Vepsänkielisiä sananlaskuja, vepsä - suomi

VEPSÄILOA! 

Käännökset & tulkinnat: Katinka

Kucmatoo adii hondemb vorogad.

Kutsumaton vieras on varastakin pahempi.

Agi čoma, ka i kaik čoma.

Loppu hyvin, kaikki hyvin.

Kuna ahaa, sina i hän.

Minne tuulee, sinne hän. Tarkoitetaan oikukasta ihmistä, joka muuttaa mieltään jatkuvasti.

Ala roi ahjod palanudele rožale.

Älä heitä tulisia hiiliä palaneille kasvoille. ~Älä lyö lyötyä.

Ühtes ahtaz, a eriži tusttub.

Yhdessä ahdasta, mutta erossa ollessa kuitenkin ikävöi.

Aidatomha pöödhe kaikutne živat zaadib.

Aidattomalla pellolla käyvät kaikki eläimet.

Aig mes't ii varasta.

Aika ei ihmistä odota.

Aig mäneb kuti vezi joksob.

Aika lentää. lit. Aika kuluu niin kuin vesi virtaa.

Aig – see ii voo karmanas.

Aika ei ole vielä taskussa. Mahdollinen tulkinta: Aika tuo mukanaan sellaista, mistä meillä ei ole vielä tietoa.

Aig vajehteleze i ristit vajehteleze aigal.

Aika muuttuu ja ihminen sen mukana.

Mite aig, mugoo i mez'.

Millainen aika, sellainen ihminen.

Myös: Mite aig, mugoimad i rahvaz.

Millainen aika, sellaisia ovat ihmiset.

Silei om aigad hiinad toda, konz lehm om kolnu.

Kyllä sitten on aikaa heiniä tuoda, kun lehmä on kuollut.

Sinun aigan sindei möto, sinuta sinum päle.

Sinun läsnäollessasi tehdään tai ollaan ajattelevinaan sinun tavallasi, poissaollessasi toimitaan sinua vastaan. Tulkinta: Ihmiset usein kasvojen edessä ovat olevinaan samaa mieltä, selän takana päinvastaista mieltä. Älä luota ihmisen ilmiasuun. Paljon löytyy sen alta, paljon muuta kuin toivoisit.

Edoo aigood' ed teda, mit' tehta ka.

Ennen kuin aika koittaa, et tiedä mitä tehdä. ~Aika tuo neuvon.

Aja hillašti, edahamb liined.

Matkaa hitaasti niin pääset kauas.

Ak dorogaspai tagaiži pördleze, mužik, hot' huba, ei pördelte.

Nainen tieltä takaisin kääntyy, mies, huonokaan, ei käänny.

Hüvä akk mužikale äjan abutab.

Hyvä nainen paljon miestä auttaa.

Mida akk navedi ii, seda mužik näge ii.

Mitä nainen ei rakasta, sitä ei mies näe. Viitaten mahdollisesti kodin sisustukseen, ruokaan ja naisen ulkonäköön.

Akan heng da kažin heng ii teravas lähte.

Naisen henki ja kissan henki ei helpolla lähde.

Pelgastunu varaidab ičeze kuvahašt.

Pelästynyt ihminen pelkää omaa varjoaankin. Lit. omaa kuvaansa.

Ala basi min tedad, a teda min basid.

Älä puhu mitä tiedät vaan tiedä mitä puhut.

Bohat kut zatrib, a goll' kut voib.

Rikas elää niin kuin tahtoo, köyhä niin kuin voi.

Ennenaikaan sanottiin rikkaasta:

Kaiksijad bohataa om, tol'ko lindumaidod iile.

Kaikkea rikkaalla on, mutta linnunmaitoa ei ole.

Poimnyižin bolan, a tegižihe mustikaižeks.

Luulin poimineeni puolukan, osoittautui mustikaksi. Asiat eivät aina ole sitä miltä näyttää.

Bolita rahvaz ei voi olda.

Ei ole ihmistä, jolla ei olisi sairautta. Vapaa käännös: Ei missään elämää hädättä.

Näged burän, ajad merhe.

Näet myrskyn, silti lähdet merelle. Tulkinta: Ei pidä tieten tahtoen hankkiutua ongelmiin.

