, kankaita ja kukkia. Mitä tahansa keksitkin - puutarhassa on sijaa luovuudelle ja mielikuvitukselle! 7. Päivi Kivistö: Pi­ha­suun­nit­te­li­jan ABC (2015). Suunnittele ja toteuta unelmiesi piha! Pihasuunnittelijan ABC ohjaa sinut pihojen suunnittelun saloihin näyttämällä uudispihan ja kunnostettavien puutarhojen suunnittelu- ja rakennusprojektit unelmoinnista aina käytännön valintoihin asti. Työvaiheet käydään läpi yksityiskohtaisin kuvin, suunnitelmin ja työohjein. Aloita piharakentaminen budjettiarviosta ja materiaalivalinnoista, ja etene käytännön töiden kautta viimeisteltyyn lopputulokseen saakka. Parhaimmillaan toimiva piha on kaunis, helpottaa asukkaidensa arkea ja nostaa kiinteistön rahallistakin arvoa. Se palvelee asukkaidensa tarpeita eikä rasita liiallisella työmäärällä.

19.3. Let's Laugh Day. Naurua kehiin -päivä. Nauru kohottaa mielialaa, lievittää stressiä, rentouttaa ja vahvistaa ihmissuhteita. Joten ethän unohda nauraa ja levittää iloa, mihin ikinä menetkin! Jotkut uskovat, että nauru on parasta lääkettä - moneen se varmasti onkin! Let's Laugh Day'n tarkoitus on tuoda ihmisistä esiin heidän parhaat puolensa ja muistuttaa naurun terapeuttisesta vaikutuksesta. Tämä päivä toimii sireeninä muistuttaen meitä siitä, että kaikkea ei tarvitse ottaa aina niin kuolemanvakavasti - on elämää kurttuotsaisuuden tuolla puolen! On aika nauttia ja nauraa kerrankin sydämen kyllyydestä. Helpoimpia väyliä nauruhermojen kutkuttamiseksi tarjoaa varmasti Jim Carreyn leffat, Mr. Beanit, Mies ja alaston ase sekä lukuisat Eddie Murphyn leffat! Olisiko leffamaratonin aika - saadaan treenattua ne vatsalihakset oikein kunnolla! 

Nauramisen on sanottu tehoavan moneen vaivaan. Little Things on koonnut yhteen kahdeksan lääketieteellisesti todistettua faktaa. Naurulle kannattaa antaa tilaa aina, kun mahdollista. Hieman useammin nauraminen voi vaikuttaa hyvinvointiin pitkäaikaisesti: nauru saa ajattelemaan asioita positiivisessa valossa. 1. Nauraminen käy treenistä. Hervoton hekotus tuntuu vatsalihaksissa. Treeni ei korvaa liikuntaa kokonaan, mutta on jo hyvä alku. Nauraminen polttaa kaloreita ja vahvistaa keskivartalon lihaksia. 2. Nauru tekee hyvää sydämelle. Nauru saa sydämen sykkimään eli parantaa verenkiertoa ja vahvistaa sydänlihasta. 3. Nauru vahvistaa koko kehoa. Edellä mainittujen lisäksi nauru parantaa vastustuskykyä. Huumorintajun on sanottu myös vahvistavan henkisiä voimavaroja. 4. Nauru rentouttaa. Nauramisen seurauksena keho tuottaa dopamiinia, joka tunnetaan mielihyvähormonina. Se saa myös keskivartalon lihakset supistumaan, mistä johtuu sanonta "nauraa niin, että vatsaan sattuu". Kun nauru loppuu, lihakset rentoutuvat. Mikä parasta, rento tunne voi kestää jopa 45 minuuttia. 5. Nauru karkottaa negatiivisuutta. Murheet ja huolet jäävät helposti taka-alalle, kun naurattaa. Nauru auttaa myös masennuksen ja ahdistuksen oireisiin. 6. Nauru syventää ihmissuhteita. Oli kyseessä sitten romanttinen tai kaverillinen suhde, nauru syventää ihmisten välisiä tunteita. Yhdessä nauraminen kertoo samanlaisesta huumorintajusta, mihin moni ihmissuhde perustuukin. 7. Nauru tekee rohkeammaksi. Onnistuneen vitsin kertominen tai tilannekomiikan viljely voi parantaa itseluottamusta hurjasti. Myös ryhmässä yhdessä nauraminen voi helpottaa omia ryhmätyöskentelyn taitoja. 8. Nauru tarttuu. Naurun on sanottu olevan yksi alkukantaisimmista kommunikoinnin muodoista. Kun yksi ryhmässä alkaa nauraa, tarttuu se herkästi muihinkin. Yhdessä nauraminen vaikuttaa myös positiivisesti ryhmähengen muodostumiseen. Lähde: mtvuutiset.fi.

Tutustumiseksi: 1. Mari Lämsä: Naurun hyvää tekevä voima: löydä tie elämäniloon (2017). Nauru ja elämänilo ovat vahvasti läsnä elämän ensimetreillä. Tutkimusten mukaan ihmiset nauravat eniten alle kouluikäisenä. Nauramisen taito säilyy viimeiseen hengenvetoon asti, mutta mihin aikuisten nauru katoaa ja miten sen löytää uudelleen? Tämä kirja vie lukijan matkalle oman naurun lähteille ja avaa uusia ovia ymmärrykselle siitä, miten voimme löytää naurun positiivisen voiman elämäämme. Vapauttaessa naurumme voimme vapauttaa myös kehomme, mielemme ja sielumme menneisyyden ja rajoittavien uskomusten kahleista ja oppia elämään autenttisina tässä ja nyt. Kirja ei pohjaudu vain naurujoogaharjoitteluun tai lähesty naurua perinteisesti huumorin näkökulmasta, vaan avaa naurun merkitystä ja vaikutuksia hyvinvointiin uudella tavalla, kokonaisvaltaisesti. Kirja tarjoaa konkreettisia vinkkejä ja harjoitteita, joiden avulla jokainen voi saada naurun positiivisen voiman käyttöönsä.  2. Jarno Hietalahti: Huumorin ja naurun filosofia (2018, 315s.). Saako Jumalalle nauraa, vai onko itse Jumalalle varattu parhaat naurut? Milloin riemastus muuttuu rienaukseksi tai jopa rimanalitukseksi? Mahtuuko täydelliseen maailmaan ilkikurista vinoilua? Huumori kietoutuu ihmiselämän kaikkiin puoliin, mutta nauru ei kaiu tyhjiössä. Huumori voi palvella vallan välineenä mutta yhtä lailla tarjota kanavan valtaapitävien arvosteluun. Pahimmillaan vitsit loukkaavat, erottavat ja aiheuttavat konflikteja. Parhaimmillaan ne ovat merkki yhteisestä näkökulmasta, jaetusta maailmasta, jopa läheisyydestä. Huumorin ja naurun filosofia tarkastelee huumorin olemusta, siihen liittyviä ilmiöitä ja sitä pohtineita henkilöitä Aristoteleesta Monty Pythoniin ja Sigmund Freudista Kierkegaardiin. Historiallista näkökulmaa halkovat haastattelut, joissa tunnetut humoristit Joonas Nordmanista ja Heli Sutelasta Petteri Summaseen kertovat, mitä huumori heille merkitsee ja mihin naurua tarvitaan nykyhetkessä. Huumorin ja naurun filosofia on kriittinen ylistys huumorille. Se on kirja filosofeille, humoristeille, naurajille ja kaikille, joiden elämässä on sijaa ilolle. 3. Laura Koverskoi & Tarja Kupias: Naurattava elämä — Löydä kadonnut naurusi : Uskalla nauraa! (2021). "Minulle nauru merkitsee ihmisyyttä."  (urheilutoimittaja Kaj Kunnas). Nauru on supervoima. Se rentouttaa tunnelman, luo yhteisöllisyyttä, huuhtelee huolet ja edistää terveyttä. Löydä kadonnut naurusi ja ylläty! Laajaan tutkimus- ja haastatteluaineistoon pohjaava Naurattava elämä avaa naurun merkitystä eri tilanteissa ja rohkaisee ihmisiä nauramaan hyväntahtoista naurua - aina kun naurattaa. Kirja kertoo kiehtovasti naurun värikkyydestä ja yllätyksellisyydestä. Se nujertaa myytit ja rajoitukset naurun ympäriltä, virittäen lukijan naurun lempeälle taajuudelle. Naurattava elämä tuo naurun viisauden ja supervoiman elämäämme. Uskallatko sinä nauraa joka päivä? Kirjan ovat kirjoittaneet teologian maisteri Laura Koverskoi ja nauru- ja positiivisuusvalmentaja Tarja Kupias.

20.3. International Day of Happiness. Mielihyvän löytäminen pienistä hetkistä ja elämän pienten nautintojen arvostaminen ovat tyydyttävän elämän avaintekijöitä. Onnellisuus henkilökohtaisella tasolla voi tehdä kenen tahansa päivästä paremman ja tuoda elämään arvoa! Mutta mitä tarkoittaisi onnellisuuden vaaliminen kansainvälisellä tasolla? Kuinka se vaikuttaisi talouden toimimiseen ja yhteiskuntien toimintaan? International Day of Happiness pyrkii juhlistamaan kaikkialla maailmassa vallitsevaa onnellisuutta, vaikka sitä kussakin paikassa mitattaisiinkin hieman eri tavoin. Tämä päivä on tarkoitettu ihmisten inspiroimiseksi levittämään ympärilleen positiivisuutta, niin pienessä kuin suuremmassakin mittakaavassa, yhdessä muiden kanssa, ja jokaisen kansakunnan rohkaisemiseksi priorisoimaan kansalaistensa onnellisuus. Onnellisuus on teemana ollut tapetilla jo tuhansia vuosia, eikä vähiten filosofiassa. Antiikin Kreikan filosofi Aristoteles sanoi onnellisuuden olevan ainoa asia, jota ihminen tavoittelee sen itsensä vuoksi. Kaikkea muuta ihminen tavoittelee onnellisuuden vuoksi. Onnellisuus on se loppumäärä ja päämäärä itsessään, jota kohti ihminen pyrkii. Utilitaristit, kuten Jeremy Bentham ja John Stuart Mill kehittivät puolestaan eettisen teorian, jossa hyveellisinä tekoina pidetään niitä, jotka maksimoivat onnellisuuden ja minimoivat kärsimyksen.

Suomalaiset - maailman onnellisin kansa? Suomalaista tutkijaa ja filosofia Frank Martelaa pyydettiin selittämään CNBC-medialle, miten itsestään voisi tehdä yhtä onnellisen kuin suomalaiset ovat. Frank Martelan mukaan on yleinen väärinkäsitys, että suomalaiset yksinkertaisesti syntyisivät positiivisen elämänkatsomuksen kanssa. Olisi osuvampaa sanoa, että Suomi on maa, jossa on vähiten onnettomia ihmisiä maailmassa, Martela sanoo. Martelan mukaan syynä on kolme onnellisuutta edistävää periaatetta, jotka ovat yleisiä suomalaisessa yhteiskunnassa. 1. Vahva yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunne. 2. Hyvät teot toisille ihmisille. 3.Selkeän tarkoituksen löytäminen itselleen. Martelan mukaan nämä periaatteet on tärkeää tuoda osaksi arkea.

Ihmiset tulevat onnellisiksi, kun ympärillä on ihmisiä, joista välität ja jotka välittävät sinusta, Martela sanoo. Onneksi tämä voi olla totta jopa erittäin vaikeissa aineellisissa olosuhteissa, Martela lisää. Martelan mukaan se, että autat jotakuta tai kun sinulla on myönteinen vaikutus muihin, myös oma onnellisuutesi ja merkityksellisyyden tunne lisääntyvät. Kriisitilanteissa on tyypillisesti runsaasti mahdollisuuksia auttaa toisia, mikä auttaa myös rakentamaan solidaarisuuden tunnetta, Martela sanoo. Selkeä ja vahva tunne tarkoituksesta auttaa Martelan mukaan kestämään helpommin hankalia olosuhteita. Itse asiassa keskittyminen näiden olosuhteiden muuttamiseen on yksi ilmeinen tarkoituksen lähde, joka voi elävöittää henkilöä ja auttaa löytämään merkityksen nykyisessä tilanteessaan, Martela sanoo.

Instituutioilla on suuri rooli suomalaisten onnellisuudessa. Martelan mukaan suomalaisten yleisen moraalin taustalla on yksi avaintekijä. Hyvin toimivat valtion instituutiot. Minulla on tapana sanoa, että hallitukset eivät voi tehdä ihmisiä onnelliseksi, mutta ne voivat poistaa monia onnenlähteitä, Martela sanoo. CNBC:n jutussa nostetaan esille se, että edullinen terveydenhuolto ja koulutus ovat monille valtioille vain tavoitteita, joihin pyritään, toisin kuin Suomelle. Sillä, miten maasi toimii, on valtava vaikutus onnellisuuteesi, Martela sanoo. Martelan mukaan mikään määrä tietoisuusharjoituksia tai kiitollisuuspäiväkirjoja ei vaikuta merkittävästi onnellisuuteen, jos ympärillä on taloudellista, poliittista tai yhteiskunnallista epävarmuutta. Lähde: mtvuutiset.fi/ Emmi Niiniaho.

Tutustumiseksi: 1. Ilona Suojanen: Onnellisuuspaineen alla : kun onnesta tuli pakko (2021). Onnellisuuspaineen alla kertoo ihmisten arjessaan kokemista onnen vaatimuksista ja auttaa ymmärtämään, mistä ne kumpuavat. Vaikka teos kohdistaa kriittisen katseen pakko-onneen, se on myös lempeällä otteella kirjoitettu tutkielma onnellisuudesta hyvänä ja elämään voimaa tuovana asiana. "Koen painetta rakentaa onnellista henkilöbrändiä." – Julia. Onnellisuudesta on tullut menestyksen mitta. Onnelliset ihmiset nähdään parempina työntekijöinä, kansalaisina ja kanssaihmisinä. Kun kasvoille nostaa onnellisuusnaamion ja julkaisee vain auvoisia päivityksiä, voi ainakin synnyttää vaikutelman menestyksestä. Onnellisuuspaineen alla kertoo ihmisten arjessaan kokemista onnen vaatimuksista ja auttaa ymmärtämään, mistä ne kumpuavat. Teos kyseenalaistaa ajatuksen, että jokainen on oman onnensa seppä. Vastuu onnellisuudesta ei ole pelkästään yksilöllä vaan myös yhteisöillä ja yhteiskunnalla. Esimerkiksi työpaikoilla voidaan helpottaa paineita ja tukea ihmisten aitoa onnellisuutta – antamalla mahdollisuus olla oma itsensä. Vaikka teos kohdistaa kriittisen katseen pakko-onneen, se on myös lempeällä otteella kirjoitettu tutkielma onnellisuudesta hyvänä ja elämään voimaa tuovana asiana. Omista kokemuksistaan ja onnenhetkistään kertovat tekijä itse sekä hänen haastattelemansa ihmiset niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. 2. John Stuart Mill: Utilitarismi (2017). J. S. Millin (1806-1837) moraalifilosofinen pääteos Utilitarismi on yksi länsimaisen eettisen ajattelun merkkipaaluista. Se tarjoaa klassisen filosofisen muotoilun näkemyksestä, että tekojen moraalinen arvo määräytyy niiden tuottaman onnellisuuden tai hyvinvoinnin mukaan ja että onnellisuus koostuu nautintojen runsaudesta ja tuskien puutteesta. Mill esittelee myös tunnetun ajatuksensa nautintojen välisistä laadullisista eroista. 3. John Stuart Mill: Naisen asema (2022). "Toisen sukupuolen laillisen alistamisen toisen alaiseksi pitäisi väistyä täydellisen yhdenvertaisuuden aatteen tieltä." Näin valikoiden lainaten voi tiivistää kirjan ytimen. Mutta tämä alun perin 1869 ilmestynyt ja monin tavoin aikaansa edellä ollut teos on yhtaikaa rikas punninta aiheestaan ja väkevä puheenvuoro miesten ylivallan vääryyden ja vahingollisuuden lakkauttamiseksi. Aikoinaan sen yhtenä päätarkoituksena oli jouduttaa äänioikeuden ulottamista naisille. Ensimmäistä kertaa 1910 suomeksi julkaistu kirja saa nyt uuden tulemisensa kaksikielisenä laitoksena. Mukana on (1980-luvulla tarkistetun) käännöksen lisäksi edelleen tutkijoiden käsissä kuluva alkuteksti, modernin filosofian klassikko. (Sisältönsä puolesta kirjan nimi voisi olla yhtä hyvin: Naisen onnelliseksi tulemisen esteistä; sikäli kirja sopii suositeltavaksi juuri tähän teemaan, KS.) 4. Markku Ojanen: Onnellisuuden käsikirja (2013). Onnellisuusaiheiset kirjat herättävät sekä suurta innostusta että hymähtelyä. Mistä lukija voi tietää, millaiset tiedot ja ohjeet ovat järkeviä ja toimivia?Tämän kirjan tavoitteena on arvioida monenkirjavien ohjeiden hyödyllisyyttä ja hyödyttömyyttä, erotella jyviä akanoista sekä arkijärjen että tutkimuksen avulla. Miten eri neuvot toimivat terveen järjen näkökulmasta? Entä onko olemassa tutkimusta, joka tukee eri lähteissä annettuja onnenohjeita ja lupauksia? Professori Markku Ojanen on käsitellyt onnellisuutta ja ihmisen henkistä hyvinvointia lukuisissa kirjoissa. "Kerran eräs haastattelija kysyi minulta hölmöintä kuulemaani onnellisuusohjetta. -Siinä oli sytyke tämän kirjan kirjoittamiseen." 5. Robert Waldinger, Marc Schulz: On­nel­li­sen elä­män sa­lai­suus. Oppeja kaikkien aikojen laajimmasta onnellisuustutkimuksesta (2023). Onnellisen elämän salaisuus on selvitetty. Mistä syntyy merkityksellinen elämä? Yksinkertainen mutta yllättävä vastaus on: läheisistä ihmissuhteista. Kaikkien aikojen kattavimman tutkimuksen mukaan onnellinen elämä ei synny rahasta, asemasta tai uusista tavaroista. Sen sijaan mitä vahvempia ihmissuhteemme ovat, sitä todennäköisemmin elämme onnellista ja kaikin puolin terveempää elämää niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Hyvä uutinen on, että koskaan ei ole liian myöhäistä vahvistaa ihmissuhteitaan tai muodostaa uusia. Onnellisen elämän salaisuus pohjaa Harvardin yliopistossa yli 80 vuotta käynnissä olleeseen, pisimpään ihmiselämästä koskaan tehtyyn tutkimukseen. Se opastaa lempeydellä, viisaudella ja lukuisten esimerkkien kautta, miten voimme tehdä elämästämme onnellisempaa. Kirja nousi New York Timesin bestseller-listalle heti ilmestyttyään. "Tätä kirjaa olemme odottaneet. Onnellisen elämän salaisuus haastaa arvokkuudella, huumorilla ja tieteellisellä perusteellisuudella sitkeimmät oletuksemme ja todistaa, että se kukoistava, onnellinen elämä, jota me kaikki toivomme, onkin ehkä ollut tavoitettavissamme kaiken aikaa."­– Toimittaja, kirjeenvaihtaja ja suosikkipodcastaaja Guy Raz. 6. Tina Turner:  Onnellisuus on olemuksesi — Opas pysyvään elämänmuutokseen (Alkuteos: Happiness Becomes You) (2021).  "Todellinen helmi, joka ansaitsee tulla luetuksi uudelleen ja uudelleen." - San Francisco Chronicle. Elämänkerran ja henkisen kasvun oppaan yhdistävä Onnellisuus on olemuksesi - Opas pysyvään elämänmuutokseen on inspiroiva, toivoa herättävä ja viisas kirja, jossa maailmankuulu laulaja Tina Turner jakaa rankoista elämänkokemuksistaan ja buddhalaisista opetuksistaan ammentamiaan oivalluksia. Omalla valovoimaisella esimerkillään hän osoittaa lukijalle, että vaikeudet voidaan voittaa omaa sisäistä tilaa muuttamalla ja ylläpitämällä toivon kipinää kaikkina hetkinä. Turner kannustaa ihmisiä lähtemään mukaan ihmisyyden vallankumoukseen, jonka avulla jokainen voi voittaa elämänsä haasteet, tehdä mahdottomasta mahdollista ja toteuttaa unelmansa. Myötätunto ja ilo muuttavat maailmaa. Pysyvä onni on saavutettavissa, sillä onnellisuus on osa meidän jokaisen perusolemusta. 7. Olya Kornienko: A Tiny Book of Joy. 10 ways to bring more joy and creativity to your day - every day (2023, 86s.). Too busy and not enough joy in your life? Maybe you feel overwhelmed, irritated, and even angry that everything is about everyone's needs - except yours. This book is for you! A Tiny Book of Joy is a guide to bringing more joy and happiness to your everyday life and work. You'll learn: a) How joy is achievable every day, even if you're going through tough times. b) What a Joy List is and how it can change your life. c) How you can (re)discover your creativity and feel joyful again. Sacrifice is overrated and outdated. You have permission to feel joyful today. And you'll be amazed at how adding a little joy to your day can kickstart your creativity. 8. Rossella E Frigerio: What is Your Idea of Perfect Happiness? Conversations inspired by the proust questionnaire to inspire you (2023). "What is your idea of perfect happiness?" So begins the Proust Questionnaire. A set of 35 question written by Marcel Proust in the late 1800s, it was designed as a parlour game to uncover the true nature of each player. In this book, 23 incredible individuals share their answers to 10 of these questions. Featuring everyone from an artisan chocolatier in Italy to a concept store owner a Lebanon, their insights offer inspiring glimpses into the beauty of each singular life lived. Delve into this edit of conversations as a reminder that curiosity is essential to fulfilment. 9. Nat Gertler: Peanuts: Be More Snoopy - find your happy dance (2020). Keep the blues away with the power of positivity. Is the world getting you down? Struggling to find the silver lining to that cloud? Put your best paw forwards and ask yourself, "What would Snoopy do?" Learn to be more like the world's most famous beagle. Embrace joy, champion your friends, lead the way, and spread happiness wherever you go.
With original comic-strip artwork accompanied by sharp witticisms and sage advice, Be More Snoopy is the perfect gift for friends, family, and colleagues who need guidance on how to make the best of every situation. 10. Meik Wiking: Little Book of Lykke. The danish search for the world's happiest people (2017). From how we spend our precious time, to how we relate to our neighbours and cook dinner, he gathers evidence, stories and tips from the very happiest corners of the planet. This is the guide to how we can all find a little more lykke in our lives. 11. Eva Olsen: My Little Lykke Journal. How to be happy by finding the good in the world (2019). The practice of "mindful happiness" teaches people how to find the good in the everyday, focusing on the beauty in life as an antidote to the swirl of negativity in the world around us. This journal is a practical guide to conscious reflection on the positive aspects of life, which is proven to increase overall happiness.

20.3. French Language Day. Ranskan kielen juhlistuspäivä. Maailman romanttisimman kielen tittelistä kilvoittelevat useimmiten ranska ja italia. Millä perusteella me pidämme yhtä kieltä viehättävämpänä kuin toista? Kyse on estetiikasta. Joidenkin evoluutioteorioiden mukaan vieraat aksentit ovat viehättäviä, koska ne viittaavat eksoottisempaan geenipooliin. Toisten mielestä taas kyseessä ovat puhtaasti kulttuurilliset tottumukset ja vastaavasti myös ennakkoluulot. Altantalaisen Emoryn yliopiston sosiolingvisti Susan Tamasi sanoo, että tutkimukset eivät ole löytäneet mitään fysiologista syytä sille, miksi joku kieli olisi toista viehättävämpi. Tamasin mukaan viehtymys onkin nimenomaan kulttuurisidonnaista. Kyse on estetiikasta. Kielitieteellisesti ei ole olemassa mitään todisteita sille, että joku aksentti olisi toista miellyttävämpi, Tamasi sanoo Your Tango -nettijulkaisussa. Tamasi toteaakin, että mieltymys johonkin kieleen tai aksenttiin juontuu siitä, millaisia myönteisiä tai kielteisiä mielikuvia olemme kielestä ja sen puhujista muodostaneet.

Kun halutaan ilmaista tunteita ja romanttisia aikeita ranskaksi, on tärkeää hallita tietyt avainsanat ja -ilmaukset. Tässä joitakin olennaisia ranskalaisia sanoja, jotka auttavat sinua ilmaisemaan rakkautta ja ihailua ranskankieliselle kumppanillesi: 1. Amour – Rakkaus. Tämä sana on ehkä yksi tunnetuimmista ranskankielisistä romanttisista sanoista. L'amour est la plus belle chose qui nous soit donnée. Rakkaus on kaunein asia, joka meille on annettu. 2. Bisou – Suukko. Käytetään usein kuvaamaan hellyydenosoitusta rakkaiden välillä. Je t'envoie un gros bisou. Lähetän sinulle mojovan suukon. 3. Chéri/Chérie – Kulta, rakas. Tämä termi on hellittelysana, jota käytetään osoittamaan lämpimiä tunteita toista kohtaan. Viens ici, ma chérie! Tule tänne, rakkaani! 4. Couple – Pari. Tätä sanaa käytetään kuvaamaan kahta ihmistä, jotka ovat romanttisessa suhteessa. Ils forment un beau couple ensemble. He ovat kaunis pari. 5. Étreindre – Halata. Fyysinen ele, joka ilmaisee läheisyyttä ja rakkautta. Je veux t'étreindre fort. Haluan halata sinua lujasti. 6. Flirter – Flirttailla. Kevyiden ja leikkisien eleiden tai keskustelun vaihtaminen, joka vihjaa kiinnostuksesta. Il aime flirter avec elle au café. Hän rakastaa flirttailla naisen kanssa kahvilassa. 7. Je t'aime – Rakastan sinua. Ehkä kaikkein voimakkain lause, jonka voi sanoa kenellekään. Je t'aime plus que tout au monde. Rakastan sinua eniten maailmassa. 8. Joli/Jolie – Kaunis, viehättävä. Käytetään kehumaan toisen ulkonäköä tai olemusta. Tu es très jolie ce soir! Oletpa hyvännäköinen tänä iltana! 9. Passion – Into, kiihko. Tunteen intensiteetti, joka ylittää tavallisen tykkäämisen tai ihastumisen. La passion les consume. Intohimo polttaa heitä. 10. Rendez-vous – Treffi, tapaaminen. Erityisesti romanttinen kohtaaminen kahden ihmisen välillä. Nous avons un rendez-vous romantique ce soir. Tapaamme tänä iltana romanttisissa merkeissä. 11. Romantique – Romanttinen. Adjektiivi, jota käytetään kuvaamaan tunnelmaa tai tekoja, jotka ovat täynnä rakkautta ja romanttisuutta. C'était une soirée très romantique. Se oli hyvin romanttinen ilta. 12. Séduire – Vietellä. Toisen henkilön huomion ja kiinnostuksen herättäminen, usein romanttisessa mielessä. Il sait comment séduire avec ses mots. Hän tietää kuinka vietellä sanoillaan. 13. Tendresse – Hellävaraisuus, lempeys. Tunteiden pehmeä ja syvä ilmaisu. Elle lui parla avec beaucoup de tendresse. Nainen puhuu miehelle hyvin hellästi. 14. Valentin/Valentine – Ystävänpäivä. Päivä, jolloin ihmiset ilmaisevat rakkauttaan ja arvostustaan erityisesti. Bonne Saint-Valentin, mon amour! Hyvää ystävänpäivää, rakkaani! Nämä sanat ja ilmaukset ovat vain jäävuoren huippu ranskankielisessä rakkauden sanastossa. Käyttämällä näitä sanoja oikein voit syventää yhteyttäsi ranskankielisen kumppanisi kanssa ja näyttää hänelle, kuinka paljon välität. Ranskan kieli on tunnettu sen kauneudesta ja romantiikasta, joten mikä olisikaan parempi tapa ilmaista tunteitasi kuin käyttää sen omia sanoja. Lähde: talkpal.ai.

Ranskan kielen erikoisia sanoja ja ilmaisuja etc.

Quand on parle du loup, on en voit la queue. = Siinä paha missä mainitaan; [lit. kun puhuu sudesta, näkee sen hännän].

Il est tombé malade.= Hän on sairastunut; [lit. hän on kaatunut sairaaksi]; myös: Il est tombé amoureux = hän on rakastunut; [lit. hän on kaatunut rakastuneeksi]; Il est tombe fou. = Hän on tullut hulluksi; [lit. hän on kaatunut hulluksi].

Ce film est ennuyeux comme la pluie. = Tämä filmi on todella pitkäveteinen; [lit. Tämä filmi on ikävystyttävä kuin sade].

La vérité est au fond du puits. = Totuutta on vaikea saavuttaa; [lit. totuus on kaivon pohjalla].

passer une nuit blanche = viettää uneton yö; [lit. viettää valkoinen yö]; J'ai encore passé une nuit blanche. = Vietin taas unettoman yön.

avoir mal aux cheveux = olla krapulasta johtuvaa päänsärkyä; [lit. sattua tukkaan].

colique = 1) koliikki; 2) ark. ripuli: quelle colique! (asiasta, henkilöstä) = onpa ikävä!; [lit. mikä ripuli!]; avoir la colique (ark.) = pelätä; [lit. olla ripulilla].

constipé = 1) être constipé = kärsiä kovasta vatsasta; 2) kuv. olla ahdistunut, levoton.

une diable d'affaire = pirunmoinen juttu

embellie = ohimenevä sään paraneminen; lyhyt kauniin ilman hetki; sadekuurojen välihetki; merellä: tyven kohta aaltojen välillä; tuulen heikkeneminen; embellir = 1) kaunistaa, komistaa, somistaa; 2) kaunistella; 3) ihannoida; 4) sää: kirkastua; 5) käydä entistä ehommaksi.

empoisonnement = 1) myrkytys; 2) (ark.) ikävyys, harmi

être dans la mélasse (ark.) = olla liisterissä; mélasse = (sokeri)siirappi.

un fier imbécile = täysi tollo; [lit. ylpeä tollo]; fier, fière = 1) ylväs; 2) ylpeä, koppava; itsetuntoinen; 3) ynseä, arka arvostaan; 4) uskalias, rohkea.

fouine = 1) eräs näätälaji; 2) ilkeä ihminen; 3) urkkija

un mauvais quart d' heure = epämiellyttävä hetki; [lit. huono varttitunti].

infréquentable = 1) paikka, jossa ei voi käydä; 2) ihminen, jonka kanssa ei voi olla tekemisissä; [lit. ~ei-ahkerasti-tavattavissa-oleva (koska on sietämätön)].

intoxication = 1) myrkytys; 2) salakavala tehomainonta, mielipiteenmuokkaus, propaganda; intox = propaganda, mielipiteenmuokkaus; intoxiquer = 1) myrkyttää; 2) harjoittaa salakavalaa mielipidemuokkausta.

un froid de loup = ankara kylmyys; [lit. suden kylmyys/ pakkanen].

panier de crabes = ryhmä, jonka jäsenet yrittävät vahingoittaa toinen toistaan; [lit. taskurapumerta]; panier = 1) kori, koppa, ostoskori; 2) äyriäismerta; crabe = taskurapu.

piquette = 1) kehno viini/ siideri (rypälesakasta tehty juoma; hapahko viini); 2) ark. selkäsauna, tappio.

pisse-vinaigre = epämiellyttävä/ ikävä ihminen; [lit. pissa-etikka].

poison = 1) myrkky; 2) ark. ilkimys, kiusanhenki

prendre une chose au tragique = ottaa raskaasti jokin asia; [lit. ottaa asia "traagisittain"].

mettre la puce à l' oreille de qqn = juonitella jotakuta vastaan, herättää epäluuloja jossakussa; [lit. laittaa kirppu jonkun korvaan]; puce = 1) kirppu; 2) (atk) siru.

ratatouille = 1) kasvispata, kasvishöystö; 2) ark. huono lihapata, huono liharuoka; 3) selkäsauna.

c' est toujours le même tapac = aina sama juttu; [lit. se on aina sama tupakka]; tapac = tupakka; tupakkakauppa.

tohu-bohu = 1) metelöinti, häly; 2) epäjärjestys, sekasorto.

il pleut comme vache qui pisse = vettä sataa saavista kaatamalla; [lit. sataa kuin lehmä kusisi].

jouer son va-tout = 1) panna kaikki yhden kortin varaan; 2) panna kaikki rahansa yhdelle heitolle, lyönnille; 3) kuv. uskaltaa kaikkensa, panna viimeisensäkin alttiiksi; [lit. ~pelata "menköön-kaikkensa"]; va-tout = uhkapeli, kaikki tai ei mitään.

un abime appelle un abime = onnettomuus tulee harvoin yksin; [lit. onnettomuus kutsuu onnettomuutta].

amer comme l'absinthe = kitkerä kuin absintti/ koiruoho; absinthe = 1) koiruoho; 2) absintti; 3) (kuv.) katkeruus; l'heure de l'absinthe = klo 5-7 aamulla; [lit. katkeruuden aikaan].

c'est de l'algèbre = se on täyttä hepreaa; [lit. se on algebraa].

il ne faut pas réveiller le chat qui dort = ei pidä herättää nukkuvaa karhua; [lit. ei pidä herättää nukkuvaa kissaa].

ne pas porter qn dans son coeur = ei pitää jostakusta; halveksia jotakuta; [lit. ei kantaa jotakuta sydämessään].

bonjour les dégâts! = no niin, sieltä ne pirulaiset tulevat (viitaten seurauksiin); [lit. hyvää päivää, tuhot!]; dégât = 1) tuho, vaurio, vahinko; 2) vahingonteko, hävitys, raiskaus, haaskaus, tuhlaus.

n'avoir plus mal aux dents = olla kuollut, olla jättänyt murheenlaakson; [lit. ei olla enää hammassärkyä].

tirer le diable par la queue = raataa, elää kädestä suuhun; [lit. vetää pirua hännästä]; Pendant la Dépression ils ont tiré le diable par la queue. Laman aikana he elivät kädestä suuhun.

il n'y a pas de fête sans lendemain = mikään ilo ei kestä ikuisesti; [lit. ei ole juhlaa ilman huomista].

cent fois non! = ei missään nimessä!; [lit. sata kertaa ei].

mauvais/ méchant comme la gale = ilkeä kuin piru; [lit. ilkeä kuin syyhy]; On dit que son mari est mauvais comme la gale. Sanotaan, että hänen aviomiehensä on julmuri; gale = syyhy.

à chaque jour suffit sa peine = jokaisessa päivässä on kyllin murhetta (turha miettiä huomisenkin murheita); [lit. jokaiselle päivälle on riittävästi sen omassa murheessa].

pleurer toutes les larmes de son corps = itkeä silmät päästään; [lit. itkeä kaikki kyyneleet kropastaan].

le mieux est l'ennemi du bien = kohtuus kaikessa; [lit. ~"parempi on hyvän vihollinen"].

c'est la mort du petit cheval = se on pahinta mitä voi/ voisi tapahtua; [lit. se on pienen hevosen kuolema].

souffrir mille morts = kärsiä helvetintuskia; [lit. kärsiä tuhat kuolemaa].

partir c'est mourir un peu = eroaminen on kuin vähän kuolisi (hyvästijättö).

ne pas valoir un pet de lapin = ei olla minkään arvoinen; [lit. ei olla kaniinin pierun arvoinen].

chassez-le par la porte, il reviendra par la fenêtre = jostakusta ei pääse koskaan eroon; [lit. aja se tiehensä ovesta, niin palaa ikkunasta].

ne pas valoir un radis = ei olla minkään arvoinen; [lit. ei olla retiisinkään arvoinen]; radis = retiisi.

temps à ne pas mettre un chien dehors = koiranilma; [lit. ~sää jonka vallitessa ei tule laittaa koiraa ulos]; huonosta säästä myös: temps de cochon = siansää.

le ver est dans le fruit = 1) vahinko on jo tapahtunut; 2) tilanne ei tästä parane; [lit. mato on hedelmässä].

avoir le vin triste = olla murhemielellä, synkkä ja raskasmielinen (juotuaan alkoholia); [lit. olla surullista viiniä];Ne lui donnez plus à boire, il a le vin triste. Älä anna hänelle enää juotavaa, hän on raskasmielinen; myös: avoir le vin mauvais = olla pahalla/ ilkeällä tuulella juotuaan alkoholia; [lit. olla huonoa viiniä].

danser/ marcher sur un volcan = leikkiä tulella; [lit. tanssia/ tallata tulivuorella].

faire les quatre volontés de qn/ faire les trente-six volontés de qn = tanssia täysin jonkun pillin mukaan; [lit. täyttää jonkun neljä toivomusta/ täyttää jonkun kolmekymmentäkuusi toivomusta].

c'est Waterloo! = se on silkka katastrofi!; [lit. se on Waterloo!].

C'était fatal! = Se vain odotti tapahtumistaan; [lit. Se oli kohtalon määräämää!]; fatal = kohtalon tai salliman määräämä, välttämätön, pääsemätön, turmiollinen, onneton.

avoir une peur bleue = olla kuollakseen peloissaan; olla jäykkänä pelosta; [lit. olla sininen pelko]; Il a eu une peur bleue en voyant le monstre devant lui. Hän oli pelosta jäykkänä nähdessään hirviön edessään. /Lähde: Katja Syrén: Havuja, perkele! Olemassaolon Wiheliäisyyden ylistys. Ihanan pessimismin käsikirja, osa 1 (2023).

Tutustumiseksi: 1. Eevi Nivanka & Soili Sutinen: Ranskan kielen kielioppi ja käsikirja (2019). Ranskan kielioppi ja käsikirja on laaja ja perusteellinen esitys ranskan kielen rakenteista. Kirja soveltuu mainiosti sekä opetuksen tueksi että itseopiskelijan tarpeisiin. Helppokäyttöinen ja selkeä teos tarjoaa selityksen moneen ranskan kielenkäytön ongelmakohtaan, kieliopin lisäksi käsitellään erilaisissa kielenkäyttötilanteissa esiin tulevia ääntämis- ja oikeinkirjoitusongelmia. 2. Anissa Hadjazi: 150 ranskan adverbia (2021, 155s.). Adverbit eli seikkasanat ilmaisevat yleensä aikaa, paikkaa, tapaa, syytä tai keinoa. Vieraan kielen opiskelijalle sopivan adverbin valitseminen on usein vaikeaa. Tämä kirja auttaa käyttämään ranskan adverbeja sujuvasti ja oikein. Teos sisältää 150 hyödyllistä ja yleistä adverbia, niiden tavallisimmat merkitykset sekä esimerkkejä adverbien oikeasta käytöstä erilaisissa lauseissa ja asiayhteyksissä. Kirja sopii kaikenikäisille opiskelijoille, aivan opintojen alusta alkaen. 3. Taru Tarvainen & Anneli Taimio: Ranskaa rönsyillen: Français tous azimuts (e-kirja, 2023). Yllättävän viihdyttävä ja hauska kirja ranskan opiskelusta. Kirja sopii parhaiten lukijoille, joilla on jonkin verran tietämystä ranskan kielestä, mutta myös aloittelijat voivat viihtyä kirjan parissa. Kirjassa on muun muassa: 1)  45 kysymystä ja niiden vapaasti rönsyilevät vastaukset: kaapelin pieraisusta rasvaiseen aamuun hiukan kielioppisuossakin rämpien; 2) erilaisia sanontoja ja niiden kalligrafisia tulkintoja: kissa kurkussa, ankerias kallion alla ja espanjalainen lehmä puhuu; 3) hauskoja sattumuksia ranskan tunneilta ja tosielämästä: toisten virheistä oppii parhaiten; 4) tapakulttuuria: mitä kukkia ei saa viedä lahjaksi ja kuka maksaa inviter-verbin käyttämisestä. 2. painokseen on tehty lisäyksiä muun muassa ranskan ääntämisestä. 4. Heikki Jäntti: Ranskan perussanasto esimerkein (2006). 5. Christopher Kendris & Theodore Kendris: 501 French Verbs (8th Edition,  2020). 6. Kjell Rönnheim: Franska idiom - Cirka 8000 målande uttryck och ordvändningar med översättningar (2002). 5. François Denoeu, David Sices & Jacqueline Sices:  2001 French and English Idioms (1996)

20.3. World Storytelling Day. Maailman tarinankerrontapäivä. Storytelling eli tarinallisuus/ tarinankerronta on tapahtumien muuttamista sanoiksi, kuviksi ja ääniksi. Tarinoiden kertomisella on pitkät perinteet, niitä kertomalla on mm. viihdytetty, opetettu, säilytetty kulttuurillista perintöä ja välitetty arvoja. Tarinankerrontaa on vaalittu jo vuosisatojen ajan. Tarinankerronta on meissä sisäänrakennettuna. Kokemusten jakaminen sanallisesti on ihmisyyden ja yhteisön ydintä, osa kulttuuriperimäämme. Matka esihistorian leirinuotioilta Instagram-tarinoihin ei ole pitkä: tarve luoda yhteys toisiin tarinan kautta on sama halki historian. Laura Ertimon ja Satu Kontisen Lumotun maan kartasto (2020) kuvaa kauniisti sitä, miten ihmiskunta on kaikkialla ja kaikkina aikoina luonut narratiiveja, joilla hallita maailmankuvaansa. Selitykset ihmiskuntaa kiehtoville, pelottaville ja ihastuttaville ilmiöille on puettu tarinan muotoon ja vastauksia suuriin kysymyksiin on etsitty kertomuksen keinoin. Kerromme yhä tarinoita joka päivä: jaamme kuulumisia, tarinallistamme ajatuksia, selitämme ilmiöitä ja muistelemme mukavia hetkiä toistemme tarinoita täydentäen. Tarinankerronta on matalan kynnyksen toimintaa: se ei vaadi luku- eikä kirjoitustaitoa, ei käsialan tai kieliopin varmuutta. Se ei edellytä ympärilleen tietynlaisia tiloja tai tarvikkeita. Tarina on siellä missä ihminenkin, ja tarinan voi kertoa sanoin, kuvin, elein, viittomin tai vaikkapa tanssin keinoin – juuri siten, kuin itselle on luontevaa. Tarinankerronta tukee lasten kielenkehitystä ja luo siltoja sukupolvien ja kulttuurien välille. Kiedo tänään kuulijat taianomaisiin tarinoihin, kuljeta heidät aivan uuteen maailmaan. Kenties ostat lapsellesi tänään jonkin kiehtovan kirjan tarinoita täynnänsä? Olisiko aika järjestää tarinankerrontailtamat tai koulussa/päiväkodissa tarinankerrontaviikko, niin että jokainen aamu alkaisi jollakin tarinalla. Innokkaimmille voisi järjestää vaikkapa tarinankerrontakilpailun, jossa olisi voittona jokin kiehtova tarinakirja. Meistä jokainen on tarina. Mitä Sinä kertoisit tänään? Lähde: sanataideyhdistysrapina.com/ Johanna Hyttinen, sanataidekasvattaja. Keski-Suomen sanataideyhdistys Rapina ry on Jyväskylässä ja Keski-Suomessa toimiva sanataideyhdistys, jonka tavoitteena on edistää, ylläpitää ja vahvistaa paikallista sanataidetta.

Tutustumiseksi: 1. Riikka Juvonen: Tuhannen ja yhden yön tarinoita. (Satukokoelma, 2010). Tuhannen ja yhden yön sadut ovat lumonneet sukupolvet toisensa jälkeen. Tarinoissa vetoavat taikuus ja mystiikka, kulta ja jalokivet, lentävät matot ja taikahevoset mutta myös elämänviisaudet ja ihmisluonteen ikuiset mysteerit. Henkiolennot puuttuvat prinssien, kuninkaiden, kauppiaiden ja kerjäläisten kohtaloihin, kaukaiset satamat ja basaarikujat kuhisevat elämää. Kuvataiteilija ja kirjailija Riikka Juvonen kertoo ja kuvittaa sadut tässä laitoksessa, johon kuuluu parikymmentä lyhennettyä ja muokattua satua, alkuperäistä muotoa tai henkeä rikkomatta. Samalla sadut saavat uuden kuvallisen tulkinnan, joka on itämaisen rikasta ja värikästä. Tuhannen ja yhden yön satujen alkulähteenä pidetään nykyään Intiaa, joista tarinat tekivät matkan persialaisen kulttuurin kautta Egyptiin. 1300-1400-luvulla tarinat koottiin kokoelmaksi, joka tuli Euroopassa laajemmin tunnetuksi 1700-luvulla. Ali Baban ja Aladdinin seikkailut ovat sen jälkeen olleet monen länsimaisen lapsen ensimmäinen kosketus islamilaiseen kulttuuriin. Nykypäivän lukijalle ne ovat ehkä antoisampia, läheisempiä ja ymmärrettävämpiä kuin koskaan aikaisemmin. 2. Ben Brooks: Rohkeiden poikien kirja: tositarinoita hämmästyttävistä pojista, jotka muuttivat maailmaa (2018). Rohkeiden poikien kirja on myyty jo yli 30 maahan, ja se on valloittanut sekä Amazonin top10-listan että Ison-Britannian kirjamarkkinat! 100 inspiroivaa tarinaa enemmän tai vähemmän maineikkaista miehistä, joiden myötätuntoisuus, jalomielisyys ja usko itseensä ovat tehneet maailmasta paremman paikan elää. 3. Stefan Ekberg (toim.): Kirja minusta – 300 kysymystä, jotka auttavat kirjoittamaan elämäntarinasi (2018). VUODEN 2018 MYYNTIMENESTYS - kirjaa myytiin tuolloin jo yli 160 000 kappaletta. Kun ihminen kuolee, on kuin kokonainen kirjasto palaisi poroksi. Suuri määrä elämän tietoa, kokemuksia ja tapahtumia unohtuu aivan turhaan. Nyt voit kirjoittaa helposti oman elämäntarinasi. Omasta elämästä on hankala kirjoittaa, jos ei tiedä, mistä aloittaisi ja miten jatkaisi. Nyt tällaista estettä ei enää ole. Tässä on kirja, jossa voit kertoa elämäntarinasi vastaamalla suoraan tärkeisiin kysymyksiin. Näin se toimii: Kirjassa on 300 kysymystä, jotka on jaettu ikävaiheittain lapsuuteen, nuoruuteen, aikuisikään ja seniori-ikään. Vastaamalla näihin kysymyksiin voit kertoa tähänastisesta elämästäsi, työurastasi, ihmissuhteista ja kaikesta maan ja taivaan välillä. Aloita uusi perinne! Kirja minusta tarjoaa mahdollisuuden aloittaa uusi perinne perheessäsi. Voit täyttää kirjan itse tai antaa sen lahjaksi vanhemmille sukulaisille (vaikkapa vanhemmillesi), jotka voivat näin kertoa oman tarinansa tuleville sukupolville. Kirjoittajan iällä ei ole merkitystä. Kirjan kirjoittamisen voi aloittaa kuka tahansa. Kirjoita, kun muistot ovat vielä tuoreita. Kirja on tehty kestämään. Kirja on kaunis, ja se on nidottu laadukkaalla kangaskudoksella ja varustettu kirjanmerkkinauhalla. Miten kirjaa voidaan käyttää: Monet antavat kirjan lahjaksi vanhemmilleen, mutta monet kertovat käyttävänsä sitä myös toisella hauskalla tavalla: voit viettää mukavia ja tarinantäyteisiä hetkiä vanhemman sukulaisesi kanssa esittämällä kysymyksiä ja kirjoittamalla vastaukset kirjaan. Kysymysten kautta moni kirjoittaja kertoo myös tehneensä matkan omiin muistoihinsa. 4. Taru Anttonen & Milla Karppinen (toim.): Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille). Kertomuksia rohkeista naisista Minna Canthista Almaan (2018).  Sankaritarinoita tytöille on kirja rohkeista suomalaisista naisista eri vuosikymmeniltä. Se kertoo sankareista, jotka ovat kulkeneet omia polkujaan ja saaneet siten aikaan jotain hienoa tai tärkeää. Osa on rikkonut lasikattoja, osa on tehnyt ennakkoluulottomia valintoja, osa on edennyt rohkeudellaan. He kaikki ovat erinomaisia esikuvia meille kaikille.
Värikäs ja iloinen teos ilahduttaa kaikkia pienimmistä lukijoista vanhimpiin. Satumuotoon kirjoitetut tarinat rohkaisevat uskomaan itseensä ja tavoittelemaan unelmia. Olemaan oman elämänsä sankari! Tekijöiden inspiraation lähteenä on ollut Elena Favillin ja Francesca Cavallon Iltasatuja kapinallisille tytöille - 100 tarinaa ihmeellisistä naisista, joka kokosi yhteen naisten tarinoita eri puolilta maailmaa. Sankaritarinoita tytöille kertoo suomalaisten naisten uskomattomia tarinoita upein kuvituksin. 5. Emmi Jäkkö & Aleksis Salusjärvi  (toim.): Sankaritarinoita pojille (ja kaikille muille). Kertomuksia huikeista miehistä Arvo Ylpöstä Kimi Räikköseen (2019). Martti Ahtisaari, Arvo Ylppö, Antti Tuisku, Heikki Hursti, Aleksis Kivi, Paleface, Perttu Häkkinen, Tuure Boelius, Kalle Könkkölä ja Syksy Räsänen... ja kymmeniä muita sankareita. Nämä urheat miehet ovat olleet rohkeita, vahvoja ja pelottomia, mutta myös auliita, uteliaita, herkkiä ja neuvokkaita. He ovat muuttaneet maailmaa olemalla rohkeasti sellaisia kuin ovat ja ottamalla toiset huomioon. Heistä kertovat tarinat ovat hauskoja ja heidän elämänsä käänteet monelle tunnistettavia. Kirja tarjoaa samastuttavia esikuvia monenlaisille pojille ja oman elämänsä sankareille. 6. Alison Davies: Fairy Tales Can Change Your Life. Unlock your future with creative exercises inspired by storytelling (2023, 168s.). Fight your fears, gain confidence and unlock your future using the power of fairy tales We first engage with fairy tales in childhood and they never leave us. From the "rescuer" Prince Charming to the scary, shapeshifting wolf in Little Red Riding Hood, the characters, symbolism and narratives in these stories are embedded deep within our psyches. This book offers a whole host of tips, creative activities and inspiring illustrations to help you draw on the latent power of fairy tales and apply their magic to your everyday life. These include storyboarding your own fairy tale to boost your imagination, devising a quest to build energy and confidence, and identifying your inner hero to improve your problem solving.

21.3. International Color Day. International Color Day oli alun perin Portugalin väriyhdistyksen ehdotus teemapäiväksi vuonna 2008. Portuguese Color Association, APCor perustettiin vuonna 2005. Tämä teemapäivä perustettiin värien tärkeyden tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi ja jotta värien arvostamista ihmisten keskuudessa voitaisiin edistää. Usein tulemme hieman sokeiksi ympäristöllemme - tämä päivä nostaa väritietoisuuttamme ja auttaa meitä siten luomaan harmonisempia ja väririkkaampia ympäristöjä, joissa voimme paremmin. Väreillä on merkittävä vaikutus tunteisiin ja mielialoihin. Värien avulla voidaan stimuloida mielikuvitusta ja luoda seesteisyyttä ja hyggetunnelmaa. Usein näitä asioita ei tulla ajatelleeksi - ainakaan riittävässä määrin. Tervetullutta esimerkkiä uskaliaasta värienkäytöstä kotiympäristössämme meille näyttää rohkea värienkäytön edelläkävijä Milla Grönman. Iltalehdessä julkaistiin juttu Milla Grönmanin väririkkaasta talosta 23.8.2024. Milla Grönman, 29, on aina pitänyt vanhoista taloista. Artikkelissa kerrotaan hänen asuneen sellaisessa noin neljä vuotta. Kotiaan hän kutsuu seuraavilla sanoilla: Huvikumpu, leikkisä, värikäs ja hauska. Huvikumpuhan on Astrid Lindgrenin luoman satuhahmon Peppi Pitkätossun talo. Ennen kaikkea Milla kokee, että tämä asumus voisi olla hänen loppuelämänsä koti. Kaksikerroksinen omakotitalo tuntuu hänestä omalta. Omaksi kodin tekee iloiset värit, tuunatut huonekalut, hauskat yksityiskohdat sekä tietenkin läheiset. Kodin Millan kanssa jakaa hänen miehensä, äitinsä sekä neljä kissaa. Sisustusinnon Milla arvelee tulleen äidiltään. Lapsuudessa hän näki kuinka äiti tykkäsi sisustaa ja laittaa kotia. Äidillä on selvästi sisustussilmää. Tämä sisustussilmä on periytynyt myös Millalle. Hän yhdistelee rohkeasti iloisia värejä, kuten lempivärejään pinkkiä ja keltaista. Milla muistaa harmitelleensa vuokra-asunnossa asuessaan, kun asuntoa ei voinut muokata enemmän omaa silmää miellyttäväksi: Kun tuli oma talo, niin ajattelin, että se koti on sitten hauska ja värikäs. Milla toivoo, että myös muut uskaltaisivat rohkeammin lähteä kokeilemaan erilaisia sävyjä. Hänestä olisi ihanaa, jos ihmiset säilyttäisivät lapsenmielisyytensä myös aikuisena. Ira Juvonen on kuvaillut Millan talon "olevan kuin sadusta". Samaan yhdyn myös minä: Se on niin hieno, että tuntuu, että se koskettaa sydämen pohjaan saakka! Lähde: Kannattaa tutustua!: Artikkeli: Milla on saanut somessa ikäviä kommentteja erikoisesta kodistaan – Tältä siellä näyttää/ Iltalehti 23.8.2024/ Ira Juvonen.

Värien merkityksestä yleisesti sekä värien merkityksestä kukkien valinnassa

Värejä on kaikkialla ympärillämme. Värimieltymyksiimme vaikuttavat henkilökohtaiset kokemukset, ikä, sukupuoli, elämäntilanne ja herkkyys väreille. Myös kukkien valinnassa värit kiinnittävät ensimmäisenä huomiomme ja usein väri onkin ratkaisevin tekijä kukkia valitessa. Kukkien väreillä ja muodolla pystytään välittämään tiettyä tunnelmaa ja vaikutelmaa. Siihen miten käytämme ja tulkitsemme värejä vaikuttavat vuodenajat, mieltymykset, kulttuuri ja elämänrytmi. Värien mieluisuuteen vaikuttaa myös värin kylläisyysaste eli värin kirkkaus.

Keltainen

Keltainen yhdistetään lämpöön, aurinkoon, voimaan ja toivoon. Keltainen rohkaisee, piristää ja parantaa stressinsietokykyä. Värinä se välittää ilon, avoimuuden ja vilpittömyyden viestiä. Keltainen väri tuo auringonpaisteen vaikka keskelle synkintä talvea. Halutessasi piristää läheistäsi, lähetä hänelle keltaiset kukat!

Oranssi

Oranssi on värinä hehkuva ja vahva, symboloiden elinvoimaa ja päättäväisyyttä. Sillä on keltaisen tapaan piristäviä vaikutuksia ja se voi auttaa väsymyksen kanssa. Kun kaivataan rohkeutta, piristystä ja uusia ajatuksia, kannattaa valita oranssit kukat.

Punainen

Punainen on voimakas, viettelevä ja huomiota herättävä väri, joka kuvaa jännitystä ja energiaa. Punainen tuo varmuutta ja elinvoimaa. Kirkkaana sävynä se symboloi rakkautta ja intohimoa. Kun haluat lähettää rakkaimmillesi kukkia suurien tunteiden tilanteisiin, on punainen väri hyvä valinta. Se on myös klassinen valinta niin omalle rakkaalle kuin ystävälle!

Vaaleanpunainen

Vaaleanpunainen on värinä herkkä ja hempeä. Se symboloi aistillisuutta, viehätystä ja on täynnä toivoa ja iloista odotusta. Sähäkkä pinkki on syvä vaaleanpunaisen sävy ja se edustaa rakkautta ja kiintymystä. Vaaleanpunaisen sanotaan yhdistävän rakkautta ja viattomuutta, siksi sopii mainiosti muun muassa vauvaonnitteluihin. Pinkki kuvastaa rakkauden ja ystävyyden voimaa ja sopii moniin eri tilanteisiin, kun haluat välittää tunteesi läheisillesi ja rakkaimmillesi.

Violetti

Violetti edustaa voimaa, ylellisyyttä ja hengellisyyttä. Violetti pitää sisällään mystiikkaa ja salaperäisyyttä. Tummat violetin sävyt luovat mielikuvan ylellisyydestä, kun taas haaleampia sävyjä pidetään romanttisina ja pehmeinä. Värinä violetilla on rauhoittava vaikutus ja se kannustaa ihmisiä luovuuteen. Kun läheisesi on kohdannut suuria ilon tai surun tunteita, välitä hänelle toivotuksesi violetin sävyisillä kukilla.

Sininen

Sininen edustaa rauhaa ja tyytyväisyyttä. Sininen liitetään auktoriteettiin, laatuun ja kestävyyteen. Virallisena värinä sitä näkee paljon uniformuissa ja yrityksien logoissa, sillä se viestii luotettavuudesta. Se voi myös päästää luovuuden valloilleen ja tukeekin luovaa ajattelua. Vaaleansiniset sävyt kuvastavat positiivisia ja iloisia asioita, kun tummat sävyt sen sijaan luovat vakavamman vaikutelman. Siniset kukat ovat oiva valinta esimiestä muistaessa, onniteltaessa pienen poikavauvan vanhempia tai muistamalla läheisiä rauhoittavilla ajatuksilla surun hetkellä.

Vihreä

Vihreä on luonnon väri edustaen metsiä ja uudelleensyntymää. Sillä on rauhoittava ominaisuus ja se kuvastaa varmuutta ja emotionaalista tasapainoa. Vihreän värin sanotaan myös saavan luovuuden kukkaan sekä lisäävän keskittymiskykyä. Tummat vihreän sävyt liitetään maskuliinisuuteen, kirkas vihreä taas elinvoimaisuuteen ja terveyteen. Limen vihreä nähdään rauhallisena ja virkistävänä värinä ja se luo tunteen tuoreudesta ja harmoniasta. Moninaisen symboliikan vuoksi vihreä sopii työhuoneeseen lisäämään luovuutta, onnitteluiksi ystävälle uuden työpaikan johdosta tai surun kohdanneelle läheisellesi.

Shampanja

Shampanjan sävyjä on useita erilaisia ja niissä yhdistyvät lämmin punainen, iloinen keltainen ja hempeä vaaleanpunainen. Shampanjan sävykirjo luo valoisuutta, puhtautta ja viattomuutta ympärilleen. Se pitää sisällään arvokkuuden ja herkkyyden ulottuvuuden. Värinä shampanja sopii kaikille, jotka haluavat raikkautta elämäänsä. Shampanjan väriset kukat toimivat niin yksinään kuin osana suurempaa väripalettia.

Valkoinen

Valkoinen on värinä puhdas, kepeä ja viaton. Sillä on rauhoittava vaikutus ja sen pehmeys luo toivoa. Se on kukkavalintana elegantti ja raikas, jonka vuoksi se sopii moneen tilanteeseen. Yksinkertaisen ja selkeän luonteensa vuoksi valkoinen sopii moneen tilanteeseen; niin lämpimiä ja iloisia kesäpäiviä viilentämään, kuin myös tuomaan toivoa surun hetkellä. Valkoinen viestii, että kaikki päättyy hyvin.

Lähde: interflora.fi

COLOR MEANINGS:

RED Passion, confidence, energy, rage, danger

PURPLE Royalty, wisdom, bravery, spirituality, uniqueness

BLUE Conservative, stable, calm, reliable, sad, aloof

GREEN Fresh, natural, fertile, abundant, peaceful

YELLOW Happy, optimistic, friendly, energy, caution

ORANGE Creativity, confidence, excitement, happiness

BROWN Warm, earthy, reliable, stable, approachable

BLACK Power, sophistication, mystery, evil, death

GRAY Neutrality, balance, calm, sadness, boredom

WHITE Purity, cleanliness, simplicity, neutrality

PINK Romance, femininity, compassion, sweetness

Lähde: Louise Myers, bit.ly/lmcolor

Haluatko lähteä rohkeasti muuttamaan värimaailmaasi? Tutustumiseksi: 1. Laura Perryman: The Colour Bible. The definitive guide to colour in art and design (2021, 320s.). "The Colour Bible is one to return to again and again." - Elephant. "This definitive guide...will no doubt inform many future colour choices." - House & Garden. An essential source for graphic designers, artists, interior designers, fashion designers, illustrators and creatives of any kind who work with colour. Colour is intrinsic to the human experience; it guides us with subconscious visual cues throughout our lives. Get it right in your design or art and you can enhance mood and atmosphere, and create a desired psychological or even physiological effect. The Colour Bible is a contemporary handbook for navigating this fascinating world of colour. It dives into 100 profiles of significant colours and tracks them through their genesis, historical usage in art and design, and contemporary connotations and uses. Includes: a) A potted history of each colour, b) Key colour associations from around the world, c) Contemporary connotations and brand design, d) Practical advice on how to use and combine colours in your work. 2. Leatrice Eiseman: The Complete Color Harmony, Pantone Edition (2017). The only color guide a designer will ever need. This edition includes information on creating special effects, as well as an entirely new section devoted to the psychology of color. Eiseman helps readers determine their best color choices and suggests why some colors may inspire their creativity while others don't. 3. Karen Haller: The Little Book of Colour. How to use the psychology of colour to transform your life (2019, 272s.). The definitive guide to using the power of colour to improve your happiness, wellbeing and confidence. What if I told you that all around you is something that can increase your motivation and positively influence how you feel? It's called colour. Building on over 20 years of experience, Applied Colour & Design Psychology Specialist Karen Haller puts this life-changing solution in your hands. With her unmatched expertise, she demonstrates the many practical ways in which you can use colour to transform your life. Whether you're decorating an interior or revamping your wardrobe, get ready to be inspired by the possibilities to: a) Create a home that reflects your personality, b) Grow your confidence in using colour, c) Add colour to your workplace, d) Choose clothes that express the true you. e) Find your unique colour palette & design compatibility. In the first book that mixes the science, psychology and emotional impact of colour, Karen Haller takes you on a journey through rediscovering the joy of colour. 4. Upea värityskirja: Color Couture: A Stress-Relieving Adult Coloring Book (2016). A fashion-forward adult coloring book by French illustrator Maud Feral-Chauveau. This book is perfect for any skill level, but at an extra large format, it is a true Artist's edition providing a quality canvas worthy of blending, shading, and mixed media color utensils for those colorists wanting to express their vision to the fullest. Printed on paper specially selected for this book, you will not find a higher quality coloring book in the world. P.S. This makes a perfect gift for friends and loved ones who love to craft and create!

21.3. Crunchy Taco Day. Tacopäivä. It's Taco o'clock! Onko ateriaa, jolle taco ei sopisi! On tacoilun aika! Taco [tako] on perinteinen meksikolainen ruoka, jossa maissista tai vehnästä tehty ohut leipä, tortilla, täytetään esimerkiksi lihalla, vihanneksilla ja kastikkeilla. Tacoa syödään käsin. Taco eroaa tortillasta siinä, että se kuori on kova, rapea ja taskumainen, tortilla puolestaan on pelkkä taikinalettu, joka täytetään. Perinteiset rapeat tacokuoret tarjoillaan maukkaan jauhelihatäytteen, vihannesten, guacamolen, juustoraasteen ja tacokastikkeen kanssa. Tacojen täytteeksi sopivat monenlaiset ainekset. Kannattaa rohkeasti kokeilla muun muassa leivitettyä kalaa, katkarapuja ja itse tehtyjä salsoja. Suomalaiset tacot ovat myös kokeilemisen arvoisia, kun täytteenä on porkkanaa, herneitä ja härkäpapupyöryköitä. Munatacot ovat kokeilemisen arvoisia, etenkin jos jääkaappi tuntuu ammottavan tyhjyyttään ja nälkä on kova.

Millainen viini tulisille tacoille: Sopivia tulisuutta pehmentäviä viinejä ovat kuivahko tai puolikuiva Riesling-valkoviini esimerkiksi Ranskan Alsacesta, Grüner Veltliner Itävallasta ja monet Chenin Blanc -valkoviinit.

Itse tehty tacomauste: 1 tl chilijauhetta, 1 tl valkosipulijauhetta, 0,5 tl paprikajauhetta, 0,5 tl juustokuminaa, 0,5 tl sipulijauhetta, pieni ripaus suolaa, 1/4 tl mustapippuria (jauhettua), 1/4 tl cayennepippuria.