Čerlileil kirdütad, a kervhel ed pühki.

Musteella kirjoitettua ei saa kirveellä häviämään. ~Sana on miekkaa vahvempi.

Nägub čoma, napri purda.

Näyttää kauniilta, yritä purra. ~Moni kakku päältä kaunis. Päältä kaunis, silkkoa sisältä. Ei pidä luottaa asioiden ilmimuotoon.

Siga čoma, miš meed' iile.

Siellä on hyvä missä meitä ei ole. ~Kuolema päästää meidät kaikesta pahasta, vasta kuoleman jälkeen loppuu kärsimys.

Hilläižes ojas čort eläb.

Hiljaisessa ojassa piru elää. Tulkinta: Piru ei pidä itsestään ääntä, se on siellä missä emme uskoisi sen olevan.

Radmata den'g perthe ii tule.

Raha ei tule työtä tekemättä.

Den'gad iilä gribad, kazdaze i tal'vel.

Raha ei ole sieni, se kasvaa talvellakin.

Enz'ne drug paramb kaht uut.

Vanha ystävä on parempi kuin kaksi uutta.

Durakoid eba semenda, eba kinda, iče kasvaba.

Typeryksiä ei kylvetä eikä kynnetä, kasvavat ihan itsestään.

Ezmäks duumei, a askei sanu.

Ensin ajattele, sitten sano.

Kenen däblon', se i däblukad söb.

Kenen omenapuu, se sen omenatkin syö.

Dälgilpei iilä mida duumeida.

Jälkeenpäin on turha ajatella.

Pel'gastunu däniškustad varaidab.

Pelästynyt jänis pelkää puskaakin. Vrt. Once bitten, twice shy.

Kaikuččes döuhos ii ole toukundöuhod.

Ei ole kaikista jauhoista talkkunajauhoiksi. ~Jokainen on itsensä mittainen, jokaisesta on vain siihen, mihin hänestä on.

Dümalan lindyižed oma tuldud, ka keza om tulnu.

Pääskyset ovat saapuneet, kesä on saapunut. Dümalan lindyižed, lit. "Jumalan pikkuiset lintuiset".

Mitte düur', mugyine i puu.

Millainen juuri, sellainen puu.

Min ecid, sen i lüüdad.

Mitä etsit, sen myös löydät.

Golü edeleze, kooz parembahko, kooz hondembahko.Eteenpäin, milloin paremmin, milloin huonommin.

Ehtal itkend, homesel nagrand.

Illalla itkien, aamulla nauraen. ~Niin on ihmisen elämä vaihteleva. Niin vaihtelee elämässä myötämäki ja vastamäki.

Ehtkeine homest paremb.

Ilta aamua parempi. ~Vasta illalla tietää ihminen millainen päivästä tuli, onnensa tai onnettomuutensa määrän.

Ken hätken eläb, se enamban nägob.

Joka kauan elää, se paljon näkee.

Eläd, eläd dei i pidab kolda.

Elät, elät ja kuitenkin joudut kuolemaan.

Ala forsi toramaha mändes, forsi toramaspei tuldes.

Älä kehu tappelemaan mennessä, kehu tappelemasta tullessa. ~Kannattaa leuhkia vasta kun on voittanut.

Ičeze glupostile ed žalobeite.

Omaa typeryyttään ei ihminen valita.

Melt' om täuzikyine, a avadim om hänespei kadonu.

Järkeä on mieli täynnä, mutta avain mieleen hukassa.

Kut ravaz, muga i gorä.

Vanhuus tuo murheet. Vanhuudesta riippuen, murheet ovat kunkin iän mukaiset.

Ala ihastoode verast goräd, ičeleež tulob.

Älä iloitse toisen murheesta, muutoin osuu omalle kohdallesi.

Erašči tulob iks' gorä, sid toine, sid koomaz'. Sid sanuba: gorä goräm päle ajab.

Toisinaan tulee yksi murhe, sitten toinen, sitten kolmas. Siispä sanotaankin: yksi murhe ajaa toista takaa. Vrt. Eng. Bad things come in threes. Pahat asiat tulevat kolmittain; suomen: Ei kahta ilman kolmatta.

Goräspää ed uidi nikuna.

Murhetta et pääse karkuun.

Hambhan kibu ja drugun tusk ühtüüčed.

Hammassärky ja rakkaimman kaipuu ovat samansukuiset.

Ozyiteled haragole, a painad varišele.

Tähtäät harakkaan, osut varikseen. ~Aina ei elämässä saa ihan sitä, mihin tähtää.

Hebo kod'he tob.

Hevonen tuo kotiin, (sanoo känninen, kun on umpitunnelissa).

Hebo om nelläl döugal da i se lanktob.

Hevonen on neljällä jalalla ja kaatuu. Viittaa siihen, että ihminen on erehtyväinen: Jos kaatuu hevonen neljältä jalalta, mikä ihme se on jos ihminen kaatuu kahdelta.

Ala aja hebod kunutal, a aja kagral.

Älä aja hevosta piiskalla, aja kauralla. ~Parempi porkkanalla kuin kepillä.

Höbon higoho da akan voikhu ala kacu.

Älä välitä hevosen hiestä ja naisen itkusta (ovat teeskenneltyjä).

Hein niitmata ei tule.

Et heinää niittämättä saa. ~Asioiden eteen on nähtävä vaivaa, ei työ itse itseään tee.

Hivin ka iče.

Jos haluat jonkin asian tehtävän hyvin, tee se itse.

Tedaižin kus om hüvä, sinna mänižin.

Jos tietäisin missä on hyvä, sinne menisin. Vrt. Kala etsii missä syvempi, ihminen etsii missä parempi.

Tege hüvä i ni mida varaidele.

Tee hyvää äläkä pelkää mitään.

Hüvän muštad – pahad ed unohta.

Hyvän muistat, pahaa et unohda.

Ala hondod žalai mehele, ičele hond lib.

Älä toivo ihmiselle pahaa, muutoin tulee paha omalle kohdallesi.

Ala jäta homneks, tege tämba.

Älä jätä huomiseksi, tee tänään.

Torez houg poltta da nemilyjan mužikanke eläda.

~Tuoreen halon polttaminen ja epämieluisan miehen kanssa eläminen yhtä vaikeaa.

Hougi hitryi ott' döršin händanke.

Kavala hauki otti kissan häntineen päivineen. Joskus tulee kohdille hyvin yllättävä epäonni, sieltä mistä sitä vähiten odottaa. Tai: Joskus tapahtuu ylipäänsä jotakin hyvin odottamatonta.

Hädä nevondan tob.

Hätä neuvon tuo.

Hädas tovarišt' tundub.

Hädässä ystävä tunnetaan.

Ala pane händikahale sor'mt suuhu.

Lit. Älä pane susihukkasen suuhun sormeasi. = ~Ei pidä kaivaa verta nenästään. Ei pidä tieten tahtoen asettaa itseään vaaraan. vrt. eng. dance on the volcano.

Usko kolijale händikahale!

Usko kuollutta sutta! Kavalaa ei pidä koskaan uskoa.

Ala kacu händikahan sormihe da kanan piihe.

Älä katso suden kynsiin äläkä kanan helttaan. ~Ulkonäkö pettää.

Händikahid varaitaze, ka ii mecha kävelda.

Jos susia pelkäät, älä mene metsään.

Händikaspei uidii, a kondii tabaz'.

Sudesta pääsit niin karhu vastaan.

Iga elä, iga opeta.

Eliniän elä, eliniän opi.

Iga elämata, oza tedmata.

Elämä elämättä, onni tietämättä. Sanottiin nuorelle ihmiselle – vain elämä lopulta näyttää kunkin osaksi tulevan onnen, etukäteen emme voi tietää.

Pidab iga kaik gordä.

Koko elämänsä ihminen joutuu murehtimaan.

Mida iile, ka iile.

~Tyhjästä on paha nyhjäistä.

Näähtä iknha, äi svetud nägub, a polole lähted, voo enamb.

Katso ikkunasta, näet paljon valoa, mutta lähde ulos, näet vielä enemmän. Kehotus tutkia asiaa muualtakin kuin omasta ahtaasta näkökulmasta. Vrt. Ei koko maailma ikkunasta näy, ei kaikki pellot ole omassa pihassa.

Iks'nale čoma, a kahtele paremb.

Yksin hyvä, kaksin parempi.