Tutustumiseksi: 1. Jonas Cramby: Taco Loco (2021). Join Jonas Cramby on a trip through one of the world's most exciting street food cuisines! Recreate your all-time street-food favourites with delicious recipes that are bursting with authenticity. Crunch your way through the crispiest corn tostada, feast on a classic quesadilla, and then cool off with a thirst-quenching fruit agua fresca. Jonas will teach you all the tips and tricks to recreate these mouth-watering dishes at home, from the best recipes for antojitos (snacks), to dulces (sweets) and bebidas (drinks). Plus, you'll discover how to make traditional sugar skulls to celebrate Día de los Muertos, the simplest way to to make the ultimate tortillas, and the trendiest tunes to ask a mariachi band to play! And, of course, you will learn how to make tacos. Lots of tacos. An incredible amount of tacos. Mexicans are crazy about tacos, and after you've read this book you will be too. 2. Deborah Kaloper: Taco Night (2024). Make every night taco night! Bring together your favourite people for the ultimate taco night. Whether it's a weekend gathering with friends, a date-night in, or simply taco Tuesday, Taco Night has the best tacos for the right occasion. Learn how to make your own flour and corn tortillas with ease, so you'll never have to rely on store-bought versions again; and mix and match salsas and toppings and invite your guests to build their own tacos. With chapters that include recipes for vegetarian and vegan; seafood; chicken, duck and turkey; pork; and beef and lamb tacos, your choices are (almost) endless. Recipes range from the traditional to the new and even the unexpected, but always delicious. 3. Deborah Holtz & Juan Carlos Mena: Tacopedia (2015, 320s.). Tacopedia is an encyclopaedic tribute to the vibrancy of Mexican taco culture. Explore one of Mexico's most popular culinary traditions through 100 recipes accompanied by interviews, street and food photography, illustrations, graphics, and maps that bring the full story behind each taco to life. Tacopedia's highly graphic style will appeal to hip taco lovers, food truck enthusiasts, and serious followers of Mexican cuisine, both young, and young at heart. Features: a) Foreword by internationally renowned chef René Redzepi. b) 100 authentic recipes adapted from the Mexican best-seller from fillings and tortillas to salsas and sauces. c) Illustrated with 250 photographs, and accompanied by interviews, stories, illustrations, graphics, maps, and more that bring the vibrancy of the taco, and its homeland, to life. 4.  Laura Fuentes: The Taco Tuesday Cookbook (2018). Look forward to taco night every week of the year with these 52 tasty taco recipes, all made with real-food ingredients—and most of which are ready in 30 minutes or less. The Taco Tuesday Cookbook is the cookbook your family has been dreaming of, because if there's one thing we all can agree on, it's that tacos are awesome. They're customizable. They're quick. They're delicious. And most importantly, they make us all happy! Inside, you'll find recipes for chicken, beef, vegetarian, seafood, pork, and breakfast tacos, plus tortilla, salsa, and drink recipes to make your taco night complete. There are also vegetarian, gluten-free, and paleo options throughout, so you'll be able to fully customize recipes based on your family's needs.

21.3. Memory Day. Aivoilla on harvinaisen huomattava kyky varastoida lukuisia muistoja tuottaen muistiimme elämämme kudelman. Vaikka monet uskovat omaavansa luonnostaan huonon muistin, monet tutkimukset kuitenkin osoittavat, että muistia voidaan harjoittaa toimimaan paremmin. On olemassa myös ravintolisiä, joista on tutkitusti hyötyä muistin toiminnalle. Muistin toimintaa voidaan parantaa lukuisin tavoin. Tämä teemapäivä pyrkii tuomaan keskiöön muistin toiminnan ja saattamaan ihmisten ulottuville tietoa keinoista parantaa muistia. On muistijumpan aika!

Mietityttääkö muisti? Kenelläpä meistä ei olisi joskus ollut arjessa unohtelua, joka saattaa liittyä vaikkapa stressiin. Aina ei kyse olekaan mistään sen vakavammasta. Ikäkin vaikuttaa muistiin, sillä iän myötä tietyt muistin osa-alueet kuitenkin heikkenevät meillä kaikilla, vaikka varsinaista muistisairautta ei olisikaan. Muistiin voi kuitenkin vaikuttaa myös omilla valinnoillaan: terveellinen ruokavalio, riittävä lepo ja kohtuullinen liikunta suojaavat myös aivojen toimintaa ja muistia. Näillä arjen tavoilla pidät parempaa huolta muististasi. 1. Anna aivoillesi unta ja lepoa. Työn ja levon vuorottelu on oleellinen asia muistin toiminnan kannalta. Lepo ja nukkuminen ovat tärkeitä aivojen palautumisen kannalta, mutta myös asioiden tallentuminen pitkäkestoiseen eli säilömuistiin tapahtuu unen aikana. Esimerkiksi opitun muistaminen yleensä paranee, kun takana on hyvin nukuttu yö. Vähäiseen uneen taas liittyy tapahtumamuistin, työmuistin ja ongelmanratkaisukyvyn heikkenemistä. Unta siis kannattaa vaalia. Rauhoita illat rutiineille ja pidä unirytmi säännöllisenä. Pimennä, hiljennä ja viilennä makuuhuone. Jos sinulla on hankaluuksia saada unen päästä kiinni ja nukahtaminen viivästyy, voit tarvittaessa lyhentää nukahtamisaikaa melatoniinivalmisteen avulla. Muista, että yöunen lisäksi aivot tarvitsevat myös päiväsaikaan lepuutusta ja pieniä lepotaukoja. Riittävää määrää unta ja lepoa voi lähteä rakentamaan arkeensa vaikkapa pitämällä kiinni kahdeksan tunnin säännöstä: päivässä on hyvä olla kahdeksan tuntia työtä, kahdeksan tuntia mielekästä vapaa-aikaa ja kahdeksan tuntia unta. 2. Liiku, sillä muistikin pitää siitä. Riittävä liikkuminen ja kuntoilu pitävät kehon kunnossa, mutta yleensä itselle mieluinen liikunta myös kohentaa mielialaa. Pirteä ja positiivinen mieli suojaa muistin heikkenemiseltä. Mieti siis, mikä olisi sinulle aidosti mieluinen tapa liikkua. Liikkua kannattaa aina kuin voi. Kävele tai pyöräile lähikauppaan, nouse portaat hissin sijaan tai osallistu yhteiseen jumppahetkeen. Raajojen ja lihasten hyvä kunto myös minimoi vanhemmalla iällä kaatumisia ja niiden aiheuttamia pään vammoja, joten liikunta on siinäkin mielessä yhteydessä aivojen ja muistin toimintaan. 3. Syö monipuolisesti ja suosi kalaa. Säännöllinen ruokailu ja monipuolinen, terveellinen ruokavalio ovat hyvä juttu myös aivojen ja muistin näkökulmasta. Monipuolisesta ruokavaliosta saa välttämättömiä vitamiineja, hivenaineita ja muita rakennusaineita aivoille. Kala, etenkin rasvainen kala, sisältää hyödyllisiä monityydyttymättömiä omega-3-rasvahappoja, etenkin DHA-rasvahappoa, joka tukee aivojen kuntoa. Punaisen lihan määrä kannattaa pitää kohtuullisena, sillä se sisältää tyydyttynyttä rasvaa, joka voi pidemmän päälle olla epäedullista verisuonille. Esimerkiksi marjat, hedelmät, kasviöljyt ja pähkinät ovat suositeltavaa syötävää. Hyvä alku monipuoliselle ruokavaliolle on tarkastaa, että syö vanhan tutun lautasmallin mukaan: puolet lautasesta kasviksia, neljännes hiilihydraatteja – kuten perunaa tai riisiä – ja neljännes proteiinia, kuten kalaa, lihaa tai vaikkapa papuja. 4. Vain kohtuudella alkoholia, sauhuttelua ei suositella. Reipas alkoholinkäyttö altistaa muistihäiriöille, sillä jatkuva runsas juominen aiheuttaa muutoksia aivojen hermokudoksessa. Jo pienikin annos alkoholia heikentää muistijäljen syntymistä. Tupakan sisältämä nikotiini aiheuttaa muutoksia aivoihin. Koska tupakointi heikentää verenkiertoa, se vaikuttaa aivojen hapen saantiin ja lisää etenevän muistisairauden riskiä. 5. Mieti, tarvitsetko B12-vitamiinia purkista. Vitamiineista useimmat B-vitamiinit ovat tärkeitä hermosolujen toiminnalle. Esimerkiksi B12-vitamiini edistää hermoston normaalia toimintaa ja psykologisia toimintoja sekä auttaa vähentämään väsymystä. B12-vitamiinin puute voi aiheuttaa muun muassa hermoston oireita – kuten muistin häiriöitä. B12-vitamiinin imeytyminen on monimutkainen juttu, ja lisäksi imeytyminen voi heikentyä iän myötä. Koska B12-vitamiinia on vain eläinkunnan tuotteissa, erityisesti vegaanista ruokavaliota noudattavien on hyvä huolehtia, että he saavat sitä ravintolisän muodossa. Jaksamisen kannalta myös C-vitamiini ja rauta ovat tärkeitä ravintoaineita. Molempia saa terveellisestä ruoasta, mutta jos ruokahalusi on vähäinen tai et syö monipuolisesti, voi monivitamiinivalmiste olla hyvä lisä täydentämään ruokavaliota. 6. Selätä stressi. Pieni positiivinen stressi voi olla hyvä juttu ja lisätä suorituskykyä, mutta pitkittynyt stressi voi heikentää kykyä painaa asioita mieleen sekä suurien kokonaisuuksien hallintaa. Pitkäaikainen stressi voi aiheuttaa mielialan laskua, mikä voi heikentää muistia. Mieti, mitkä ovat sinun tapasi laskea kierroksia ja pitää stressi aisoissa. Lähtisitkö kävelylle metsän keskelle, tekisitkö hengitysharjoituksia vai lukisitko kaikessa rauhassa mukavaa kirjaa? 7. Treenaa aivojasi – opettele uutta. Aivot kykenevät muovautumaan läpi elämän, ja aivoja aktivoimalla on mahdollista hidastaa niin alkavaan muistisairauteen kuin normaaliin ikääntymiseen liittyviä muutoksia. Uusien asioiden opetteleminen on mitä mainiointa treeniä aivoille. Suojaa muistiasi tarttumalla uusiin juttuihin ja haastamalla muistiasi. Käytä siis aivojasi! Opiskele, ota selvää ja altista itseäsi uusille asioille. Voit ravita aivojasi tekemisellä, joka on juuri sinulle mielekästä. Kun käytät aivojasi, sitä paremmin ne pysyvät toimintakykyisinä. Vaihda ajatuksia toisten ihmisten kanssa, kirjoita, kuuntele, katso taidetta ja kuuntele musiikkia. Lähde: yliopistonapteekki.fi/ lääketiedon koordinaattori, farmaseutti Leena Äyräpää.

Tutustumiseksi: 1. Laura Jänisniemi & Susanna Tuomi: Parempi muisti. Yli 100 nykyaikaista tapaa virkistää muistia ja parantaa keskittymiskykyä (2003). 2. Satu Jyväkorpi: Hyvää aivoille - Ravinto, muisti & mieliala (2017). Kalaa, kasviksia, kahvia ja kaakaota – kaikki ovat hyväksi aivoille. Ravinnolla on suuri merkitys aivojen hyvinvoinnille. Oikeat ravitsemusvalinnat, liikunta ja lepo ovat myös muun hyvinvoinnin avaimia. Satu Jyväkorpi johdattaa teoksessaan käytännönläheisesti aivoterveellisiin ravitsemusvalintoihin. Ravinnolla vaikutat vireystilaasi, muistiisi ja mielialaasi joka päivä. Ravinnolla voidaankin vaikuttaa esimerkiksi masennukseen ja muistisairauksiin. Kirja tarjoaa jokaiselle hyödyllisiä vinkkejä aivoterveelliseen ruokavalioon. Teoksessa on runsaasti tutkimustietoa yksittäisten ravintoaineiden, ruokien ja ruokavalion merkityksestä aivojen terveydelle sekä herkullisia ruokaohjeita ja päiväkohtaisia esimerkkejä aivojen hyvinvointia edistävistä ruokavalioista. Satu Jyväkorpi on helsinkiläinen ravitsemustieteilijä ja filosofian tohtori, joka on väitellyt ikääntyneiden ravitsemuksesta ja toimii tutkijana Helsingin yliopistossa. 3. Valitut palat: Muisti teräväksi (2015, 200s.) Pidä mieli virkeänä. Päivittäinen aivojumppa on tutkitusti toimiva ja tehokas tapa ehkäistä muistisairauksia ja pitää aivot vireinä. MUISTI TERÄVÄKSI on täynnä tehtäviä, joita ratkomalla annat har­maille aivosoluille hauskoja haasteita. Verryttele helpoilla ja siirry sitten vaativampiin tehtäviin, joita tehdessä rattaat todella raksuttavat. Pulmatehtävien ratkominen on palkitse­vaa ajanvietettä. Ja mikä parasta – samalla muisti, päättely­taito ja hahmotuskyky paranevat! Kirja sisältää: Yli 300 pulmatehtävää ratkaisuineen: kuva-arvoituksia, numerotehtäviä, logiikkapulmia sekä tietovisa ja äly­olympialaiset. Tietoiskuja ja vinkkejä muistin kehittämiseen. Pulmatehtävien ratkominen on mukavaa ja palkitsevaa ajanvietettä, ja samalla muisti, päättelytaito ja hahmotuskyky paranevat. 4. Henri Tuomilehto: Nukkumisen taito. Parempaa unta unilääkärin neuvoilla (2024). Nukkumisen taito on opas itsetuntemukseen ja hyvinvointiin kaikenlaisissa elämäntilanteissa. Hyvässä jaksamisessa ei ole kyse tuurista vaan taidosta. Jokainen meistä voi kehittää kuormituksen tunnistamista, jaksamisen hallintaa ja nukkumisen taitoa. Tässä kattavassa oppaassa maailman johtaviin unilääkäreihin kuuluva Henri Tuomilehto valmentaa parempaan uneen, palautumiseen ja jaksamiseen. Tuomilehdon opeilla saat päiviisi lisää energiaa, läsnäoloa ja hyvää sykettä ja jaksat keskittyä sinulle tärkeisiin asioihin. Unilääkärin kehittämä 5T-valmennus perustuu tutkitun tiedon lisäksi 15 000 unihäiriöpotilaan kohtaamiseen ja hoitoon. Hyvä uni on supervoimasi! 5. Hannele Vaittinen: Muistitreeniä (2024). Muisti kaipaa säännöllistä harjoittelua. Muistitreeniä jatkaa suositun Muistijumppaa-kirjan jalanjäljissä ja tarjoaa 70 uutta harjoitusta muistin päivittäiseen hoitoon. Täytettävän kirjan tehtävissä muistellaan laulujen sanoja, ratkotaan anagrammeja, etsitään synonyymejä ja arvoituksia. Tehtäviä voidaan ratkoa yksin tai yhdessä, ikäihmisten ryhmätoiminnassa tai muistisairautta aavistelevien läheisten kanssa. 6. Anders Hansen: Aivovoimaa. Näin vahvistat aivojasi liikunnalla (2023). Jos haluat lisätä stressinsietokykyäsi, vahvistaa terveyttäsi sekä parantaa muistiasi, luovuuttasi ja älyäsi, ala liikkua! Moderni aivotutkimus osoittaa, että säännöllinen liikunta lisää aivovoimaa enemmän kuin sudoku, ristisanat ja terveysvalmisteet yhteensä. Aivot muuttuvat koko ajan. Uusia soluja syntyy ja yhdistyy toisiin. Fyysinen treenaaminen ei ainoastaan paranna terveyttä ja lisää energiaa, vaan se vaikuttaa muistiin, unenlaatuun, luovuuteen, stressinsietokykyyn sekä persoonallisuuteen ja älyyn. Säännöllisesti liikuntaa harrastavat ajattelevat nopeammin ja keskittyvät paremmin hälyisässä ympäristössä. Myönteisiä vaikutuksia on valtavasti, ja ne on todettu kaikenikäisillä lapsista vanhuksiin. Aivovoimaa-kirjassa ylilääkäri ja konsultoiva psykiatri Anders Hansen selittää, mistä liikunnan ja aivojen hyvinvoinnin yhteys johtuu ja millaisella liikunnalla päätä voi harjoittaa. Liikuntaa voi hyvällä syyllä kutsua mentaaliseksi harjoitteluksi. 7. Trivial Pursuit Quiz Book (2023). The ultimate quizzing companion for all trivia fans. Whether you're playing solo, putting your partner's brain to the test, or competing with friends and family, the possibilities are endless. With over 2,000 questions from the Official Classic Trivial Pursuit board game, this book is both perfect for game night and ideal for on-the-go quizzing. Alongside the question and answer pages, you can find exclusive fun facts, activities and challenges throughout to put your knowledge to the test. Who will be the Trivial Pursuit champion? 8. Reijo A. Kauppila: Treenaa muistiasi. Vinkkejä ja harjoituksia muistin tehostamiseen (2015). Onko sinulla usein muistettava asia ikään kuin "kielen päällä" - lähellä, mutta niin kaukana? Miten voisit painaa mieleesi tärkeitä numerosarjoja tai salasanoja? Entä miten oppisit muistamaan paremmin opiskelussa tarvittavat tiedot? Treenaa muistiasi kertoo perusteet muistista ja sen toimintaan vaikuttavista tekijöistä, kuten ruokavalion, liikunnan ja ihmissuhteiden merkityksestä muistin toiminnalle. Kirjassa on runsaasti ideoita, ohjeita ja psykologisia keinoja muistin kehittämiseen. Lisäksi kirja sisältää ohjeita muistiongelmien arvioimiseen. Kirja ohjaa lukijansa määrätietoisesti teorian ja harjoitusten avulla muistin tehostamiseen opiskelussa ja jokapäiväisessä elämässä. 9. Andrew E. Budson, Elizabeth A. Kensinger & Daniel L. Schacter: Why We Forget and How To Remember Better. The science behind memory (2023, 448s.). Remember things better by understanding how your memory works. If memory is a simple thing, why does it so often go awry? Why is forgetting so common? How can you be certain about something you remember-and be wrong about it? Why is it so difficult to remember people's names? How can you study hard for an exam but not be able to recall the material on the test? In Why We Forget, Dr. Andrew Budson and Dr. Elizabeth Kensinger address these questions and more, using their years of experience to guide readers into better memory. Why We Forget shows you how to use these answers to improve your memory. In its pages you will learn: · How memory's most important function isn't to help you remember details from your past. · How memory is actually a collection of different abilities. · How you create, store, and retrieve memories of your daily life. · Ways to control what you remember and what you forget. · Ways to distinguish between a true and false memory. · Effective ways to study for an exam. · How to remember people's names, all your passwords, 50 digits of Pi, and anything else you wish. · How memory changes in normal aging, Alzheimer's disease, depression, anxiety, PTSD, ADHD, and other disorders-including COVID brain fog. · How exercise, nutrition, alcohol, cannabis, sleep, mindfulness, and music affect your memory. Why We Forget uses the science of memory to empower you with the knowledge you need to remember better, whether you are a college student looking to ace your next exam, a business professional preparing a presentation, or a healthcare worker needing to memorize the 600+ muscles in the human body. 10. Christine Bailey: Brain Boost Diet Plan. 4 weeks to optimise your mood, memory and brain health for life (2018, 208). What you fuel your body with is at the heart of improving your health and this is even more true with the keep your brain fit. Eating the right foods can profoundly affect your cognitive function now and in the future. The Brain Boost Diet Plan is a 4-week diet to cleanse and renew your brain health. The latest research now clearly indicates the incredible importance that diet plays in reducing the risk of conditions such as cognitive decline, mood disorders, Alzheimer's and depression. The Brain Boost Diet Plan addresses underlying imbalances in the body and brain that contribute to these conditions, such as inflammation, glycation, fatty acid imbalances, poor methylation and low nutritional status. These are highly technical dietary functions but expert nutritionist Christine Bailey makes it all easy to understand and put into practice. With a focus on beneficial fats and nutrient-dense everyday foods, the plan is made up of 100 delicious, easy recipes that are packed with nutrients designed to optimize brain health and function. It's a delicious way to cleanse your brain of imbalances and nourish, energise and heal your brain for a sharper, calmer, healthier you.

Muistitoimintoja ja keskittymistä tukevia ravintolisiä: 1. Bioteekki: Super Aivot & Muisti. Erinomainen ravintolisä aivojen ja muistin suorituskyvyn tueksi. Opiskelijoille, työelämään tai ikääntymisen avuksi. Sisältää aroniamarja- ja neidonhiuspuu-uutteita sekä C- ja B-vitamiineja. Gluteeniton, laktoositon, vegaaninen. Bioteekki Super Aivot & Muisti sisältää patentoitua, kliinisesti tutkittua Brainberry® aroniamarjauutetta sekä aivojen ja muistin toimintaa tukevaa Bakopa-uutetta. Valmisteen sisältämä neidonhiuspuu-uute (Ginkgo Biloba) tukee kognitiivisia toimintoja, kun taas B6-, B12- ja C-vitamiini tukevat psykologisia toimintoja ja hermoston normaalia toimintaa. Tuote sopii kaikille, jotka haluavat tukea aivojen ja muistin suorituskykyyn. Tuote sopii kaikille, jotka haluavat tukea aivojen ja muistin toimintaa - niin opiskelujen, työelämän kuin ikääntymisen avuksi. 2. Bioteekki: Super Alfalipoiini + C 250mg. Pirteyttä arjen askareisiin! Super Alfalipoiini on vahva alfalipoiinivalmiste. Se sisältää 250 mg alfalipoiinihappoa yhdessä tabletissa. Alfalipoiinihappo on oikea monitehoantioksidantti ja sen käyttö ravintolisänä on viime vuosina tullut yhä suositummaksi – eikä aiheetta, sillä se on hyvin monipuolinen, eräänlainen vitamiinin ja rasvahapon välimuoto. Se on yhtä aikaa rasva- ja vesiliukoinen ja kulkeutuu tehokkaasti sekä solujen sisä- että ulkopuolelle, jopa aivoihin. Elimistö muodostaa itse alfalipoiinihappoa, mutta vain välttämättömimpiin solutoimintoihin. Ravinnosta sitä saa häviävän vähän. Lisäksi sen muodostuminen alkaa vähetä suhteellisen varhain aikuisiässä. Alfalipoiinihappo sopii erityisesti ikääntyville ja urheilijoille, mutta myös kaikille nykyajan hektisen elämänrytmin rasittamille. Alfalipoiinihappo auttaa selviytymään arjen kiireistä, kun on paljon tehtävää ja muistettavaa. 3. DMAE (dimetyyliaminoetanoli), 250 milligrammaa. Yksi DMAE:n tärkeimmistä tehtävistä on tukea aivojen toimintaa. Se auttaa lisäämään asetyylikoliinin tuotantoa, mikä puolestaan parantaa hermosolujen välisiä yhteyksiä ja edistää aivojen toimintaa. DMAE voi myös auttaa parantamaan muistia ja kognitiivisia toimintoja, kuten oppimista ja keskittymiskykyä. 4. Lion's Mane. Nappaa kaikki potentiaali irti itsestäsi! Lion's Mane (Hericium erinaceus) on maailmankuulu funktionaalinen sieni. Lion's Mane eli siiliorakas on sienimaailman ykkösvalinta ajatustyöläisten keskuudessa. 5. Ashwagandha. Vaikutukset: a) auttaa nukahtamaan ja vähentää stressiä, b) vähentää stressiä ja ahdistusta, c) parantaa unen laatua, d) lisää energiaa ja suorituskykyä, e) parantaa kognitiivisia toimintoja. 6. OstroVit Pharma: Citicoline. OstroVit Pharma Citicoline on ravintolisä, joka voi auttaa sinua pitämään huolta hermostostasi ja aivoistasi. Lisäravinteen sisältämä Citicoline sopii täydellisesti kaikille henkistä työtä ja opiskelua tekeville ihmisille.
Sitikoliinia eli CDP-koliinia esiintyy luonnollisesti ihmisen ja eläimen kudossoluissa ja se vastaa solukalvojen päämateriaalina toimivan fosfatidyylikoliinin synteesistä. OstroVit Pharma Citicoline -valmisteen sisältämien ainesosien ominaisuudet: a) Sitikoliini tukee hermoston normaaleja toimintoja. Se voi auttaa sinua keskittymään paremmin ja muistamaan tärkeät asiat nopeammin. Sitä voi suositella kaikille niille, jotka tekevät intensiivistä henkistä työtä päivittäin. b) Sisältää runsaasti inuliinia, joka tarjoaa prebioottista hyötyä. 7. LifeExtension: Quick Brain Nootropic. Valmiste sisältää sekoituksen ainesosia, jotka tutkitusti parantavat muistia, kohottavat vireystilaa ja nostavat mielialaa. Quick Brain Nootropic sisältää mm. Gotu kola-uutetta, patentoitua BaCognize® Ultra-uutetta sekä FloraGLO®-samettikukkauutetta. Ainesosien luontaisesti sisältämä luteiini ja zeaksantiini voivat tutkimusten mukaan auttaa parantamaan kognitiivista suorituskykyä esimerkiksi tilanteissa, joissa keskittymistä vaaditaan useampaan asiaan kerrallaan (multitaskaajat, hep!). LifeExtension Quick Brain Nootropic on erinomainen ravintolisä kaikille, jotka kokevat arjessa stressiä ja jos keskittymiskyky tuntuu olevan usein koetuksella. Quick Brain Nootropic on 100 % kasviperäinen tuote ja se soveltuu siten myös vegaaniseen ruokavalioon. 8. Solgar: Neuro-Nutrients. Aivot ja hermosto tarvitsevat tuekseen runsaasti ravintoaineita. Solgar Neuro Nutrients on yhdistelmä aminohappoja, vitamiineja sekä Ginkgo bilobaa, jotka tukevat keskittymiskykyä ja mielialaa. 9. Fosfoser Memory - vahva muistikapseli. Fosfatidylseriinikapseli. Uuden sukupolven fosfolipidivalmiste, jonka vaikuttavana aineena on soijasta eristetty fosfatidylseriini.
Fosfoser® Memory -kapselit sisältävät vakioidun määrän soijasta eristettyä fosfatidylseriiniä ja fosfatidihappoa. Fosfatidylseriini ja muut fosfolipidit ovat aivosolujen omia rakennusaineita, jotka mm. lisäävät vireyttä. Fosfatidylseriini on aivojen yleisin fosfolipidi, jota on luonnostaan aivosolujen solukalvossa. Iän myötä sen määrä vähenee. Fosfoser® Memory -ravintolisän sisältämällä fosfatidylseriinillä voi korvata elimistön oman fosfatidylseriinin vähenemistä. Suositellaan etenkin ikääntyville, opiskelijoille ja henkisen työn tekijöille. Laktoositon, hiivaton, makeuttamaton ja gluteeniton. 10. B12-vitamiini. Tätä vitamiinia kutsutaan usein muistivitamiiniksi – eikä syyttä. B12 on erityisesti hermoston toiminnalle tärkeä vitamiini, joka edistää normaaleja psykologisia toimintoja. Monipuolisessa sekaruokavaliossa on yleensä riittävästi B12-vitamiinia, mutta etenkin kasvissyöjien ja ikääntyneiden on hyvä kiinnittää huomiota sen saantiin. Huom. Kannattaa valita käytettäväksi sen paremmin imeytyvä muoto, joka on nimeltään metyylikobalamiini.

21.3. World Poetry Day. Sulosanat maalina, tunteet kanvaasina, riimeistä tulee eläviä kun ne kuvaavat sydämen ja sielun tarinoita ilmausten simfoniana. Runoudella on voima muuttaa ihmisten näkemyksiä, inspiroida, rakentaa ja korjata siltoja ihmisten välillä ja luoda sopusointua ihmisten välille. World Poetry Day'n tavoite on nostaa runouden voiman arvostusta. Runous vaikuttaa pontevasti ihmisten suhteiden muodostumiseen ja laajentaa lukijansa-kuulijansa ymmärrystä nykyajasta, historiasta ja ympäröivästä kulttuurista meillä ja muualla. Forbes listasi vuonna 2024 maailman parhaat runoilijat seuraavasti:

20. Federico García Lorca (1898-1936)

19. Sylvia Plath (1932-1963)

18. Rumi (1207-1273)

17. Walt Whitman (1819-1892)

16. Mary Oliver (1935-2019)

15. Homer (8th century B.C., exact date of birth and death unknown)

14. Robert Browning (1812-1889)

13. T.S. Eliot (1888-1965)

12. Adrienne Rich (1929-2012)

11. Audre Lorde (1934-1972)

10. Pablo Neruda (1904-1973)

9. e.e. cummings (1894-1962) (Edward Estlin (e.e.) Cummings)

8. Edna St. Vincent Millay (1892-1950)

7. Sappho (approximately 630–570 BC)

6. Rudyard Kipling (1865-1936)

5. Robert Frost (1874-1963)

4. Langston Hughes (1901-1967)

3. Emily Dickinson (1830-1886)

2. Shel Silverstein (1930-1999)

1. Maya Angelou (1928-2014)

Tutustumiseksi: 1. Pete Armstrong: How to write poems from a deeper place: meditation, inner work and poetry (2017, 186s.). A comprehensive guide to writing your own poems from a place of meditation...Full of warmth, wisdom and good humour...One of the most detailed accounts of the inner processes of poetry writing available...How to write poems as an expression of your own inner truth...This is not poetry writing as an exercise in literary correctness, but poetry as a way of accessing and describing that which is most meaningful within you...Whether you are a beginner (in meditation or poetry) or an experienced practitioner, here is a wealth of practical and theoretical insight that will boost your energy in both spheres...Anyone can write a poem about anything... and this book shows you how... 2. Suuri runokirja (1981, 509s.). Suuri runokirja sisältää runsaan valikoiman perinteistä suomalaista runoutta - alkaen tutuista kansanlauluista päätyen Eino Leinon, Aleksis Kiven, Uuno Kailaan ja Saima Harmajan taiturimaisiin säkeisiin. Teos jakautuu viiteen osioon: synnyinmaa, elämän ilot ja surut, rakkaus, luonto ja lopulta kuolema ja iäisyys. Näiden aina yhtä koskettavien teemojen myötä kokoelman runot piirtävät eräänlaisen kansallisen omakuvan, jonka ääreen tuntuu tutulta ja turvalliselta palata, kerta kerran jälkeen. 3. Jaan Kaplinski: Ilta tuo takaisin kaiken. Runoja kuudelta vuosikymmeneltä (2021, 595s.). Jaan Kaplinski (1941--2021) on virolaisen lyriikan ja maailmanlyriikan suuri nimi. Runojen lisäksi hän kirjoitti romaaneja, esseitä ja keskustelukirjoja. Kiinnostus luonnonkansojen kulttuureihin, koko maapallon historiaan, uskontoihin ja ihmiselämän filosofisiin peruskysymyksiin on Kaplinskin runotuotannon peruspilareita. Ihmisen ja luonnon tasapaino on hänen ajattelunsa ja runojensa keskeisiä teemoja. Ilta tuo takaisin kaiken kokoaa Kaplinskin runoja kuudelta vuosikymmeneltä. Anja Salokanteleen suomennoksien lisäksi teos sisältää Pauli Tapion suomentaman valikoiman Kaplinskin venäjäksi kirjoittamia runoja. (Jaan Kaplinskin filosofiasta-milosofiasta on laadittu kokoava tutkielma: Katja Syrén: Jaan Kaplinskin Kaikki on ihmettä - henkinen filosofia-milosofia: Johdatus kaplinskilaiseen tietämiseen ja etiikkaan (2015), ~700s. Tutkielma oli toukokuuhun 2024 asti saatavilla sittemmin määrärahojen puutteen takia lakkautetussa Baltia-kirjastossa - nyttemmin voit pyytää sen minulta meilitse (katjasyren@hotmail.com), jos sinua kiinnostaa kattava kokonaisesitys kaplinskilaisesta filosofiasta. Tiettävästi tutkielmani on ainoa Kaplinskin filosofiasta tehty kokonaisesitys, tai ylipäänsä esitys aiheesta. Minulta löytyy myös akateemisesta rihkamasta riisuttu, yleistajuistettu versio (~600s.) tutkielmasta, joka sopii luettavaksi kaikille Kaplinskista kiinnostuneille - myös niille, jotka eivät ole opiskelleet filosofiaa. Jaan Kaplinski on kommentoinut valmista tutkielmaa kautta tutkielman, kommentit on näkyvissä kohdittain + tutkielman lopusta löytyy lisäksi hänen laatimansa kokonaisarviointi.) 4. Tom Kalima: Runousoppia aistimusten siivin (2024). Uudenlainen runokokoelma sisältää runojen lisäksi runousopin. Kirjan runot kertovat rakkaudesta ja luonnosta, osansa saa myös synkkä Ukrainan sota. Runojen ohella Tom Kalima kertoo runojen synnystä ja käyttämistään keinoista. Runokokoelman ja runousopin yhdistämisellä hän haluaa avata runouden maailmaa ennen muuta aloitteleville kirjoittajille, jotka haluaisivat kirjoittaa, mutta luulevat, että eivät osaa. Kaliman kirjan runousoppi ei sisällä monimutkaisia runomittoja tai sääntöjä vaan auttaa runojen analyysillä kirjoittajaa tekemään omasta ajatuksesta runon olemuksen täyttävän tekstin. 5. Mervi Kantokorpi, Pirjo Lyytikäinen & Auli Viikari: Runousopin perusteet (2012). Runousopin perusteet avaa runsain esimerkein tien runon ja proosan tulkintaan. Poetiikan teorian kehittämät analyysin välineet tulevat tässä kirjassa lyriikan ja proosan käyttöön: "...teoria ei ole ilon pilaaja vaan runsauden sarvi ja uusien oivallusten lähde." Runousopin perusteet on kirjoitettu perustason oppikirjaksi yliopistollisen kirjallisuudenopetuksen, mutta myös opintoryhmien ja kirjallisuuden harrastajien tarpeeseen. 6. Satu Grünthal, Silvia Hosseini, Vilja-Tuulia Huotarinen, Juhani Karila, Kirsti Mäkinen, Pauli Tapio & Ilpo Tiihonen: Säkeilyvaara (2016, 232s.). Runouden käyttöopas on runokirja lukupiiriläisille sekä kaikille, jotka kummastuvat, turhautuvat, lumoutuvat ja ihmettelevät runouden äärellä. Teos sisältää n. 45-50 suomalaista runoa ja laulutekstiä sekä niistä kirjoitettuja pienoisesseitä, joiden tarkoitus on innostaa tavallista lukijaa runouden pariin ja virittää keskustelua. Esseet eivät pyri akateemiseen analyysiin vaan voivat olla hyvinkin vapaamuotoisia ja omakohtaisia. Runot on valittu sekä perinteisen että nykyrunouden piiristä, räppiä ja muuta laululyriikkaa unohtamatta. Kirjoittajat edustavat erilaisia lukijoita mutta ovat työnsä puolesta tekemisissä kirjoittamisen, kulttuurin ja kirjallisuuden kanssa. 7. Veikko Polameri (toim.): Runojen kirja. Neljä vuosisataa suomalaista runoutta (1993).

21.3. International Day of Forests.  Kansainvälinen metsien päivä muistuttaa meitä metsien tärkeydestä. Metsät ovat luonnon monimuotoisuuden tyyssijoja. Ne tarjoavat elinympäristön suurimmalle osalle maailman maaeliöistä (eläimet, kasvit ja sienet). Metsät ovat tärkeitä myös ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta, sillä ne toimivat kasvihuonekaasuja sitovina hiilinieluina. Vuosi 2024 on metsävuosi. Metsäluonnolla on itseisarvo.

Metsä on meille suomalaisille tärkeä, onhan hyvinvointimme perusta rakennettu metsien ja metsätalouden avulla. Metsät ovat aina olleet tärkeitä ihmisille – ei vähiten marjastuksen, sienestyksen ja virkistäytymisen vuoksi. Jos toiminta luonnontuotteiden parissa kiinnostaa tai haluat niistä lisää tietoa, kannattaa kääntyä marttayhdistyksen puoleen. Luonnontuotteet – marjat, sienet, yrtit – näkyvät monen marttayhdistyksen toiminnassa ja ovat yhtenä pääteemana lähes puolella marttayhdistyksistä. Martat tunnetaan erityisesti sienten ja sienestyksen asiantuntijoina.

Metsällä on monia hyvinvointivaikutuksia: oleskelu metsäisessä ympäristössä parantaa mielialaa, lievittää stressiä, vaikuttaa immuunijärjestelmään, laskee verenpainetta ja edistää jopa oppimista. Kaikesta tästä pääsee osalliseksi ihan lähiluonnossa. Lähimetsät ja rakennetun ympäristön virkistysalueet ovat lähes jokaisen ulottuvilla. Lyhytkin oleilu puiden keskellä palauttaa työpäivän jälkeen ja kohentaa mielialaa. Hyvä juhlavuoden haaste onkin altistaa itseään mahdollisimman usein luonto- ja metsäympäristölle.

Meillä Pohjoismaissa on maailman mittakaavassa harvinaisen laajat ja kattavat jokaisenoikeudet. Ulkomaalaiset usein ihmettelevät, kun saamme vapaasti kulkea maastossa, kerätä luonnontuotteita, onkia ja pilkkiä. Itse asiassa Suomessa taisteltiin jokaisenoikeuksista reilut sata vuotta sitten. Imatralainen Ilma Lindgren haki oikeutta tapauksessa, jossa paikallinen isäntä otti hänen keräämiään puolukoita itselleen vedoten siihen, että marjat kuuluvat maanomistajalle. Ilma voitti oikeuskäsittelyn lopulta korkeimmassa oikeudessa. Tapaus oli merkittävä jokaisenoikeuksien kehittymisen kannalta.

Oikeuksien mukana tulee velvollisuuksia. Erityisesti tässä ajassa meillä on sekä velvollisuus että mahdollisuus tunnistaa metsäluonnon itseisarvo. Metsät tarjoavat meille paljon hyvää ja vaikuttavat elämämme perusedellytyksiin. Mutta vaikka metsästä ei olisi ihmiselle mitään hyötyä, olisi metsä aivan yhtä arvokas sellaisenaan. Metsät ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä elinympäristöjä. Suomen maapinta-alasta on metsien peittämää yli 75 prosenttia. Noin 40 prosenttia maassamme esiintyvistä lajeista elää metsissä, samoin yli 30 prosenttia maamme uhanalaisista lajeista. Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi on välttämätöntä käyttää luonnonvaroja kestävästi, mutta myös säilyttää ja suojella luonnonalueita.

Lähde: Heidi Holmroos/ ympäristö- ja ilmastoasioiden asiantuntija/ Marttaliitto.

Tutustumiseksi: 1. Marko Leppänen, Adela Pajunen: Suomalainen metsäkylpy (äänikirja, 2022). Mitä muurahainen opettaa tehokkaasta joutilaisuudesta tai limasieni minuudesta? Miksi metsään kannattaa suunnata heti sateen jälkeen? Miltä tuntuu olla yltä päältä metsässä? Uusimpaan tutkimustietoon perustuva Suomalainen metsäkylpy esittelee elämyksellisesti ja syväluotaavasti luonnon yhteyksien verkostoja. Se kertoo, kuinka metsä avartaa ymmärrystä omasta itsestämme, maailmasta ja elämästä. Teos tarjoaa tehokkaita työkaluja immuniteetin vahvistamiseen, stressin ja ajankäytön hallintaan sekä elämänsuunnan tarkistamiseen. Kuulija pääsee kiehtoville retkille Sipoonkorven kansallispuistoon, jossa kirjoittajat, biologi FT Adela Pajunen ja maantieteilijä FM Marko Leppänen, työskentelevät viralliseen terveydenhuoltoon kytkeytyvän Terveysmetsä-toiminnan kehittäjinä. 2. Anssi Jokiranta, Pekka Juntti, Anna Ruohonen & Jenni Räinä: Metsä meidän jälkeemme (2019, 271s.). Tieto-Finlandia palkinto 2019! Vuoden luontokirja 2019 finalisti! Aihe on tärkeä. Jokaisella meistä on suhde metsään, jossa ulkoilemme, virkistymme, poimimme marjoja, keräämme sieniä, kenties metsästämme. Metsäkirja uudelle sukupolvelle. Suomalainen metsä elää kohtalonhetkiään. Metsistämme valtaosa on talousmetsää, jossa hakkuut ovat ennätysmäisen suuret. Miten tähän on tultu? Vetävästi kirjoitettu teos ehdottaa vaihtoehtoja "puupelloille" ja pohtii yhdessä metsänkäyttäjien ja tutkijoiden kanssa, millaista suomalainen metsä voisi olla tulevaisuudessa - sellainen metsä, josta hyötyvät niin kansantalous kuin elintilastaan taisteleva helmipöllökin. Kirjan upeat kuvat ovat Lapin Kansan valokuvaajan Anssi Jokirannan. 3. Peter Wohlleben: Puiden salattu elämä: Kasvimaailman kuninkaiden tunteista ja viestinnästä (2016, 257s.). Metsässä tapahtuu ihmeellisiä asioita. Puut kommunikoivat keskenään. Ne suhtautuvat tunteellisesti jälkikasvuunsa ja naapuriin vanhuksiin. Siis vanhempiin puihin. Puilla on tunteet. Ja muisti. Ne tunnistava hyönteisen myrkyn ja saattavat varoittaa toisia puita siitä. Metsänhoitaja Peter Wohlleben (s. 1964) kertoo uusista puihin liittyvistä tieteellisistä havainnoista samalla kun hän kuvaa omaa suhdettaan puihin ja luontoon. Suomalaisten verenperintönä on aina jonkinlainen suhde metsään, mutta kun luemme tämän kirjan, on metsään meneminen meillekin aivan muuta kuin mihin olemme tottuneet. Kirjan käännösoikeudet myytiin lyhyessä ajassa yhdeksääntoista maahan, mm. Kanadaan ja Britanniaan, ja alkukielellään saksalla se oli yksi vuoden 2014 kirjasensaatioista. Saksassa kirjaa on myyty lähes 800 000 kappaletta ja maailmanlaajuisesti noin 1,5 miljoonaa kappaletta. 4. Eerika Korhonen: Luontoyhteys - Tehtäväkirja. Kaikki minusta ja luonnosta (2020). Luontoyhteys-kirja sopii kaikille, jotka ovat kiinnostuneet omasta henkisestä kasvusta ja luonnon hyvinvointivaikutuksista omaan mieleen ja kehoon. Kirjan puhuttelevien tehtävien avulla voit havaita, miten luontoyhteys on muokannut oman elämäsi eri vaiheita ja miten tärkeä osa luontoa olet. Kirjaa täyttääkseen ei tarvitse olla maailmaa eri mantereilla kokenut seikkailija tai maastossa yöpymiskokemuksia kerännyt retkeilijä. Halu luontoyhteyden voimistamisesta missä tahansa elämänvaiheessa riittää. Kirja tarjoaa erinomaisen tarttumapinnan niille, jotka eivät koe olevansa luontoihmisiä tai heillä ei ole mielestään riittävää yhteyttä luontoon. Tämän matkan kuljettuasi ymmärrät, että me kaikki olemme tärkeä osa luontoa. 5. Petteri Saario: Luonnon lumo (2018). Matka sykähdyttävään pohjoiseen luontoon ja hieman kummalliseen ihmisluontoon. Henkilökohtainen ja koskettava kertomus merestä, Saimaasta, Lapista ja rajaseudusta. Kirja luonnon hämmästyttävästä vaikutuksesta hyvinvointiimme ja terveyteemme. Herättelevä ja väkevästi luonnon puolesta kantaa ottava. Lukemisen jälkeen on pakko lähteä ulos. 6. Viljami Ovaskainen & Minna Ovaskainen: Metsä - elämää, eläimiä ja kasveja (2024, 224s.). Metsä on perinteisesti suomalaiselle rakas. Toiselle metsä on elinkeino ja toiselle se on ensisijaisesti paikka, jossa mieli ja keho virkistyvät. Millaisia metsiä on? Mitä kaikkea metsissämme elää? Millaista on puiden elämä? Mitä metsässä saa ja voi tehdä? Metsien eläimistön, kasvien ja sienien lisäksi kirjassa tutustutaan retkeilyyn ja vaellukseen. Kirjassa kerrotaan myös, mitä eroa on metsällä ja metsällä eli millaisia ovat vanhat metsät, joista paljon puhutaan, entä talousmetsät? Miksi metsää pitäisi suojella? Metsä – elämää, eläimiä ja kasveja -kirja on tehty oppaaksi ja innostajaksi kaikille lapsille ja nuorille, jotka haluavat metsään.

21.3. International Fragrance Day. Tuoksupäivä. Yhden tuoksu, toisen haju. Makuasioista ei voi kiistellä - vai voiko? Voiko tuoksuilla houkutella itselleen huoletonta fiilistä, rauhaa tai rakkautta? Pääseekö hajuja karkuun? Otetaan selvää:

Tuoksut menevät tunteisiin ja tallentuvat muistiin muita aisteja paremmin. Tuoksuharrastaja Eeva Kolu (Kauneus ja Terveys) selvitti, miksi tuoksut vaikuttavat meihin niin voimakkaasti. Ohessa koonti hänen ajatuksistaan:

Tuoksuista ei voi puhua ilman, että puhuu samalla muistoista tai tunteista. Tuoksu jättää aivoihin vahvemman muistijäljen kuin näkö tai kuulo. Lapsuudesta tuttu tuoksu, vaikkapa leirinuotion savu, tuo muiston elävämmin mieleen kuin valokuva tilanteesta. Vahvin muisto jää läheisistä tilanteista. Ehkä juuri siksi muiden iholta ja hiuksista tutut tuoksut herättävät meissä niin väkeviä muistoja: äidin kasvovoide, isän partavesi, papan tervasampoo, ensi-ihastuksen Axe. Niissä tilanteissa on oltu lähellä, kirjaimellisesti iholla. Jos tuoksuun liittyy tunne, jonka kokee voimakkaana ensi kertaa, ne yhdessä jättävät aivoihin pysyvän muistijäljen. Eräs tuoksufriikki kertoi, kuinka osti lentokentältä Thierry Muglerin Angelin mukaan häämatkalle. Nyt hajuvesi herättää hänessä aina muiston siitä, miltä tuntui olla vastarakastunut.

Tuoksun ja muistin vahvaa yhteyttä voi hyödyntää myös, kun pyrkii johonkin tavoitteeseen. Eräässä raskaassa elämänvaiheessa aloin käyttää Atelier Colognen Orange Sanguinea, pirskahtelevan optimistista loman tuoksua – ikään kuin tilatakseni huolettomampia päiviä. "Tuoksut ovat vahvasti yhteydessä tunteisiin, koska hajusignaali kulkee ensimmäisenä aivojen tunnekeskukseen. Esimerkiksi laventelin rauhoittava vaikutus on tieteellisesti todistettu." Jälleen trendikkäässä aromaterapiassa mielialaa kohentavina tuoksuina pidetään muun muassa greippiä ja jasmiinia. Havutuoksujen, rosmariinin ja sitruunaruohon sanotaan antavan energiaa, ylang ylangin ja patsulin taas vapauttavan mielihyvähormoneja.

Hajuaisti on silti aliarvostetuin aistimme. Jo antiikin filosofi Aristoteles piti sitä aistihierarkiassaan väliinputoajana. Näkö ja kuulo olivat sivistyksen ja järjen aisteja, tunto ja maku eläimellisiä ja vaarallisia. Hajuaisti ei sen sijaan johdatellut ihmistä sen enempää sivistyksen kuin vaarojen tielle. Valistuksen aika sinetöi näköaistin ylivallan läntisessä kulttuurissa. Aistiva keho ja arvostelukykyinen, sivistynyt mieli haluttiin erottaa toisistaan. Siksi rationaalista ajattelua ihannoivat filosofit pitivät näköaistia aisteista korkeimpana ja hajuaistia raakalaismaisena. Ne ovat vastavoima ajatustyölle ja palauttavat meidät analysoivasta mielestä eläimelliseen kehoon. "Sinun täytyy antaa kehosi pehmeän eläimen rakastaa, mitä se rakastaa", tiivistää runoilija Mary Oliver.

Hajuaisti on aisteista salaperäisin ja vaikeimmin mitattava. Meillä ei oikeastaan ole edes sanastoa kuvailemaan tuoksuja. Ruusu tuoksuu… ruusulta. Mutta millainen on ruusun tuoksu? On eritelty viisi perusmakua, mutta hajuista ei ole samanlaista yhteisymmärrystä.

Hajuaisti on aina läsnä, koska se on ainoa aisti, jota ei voi kytkeä pois päältä. Voimme sulkea silmät tai tukkia korvamme, mutta jokainen, joka on kulkenut viemärityömaan ohi tietää, että löyhkää on vaikea olla haistamatta. Kemian tohtori Jari Tuominen kirjoittaa kirjassaan Tuoksujen ihmeellinen maailma, että tämä on hajuaistin alkuperäinen tehtävä: saada ihminen etsimään pakotietä välttääkseen epämiellyttävää hajua.

Vaikka emme ole aina tietoisia tuoksuista, aivomme reagoivat niihin koko ajan alitajuisesti. Eräässä kuluttajatutkimuksessa ihmiset arvioivat sampoon pesutehon paremmaksi, jos se tuoksui miellyttävältä. Tuoreen pullan tuoksu asuntonäytössä lienee jo varsin tuttu kikka. "Tuoksu on aina täysin subjektiivinen elämys. Sen kokemiseen vaikuttavat hajuaistin herkkyys, muistot, tunteet – ja ympäröivä kulttuuri. " Japanissa kuivatun kalan tuoksua pidetään yleisesti miellyttävänä, eurooppalaisten nenään se haisee pahalta. Arabimaissa miehet käyttävät ruusu- ja jasmiinituoksuja, jotka meillä mielletään vahvasti naisellisiksi.

Tuoksujen sietokyky riippuu sekin kulttuurista. Länsimaissa ihmiskehon erittämät hajut pyritään pesemään pois ja piilottamaan. Toisaalta esimerkiksi Suomessa paheksutaan yleisesti hajuveden runsasta käyttöä. Kanadalainen tuttava kertoi, että hänen kotimaassaan hajusteita on yleisesti hyväksyttyä käyttää vain yökerhoissa. Tavaratalojen parfyymiosastoilla voi tulla huono olo, koska asiakkaat suihkuttelevat vapaasti ilmaan erilaatuisia hajuvesiä. Huonolaatuiset tuoksuraaka-aineet aiheuttavat ikäviä oireita helpommin.

Allergia on asia erikseen. Hajusteallergiasta kärsii noin 2–3 prosenttia suomalaisista. Se puhkeaa usein yllättäen ja ilmenee kosketusihottumana esimerkiksi käsissä. Hajusteita on kosmetiikan lisäksi myös hygieniatuotteissa ja pesuaineissa. Tuotteiden hajustaminen onkin luonut uuden potilasryhmän: tuoksuyliherkät, jotka saavat voimakkaita keskushermosto- ja hengityselinoireita tuoksuaineista. Tuoksuyliherkät ovat yleensä keski-ikäisiä, ja yliherkkyys on kehittynyt vähitellen. Hajusteiden runsaaseen käyttöön voi olla järkevää suhtautua varauksella, vaikkei saisikaan niistä oireita. Tuoksuteollisuuden järjestö IFRAn mukaan hajusteteollisuudessa käytetään yli 4 000 eri kemikaalia. Niiden pitkäaikaisvaikutuksia terveydelle ei tunneta täysin. Jos haluaa käyttää hajuvettä, tuoksukuormaa voi keventää karsimalla hajusteet muista tuotteista.

Merkittävä rooli sosiaalisissa suhteissa ja parinmuodostuksessa erottaa hajuaistin muista aisteista. Tuoksuja on kautta aikojen käytetty osoittamaan taloudellista ja kulttuurista asemaa tai kuulumista tiettyyn ryhmään. "Kaikkia sosiaalisiin suhteisiin vaikuttavia hajuja emme edes haista tietoisesti." Eräässä tutkimuksessa PET-kuvaus osoitti, että miesten hiessä oleva yhdiste aktivoi heteronaisten ja homomiesten hypotalamusta. Tämä alue aivoissa tuottaa muun muassa rakkaushormoniksi kutsuttua oksitosiinia. Sitä herättelevät myös halaaminen, suutelu ja seksi. Tutkijat ovat silti erimielisiä siitä, onko ihmisillä varsinaisia sukupuoliferomoneja: yhdisteitä, jotka vaikuttavat paritteluhalukkuuteen. Siitä huolimatta sekä naisille että miehille markkinoidaan feromonihajuvesiä, joiden on tarkoitus lisätä puoleensavetävyyttä. Niiden tehosta ei ole luotettavaa tutkimusta. Joka tapauksessa tuoksut vetävät puoleensa tai työntävät luota. Monilla lienee kokemusta ensitreffeistä, jotka kaatuivat pahanhajuiseen hengitykseen tai tupakankatkuun. Millainen tuoksu sitten tekee vaikutuksen muihin? Sitä on lähes mahdoton ennustaa. Tärkeämpää olisi miettiä, miten se vaikuttaa omaan mielialaan. "Jos haluaa löytää rakkauden, kannattaa tunnustella, millainen tuoksu saa tuntemaan itsensä rakastettavaksi. Millainen tuoksu avaa sydämen ja sylin? Tai lisää itsevarmuutta pehmeällä tavalla. " Afrodisina eli lempeä nostattavina tuoksuina on perinteisesti pidetty jasmiinia, ruusua, ylang ylangia, patsulia, santelipuuta ja myskiä.

Sama hajuvesi tuoksuu erilaiselta eri ihmisillä. Lopputulokseen vaikuttavat ihon pH-arvo, lämpötila ja hormonit sekä jopa henkilön ruokavalio ja lääkitys. Ihon pH-arvo kohoaa ikääntyessä. Raskausaikana taas nousee estrogeenitaso, jolloin hajuaisti voimistuu. Vanha suosikkituoksu voi muuttua inhokiksi. Myös tutun tuoksun koostumus voi yllättäen muuttua. Kalliita raaka-aineita saatetaan korvata halvemmilla, harvinaisia helpommin saatavilla tai allergisoivia turvallisemmilla.

The 12 Most Popular Perfumes Everyone Talks About (beautinow.com)

1. Dior Sauvage

2. Creed Aventus

3. Mancera Cedrait Boise

4. Baccarat Rouge 540

5. Paco Rabanne 1 Million

6. Parfums de Marly Delina Exclusif

7. Chanel No. 5

8. Frederic Malle Portrait of a Lady

9. Byredo Gypsy Water

10. Le Labo Santal 33

11. Maison Margiela -"By the Fireplace"

12. Versace Eros

Cosmopolitan listasi 30 maailman parasta hajua (2013). Alla niistä kymmenen parhainta.

1. Juuri uunista otetut keksit

2. Sulava suklaa

3. "Poika" haju

4. Aamukahvin haju sen vasta valmistuessa

5. Juuri leikatun nurmikon haju

6. Pekoni

7. Vanilja

8. Uuden auton haju

9. Raikas ilma

10. Kookos

Sananen maailman pahimmista hajuista:

Maailman pahin haju, "the smelliest smell ever": Kauhein koskaan tutkittu tapaus lienee tris-tioasetonin krakkaustuote, joka on todennäköisesti tioasetonia tai tioasetonin ja rikkivedyn yhtyessä muodostuvaa 2,2-propaaniditiolia. Aine haisee niin pahalta, että yksi ilmaan tipautettu pisara saa ihmiset voimaan pahoin 400 metrin päässä muutaman sekunnin kuluttua.

Maailman pahanhajuisimmat paikat: Jos haluat lomallasi nauttia sulotuoksuista, kannattaa seuraavia hajukeskuksia välttää. Discovery on listannut sivuillaan maailman pahanhajuisimmat paikat. Moni haluaa olla luontoa lähellä lomamatkoilla, mutta se ei välttämättä ole nautinto hajuaistille. Seuraavat paikat eivät ole herkkänenäisille:

1) Seal Island, Etelä-Afrikka
Saarella majailee 60 000 hyljettä. Hylkeiden ulosteesta ja mädäntyvistä kaloista syntyy kuitenkin melkoisen pisteliäs haju. Laivan kapteenit ja kalastajat yrittävät saaren lähellä pitää laivansa tuulen oikealla puolella, mutta joskus tuulen suunnan vaihtuminen tuo melkoiset aromit turistien ja kokeneiden merellä kävijöiden neniin. Rohkeat turistit ovat kuitenkin kiinnostuneet alueen hylkeistä ja etenkin hylkeitä saalistavista valkohaista.

2) Rotorua, Uusi-Seelanti
Rotoruan kaupunki on rakennettu hyvin aktiivisten geotermisten purkautumisaukkojen päälle. Näistä aukoista purkautuu jatkuvasti mädän kananmunan hajuista rikkiä. Kaupungin lempinimeksi onkin annettu Sulfur City eli Rikki-kaupunki. Alueella on uutisoitu myös kaasusta aiheutuneista kuolemantapauksista. Kuten Seal Island, myös Rotorua kiinnostaa turisteja. Lukuisat kuumat lähteet ja muut luonnon ihmeet saavat näköjään turistit unohtamaan pahan hajun. Turistit saavat mukaansa myös ilmaisen ja kestävän tuliaisen, nimittäin vaatteisiin tiukkaan pinttyneen rikin hajun. Valitettavasti kananmunasta ei välttämättä tule koskaan trendikästä hajuvettä.

3) Ijen-kraatterijärvi, Itä-Java, Indonesia
Samanlainen rikkihajuinen paikka on Ijen-niminen kraatterijärvi. Kraatteri heittää ilmoille vulkaanisia kaasuja, joissa on runsaasti rikkiä.

4) Pahanhajuiset kasvit, Sumatra
Pökkövehkan suomenkielinen nimi ei paljasta vielä mitään, mutta haju sitäkin enemmän. Kasvin latinankielinen nimi Amorphophallus titanum tarkoittaa suurta epämuodostunutta penistä. Olipa kasvin nimi mikä tahansa, sen tuoksu on kuvottava. Kasvin kerrotaan haisevan Hannibal Lecterin tähteiltä. Kyseessä ei kuitenkaan ole ainoa Sumatralta löytyvä pahanhajuinen kasvi. Maailman suurin yksittäinen kukka, rafflesia arnoldii, joka on saanut lempinimeksi "Raatokukka". Kaakkois-Aasiasta löytyy itse asiassa yli 30 sellaista kasvia, jotka käyttävät raadon hajua houkutellakseen puoleensa pölyttäjiä.

5) Durio-kasvitarha, Kaakkois-Aasia
Durio on kaakkoisaasialainen malvakasvi, jonka hedelmä näyttää isolta piikkipallolta. Monille paikallisille tämän kasvi on herkku, mutta kasvin hajusta tulee lähinnä mieleen mädät sipulit, tärpätti ja likaiset treenisukat. Moni turisti ei halua maistaa kasvin hedelmää sen pahan hajun takia. Joissain paikoissa, esimerkiksi Singaporessa, kasvin julkinen kuljettaminen on kiellettyä hajun vuoksi, ja monissa paikoissa kasvin hedelmiä ei saa ottaa mukaan bussimatkalle. Sitä käytetään kuitenkin yleisesti maustamaan muun muassa jälkiruokia, karkkeja ja jopa jäätelöä.

6) Hereford, Teksas
Juuston kerrotaan olevan maukkain pahanhajuisin syötävä, mitä saadaan lehmästä. Lanta on kuitenkin kaikkea muuta kuin maukkaan hajuinen. Herefordissa kerrotaan olevan maailman suurin karjanjalostamo. 160 kilometrin säteeltä löytyy yli 3,5 miljoonaa lehmää. Niistä arviolta 800 000 sijaitsevat reilut 30 kilometriä kaupungin keskustasta. Lehmien suuri määrä ja lannanhaju ovat todennäköisesti syitä sille, että kaupungissa elää vain 14 600 asukasta. Kaupungissa on 241 lehmää yhtä asukasta kohti.

7) St. Helen Auckland, Englanti
Jos lehmän lanta haisee pahalle, niin tekee myös lehmät, joille syötetään sipulia. Koillis-Englannissa sijaitsevan St. Helen Aucklandin asukkaat valittivat paikallisesta maanviljelijästä, joka syötti karjalleen sipuleita. Mädät sipulit haisevat yli 1,5 kilometrin päähän. Maatilan naapurustossa kärsittiin kutiavista silmistä ja hengenahdistuksista. Asukkaat valittivat maatilasta muun muassa Facebookissa ja sittemmin maatilan omistaja joutui lopettamaan sipulin syöttämisen lehmille.

8) Lemnos, Kreikka
Legendan mukaan Afrodite langetti kirouksen Lemnosin naisten ylle, sillä he eivät olleet vierailleet hänen temppeleissään tarpeeksi usein. Kirouksena oli todella paha haju. Todellisuudessa Lemnosin paha haju johtuu enimmäkseen merietanoista. Lemnosissa tuotettiin aikoinaan purppuraan väriainetta, jota saatiin etanoista. Prosessissa käytettiin myös ihmisen virtsaa. Väriainetuotannossa työskennelleet naiset haisivat valkosipulille, mädäntyvälle kalalle ja bromille. Lemnosin saarella ei välttämättä enää tänä päivänä haise niin pahalta. (Lähde: voice.fi/ Eeva Rajala)

Toisinaan tunkkainen haju kotona saattaa yllättää. Mikä täällä oikein haisee? Ja miten hajuista oikein pääsee eroon?

Hajut saa pois kätevästi helpoilla nikseillä, jotka on todettu toimiviksi jo vuosikymmenien ajan. Tärkeimmät aseet löytyvät varmasti jokaisen keittiöstä. Moni hajuongelma korjaantuu nimittäin etikalla, sitruunalla ja ruokasoodalla.

Kankaasta, kuten sohvasta tai matosta, haju lähtee ripottelemalla siihen ensin ruokasoodaa ja sitten imuroimalla kankaan. Ruokasooda poistaa ummehtuneisuutta tehokkaasti ja puhdistaa. Pesukoneeseen jääneet pyykit raikastuvat, kun pesee pyykit uudestaan ja lisää väkiviinaetikkaa huuhteluaineen sijaan. Muista myös jättää pesukoneen luukku auki, jotta kone pääsee kuivumaan.

Jääkaapista saa taas raikkaantuoksuisen pitämällä puolikasta sitruunaa jääkaapissa yön yli. Mikron hajut saa puolestaan neutralisoitua sekoittamalla mukiin ruokasoodaa ja vettä, joita lämmitetään mikrossa täydellä teholla parin minuutin ajan.

Haiseva roskis raikastuu, kun sekoitat ruokasoodasta, suolasta, astianpesuaineesta ja sitruunamehusta seoksen, josta muotoilet ruokalusikalla paloja. Anna palojen kuivua leivinpaperin päällä yön yli. Valmiin palan voi heittää aina uuden roskapussin pohjalle, jolloin roskis ei ala haisemaan.

Eteisen ummehtunut haju voi olla peräisin märiksi jääneistä kengistä tai ulkovaatteista. Kuivata ulkotamineet kunnolla paikassa, jossa ilma pääsee kiertämään. Eteinen on myös hyvä paikka esimerkiksi huonetuoksulle. Vaatekaapista tunkkainen haju poistuu, kun hyllylle asettaa muutamaksi päiväksi etikalla täytetyn kupin.

Tupakan hajun saa pois huoneesta pitämällä kupillista etikkaa huoneessa parin tunnin ajan. Myös esimerkiksi kalan haju lähtee tällä niksillä.

Tutustumiseksi: 1. Ari Turunen: Tuoksujen atlas (2024, 286s.). Tuoksujen atlas vie matkalle ympäri maailmaa tuoksuaineiden mukana. Kukat, puut, mausteet ja öljyt ovat aina olleet osa ihmisten arkea ja hyvinvointia sekä kallisarvoisia kauppatavaroita. Kaikkein arvokkaimmat raaka-aineet ovat toinen toistaan erikoisempia, kuten bakteerin tuhoamaa sydänpuuta, valaan suolistoeritettä tai kerran vuodessa yhden päivän ajan kukkivan vaniljaorkidean siemenkotia. Erilaisten raaka-aineiden työstäminen parfyymiksi on kärsivällisyyttä ja ammattitaitoa vaativaa tiedettä, mutta myös taidetta, jossa vain parfymöörin mielikuvitus on rajana. Inspiraatiota on haettu niin aavikoiden keitailta, sademetsistä kuin pohjoisen raikkaista järvimaisemista. Upeita tuoksuja ovat innoittaneet myös taideaarteet, myytit ja tarinat sekä rakkaus. Kiehtova kulttuurihistoriallinen teos esittelee 65 tuoksuainetta ja vie lukijan aistilliselle matkalle myös upean kuvituksensa myötä. Valtiotieteen lisensiaatti Ari Turunen on tietokirjailija, joka on erikoistunut tapa- ja kulttuurihistoriaan. 2. Hanns Hatt, Regine Dee: Pieni tuoksu- ja makukirja (2019). Asuuko sinussa pieni nautiskelija, jolle tuoksut ja maut ovat tärkeitä? Tuoksut määräävät elämäämme enemmän kuin uskommekaan. Nenämme päättää, mikä meille maistuu, mitä rakastamme ja mitä emme kerta kaikkiaan siedä. Lumoudumme tuoksuista, mutta osaamme myös itse manipuloida toisia niiden avulla. Tuoksut tuottavat ihania unelmia tai saavat meidät voimaan pahoin. Millainen on kotoisa tuoksu? Miksi taiten valittu tuoksu tekee meistä hoikkia ja viehättäviä? Miksi pidämme tiettyjä makuja kylminä ja toisia kuumina? Oletko superhaistaja ja -maistaja? Tämä pieni ja kaunis kirja on oivallinen lahja kaikille aistien iloja ja nautintoja arvostaville. 3. Lizzie Ostrom: Perfume: A Century of Scents (2024, 384s.). The incredible stories of 100 perfumes from a whole century of scents. Signature scents and now lost masterpieces; the visionaries who conceived them; the wild and wonderful campaigns that launched them; the women and men who wore them - every perfume has a tale to tell. Beautifully illustrated and extremely insightful, Perfume: A Century of Scents is a lush journey into the scents that have changed the world. 4. Luca Turin & Tania Sanchez: Perfumes. The a-z guide (2009, 640s.). 'I've long wished perfumery to be taken seriously as an art, and for scent critics to be as fierce as opera critics, and for the wearers of certain "fragrances" to be hissed in public, while others are cheered. This year has brought Perfumes: The Guide by Luca Turin and Tania Sanchez, which I breathed in, rather than read, in one delighted gulp.' (Hilary Mantel, Guardian) Perfumes: The Guide is the culmination of Turin's lifelong obsession and rare scientific flair and Sanchez's stylish and devoted blogging about every scent that she's ever loved and loathed. Together they make a fine and utterly persuasive argument for the unrecognised craft of perfume-making. Perfume writing has certainly never been this honest, compelling or downright entertaining. 5. Carla Mooney: Gross Science of Bad Smells (e-kirja, 2018). The world is full of stinky smells, such as sweaty feet, dirty diapers, rotting food, and wet dogs. Some smells are so bad, they can make a person gag or run in the opposite direction. In this book, readers will examine what causes bad smells, why some objects smell more than others, and how smells travel. They will also explore how the nose and brain detect and recognize different smells. With high-interest content and special features that include a Myths and Facts and 10 Great Questions to Ask a Specialist sidebars, this engrossing book will attract even hesitant readers. 6. Edward Kay & Mike Shiell: Haiseva tiede - Miksi pahimmat hajut haisevat niin pahalta (2023). Mädäntyvät jätteet, löyhkäävät sukat, lemuava juusto. Onpa ällöä... Vai onko? Pahoihin hajuihin liittyy paljon enemmän kuin ensi... nuuhkaisulta vaikuttaa. Lemuja voi tutkia! Tästä katkujen kirjasta opit esimerkiksi: • miksi hajut, no, haisevat • mistä nenäsi tietää, milloin vaara uhkaa • mitkä otukset haistavat kaikkein parhaiten • maailman hirveimmät löyhkät. Vedä syvään henkeä - nenän kautta, tietysti - ja sukella hajujen tieteelliseen maailmaan. Edward Kay on palkittu kirjailija ja käsikirjoittaja, joka kirjoittaa niin lapsille kuin aikuisille. Edward käy säännöllisesti suihkussa ja muistaa aina käyttää deodoranttia. Hän asuu Kanadan Torontossa. Mike Shiell on sarjakuvataiteilija, kuvittaja, animaattori ja elokuvantekijä. Hän on myös laadukkaiden, kypsyneiden ja kuvottavien aromien asiantuntija. Hän asuu Kanadan Georgetownissa. 7. Nick Caruso & Dai Rabaiotti: Piereskeleekö se? Kaikki eläinten suolikaasuista (2019). "Vihdoinkin kirja, joka paljastaa mitkä eläimet piereskelevät!" – Gizmodo. "Erittäin tarpeellinen kirja." – New York Post. Koirat tekevät sitä. Tuhatjalkaiset tekevät sitä. Dinosaurukset tekivät sitä. Sinä teet sitä. Mustekalat eivät tee sitä. Ei ole varmaa, tekevätkö hämähäkit sitä: tarvitaan lisätutkimusta. Linnut eivät tee sitä, vaikka halutessaan pystyisivät kyllä. Sillit puolestaan tekevät sitä kommunikoidakseen toistensa kanssa. Vuonna 2017 eläintieteilijä Dani Rabaiottin teini-ikäinen veli esitti hänelle kiperän kysymyksen: "Piereskelevätkö käärmeet?" Hämmentyneenä Rabaiotti kääntyi Twitterin puoleen, eikä internet tuottanut pettymystä. Hänen viaton kysymyksensä antoi elämän hashtagille #doesitfart (#piereskeleeköse), joka alkoi levitä viraalina kuin myrkyllinen kaasu. Kymmenet eläintieteilijät alkoivat pohtia, mitkä eläimet piereskelevät ja mitkä eivät ja jos ne piereskelevät, niin kuinka usein, millaista ja minkä hajuista kaasua ne tuottavat ja miksi. Kaikki tämä oli selvä merkki siitä, että suuri yleisö kaipasi palavasti lisää tietoa eläinten pieruista. Piereskeleekö se? vastaa tähän tarpeeseen tyhjentävästi: tieteellisesti täsmällinen, kutkuttelevasti kuvitettu opas kattaa yli 80 eläinlajin pierut yksityiskohtaisemmin kuin olisit voinut koskaan kuvitella.

21.3. Harmony Day. Sopusoinnun/ Sulosovun päivä. Juhlistamalla erilaisuuttamme arvostamalla toistemme korvaamatonta ainutlaatuisuutta – niin voimme luoda sopusointuisemman (tai vähän vanhemmalla suomella: sulosopuisemman) maailman täynnä rakkautta ja hyväksyntää. Sulassa sovussa eläminen yhteisössä kuin yhteisössä on tärkeä tavoite, ehkä jopa se kaikkein tärkein tavoitteemme. Sillä ilman sujuvaa kanssakäymistä meillä ei ole MITÄÄN. Eripurantila on tila, jossa ei koskaan mikään asia etene. Siten voisi perustellusti sanoa, että harmonia on oikeastaan kaiken kehityksen perusta, jonka on oltava kunnossa, jotta todellista kehitystä voi olla. Sopusoinnun rakentamisessa on haasteensa, kun kuitenkin yhteisöissä toimii aina sangen erilaisia ihmisiä, usein varsin erilaisista kulttuuritaustoista, jotka voivat toisinaan vaikuttaa äkkisiltään yhteensovittamattomilta, elleivät suorastaan yhteismitattomilta. Yhteinen tausta on kuitenkin löydettävissä, jos se halutaan löytää, ihmisiä tässä kaikki ollaan! Eräs perustavimmanlaatuisista ihmisiä yhdistävistä tekijöistä on varmasti: Ihmisarvo - siitä on helppo olla kaikkien samaa mieltä, ja siitä käsin voidaan lähteä sopusointua rakentamaan (tässä tulee avuksi tanskan kielestä peräisin oleva käsite jantelov, jonka mukaan kaikki ihmiset ovat lähtökohtaisesti samalla viivalla eikä kukaan ole toista parempi, kyse on absoluuttisesta tasavertaisuudesta; tanskalaisten korkeaa sijaa onnellisuustilastoissa on selitetty johtuvaksi osittain juuri jantelovin periaatteen mukaan elämisestä: onnellisuuden myönnetään kuuluvan tasaisesti kaikille ja ihmisten kohtelu tasavertaisina on osa onnellisuuden konseptia). Ei kaikkien tarvitse olla samanlaisia, kulttuurien ainutlaatuisuus tekee maailmasta kiinnostavan. Juuri tästä Harmony Day'ssä on kysymys, kokoontumisesta yhteen osoittaaksemme kunnioitusta ja huolenpitoa ympärillämme olevia kohtaan, muistaen että jokaisella on jotakin ainutlaatuista ja korvaamatonta tarjottavana. Kaikkien uniikit panokset muodostavat ikään kuin yhteisen globaalin eettisen työkalupakin, josta voimme ammentaa arvokasta apua solmukohtien avaamiseksi. Päivän teemaan voi ajatella sisältyväksi myös hyggen sosiaalisine ulottuvuuksineen sekä Havaijin alohan rakkaudellisine ulottuvuuksineen, kts. Hygge Day 28.2. sekä Aloha Friday't kuukausien viimeisinä perjantaina sekä Havaijin kielen kuukausi helmikuusta (siinä on avattuna alohan rakkaudellisia merkityksiä).

Tutustumiseksi: 1.  Rosenberg, Marshall B. (kirjoittaja) & Hartikainen, Teija (kääntäjä): Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus — Nonviolent communication NVC (6. painos 2023, 355s.).  Haluatko parantaa ihmissuhteitasi, syventää sisäistä voimaasi tai yksinkertaisesti oppia kommunikoimaan paremmin? Olemme historian saatossa oppineet ajattelemaan ja puhumaan tavalla, joka voi lisätä konflikteja, pahoinvointia ja jopa väkivaltaa. Väkivallaton viestintä antaa käytännön taidot rauhaa ja sopusointua rakentavaan kommunikointiin. Tämä suuren kansainvälisen suosion saavuttanut kirja sisältää kertomuksia, anekdootteja, käytännön harjoituksia ja roolipelejä, joiden avulla opimme viestimään paremmin, vahvistamaan ihmissuhteita, rakentamaan luottamusta ja estämään konflikteja. Kirja tarjoaa tehokkaan työkalun väkivallan vähentämiseen ja yhteisymmärryksen luomiseen. Tohtori Marshall B. Rosenberg (1934-2015) käynnisti rauhanohjelmia konfliktimaissa kuten Ruandassa, Burundissa, Nigeriassa, Malesiassa, Indonesiassa, Sri Lankassa, Lähi-idässä, Serbiassa, Kroatiassa ja Irlannissa. Hän oli CNVC:n (Center for Nonviolent Communication) perustaja. Järjestö toimii yli 65 maassa. 2. Markus Talvio & Ulla Klemola: Toimiva vuorovaikutus (2017). Pohditko toisinaan, miten saisit ilmaistua itseäsi paremmin? Tunnetko jääväsi keskusteluissa usein jalkoihin etkä saa sanottua asiaasi? Maltatko kuunnella läheisiäsi ja työtovereitasi? Hyvät vuorovaikutustilanteet soljuvat usein huomaamatta ohitsemme. Mutta meillä kaikilla on kokemuksia myös siitä, kun sammakoita pääsee suusta ja vuorovaikutustilanteet takeltelevat. Jos uskomme, että toimiva vuorovaikutus vaatii synnynnäisiä taitoja, lyömme samalla hanskat tiskiin ja luovumme parempaan vuorovaikutukseen pyrkimisestä. Kun sen sijaan muistamme, että vuorovaikutusta ihmisten välillä voidaan aina kehittää, olemme matkalla kohti hyviä ihmissuhteita. Kirjassa tutustutaan keskeisiin tunne- ja vuorovaikutustaitoihin sekä arjessa ja tutkimuksissa hyväksi havaittuihin työkaluihin. Toimivan vuorovaikutuksen työkalut auttavat tunnistamaan vuorovaikutustilanteisiin liittyviä tunteita ja tarpeita, kehittämään tilannetajua, selkeyttämään viestintää ja ratkaisemaan ristiriitoja. Näin vuorovaikutus helpottuu ja muuttuu entistä toimivammaksi. Kirjassa on myös runsaasti harjoituksia ja pohdintatehtäviä, joiden avulla voit kehittää omia vuorovaikutustaitojasi. "Suosittelen tätä kirjaa lämpimästi kaikille ihmisille, jotka haluavat kehittää tunne- ja vuorovaikutustaitojaan. Meistä ihan jokaisen pitäisi koko elämänsä ajan pyrkiä kehittymään näissä asioissa. Kukaan ei ole täydellinen, mutta harjoittelemalla voi aina oppia uutta. Hyvä vuorovaikutus takaa työhyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpitämisen koulusta aina eläkkeelle asti." (Kirsti Lonka, psykologian tohtori, kasvatuspsykologian professori, Helsingin yliopisto). 3. Pekka Tölli: Minä näen si­nut. Arvostuksen psykologiaa (2024, 320s.). Näe, kuule ja kohtaa – kirja arvostuksesta. Ihmisen elämän läpi leikkaava tietokirja arvostavan kohtaamisen merkityksestä. Miksi toivomme tulevamme nähdyiksi, huomatuiksi ja arvostetuiksi? Miten antaa ja saada arvostusta? Minä näen sinut auttaa kasvuhaluisia ihmisiä antamaan ja saamaan sydämeen käyvää arvostusta heille tärkeissä ihmissuhteissa (esim. perhe, ystävät, työ), jotta he itse ja ihmiset heidän ympärillään voisivat paremmin, menestyisivät itselleen sopivalla tavalla ja eläisivät onnellisempaa ja merkityksentäyteisempää elämää. Arvostuksen kokemus on ihmiselle elintärkeä – haluamme tulla nähdyiksi ja hyväksytyiksi omana itsenämme. Jotta voi tulla nähdyksi, pitää olla joku, joka näkee. Tarvitsemme toisiamme. Kirja laajentaa tyypillisen self help -kirjallisuuden minäkeskeisyyttä "me-keskeisyyteen": auttamalla muita autat itseäsi ja auttamalla itseäsi autat muita. Kirja tarjoaa runsaasti neuvoja, esimerkkejä ja harjoituksia arvostuksen osoittamiseen ja vastaanottamiseen erilaisissa tilanteissa. 4. Ilmestyy 15.10.2024: Kekoni, Taru (kirjoittaja), Mönkkönen, Kaarina (kirjoittaja), Hyvärinen, Marja-Leena (kirjoittaja) &
Pakarinen, Eine (kirjoittaja): Vuorovaikutus työelämässä — Kuinka edistää yhteistyötaitoja (2024, 180s.). Vuorovaikutus on vaativa laji, ja työelämän mullistukset tuovat siihen oman mausteensa. Hyvät vuorovaikutustaidot kuuluvat työelämän ydintaitoihin, ja erityisesti ihmissuhdetyössä niillä on yhteys työstä suoriutumiseen ja kokemukseen työn mielekkyydestä. Vaikka näitä taitoja edellytetään, ne eivät tule ammatillisen tutkinnon kylkiäisinä vaan niitä on harjoiteltava koko työuran ajan.Vuorovaikutus työelämässä tarkastelee vuorovaikutusosaamista sekä teoreettisesti että käytännönläheisesti ja kuvaa, kuinka vuorovaikutustaitoja voidaan harjoitella töissä ja opintojen aikana. Teos tarjoaa konkreettisia menetelmiä vuorovaikutuksen havainnointiin, taustalla vaikuttavien tunteiden huomioon ottamiseen ja hankalissa tilanteissa toimimiseen.Koska vuorovaikutus on yhteistoimintaa, sitä on myös opeteltava yhdessä. Miten varmistetaan se, että jokainen saa äänensä kuuluviin? Millainen on oppimista tukeva emotionaalinen tai sosiaalinen tila? Miten suhtaudutaan erilaisiin näkökulmiin - puolustautuen vai toisen ajatuksia puntaroiden? 5. Vuorovaikutustaidot parisuhteessa. Hyvä vuorovaikutus lähentää ja auttaa ratkomaan ristiriitoja rakentavasti. Parisuhteen vuorovaikutukseen sisältyy eleitä, ilmeitä, asenteita ja koskettamista, mutta tässä kirjassa keskitytään erityisesti puhumiseen ja kuunteluun. Tämä kirja voi auttaa sinua kohti parempaa parisuhdetta ja parempia elämäntaitoja! Kirjan sisältö: a) Puhu ja kuuntele – saat tärkeän väylän läheisyyteen, b) Vuorovaikutustaidot ovat avain läheiseen suhteeseen, c) Kokemusten ja tunteiden jakaminen lisää läheisyyttä, d) Kuulenko kun kuuntelen; puhunko ymmärrettävästi?, e) Tietoisuuden kartta on vuorovaikutuksen apuväline. f) Käytä avoimia kysymyksiä. g) Omien tunteiden tutkiminen on matka itseen ja kumppaniin, h) Ristiriita ja riita eivät ole sama asia. Kirja löytyy täältä parisuhdekeskus.fi.

21.3. National Healthy Fats Day. Terveellisten rasvojen päivä. Ei kaikki rasva ole pahasta. Rasvaa ollaan aivan turhaan demonisoitu. Edes tyydyttynyt rasva ei ole demoni - sitäkin tarvitaan pieniä määriä elimistön normaalin toiminnan turvaamiseksi, mutta kohtuus kaikessa! On tärkeää, että rasvaa saadaan riittävästi. Syömisessä pätee oikeastaan ruotsin lagom: Kaikkea riittävästi ja kohtuudella, niin keho voi hyvin ja saa tarvitsemansa ravintoaineet. Jos syödään vähänpuoleisesti, on tärkeää että syödään ravintotiheitä ruoka-aineita, eli silloin pois: roskaruoka, prosessoitu ruoka, sokeri ja valkoiset viljatuotteet. Avainsana on monipuolisuus. Kerronpa tarinan laihduttaneesta Katjasta: Muistan joskus nuoruuden laihdutusinnossani 60-kiloisena kysyneeni lääkäriltä, kuinka paljon tarvitsee rasvaa aktiivisesti liikkuva 60-kiloinen nainen. Hän vastasi empimättä määrän olevan 60g, tällöin ravinnosta on mahdollista vielä saada riittävästi välttämättömiä rasvahappoja. Suositeltu määrä tyydyttynyttä rasvaa päivässä on noin 30 g päivässä miehille, 20 g päivässä naisille ja vielä vähemmän lapsille. Hän lisäsi vielä, että korkeintaan muutamia viikkoja kerrallaan voi rasvan päivittäinen kokonaismäärä olla 40g, mutta sanoi, että ei suosittele niin vähäistä määrää. Jos treenaaminen on rankkaa, hän arvioi tarpeen olevan 80g. Liian alhainen rasvansaanti näkyy nopeasti esimerkiksi ihon kunnossa, sitä onkin hyvä käyttää eräänä indikaattorina, kun arvioi rasvan määrän riittävyyttä. Jos energiankulutusta on jostain syystä pidettävä minimissä, rasvahappoja voi syödä myös purkista, esim. Tuote Omegat 3-6-7-9 on hyvä omegojen lähde. Ylipäänsä, ravinto on kuitenkin viisainta saada ruoasta, mikäli mahdollista. Purkkivitamiini on aina purkkivitamiini eikä koskaan täysin sama kuin se luonnollinen ravinto, joka haarukan kautta elimistöön saapuu.

Virallinen rasvan saantisuositus on aikuisilla ja yli 2-vuotiailla lapsilla 25–40 prosenttia energiasta. 30 prosenttia energiasta vastaa keskimäärin miehillä 80 grammaa (n. 2400 kcal:n energiatasolla) ja naisilla 60 grammaa (n. 1800 kcal:n energiatasolla) rasvaa päivässä. Rasvoista 2/3 tulisi olla pehmeää rasvaa. Suomalaisten ruokavaliossa on suositeltua enemmän kovaa rasvaa, josta suurin osa saadaan piilorasvana. Pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa on runsaasti kasviöljyissä (paitsi kookos- ja palmuöljyssä), pähkinöissä, mantelissa ja siemenissä, pullomargariineissa, pehmeissä rasiamargariineissa, avokadossa ja kalassa. Pehmeän rasvan riittävä saanti varmistuu helposti, kun käyttää päivittäin: leivällä margariinia (vähintään 60 % rasvaa); öljypohjaista salaatinkastiketta; leivontaan ja ruoanvalmistukseen öljyä tai pullomargariinia; pähkinöitä, manteleita ja siemeniä ja  lisäksi syö kaksi-kolme kala-ateriaa viikossa. Oleellista on vaihtaa kovaa rasvaa sisältävät leipärasvat ja ruoanvalmistustuotteet ainakin osittain pehmeitä kasvirasvoja sisältäviin vaihtoehtoihin. Lisäksi kannattaa valita pääosin vähärasvaisia liha- ja maitovalmisteita sekä juustoja. Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota sellaisten elintarvikkeiden rasvan määrään, joita syödään usein. Toisaalta on myös niin, että toki annoskoko ratkaisee: Herkkujakin voi syödä, kunhan muistaa kohtuuden (Oma mielipiteeni on se, että on juustoja, joita ei kyllä Erkkikään syö kevytvaihtoehtoisina, ja Erkki on kumminkin aika kova jätkä, heh!). Pehmeä rasva sisältää välttämättömiä rasvahappoja, joita ihmisen elimistö ei kykene itse valmistamaan sekä rasvaliukoisia vitamiineja. Pehmeä rasva pienentää veren kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuutta ja parantaa HDL/LDL-kolesterolisuhdetta. Lisäksi se saattaa parantaa insuliiniherkkyyttä eli sokeriaineenvaihduntaa. Lähde: sydan.fi/ Huom. Olen hieman keventänyt sivuston antamia suosituksia: Jotta on realistista pystyä suosituksia noudattamaan, niiden on nähdäkseni oltava realistisia ja "elinkelpoisia". Syömisen ei pidä kuitenkaan olla mikään rangaistus tai kuritus tai minkään sortin uskontoa. Tervehtii: Katja

Tutustumiseksi: 1. Pirjo Saarnia: Rasvoilla parempaa terveyttä (2019). Mitkä rasvat ovat hyväksi ja mitkä haitaksi? Ravitsemusterapeutti Pirjo Saarnia auttaa koostamaan ruokavalioon terveyttä edistävän rasvakokonaisuuden sekä välttämään monessa suosikkituotteessa piilevän haitallisen rasvan. Rasvahapot ovat välttämätön osa terveellistä ruokavaliota, mutta miten valita oikeanlaisia rasvoja? Runsasrasvainen ruoka on haitallista, mutta niin on myös liian vähäinen hyvien rasvojen saanti. Oikeanlaisilla rasvoilla on mahdollista vaikuttaa terveyteen ja sairauksien etenemiseen. Rasvan pehmeys ei kerro vielä koko totuutta asiasta, vaan osansa on myös kuumentamisella, säilyttämisellä ja ruokavalion rasvahappojen keskinäisellä suhteella. Saarnia opastaa kirjassaan rasvojen maailmaan ja antaa käytännönläheisiä neuvoja terveellisten aterioiden koostamiseen. Pirjo Saarnia on laillistettu ravitsemusterapeutti ja terveystieteiden maisteri, kouluttaja ja luennoitsija, joka on toiminut ravitsemusalalla jo 20 vuoden ajan. Häneltä on julkaistu muun muassa Irti makeanhimosta ja Ruoan terveysvaikutukset. 2. Taija Somppi, Jani Somppi: Parantavat rasvat (2017). Diabetes, verenpaine, kolesteroli, ylipaino, astma... Apua! Miksi kevytlevitteet, ruokaympyrät ja lääkkeet eivät auta? Tämän kirjan luettuasi tiedät, mistä rasvasodassa on kysymys, elintarviketeollisuuden kytköksistä, ravintosuositusten haasteista, kevyttuotteiden haitoista, ravinneköyhästä ruokavaliosta ja rasvojen tarpeellisuudesta. Jo lapsena ruokavalio alkaa vääristyä, kun kouluruoasta saa niukasti vitamiineja ja rasvoja mutta paljon tärkkelystä. Tämä ei tue kasvavan lapsen kehitystä eikä paranna keskittymis- ja oppimiskykyä. Elämän loppupäässä taas ylilääkityt vanhukset syövät kevytlevitteillä höystettyä ruokaa ja kärsivät rasvaliukoisten vitamiinien puutteesta. Kirjassa kerrotaan vähähiilihydraattisen dieetin perusteista ja parantavista rasvoista sekä annetaan ohjeita ruokavalion muuttamiseen. Mukana on myös parantumistarinoita kirjoittajien klinikalta. Pelkästään voin ja kalaöljyn lisääminen ruokavalioon auttaa monia voimaan paremmin ja toipumaan mm. kivuista, suolistovaivoista ja allergioista. Lähde mukaan mielenkiintoiselle ja valaisevalle matkalle rasvojen maailmaan! 3. Klara Desser: Hienoja kalaruokia: omega-3 ja veden herkut (2011). Kirja tarjoaa sekä perinteisiä pohjoismaisia ruokia että makuja Välimereltä ja Aasiasta. Silliä sekä säilötään, graavataan, keitetään, paistetaan että grillataan. Makrillia ja sardiineja laitetaan voileivälle tai otetaan mukaan retkelle. Lohta voit keittää, graavata ja paistaa kokonaisena. Lisäksi syödä raakana, grillata vartaassa, syödä arkena tai hienoimmissa juhlissa. Kirjassa on kaikkea, mitä tarvitset saadaksesi hyödyllisiä omega-3-rasvahappoja yksinkertaisesti ja herkullisesti. Rasvaiset kalat, ja jotkin äyriäiset, sisältävät pitkäketjuisia monityydytty-mättömiä omega-3-rasvahappoja, joiden on ymmärretty ehkäisevän ja lieventävän useita sairauksia. Omega-3 on tärkeää mm. sydämen ja verisuonten sekä aivojen terveydelle. Tästä kirjasta löydät reseptejä erilaisiin tilaisuuksiin ja yhteyksiin, arkipäiväisimmästä kaikkein juhlavimpaan. Joten mikset alkaisi jo nyt syödä enemmän hyvää rasvaista kalaa.

22.3. World Water Day. Maailman vesipäivä. Vuonna 1992 YK:n yleiskokous julisti maaliskuun 22. päivän maailman vesipäiväksi. Samana vuonna pidettiin Rio de Janeirossa YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi, jonka tavoiteena oli sopia yhteisistä toimista kestävän kehityksen ja maailman elinkelpoisuuden turvaamiseksi. Vesipäivän tarkoituksena on lisätä tietoa vesivarantojen vaikutuksesta taloudelliseen tuottavuuteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Vesipäivän yhteydessä vietettiin vuonna 2008 myös kansainvälistä sanitaation vuotta. Sanitaation parantamisella YK haluaa kiinnittää huomiota puhtaan veden, viemäröinnin, hygieenisten käymälöiden ja yleisen puhtauden merkitykseen köyhyyden, sairauksien ja erityisesti lasten kuolemien vähentämisessä. Agenda 2030 -tavoitteista tavoitteen 6 tarkoituksena on varmistaa puhtaan veden saanti ja sanitaatio kaikille.

Tiesitkö, että

• Maapallon vedestä 97,5% on suolaista ja 2,5 % makeaa. Makeasta vedestä suurin osa on lumena tai jäänä. Vain noin 1 prosentti on ihmisten käytettävänä.
• Puhdas vesi on ihmisoikeus. Silti noin joka kolmas ihminen maailmassa elää ilman puhdasta juomavettä ja yli puolella ei ole kunnollista vessaa ja viemäröintiä.
• Joka päivä noin 800 alle viisivuotiasta lasta kuolee likaisen veden ja huonon hygienian aiheuttamiin sairauksiin, kuten ripuliin.
• Suurta edistystäkin on tapahtunut: vuoteen 2000 verrattuna 1,8 miljardia ihmistä enemmän on päässyt puhtaan juomaveden ääreen ja 2,1 miljardia ihmistä on saanut käyttöönsä vessan.
• Naiset tekevät yli 70 prosenttia vedenhakumatkoista paikoissa, joissa vedestä on pulaa. Moni tyttö ei ehdi käydä koulua, koska vedenhakuun kuluu niin paljon aikaa. Monen tytön koulunkäynti keskeytyy myös siihen, ettei koulussa ole vessaa tytöille.
• Ilmastonmuutos vaikuttaa veteen: se lisää sään ääri-ilmiöitä, kuten pitkiä kuivia kausia ja poikkeuksellisen runsaita sateita. Saasteet ovat yksi vakavimmista vedenpuutteen aiheuttajista.
• YK:n arvioiden mukaan päivittäinen tarve juomiseen, ruoanlaittoon ja peseytymiseen on noin 50-100 litraa. Jokainen suomalainen käyttää keskimäärin 155 litraa vettä vuorokaudessa. (Lähteet: ykliitto.fi,
  

  Unicef, Aalto, YK, Ympäristöosaava.fi, Teemapäivän sivut, Unescon raportti: 2024 United Nations World Water Development Report)

6 asiaa, joita et tiennyt vedestä

Vaikka noin 70 % maapallon pinta-alasta on vettä, muun muassa ilmastonmuutos ja saastuminen ovat aiheuttaneet sen, että maailman vesitilanne heikkenee jatkuvasti.

1. Likainen vesi on sotaa tehokkaampi tappaja

Taudit, jotka leviävät likaisen veden ja huonon hygienian vuoksi, tappavat maailmassa enemmän ihmisiä kuin sodat. Erityisessä vaarassa ovat lapset, joiden vastustuskyky on aikuisia heikompi. Noin 1000 lasta kuolee päivittäin ripuliin tai muihin likaisen veden aiheuttamiin sairauksiin.

2. Veden puute vaikeuttaa tyttöjen koulunkäyntiä

Monet tytöt eivät ehdi käydä koulua, koska vedenhakuun kuluu niin paljon aikaa. Tytöt ja naiset Aasiassa ja Afrikassa kävelevät keskimäärin 6 kilometriä päivässä hakeakseen vettä.

3. Noin joka yhdeksäs elää ilman puhdasta vettä

Puhtaan veden puutteesta kärsivät köyhät ihmiset sekä syrjäisillä maaseuduilla että kaupunkien slummeissa.

4. Ilmastonmuutos hankaloittaa puhtaan veden saantia

Ilmastonmuutos aiheuttaa esimerkiksi pitkiä kuivia kausia ja poikkeuksellisen runsaita sateita. Kuivat kaudet vähentävät veden saatavuutta ja runsaiden sateiden aiheuttamat tulvat taas jättävät jälkeensä seisovia vesimassoja. Kun tulvan seisottamaa vettä käytetään juomavetenä tai peseytymiseen, erilaiset taudit leviävät helposti.

5. Kilpailu vesivaroista aiheuttaa runsaasti konflikteja

Kun veden saatavuus heikentyy, kilpailu olemassa olevista vesivaroista kiihtyy. Vedenhallintakysymykset vaikuttavat nykyään monien poliittisten konfliktien ja kiistojen taustalla. Vesivarantojen tasapuoliseen jakoon on kuitenkin pyritty muun muassa kansainvälisten vesisopimusten avulla.

6. Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 150 litraa päivässä

Tämä määrä on jopa kymmenkertainen verrattuna Saharan etelänpuolisen Afrikan keskivertokulutukseen.

Lähteet: Unicef, Punainen risti, YK, yle.fi/ Taru Tikkanen

Tutustumiseksi: 1. Shiva Vandana: Taistelu vedestä (2003). Vesi on tänä päivänä taustatekijä tai syy yhä useammissa konflikteissa. Taistelu vedestä osoittaa, että vesi liittyy läheisesti myös keskeisiin globaaleihin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen, ruoantuotantoon ja yhtiövaltaan. Vandana Shiva nostaa esille maailmanlaajuisesti tärkeän kysymyksen siitä, kenellä on oikeus omistaa vesi? Veden yksityistämiseen ja monopolisoitumiseen liittyvät kysymykset tulevatkin lähivuosina nousemaan yhä tärkeämmiksi. Intialainen Vandana Shiva on maailmankuulu ympäristöajattelija ja -aktivisti. Hän on tunnettu teknologia- ja kehitysuskovaisuuden kriitikko ja hänen panoksensa nykymuotoisen taloudellis-poliittisen globalisaation kritiikissä on mittava. 2. Jorma Keskitalo: Rajaton vesi, rajalliset vesivarat (2017). Vesi kiertää jatkuvasti paikasta ja olomuodosta toiseen. Vaikka suurin osa planeetastamme on veden peitossa, kärsii runsas kolmasosa ihmiskunnasta kroonisesta vesipulasta. Vesivarojen tehokas ja kestävä hallinta onkin tärkeä globaali tavoite ja oleellinen osa yhteiskunnan toimintaa. Rajaton vesi, rajalliset vesivarat -teos kokoaa yhteen uutta tutkimustietoa luonnonvesistä, vesivaroista, niiden hallinnasta ja ekosysteemipalveluista. Miten ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten lisääntyvät sateet ja ikiroudan sulaminen, näkyvät luonnonvesissä? Millä keinoilla jätevedenpuhdistamoissa voidaan estää sairaalabakteerien, antibioottien ja haitallisten yhdisteiden leviäminen luontoon ja talousveteen? Kuinka kunnostaa rehevöityneitä tai saastuneita vesistöjä?
Vettä lähestytään monitieteisessä teoksessa myös ympäristöoikeustieteen ja -taloustieteen sekä kulttuurintutkimuksen näkökulmista. Veden ympärille kiertyy monimutkaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä, joita tutkimustieto voi auttaa ratkomaan. Teos perustuu Suomen Akatemian AKVA-tutkimusohjelmaan. 3. Tanja Krämer: Välttämätön vesi: hyvinvointi, luonto, tulevaisuus (2009). Tiedetoimittajan teoksessa keskeisimpiä teemoja ovat vedenkäyttö ja riittävyys sekä vesitalouden tulevaisuus. Lisäksi kerrotaan veden tärkeimmistä fysikaalisista ominaisuuksista, sen terveysvaikutuksista ja kulttuurihistoriasta. (Lisää vesiaiheisia kirjoja löydät: celianet.fi)

22.3. International Day of the Seal. Kansainvälinen hyljepäivä. International Day of Seal tuo ajattelumme keskiöön nämä rakastettavat merieläimet ja lisää tietoisuutta niiden ahdingosta, jotta voisimme auttaa niitä hädässä.

Tutustumiseksi: 1. Antti Halkka: Hylkeet Suomen luonnossa (2022). Uusinta tietoa hylkeiden kiehtovasta elämästä. Milloin nisäkkäät menivät veteen ja niistä tuli hylkeitä ja valaita? Missä hylkeitä voi nähdä?
Me suomalaiset olemme eläneet yli 10 000 vuotta hylkeiden naapurina. Suomen pitkä rannikko ja merensaaristo sekä suurin järvemme Saimaa ovat edelleen hylkeiden valtakuntaa.
Luontotoimittaja FT Antti Halkka kertoo asiantuntevasti ja kiinnostavasti merinisäkkäiden historiasta ja biologiasta. Hän esittelee saimaannorpan, harmaahylkeen ja itämerennorpan sekä ainoan valaslajimme pyöriäisen. Innostava opas sopii mökkeilijöille, veneilijöille ja kaikille luonnosta kiinnostuneille. 2. Keränen, Seppo & Lappalainen, Markku: Hylkeet (2009, 152s.). Hylkeet tutustuttaa lukijansa meille suomalaisille kahteen läheisimpään Itämeren hyljelajiin. Halli eli harmaahylje ja saimaannorppa tulevat kirjassa tutuksi, vaikka pohjatietoa lajeista ei omaisikaan. Teoksen pyrkimys on tuoda suuren yleisön tietoisuuteen hylkeen ja ihmisen kanssakäymisen kautta Itämeren tärkeys osana luontoa sekä ihmisyhteiskuntien taloutta myös tänä päivänä.

Hylkeet-teoksesta: 

Täällä pohjolassa ihmisen ja hylkeen välillä on ollut muinaisista ajoista lähtien tiivis suhde. Hylkeitä pyytämällä rannikon varhaiset kulttuurit ravitsivat ja vaatettivat itsensä sekä keräsivät raaka-aineet tarve-esineisiinsä. Kalaa Itämeressä oli tarpeeksi meidän kädellisten sekä eväjalkaisten tarpeisiin. Kuitenkin 1900-luvulla tapahtui äkillinen muutos, kun hylkeistä alettiin maksaa tapporahaa. Hallien eli harmaahylkeiden sekä saimaannorppien kohtaloksi oli koitua modernit metsästysmetodit sekä yli-innokas metsästäminen. Viime vuosisadalla mereen päätyneet ympäristömyrkyt heikentävät molempien hyljelajiemme kantoja edelleen.

Itämeren hylkeet ovat monenlaisia tuntemuksia ja mielipiteitä nostattava aihe. Hylkeet esittelee lukijalleen harmaahylkeen sekä norpan eläinlajeina, Itämeren näiden elinympäristönä sekä näkökulmia siihen mitä kyseiset eväjalkaiset merkitsevät ihmisille. Hylkeet -teoksen kuvaaja Keränen sekä teoksen kirjallisesta sisällöstä vastaava tietokirjailija Markku Lappalainen ovat molemmat palkittuja mm. ansioistaan ympäristön ja luonnon esittäjinä. Teksti on havainnollista ja selkeää lukea. Hylkeiden lajiominaisuuksista ja käytöksestä tai meremme luonnosta ylipäänsä kiinnostuneelle teos on aarre-aitta. Teoksen parasta antia on valokuvattu materiaali, jota on runsaasti. Jos kirjan kuvitukseen tutustuisi irrotettuna tekstikontekstistaan, voisi hyvin luulla, että kyseessä on Suomen vuoden luontokuvien parhaimmisto. Hylkeet luottaa siihen, että kuva kertoo enemmän kuin ne tuhat sanaa, ja samalla kertoo kuvien lukumäärän runsaalla sadalla. Saariston maisemaa ja tunnelmia tai itse eläimiä esittävät kuvat itsessään tekevät tästä teoksesta arvokkaan.

Hylkeet teos ihastuttaa ja havahduttaa tosiseikkoihin. Näin globaalien ympäristöongelmien maailmassa on muistettava, että omalta takapihalta löytyy eräs maailman saastuneimmista meristä. Huonosti hoidettu lähiympäristö kostautuu lopulta ihmisten arkipäivään meren pyyntieläinten kantojen romahtaessa tai muuttuessa ravinnoksi kelpaamattomaksi myrkkyjen vuoksi. Ihmisen toiminta vaikuttaa pitkäjänteisesti tulevaisuuteen. Koska Itämeren aallot huuhtovat useamman valtion rantoja, on haasteellista koordinoida suojelutyön laatua tehokkaasti./ Lähde: agricolaverkko.fi/ Jussi-Pekka Paija

22.3. Goof Off Day. Vetelehtimispäivä. Pieni irtiotto arjesta tekee toisinaan hyvää ja on monelle varsin tervetullut pako oravanpyörästä. Aika työn, aika leikin. All Work No Play Makes Jack A Dull Boy! Goof Off Day muistuttaa työnarkomaaneja ja muita työlleen eläviä, että kaikelle on aikansa, myös ei-minkään-tekemiselle, joka monelle on salaa sekin aktiivista tekemistä: akkujen lataamista seuraavaan työralliin - olkoon sitten vaikka niinkin! Mahdollisuuksien mukaan, vetelehtikäämme tänään kokonainen päivä - niin rankkaa kuin se onkin, heh! Nalle Puh muistuttaa vetelehtimisen erikoisesta tuloksellisuudesta: "doing nothing leads to the very best something". Monelle tuo tulos on käytännössä sisäisen rauhan tunne, rentoutuminen ja vapaus tekemisen mukanaan tuomasta stressistä. On aika oppia nauttimaan ei-minkään-tekemisestä! Päivää voi juhlistaa kuka tahansa, yksin tai porukalla - the more, the merrier! Kerta kaikkiaan, nyt ne hanskat naulaan täksi päiväksi! Goof-off ei ota paljoa energiaa, kyllä siihen pystyy, ehkä salaa guuffaat jo tätä lukiessasi, tai ainakin suunnittelet sitä, heh!

Tämä teemapäivä sai alkunsa, kun nuori tyttö nimeltä Monica "Moeller" Dufour ehdotti sitä isoisälleen William D. Chaselle radio-ohjelmassa. Oli vuosi 1976, Monica oli 10-vuotias ja hän kuunteli radiosta isoisäänsä, joka toimi siellä radiojuontajana. Isoisä kysyi kuulijoilta juhlapäiväteemavinkkejä. Monicaa huvitti vetelehtiminen, ja niinpä hän päätti soittaa radioon ja ehdottaa sitä teemaksi. Monica muunsi ääntään ja soitti radioon ehdottaakseen Goof-off -päivää. Seuraavana päivänä hän tunnusti isoisälleen soittaneensa hänelle radioon, ja niin päivä sai alkunsa! Ohessa tervetulleita ideoita kunnon vetelehtimiseen, tänään ja tarvittaessa muulloinkin, nappaa talteen suosikkisi ja pane toimeksi ("epä-toimeksi", heh):

LEPPOISTAMISEN TEKNIIKAT

1. KYLPEMINEN

Mikä onkaan miellyttävämpää kuin rentouttavan kylvyn yksinkertainen ilo, erityisesti nautittuna kello yksitoista aamupäivällä kaikkien muiden raataessa tehtaassa, kun itse olet soittanut töihin ja ilmoittanut olevasi sairas. Noudata keskiaikaisia perinteitä ja lisää veteen mausteita ja ruusun terälehtiä. Viivähdä siellä liiankin pitkään ja lisää kuumaa vettä kääntämällä hanaa varpaillasi, koska et viitsi nousta istumaan ja kurkottelemaan siihen käsin. Loju ammeessa ja tuijottele kattoon, anna itsesi olla täysin rentona höyryn kohotessa vedestä ja työasioiden haipuessa jonnekin kaukaisuuteen.

2. RETKOTTAMINEN

Yhdeksänkymmentäviisi prosenttia kommunikaatiosta on muuta kuin verbaalista, ja kehollasi on aivan oma kieli. "Älä retkota!" komensivat sekä äitisi että opettajasi, mutta retkottaminen on rauhallista kapinaa ilmaiseva asento. Se on laiskahkoa haistattelua tuotteliaalle yhteiskuntaluokalle. Siinä on tosin huonot puolensa, ja sen on todettu aiheuttavan alentunutta vireystilaa ja suonikohjuja, joten se vastaa epäilemättä terveysvaikutuksiltaan istumatapojen tupakkaa.

3. PARVEKE

Parveke on aivan olennainen osatekijä raukean päivän vietossa. Se voi olla tornitalon kahdeksannessatoista kerroksessa, jossa kastelet päivänkakkararuukkua, istut kansituolissa siemailemassa olutta ja pohdiskelet kaupunkielämän monisyisiä, toisiinsa kietoutuneita tarinoita. Se voi olla portugalilaisen huvilan kolmannessa kerroksessa, jonka edessä avautuu meri odottaen päätöstäsi kun törmäilet ympäriinsä grillin edessä punaviinipullo kourassasi. Missä parvekkeesi ikinä onkaan, nautiskele sen parhaasta puolesta – puoliksi sisällä, puoliksi ulkona. Se on kuin letkajenkka, toinen jalka ulkona maailmasta ja toinen sen sisällä.

4. MAJA PUUSSA

Puumajoja on alun perin rakennettu suojaksi ihmisille subtrooppisissa sademetsissä vaanivia kuolettavia vaaroja vastaan, mutta nykyään ne johdattavat meidät ritsojen ja irtokarkkien maailmaan ja tarjoavat lapsille turvapaikan nykyvanhempien tavalta puuttua joka asiaan. Maja rakennetaan sekalaisesta puutavarasta, jota löytyy aitojen alta, veneen lattialankuista, ajopuista, myrskyn kaatamista puista. Itse rakentamiseen pätee vain yksi sääntö: Majan pitää olla tarpeeksi suuri ja vahva kymmenelle vekaralle mutta silti niin hutera, etteivät seikkailunhaluiset aikuiset uskalla sinne kiivetä. Missään tapauksessa ei pidä mennä ostamaan uutta puutavaraa. Puumajan pitää olla rähjäinen, kaunis, nuhruinen ja ainut laatuaan.

5. KADUILLA VAELTELU

1800-luvun Pariisissa esiintyi ihmislaji, jota kutsuttiin nimellä flâneur. Kyseessä oli eräänlainen kaduilla vaelteleva keikari, työtä vieroksuva runoilija, joka asteli kaupungilla, viihtyi tyylikkäillä kauppakujilla, istuskeli puistonpenkeillä ja tarkkaili kaupunkielämää. Ääritapauksissa heillä saattoi olla mukanaan kilpikonna, koska he halusivat tuon hitaan eläimen määräävän liikehdinnän tahdin. Voit itse olla kotikaupunkisi flâneur: astu ulos kotiovestasi ja yritä kävellä tieten tahtoen oikein hitaasti. Se saattaa aluksi tuntua epäluonnolliselta, mikä johtuu ainoastaan siitä, että yrität nyt päästä eroon vuosikausien ehdollistumisesta nopeaan siirtymiseen kohteesta A kohteeseen B. Pian hitaampi tahti alkaa tuntua tavanomaiselta, ja alat suuresti nauttia loputtomien ihmeiden maailmasta, joka avautuu kuljeskelun myötä eteesi.

6. VITKASTELU

Jerome K. Jerome on kirjoittanut: "Suudelmien tavoin laiskottelunkin on oltava salaista, jotta se voisi olla oikein suloista", ja tämän viisauden myötä pääsemmekin vitkastelun autuaaseen maailmaan. Ovatko muutamat lisäminuutit vuoteen lämmössä koskaan niin äärimmäisen herkullisia kuin silloin, kun pitäisi jo olla matkalla töihin? Kai sitä voisi aloittaa kotitehtävien tekemisen jo nyt ja saada vapaapäivän, kun voisi palauttaa ne etuajassa, mutta eikö olekin paljon parempi pitää se vapaapäivä ennen kuin on edes aloitettu? Valtaa oma aikasi takaisin kaikilta noilta vaivalloisilta tehtäviltä ja piehtaroi sinä hellien joka sekuntia. Kunnollinen vitkastelutaito vaatii kuitenkin todellista omistautumista. Työt on saatava valmiiksi määräaikaan mennessä, sillä muuten aikavarkaus menettää tehonsa. Joka ikisen työpaikan seinällä pitäisikin olla kyltti, jossa lukee: "Hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä".

7. NOKKAUNET

Kaikista tarjolla olevista ilmaisista huvituksista helpoin ja nautinnollisin on nokkaunet. Ne otetaan perinteisesti keskipäivällä eli kuudennen tunnin aikaan – siitä juontuu sana siesta – jotta uni veisi mennessään aamupäivän demonit. Lounaan jälkeiset torkut kuuluvat jokaiseen päivään maissa, joissa työnteko ei ole päähänpinttymä, vaan torkut ovat suorastaan päivän pyhä hetki. Pohjois-Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa nokkaunet on otettava salaa ja syyllisyydentuntoisena, vaikka kyseessä on loppujen lopuksi maailman luonnollisin asia. On täysin hullua tehdä töitä kahdeksan tuntia ja enemmänkin yhteen menoon pystymättä välillä nukkumaan. Meillä pitäisi olla aina tyyny mukana. Minne ikinä menemmekään. Pitää löytää sopiva paikka torkuille, vaikka kirkosta tai puistosta. Nokkaunet joka päivä vastaa miljoonaa vitamiinipilleriä ja energiakapselia. Hellät, suloiset, hurmaavat torkut ovat lääkettä uupuneelle sielulle! Paratiisissa takuulla jokainen ottaa torkkuja! Nokkaunet jakavat päivän kahteen osaan ja tekevät kummastakin puolikkaasta menestyksekkäämmän ja nautinnollisemman. Kuinka paljon helpompaa onkaan työskennellä aamulla, jos tiedämme nokosten olevan luvassa lounaan jälkeen; ja kuinka paljon mukavampia iltapäivästä ja illasta tuleekaan pienten unien jälkeen. On esitetty väite, että kylliksi nukkuvilla ihmisillä on puolta pienempi riski saada tartuntatauteja kuin niillä, jotka kärsivät univelasta. Koskapa nokoset on kielletty, jotkut ottavat salatirsoja. Ajattelepa niitä tuhansia oppitunnilla salaa nukkuvia oppilaita! Silkasta väsymyksestä nukkuvat, eivät suinkaan kiinnostuksenpuutteen vuoksi! Huonosti ovat asiat, kun meidän pitää nokosia hävetä ja nukkumisesta syyllisyyttä kantaa. Ikään kuin meidän pitäisi kieltää kehomme kutsut, teeskennellä olevamme koneita. Ihmisläheisessä toimistossa on varattuna leposohvat työntekijöille, jotta he voivat päästä hetkeksi takaisin omaan aikaansa kelloseppien valvonnan ulkopuolelle. Nokoset on nykyisin korvattu kahvilla, sillä meillä ei ole lupa levätä keskellä päivää. Päivälepo voi kuitenkin olla ei vain virkistävää vaan myös terapeuttista: Päivälepo on eräänlainen meditoinnin helpompi muoto. Usein päivälevon jälkeen herääkin mieleen aivan uusia ideoita, joita ei väsyneen tylppämielisenä ikinä olisi tullut ajatelleeksi. Siten nokoset tulevat salaa palvelleeksi myös tuottavuutta. Nykyisin puhutaankin voimanokosista, lyhyistä torkuista, jotka saavat työntekijän palaamaan toimistoon entistä terävämpänä.

8. PUISTONPENKKI

Kuka neropatti on keksinyt puistonpenkit? Yhä kontrolloidummassa, päämäärätietoisemmassa ja digitalisoituneemmassa maailmassamme puinen penkki on vapauden turvasatama kaupungin vilinässä. Penkillä voi lueskella, torkkua, syödä eväitä, meditoida ja mietiskellä. Penkillä voi vain istua ja katsella, kun maailma virtaa ohi. Pikkulapsen äiti voi lukea läpi ohuen runokirjan vauvan nukkuessa päiväuniaan. Penkillä voi tavata jonkun vaikka salaa. Penkki tarjoaa leppoisan yksinäisen tuokion ja lohdun. Kaikki tämä ihan ilmaiseksi.

9. RANTA

Rannalla vanhemmat voivat lukea tai kahlailla, ja lapset voivat löytää oman luovuutensa ollessaan tekemisissä fantastisen muovailumateriaalin eli märän hiekan kanssa. Voit uida tai tuijottaa merta tai leikkiä kalliolätäköissä tai pyydystellä pikkukaloja. Voit syödä eväitä tai grillata kalaa nuotiolla, vaivaton elämä on koko ajan käden ulottuvilla.

10. MINÄ VAIN KATSELEN

Tämä on eräänlaista kaupoissa kiertelyä. Kiertely tarkoitti ennen vanhaan vapautta kuljeskella liikkeessä ilman ostovelvoitetta. Sopivasti sijoitettu lausahdus "minä vain katselen" muuttaa useimmiten myyjän käytöstä. Sitä ei aina katsota hyvällä. Olet flâneur, joka majailee liikkeen virrassa mutta täysin yksilöllisenä. Siinä kun kaikki muut ovat kuluttajia, sinä "vain katselet". Netissä tuo "vain katselu" onnistuu helpommin, siellä kun ei tulla samalla tavalla tyrkyttämään.

11. MELANKOLIA

Maailmassa, jossa olemme tottuneet hyökkäämään säälimättä masennuksen kimppuun vahvoilla mielialaa tasaavilla aineilla kuten Prozacilla, unohtuu helposti, että melankolinen murehdinta voi olla myös miellyttävää. Voit kuvitella olevasi romantiikan ajan runoilija, joka vaeltelee lehtometsissä laatien kurjaa olotilaansa kuvailevia loppusointuja. 1600-luvulla kirjoittamassaan itsehoito-oppaassa The Anatomy of Melancholy (Surumielisyyden anatomia) Robert Burton toteaa: "Aivan verrattoman suurta iloa tuottaa surumielisyydessä vellominen, haaveilu, itsekseen hymyileminen, loputtomien erilaisten roolien esittäminen." Joidenkin, kuten Arthur Schopenhauerin, mielestä melankolia on peräti filosofisen pohdistelun suoranainen edellytys.

12. LAULAMINEN

Ennen langattomien laitteiden aikoja ihmiset lauloivat jatkuvasti, aivan kaikki. Kun käveli pitkin Firenzen katuja vuonna 1350, saattoi kuulla jokaisen käsityöläisen ja kauppiaan hoilottavan ilmoille niin maallisia kuin pyhiäkin lauluja, kansanlauluja, hienostuneita rakkauslauluja, Danten lyriikkaa. Myöhemmän puritaanisen aikakauden synkeys tappoi suuren osan tästä ilosta. Jotakin tästä kuitenkin elää rakennustyömailla ja autotalleissa. Ryhdy siis jälleen laulamaan! Laulakaamme kuin vanhoina hyvinä aikoina!

13. RUOKAA PUSIKOSTA JA METSÄSTÄ

Maalaisluonto on kuin suuri ruokakomero täynnä kartunvatukoita, pihlajanmarjoja, nokkosia, sieniä sekä mustikoita ja mansikoita. Ruoan poimiminen, kuljettaminen kotiin ja piirakan, pihlajanmarjahyytelön tai nokkoskeiton valmistaminen on todella palkitsevaa puuhaa. Silloin ihminen astuu kerta kaikkiaan sivuun työnteon ja rahan ansaitsemisen kierteestä, ja koko prosessi on silkkaa iloa alusta loppuun. Silloin on päässyt näkemään väläyksen todellisen itsemääräämisoikeuden ja vapauden maailmasta.

14. SAIRASTAMINEN

Sairastaminen ei ole suinkaan aina pelkkää kurjuutta, sillä siitäkin voi saada irti oman katkeransuloisen nautintonsa – ainakin toipumisvaiheessa ollessaan. Ensinnäkin tiedossa on mitä tervetullein tauko työnteosta ja mahdollisuus viettää kolme päivää sängyssä. Vuodepotilaana voikin sitten puuhailla lempipuuhiaan, mitä vain mihin kunto suinkin antaa myöten. Voi juoda ihania kuumia juomia ja syödä vaikka lempiruokiansa. Voi lukea lempikirjojaan tai katsella vaikka lempisarjojaan tai -elokuviaan. Voi uppoutua päiväuniin ja nauttia valveen ja unen välisestä herkullisesta tilasta. Koska on fyysinen syy olla nousematta töihin, voi hyvällä omallatunnolla rentoutua stressaavasta työelämästä, joka tämän infektion on aiheuttanutkin. Anna rentoutuneen sielusi kelliä vapaana ja korjaantua tuijottaessasi päiväsaikaan esitettäviä mustavalkoelokuvia tai antautuessasi kuumeisen alitajuntasi vapaana virtaaviin pyörteisiin. Se tosiasia, että sairaana voi mukavasti saada itselleen joutoaikaa, on erittäin tuttu kaikille pikkulapsille. Kuinka erilainen onkaan sänkypotilaan päivä verrattuna rangaistusten, syytösten ja velvollisuuksien arkipäivään – yhtäkkiä kaikki ovatkin sangen kilttejä ja ymmärtäväisiä! On aika omaksua ns. periksiantajan raukeus. Sairaana olo tulisi toivottaa aikuisenakin tervetulleeksi lomana vastuista ja taakoista. Siinäpä meillä on kuin onkin yksi hyväksytty syy olla jouten. Peter Bradshaw sanookin: Sairaaksi ilmoittautuminen on ainut keino, jolla aikuinen ammattityöläinen pääsee kokemaan joutenolon: erillään kaikista muista elämäntilanteista voi harjoittaa pakollisen yksinäisyyden ja joutenolon taitoa. Sairaana olo ei ole aina yksinomaan huono asia. Marcel Proust muistuttaa meitä sen hyvästä puolesta, kenties jopa hyödyllisyydestä: Yksistään heikkous panee meidät huomioimaan ja oppimaan ja saa meidät erittelemään ilmiöitä, joista emme muutoin tietäisi mitään. Ihminen, joka käy iltaisin suoraan vuoteeseen ja lakkaa elämästä aina siihen hetkeen asti kun herää ja nousee, ei varmasti koskaan uneksikaan tekevänsä unen myötä edes vähäisiä havaintoja, suurista löydöistä puhumattakaan. Toipuminen on sana, jota ei juuri kuule näinä päivinä. Tuntuu kuin olisimme torjuneet havainnon ajasta parantajana ja korvanneet sen sarjalla hoitoja ja tuotteita, jotka on suunniteltu niin, että voidaan kokonaan hypätä toipumisen yli. Toipuminen vertautuu kuitenkin ruoansulatukseen – se vaatii yhtä lailla oman aikansa: Se merkitsee lepotauon suomista keholle sen energiamäärän palautumiseksi, joka on menetetty sairaana. Kenties toipilaalle olisi syytä määrätä oikea lepokuuri. Sairaanaolon ympärille on luotu syyllisyyden ilmasto, koska sen katsotaan vievän aikaa hyödylliseltä, tuottavalta työltä. Nykypäivän yhteiskunta ei anna meidän sairastaa tai ainakin haluaisi meidän olevan valittamattomia itseliikkujia. Kärsimys on lakaistu maton alle, kiellettynä, sivuutettuna, vastustettuna. Nykylääketieteen suuri ohjelma on sairauden täydellinen hävittäminen. Oletko sairas? Ota pilleri! Sen sijaan että lääkärit määräävät lääkkeitä ja yrittävät pommittaa sairauden hajalle lyhimmässä mahdollisessa ajassa, heidän tulisi määrätä potilailleen lepokuureja.

Neljän viikon dolce far niente, jossa olisi ripaus sairautta, miltä kuulostaisi? Ei liikaa, mutta juuri sen verran, että kaikki saisi kärsimyksen vivahteen ja muuttuisi runolliseksi! Nousisit myöhään, joisit kaakaota ja söisit aamiaista tohvelit jalassa ja aamutakki yllä. Makaisit puutarhassa riippumatossa ja lukisit tunteellisia romaaneja, joissa olisi surumielinen loppu, kunnes kirja putoaisi raukeasta kädestäsi ja lojuisit haaveilevat silmäsi suunnattuna taivaankannen syvään sineen, katselisit pehmeitä pilviä, jotka kelluisivat kuin valkopurjeiset laivat sen syvyyksissä, kuuntelisit lintujen iloista laulua ja puiden matalaa huminaa. Tai kun tulisit liian heikoksi lähtemään ulkoilmaan, istuisit tyynyjen tukemana alakerrassa avoimen ikkunan ääressä riutuneen ja kiinnostuvan näköisenä, niin että kaikki kauniit vastakkaisen sukupuolen edustajat huokaisisivat kulkiessaan ohitsesi. Ohessa Piet Hein kuvaa tuota ihanaa topilaan tilaa:

FORKØLET

Stemningsgruk.

Jeg er saa forkølet, forpint og besværet,
og det er saa Synd og saa trist.
Og jeg er saa syg som ingen har været
- siden jeg var det sidst.
Og jeg ligger i Sengen og tænker kun paa,
at jeg har det saa vederstyggeligt
og er saa elendig og mishandlet – aah!
Og det er i Grunden saa hyggeligt.

(Piet Hein)

VILUSTUNEENA

Tunnelmagruk.

Olen niin vilustunut,

kärsivä ja rasitettu,

ja se on niin sääli ja niin ikävää.

Ja olen kipeämpi kuin kukaan on ollut

- sitten sen kun olin viimeksi kipeä.

Ja makaan sängyssä ja ajattelen ainoastaan,

että oloni on niin inhottava

ja olen niin surkeana ja runneltuna – oivoi!

Ja se on oikeastaan niin mukavaa. (KS)

15. VESSASSA ISTUMINEN

Vessa on ihmisen erakkomaja kotielämän keskellä. Se tarjoaa pienen yksinäisen mietiskelytuokion kaiken työ- tai perhetohinan lomaan. Se on myös varsin luova tila: kiinalainen filosofi Ouyang Xiu puhuu kolmesta adessiivista, jotka liittyvät hänen parhaisiin oivalluksiinsa: tyynyllä, ratsailla, pöntöllä. Vetäydymme vessaan ajattelemaan, meditoimaan ja mietiskelemään. Joillekin vessa toimii myös konkreettisena pakopaikkana.

16. PUISSA KIIPEILY

Miksi ihmeessä ihmisten pitää maksaa päästäkseen johonkin turboahdettuun huvipuistoon, kun joka paikka on täynnä puita, joissa voi kiipeillä. Puut ovat kaikki erilaisia, ainutlaatuisia, täynnä taikuutta, koko ajan valmiina. Niissä voi kiipeillä, istuskella, niitä voi nuuhkia, voi toimia linnun lailla.

17. RUNOJEN JA AFORISMIEN LUKEMINEN

Kiireisenä aikanamme unohduksiin jääneitä huveja on runo- tai aforismikirjan lukeminen, kenties junan siimeksessä tai nojaillessa vaikka puuhun kaupungin puistossa. Jokaisen tulisi pitää runo- tai aforismikirjaa aina käsillä. Osuvasti valitut sanat täyttävät sydämen ilolla. Unohda pinnalliset romaanit ja pidä aina mukanasi viisauskirjallisuutta.

18. KESKUSTELEMINEN

Un véritable ami est le plus grand de tous les biens. (La Rochefoucauld) (Tosiystävä on suurinta kaikista hyvyyksistä.)

Lin Jutang murehti keskustelutaidon kuolemaa 1930-luvulla, ja voimme jakaa hänen huolensa vielä nykyäänkin. Hänen mielestään elämän vauhti vei sen ajan, joka olisi tarvittu kunnolliseen keskusteluun. Hänen mielestään kiihkeä elämisen tahti on pahasta, sillä keskustelu voi kukoistaa vain siellä, missä ihmiset elävät rauhallista elämää ja osaavat antaa arvoa mukavuudelle, huumorille ja hienoille vivahduksille. Mukavuustila on keskustelussa hyvin ratkaiseva: Todellinen keskustelu syntyy vain läheisten ystävien kesken silloin, kun olemme valmiit avaamaan sydämemme toisillemme. Keskustelun pitäisi tapahtua öiseen aikaan. Nimittäin juuri yöllä, vapaana päivän huolista, alkavat viini ja puhe virrata. Lin Jutang alleviivaa, että yö on parasta aikaa keskustelulle, sillä päiväsaikaan keskustelusta puuttuu tietynlainen tenho. Keskustellessa unelmat ja ideat syntyvät ja lähtevät liikkeelle. Esitämme ajatuksen, ja ystävämme silottelevat ja kehittelevät sitä. Emil Cioran puhui, muuten, yöfilosofian puolesta. Hänen mielestään ihminen ajattelee öisin eri tavalla kuin päivisin. Päiväsaikaan ajattelusta puuttuu syvyyttä.

19. UUTUUSKATALOGIN SELAAMINEN

Uutuuskatalogit, jossa esitellään vaikkapa absurdeja, aikaa säästäviä laitteita huolellisesti kuvattuina ja innostunein sanakääntein, ottaa oudolla tavalla valtoihinsa. Miten usein sellaisen onkaan poiminut huolettomana sunnuntailiitteen välistä ajatellen heittävänsä sen saman tien menemään ja keskittyvänsä kotimaan uutisiin, mutta sitten onkin joutunut täysin sen lumoihin. Edes kutsu sunnuntailounaalle ei tee vaikutusta; sitä vain istuu kippurassa nojatuolissa kykenemättömänä liikahtamaan, ja kehotus liittyä muiden seuraan kaikuu kuuroille korville. Mielihyvää lisää vielä se, että tietää, että ei itse tule ikimaailmassa hankkimaan ionisointilaitetta, elektronista kääntäjää tai mekaanista tartuntalaitetta. Ei - nautinto tulee juuri siitä, että saa nauraa ihmisen typerien ideoiden hulluudelle ja turhuudelle.

20. HAAVEILU

Haaveiden maa on alkuperäinen kyberavaruus, oma sisäinen, henkinen virtuaalitodellisuus. Unelmissamme pääsemme toisiin maailmoihin, muihin todellisuuksiin, jotka auttavat meitä selviytymään arkielämästä. Unelmointi vie meidät yhteyteen alitajuntamme ja oman itsemme kanssa. Sitä taitoa on vaalittava hellästi. Kuten Debbie Harry on viisaasti sanonut: Haaveilu ei maksa mitään. Eikö ole kummallista, että niin kiinteästi elämään kuuluva aktiviteetti pudotetaan usein merkityksettömien asioiden joukkoon? Elämämme perustuu haaveille, ne ovat keskeinen osa meitä.

21. TARINOIDEN KERTOMINEN

Tässäpä taito, joka on lähes kadonnut liian monien kirjojen, videoiden, nettisivujen ja tv-ohjelmien vaikutuksesta – ja näissä kaikissa tarinankerronta delegoidaan jollekin ulkopuoliselle "asiantuntijalle". Ääneen lukeminen, eikä pelkästään lapsille vaan toisille aikuisille, on äärimmäisen nautinnollista. Omienkin tarinoiden keksiminen on ällistyttävän helppoa, ja lapset tuntuvat nauttivan enemmän tuoreista ja spontaaneista saduista kuin kirjasta valmiina luetuista.

22. AAMUTAKKI

Laiskurille ei ole olemassa sopivampaa univormua kuin aamutakki. Pelkästään sen omistaminen kuvastaa toivoa. Se on merkki laiskoista aikomuksista. Aamutakki liittyy tilaan, jossa ei tapahtu mitään, mutta mitä oikeastaan tehdään silloin, kun ei tehdä mitään? Silloinhan tietenkin ajatellaan. Yhteiskunta pelkää väestöä, jolla on aikaa ajatella. Senkaltaisten populaatioiden on tiedetty saavan muutoksia aikaan. Siksi aamutakki onkin todellisuudessa vallankumouksellisten univormu. Jossakin kaukaisessa tulevaisuudessa miehet ja naiset ihastelevat päivää, jolloin maailman valtaapitävien istuimet on kansoitettu aamutakkiin pukeutuneiden armeijalla.

23. KIRJEEN KIRJOITTAMINEN

Istua tietokoneettoman kirjoituspöydän ääreen, ottaa esiin käsinpainettu, omalla nimellä varustettu kirjepaperi, kirjoittaa ensimmäiset sanat "Rakas ystävä" ja sitten pysähtyä hetkeksi ennen kuin muste alkaa virrata paperille ryhtyessäsi kertomaan kuulumisiasi ja murheitasi, taitella paperi, sujauttaa se kuoreen, kirjoittaa osoite, liimata postimerkki, tipauttaa kirje postilaatikkoon ja sitten kuvitella iloa, jonka kirje saajalleen tuottaa, sen avaamisen fyysistä mielihyvää ja lukemisen iloa – ah, eikö tämä ole onnea?

24. KUPLAMUOVIN PURISTELU

Oi kuplamuovi, miten sinua poksauttelenkaan! On niin monta tapaa..

1. Laiskasti, kun meneillään oleva keskustelu ei kovin paljon kiinnosta.

2. Taaperoikäisten kanssa. Katsele samalla heidän kasvojaan, joille leviää käsittämätön ilo, kun saa jonkin sanomaan poks.

3. Kun tajuaa pettyneenä, miten kelvoton kuplamuoviin kääritty, juuri sadoilla euroilla ostettu laite todellisuudessa on.

4. Kun rutistelee kuplamuovia tiukaksi palloksi, saa aikaan konekivääriä muistuttavan äänen.

5. Kuplamuovista syntyy vaivaton makuupussi. Kuplamuovi eristää kylmältä murto-osalla tavallisten retkivarusteiden hinnasta. Se olisi tähän tarkoitukseen vallan mainio tuote, mutta haittapuolena on kääntyessä kuuluva ääni POKS! POKS! POKS!