Min ištutad, sen i kaivad.

Mitä istutat, sen esiin kaivat. Vrt. Mitä kylvää, sitä niittää.

Itkul ei pästä bedaspäi, vongundal ei pahois päivišpäi.Itkulla et hädästä pääse, vinkumisella pahoista päivistä. ~Ei auta itku markkinoilla.

Jumalata ala mäne nikuna.

Älä mene mihinkään ilman Jumalaa.

Kala ečib sivän, a mez' ečib čoman.

Kala etsii syvää, ihminen hyvää.

Kala kuival mal ei elä, a vedes eläb.

Kala ei elä kuivalla maalla, mutta vedessä elää. ~Ihmisen pitää toimia paikoissa joihin hänen ominaisuutensa ovat parhaimmillaan.

Ala openda kalad ujumaha.

Älä opeta kalaa uimaan. Ei pidä neuvoa viisaampaansa.

Huba kala verkho putub, kaiken verkon rebiteleb.

Kun paha kala verkkoon sattuu, se repii koko verkon rikki. ~Tulee tietää mitä tavoittelee, ettei joudu ongelmiin ja menetä kaikkea.

Ühtäi kala vedes, ei ühtäi lassämes.

Aina on kala vedessä, muttei aina pyyntikohdassa. Aina ei saa saalista, toisinaan on paikka väärä.

Kalad püudad, säskid keitad.

Kalaa pyydät, sääskiä keität. Sanotaan sille, joka epäonnistuu työssään.

Nälghižele kanale paha om mun'da.

Nälkäinen kana on huono munimaan. Ei pidä näännyttää nälkään sitä, josta aikoo hyötyä; kannattaa kohdella hyvin sitä, jonka toimista hyötyy, vrt. Ei pidä tappaa kultamunia munivaa hanhea.

Pajata hot' karznäs, ka kuuldaze, voika hot' pertinpäl, ka ii kuulgei.

Laula vaikka kellarissa, se kyllä kuullaan, mutta itke vaikka talon päällä, sitä ei kuulla. Ihmisen surua ei vain huomata, tai olla huomaavinaan.

Zavodid kašan kiitta, noka ala žäldeiče void.

~Kun kerran ryhdyt puuron keittoon, älä säästele voita; kun johonkin ryhdyt, niin tee se sitten kunnolla.

Kašnik katlän pää nagrab, a iče must.

Saviruukku nauraa kattilaa, vaikka itse on yhtä musta.

Iilä sinun kaš, no ka ii silei söda.

Ei ole sinun puurosi niin ei ole sinun sitä syöminen. Kehotus hoitaa omat asiansa.

Ii magajale kažile hiir' suuhu döksob.

Ei makaavan kissan suuhun hiiri juokse.

Kel' ičemoi vrag on.

Kieli on vihollisemme.

Paha kel' pahan i pagižob.

Paha kieli puhuu pahaa.

Kelel met, a kelen al dä.

Kielellä mettä, kielen alla jäätä. Ei pidä uskoa toisen sanoihin, koskaan et tiedä mitä on taustalla.

Kelel hot' kut, a käzil ala koske.

Kielellä hoida, älä väkivallalla.

Kelespae tehlese kaik sijad i.

Kielestä kaikki alkaa, kaikki alkaa sanasta.

Seičmen kerdad märita, a üks' kerd čapta.

Seitsemän kertaa mittaa, kerran leikkaa. Harkitse tekosi tarkkaan.

Kus kibed, siid i käded, kus armaz, siid i sil'mad.

Mistä kivistää, siellä käsi, missä silmät, siellä rakas.

Kel min kibištab, se i ses pagižob.

Sydämen kyllyydestä suu puhuu; ihminen puhuu siitä mikä hänelle tuottaa tuskaa.

Ei kiirhul edähaks mändä.

Ei kiireellä kauas pääse.

Ei ni ken rot'te kirvez kädes.

Ei kukaan kirves kädessä synny. ~Harjoitus tekee mestarin.

Ičes kitös nikuda ii kožu.

Oma kiitos ei kelpaa missään.

Kaiktäli om hüvä, kodiš paramb.

Kaikkialla on hyvä, kotona parempi.

Kui paramb kolda, pidab paramba eläda.