25. HYMYILEMINEN ja MUISTELEMINEN

On mielenkiintoista, että ihminen hymyilee onnellisena, mutta myös ahdistuneena ja pelokkaana. Nautimme hymystä, kun nauru hiipuu ja vedämme hymyn esiin psyyken varastolaatikosta karkottaaksemme ahdistuksen tai kun paikalla ei ole ketään antamassa meille kipeästi kaivattua halausta. Ihanien muistojen mieleen palauttaminen palauttaa hymyn huulillemme ja parantaa hetkessä oloamme.

26. KIRJASTOT JA ANTIKVARIAATIT

Kirjastojen ja antikvariaattien hyllyt notkuvat portteja maailmoihin, joihin voit tutustua joko ilmaiseksi tai hyvin edullisesti. Näistä madonrei'istä pääset pujahtamaan muinaisen Kreikan politiikkaan, valokuvausoppaiden kummallisiin kuviin, viktoriaanisen ajan uljaiden kotien asukkaiden rakkauselämään, kvanttimekaniikkaan, ritsojen valmistukseen, lukemaan ylimystönarkkareiden seksikonstailuista, hirmuliskoista, tutustumaan uusia kirosanoja sisältäviin sanakirjoihin – aiheita on loputtomiin! Kirjastossa on tietysti villatakkia käyttävä, iloinen vanha rouva, joka hymyilee iloisesti joka kerta kun saavut paikalle, mutta olet varma, että hän tietää kaiken mahdollisen markiisi de Sadesta. Kirjastot ja antikvariaatit ovat aikakoneita, täynnä tietoa kaikesta, mitä haluaisit tietää tai ymmärtää, puettuna kuoreen, joka vaikuttaa niin mielenkiinnottomalta, että sinulla on oltava salasana, jotta aivosi älyäisivät ryhtyä vaatimaan sisäänpääsyä. Salasanoja ovat uteliaisuus ja vapaa-aika.

27. UNOHTAMINEN

Joskus ihmisen on luovuttava henkisestä taakastaan ja sanottava itselleen: unohda koko juttu. Anna kaikkien muistojen, hyvien tai pahojen, lennähtää lempeästi ulos tajunnasta. Sulkea ajoittain tietoisuuden ovet ja ikkunat, kirjoitti Nietzsche, jäädä rauhaan melulta ja taistelulta joka syntyy kun palvelevien elintemme alamaailma työskentelee keskimääräisessä sovussa ja riidassa...tämä hyöty on kuten sanottu aktiivisesta unohtavaisuudesta joka toimii ikään kuin ovenvartijana, sielullisen järjestyksen, levon, etiketin säilyttäjänä. Lisäksi Nietzsche totesi tästä tärkeästä mielihyvän lähteestä: - - tästä heti huomaa, ettei voisi olla mitään onnea, mitään hilpeyttä, mitään toivoa, mitään ylpeyttä, mitään nykyisyyttä ellei olisi ollut unohtavaisuutta.

28. RAAPUSTELU

Kynät elävät omien tuntemattomien lakiensa mukaan. Ne katoavat pureskeltuina tynkinä mitä epätodennäköisimpiin paikkoihin tai kerääntyvät kaikki yhteen tuntemattomiin laatikoihin. (Etteivät suinkaan olisi siellä Aku Ankan Kadonneitten sukkien maassa, heh!) Kiikkiin jouduttuaan kynä voi olla aluksi haluton luovuttamaan mustettaan ulkomaailmaan. Paperille alkaa piirtyä ympyröitä ja ennen kuin huomaatkaan, olet jo unohtanut, mihin alun perin tarvitsit koko kynää, ja se vain käyttää sinua hyväkseen vapauttaakseen lisää raapustelua maailmaan. Ajattelet itseksesi, että ehkä tällä kerralla piirrätkin jotakin oikein nerokasta, no ei, samaa vanhaa raapustelua siitä tuli. Raapustus on joutilaan kynän ydin. Voisihan sitä käyttää mestariteoksen kirjoittamiseen, mutta raapustelun vapauttaminen on niin paljon mielenkiintoisempaa. Raapustelussa käsi ja mieli harrastavat yhdessä laiskaa puuhailua. Joka paikassa voi raapustella, siihen sopii vanha kirjekuori, yksinäinen post it -lappu, vanha rakas uimamaisterin tutkintotodistus. Toisinaan joutilaana saattaa kuitenkin puolivahingossa tosiaan tulla aloittaaksi jopa jonkin mestarillisen kirjoittamisen..

29. TOHVELIT

Määrätietoisen treenauksen aikakaudella tohveli edustaa unohduksiin painunutta mielihyvää. Ennen vanhaan ihmiset palasivat kotiin päivän raatamisen jälkeen, riisuivat työsaappaat ja samalla symbolisesti koko työtä tekevän maailman ja panivat sen sijaan jalkaansa tohvelit, lämpimän kotitunnelman symbolin, nuo jalkojen untuvapeitteet, joiden käyttäminen ehkäisee kaiken työnteon. Tohvelit jalassa ei tietenkään voi juosta eikä varmastikaan muutenkaan hätäillä.

30. KALASTAMINEN

Kalastaminen on jokamiehen meditaatiota. Se on eräänlaista sallittua laiskottelua. Et tee yhtään mitään ja samaan aikaan kuitenkin teet jotakin. Onkiminen sovittaa yhteen tekemisen ja tekemättömyyden. Se antaa ihmiselle tilaisuuden istua ja tuijotella luontoa ja vettä, käyttää aisteja. Kalastaessa näemme, kuulemme ja haistamme intensiivisemmin kuin arkisessa työelämässä. Teekupillisen tai voileivän nauttimisen ilot ikään kuin tiivistyvät joenpenkalla istuessa. Jos vielä sattuu saamaan kalan, on kyseessä lisäpalkinto. Mutta jos olet laiskottelija, kalastamisessa ei ole varsinaisesti kyse saaliista. Kalastaminen on ylivertainen tapa tehdä ei mitään. Se oikeuttaa joutenoloon. Kalastus on joutilaan urheilua par excellence. Onkimisen todellisena sisältönä, keskeisenä seikkana, on täydellinen hiljaisuus ja toimettomuus. Se merkitsee äänettömyyttä, liikkumattomuutta, odotusta. Se merkitsee olemista ja olemattomuutta. Se sopii filosofeille ja runoilijoille. Oikeastaan se on filosofiaa ja runoutta!

On elämä ihmisen tuskien tie

ja lyhyt kuin kupla se on

ja huolet ja askaret aikamme vie

ja aherrus loppumaton.

Vaan tänään ei huoleta, kaunisko sää

vai sadeko osamme lie,

me laulamme, surut kun taaksemme jää,

vain onkia työnä nyt on.

(Izaak Walton: Oivallinen onkimies. Suomentanut Kai Kaila, Otava, 2001.)

Kalastuksessa näyttää korostuvan olevaisen salaisuuden mietiskely, maiseman kauneus ja omasta kärsivällisyydestä mitan ottaminen, sanoo Suuri pilkkikirja. Raatamisen, vaivan ja rahahuolien maailmassa onginta edustaa tervetullutta seesteisyyden keidasta. Vesi voi hypnotisoida ja rauhoittaa, inspiroida ja piristää enemmän kuin mikään muu miljöö. Pitkät tovit kalastaessa arkinen älyllisyys häviää. Aletaan virrata, leijua. Kalastaminen on tasa-arvoista. Sitä voi harrastaa kuka tahansa, ja jokainen voi muuttua sen myötä runoilijaksi tai filosofiksi. Kyse on transsinomaisesta joutenolosta, kun kaikki toiminta supistuu madon ripustamiseen koukkuun ja sen odottamiseen, että kala kenties tarttuu.

31. ILONPITO

Parhaita iloja ei voi suunnitella. Joskus vain kaikki tuntuu loksahtavan kohdalleen. Silloin päätät vain mennä yhdelle lasilliselle mutta lopulta kompuroit kotiin hilpeyden vallassa uuden parhaan ystäväsi kanssa aamun sarastaessa joen vastarannalla. On vaikea uskoa, että vain muutaman tunnin kuluttua pitäisi mennä töihin. Ilta on kulunut vitsien ja nokkeluuksien, epätavanomaisten drinkkien ja sattumanvaraisen musiikin parissa. Onnelliset yhteensattumat ovat aina ihmisen parhaita oppaita. Päätyessäsi kaupungille olet valmiina huomaamaan illan ja ympärillä olevien ihmisten mahdollisuudet, jotka saattavat sinut sellaisiin kaupungin nurkkiin, joihin et olisi koskaan kuvitellut päätyväsi: outoihin baareihin, kellariklubeihin ja unohdetuille puutarha-aukioille. Palatessasi kohtaat vihelteleviä kadunlakaisijoita, yöbusseja ja lehdenjakajia. Tervehdit ulko-ovea virnistäen ja ihmetellen, kuinka rennolta ja selvältä olo yhtäkkiä tuntuu. Ehdit juuri sopivasti juoda muutaman kupillisen teetä, ja sitten onkin aika aloittaa työpäivä toimistossa.

32. JOEN VIRTAILUA KATSOMASSA

Sillalla seisoskelu ja veden virtaamisen seurailu, siinä sielu lepää. Joutsenet ja ankat ovat mielenkiintoista katseltavaa, ehkä voit nähdä pikkusinttienkin syöksähtelevän sinne tänne joen hiljalleen virtaavassa vedessä. Sillalla vietetyt varastetut tuokiot kummasti vahvistavat, arjen oravanpyörässä.

33. PIILOON

Kun elämä tuntuu liian raskaalta, ei kannata aina turvautua lääkärin tarjoamiin rohtoihin ja pillereihin, jotka yrittävät keplotella sinut takaisin työkuntoon. Luota vaistoosi ja kuuntele itseäsi, kun tunnet asioiden menevän pieleen. Vika ei ole sinussa. Kyseessä on vain täysin järkevä reaktio nykymaailman kaaokseen. On aivan normaalia saada silloin tällöin kyllikseen koko touhusta. Meillä on oikeus olla kyllääntyneitä, lojua kyllääntyneisyydentilassa. Pane ei-saa-häiritä -kyltti roikkumaan oveesi, älä vastaa puhelimeen, sulje tietokone, niin et saa sähköpostia, käännä puhelin äänettömälle ja heitä se vanhan laatikon pohjalle (ellet sitten päätä heittää sillä peräti vesilintua..), unohda sanomalehdet, pane tv kiinni, jätä kaikki tehtävät huomiseksi ja keitä kannullinen hyvää teetä.

34. PILVIEN KATSELU

Kun pysähtyy hetkeksi ja unohtaa kaiken maallisen touhotuksen, huomaa taivaan tarjoavan loputonta dramatiikkaa. Pilvet liikkuvat, muuttuvat ja virtaavat eteenpäin, eikä taivas ole samanlainen kahta sekuntia. Kun aurinko vaihtaa paikkaa, muuttuvat myös taivaan värit, ja tuulen, lämpötilan ja auringon yhteispeli tarjoaa aina yhtä vaihtelevaa katsottavaa. Pilvistä rakentuu fantastisia muotoja, jotka toisinaan muistuttavat aasia, kilpikonnaa tai paistinpannua. Saman tien ne ovatkin jo poissa, muodottomina mutta silti jonkin muotoisina, kiinteinä ja samaan aikaan alati muuntuvina.

35. KUUN JA TÄHTIEN TUIJOTTELU

Kun makaat autosi katolla ja mietit maailmankaikkeuden ikuisia mysteereitä ja kiität Jumalaa, meneillään on taatusti yksi maailman vanhimmista ja aina käsillä olevista mukavista tapahtumista. Mitä ihmettä ovat nuo tuikkivat jutut? Vieläkö niitä on olemassa? Tähtien tuijottelu on kaikkien ulottuvilla, niidenkin, jotka joutuvat elämään kaupunkien kivierämaissa. Vaikka tiedemiehet yrittävät kaiken taitonsa mukaan selittää maailmankaikkeutta, tähtien tuijottelu täyttää silti ihmismielen hämmästyksellä ja suloisenherkullisella hämmennyksellä. Kuu ja tähdet ovat tyynnyttäviä vakioita joutilaan elämässä. Niiden katselu tuntuu yhdistävän meidät lapsenomaisella ihmeen tunteella maailmankaikkeuden salaisuuksien äärellä. Ne ovat kirjaimellisesti ylimaallisia ja irrottavat meidät maailmasta ja sen huolista. Ne kohottavat meidät maasta. Tähtien tuijottaminen avaa mielemme toiselle todellisuudelle, mystiselle ikuiselle maailmalle aineellisten ponnistelujemme tuolla puolen. Tähdet ovat härnäävän salaperäisiä ja vapaata riistaa siinä mielessä, että niiden katsominen ei maksa mitään ja ne ovat kaikkien nähtävillä missä vain. Taivaitten mietiskely vie meidät puheen ja kielen tuolle puolen, johonkin taianomaiseen paikkaan, salaperäisen ja tiedostamattoman ja ihmeellisen vaistoamiseen, ja hengähtämään näyn edessä, joka voi tarjota meille sellaisen tulvahduksen mielihyvää, että sanat eivät riitä kuvaamaan. Me tunnemme itsemme pieniksi tähtien alla, mutta selittämättömästi tunnemme enemmän itseämme. Telttailu tähtien alla on aina yhtä viehättävää. Telttailuloma on keino yhdistyä alkukantaiseen itseemme.

36. LINTUJEN TARKKAILU

Oi, miten ihanaa onkaan maata niityllä ja vain tuijotella ohilentäviä lintuja. Etenkin hiirihaukat, jotka näyttävät nauttivan leijumisesta korkealla yläilmoissa erityisen kirkkaana kevätpäivänä risteillessään edestakaisin etsimässä kumppania, ovat mielenkiintoinen näky. Käy päinsä katsella tuntikausia lintujen kiertelyä, syöksähtelyä ja liitelyä takaisin yläilmoihin, ja kun siinä sitten lopulta kävelee takaisin kotinsa, voi tuntea olonsa höyhenenkevyeksi.

37. SIISTIYTYMINEN JA ITSENHEMMOTTELUPÄIVÄ

Pientä trimmausta, hiusten sukimista, suihkaus parfyymiä, vähän kohentelua ja peiliin tuijottelua. Harjaa hiuksiasi tai harjaa jonkun toisen hiuksia. Tee palmikoita, jakauksia ja tupsakkeita. Siistiytyminen on luovuutta, jonka kohteena on oma keho. Nenääkin voi vähän kaivella ja korvia putsailla. Pientä kohentelua vessassa, pikku silaus tuoksuilla ja voiteilla. Kasvojen kuorinta ja kasvonaamio, jalkakylpy, ihon huoltoa öljyin ja voitein. On aina yhtä miellyttävää pitää itsestään huolta, varsinkin kun ei tarvitse juosta kellon kanssa kilpaa.

38. FILOSOFOINTI

Joskus pitää puhua saadakseen selville, mitä ajattelee. "Mistä minä tiedän, mitä minä ajattelen, ennen kuin minä kuulen mitä minä sanon?", sanoi joskus joku viisas, kunpa muistaisi kuka. Kun makailee sängyllään kaikessa rauhassa, aina jotain mieleen johtuu, sitä voi vaikka intoutua ihan kirjoittelemaan aatoksiaan ylös. Schopenhauer suosi kävelemistä ajatusten herättämiseksi. Noh, ei se filosofointi aina aikaa ja paikkaa katso, kun se päälle menee.. Toisinaan saattaa filosofointi alkaa jopa äkisti kesken kaiken, kaikessa rauhassa paikallisessa istuessaan.

39. HYVÄ SEURA

On iltamyöhä lämpimänä kesäpäivänä. Viini virtaa sinun ja ystäväsi elimistöön mutta ei johda keskustelua poliittisille sivuraiteille, jolloin seurauksena saattaisi lopulta olla jumalaton riita, vaan soljuu pitkin iloisten muistojen koskea, vallitsee niin sanottu sulosopu ja kotimielenrauha (jos jonkun kotona satutte oleilemaan), mukava harmonia välillänne. Kauan sitten unohtuneet tarinat ja naurunaiheet ilmaantuvat menneiltä ajoilta jutustelun kohteeksi, ja samalla tehdään suuria suunnitelmia tulevaisuuden varalle. Leipää ja grilliherkkuja riittää kaikille, ja niin myös herkullisia anekdootteja – lempeää huolenpitoa rakkaista ihmisistä.

40. PYÖRÄILY

Pyöräily on todennäköisesti upein ja miellyttävin kulkemismuoto, mitä on ikinä keksitty – kunnei sitä umpihangessa tarvitse tehdä. Se on kuin kävelemistä, mutta energiaa tarvitaan vain kymmenesosa siitä. Ajoneuvonsa voi pysäköidä oikeastaan mihin vain. Pyöräillessä kokee suurimpia vapauden tunteita, mitä suurkaupungissa ylipäätään on mahdollista. On hämmästyttävää, että modernissa kaupungissa ylipäätään voi tuntea itsensä näin vapaaksi, ja varmaan vielä jonakin päivänä keksitään keino, jolla byrokraatit panevat tämänkin huvin verolle. Kannattaa siis nauttia niin kauan kuin voi – mikään hyvä ei kestä ikuisesti.

41. TANSSIMINEN

Surullista kyllä, monet pääsevät osalliseksi tanssin iloista vain häissä nautittuaan huomattavia määriä alkoholia, mikä saa heittämään estot nurkkaan ja liikuttelemaan kehoa vimmatusti musiikin tahdissa. Ei ole kuitenkaan kovin kauan siitä, kun ihmiset tanssivat joka päivä päivällisen jälkeen. Tanssimestarit vierailivat taloissa ahkerasti. Tanssiminen on puhdasta hupia ja pakoa arjesta: lattialla pyöriessämme unohdamme huolet ja vaivat. Tanssiminen muistuttaa meitä siitä, että elämä on luotu elettäväksi ja nautittavaksi. Ilonpito, juhlat ja rituaalit ovat aivan liikaa kaikonneet elämästämme. Ottakaamme ne takaisin haltuun.

42. TAHALLINEN KASTUMINEN

Ihmiset näkevät usein turhaa vaivaa ja vouhottavat suotta puhkumalla ja puuskuttamalla ja yrittämällä pysyä kuivana rankkasateella. Miten vapauttavaa onkaan jättää sikseen kaikki ajatukset kuivista vaatteista ja antautua sateen armoille. Silloin ei pidä juosta, silloin löntystellään. Katsotaan taivaalle, hymyillään ja nautitaan sateen valumisesta huolten kuluttamille kasvoille. Mitä märemmäksi muuttuu, sitä vapaammaksi tuntee olonsa. Kun sitten pääsee sisälle läpikotaisin märkänä, alkaa naurattaa perin pohjin. Nyt on aika riisua läpimärät vaatteet ja syöksyä kylpyhuoneeseen. Joka ikinen neliösentti on veden peitossa, ja valtavia pisaroita tippuu nenänpäästä. Sitten kuivataan paikat, kietoudutaan kylpytakkiin ja ahmitaan keksejä höyryävän teen kanssa.

43. HAUTAKIVIEN LUKEMINEN

Kirkkomaalla kuolleiden ihmisten nimet ajelehtivat ohi. Hautakivissä kohtaa jotakin ihanaa, mutta niin sydäntä särkevää. Toisinaan niistä liikuttuu kyyneliin asti. Poskille virtaavista kyynelistä huolimatta hartiat saattavatkin yllättäen tuntua tavallista leveämmiltä poispäin kävellessä. Voi alkaa jopa hymyillä ajatukselle, kuinka edesmenneiden tarinaan saattaa törmätä vahingossa ja että se pystyy liikuttamaan kyyneliin saakka jonkun aivan ventovieraankin vielä vuosien, vuosikymmentenkin päästä.

44. RIIPPUKEINUSSA MAKAILU

Harva ihmiskunnan keksinnöistä vetää vertoja vaatimattomalle riippukeinulle. Kuten arvata saattaa, riippukeinu on lähtöisin Karibialta, ja arvellaan, että sen ovat keksineet mukavuudenhaluiset kalastajat kääntämällä verkkonsa ylösalaisin työpäivän päätteeksi ja ripustamalla sen kahden puun väliin, jotta ei tarvitsisi mennä kotiin vain kiiruhtaakseen aamulla takaisin. Korkealla maatessaan pysyi turvassa iljettäviltä matelijoilta, joita yöaikaan saattoi ilmaantua rannalle, puhumattakaan yli-innokkaasta nousuvedestä. Samalla sai nukkua yhden ylimääräisen tunnin, kun ei tarvinnut käyttää aikaa työmatkoihin. Sanaa riippukeinukelpoinen (joka tarkoittaa kahta toisistaan sopivalla etäisyydellä olevaa puuta) ei ole sanakirjassa, vaikka pitäisi olla. Siinäpä vasta oikea laiskottelijan sana. (Muuten, riippumatto on tanskaksi niinkin laiskanlötkeänkuuloinen sana kuin hængekøje!)

45. PITKÄ LOUNAS

"Lounas on vapaata tahtoa." (Keith Waterhouse, The Theory and Practice of Lunch (1986))

Kiire on kaapannut ruoan samalla tavalla kuin se on kaapannut kaiken muunkin. Emme istu alas perheen tai ystävien kanssa vaan syömme yksin, ja usein olemme samaan aikaan liikkeellä tai teemme jotakin muuta, kuten työskentelemme, ajamme autoa, luemme lehteä tai surffaamme netissä. Lähes 200 vuotta sitten legendaarinen ranskalainen gastronomi Anthelme Brillat-Savarin totesi, että kansakuntien kohtalo riippuu niiden tavasta ruokkia itsensä. Tämä varoitus on nykyään osuvampi kuin koskaan. Olemme niin kiireisiä, että ruokimme itsemme huonosti ja saamme kärsiä sen seuraukset. Italia on hidasta ruokakulttuuria puolustavan liikkeen, Slow Foodin, kärkimaita. Heidän viestinsä on: Hiljennä vauhtia ja nauti ruoanlaitosta ja syömisestä. Ruoanlaitto itsessään voi olla myös oiva tapa rentoutua – se voi olla jopa lähes meditatiivista. Kun ihminen ottaa rauhallisesti ruoan kanssa, hänen muukin elämänsä tuntuu vähemmän hektiseltä. Yhteisellä rauhallisella aterialla on rauhoittava ja jopa sivistävä vaikutus. Ruoanlaitossa ja syömisessä yhdessä on jotain, mikä luo ihmisten välille yhteyden. Ei ole mikään sattuma, että englannin kielen kumppania tarkoittava sana companion juontaa juurensa latinan sanoista, jotka tarkoittavat "leivän kanssa".

Nykyisin lounas on kutistunut pelkäksi käytännön toimeksi. Uusi työmoraali on nujertanut kiireettömän lounaan perinteen. Jo vuonna 1882 Nietzsche totesi, että Yhdysvalloista tuleva uusi työmoraali on tekemässä lounaan uhanalaiseksi. Myös 30-luvun New Yorkissa havainnoinut Lin Jutang valitti, että elämän vauhti oli turmelemassa syömisen nautinnon. Häthätää syöminen ei ole syömistä ollenkaan, se on yksinäistä tankkaamista. Nykyisin me tankkaamme itsemme samaan tapaan kuin tankkaamme automme! 2000-luvun coffee shopeilla ei ole juuri mitään yhteistä 1700-luvun kahvihuoneiden kanssa, jotka olivat ylellisiä lepopaikkoja, tarjosivat mahtavia punssimaljoja ja olivat omiaan kirvoittamaan hilpeitä sananvaihtoja. Joutilaisuuden vyöhykkeiden sijaan nykycoffeeshopit ovat yksinkertaisesti työtä tekevien koneiden varikoita, ihmisolentojen bensiksiä. Miksi ihmeessä sallimme sen, että lounas on pelkkä mahantäytön harjoitus! Waterhouse kuvaa lounasta, jossa inhimilliset ulottuvuudet ovat paikallaan. Waterhousen mukaan lounas on keskipäivän ateria, joka nautitaan verkkaan ja jolle osallistuu parhaassa tapauksessa kaksi ihmistä...olennaista on, että lounastajia yhdistää jokin vaikutin pelkän nälän tai liikeasioiden lisäksi. Voidaan ehkä hieman sivuta liikeasioita, mutta tilaisuus on vahvasti sosiaalinen. Lounas on haluttu typistää lyhyeksi, koska ajatellaan pitkän lounaan syövän tuottavuutta. Mutta mitä sanovat ranskalaiset! - Travailler moins, produire plus! (Vähemmän työtä, enemmän tuottavuutta!) Jos työhön varaa enemmän aikaa kuin se tekeminen oikeastaan vaatisi, koko tuo varattu aikaa kuluu sen tekemiseen. Työllä kun on taipumus täyttää sille varattu aika. Meidän on puolustettava itseämme vallitsevaa järjettömyyttä – pikaelämää – vastaan levollisella ruumiillisella mielihyvällä. Meidän täytyy vaatia lounas takaisin. Se on perusoikeutemme. Lounas on hetki unohtaa järkevyys, käytännöllisyys, tehokkuus. Kunnon lounas on henkisesti yhtä ravitseva kuin ruumiillisestikin. Mukava, hilpeä elämys. Hyvin ansaittu vetelehtimisen saareke keskellä päivää.

46. TEEAIKA

Rauhoittava teerituaali on yksi noista joutoajan nautinnoista, jotka on pyhitetty viime vuosina tuottavuuden ja voiton palvelukseen. Kuka ikinä keksikin teeajaksi kello neljän, oli nero. Kello neljältä on nimittäin se aika päivästä, jolloin ihmisen voimat ehtyvät. Teen pitäisi tarjota hetki mukavalle rupattelulle ja mietiskelylle, kenties savukkeelle, pienelle aivotreenille. Tee tuo joutilaisuutta työpäivän keskelle. Teeajan pitäisi kestää vähintään puoli tuntia. Parhaimmillaan teetauko on ehdottoman loukkaamaton. Munkkien kerrotaan juoneen teetä meditoinnin vahvistukseksi. Teessä on itsessään jotain, mikä johtaa meidät rauhallisen mietiskelyn maailmaan. Tee on muinaista runoilijoiden, filosofien ja mietiskelijöiden juomaa.

47. JOUTILAS KOTI

Joutilas koti on persoonallisesti Sinun näköinen koti. Kotia sisustaessaan ihminen voi luoda oman pikku paratiisinsa, johon kuuluvat hänen lempijuttunsa, kuten untuvapeitteet, televisiot, pizzat, hemmottelulinna. Sisustuksen päämääränä pitäisi olla auttaa meitä pakenemaan ulkopuolisen maailman jäykkyyttä eikä tuoda sitä omiin koteihimme. Jos haluaa tehdä asunnostaan mukavan, siitä on paras tehdä persoonallinen: Asunto on ennen kaikkea Sinua itseäsi varten. Kotona pysyminen vastaa lorvailijan unelmaa, koska sinä päästään pienillä fyysisillä ponnistuksilla. Ulos menemisen sijaan ihminen päättää jäädä kotiin ja yksinkertaisesti olla. Joutilaan sielu vaatii mietiskelyä, ja toimintalomien ja teemailtojen asemesta hänellä on utuinen mielikuva istumisesta mökissä Kiinan kukkuloilla, huulillaan viisas ja onnellinen hymy, pohdiskellen luonnon kauneutta ja ihmisen mielettömyyttä. Kotona saa olla villi ja vapaa. C.K. Chesterton sanoo: Koti on ainut paikka vapaudelle. Vieläpä se on ainut tyyssija anarkialle. Se on ainut paikka maailmassa, missä ihminen voi muuttaa suunnitelmiaan äkkiä, kokeilla jotain tai antautua nautintoihin mielijohteesta..Kodissaan voi pitää aamutakkia ja tohveleita, kun taas olen varma siitä, ettei sellaista suvaittaisi Savoyssä… Uskaliaimmat, kuten J. K. Huysmans, ovat jopa sitä mieltä, että ihmisen on parastakin pysytellä omissa oloissaan, koska tämä on silloin eniten oma itsensä ja koska henkinen palo voi todella syttyä ja säkenöidä vain varjojen saartamana.

Kodissa on erityisiä paikkoja, joissa leppoistaminen käy päinsä helpommin. Perinteisiä miesten pako- ja turvapaikkoja kodin hälinän ulkopuolella ovat olleet asumisen laajentumatilat, verstashuoneet, autotallit ja liiterit. On etsiydytty ikään kuin kodin marginaaliin. Tilat ovat olleet pyhättöjä miesten joutilaisuusharrastuksille, askartelulle ja muulle puuhastelulle. Vielä kun löydettäisiin naisille samanlaiset pyhätöt kodin piiristä! Myös kotipuutarha on ollut leppoistava paikka edustaen ihmisen yhteyttä luontoon. Kotipuutarhaan liittynee ajatus, että se on eräänlainen parantava ja korjaava voima.Työstetty puutarha on perinteisesti ollut suosittu harrastus ja haave. Se on sekä leppoistava tutustumiskohde että leppoisan tekemisen paikka. Puutarhassa voi miettiä vaikka elämän tarkoitusta! Parhaimmillaan puutarha tavoittaa jonkinlaisen pysähtyneisyyden ja levollisuuden, jopa henkisyyden, joka ilmentää paikan luonnetta.

48. JUHLAT

Yhdistäpä hyvät aineet, hyvät ihmiset ja kunnon musiikki, niin siinä sinulla onkin taianomainen kokoonpano. Kello kolmelta yöllä saavumme sanojen tuolle puolen. Kello 3 yöllä on maaginen kellonaika. KLF:n Bill Drummond kertoo tuosta maagisesta kellonajasta avatessaan kappaleen 3 am Eternal taustoja:Kello kolmelta on se hetki vuorokaudesta, jolloin edellispäivän velvollisuudet ja tosiasiat ovat menneet mutta seuraavan päivän velvollisuudet ja tosiasiat eivät ole vielä saapuneet. 3 am Eternal iskee tähän näkökohtaan, koska silloin näyttää, että kaikki voi jatkua ikuisuuksiin. Olin kirjoittanut tuon ajatuksen paperilapulle – kolmelta aamulla. Ikuista. Sitten löysin espanjalaisen sanan madrugada, joka tarkoittaa 'aamuntaite'. Kahdelta sitä toivoo lähteneensä kotiin aikaisemmin; neljältä tulee kylmä. Mutta kello kolmessa on taikaa. Järkiajattelu on kadonnut ja elää hetkessä. Tietoisuuden ovet ovat avoinna. Asioita tapahtuu. Kuin Tam O'Shanterissa. (Tam O'Shanter oli talonpoika, joka palasi kotiin myöhään yöllä päihtyneenä, Robert Burnsin vuonna 1790 kirjoittamassa tarinassa.)

Juuri tätä tarkoittaa oleminen "hyvän ja pahan tuolla puolen": ulkona arkipäivästä, tylsästä, hengettömästä maailmasta, toisessa maailmassa, joka on täynnä yllätyksiä, lämpöä, taikaa ja mahdollisuuksia. Puhutaan kuitenkin myös suden hetkestä. Tuo maagisuus voi toisinaan olla luonteeltaan myös varsin pelottavaa. Kello kolme ei ole pelkkää naurua. Se on myös aika jolloin demonit tulevat tahtoessaan leikkiin mukaan. Sielun pimeät hetket voivat olla hyvin pelottavia. Saattaa alkaa tuntua siltä, että tuo kello kolmen hetki venyy ikuisuuksiin. Hyvin pimeänä sielun yönä kello on aina kolme aamulla, kirjoitti F. Scott Fitzgerald Esquiressa vuonna 1936. Tanskan kielestä, muuten, löytyy oiva sana ulvetimen, joka merkitsee 1) tuntia ennen auringonnousua, jolloin ihmiset näkevät painajaisia, 2) tuntia ennen ruoka-aikaa, jolloin lapset ovat väsyneitä tai rauhattomia, lit. sudentunti. Molemmat hetket ovat totisesti hieman pelottavia, kuin järjen seisahtumisen hetkiä, heh.

Kuten tunnettua, bailuissa toisinaan vauhditetaan lystiä huumeilla (Tämä EI ole kehotus käyttää huumeita, vaan ainoastaan toteamus usein vallitsevasta asiantilasta). Huumeen tarkoitus on siirtää ihminen ylimaalliselle tasolle, jossa hän voi sitten viipyä joitakin tunteja. Käytös on rohkeaa, eletään hetkessä, ei ole suunnitelmia eikä muistia, on vain yksinkertainen olemisen ilo – tosin: pöllyssä. Joutilaisuuteen taipuvaiset ovat helposti luonnostaan sillä kannalla, että tällaiset hurmostilat ovat inhimillisesti välttämättömiä, ja niitä esiintyykin kaikissa kulttuureissa ympäri maailman. Näitä perusteluja käytetään puolustettaessa tottumuksia. Usein onkin väitetty, että tanssiminen hulluna huumeista voi muistuttaa hengellistä kokemusta. Uskovaiset ovat kylläkin tästä luultavasti varsin toista mieltä.. Tiedetään kuitenkin jopa zen-munkin sanoneen hurmostilassa tanssijoista: Tämä on meditointia. Nämä ihmiset ovat täysin kiinni hetkessä. He ovat lopettaneet sisäisen dialogin. Musiikki on tietenkin ehdottomasti keskeisellä sijalla kello kolmen kokemuksessa. Musiikki on kaikista taidelajeista taianomaisin. Sen muuttava voima lähentelee parhaimmillaan ihmettä. Musiikki voi kääntää mielemme kurjuuden alhosta iloon muutamassa sekunnissa. Se voi saattaa meidät tunneiksi transsitilaan. Se voi auttaa kehoa suorittamaan sellaisia fyysisiä taidonnäytteitä, joita ei pystyisi kuvittelemaankaan ilman sitä. Keskiajalla kirkko tajusi, että juhlat olivat vastaus ihmisen tarpeeseen, ja niinpä sallittiin useita erilaisia juhlia vuoden varrelle. Juhliminen on tilapäistä palaamista alkukantaiseen tilaan: ei pätemistä, ei pyrkimistä, voi puhua ja hengailla tekemättä mitään, mikä on todellista luksusta. Juhliminen on meissä sisäänrakennettuna (Theodor Adorno). Se on vaisto, jota meidän pitäisi hoivata eikä tukahduttaa. Adornon sanoin:

Jos vaistonvaraisten halujen tyydyttämistä pidätellään tai siirretään, niitä ei useinkaan voida pitävästi hallita, vaan ne etsivät kaiken aikaa tilaisuutta purkautua. Tätä purkautumisalttiutta lisää järkiajattelun ongelmallinen luonne, se kun pitää parempana halujen välittömän täyttämisen lykkäämistä myöhemmin täydellisemmän ja pysyvämmän tyydytyksen nimissä.

Hyvä kysymys on: Koska myöhemmin on paljon tilaisuuksia olla onneton, miksi ei nauttisi nyt? Todellinen joutilas haluaa elää koko ajan hyvää elämää, ei vain lauantai-illan huumaa, ja hedonismin todellinen opetus on, että meidän tulisi koettaa nauttia kaikista hetkistä, ei vain niistä kun olemme enemmän tai vähemmän sekaisin päästämme. Kutsun tuota ajatusta elämän hygge-periaatteeksi, jossa ihminen pyrkii hyggeistämään elämäänsä siinä määrin kuin se vain voi olla mahdollista. Toisaalta, on hyvä muistaa, että juhlintaan keskittyneestä elämästä voi tulla hyvinkin kovaa työtä, sillä kaiken aikaa ulos lähtemisen henkiset, fyysiset ja sosiaaliset ponnistelut käyvät liiallisina kovin rasittaviksi. Juhlinnasta saattaa vaivihkaa tulla rasite – paremminkin tapa kuin huvitus.

Kun juhlat ovat ohi, lähdemme viettämään kenties rentouttavaa tuokiota jonkun talossa, missä voimme istuskella auringon noustessa, katsoa telkkaria, juoda hyvänyön kaljat, jutella tai vaikkapa vain tuijotella tyhjyyteen. Se onkin ansaittua tuntitolkun hulinan jälkeen. Sitä voidaan kutsua jopa "palkinnoksi". Tuon hetken pysähtyneisyydessä on jotain erityistä, jotain meditoinnin tapaista.

49. MIETISKELY

Kiirehtiminen on meille automaattinen refleksi niin kauan kuin asenteet eivät muutu. Usein rentoutuminen saa ihmisen ajattelemaan hitaasti. Tutkimusten mukaan ihmiset ajattelevat luovemmin, kun he ovat rauhallisia ja kiireettömiä eivätkä ole stressaantuneita, kun taas kiire johtaa putkinäköisyyteen. Suuret oivallukset eivät yleensä tule kiireisessä toimistossa tai stressaavassa kokouksessa. Meditaatiolla on hieman kummallinen maine. Monien mieleen se tuo kaljupäisiä munkkeja hymisemässä om-äännettä vuoristotemppelissä. Meditaatio avaa oven hitaaseen ajatteluun, tukee ihmisen luovaa puolta, koska se selkeyttää ja rauhoittaa mieltä. Usein meditaatio tekee jostain pulmallisesta asiasta paljon selkeämmän tai nostaa hyviä ideoita pintaan. Meditaatio voi tuoda varmuutta, jonka avulla ihminen pystyy pitämään synkät ajatukset loitolla. Myös jalan kulkeminen voi olla meditatiivista ja edistää hidasta ajattelua. Kävellessämme olemme tietoisia meitä ympäröivistä yksityiskohdista: linnuista, puista, taivaasta, muista ihmisistä jne. Olemme toisin sanoen yhteydessä ympäristöömme. Kaupungissa asuvat ihmiset rauhoittuvat päästessään yhteyteen luonnon kanssa.

Ei ole olemassa puhtaampaa joutilaisuuden muotoa kuin mietiskely. Tuntikausien absoluuttinen tekemättömyys kohoaa lopulta henkisyyden tavoitteluksi. Mietiskely on keino yhdistyä sisäiseen ulottuvuuteen, henkeen, sieluun, sisimpään olemukseen, jotka mielen järjelliset yläkerrokset usein jättävät huomiotta. Mietiskelyssä me etsiydymme alempien kerrosten piiriin, siihen osaan minuuttamme, joka on järjellisen, tunneperäisen ja fyysisen tuolla puolen. Me yritämme välttää ajautumasta henkiselle tuuliajolle, maallisten huolten puristukseen ja kaikenlaisten ahdistusten pariin. Ravitsemalla näin sisäistä itseämme keräämme voimavarantoja, jotka helpottavat selviytymistä elämän ongelmista ja vaikeuksista. Kun henkemme on voipunut ja sielumme näännyksissä, hankalat asiat voivat imeä meidät tyhjiin. Mietiskely on täyttymistä myönteisellä ajatusenergialla, rauhallisuuden tunteilla, hyvällä ololla ja hyvillä tunteilla muita kohtaan. Aamulla tehtäessä mietiskely on kuin henkinen aamiainen. Aamumietiskelyn johdosta ihminen säilyy paljon todennäköisemmin hyväntahtoisena ja on päivän mittaan vähemmän altis kiukunpuuskille. Se on mielenlaadun asettamista kohdalleen. Mietiskelyyn voi käyttää jokapäiväisen elämän menetettyjä hetkiä: mietiskellä voi tuijottaessaan junan ikkunasta, odottaessaan bussipysäkillä, odottaessaan kahvilassa, kun ystävä on myöhässä, istuessaan liikenneruuhkassa.. Mitä enemmän harjoitellaan noiden turhauttavien tyhjien hetkien muuntamista hienoksi mietiskelytoiminnaksi, sitä paremmin se sujuu.

Joutilaan tie on kaoottinen. Hän yrittää pakoilla ohjelmia, teorioita, muodollisia henkisiä harjoituksia, järjestystä, kuria. Rutiini ärsyttää häntä, samoin jäykkä ajattelu. Vaihtoehtoisten elämäntapojen oppaat kehottavat hylkäämään yhden säännöstön toisen kustannuksella, kun varmastikin oikea ratkaisu olisi hylätä ajatus teorioista kerta kaikkiaan. Säännöt ovat melkoinen riippa. Joutilaan toiveena on elää ilman sääntöjä tai vain sellaisten sääntöjen mukaan, jotka hän on itse keksinyt. Hän haluaa kehittää sisäistä voimaansa saavuttaakseen täydellisen itsehallinnan. Hän kieltäytyy luovuttamasta tätä voimaa minkäänlaiselle auktoriteetille, olipa tämä auktoriteetti kuinka hyväntahtoinen tahansa. Thoreaun sanoin on helppoa tulla itsensä orjapiiskuriksi. Me luomme kokoelman käytössääntöjä itsellemme ja olemme sitten pahalla mielellä, kun emme onnistu elämään niiden mukaan.

Mitään tekemättömyyteen johdattava meditointitekniikoiden paljous näyttää, niin nurinkurista kuin se onkin, ankaralta hässäkältä. Jospa me vain oivaltaisimme, että meditointi tarkoittaa yksinkertaisesti tyhjyyteen tuijottamista. Eikä siihen tarvitse muuta kuin ikkunan. Ikkunat ovat maksuttomia, ja niitä on kaikkialla, junissa, busseissa, taloissa. Lue runo, etsi istuin ja istu ikkunan vieressä. Muuta siihen ei vaaditakaan. Muita valmiita ja käyttökelpoisia meditoinnin paikkoja ovat vaellus, nuotion ääressä istuminen, musiikin kuuntelu silmät suljettuina, kalastus, tupakointi ja jopa pitkien moottoritietaipaleiden ajaminen sekä lentokonematkat.

Mietiskely vaatii hiljaisuutta tai vähintäänkin vaimeaa ääniympäristöä. Liitämme hiljaisuuden usein rauhoittumiseen, rauhallisuuteen, kun taas melu ja häiritsevät äänet johdattelevat toiseen suuntaan. Lainsäädäntöön asti on viety ajatus, että ihmisillä on oltava mahdollisuus nauttia hiljaisuudesta ja luonnonäänistä. Ville Valo luonnehtii hiljaisuuden olevan enemmänkin henkinen juttu, hetki, jolloin oma sydän saa olla rauhassa. Maiseman hiljaisuuden Valo yhdistää kesäpäivään, järvimaisemaan, souteluun, lintujen lauluun ja hyönteisten ininään. Arkihavainto on, että vanhemmiten korvat väsyvät helpommin ja melualtistuksille kaivataan lepohetkiä, jolloin myös hiljaisten tilanteiden ja ympäristöjen arvostus lisääntyy. Ei mikään puheenvuoro avokonttoreiden puolesta! Hiljaisuus vie meidät kohti läsnäoloa, hiljaisuudessa oma ja toisten läsnäolo tulee tuntuvaksi, mistä johtuen julkisilla paikoilla äänimaisemaa pyritään rakentamaan taustamusiikin avulla. Taustamusiikin tavoite on loiventaa kielteistä kokemusta arkijaksamisen paineesta, sopeuttaa meitä tiloihin ja jopa parantaa työpanostamme. Äänen voimakkuuden vaihtelua on taustamusiikissa supistettu. Sen tarkoituksena on rauhoittaa paikalla olijoita. Ei-tietoisesti kuunneltu musiikki vaikuttaa sekin kuulijaan.

Hiljaisuus toimii väylänä läsnäoloon. Tommi Sarlinin sanoin: Välillä on tuntunut siltä, että mitä hiljempaa olen pystynyt olemaan, sitä enemmän olen tuntenut olevani elossa ja läsnä.

50. UNI

Univajeen runtelemana ihmisestä tulee äreä, väittelynhaluinen, harkitsematon. Hän saattaa tuomita julmia rangaistuksia pikku erheistä, paukutella ovia, inhota pieniäkin tehtäviä, kuten peseytymistä. Jos ei nuku, tulee hulluksi, ärtyisäksi, typeräksi ja säteilee näitä ominaisuuksia ympärilleen. Mutta hyvän yön jälkeen ihminen on kuin toinen ihminen, hilpeä, anteeksiantava ja avulias, toki myös tehokkaampi. Sitä saattaa pystyä tekemään päivän työn kolmessa neljässä tunnissa ja varaamaan loput ajat joutenoloon. Koko ajatus unen leikkaamisesta on kirous joutilaalle, jonka mielestä nukkuminen on elämän keskeisiä nautintoja. Uni on hienoa vitkuttelua, siirtämistä, luopumista, suuri kuittaus. Peitteen alle käpertyneinä me siirrämme velvollisuutemme tuonnemmaksi ja antaudumme suuremmille voimille. Unella voi olla suorastaan tainomainen vaikutus huoliimme. Se voi parhaimmillaan hälventää huolen. Vain taivas tietää – tiedemiehet raapivat yhä päätään – miksi uni pystyy ratkaisemaan kaikki ongelmamme. Kun olemme väsyneitä ja kuormittuneita, huolemme ja velvollisuutemme voivat näyttää ylitsepääsemättömiltä. Aamulla asiat näyttävät paremmilta. On yleinen kokemus, että illalla vaikea ongelma on ratkennut aamulla, kunhan univaliokunta on työskennellyt sen parissa. (John Steinbeck) Ideat näyttävät tulevan meille parhaiten valveillaolon ja unen tokkuraisessa välivaiheessa. Niinpä uni on hyödyksi luovuudelle.

Sänky, tuo haudan jäljitelmä, jossa lepuutamme väsyneitä raajojamme ja vajoamme huomaamatta hiljaisuuteen ja lepoon, on kummallinen kapistus. Oi vuode, oi vuode, ihana vuode, väsyneen mielen maallinen taivas, kuten vanha Hood lauloi, olet todellakin kärttyisten tyttöjen ja poikien ystävällinen vanha hoitaja. Olimmepa nokkelia tai hölmöjä, tuhmia tai kilttejä, otat meidät äidilliseen syliisi ja hiljennät kiukkuisen itkumme. Täynnä huolia oleva urho, täynnä tuskaa oleva potilas ja uskotonta rakastajaansa nyyhkyttävä neitonen laskevat kaikki tuskaisen päänsä lapsen lailla sinun valkoiselle povellesi, ja sinä tuuditat heidät kaikki hellästi unelaan.

51. LOMA

Nykypäivän lomamme tuppaavat olemaan yliorganisoituja, ja on syntiä olla olematta jotenkin riehakas lomalla. Aina pitäisi olla ylen aktiivinen. Jos lomallaan ei harrasta mitään aktiviteetteja, siihen vaaditaan nopeasti selityksiä. Ei ole sallittua olla vain jouten! Ikään kuin joutilaisuus olisi jo sinällään jotakin pahaa. Tämä tekee sen, että koko ajatus lomasta saattaa alkaa suuresti stressata. Siinä sitten jo valmiiksi näännyksissä ajattelee kauhulla, että on punnerrettava lomalla vieläkin enemmän kuin arkena – nauti siinä sitten olostasi! Yksi ongelma, joka vaivaa meitä ottaessamme vapaa-aikaa, on syyllisyys, jota Nietzsche kuvaa teoksessaan On the Genealogy of Morals (1887) kiitollisuudenvelan tunteena. Tunnemme syyllisyyttä ollessamme vapaalla, koska emme "tee osaamme" sosiaalisessa yhteisössä. Lomalla on oltava jonkinlainen käyttöarvo: ei riitä, että sitä otetaan sen itsensä vuoksi. Loman luulisi olevan sitä varten, että silloin voisi kaikessa rauhassa puuhailla sellaisia asioita, mihin kiireisillä ei ole aikaa, mutta mitä vielä!: Täytämme loman niin piripintaan täyteen aktiviteetteja, että hyvä jos meillä ei ole vielä enemmän kiire kuin normiarkena! Jotakin hullunkurista tässä. Lomanhan pitäisi palauttaa, ei rasittaa, eikä varsinkaan ylirasittaa. Nykylomien ongelma on se, että ne ovat niin verisen kovaa työtä. Tosijoutilas saattaa suorastaan hieman hätkähtää kuullessaan sanan loma, sillä vaikuttaa siltä, että loma ei ole oikeastaan muuta kuin työn veli, ainakin ollessaan pakkotahtista, kelloon sidottua, ohjelmoitua ja paljon esimerkiksi siirtymistä paikasta toiseen vaativaa. Lomailuun voi omaksua myös aivan uuden asenteen: kiinnittää sen saumattomasti osaksi arkeaan. Kutsun tätä arjen hyggeistämiseksi, arjen tekemiseksi kotoisammaksi ja mielekkäämmäksi. Näyttelijä Keith Allen on omaksunut tämänkaltaisen asenteen, hän sanoo: Lomat eivät merkitse minulle mitään, koska olen mielestäni lomalla koko ajan. Samalla tavalla sanoi koomikko, kirjailija ja radiotuottaja Arthur Smith, kun kysyttiin, pitääkö hän lomia: Elämäni on lomaa. Elämän onnellisuuden salaisuus on työstä nauttimisessa. Ihmisen olisi hyvä voida irtautua luottavaisesti omilleen ja alkaa työskennellä omin ehdoin niin pian kuin vain voi tai ainakin valita ammatti, jossa voi aidosti viihtyä, inhimillisin ehdoin. Työpaikastaan voi myös pyrkiä luomaan kotoisamman paikan. Janis Joplinilla oli tapa, että hän "janisoi" kiertueillaan hotellihuoneensa itsensä näköiseksi. Hän teki tilan omakseen tuomalla sinne omia tavaroitaan: peitti vaatimattomat taulut intialaisella vuodepeitteellä, sytytti kynttilöitä ja asetti sinne tänne pitsiliinoja ja pieniä jännittäviä kuvia. Kyse on identiteetin säilyttämisestä. Mukana kuljetetut tutut esineet voivat lisätä elämän hallinnan tuntua, ohjata tekemistä ja muistuttaa itselle merkityksellisistä asioista. Samoin me voisimme toimia työpaikkamme suhteen, tehdä siitä kotoisamman, hyggemmän, enemmän itsemme näköisen, ihan vain viihtyäksemme ja kokeaksemme olomme siellä mielekkäämmäksi. Jotenkin sanaan työ on kirjoitettu sisään kärsimys. Ikään kuin työstä nauttiminen olisi syntiä. Töissä kuuluu kärsiä, niin me tunnumme ajattelevan. Otsansa hiessä… Niska limassa… - nämä ovat tuttuja työhön liitettyjä kielikuvia. En kuitenkaan usko, että lopulta yhtään ketään hyödyttää se, jos ihminen kärsii työtä tehdessään, pikemminkin luovuus ja työteho taatusti kärsii. Me tarvitsemme aivan uutta suhtautumista työhön ja lomailuun, sallitun joutilaisuuden ja löysäämisen asennetta, joka antaa tilaa todelliselle ihmisyydelle. Kantakaamme rohkeasti nautinto niin työpaikalle kuin lomallekin. Elämä itsessään tarjoaa meille siinä määrin kurjuutta, että ei ole järkeä siinä, että me vielä itse omalla suhtautumisellamme kärsimystaakkaamme lisäämme. Edes työpaikalla.

Suomalaisina meillä on perinteiset tapamme tehdä elämän tavallisia irtiottoja eli suuntautua leppoisuuteen tai ainakin arjen rytmistä selvästi poikkeavaan tilaan ja ympäristöön. Meillä on luontoa, metsää, mökkejä ja rentoudumme saunoen viikoittain. Mökillä voimme keskittyä palautumiseen, arkijaksamisen lisäämiseen, elinvoiman uusintamiseen ja uudelleen voimistumiseen, sanalla sanoen: Elpymiseen. Mielipaikaksi nimetty ja ymmärretty ympäristö tarjoaa parhaimmillaan yksityisyyttä ja rauhaa, myös suojaa ulkomaailmalta. Sauna on monelle henkireikä, joka vapauttaa työstä, rentouttaa ja antaa voimia arkirutiinien pyörittämiseen. Elvyttävät vetäytymiset tai poiskytkeytymiset, luontoon hakeutuminen, vapaa-ajan vietto kesäasunnolla ja saunominen ovat leppoistamista, jossa kiireettömyyttä ja rentoutusta tavoitellaan ilman pakkoa, itselle mielekkäiden valintojen kautta. Niin, vapaa-aikaa on suojattava liialliselta tekemiseltä – eihän se muuten ole vapaata!

52. TYÖNTEON VÄHENTÄMINEN

Kaikkein kummastuttavin asia ihmisessä on lopulta hänen käsityksensä työstä ja se työn määrä, jonka hän itseltään vaatii tai jonka sivistys häneltä vaatii. Koko luonto vetelehtii, vain ihminen tekee työtä elääkseen. Kuinka selittämätön onkaan sivistys, joka saa ihmiset raatamaan ja tekemään töitä, harmaannuttamaan hiuksensa elantoa hankkiessaan ja unohtamaan huvittelun! Todellisuudessa, sivistyksen taito on ennen kaikkea juuri – vetelehtimisen taitoa. Se, joka on kaikkein viisaimmin jouten, on kiinalaisesta näkökulmasta kaikkein sivistynein. Kiireen ja viisauden välillä näyttää olevan filosofinen ristiriita. Viisaat eivät pidä kiirettä, ja liian kiireiset eivät voi olla viisaita. Viisaus on kuitenkin juuri se mitä me tarvitsemme. Lin Jutang on esittänyt, että laiskottelu on arvokasta jo siksi, että kulttuuri, mukaan lukien tieteet ja taiteet, on joutoajan tulosta. Kiinalaisen joutoajan teorian mukaan aika on hyödyllistä silloin, kun siitä ei ole mitään hyötyä. Joutoaika on kuin tyhjä tila huoneen lattialla, liikkumatilaa. Kiireisen elämä puolestaan on tiiviiksi sullottua ja siitä puuttuu henkinen avaruus.

Tekniikka on saanut työn luikertelemaan elämämme joka koloon. Tiedon valtaväylän aikakaudella ei ole mitään paikkaa, jonne piiloutua sähköpostilta, puheluilta ja muilta vastaavilta. Kehittyvä tekniikka lisää vauhtia yhteiskunnassa: jokainen uusi lisälaite tai ratkaisu vaikuttaa kiihdyttävästi laajemminkin kuin vain yhteen yksilöön tai käyttäjäryhmään – meille tulee yhä enemmän ja enemmän reagoitavaa ja meidän odotetaan reagoivan yhä nopeammin ja olevan yhä enemmässä koko ajan mukana, ajan hermolla olemisen verukkeella. Pahinta on se, että meille markkinoidaan sitä "välttämättömänä". Kännykän kanssa liikkuvalle tavoitettavuus laajenee valveillaolon aikaan ja erilaisiin vireystiloihin. Samaan aikaan on esitetty, että kännykkä on muka elämänhallinnan tai elämän hallinnoinnin väline, voidaan kuitenkin kysyä perustellusti: Eikö pikemminkin kännykkä hallitse meitä (!?) Se, että on aina tavoitettavissa, alkaa helposti jäytää ihmistä. Kaikki tarvitsevat toisinaan aikaa itselleen. Kun yhteydet ulottuvat käytännössä kaikkialle, kaikki voivat periaatteessa olla töissä koko ajan. Kotona työskentely lipsuu helposti jatkuvaksi työnteoksi. Nykyään ympärivuorokautisesta valmiustilasta on tullut normaali asia. Sosiaaliantropologi Thomas Eriksen on kirjoittanut elämäntapaa leimaavasta hetken tyranniasta, joka näyttäytyy myös kännykkäyhteiskunnan ex tempore -elämäntyylissä. Kiireellisimpiin asioihin ryhdytään luonnollisesti, jolloin hidas ja pitkäkestoinen tekeminen, kuten mietiskely, harkinta, pidempää aikayksikköä vaativa luova ajattelu, kokonaisvaltainen ajattelu, suurten kokonaisuuksien tarkastelu tai filosofinen pohdinta, jää alakynteen. Tyypillisesti aloitamme suoritettavat tehtävät vähemmän haasteellisista ja pikaisesti toimitettavista, sirpaleisista ja kiireisistä asioista ja vasta lopuksi, jos aikaa jää, tartumme haastavampiin töihin. Usein on vain niin, että sitä aikaa ei tahdo oikein jäädä enää yli näihin haastavampiin töihin tarttumiseksi, tai jos jääkin, meillä ei riitä enää energiaa ja vireyttä käydä niihin käsiksi. Siten olemisemme jää helposti pintatasolle, mikä puolestaan voi syödä tekemisestä sen merkitykselliseksi kokemisen tunnetta.

Useimmilla työpaikoilla on myös enemmän tehtävää kuin ennen. Vuosikausien supistamisten ja uudelleenjärjestelyiden jälkeen yritykset odottavat työntekijöidensä hoitavan irtisanottujen työtovereidensakin työt. Kolmen päivän viikonloput olisivat kuitenkin tilanteessa älykäs ratkaisu, sillä silloin ihmisellä olisi aikaa asioille, jotka tekevät hänen elämästään rikkaampaa sekä aikaa palautua työstä, ja tämä olisi hyväksi niin ihmiselle itselleen kuin työnantajallekin. Kun ihminen on rentoutunut ja onnellinen yksityiselämässään, hän tekee työnsäkin paremmin. Kun hitaus tuodaan työpaikoille, voidaan välttyä loppuunpalamisilta ja lisätä luovaa ajattelua. Tämä voidaan toteuttaa esim. lisäämällä päivään säännöllisiä 15-20 minuutin taukoja pitkin päivää. 20 minuutin tehotorkutkaan ei kuulosta hassummalta. Nokoset voivat olla erityisen hyödyllisiä nykyään, koska hyvin monet eivät nuku tarpeeksi öisin. Tiedämme, mitä krooninen univaje tekee luovuudelle...

53. RAUHALLINEN LEPO

Työhön pakkomielteisesti suhtautuvassa maailmassa vapaa-aika on vakava asia. Yhdistyneet kansakunnat julisti sen ihmisoikeudeksi vuonna 1948. Vapaa-ajan korkein muoto on olla rauhassa paikallaan ja vastaanottavaisena maailmalle (Platon). Franz Kafka muotoili asian näin: Teidän ei tarvitse lähteä huoneestanne minnekään. Istukaa pöytänne ääressä ja kuunnelkaa. Älkää edes kuunnelko, odottakaa vain. Älkää edes odottako, olkaa aivan liikkumatta ja itseksenne. Maailma tarjoaa itsensä teidän paljastettavaksenne. Sillä ei ole vaihtoehtoja. Se kierii riemukkaasti jaloissanne. Vapaa-aika vapauttaa ihmiset tavoittelemaan henkisten ja älyllisten voimiensa korkeampaa kehitystä. Bertrand Russellin mukaan neljän tunnin työpäivä tekisi meistä ystävällisempiä, vähemmän häijyjä ja vähemmän epäluuloisia. Vapaa-aikaa olisi niin paljon, että elämämme olisi lempeää, hidasta ja sivistynyttä. Olennaista vapaa-ajassa on hitaus, sillä se on rauhoittumisen edellytys. Kaiken nopeutuessa jatkuvasti ihmisten keskittymiskyky heikkenee samaa tahtia, ja siksi ihminen ei enää osaa rauhoittua. Viisas vetäytyy joutilaisuuteen tietäen, että se mitä hän joutilaana tekee, on hyödyksi jälkipolville. Rauhaan vetäytyneinä monet olisivat suuremmaksi hyödyksi ihmiskunnalle kuin kaikki nuo toiset, jotka juoksentelevat hikisinä sinne tänne./ Lähteet: Tom Hodgkinson: Joutilaisuuden ylistys (2006) & Tom Hodgkinson (toim.) & Matthew de Abatuia (toim.): Matkaopas joutilaisuuteen (1999)

PIKAOPAS VAUHDIN RAJOITTAMISEN, HITAUDEN, HILJAISUUDEN JA PYSÄHDYKSEN SUOSIMISEEN: 10 OHJETTA

1. Ajattele suurta, tee laadukasta arkea.

2. Ennakoi elämäntavallasi tulevaa.

3. Kävele ja polje.

4. Mietiskele hyvässä seurassa.

5. Ole saavutettavissa omalla tavoitetempoalueellasi.

6. Ota aikalisä, "ota iisisti".

7. Puolita kulutuksesi - 50% usein riittää.

8. Suunnittele leppoistava tila tovereillesi, perheellesi ja itsellesi.

9. Tee päätös, huominen on paremmin.

10. Varaa luomistyön mahdollisuudelle aika ja paikka.

(Timo Kopomaa, kaupunkitutkija)

Tutustumiseksi: 1. Satu Kaski & Vesa Nevalainen: Miksi kannattaa (välillä) olla tekemättä mitään? Laiskottelun jalo taito (2020, 180s.). Joskus toden totta kannattaa olla tekemättä mitään, sillä mikäs sen mukavampaa kuin joutilaat hetket, ja kuten aforismi toteaa: "Etevä laiskottelu on yhtä tärkeätä kuin taitava työnteko." Satu Kaski ja Vesa Nevalainen johdattavat teoksessaan laiskottelun ja joutilaisuuden taitoon. Se on taito, jota jokainen meistä tarvitsee. Laiskottelu ravitsee mieltä, ruokkii luovuutta ja irrottaa kiireestä. Mutta ei silti makeaa mahan täydeltä. Liika laiskuus tekee meistä saamattomia tylsimyksiä. Opi siis laiskottelun jalo taito ja käännä laiskuuden parjattu hyve voimaksesi. Satu Kaski on helsinkiläinen psykologian tohtori, työ- ja organisaatiopsykologi sekä psykoterapeutti. Vesa Nevalainen on helsinkiläinen psykologi, psykoterapeutti ja Helsingin kaupungin oppilashuollon päällikkö. He ovat julkaisseet yhdessä useita teoksia, mm. Pessimisti ei pety (2011), Ikävät ihmiset (2015) ja Jo riittää (2017). 2. Tom Hodgkinson: Joutilaisuuden ylistys (2006). Tämä kirja johdattaa Sinut nautinnolliseen elämään, vapauteen ja lorvailuun ilman syyllisyyttä. Opi olemaan jouten vuorokauden jokaisena tuntina! Tom Hodgkinson kertoo, kuinka päästä eroon länsimaisen työmoraalin uuvuttavasta ikeestä. Hän ryydittää esseitään lainauksilla, joissa kuuluisat valtiomiehet, kirjailijat ja filosofit ylistävät joutenolon jaloa taitoa. Päästä irti oravanpyörästä ja uskalla olla jouten! Tom Hodgkinson syntyi vuonna 1968. Hän on koko elämänsä ollut laiska ja tunsi nuorempana syyllisyyttä lorvailustaan. Hän sattui kuitenkin törmäämään tohtori Johnsonin 1750-luvulla kirjoittamiin esseisiin, joissa joutilaisuus näyttäytyi uudessa valossa: jouten olossa on paljon myönteisiä puolia, eikä joutilaan ihmisen tule hävetä vetelehtimistään. Hodgkinson alkoi viettää kiireettömämpää elämää, ja huomasi, että sai paljon enemmän aikaan. Vuonna 1993 hän perusti Idler-nimisen lehden, jossa eturivin toimittajat ylistävät joutilasta elämää. Hodgkinson toimitti myös yhdessä Matthew de Abatuian kanssa teoksen Matkaopas joutilaisuuteen (1999). Joutilaisuuden ylistys on Hodgkinsonin esikoisteos.

22.3. As Young As You Feel Day. Ikä on vain numero - mikä latteus, mutta tämä on niin totta! Ikä on mielentila, ei rajoitus - se miltä tuntuu, ratkaisee! Syleile sisäistä lastasi-nuortasi ja pysy sydämeltäsi nuorena! As Young As You Feel Day on päivä, jonka tavoite on saada Sinut vihdoin ottamaan härkää sarvista ja viskaamaan turhat estot nurkkaan! On aika lopettaa murehtiminen siitä, mitä muut ihmiset ajattelevat - ajatelkoot, mitä lystäävät! Meillä on vain yksi elämä, käyttäkäämme se vähä aika tavalla, joka tyydyttää meitä. Tartu hetkeen ja uskalla tehdä elämästäsi omannäköisesi, nyt ja heti!

Tutustumiseksi: 1. Age Is Just a Number. And other lies and truths we tell ourselves about getting older (2019). More Than 150 Quotations on Aging with Humor and Style. In a world where time seems to move faster than ever, Age Is Just a Number invites you to pause, reflect, and embrace the joy and challenges that come with growing older. Let these timeless quotations be a source of comfort, humor, and inspiration as you navigate the path ahead. Cherish the wisdom of those who came before us and celebrate the gift of each passing day. There's no doubt that this book, with its blend of humor and wisdom, is a perfect companion for anyone getting over getting older and a delightful read for old lady books aficionados, funny book gifts enthusiasts, and those seeking books for older men and women alike. 2. Varpu Tavi: Viisaus on vanhoissa naisissa (2023, 160s.). Viisaat vanhat naiset puhuvat kaunistelematta siitä, miksi vanheneminen vituttaa ja miten suurta, yli 50-vuotiaiden naisten reserviä ei hyödynnetä työelämässä. Näiltä naisilta löytyy elämänkokemusta ja osaamista, mutta jo viisikymppisillä naisilla on vaikeuksia työllistyä. Yli 50-vuotiaita naisia onkin Suomessa kaikkiaan 1,2 miljoonaa ja eläkeiän nostaminen on tapetilla. Kannattaako tämä reservi hukata? Jos uskallat, lue miksi vanheneminen vituttaa kirjailija Anneli Kantoa tai miksi haaveileminen on ylimainostettua ylpeästi vanhan Aira Samulinin mielestä. Entä miksi terveystutkija Pauliina Aarvan mukaan tieteenteko on vanhana vapaampaa – tai minkä vuoksi yrittäjä Kaarina Jokinen ajattelee, että julkisen keskustelun happikato tyhmentää ihmisiä? Mikä on Vappu Taipaleen mielestä yleisesti hyväksytty naisvihan muoto? 3. Tommy Hellsten: Elää, uskaltaa - 52 korttia rohkeampaan elämään (kortit, 2022). Meidän tulee singota elämämme haaveidemme suuntaan, sinne missä ovat syvimmät toiveemme. Ei tarvitse odottaa suuria katastrofeja, voi luoda pieniä itse. Alkuun pääsee tekemällä rohkeita valintoja, pelosta huolimatta. Kirjailija Tommy Hellstenin ajatuksiin perustuvat kortit johdattavat tunnistamaan sisäisen voimamme ja mahdollisuuden muutokseen. Uskallus kohdata vaikeat asiat kuljettaa meitä eteenpäin. Elämä kantaa sitä, joka suostuu elämään. Hellstenin voimauttavat ajatukset kannustavat ja luovat luottamusta. Niiden äärelle on hyvä pysähtyä, antaa niiden ravita omaa mieltä ja kuunnella, mitä ne itselle juuri nyt kertovat. Pakka soveltuu erinomaisesti omaa elämäänsä pohtiville, rohkaisuksi itselle ja lahjaksi läheiselle. Tommy Hellsten on kirjailija, terapeutti ja kouluttaja. Hänen laajaan tuotantoonsa kuuluvat mm. klassikkoteokset Virtahepo olohuoneessa (1991) ja Saat sen mistä luovut (2000) sekä Enää en pelkää (2019) ja Virtahepo makuuhuoneessa (2021). 

23.3. Puppy Day. Koiranpentupäivä. Lemmikin on todettu esimerkiksi alentavan verenpainetasoa ja miesten kolesteroliarvoja. Lisäksi koiraa ulkoiluttavat ihmiset kärsivät vähemmän ylipainosta kuin ihmiset, jotka eivät omista koiraa. Erityisesti koiralla on laaja myönteinen vaikutus ihmisen hyvinvointiin. Koira pystyy läsnäolollaan lievittämään surua ja pahaa oloa, usein masennustakin. Koira auttaa myös rentoutumaan, ja koiranomistajilla onkin lemmikittömiä harvemmin univaikeuksia, päänsärkyä ja ruoansulatusongelmia. Useissa tutkimuksissa on todettu, että jo eläinten tarkkailu ja eläinkuvien sekä –videoiden katselu helpottaa stressin aiheuttamia fyysisiä oireita välittömästi. Jo se, että eläimet helpottavat stressiäsi, voi todennäköisesti pidentää elinikääsi, koska stressihormoni kortisolin tiedetään lyhentävän elinikää. Stressaantuneella ihmisellä sydämen lyöntitiheys ja verenpaine ovat jatkuvasti korkealla. Tutkimusten mukaan stressi kasvattaa riskiä sydän- ja verisuonitauteihin jopa 20 prosentilla. Juuri eläinten stressiä lievittävällä vaikutuksella saattaakin selittyä erään australialaistutkimuksen tulos, jonka mukaan lemmikkien omistajat elävät hieman muita pidempään./ lähde: yle.fi

Kiinnostava fakta: Koiran kyky haistaa syöpä on käytännössä 100%, hajuerottelukoirista:

Espanjan vinttikoira Kössi löytyi pentuna pahvilaatikosta Malagan moottoritieltä. 7-vuotiaana se oli huippuunsa viritetty hajuerottelukoira, jonka kuono on ollut sittemmin valjastettuna tärkeään tehtävään. Kössi nuuhkii näytepurkkeja ja pyrkii havaitsemaan niistä syövän. Koirat ovat syövän havaitsemisessa ylivertaisia verrattuna koneisiin. Koiran omistaja Susanna Paavilainen oli mukana perustamassa Wise nose - Suomen hajuerottelukoirayhdistystä.

Hajuerottelussa käytettävät koirat täytyy aina pätevöittää kaksoissokkotestillä. Wise nosen koirien hajuerotteluosaamisesta vastaavat eläinlääketieteen dosentti Anna Hielm-Björkman Helsingin Yliopistosta sekä kemian professori Jouko Vepsäläinen Itä-Suomen yliopistosta. Hajuerottelu on koiralle synnynnäinen taito. Koulutettavaksi valittavalta koiralta edellytetään vain, että haistelutaipumuksen lisäksi koira on perso makupaloille. Sopiva koira oppii helposti tunnistamaan syöpänäytteen parissa viikossa. Periaatteessa kaikilla koiraroduilla on kyky oppia hajuerottelu.

Jos koira yllättäen merkkaa vapaaehtoisen tuoman harjoitusnäytteen, siitä ilmoitetaan näytteen antajalle, mikäli hän on antanut siihen luvan. Sen jälkeen on näytteenantajan vastuulla, hakeutuuko hän tutkimuksiin. Yllättävät tulokset täytyy aina varmistaa jatkotutkimuksissa. Koirat eivät myöskään tunnista, mikä syöpä voisi olla kyseessä. Tällä hetkellä mielenkiintoisin kysymys on, mitä koira oikeastaan haistaa, kun se merkkaa syöpänäytteen. Vielä ei tiedetä, mihin koira syövässä reagoi. Sen sijaan koiran antaman tuloksen varmuutta kemian professori Jouko Vepsäläinen ei epäile. "Käytännössä hyvin koulutetun koiran kyky tunnistaa syöpänäyte on lähes sata prosenttia." Tutkimuksissa on havaittu, että koiralle riittää jo muutama kymmenen hajumolekyyliä kun taas instrumenttimenetelmät vaativat jopa miljoona kertaa enemmän. Jos koiran hajuaistia vertaa laboratorion laitteisiin, voittaja on helppo julistaa. Ylivertaisuus aiheuttaa myös ongelmia. Jotta koirien tekemät hajuhavainnot voitaisiin todentaa, tekniikan pitää kehittyä. Tällä hetkellä tutkimuslaitteiden herkkyys ei pääse lähellekään koiran hajuaistia. Jos ja kun syövän merkkimolekyyli löytyisi, merkitsisi se Vepsäläisen mukaan potilaiden elämänlaadun parantumista. Raskaat syöpähoidot voitaisiin lopettaa riittävän ajoissa, kun voitaisiin olla varmoja, että syöpä on poissa.

Koirien osallistuminen lääketieteelliseen tutkimukseen on vaatinut ennakkoluuloista luopumista. Koneet ja laitteet eivät aina olekaan parhaita, vaan joskus nakkeja rakastava lemmikki vie tarkkuudessaan voiton. HUS:in Deducer -eturauhassyöpätutkimusta johtava urologi Antti Rannikko ajattelee, että koirien mukaantulo syöpätutkimukseen on mielenkiintoinen lisä.

Syöpäpotilaille pyritään nykyisin räätälöimään mahdollisimman yksilöllinen hoito, ja erityisen tärkeää se on eturauhassyöpää sairastaville, sillä syöpää on kahta lajia: Toinen on tappavan vaarallinen, toinen harmiton. Tällä hetkellä syöpätyyppien erottelu toisistaan ei kuitenkaan onnistu riittävällä varmuudella. Potilaille se aiheuttaa yli- tai alihoitamisen riskin. Kössi ja muut Wise nosen koirat osaavat jo tunnistaa näytteestä syövän, mutta nyt tutkitaan muun muassa sitä, osaisivatko ne erottaa vaarallisen eturauhassyövän vaarattomasta. Se olisi suunnaton helpotus monelle potilaalle, sillä silloin säästyttäisiin turhilta, rasittavilta hoidoilta ja toisaalta syöpähoidot voitaisiin lopettaa oikeaan aikaan. Mutta siihen vaaditaan vielä aika monta nakkia.

Koiran kirsu on normaalisti viileän kostea, mutta miksi koiran hajuaisti on niin hyvä? Ensiksikin kyse on nenän rakenteesta ja toiseksi siitä, että hajuaisti on koiran tärkein aisti. Kun ihmisen nenäonteloissa on 5 miljoonaa hajureseptoria, koiralla niitä on vähintään 200 miljoonaa. Koiralla on normaalin nenän lisäksi myös toinen nenä, eli vomeronasaalinen elin, joka sijaitsee nenän ja kitalaen välissä. Kun koira nuuskii ulkona toisen koiran takamusta tai kiimaisen nartun pissaa, se usein nuolaisee niitä. Silloin koira ottaa hajunäytteen, jonka se kuljettaa kielellään kitalaen taakse. Näin koira käyttää vomeronasaalista nenäänsä, joka liittyy hormoneihin ja seksualisuuteen. Usein myös näkee, kun koira tai hevonen haistelee, että niiden ylähuuli alkaa väpättämään ja koko nenä näyttäisi liikkuvan. Hielm-Björkmanin mukaan koira "näkee" sieraimillaan kolmiulotteisesti. Sen toinen sierain pyrkii selvittämään mistä hajun lähde tuli, toinen taas että miten hyvännäköinen narttukoira tässä tunti sitten oikein kävi ja mitä se oli syönyt.

Koira ei ole ainoa eläin, jolla on poikkeuksellisia kykyjä. Hielm-Björkmanin mukaan afrikkalaista pussirottaa käytetään muutamissa Afrikan maissa melko yleisesti tuberkuloosin tunnistamiseen. Ampiaisen kouluttaminen haistamaan syövän vie vain kymmenisen tuntia. Pienellä anturilla varustettuja ampiaisia ja mehiläisiä käytetään miinakentillä miinaharavina. Kun räjähteitä etsivä koira työskentelee henkensä uhalla, ampiaiset lentävät miinakentän yllä. Myös sialla on hyvä hajuaisti, sanoo Hielm-Björkman. "Koiran etu muihin eläimiin verrattuna on, että sen kanssa on niin helppo kommunikoida. Koira haluaa myös miellyttää ihmistä."

Kun Kössi, saksanpaimenkoira Flickan ja bordercollie Ami harjoittelevat radalla, niiden keskittyminen on herpaantumatonta. Vaikeinta onkin saada ne odottamaan lupaa ryhtyä haisteluhommiin. Voisiko parempaa työntekijää olla? / Lähde: yle.fi

Tutustumiseksi: 1. Nina Mäki-Kihniä: Suuri koirakirja (2024, 360s.). Suuri Koirakirja on kattava perusteos koirien maailmaan. Koira on perheenjäsen, jolle halutaan onnellinen elämä. Mutta kuinka luodaan puitteet koiran fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnille? Osaatko lukea koiran terveydentilaa ja ymmärrätkö sen ajatusmaailmaa? Tästä kirjasta saat uutta ja arvokasta koiratietoutta - millainen on maailma koiramaisesta vinkkelistä ja millaista asioista rakentuu koiran ja omistajan yhteinen, hyvä arki. Kirja antaa pohdittavaa rodun ja harrastusten valinnasta, toimintakyvyn ylläpitämisen käytännön ohjeet sekä kouluttamisen kantavat teemat.
Havainnollisesti kuvitettu ja ajantasaiseen tietoon perustuva kirja kuuluu jokaisen koiraperheen kirjahyllyyn. 2. Helena Telkänranta: Millaista on olla koira? (2023, 161s.). Kirja, jonka koirasi haluaisi sinun lukevan. ♡ Tiedätkö, mitä koiran hännänheilutuksen suunta merkitsee? Tunnistatko murinan eri vivahteet? Koira viestii jatkuvasti eleillään ja ilmeillään, ja jos osaamme, voimme lukea niitä. Kun ymmärrämme, mitä lemmikkimme yrittää sanoa, voimme paremmin tarjota sille hyvän elämän. Tuorein tutkimustieto murtaa myyttejä eläinten käyttäytymisestä. Kuononpään nuolaisu ei aina liitykään ruokaan, ja hännänheilutus voi olla myös merkki hermostuneisuudesta. Jokaista koiraihmistä puhutteleva kirja tekee yhteiselosta ihmisen parhaan ystävän kanssa entistä antoisampaa. Helena Telkänranta on eläinten käyttäytymistieteen tohtori. Hänen teoksensa Millaista on olla eläin? (SKS 2015) sai Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon, Lauri Jäntin palkinnon ja Finlandia-ehdokkuuden. Teos palkittiin myös vuoden eläinsuojelutekona. 3. Maarit Laaksonen: Koirarodut Suomessa (2017, 416s.). Pätevä ja asiantunteva opas koiran hankintaa suunnittelevalle ja koirista kiinnostuneelle. Suomessa rekisteröidyistä roduista tähän kirjaan on valittu yli 200, tavallisimpien rotujen ohella myös koiramaailman erikoisuuksia. Kirjan tarkoituksena on antaa kattavasti tietoa rotujen ominaisuuksista, luonteesta ja terveydestä. Roduista selvitetään niiden historia sekä koirien ulkonäkö ja erityispiirteet. 4. Sofia Haapanen, Nina Laiho & Aino Patjas: Koiran perustarpeet ja hyvinvointi. Käytännön opas sujuvaan ja palkitsevaan arkeen (2024, 239s.). Ihmisellä on synnynnäisesti valmiuksia ymmärtää oman lajin edustajan tarpeita, mutta koiran hyvinvoinnista huolehtiminen vaatii uuden tiedon hankintaa ja omaksumista. Tiedon erottaminen uskomuksista on hankalaa. Myös yksilölliset erot lajityypillisten raamien sisällä voivat olla suuria. Koiran perustarpeet ja hyvinvointi on selkeä ja helppolukuinen teos koiran hyvinvoinnin arviointiin. Kirja on tukenasi, kun huolehdit koirasi perustarpeista sekä edistät sen hyvinvointia eri osa-alueilla. Kirjan avulla osaat esimerkiksi arvioida, paljonko koirasi tarvitsee unta ja liikuntaa. Kirjassa murretaan tutkimustiedon avulla tyypilliset myytit, joita koirien kasvatukseen liittyy. Kirja opettaa, mikä koiralle on oikeasti tarpeellista ja tärkeää, sekä antaa työkaluja siihen, miten muuttaa koiran elämää yksilöllisesti paremmaksi. Kirjan ote on lempeä niin koiria kuin ihmisiä kohtaan: "Ole armollinen niin itsellesi kuin koirallesikin ja muista, että olette molemmat jo tähän asti toimineet parhaan tiedon ja olosuhteiden mukaan. Syytä huonoon omaantuntoon ei ole, jos sellainen tunne heräisi. Olennaista on, miten aiot jatkaa tästä eteenpäin." Kirjoittajat ovat eläintenhoidon ammattilaisia, joita yhdistää intohimo koirien hyvinvoinnin edistämiseen ja ihmisten ymmärryksen lisäämiseen koirasta eläimenä. Lisäksi kirjoittajat tavoittelevat koiran ja ihmisen yhteisen arjen helpottamista. Sofia Haapanen on suorittanut eläintenhoidon erikoisammattitutkinnon ja toimii yrittäjänä koirien hyvinvoinnin, käyttäytymisen ja kouluttamisen parissa sekä eläintenkouluttajaopiskelijoiden opettajana. Sofia on tullut tunnetuksi YLE:n Ymmärrä koiraasi -ohjelmasta. Hän on toiminut Suomen eläintenkouluttajat ry:n puheenjohtajana vuosina 2020-2023. Sofialla on tällä hetkellä kotona kolme koiraa. Nina Laiho on suorittanut eläintenhoidon erikoisammattitutkinnon ja työskentelee koirien käyttäytymisterapiaan ja ravitsemusneuvontaan erikoistuneessa yrityksessään. Nina luennoi aktiivisesti koirien omistajille ja eläinalan ammattilaisille koiran hyvinvoinnista, ravitsemuksesta ja kipukäyttäytymisestä sekä opettaa alan opiskelijoita. Ninan omassa perheessä on kaksi koiraa. Aino Patjas (ELL) on toiminut eläinlääkärinä vuodesta 2015. Viime vuosina hän on perehtynyt erityisesti eläinten käyttäytymiseen ja tehnyt töitä pieneläinpraktiikassa, etäeläinlääkärinä ja luennoijana. Ainolla on tällä hetkellä yksi koira. 5. Tiina Raevaara: Minä, koira ja ihmiskunta.  Lajien välisen yhteiselon historia (2022, 316s.). Viihdyttävä syväsukellus koiran ja ihmisen yhteiseen historiaan.
Biologi-kirjailijan omakohtainen teos kuvaa sykähdyttävällä tavalla ihmisen rinnakkaiseloa eläinten kanssa. Miksi uupunut tuntee olonsa levolliseksi koiransa seurassa mutta muiden perheenjäsenten vetoavat katseet väsyttävät? Miksi eläimet ylipäänsä herättävät voimakasta empatiaa? Mitä eläinyhteys tarkoittaa evoluution ja ihmiseksi kehittymisen näkökulmasta? Koira on paljon vanhempi ihmiskunnan luomus kuin kirjoitustaito, maanviljelys tai kristinusko. Ihmisen ja koiran yhteisen matkan kartoittaminen avaa kiehtovan näköalan niin ihmisyyden perimmäiseen olemukseen kuin luontosuhteeseenkin. 6. Ilmestymisajankohta 30.10.2024: Ruud Haak & Resi Gerritsen: Pelastuskoira (2024). Kouluta koirastasi pelastuskoira tehokkaasti helpolla kolmivaiheisella koulutusohjelmalla ja hyödynnä sen luontaista metsästysviettiä. Sana "pelastuskoira" voi tuoda mieleen bernhardinkoirat, jotka pelastavat ihmisiä Alpeilla lumivyöryistä tai näemme mielessämme Pelastettu-maalauksen, jossa newfoundlandinkoira makaa rannalla jaloissaan merestä pelastamansa tyttö. Näissä tarinoissa ja maalauksissa on menneen ajan romantiikkaa, mutta nykyiset uutiskuvat todellisista räjähdyksistä, onnettomuuksista ja maanjäristyksistä ovat lähempänä totuutta: niistä välittyy karmiva kuva täysin tuhoutuneista rakennuksista ja loukkaantuneista ihmisistä, jotka ovat menettäneet kotinsa ja omaisuutensa.
Uutiskuvissa ei kuitenkaan näy raunioihin hautautuneita ihmisiä. Pelastustöissä aika on pahin vihollinen ja aivan ensitöikseen pelastajien on löydettävä raunioissa olevat elävät ihmiset. Hyvin koulutetut pelastuskoirat pystyvät paikallistamaan heidät raunioista nopeasti ja koiraryhmät pyritään tuomaan pelastusalueelle ensimmäisenä. Kirjan opit perustuvat tekijöiden vuosikymmenten mittaiseen kokemukseen ja tutkimukseen. Heidän innovatiivinen tapansa kouluttaa pelastuskoiria perustuu vahvaan tieteelliseen ymmärrykseen koiran vaistoista ja vieteistä. Vaihe vaiheelta etenevät ohjeet, kymmenet piirros- ja valokuvat pelastustilanteista luovat pohjan kouluttaa pelastuskoiria ammattimaisesti. Kirja sopii niin aloittelijoille kuin alan ammattilaisillekin. 7. Ilmestymisajankohta 27.9.2024: Päivi Ylikorpi, Johanna Anturaniemi & Emmi Heikkinen: Mitä kuppiin koiralle? Yksilöllinen ruokinta läpi elämän (2024, 324s.). Hyvinvointia koirallesi yksilöllisellä ruokinnalla.
Mitä kuppiin koiralle? on monipuolinen ja kattava opas ja tarjoaa uusinta tietoa ruokinnan vaikutuksista koiran terveyteen. Kirja auttaa ruokkimaan lemmikkiä yksilöllisesti, mikä parhaimmillaan lisää koiran elinvuosia ja auttaa sitä voimaan mahdollisimman hyvin. Ravinnolla ja ruokintatavalla on suuri vaikutus koiran terveyteen ja hyvinvointiin. Sopivalla ruokinnalla voidaan vaikuttaa myös koiran käyttäytymiseen. Mitä kuppiin koiralle? auttaa koiranomistajaa räätälöimään omalle koiralle yksilöllisen ruokavalion. Kirja nojaa ajantasaisiin tutkimuksiin ja sisältää kattavasti tietoa eri ruokintavaihtoehdoista – kuivamuonista itse koostettuihin ruokiin ja näiden erilaisiin variaatioihin. Kirjassa käydään läpi mm. seuraavia teemoja: erilaisten ruokintatapojen vahvuudet ja haasteet, ruokavalion koostaminen, teollisten ruokien sisältö, ruokinnan ja käyttäytymisen yhteys sekä ruokinta lemmikin eri elämänvaiheissa. Johanna Anturaniemi on eläinlääkäri, agronomi sekä maatalous- ja metsätieteiden tohtori. Hän on tehnyt koirien ruokintaan liittyvää tutkimusta Helsingin yliopistossa vuodesta 2008. Lisäksi Anturaniemi on vuosien ajan suunnitellut yksilöllisiä ruokavalioita sekä terveille että sairaille koirille ja kissoille. Emmi Heikkinen on kotieläinten ravitsemustieteen MMM agronomi, joka on urallaan keskittynyt erityisesti koirien ja kissojen ravitsemukseen. Heikkinen työskentelee tuotekehittäjänä lemmikkiruokatehtaalla Premium Pet Food Suomi Oy:llä. Päivätyön ohessa hän tarjoaa yksilöllistä ravitsemusneuvontaa koirille ja kissoille sekä luennoi ruokintaan liittyvistä aiheista. Päivi Ylikorpi on eläintenhoidon ammatillisen koulutuksen opettaja. Tällä hetkellä hän keskittyy työssään ruokinnan erikoisammattitutkintotason koulutuksiin. Erityisesti ruokinnan ja käyttäytymisen välinen yhteys kiinnostaa häntä. Ylikorpi on kirjoittanut teoksen Kissanhoidon käsikirja – Kissan käyttäytyminen, käsittely, perushoito ja ruokinta. 8. Emmi Hakio: Koiraspesialistin pentuopas (äänikirja, 2024). Parhaat neuvot sujuvaan koira-arkeen.
Kuinka selvitä pentuvuodesta ja saada koirasta hyvin käyttäytyvä koirakansalainen? Kannustava kirja antaa uusimpaan tietoon pohjautuvat käytännön ohjeet. Se käsittelee pentuarjen realiteetit kaunistelematta, aina puppy bluesista teinikoiran demonikohtauksiin. Asiantuntijan opein pääset perille koirasi maailmasta ja siitä, miten voit tarjota parhaalle ystävällesi hyvät lähtökohdat yhteiselämällenne heti ensimmäiseltä tassunaskeleelta. Kuvitettu opas on jokaiseen koirakotiin sopiva, kattava tietopaketti koiran hankintaa suunnittelevalle tai koiran jo omistavalle. 9. Irja Kylälä: Koiruuksien koiruudet (2023, 118s.). Kirja kertoo siitä, miten yllättäviin tilanteisiin koirien kanssa voi joutua, ja miten läheiseksi ja lämpimäksi ihmisen ja koiran suhde parhaimmillaan muuttuu. Kun koiralle antaa rakkautta, sen saa moninkertaisena takaisin. Ei turhaan sanota, että koira on ihmisen paras ystävä. 10. Kerry Lord: Veikeät virkatut koirat. 65 koirarotua virkatussa asussa (2024). Onko suosikkisi voitontahtoinen whippet, tuhiseva mopsi vai kenkiä järsivä jackrusselinterrieri? Vuonna 2018 julkaistun samannimisen kirjan täydennetty laitos esittelee yhteensä 65 karvaturria joukossaan suosituimmat yhdistelmärodut cockapoosta labradoodleen. Uusitussa laitoksessa on mukana 15 uutta rotua.
Selkeät työohjeet ja kattava tekniikkaosio takaavat, että koukkuun voi tarttua yhtä hyvin aloitteleva kuin edistynytkin virkkaaja. Lisäksi mukana on vinkkejä piirteiden yhdistelyyn, jotta saat omasta koirakaveristasi varmasti yksilöllisen.

23.3. World Bear Day. Maailman karhupäivä. Kontio, mesikämmen, otso – suomalaiset ovat antaneet metsissämme elävälle karhulle monta nimeä. Karhun kulttuurisesta merkityksestä kertoo myös se, että se on Suomen kansalliseläin. Karhuja elää koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Karhu on Euroopan suurin petoeläin: raskastekoinen, isopäinen ja kyttyräselkäinen, mutta pulleasta olemuksestaan huolimatta hyvin ketterä. Karhu kävelee, laukkaa tai hyppii neljällä jalalla, mutta voi nousta seisomaan kahdelle jalalle esimerkiksi tähystääkseen ympäristöään. Karhu on myös kelpo uimari ja kokoisekseen hyvä kiipeilijä. Sen näkö on melko huono, mutta kuulo- ja hajuaistit ovat erittäin kehittyneet. Karhun tuuhean turkin väri voi vaihdella lähes mustasta hieman kellertävään.

Karhu elää useimmiten yksin ja liikkuu hämärän aikaan. Urokset ovat naaraita kookkaampia, ja isoimmat luonnossa elävät yksilöt voivat painaa yli 300 kiloa. Karhu nukkuu noin puolet vuodesta talviunta. Uni on sen keino selvitä talven yli käyttämällä mahdollisimman vähän energiaa. Kesällä etenkin urokset pysyvät liikkeellä: ne saattavat vaeltaa nopeasti jopa satoja kilometrejä. Jos naaraalla on pentuja, se pysyttelee tietyllä alueella.

Mikään muu karhulaji ei ole levinnyt yhtä laajalle kuin karhu eli ruskeakarhu, joka elää Euroopan lisäksi Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Maailmanlaajuisesti karhu luokitellaan elinvoimaiseksi lajiksi. Suomesta karhu hävitettiin melkein kokonaan 1900-luvun alussa, mutta laji levittäytyi maahamme uudestaan Venäjältä. Karhu viihtyy parhaiten metsissä ja soilla.

Karhu on suurpedoistamme ihmiselle vaarallisin, ja se on surmannut ihmisen Suomessa edellisen kerran vuonna 1998. Karhu pyrkii kuitenkin välttelemään ihmistä viimeiseen asti, ja kohtaamiset ovat harvinaisia. Yhteiselo karhun ja muiden suurpetojen kanssa on mahdollista.

Karhulla, kuten kaikilla luontaisilla lajeillamme, on itseisarvo. Suurpedoilla on lisäksi merkittävä tehtävä ekosysteemien huipulla, sillä ne estävät muita nisäkäskantoja kasvamasta liian suuriksi. Samalla ne auttavat pitämään yllä saalislajien elinvoimaisuutta pyydystämällä heikkoja yksilöitä. Suurpedoista hyötyvät myös monet linnut ja pienemmät pedot, jotka syövät haaskoja.

Suurpedot voivat tuoda myös taloudellista hyvinvointia muuttotappiosta kärsiville syrjäseuduille. Esimerkiksi Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Koillismaalla suurpetojen tarkkailu- ja kuvauskojutoiminta on paikallisesti merkittävä elinkeino: toiminnan vuosittaisen liikevaihdon arvioidaan olevan yli 3 miljoonaa euroa, ja sen työllistävä vaikutus on noin 105 henkilötyövuotta.

Karhulla ei ole ihmisen lisäksi luontaisia vihollisia. Karhukantaa säädellään metsästyksellä. Siinä missä susi esitetään saduissa ja myyteissä yleensä pahana, karhu on kuvattu usein vahvana mutta lempeänä eläimenä. Siitä huolimatta karhukaan ei ole säästynyt petovihalta, ja salametsästystä tapahtuu. Karhua uhkaa myös elinympäristöjen pirstoutuminen esimerkiksi teiden rakentamisen ja metsätalouden takia. 

/ lähde: wwf.fi

Karhua on runoilla kunnioitettu, lepytelty, loitsuttu ja nostatettu. Uusia runoja syntyy runoilijan inspiraation mukaan, mutta tunnetuin karhuruno lienee Kalevalan runo karhun synnystä:

Missä Ohto synnytelty,
Mesikämmen käännytelty?
Luona kuun, tykönä päivän,
Otavaisen olkapäillä.
Sieltä on maahan laskettu
Hihnoissa hopeisissa,
Kultaisissa kätkyeissä.

Saduissa karhu on useimmiten arvostettu metsänkuningas - viisas, vahva ja kunnioitettu. Se voi olla myös helposti höynäytettävissä oleva tyhmyri tai äkkipikainen voimamies. Susi puolestaan on useimmin julma peto, pienen Punahilkan syöjä. Ilves ja ahma eivät juurikaan ole satuihin päässeet muuten kuin pienissä sivurooleissa.

/ lähde: suurpedot.fi

Karhun tunnetuimmat nimitykset ovat: Kontio, Ohto, Otso, Otsonen, Otto, Kouki, Kouko, Kouvo, Korven kuningas, Kultaherra, Metsän kulta ja hopea, Metsän (kultainen) kuningas, Metsän (kultainen) omena, Mesikämmen ja Nalle. Mutta mistä tulee karhun virallinen nimi karhu? Siihen vastaa kotus: Karhu on iso ja voimakas eläin. Metsästäjälle se on vaarallinen vastustaja. Tästä syystä karhusta ei haluttu puhua "oikealla" nimellä, vaan käytössä on ollut kiertoilmauksia. Tällainen on alun perin kyllä myös karhu-sana. Se on johdos sanasta karhea ja viittaa eläimen karvapeitteeseen. Kyse ei siis ole niinkään lempinimestä, vaan pelätystä eläimestä ei ole haluttu puhua suoraan.

KIELIEXTRA:

KARJALAN KIELEN KARHUSANOJA

eli sanoja, joissa on mukana karhu tai jotka liittyvät karhuun tai karhun "puuhailuun", tavalla tai toisella, sekä sanoja, jotka merkitsevät karhua

Melko lailla on karhukas kieli, tuo karjala!

häisky aika

=  1. levoton, sotainen aika, 2. karhujen liikunta-aika

ilakka

= melu, äänekäs ilonpito; ilmeisesti myös karhu voi pitää tätä ääntä, minkähän sorttista see kapeli on!

karvajalka

= subst. ja adj. 1. karvajalkainen, karvujalgu heboine. 2. kotieläin, 3. karhu, 4. haukkuma- tai pilkkanimenä: ho karvajalga sie miityz olet!

kontienperse

= 1. karhun takapuoli. 2. palamatta jääneet puut uunissa. Kondiemperze pätšiz on, tagahallot palamattah peräs.

kontieperä

= karhujen asuinseutu, še oli oikieta kontieperää.

källeröine

= karhun hellittelynimi, mesikämmen källeröini, kaunis karvakulleroini

leviekäpälä

= kiertoilmaus: karhu. Mytkyks (=liikkumattomaksi) pidäy heitteäkseh moah, sid ei leveikäbäl koske.

louhita

= syödä rouskuttaen, ahmien. Karhu syöö louhioo.

mettšäelävä

= karhu

mettšähäkki

= karhu

mettšäläine

= 1. lievähkö kirosana: hittolainen, 2. karhu

metukka

= subst. karhu

metvei

= 1. karhu, 2. ilmauksessa: l'ihava on kui medvei, 3. lihavasta tai kömpelöstä: medvei istuu koiz nygöi, ei kävy mettšäh, laškisteleh!

moru

= 1. kulkutauti, rutto, surma, 2. karhu, 3. myrkky

mustaturkki

= karhu

mämmätteä

= 1. karhusta: möristä. Kondii mämmättäy. 2. jokeltaa, sammaltaa. Laps mämmättäy. 3. toruskella, nalkuttaa. Älä mämmätä!

mönttö

= karhu

mömmerö

= 1. karhu, 2. pieni ja paksu ihminen, 3. karvainen eläin, 4. likainen ihminen 5. huono tai ruma esine

mörri

= 1. karhu, lapsia pelotellaan: mörri tuloo, ottoa! 2. rääsyinen tai siivoton. Peä on kui mörril. Olet kui mörri.

mörykkä

= karhu

mörö(i)

= 1. karhu, pikkulapsia peloteltaessa: öö, mörö tulou! 2. mörkö, 3. pieni tai nuori ihminen 4. eläin jolla on möreä ääni

mössi

= karhu

parpana

= 1. rumpu, 2. päristin, jolla peloteltiin karhuja, 3, sanonta: lähtemmö barbanoa poltamah Mihein lähtiele = menemme polttamaan tervatynnyriä tai olkikupoa Mihein talon avannolle (koska siellä ei ole käynyt sulhasia tänä vuonna).

peltokontie

= karhu joka käy kaurahalmeessa

pölttšö

= kierros, jonka karhu tai ilves tekee eksyttääkseen metsästäjän

retujalka

= likainen, kurainen jalka, myös: retukäpälä = 1. likainen tai kurainen käsi tai jalka, 2. halv. ihminen jolla on likaiset tai kuraiset kädet; 3. kiertoilmaus karhusta

šittanenä

= 1. soimaussana, ihmisestä. Kai šittunenäd ollah hattulois (käyttävät hattua). 2. hiiri, 3. karhu. Lit. paskanenä.

villimys

= subst. vahinkoa tekevä karhu tai karkaileva kotieläin

Lähde: Karjalan kielen sanakirjat, osat 1-6.

Tutustumiseksi: 1. Pasi Klemettinen: Karhu. Pohjoisten kansojen myyttejä (2023, 282). Metsän kuningas, korven valtias, myyttinen karhu. Pohjoisten kansojen pyyntikulttuureissa karhulla oli monin tavoin keskeinen asema. Metsän valtiaan ympärille kietoutui valtaisa määrä uskomuksia, rituaaleja ja myyttejä, jotka juontavat juurensa kaukaa kivikaudelta. Ne kuvastavat karun kauniilla tavalla karhun paikkaa ihmisen mielenmaisemassa.
Useat alkuperäiskansat uskoivat olevansa karhun jälkeläisiä tai ainakin sukulaisia aikojen alusta saakka. Toiset heistä katsoivat öiselle pohjoiselle tähtitaivaalle ja näkivät siellä karhun alkukodin, josta myyttinen eläin laskettiin alas maan päälle. Karhua kunnioitettiin, lepyteltiin, kartettiin, pelättiin ja myöhemmin vainottiin vaarallisena henkipattona. Perinteentutkija Pasi Klemettinen etsii karhun jättämiä jälkiä useiden eri kulttuurien mytologioista. Myyttinen matka vie lukijan suomalaisen korpikansan karhunpeijaisista aina Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen perinteisiin ja Kaukoidän uhriseremonioihin asti. 2. Daga Ulv: Karhu: Metsän kultainen omena (2023). Karhu: Metsän kultainen omena kertoo karhujen kiehtovasta elämästä. Metsissämme asuvat karhut ovat ruskeakarhuja, mutta tunnemme heidät tuttavallisemmin karhuina. Kuinka karhut viestivät keskenään? Miten karhunpentu oppii itsenäiseksi karhuksi? Kirja soveltuu luettavaksi kaikille karhuista kiinnostuneille, myös aikuisille, jotka haluavat tutustua metsiemme valtiaaseen, karhuun. Daga Ulv on helsinkiläinen taiteilija, joka on kuvittanut useita eläinaiheisia tietokirjoja ja lastenkirjoja. Karhu: Metsän kultainen omena on toinen osa Suomen suurpedoista kertovassa kirjasarjassa. Ensimmäinen osa Susi: Canis lupus ilmestyi keväällä 2023. 3. Markku Pirttimaa: Karhun hetki - The Hour of the Bear (2011). "Karhu istahti mustikkamättäälle ja haukotteli leveästi. Hetken se rapsutteli korvallistaan, kunnes jäi nauttimaan hiljalleen lämmittävästä, kesäisestä auringonnoususta. Se varmaan miettii ihan tavallisia asioita - niin kuin minäkin."
Luontokuvaaja Markku Pirttimaan teos vie retkelle karhujen maailmaan. Upeat kuvat ja niihin liittyvät tekstit kertovat tekijän kunnioituksesta luontoa ja villieläimiä kohtaan. 4. Bieder Robert E.: Pieni karhukirja (2008, 190s.). Kirja karhujen elämästä, mutta myös karhulegendoja, myyttejä, tabuja ja tapoja, joita liittyy karhujen kanssa elämiseen, niiden metsästykseen sekä esiintymiseen kirjallisuudessa, lauluissa, elokuvissa, sirkuksessa, eläintarhoissa ja leluissa. 5. Tuominen, Vesa & Silander, Esa: Karhumies (2018, 119s.). Joka aamu kello kahdeksan mies ottaa takin naulasta, laittaa lakin päähän ja suuntaa kohti aitauksia, joissa eläimet ovat. Hän kiertää karhujen, susien, kettujen, ilvesten, ahman ja porojen aitaukset tarkistaakseen, että kaikki hyvin. "Millä mielellä sitä ollaan?" hän kysyy Juusolta, isolta uroskarhulta. Juuso katsoo miestä silmiin ja hymy leviää sen karvaisille kasvoille. Kaikki on siis hyvin, toteaa mies ja jatkaa kierrostaan päivän muihin toimiin. Sulo Karjalainen on adoptoinut emonsa menettäneitä karhunpentuja. Hän on osoittanut karhujen inhimillisen puolen elämällä niiden kanssa. Elämäntyöllään hän on näyttänyt, että ihmisen ja karhujen välinen yhteys voi kasvaa ystävyydeksi. Sulon karhut tuntevat iloa ja surua ja pitävät hoitajaansa omana emonaan. Sulo on käynyt karhujensa kanssa kalassa ja metsällä. Hän on nukkunut niiden kanssa tarkkaillen niiden unirytmiä. Hän on halunnut osoittaa, etteivät karhut normaalioloissa ole ihmiselle vaarallisia. Ne väistävät ihmistä ja haluavat elää rauhassa. Sulon karhut eivät enää pärjäisi luonnossa. Ne ovat aina eläneet ihmisen lähellä ja osoittautuneet hyvin taitaviksi ja luoviksi. Inhimillisiksi. Erityisen lahjakkaaksi on osoittautunut Juuso, Sulon karhuista kuuluisin. Juuso on taiteilijaseuran jäsen. Hän maalaa tassuillaan tai koko kehollaan. Juuson tauluja on myyty ympäri Suomea, ja taiteilijakarhuna hänet tunnetaan ympäri maailmaa. Karhumies kertoo Sulosta ja hänen suurpetokeskuksestaan Kuusamossa: hänen elämäntyöstään ja karhuistaan, joilla kaikilla on tarinansa ja persoonallisuutensa, kuten meillä ihmisilläkin. Karhumiehen tekijät ovat kirjailija, kirkkoherra Vesa Tuominen ja käsikirjoittaja Esa Silander. Kirjan kuvitus on suureksi osaksi Tapio Paappasen käsialaa.6. Spesiaalisatu, erikoisversio: Nancy Loewen: Believe Me, Goldilocks Rocks!: The Story of the Three Bears as Told by Baby Bear (2011). You think you know the story of Goldilocks and the Three Bears? The tale you've heard may not be just right. This retelling of the classic story, told from Baby Bear's perspective, will convince you that Goldilocks and Baby Bear (whose real name is Sam) were actually besties. This fractured fairy tale provides a fresh perspective on a well-known tale.

Katsottavaksi: Elokuva: Karhu (1988). "On olemassa tunne, joka on suurempi kuin tappamisen valta. Se on tunne kun antaa elämän jatkua." Tällä lainauksella alkaa suurenmoinen tarina karhunpentu Youkista, joka elää onnellisena äitinsä kanssa majesteettisilla vuorilla kunnes tragedia iskee. Kivivyöry tappaa äidin ja Youkin on opittava pärjäämään omillaan. Orvoksi jäätyään pieni karhu löytää Zodiak-karhusta uuden turvan metsästäjiä ja villieläimiä vastaan. Yhdessä he pakenevat koirien haukuntaa ja luotien ujellusta samalla kun heidän ystävyytensä syvenee. Koko perheen elokuva, jonka pääosissa ovat lähes inhimillisesti käyttäytyvät karhut ja Kanadan villi luonto.

Lahjaidea: Jättikokoiset karhutohvelit, joilla voi tassutella ympäriinsä; löytyy esimerkiksi Gigantista (verkkokaupan puolelta)!

23.3. World Meteorological Day, Maailman sääpäivä. Miten sää ja ilmasto eroavat toisistaan: Sää on ilmakehän hetkellinen tila, ja se voi muuttua nopeasti. Sää voi muuttua muutamissa tunneissa tai jopa minuuteissa. Ilmasto puolestaan ei muutu nopeasti, koska kyseessä on usean vuosikymmenen ajalta laskettu keskiarvo säästä, esimerkiksi tietyn alueen lämpötiloista tai sateisuudesta.

Muutamia sääfaktoja Sääpäivän tunnelmaan pääsemiseksi:

1. Syracusan yliopiston (USA) ilmastotutkimuksen johtaja Thomas Whitmore teki vuonna 1996 tutkimuksen nimeltä Miellyttävimpien ilmastoiden indeksit, jossa Kanariansaaret osoittautuivat ilmastoltaan maailman parhaaksi alueeksi.

2. Epävirallisesti kovin Suomessa mitattu tuulenpuuska havaittiin tunturissa, Muonion Laukukerolla 31.1.1997, jolloin tuuli yltyi jopa 61,6 metriin sekunnissa.

3. Työterveyslaitoksen erikoistutkija Sirkka Rissasen mukaan suomalaisille sopivin lämpötila on +14 astetta. Silloin kuolleisuus on pienimmillään ja vaivoja vähiten.

4. Tutkijat ovat löytäneet optimaalisen lämpötilan elämälle maapallolla. Tutkijat kävivät läpi aiempia tutkimuksia vuosikymmenien ajalta selvittääkseen, missä keskilämpötilassa maapallon elämä voisi säilyä mahdollisimman monimuotoisena. Vastaus on: +20 astetta. (tieto vuodelta 2024)

5. Maailman kylmin paikka on tutkimuksen mukaan Etelämanner, mikä ei sinänsä ole yllättävää. Aiemmin Etelämantereen kylmyysennätyksenä on pidetty vuonna 1983 mitattua -89,2 astetta. Satelliittimittauksissa Etelämantereelta on kuitenkin mitattu -110,9 asteen lämpötila vuonna 2016.

6. Siperian tundralla sijaitseva Oymyakon on maailman kylmin asuttu paikka, jossa lämpötila voi talvella laskea pahimmillaan jopa lähemmäs -70 astetta. Keskilämpötila liikkuu talvikuukausina noin 50 celsiusasteessa. Oymyakonin kylässä asuukin vain noin 500 ihmistä. Lapset menevät kouluun jopa -50 celsiusasteen pakkasilla, mutta mittarin näyttäessä -52 astetta, koululaiset jäävät kotiin.

7. Maailman kuumin paikka Death Valley eli Kuolemanlaakso on kuiva aavikkolaakso Sierra Nevadan vuoristosta kaakkoon Yhdysvalloissa. 10. heinäkuuta vuonna 1913 siellä mitattiin huimat 56,7 astetta.

8. Sateisin asuttu paikka maapallolla on Mawsynram Intian koillisosassa. Paikka sijaitsee vuoren rinteellä 1 400 metrin korkeudessa, ja sitä piiskaavat kesällä jatkuvat ja rankat monsuunisateet. Kesäkuukausien sademäärä on huikeat 6529 millimetriä, eli noin 6,5 metriä. Koko vuoden sademäärä on keskimäärin 11 872 mm, eli lähes 12 metriä. Suomen vuotuinen sademäärä on ainoastaan noin 400-750 mm. Cherrapunjin lähistöllä sijaitseva Mawsynram myös mainostaa itseään maailman sateisimpana paikkana. Sen märin vuosi oli 1985, jolloin kaupunkiin ropisi 26 metriä vettä. Määrä hukuttaisi koko Buckinghamin palatsin.

9. Maailman kovimmat tuulet ovat puhaltaneet Mount Washingtonissa. Mount Washington on Koillis-Yhdysvaltojen ja New Hampshiren osavaltion korkein vuori. Se on 1 917 metriä korkea. Vuori on tunnettu nopeasti vaihtelevista sääolosuhteista, ja 12. huhtikuuta 1934 sen huipulla mitattiin maapinnan kovin tuuli 372 km/h.

10. Venezuelassa sijaitsevalla Maracaibon järvellä salamoi eniten maailmassa. Järveen laskevan Catatumbojoen suualue on tunnettu poikkeuksellisen voimakkaista ukkosmyrskyistään, joiden syntyyn vaikuttavat kuuma ja kostea ilmasto sekä Andeilta puhaltava tuuli. Missään maailmassa ei nähdä niin paljon salamaniskuja kuin kohdassa, jossa Catatumbo-joki laskee Maracaibojärveen. Vuosittain salamapääkaupungiksi nimetyn järven yllä välähtää yli miljoona salamaa.

11. Jättimäisimmät rakeet ovat sataneet Gopalganjissa Bangladeshissä 14. huhtikuuta vuonna 1986, jolloin taivaalta tippui yli kilon painoisia rakeita.

12. Tornado Alley on termi, joka viittaa Yhdysvaltojen alueeseen, jossa tornadot ovat yleisimpiä. Se sisältää suuret alankoalueet Mississippi-, Ohio- ja alemman Missourijoen laaksoissa, kuten myös Yhdysvaltojen kaakkoiset osavaltiot. 27. huhtikuuta vuonna 2011 Tornado Alleyssa oli yhteensä 216 tornadoa. Se on tämän hetken ennätys.

13. Maailman lumisin paikka löytyy Japanista. Aomorin kaupungissa on mitattu noin 6,5 metriä lunta. Lunta on niin paljon, että siihen hautautuu helposti kaksikerroksinen talo.

14. Etelämanner on paikka, josta todellinen revontulibongari itsensä löytää. Sijaintinsa puolesta Etelämantereen revontulet ovat luonnollisesti täysin omaa luokkaansa ja niiden näkeminen juuri siellä onkin ikimuistoinen kokemus. Taivaalla hehkuvat valot ovat voimakkaampia ja värikkäämpiä kuin missään muualla maailmassa.

/ lähde: mtvuutiset.fi, tiedot vuodelta 2019

Pekka Pouta paljastaa uransa erikoisimman sääilmiön (Seura-lehdessä, vuonna 2021)

Pekka Pouta on ennustanut säätä MTV3-kanavalla jo yli 30 vuotta. Ilmastonmuutos lisää sään erikoisuuksia, joista Poudan mieleen on jäänyt erityisesti Tapani-myrsky vuodelta 2011. Meteorologi Pekka Pouta palaa yli kymmenen vuoden takaiseen aikaan, jolloin riehui hänen uransa kaikkein mieleenpainuvin sääilmiö – Tapani-myrsky. Vuonna 2011 joulukuu oli poikkeuksellisen sateinen. Joillain paikkakunnilla se oli myös lämpimin 50 vuoteen. Meteorologi muistelee, kuinka ennen joulua keräiltiin vielä suppilovahveroita. "Tapaninpäivän myrsky muutti sen talven suunnan täysin. Olihan se hieno ja jännä kokemus", Pekka Pouta sanoo. Lännestä vyörynyt myrsky yllätti voimallaan. Lauha talvi pahensi myrskyvahinkoja, sillä puut kaatuivat helpommin kuin pakkasilla. Sähköt katkesivat yli 300 000 taloudelta. Katko on laajin koskaan Suomessa. Tapani-myrsky aiheutti sähköyhtiöille pahimmillaan miljoonamenetykset. Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä, joten harvinaisen kylmät tai kuumat vuodenajat, poikkeukselliset sademäärät ja myrskyt saavat monet miettimään, onko syy ilmastonmuutoksessa. Suomessa tätä mahdollisuutta on erityisen vaikea arvioida, sillä ilmaston luonnollinen vaihtelu on useita kymmeniä asteita riippuen, mistä suunnasta ilma virtaa. Ilmastonmuutos tulee kasvattamaan sademääriä ja lyhentämään lumipeiteaikaa. "Se hyvä puoli ilmastonmuutoksessa kuitenkin on, että paljon useammin kohtaamme uutismielessä jotain jännittävää", Pekka Pouta sanoo. Tilastot eivät pysy ilmastonmuutoksen perässä. Ilmatieteen laitos otti syys-lokakuun vaihteessa 2021 käyttöön uuden 30 vuoden vertailujakson, joka kattaa vuodet 1991–2020. Pekka Poudan mukaan tilasto laahaa nopeasti kehittyvässä ilmastossa aina vähän jäljessä. "Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt työhöni", Pouta kertoo. "Ilmasto muuttuu niin nopeasti, että tilastomme muuttuvat käyttökelvottomiksi. Vaikka jotakin säätä ei aiemmin olisi ollut, se voi vielä tulla. Ilmaston keskimääräisyydet eivät enää pidä paikkaansa." Ilmastonmuutokseen suhtaudutaan hänen mielestään muutenkin hieman lyhytnäköisesti. "Minusta on vähän väärin, että mietitään, mitä on vuonna 2050 tai 2100. Perspektiivin pitäisi olla ennemminkin tuhat vuotta, kun puhutaan jäätiköiden sulamisesta ja merien lämpenemisestä", Pouta sanoo./ lähde: seura.fi

Tutustumiseksi: 1. Aina ajankohtainen: Marcus Rosenlund: Sää joka muutti maailmaa (2019, 262s.). Miten pieni jääkausi loputtomine sotineen ja nälkävuosineen muokkasi Eurooppaa maanosaksi, jonka tunnemme tänään, miksi Grönlanti on nimeltään "vihreä maa", miksi homo sapiens selvisi kun muut ihmislajit katosivat ja mitä tekemistä Edvard Munchin Huuto-maalauksella on Krakataun vuoden 1883 purkauksen kanssa? Tiedetoimittaja Marcus Rosenlund kirjoittaa ensimmäisessä tietokirjassaan siitä, kuinka ilmasto ja sääolosuhteet ovat vaikuttaneet historian kulkuun. Viihdyttävästi ja eloisasti Rosenlund johdattaa lukijan niin esihistoriallisiin kuin myöhäisempiin tapahtumiin. Teos muistuttaa laajakatseisuudessaan maailmalla menestynyttä Yuval Noah Hararin Sapiensia - samalla se on tärkeä puheenvuoro ihmiskunnan vaikeuksista nykyisen ilmastonmuutoksen aikakaudella. Voidakseen valloittaa maailman, ei riitä, että luo maailman suurimman kauppamahdin tai haalii ylivoimaisimman asekannan. Lisäksi pitää pystyä hallitsemaan säätä. Siihen ei toistaiseksi ole yksikään historiallinen imperiumi kyennyt, ja siksi ne ovat lopulta tuhoutuneet. 2. Sääkirja (luontokuvakansi, A5, 128 sivua, 2010.) Kaunis kotimainen Sääkirja sään seuraamisesta kiinnostuneille. Sääkirja on esitäytetty. Yhdelle aukeamalle voi merkitä viikon säähavainnot. Lopussa on tilaa omille muistiinpanoille. 3. Juhani Rinne, Jarmo Koistinen & Elena Saltikoff: Suomalainen sääopas (2008). Sää koskettaa jokaista. Sääasiat nousevat myös yhä useammin uutisotsikoihin: "Pääkaupunkiseudulla harvinaisen raju ukonilma" tai "Mikkelissä riehui trombi". Mistä tämä johtuu? Onko ilmasto muuttunut? Tässä teoksessa kerrotaan selkeästi ja ymmärrettävästi säästä, ilmastosta ja ilmakehästä sekä niihin liittyvistä moninaisista ilmiöistä. Pääpaino on suomalaisten kannalta kiinnostavissa asioissa. Kirjaan on koottu tietoa ilmastonmuutoksesta ja sääennusteiden mahdollisuuksista. 4. Lea Saukkonen: Sään ääri-ilmiöt ja ilmastonmuutos  (2020, 137s.).  Meteorologi Lea Saukkonen selvittää kirjassaan, millaisia sään ääri-ilmiöt ovat eri puolilla maailmaa ja mikä niitä synnyttää. Saukkonen käy läpi erikoisia sääilmiöitä 1900-luvun alkupuolelta nykypäivään, mm. tuhoisimpia myrskyjä, kovimpia paukkupakkasia ja kuumimpia kesiä. Kirjassa selvitetään yleistajuisesti erilaisten sääilmiöiden syitä ja syntyä.
Teos paneutuu myös sään ääri-ilmiöiden ennustettavuuteen ja siihen, voiko niihin varautua. Tilastot osoittavat selvästi, että ilmastonmuutos on tosiasia. Saukkonen kuvailee asiantuntevasti sen vaikutuksia Suomessa sekä muualla maailmassa. 5. Storm Dunlop: Säähavainnoijan käsikirja (2015, 168). Jotta voisi ymmärtää maapallolla vallitsevaa säätä, täytyy tuntea meteorologiaa, oppia ilmakehästä. Siihen, millainen sää vallitsee jossakin maapallon kolkassa, vaikuttavat toisella puolella maailmaa meneillään olevat sääolot. Tästä syystä sekä ammattilais- että amatöörisäätieteilijöiden täytyy ymmärtää, miten kaikki ilmakehässä toimii. Säähavainnoijan käsikirja selventää näitä asioita. Se kertoo, miten energia siirtyy auringosta maapallolle, ja selittää tuulten ja merivirtojen liikkeitä. Siinä tarkastellaan myös kausittaisia tuuli- ja lämpötilamalleja ja kuvaillaan erilaisia sääilmiöitä, mukaan lukien pilvityyppejä ja pilvien syntyä sekä ääri-ilmiöitä kuten hurrikaaneja ja tornadoja. 6. Juliane L. Fry, Hans-F. Graf, Richard Grotjahn: The Encyclopedia of Weather and Climate Change: A Complete Visual Guide (2010, 512s.). This beautiful, comprehensive, and up-to-date volume covers in amazing depth all aspects of the world's weather. Illustrated with more than 2,000 color photographs, supplemental maps, diagrams, and other images, The Encyclopedia of Weather and Climate Change takes the reader beyond simple definitions to explore where weather comes from and the roles played by oceans and water cycles, and explains such related phenomena as the shaping of landforms, the creation of biological provinces, and the lasting ramifications of climate change. It also discusses how humans have survived and adapted in extreme climates like deserts, jungles, and icy regions. Each of the book's six sections is written and vetted by a different expert. "Engine" discusses what weather is, the solar powerhouse that supplies it, and Earth's atmospheric systems and seasons. "Action" delves into the dynamics of various weather forms. "Extremes" covers blizzards, heat waves, wildfires, and more. "Watching" tracks how weather is measured, mapped, monitored, and forecast. "Climate" delineates the continental climate zones and describes the plant, animal, and human adaptations for each. "Change" considers the history of climate change--ice ages, dinosaur extinction, melting glaciers, human impact, and more--and what we can expect in the future. 7. Lorenzo Pini: Atlas of Extreme Weathers (2023, uusi painos: 2025). Explore the places where the weather is extreme! This Atlas takes you on a journey to 50 destinations across the planet where wind, hurricanes, gales, frost and sandstorms shape the lives and faces of communities. From a town in Siberia where temperatures can drop to -70°C, to an Indian city with 12 metres of rainfall every year, to Icelandic moors battered by the wind, the Gulf of Venezuela pounded by lightning and a Japanese city submerged by 7 metres of snow every winter. 8. Friederike Otto: Angry Weather. Heat waves, floods, storms, and the new science of climate change (2020, 256s.). From leading climate scientist Dr. Friederike Otto, this gripping book reveals the revolutionary science that definitively links extreme weather events—including deadly heat waves, forest fires, floods, and hurricanes—to climate change. "Meet the forensic scientists of climate change; if you like CSI, you'll be equally enthralled with the skill and speed these folks exhibit. But the stakes are infinitely higher!" —Bill McKibben, author of Falter and The End of Nature.

23.3. Eucalypt Day. Eukalyptuspäivä. Eukalyptuspäivä on perustettu Australiassa ja se on teemapäivä, joka on omistettu eukalyptuspuille, sillä niillä on elintärkeä rooli Australian luonnonympäristössä. Se kuuluukin Australian yleisimpiin puihin.  Eukalyptukset (Eucalyptus), vanhalta nimeltään kuumepuut, on laaja puita ja harvemmin pensaita sisältävä kasvisuku, joka hallitsee Australian puulajistoa. Lajeja tunnetaan yli 700, joista joitakin esiintyy myös Uudessa-Guineassa ja Indonesiassa. Nimi kuumepuuna saattaa olla peruja uskomuksesta 1860-luvulta, jolloin sen uskottiin parantavan malariakuumeen. Se on nopeakasvuinen, suorarunkoinen ja sopeutuvainen kasvi ja sitä onkin istutettu ympäri maailmaa moniin tarkoituksiin: puutavaraksi, tuulensuojaksi ja isojen tilojen koristepuuksi. Kasvi haihduttaa paljon vettä ja muodostaa syvälle ulottuvat juuret, joilla se imee vettä syvältä maaperästä. Sitä onkin käytetty kuivattamaan soita, joissa moskiittohyttyset lisääntyvät. Eukalyptusta viljellään maailmassa kaikista puulajeista eniten. Puumassallaan se voi kasvaa maapallon merkittävimmäksi, uudeksi hiilen nieluvarastoksi. Kummajainen eukalyptus on, koska ympäristöväki vastustaa sitä, mutta puun kasvattajat – sekä perhetilat että yhtiömetsälöt – sitä yhtä kiihkeästi puolustavat. Eukalyptuksen väitetään kuivattavan pohjavedet, köyhdyttävän maan ravinteista, tappavan heinät altaan ja karkottavan linnut. YK:n asiantuntijat osoittivat jo 1980-luvulla pääosan väitteistä vääriksi, mutta kiistely jatkuu edelleen. Eukalyptusten lehdistä löydetyn kullan perusteella voidaan päätellä mahdollisesti syvälläkin esiintyvien metalliesiintymien sijaintia, joten kasvilla voi olla kaivosteollisuuden kannalta merkitystä.

Koala eli pussikarhu (Phascolarctos cinereus) on australialainen puissa elävä pussieläin. Se on koalojen heimon ainoa jäljellä oleva laji. Koalat kuuluvat eläinmaailman nirsoimpiin ruokailijoihin. Koalan ravinto koostuu pääasiassa eräiden eukalyptuslajien, sekä joidenkin sen sukulaisten kuten Corymbian, Angophoran ja Lophostemonin lehdistä. Ne syövät lähes yksinomaan eukalyptuksen lehtiä – vieläpä tarkkaan valittujen eukalyptuslajien lehtiä. Ennen syömistä koala tutkii lehdet tarkkaan haistelemalla niitä. Toisinaan se saattaa täydentää ruokavaliotaan muiden puiden, kuten akasioiden lehdillä.  Eukalyptuksen lehdet ovat myrkyllisiä, mutta koalan elimistö on sopeutunut tulemaan toimeen myrkkyjen kanssa. Pussieläimen selviämistä uhkaava nirsoilu johtuu siitä, että sen suolistobakteeristo on erikoistunut juuri tiettyyn eukalyptuslajiin. Aikuinen koala syö 200–500 grammaa lehtiä vuorokaudessa. Lehdet ovat kuitupitoisia, vähäravinteisia ja vaikeasti sulavia, joten koala nukkuu suurimman osan päivästä säästäen näin energiaa.

Eukalyptuksella on monia positiivisia terveysvaikutuksia Se on eteerisistä öljyistä tehokkain hengitystietulehdusten hoitoon. Se lievittää flunssaista oloa ja hengitysteiden tukkoisuutta. Se on limaa irrottava ja antiseptinen. Eukalyptus lievittää kipua ja särkyä ja auttaa poistamaan lihasjännitystä. Ihonhoidossa eukalyptuksella on antiseptinen, verenkiertoa edistävä ja ihoa uudistava vaikutus. Se torjuu tiettyjä loisia ja viruksia, ja sopii myös suun ja hampaiden hoitoon. Eukalyptusimeskelytabletteja käytetään aikuisille ja yli 6-vuotiaille lapsille suun tulehduksen ja kivun lievittämiseen sekä antiseptisenä hoitona. Eukalyptusta voidaan käyttää haavaisen ihon tai lievien palovammojen hoidossa, ja se on lisäksi hyvä hyönteistentorjunta-aine. Aromaterapiassa eukalyptuksella on stimuloiva, virkistävä ja keskittymistä edistävä, mutta myös harmonisoiva vaikutus. Se auttaa velttouteen ja haluttomuuteen, sekä antaa harmonisen ja hilpeän tunteen. Eukalyptusöljyä voi käyttää mm.  ilmankostuttimessa ja höyryhengityslaitteessa sekä tuoksulyhdyissä ja saunan löylyveteen sekoitettuna. Eukalyptus on kaikille mieluinen, virkistävä tuoksu, joka raikastaa ja puhdistaa huoneilmaa. Mitäpä, jos veisit tuliaisiksi eukalyptuslöylytuoksun?

Raikkaan tuoksuista öljyä käytetään myös maustamiseen. Kokeilijoille: Gopalasta on saatavana suomalaista hunajaa, jota on vahvasti maustettu aidolla eukalyptusöljyllä. Tilaukset: gopala.com. Eukalyptusta on saatavana myös makutiivisteena. Aromit.fi myy eukalyptuksen ja mintun makuista makutiivistettä. Eukalyptusmintussa yhdistyy sekä mintun että eukalyptuksen maku. Eukalyptuksen ja mintun sekoitus antaa Eukalyptusminttu-makutiivisteelle omaperäisen ja raikkaan aromin. Eukalyptusminttu on makutiivisteenä todella riittoisa. Tarvitset maustamiseen vain pari tippaa makutiivistettä, jotta saat maustamasi tuotteet maistumaan raikkaalta eukalyptusmintulta. Olisiko aika valmistaa vaikkapa eukalyptusjäädykettä tai täytekakku, jonka kermavaahto on maustettu eukalyptuksella? Yllätä vieraasi pirteästi! Namskis!

Leikkokukkana eukalyptus on suosittu sekakimppujen leikkovihreänä, sellaisenaan maljakossa sekä kranssimateriaalina. Huonekasvina se on minimalistisena trendikäs ja harmaa sävytys sopii skandinaaviseen tyyliin raikastaen huoneilmaa.

Suosittelen kokeilemaan seuraavia eukalyptustuotteita: saippua (Emendo), eukalyptussaunavihta, jalkakylpysuola (jalkahoitotuotteet.fi), tee, Airwaves Extreme -purukumi, pehmeät eukalyptuskarkit (ilmeisesti ei saa tällä hetkellä Suomesta, tilattava ulkomailta; muistan tuotteen lapsuudestani - ai, että kun olivat hyviä!). Jätin Gopalaan toiveen eukalyptusfudgesta 16.9.2024, katsotaan, josko sellaista tulevaisuudessa olisi tarjolla, Suomessahan ei tällä hetkellä myydä mitään eukalyptuspehmyttuotetta. Toivon, että Gopala tarttuu pyyntöön, onhan heillä jo valikoimissaan eräs tuote, jonka valmistukseen käytetään eukalyptusöljyä, nimittäin tuo edellä mainittu hunaja. Edit 16.9.2024: Gopalan Kaisu Kunjarani kiitti mainiosta ideasta ja sanoi miettineensä myös että sellainen mintun ja eukalyptuksen sekoitus voisi olla kiva. Hän totesi vielä, että täytyy laittaa muhimaan uudet fudgeideat! Jääkäämme siis odottamaan! T. Katja

Tutustumiseksi: Jack Malloy: The Power of Eucalyptus for Health & Healing (2005, 76s.).  Do you suffer from headaches or migraines? Are you tired of short term fixes that just address symptoms? Do back aches and sore feet keep you from living the active life you deserve? Is there an alternative to pills and surgery?Does the pain of arthritis cripple your ability to move freely? Do chronic sinus problems plagiarize you? Are you addicted to nose spray? All these problems have been prevalent throughout history and certain enlightened civilizations have successfully addressed them, and many more by using a special Eucalyptus based Liniment. This author has introduced thousands of people to the healing powers of this Liniment and many of their stories are included. Discover for yourself the power of nature's most versatile and effective natural healing remedy. Nature's gift of health is now, and has always been, available to everyone.

23.3. Chip and Dip Day. Sipsi & Dippi -päivä. Rouskuvat sipsit ja hurmaavasti maustetut dipit, siinäpä dynaaminen duo, joka tekee mieli jakaa ystävänkin kanssa! Sipsi-dippi-duosta onkin osuvasti sanottu: "If love and marriage go together like a horse and carriage, what could possibly be said to describe just how well chips and dip go together?" Sipsit suorastaan huutavat parikseen kunnon dippejä! Tämä herkkuduo sopii kaveriksi vaikka mihin - onko muka olemassa ruoka, jonka oheen ei sipsi ja dippi sovi! Ohessa tietoa ja vinkkejä ihan parhaista sipseistä ja dipeistä, voilà!:

Sipsi-infoa:

Tiesitkö, että sipsit olivat alun perin loukkaantuneen kokin kosto? Perunalastuja ei itse asiassa keksitty täysin vahingossa, mutta se, että niistä tuli suosittuja, oli varsinaista sattumankauppaa. Tarinan mukaan sipsit keksi vuonna 1853 newyorkilaisen hotellin kokki George Crum sen jälkeen, kun eräs asiakas valitti paistettujen perunoidensa olevan liian paksuja, pehmeitä ja mauttomia. Loukkaannuttuaan kommentista Crum päätti tehdä seuraavista perunoista hyvin ohuita lastuja, joita hän paistoi liian pitkään ja suolasi aivan liikaa, jotteivät ne olisi enää mauttomia. Kokin ja muiden yllätykseksi tämä kyseinen nirso asiakas kuitenkin piti saamistaan perunalastuista, minkä jälkeen sana alkoi levitä. Ja loppu onkin historiaa./ is.fi

Sipsipussien ilmavuudelle on syynsä. Sipsipussit ovat usein pulleita ilmasta. Tämä ärsyttää ymmärrettävästi monia, koska kaikki se ilmahan voisi olla täynnä sipsejä, jolloin rahalle tulisi paremmin vastinetta. Ilmalle on kuitenkin syynsä: Se ehkäisee sipsien murenemista kuljetuksen aikana. Sillä on myös toinen syy: Kyse ei itseasiassa ole ilmasta, vaan typestä. Typpi pitää perunalastut tuoreina ja maukkaina pidempään.