Jos tahdot kuolla paremmin, on elettävä paremmin.

Kule korviil, ala perskoo.

Kuule korvilla, älä perseellä. Sanotaan ihmiselle, joka ei kuuntele.

Lete kreža lübuda da nemilejan mužikanke eläda.Hiekkaista mäkeä kiivetä ja epämieluisan miehen kanssa elää – molemmat yhtä hankalaa.

Ozavale mehele i kuk pajatab.

Onnekkaalle ihmiselle kukkokin laulaa.

Kal'hemb kuldad om puhtaz südaim.

Puhdas sydän on kultaakin kalliimpi.

Enamb kule, a vähämb basi.

Enemmän kuule, vähemmän puhu. Vrt. Vaikeneminen kultaa, puhuminen hopeaa.

Otjan käzi ii surdu, a andjan käzi surdub.

Ottajan käsi ei väsy, antajan väsyy.

Ozavale kukoi munib.

Onnekkaalle kukko munii. ~Onnekkaan kohdalle sattuu aivan tavattomia onnenkantamoisia, niin tavattomia että suorastaan jo ihan käsittämättömiä.

Rada käzil', ala perskel.

Tee työtä käsillä, älä perseellä. Sanotaan ihmiselle, joka tekee työnsä huonosti.

Ed-dö omble lepkehe tütrele ozad.

Et ompele tyttären leninginhelmaan onnea. Kun tytär menee naimisiin, koskaan ei voi tietää, missä määrin onnellinen avioliitto tulee olemaan.

Konz lentäi radon tegob?

Milloin laiska työtä tekee?

Mite linduine, mugoo i pajoine.

Millainen lintu, sellainen laulu.

Ičein ma manzikeine, toine ma mustikeine.

Oma maa mansikka, muu maa mustikka.

Mecas puud se iile ühteuččed.

Metsän puut eivät ole samanlaiset. = Ihmiset ovat erilaisia.

Mida edahambaks mecha, seda enamb puid.

Mitä kauemmas metsään, sitä enemmän puita. Vrt. Ei nähdä metsää puilta. Kun menee syvälle johonkin asiaan, voi käydä niin, että eksyy sinne niin, ettei näe enää asiakokonaisuutta kunnolla, kriittisin silmin.

Mit' mecha ukahtiid, muga i mecaspää vastha ukahtab. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.

Leznale mehele kaika huba sä.

Laiskalle ihmiselle on kaikkialla huono sää.

Näl'ghižele mehele i variš om melev.

Nälkäiselle miehelle on variskin mieluinen.

Kaikučil mehil eriuučed duumad.

Jokaisella on omat ajatuksensa.

Mi meles, se i keles.

Mikä mielessä, se kielessä. ~Sydämen kyllyydestä suu puhuu.

Mii tvereznyjal meles, se humalasšel keles.

Mikä selvänä mielessä, se humalassa kielessä.

Meletomale sanu hot' mii, kaikušti nagrab.

Hullulle sano mitä tahansa, aina nauraa.

Kut sä minee, muga i mä sinee.

Niin kuin sinä minulle, minä sinulle (teen).

Ala edel hüpi kuni ojad ii tule.

Älä ennen hyppää kuin oja eteen tulee.

Ed pure orehad, ed sö ädrad, südeint.

Jos et pure pähkinää, et saa sen ydintä. Hyvän asian saamiseksi on oltava valmis näkemään vaivaa, kokemaan vastuksia.

Minun oza om kut haragompeza.

Onneni on kuin harakanpesä. = huono

Mitte oza, muga i elä.

~Mies elää onnekkuutensa mukaan.

Mitte oza, muga i gori.

Millainen onnekkuus, sellainen murhe.

Ozad kädehe ed ota.

Onni ei ole omissa käsissä.

Tedaižin eilä ozad, ka surmale vastha mänižin.

Jos tietäisin, että onnekkuutta ei ole, menisin kuolemaa vastaan.

Ozavale elo tulob čiliižis, a onetomale lähtob uksiš. 

Onnekkaalle hyvä tulee pikkuraoista, mutta onnettomalla se lähtee ovista.

Kaikele paginale ala usko.

Älä kaikkea kuulemaasi usko.

Lähted parembad ec'maha, ka ed löuda ni mittušt.