Perunalastu mainitaan kirjallisuudessa ensimmäisen kerran vuonna 1859. Perunalastun ensimmäinen kirjallinen tuleminen ajoittuu tiettävästi vuoteen 1859, jolloin Charles Dickens julkaisi teoksensa Kaksi kaupunkia. Kirjassa perunalastuista käytetään nimitystä "kuorelliset, perunaiset lastut".

Suomalaiset syövät sipsejä vuodessa noin 1,5 kiloa per henkilö. Muihin Pohjoismaihin verrattuna luku on selvästi pienempi. - Ruotsissa syödään perunalastuja noin 4,5 kilogrammaa ja Norjassa vajaa seitsemän kilogrammaa per henkilö, kertoo Orkla Suomen varatoimitusjohtaja Pasi Flinkman.

Toukokuussa 2024 äänestettiin Suomen parhaasta sipsistä. Äänestäjien suosikki oli kotimainen tuttu Taffel Broadway. Kermaviilin ja sipulin maut yhdistävä perunalastu keräsi 12 prosenttia äänistä. Toiselle sijalle kiipesi Estrella Manhattan Sourcream & Onion 7,9 prosentilla äänistä. Kolmanneksi eniten ääniä sai Estrella Salt & Vinegar. Suolan ja viinietikan makuiset perunalastut keräsivät yhteensä 6,4 prosenttia äänistä. Kärkikymmenikköön pääsi tuttujen makujen lisäksi myös lähivuosien uutuuksia, kuten Estrella Ruskistettu voi & chili ja Kypsytetty juusto & merisuola. Myös Taffelin grillimaustetut, makean chilin ja ranchin makuiset perunalastut ovat suomalaisten mieleen.

K-ryhmän 10 myydyintä sipsiä

Myydyimmät perunalastut, juustosnacksit ja muut snacksit aakkosjärjestyksessä ajalta 12/2022-11/2023.

• Estrella Herkku Chips 275 g

• Estrella Linssisnacks Sourcream and Onion 125 g

• Estrella Manhattan Sourcream & Onion 275 g

• Pringles Original 200 g

• Pringles Paprika 200 g

• Pringles Sourcream & Onion 200 g

• Taffel Broadway 325 g

• Taffel Juustosnacks 235 g

• Taffel Sips Poimu 325 g

• Taffel Nacho Cheese Balls 235 g

S-ryhmän myydyimmät sipsit

Tuotteet ovat satunnaisessa järjestyksessä.

• Pringles Sourcream & Onion 200 g

• Pringles Paprika 200 g

• Taffel Juustosnacks 235 g

• Taffel Hearts 235 g

• Taffel Sips Poimu 325 g

• Taffel Broadway 325 g

• Taffel Broadway 75 g

• Rainbow maalaisperunalastut merisuola 200 g

• Estrella Manhattan Sourcream & Onion 275 g

• Estrella Herkku Chips 275 g

Lidlin asiakkaiden suosikki on Snack Dayn sileä suolattu perunalastu. Lisäksi suosiossa ovat myös Snack Dayn suolatut maalaisperunalastut sekä Snack Dayn maalaisperunalastut tilli & kermaviili sekä perunalastut sour cream & onion.

– Myös somessa aikoinaan huomiota saaneet nallesipsimme ovat asiakkaiden mieleen. Näitä myytiin 2000-luvun alussa. Asiakastoiveiden myötä toimme nallesipsit takaisin vakiovalikoimaamme reilu nelisen vuotta sitten./ myydyimmät sipsit, lähde: is.fi, tammikuu 2024

Mitkä ovat suomalaisten eniten rakastamat dipit? Aiheesta äänestettiin alkuvuonna 2024 (Ilta-Sanomat). Kas tässä infoa:

American ja ranch ovat tunnetusti kaksi suomalaisten rakastamaa dippimakua. Ranch ja american ovat maukkaita dippejä, joissa ei ole vieraita tai isoja mielipide-eroja herättäviä ainesosia. Lisäksi ne sopivat monien eri sipsimakujen kaveriksi, Lidlistä selitettiin suosiota aiemmin. Äänestyksessä oli mukana 27 markettien hyllyiltä tuttua sipsidippiä. Suomalaisten suosikkidippi on Taffelin Ranch. Paprikaisen makea dippi keräsi huikeat 19,3 prosenttia äänistä. Kestosuosikissa maistuvat tomaatti, makea sipuli, juusto ja paprika. Toiselle sijalle äänestettiin Taffel Sweet Chili Dippi. Äänestäjistä 18 prosenttia nimesi sen suosikikseen. Tomaattisen makeassa dipissä maistuvat muun muassa paprika, cayennepippuri ja chili. Kolmanneksi ylsi tuttu tomaattinen, sipulinen ja mustapippurinen Taffel American Dippi, 16,3 prosentilla äänistä. Myös Estrellan maut Holiday, Ranch, Blue Cheese sekä Tzatziki olivat äänestäjien mieleen. /lähde: is.fi

Paras sipsidippi -äänestys top 10:

1. Taffel Ranch Dippi (19,3 %)

2. Taffel Sweet Chili Dippi (18 %)

3. Taffel American Dippi (16,3 %)

4. Taffel Valkosipuli Dippi (7 %)

5. Taffel Taco Dippi (5,1 %)

6. Estrella Holiday Dipmix (4,7 %)

7. Estrella Ranch Dipmix (4 %)

8. Estrella Blue Cheese Dipmix (3,7 %)

9. Taffel Creamy Pepper Dippi (3,6 %)

10. Estrella Tzatziki Dipmix (2,7 %)

Täydelliseksi sipsi + dippi -yhdistelmäksi on ehdotettu: kantarelliperunalastua ja mustapippuridippiä! /hs.fi

Testaa, mikä sipsi + dippi -kombo Sinä olet: https://www.taffel.fi/mika-sipsidippi-kombo-olet/

Sipsivinkki: Kokeile murustella sipsejä perunamuusin tai pizzan päälle mausteeksi ja ylläty! T. Kokeilija-Katja☺

Tutustumiseksi: 1. Lilli Pukka, Ursula Mursu & Eino Nurmisto: Sipsikirja (2024, 160s.). Suomen ensimmäinen sipsikirja! Kuulkaa sipsien rouskuva kutsu! Kauppojen hyllyt pursuavat lumoavia uutuuksia ja rakastettuja klassikoita, some kohisee herkullisia dippi-ideoita. Todennäköisesti sinultakin löytyy sipsisuosikkisi — olemmehan perunalastukansaa. Sipsikirja on kirjoitettu nykyisille ja tuleville sipsi-intoilijoille. Kirja tarjoaa inspiraatiota sipsien luovaan käyttöön sekä dippailuun aina perustasolta luksuslevelille. Lukija pääsee kurkistamaan sipsitehtaalle ja sipsiperunapellolle. Tarjolla on puuhaa sipsi-illanistujaisiin ja sipsinmaistajaisiin. Tilaa on tietenkin myös tarpeellisille sipsilistoille aina kiinnostavista uutuuksista sipsimokiin ja kadonneiden lempimakujen hautausmaahan. Oma sipsihoroskooppikin kannattaa kurkata, kunhan sipsisommelierin pikaopinnoilta ehtii. Tervetuloa ihanaan sipsikuplaan! Kirja suositellaan nautiskeltavaksi sipsipussin kera. 2. Lorna Rhodes: Fondyy- ja dippikirja (1990). 3. Silvana Franco: Salsat, relissit ja dipit (2001). 4. Kristiane Muller-Urban: Syötävän hyvä kastikekirja: kastikkeet ja dipit: valmistus, maut, käyttö, reseptit. 5. Lena Söderström: Grilliherkkujen seuraksi - Kastikkeet, dipit, lisukkeet (2017, 124s.). Mitä grillatun lihan tai kanan kaveriksi?
Grillattu ruoka kaipaa seurakseen hyvin valittuja lisukkeita. Etenkin jos on tarkoitus grillata isommalle joukolle, keitetyt perunat ja vihreä salaatti eivät riitä alkuunkaan. Grilliherkkujen seuraksi ratkaisee tämän pulman kertaheitolla! Lena Söderström on koonnut kirjaan suosikkireseptinsä maistuviin kastikkeisiin, tahnoihin, dippeihin, pikkelsseihin ja salaatteihin. Niitä ja herkullisia peruna- ja kasvislisukkeita yhdistellen voi grillattavien ympärille loihtia lukemattomia täydellisiä grilliaterioita. Mukana on myös ohjeita lihan glaseeraukseen sekä pieniin purtaviin ja juomiin, joita voi nauttia grilliherkkuja odotellessa - ja tietysti kaikki päättyy ihaniin jälkiruokaviettelyksiin. 6. Elina Kollmann: Kastikkeet ja dipit (2016, 240s.). Salaattia, kasviksia, kalaa, lihaa, pastaa, riisiä tai vain pelkkää jälkiruokaa - vasta kunnon kastike kruunaa annoksen kuin annoksen. Yhdentekevää, valitsetko lempipastasi kastikkeeksi lohikreemiä rucolan kera, kalafileisiin sitruunatimjamikastiketta, naudanfileisiin sherryllä terästettyä tattivaahtoa tai hedelmäjälkiruokaan marsipaanikastiketta - ohjeemme tuovat keittiöösi taatusti vaihtelevia makuelämyksiä. Viimeinen luku on omistettu dippien ja chutneyn ystäville.

24.3. Cocktail Day

Tiedätkö, mille likööreille lauletaan, kun ne vanhenevat? Kuinka monta kuplaa on sampanjapullossa? Miltä ensimmäiset cocktail-sekoittimet näyttivät? Ohessa pikkuinen tietopaketti cocktaileista ja baarimikon työstä: 1) Miksi maljoja nostetaan (englanniksi "toast")? Sanan juuret ovat pitkällä historiassa. Englanniksi "toast" tarkoittaa paahtoleipää, ja muinaisilla roomalaisilla oli tapana pudottaa pala leipää viiniinsä. Tämän uskottiin parantavan terveyttä. He laittoivat leivänpalan myös seuralaistensa laseihin, ja siitä onkin peräisin maljan kohottamista tarkoittava englanninkielinen ilmaisu "to toast". 2) Juoma paranee laulamalla Pieni lauluhetki suihkussa on mukava aloitus päivälle, mutta mitä mieltä olet juomille laulamisesta (muutenkin kuin parin ylimääräisen drinkin jälkeen)? Hudson Bourbon kuitenkin soittaa dubstepiä tynnyreilleen, ja Mozart Dark Chocolate Liqueur saa kypsyessään kuulla Mozartin säveltämää musiikkia! 3) Kolmen siemauksen sääntö Tiesitkö, että Teksasissa USA:ssa on laki, jonka mukaan seistessä ei saa ottaa oluesta kuin kolme siemausta? Selvä, ei auta muu kuin istua alas nauttimaan juomasta… 4) Pingviinin ravistelu Pingviinin ravistelulla ei ole mitään yhteyttä eläinrääkkäykseen, vaan kyseessä on cocktailin sekoittaminen pingviinin muotoisessa ravistimessa. Ensimmäiset cocktail-sekoittimet olivat nimittäin pingviinin muotoisia! Cocktailien maailmassa riittää erikoisia asioita! 5) Villinä margaritoihin Kuinka monta margaritaa voisit juoda tunnissa? Sanoisimme, että kaksi tai korkeintaan kolme, mutta USA:ssa juodaan 185 000 margaritaa joka ikinen tunti. Se onkin USA:n suosituin drinkki! 6) Pyhä bellini Oletko miettinyt, mistä nimi Bellini on peräisin? Juoman keksijän, Giuseppe Ciprianin mielestä juoman vaaleanpunainen väri muistutti Giovanni Bellinin maalauksessa olevan pyhimyksen kaavun väriä, ja siksi cocktail sai nimensä taiteilijan mukaan. Näyttipä drinkki kaavulta tai ei, se on taatusti maistamisen arvoinen! 7) Kuka keksi tiki-baarit? Ernest Raymond Beaumont Ganttia pidetään tiki-baarien ja Zombien kaltaisten drinkkien keksijänä. Hän avasi Hollywoodiin pienen Don the Beachcomber's nimisen baarin vuonna 1933. Baari oli saanut vaikutteita Ernestin eteläiselle Tyynellemerelle sijoittuneilta matkoilta, ja sen sisustukseen oli käytetty alueelta tuotuja esineitä. Baarista tuli heti todella suosittu. Siellä viihtyivät sekä paikalliset että Charlie Chaplinin kaltaiset julkkikset! Koska Ernest rakasti baariaan ja kaikkia tiki-kulttuurin osa-alueita, hän halusi jopa vaihtaa nimensä Donn Beachiksi. 8) Juomat eivät virkistä! Haluatko mainostaa uutta cocktailia tai alkoholijuomaa? Sitä ei ainakaan saa kutsua virkistäväksi! Sanan "virkistävä" käyttö on kielletty alkoholijuomien yhteydessä. 9) Puerto ricon ananakset Tiedätkö, mikä on Puerto Ricon kansallisjuoma? Jos ananaksen maku on mieleesi, tykkäät siitä varmasti! Kansallisjuoma on nimittäin herkullinen piña colada. 10) Miksi neliönmuotoisia pulloja tehdään? Oletko koskaan miettinyt, miksi Jack Daniels on neliönmuotoisissa pulloissa? Syy tähän on hyvin käytännöllinen. Ne ovat sekä omaperäisiä että erottuvat muista bourbon-pulloista. Muotonsa ansiosta ne eivät vierähdä ympäri ja rikkoudu kuljetettaessa. Neliönmuotoisia pulloja on valmistettu jo vuodesta 1895. 11) Kupliva drinkkivinkki Jokaisessa samppanjapullossa on noin 49 000 000 kuplaa! Yhdessä pullossa on kolme kertaa enemmän painetta kuin autonrenkaissa, joten varo silmiäsi, kun poksautat pullon auki!/ lähde: barschool.net

Kuriositeettina: Miten cocktail-sana otettiin käyttöön: Legendan mukaan drinkkien sekoittamisessa käytettiin annosmittana munakuppia, josta kutsuttiin ranskalaisittain nimellä coquetier. Tämä vääntyi puhekielessä muotoon cocktail. Mistä sana mocktail tulee: Kyse on sanaleikistä: mock tarkoittaa matkimista (tai pilkkaamista) ja tail on napattu cocktail-sanan hännästä. Alkujaan mocktail onkin versio cocktailista, johon ei käytetä alkoholia, mutta kaikki mocktailit eivät matki cocktaileja. Nykyään drinkkejä kehitetään varta vasten mocktaileiksi.

Tutustumiseksi: 1. Cocktail pelikortit/ hauskakauppa.fi. 2. Michael Grönfors, Mikael Karttunen, Thomas Lindström & Jarkko Nikkanen: Kotimainen cocktail. Juomasekoituksien historiaa ja nykypäivää suomessa (2016, 376s.). Uraauurtava teos todellisten ammattilaisten kirjoittamana! Tämä teos opastaa juomasekoituksista ja niiden tuomista makuyhdistelmistä kiinnostuneen kuluttajan melkoiselle matkalle erilaisten alkoholien sekä juomasekoituksien maailmaan. Tätä teosta lukiessaan ja kirjan noin 300 erilaista juomasekoitereseptiä kokeillessaan ei tarvitse olla alan ammattilainen vaan tämä teos antaa vankan perustan, jolle omaa cocktailharrastusta on hyvä rakentaa. Kirja vastaa muun muassa seuraaviin kysymyksiin: • Onko pakko ostaa kaikki erikoisvälineet että voi tehdä hienoja ja hyviä drinkkejä? • Voiko helppo drinkki olla hyvä? • Voiko kuka tahansa tehdä hyvänmakuista drinkkejä? • Miten teen vaikutuksen ystäviini drinkeillä? • Minulla on vain pullo brandya, jonka sain lahjaksi, saako siitä tehtyä mitään hyvää? 3. Mittie Hellmich: The Ultimate Bar Book: The Comprehensive Guide to Over 1,000 Cocktails (2006, 476s.). The Ultimate Bar Book — The bartender's bible. James Beard nominee for Best Wine and Spirit Book. The cocktail book for your home: The Ultimate Bar Book is an indispensable guide to classic cocktails and new drink recipes. Loaded with essential-to-know topics such as barware, tools, and mixing tips. 4. Robert Cross : 1000 cocktailia (2007, 352s.) 5. Alex Barker: 1001 cocktailia (2005, 384s.). 6. Bardi, Carla; Bigongiaro, Lorenzo & Benson, Alan: Cocktailit: hopeinen kirja: yli 1000 cocktailreseptiä (2012). Tähän kirjaan on koottu yli 1 000 cocktailreseptiä aperitiiveista, long drinkeistä, shoteista ja mocktaileista klassisiin ja jäisiin cocktaileihin - teos on ainoa cocktailkirja, jonka kotibaarimikko tarvitsee. Opit varustamaan kotibaarin, valitsemaan oikean lasin oikealle juomalle ja valmistamaan ja koristelemaan täydellisen drinkin kaikkiin tilanteisiin Cocktailien sekoittaminen on kiehtovaa, koska siinä vaaditaan sekä sääntöjen kunnioittamista että luovuutta. Sinnikkyydellä, yksityiskohtien huomioimisella ja halulla oppia voidaan saavuttaa upeita tuloksia. Samalla voidaan pitää hauskaa viihdyttämällä ystäviä ja sukulaisia omilla kokeiluilla.

24.3. Chocolate Covered Raisin Day. Suklaarusinapäivä. On sanomattakin selvää, että suussa sulavalla maitosuklaalla päällystetyt laadukkaat rusinat vievät kielen ja mielen mennessään! Laitetaanko kilo vai kaksi?

25.3. Tolkien Reading Day

Fantasiapäivä! Ottakaamme tänään haltuun jokin kiehtovista Tolkienin teoksista vai olisiko kunnon leffaillan aika? 

John Ronald Reuel Tolkien, yleisimmin tunnettu nimellä J. R. R. Tolkien, oli englantilainen kirjailija ja filologi, joka työskenteli englannin kielen professorina Oxfordin yliopistossa. Hänen tunnetuimpia töitään ovat kuvitteelliseen Keski-Maahan sijoittuvat fantasiaromaanit, kuten Hobitti eli sinne ja takaisin, Taru sormusten herrasta ja Silmarillion. Suurimman osa hänen töistään on suomentanut kääntäjä Kersti Juva. Vaikka Tolkien ei ollut ensimmäinen fantasiakirjailija, pidetään häntä usein nykyaikaisen fantasiakirjallisuuden isänä. Tolkien esitteli Keski-Maa-kirjoissaan poikkeuksellisen yksityiskohtaisen fantasiamaailmansa, jolla oli oma historia ja maantiede. Innoituksen ajatukselle luoda tarusto kehittämiensä kielten ympärille Tolkien sai eri maiden mytologioista ja eepoksista, kuten Kalevalasta.

Keski-Maa-aiheiset teokset

• Hobitti eli sinne ja takaisin (1937)

• Taru sormusten herrasta (1954–1955)

• Tom Bombadilin seikkailut (1962)

• Bilbon viimeinen laulu (1974, 1990)

• Silmarillion (1977)

• Keskeneräisten tarujen kirja (1980)

• Húrinin lasten tarina (2007)

• Gondolinin tuho (2019)

Muut teokset

• Maamies ja lohikäärme (1949)

• Puu ja lehti (1964)

• Seppä ja Satumaa (1967)

• Kirjeitä Joulupukilta

• Kirjeet (1981)

• Herra Bliss (1982)

• Roverandom (1998)

• Satujen valtakunta (2008)

• Kullervon tarina (2015)

Lähde: Wikipedia

25.3. National Peacock Day. Riikinkukkopäivä. Juhlistakaamme tätä upeaa ilmestystä! Majesteettisen kauneutensa vuoksi lintua on pidetty suuressa arvossa jo muinaisista ajoista lähtien.

Ohessa muutamia faktoja riikinkukosta:

Riikinkukko eli intianriikinkukko (Pavo cristatus) on luonnonvaraisena Etelä-Aasiassa tavattava suurikokoinen kanalintu. Laji on domestikoitunut ja sitä pidetään eläintarhoissa ja puutarhoissa ympäri maailmaa. Riikinkukko on Intian kansallislintu. Riikinkukkokoiraat voivat kasvaa 2,3 metriä pitkiksi ja pidentyneiden pyrstön peitinhöyhenten pituus on yli puolet linnun kokonaispituudesta. Koiraan pyrstön peitinhöyhenet eli laahus voi kasvaa noin 1,5 metrin mittaiseksi. Täysikasvuinen koiras painaa 4–6 kg. Naaras (riikinkana) kasvaa harvoin yli metrin mittaiseksi ja painaa n. 2,75–4 kg. Koiraan laahuksen höyhenet ovat väriltään vihreät ja niissä on pronssinväriset ja siniset silmäkuviot. Koiraan pitkä kaula on väriltään kiiltävän sininen ja päälaella on sininen töyhtö. Luonnonvaraisten koiraiden siiven peitinhöyhenet ovat selväpiirtoisen mustavalkoraitaisia. Ulkonäöltään riikinkukkokoiras muistuttaa viherriikinkukkokoirasta (Pavo muticus), joka eroaa siitä esimerkiksi vihreän kaulan ja erilaisen töyhdön perusteella. Riikinkukoilla tunnetaan erilaisia mutaatioita, esimerkiksi valkoisia tai tummasiipisiä yksilöitä. Luonnonvärinen naaras on selästään harmaanruskea ja vatsastaan valkoinen. Niskan höyhenet ja päälaen töyhtö ovat naaraalla vihreät.

Luonnonvaraisena riikinkukkoa tavataan Intiasta, Pakistanista, Nepalista, Bhutanista, Bangladeshista ja Sri Lankasta. Linnun elinympäristöä ovat kosteiden metsien pohjakerrokset erityisesti jokien läheisyydessä. Lajia tavataan myös kylistä ja kaupunkien puistoista.

Foinikialaiset toivat riikinkukkoja Syyriaan noin 1000 eaa. ja Aleksanteri Suuri toi lintuja matkoiltaan hallitsemilleen Välimeren alueille. Riikinkukkoja pidettiin myös arvossa Rooman valtakunnan aikana ja keskiajalla, jolloin niitä siirrettiin muuallekin Eurooppaan.

Riikinkukot ovat kaikkiruokaisia ja syövät siemeniä, hedelmiä, hyönteisiä ja pieniä matelijoita sekä nisäkkäitä. Ravintonsa lintu etsii aamuvarhaisella ja hieman ennen auringonlaskua.

Riikinkukot eivät ole kovin hyviä lentämään ja pakenevat saalistajia mieluummin juoksemalla kuin lentämällä. Ne kuitenkin lentävät yöpymään korkealle puihin ja ylittävät jokia lentämällä.

Riikinkukot elävät pienissä ryhmissä, joissa on yksi koiras ja kolmesta viiteen naarasta. Pesimäaikana linnut kokoontuvat yhteen ja koiraat esiintyvät naaraille levittelemällä pyrstöjään. Jokaisella koiraalla on oma reviirinsä ja reviirit sijaitsevat hyvin lähellä toisiaan. Naaraat kulkevat reviiriltä toiselle ja valitsevat sopivan koiraan. Yksi koiras pariutuu yleensä kahden naaraan kanssa. Riikinkukon pesä sijaitsee maassa tai jopa rakennuksessa. Naaras munii kolmesta kuuteen munaa, joiden haudonta kestää noin kuukauden ajan. Poikaset kykenevät seuraamaan emoaan noin kahden tunnin kuluttua kuoriutumisestaan.

Muuta:

1. Antiikin Kreikassa riikinkukko oli Heran temppelin pyhä lintu. Uskottiin linnun ikuisuuteen ja ettei riikinkukon liha mätäne. Aikojen ja uskontojen saatossa riikinkukkoja alettiin pitää paratiisin asukkaina, taivaallisen ihanuuden ja kuolemattomuuden vertauskuvina.

2. Vuonna 2018 Yle uutisoi riikinkukosta, jonka matka oli tyssännyt lentokentän lähtöselvitykseen. Mistä ihmeestä oli kyse? No, homma meni näin: Newyorkilaisen naisen matkanteko tyssäsi Newarkin lentokentällä, kun hänen matkakumppaniltaan kiellettiin pääsy United Airlinesin lentokoneeseen. Naisen matkakumppani oli riikinkukko, BBC uutisoi. Naisen mukaan lintu tarjosi hänelle "henkistä tukea", mutta lentoyhtiön katsoi, ettei riikinkukko täytä terapiaeläimelle asetettuja ehtoja. Jotkut lentoyhtiöt sallivat erilaisten terapiaeläinten ottamisen mukaan matkustamoon. Näiden sylissä reissaavien eläinten katsotaan auttavan psyykkisistä ongelmista kärsivien ihmisten matkantekoa. Yleensä terapiaeläimen saaminen matkustamoon vaatii omistajalle kirjoitetun lääkärintodistuksen. Terapiaeläimet ovat aika ajoin herättäneet keskustelua siitä, minkälainen eläin voidaan ylipäätään kelpuuttaa terapialemmikiksi. Finnair on sallinut terapiaeläimet muutaman vuoden ajan Yhdysvaltain lennoilla. Muille lennoille henkistä tukea antavia eläimiä ei kelpuuteta. – Nyt ei puhuta suurista määristä. Joitain kertoja terapiaeläimiä on kyllä lentänyt, arvioi Finnairin viestintäpäällikö Satu Haataja. Terapiaeläin saa olla matkustajan sylissä lennon ajan. Kun turvavyövalo syttyy, lemmikin on siirryttävä jalkatilaan. Omaa istuinpaikkaa terapialemmikille ei tarvitse ostaa. Finnairilla ainoastaan koira hyväksytään terapiaeläimeksi. Omistajalla tulee myös olla lääkärintodistus lemmikin tarpeellisuudesta. – Terapiakoiran tulee mahtua omistajan istuimen edessä olevaan jalkatilaan, joten se määrittelee koiran kokovaatimuksia. A330 business -luokassa painorajana on 10 kilogrammaa, Haataja kertoo. Toki joskus eläimet reissaavat matkustamossa ilman terapialemmikin papereita. Esimerkiksi Qatar Airways sallii matkustajalle turistiluokassa kuusi haukkaa. Palvelulle on ilmeisesti kysyntää, sillä lentoyhtiöllä on oma verkkosivu haukkojen kuljetuksesta. (Lähde: yle.fi)

3. Riikinkukko on luontaisilla esiintymisalueillaan melko yleinen laji ja se luokitellaan elinvoimaiseksi. Vuonna 1963 Intia julisti riikinkukon kansallislinnukseen, ja sen metsästäminen on siitä lähtien ollut kiellettyä. Riikinkukkona pidetään myös monessa maassa lemmikkinä, ja Suomessakin niitä asustaa joillain kotieläinpihoilla. Riikinkukon Kiinassa ja Kaakkois-Aasiassa elävä sukulainen viherriikinkukko (Pavo muticus) luokitellaan puolestaan erittäin uhanalaiseksi, ja sitä uhkaa muun muassa elinympäristöjen tuhoutuminen, metsästys lihan ja sulkien vuoksi, sekä munien keräily. Viherriikunkukkoja on myös myrkytetty, sillä niitä on pidetty uhkana maanviljelykselle. (Lähde: korkeasaari.fi)

4. Korkeasaaressa riikinkukkoja on ollut jo yli sata vuotta, 1900-luvun alusta lähtien. Riikinkukot eivät enää liiku vapaasti Korkeasaaressa, vaan ne ovat ovat lintuinfluenssalta suojassa tarhassaan Africasia-taloa vastapäätä. Parhaiten sulkansa levittäviä koiraita pääsee näkemään touko-kesäkuussa. (Lähde: korkeasaari.fi)

5. Pyrstönsä levittävä riikinkukko on upea näky. Koiraiden pyrstö on tarkalleen ottaen selän pidentyneiden höyhenten laahus. Talveksi riikinkukko pudottaa laahuksensa, ja kasvattaa sen taas keväällä uudestaan seuraavaa kosiokautta varten.

6. Yhä nykyäänkin jotkut Intian heimot, buddhalaiset ja hindut pitävät riikinkukkoa pyhänä lintuna. Intiassa suuria riikinkukkoparvia kerääntyy hindutemppeleiden ympärille, missä ne ovat rauhoitettuja ja niitä ruokitaan. (Lähde: tiedonportailla.fi)

7. Näin syntyy riikinkukon väriloisto: Riikinkukon, kuten harakan ja fasaaninkin höyhenpuvun värit ovat hohdevärejä. Tällaisille väreille on tyypillistä se, että katselukulma vaikuttaa väriin. Niinpä riikinkukonkin hienot värit ovat seurausta höyhenten rakenteesta, toisin sanoen valon taittumisesta höyhenten pintarakenteessa. Riikinkukon höyhenissä on lukuisia, pieniä ja litteitä väkäsiä, höytysäteitä, joiden pintaan on asettunut pitkänomaisia melaniinimolekyylejä. Näiden molekyylien lukumäärä ja asento vaihtelevat, ja tämän vuoksi höyhenen pinta heijastaa valoa eri suuntiin eri tavoin. Näin syntyy värliloisto, joka näkyy väräjävän sinisenä, vihreänä, keltaisena ja pronssisena. (Lähde: tiedonportailla.fi)

8. Riikinkukoilla on ryhmäsoidin, jossa kukin kukoista miehittää oman, pienen reviirinsä. Soidinaikaan kukko levittää laahuksensa upeaksi viitaksi, ravistelee kastanjanruskeita siipiään, värisyttelee pyrstöään ja esittelee koko komeutensa kanalle. Samalla se kajauttelee kuuluvaa soidinhuutoaan. Vaikka pitkä laahus ei ole koiraalle mitenkään muuten hyödyllinen, se kertoo naaraalle koiraan laadusta, sillä suuren ja hyväkuntoisen pyrstön ylläpitäminen edellyttää hyvää yleiskuntoa. Valloitetut kanat kerääntyvät haaremiksi, jota kukko vahtii silmä tarkkana. Haaremi pysyy koossa muutaman päivän, jona aikana kukko parittelee kunkin kanan kanssa. Sen jälkeen kanat poistuvat tahoilleen pesimään. (Lähde: tiedonportailla.fi)

9. Huomiota herättävästä pyrstön koreudesta johtuen riikinkukon nimeä käytetään keikarin synonyymina useissa eri kielissä. Esimerkiksi englannin kielessä peacock merkitsee: having a very high opinion of oneself, filled with or showing excessive self-esteem.

10. Riikinkukko-sana on yleistynyt ja tarkoittaa lajin molempia sukupuolia. Virallinen nimitys naispuoliselle riikinkukolle on riikinkana ja poikaselle riikintipu.

Tutustumiseksi: Valerie Bodden: Peacocks (Amazing Animals) (2023). Meet the peacock! Learn about how this colorful bird uses its tail feathers to find a mate. Elementary-aged readers will discover three kinds of peacocks. Full color images and clear explanations highlight the habitat, diet, and lifestyle of these beautiful birds. An Asian folktale explains why peacocks are so colorful. Part of Creative Paperbacks' Amazing Animals series, this title will delight animal lovers and serve both report writers and browsers. Includes table of contents, an index, on-page definitions, and further resources for interested readers.

26.3. Make Up Your Own Holiday Day. Oman juhlapäivän keksimispäivä. Katkaise elämänrutiini ja juhlista asioita, jotka ovat Sinulle tärkeimpiä, siitä on tässä päivässä kysymys. Holiday pitää tosiaan sisällään pyhää, holy, ja tänään voit juhlistaa täydellä sydämellä sitä, mikä on Sinulle Pyhää. Kuvittele päivä, jolloin voit juhlia ihan mitä haluat! Se on tässä ja nyt! Mahdollisuudet ovat loputtomat, pizzailusta pinkkeihin sukkiin – mitä vain mielesi halajaa! Oman juhlapäivän keksimispäivä on hengeltään ainutlaatuinen ja hauskantäyteinen rohkaisten kaikkia luovuuteen ja itselle tärkeiden asioiden pariin juhlamielellä. Päivässä on kyse vapaan tilan antamisesta mielikuvitukselle, seurataan sitä mitä sydän haluaa ja katetaan kunnon juhlapöytä kuohareineen kaikkineen! Miksi me vietämme tätä päivää? Syy on yksinkertainen. Make Up Your Own Holiday Day on mahdollisuus asettaa huomion keskiöön juuri ne asiat joita rakastamme, olivatpa ne kuinka epätavanomaisia tai erikoisia. Tämä olkoon ilon ja onnen päivä, kaikkea tunnelmallisista auringonlaskuista sankarielokuviin. Ilo on lähempänä kuin luulemmekaan ja me voimme itse vaikuttaa sen esiin tuomiseen, ihan vain luottamalla mielikuvituksemme voimaan. Se on meille myös oivallinen mahdollisuus jakaa mielenkiintomme kohteet toistemme kanssa, tuoda toisillemme uusia virikkeitä. Kyse on persoonamme esille tuomisesta ja uusien, kenties syvempienkin yhteyksien luomisesta ihmissuhteissa. Make Up Your Own Holiday Day'n tärkeyttä ei voi kyllin korostaa. Tällöin tuomme esille omaa sisäistä paloamme, persoonamme sisintä. Tämä päivä on erityinen luovuuden ja yksilöllisyyden esille tuomisen päivä maailmassa, jossa juhlistuspäivät ovat monesti melko tarkkaan rajattuja, sisällöltään. Tämä on pirteä poikkeus perusjuhlapäiviin ja sille on varmasti tilausta. Tänään voit katkaista rutiinit ja juhlistaa jotain sinulle ainutlaatuisesti tärkeää, ja tuoda se myös muiden saataville. Näin tehdessäsi syleilet intohimojasi ja voit löytää ihmisiä, jotka jakavat intohimosi - ja toisaalta paljastaa läheisillesi uusia ulottuvuuksia itsestäsi. Anna mielikuvituksesi johdattaa ja luo juhlapäivä, joka kuvastaa sitä mikä tekee sinut onnelliseksi. Mitä Sinä haluat palavimmin juhlia? Nyt on mahdollisuutesi! Anna palaa! ♡♡♡ 

Tutustumiseksi: 1. Radim Malinic: Book of Ideas (2016, 256s.). Book of Ideas is just that: an outpouring of what one creative director and designer has discovered from many years working in the strange and endlessly fascinating world of the creative industry. 2. Darcy Miller: Celebrate Everything! Fun ideas to bring your parties to life (2016, 288s.). MAKE YOUR CELEBRATIONS MEMORABLE! Packed with planning strategy and original ideas, Celebrate Everything!, from recognized celebrations expert Darcy Miller, is the ultimate guide to making special occasions unforgettable. Darcy invites readers to dozens of parties she's thrown, and shares hundreds of chic and cheerful ideas for ways to make a celebration personal. It's a blueprint for making the best occasions in life even better, filled with fun ideas to inspire: * everything from baby showers to birthday parties plus themes that turn any day into a celebration* D.I.Y. craft projects and recipes* insider sources and pro tips* Darcy's own inspirations. 3. Philippa Stanton: Conscious Creativity. Look, connect, create (2018, 160s.). Unlock your creative potential with Conscious Creativity: a practical, playful guide bursting with inspiration to help bring more colour into to your life. "Full of tips and tricks on how to look at the world with a curious eye, it's a brilliant way to breathe creativity (back) into our lives." – Flow magazine; "Crammed with practical ideas, inspirational images & creative exercises, Conscious Creativity leads the reader through the process of establishing what kind of creative you are..."–Mslexia; "The purpose of this book is to enable you to look at things in an alternative and more substantial way, so that you arrive at composition through genuine interest."–Juno magazine.

26.3. Viktor E. Frankl Day, Meaning of Life. Elämän tarkoitus. Aina ajankohtainen teema, sopiikin periaatteessa vuoden jokaiseen päivään, jos niin halutaan!

Viktor E. Franklin ajattelusta

Joitain tieteellisiä teorioita saatetaan, ja joskus varsin hyvin perustein, pitää käytännön elämästä jossain määrin vieraantuneina. Viktor E. Franklin kehittämän teorian kohdalla sellaista ei voi väittää. Itävaltalaisjuutalaisen psykiatrin Viktor E. Franklin (1905–1997) kehittämä logoterapia, tarkoituskeskeinen psykologia ja filosofia, kävi läpi kenties kovimman mahdollisen käytännön testin – keskitysleirien karmeuden.

Frankl päätyy kertomuksessaan siihen, että jokaisella ihmisellä oli hirvittävissäkin olosuhteissa valinnan vapaus. Leireissä oli ihmisiä, jotka lohduttivat muita ja antoivat pois viimeiset leipäpalasensa. Heitä oli vähän, mutta he antavat Franklin mielestä todisteen siitä, että ihminen ei edes niissä olosuhteissa ollut vain biologisten, psykologisten ja sosiologisten ympäristötekijöiden uhri. Muita auttamaan kyenneet olivat kärsimyksensä mittaisia ja saavuttivat sisäisen vapauden suhtautumisessaan siihen. Mieleen tulevat tässä kohtaa esimerkiksi Dalai Laman opetukset siitä, kuinka kärsimys on väistämätön osa elämää. Franklkin päätyi siihen, että jos elämällä ylipäänsä on mitään tarkoitusta, täytyy myös kärsimyksellä olla tarkoituksensa.

Kun vanki menetti leirillä kokonaan uskonsa tulevaisuuteen, hän rappeutui nopeasti sekä henkisesti että fyysisesti. Franklin myöhemmän logoterapian perustava väittämä on, ettei pitänytkään kysyä, mitä odotamme elämältä vaan mitä elämä odottaa meiltä. Frankl muistelee leirissä olleita kahta itsemurhakandidaattia, jotka olivat menettäneet uskonsa elämän mielekkyyteen. Lopulta heidät saatiin kuitenkin ymmärtämään, että elämä odotti heiltä vielä jotakin. Toiselle se oli hänen lapsensa, toiselle hänen tieteellinen työnsä.

Frankl kertoo illasta, jolloin vangit olivat joutuneet paastoamaan koko päivän. Yleinen mieliala oli luonnollisesti alakuloinen ja jokainen sana ärsytti. Korttelinvalvojien vanhin päätti kuitenkin yrittää valaa uskoa tulevaisuuteen ja pyysi Viktoria pitämään puheen. Frankl korosti, ettei mitään oltu vielä lopullisesti menetetty ja menneisyyden hyvät asiat olivat aina olemassa. Lopuksi hän puhui heidän uhrauksestaan, joka materiaalisen hyvinvoinnin maailman keskellä näyttäisi tarkoituksettomalta. Kuitenkin tarkoitus oli olemassa ja uskonnollisen vakaumuksen omaavat tajusivat sen varmasti. Puheen jälkeen monet ystävät ontuivat Franklin luokse kyyneleet silmissä kiittämään. Hän kuitenkin toteaa kirjassaan samaan hengenvetoon, että hänellä oli liian harvoin sisäistä voimaa saada yhteyttä kärsimystovereihinsa.

Franklin toisen maailmansodan jälkeen kehittämää logoterapiaa pidetään niin sanottuna kolmantena wieniläisenä koulukuntana. Edeltäjiä olivat Sigmund Freudin ja Alfred Adlerin muodostamat psykologiset teoriat. Frankl kuului vuorollaan kummankin tukijoihin, kunnes muodosti oman teoriansa. Nuori wieniläinen oli jo lukioaikanaan tiiviissä kirjeenvaihdossa Freudin kanssa. Frankl ei koskaan luopunut arvostuksestaan psykoanalyysin kehittäjää kohtaan, mutta erkani lopulta varsin kauas nuoruuden kirjeenvaihtotoverinsa ajatuksista. Freud oli opettanut näkemään ihmisten tiedostamattomien vaikuttimien taakse. Se ei kuitenkaan riittänyt Franklille, joka näki, että ihmisessä oli jotakin aitoa ja alkuperäistä. Psykologian oppi-isän ihmiskäsitys oli lopulta hyvin pessimistinen. Ihminen oli viettien kamppailukenttä, jolle erityisesti seksuaalinen turhautuminen aiheutti suurimmat ongelmat.

Frankl vastusti (Freudin monessa suhteessa edustamaa) reduktionismia ja psykologismia, joissa ihmisen kaikki vaikuttimet palautettiin psykologisiin, sosiologisiin tai biologisiin tekijöihin. Jos ihminen käsitetään suljetuksi järjestelmäksi, jota ohjaavat vietit ja vaistot, varsinaiset aidot tarkoituspäämäärät sivuutetaan kokonaan. Samalla kysymys elämän tarkoituksesta jää syrjään. 1800- ja 1900-luvun yleinen ihmiskuva otti ihmiseltä pois inhimillisen vapauden suhtautua haluamallaan tavalla olosuhteisiin uskotellessaan ihmisen olevan voimaton olosuhteiden edessä. Näkemyksessä kuvastuu selvästi Franklin havaitsema epäsuhta materiaalisesti hyvinvoivien yhteiskuntien ongelmien ja hänen keskitysleirikokemustensa välillä. Tarkoituksen etsintää eivät näytä laukaisevan ainoastaan äärimmäisyystilanteet vaan myös hyvinvointi.

Franklin teoriaa pidetään psykologian kentässä yleensä humanistisen ja/tai eksistentiaalisen psykologian piiriin kuuluvana. Humanistisen psykologian edustajia yhdistää tietoisuuden ja henkisyyden korkeimpien muotojen, kuten luovuuden, rakkauden ja merkityksen ongelman asettaminen keskiöön. Frankl haluaa kuitenkin erottaa logoterapian muista humanistisen psykologian suuntauksista suhtautumisessa kahteen kysymykseen. Logoterapiassa keskiössä ei ole itsensä toteuttaminen vaan itsen ulkopuolella olevan tarkoituksen löytäminen. Frankl torjuu myös humanistisessa psykologiassa yleisen kohtaamisajattelun, koska hänen mukaansa aito kohtaaminen toteutuu vasta, kun se suuntautuu ulospäin tarkoitukseen. Näin siis esimerkiksi keskitysleirivankien väliseen kärsimyksen jakamiseen sisältyi aidoimmillaan yhteinen, subjektien ulkopuolella ollut päämäärä. Kun Frankl puhui keskitysleirivangeille kärsimyksen kestämisestä ja tarkoituksesta, ei kyse ollut hänen itsensä toteuttamisestaan vaan pyrkimyksestä kokea muiden vankien kanssa aitoa yhteyttä ulkopuolella olevaan päämäärään.

Franklin logoterapia edustaa arvo-objektivismia, josta voidaan löytää yhtymäkohtia esimerkiksi Max Schelerin arvoetiikkaan. Keskeistä on nimenomaan löytää, ei siis muodostaa arvojen kautta, päämäärä. Jokaisella persoonalla on oma päämääränsä eikä ihmisen sosiaalinen tai yhteiskunnallinen hyödyllisyys tai hyödyttömyys siihen vaikuta. Franklin mukaan ihminen voi saada tarkoituksensa kolmen tyyppisten arvojen kautta. Joko tekemällä tai luomalla, jolloin ihminen antaa maailmalle jotain. Tässäkään tekemisen niin sanottu tärkeys tai vähäisyys ei vaikuta tarkoituksellisuuteen. Oman tehtävänsä hoitava tavallinen työntekijä toimii arvokkaammin kuin omastatunnostaan piittaamatta monien ihmisten elämästä päättävä suuri johtaja. Toisen tyyppisiä arvoja ovat elämykset, joissa maailma antaa ihmiselle. Sen voi saada esimerkiksi luonnon kauneudesta tai hyvän musiikin kautta. Kolmas ryhmä on kuitenkin Franklin ajattelussa kaikkein korkein arvoryhmä. Niissä on kysymys ihmisen suhtautumisesta kohtaloonsa, elämän rajoituksiin, joita ei voi muuttaa. Kärsivälle ihmiselle ei ole keskeistä akseli menestyminen-epäonnistuminen vaan ulottuvuus täyttymys-epätoivo, joka ei ole suorassa vastaavuussuhteessa ensin mainittuun. Epäonnistunut ihminenkin voi kokea logoterapian mukaan täyttymyksen. Frankl lainaa Yehuda Baconia, joka ymmärsi keskitysleirikokemuksellaan olleen tarkoituksen vasta sodan jälkeen, koska se saattoi muuttaa ihmistä paremmaksi. Franklin mukaan ihmisen olisi hyvä toteuttaa näitä kolmeen ryhmään jaottelemiaan arvoja monipuolisesti elämäntilanteensa mukaan.

Frankl tiesi varsin hyvin, miten kauhea keskitysleiritodellisuus oli. Koska ensimmäisen ja toisen ryhmän arvoja ei voinut toteuttaa, myös asennearvojen toteuttaminen muuttui vaikeammaksi. Mutta juuri tästä syystä kohtalonsa yläpuolelle asettuneiden ihmisten toiminta oli niin arvokasta. Frankl lainaa yhdessä teoksessaan Goetheä: ei ole olemassa mitään tilannetta, jota ei voitaisi tehdä paremmaksi joko toimimalla tai kestämällä.

Toisen maailmansodan jälkeisen elintason nousun jälkeen massaneuroosiksi nousi Franklin käsityksen mukaan eksistentiaalinen tyhjiö. Tämä koski hänen havaintojensa mukaan varsinkin amerikkalaista yhteiskuntaa, mutta hän korosti, että eksistentiaalinen tyhjiö oli pitkälle teollistuneiden yhteiskuntien ilmiö. Perinteiden väistyttyä ihminen ei tiennyt enää, mitä halusi vaan oli aloitteeton ja alkoi matkia muita. Schopenhauer puhui jo 1900-luvun alussa siitä, että ihmisyys oli tuomittu heilahtelemaan äärimmäisen puutteen ja äärimmäisen ikävystymisen välillä.

Frankl viittaa yhdysvaltalaisiin tutkimuksiin 1970-luvulla, joissa varsinkin nuorten havaittiin kärsivän tarkoituksettomuuden tunteesta, mikä saattoi osin olla huume- ja alkoholiriippuvuudenkin takana. Freud kirjoitti aikanaan, että ihminen on sairas, jos alkaa kysellä elämän tarkoitusta. Franklin logoterapiassa ihminen osoittaa päinvastoin aitoa inhimillisyyttä ollessaan huolissaan tarkoituksesta. Se on keskeinen osa ihmisyyttä, mikään muu eläin kun ei osaa kysyä elämän päämäärää.

Franklin näkökulman perustana oli hänen vahva juutalainen vakaumuksensa, josta hän ei Freudin tapaan luopunut. Hän kertoi käyneensä murrosiässä läpi ateistisen kauden lapsuuden uskonnollisuuden jälkeen, mikä tutkimusten mukaan onkin ihmiselämässä varsin yleinen ilmiö. Frankl kirjoitti paljon psykoterapian ja teologian suhteesta, mutta ei pitänyt logoterapiaa automaattisesti kytköksissä uskontoon. Elämän tarkoituksesta voitiin psykoterapiassa puhua kytkemättä sitä uskova-ateisti -vastakkainasetteluun. Frankl kertoi, kuinka monet vakaumukselliset ateistit olivat kuolinvuoteellaan oivaltaneet itsensä ulkopuolella olevan tarkoituksen.

Hän lainasi W.V. Baeyeria: ihmisyys ei koskaan voi olla ilman toivoa ja uskoa edessä olevaan täyttymykseen. Siihen uskominen on ihmiselle luonnollista ja ominaista ilman opinkappaleitakin.

Franklin vakaumus ei perustunut loogis-rationaaliseen metafyysiseen ajatusrakennelmaan vaan aidosti elämää elämällä omaksuttuun uskoon siitä, että elämällä on kaikissa tilanteissa perimmältään tarkoitus. Tässä kohtaa keskeisintä ei ole hänen juutalaisuutensa vaan sisäinen luottamus kovan maailman takana olevaan henkiseen todellisuuteen. Siihen hän säilytti uskonsa jopa keskitysleirillä. Kokemuksensa jälkeen Frankl kirjoitti lukuisia kirjoja ja jatkoi psykiatrin työtään. Hän myös avioitui uudelleen ensimmäisen vaimon kuoltua keskitysleirillä.

Lähde: Petteri Systä

Kirjallisuutta

Dalai Lama (1963). Maani ja kansani puolesta. Hänen Pyhyytensä Tiibetin Dalai Laman muistelmat
Frankl, Viktor (1981). Ihmisyyden rajalla.
Frankl, Viktor (1980). Elämän tarkoitusta etsimässä.
Frankl, Viktor (2000). Viktor Frankl Recollections. An Autobiography.
Frankl, Viktor (1983). Olemisen tarkoitus
Ojanen, Markku. Psykoanalyysi. www.markkuojanen.com
Pykäläinen, Lauri (2004). Ihmiskäsitys, arvot ja kasvatus Franklin ja Böschemeyerin logoterapioissa. Akateeminen väitöskirja Oulun yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa, Oulun Yliopistopaino.

Elämän tarkoitus Viktor E. Franklin mukaan

Elämän tarkoitus Viktor Franklin mukaan löytyy tarkoituksen löytämisestä ja vastuun ottamisesta itsestämme ja muista ihmisistä. Vain tuntemalla itsemme vapaaksi ja varmaksi tavoitteissamme, jotka motivoivat meitä, voimme tehdä maailmasta paremman paikan asua.

Me tiedämme, ettei ole olemassa monimutkaisempaa kysymystä kuin: Mikä on elämän tarkoitus? Tällaisella kysymyksellä on joskus filosofisia, transkendenttisiä ja moraalisia vivahteita, joten tavallisesti pysymme kiinni klassisissa lauseissa, kuten "ole onnellinen ja tee muut onnelliseksi," "ole tyytyväinen," "tee hyvin."

"Ihminen voi suojella hengellisen vapauden jälkiä, mielen itsenäisyyttä, jopa niinkin hirvittävissä olosuhteissa kuin psyykkinen ja fyysinen stressi."

-Viktor Frankl-

Monet kysyvät itseltään Mikä on elämän tarkoitus?  ja tuntevat syvää eksistentiaalista tyhjyyttä. Mikä on elämän tarkoitus minun kohdallani, jos en tee mitään muuta kuin töitä, jos jokainen päivä on samanlainen, ja jos en löydä tarkoitusta mistään minua ympäröivästä asiasta? Tämän todella yleisen tilanteen edessä Viktor Frankl antoi vastauksen, joka kehotti rakentavaan pohdintaan.

Ihmisillä ei ole velvollisuutta määrittää elämän tarkoitusta universaalein termein. Jokainen meistä tekee sen omalla tavallaan, omalla potentiaalillaan ja kokemuksillaan, löytäen itsensä joka päivä.

Lisäksi yhden elämän tarkoitus ei välttämättä eroa jonkun toisen elämän tarkoituksesta, mutta meillä itsellämme saattaa olla eri elämän tarkoitukset kussakin elämän vaiheessa. Tärkeää on, että jokainen tavoitteemme antaa meille tyydytystä ja että se rohkaisee meitä nousemaan joka päivä ylös sängystä ja taistelemaan sen puolesta, mihin me uskomme.

Viktor Frankl julkaisi vuonna 1945 kirjan nimeltä Elämän tarkoitusta etsimässä. Se inspiroi miljoonia ihmisiä tunnistamaan asenteensa elämää kohtaan. Viktor Frankl joutui kokemaan keskitysleirin kauhut. Hän pääsi näistä hirveyksistä yli tyynesti ja perusti todella henkilökohtaisen terapiatyypin, logoterapian. Myös hänen perheensä menetys teki hänelle selväksi, että hänen tarkoituksensa tässä maailmassa olisi yksinkertaisesti auttaa muita löytämään omat tarkoituksensa. Tätä varten oli kolme erityistä yksityiskohtaa:

• Joka päivä motivoituneena työskenteleminen.

• Rakkauden perspektiivistä eläminen.

• Rohkeus aina hankaluuksien aikana.

Tarkastelkaamme seuraavaksi kuinka tämä voi auttaa meitä löytämään elämämme tarkoituksen.

Päätöksen kanssa eläminen

Olemme nähneet tämän aikaisemmin: ihmiset, jotka suhtautuvat vaikeisiin olosuhteisiin positiivisuudella ja saavat ylläpidettyä motivaationsa haasteista huolimatta. Kuinka he tekevät tämän? Meidän kaikkien rakenteet ovat biologisesti samat, mutta se mikä erottaa meidät muista ihmisistä on meidän päättäväisyytemme. Päättäväisyys saavuttaa jotain, päästä yli kaikista esteistä ja taistella sen puolesta mitä me haluamme, oli se sitten kuinka pientä tahansa, auttaa meitä olemaan selvillä elämämme tarkoituksesta elämän jokaisessa vaiheessa.

"Ihmiseltä voidaan ottaa pois kaikki, paitsi yksi asia: viimeinen ihmisen vapauksista – valita oma asenne missä tahansa olosuhteessa, valita oma tie."

-Viktor Frankl-

Vaikka kärsit, ole selvillä omasta tarkoituksestasi ja tulet saamaan voimaa

Viktor Frankl selittää kirjassaan Elämän tarkoitusta etsimässä, että ei ole mitään pahempaa kuin se, että näemme oman kärsimyksemme hyödyttömänä. Mutta jos kuitenkin voimme löytää tarkoituksen, se ei vain auta meitä kestämään kärsimystä; tulemme näkemään kärsimyksen haasteena.

Muuta asenteesi löytääksesi korkeamman tarkoituksen elämälle

Elämä ei ole aina reilua. Joskus teemme töitä totaaliseen uupumukseen asti ja investoimme siihen kaiken aikamme, energiamme, tunteemme ja sydämemme.. ja silti kohtalo tarjoaa meille vain takaiskuja. Jokainen unelmamme hajoaa käsiimme. Perääntyminen on enemmän kuin loogista ja ymmärrettävää, mutta kun näin käy, meillä on kaksi vaihtoehtoa.

• Ensiksi meidän on omaksuttava, ettemme voi muuttaa sitä mitä meille tapahtuu, emmekä voi olla olosuhteiden vankeja.

• Seuraavaksi meidän on hyväksyttävä, ettemme voi muuttaa meille tapahtuneita asioita, mutta voimme muuttaa asenteemme niitä kohtaan.

Siksi meidän on omaksuttava vahvempi, sinnikkäämpi ja positiivisempi asenne, jos haluamme löytää toiveikkaamman ja korkeamman merkityksen elämässä.

Elämän tarkoitusta ei pyydetä, se tunnetaan

Kaikki kysymyksemme elämästä ei löydy ulkopuolelta. Mitkään kirjat eivät selitä meille mikä meidän oma elämän tarkoituksemme on, eivätkä myöskään perheemme tai ystävämme. Todellisuudessa kaikki tarpeemme, intohimomme ja eksistentiaaliset tavoitteemme ovat sisällämme. Ja ne myöskin muuttuvat sen myötä kun me kypsymme ja kasvamme.

Mikään ei ole yhtä tärkeää kuin ymmärtää vapautemme ja vastuumme määrittää omat tavoitteemme. Elämän tarkoitus Viktor Franklin mukaan keskittyy sen tosiasian ympärille, että jokainen päivä ja jokainen sekunti on mahdollisuus tehdä valintoja, valintoja jotka määrittelevät sen, olemmeko me riippuvaisia olosuhteista kuin kohtalon käsistä riippuva sätkynukke vai toimimmeko todellisella arvokkuudella kuunnellen omaa todellista itseämme.

Lähde: www.mielenihmeet.fi

Viktor E. Frankl - QUOTES

"Everything can be taken from a man but one thing: the last of the human freedoms—to choose one's attitude in any given set of circumstances, to choose one's own way."

"When we are no longer able to change a situation, we are challenged to change ourselves."

"Those who have a 'why' to live, can bear with almost any 'how'."

"An abnormal reaction to an abnormal situation is normal behavior."

"Love is the only way to grasp another human being in the innermost core of his personality. No one can become fully aware of the very essence of another human being unless he loves him. By his love he is enabled to see the essential traits and features in the beloved person; and even more, he sees that which is potential in him, which is not yet actualized but yet ought to be actualized. Furthermore, by his love, the loving person enables the beloved person to actualize these potentialities. By making him aware of what he can be and of what he should become, he makes these potentialities come true."

"Ultimately, man should not ask what the meaning of his life is, but rather must recognize that it is he who is asked. In a word, each man is questioned by life; and he can only answer to life by answering for his own life; to life he can only respond by being responsible."

"In some ways suffering ceases to be suffering at the moment it finds a meaning, such as the meaning of a sacrifice."

"So live as if you were living already for the second time and as if you had acted the first time as wrongly as you are about to act now!"

"No man should judge unless he asks himself in absolute honesty whether in a similar situation he might not have done the same."

"It did not really matter what we expected from life, but rather what life expected from us. We needed to stop asking about the meaning of life, and instead to think of ourselves as those who were being questioned by life—daily and hourly. Our answer must consist, not in talk and meditation, but in right action and in right conduct. Life ultimately means taking the responsibility to find the right answer to its problems and to fulfill the tasks which it constantly sets for each individual."

"The one thing you can't take away from me is the way I choose to respond to what you do to me. The last of one's freedoms is to choose one's attitude in any given circumstance."

"To draw an analogy: a man's suffering is similar to the behavior of a gas. If a certain quantity of gas is pumped into an empty chamber, it will fill the chamber completely and evenly, no matter how big the chamber. Thus suffering completely fills the human soul and conscious mind, no matter whether the suffering is great or little. Therefore the "size" of human suffering is absolutely relative."

"Love goes very far beyond the physical person of the beloved. It finds its deepest meaning in his spiritual being, his inner self. Whether or not he is actually present, whether or not he is still alive at all, ceases somehow to be of importance."

Lukemiseksi: 1. Viktor E. Frankl: Oleminen ja tarkoitus. Logoterapian ja eksistenssianalyysin lähtökohdat (2022, 229s.). Itävaltalainen neurologi, psykiatri Viktor E. Frankl (1905–1997) oli elämän tarkoitukseen suuntautuvan logoterapian perustaja. Logoterapia, jota on kutsuttu kolmanneksi wieniläiseksi psykoterapian koulukunnaksi, korostaa elämän tarkoituksen merkitystä mielenterveydelle. Tällä ei tarkoiteta elämän tarkoitusta yleisesti, vaan jokaisen henkilökohtaista ja tilannesidonnaista, ainutkertaista tarkoitusta. Oleminen ja tarkoitus (saks. Ärtzliche Seelsorge) ilmestyi ensi kerran vuonna 1946. Frankl oli kirjoittanut sen alkuversion jo ennen joutumistaan keskitysleirille vuonna 1942, josta hän vapautui toisen maailmansodan päättyessä keväällä 1945. Keskitysleirikokemukset antoivat Franklille tärkeää lisämateriaalia. Hän onkin todennut, että hänen teoriansa testattiin keskitysleirissä. Frankl omisti kirjan keskitysleirissä kuolleelle ensimmäiselle vaimolleen. Frankl muokkasi ja täydensi kirjaansa vuoteen 1982 asti, jolloin ilmestyi sen 10. painos. Ärtzliche Seelsorge ilmestyi suomennettuna ensimmäisen kerran vuonna 1983 nimellä Olemisen tarkoitus. Tämä Oleminen ja tarkoitus -kirja on kokonaan uusi, tarkennettu käännös alkukielestä. 2. Timo Purjo: Viktor Franklin logoteoria. Tie arvopitoiseen ja tarkoituksentäyteiseen elämään (2012, 209s.). Wieniläinen filosofi Viktor E. Frankl (1905-1997) kehitti eksistenssianalyysiksi ja logoterapiaksi kutsutun oppinsa auttamaan ihmisiä etsimään arvopitoista ja tarkoituksentäyteistä sisältöä elämäänsä. Elämän mielekkyys ja merkitys ovat tänäänkin erittäin ajankohtaisia kysymyksiä.Kirja on tarkoitettu kaikille, jotka kokevat niiden pohtimisen tärkeäksi työssään tai omassa henkilökohtaisessa elämässään. Kirjan kirjoittaja Timo Purjo on Viktor Franklin filosofiasta väitellyt tohtori ja Viktor Frankl Institute of Logotherapyn valtuuttama kansainvälinen kouluttaja. 3. Timo Purjo: Kärsimys ja kuolema elämän tarkoituksen kirkastajina: Viktor Frankl Institute Finlandin tutkimuksia 1 (2020, 220s.). Kirjan teemana on kärsimys ja kuolema, jotka kuuluvat syyllisyyden lisäksi Viktor Frankl'n traagisiksi kohtaloniskuiksi kutsumiin ilmiöihin. Ne ravistelevat ihmisen uskoa elämän hyvyyteen ja oman hyvän elämän mahdollisuuteen. Jotkut ihmiset joutuvat elämään armottoman ja hellittämättömän kärsimyksen keskellä ja kykenevät silti löytämään ainakin häivähdyksen verran tarkoitusta elämäänsä. Kirjan sisältöä luonnehtii osuvasti Gordon Allportin toteamus: "Eläminen on kärsimistä, selviytyminen on tarkoituksen löytämistä kärsimiselle. Jos elämällä on ylipäätään tarkoitusta, silloin myös kärsimisellä ja kuolemisella on oltava tarkoitus. Mutta kukaan ei voi kertoa toiselle, mikä tämä tarkoitus on. Jokaisen on löydettävä se itse ja hyväksyttävä vastuunsa siitä, mihin hänen vastauksensa velvoittaa." Kirja on kertomus sellaista ihmisistä, jotka eivät näe itseään tragedian uhreina, vaan selviytyjinä, joilla on viesti jaettavanaan. Kirja on tarkoitettu kaikille sellaisille ihmisille, jotka eivät omassa elämässään tahdo nähdä itseään kohtalon uhreina, vaan selviytyjinä ja valon näyttäjinä toisille. 4. Timo Purjo (toim.): Kärsimyksestä rakkauteen: Viktor Frankl Institute Finland, Tutkimuksia 2 (2017, 292s.). Kirjan tutkielmissa kuvaillaan, miten ihminen voi lieventää kokemaansa kärsimystä ja lisätä rakkautta elämäänsä suuntautumalla Viktor Franklin viitoittamalla tavalla arvokkaaseen ja tarkoituksentäyteiseen elämään. Viktor Franklin kehittämään filosofiseen oppiin perustuvia keinoja tarkastellaan sekä yleisellä, kaikille sopivalla tasolla, että erityisiin ikävaiheisiin ja elämäntilanteisiin liittyen. Artikkeleissa käsitellään lasten ja nuorten kasvatusta, avioerosta selviytymistä, narsististen yritysjohtajien auttamista ja aggressiivisen syövän kanssa elämistä. 5. Timo Purjo: Mielekäs, merkityksellinen ja tarkoituksellinen elämä: Perustana Viktor Frankl'n ajattelu (2. laajennettu painos) (2017, 236s.). Tämä ei ole mikään temppukirja, jossa väitetään, että noudattamalla määrättyjä askelia, elämänohjeita tai neuvoja saavutat hyvän ja onnellisen elämän. Kirjan väittämä on kuitenkin, että edellytyksesi löytää kestävä perusta elämällesi ovat paremmat tämän kirjan luettuasi kuin ne olivat sitä ennen. Kirjan tavoite on saada Sinut pohtimaan, miten voisit omalla kohdallasi pyrkiä toteuttamaan kirjassa esitettyjä periaatteita mahdollisimman usein ja hyvin. Tarkoituskeskeisessä ajattelussa korostetaan, että ihminen pystyy jokaisessa elämänsä tilanteessa suuntautumaan omalle elämälle hyvän perustan antavaa arvokasta päämäärää kohti. Tarkoituksellinen elämä kuvastaakin sitä, että ihminen pyrkii parhaan ymmärryksensä mukaan valitsemaan jokaisena hetkenä sen vaihtoehdon, joka on siinä tilanteessa arvoltaan ja merkitykseltään paras. Yksinkertaistako? Ei todellakaan ja siksi olenkin kirjoittanut tämän kirjan Sinun avuksesi. Tarkoituskeskeinen ajattelu, joka on kirjan aiheena, koostuu filosofisista periaatteista ja perussäännöistä, jotka toimivat ohjenuorina elämän valintoja tehtäessä. Ne eivät ole kuitenkaan minkäänlaisia kaikissa kuviteltavissa olevissa tilanteissa päteviä ehdottomia totuuksia. Ihmisen elämän pohjavire voi kuitenkin olla ehdottoman myönteinen, äärettömän kielteinen tai jotain siltä väliltä. Millainen tahdot, että oman elämäsi yleisilme olisi? Vaihtoehdon valinta ja ratkaisusi sisällöt ovat Sinun vastuullasi ja päätettävissäsi.

26.3. Spinach Day. Ota Kippari-Kallen asenne ja pane pinaatiksi! Pinaatista on oikeasti apua treenissä - ei se ole pelkkää legendaa!

SuperPinaatti

Pinaattia pidetään terveysruokana. Punajuurensukuinen vihreä lehtivihannes on ravintopommi, joka sisältää runsaasti C- ja K-vitamiinia, folaattia sekä A-vitamiinien esiasteita, karotenoideja. Kivennäisaineista pinaatissa on etenkin rautaa, kalsiumia ja magnesiumia. Tämän päälle tulevat vielä kuitu ja fytokemikaalit eli kasviyhdisteet, joilla on terveyttä edistäviä vaikutuksia. Niistä luteiini ja zeaksantiini ovat hyväksi silmien terveydelle, ja kaempferoli saattaa torjua syöpää. Kversetiini taas on antioksidantti, jolla tulehdusta estävä vaikutus. Pinaatissa on myös runsaasti nitraatteja, jotka laskevat verenpainetta ja vähentävät siten sydänsairauksien riskiä. Verenohennuslääke varfariinia käyttävien on syytä syödä pinaattia varovasti. K-vitamiini edistää veren hyytymistä, ja sen runsas saanti ravinnosta vaikeuttaa lääkkeen annostelua. Lautasellinen pinaattikeittoa ei kuitenkaan ole ongelma.

Sarjakuvan Kippari-Kallen voimien salaisuus oli pinaatin ahmiminen. Pinaatti todellakin vahvistaa lihaksia, mutta selitys ei ole sen sisältämässä raudassa, vaan nitraateissa. Australialaistutkimuksen mukaan paljon nitraatteja ravinnostaan saavilla oli 10 prosenttia enemmän lihasvoimaa kuin vähän nitraatteja nauttivilla. Pinaatin syöminen voi siis auttaa kasvattamaan hauista. Suuren nitraattipitoisuuden vuoksi pinaatti ei kuitenkaan sovi alle vuoden ikäisille lapsille.

Pinaatti sisältää oksaalihappoa, joka sitoo kalsiumia ja heikentää raudan imeytymistä. Keittiössä pinaattiin onkin usein yhdistetty maitotuotteita, sillä niiden sisältämä kalsium tasaa oksaalihapon vaikutusta. Keittäminen vähentää oksaalihapon määrää.

Lähteet: apu.fi/ Milla Talja (2024); healthline.com, fineli.fi, terveyskirjasto.fi, kasvikset.fi ja The Journal of Nutrition.

Tutustumiseksi. 1. Linda Kovanen: Liikkujan kasvisruokaa (2018, 224s.).  Ainutlaatuinen teos, jossa yhdistyvät liikkujan kasvis-ruokavalion koostamisen teoria ja käytäntö. Kirja antaa selkeät ohjeet liikkujan kasvisruokavalion toteuttamiseen niin kestävyysliikkujan, kiinteytyjän kuin lihasmassan kasvattajankin näkökulmasta. Löydät vinkit mm. ruokailujen ajoittamiseen harjoituspäivinä sekä ohjeet miten syödä riittävästi ja monipuolisesti. Kirjassa on noin 90 ravitsemuksellisesti järkevästi koostettua ja huolella testattua kasvisruokaohjetta keittiöösi. Näillä herkullisilla ruokaohjeilla on helppo lisätä kasvisruokapäiviä myös sekasyöjien keittiöön. Tämä on kasvisruokakirja kaikille aisteille ja sen ruoista tulee hyvä ja energinen olo!
Kirjan ruokaohjeet on laatinut pitkän linjan vegetaristi Linda Kovanen, jolla on kotitalousopettajan, ravintovalmentajan ja liikunta-alan koulutus. Liikkujan ruoka ei todellakaan tarkoita enää mautonta, tylsää ja väritöntä ruokaa. 2. Alex Nieminen & Riikka Sukula: Vege! Tuoreita makuja kotikeittiöstä (2022, 442s.). Valtavan suosion saavuttanut Vege! on kattava kokoelma maistuvia reseptejä kahden ruokaa rakastavan kasvissyöjäystävyksen kotikeittiöistä. Mukana on innostavia ideoita tutuista raaka-aineista sekä paljon kokeiluihin kannustavia vinkkejä. Kirjan ruoat ovat kotoisin pääosin Itämeren ja Välimeren väliltä, mutta myös eksoottisempia makuja mahtuu mukaan. Makunystyröitä kutkuttavat reseptit valmistuvat nopeasti, eikä niistä pitääkseen tarvitse olla kasvissyöjä. 3. Steven Pratt: Superruokaa. 14 ruokaa terveellisempään elämään (2006, 308s.) (Huom. Pinaatti mainittu ensimmäisenä!) Superruokaa -ruokavalion perusajatus on yksinkertainen, mutta syvällinen: jotkin ruoka-aineet ovat terveyden kannalta merkittävästi parempia kuin toiset. Jokainen tietää, että omena on parempi välipala kuin perunalastut. Mutta tiesitkö, että kourallinen saksanpähkinöitä tai kulhollinen mustikoita päivittäin nautittuna parantaa hyvinvointiasi? Olipa 63- tai 23-vuotias, nyt on oikea aika aloittaa Superruokaa -ruokavalion noudattaminen. Kun sisällytät nämä ruoat ruokavalioosi, pystyt vaikuttamaan kehosi biokemiallisiin toimintoihin ja ehkäisemään haitallisia muutoksia, jotka aiheuttavat sellaisia sairauksia kuin 2-tyypin diabetes, verenpainetauti, syöpä, liikalihavuus ja Alzheimerin tauti. Superruokaa esittelee kunkin ruoka-aineen mahtavat terveysvaikutukset. Lisäksi löydät kirjasta ruokaohjeita ja keittiövinkkejä, joiden ansiosta Superruoka-ruokavalion omaksuminen käy vaivatta.

26.3. Good Hair Day. Healthy hair is happy hair! Give your locks the love they deserve! Hiuskuntopäivä - itsevarmuus ja tyyli kiittävät! Voiko hiuksille edes olla liian hellä! Olisiko tänään päivä tutustua uusiin hiusnaamioihin vai vedetäänkö koko tukka uusiksi? Uusi tukka on jännä ilmiö - se jotenkin tekee koko elämästä erikoisella tavalla täysin toista! Se on kuin uutta pirteyttä tukkataikojen kautta! Uusi tukka = uusi minä ei ole lainkaan liioittelua! Joten aloitetaanko uskalias tukkaprojekti?

Tutustumiseksi: 1. Eeva-Liisa Jaakkola & Eila Salminen ym.: Naisen käsikirja (2000, 384s.). 2. Helena Lindgren & Tiina Aisla: Hyvän olon ja kauneuden kirja (2009, 152s.). Tunnettu kauneusalan ammattilainen paljastaa parhaat kauneusvinkkinsä. Aina yhtä upean ja huolitellun Helena Lindgrenin monipuolinen opas sisältää konkreettisia ohjeita ja vinkkejä, jotka tekijä itse on vuosien varrella havainnut hyviksi ja toimiviksi. Kirjassa käydään läpi ulkoisen ja sisäisen hyvinvoinnin eri osa-alueita meikkauksesta hiustenhoitoon, liikuntaan ja lepoon. Ohjeissa on otettu huomioon yli 35-vuotiaan suomalaisen naisen erityistarpeet - ja myös ajankäytön haasteet. Helena Lindgren kannustaa naisia luomaan helpot, mutta päivittäiset arjen rutiinit, jotka säästävät aikaa ja vaivaa. Kirja neuvoo muun muassa, kuinka kiinteytyä 15 minuutin kotijumpalla, miten päästä eroon silmäpusseista ja miten täydellinen, kestävä meikki syntyy. 3. Leanne Warrick: Hiukset hyvin: kekseliäitä kampauksia ja helliviä hiushoitoja (2006, 96s.). Kesytä kurittomimmatkin kutrit! Hiukset hyvin opastaa, kuinka valmistat ihan itse hiuksia helliviä hoitoaineita, olipa ongelmanasi sitten nuupahtanut rasvaletti, korppukuiva tappurapehko tai villinä rehottava kiharapilvi. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä: oman hiustyylisi hiomiseen tarvitset myös muotoilu- ja kampausvinkkejä. Kirjassa on 30 hyvännäköistä kampausta yksityiskohtaisine teko-ohjeineen eripituisille ja -laatuisille hiustyypeille - valitse omasi. 4. Taina Luoma & Marjo Oksman-Paasisalo: Hiukset. Leikkaaminen, kampaaminen ja kosmeettinen hoitaminen (2020, 196s.). Hiukset - leikkaaminen, kampaaminen ja kosmeettinen hoitaminen on hius- ja kauneudenhoitoalaa opiskeleville tarkoitettu oppikirja. Kirja on korjattu versio tutusta kirjasta pienin päivityksin. Sen sisältö noudattaa hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinnon perusteita. Teoksessa käsitellään kampaajien ja partureiden ammatinkuvaa ja niissä tarvittavia perustaitoja: hiusten leikkaamista, kampaamista ja kosmeettista hoitamista. Myös työhyvinvoinvoinnista ja työelämätietoudesta on omat osuutensa. Hiusalan ammattilaisen työ perustuu pitkälti esteettisten ominaisuuksien arviointiin ja sen vuoksi kirja sisältää runsaasti sekä piirros- että valokuvia. Kirja sisältää myös pohdintaa herättäviä kysymyksiä ja tehtäviä, joiden tekeminen edellyttää asiaan liittyvän teorian hallintaa. 5. Annikki Hagros-Koski: Hiusten ja hiuspohjan hyvinvointi (2011, 152s.). Tämä kirja kertoo hiuksen elinkaaresta, rakenteesta, kasvusta, ravinnosta ja eri hiustenlähtötyypeistä, kuten miestyypin kaljuuntuminen, pälvikaljuus ja moninaiset muut hiustenlähtötapaukset sekä hiuspohjan häiriöt, kuten mm. hilseet, psoriaasi, atopia, allergiat.
Tämä teos täydentää kirjaa Hiusten hyvinvointi sekä jatkaa siitä, mihin edellinen jäi. HiusAkatemia on tehnyt monien vuosien ajan useiden lääkäreiden ja ravintoasiantuntijoiden kanssa yhteistyötä selvittääkseen kaikkea mahdollista, mikä vaikuttaa hiuksen kasvuun haittaavasti ja hyödyllisesti. Kirja on tarkoitettu jokaiselle, joka haluaa voida hyvin, sillä terve keho tuottaa terveet hiukset. Tämä tietopaketti on tervetullutta tietoa terveydenhuollon ja hiusalan ammattilaisille, luontaistuotteiden parissa työskenteleville ja tuotevalmistajille.
Kirja on helppolukuinen. Kapulakieltä on vältetty ja muutamalla kuvalla on esitetty faktaa tehdyistä kokeiluista, joissa on kuvattu oikeat fyysiset henkilöt, jotka kukin ovat tarvittaessa valmiita todistamaan hoitojen onnistumisesta. 6. Arja Kuuri-Riutta: Elä­vät hiuk­set. Holistinen hiustenhoito (2021). On aika lopettaa hiusten kärsimys ja antaa niiden voimistua ja vahvistua. Opi hoitamaan hiuksiasi holistisesti, kokonaisvaltaisesti erilaisia hiuksia vahvistavia hoitokeinoja hyväksikäyttäen. Miten hiuksesi voivat? Miltä ne tuntuvat? Oletko onnellinen hiuksistasi? Osaatko hoitaa hiuksiasi oikein? Miten hoidat hiuspohjasi terveeksi, mitä voit tehdä vähentääksesi hiusten lähtöä ja saadaksesi ne kasvamaan paremmin? Miten käytät luonnon omia antimia hyväksi hiustenhoidossa. Kutrisi ovat kehosi kuvastin, ole niistä ylpeä. Anna kruunusi kiiltää! Kun hiukset voivat hyvin, myös sinulla on parempi olo. Terveet hiukset tekevät sinusta onnellisemman, ne tuntuvat hyviltä ja peiliin katsomatta tiedät, että ne myös näyttävät hyviltä. Hiuksesi merkitsevät sinulle enemmän kuin tiedätkään. Löydä yhteys hiuksiisi ja opi rakastamaan niitä, herätä omat hiuksesi elämään! Miten hiukset leikataan niin, että ne asettuvat luonnollisesti oman tahtonsa mukaan ja ovat laittamatta kauniit? Mikä on energialeikkaus, hiustenleikkaus hiusten omilla ehdoilla? Voiko hiustenleikkaus hoitaa ihmistä? Energialeikkaus on kokonaisvaltainen, rentouttava hoito, jonka jälkeen hiukset pysyvät mallissaan paljon kauemmin. Arja Kuuri-Riutta aloitti kampaajan uran jo vuonna 1977, perusti useita kampaamoja, menestyi alan kilpailuissa ja toimi kouluttajana, mutta joutui lopettamaan kemikaaliallergian vuoksi -93. Kaikki kokemukset kampaajana synteettisten tuotteiden parissa ovat olleet hänellä pohjana nyt ekokampaajana, etsiessään luonnonmukaisia vaihtoehtoja hoitaa hiuksia terveellä ja ihmiselle turvallisella tavalla. 7. Mariela Sarkima: Hair Bible (2014, 214s.). Täydellinen hiusopas kaikenikäisille naisille! Hair Bible on kaikenkattava hiuskäsikirja, joka jatkaa Make Up Biblen menestyksen viitoittamaa tietä opastavana, inspiroivana ja kaikkia naisia puhuttelevana kauneusoppaana. Se ratkoo jokapäiväisiä hiushaasteita, neuvoo hiusten hoidossa ja -muotoilussa ja tarjoaa runsaasti ammattikampaajan vinkkejä hiuksista huolehtimiseen. Hair Bible on pullollaan Mariela Sarkiman ammattivinkkejä ja niksejä, joita jokainen nainen voi helposti hyödyntää niin arjessa kuin juhlassakin. Oman lukunsa saavat erilaiset hiustenleikkaukset ja -värjäykset, hiusten muotoilu, kampaukset sekä hiusten hoito ja hemmottelu. Hair Bible tarjoaa myös leikkimielisiä testejä, joilla löydät itsellesi parhaiten sopivat tyylit ja ideat.
Kirjan malleina nähdään tavallisia naisia, julkkiksia sekä Marielan omia kauneusidoleita. Mukana on erilaisia väri- ja leikkausmuodonmuutoksia ja muotoiluesimerkkejä kaiken kaikkiaan siis yli 200 sivun verran henkeäsalpaavan kauniita hiusmuotikuvia!

Suositukset, ravintolisät: 1. Solgar® Skin Nails & Hair. Ravintolisä tukee kynsien, ihon ja hiusten kuntoa päivittäin. Ravintolisä sisältää sinkkiä, kuparia, OptiMSM®:aa, piitä, kauneudelle tärkeitä aminohappoja ja C-vitamiinia. Kattava yhdistelmä, joka on suunniteltu tukemaan kollageenin rakentumista, joka on ihon, hiusten ja kynsien rakenneosanen. 2. Hübner Original Silicea + Biotiini piihappogeeli - Iho & Hiukset. Original Silicea+biotiini on erityisesti hiuksille ja iholle kehitetty ravintolisä. Valmiste sisältää piihappogeeliä sekä biotiinia, joka edistää hiusten ja ihon pysymistä normaaleina. Ruokavalio, elämäntavat ja muut ulkoiset tekijät voivat kaikki vaikuttaa siihen, miltä hiukset ja iho näyttävät. 3. Priorin Extra. Luultavasti yksi tämän hetken tunnetuimmista ja käytetyimmistä hiusravinteista, eikä mikään ihme, sillä tuote on varsin monipuolinen. Se sisältää muun muassa pienen määrän biotiinia, joka edistää hiusten normaalia hyvinvointia. Lisäksi siinä on hirssiä, vehnänalkioöljyä ja L-kysteiiniä. Ainesosat on valittu niin, että ne tukevat hiusten hyvinvointia ja auttavat ravitsemaan hiuksia juurista lähtien. Priorin-tuotesarjaan kuuluu myös shampoo ja hiuspohjaan jätettävä liuos. Nämä tuotteet yhdessä muodostavat todella kokonaisvaltaisen hoidon. Ne kosteuttavat, vahvistavat ja ravitsevat hiuksia sekä edistävät terveiden hiuksien kasvua. 4. Puhdas+ Beauty Vahva Biotiini.Mikäli vannot hiustenhoidossa biotiinin nimeen, tämä tuote on juuri sinua varten! Biotiini on vesiliukoinen B-vitamiini, joka tunnetaan myös nimillä B7-vitamiini ja H-vitamiini. Biotiinia pidetään hiusten kauneutta edistävänä vitamiinina, koska sillä on tärkeä rooli hiusten kasvussa ja terveydessä. Biotiinin avulla hiusten keratiinisäikeet pysyvät joustavina ja vahvoina, mikä vähentää hiusten vaurioitumista ja katkeilua.Biotiinia käytetään monissa hiusravinteissa, mutta sitä on saatavilla myös erikseen. Puhdas+ Beauty Vahva Biotiini on nimensä mukaisesti todella vahva, sillä biotiinia on valmisteessa jopa 10mg. Jos siis haluat käyttöösi tehokkaan biotiinivalmisteen, johon ei ole lisätty muita vaikuttavia aineita, kannattaa tutustua tähän tuotteeseen. 5. Luontaistukun Vahvat hiukset -hiusravinne on todella monipuolinen yhdistelmä luontaistuotteita, jotka vahvistavat hiuksia, ihoa ja kynsiä. Se sisältää jopa kuutta täsmäravinnetta sekä lukuisia vitamiineja ja hivenaineita. Kaikki aineet on valittu niin, että ne tukevat päänahan, hiusjuuren ja hiusten hyvinvointia. Tuotteessa on hieman biotiinia, hieman hyviä rasvahappoja, hieman piidioksidia sekä paljon muuta, jotka kaikki omalta osaltaan edesauttavat hiusten hyvinvointia. Tässä tuotteessa on panostettu erityisesti monipuolisuuteen. Mitään ainetta ei ole erityisen paljon, vaan kapseliin on haluttu saada monipuolinen kattaus erilaisia ravintoaineita. Jos siis arvostat monipuolisuutta, tämä tuote sopii täydellisesti sinulle. 6. Tolonen Biotiini Strong on monipuolinen hiusravinne. Sen tärkein ainesosa on biotiini, joka auttaa hiuksia säilyttämään luonnollisen hehkunsa ja joustonsa. Biotiinin lisäksi tuotteessa on myös OptiMSM:ää, joka on hyvä rikin lähde. Rikki auttaa muodostamaan kollageenia, joka on tärkeä ainesosa muun muassa hiuksissa, ihossa ja kynsissä. Tämä auttaa tekemään hiuksista vahvemmat. MSM:n käyttö saattaa kuitenkin kuluttaa elimistön molybdeenivarastoja, joten tuotteeseen on lisätty myös hieman molybdeenia tasapainottamaan tätä. Lisäksi tuotteessa on muun muassa sinkkiä, joka edesauttaa hiusten pysymistä normaaleina. Tämä tuote on hyvä vaihtoehto silloin, jos haluat saada paljon biotiinia, mutta myös hieman muitakin ravinteita hiusten hyvinvointia ajatellen. Tämä on tehokas yhdistelmä hiusten hyvinvoinnin tukemiseen. 7. Puhdas+ Beauty Kollageeni & Biotiini on tehokas ja monipuolinen valmiste hiusten, ihon ja kynsien hyvinvoinnille. Se sisältää kollageenia, joka auttaa ihoa säilyttämään sileytensä, ja biotiinia, joka edistää kynsien ja hiuksien kasvua sekä ihon normaalia toimintaa. Lisäksi siinä on C-vitamiinia ja sinkkiä, jotka edesauttavat kollageenin muodostumista. Ihosta jopa 70% on kollageenia. Myös hiukset ja kynnet koostuvat pääasiassa kollageenista. Keho muodostaa jatkuvasti uutta kollageenia, mutta sen muodostuminen hidastuu jo kolmenkymmenen vuoden tietämillä, minkä seurauksena iho alkaa veltostua ja ryppyyntyä ja hiukset saattavat menettää kiiltoaan ja ryhtiään. Kollageeni auttaa palauttamaan ihon ja hiusten normaalia hehkua ja hyvinvointia. Tämä tuote ei siis toimi pelkästään hiuksille, vaan bonuksena se auttaa myös palauttamaan ihon kimmoisuutta. Lähde: hyvinvointitori.fi (parhaat ravintolisät hiuksille vuonna 2024 -lista, sivustolta saa tuotteista vielä tarkempaa tietoa).

26.3. Solitude Day. Yksinolonpäivä (positiivisessa merkityksessä). Yksinoloa pidetään usein negatiivisena asiantilana. Se yhdistetään masentavaan yksinäisyyteen ja antisosiaaliseen käytökseen ja sitä voidaan pitää itsekkäänä ja epätuottavana. Ja todella onkin niin, että liika yksinolo voi olla vahingollista henkiselle ja fyysiselle terveydelle. Mutta myös päinvastainen on totta – sellainen, joka on jatkuvasti tiiviisti tekemisissä toisten kanssa, saattaa palaa siinä loppuun, ikuinen vartenolo vaatii veronsa, tulee lopulta ns. "social burn-out". Tarvitaankin tasapainoa yksinolon ja sosiaalisen kanssakäymisen välillä. Solitude Day muistuttaa yksinolon tärkeydestä ja sosiaalisen ja yksinolon tasapainosta auttaen kiinnittämään siihen huomiota, sillä tuo tasapaino tuo mukanaan monia hyötyjä. Huomattakoon, että englannin solitude (aloneness) merkitsee yksinoloa ja se voi olla sekä positiivinen että negatiivinen kokemus riippuen siitä, miten yksilö kokee oman yksinäisyytensä. Loneliness puolestaan tarkoittaa masentavaa yksinäisyyttä, sellaista yksinäisyyttä, joka eristää ihmisen toisista tämän sitä haluamatta ja se tuntuu jopa eräänlaisena kipuna, hylkäyskokemuksena. Sosiaalisen hylätyksi tuntemisen kokemuksen onkin tutkimuksissa todettu aktivoivan samoja aivoalueita kuin fyysinen pahoinpitely! Mutta täytyy sanoa, että kyllä vain toksiset ihmisetkin joitakin aivoalueita aktivoivat, elleivät peräti samoja kuin hylkäyskokemukset – heistä jää jälkeen sellainen tuntikausien "jätteinen" olo, jota on vaikea sanallistaa. Ilmeisesti sen olon on määrä toimia sen kokijalle ikään kuin merkkinä, että hänen olisi syytä välttää yksilöitä, jotka sellaista aiheuttavat… Voidaan mielestäni liioittelematta sanoa, että kyse on erään sortin henkisestä väkivallasta, jolloin se toiminta todellakin aktivoi kohteensa aivoista samoja alueita kuin fyysinenkin väkivalta. Myös toksisuus on merkki eräänlaisesta hylkäämisestä, toksinen ihminen viestittää sinulle käytöksellään, että sinussa on muka jotakin vikaa, sikäli se tulee lähelle hylkäämistä ja voi tuntua sen kohteessa hylkäyskokemuksena samalla tai jopa vielä pahemmalla tavalla kuin ignooraaminen tai ulkopuolelle sulkeminen.

Vaikka on usein vaikea löytää paikkaa yksinololle nopeatempoisessa aina-aktiivisessa maailmassa - puhun itse "ainaisen valon maailmasta", maailma ei enää koskaan nuku, "they never sleep" – niin sitten kun yksinoloa voidaan kokea, se vaikuttaa positiivisesti psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen. Niin mieli kuin keho hyötyy lepoajasta ja omasta ajasta erillään sosiaalisesta tauottomasta tohinasta. Kun olemme seurassa, seura ei suo meille lepoa, vaan vaatii kaikenlaista tauotonta reagointia, mikä on kuluttavaa. Sosiaalisten normien noudattaminen, kuunteleminen, puhuminen ja reagoiminen sekä tunnetyöskentely ja empaattisuus ottavat runsaasti energiaa – sitä enemmän, mitä empaattisempi olet. Toisaalta kanssaihmisten tunteetkin tarttuvat herkästi ja saattavat kuormittaa – jälleen: sitä suuremmassa määrin, mitä empaattisempi olet. Jotkut kanssaihmiset valittavat runsaasti, sellainen kertyy helposti kuin näkymättömäksi mutta sitäkin tuntuvammaksi kuormaksi kuuntelijan selkään niin että alkaa jo ihan tuntua, että jo käveleekin kumarassa – sellaisen jälkeen. Oma aika, "time away", antaa meille mahdollisuuden ladata akkujamme, mikä puolestaan lisää keskittymiskykyä ja kirkastaa ajattelua. Yksinolo parantaa keskittymiskyvyn paranemisen myötä luovuutta, ongelmanratkaisukykyä ja tuotteliaisuutta ja ennen kaikkea piristää. Se on sosiaalisesta palautumista. Se antaa meidät takaisin itsellemme.

Yksinolo, sen ollessa kokemuksena positiivisesti arvotettua, suo meille aikaa ajatusten järjestämiseen ja kirkastamiseen, se on kuin mielen siivousaikaa ja palautumista "sosiaalisesta lenkkeilystä". Silloin mieli myös purkaa ja jäsentää koettua sosiaalista kanssakäymistä arvottaen sitä: menikö se niin kuin piti, onko mieli siihen tyytyväinen vai onko kokemus se, että asioihin pitäisi saada jotakin muutosta. Yksinolo antaa tilaa luoda perspektiiviä menneeseen ja tulevaan ja omaan aitoon olemiseen. Se luo myös mahdollisuuden kehittyä sosiaalisesti. Ihminen oppii oman sosiaalisuutensa rajat, kuuntelemaan itseään sosiaalisena ja vähemmän sosiaalisena olentona ja siten oppii laittamaan terveitä sosiaalisia rajoja ja tekemään parannuksia tuleviin sosiaalisiin tilanteisiin – ellei hän sitten ole sellaisessa asemassa, jossa joutuu antamaan ihmisten rikkoa rajojaan, kuten asiakaspalveluammatissa: Siinä joutuu kuuntelemaan välistä aika lailla sellaista, mitä ei koskaan suostuisi kuuntelemaan esimerkiksi ystäviltään, tuttaviltaan tai sukulaisiltaan. Ihmiset koettelevat siinä asiakaspalvelijan "vieraanvaraisuuden" rajoja, jotkut hyvin ronskistikin, pahimmat hyvinkin härskisti. Siinä käytetään hyväksi toisen kuonokopallista asemaa, se on vähän kuin menisi eläintarhaan ja härkkisi leijonaa tikulla häkin turvalliselta puolelta.…

Vielä eräs yksinolon hyöty on sen myötävaikutus itsetuntemuksen parantumiseen ja oman äänen löytymiseen: "Mistä minä tiedän, mitä minä ajattelen, ennen kuin minä sen rauhassa keskenäni ajattelen?" -tyyliin.

Yksinolo lisää kykyä ajatella syvällisesti. Ihmisen ollessa jatkuvasti sosiaalisessa vuorovaikutuksessa syväajattelu estyy, ajatukset pysyvät pintavesissä, siinä ollaan valmiita reagoimaan, ollaan toisia varten, syvä ajattelu estyy jatkuvien keskeytyksienkin takia – juuri samasta on kyse siinä, kun on jatkuvasti se kännykkä kädessä, se on jatkuva ajatusten katkaisija ja siten suorastaan estää syvällisen ajattelun. Ajatus murenee jatkuvasti naks-naks-naks-naks! Aina kun olet siinä syvällisen ajattelun porteilla, kuuluu se kirottu merkkiääni. Reagointipakkohan tulee siitä, että mikä tahansa merkkiääni voi olla "se jokin tärkeä" asia, johon täytyy reagoida – olemme kuin jatkuvassa hälytysvalmiudessa, kuin päivystävät lääkärit tai palomiehet konsanaan. Yksinoloaika on todellista yksinoloaikaa vain kun ei olla oikeasti ketään "varten" - kännykkä sylissä Sinä et ole yksin!

Tuotteliaisuus ja luovuus hyötyvät syväajattelusta, tällöin ongelmanratkaisukykykin nousee potenssiin, kun ihminen saa koko ajattelutilansa täysin häiriöttömästi ja keskeytymättömästi käyttöön, koko leveydeltä ja koko syvyydeltä. Yksinolo on parhaimmillaan kuin aukeava ajatushautomo (ellei sitten murheet ihmistä rasita rampauttaen keskittymiskykyä), kaiken metelin, pauhun ja vaatimusten tuolla puolen. Yksinolo voi olla täsmätarpeellista myös joidenkin täyttymyksellisten aktiviteettien harrastamisessa – vähän se on vaikea kirjoittaa, lukea tai maalata, jos joku pölisee vieressä tai koko ajan puhelin piippaa! Yksinolo on tarpeen monenlaisten taitojen oppimisessa ja harjoittamisessa, ja minusta kouluissakin tulisi kiinnittää tähän enenevässä määrin huomiota ja perustaa rauhallisen tilan paikkoja, joissa oppija saa olla täysin omassa rauhassaan – ei epäilystäkään ettemmekö olisi hämmästyneitä moisen kokeilun tuloksista! Ei sovi meteli taustaksi moneen tekemiseen – jos siitä halutaan tuloksellista. Avokonttoreita ei voi sen takia järjellä ymmärtää – miten kukaan siinä kakofoniassa keskittyy mihinkään. Esimerkiksi kirjoittaminen ja jonkin soittimen soittamisen harjoitteleminen vaativat yksinoloa – sekä tietysti aivan kaikenlainen ajattelu ja luova työ. Kaikki sellainen, jonka harjoittamista vartenolo haittaa, kuuluu tai pitäisi kuulua aktiviteettina yksinolon alueelle ja sellainen alue niille toiminnoille pitäisi sovinnolla myös suoda. Solitude Day'n aikana voimme kokea kaikkia edellä mainittuja yksinolon hyötyjä omakohtaisesti – jos vain maltamme suoda yksinololle aikaa ja tilaa.

Jotta me voisimme laajemmaltikin saada pyhän yksinoloajan takaisin, on asia tuotava takaisin keskiöön. Meidän on valloitettava meille kuuluva henkilökohtainen rauhan saarekkeemme takaisin itsellemme ja julistettava se pyhäksi. Se tarkoittaa kännykkäpäivystyksen kulttuurista ulosastumista. Suomennettuna: Se tarkoittaa kapinaa. Nykyisin meidät on pakotettu ja viekoiteltu ns. ikuisen sosiaalisuuden alueelle, ja se joka ei siihen suostu, nähdään poikkeavana, eikä aina hyvällä tavalla (tiedän tästä jotakin, koska minä olen se, joka on ollut ilman kännykkää jo ainakin 6 vuotta – ihmiset ovat suorastaan pöyristyneitä siitä, että minulla ei ole sitä kapinetta, jotkut jopa suuttuvat tai syyttävät minua valehtelusta..). Se on pelottava kehityskulku. Yksinolosta on tehty ikään kuin "poikkeus sosiaalisuuteen", johon on melkein jo anottava lupaa – ja kuitenkin yksinolotila kuuluu perusoikeuksiimme, emmehän me ole sitä tilaa mihinkään pois antaneet, se on otettu meiltä pois vähin erin ja huomaamattamme, kun olemme tehneet yhden myönnytyksen toisensa perään - aina kännykän voitoksi. Lopulta kaikesta ajasta tulee vartenoloaikaa jollakin verukkeella, näin tapahtuu, ellemme me pysäytä sitä prosessia. Siinä vaiheessa, kun puhelimesta tulee kaikille pakollinen, me olemme myyneet sen viimeisenkin todellisen yksinolon kaistaleemme. Näin uskallan väittää. Ja siihen on tuskin enää pitkä matka. Tutustukaamme siis omaan meille suvereenisti kuuluvaan yksinolon saarekkeeseemme, ottakaamme se jälleen haltuun ja pitäkäämme siitä mustasukkaisesti kiinni – aloittakaamme sen valtaaminen heti Tänään!

Oman ajan tärkeyden korostaminen ei ole mikään uusi asia. Esimerkiksi Michel de Montaigne (1533 - 1592) käsitteli aihetta hyvin tarkkanäköisesti jo 1500-luvulla. Koskapa hänen esseensä yksinäisyydestä on yhä edelleen suorastaan polttavan ajankohtainen, tai ainakin pitäisi olla, siteeraan sen nyt kokonaisuudessaan tässä, olkoon se herätteeksi meille kaikille (korostukset KS):

"Yksinäisyydestä

Montaigne näkee yksinäisellä elämällä aina saman tarkoituksen: viettää sen ansiosta vapaampaa ja miellyttävämpää elämää. Mutta tietä siihen ei aina valita oikein. Usein luulee päässeensä vapaaksi huolista, kun onkin vain vaihtanut ne toisiin. Vaikka pääsisimme eroon hovista ja maailman markkinoista, emme silti ole päässeet eroon elämän raskaimmista rasituksista. Kunnianhimo, ahneus, epävarmuus, pelko ja himot eivät hellitä meistä, vaikka vaihdamme asuinpaikkaa. Ne seuraavat meitä usein aina luostareihin ja filosofien kouluihin asti. Eivät erämaat, eivät kallioluolat, ei jouhipaita eivätkä paastot päästä meitä niistä. Kyljessä ovat kiinni kuin kuolettava nuoli. Sokrateelle sanottiin, että joku mies ei ollut muuttunut lainkaan paremmaksi matkansa aikana. 'Sen kyllä uskon', tämä vastasi, 'hän otti mukaan oman itsensä'. Siten, ei riitä, että vaihdamme asuinpaikkaa; meidän täytyy vapautua laumaihmisestä itsessämme; meidän täytyy vetäytyä erillemme ja saada takaisin oma itsemme. Me helposti kuljetamme kahleet mukanamme, vapautemme ei ole täydellinen; käännämme edelleen katseemme siihen, minkä olemme jättäneet taaksemme, se on meillä alati mielessä.

Jos päätämme ryhtyä elämään eristyneinä muista ja tulla toimeen ilman seuraa, pitäkäämme huoli siitä, että tyytyväisyytemme riippuu vain meistä itsestämme; irrottautukaamme kaikista siteistä, jotka kiinnittävät meidät muihin; löytäkäämme itsestämme voima elää aidosti yksin ja saada siitä elämäntavasta tyydytys. Meidän on varattava myymälään kokonaan itsellemme ja omaan vapaaseen käyttöömme takahuone, johon perustamme todellisen vapautemme ja olennaisimman pakopaikkamme ja yksinäisyytemme. Siellä meidän tulee alinomaa käydä keskustelua itsemme kanssa kahden kesken niin yksityisesti ettei mikään ulkopuolinen seurustelu tai kanssakäyminen saa siellä sijaa, jutella ja nauraa aivan kuin meillä ei olisi puolisoa, ei lapsia eikä tavaroita, ei talonväkeä eikä palvelijoita, niin että kun tulee aika menettää ne, meistä ei olisi outoa tulla toimeen ilman niitä. Meillä on sielu, joka pystyy sulkeutumaan omaan itseensä; se voi pitää itse itselleen seuraa; älkäämme pelätkö, että tässä yksinäisyydessä käpristyisimme ikävystyttävään toimettomuuteen.

Avioliitto on vanhassa iässä solmittava vain oman itsemme kanssa. Olemme eläneet kylliksi muita varten, eläkäämme itseämme varten edes elämän loppuosa. Voimme pitää montaakin asiaa ominamme, mutta ei niin lujasti meihin iskostuneina ja kiinni kasvaneina, ettemme pystyisi riuhtaisemaan itseämme niistä irti repäisemättä samalla irti omaa nahkaamme ja kappaletta omasta itsestämme. Suuriarvoisin asia maailmassa on osata kuulua omalle itselleen. Vanhuuden päivinä ihmisen on varottava olemasta itselleen vaivalloinen, rasittava ja tarpeeton. Useimmat nautinnot hellivät ja hyväilevät mieltämme vain kuristaakseen meidät samaan tapaan kuin roistot, joita egyptiläiset nimittivät filistoiksi. Jos päänsärky edeltäisi humalatilaa, varoisimme visusti juomasta liikaa. Mutta nautinto kulkee edellä pettääkseen meidät ja salaa meiltä seuraamuksensa. Kirjat tuottavat mielihyvää, mutta jos lopulta menetämme niiden parissa iloisen mielemme ja terveytemme, kalleimmat ominaisuutemme, luopukaamme niistä. Ihmisen tulee muotoilla uusi elämänsä järjen ohjeiden mukaan, säädellä ja järjestää se viisaasti ja harkiten. Ylipäänsä, talouden hoitamisessa, opiskelussa, metsästyksessä ja kaikessa muussakin toiminnassa on edettävä hauskuuden äärirajoille, ja varottava menemästä edemmäs, missä siihen alkaa sekoittua tuskaa. Meidän on varattava itsellemme vain sen verran tekemistä kuin on tarpeen pitämään meidät virkeinä ja suojelemaan meitä haitoilta, joita toinen äärimmäisyys, veltto ja unelias joutilaisuus, tuo mukanaan.

Maine ja lepo eivät voi asua saman katon alla. Tuolloin on syrjäänvetäytynyt vain vetänyt kätensä ja jalkansa pois väentungoksesta; hänen sielunsa ja tarkoitusperänsä ovat kiinnittyneet siihen lujemmin kuin koskaan aikaisemmin. Hän on vetäytynyt taaksepäin vain ottaakseen vauhtia ja voidakseen sitäkin suuremmalla voimalla syöksyä entistä syvemmälle ihmisjoukkoon. Todella syrjäänvetäytyvä luopuu muiden intohimojen ohella siitä, joka versoo ihmisten antamasta arvostuksesta. Muistakaa miestä, jolta kysyttiin, miksi hän näki niin paljon vaivaa taidon alalla, jonka vain harvat tulivat koskaan tuntemaan. Hän vastasi: "Harvoissa on minulle kylliksi, yhdessä on minulle kylliksi, minulle on kylliksi, vaikka ei olisi ketään." On meneteltävä kuin eläimet, jotka hävittävät jäljet luolansa suulta. Ei pidä huolehtia siitä, että maailma puhuu teistä, vaan siitä, miten te itse puhutte itsellenne. Vetäytykää omaan itseenne, mutta valmistautukaa ensin ottamaan vastaan itsenne; teidän olisi hulluutta antautua oman itsenne varaan, jollette osaa ohjata itseänne. Opittuanne tuntemaan todellisen hyvän, josta nauttii sitä enemmän mitä paremmin sen tuntee, tyydytte siihen haluamatta pidentää elämäänne tai mainettanne. Tähän teidät opastaa oikea ja aito filosofia, joka ei kerskaa ja ole vuolaspuheinen."

Vuonna 1863 julkaistussa teoksessaan Nikolai Tšernyševskillakin (1828 – 1889) oli aiheeseen sanottavansa. Teoksessaan Mitä on tehtävä? (1863) Tšernyševski tulee esittäneeksi eettistä herkkyyttäkin palvelevia ehdotuksia, hän nimittäin ehdottaa käytännössä ehdottoman oman ajan suomista toiselle ihmiselle. Tšernyševski puhuu kirjoituksessaan nimenomaan avioliiton osapuolista. Hän ehdottaa avioparille huoneiden jakoa neutraaleihin ja ei-neutraaleihin. Ei-neutraaleihin huoneisiin tulee pyytää kumppanilta "kulkulupa". Jos kulkulupa evätään, syytä ei pidä tiedustella. Ennen kaikkea teos käsittelee sitä, kuinka otetaan aidosti huomioon toinen ihminen ja hänen tarpeensa, myös tarve olla yksin, viettää omaa aikaa. Tšernyševskin ehdottama tapa tuo mieleen schweitzeriläishenkisen häveliäisyyden vaatimuksen. Teoksessa puhutaankin ns. pyhästä kynnyksestä, jonka yli kenelläkään ei ole oikeutta astua ilman sen takana asuvan henkilön lupaa: toisen sieluun ja tunne-elämään ei pitäisi tuppautua, vaan antaa toiselle tämän tarvitsema tila. Niin, yhä nykyisinkin tahtoo tilanne olla se, että perheen miehellä on kyllä oma tila. Wikipedia kuvailee tätä miehelle pyhitettyä omaa tilaa: "miesten pakopaikka tai pyhäkkö kodissa, kuten erityisesti varustettu autotalli, ylimääräinen makuuhuone, mediahuone, luola, kellari tai puumaja. Termi "miesluola" kuvaa aluetta kodissa, jossa mies voi tehdä mitä haluaa maskuliinisessa tilassa". Entäs naisen oma tila, missä se on? Ei missään! Jos nainen haluaa saada omaa tilaa, on hänen käytännössä lähdettävä ulos talosta, vaikka lenkille – ei ole womancaveja (tai ainakaan minä en ole moisista kuullut – ehkä niitä pitäisi ryhtyä perustamaan, tšernyševskiläisillä "pyhillä kynnyksillä" varustettuina! Välistä kyllä kuulee, että nainen ei parisuhteessa ollessaan suostu muuttamaan miehen kanssa yhteen, vaan hänellä on kokonaan oma asunto – ilmeisesti se on oikeastaan se hänen womancavensa! On sanomattakin selvää, että moista toimintaa kovasti kummastellaan, "merkillinen nainen!", kuulee sanottavan. On edelleen "epänormaalia", että nainen ottaa omaa tilaa, siinä tuntuu olevan jotakin sangen epäilyttävää: "Mihin se sitä kämppää oikein käyttää (!?)" Mieheltä ei kuitenkaan kukaan kysy, mitä hän siellä mancavessa puuhailee, erikoista kyllä, vai mitä.) Oman tilan puute ei voi olla muuta kuin orjuutta ja ikuista-vartenoloa – ei mitään tilaa missä ihminen saa olla keskenään, se on vähän kuin jatkuvaa työssäoloa, käytettävissäoloa. Mistä tulevat kaikki ne happamat vaimot? Arvioisin, että yksi syy voi hyvinkin olla se, jos naisella ei ole ollenkaan omaa aikaa ja tilaa, koska silloin hän ei saa lainkaan palautua sosiaalisesta vartenolosta – kyllä siinä lopulta alkaa jo lehmän-hermoisellakin ne hermot kiristyä.. "Hänen täytyy aina olla jonkun, tavallisesti jokaisen, käytettävänä ja käskettävänä. Jos hän tahtoo lukea tai tutkia jotakin, hänen on varkain siepattava itselleen lyhyt lomahetki, joka sattumalta tulee siihen käytettäväksi", kirjoittaa John Stuart Mill (1806 – 1873) teoksessaan Naisen asema (1869), jossa hän seikkaperäisesti ja hienojakoisesti analysoi naisen asemaa eri kohdissa yhteiskuntaa, niin kodissa kuin kodin ulkopuolella. Kaikesta kehityksestä huolimatta yllättävän vähän ovat ajat muuttuneet sitten 1800-luvun: Edelleen naiset ovat vailla sitä omaa tilaa omassa kodissaan! Suositan luettavaksi ko. teosta – aivan kaikille, sillä se on yhä polttavan ajankohtainen, kovin monin osin. Ja naiset!: Nyt vain määrätietoisesti rakentamaan niitä womancaveja, p.s. muistakaa jättää myös kännykkä sen ulkopuolelle!

Tutustumiseksi: 1. Dave Drayton: Art of Being Alone. Harness your superpower by learning to enjoy being alone (2024). Unleash the Power Within You. This book is inspired by the profound insights of Jordan Peterson, and it is your gateway to a life of unparalleled fulfillment and happiness. Do you find yourself trapped in the endless cycle of loneliness and longing for connection, only to end up compromising your true self just to fit in? It's time to break free from this cycle. In this groundbreaking book, we guide you on a journey to discover the transformative potential of solitude - a journey that will forever change your perspective on being alone. The journey begins with the revelation that loneliness is not your enemy but a misunderstood friend. We delve into the core reasons behind our obsession with loneliness and unveil the hidden costs of living a life inauthentic to our true selves. With guidance inspired by the wisdom of Jordan Peterson, we empower you to shed the masks you wear and embrace your unapologetic, authentic self. As you progress through the book, you'll master the art of enjoying your own company and find true contentment within yourself. Solitude is not a curse but a remarkable period of personal growth. We guide you to thrive during alone time, develop your 'Life Doesn't Suck' Blueprint, and create a Kick-Ass Solitude Action Plan. By the end of this journey, you'll be equipped to make alone time your most valuable resource. Are you ready to unlock your superpower, to find happiness in your own company, and to embrace a life that celebrates your true self? Say goodbye to loneliness, and say hello to a world where solitude becomes your greatest ally. 2. Lars Svendsen: Yksinäisyyden filosofia (2017). Jokainen ihminen tuntee jossain vaiheessa elämäänsä itsensä yksinäiseksi: siellä, missä on ihmisiä, on aina myös yksinäisyyttä. Yksinäisyys yhteiskunnallisena, elämänlaatua heikentävänä ongelmana on ajankohtainen aihe, toisaalta yksin oleminen on monille myös nautinnon lähde. Yksinäisyys vaikuttaa syvästi fyysiseen ja henkiseen terveydentilaamme. Mutta mistä puhumme, kun puhumme yksinäisyydestä? Filosofi Lars Svendsen ammentaa filosofian, psykologian ja sosiaalitieteiden viimeisimmästä tutkimustiedosta ja tarkastelee yksinäisyyden eri lajeja, tunteiden filosofiaa sekä niitä tekijöitä, joiden vuoksi toiset ihmiset ovat yksinäisempiä kuin toiset. Keskeiseksi nousee ystävyyden ja rakkauden merkitys elämässämme. Voiko modernin yhteiskunnan ongelma olla liian paljon yksinäisyyden sijaan sittenkin se, että vietämme liian vähän aikaa yksin? Yksinäisyyden filosofia tarjoaa sekä tietoa että viisautta tästä olemisen tilasta, joka on kaikkea muuta kuin yksinkertainen ja kevyt. Suositeltavaa luettavaa sekä niille, jotka tuntevat olevansa yksin, että niille, jotka haluavat olla yksin. Norjalainen Lars Svendsen on Bergenin yliopiston filosofian professori, joka on tutkinut mm. ikävystymistä, pelkoa, pahuutta ja muotia. Yksinäisyyden filosofia on käännetty useille kielille. 3. Michel de Montaigne: Esseitä 1-3. 4. Nikolai Tšernyševski: Mitä on tehtävä? 5. John Stuart Mill: Naisen asema.

27.3. World Theatre Day. Teatterit ovat taianomaisia paikkoja, joissa tarinat heräävät henkiin, näyttämö on portti muihin maailmoihin, joka vie yleisönsä live-esityksen eläväisellä voimalla yhä uusiin valtakuntiin. Teatteritaide on sykähdyttänyt ihmisiä jo tuhansia vuosia, se on ainutlaatuinen ja kiinnostava osa kulttuuria ja heijastaa aina myös aikaansa. Sanan teatteri juuret ovat kreikan kielessä ja se merkitsee katselupaikkaa. Kaikkien näiden vuosituhansien jälkeenkin teatteri jatkaa ei vain tarinoiden kertojana ja elämysten tarjoajana, vaan myös kulttuuri- ja yhteiskuntavaikuttajana. Olipa kyse kirjoittamisesta, ohjaamisesta, tuottamisesta, näyttelemisestä, puvustamisesta, valaistuksesta tai lavastuksesta, teatteri on taidemuoto, joka vaatii laajan skaalan lahjakkaita taiteilijoita toteutukseensa. World Theatre Day on täällä, jotta voimme osoittaa arvostusta kaikkia teatteriammattilaisia kohtaan. He uhraavat meille tavattomasti aikaansa ja laittavat lahjakkuutensa täysillä peliin pitääkseen show'n käynnissä.

27.3. World Cheese Day. Maailman juustopäivä. Miksi juustopäivä on perustettu juuri tälle päivämäärälle? Tapahtuma sai alkunsa Ranskassa, kun haluttiin perustaa kansallinen muistopäivä erään Ranskan huomattavimman tuotteen juhlistamiseksi. Yhdistys nimeltään Fromage de Terroirs rekisteröi päivän kalenteriin, ja se löytyy kalenterista jo noin puolessa maailman maista.

Tutustumiseksi: 1. Juliet Harbutt: Gummeruksen suuri juustokirja (2000). 2. Anne Iburg: Syötävän hyvä juustokirja: valmistus, alkuperä, tyypit, maku (2009).

28.3. Respect Your Cat Day. Kunnioita kissaasi -päivä. Kissat ovat itsenäisiä ja kiehtovia olentoja. Osoita niille rakkautta pitämällä huolta niiden ympäristön turvallisuudesta, leikkiajasta ja kunnioittamalla niiden rajoja. 

Lukemiseksi: 1. Helena Telkänranta: Millaista on olla kissa (2023). 2. Päivi Ylikorpi: Kissanhoidon käsikirja (2022, 418s.). Kissanhoidon käsikirja on ensimmäinen kattava suomenkielinen opas kissan hoitamiseen. Kirjassa annetaan kokonaiskuva siitä, miten käsitellä, hoitaa ja ruokkia kissaa parhaalla mahdollisella tavalla. Kirja sisältää laajan kissan käyttäytymistä koskevan osuuden, ja siinä avataan myös käyttäytymisen ongelmien syitä ja ratkaisukeinoja. Kirjassa kerrotaan myös esimerkiksi kissan hankinnasta ja valinnasta, aktivoinnista ja käsittelystä klinikalla ja löytöeläintaloissa. Kirja pohjautuu ajantasaiseen tutkimustietoon. 3. Heli Mäenpää: Arvon kissa. Suomalaisten rescue-kissojen tarinoita (2023, 293s.). "Jokainen kissa tarvitsee ihmistä."
Arvon kissa kertoo suomalaisten rescue-kissojen elämästä 21 tositarinan kautta. Kirjan päähenkilöt ovat entisiä kodittomia kissoja, jotka pelastuivat ja löysivät oman kotinsa rakastavan ihmisen luota.
Koskettavien tarinoiden kautta lukija pääsee seuraamaan aitiopaikalta kuinka selviytymistaistelu muuttuu toivoksi ja yksinäisyys rakkaudeksi. Arvon kissa kietoo yhteen kissojen pelastajien, adoptoijien ja kissojen tarinat yksityiskohtaisesti ja elämänmakuisesti. Kirjailija Heli Mäenpään missiona on herättää empatiaa ja arvostusta kissoja kohtaan, mutta myös lisätä tietoa ja viihdyttää lukijoitaan. Heidi Strengell nostaa upeilla muotokuvillaan esiin jokaisen kissan oman persoonan. Tämän kirjan luettuasi katsot kissoja uusin silmin. 4. Susanne Schötz: Kissojen salainen kieli (2018, 237s.). Naukuminen, kehräys ja murahtelut ovat kissojen omaa kieltä. Jokainen kissanomistaja tietää, että nelijalkaisella perheenjäsenellä on paljon asiaa. Viestejä sekä omista tarpeista että ympäristön tapahtumista riittää sekä ihmisille että toisille kissoille. Kissojen viestejä on kiehtovaa ja hyödyllistä oppia tulkitsemaan. Lundin yliopiston professori, kielitieteilijä Susanne Schötz on yhdistänyt kielten äänneopin ja biologian asiantuntemuksensa ja tutkinut kissojen viestintää. Intohimoisen kissafanin kotona asustaa viisi innokasta kissaa, joiden avulla salaperäistä kieltä voi tutkia. Tuloksena on riemastuttava ja tieteellisesti pätevä kirja, jolla eläinten ystävä voi perehtyä kissojen kieleen ja kommunikoida niiden kanssa. 5. Minna Keinänen & Harri Nyman: Kissojen Suomi (2020, 175s.) Saapuiko ensimmäinen kissa Suomeen viikinkien matkassa? Kuka on Kalevalan Kipinätär? Miksi mustaa kissaa pelätään? On aika kertoa Suomen kissakunnan tuhatvuotinen tarina viiksistä hännänpäähän! Kissojen Suomi on jokaisen kissaihmisen hurrrrmaava käsikirja. Teos auttaa ymmärtämään arvoituksellista lemmikkiä ja siinä sivussa omaa itseä. "Keinäsen ja Nymanin kirja avaa kissanluukun monipuoliseen suomalaiseen kissahistoriaan ja kuuluu ehdottomasti kaikkien kissanystävien lukulistalle." - Maaseudun Tulevaisuus. 6. Susan Michals: Walter Chandoha. Cats. Photographs 1942–2018 (2023, 192s.) On a winter's night in 1949 in New York City, young marketing student and budding photographer Walter Chandoha spotted a stray kitten in the snow, bundled it into his coat, and brought it home. Little did he know he had just met the muse that would determine the course of his life. Chandoha turned his lens on his new feline friend—which he named Loco—and was so inspired by the results that he started photographing kittens from a local shelter. These images marked the start of an extraordinary career that would span seven decades. 7. Päivi Ylikorpi, Emmi Heikkinen, Johanna Anturaniemi: Mitä kup­piin kis­sal­le? Yksilöllinen ruokinta läpi elämän (2024, 314s.). Mitä kuppiin kissalle? on monipuolinen ja kattava opas ja tarjoaa uusinta tietoa ruokinnan vaikutuksista kissan terveyteen. Kirja auttaa ruokkimaan lemmikkiä yksilöllisesti, mikä parhaimmillaan lisää kissan elinvuosia ja auttaa sitä voimaan mahdollisimman hyvin. Ravinnolla ja ruokintatavalla on suuri vaikutus kissan terveyteen ja hyvinvointiin. Sopivalla ruokinnalla voidaan vaikuttaa myös kissan käyttäytymiseen. Mitä kuppiin kissalle? auttaa kissanomistajaa räätälöimään omalle lemmikille sopivan ja yksilöllisen ruokavalion. Kirja nojaa ajantasaisiin tutkimuksiin ja sisältää kattavasti tietoa eri ruokintavaihtoehdoista – kuivamuonista itse koostettuihin ruokiin ja näiden erilaisiin variaatioihin.
Kirjassa käydään läpi mm. seuraavia teemoja: erilaisten ruokintatapojen vahvuudet ja haasteet, ruokavalion koostaminen, teollisten ruokien sisältö, ruokinnan ja käyttäytymisen yhteys sekä ruokinta lemmikin eri elämänvaiheissa. 8. Michael Pollard: Kissarotujen ensyklopedia (2006, 384s.).

28.3. Hot Tub Day. Kuuman kylvyn päivä. On aika ryhtyä kylpemään oikein olan takaa – nyt otetaan iisisti! Tämä on suuren rentoutumisen ja itse kylpemisen juhlistuspäivä – vaikka toki siinä ohessa voi muutakin juhlistaa, miksei! Järjestäkäämme oikein kunnon kylpytapahtuma, kenties hierontoineen päivineen! Ammeessa voi jopa jumpata tai venytellä – niin halutessaan, vai käytkö vaikka vesijuoksemassa ennen kylpyä? Voit kylpeä yksin, kumppanin kanssa tai vaikka naapureiden kanssa, järjestää paljubailut tai vaikka romanttisen illan Sen Kaikista Tärkeimmän kanssa – vai laitetaanko lapsille jotakin spesiaalia kylpemisen merkeissä? Tämä on mukava juhlistuspäivä, jolloin voit muistaa läheisiäsi vaikka ihanilla kylpytarvikkeilla – olisikos aika selata, millaisia eksoottisia kylpypommeja olisi saatavilla? Oikein ihanaa kylpyhetkeä!

29.3. International Mermaid Day. Kansainvälinen merenneitopäivä. Merenneitopäivä saa mielikuvituksen liikkeelle johdattamalla meidät myyttisten merenneitojen kiehtovaan maailmaan. Tämä on spesiaali päivä niille, joilla kansanperinne ja taide on sydäntä lähinnä. Nyt juhlistamme niitä ihania olentoja, jotka symbolisoivat mysteeriä ja viehätysvoimaa. Tämä on päivä, jolloin fantasian ystävät voivat tehdä kunniaa näiden myyttisten olentojen kulttuuriselle merkittävyydelle. Päivä rohkaisee ihmisiä sukeltamaan merenneitoaiheisten tarinoiden ja taideluomusten maailmaan. Kirjojen, elokuvien ja taideluomusten kautta Mermaid Day vaalii tietoisuutta kaiken ihmeellisyydestä ja rohkaisee ihmisiä tutkimaan merenneitoihin liittyviä myyttejä. International Mermaid Day on omistettu muinaisille merenneidoille, puoliksi kaloille, puoliksi ihmisille, olennoille, jotka ovat kiehtoneet ihmisten mielikuvitusta jo vuosisatojen ajan.

Tutustumiseksi: 1. Ej Manchester-Murphy: I'd Rather Be a Mermaid (2022). Magic should reside in the hearts of all of us whether we are small and little, old and wise, or somewhere boarding the unknown and uncertain middle of life's ever-changing tides. I'd Rather Be a Mermaid is a story that makes the connection between being a real and authentic individual who embraces the idea of hopeful humanity through the values of kindness, cooperation, and respect. 2. Rachel Federman: Mermania. The little book of mermaids (2019.). Over 200 pages of legends, spells, facts and mermaid crafts! Do you need a little more magic in your life? What about shimmer? Look no further. Mermania is here! Packed full of over 200 enchanting pages of legends, spells, and facts, plus mermaid-inspired recipes and crafts, Mermania: The Little Book of Mermaids is the ultimate compendium of all things mer-people and their mystical aquatic lore. 3. Carolyn Turgeon: The Mermaid Handbook. An alluring treasury of literature, lore, art, recipes, and projects (2018, 208s.). Divided into sections: a) Fashion and Beauty, b) Arts and Culture, c) Real Mermaids and Where to Find Them, d) Food, Entertaining and Stories of the Sea — The Mermaid Handbook is a unique and sumptuous compilation filled with creative ideas for decorating and living inspired by these beauties from the deep.

30.3. Take a Walk in the Park Day. Puistossa käyskentelyn päivä. Ulkoilmailojen päivä! Tämä on päivä, jolloin voit nauttia luonnon yksinkertaisista iloista, tyhjentää mielesi ja syleillä puiston tarjoamaa rauhaa. Astumalla puistoon voit suoda itsellesi tauon jokapäiväisestä tohinasta. Puistot toimivat keitaina joita emme useinkaan tule ajatelleeksi: Ne tarjoavat meille vihreän pakopaikan (green escape, noh - Suomessa välistä vähemmän vihreän, heh..), jotta voimme virkistyä ja virvoittaa mieltämme sekä edistää hyvinvointiamme. Tämä juhlapäivä on tarpeen, sillä ihmiset tuskin käyvät puistossa liian usein! Kävely puistossa voi tyynnyttää, saada luovuuden liikkeelle ja tarjota hauskan tavan pysyä aktiivisena ilman että täytyy suunnata kuntosalille. Se on mahdollisuus tutkia, löytää ja tehdä tuttavuutta paikallisen eläimistön kanssa: linnut ja oravat löytävät helposti tiensä puistoalueille. Tässä eräänä päivänä, kun istuin puistossa tunnin verran, ehdin jo törmätä variksiin, harakoihin, talitintteihin, räkättirastaisiin ja pariin oravaan! Ympärillämme on eläimiä paljon enemmän kuin tulemme ajatelleiksi – kaupunkialueillakin. Kettujakin viilettelee melko paljon keskusta-alueillakin. Tutkitusti eläinten kanssa kohtaaminen on hyväksi mielenterveydelle, se vähentää stressiä ja tyynnyttää – kun ei suteen, karhuun tai ilvekseen mene törmäämään.. Puistossa voi myös ystävystyä. Luontokokemukset, puistokokemuksetkin, ovat hyväksi sydämelle ja vähentävät stressiä. Jo vain puolen tunninkin käyskentelyllä tai oleskelulla puistossa tai luonnonhelmassa voi olla suurikin vaikutus fyysiseen ja henkiseen vointiisi.

30.3. The Grass Is Always Browner On The Other Side of The Fence Day. Ruoho on aina ruskeampaa aidan tuolla puolen -päivä. Olet ehkä kuullut sanonnan Ruoho on vihreämpää aidan toisella puolen, "the grass is always greener on the other side of the fence"? Noh, asia on nyt niin, että voipi ollakin niin, että se ei ole aina totta; toisinaan onkin niin, että kyllä se ruoho vaan toisinaan onkin siellä oikeastaan ruskeampaa, ja tämä teemapäivä on omistettu tämän asianlaidan juhlistamiselle! (Kuriositeettina: Livvin kielestä löytyy mainio muunnos kyseiseen sanontaan: Lohi suurembi da lahnu leviembi on ainos toizen venehes. = Lohi suurempi ja lahna leveämpi on aina toisen veneessä. ☺) Tämän teemapäivän tarkoitus on muistuttaa meitä kaikesta siitä hyvästä, mitä meillä on elämässämme: katto pään päällä, perhe, työ tai ainakin jonkinlainen toimeentulo, kenties lahjakkuus joka tuo paljon henkilökohtaista iloa, kenties rakastettu joka on sydämemme valittu, hyväntekeväisyystyö jossa toimimalla voimme auttaa toisia. Lista asioista joista olla kiitollinen on pitkä, mutta usein kun vertaamme itseämme toisiin, me unohdamme kaikki ne asiat joista olla kiitollinen (en ole koskaan pitänyt vertailua erityisen hedelmällisenä, en oikein ymmärrä mitä se palvelee). Listaa tänään kaikki ne asiat, joista Sinulla on syytä olla kiitollinen ja ylpeä, ja huomaat, että niitä on enemmän kuin ehkä olet tullut ajatelleeksi. Kiitollisuuden lähteiden listaaminen aika ajoin voi luoda elämään aivan uutta mielekkyyttä ja tuoda uutta pontta kaikkeen motivaatioon. Toisaalta listaus voi tuoda mieleen toki myös niitä asioita, joista et voi olla kiitollinen. Niistä joitakin voi olla kuitenkin mahdollista muuttaa. Kun niistä kohdista tulee tietoiseksi, niiden parantamiseksi voi jotakin ehkä tehdäkin. Olkoon kiitollisuuden listasi pitkä ja motivaatiosi boostattu! ♡

31.3. Crayon Day. Värikynä-/väriliitupäivä. Rainbow of colors in a box! Nyt väriä elämään! Anna mielesi levätä ja kaiva värityskirja esille. Tai päästä mielikuvituksesi valloilleen ja luo kokonaan oma taideteos! Värittäminen, niin kuin monen muunkin kädentaidon harjoittaminen, todistetusti vähentää stressiä. Nykyisin markkinoilla on myytävänä runsaasti aikuisillekin suunnattuja mukava-aiheisia värityskirjoja, silkkaan stressinpurkuun. Poikkea vaikka adlibriksen sivuilla tsekkaamassa tarjonta, valitse suosikkisi ja anna palaa! Ehkä ostatkin jollekulle lahjaksi värityskirjan ja rehvakkaat värikynät? Vai vietättekö perheen kesken väritysehtoota, ehkä jopa terapeuttista väritysviikonloppua?

MAALISKUU: LIIKKUVAT PÄIVÄMÄÄRÄT

Päivämäärä vaihtelee, päivä asettuu helmi- tai maaliskuuhun. Pancake Day. Pannukakkua aamupalaksi, lounaaksi, päivälliseksi ja iltapalaksi? Tuntuu siltä, että koskaan ei ole väärä hetki nauttia pannukakkua. Ehkä tänään nautit sitä jollakin hillolla, jota et ole vielä kokeillut. Suositan testaamaan kirsikka-, raparperi- tai viikunahilloa. Kermavaahtoon saa mukavaa vaihtelua käyttämällä vaikkapa makusteita. Myös maapähkinävoi tai cashewpähkinävoi on oiva lisäke pannukakkuun. Itse taikinaan saa kivaa vaihtelua korvaamalla osan vehnäjauhoista makukaurahiutaleilla – se myös terveellistää pannaria kivasti. Oivallisen omenapannarin saat raastamalla joukkoon omenaa ja ripsuttamalla pinnalle kanelia ja kardemummaa. (Kts. myös kohta: Helmikuu: Liikkuvat päivämäärät)

First Friday of March. Employee Appreciation Day. Työntekijänarvostuspäivä. Osoita tänään työntekijälle arvostusta kovasta työstä ja työlle omistautuneisuudesta. Se pitää yllä työmoraalia ja motivaatiota sekä lujittaa keskinäisiä siteitänne sekä toimii merkkinä, että Sinä välität hänen hyvinvoinnistaan. Tarjoa vaikkapa maittava lounas tai hanki hänelle korillinen herkkuja joista tiedät hänen pitävän, kuoharin kera sekä vaikkapa liikuntaetu tai kylpyläviikonloppu! Hyviä työntekijöitä ei löydä tuosta vain. Toisinaan heitä alkaa helposti pitää itsestäänselvyytenä – ethän anna niin tapahtua! Muulloin: Pienet eleet silloin tällöin kertovat, että arvostat häntä. Vie hänelle ex tempore vaikka lounassalaatti tai jotakin muuta mukavaa syötävää, josta tiedät hänen pitävän. Toisinaan vaikka kukkanen voi piristää!

First full week in March. Words Matter Week. Sanoilla on väliä -viikko. Selkeä ilmaisu yhdistää ihmisiä, välittää ajatuksia ja muovaa ymmärrystä tehden kirjoittamisesta ja kommunikaatiosta korvaamattomia taitoja elämässä. Sanat ovat kaiken kommunikoinnin perusta ihmisten kommunikaatiossa, olipa kyseessä mikä kieli tahansa. Jopa vauvat aloittavat kommunikoinnin muodostamalla ääniä, joille lopulta annetaan merkitys ja joita käytetään ymmärtämisessä. Olipa kieli puhuttua tai kirjoitettua, kuiskattua tai huudettua, sanavalinta vaikuttaa merkitykseen ja siihen kuinka sanottu ymmärretään. Words Matter Week on täällä muistuttamassa siitä, kuinka tärkeitä sanat ja sanavalinnat ovat, joka ikinen päivä. Tavoitteena on saada ihmiset oivaltamaan, kuinka tärkeätä on kiinnittää huomiota sanavalintoihin: Saman asian voi sanoa niin kovin monella tavalla. Päivä rohkaisee ihmisiä ottamaan haltuun oman kielenkäyttönsä ja harkitsemaan huolellisemmin omia sanavalintojaan – toisinaan voi olla ehkä viisainta jättää jotakin sanomattakin, varsinkin silloin jos ei mitään rakentaa voi. Sisilialainen sananlasku kehottaa pidättäytymään ilkeydestä: È megghiu taciri ca malu parrari. (On parempi olla hiljaa kuin puhua ilkeästi.) Viettäkäämme hartaudella tätä teemaviikkoa - because words do matter.