Lähdet parempaa etsimään, mitään et löydä. ~Pitäisi tyytyä siihen mitä on saanut, jotta ei menetä sitä siinä parempaa tavoitellessaan.

Praad kal'hemb kuudad.

Totuus on kultaa kallimpaa.

Pagiže proud hot' sana päivas.

Puhu totta edes sana päivässä.

Kaiked proudad akale ala sanu.

Älä koko totuutta naiselle sano.

Puu ei lankte ühtel painandal.

Ei puu kerrasta kaadu. = Ihmisen on oltava sitkeä.

Dumai pää, ala perskoo.

Ajattele päällä, älä perseellä.

Homeses päiv dätkta, ala ehtkeižes.

Aamusta päivää jatka, älä illasta.

Ecid egliižen päivän, a egliine päiv proidii.

Etsit eilistä, mutta se on mennyttä. Mennyttä ei takaisin saa.

Ei päiväne ühtäi ühtes čuraspai pasta.

Ei aurinko aina yhdestä suunnasta paista. = Onni on vaihtelevainen.

Pahal radnikal i höbo radol nukkub.

Huonolla työmiehellä hevonenkin torkkuu työtä tehdessä.

Min toropiže, sen enamban radod ližanob.

Mitä enemmän kiiruhdat, sitä enemmän työ lisääntyy.

Radospei meheks sanutaze, a ii suuriš sanyišpei.

Työstä mies tunnetaan, ei suurista sanoista.

Kaikutne rebaane ičenze händän kitäb.

Jokainen repolainen omaa häntäänsä ylistää. Itsensä kehumisesta.

Ozav ristit toižen nečastjas mudreniaks tegehe.

Onnekas ihminen viisastuu toisen erehdyksistä.

Ken mite rodiihe mugoone i kolob.

Millaisena ihminen syntyy, sellaisena kuolee. Ihmisluonto on muuttumaton, ihminen on tasan itsensä mittainen.

Rada roud kuni om palab.

Tao rautaa kun se on kuuma.

Sanal voib mehen rikta.

Sanalla voi tappaa ihmisen.

Äi sanyid, a vähä azzäd.

Paljon puhetta, vähän asiaa.

Ičese silmid ei näge, a toižide nägob.

Omia silmiä ei näe, toisen näkee.

Spasibospää pövid ed omble.

Kiitoksesta et turkkia ompele. Sanotaan vastaukseksi kiitokseen.

Ken stolan tagapei näl'gal lähtob, se durak.

Se joka lähtee pöydästä nälkäisenä on tyhmä.

Ala suudse aveida, ka harag situze suuhu.

Älä avaa suuta, harakka paskoo suuhun. Sanotaan toljottajalle.

Suuhu da perskehe kaiken vedeled dei ii ni mida dä.

Ahmit kaiken suuhun ja perseeseen ja mitään ei jää jäljelle. Sanotaan ahmijalle.

Kooda tariž , surmad iile.

Ei kuolema kuolemaa toivovalle tule. "Kuolemaa tarvis, kuolemaa ei ole."

Äijän teda, vähän basi.

Paljon tiedä, vähän puhu.

Vähämbä tedad, pigemba eläd.

Vähemmän tiedät, kauemmin elät.

Tedeižin, kuna lankten, sihe i ottaižin pelusen.

Jos tietäisin, mihin kaadun, levittäisin siihen patjan.

Hätken tegi, ka čomin tegi, a ku pigou tegi, ka hubin tegi. Kauan teki, hyvin teki, kiireesti teki, huonosti teki. Vrt. Kiireellä tulee kusipäisiä mukuloita. (Huittinen)

Tervhust ed osta.

Terveyttä ei käy ostaminen.

Tervhus' om kaikid kal'hemb.

Terveys on kaikista kallein.

Ken tirpab, se hätken eläb.

Se joka kärsii kauan elää.

Ii tarbiž kaikutušt' tühjad bölbötädä.

Ei tarvitse kaikkea tyhjänpäiväistä höpöttää.

Iilä unt magedemb ni mii.

Mikään ei ole unta makeampaa.

Uprämijad ni čort ei ubedi.

Uppiniskaista ei pirukaan vakuuta.

Laskau vajeh kivehe riigun tegeb.