Hauskasta faktaa: Suomen kielen ärsyttävin sana on "ketä" – mitkä muut inhokit pääsivät 20 hirveimmän ilmaisun joukkoon (tiedot vuodelta 2022):

1. Ketä (kun pitäisi sanoa kuka)
2. Jaxuhali
3. Kirosanat, kuten v-sana
4. Masuasukki
5. Niinku
6. Enään
7. Voimaantuminen, voimaantua
8. Menikö tunteisiin?
9. Ottaa koppi
10. Lomalle lompsis
11. Dinneri
12. Parhautta
13. Öbauttirallaa
14. Juurikin
15. Aikuisten oikeesti
16. Leipasta
17. Tahtotila
18. Tyyliin
19. Eskaloitua
20. Pitkässä juoksussa

Nämäkin inhokit mainittiin: Meikämahdoliini, talouskasvu, nättimys, kotouttaa, hyvä kysymys, rakkauspakkaus, halpuuttaminen, kyllä kroppa tietää, ilmineerata, elikkäs, mitä se kustantaa, lohturuoka, myöskin, moninaisuus ja Ruotti, kun tarkoitetaan Ruotsi. (Lähde: kotiliesi.fi)

Tutustumiseksi: Rahtu, Toini (toimittaja), Shore, Susanna (toimittaja) & Virtanen, Mikko T. (toimittaja): Kirjoitettu vuorovaikutus (2020, 296s.). Kun kirjoitat - viran puolesta tai huvin vuoksi - pyrit vuorovaikutukseen: tavoittelet lukijaa, olipa tämä aikalainen tai kaukana tulevaisuudessa. Muinoin kirjoitettiin kiveen tai papyrukselle, nyt paperille ja ruudulle, yhä kehittyvin välinein - mutta aina jollekulle. Tässä kirjassa analysoidaan kirjoitusta vuorovaikutuksena: Miten teksti välittää tietoa kirjoittajastaan, ja mistä lukija tunnistaa, kuuluuko hän sen kohderyhmään? Miten fiktio virittää tulkintakehyksensä? Miten verkkotekstistä näkyy vuorovaikutuksen monenkeskisyys tai moniäänisyys? Millaisia kaikuja tekstin tuottoprosessista jää: keiden äänet kuuluvat kokousmuistiossa tai sadan vuoden takaisissa paikallisuutisissa? Kirjoitettu vuorovaikutus muistuttaa, että kielellinen vuorovaikutus ei ole vain puheen vaan aina myös kirjoituksen ydinominaisuus. Teos on tarkoitettu niin yliopistossa opiskeleville, kielentutkijoille, äidinkielen ja kirjallisuuden opettajille kuin monenlaisille tekstiammattilaisille. 

First Monday of March. Fun Facts About Names Day. Hauskoja faktoja nimistä - päivä. Oletko koskaan miettinyt tarinoita nimien takana? Nimet kantavat mukanaan tarinoita ja merkityksiä. Tervetuloa viettämään erikoista teemapäivää nimeltä Fun Facts About Names Day! Kuvittele: päivä, joka on omistettu yksinomaan nimille ja niiden sisältämille tarinoille ja salaisuuksille! Se on kuin järjestäisi juhlan, jossa jokainen nimi on kunniavieras. Nimien maailma on kiehtova ja ansaitsee oman juhlapäivänsä! Jokaisella nimellä on oma taustatarinansa, merkityksensä ja välistä nimeen liittyy myös mystisyyttä. Fun Facts About Names Day rohkaisee meitä tutustumaan tarinoihin ja merkityksiin nimien takana. Tämä teemapäivä tarjoaa täydellisen tekosyyn tiedustella ystäviltä heidän nimiensä merkityksiä tai tarinoita nimien takana tai jos et vielä tiedä, mistä oma nimesi tulee, voit ottaa selvää tarinoista sen takana. Se on kuin aarteenmetsästystä: etsimme niitä timantteja, joita nimeen sisältyy! Tämä teemapäivä ikään kuin antaa nimille uusia nimiä, nostaa ikään kuin esiripun nimien päältä! Se saa meidät arvostamaan maailman nimien moninaisuutta ja rikkautta – nimet ovat aina enemmän kuin nimiä. Olen laittanut monesti merkille, että nimi (nimen merkitys) voi tosiaan myös kuvastaa sen kantajaa - erikoista, mutta totta! Olipa nimesi yleinen tai ainutlaatuinen, sillä on oma paikkansa maailman laajassa henkilöllisyysmosaiikissa. Juhlistakaamme siis tänään tarinoita nimiemme takana. Tämä on päivä, jona voimme oivaltaa, että jokaisella nimellä ja persoonalla on oma ainutlaatuinen hohtonsa ja merkityksensä.

Joskus yliopistoaikoina saimme tehtävänannoksi selvittää oman nimemme merkitys, ikäväkseni en nyt muista millä kurssilla mutta… sain selville, että nimeni Katja Syren merkitsee siveää/ puhdasta/ pientä ja/tai söpöä seireeniä. Sikäli hauska yhteensattuma, että seireenit tosiaan ovat siveitä: ne houkuttelevat miehiä puoleensa viettelevällä laulullaan, mutta eivät siitä syystä että syliään tarjoaisivat - vaan imeäkseen heidät kuiviin – pysyvät siis varsin siveinä, heh! ☺ Katja tulee nimestä Katharina ollen siitä diminutiivi ja Katharina merkitsee siveää ja puhdasta, diminutiivi puolestaan viittaa yleensä kohteen pienikokoisuuteen tai söpöyteen (toisinaan kylläkin merkitys voi diminutiivilla olla jollain lailla pejoratiivinenkin); syren puolestaan merkitsee seireeniä, Kreikan mytologista viettelijätärhahmoa - taruolentoa jolla on linnun vartalo ja naisen pää - joka on miehille vaaraksi. Odysseian mukaan seireenit houkuttelivat laulullaan merimiehiä saarelleen ja imivät sitten näistä veren. (Olen kuullut tarinasta myös sellaisia versioita, joissa puhutaan miesten hukuttamisesta…ne ovat olleet verettömyydessään vissiin semmoisia "lapsiystävällisiä" versioita.) Purjehtiessaan saaren ohi Odysseus tukki miestensä korvat ja sidotutti itsensä mastoon, koska itse halusi kuunnella seireenien laulua. Kuvallisesti seireeni tarkoittaa viettelijätärtä. (Mytologian sanakirja, 2000) No, olenko minä sitten nimeni veroinen? Taidan jossain määrin olla. Hyvin usein annan ilmeisesti ystävällisyydelläni tahattomasti ymmärtää asioita.. Ystävällisyyteeni on monesti luettu asioita, joita siinä ei ole.. Saatan siis olla luultua siveämpi – menehtyneistä miehistä minulla ei kuitenkaan ole tietoa.. ☺ Mitä Sinun nimesi merkitsee? Ota siitä selvää heti tänään ja jaa tuo iloinen tieto ystäviesi kanssa!

Suosituimpia nimiä olivat vuonna 2023: Aino, Olivia, Aada, Lilja, Sofia sekä Eino, Oliver, Väinö, Elias ja Onni.

Tutustumiseksi: Saarelma-Paukkala, Minna: Etunimikirja — Suomalaiset nimitrendit 2000-luvulla (2017, 268s.). Tiesitkö, että suomalaisilla on käytössään jo yli 120 000 erilaista etunimeä ja että nimimäärä on yli kaksinkertaistunut vain muutamassa vuosikymmenessä? Millaisia ovat nimenannon trendit 2000-luvulla? Helmi, Siiri, Väinö... Viime vuosina moni lapsi on saanut uusvanhan nimen noin sadan vuoden takaa. Suosittuja ovat myös kansainväliset nimet, kuten Erin ja Noel. Nimenantomme on huomattavasti aiempaa yksilöllisempää: yhä useampi lapsi saa erikoisen, jopa vanhempien itse keksimän etunimen. Lisäksi maahanmuuttajien nimet ovat monipuolistaneet nimistöämme. Etunimikirja kertoo, miltä suomalaisten etunimet näyttävät tänä päivänä. Teoksessa esitellään myös suomenruotsalaisten, saamelaisten ja muiden kielivähemmistöjen etunimiä sekä muun Euroopan ja Yhdysvaltojen nimimuoteja. Lisäksi kirjassa kerrotaan suomalaisesta nimipäiväkulttuurista ja nimilaista. Minna Saarelma-Paukkala on nimistöntutkimuksen dosentti ja Helsingin yliopiston almanakkatoimiston johtaja. Vuodesta 2010 lähtien hän on vastannut suomalaisen nimipäiväkalenterin ylläpidosta.

First Monday in March. World Tennis Day. Maailman tennispäivä. Olisiko tennismatsin aika! Nappaa kaveri mukaan ja ei kun kohti kenttää! Raikkaat smoothiet kylmätermariin mukaan! Tennis on laji, joka sopii lähes jokaiselle!

Tutustumiseksi: David Berry: Tennis. Radikaali historia (2021, 319s.). Tennis on tähtien, ammattilaisten ja urheilubrändien historiaa, mutta se on myös harrastajien, maahanmuuttajien, sosialistien ja aktivistien historiaa. 1900-luvun alun suffragetit yrittivät polttaa Wimbledonin, vaikka tänä päivänä tennis nähdään sukupuolinäkökulmasta poikkeuksellisen tasa-arvoisena lajina. Tenniksellä on elitistinen maine. Kuitenkin tennis on toiminut myös sukupuolten välisen tasa-arvon, etnisten ryhmien, seksuaalivähemmistöjen ja jopa luokkakamppailujen pelikenttänä. Historiansa alkuvaiheessa naismaisena pidetty peli vetosi lukeneistoon ja taiteen ystäviin, koska se perustui fyysisen voiman lisäksi tyyliin ja oveluuteen. 1900-luvun mittaan tennis nousi tärkeään rooliin keskiluokan seuraelämässä ja julkisten puistojen ajanvietteenä. Tennisseuroissa juotiin yhdessä teetä, tehtiin talkootöitä ja tutustuttiin tulevaan elämänkumppaniin. Tennis - radikaali historia nostaa esiin unohdettuja hahmoja, aktivisteja ja mielenkiintoisia henkilökuvia. Viktoriaanisesta Englannista nykypäivään ulottuva kirja edustaa pikemminkin sosiaali- kuin urheiluhistoriaa. Mittavaan taustatyöhön pohjautuva kirja on suunnattu kaikille tenniksen ystäville. David Berry on BBC:n dokumenttielokuvaohjaaja ja intohimoinen tennisharrastaja.

Every Second Week of March. Aardvark Week. Termiittikaivajaviikko (aardvark = termiittikaivaja eli maasika, muurahaiskarhun sukulainen). Termiittikaivaja (Orycteropus afer), vanhalta nimeltään maasika, on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa elävä keskikokoinen nisäkäs. Termiittikaivaja elää maalla ja liikkuu tavallisesti öiseen tai hämärään aikaan. Se syö ravinnokseen pieniä hyönteisiä, kuten termiittejä ja muurahaisia, mistä kielii muun muassa sen parikymmensenttinen, ohut ja tahmea kieli. Hampaita termiittikaivaja ei tarvitse ravinnon syömiseen, eikä sillä niitä olekaan kuin muutama. Sen jalat ovat voimakkaat ja kynnet terävät, joiden avulla se pystyy kaivamaan kovaakin maata ja rikkomaan termiittikekoja. Termiittikaivaja on niin tehokas kaivaja, että se kaivaa pehmeää maata samassa ajassa enemmän kuin mihin muutama lapioiva ihminen pystyy. Eläimen ravintotottumukset ja ulkoiset piirteet ovat niin lähellä Etelä-Amerikassa eläviä vajaahampaisia, että se ennen luokiteltiin kuuluvaksi tähän lahkoon ja vieläpä samaan sukuun eteläamerikkalaisten muurahaiskarhujen kanssa. Nykyisen käsityksensä mukaan se kuuluu kuitenkin erilliseen putkihampaisten lahkoon ja on tämän lahkon viimeinen elossa oleva laji. Nykyään tunnetaan 17 erilaista termiittikaivajan alalajia. 'Maasika' nimi on suora käännös afrikaansin kielen sanasta aardvark, joka on otettu myös lajin englanninkieliseksi nimeksi. Nisäkäsnimistötoimikunta ehdotti lajinimen vaihtamista v. 2008. Virhekäsitysten välttämiseksi nykyään suositeltu lajinimi on termiittikaivaja, sillä laji ei ole sukua sialle. Lähde: animalia.bio. Vinkki: Haluatko ilahduttaa jotakuta eksoottisella pehmolelulla? Kananlento.com myy termiittikaivajapehmoa! ♡

Tuesday of the first full week in March. Unique Names Day. Ainutlaatuisten nimien päivä. Tänään tutkikaamme ainutlaatuisia nimiä, jotka eroavat huomattavasti muista. Nimet, jotka saavat heti keskustelun liikkeelle ja tekevät henkilöesittelyistä mieleenpainuvia. Vuosittain julkaistaan kaikenlaisia nimilistoja, kuten listoja suosituimmista annetuista nimistä – ja erikoisimmista annetuista nimistä. Tutustukaamme vaikkapa tämän vuoden listoihin – ihan vain silkasta uteliaisuudesta! Julkkikset antavat usein lapsilleen ainutlaatuisia nimiä. Nimet ovat tärkeitä, sillä ne auttavat meitä rakentamaan identiteettiämme maailmalle ja itsellemme. Unique Names Day on aika juhlistaa niitä, joilla on mielenkiintoinen, uniikki ja mieleenpainuva nimi. Nuorempana minua hieman harmitti oma tavallinen nimeni, joka oli sen ajan muodin mukainen, minkä huomasin monesti, kun luokalla oli monta Katjaa. Kun opettaja kysyi Katjalta, muistan meidän usein vastanneen kysymykseen kuorossa, heh! Olisin mieluummin halunnut olla vaikkapa Melissa tai Miranda. Ala-asteella luokallani oli Anselina – ajattelin aina, että siinäpä vasta kaunis nimi! Anselina myös näytti aivan Anselinalta, kaunis tyttö. Myöhemmin opin, että nimi tarkoittaa pientä enkeliä, se hän takuulla olikin, ja on tänä päivänä! Jos Sinä saisit vaihtaa nimesi mihin tahansa nimeen, minkä nimen valitsisit? Mikä on erikoisin nimi, jonka tiedät? Entä kaikista kaunein? Tiedätkö niiden merkitykset? Minkäkielisistä nimistä pidät eniten? Minä pidän nimestä Amgad, se vain on äänteellisesti kaunis nimi, se merkitsee suurempaa kunniaa (greater glory). Se voidaan lausua haluttaessa myös pehmeästi, hieman "laiskasti" kuin englannin "MJ".

Tutustumiseksi: Saarelma-Paukkala, Minna: Etunimikirja — Suomalaiset nimitrendit 2000-luvulla (2017, 268s.). Tiesitkö, että suomalaisilla on käytössään jo yli 120 000 erilaista etunimeä ja että nimimäärä on yli kaksinkertaistunut vain muutamassa vuosikymmenessä? Millaisia ovat nimenannon trendit 2000-luvulla? Helmi, Siiri, Väinö... Viime vuosina moni lapsi on saanut uusvanhan nimen noin sadan vuoden takaa. Suosittuja ovat myös kansainväliset nimet, kuten Erin ja Noel. Nimenantomme on huomattavasti aiempaa yksilöllisempää: yhä useampi lapsi saa erikoisen, jopa vanhempien itse keksimän etunimen. Lisäksi maahanmuuttajien nimet ovat monipuolistaneet nimistöämme. Etunimikirja kertoo, miltä suomalaisten etunimet näyttävät tänä päivänä. Teoksessa esitellään myös suomenruotsalaisten, saamelaisten ja muiden kielivähemmistöjen etunimiä sekä muun Euroopan ja Yhdysvaltojen nimimuoteja. Lisäksi kirjassa kerrotaan suomalaisesta nimipäiväkulttuurista ja nimilaista. Minna Saarelma-Paukkala on nimistöntutkimuksen dosentti ja Helsingin yliopiston almanakkatoimiston johtaja. Vuodesta 2010 lähtien hän on vastannut suomalaisen nimipäiväkalenterin ylläpidosta.

Second Thursday in March. Popcorn Lover's Day. Yksinkertaista, nopeaa, edullista, herkullista ja terveellistä – sopii myös tarkan kalorin dieetin osaksi! Päivä valita jokin mielettömän hyvä leffa ja pistää poppareiksi! Hmm, mitähän popparimausteita netistä löytyisi? Ainakin juustopoppismauste on osoittautunut ihan hullun herkulliseksi! Lämmin suositus!

Popcorn on tutkitusti terveellinen herkku. Popcorn sisältää painostaan kymmenesosan proteiinia, sekä huomattavan määrän rautaa, vitamiineja ja kivennäisaineita. Popcorn on muita napostelutuotteita terveellisempi herkku, sillä se sisältää vain vähän rasvaa, mutta paljon kuituja. Popcornit sisältävät myös tutkitusti enemmän antioksidantteja kuin hedelmät keskimäärin. Huom. Kts. myös 19.1. Popcorn Day.

Päivämäärä vaihtelee vuosittain suunnilleen välillä 14. - 17.3. World Sleep Day. Maailman unipäivä. Tarkan ajankohdan voi vuosittain tarkistaa googlaamalla. Paljon on syitä rakastaa nukkumaanmenoaikaa. Silmien lepuuttaminen, kehon akkujen lataaminen ja mukavien unien näkeminen – kuin uniikkia elokuvaa katselisi, ikinä tiedä, millainen filminpätkä sieltä on tulossa – jännittävämpää kuin yksikään leffa – varsinkin meille, jotka näemme myös valveunia! Moni ottaa kuitenkin nukkumisen itsestäänselvyytenä eikä osaa pysähtyä hämmästelemään sen ihmeellisyyttä. Maailman unipäivänä on toisin - ottakaamme aikalisä unen hämmästelyä varten! Uni on ehkä eräs aliarvostetuimmista elämän aspekteista. Uni tulee monesti mieleen vasta siinä vaiheessa, kun alkaa olla uniongelmia – silloin sen tärkeys äkisti korostuu, jo yksi uneton yö vetää unen ajattelumme keskiöön – se kamala olo varjostaa koko seuraavaa päivää eikä mielessä kummittele kuin yksi asia: Pääsisipä jo nukkumaan! Uniongelmat voivat nopeasti tehdä elämästä äärimmäisen haasteellisen, sillä se vaikuttaa aivan kaikkeen elämässä – eikä vähiten huonosti tai liian vähän nukkuvan hermoihin. Kaikki tuntuu univelassa raskaalta – jopa normaalisti nautinnolliset asiat menettävät pahimmillaan kokonaan hohtonsa ja saattavat muuttua jopa rasitteeksi! Tunnen melkein halua väittää, että se ihminen joka ei saa nukuttua on eri kuin se ihminen joka hän on levänneenä. World Sleep Day tuo keskiöön unihygienian ja uniongelmien ratkaisemisen. On hyödyllistä jakaa tietoa laadukkaasti nukkumisesta ja unen tärkeydestä, jotta ihmiset voisivat henkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti paremmin. Unen tärkeyttä monesti vähätellään, vaikka liian vähän nukkumisella on vahvasti yhteyksiä varsin monen sairaudenkin kehittymiseen, sillä liian vähä uni pitää stressihormonitasot ylhäällä, mikä puolestaan johtaa ylipainon kehittymiseen ja se puolestaan vaikuttaa monen sairauden kehittymiseen. Huom. Kts. lisää tietoa nukkumisesta kohdasta: Napping Day 15.3., sieltä löytyy monenlaista uniasiaa ja univinkkejä!

Päivämäärävälikkö vaihtelee vuosittain mutta asettuu suunnilleen haarukkaan 17. - 24.3. Wellderly Week. Seniorihyvinvointiviikko. Senioreiden hyvinvointiin keskittyvä viikko. Tämä viikko on omistettu terveyden, onnellisuuden sekä sosiaalisen ja muun aktiivisuuden edistämiselle, riippumatta iästä. Tämä juhla korostaa senioreiden merkittävää roolia yhteisössämme ja kollektiivista vastuutamme heidän hyvinvointinsa varmistamisessa. On aika rohkaista ihmisiä vierailemaan vanhainkodeissa, kiittää senioreita heidän panoksestaan ja tukea organisaatioita, jotka pitävät senioreistamme huolta. Senioreita rohkaistaan henkisen hyvinvointinsa edistämiseksi harrastamaan itse kullekin sopivia aktiviteettejä, kuten matkustamista uusiin paikkoihin, itsen hemmottelua, vapaaehtoistoimintaa tai halutessa jotakin kevyttä työtä, tai kokeilemaan joitakin uusia harrastuksia ja keräämään ihan uusia kokemuksia – siten pysyy keho ja mieli virkeänä. Lisäksi, Wellderly Week toimii muistuttajana, että hyvinvointi ei tarkoita vain fyysistä hyvinvointia vaan yhtä lailla myös henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Säännöllinen mieluisa liikunta, ystävien tapaaminen ja osanotto yhteisön aktiviteetteihin ovat tapoja, jotka tukevat elävää ja täyttymystä tuovaa elämäntyyliä. Tietenkin on eroa sillä, onko introvertti vai ekstrovertti, missä määrin ihminen tarvitsee sosiaalista aktiviteettia ulkopuoleltaan, itse kullakin on ns. luontainen sosiaalisuuden tarve, joka vaihtelee aika lailla eri yksilöiden välllä. On huomattava, että joillekin kovin suuri määrä sosiaalisuutta voi olla kuormittavaa pikemminkin kuin virkistävää, ja on tärkeää, että senioria kuullaan tässä asiassa eikä vain väkisin täytetä hänen elämäänsä kaikella sosiaalisella. Myös muutokset terveydessä voivat suuresti vaikuttaa siihen, kuinka sosiaalinen ihminen haluaa olla. Senioreja rohkaistaan seuraamaan intohimojaan, opettelemaan uusia taitoja ja kokemaan asioita muiden kanssa. Heille osoitetaan, että kovin monessa ikä on tosiaan vain numero. Wellderly Week muistuttaa meitä siitä, kuinka "käyttäytyminen ikäsi mukaisesti, "acting your age" tulisi määritellä uudelleen, ja siitä, kuinka elämän mahdollisuudet ovat meille taivasta myöten auki iässä kuin iässä. On aika juhlia senioreidemme aikaansaannoksia ja sitoutua toimintaan, joka tukee heidän kaikinpuolista terveyttään ja ympärivuotista onnellisuuttaan.

Third full week in March. Introverts Week. Introverttien viikko. Introverteilla on usein hämmästyttävä sisäinen maailma – he ovat mahtavia kuuntelijoita ja ajattelijoita ja tuovat syvyyttä mihin tahansa keskusteluun. Introverteille on monesti hankala ongelma saada itsensä sovitettua maailmaan, jossa ulospäinsuuntautuneisuus ja jatkuva aktiivisuus on vähän kuin itsestään selvää ja oletettua. Introvertit ovat kuitenkin työpaikoilla aivan yhtä tärkeitä kuin ekstrovertitkin. Introvertit pystyvät usein hahmottamaan näkökulmia, joita muut eivät osaa nähdä. Monesti ihmiset, jotka pitävät itseään introvertteinä saattavat kokea painetta siitä huolimatta esiintyä ikään kuin olisivat ekstrovertteja, mikä tuottaa heille suurta piinaa ja ahdistusta. Niin on eksroverttiyden normi vahva. National Introverts Week'in tavoite on muuttaa stereotyyppistä ajattelua siitä, kuinka ekstroverttiys tulisi ottaa normina jotenkin annettuna sekä muuttaa myös introvertteihin liitettyä stereotyyppistä ajattelua sekä auttaa näkemään introverttiyden hyviä ja hyödyllisiä puolia. Maailma hukkuu turhaan puheeseen. Ehkä olisikin vihdoin aika asettaa introverttiys ja ekstroverttiys normeina täsmälleen samalle viivalle. Liika sosiaalisuus ei ole enää hyve. Hyveilläkin on rajansa. Sisilialaisen sananlaskun sanoin: Ogni eccessu è viziu. (Jokainen äärimmäisyys on pahe.) Nykymaailmassa sosiaalisuudesta on tehty merkillinen itseisarvo – tuntuu olevan jo aivan sama mitä puhuu, kunhan suu käy. Ei mitään tolkkua siinä. Ihmisiä ei pitäisi rohkaista puhumaan tyhjää, sillä siinä tapauksessa heistä totta tosiaan kehittyy tyhjänjauhajia: aikavarkaita ja aikasyöppöjä. Tämä teema muistuttaa meitä siitä, kuinka meidän tulisi oppia antamaan toisille tilaa olla omia kokonaisia itsiään. Maailmaan mahtuu sosiaalisuusasteeltaan monenlaisia ihmisiä, eikä kaikkien tarvitse olla samasta puusta veistettyjä. Normistomme vaatii monessa kohtaa uudistamista. Me voimme aloittaa sen uudistamisen nyt ja heti, antamalla introverttien olla introvertteja ja ekstroverttien ekstrovertteja – maailmasta löytyy kyllä tilaa molemmille. Suuna ja päänä olemisen ei pidä olla mikään itseisarvo.

Tutustumiseksi: 1. Liisa Keltikangas-Järvinen: Ujot ja introvertit (2021, 284s.). Hiljaisten ihmisten voima.
Maailma tarvitsee ujoja ja introverttejä! Psykologian uranuurtajan kirja kaikille ujoille ja introverteille sekä heidän vanhemmilleen, puolisoilleen, ystävilleen ja työtovereilleen. Pitääkö ujosteleva lapsi työntää muiden joukkoon? (Ei.) Pitääkö hiljaa viihtyvä kumppani pakottaa puhumaan tunteistaan? (Ei.) Onko itsekseen uurastava työtoveri aloitekyvytön? (Ei.) Onko ujoudesta tai introverttiydestä etua? (Kyllä.) Nykyään suositaan sosiaalisuutta ja ulospäinsuuntautuneisuutta eikä ymmärretä, että ujoja ja introverttejä tarvitaan pyörittämään talouden ja kulttuurin rattaita. Pää kolmantena jalkana vouhottamisen sijasta on empaattisten ujojen tavoin tärkeää pysähtyä kuuntelemaan toisen tuntemuksia tai usein tarkkojen introverttien lailla ajatella ennen tekemistä. Nyt on korkea aika pysähtyä katsomaan elämää ujon tai introvertin silmin ja ymmärtää, että ujous ei ole poikkeavuus eikä introversio vamma. Hiljaisissa on voimaa. Temperamenttitutkimuksen edelläkävijä Liisa Keltikangas-Järvinen pureutuu ujouteen ja introversioon ja auttaa meitä ymmärtämään itseämme ja muita.
Tutkimusjohtaja, psykologian professori (em.) Liisa Keltikangas-Järvinen on suomalaisen temperamenttitutkimuksen uranuurtaja ja yksi luetuimmista tietokirjailijoistamme. Hän on käsitellyt teoksissaan itsetuntoa, sosiaalisuutta ja temperamentin vaikutuksia muun muassa ihmisen yksilöllisyyteen, koulumenestykseen ja elämänhallintaan. Keltikangas-Järvinen valittiin Vuoden professoriksi 2008, ja hänen teoksensa Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot (2010) sai Lauri Jäntin säätiön tietokirjapalkinnon "merkittävänä yhteiskunnallisena puheenvuorona". 2. Sophia Dembling: Rakastunut introvertti (2016, 215s.). Lämminhenkinen ja silmiä avaava opas seurusteluun ja parisuhteeseen. Rakkauselämä on usein haastavaa. Erilaisilla persoonallisuustyypeillä on omanlaisensa ongelmat, joita on toisten välillä vaikea ymmärtää. Sophia Dembling ohjaa introverttejä välttämään tyypillisimpiä heille ominaisia karikoita, joita he kohtaavat parisuhteessa. Persoonallisuudestaan johtuen introvertit eivät myöskään tapaa uusia ihmisiä välttämättä niin helposti, joten Dembling antaa ohjeita, miten enemmän kotonaankin viihtyvä voi löytää juuri sen oikean
Jotta introvertti voi elää täyttää elämää, hänen on ymmärrettävä paitsi oman persoonallisuutensa rajoitteita myös muiden, ekstrovertimpien ihmisten ominaispiirteitä, oli kyse sitten seuraelämästä, sosiaalisuudesta yleensä tai seurustelusuhteesta.

 

Third Tuesday of March. Tea for Two Tuesday. Kahdenkeskisen teehetken tiistai. Tiesitkö, että on olemassa spesiaali päivä, joka on omistettu ihan vain teen nauttimiselle jonkun kanssa? No nyt tiedät! Päivän nimi on Tea for Two Tuesday. Siinä ei ole kyse vain lempiteen siemailusta, niin tärkeää kuin tee terveydellemme onkin, vaan päivästä, joka tuo ihmisiä yhteen, sillä on siis myös tärkeä sosiaalinen ulottuvuutensa. Ystävät, perheenjäsenet ja kollegat voivat jakaa yhteisen rentouttavan rupatteluhetken teekupin ääressä. Tämä päivä antaa mainion tekosyyn vaihtaa kuulumisia ja nauttia toisen seurasta. Teepäivä alleviivaa yksinkertaista nautintoa juoda yhdessä lämmintä juomaa, mikä saa kenet tahansa tuntemaan toisen kanssa yhteyttä ja yhteistä iloa, parhaimmillaan ihan hyggeen asti. Päivässä ei ole kuitenkaan kyse yksinomaan hauskanpidosta. Teenjuonnilla on monia terveysvaikutuksia, kuten immuunisysteemin tukeminen ja rentoutumisen edistäminen. Tea for Two Tuesday on päivä, jolloin voit tutustua teenjuonnin terveyshyötyihin ja nauttia hyvästä seurasta. Teenjuonti on terveellinen (ellei kärsi ummetuksesta, mutta siinäkin tapauksessa löytyy joitakin teelaatuja jotka voivat sopia) ja rauhoittava tapa viettää aikaa jonkun kanssa ja vahvistaa keskinäisiä siteitä, ja se tekeekin siitä aina odottamisen arvoisen. Ehkä me voisimmekin tehdä siitä samantyyppisen kuukausittaisen teemapäivän kuin kuukausittaisesta Aloha Friday'sta (vaikkapa niin että se olisikin joka kuukauden kolmantena tiistaina), jo senkin takia, että päivällä on niin fyysinen ja henkinen kuin sosiaalinenkin ulottuvuutensa, samoin kuin Aloha Friday'llakin.

Tee kuin tee on hyväksi sydämelle. Useiden laajojen väestötutkimusten mukaan niin vihreän kuin mustankin teen juominen on yhteydessä pienempään sydäninfarktin ja aivohalvauksen riskiin. Teho perustuu siihen, että teen flavonoidit estävät plakin kertymistä verisuonten sisäseinämiin. Verisuonten seinämien toiminta ja sitä kautta veren virtaus paranee. Joissain tutkimuksissa teenjuonti on näyttänyt alentavan myös haitallista LDL-kolesterolia. Lisäksi sekä vihreä että musta tee saattavat alentaa verenpainetta. Sitäkin tutkitaan, pienentääkö teenjuonti riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen. Flavonoidit voivat nimittäin auttaa verensokerin säätelyssä. Flavonoidit toimivat myös antioksidantteina, jotka suojaavat soluja vaurioilta. Tee saattaakin torjua myös syöpiä. Laboratoriossa havaittuja vaikutuksia ei kuitenkaan ole vielä kovin vankasti osoitettu ihmisillä. Siksi teen antioksidantteihin, syövän ehkäisyyn ja ikääntymisen hidastamiseen liittyvät terveysväittämät eivät ole toistaiseksi läpäisseet Euroopan elintarviketurvallisuusviraston seulaa. Teen nauttiminen voi myös auttaa pitämään kilot kurissa, joskaan näyttö ei riitä tekemään siitä laihduttajan taikajuomaa. Oletettu vaikutus perustuu siihen, että katekiinit ja kofeiini kiihdyttävät aineenvaihduntaa. Joissain Aasiassa tehdyissä väestötutkimuksissa teenjuojat ovat olleet muita hoikempia. Lähde: ravitsemusasiantuntija Liisa Pättiniemi-Fagerström.

Tutustumiseksi: 1. Isha Mellor: Teetä ja sympatiaa: pieni teekirja (1989). 2. Sirkka-Liisa Ranta: Suomalainen teekirja (2020). Matka teen maailmaan. Suomessa on nautittu teetä 300 vuotta. Esikuvat saatiin lännestä ja sittemmin myös idästä. Kirja avaa teen historiaa ja kertoo teen viljelystä, valmistuksesta ja kaupasta. Teos on kiehtova matka suomalaiseen teekulttuuriin. Tee oli alkuaikoina kallista, ja juomaa nautittiin pitkään vain herrasväen pöydissä. Ajan myötä tee halpeni ja sen käyttö yleistyi ja kansanomaistui. Kun pussitee valtasi markkinat toisen maailmansodan jälkeen, se toi mukanaan uudet mallit teenjuontiin. Samalla irtoteen käyttö väheni, kunnes uusi vuosituhat toi sen moninkertaisesti etenkin erikoisliikkeiden valikoimiin. Samalla tee nousi jälleen otsikoihin osittain uusien, asiaansa uskovien kotimaisten teeyrittäjien ansiosta. Tietokirjailija ja kansatieteilijä Sirkka-Liisa Ranta on kirjoittanut lukuisia tietokirjoja maaseudun elämästä. Hänet on palkittu mm. Valtion tiedonjulkistamispalkinnolla. 3. Ville Raivio: Pieni teekirja (2022, 274s.). Legendan mukaan tee syntyi, kun munkki repi silmäluomensa irti ja heitti ne maahan. Tästä kasvoi ensimmäinen teepuu. Teen historia on niin ihmisen kuin globalisaation historiaa. Teekauppa loi paperirahan, nostatti oopiumisodat ja edisti merenkulun teknologiaa. Tänä päivänä planeetan pinnasta yli kolme ja puoli miljoonaa hehtaaria on teepensaiden peitossa.
Tee-entusiasti Ville Raivion kirjasta selviävät maailman suosituimman lämpimän juoman historia, valmistusmenetelmät, teetyyppien erot ja teen nauttimisen kulttuurit eri maissa. (Lisää teeaiheista kirjallisuutta löydät: teenystavat.fi.)

Third Tuesday in March. World Social Work Day. Maailman sosiaalityön päivä. Sosiaalityöntekijät auttavat myötätuntoisesti voimaannuttamaan yhteisöjä tukemalla yksilöitä elämän haasteissa vaalien resilienssiä ja positiivista muutosta. World Social Work Day on se päivä, jolloin on aika tunnustaa sosiaalityön areenan aikaansaannokset kuten myös antaa tunnustusta sille elintärkeälle roolille, joka sosiaalityöntekijöillä on monissa perheissä, yhteisöissä ja yhteiskunnassa kokonaisuudessaan.

Every third Thursday in March. Absolutely Incredible Kid Day®. Tämä teemapäivä on omistettu lapsille ja nuorille, heidän kehumiselle ja tsemppaamiselle. Päivä rohkaisee aikuisia ilmaisemaan ihailunsa elämänsä lapsille ja nuorille kirjein, puhein, digitaalisin keinoin, yllätyslahjoin tai vaikka tukemalla lapsen tai nuoren harrastusta hankkimalla hänelle jotakin spesiaalivarustetta. Päivän ydin on kertoa heille, kuinka mahtavia he ovat! Voiko koskaan tsempata liikaa! ♡

Begins on the fourth Sunday in March. Cleaning Week. Siivousviikko. Siivoatko vain kotona vai menetkö myös mummolaan? Siivoatko vain fyysisesti vai siivoatko koko elämäsi? Tavoite on suorittaa kunnon inventointi, järjestää tavarat tai asiat ja päästä eroon kaikesta liasta ja turhasta. Järjestys ja siisteys lisää kummasti viihtyvyyttä, olipa se siivous sitten suoritettu asunnossa tai koko elämässä. Suosittelen lämpimästi siivousta molemmilla saroilla! Mary Douglas luonnehtii lian olemusta varsin osuvasti: "Se on asia joka on paikassa johon se ei kuulu." Niin, sinappi makkaran päällä on siinä, missä sen kuuluu olla, kun taas sinappi paidankauluksessa... ☺Siirtäkäämme tällä viikolla kaikki asiat-esineet pois paikoista, johon ne eivät kuulu! Voimme mennä myös askelen pidemmälle: Tarvittaessa voimme siirtää myös itsemme pois paikoista, joihin emme tunne kuuluvamme.

Tutustumiseksi ja inspiraatioksi: Oona Laine & Auri Kananen: Aurin siivousrakkauskirja (2023, 160s.). Siivouksen kuningatar jakaa parhaat oppinsa ja rohkaisevan elämäntarinansa. Tamperelaisella Auri Kanasella on somekanavillaan yli 12 miljoonaa seuraajaa ympäri maailman. Siivousvideoillaan hän puhdistaa ja järjestää ilmaiseksi jopa asuinkelvottomaksi muuttuneita koteja sekä antaa arkisia, kaikille sopivia siivousvinkkejä.
Miten joku voikin rakastaa siivoamista niin paljon? Mitä siivouskeikoilla tapahtuu ja millaisia ihmisiä Auri on auttanut? Kirjassa Auri kertoo, miten masennusta poteneesta nuoresta tuli puhtausalan ammattilainen ja supersuosittu siivooja. Samalla hän paljastaa siivousfilosofiansa, joka ehkä yllättää fanitkin. Aurin opeilla kuka tahansa voi oppia rakastamaan siivousta.

Last Wednesday in March. Manatee Appreciation Day. Manaattien arvostuspäivä. Manaatit livertävät kuin linnut ja juttelevat ahkerasti – mystisistä manaatteista paljastui tietoja, jotka löivät tutkijan ällikällä.Kun yhdysvaltalainen eläintutkija Natalija Lace perehtyi manaattien elämään, hän yllättyi moninkertaisesti ja toden teolla. Lace oli kuvitellut, että manaatit eivät puhu eivätkä pussaa. Hänen alkuperäisen käsityksensä mukaan ne ovat hiljaisia eläimiä, joilla on yksinkertainen viestintäjärjestelmä – jota sitäkin ne käyttävät lähinnä vain siinä vaiheessa, kun emo vielä valmistelee pentua tulevaan elämään. Tarkemmin vesieläimen elämään perehdyttyään tutkija totesi, että totuus on monin paikoin aivan päinvastainen kuin hänen ennakkoluulonsa. Manaatit osoittautuivat sosiaalisiksi eläimiksi, jotka juttelevat toisilleen monimutkaisen viestijärjestelmän avulla – ja kommunikoivat visertämällä kuin lintu. Lace kertoo havainnoistaan BBC:lle kirjoittamassaan artikkelissa. Lace on tutkinut merinisäkkäitä vuosien ajan. Manaattien kommunikaatiojärjestelmän saloja hänen tutkimusryhmänsä selvittää tarkkailemalla Floridan manaatteja (Trichechus manatus latirostris) Tampan eläintarhassa Floridassa. Tutkimusryhmä on opetellut tunnistamaan manaattien kutsuääniä, kuuntelee ääninäytteitä ja tutkii spektogrammia eli visuaalista esitystä äänestä ja sen taajuusvaihteluista ajan oloon. Sitten ryhmä luokittelee äänet ja tekee tulkintoja yksilöiden ainutlaatuisista ääntelyistä. Tutkijan mukaan manaattien viestintäjärjestelmästä ja sitä kautta elämästä tiedetään toistaiseksi hyvin vähän. "Manaattien äänellistä repertoaaria on pidetty rajoittuneena verrattuna muihin merinisäkkäisiin, kuten delfiineihin tai valaisiin. Sitä ei kuitenkaan ymmärretä vielä juurikaan", hän kirjoittaa BBC:n artikkelissa. Manaatteja tutkivilla tieteilijöillä onkin selvitettävänään useita kysymyksiä: kuinka manaatit suunnistavat? Tunnistavatko ne jopa vuosia sitten edellisen kerran tapaamansa lajitoverit? Mitä tietoa niiden ääniviestit sisältävät? Onko niillä käytössään hätäviestijärjestelmä? Ja miksi veneet törmäilevät niihin, vaikka niillä on erinomainen kuulo? "Yksilöllisiä eroja on myös paljon. Ennen kaikkea yksilöillä on lukuisia viestintäkeinoja, joilla on erilaisia merkityksiä", Lace kirjoittaa. Lace toteaa, että manaatti on isokokoinen eläin. Siksi tutkija yllättyi erityisesti siitä, kuinka korkealta ja lintumaisesti se ääntelee. "On yllättävää kuulla niiden kimeät viserrykset ja vingahdukset", hän kirjoittaa. "On arvoitus, miksi ne tuottavat näitä ääniä, sillä matalammat taajuudet kantaisivat kauemmas ja sallisivat manaattien olla yhteydessä toisiinsa pidempienkin välimatkojen päästä." lähde: is.fi/ Samuli Launonen (2018)

Last Friday of March. Aloha Friday. Joka kuukauden viimeisenä perjantaina Havaijilla on Aloha Friday lloin otetaan relasti. "Aloha' merkitsee iloista elämänenergian jakamista tässä ja nyt, rakkautta, välittämistä ja kunnioitusta. Aloha Friday on päivä, jolloin löysätään, vaihdetaan huolettomampaan vaatetukseen, laitetaan työt syrjään, nautitaan virvokkeita ja jaetaan sopuisaa elämänenergiaa muiden kanssa. Se on hengeltään vähän kuin 'Havaijin hygge'. Tunnelmaan virittäytymiseksi: Kts. Cocktail-kirjat kohdasta: 24.3. Cocktail Day.

"There are some ideals which most people in Hawai'i strive for: aloha – which though overused in the commercial sense still is a powerful concept meaning love, affection, mercy, sympathy, kindness, sweetheart, and a greeting; and ho'olokahi – which means harmony or unity." Lynn Martin, Folk Arts Coordinator of the Hawai'i State Foundation on Culture and the Arts, 1983-98

MAALISKUU: KOKO KUUKAUDEN KESTÄVÄT TEEMAT

Red Cross Month. Punaisen ristin kuukausi. On aika keskittyä siihen rooliin, jota Punainen risti näyttelee yhteiskunnassamme. Päivä on peräisin Amerikasta, ottakaamme mekin päivä aktiivisesti käyttöön! Punaisen ristin alla tehtävä työ koskettaa tuhansia ja tuhansia ihmisiä maassamme. Punainen risti on maailmanlaajuisesti merkittävä humanitäärinen järjestö, joka auttaa hädässä olevia ympäri maapallon. Se on perustettu suojelemaan ihmisten elämää ja terveyttä, se tarjoaa hätäapua, katastrofiapua ja koulutusta ympäri maailman. Organisaatio on toivonmajakka kriisien aikana, se auttaa ihmisiä selviämään luonnonkatastrofien, konfliktien ja terveyskriisien keskellä.

Miljoonien vapaaehtoistyöntekijöiden voimin Punainen risti pelastaa elämiä ja edistää ihmisarvoa ja rauhaa kautta maailman. Sen työ osoittaa hyvyyden voiman ja kollektiivisen toiminnan vaikutuksen paremman maailman rakentamisessa. Juhlimme Punaisen ristin toimintaa nostaaksemme sen keskiöön toivon ja tuen symboliksi kriisiaikoina. Muistutamme ihmisiä siitä, että he eivät ole yksin, Punainen risti on olemassa meitä kaikkia varten. Osoittamalla Punaiselle ristille tukemme, muodossa tai toisessa, tunnustamme heidän arvaamattoman kallisarvoiset palveluksensa ja autamme varmistamaan, että he voivat jatkaa elintärkeää tehtäväänsä pelastaa elämiä ja tarjota hätäapua sitä tarvitseville. Red Cross Month ei ole perustettu ainoastaan huomion kiinnittämiseksi siihen, mitä järjestö on jo aikaansaanut, vaan myös huomion kiinnittämiseksi järjestön tulevaankin toimintaan ja siihen, kuinka se voidaan turvata. Maailmassa on menossa nyt monenlaisia kriisejä, ihmisten hätä on suuri, sikäli Punaisen ristin toiminta on yhä tärkeämpää, jotta hädässäolevia voidaan auttaa.

Reading Month. Lukukuukausi. Lukeminen johdattaa meidät tiedon ja kommunikaation äärelle kirjoitetun sanan muodossa, edistää oppimista ja mahdollistaa pääsyn tutkimaan lukemattomia määriä tietoa ja näkökulmia. Lukeminen on avainasemassa ihmisten elämässä ympäri maailman, sillä lukeminen saattaa meidät tiedon äärelle, lisää keskustelutaitoja ja henkisiä kykyjä sekä saa mielikuvituksen liikkeelle. Reading Month muistuttaa meitä lukemisen hyödyllisyydestä, iässä kuin iässä. Rakkaudella lukemista kohtaan on suuri merkitys. Tämän kuukauden tavoite on nostaa keskiöön lukemisen nautittavuus ja hyödyllisyys sekä sen vaikutus henkiseen hyvinvointiimme. Lukeminen myös valistaa ja valaisee meille pilvisiä kohtia ollen siten mm. eräs demokratian toteutumisen kulmakivistä. On osattava lukea ja tulkita oikein lukemaansa, jotta voi tietää, mitä ympäröivässä maailmassa tapahtuu. Minkä kirjan sinä olet viimeksi lukenut? Minkä kirja aiot lukea seuraavaksi? Mikä on paras lukemasi kirja? Mitäpä jos kertoisit elämäsi tärkeimmistä kirjoista somessa nyt lukukuukauden aikana, jotta muutkin voisivat tutustua niihin helmiin? Ehkä oletkin kirjoittaja ja kirjoitat kirjoja muille: Mistä aiheesta haluat kirjoittaa seuraavaksi?

Tutustumiseksi: Miksi me suomalaiset luemme yhä vähemmän? Asiasta tietää kulttuurisosiologi Riie Heikkilä. Heikkilä on tutkinut suomalaisten lukemista ja kirjoittaa siitä kirjassaan Miksi lakkasimme lukemasta - Sosiologinen tulkinta lukemisen muutoksesta (Gaudeamus). Ilmestymisajankohta: 10/2024. Esittely: Lukutaito rapistuu. Pojat eivät lue. Älypuhelimet uhkaavat lukuharrastusta. Julkista keskustelua lukemisesta läpäisee huolipuhe. Se suuntautuu vahvasti ylhäältä alaspäin ja sivuuttaa vähän lukevien omat kokemukset. Osa heistä suhtautuu lukemiseen hyvinkin myönteisesti, mutta osassa kirjat herättävät voimakkaan negatiivisia tunteita. Miksi lakkasimme lukemasta? tarkastelee yhteiskunnallisia ja rakenteellisia syitä lukemisen muutosten taustalla Suomessa. Teos osoittaa, että lukeminen on osa hierarkkisesti järjestyviä kulttuurisia elämäntyylejä ja siksi statuslaji: jos yhteiskunnallinen eriarvoisuus kasvaa, myös lukeminen eriytyy. Lukemisen digitalisoituminen ei ole pysäyttänyt lukuharrastuksen polarisoitumista ja keskittymistä koulutuksen ja sukupuolen perusteella. Laajan haastatteluaineiston lisäksi teoksessa hyödynnetään suomalaisia pitkittäisaineistoja lukemisen trendeistä 1980-luvulta nykypäivään. 236s.

Veggie Month. Kasviskuukausi. Veggie Month on täydellinen aika juhlia kasvisten terveellistä herkullisuutta. Antakaamme kasviksille se arvo, mikä niille kuuluu! Tässä kuussa voimme jännittyneinä ottaa selvää kaikista niistä lukuisista tavoista, joilla voimme lisätä niitä päivittäiseen ruokavalioomme – luovasti ja herkullisesti. Nykyisin löytyy jo vaikka minkälaisia kasviskeittokirjoja, katsastakaamme vaikka uutuuskirjat, niin saamme uudenuutukaisia vinkkejä lautastamme piristämään! Annetaan kasviksille nyt isosti mahdollisuus! Ehkä valmistat ystävillesi jonkin aivan uudenlaisen kasvisruoan, mukavaksi yllätykseksi?

Kasvikset eli vihannekset, juurekset, marjat ja hedelmät sisältävät runsaasti suojaravintoaineita, kuten kuitua, vitamiineja, kivennäisaineita ja fytokemikaaleja. Siksi ne ovat tärkeitä elimistön toiminnalle. Kasvikset sisältävät painoonsa nähden vain vähän energiaa, joten ne ovat avuksi myös painonhallinnassa.

Tutustumiseksi: 1. Sari Spåra: Kasvisruokaa koko perheelle (2020, 282s.). Kasvisruokaa koko perheelle - hyvän olon kirjan avulla opit koostamaan terveellisen ja monipuolisen kasvisruokapainotteisen ruokavalion koko perheelle, joka ylläpitää ja edistää terveyttä. Runsaasti kasviksia ja vähän eläinperäisiä tuotteita sisältävät reseptit ovat hyväksi terveydelle sekä ympäristölle. Herkullisissa, arkeen sopivissa resepteissä huomioidaan annosten kalorimäärät sekä ruoan kypsennysaika. Valitsemalla oikeaa ruokaa lautasellesi kirjan ohjein, voit torjua sairauksia kuin myös ilmastonmuutosta. Runsaan reseptiosion lisäksi kirjassa käydään läpi ruokasuositukset, mallilautanen ja ruoan ympäristökuormitus. Näiden oppien ja reseptien avulla voimme alentaa ruokahävikkiä ja sitä myötä myös ruoan ympäristövaikutuksia. 2. Kasvisruokaa ympäri vuoden (2016). Ruokailu- ja ravintolapalveluliiketoimintaan erikoistunut Fazer Food Services on julkaissut kasviskeittokirjan. Kasvisruokaa ympäri vuoden -kasviskeittokirjaan on valittu Fazerin ravintoloiden parhaat kasvisreseptit kotikokkaajien iloksi. Makuelämysten luominen on Fazerin intohimo ja kasvikset ovat värikkäitä ja kiinnostavia raaka-aineita, jotka ovat parhaimmillaan vuodenaikojen mukaan. Kasviskeittokirjanreseptit onkin ryhmitelty pohjoismaisen satokalenterin mukaan. Kirjassa matkustellaan kasvisruuan rikkaassa maailmassa maistellen pohjoismaisia makuja, Välimeren herkkuja sekä kaukomaiden perinteikkäitä kasvismakuja. Kirja esittelee yhdistelmän etnisiä ja kansainvälisiä reseptejä lehtikaalipastasta ja kurpitsalasagnesta herkullisiin hummus-muunnelmiin. Kts. myös 26.3. Spinach Day, kohta: lukuvinkit (kirjoissa muitakin kasviksia kuin pinaatti)

National Bed Month. Kansallinen sänkykuukausi. Peräisin Isosta-Britanniasta. Keskustelunaiheena on laadukas nukkuminen ja laadukas sänky. Huonossa sängyssä ei nuku Erkkikään – ja Erkki on kumminkin sentään aika kova jätkä! Vietämme sängyssä kolmasosan elämästämme, ja sittenkin monesti sänky on yksinkertaisesti huono. Tehkäämme vihdoin asiaan muutos ja hankkikaamme kunnon sänky. Se maksaa kyllä nopeasti itsensä takaisin selkeänä elämänlaadun paranemisena. Kunnolla levänneenä on koko elämä eriväristä! Tämän teemakuukauden tarkoitus on kiinnittää huomiomme nukkumisemme laatuun, kaikin puolin. Nukkumisympäristö on hyvin tärkeä, jotta nukkuminen voisi olla laadukasta. Unella on merkittävä vaikutus henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiimme. Mukava sänky ei ole mikään luksus, vaan välttämättömyys. Kunnollinen sänky voi vaikuttaa merkittävällä tavalla unemme laatuun, ja unen laatu puolestaan vaikuttaa suoraan aivan kaikkeen päivittäisestä tuotteliaisuudestamme pitkän aikavälin hyvinvointiimme. Tämä teemakuukausi rohkaisee meitä tarkastamaan sänkymme kunnon ja petauksen saadaksemme parempia nukkumiskokemuksia. Tämä juhlistus kehottaa ihmisiä tarttumaan toimeen niin patjojen suhteen kuin unihygieniankin suhteen. Meidän tulisi vihdoin oivaltaa unenlaadun perustava rooli hyvinvoinnissamme. Nukkumalla huonosti voit tulla tehneeksi monenmonta terveystekoa täysin tyhjäksi. Ottakaamme selvää unen roolista hyvinvointimme rakentumisessa, tässä ja nyt. Nukkumisesta on kirjoitettu runsaasti myös kirjoja, ehkä tutustut niistä joihinkin kartoittaaksesi tilanteesi unenlaatusi suhteen? Nyt on täydellinen aika arvioida nukkumistavat ja nukkumisympäristö ja varmistaa, että sijoitamme lepäämiseen yhtä paljon kuin muihinkin elämänalueisiin, jotta voimme taata itsellemme sen levon, mitä tarvitsemme voidaksemme henkisesti, fyysisesti ja sosaalisesti hyvin. Kts. myös 15.3. Napping Day, lukuvinkkeineen.

Sauce Month. Kastikekuukausi. Soosi – Ah, tämä salainen eliksiiri, joka herättää henkiin annoksen kuin annoksen! Lähde mukaan makujen tanssiin! Opetelkaamme tekemään uusia jännittäviä kastikkeita, jotta ruokamme olisi entistä maistuvampaa ja pirteämpää. Olen aina ihmetellyt, miksi tehdä pahanmakuista ruokaa, kun siitä saa hyvänmakuistakin, vieläpä aivan samalla vaivalla!

Sauce month on aika juhlistaa kaiken maailman sooseja, suolaisista makeisiin, happamista tulisiin. Tuo kastikemagia ruokapöytääsi. Kastikkeet ovat niitä taikanesteitä, jotka loihtivat tavallisesta ateriasta harvinaisen erinomaisia juhla-aterioita. Kastike tuo ateriaan juuri sopivan määrän hyggeä! Vinkki kiireisille: Valmiskastikkeita voi myös tuunata lempimausteillaan!

Sauce Month provides a great excuse to behave just a little saucy*! (*saucy = 1 nenäkäs, näsäviisas, röyhkeä, hävytön, 2 tyylikäs, näpsäkkä, keimaileva, 3 mehukas) ☺

Tutustumiseksi: 1. Sallie Y. Williams: The Complete Book of Sauces (1995, 272s.). A collection of more than 300 recipes for sauces, dressings, and marinades gives instructions for a variety of white and brown sauces, pasta sauces, barbecue and tomato-based sauces, as well as salsas, salad dressings, and dessert sauces. 2. A Cook's Encyclopedia of Sauces, Transform your cooking with over 175 step-by-step recipes for great classic sauces, toppings, dips, dressings, marinades, mustards, condiments and accompaniments (2018). 3. Catherine Atkinson: Encyclopedia of Sauces, Pickles and Preserves (2011, 512s.). This work contains recipes for all the classic sauces, plus creamy dips, hot and fiery salsas, tasty relishes, spicy marinades and simple dressings: try calvados and apple sauce for pork, sweet pepper salsa for fish, or basil and lemon mayonnaise for salad. Add something special to every type of dish for every kind of occasion, with over 350 sweet and savoury sauces, salsas, dips, dressings, marinades, jams, jellies, pickles, relishes, preserves and chutneys. It contains more than 1500 glorious specially shot photographs, with every recipe shown step-by-step to ensure success. A comprehensive reference section covers all the techniques, equipment and ingredients needed. Beginning with a guide to hot stocks, sauces and salsas, learn how to whisk a creamy hollandaise sauce to just the right consistency, prevent a sweet egg custard curdling, achieve just the right amount of citrus tang in an oil-based dressing or blend chocolate and cream to create a dreamy dessert topping. In addition, preserving roots and fruits - one of the oldest culinary arts - is brought up to date with all the necessary know-how to slow-cook, caramelize, set and strain. From sealing jars with paraffin wax to making microwave lemon curd, this delightful mix of old and new culinary wizardry will enable every cook to perfect their own jellies, jams and fruit curds. Thanks to full advice on presentation, labelling and storing, many of these recipes will also make fantastic gifts, such as Christmas chutney, tarragon and champagne mustard, spiced apple mincemeat or forest berries in kirsch. Kts. myös 22.1. Hot Sauce Day; 23.3. Chip and Dip Day (lukemistossa olevissa kirjoissa dippi- ja kastikeohjeita)

Nutrition Month. Ravintokuukausi. Terveellisten ja ravitsevien ruokien huolellinen valikoima on hyväksi terveydellemme pitäen meidät hyvässä kunnossa niin henkisesti kuin fyysisesti. Moni tekee uudenvuodenlupauksia syömisten suhteen, yhtä hyvä aika tehdä päätös syödä terveellisesti on kevään korvilla. Kun kevätaurinko pilkistää, herää uusi toivo! Kuukauden tavoite on nostaa ihmisten tietoisuutta sen suhteen, mitä he suuhunsa laittavat. Varsin pienilläkin muutoksilla ruokavalioon voi saada suuria muutoksia aikaan. Eniten on väliä annoskoilla ja sillä, mitä syöt usein. Näistä asioista voi aloittaa. Kovin kireät dieetit pakkaavat notkahtamaan jossakin vaiheessa, siten suositankin pieniä, asteittaisia muutoksia ruokavalioon, niin että mikään ruoka ei ole kokonaan kielletty. Varsinkaan lempiruokiaan ei kannata itseltään kieltää, vaan kiinnittää se huomio tosiaan siihen annoskokoon - jos se lempiruoka sattuu olemaan jotakin kovinkin epäterveellistä, kuten vaikka paistettu pekoni. Kun ruokavaliota terveellistetään, siinä voi olla pekonia, mutta lähinnä mausteena. Montaa epäterveellistä ruokaa pystyy myös pikkujipoilla terveellistämään. Esimerkiksi lettujen vehnäjauhoja voi korvata vaikkapa kaurahiutaleilla ja taikinaan lisätä hedelmää tai marjaa tai vaikka jotakin superfoodjauhetta – edellä mainitut voivat jopa parantaa makua! / Katjan vinkit

Syö hyvin, voi hyvin!

Hyvin syöminen on oikeastaan aika simppeli juttu. Kun syöt säännöllisesti ja monipuolisesti, voit ja jaksat paremmin.

Valitse vaihtelevasti erilaisia ruokia kaikista ruoka-aineryhmistä, niin turvaat parhaiten terveydelle tarpeellisten ravintoaineiden saantia. Syö värikkäästi ja monipuolisesti kasviksia, hedelmiä ja marjoja päivän jokaisella aterialla. Suosi täysjyväisiä leipiä ja muita viljatuotteita. (Kuidusta: Jos vatsasi toimii "vähän liiankin hyvin", siinä tapauksessa vähennä kuitenkin kuidun määrää – kuitua käy päinsä saada myös liikaa. On myös eroja siinä, kuinka mikäkin kuitutyyppi kullekin sopii. Jos vatsa protestoi, kannattaa kiinnittää huomioon niihin kuitutyyppeihin joita syö. Esimerkiksi joillekin ei sovi ruis, luumu tai pellavansiemenet.) Valitse lasiin ja lautaselle maitoa, piimää, jogurttia, juustoa ja muita maitovalmisteita. Käytä pääasiassa pehmeitä rasvoja, kuten kasviöljyä ja margariinia, voitakin voi hieman käyttää. Syö kalaa vähintään 2-3 kertaa viikossa, punaista lihaa kohtuudella. Valitse vaihtelevasti broileri- , liha- ja kasvisruokia. Kannattaa välttää prosessoituja ruokia, valkoista viljaa ja sokeria, huomioi myös viekasteleva piilosokeri. Muista rouskuvina ripotteina myös pähkinät ja siemenet. Jos olet himoliikkuja, kannattaa harkita ravintolisiä ainakin seuraavien kohdalla: B-ryhmän vitamiinit, C-vitamiini, D-vitamiini, sinkki ja magnesium. Lähde: maitotieto.fi + Katjan vinkit

Tutustumiseksi: 1. Merja Asikainen: Ravinto - Uni - Liikunta: tasapainota keho kuntoon ja taltuta stressi arjen valinnoilla (2016). 2. Marja Mutanen, Harri Niinikoski, Ursula Schwab, Matti Uusitupa (toim.): Ravitsemustiede (8.-9. painos 2024, 640s.). Ravitsemustiede-kirjan uudistettu 8. painos tarjoaa perustiedot ravitsemustieteestä ja kliinisestä ravitsemuksesta. Kirja sisältää kattavasti nykytiedon ravitsemuksen eri osa-alueista.
Kirja käsittelee ravitsemusfysiologian perusteet kuvituksin. Tämä osio on päivitetty ravitsemusgenomiikan ja epigenetiikan näkökulmista. Uutta ovat immunologian ja suolistomikrobiston merkitystä aineenvaihdunnalle ja terveydelle käsittelevät luvut. Kirjassa esitellään uusin tieto sairauksien ehkäisystä ja hoidosta ravitsemuksen keinoin sekä tarkastellaan ravitsemusta elinkaaren eri vaiheissa. Vanhenevan väestön ravitsemusongelmat huomioidaan omassa uudistetussa luvussaan. Kirjassa luodaan katsaus kansanravitsemuksen kehitykseen ja nykyravitsemukseen Suomessa. Kirjassa on uusi luku kasvis-, trendi- ja etnisistä ruokavalioista sekä ravitsemuksesta ja liikunnasta - kaikki asioita, jotka tulevat usein esille myös terveydenhuollon ammattilaisen työssä. Kirjassa kerrotaan myös lyhyesti elintarvikkeiden valvonnasta. Ravitsemustiede on tarkoitettu ensisijaisesti lääketieteen ja ravitsemustieteen opiskelijoille, lääkäreille, ravitsemusasiantuntijoille ja terveydenhuoltohenkilöstölle. Myös muut ravitsemuksesta kiinnostuneet saavat siitä arvokasta tietoa.

Craft Month. Kädentaitokuukausi. Päästäkäämme mielikuvitus ja luovuus valloilleen ja luokaamme jotain uskomatonta, ihan omin käsin! Jostain syystä enimmäkseen lapset ovat niitä, jotka askartelevat – mikseivät aikuisetkin voisi, aivan yhtä lailla. Se on terapeuttista siinä missä virkkaaminen ja kutominenkin. Mitä kaikkea asunnossa voikaan tuunata kotoisammaksi askartelemalla! Craft Month on täällä saattamassa meitä kaikkia harjoittamaan kädentaitojamme – mikäs sen mukavampaa tekemistä vaikkapa sadepäivänä! Anna luovuudellesi mahdollisuus!

Tutustumiseksi: 1. Nicola Gouldsmith: Löydä perinteiset kädentaidot: luo, tuunaa, kierrätä (2012, 192s.). 2. Valitut palat: Koko perheen käsityö- ja askartelukirja. 3. Kaisa Sillanpää: Suuri askartelukirja (2024, 421s.). Löydä uusi innostava ja luovuutta kehittävä harrastus. Askartelu on mukavaa ajanvietettä, askartelu vie mennessään ja aika kuluu kuin siivillä. Askartelu antaa elämyksiä ja oivalluksia. Käsillä tekeminen on hyvää vastapainoa arkiselle aherrukselle ja työn teolle. Suuri askartelukirja on suunnattu kaikille askartelusta kiinnostuneille. Kirjasta löytyy runsaasti ohjeita jotka sopivat vasta-alkajillekin, mutta haasteita löytyy myös pidempään harrastaneille. Ohjeet ovat helposti seurattavia ja kuvasarjoista voi seurata työn etenemistä.
Kirjassa esitellään paljon erilaisia menetelmiä - tuftauksesta neulahuovutukseen ja silkkimaalauksesta linoleikkaukseen. Kirjasta löydät monipuolisia projekteja eri materiaaleja käyttäen. Tehdään kirjonta- ja tilkkutöitä, vauhdikkaita keppareita, nalleja ja muita pehmeitä hahmoja, valmistetaan keraamisesta massasta nukkeja, itsetehdyistä muovailumassoista muotoillaan monenlaista, villatupsuista syntyy pörröisiä eläimiä, tehdään koruja, kylttejä, pieniä puu- ja metallitöitä, soittimia ja monipuolisia paperi- ja pahviaskarteluja, annetaan vanhoille kirjoille uusi elämä ja paljon muuta. Tervetuloa askartelun iloiseen maailmaan, jossa mielikuvitus ei tunne rajoja!

International Ideas Month. Kansainvälinen ideakuukausi. Täydellisen ratkaisun löytäminen pitää usein sisällään luovuutta, inspiraatiota ja neronleimauksen. Kaikki maailman keksinnöt ovat saaneet alkunsa ensin jostakin pienestä ideasta. Ilman ideoita maailmassa ei olisi niistä mitään. Keksinnöt, jotka edistävät terveyttämme, keksinnöt jotka tuovat viihteen ulottuvillemme, keksinnöt jotka pitävät meidät yhteydessä muihin, keksinnöt, jotka huolehtivat kuljetuksista - niin ihmisten kuin esineidenkin, kaikki nuo keksinnöt saivat alkunsa eräänä kauniina hetkenä aivan pienestä ideasta jonkin ihmisen päässä ja kehittyivät sitten siitä vähitellen toteuttamiskelpoisiksi käytännön keksinnöiksi, kaikkia meitä varten. International Ideas Month'issa on kyse idean arvon käsittämisestä, vaikuttipa idea aluksi kuinka hassulta tahansa. Jos sinulla on jokin idea, jota olet hautonut jo jonkin aikaa, idea joka sinulla on ollut, mutta jota et ollut ajatellut soveltaa käytäntöön, niin tämä kuukausi voi olla se, jolloin onkin aika tehdä ideasta todellisuutta, tuoda se esiin ja rohkeasti alkaa soveltaa sitä käytäntöön. May this month be the time to get your great idea rolling!