Ystävällinen sana tekee kiveen aukon.

Vedhe lüktijid om hot' mii, a vedespei ni keda.

Veteen lykkääjiä kyllä riittää, mutta ei vedestä pois vetäjiä.

Veraz veneh ühtei om töuz', a ičeiž ühtei vajag.

Vieras vene on aina täysi, oma aina vajaa.

Verhas padas maid paremb.

Vieraassa ruukussa maito parempaa.

Verhas sadus mardäd oma magedemba.

Vieraassa puutarhassa marjat makeammat.

Konz vezi perskehe, silei ujumaha.

Kun vesi yltää perseeseen, sitä ryhtyy uimaan.

Väges ed kole.

Väkisin et kuole. Kuolema tulee täsmälleen silloin kun se on tullakseen.

Kenen vägi, sen i proud.

Kenen valta, sen totuus.

Kel äi, sille tariž voo enamb.

Se kellä on paljon tarvitsee vielä enemmän.

Üks' raddab, ühcan kactaze.

Yksi tekee työt, yhdeksän katsoo vierestä.

Üks'päine om hüvä eläda.

Yksin on hyvä elää.

LÄHDE: Vepsa vanasõnad, osat 1-2, eesti, vadja, liivi, karjala ja vene vastetega. Tallinna: Eesti teaduste akadeemia. Keele ja kirjanduse instituut. Koostanud: Vaina Mälk, Anne Hussar, Aime Kährik, Tiit-Rein Viitso; toimetanud: Arvo Krikmann, Aime Kährik, Vaina Mälk, Tiit-Rein Viitso. (1992)

Peruslauseita/ vepsä

Tervhen! / Terve!

Hüväd homendest! / Hyvää huomenta!

Hüväd päiväd! / Hyvää päivää!

Hüväd ehtad! / Hyvää iltaa!

Hüväd časut! / Nägemoi!/ Näkemiin!

Hüväd öd! / Hüväd unt!/ Hyvää yötä!

Kaiked hüväd!/ Kaikkea hyvää!

Minä en unohta teid nikonz!/ En unohda teitä koskaan.

Prost'kat!/ Prosti!/ Anteeksi!

Kaik om hüvin. / Kaik om čomin./ Kaikki on kunnossa!

Tervhudeks!/ Kippis! / Terveydeksi!/

Toivotan ozad da kaiked hüväd!/ Onnea ja menestystä!

Tahtoid-ik söda? - Ka. - En./ Onko nälkä? - On. - Ei ole.

Tahtoid-ik joda?/ Onko jano?

Mängäm sömhä!/ Mennään syömään!

Leib da sol!/ Hyvää ruokahalua! (lit. Leipää ja suolaa)

Spasib!/ Kiitos!

Minä sindai hubin el'genzin./ En aivan ymmärtänyt.

El'gendan vähäižen./ Ymmärrän vähän.

En el'genda nimidä./ En ymmärrä ollenkaan.

En mušta./ En muista.

Ka./ Totta kai.

Mö olem amu tutabad./ Olemme vanhoja tuttuja.

Kut sindai kuctas?/ Mikä sinun nimesi on?

Mindai kuctas ..ks. / Nimeni on..

Kut sinä eläd?/ Miten menee?

- Spasib, hüvin. - En hubin. - Hubin. / - Kiitos hyvin. - Siinähän se. - Valitettavasti ei kovin hyvin.

Om-ik sinei mel'he..? / Pidätkö..?

Mö radam. / Työskentelemme.

Hüvän melenke./ Mielihyvin.

Om- ik teil aigad?/ Onko teillä aikaa?

Kuverz' nece maksab?/ Paljonko tämä maksaa?

Nimidä./ Ei mitään.

Kudamb om paremb?/ Kumpi on parempi?

Nece om kaikid paremb./ Tämä on paras.

Tö sanuit oikti./ Olette oikeassa.

Minei tariž abu./ Tarvitsen apua.

Minä ecin tualetan. / Etsin vessaa.

Läm/ vilu sä./ Lämmin/ kylmä sää.

Äi/ vähä dengoid./ Paljon/ vähän rahaa.

Kevädel – kezal – sügüzel – talvel/ Keväällä – kesällä – syksyllä – talvella